PwC Value 3/2012

PwC:n asiakaslehti

3/2012

Kestävän kasvun kumppani :n PwC n nyt ti o leh lue!

Va

Huipulle Kiinalaiset, amerikkalaiset ja turkkilaiset tekevät ahkerasti bisnestä Afrikassa. Suomalaisillekin riittäisi tilaa nopeasti kasvavilla markkinoilla. 6

terveydenhuollon 1 johtaminen tehokkaaksi 14

Olvi ei säikähdä pieniä panimoita 20

PK-yritykset, Verkostoitukaa 24

sisältö

10

20

16

Kierrätystä Pakkausmateriaalien on oltava päivä päivältä paremmin kierrätettäviä, uusiokäytettäviä ja kompostoituvia. Tämä tiedetään hyvin ylöjärveläisessä Plastirollissa.

24

Lyhyesti

19 Tapahtuma

Konsultointibisnekseen uusi vetäjä.

Nina Myalla menee lujaa. Yritysvastuun johtamisessa on vielä parantamista.

Pääomamarkkinoita käytiin läpi monesta eri näkökulmasta PwC:n ja Aaltoyliopiston järjestämässä tilaisuudessa.

6

TEEMA Rajana Afrikan katot Ilman huolellisesti tehtyjä kotiläksyjä uuteen kulttuuriin ei kannata ampaista.

20 Henkilö

10 Kasvutarina

23 Kolumni

Espoolainen Kiosked vei perinteisen kioskin verkkoon: enää ei tarvita Google-hakuja tai verkkokauppoja.

Korkojen vähennysoikeutta ollaan muuttamassa, Petri Seppälä kertoo.

Olvin Pia Hortling toivottaa pienpanimot tervetulleiksi markkinoille. Ne auttavat lisäämään kiinnostusta olutkulttuuriin.

24 Trendi

Pieni ja viisas verkostoituu.

13 Ahaa

26 Tullaan tutuiksi

Helppoja raportointivälineitä ja läpi­ näkyvämpää toimintaa. Näitä kaivataan terveydenhuollon johtamisessa.

2

3/2012

Pienenäkin pärjää. Tulevaisuus kannattaa turvata tehokkaalla verkostoitumisella.

14 Johtaminen

16 Globaali-lokaali

Value on PwC:n asiakaslehti

Perheyrittäjä luottaa tulevaisuuteen.

Milloin yritys kannattaa myydä?

Esimerkiksi silloin, kun omat rajat tulevat vastaan, kommentoivat pakkausmateriaaleja valmistavan Plastirollin aiemmat vetäjät.

Chris Vargas muutti Piilaaksosta Suomeen aloittavia yrityksiä neuvomaan.

Lue value verkossa Valuen artikkelit myös mobiilisti, pwc.value-lehti.fi Hae ilmainen QR-koodin lukija App Storesta tai Android Marketista. Esimerkiksi Nokian Lumioissa se on valmiina.

Kannen kuvitus: antti nikunen

4

pääkirjoitus

Kumppani mukana uusille alueille Millainen on hyvä kumppani? Kysymys oli keskeinen, kun uudistimme PwC:n strategiaa ja pohdimme, miten voimme entistä paremmin tukea asiakkaitamme. Keskeisimmän tehtävämme lyhensimme kolmeen sanaan: kestävän kasvun kumppani.

Termi kestävä liitetään Suomessa nykyään usein ympäristÜÜn ja yhteiskuntavastuuseen. Kun puhutaan kestävästä kasvusta, voidaan toki tarkoittaa edellä mainittuja mutta myÜs sitä, että kasvu ei ole hetkellinen ilmiÜ vaan kestävällä pohjalla. Kasvu jatkuu myÜs tulevaisuudessa.

Strategiaa uudistaessamme muistutimme itseämme myÜs laajasta kansainvälisestä verkostostamme, joka tukee globaalien yritysten ja maailmalle pyrkivien liiketoimintaa. Yritys, joka saa hyvät eväät ja jonka apuna on paikallista asiantuntemusta, on aina muita edellä.

Paitsi strategiaa, myÜs PwC:n asiakaslehteä on uudistettu. Samalla Aviisori sai uuden nimen, Value, joka liittyy brändilupaukseemme tuottaa lisäarvoa asiakkaallemme. Tämän numeron teemajutussa pohdimme bisneksen tekoa Afrikassa, mantereella, jossa kotitalouksien rahankäyttÜ kasvaa huimasti ja jonne yhä useampi länsimainen – ja aasialainen – yritys pyrkii levittämään toimintaansa. Maailmanpankin mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvuluvut ovat kovat, sillä kasvu on ollut yli viisi prosenttia vuosittain jo kymmenen vuoden ajan.

Vaikka Afrikka on jo keksitty, tilaa riittäisi suomalaisille. Mahdollisuuksia olisi esimerkiksi infrastruktuurin rakentamisessa, luonnonvarojen hyÜdyntämisessä, terveydenhuollossa ja ympäristÜtekniikassa.

Kun maa ja kulttuuri eivät ole ennestään tuttuja, apuun kannattaa ottaa kumppani, joka auttaa vaikkapa riskienhallinnan selvittämisessä.

Uudet markkina-alueet houkuttavat sitä enemmän, mitä synkemmältä Euroopan tulevaisuus näyttää. Suomen tilannetta eivät ainakaan paranna suunnitelmat korottaa veroja ja niiden luontoisia maksuja. Yrittäjyys houkuttaa näiden takia entistä vähemmän, ja saamme unohtaa haaveet kansainvälisestä kiinnostuksesta. EikÜ päättäjien tulisi nähdä Suomi firmana, jonka kannattava, kestävällä pohjalla oleva kasvu ja vakavaraisuus ovat etusijalla?

Useassa Euroopan maassa esimerkiksi verolakeja säädetään itsekkäästi kilpailukykyisiksi oman maan etuja ajatellen. MyÜs meillä lakeja olisi mahdollista säätää niin, että ulkomaisten yhtiÜiden kiinnostus Suomeen sijaintimaana lisääntyisi. Ruotsia alemman yhteisÜveron ja lievempien korkovähennysrajoitusten säätäminen olisi signaali tästä.

Yt-neuvottelujen Suomeen kaivataan ulkomaisten yhtiĂśiden aitoa kiinnostusta, eikĂś vain?

johan kronberg Päätoimittaja

Julkaisija PwC Suomi (PricewaterhouseCoopers Oy), PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 Helsinki, puh. 09 22 800, www.pwc.fi Osoitteenmuutokset value@dmd.fi Päätoimittaja Johan Kronberg ToimituspäällikkÜ Kaisa Heikkinen Toimitus­neuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Otavamedia Oy Asiakasviestintä, KÜydenpunojankatu 2 aD, 00180 Helsinki Paino Finepress ISSN 0789-5038. Lehdessä käytetyllä paperilla on kestävän kehityksen PEFC-tunnus.

Päättäjien tulisi nähdä Suomi firmana.

3DLQRWXRWH

3

3/2012

3

Pwc: n

asia kasl

ehti 3/201

PwC:n nyt lehti on Value!

Konsultointia ja beach volleytä

Heikki Paija pelasi lentopalloa kolmekymppiseksi.

Sen jälkeen laji vaihtui beach volleyksi.

Heikki Paija on vetänyt PwC:n Suomen konsultointiliiketoimintaa syksystä asti. Talo oli hänelle entuudestaan tuttu, tosin väliin mahtuu useita vuosia viestintätoimisto Pohjoisrannassa toimitusjohtajana sekä liikkeenjohdon tehtävissä IBM:llä. ”Kiinnostuin uudesta mahdollisuudesta, sillä pääsen tekemään töitä hyvän brändin yrityksessä. Pidän tästä työstä, ja esimieskin oli tuttu.

Lisäksi muistot edellisistä PwC-vuosista ovat lämpimät. Tuo kaikki helpotti päätöstä siirtyä tänne takaisin.”

