Issuu on Google+

asukas asiakaslehti VVO:n asukkaille

[14 ]

Eroon turhasta tavarasta

[20]

Kata kauniisti kierr채tt채en

Urheilijan

Reipas arki [26]

2013

1

+

VERTA PAKKIIN

Asukkaat auttoivat [09]


Kuka? • Saara Aalto • laulaja-lauluntekijä • Kotoisin Oulunsalosta • Asunut Helsingissä vuodesta 2005 lähtien • Julkaissut albumit Blessed with love ja Enkeleitä – Angels (2011) • Esiintyi VVO:n asukkaiden järjestämässä joulukonsertissa 7.12. 2012.

2

Asukas 1/2013


Mikä tekee kodista kodin? Laulaja-lauluntekijä Saara aalto vastaa.

L

aulaja Saara Aalto asuu musiikin ehdoilla: hän vaihtoi kolme vuotta sitten suurempaan asuntoon saman talon sisällä, koska tarvitsi kipeästi erillistä huonetta musiikkilaitteille. Nyt hän keikkailee niin paljon, että­ yöpyy useammin hotellissa kuin omassa sängyssään. Kotona sohva kutsuu puoleensa. – Käyn poikaystäväni kanssa kotona vain vaihtamassa keikkakamoja, ja sitten taas mennään! Olemme kuin yksityisyrittäjiä. Musiikki on meille elämäntapa, ja teemme töitä sen parissa aamusta iltaan, Saara kertoo. Silloin harvoin kun laulajatar on jouten, hän käpertyy olohuoneen vuodesohvalle. Viihtyisä lepopaikka on somistettu tyynyin, ja kynttilät tuovat tunnelmaa olohuoneeseen. – Se oli suuri oivallus, kun keksin, että voimme pitää sohvaa ­aina levitettynä! Kokosin vain tyynyistä uuden selkänojan. Tässä on mukava makoilla ja kaveritkin mahtuvat viereen. Kynttilöitä poltan ympäri vuoden, ne luovat tunnelmaa, Saara esittelee kodin lempipaikkaansa. ×

Teksti Liisa Aalto // kuva Tommi Tuomi

Sohva

Paitsi tuttua ja turvallista leposijaa, koti merkitsee Saaralle hiljentymistä, sillä keikkakaudella myös äänen on saatava levätä. Kynttilän­valossa vietetyt rauhalliset hetket ovatkin kullanarvoisia kiireiselle esiintyjälle, jolle parrasvalot ovat perusarkea.

lehti vvo:n asukkaille

3


asukas 1/2013

VVO rakentaa ja korjaa myös vuonna 2013 VVO:n hallitus hyväksyi joulukuun lopussa vuoden 2013 investointi­ suunnitelman ja käsitteli myös vuoden 2012 toteutunutta investointitoimintaa. Suomen hallitus hyväksyi arvion, jonka mukaan koko maan uudistuotanto putoaa reilusti vuodesta 2012 ja aloitukset jäänevät noin 25 000 asuntoon. ­ Se on liian vähän. Niinpä vuokra-asuntojen kysyntä erityisesti pääkaupunki­ seudulla kasvaa yhä. VVO:n päätuote on edelleen kerrostalo hyvien liikenneyhteyksien­varressa. Pienten asuntojen tuotanto pyritään edelleen pitämään korkeana eli rakennutetaan niitä asuntoja, joista on suurin kysyntä. Tavoitteena on rakennuttaa yhteensä noin 500 asuntoa. Uusia asuntoja aloitetaan Vantaalle, Tampereelle, Helsinkiin ja Espooseen. Muutamia muitakin paikkakuntia on mahdollisesti tulossa listalle. Paras ja taloudellisin tapa kasvattaa asuntojen määrää on rakennuttaa niitä urakkakilpailumenettelyllä omille tonteille. Tämän vuoksi meillä pitää olla hallussamme noin kolmen vuoden tuotantoa vastaava tonttivaranto. Aktivoidumme tontinhankinnassa ”Odotamme, että ja pyrimme hankkimaan lisää tänä vuonna vuokratonttivarantoa hyviltä paikoilta. asuntojen rakentaminen Lisäksi asuntokantaa voidaan alkaa toden teolla.” kasvattaa myös valmiin kiinteistökannan ostoilla. Asuntojen korjaustarve lisääntyy vuosi vuodelta. VVO:n kiinteistöjen keski-ikä on 31 vuotta, eli korjaamista riittää tulevinakin vuosina. Viime vuonna saimme päätökseen sisäilme­projektin, jossa mallinnettiin millaiseksi ulkoasultaan ja värimaailmaltaan VVO:n asuntoja korjataan. Korjauksissa käytetään hyviä ja laadukkaita materiaaleja ja eri sävyjä. Näin saadaan aikaan yhtenäinen VVO:n asuntoilme. Kuluvalta vuodelta VVO odottaa vilkasta asuntopoliittista keskustelua. Odotamme, että vuoropuhelu toimijoiden ja viranomaisten kesken jatkuu, tuotannon kapeikot saadaan poistettua ja vuokraasuntojen rakentaminen alkaa toden teolla. Toivomme myös asukkailtamme palautetta toiminnastamme. Kriittisetkin kommentit ovat tervetulleita, koska niiden seurauksena joudumme arvioimaan ja kehittämään toimintaamme. Aurinkoisia kevättalven päiviä kaikille!

[10] Talojen tarinat Kotipihalla ei edes vuorenvalloitus ole ylivoimaista.

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, p. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Sari Tikkanen, p. 020 508 3800 Toimitus Otavamedia Asiakas­viestintä, Köydenpunojankatu 2 aD, 00180 Hel­sinki Tuottaja Maija Kajanto, p. 050 5680 332 Paino Punamusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 46 800 kpl ISSN 1456-0569 Kannen kuva Tommi Tuomi 34. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero 30.5.2013. Lehden peruutukset ja osoitteen­ muutokset: asukas@vvo.fi

www.vvo.fi Eero Saastamoinen, kiinteistöjohtaja

4

Asukas 1/2013


[14] Fiksu kuluttaja Tuntuuko joskus siltä, että kodissa on liikaa tavaraa? Asiantuntija auttaa tavarakaaoksen hallinnassa.

[02] M  ikä tekee kodista kodin? Sohva vetää puoleensa Saara Aaltoa. [06] Uutisikkuna

[20]

sisältö

[18] K  unnossapito ja palvelut Määräaikaistarkastukset pitävät kodit kunnossa. [25] Vinkki Tee kirjasta käsilaukku. [26] V  apaa-aika Yleisurheilija Venla Paunonen tietää, että menestyksen eteen on tehtävä töitä. [29] Ristikko

[26]

Koti Kuntoon Kata ja koristele kevään juhliin.

[30] U  uteen kotiin Koteja Helsingin Itäkeskuksen tuntumassa. [32] P  äätoimittajan kynästä Lukijapalautetta ja päätoimittajan kommentteja. [33] A  lma Asukas Alma ja pihatalkoiden etiketti. [33] k  ysymys ja vastaus Kuka siivoaa parkkipaikan?

+

[34] a  sukas­etusivut Katso tuoreet edut!

lehti vvo:n asukkaille

5


uutisikkuna

Veri kiersi potilaille [jäädään yhdessä koukkuun] Helsingin alueen asukasaktiiveista muodostuva huvitoimikunta Kultsi käynnisti verenluovutuskampanjan, jossa kaikkia VVO:n asukkaita ja työntekijöitä kannustettiin luovuttamaan verta. Kampanjaaika oli 23.4.–31.12.2012. Kampanja-aikana verta luovutti 62 VVO:n asukasta ja/tai työntekijää. Apua on siis saatu jopa 186 eri potilaalle, kun luovutettu veri jaetaan kolmeen osaan verivalmisteiksi, punasoluiksi, verihiutaleiksi, plasmaksi. Eniten verenluovuttajia kävi Helsingin alueella. – Jokainen luovutus on ollut erittäin arvokas ja saitte yhteisvoimin konkreettista apua todella monelle potilaalle! Kiitämme lämpimästi jokaista osallistunutta ja toivomme, että ”verenkierto” ja auttamisinto säilyvät virkeinä VVO:laisilla tänäkin vuonna, Kaisu Maijala Veripalvelusta kiittelee. – Minäkin toivon, että luovuttajat jäivät asiaan koukkuun, sillä veren tarve ei ainakaan vähene tulevaisuudessa, verenluovutuskampanjan isä, Kultsin jäsen Jari Puustinen sanoo.

Suoraveloitus päättyy [e-lasku tulee] Yhtenäiseen euro­ maksualueeseen eli SEPAan siirtymisen myötä kotimainen suoraveloitus päättyy. Suoraveloituksen korvaavat nyt jo käytössä oleva e-lasku ja uutena suoramaksu. VVO:lla suoraveloitus päättyy syksyn 2013 aikana. Vaivattomin vuokranmaksutapa jatkossa on e-lasku. E-lasku toimitetaan asiakkaan­

Asukasgallup Osaatko karsia ylimääräistä tavaraa pois?

Asukas 1/2013

Kyllä, muutenhan sitä hukkuu tavaraan. • En heitä mitään pois.

Harkiten, eihän sitä koskaan tiedä, mitä joskus vielä tarvitsee.

@ 6

verkkopankkiin ja maksetaan laskun eräpäivänä automaattisesti tililtä. Asiakas voi halutessaan myös hyväksyä jokaisen e-laskun erikseen maksuun. E-laskun voi ottaa käyttöön vaikka saman tien omassa verkkopankissa. Niiden asiakkaiden osalta, joilla ei ole verkkopankkia käytössään, suoraveloitukset muunnetaan suoramaksuiksi. Asiakas saa VVO:lta kerran vuodessa ilmoituksen tililtä kuukausittain veloitettavasta summasta kuten tähänkin saakka. Pankki hoitaa vuokrat maksuun asiakkaan tililtä eräpäivänä. VVO lähettää asiakkaille tiedotteen asiasta kaksi kuukautta ennen suoraveloituksen päättymistä. Mikäli asiakas ei tee tiedotteen jälkeen mitään, verkkopankkikäyttäjillä suoraveloitus muuttuu automaattisesti e-laskuksi ja ei-verkkopankkikäyttäjillä suoramaksuksi. Jos asiakas ei halua siirtyä uusien palveluiden käyttäjäksi, hänen tulee kirjeen saatuaan käydä pankissa päättämässä suoraveloitusvaltuutuksensa ja huolehtia vuokran maksusta jatkossa esimerkiksi pankin maksupalvelun avulla. Lisätietoja e-laskusta ja suoramaksusta saa oman pankin nettisivuilta tai pankista.

Osallistu Asukasgallupiin netissä! www.vvo.fi/asukasgallup


N AFRIKKAA A J O V I KA UHLAT PIHAJ AKONE LIMS

Kampanjalla vesipumppuja kehitysmaihin [lorotuskampanja päättyi] VVO:n Helsingin alueen asukkaat säästivät Älä lorota -veden­säästökampanjalla Afrikkaan kahdeksan vesipumppua. Kampanjan idea oli herättää asukkaat miettimään kulutustapojaan. Älä lorota -kampanja-aika oli 1.8.–31.12.2012.

