Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx
Päätetäänkö korkojen vähennyksistä lehtiotsikoissa?
T
erveydenhuoltoalan konsernin korkovähennykset ovat olleet usein otsikoissa. Hallitus ei alun perin sisällyttänyt vähennyksiä hallitusohjelmaan, mutta kun julkinen keskustelu korkovähennyksen verohyödyistä kiihtyi, syntyi poliittinen konsensus rajoitusten tarpeellisuudesta. Valtiovarainministeriö on antanut kaksi luonnosta uusiksi korkojen vähennyskelpoisuutta koskeviksi säännöksiksi. Ensimmäinen luonnos kirvoitti keväällä sankan joukon kriittisiä lausuntoja. Kesän jälkeen ministeriö uudisti luonnosta. Nyt käsillä on lieventynyt ehdotus. Karkeasti ottaen uudistetussa luonnoksessa säännökset rajoittaisivat konsernin sisäisten korkojen vähentämistä verotuksessa silloin, kun nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa ja ovat enemmän kuin 30 prosenttia verotuksellisesta tuloksesta ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia. Mikäli konsernitaseessa vieraan pääoman suhde omaan pääomaan on yhtä suuri tai korkeampi kuin vastaava suhdeluku korkovähennystä vaativassa tytäryhtiössä, korot voi vähentää verotuksessa edellä mainituista rajoituksista huolimatta. Luonnoksen mukaan säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 2014 verotuksessa.
tätä mieltä
taisi ta t i o k s tar uutos . u t o Ehd alia m eseen ika nte rad kytila ny
Pellossa saattoi olla rikkaruohoja, mutta myrkytettiinkö myös hyötykasveja? Ehdotetut säännökset ovat radikaali muutos nykytilanteeseen. Julkisuudessa käytyyn keskusteluun haluttiin nähtävästi reagoida vahvasti, ja sen saa jatkossa moni yritys tuntea efektiivisessä veroasteessaan muutosten tullessa voimaan. Korkoja jää vähentämättä, ja kaksinkertaistakin verotusta syntyy tietyissä tilanteissa. Yhdenkertainen verotus ja kaikkien tulon hankkimisesta aiheutuneiden menojen vähennyskelpoisuus eivät enää periaatteina aina toteudu. Olisiko markkinaehtoisuuden varmistaminen konsernin sisäisissä tilanteissa ollut periaatteellisesti oikeampi ja oikeammin kohdentuva ratkaisu? Julkisuudessa verotuksen yksityiskohdat, verolakien sisältö ja vakiintuneet tulkintatavat eivät ole saaneet palstatilaa, mutta räväköitä otsikoita on asiasta nostettu. Onko niin, ettei oikein toimimiseen riitä enää lainsäädännön tutkiminen vaan vastaukset on haettava lehtien palstoilta tai Twitteristä? Ainakin kun viimeksi tarkistin, verosta tuli säätää lailla.
Kuva Pekka Nieminen
kORKOJA JÄÄ VÄHENTÄMÄTTÄ, JA KAKSINKERTAISTA VEROTUSTAKIN SYNTYY.
petri seppälä Partneri petri.seppala@fi.pwc.com
3/2012
23