Millaisia periaatteita pidät arvossa uudessa tehtävässäsi? ”Konsultointitoimeksiannoissa tärkein periaatteeni on se, että asiakkaan etu on aina ykkönen.

Lisäksi pyrin mahdollisimman avoimeen ja kommunikoivaan yhteistyöhön.”

Paijan alku PwC:llä oli pehmeä mutta hyvin tärkeä. ”Lähdin ensimmäisellä viikolla ketjumme konsulttijohtajien tapaamiseen, jossa oli mukana kollegoja eri puolilta Eurooppaa. Oli todella hyödyllistä kuulla heti alussa, millaisia ajatuksia ja odotuksia kollegoillani ja konsultoinnistamme globaalisti vastaavilla johtajilla on. Yksi tämän talon eduista on se, kuinka hienosti voimme hyödyntää kansainvälisen ketjun voimaa ja osaamista.”

Vapaa-aikaansa Paija viettää vaimon ja kahden teini-ikäisen tyttären kanssa. Perhe on mielissään isän keittiövuoroista, jolloin hän saattaa kokata vaikkapa viikunoilla täytettyjä viiriäisiä sherrykastikkeessa.

Kahdesti viikossa Paija keskittyy omaan harrastukseensa beach volleyhin, jota hän pelaa kilpaa ikämiestasolla.

pekka nieminen

Asiakkaan etu on aina ykkönen.

HuIpu llE

Kiinalaise t, amerikka turkkilaise laiset ja t tekevät bisnestä ahkerasti Afrikassa . Suomala sillekin riittäisi itilaa nope kasvavilla asti markkino illa. 6

TERvEy 1 dENHuO JOHTAM llON INEN TEHOkk AAk

SI 14

OlvI EI SäIkäHd pIENIä ä pANIMO ITA 20

pk-yRIT ykSET, vERkOS TOITukA A

24

Aviisorista tuli Value Aviisorina tutuksi tullut PwC:n asiakaslehti sai uuden nimen ja on nykyään Value. Nimi kertoo yrityksen brändilupauksesta tuottaa lisäarvoa asiakkailleen.

Vaikka nimi vaihtui, lehdessä säilyvät tutut osat.

Valuella on nyt täysin uudet, myös mobiililaitteilla toimivat verkkosivut. Valuen verkkosisältöön pääsee tutustumaan kaikkein näppärimmin niin sanotun QRkoodin (Quick Response) kautta.

Valuen QR-koodi on sivulla 3.

Alun perin Japanissa kehitettyyn koodiin voidaan sisällyttää periaatteessa mitä tahansa, mutta sen yleiseksi sisällön käyttötavaksi ja käyttökohteeksi on tullut verkko-osoitteen välittäminen mobiiliin päätelaitteeseen.

Valuen juttuja on helppo selailla ja lukea uusilta verkkosivuilta.

Kaikki lehden tärkeimmät jutut on luettavissa nyt myös mobiilisti.

Juttuvinkit ovat edelleen tervetulleita, lähetä niitä sähköpostiosoitteeseen viestinta@fi.pwc.com.

81%

n uivat Carbo jotka osallist oi, vi ar , yrityksistä, n yy el oject -kys Disclosure Pr attaa tonmuutos sa as m il että ejä. sk ri e ityksell aiheuttaa yr Lähde: Carbon

oject Disclosure Pr

1234

4

3/2012

i

ts

i ve

,S

le

#2

N

t es

#3 Basf, Saksa

#4 BMW, Saksa

Bayer. Kärkikymmenikköön mahtui myös Nokia. Osa suurista yrityksistä ei vastannut raportointia selvittävään kyselyyn. Vastaamatta jätti muun muassa Apple ja Amazon.

Lue PwC:n ja Carbon Disclosure Project (CDP) -organisaation julkaisemasta raportista lisää osoitteessa www.pwc.fi.

#1 Bayer, Saksa

Saksa ehkäisee parhaiten ilmastonmuutosta Saksalaisyritykset ovat kärjessä, kun listataan tuloksellisia ilmastonmuutosta hidastavia toimenpiteitä ja tästä raportointia.

Tulos selviää vuoden 2012 Global 500 Climate Change -raportista, jossa esitellään 379 yrityksen päästötiedot paremmuusjärjestyksessä.

Paras yritys on raportin mukaan

2

Kestävän kasvun kumppa ni

lyhyesti

KUVA sofia lomakka

Lupaavalle jazzuralle PwC:n kummioppilaalla, Sibelius-Akatemian Nina Höynälällä, on ollut vauhdikas vuosi.

Keikkoja on ollut tiuhaan, ja kesällä hänet valittiin Pori Jazzin vuoden taiteilijaksi. Hänen perustamansa yhtye julkaisi kesällä esikoisalbumin, jonka kaikki kappaleet yhtä lukuun ottamatta ovat Höynälän – tai itse asiassa Nina Myan. Hän otti taiteilijanimen käyttöön kesällä. ”Keikat ovat olleet hyvin vaihtelevia klubeista hyvin erityyppisiin yksityistilaisuuksiin. Minun ei tarvinnut hakea edes kesäksi muun alan töitä, sillä olen pysynyt leivissä musiikilla. Keikkojen lisäksi saan tienestiä antamalla laulutunteja.”

Kummioppilastoimintaa hän kehuu vuolaasti ja toivoo, että se leviäisi edelleen. ”Olen itse saanut PwC:ltä paljon käytännön apua.

Yrityksen keikoilla on ollut hieno tunnelma. Kun perustin oman toiminimen, sain hyviä neuvoja ja opastusta.”

Vieläkö Suomen rajat riittävät vai joko suuntaat ulkomaille? ”Suomessa riittää vielä tahkoamista. Suunnitteilla on esimerkiksi kiertue Pohjois- ja Keski-Suomeen. Mutta tietysti myös muu maailma kiinnostaa. Aion käväistä New Yorkissa katsomassa, miten jazzilla siellä menee.”

Nina Myaa pääsee kuulemaan paitsi PwC:n tilaisuuksissa, myös elokuussa julkaistulla levyllä Flying Solo.

Tenniskentän verkostoitujat

Mitä vastuullisuus

PwC Invitational Tennis Tournament kokosi PwC:n asiakkaita pelaamaan, verkostoitumaan ja viihtymään Kalastajatorpan Tennisklubille. Paikalla oli myös tenniksen huippuammattilaisia, Tennis Club Tapiolan edustusjoukkueen ammattilaispelaajat Juho Paukku, Tuomas Juvakoski sekä Mika Purho. Heistä koottu valmennustiimi opasti pelaajia.

Iltapäivän auringossa otelluista nelinpeleistä kertyi peliaikaa lähes kaksi tuntia. Pistelaskun jälkeen päivän voittajaksi selviytyi HKScanin strategiasta ja strategisista projekteista vastaava johtaja Samuli Eskola.

Tapahtuman isännät, PwC:läiset Jukka Puiro, Mikael Guarnieri ja Olli-Pekka Saari, olivat erittäin iloisia onnistuneesta päivästä, ja myös päivän voittaja kiitteli tapahtumaa. ”Erinomaisen lämminhenkinen tapahtuma, suurkiitos järjestäjille! Tennis antaa loistavan mahdollisuuden verkostoitua ja parantaa fyysistä kuntoa. Tällaisiin tilaisuuksiin osallistuu erittäin mielellään”, Eskola kommentoi.

”Vastuullisuusasioiden johtamisessa on paljon kehitettävää, mutta suomalaisyritykset ovat selvästi oikealla tiellä. Yhä useampi miettii tosissaan, mitä vastuuasiat tarkoittavat yrityksen liiketoiminnassa”, PwC:n yritysvastuuasiantuntija Sirpa Juutinen kommentoi tuoretta PwC:n yritysvastuubarometria, joka on Suomen laajin suomalaisyritysten yritysvastuuta kartoittava tutkimus.

Yritysvastuun raportointi lisääntyy Suomessa. Jo yli 150 suomalaista yritystä ja organisaatiota raportoi vastuullisuusasioista.