Merkittäviä säästöjä Kampanjan aikana VVO:n Helsingin alueella säästyi joka päivä viisi säiliöautollista vettä. VVO lahjoittaa kaikkien osallistuvien talojen yhteistuloksen mukaisesti kahdeksan vesikaivopumppua Afrikkaan. – Pumppujen avulla autamme alueen asukkaita saamaan puhdasta vettä ja sen myötä parannamme heidän elinolojaan ja terveyttään, viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja sanoi. Kokonaiskulutuksen vähentämisen lisäksi talot kisasivat talotasolla. Vedenkulutustaan

Onko sinulla tai naapurillasi kaunis koti, mielenkiinto inen harrast us tai hyvä tari na kerrottav a ks i? Asukas-lehti etsii uusia haastateltav ia le juttuihin. Ota hden eri rohkeasti yhteyttä oso itteessa asukas@vv o.fi!

vähensi ylivoimaisesti eniten Ristolantie 19 huikealla 23 prosentillaan. Palkinnoksi voitosta talon asukkaat saavat kiinteistökohtaisen yllätyspalkinnon. – Noin suureen vedensäästöön ei ole mahdollista päästä muutoin, kuin että kaikki talon asukkaat ovat osallistuneet vedensäästötalkoisiin, energia- ja ympäristökoordinaattori Kari Mähönen summasi. – Hienoa nähdä tällaista yhdessä tekemisen meininkiä! Kun tehdään yhdessä, tuloksetkin ovat hyviä.

Ei vain kilpailu – Puhdas vesi on suomalaisille niin itsestäänselvyys, ettei useinkaan tule ajateltua kuinka paljon juomakelpoista vettä valuu viemäristä

alas vuotavan hanan tai lorottavan wc-istuimen myötä, Älä lorota -kampanjan käynnistänyt Helsingin aluepäällikkö Jukka Tervo totesi. Tavoitteena oli muuttaa asenteita ja tottumuksia pysyvästi, ei kampanjaluonteisesti. Tervo haluaa kiittää erikseen vielä talotoimikuntien puheenjohtajia, jotka omalla osallistumisellaan auttoivat kampanjan onnistumisessa. – Käyttämällä vettä järkevästi ja huolehtimalla, ettei asunnossa ole vuotavia vesikalusteita, asukkaat voivat merkittävästi vaikuttaa talonsa kuluihin. Vesi ja sen lämmittäminen on erittäin kallista, Mähönen muistutti.

Virkeä-ohjelman stipendien haku [sinustako stipendisti?] VVO:n syksyllä alkanut Virkeä-ohjelma saa jatkoa maaliskuussa alkavasta uudesta stipendien hakuajasta, joka päättyy 31.3.2013. Stipendejä voivat hakea kaikki ne nuoret urheilijat, jotka ovat kehittäneet omaa osaamistaan aktiivisesti seuratasolla. Pääasiallisesti stipendit jaetaan VVO:n omille vuokralaisille, mutta huomioon voidaan ottaa valmentajan suosituksesta myös muita menestyneitä ja pienituloisia hakijoita. Hakijoiden alaikäraja on 14 vuotta. Hakijoiden tai tarvittaessa heidän vanhempiensa on pyydettäessä toimitettava vuoden 2012 verotodistus. Hakemuksen voi täyttää 1.3. alkaen osoitteessa: www.vvo.fi/virkea. Lue myös VVO:n sponsoriurheilija Venla Paunosen kuulumiset lehtemme sivuilta 26–28! lehti vvo:n asukkaille

7


1.4.

uutisikkuna

päiväys

Aprillipäivä

Huhtikuun ensimmäistä päivää vietetään perinteisesti leikkimielisen pilailun merkeissä. Aprillipäivän katsotaan levinneen muualle Euroop­ paan Ranskasta, jossa huhtikuun ensimmäistä juhlittiin alun perin ystävyyden ja rakkauden päivänä. Aprillausperinne on yhdistetty muun muassa keväästä riehaantumiseen pitkän talven jälkeen. Huhtikuun ensimmäisenä kannattaa suhtautua epäilyksellä myös päivän uutisiin; eri mediat kehittelevät omia pilojaan, joissa ihmisiä houkutellaan yleensä julkiselle paikalle höynäytettäviksi. Aprillipäivää ei ole Suomessa otettu kalenteriin – päivän teho perustuu juuri yllätyksellisyyteen. Vain ne, jotka ovat tarkkana, onnistuvat juksaamaan perheenjäsentä tai huomaavat kaverin huijausyrityksen.

Lisää kerättäviä jätejakeita [Kierrätys kunniaan] Jätteiden keräys monipuolistuu VVO:n kiinteistöissä pääkaupunkiseudulla. Tammikuussa 2013 kiinteistöissä aloitettiin lasin ja metallin keräys. Uudistus koski seuraavia paikka­ kuntia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Kerava, Riihimäki, Nurmijärvi, Porvoo ja Vihti. Lasin ja metallin keräys taloyhtiöissä tulee lakisääteiseksi vuoden 2014 alkaen. VVO:lla haluttiin kuitenkin olla askel edellä ja aloittaa keräys jo nyt. Kevään 2013 aikana kartoitetaan myös mahdollisuuksia kehittää kiinteistökohtaista jätehuoltopalvelua vielä nykyisestään.

Lassila&Tikanojan nettipohjainen lajittelu­ apuri-sivusto tarjoaa vinkkejä ja neuvoja lajitteluun ja kierrätykseen: www.lajittelu­ apuri.fi. Hyötyjätekeräystä pääkaupunkiseu­ dulla hoitaa VVO:n kiinteistöissä L&T.

Sähköinen tiedonsiirto käyttöön [vähemmän paperisotaa] VVO on aloittanut sähköisen tiedonsiirron Kelan kanssa asumistukiasioissa. Palvelu kattaa kaikki asumisen tuet; yleisen asumistuen, eläkkeensaajan asumistuen, opintotuen asumislisän sekä sotilasavustuksen asumis­ avustuksen. Jatkossa VVO:n asiakkaan ei tarvitse uutta asumistukea hakiessaan tai tuen tarkistusajankohtana pyytää vuokrananta­ jalta asumiseen liittyviä liitteitä. Kela kysyy tukihakemuksen saatuaan vuokrasopimuk­ sen tiedot, tiedot perusparantamisesta ja peruskorjauksesta sekä selvityksen vuokran määrästä sähköisesti suoraan vuokrananta­ jalta. Palvelun käyttöönotolla VVO haluaa omalta osaltaan tehdä asumistuen hake­ misen ja tarkistukset asiakkaan kannalta mahdollisimman helpoiksi ja vaivattomiksi sekä vähentää virheellisesti tai puutteellisin tiedoin maksettujen tukien asiakkaille aiheuttamia harmeja.

”Fiilistelen urbaania elämäntapaa. Ei jokaisella tarvitse olla sataa neliötä ympärillä ja haulikonkantamaa lähimpään naapuriin. Ihmisten läheisyys kuuluu kaupunkiin.” Ohto Kanninen, Avotakka 1/2013

8

Asukas 1/2013


LL UA A

N

ÄIN MU

Tällä palstalla esittelemme joka numerossa jonkin asumisen erikoisuuden maailmalta.

onen

kuvat Jussi Puikk

Masaiperheen koti [kiveä vai lantaa?] Meillä Suomessa talot rakennetaan yleensä betonista tai puusta. Muualla näin ei välttämättä ole. Kuva on Keniasta, jossa Masai-heimoon kuuluvat ihmiset asuvat perinteisesti kuivatusta lehmän lannasta, ruohoista, oksista ja lehmän virtsasta rakennetuissa majoissa. Majojen rakentamisesta vastaavat heimon naiset. Saman katon alla elää usein monta sukupolvea ja koska moniavioisuus on masai-heimossa tavallista, perheet voivat olla isojakin.

lehti vvo:n asukkaille

9


Talojen tarinat

ei niin kuin kissat ja koirat

Teksti Taina Vuokko // Kuvat Juha Tanhua

Koti kaupungin

sydämessä Kouvolan keskustan tuntumassa sijaitsee pieni kerrostalo. Täällä elävät sulassa sovussa noin 70 ihmistä, kymmenen koiraa ja muutama kissa.

K

auppalankatu 20:ssä Kouvolassa asuu ih­ misiä laidasta laitaan. Talotoimikunnan puheenjohtaja Jaana Ripatti uskoo, että jokin heitä kaikkia kuitenkin yhdistää – he ovat sympaattisia persoonia. Neljä asu­ kasta on viihtynyt talossa siitä lähtien, kun se valmistui vuonna 1999. – Tämä on hyvä paikka asua. Kaupunki on lähellä ja pal­velut­ kotiovella. Samalla sijainti on kuitenkin sen ver­ ran syrjässä, että asuminen on rauhallista. Sen takia olen­ kin viihtynyt täällä alusta alkaen. Ja jossainhan sitä pitää aina asua, Lauri Salmari naurahtaa. Myös Asta Rantala on viihtynyt pitkään Kaup­ palantiellä. – Minulle tulee elokuussa viisi asumisvuotta­ täyteen. Olin aina ennen asunut maalla, joten kaupunkiin muuttaminen tuntui ensin vähän vie­ raalta. Maalla oli melkein meluisampaa kuin tääl­ lä, kun traktorit pörisivät tasaisesti. Oma asunto­ ni sijaitsee pihan puolella, jonka takana ovat vain koulu ja sähkölaitos. Maiseman vaihdoksen myötä Asta pystyi luo­ pumaan autostaan. Keskustan palveluille kävelee kotoa muutamassa minuutissa, joten autolle ei ol­ lut enää tarvetta.

Aina saa apua

Lauri Salmarin mielestä Kauppalan­ kadulla kelpaa asua. 10

Asukas 1/2013

Kauppalankatu 20:n asunnot ovat kaksioita ja kol­ mioita. Yhteensä 34 asuntoon kuuluvat saunat ja tilavat parvekkeet. Varsinkin kesällä viihdy­ tään sisätilojen lisäksi ulkona yhteisellä piha­ maalla.


Luna Kuisma ja Melisa Sinpir reippailevat talvi-ilmassa.

Jaana Ripatti näyttää mallia, kuinka taloyhtiötä pidetään hyvässä kunnossa. lehti vvo:n asukkaille

11


Asta Rantala muutti maalta Kouvolan keskustaan.

Pulkkailu onnistuu pienemmässäkin mäessä. Alisa ja Jani Ojala valloittavat lumikasaa. Muistoja talotoimikunnan yhteisistä puuhista kerätään kerhohuoneen valokuva-albumiin.

– Joskus aamuisin ensimmäiset ihmiset tulevat grillikatokselle lukemaan lehtiä. Sitten joku liit­ tyy seuraan, ja pian joku onkin jo istunut siellä puoli päivää. Viime kesänä hommasimme gril­ likatoksen, joka on lisännyt pihalla vietetyn ajan määrää, talotoimikunnan puheenjohtaja Jaana Ripatti sanoo. Kukkaistutuksia hoitaa muutama vapaaehtoi­ nen, jotka jakavat työt vuoroviikoin. Pienet pi­ han kunnossapitohommat sujuvat omin voimin, eikä huoltomiestä tarvitse kutsua hätiin. Kun eteen tulee voimaa vaativa tehtävä, alkaa talotoimikunnan varapuheenjohtaja Kari Korkalaisen ovikello soida. – Naapureilta saa aina apua, kun sille on tar­ vetta. Meillä autetaan toinen toista, joten koi­ ravahteja ja kukkien kastelijoita saa helposti. Omaksi osakseni onkin usein tullut fyysisesti raskaampia töitä, Korkalainen sanoo. Korkalainen uskoo, että talossa on ollut useam­pi asukas hyvänä esimerkkinä talkoolai­ suudesta. Tämä taas on kannustanut muitakin toimimaan yhteisen talon puolesta. Talon toi­ minnasta kukaan ei joudu yksin vastaamaan, vaan tekijöitä löytyy useimmiten sopiva porukka.­ – On vaikea sanoa, mistä meidän talon välit­ tämisen kulttuuri syntyy. Luulen, että se saattaa johtua siitä, että tunnemme toinen toisemme. Sitä kautta kannamme myös enemmän vastuuta toisistamme ja talostamme, Jaana Ripatti miettii.