Barometriä varten arvioitiin yh­teen­sä 553 suomalaista yritystä.

Lue lisää pwc.fi > tiedotteet

3/2012

istockphoto

HKScanin strategiasta ja strategisista projekteista vastaava johtaja Samuli Eskola vauhdissa.

tarkoittaa bisneksessä?

5

Rajana afr

Ajan henkeen kuuluu, että afrikkalaiset yritykset ovat alkaneet vaatia länsimaisilta yrityksiltä yhä enemmän.

6

3/2012

teksti Katja Alaja kuvitus Antti Nikunen

ikan katot Afrikassa on yhä markkinoita suomalaisyrityksille, vaikka moni on jo ehtinyt päästä maanosassa bisneksen makuun.

M

ikä Afrikan kasvualoista tulee mieleen ensimmäisenä? Luonnonvarat tai ehkä telekommunikaatio? Infrastruktuuri, finanssisektori tai maanviljely ja ruokaturva? Nämä ovat kyllä listalla, jotka PwC:n Afrikan yritysjärjestelyliiketoiminnasta vastaava johtaja Simon Venables mainitsee.

Hieman yllättäen hän kuitenkin aloittaa kuluttajabisneksestä, sillä afrikkalaisella keskiluokalla on entistä enemmän rahaa.

Kotitalouksien rahankäyttö Afrikassa kasvaa 948 miljardista 1 400 miljardiin Yhdysvaltain dollariin 2008–2020, McKinsey Global Institute arvioi. ”Tämän ovat huomanneet monet länsimaalaiset yritykset, jotka ovat tehneet suuria yrityskauppoja”, Venables sanoo.

Muutamana esimerkkinä hän mainitsee, kuinka Euroopan kolmanneksi suurin kodinkonevalmistaja, turkkilainen Arcelik, on ostanut eteläafrikkalaisen Defyn 327 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Amerikkalainen Wal-Mart on hankkinut omistukseensa niin ikään eteläafrikkalaisen Massmar-

3/2012

7

Afrikan isoimmat bkt/miljardia dollaria

300

Angola

Algeria

0

Egypti

100

Nigeria

200

Etelä-Afrikka

400

Lähde: imF

tin, joka on kolmanneksi suurin kuluttajatuotteiden jakelija Afrikassa. Kaupan arvo oli 2,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Arcelik-esimerkki kertoo siitä, että turkkilaiset ovat investoineet ahkerasti Afrikkaan BRIC-maiden rinnalla. PwC:n tietojen mukaan Turkilla on jo 250 yritystä Etelä-Afrikassa.

Suomalaisyritysten mahdollisuudet kuluttajabisneksessä eivät näytä kaikkein valoisimmalta lukuun ottamatta telekommunikaatiota ja kenties kalankasvatusta, jota esimerkiksi tanskalaiset harjoittavat Afrikassa. ”Kuluttajatuotteiden jakeluun liittyvässä logistiikassa ja infrastruktuurissa voi piillä uusia mahdollisuuksia eurooppalaisyrityksille”, Venables kuitenkin uskoo.

Maailmanpankin mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvuluvut ovat kovat, sillä kasvu on ollut yli viisi prosenttia vuosittain jo kymmenen vuoden ajan.

Maanosan taloudellinen jätti Etelä-Afrikka jäi hieman tämän alle viime vuonna. Nopeimmin kasvoivat Ghana, Eritrea ja Ruanda. Konsulttiyhtiö Whitehouse and Associatesin mukaan Nigeriasta tulee Afrikan suurin talous vuoteen 2020 mennessä.

Laatua ja yhteiskuntavastuuta Ei tarvitse mennä kuin Dakarin keskustaan Senegalissa, niin näkee Wärtsilän toimittaman voimalaitoksen.

Egyptissä on Konecranesin konttikurottajia, ja Koneen hissit liikuttavat ihmisiä Etelä-Afrikassa. Afrikassa ovat myös muun muassa Metso, Nokia, Pöyry ja Wärtsilä.

Finpron mukaan Suomen vienti maanosaan on miljardin euron kieppeillä ja tuonti noin 2,5 miljoonaa euroa.

8

3/2012

”Suomen vienti Afrikkaan ei ole keskittynyt millekään yksittäiselle sektorille. Kolmasosa viennistä suuntautuu Etelä-Afrikkaan ja viidesosa Egyptiin”, Intiasta, Lähi-idästä ja Afrikan maista vastaava aluejohtaja Seppo Keränen Finprosta sanoo.

Teemu Jaatinen PwC Suomen riskienhallintapalveluista arvelee, että infrastruktuurin rakentaminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen tarjoavat jatkossakin mahdollisuuksia. Hän mainitsee myös terveydenhuollon ja ympäristöteknologian alat. Jaatinen on tehnyt sisäisiä tarkastuksia ja riskienhallinnan konsultointia Afrikassa toimiville suomalaisyrityksille. ”Suomalaisten yritysten tärkeimmät kilpailuedut ovat laatu ja luotettavuus, sillä esimerkiksi satamanosturi- ja voimalaitosinvestoinnit ovat suuria ja usein kriittisen tärkeitä afrikkalaisille asiakkaille”, Jaatinen sanoo.

Suomalaisyritysten pääsyä markkinoille voi helpottaa sekin, että ne pyrkivät toimimaan vastuullisesti. ”Länsimaisten yhtiöiden työolot ovat usein hyvät, ja yhtiöt ottavat yleensä myös ympäristöasiat huomioon”, Jaatinen sanoo.

Simon Venables toteaa ajan henkeen kuuluvan, että afrikkalaiset ovat alkaneet vaatia länsimaisilta yrityksiltä enemmän. ”Tämä on näkynyt esimerkiksi Etelä-Afrikan kaivoksissa.”

Due diligence torjuu riskejä Mitä maanosassa toimivat ovat käytännössä oppineet?

Kysytään tätä ABB Egyptin talousjohtajalta Sailamarja Kähköseltä. Hän on asunut Kairossa yli kolme vuotta.

 Lue PwC:n raportti

kehittyvistä markkinoista www.pwc.fi > tiedotteet

%

14

Saharan eteläpuolisen Afrikan nopeimmin kasvavat maat

12

Kasvu prosenteissa vuonna 2011

10

Tansania

Uganda

Sambia

Nigeria

0

Etiopia

2

Ruanda

4

Mosambik

6

Kongo (demokr. tasavalta)

8

Eritrea

Stop rahahanoille Kaikki haastateltavat toitottavat samaa: Paras tapa ehkäistä bisnesriskejä Afrikan maissa on ottaa asioista kunnolla selvää etukäteen. Raporttien lukemista tärkeämpää on mennä paikan päälle ja solmia suhteita paikallisiin.

”Kirjanpitolainsäädäntö ja tilinpäätösstandardit ovat pitkälti yhdenmukaisia IFRS-standardien kanssa lähes kaikissa Afrikan maissa, mutta regulaatioympäristöä on vaikea ennustaa. Lainsäädäntö voi mahdollistaa monenlaisia tulkintoja, ja verotus on kehittymätöntä”, Teemu Jaatinen niputtaa.

Vaikka demokratiakehitys on edennyt huikeasti Afrikassa, myös poliittiset olot voivat muuttua hetkessä. Niitä ja taloutta on seurattava herkeämättä. ”Jos maassa puhkeaa levottomuuksia tai sota, keskuspankki asettaa helposti rajoituksia rahojen siirrolle.

Rahaliikenne ulkomaille vähintäänkin vaikeutuu, ellei jopa pysähdy kokonaan”, Kähkönen sanoo.

Tällöin on hyvä, että riskienhallinta on kunnossa. ■

Ghana

”Haasteet ovat suurempia, jos haluaa perustaa oman yrityksen kuin jos globaali yritys aikoo asettua Afrikkaan.

Olennaista on oikean kumppanin valitseminen niin, että selviää paperisodasta ja kaikesta muusta.” ”Eräs tuttuni halusi tuoda Egyptiin luontaistuotteita, mutta hän oli jo ehtinyt muuttaa maasta pois ennen kuin ensimmäinen erä pääsi tullista läpi.”

Teemu Jaatinen lisää, että esimerkiksi onnistunut yrityskauppa voi olla toimiva ratkaisu. ”Markkinoille meno yrityskaupan kautta voi olla hyvinkin perusteltu, jos alkuun mukana on luotettu afrikkalainen kumppani ja yritysoston kohde on hankkinut vahvan markkina-aseman alueellaan”, Jaatinen kokee.

PwC Suomen yritysjärjestelypalveluista vastaavan Harri Valkosen mukaan kuitenkin suuri osa yrityskaupoista kehittyvillä markkinoilla epäonnistuu tai ei saavuta tavoitteitaan. Taustalla on monta syytä – esimerkiksi monet yritykset tekevät liian suppean länsimaisen due diligence -selvityksen ja usein paikallisten kumppanien taustat ja yhteistyön motiivit jäävät sumeiksi. ”Kehittyvissä maissa lisäkustannukset epäonnistuneesta yrityskaupasta nousevat noin 50 prosenttiin kaupan arvosta. Myös omistaja-arvoa tuhoutuu usein. Toteutuneissa kaupoissa valtaosa ongelmista liittyy ihmisiin ja yrityskulttuureihin”, Valkonen viittaa PwC:n kehittyvien markkinoiden yrityskauppatutkimukseen.

Lähde: Maailmanpankki

Logistiikassa ja infra­struktuurissa voi piillä uusia mahdolli­suuksia.

3/2012

9

Kolmessa vuodessa globaaliksi toimijaksi ja liikevaihto yli sataan miljoonaan euroon. Perinteisen kioskin nettipalveluksi muokannut Kiosked on hyvää vauhtia kasvamassa suomalaisen digiteollisuuden seuraavaksi menestystarinaksi.

Isoja lukuja jahtaamassa

kasvutarina

V

10

anha kansanviisaus muistuttaa, ettei pyörää kannata keksiä uudestaan. Sille voi kuitenkin kehittää uusia sovelluksia ja käyttökohteita. Tätä ohjenuoraa on hyödyntänyt myös espoolainen Kiosked, jonka erilaisiin nettisisältöihin liitettävästä verkkokauppasovelluksesta ovat kuluvana vuonna innostuneet kuluttajat, rahoittajat ja kansainväliset brändit. Yhtiö perustettiin 2010, ja se suuntasi suoraa päätä kansainvälisille markkinoille. Nopeasti se nousi myös yhdeksi kiinnostavimmista suomalaisista kasvuyrityksistä.

Kioskedin liikeidea on yksinkertainen. Yhtiön kehittämän sovelluksen avulla verkossa surfaileva kuluttaja voi shoppailla aina, kun sattuu löytämään jotain itselleen sopivaa. Jos ei itse ole ostotuulella juuri sillä hetkellä, löydöksestä tai ostopaikasta voi vinkata helposti sosiaalisen median kautta kavereille.

Yhtä vaivatonta on oman verkkokioskin perustaminen. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa vaikkapa verkossa julkaistua valokuvaa tai videota, jonka voi ostaa omaan käyttöön Kioskedin järjestelmän avulla. Kioski ei sinänsä häiritse verkkoasiointia, sillä toiminto näkyy vasta hiiren ollessa sisällön päällä.

Verkkosisällön tuottajat ja julkaisijat ansaitsevat kaupoista myyntikomission. Kioskin julkaissut kuluttaja puolestaan jakaa provisiot jokaisesta Kiosked-palvelun kautta myydystä tuotteesta.

Katukioskista nettinäyteikkuna Toimitusjohtaja Micke Paqvalénin mielestä Kiosked vastaa kahteen käytännön ongelmaan.

Valtaosa kuluttajista on sitä mieltä, että verkossa välkkyvät mainokset ovat ärsyttäviä. Lisäksi

3/2012

netissä surffailevaa kuluttajaa siirrellään koko ajan sivustolta toiselle. Se vie nopeasti myös ostohalut. ”Takavuosina tätä äkillistä ostohimoa tyydytettiin kadunkulmien kioskeissa tai kivijalkamyymälöissä, kun näyteikkunassa nähtiin jotain kiinnostavaa. Nyt sitä voi tehdä netissä yhtä kuvaa klikkaamalla, ilman turhia Google-hakuja ja samoilua eri verkkokauppojen sivuilla. Me viemme perinteisen kioskikaupan suoraan sinne, missä asiakkaat ovat eli keskelle internet-sisältöjä”, tiivistää Paqvalén.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, ettei pyörää keksitty kokonaan uudestaan myöskään ohjelmistoalustassa. Sen sijaan taikasana oli skaalautuvuus palvelun valtaviin käyttäjä- ja linkkimääriin.

Tällä hetkellä Kioskedin palvelussa on noin 10 000 eri brändiä, ja myytäviä tuotteita on jo yli 10 miljoonaa. Kävijämäärät huitelevat globaalisti 150 miljoonan tietämissä, eikä kasvulle näy kattoa. ”Tällaisessa palvelussa on avainasia, että se toimii myös kovimpien kävijäpiikkien aikana.

Oma taustani ja teleoperaattorilla hankittu teknologiaosaaminen ovat auttaneet tässä”, Paqvalén lisää.

Tarina ratkaisee Rohkeimmat ennustavat Kioskedille vähintään Rovion kaltaista läpilyöntiä. Myös rahoittajat ovat huomanneet potentiaalin.

Tästä yhtenä selkeänä esimerkkinä on Tekesiltä, muutamalta pääomasijoittajalta sekä Rovion pääomistajalta ja hallituksen puheenjohtajalta Kaj Hediltä viime kesänä saatu lähes viiden miljoonan euron kasvurahoitus. Hedin osuus sijoi-

Angry Birdsistä tuttu rahoittaja Rovion pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Kaj Hed uskoo Kioskediin.

Tekes, muutama pääomasijoittaja ja Hed järjestivät yritykselle lähes viiden miljoonan euron kasvurahoituksen viime kesänä.

Hedin osuus potista oli yli puolet.

Yhä enemmän verkosta Kuluttajat haluavat yhä useammat palvelut ja tuotteet verkkoon. Kioskedin alustaa käyttävien julkaisijoiden ja tuotteiden määrä tuplaantuu joka kuukausi.

Micke Paqvalén on hyödyntänyt teleoperaattorilla hankittua osaamistaan Kioskedissa.

teksti Timo Sormunen kuvat Arto Wiikari

Kioskedin sovelluksella surfailija voi ostaa verkosta aina, kun silmiin osuu jotakin sopivaa, ilman verkkokauppa­ samoilua.

K – täällä voi shopata Kun verkossa näkyy Kioskedin tunnus K, se tarkoittaa, että tuotteen voi ostaa merkkiä klikkaamalla. Shoppailijan ei tarvitse googlata tavaraa tai mennä erikseen verkkokauppaan.

Kauppaan vaikka blogista Muotiblogeja luetaan kuten naistenlehtiä.

Blogien plussana on se, että jos verkkosurfailija on ihastunut samaan tuotteeseen kuin blogin pitäjä, tuotteen voi ostaa saman tien.

Kiosked Oy

• Perustettu 2010, pääomistajat ja perustajat Micke Paqvalén ja Antti Pasila.

• Omaksi liiketoimintayksiköksi syksyllä 2011. Irrotettiin Scentara Holdingista.

• Kotipaikka Espoo, toimipisteet Pietarissa, Lontoossa ja New Yorkissa.

• Asiakkaina muun muassa kansainvälisiä nuorisovaatebrändejä, kuvatoimistoja, lehtitaloja ja sisällöntuottajia.

• Henkilöstöä noin 50.

• Nostettu monissa kansainvälisissä vertailuissa lupaavimpien startupien joukkoon.

tuspotista oli yli puolet, mikä samalla nosti hänet uusiutuneen ja yhä ammattimaisem­ man hallituksen puheenjohtajaksi.