Ongelmat reilusti puheeksi Hyvät käytöstavat ovat tässä taloyhtiössä arvos­ saan: naapuria tervehditään ja uusille asukkail­ le käydään esittäytymässä. Jokainen uusi asukas toivotetaan tervetulleeksi myös asukastoimi­ kunnan puolesta. Ongelmia talossa syntyy harvoin. Joskus esi­ merkiksi autopaikat saattavat kuitenkin aiheut­ taa kiistaa. Jos niin pääsee käymään, asiat ote­ taan reilusti puheeksi.

Koiraihmisten talossa n  Kauppalankatu 20 on koiraihmisten talo. Noin 70 ihmisen lisäksi talossa asuu peräti kymmenen koiraa.

12

Asukas 1/2013

Yksinkertaisilla pelisäännöillä yhteiselo sujuu mukavasti. Asukkaat huolehtivat, etteivät koirat mene lasten leikkialueelle, ja hauvat pidetään useimmiten pihaalueilla kiinni. Koirat ovat talossa yhteinen puheenaihe. Asukkaat tapaavat toisiaan ulkoiluttaessaan koiriaan – kesällä enemmän ja talvella vähemmän. Etenkin kesäisin koirat

ja omistajat viettävät runsaasti yhdessä aikaa talon pihamaalla. – Koiran haukkumisesta ei koskaan ole tullut ainakaan meille mitään valituksia, vaikka koiramme haukkuukin aina ovikellon soidessa. Ehkä täällä on totuttu haukkumiseen. Jos ongelmia sattuisi ilmenemään, niistä varmasti tultaisiin sanomaan reilusti, Kari Korkalainen uskoo.


Gallup asukkaille: – Emme ensimmäisenä pyydä isännöitsijää selvittämään asiaa, vaan kutsumme asianomaiset juttelemaan talotoimikunnan kanssa. Näin kenellekään ei pitäisi tulla sellainen olo, että hänen selkänsä takana toimitaan, Jaana Ripatti kertoo. Isännöitsijäkin on ollut Kauppalankadun toimintaan tyytyväinen. Hän on muun muassa­kannustanut talotoimikuntaa osallistumaan Vuoden VVO-talo -kilpailuun.

Mikä asia tulee ensimmäisenä mieleen omasta talosta?

Keskustelua käyntiin Talotoimikunta järjestää Kauppalankadulla toimintaa lähes joka viikko. Jouluna, pääsiäisenä ja vappuna koristellaan käytäviä, joulun aikaan pidetään pikkujoulut ja kesällä grillaillaan yhdessä. Nyt käynnistellään yhdessä ideoidun keskustelukerhon toimintaa.

”Aamulla ensimmäiset ihmiset tulevat grillikatokselle lukemaan lehtiä. Sitten joku liittyy seuraan ja pian joku onkin jo istunut pihalla aamusta iltaan.” – Saimme idean, että voisimme kokoontua tietyin väliajoin kerhohuoneelle juttelemaan jostain kiinnostavasta aiheesta. Ensin pitäisi tehdä toimintasuunnitelma ja kuunnella kaikkien mielipiteitä. Tärkeintä ainakin minulle olisi se, että­ kerhosta ei tulisi mikään juoruryhmä, Paula Korkalainen sanoo. Keskustelukerho tuntuu luontevalta idealta juuri Kauppalankadulla. Keskustellaanhan täällä runsaasti muutenkin. Käytävillä ja hisseillä vaihdetaan aina kuulumisia. – Jos joskus jotain vanhempaa asukasta ei ole näkynyt muutamaan päivään, alamme kysellä­ toisiltamme, onko joku toinen nähnyt hänet. Tällainen yhteisöllisyys synnyttää turvallisuuden tunnetta. Täällä ei tarvitse olla yksin, Jaana Ripatti sanoo. ×

Sirpa Kinnunen arvostaa taloyhtiön hyvää yhteishenkeä.

Paula Korkalainen – Ensimmäisenä tulee mieleen oma koti, johon liittyy lämpimiä ja rakkaita tunteita. Kodin tuoma turvallisuuden tunne on minulla voimakas.

Kari Korkalainen – Minulle talosta tulee ensimmäisenä mieleen hyvät naapurit. Naapurisuhteet ovat tässä talossa tärkeitä. Täällä on kokonaisuudessaan todella hyvä asua.

Anne Toukonen – Muutin alkuvuodesta pois tästä talosta, mutta käyn täällä edelleen vierailuilla. Missään muussa talossa, jossa olen asunut, ei ole ollut saman­ laista yhteishenkeä kuin täällä. lehti vvo:n asukkaille

13


fiksu kuluttaja

terveisiä tavarataivaasta

Luovu Teksti Mari Valkonen // kuvitus jenny lucander

turhasta! Nurkkiin kerääntyneet tavarat ahdistavat ja voivat olla jopa turvallisuusriski. Ammattijärjestäjän neuvoilla kotiin saa lisää tilaa sille, mikä todella on tärkeää.

14

Asukas 1/2013


L

oputtomia lehtipinoja, perintövaaseja ja elektroniikkalaitteiden mukana tulleita cd-levyjä, joita ei koskaan ole otettu kuoresta. Suomalaisten kaapit, parvekkeet ja kesämökit pullistelevat tavaroista, joista suuri osa on turhia. Turhat tavarat muistuttavat heräteostoksista ja hoitamattomista velvollisuuksista. Tavaravuoren säilyttämisestä kertyy myös huomaamatta iso lasku, sillä parikin neliötä ylimääräistä tilaa maksaa pääkaupunkiseudun keskineliövuokralla liki 400 euroa vuodessa. Täyteen sullottua kotia on myös hankala siivota, ja se voi olla jopa turvallisuusriski. – Mitä vanhemmaksi ihmiset tulevat, sitä helpompaa kotona pitäisi olla – ei enää nyssyköitä, pussukoita ja laatikoita eikä varsinkaan johtoja lattialla. Suurin osa ensiapuun ilmoitetuista onnettomuuksista on kotona sattuneita kaatumisia, sanoo ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoma. On siis aika käydä läpi kaapit ja varastot ja tehdä tilaa luopumalla turhasta.

Aloita helposta Te Velde-Luoma neuvoo aloittamaan raivausurakan tavaroista, joihin liittyy mahdollisimman vähän tunteita.

Ensin ei siis kannata rynnätä lajittelemaan vanhoja kirjeitä tai poismuuttaneen lapsen koulukirjoja, vaan käydä läpi vaikka vessan peilikaappi tai keittiön kuivamuonakomero. Tavaroiden järjestäminen ja niistä luopuminen on raskasta puuhaa, joten kerralla kannattaa keskittyä vain yhden paikan raivaamiseen. Sotkuisen vaatekaapin siivoamisen voi siirtää vaikka seuraavaan viikonloppuun tai lomaan. – Jotkut haluavat ottaa kohteeksi varaston tai autotallin, mutta suosittelen aloittamaan paikasta, jonka näkee joka päivä. Silloin tuloksesta voi nauttia, te Velde-Luoma sanoo. Tavarat kannattaa lajitella esimerkiksi neljään kategoriaan: roskiin, kierrätykseen tai myyntiin meneviin, säilytettäviin tavaroihin, joiden paikka on muualla sekä tavaroihin, jotka säilytetään jatkossakin vanhalla paikallaan. Helpointa on tunnistaa selvät roskat ja heittää menemään vanhaksi mennet ruuat. Kosmetiikkatuotteissa ei aina ole parasta ennen -päiväys­tä,­­ mutta purkkisymboli ja numero pakkauksen kyljessä kertovat, montako kuukautta tuote säilyy avaaminen jälkeen. Rikkinäisten vaatteiden oikea osoite on energia- tai sekajäte, sillä hyväntekeväi-

VHS-nauhat virkkausmateriaaliksi

n  Netti on pullollaan ideasivustoja­ ja blogeja, joista löytyy vinkkejä turhien tavaroiden uudeksi elämäksi. Esimerkiksi vanhojen VHS-kasettien nauhoista voi virkata mattoja tai säilytyskoreja, ja kurkkupurkista voi koristella suojaruukun kukille. Uudelleenkäyttövinkkejä löytyy esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen sivuilta osoitteesta www.kierratyskeskus.fi/askarteluopas. Turhien tavaroiden tuunaamiseen liittyy kuitenkin vaaran paikka. Anne te Velde-Luoman mukaan suomalaisten kaapit pursuavat usein jo

valmiiksi lankoja, kankaita ja keskeneräisiä käsitöitä, joten uusiokäyttöä odottavat tavarat saattavat jarruttaa kodin todellista raivaamista. Lisäksi uhkana on, että uudetkin tuotteet jäävät käyttämättä ja kasau­ tuvat nurkkiin syyllisyyttä herättäväksi pinoiksi. Kannattaa siis paneutua vain sellaisiin tuunausprojekteihin, joiden hedelmistä todella uskoo nauttivansa.

lehti vvo:n asukkaille

15


syysjärjestöjen keräyslaatikoihin saa laittaa vain ehjiä vaatteita. Muutaman rikkinäisen vaatteen voi toki säästää remontti- tai mökkivaatteeksi, mutta määräänsä enempää niitä ei kannata jemmata. Tarpeen tullen parhaat päivänsä nähneitä vaatteita löytyy parilla eurolla kirpputorilta.

Muistojakin kannattaa karsia Kun selvät roskat on raivattu, alkaa se vaikea vaihe – päätösten tekeminen. Mitä tehdä vanhoille aikakauslehdille ja sille perintöpiirongille, joka muistuttaa tärkeästä ihmisestä, muttei sovi kodin tyyliin? Pelkästä velvollisuudesta niitä ei pidä säilyttää. – Tavaroiden pitäisi olla apuvälineitä ja inspiraation lähteitä, jotka auttavat johonkin suurempaan – ei päinvastoin, te Velde-Luoma sanoo. Hän kehottaa miettimään tavaroista saatavaa hyötyä. Aikakauslehtien sisältämä tieto on ­todennäköisesti vanhentunutta ja pinnallista, ­eikä tavallisella perheellä millään voi olla tarvetta neljälle astiastolle.

Kodin kaaos

– Äidit säästävät välillä lastensa jokaisen askartelun, vaikka ne ovat pääasiassa lapsen motoriikan kehittämistä eli sormiharjoituksia. Jos lapsi soittaa soitinta, eihän niitäkään sormiharjoituksia äänitetä ja säilytetä! Muistoja kannattaa siis aika ajoin raakata ja säilyttää vain hienoimmat.