Rahoituksen turvin Kiosked hakee entistä tiukemmin jalansijaa Yhdysvalloista, Euroo­ pasta ja Aasiasta, jonka potentiaalia toimitus­ johtaja kuvaa valtavaksi. ”Tällaisia rahoituspäätöksiä on tietysti helppo lukea uutisista ja tiedotteista, mutta nii­ den eteen on tehtävä valtavasti raakaa työtä.

Tarinan, suunnitelmien, faktojen ja itse yrityk­ sen on oltava aukottomassa kuosissa. Rahoit­ tajat ja sijoittajat eivät pidä jälkikäteen ilmene­ vistä ikävistä yllätyksistä.”

Sama tiukka, määrätietoinen ja suunnitel­ mallinen ote ohjaa toimitusjohtajan mukaan Kioskedin kaikkea muutakin toimintaa. ”Se, mitä kerrotaan on, totta. Se mitä asiak­ kaille ja kumppaneille luvataan, se myös pide­ tään”, hän tiivistää.

Samalla Paqvalen kiittelee kaikkien suo­ malaisyrittäjien ulottuvilla olevaa asiantunti­ javerkostoa. Tietoa ja neuvoja saa TE-keskuk­ sista ja monista muista lähteistä, jos niitä vain haluaa hakea. ”Ja vieläpä aivan ilmaiseksi”, hän muistuttaa.

Kun rovio oli pieni Kioskedin ja Rovion polkujen risteytyminen rahoituskuvioiden kautta ei suinkaan ole sat­ tumaa, sillä niiden vetäjien tarinat kietoutuvat toisiinsa jo pidemmältä ajalta. ”Rovio oli vielä muutama vuosi sitten pieni softayritys Helsingissä. Tuolloin mietimme Kaj Hedin kanssa, miten he voisivat päästä eteenpäin. Myös Kioskedin toimintakonsep­ tia puntaroitiin ja hiottiin moneen otteeseen Helsingin kahviloissa”, Paqvalén muistelee.

3/2012

11

Verkkoon mobiilisti Nettiin mennään yhä useammin mobiilisti, samoin shoppailemaan. Mobiilin osuus internet-yhteyksiin käytettävästä summasta kasvaa PwC:n tutkimuksen mukaan 46 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä.

Tarinan sivujuonteisiin kuuluu myös konsultointiapu toiselle tunnetulle roviolaiselle, yhtiön ulkoiseksi keulakuvaksi nousseelle Peter Vesterbackalle. ”Läpimurtoaan vielä odotellut Rovio haki markkinointijohtajaa ja otti yhteyttä Peteriin.

Hän aprikoi, uskaltaisiko näin pieneen yhtiöön mennä. Taisin todeta jotain siihen suuntaan, että minusta tuo riski kannattaisi ottaa”, Paqvalén naurahtaa.

Monta tuttua brändiä Iittala ja lifestylebrändi Quicksilver ovat ottaneet Kioskedin käyttöönsä. Samaan joukkoon kuuluvat myös monet muut kansainväliset verkkokaupat ja brändit kuten Onepiece, Nelly.com ja Karmaloop.

kasvutarina

Yrityksen kansainvälisyys näkyy Keilaniemessä.

Henkilöstössä on viisitoista eri kansallisuutta.

12

3/2012

Jäitä hattuun ja jalat maahan Kioskedin konttorissa Espoon Keilaniemessä oli alkusyksystä nelisenkymmentä työntekijää. Lisää ihmisiä rekrytoidaan koko ajan myös Pietarin-, Lontoon- ja New Yorkin -toimistoihin.

Yhtiön kansainvälisyys näkyy yhdellä sil­mäyk­ sellä myös Keilaniemessä, sillä henkilöstö koostuu peräti viidestätoista eri kansallisuudesta.

Tavoitteena on tuplata väkimäärä vuoden loppuun mennessä noin sataan ihmiseen. Vuoden 2013 lopussa henkilöstöä pitäisi olla kolme kertaa enemmän ja toimistot vähintään kymmenessä maassa. Liikevaihdon osalta rima on asetettu sadan miljoonan euron korkeuteen.

Tämä ei toimitusjohtajaa suinkaan hirvitä.

Tietty uskottavuuskynnys on nyt ylitetty ja isot kansainväliset tuotebrändit ovat yhä kiinnostuneempia innovatiivisen suomalaisyrityksen tarjoamasta sähköisestä markkinointi- ja myyntikanavasta. ”Verkkomarkkinointi ja sähköinen kauppa kasvavat nyt kaksinumeroisilla luvuilla. Silti tässä bisneksessä ollaan vasta alkutaipaleella. Jotain kertoo sekin, että meidän alustaamme käyttävien julkaisijoiden ja tuotteiden määrä tuplaantuu joka kuukausi”, Paqvalén myhäilee.

Ripeästä kasvusta ja äärimmäisen lupaavista tulevaisuudennäkymistähuolimattatoimitusjohtaja painottaa, ettei menestyksen anneta humalluttaa ja irtaannuttaa arjesta sen enempää yhtiön johtoa kuin henkilöstöä. Varoittavia esimerkkejä tästä on jo valmiiksi riittämiin. ”Tämä on meille kaikille kioskedilaisille pioneerityötä, jossa yhdistyvät työ ja harrastus. Tämä asenne ratkaisee myös rekrytoinneissa.” ■

ahaa!

Uusia julkaisuja Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

Tax policy and administration: Global trends/June 2012 In the light of experience and analysis, a number of principles have come to inform the design of efficient tax systems. This paper highlights some of those principles and the different ways that governments are starting to shape their tax systems.

Trends

www.pwc.com/tax

Markkinariskipreemio-odotusten keskiarvo on noussut 6 prosenttiin ja lähentelee nyt kaikkien aikojen korkeinta tasoa.

Tax policy & administration: Global trends ➥ PwC:n vuosittainen julkaisu valottaa periaatteita ja tapoja, joilla hallitukset eri maissa muokkaavat verotustaan.

Otsikko otsikko xxxxxxxxx Global Supply Chain Survey 2013 This year’s global supply chain survey by PwC shows how Leaders are moving ahead of the pack. They’re tailoring their supply chains to customer needs and investing in next-generation capabilities while keeping the focus on supply chains that are both fast and efficient.

Next-generation supply chains Efficient, fast and tailored

Markkinariskipreemio lähentelee ennätystä

PwC Suomi

➥ Epätasaiset, luonnonkatas­ trofien aiheuttamien katkosten jaksottamat makrotalouden syklit ovat tehneet toimitusketjun johtamisesta tärkeämpää ja samalla haastavampaa kuin koskaan, selviää PwC:n tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin 503 toimitusketjusta vastaavaa johtajaa lukuisilta eri toimialoilta Euroopassa, PohjoisAmerikassa ja Aasiassa.

NOSTO XXXX NOSTO XXXXXXXXXXX

Kestävän kasvun kumppani PwC Suomen yritysvastuukatsaus 2012

Lue lisää PwC Suomen yritysvastuusta: www.pwc.fi/yritysvastuu

PwC:n tilikausi 2012 ➥ Olemme julkaisseet 30.6.2012 päättyneeltä tilikaudeltamme tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, läpinäkyvyyskertomuksen sekä yritysvastuukatsauksen. www.pwc.fi/2012.

Koko PwC-ketjun Global Annual Review osoitteessa www.pwc.com/annualreview.

Tutustu julkaisuihin osoitteessa www.pwc.fi/julkaisut

Tulokset Suomen markkinariskipreemiosta saavat tukea Ruotsin PwC:n tekemästä vastaavasta tutkimuksesta: Ruotsissa markkinariskipreemio on kasvanut viime vuodesta ja on nyt ennätystasolla. Tulokset ovat samansuuntaisia myös kansainvälisen markkinariskipreemion kehityksen kanssa. ”Preemiota voidaan mitata arviona tulevasta ja havaintona historiasta. Vuoden 2002 tutkimuksessa vastaajat arvioivat preemioksi 5,03. Kun nyt katsoimme toteumaa, preemio oli 5,5”, PwC:n partneri Matias Lindholm sanoo. ”Toteuma 2012 on ilahduttavan yhdenmukainen vastaajien vuonna 2002 tekemän seuraavan 10-vuotisjakson arvion kanssa.”

Tutustu tutkimukseen tarkemmin osoitteessa www.pwc.fi markkinariskipreemio.

istockphoto

Global Supply Chain Survey 2013

PwC on tutkinut vuodesta 1999 lähtien Suomen osakemarkkinoiden markkinariskipreemiota eli Suomen osakemarkkinan odotetun vuosittaisen tuoton ja riskittömän sijoituskohteen tuoton erotusta. Preemion suuruus vaikuttaa muun muassa tuottovaatimuksen määrittämiseen arvonalennustestaustilanteessa kaikilla listayhtiöillä.

Lokakuussa julkaistua Markkinariskipreemio 2012 -katsausta varten lähetettiin tutkimuskysely keskeisille pankkiiriliikkeille, varainhoitoyhtiöille, pääomasijoitusyhtiöille, sijoitusanalyytikoille ja vakuutusyhtiöille.

Preemiota Tuloksista selviää muun muvoidaan mitata assa, että kymmenen vuoden markkinariskipreemio-odoarviona tusten keskiarvo on noussut 6 prosenttiin (kesä 2012). Se tulevasta. lähentelee nyt kaikkien aikojen korkeinta tasoa. Vuonna 1999 luku oli 6,4 prosenttia.

Myös pieniltä ja epälikvideiltä osakkeilta vaadittava lisäriskipreemio on noussut viime tutkimuksesta.

Kuva Tommi Tuomi

www.pwc.com/GlobalSupplyChainSurvey2013

3/2012

13

JOHTAMISEN

trendit

Mittareita ja

LÄPINÄKYVYYTTÄ Terveydenhuollon johtamiseen kaivataan nyt kipeästi helppoja raportointivälineitä ja läpinäkyvämpää toimintaa.

teksti Minna Takkunen kuvitus Anssi Mattila

T

erveydenhuollon johtamista on arvosteltu pitkään ja välillä hyvinkin ankarasti. Miksi juuri terveydenhuolto on joutunut silmätikuksi? ”Suomalainen terveydenhuolto uudistuu jatkuvasti, mikä aiheuttaa haasteita myös johtamiselle. Juuri nyt toimialalla muuttuvat rakenteet, kuten vastuualueet, sairaanhoitopiirit ja kuntarakenteet”, pitkään terveysalalla tutkijana toiminut Karita Reijonsaari luettelee. Nykyään hän toimii terveydenhuollon konsultoinnissa PwC:llä.

Kustannukset kasvavat etenkin väestön ikääntyessä. Henkilöstöpula ja sairauspoissaolot vaivaavat alaa. Yhtälössä pulmallisinta on ratkaista, miten saada laadukasta, aidosti vaikuttavaa palvelua ja hoitoa yhä rajallisemmin resurssein. ”Suomalaisessa terveydenhuollon johtamisessa on paljon hyvää”, Reijonsaari huomauttaa.

Johtamiseen kaivataan silti tavoiteltujen tulosten saamista auttavia metodeja ja työkaluja, kuten tarkoituksenmukaisia mittareita.

Pakko hallita tuorein tieto Alan johtamisen problematiikkaa on pohdittu myös kentällä.

Terveydenhuollon keskeiseksi periaatteeksi Juha Korpelainen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, nimeää oikeanlaisen hoidon oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kaikki lähtee siitä.

Korpelaisella itsellään on kahdenkymmenen vuoden kokemus neurologian erikoislääkärinä. Johtamiseen hän on saanut lisä-

14

3/2012

osaamista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtamistutkinnosta sekä MBA-tutkinnosta.

Korpelainen huomauttaa alalle ominaisesta piirteestä: koko ajan kaivataan uutta, potilaiden parhaaksi halutaan toimia tuoreimman tiedon mukaan. Vaikka lähtökohta saattaa olla hyvä, uudistushalua motivoi ehkä yksittäisen potilaan tapaus. Tästä huolimatta olisi pystyttävä ottamaan huomioon kokonaisuus ja pohdittava, tuovatko investoinnit merkittävää hyötyä. Entä miten hyöty mitataan?

Numeroiden tärkeydestä huolimatta Korpelainen sanoo, että ihmisten johtaminen on ykkösasia. Hänen arjessaan tämä merkitsee kiireisen, valtavasta määrästä asiantuntijoita koostuvan verkoston motivoimista ja joukkueeksi saamista.

Reijonsaari vahvistaa, että alan johtajilla on yhä selkeämmin halu olla inspiroivia ihmisjohtajia. Sen lisäksi lääketieteen ammattilaisten olisi osattava yhdistää sulavasti substanssi- ja hallintojohtaminen.

Kyllä potilas saa googlata Johtamisen taustalla vaikuttavat alan arvot ja ihmiskäsitys.

Asiakasnäkökulmaa on Reijonsaaren mukaan alettu ymmärtää terveydenhuollossa aiempaa enemmän. Yhden vaivan sijaan hoidetaan ihmistä kokonaisuutena. Tämä korostuu etenkin työterveyshuollossa, jossa työnantajan intressinä on saada ihmiset työkykyisiksi.

Perinteisesti alalla on oltu organisaatiolähtöisiä, vaikka potilaslähtöisyyttä on korostettu jo jonkin aikaa. Näkemyseroja tulee esille myös arjessa, kun perusterveydenhuollossa potilas näh-

Vastaanotolle tullaan yhä yleisemmin Googlesta printattujen diagnoosien kanssa.

dään kokonaisuutena, kun taas erikoissairaanhoidossa toimitaan oire- tai diagnoosikeskeisesti. ”Tarvitsemme alalle visionäärejä”, Korpelainen sanoo.

Kokonaisuuteen tarvitaan vielä myös osallistuvaa asiakasta.

Tämähän näkyy jo käytännössä vaikkapa siten, että vastaanotolle tullaan yhä yleisemmin Googlesta printattujen diagnoosien kanssa.

Korpelainen pohtii, että alalla tulisi tottua tähän. Asiakkaita on syytä aktivoida.

Tietojärjestelmästä apua lääkäripulaan Juuri nyt iso terveydenhuollon haaste ovat tietojärjestelmät, jotka vaikuttavat merkittävästi myös johtamiseen. Toimivan tietojärjestelmän väitetään jopa helpottavan lääkäripulaa, sillä kun ohjelmat oikeasti pelaavat, lääkärien aikaa ei kulu tiedon hakemiseen eri lähteistä.

Hankaluuksista huolimatta Suomi on siitä erityislaatuinen, että meillä olennainen tieto on jo sähköisenä. ”Mutta käytettävyys on huono, ja tiedot ovat hajallaan.

Ammattilaiset tarvitsisivat helppoja raportointivälineitä, ja toimintoihin kaivataan läpinäkyvyyttä”, Reijonsaari toteaa.

Korpelainen analysoi parhaillaan sairaalansa eli Oulun yliopistollisen sairaalan potilasvirtoja sähköisen opastusjärjestelmän rakentamista varten.

Projekti on osa sairaalan laajaa uudistamishanketta, ja se selvittää muun muassa, miten sairaalaan saapuvat potilaat liikkuvat rakennuksen sisällä. 40 vuoden ikäinen rakennus on uudistettava, samalla osin ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi käyneitä

tiloja halutaan nyt modernisoida.

Korpelainen uskoo hyvän tietojärjestelmän mahdollisuuksiin. ”Johtajan kannalta tietojärjestelmissä on tärkeää, että ne tekevät asiantuntijoiden työn potilaiden kannalta mahdollisimman hyväksi ja joustavaksi.” ”Emme me toivottomassa tilanteessa silti ole, välineet ovat olemassa." ■

Asiantuntijan apu tulee tarpeeseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Juha Korpelainen kertoo, että PwC:n asiantuntijoiden apu on Oulun yliopistollisen sairaalan hankkeissa arvokasta.