”Suomalaiset ovat hirveän herkkiä ja alkavat nopeasti hävetä sitä, että kotona ei ole siistiä.” Hänen mielestään tavaroista kannattaa hank­­­ki­u­tua eroon mahdollisimman helpolla. Kirppu­ torilla tai nettikaupassa myyminen voi olla loiskahtamista ojasta allikkoon, sillä tavaroiden myy­minen vie aikaa eikä kaikki välttämättä mene­kaupaksi. – Sanon aina ihmisille, että kun viette pussillisen vaatteita kierrätyslaatikkoon, niin kuunnelkaa pussin tömähdystä ja huokaiskaa helpotuk-

n  Turhan tavaran täyttämä koti ei ole vain esteettinen ongelma. Roinavuoret vaikuttavat todistetusti ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Amerikkalaisyliopisto UCLA:n tutkijat seurasivat kaksi vuotta sitten 32 amerikkalaisperheen arkea ja huomasivat, että kotien turhat tavarat nostavat erityisesti naisten stressitasoja. Esimerkiksi yhdestä kodista tutkijat löysivät yli 2 300 näkyvillä olevaa tavaraa pelkästään kolmesta ensimmäisestä huoneesta. Tutkimuksen ­mukaan jääkaapin oveen kiinnitettyjen tavaroiden määrä vastaa usein muun asunnon roinamäärää. Ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoman mukaan suomalaiskotien tavarakaaos ei välttämättä ole kaukana amerikkalaisperheiden tavara­ vuorista. – Asiakkaani eivät ole shoppailuun addiktoituneita kerskakuluttajia, vaan tavallisia ihmisiä, jotka ovat aika huolellisia, velvollisuudentuntoisia ja kilttejä suorittajia. He kantavat huolta maapallon tilasta ja suhtautuvat omalla tavallaan vastuullisesti materiaan ajatellen, etteivät heitä hyvää tavaraa hukkaan. Te Velde-Luoman mukaan kasautuvien tavaroiden lopputuloksena voi olla jopa erakoituminen.

stressaa

16

Asukas 1/2013


sesta. Nyt omassa asunnossa on enemmän happea, te Velde-Luoma sanoo.

Lainaa ostamisen sijaan Raivausurakan jälkeen pitää vielä estää uutta rompetta pesiytymästä nurkkiin. Itseään ei siis kannata palkita ostoksilla tai tehdä hankintoja hetken mielijohteesta. Myös ilmaiseksi saatavien­ tavaroiden kohdalla kannatta miettiä, onko sille todella tarvetta. – Kaikki omaisuus vie tilaa, vaatii huoltoa ja jos ostaa laitteen, sitä pitää opetella käyttämään. Kun haluaa jotain uutta, kannattaa tiedostaa, että se on myös ajallisesti iso investointi, te VeldeLuoma sanoo. Harvoin käytettäviä tavaroita ei välttämättä tarvitse ostaa omaksi, vaan ne voi hankkia yhdessä kavereiden tai naapureiden kanssa. Netissä toimivasta Kuin oma -lainauspalvelusta saa esimerkiksi sukset, rinkan tai järjestelmäkameran lainaksi parin euron päivävuokralla. ×

Onko tavaraa liikaa? Näin raivaat kotisi

n  Tee inventaario. Käy kaikki varastotilat suurpiirtei­ sesti läpi ja selvitä, minkä tyyppisiä asioita säilytät. Yritä tehdä se kauhistelematta ja suhtaudu löydöksiisi neutraalisti. n  Suunnittele realistisesti, milloin aloitat projektin, ja jaa se pidemmälle ajanjaksolle. Tunnin viikoittaisella raivaamisella saa paljon aikaan uupumatta. n  Jos perheenjäsenet eivät innostu raivaus­projektista, keskity omien tavaroidesi organisoimiseen. Usein esimerkki tarttuu. n  Jos tavaroista ei ole hyötyä, niistä on haittaa. Ne vievät tilaa, aiheuttavat syyllisyyden ja saamatto­ muuden tunteita sekä vaativat opettelemista ja huoltoa. Päästä niistä irti! n  Tuki uuden tavaran tulva. Vaihda paperilaskut sähköisiksi välttääksesi turhaa paperisaastetta. Osta tai ota vastaan tavaroita vain harkiten ja hank­ kiudu samalla eroon vanhasta. Kerro lähipiirillesi, ettet enää halua tavaralahjoja. Harrasta myös itse tuliaisia, jotka kuluvat pois; monesti kahvipaketti tai elävät kukat ovat tervetulleempia tuomisia kuin pysyvä tavara.

Tavarat

uuteen käyttöön! Moni turhake voi saada uuden elämän pienellä mieli­kuvituksella. Kokeile ainakin seuraavia.

n Käy läpi sukkalaatikkosi, etsi sukille oikeat parit ja erota joukosta parittomat ja reikäiset sukat. Vie nämä siivouskomeroon päällimmäi­ seksi. Kun seuraavan kerran tarvitset pölyrättiä, kengänkiillotusrättiä tai lattialle kaatuvalle maidolle kuivaajaa, ota pinosta niin monta sukkaa kuin tarvitset ja käytä ne surutta siivous­ riepuina. Tämän jälkeen sukan oikea osoite on energiajakeessa – se on palvellut tiensä päähän! n Löytyykö kaapistasi lapsuuden urheilu­ historiasta kertovia pokaaleja, jotka nyt lähinnä keräävät pölyä? Kysypä taloyhtiön leikkiikäisiltä, sopisivatko kipot ja kupit kakku­ muoteiksi hiekkalaatikolle.

n Harva käyttää koko lautasliinapakettia kerralla, ja ylimääräiset tahtovat jäädä kaappiin pölyä keräämään. Kokoa pakettien päällim­ mäisiksi jääneet lautasliinat siistiksi pinoksi näkyvälle paikalle keittiöön. Käytä lautasliinoja talous­paperien sijaan niin kauan, että pino on kadonnut. n Perusta ystävien kanssa kierrätysrinki. Kun tapaatte, tuokaa mukananne kierrätykseen joutavat kirjat, aikakauslehdet ja itselle sopi­ mattomat vaatteet. Moni tekee löytöjä ja tarpeeton­tavara voi vaihtua tarpeelliseen. Sopikaa yhdessä, että ne tavarat, joita kukaan ringistä ei halua, lähtevät tapaamisesta suo­ raan kierrätyskeskukseen, eivät enää kotiin.

lehti vvo:n asukkaille

17


Kunnossapito ja palvelut

määräaikaistarkastukset

M

Tarkastuksia

tasavälein

Tämän vuoden ensimmäisistä päivistä lähtien oman kodin postiluukusta on saattanut tippua lappu, jossa ilmoitetaan asunnon määräaikaistarkastuksesta. Ennen vuoden loppua ilmoitus saapuu noin 8 000 VVO:n asukkaalle. Teksti Taina Vuokko // kuvaT iStockphoto

18

Asukas 1/2013

ääräaikaistarkastukset ovat VVO:n uusi käytäntö. Niiden avulla tarkkaillaan järjestelmällisesti asuntojen kuntoa ja pyritään ajoittamaan remontit oikeaan ajankohtaan. – Aikaisemmin asunnoissa on käyty lähinnä muuttotarkastusten yhteydessä. Niinpä asuntojen kunto on saattanut vaihdella huomattavasti. Toisessa talon asunnossa on voitu tehdä paljon korjauksia, toisessa vähemmän, VVO:n ylläpitoyksikön johtaja Kimmo Rintala kertoo. Määräaikaistarkastusten on määrä tuoda asiaan muutos. Kaikki asunnot tarkastetaan jatkossa viiden vuoden välein, mikä tarkoittaa sitä,­ että vuosittain tarkastus tehdään noin 8 000 asuntoon. Tarkastukset järjestetään VVO-kotikeskusalueittain laadittujen aikataulujen mukaisesti. Huoneistojen kunnon tasalaatuisuuden parantamisen lisäksi tarkastukset tulevat nopeuttamaan muuttotarkastuksia. Tämä johtuu siitä, että­ huoneistojen kunto on paremmin tiedossa jo ennen muuttotarkastusta. – Määräaikaistarkastukset ovat olleet muilla alan toimijoilla käytössä jo pitkään, ja niistä on olemassa hyviä kokemuksia. Nyt otamme käyttöön vastaavan kaltaisen toimintamallin myös VVO:lle, isännöintipäällikkö Marko Salonen sanoo.

Kaikki korjaukset kerralla Kiinteistöalan ammattilaiset tietävät, että 25–30 vuoden välein asunnossa tulee ajankohtaisek­ si kylpyhuoneiden uusiminen. Putkiremontin­ paikka on silloin, kun asunto on tullut 50–60 vuoden käyttöikään. Kun huoneistojen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, remontit osataan ajoittaa oikeaan ajankohtaan; ei korjata liian aikaisin eikä liian myöhään. – Tarkastuksen yhteydessä arvioidaan kiinteistön käyttöikää ja mietitään sitä, missä vaiheessa kaikkiin kiinteistön asuntoihin tehdään remontteja. Aikaisemmin on saatettu korjata vain yhden asunnon keittiö tai kylpyhuone. Nyt pyritään remontoimaan esimerkiksi koko kiinteistön kaikki kylpyhuoneet samalla kertaa, jolloin saadaan myös kustannussäästöjä. Yksittäisen remontin hinta on silloin edullisempi, Marko Salonen kertoo. Kimmo Rintala ja Marko Salonen korostavat,­ että remontteihin varattuja määrärahoja ei VVO:lla vähennetä. Päinvastoin määrärahat saa­


daan käytettyä entistä tehokkaammin. Lisäksi keittiön ja kylpyhuoneen kunnon. Tarkastuksen vuodesta 2014 lähtien 5- ja 10-vuotisremontti­ yhteydessä asunnoista kuvataan teknisiä yksietuihin budjetoidut rahat siirtyvät määräaikais- tyiskohtia: keittiökalusteet ja kylpyhuone kuvatarkastuksiin. taan ja mahdollisista havaituista vioista (kuten rikkinäisistä pisMääräaikaistarkastuksissa ei Tarkastuksen torasioista) otetaan valokuvat. tarkkailla vain suurten remontyhteydessä Asunnoista ei kuitenkaan luontien tarvetta. Tarkastuksen yhteydessä asuntojen pikkuviat piste- asuntojen pikkuviat nollisesti oteta yleisvalokuvia. Tarkastuksen jälkeen asuktään kerralla kuntoon. laitetaan kaalle jätetään ilmoitus siitä, ­ – Pieniä pulmia voivat olla kerralla kuntoon. että asia on hoidettu. Myöesimerkiksi rikkinäiset pistora­ hemmin tulee vielä ilsiat,­ vuotavat vesikalusteet tai vetävät ikkunat. Kun kiinteistön määräaikaistar- moitus siitä, minkälaisia korjaustarpeikastukset on tehty, hankimme pienet korjaukset ta on havaittu koko kiinteistön osalta. yhdellä tilauksella kaikkiin asuntoihin, Kimmo Samalla kaikki huoneistot saavat oman kuntoluokituksensa. Rintala sanoo. Kiinteistön huoneistot tarkistetaan Tiedote kertoo tarkastuksesta järjestyksessä. Yhden työpäivän aikana Kun omaan asuntoon saapuu ennakkotiedote­ ennätetään tekemään 25–30 määräaimääräaikaistarkastuksesta, ilmoitus ei vaadi kaistarkastusta. – Kun kiinteistön kunto on tiedosasukkaalta toimenpiteitä. Tarkastukset tehdään tiedotteessa ilmoitettuna päivänä. Asukas voi ha- sa, voidaan alkaa suunnitella esimerlutessaan olla paikalla tarkastuksen aikana, mut- kiksi keittiöremontteja muutaman vuota VVO:n isännöitsijä ja tekninen isännöitsijä den päähän. Kaikki hyötyvät, kun asunvoivat tulla tarkastukselle myös asukkaan pois- not pysyvät entistä paremmin kunnossa. Sen varmistaminen on VVO:lla meidän sa ollessa. ­Isännöitsijä ja tekninen isännöitsijä tekevät tärkein tehtävämme, Marko Salonen satarkastuksen yhdessä. He tarkistavat etenkin noo. ×

Vikailmoitukset vanhaan malliin n  Jos havaitsee kodissaan tarvetta kor­ jauksille, vikailmoituksen voi jättää edelleen vanhaan malliin. Vian voi ilmoittaa helposti VVO:n verkkosivuilla olevalla­lomakkeella

(www. vvo.fi/vikailmoitus) tai ottamalla yhteyttä ­kiinteistön isännöitsijään. Määräaikaistarkistus osuu oman asun­ non kohdalle joka viides vuosi. ­ Jos tarvetta korjauksille löytyy, niistä tulee ilmoittaa välittömästi. Esimerkiksi vesi­ vahingot vaativat välittömiä toimenpiteitä. Jos määräaikaistarkastus on lähiaikoina tiedossa, eikä korjaustarve vaadi välitöntä huomiota, viasta voi ilmoittaa tarkastuksen yhteydessä. Ennakkotiedotteen mukana tulee kysely, jossa voi ilmoittaa havaitse­ mistaan puutteista. – Kyselyn voi jättää esimerkiksi keittiön pöydälle, niin tarkastusta tekevät isännöit­ sijä ja tekninen isännöitsijä huomaavat sen. He tarkistavat vian ja tilaavat siihen tarvittavat korjaukset, isännöintipäällikkö Marko Salonen sanoo.

lehti vvo:n asukkaille

19


Koti kuntoon

kata ja koristele

lipa juhlissasi sitten pöytiintarjoilu tai noutopöytä, syntyy kokonaisuus molemmissa tapauksissa väreistä, kokonaisuuteen sopivista astioista sekä koristeista. Kattaus johdattaa vieraat juhlan tunnelmaan: rauhallisen pääsiäisaterian äärelle, riehakkaalle vappubrunssille tai tunnelmallisiin lakkiaisiin. Ihan ensimmäisenä kannattaa kurkistaa liinavaatekaappiin. Pöytäliinalla saat väriä ja ilmettä kattaukseen, jos käytät muuten vaaleita tai pääosin yksivärisiä astioita. Mitä juhlallisempi tilaisuus, sen isompi ja hillitympi liina on perussääntö, jota voi rikkoa monin tavoin. Laita alimmaiseksi vanha lakana tai verho, jonka päälle voit vielä asetella pienempiä kaita- tai pitsiliinoja oman makusi mukaisesti. Tapetti- ja lahjapaperirullien loput toimivat myös kattauksen väriläiskinä. Riemunkirjava liina saattaa viedä huomiota tarjottavilta, mutta joskushan silmänruoka saa olla myös pääosassa!

Kilinät kuriin Kun haluat kattaa erityisen kauniisti, voi jokaisen istujan kohdalle alimmaiseksi laittaa katelautasen eli ruokalautasen aluslautasen. Sen päälle asetetaan kateliina, joka voi olla esimerkiksi kankainen lautasliina, sopivan kokoinen perintöpitsiliina tai rikki menneestä pellavaliinasta leikattu pala. Kateliinan tarkoitus on vaimentaa kilinää, kun lautasia vaihdetaan katelautasen päälle ruokalajien vaihtuessa. Vaikka varsinaisia ruokalajeja tai lautasia kattauksessasi olisikin vain yksi kappale, tuovat katelautaset liinoineen erityistä juhlan tuntua. Jos oikein etiketin mukaan mennään, tulisi katelautanen korjata pois ennen jälkiruoan tarjoilua.

äykää Kpöytään! Kevät saapuu kohinalla ja kevätkauden juhlat häämöttävät näköpiirissä. Inspiroidu kattamaan pöytää ja koristelemaan kotia juhlan mukaisesti. Tarvikkeet saattavat lymytä jo valmiina kaapeissa ja laatikoissa! Teksti Riitta Mettomäki // kuvat Pekka Nieminen

20

Asukas 1/2013


Mielikuvitus laukkaamaan n  Erilaisilla viireillä saat näppärästi juhlatunnelmaa, ja ne syntyvät kotoa löytyvistä tarvikkeista. Taittele servetti­ pakettien viimeisistä liinoista nurkittain kolmiot ja nido ne perätysten lahja­ nauhan ympärille tai käytä servettien tilalla vanhojen kirjojen sivuja tai pitsi­ reunaisia kakkupapereita. n  Perintöpitsiliinoista saat helposti tärkkäämällä kauniita kulhoja. Tarvitset liinojen lisäksi vain vettä ja sokeria tai tärkkiä sekä kulhon, joka toimii ­muottina. Tee näin: Sekoita 1 dl sokeria ja 1 dl lämmintä vettä. Kun sokeri on kokonaan liuennut, kasta pitsiliina läpimäräksi sokerivedessä. Purista ylimääräinen vesi pois ja asettele liina kumotun kulhon päälle kuivumaan noin vuorokaudeksi.

Näyttävän tarjoiluastian saat vanhasta lautasesta ja vähälle käytölle jääneestä kukka­ maljakosta. Kiinnitä lautanen liimatipalla maljakon suulle ja anna kuivua. Korkea tarjoiluvati toimii kahvipöydän katseenvangitsijana.

Vanhoista pitsiliinoista saat kauniisti väriä kattaukseen. Levitä alimmaiseksi yksivärinen pöytäliina tai vaikkapa lakana ja sommittele eri värisistä pitsiliinoista harmoninen kokonaisuus. lehti vvo:n asukkaille

21


Haarukan paikka n  Kun alat suunnitella kattausta, on tärkeä tietää, onko kyseessä niin sanottu istuva kattaus vai onko vieraita tulossa niin paljon, että on paikallaan kattaa noutopöytä. Trendikkäät ja kat­ taukseen sopivat kukka­maljakot voi tehdä myös itse. Kuvan maljakko on tehty pikakahvi­ purkista, joka sai pintaansa turkoosin maalikerroksen. Lasiset ruoka­öljy­ pullot ja tyhjät hillo­purkit sopivat myös kukkien kodiksi. Juhlien jälkeen purkit voi huoletta laittaa lasinkeräykseen.

22

Asukas 1/2013

n  Istuvassa kattauksessa parin sentin päähän pöydän reunasta sijoitetun lautasen vasemmalle puolelle laitetaan haarukka piikit ylöspäin, veitsi puoles­ taan tulee oikealle terä lautaseen päin. Molemmat voivat myös olla lautasen oikealla puolella. Kun pääruokana on keitto, tulee pääruokalusikka lautasen oikealle puolelle varsi alaspäin tai lautasen yläpuolelle pesä ylöspäin ja varsi oikealle. Jälkiruoka­lusikka taas asetetaan lautasen yläpuolelle niin ikään pesä ylöspäin ja varsi oikealle. n  Juomalasin paikka on lautasen ylä­puolella keskellä tai oikeassa ylä­ kulmassa. Jos aterialla tarjoillaan useampi ruokalaji, laitetaan ensimmäisenä käytettävät ruokailuvälineet uloimmiksi niin, että syödessä edetään ruoka­ lajien tahdissa uloimmista välineistä kohti lautasta. n  Lautasliinan paikka kattauksessa on vapaa. Se voi olla lautasella, lautasen vieressä tai lasissa. Kerta­käyttöisten paperilautas­liinojen valikoimasta löytyy varmasti sopivat vaihtoehdot elävöittämään kattausta tai vastaavasti yksi­ värisillä lautas- ja pöytäliinoilla voi sitoa yhteen eriparisen seka-astiaston.


Lusikoista ja haarukoista saa kauniit lautasliinan­pidikkeet. Taivuttele­haarukan piikit esimerkiksi hohtimilla halua­masi malliseksi. Käytä varren taivuttamiseen maltillisesti voimaa ja runsaasti aikaa, jotta varsi taipuu eikä taitu.

Tarjoa ideoita

Kekseliäisyyttä kattaukseen

Pääsiäisaterialla munat eri muodoissaan ovat tietenkin luonteva tarjoiltava. Jos tarjoilet keitettyjä munia, voit kattaa jokaiselle ruokailijalle omansa ja tarjota ne esimerkiksi sopivan kokoisista snapsilaseista. Jos sopivia munakuppeja ei löydy, saat maatuvat munakupit repimällä tai leikkaamalla munakennosta jokaiselle oman kupin. Jos olet ajoissa asialla, kasvata kullekin vieraalle oma henkilökohtainen rairuoho jälkiruokakulhoihin. Sinne on hauska piilottaa suklaamuna jälkiruoaksi. Pääsiäisenä munia toki myös koristellaan. Syötävän kauniita munia saat, kun lisäät kananmunien keitinveteen sipulinkuoria, currya tai kurkumaa. Sinivioletin sävyiset munat syntyvät upottamalla keitetyt munat pakastemustikoiden sulaliemeen. Vappuna valaisimesta roikkuu serpentiini ja ilmapallot, joita voi käyttää myös näppäränä menutauluna. Kirjoita vappubrunssin menu varovasti isoihin ilmapalloihin ja sijoita sopiviin paikkoihin näkösälle. Vappumenun olennainen osa ovat munkkirinkelit. Ne voit laittaa roikkumaan mukitelineen piikeistä tai latoa munkeista­korkea torni talouspaperitelineeseen.

Jokaiselle ruokalajille ei välttämättä kaapeista löydy juuri sitä oikeaa tarjoiluastiaa, mutta käännä se eduksesi ja käytä astioita luovasti: keiton voi tarjoilla mukeista tai kahvikupeista, salaattiannoksen juomalaseista ja valmiit suupalat ruokalusikasta. Hyödynnä myös leikkuulaudat ja uunipellit. Jos ne tuntuvat turhan arkisen näköisiltä, voit päällystää ne foliolla tai astiapyyhkeellä, mikä parhaiten tarkoitukseesi sopii. Juomien omat pakkaukset harvemmin ovat juhlapöydän kaunistajia, joten kaada maidot ja mehut kannuihin tai pestyihin viinipulloihin. Etenkin noutopöydässä lasien merkit ovat tarpeen, jotta ne eivät mene sekaisin. Leikkaa paperista tai kartongista sopivan kokoisia renkaita, joihin leikkaat halkion, jotta renkaan saa laitettua lasin reunaan tai jalan ympärille. Jokainen juhlija voi kirjoittaa merkkeihin nimensä, jolloin renkaat saavat huoletta olla muuten samanlaisia. Jos olet käsityöihminen ja kaapistasi löytyy villalankoja, voit sitoa lasinjalkojen ympärille eri väriset rusetit. Juomalaseihin rusetit voi kiinnittää läpinäkyvällä teippi­palalla.

Tapetista, lahjapaperista ja kakkupaperista saa leikattua hauskat merkit juomalaseihin. Kun lasit eivät mene vierailla sekaisin, säästyy tiskiä!