Apua on tarvittu projektin ajallaan edistämiseen, ja sitä on tullut myös moniammatillisesta substanssiosaamisesta. ”Omalla alallamme on paljon tietoa, mutta kukaan ei hallitse kaikkea.”

Yksi jo toteutunut menestyksellinen uudistus Oulun yliopistollisessa sairaalassa on ollut kirurgian avohoitotalon itseilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmän käyttöönotto.

Korpelainen kertoo, että ennen lanseerausta viivakoodiin perustuvaa järjestelmää epäiltiin laajasti. Kuitenkin jo muutaman kuukauden kuluttua yli 90 prosenttia talon 500–600 potilaasta alkoi käyttää sitä.

3/2012

15

Oma firma globaali-lokaali

osaavampien hoitoon

16

Biohajoavia pakkausmateriaaleja valmistava Plastiroll haistoi vihreät trendit tulevaa ennakoiden. Perustajat olivat ahkeria tuotekehittelyssä, mutta kun tuli aika lähteä isommin maailmalle, he päättivät luopua omistuksestaan. teksti Timo Sormunen kuvat Nea Ilmevalta ja Studio Koivunen

3/2012

Pakkausmateriaaleilta vaaditaan yhä äänekkäämmin kierrätettävyyttä ja kompostoituvuutta.

Työvuorossa Valtteri Jaatinen ja Toni Heikkilä.

”N

Korkean laadun periaate on sisältynyt aina Plastirollin toimintaan. Risto Kovalainen silmä tarkkana.

iin se vain on, että oikea ammatinvalinta on nuorena tärkeää”, naurahtavat viime talvena Plastiroll-omistuksestaan ja samalla hallituspaikastaan luopuneet Rauno Asonen ja Esa Mylläri.

Yrittäjäkaksikko tietää mistä puhuu. Aktiivisiin työvuosiin mahtuu paljon onnistumisen hetkiä, mutta myös 16-tuntisia työpäiviä ja pitämättä jääneitä lomapäiviä. ”Huilata ehti parhaimmillaan vain juhannuksen, joulun ja uudenvuoden pyhät. Yrittäjän arki oli alkuvuosina rankkaa myös perheelle ja ystäville. Nyt on aika ottaa rennommin”, miehet virnistävät.

Viime talvena alkanut oloneuvoksen pesti on molemmille järjestyksessään jo toinen, sillä he huilasivat hetkisen myös 1980-luvun alkupuolella. Silloinkin kiireet lopetti yrityskauppa, kun yhdessä perustettu Kotelonokia myytiin silloiselle Metsäliiton Teollisuudelle, nykyiselle Metsä Boardille.

Makean ja helpon elämän sijaan alle nelikymppiset kaverukset suuntasivat uusien haasteiden pariin. Sellaiseksi seuloutui heikkoon kuntoon ajautunut ylöjärveläinen Plastiroll.

Uuteen Plastirolliin saatiin omistajakumppaniksi jäl-

leen myös Metsäliiton Teollisuus, jolle yhtiö toimitti muovitettuja ja laminoituja rullakääreitä sekä päätylappuja. Kartonkipakkauksia valmistavien asiakkaiden lisäksi markkinoita alettiin hakea aktiivisesti myös muualta elintarvike- ja pakkausteollisuudesta. ”Jo Kotelonokian aikaan opimme, että firmalla on hyvä olla useampia tukijalkoja. Kun yksi notkuu, toiset pitävät pystyssä”, Asonen muistelee.

Ympäristöbuumin edelläkävijä Vihreä trendi versoi 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Pohjois-Eurooppaa ja rantautui hiljalleen myös Suomeen. Siihen päätettiin tarttua myös Ylöjärvellä.

Tavallisille kuluttajille suunnatut Bioska-pussit näkivät Suomessa päivänvalon vuonna 1997. Samana vuonna aloitettiin myös biohajoavien kalvojen tuotanto, käytännössä ensimmäisten joukossa Euroopassa. ”Myynnin ohella tämä on ollut myös tiivistä tuotekehitystä, sillä biokalvoille löytyy jatkuvasti uusia käyttökohteita. Pakkausmateriaalien on oltava päivä päivältä paremmin kierrätettäviä, uusiokäytettäviä ja kompostoituvia”, yrittäjät tietävät.

Plastiroll työllistää nykyisellään runsaat 70 ihmistä.

Plastirollissa on liki 30 vuoden ajan valmistettu muovipusseja ja -säkkejä, paperi- ja kartonkipohjaisia pakkausmateriaaleja sekä biohajoavia materiaaleja.

Kansain­ välistyminen vaati osaamista, johon omat rahkeet eivät riittäneet.

3/2012

17

Bioska on Plastirollin kärkibrändi Suomessa. Siitä tuli koko yritykselle ympäristöystäväl­ lisyyden merkki.

Rauno Asonen on ollut yrittäjä 1970-luvun puolivälistä saakka.

Ensimmäinen yhdessä Esa Myllärin kanssa perustettu yritys oli Kotelonokia Oy.

Esa Mylläri ja Rauno Asonen myivät Kotelonokian 1980-luvun alussa mutta eivät malttaneet jättää yrittämistä. Tuolloin kolme­kymppiset miehet ostivat pian tappiollisena toimineen Plastirollin.

Liikevaihto oli 2011 noin 27 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli yli 40 prosenttia. Pääosa viennistä menee pakkausteollisuuteen, mutta myös biohajoavat pussit löytävät tasaisesti uutta jalansijaa.

globaali-lokaali

Irti ajoissa Monista yrittäjäkollegoistaan poiketen Asonen ja Mylläri ovat malttaneet irtautua operatiivisesta työstä ja jakaa vastuuta nuoremmilleen hyvissä ajoin. Toimitusjohtaja ja tekninen johtaja luopuivat pesteistään jo 2003. ”Kansainvälistyminen vaati tuolloin sellaista osaamista, johon omat rahkeet ja osaaminen eivät enää riittäneet.”

Viime talvena yhtiön omistus siirtyi kokonaan toimivalle johdolle ja pääomasijoittaja Sponsor Capitalille. Yrityskaupassa myös Metsä Board luopui omasta siivustaan. ”Ei se kaikki viisaus ole koskaan yhdessä päässä. Nyt on firma fiksummissa ja osaavammissa käsissä ja se voi tosissaan kansainvälistyä”, yrittäjät hymähtävät.

Luopumisen tuskaakaan ei kuulemma ole tarvinnut potea. Ne itkut itkettiin jo 1980-luvun alussa, kun kaverusten esikoinen Kotelonokia myytiin. ”Itse myyntiprosessi oli sen sijaan huomattavasti mutkikkaampi, sillä tiedon ja dokumenttien määrä oli ihan toista luokkaa kuin takavuosina”, Asonen huokaa. ■

18

Plastiroll Oy

• Perustettu 1983 • Tuotantolaitokset Ylöjärvellä • Päätuotteet Biohajoavat pakkauskalvot ja pussit sekä kompostoituvat paperi- ja kartonkipohjaiset pakkausmateriaalit • Vientiä Pohjoismaihin ja Eurooppaan • Liikevaihto Noin 27 meur, viennin osuus lähes puolet • Henkilöstöä 70

3/2012

Työmäärä yllättää Plastirollin myynti uusille omistajille toteutui joulukuussa 2011, mutta pohjatyöt aloitettiin asiantuntijakumppanina toimineessa PwC:ssä jo edellisenä kesänä.

Puolen vuoden puristukseen kuului kymmeniä kokoontumisia, taustatiedon keräämistä, ostajaehdokkaiden seulontaa ja tarjouskierrosten järjestämistä ennen kuin parhaan ehdokkaan kanssa päästiin yksityiskohtaisiin sopimusneuvotteluihin ja yrityskauppaasteelle.