Keittoa voi tarjota syvien lautasten sijaan kahvi­ kupeista. Eriväriset ja erikokoiset mukit tuovat hauskan lisän kattaukseen. lehti vvo:n asukkaille

23


piin yksityiskohtiin, kuten nimikortteihin. Niiden sijoittamiselle ei ole varsinaisia sääntöjä, joten voit leikitellä erilaisilla ideoilla mielesi mukaan ja tehdä vaikka jokaiselle­omanlaisensa. Runsaslukuiselle juhlajoukolle noutopöytä on fiksu ratkaisu. Jos kaikille ei ole istuinta ruokai­ lun ajaksi, kannattaa valita ruokia, joita voi syö­ dä käsin tai pelkällä haarukalla. Noutopöydässä näkoeste ei ole ongelma, mitä voi hyödyntää niin koristelussa kuin ruokien esillepanossakin. Jos tila antaa myöten ja noutopöytää pääsee kiertämään, on myötäpäivä luonnollisin suunta. Muutoin Koristeet kohdilleen ”Kokeile kattauk­sessa lautaset ensin -perussäännöllä­ erilaisia kuppeja ja Kun suunnittelet juhliesi tee­ pääsee jo pitkälle. Leivät ja värikkäitä yksityisman mukaisia koristeita pöy­ juomat voi sijoittaa eri paik­ tään kattauksen lomaan, ole kaan, jos pöydästä uhkaa lop­ kohtia. Rauhallisen tarkkana etteivät koristeet estä pua tila. taustan runsaudelle pöydän vastakkaisilla puolilla Jos pöytätilasta on pulaa, saa käyttämällä istuvia näkemästä toisiaan. väliaikaiseksi sivupöydäksi pöydällä alusliinana Vaikka ideasuonesi pulppu­ kelpaa myös levy tai ovi, joka­ yksiväristä pöytäliinaa asetetaan pukkijalkojen tai aisi toinen toistaan loistavam­ tai lakanaa. pia koristeita, on liian täyteen vaikkapa kahden keittiöjakka­ ahdettu pöytä sekava ja pöy­ ran varaan ja peitetään sopi­ dässä on hankala toimia. Yksi iso katseenvangit­ van pituisella liinalla. Jos pöydälle on tarvet­ sija riittää, minkä lisäksi voit keskittyä pienem­ ta useamminkin, rautakaupoista saa edullisesti irto­jalkoja, jotka voi porata oveen kiinni tavalli­ sella ruuvilla. Ylimääräisiä pienempiä ja isompia ovia tai ­levyjä kannattaa katsella kauppojen poistonurkis­ ta tai kysellä tuttavilta, erityisesti sellaisilta, joi­ den kodeissa on tehty viime aikoina remontteja. ×

Omaksi vai vuokralle? n  Aina omat astiat ja tuolit eivät riitä juhlajoukolle. Onneksi kaikkea voi vuokrata. Kun tarvitset isompaa astiastoa rentoihin kekkereihin, ota yhteyttä paikkakuntasi kierrätyskeskukseen. Sieltä saat mahdollisesti pientä panttia vastaan vuokrattua eriparisen astiaston. Martoilta löytyy vuokrattavaa kakkuvadeista kahvinkeittimiin. Oman paikkakuntasi Maa- ja kotitalousnaiset tai ravintola-alan ammattioppilaitokset saattavat myös vuokrata astioitaan. Nuorisoseurat vuokraavat astioiden lisäksi­myös kalusteita.

Jos kaipaat lisää laskutilaa juhlien ajaksi, ovesta tehty sivupöytä voi olla hyvä ratkaisu. Vanhat, patinoidut puuovet istuvat monen näköiseen sisustukseen!

24

Asukas 1/2013


vinkki Käsityö Laura Ylikahri // Teksti Laura Ylikahri ja Maija Kajanto // kuva Pekka Nieminen

Kirjasta

kassiksi Seisooko hyllyssäsi kirja, jolla on valtavasti tunnearvoa ja kauniit kannet, mutta jota vain ei tule koskaan luettua? Nyt on hyvä hetki ajatella tämä esine uusiksi. Pienellä näperryksellä kirjasta syntyy käsilaukku niin arkeen kuin juhlaankin.

Kannet

Laukun vuori

1. Valitse sen kokoinen kovaselkäinen kirja, jonka kokoisen laukun haluat. 2. Poista sisäsivut mattoveitsen avulla kirjan tyvestä.

1. Ompele kansien kokoinen vuori. Leikkaa kaksi kannen kokoista kangaspalaa, jätä noin 1 cm saumavara reunoihin. Ompele kangaspalat alalaidasta ja sivuista kiinni. Viimeistele pussin yläreuna kääntämällä noin 1 cm kangasta ulospäin ja ompelemalla yläreuna. Käännä pussi oikein päin. 2. Ompele vuoripussiin kahvat kiinni. Tee mahdollisimman tiiviitä pistoja, jotta kahvat pysyvät napakasti paikallaan.

Kahvat 1. Leikkaa kankaasta vinokaitale (noin metri x 5 cm) ja ompele siitä putkilo. Ompele sauma kahteen kertaan. Jätä noin 5 mm saumavara. Kiinnitä hakaneula putkilon toiseen päähän. Ujuta hakaneula putkilon sisään. Käännä putkilo oikein päin haka­ neulan avulla. 2. Tee solmu putkilon päähän. Pujottele putkiloon vuorotellen sopivan kokoisia helmiä ja solmi jokaisen helmen jälkeen solmu. ­ Tee kaksi samanmittaista kahvaa.

Vuoren kiinnitys kansiin 1. Tee kansiin pienet reiät ja kiinnitä vuori kahvojen kohdalta. 2. Ompele vuoreen kiinni silkkinauhat ja pujota nauhat pienistä rei’istä. Tee vahvat rusetit kansien ulkopuolelle. ×

Haluatko päällystää kannet kankaalla? 1. Leikkaa kaksi kangaspalaa. Toinen saa olla 1 cm suurempi kuin kansi, toinen saman­kokoinen kuin kansi. 2. Tee vesiliimaseos Erikeeperistä (1 osa liimaa, 2 osaa vettä). Liimaa sudilla isompi kangas­ kirjan ulkokanteen kiinni. Levitä liimaa pääli­puolelta keskeltä reunoja kohti. Varo ilmakuplien muodostumista. Voit auttaa kankaan tarttumista painelemalla kangasta kirjaan kiinni – muista käyttää suojahanskoja. 3. Anna kuivua. Voit nopeuttaa kuivumista hiustenkuivaajalla. Toista liimakäsittely vähintään kaksi kertaa, tai niin monta ker­ taa, että kangas on tukevasti kiinni kirjassa. Käännä kankaan ylimenevä osa ja liimaa kansien sisäpuolelle. 4. Liimaa kirjankokoinen kangas kansien sisä­ puolelle siten, että käännetyt kankaanosat peittyvät. Toista liimakäsittely tämän jälkeen kaksi kertaa.

lehti vvo:n asukkaille

25


vapaa-aika

paikoillenne - valmiit - nyt!

Teksti Katja Pesonen // Kuvat Tommi Tuomi

Lahjakkuutta ja

kovaa työtä VVO:n sponsoriurheilija, aitajuoksija Venla Paunonen on niittänyt kisamenestystä teini-iästä lähtien. Matkalla hän on oppinut, ettei mitään saa pitää itsestäänselvyytenä.

26

Asukas 1/2013

K

un kalpea aamuaurinko kurkistaa Helsingin Viikin pururadoille, se saattaa nähdä päättäväisen nuoren naisen suuntaavan aamulenkilleen. Aitajuoksija Venla Paunosen treenipäivä on alkanut. Myrskylästä kotoisin oleva aitahirmu muutti vuoden 2012 alussa poikaystävänsä kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiin VVO:n asuntoon Viikkiin. Venla on haltioitunut Viikin maisemista. Kaikki tärkeät palvelut ovat nurkan takana, ja aamulenkillä voi juosta lehmäaitauksen ohi. – Vähän kuin olisi aivan muualla Suomessa, hän hymyilee. Urheilullisten vanhempien lapsena Venlalle liikunta on ollut pienestä pitäen luonnollinen osa arkea. Nykyään hän treenaa kaksi kertaa päivässä. Aamulla kroppa herätetään lenkillä ja illalla on

pääharjoitus. Suurin osa siitä on aerobista ja pieni osa tehoharjoittelua, joka vetää kehon äärirajoille ja lihakset hapoille. Epämukavuuteen, kipuun ja paineeseen on kuitenkin vain totuttava, samaten jatkuvaan treenaamiseen. – Motivaationi syntyy siitä, että haluan olla paras. Ehkä täytyy myös vähän pitää itsensä kiusaamisesta, Venla nauraa.

Ylös tuhkasta Venla aloitti urheilu-uransa varhain teini-iässä.­ Hän saavutti nuorten sarjoissa yhteensä viisi SMmitalia, joista kaksi oli kultaisia. 16-vuotiaana kehitys pysähtyi. – Kasvaminen naiseksi ei kaikille ole päivänselvä juttu, siinä käy läpi niin monia juttuja kehossa ja mielessä. Siirtyminen kovaan harjoitteluun ei sujunut minulta ongelmitta. Sitä paitsi olin tottunut menestykseen, kunnes yksi huono juoksu pudotti minut kovaa alas. Jopa toivoin jonkun paikan menevän rikki niin, että huonolle menestykselleni olisi joku konkreettinen syy. Eikä mennyt kauaa, kun Venlalle tuli ensimmäinen rasitusmurtuma jalkaterään.


lehti vvo:n asukkaille

27


Siitä alkoi loukkaantumisten kierre, joka parin vuoden päästä johti polvileikkaukseen. – Olin 18-vuotias ja kaukana huippukunnosta. En ollut pariin vuoteen pitänyt itseäni urheilijana lainkaan. Kävin pohjalla sekä henkisesti että fyysisesti. Olin toipumassa leikkauksesta, kun yhtäkkiä jokin minussa muuttui. Päätin, että lusmuilu saa nyt loppua. Aloitin rauhallisesti, ja aloin pitää treenaamisesta sekä kaikesta mitä siihen liittyi, hän muistelee. Omalla laillaan Venla on kiitollinen vaikeasta vaiheesta. – Siitä seurasi todella paljon hyvää. Loukkaantumiset opettivat, ettei mikään tule ilmaiseksi eikä mitään saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Jos niin tekee, putoaa varmasti maanpinnalle.

Lahjakkuus ratkaisee Toivuttuaan vammoista Venla jätti lyhyet matkat ja keskittyi 800 ja 400 metrin matkoihin. Vanha päälaji aitajuoksu alkoi jälleen kiinnostaa viime kesänä. – Askelrytmini sopii 400 metrin aitoihin parhaiten, se on minulle helpoin laji. Kai urheilu on vähän kuin taide; tarvitaan systemaattista ja kovaa harjoittelua, mutta lahjakkuuskin on menestyksessä hyvin ratkaiseva tekijä. Nyt kroppa alkaa jo kestää kovaakin rääkkiä. Kesällä 2012 Venla nappasi Kalevan kisoissa SM-hopeamitalin 400 metrin aidoissa. Pronssia tuli saman vuoden 22-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskisassa 400 metrillä.

”Loukkaantumiset opettivat, ettei mikään tule ilmaiseksi eikä mitään saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Jos niin tekee, putoaa varmasti maan pinnalle.” 22-vuotias Venla Paunonen on yksi VVO:n Virkeä-ohjelman sponsoroimista kuudesta nuoresta urheilijalupauksesta. Lue lisää VVO:n Virkeäsponsori­ohjelmasta ja sponsoroitavista osoitteessa vvo.fi/virkea

28

Asukas 1/2013

Venlan tämän hetken tavoite on tehdä Suomen ennätys 400 metrin aidoissa ja pärjätä maailmalla. – Olympialaiset ovat vuonna 2020, jolloin olen 30-vuotias. Tuolloin haluan olla elämäni huippukunnossa ja tehdä huippusuorituksen. Kilpaura ei ole ikuinen. Venla opiskelee Haaga-Heliassa liiketaloutta, jonka siivin hän voi myöhemmin aloittaa toisen uran. – Haluan pitää urheilun aina elämässäni tavalla­ tai toisella ja liiketalouden opinnot antavat siihen useita mahdollisuuksia, bisnekseen kun voi helposti yhdistää­urheilun. Vielä en tiedä, miten sen teen. Voin perustaa oman kuntosalin, alkaa manageriksi tai urheilutuotteiden markkinoijaksi, ihan mitä vain. ×


www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila // ulkoasu Heli Kärkkäinen

RistikkO 1/2013 Osallistu kilpailuun ja voita Ivana Helsingin kylmälaukku ensi kesän retkille! Laukun arvo on 31 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 15. 4. 2013 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Pentti Leppänen Porvoosta. Onneksi olkoon!

Nimi Osoite

Viime lehden 4/2012 ristikon ratkaisu:

Ratkaisusanat

lehti vvo:n asukkaille

29


uuteen kotiin

peruskorjaus valmistui

Hyvää asumista Itä-Helsingissä

Peruskorjaukset ovat tulossa päätökseensä kahdessa kohteessa Helsingin Itäkeskuksessa. Kauniit ja hyvin varustellut kodit etsivät asukkaita Kauppakartanonkuja 3:ssa ja Kauppakartanonkatu 14:ssa. Juttua varten on haastateltu myyntineuvottelija Heidi Rautiota Helsingin VVO-kotikeskuksesta.

30

Asukas 1/2013

   Kauppakartanonkuja 3 ja Kauppakartanonkatu 14 ovat alun perin 1970-luvulla valmistuneita kiinteistöjä, joissa laitettiin perus­ korjauksen myötä uusiksi sisätilojen pintamateriaalit. Asuntojen uudet lattiat ovat laminaattia ja seinät valkoiset. Myös uudet kalusteet, varusteet ja laitteet ovat löytäneet paikkansa ja kylpyhuoneet on laatoitettu. Kauppakartanonkuja 3:n peruskorjauksessa keittiöihin tulee normaalin keittiövarustuksen lisäksi myös astianpesukoneet. Naapurikohteessa osa keittiöistä oli jo ennestään uusittuja, joten niitä ei tämän korjauksen yhteydessä remontoitu. Asuntojen peruskorjauksen lisäksi Kauppakartanonkadun kohteessa on toteutettu LVIS-korjaus. Palvelujen läheisyys sekä erinomaiset ­kulkuyhteydet luovat hyvät puitteet asumiselle.

MI

Teksti Taina Vuokko // Kuvat vvo

TÄ?


KENEL LE?    Kauppakartanonkuja 3 Kiinteistössä on suojaisa iso sisäpiha, josta löytyy leikkivälineitä lapsille. Hissittömässä talossa on kolme kerrosta. Maksuton pesutupa ja kuivaushuone ovat asukkaiden käytössä. 19 kpl     1h+kk 33,5m2 13 kpl     2h+kk 48,5–49,5m2 40 kpl     2h+k+p 58-–59,5m2 16 kpl     3h+k+p 76–80m2 Kuvat ovat mallikuvia osoitteesta Kauppa­ kartanonkuja 3.

KOSK

   Kauppakartanonkatu 14 on hissillinen kerros­ talo, jossa on neljä kerrosta. Asukkaiden käytössä on maksuton pesutupa ja kuivaushuone. Myös tässä kohteessa on suojaisa ja lapsiystävällinen sisäpiha. 6 kpl     1h+kt 23m2 9 kpl     1h+kk 27,5–34,5m2 6 kpl     2h+kk 45m2 15 kpl     2h+kk+p 48,5–52,5m2 10 kpl     2h+k+p 59–61m2 10 kpl     3h+k+p 69,5–74,5m2

SÄ?

  Itäkeskuksesta on loistavat liikenneyhteydet Helsingin keskustaan metrolla sekä useilla busseilla. Myös Vantaan suuntaan kulkeminen käy helposti. Kohteet sijaitsevat lähellä Pohjoismaiden suurinta kauppakeskusta Itistä, josta löytyy kattavat palvelut. Läheisyydessä sijaitsee myös kauppakeskus Puhos. Alueelle vehreyttä tarjoaa muun muassa Marja­ niemen siirtolapuutarha. Kulttuurinnälkäinen voi puolestaan suunnata kulttuurikeskus Stoaan.

MIS

MIS

A?

   Asuntojen peruskorjaukset valmistuvat vaiheittain. Kauppakartanonkuja 3:n raput A, B ja C ovat valmistuneet vuoden vaihteessa. Koko talon remontti saavuttaa loppupisteensä, kun H-porras valmistuu vappuna. Kauppakartanonkatu 14:n remontti valmistuu hieman naapurikohdetta myöhemmin. Arvioidut valmistumisajat A- ja Bportaan osalta ovat toukokuu 2013 ja C-portaan syyskuu 2013. D- ja E-porras valmistuvat joulukuussa 2013.

TÄ? Helsingin VVO-kotikeskus puh. 020 508 3400 www.vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

31


lukijapalautetta

Päätoimittajan kynästä

Hei, sinä Asukas-lehden lukija, Olemme lukeneet ilolla teidän runsaita palautteitanne, nyt teillä on mahdollisuus lukea niitä muutamia itsekin tällä palstalla. Kirjoitelkaa siis niitä ahkerasti edelleen! Vuoden viimeisen Asukas-lehden suosituimmaksi jutuksi valikoitui melkoisella äänivyöryllä kongolaisen Agathen Pitkä tie kotiin. Lajitteluun liittyvät artikkelit ja kodin pikkuvinkit ovat myös kestosuosikkeja. Mikäli teillä on tiedossa kivoja juttuideoita, räväköitä persoonia haastateltaviksi tai tunnepitoisia tarinoita jaettavaksi, kuulemme niistä mielellämme! Vinkit voi lähettää Asukas-lehden sähköpostiin: asukas@vvo.fi. Uusi vuosi on tuonut pieniä uusia juttuja myös Asukas-lehteemme. Avainasukasliite on poistunut, ja nyt asukaseduista kerrotaan lehden lopussa. Tässä lehdessä käsittelemme turhan tavaran karsimista ja tavaroiden uusiokäyttöä. Saatuani käsiini tavaran karsimista käsittelevän jutun Luovu turhasta, päätin vilkaista vähän omienkin kaappieni sisältöä. Olin aina syyttänyt suvereenisti asuntoni vähäistä säilytystilaa, mutta tarkemmin asiaa tutkittuani oli pakko myöntää, että sisäinen roinahamsterini on jossain vaiheessa päässyt valloilleen. Varsinkin joulun alla sanotaan, että siivoa kaappisi siinä tapauksessa, että aiot asua niissä. Mutta totuus on, että joskus ne on siivottava! Kevät alkaa kurkkia hiljalleen kulman takaa. Kaappi-inventaarini jatkuu pieninä annoksina. Sari tikkanen 32

Asukas 1/2013

Ehdottomasti paras juttu lehdessä oli Lopultakin kotiin. Siinä kerrottiin, kuinka hyvin voi yhteistyö sujua kerrostalossa! Muutenkin tarina oli koskettava. – Teija Lopultakin kotiin -jutun Karhutien talotoimikunta toimii esimerkillisesti, yli kaikkien kulttuurirajojen, yhteisöllisesti auttaen. Upeaa! – Irja Mielestäni lehden 4/2012 paras juttu oli Sen seitsemän roskista. Artikkeli oli hauska, kiinnostava ja ennen kaikkea se antoi käytännön vinkkejä kierrätykseen. Itse ajattelen ekologisesti ja kierrätän mielläni, joten asia osui ytimeen. – Sandra Juttu joulusaunasta oli paras, sen lukeminen jätti hyvän mielen. :-) – NINA Kodin tekstiilien puhtaanapidosta ja hoidosta kertova juttu kiinnosti; siinä oli hyviä vinkkejä joulusiivousta ajatellen! – Jenna Paras juttu oli ”Lopultakin kotiin”. Lisäksi on mukavaa, että lehdestä löytyy vinkkejä kodinhoitoon kuten esimerkiksi tahrojenpoistoon. – Riina Toimitus vastaa: Kiitos palautteesta! Pyrimme jatkossakin tekemään Asukasta niin, että lehdestä saa käytännönläheistä apua arkeen! Ilma vaihtuu -juttu oli mielestäni kovinkin ajankohtainen ja selkeä kuinka homma toimii! Asukas lehti on mielestäni kokonaisuudessaan ideoita, vinkkejä, touhua ja kaikkea muuta kivaa katseltavaa täynnä. Tulee luettua joka kerta. Hyvä vinkki sekin et jos on jotain tapahtumia niin voisi ottaa teihin yhteyttä! Pitää laittaa korvan taakse. – Kikka Toimitus vastaa: Hyvä, että lehti miellyttää! Otamme mielellämme vastaan palautetta, kritiikkiä ja ennen kaikkea uutisia tapahtumista ja vinkkejä kiinnostavista juttuideoista!


a u t t o r r e k , ä y t t y s y k , kuultua Kevät kutsuu talkoisiin n Kevään varma merkki ovat ilmoitustaululle ilmestyvät lappuset, joissa väkeä kutsutaan pihatalkoisiin ja kerrotaan, että luvassa on mukavaa yhdessäoloa, aherrusta ja tarjoiluja. Yksi innostuu, toinen ohittaa asian – kolmas alkaa suunnitella, miten välttyä urakalta näyttämättä silti laiskurilta. Talkoiden kanssa pitää muistaa, että osallistumispakkoa ei ole: kenelläpä ei olisi tärkeää tekemistä harva se päivä. Lauantait vallankin ovat kortilla, ja sehän on aika yleinen talkoopäivä. Toisaalta talkoot ovat helppo keino tutustua naapureihin. Puuhastellessa näkee ja kuulee, millainen toinen on ja voi yllättyä, joskus jopa positiivisesti. Talotoimikunnan hommaama eväskin maistuu kaksin verroin paremmalta ulkoilmassa puuhastelun lomassa. Jotta talkoot onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla, pitää kaikille olla riittävästi tekemistä. Tässä asiassa alma asukas

kysymys & vastaus

talkoiden koolle kutsu­jien on syytä olla hereillä: kenestäkään ei ole mukava seisoskella, jos tekemään on tultu. Mukaan siis riittävästi työkaluja ja siivousvälineitä, jotta varmasti jokaiselle löytyy puuhaa. Ja touhuamisen päätteeksi yhteiset tarjoilut on myös syytä miettiä hyvin. Riittävä määrä pientä purtavaa tarvitaan, juomapuolella taas täytyy muistaa, että kaikkea kohtuudella. Talkooväki on kyllä melkein aina jälkeenpäin sitä mieltä, että oli mukavaa. Pienistä porukoista kasvaa ajan kanssa usein isompia, ja joissakin taloissa osanottajia on ollut ruuhkaksi asti. Jos talkoopäivä ei sovi, taloissahan järjestetään monenlaisia muitakin yhteisiä juttuja, kuten joulujuhlia, kirppareita ja vaikka ihan vaan yhteisiä grilli-iltoja. En ole vielä kuullut, että kukaan olisi jälkeenpäin harmitellut, että lähti mukaan! ×

Alma Asukas on fiktiivinen mutta hyvin topakka leidi, joka tällä palstalla esittää mielipiteitään talo­yhtiön toiminnasta ja maailman menosta.

Vastaamassa VVO:n käyttö- ja ylläpitopäällikkö Pasi Kujansuu

?

Kenelle kuuluvat pihoilla olevien autopaikkojen lumityöt sekä roskien siivous?

!

Pysäköintiruudun lumitöistä vastaa autopaikan vuokrannut. Huoltoyhtiö ei myöskään puhdista autojen välistä kaistaletta. Pysäköintialueen aurauksen yhteydessä vapaana olevat autopaikat aurataan kone­ voimin, jos autopaikka on silloin tyhjänä. Vaikka asukas itse huolehtii autopaikkansa kunnosta, talven aikana pyritään muutaman kerran lumitilanteen mukaan auraamaan koko alue. Tällöin asiasta tiedotetaan ennakkoon ja asukkaita pyydetään siirtämään autoja auraushetkeksi toisaalle. Huoltoyhtiön kulttuuri­ roskien (tupakan tumpit, käärepaperit, muut ihmisten heittelemät roskat) siivouskierrokset ja kausisiivoukset (kevät- ja syyssiivoukset) käsittävät pysäköintialueetkin. Muiden roskien siivouksesta vastaa autopaikan vuokraaja.

lehti vvo:n asukkaille

33


Asukasedut:

Muutoksia asukasetuihin

-30%

Huomasitko, että tämän lehden keskiaukeamalla ei ole enää avainasukasliitettä? Jatkossa asukasetuihin liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan näillä lehden Asukasetusivuilla.

U

usi vuosi 2013 tuo tullessaan muutoksia VVO:n asukasetui­ hin. Moni eduista on asukkai­ den saatavilla jo muuttopäi­ västä lähtien. Tämän takia viestintää on päätetty selkiyttää ja jatkossa puhutaan avainasukasetujen sijasta asukaseduista. Pitkäaikaisten asukkaiden edut säily­ vät ennallaan. Mitä pidempään asut, sitä paremmat edut saat. Asukasetujen mää­ räytymisperusteet uudistuvat ja jatkossa kaikki edut määräytyvät yhtäjaksoisen asiakkuusajan perusteella. Yhtäjaksoi­ sella asiakkuusajalla tarkoitetaan aikaa, jonka olet asunut yhtäjaksoisesti VVO:n vuokra-asunnoissa, yhdessä tai useam­ massa. Asiakkuusaika katkeaa, mikäli asut yli puoli vuotta yhtä­jaksoisesti muu­ alla kuin VVO:lla. VVO:n ostamissa kohteissa asiak­ kuusaika lasketaan jatkossa ostopäivästä

Otavamedia Oy n  VVO:n asukkaana saat 30 prosentin alennuksen kaikista Otavamedian lehdistä. Lisätiedot ja lehtien tilaukset löydät osoitteesta www.otavamedia.fi/vvo. Voit tehdä tilaukset myös puhelimitse numerosta (09) 156 665 ma–pe 8–17. Mainitse tilausta tehdessäsi, että olet VVO:n asukas.

-30%

Lainalaatikko n  Muuttaessasi VVO:n vuokra-asuntoon saat 30 prosentin alennuksen Lainalaatikon vuokrattavista muuttovälineistä. Laatikoiden lisäksi voit vuokrata muuttosi avuksi esimerkiksi nokkakärryt. Etu on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Tutustu tarkemmin: www.lainalaatikko.fi tai soita numeroon (09) 512 3123. Mainitse tilausta tehdessäsi, että olet muuttamassa VVO:n vuokra-asuntoon. www.lainalaatikko.fi 34

Asukas 1/2013

www.moukari.com

MME I M U U TÄA ES S IT Y K S M YÖ S K U S TA P A LV E L

eli siitä päivästä, kun kohde on siirtynyt VVO:n omistukseen. Aikaisemman käy­ tännön mukaan asiakkuusaika on alka­ nut ostohetken asunnon muuttopäivästä. Vanhan käytännön mukaisesti laskettuja asiakkuusaikoja ei muuteta jälkikäteen.

Paljon säilyy ennallaan Kaikkea ei toki tulla kerralla muuttamaan.­ Esimerkiksi hyväksi ja suosituksi eduksi todettu vakuudenpalautus säilyy ennal­ laan. Myös asukasarvonta (entinen avai­ nasukasarvonta) järjestetään entiseen malliin ja tasavuosilahjat lähetetään tut­ tuun tapaan kesällä. Jotain pientä päivi­ tystä näihinkin etuihin saattaa tulla. Myös aivan uusia etuja on suunnit­ teilla erityisesti pitkäaikaisille asukkail­ le eli heille, jotka ovat asuneet VVO:lla yhtäjaksoisesti jo vähintään kymmenen vuotta.

ASUKASARVONTA n  Lahjakortti tai jotain muuta mukavaa? Voittajan on helppo hymyillä! Asukasarvonta järjestetään tänä vuonna jo kuudetta kertaa. Arvontakortit lähetetään maaliskuun alussa kaikille vähintään vuoden VVO:lla


Remonttiedut n  Muutoksia on tiedossa myös remontti­etuihin. Aiemmin käytössä olleet muuttoetu ja 3-vuotisetu yhdistyvät maalieduksi 1.3.2013 alkaen. Jatkossa maalit ja materiaalit omatoimiseen pinta­ remonttiin on siis mahdollista saada asumisajasta riippumatta. Maalietu myönnetään tarpeen mukaan ja sitä pyydetään isännöitsijältä. Maalietu voidaan tarvittaessa myöntää samaan asuntoon useammankin kerran. 5- ja 10-edut ovat käytössä vuoden 2013 loppuun asti. Jatkossa 5- ja 10-etuihin käytettävät rahat siirtyvät määräaikais­ tarkastusten yhteydessä tehtäviin remontteihin. Näin asunnot voidaan pitää entistä paremmassa kunnossa ja entistä tehokkaammin. Kun remontteja tehdään keskitetysti ja entistä hallitummin, saadaan samalla rahalla paljon enemmän aikaan. Lisätietoa määräaikais­ tarkastuksista löydät tämän lehden sivuilta 18–19.

Sitges Park Residencia n  Sitges Park Residencia tarjoaa VVO:n yli 65-vuotiaille ja yli 55-vuotiaille eläkkeellä oleville asukkaille viiden yön majoituksen kahden hengen huoneessa puoli­hoidolla hintaan 730 €. Sitges Park sijaitsee Espanjassa viehättävässä Sitgesin pikkukaupungissa ­Välimeren rannikolla, vain 25 minuutin ajomatkan päässä Barcelonan lento­ kentältä. Hinta on kahdelle henkilölle ja tarjous on voimassa 30.6.2013 asti. Lue lisää osoitteessa www.vvo.fi/alennusedut tai ole yhteydessä Sitges Parkiin sähköpostitse customer@residenciasitgespark.com tai puhelimitse +34 626 3177 04 (asiakaspalvelu myös suomeksi). Muista kertoa yhteyttä ottaessasi olevasi VVO:n asukas.

Uudet yhteystiedot n  Asukasetuihin liittyvissä asioissa voit olla jatkossa yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen asukasedut@vvo.fi tai vanhaan tuttuun puhelinnumeroon 020 508 3900. Myös nettisivujen osoite on muuttunut: www.vvo.fi/asukasedut. Mikäli vanhat yhteystiedot ovat tiukasti muistissa, niin ei hätää! Myös vanhoilla yhteystiedoilla päätyy toistaiseksi samaan paikkaan kuin uusillakin.

asuneille. Arvonta suoritetaan 21.3.2013. Arvontakortista voi tuttuun tapaan tarkistaa oman asumisaikansa ja sen, kuinka monta arpanumeroa on jo ehtinyt kertyä. Jokaisesta täydestä asumis­vuodesta saa yhden arpanumeron. Arvonnan pääpalkinto on tänäkin vuonna tuhannen euron vapaa­valintainen lahjakortti. Lisäksi arvotaan 499 muuta palkintoa; pienempiä lahjakortteja, elokuva­

lippuja sekä kotiin ja asumiseen liittyviä laadukkaita tuotteita. Kaikki kortin saaneet osallistuvat­ arvontaan automaattisesti eli asukas­arvontaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja palkinnot postitetaan voittajille kotiin.

@

Säännöt ja tietoja

Viking Line n  Helsinki–Tukholma-risteilyt alk. 60 €/hytti, 2–4 matkustajaa C/B2P-hytissä (norm. alk. 84 €) n  Miniristeilyt Turusta alk. 20 €/hytti, 2–4 matkustajaa C-hytissä (norm. alk. 30 €) n  Päiväristeilyt Tallinnaan Viking XPRS:llä alk. 16 €/hlö (norm. 29 €)

palkinnoista löydät osoitteesta

www.vvo.fi/asukasedut

Tutustu etuihin tarkemmin osoitteessa: www.vikingline.fi/edut/vvo_avainasukas lehti vvo:n asukkaille

35


lukijakilpailu 1/2013 voita tee- ja kahvipurkit

Mikä on tämän lehden paras juttu? n    Viime numeron suosituimmiksi jutuiksi äänestettiin kongolaisen Mukacyakan perheen tarina ”Lopultakin kotiin”. Lukija­kilpailussa arpa suosi tamperelaista Tapio Lahtista, paljon onnea! Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­ piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan Pentikin tee- ja kahvipurkit, arvo 67 euroa. Lähetä vastauksesi 15.4.2013 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 40 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

vvo-Kotikeskukset ovat avoinna ma–pe 8.30–15.30 Puhelin

Osoite Sähköposti

HELSINKI 020 508 3400 Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki

Poikkeuksia aukioloajoissa:

helsinki@vvo.fi, espoo@vvo.fi ...arkisin klo 9.00–16.00

HÄMEENLINNA 020 508 4200 Sibeliuksenkatu 213100, Hämeenlinna

hameenlinna@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

jyvaskyla@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

JYVÄSKYLÄ 020 508 4160 Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä

JÄRVENPÄÄ 020 508 4100 Myllytie 1 A, 4. krs., 04410 Järvenpää

KUOPIO 020 508 4700 Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio

OULU 020 508 4900 Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI 020 508 4800 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi

TAMPERE 020 508 4400 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere

TURKU 020 508 4500 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku

kuopio@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

LAHTI 020 508 4300 Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs., 15110 Lahti lahti@vvo.fi

LAPPEENRANTA 020 508 4260 Ainonkatu 7, 53100 Lappeenranta

jarvenpaa@vvo.fi

VANTAA 020 508 3860 Vernissakatu 1, 5. krs., 01300 Vantaa

ASUKASEDUT Avoinna ma–pe 8.30–15.30 asukasedut@vvo.fi, www.vvo.fi/asukasedut 020 508 3900

lappeenranta@vvo.fi oulu@vvo.fi,

...torstaina klo10.30–15.30

rovaniemi@vvo.fi tampere@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

turku@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

vantaa@vvo.fi

...torstaina klo10.30–15.30

VUOKRAVALVONTA Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000


Asukas 1/2013