PwC:n Corporate Finance -yksikön johtajan Hannu Keräsen mukaan huolellinen valmistautuminen on prosessissa kaiken a ja o. Neuvonantajan on oltava todella hyvin perillä yhtiöstä, jotta hänestä on omistajille ja johdolle todellista lisäarvoa. ”Usein myyjä ja johtoporras yllättyvät, millaisella tarkkuudella ostajat perehtyvät yritykseen ja kuinka vaativa prosessi se on johdolle ja taloushallinnolle.

Neuvonantaja voi osaltaan vähentää tätä työtaakkaa toimimalla suodattimena ostajilta tulevien kysymysten ja johdon välillä”, Keränen selvittää.

Myyjää voi arveluttaa myös arkaluonteisen tiedon jakaminen. Keräsen mukaan prosessin henkeen kuitenkin kuuluu monivaiheisuus, jossa ostajaehdokkaille annetaan tarkempaa informaatiota prosessin edetessä. Arkaluontoisimmat asiat kerrotaan vasta viimeiselle kandidaatille. Neuvonantajan kokemus auttaa siinäkin, millaista informaatiota prosessin eri vaiheessa kannattaa ja toisaalta myös pitää antaa ostajille. ”Plastirollin tapauksessa oma haasteensa oli suhdannetilanne, jonka tiesimme vaikeuttavan etenkin rahoituksen saamista. Siksi kävimmekin tapaamassa ja esittelemässä hankkeen kaikille merkittäville pankeille ja muille relevanteille rahoittajatahoille jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen myyntiprosessin aloittamista. Tämä antoi paremmat valmiudet rahoitukseen”, Keränen kertoo.

paikalla

Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen totesi, että Kiina on Yhdysvaltojen suurin velkoja.

Teksti Katja Alaja Kuvat Ilkka Vuorinen

Fortumin talous- ja varatoimitusjohtaja Juha Laaksonen kertoi Ylen toimittaja Kirsi Heikelille, että sijoitusympäristö on monimutkaistunut.

Yritysten pitää ymmärtää makrotaloutta.

Kansantaloustieteen professori Ilian Mihov Inseadista oli haluttua juttuseuraa.

Jatkuuko Kiinan kasvu?

Aasian maiden talouskasvu, eurokriisi ja sijoi­ tus­­ympäristön monimutkaisuus. PwC:n ja Aalto-yliopis­ ton seminaarin aiheet taustoittivat uutisia ja antoivat teemoihin uusia näkökulmia.

Jatkuuko Aasian talouksien, erityisesti Kiinan kasvu vai ei? Inseadin kansantaloustieteen professori Ilian Mihov aloitti pääomamarkkina-aiheisen se­ minaarin kutkuttavalla aiheella. Kuulijoina oli sankka joukko johtavien suomalaisyri­ tysten hallitusten jäseniä sekä toimitus-, talous- ja sijoittajasuhdejohtajia. ”Jos Kiina onnistuu uudistamaan ins­ tituutionsa, sen kasvu jatkuu tulevaisuu­ dessakin vahvana. Yhdestäkään maasta ei ole tullut rikasta huonolaatuisilla instituutioilla”, Mihov sanoi. Hän tarkoittaa instituutioiden laadulla mm. omis­ tusoikeuksia, korruption kontrollointia, hyvää hallintoa sekä taloudellista ja poliittista vakautta.

uudistamaan liiketoimintaympäristöään, maan BKT asukasta kohti on nelinkertaistunut. Venezuelan luku on puolestaan mennyt hieman alaspäin.

Mihov vertasi Kiinan tilannetta Singaporeen ja Venezuelaan 30 vuotta sitten ja nyt. Mailla oli lähes sama bruttokansantuote asukasta kohti, 6 500 ja 7 100 Yhdysvaltain dollaria. Koska Singapore on onnistunut

Pääomasijoittaja Christer Gardell Cevian Capitalista kertoi, että suomalaisyritykset ovat kiinnostavia sijoituskohteita.

Professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta jatkoi puhumalla Euroopasta, missä kasvu yskii. Hän muistutti, että velkaongelmat vaivaa­ vat Euroopan rinnalla Yhdysvaltoja. ”66 prosenttia Yhdysvaltain valtion velasta on otettu kymmenen viime vuoden aikana.”

Puttonen uskoo, että menee vielä monta vuot­ ta ennen kuin poliitikot onnistuvat ratkaisemaan eurokriisin.

Kuva Tommi Tuomi

myös yhdysvaltojen kasvu yskii.

3/2012

19

henkilö

”Jos mainosbudjetti olisi anteliaampi, kotimaisuutta rummutettaisiin enemmän.”

20

Pia Hortling muistuttaa, että suomalainen olutkulttuuri on nuorta.

Alko määritteli pitkään muun muassa sen, missä mikäkin panimo sai toimia ja järjestää jakeluaan.

3/2012

teksti Kirsi Riipinen kuvat Tommi Tuomi

Olvin tuotekehityksestä vastaava Pia Hortling on hyvillään pienpanimoiden määrän lisääntymisestä, sillä ne lisäävät kiinnostusta koko olutkulttuuriin.

Olvi kehittää juomia, jotka maistuvat mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle.

Suurelle yleisölle

O

lvin kausiolut, jouluolut, on näillä hetkillä tulossa kauppojen hyllyille, mutta tuotekehitys- ja hankintajohtaja Pia Hortling elää työssään ensi kevättä. Silloin hyllyille nostetaan juuri työn alla olevia uutuuksia.

Uutta lanseerausta edeltää pitkä työrupeama ja useiden kymmenien ihmisten urakointi. Kun Hortlingilta kysyy, mikä on tuorein lanseeraus, hän joutuu muistelemaan. Sen työstämisestä on joka tapauksessa kulunut pitkä aika. Syyskuuhun kuuluivat omat uutuutensa, juuri nyt on jouluoluen vuoro. Siitä Hortling antaa vinkin kaikille kotikokeille. ”Kokkaajien kannattaa kokeilla, miten hienosti humala ja mallas marinadissa korostavat lihan makua.”

Hortlingin viikot jakautuvat usein kahden kaupungin, Helsingin ja Iisalmen välillä, ja poikettava on myös tytäryhtiöissä Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Pääkonttori ja tuotanto ovat Iisalmessa, myynti- ja markkinointitoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä. Tämän maanantain hän tekee töitä pääkaupungissa mutta lentää illalla Kuopioon ja jatkaa sieltä Iisalmeen.

Uusia lanseerauksia on useita kymmeniä vuodessa, ja prosessissa on jatkuvasti uusia juomia. Eikä suinkaan vain oluita.

Alkukesästä kauppoihin tuli Angry Birds -limppari, ja melko tuore on myös Reino-oluen kumppanina lanseerattu Aino-siideri. Elokuun lopussa kauppoihin tulivat myös Wagner-oluet ja Viivi-siiderit. ”Voi sanoa, että lisenssituotteet saivat meillä alkunsa

Lordin euroviisuvoitosta. Markkinoille saatiin silloin uusi limppari, sen jälkeen yhteistyötä on ollut esimerkiksi Disneyn kanssa. Etiketteihin ovat päässeet myös Simpsonit ja Hevisaurus.”

Myös tuotteiden elinkaaren hallinta on osa työtä: tuotteita pitää osata myös lopettaa. Osa pitkällekin kehitetyistä uusista tuotteista jää hyllylle odottamaan parempaa aikaa, mutta kaiken kaikkiaan Hortlingilla on hyvä käsitys siitä, millainen olut suomalaisille maistuu. Siis millainen? ”Lager. Mutta viime vuosina makumieltymykset ovat alkaneet sirpaloitua, ja suomalaiset ovat löytäneet muitakin kuin lager-oluita. Tutkimme jatkuvasti uusia potentiaalisia mahdollisuuksia, mutta realismia on silti se, että olemme pieni kansa ja markkinamme ovat rajalliset. Meidän kokoluokan panimon täytyy ajatella tuotekehityksessään mahdollisimman laajaa asiakaskuntaa.”

Hortling sanoo olevansa hyvillään pienpanimoiden tulosta markkinoille. ”Ne ovat todella tärkeä lisä olutkulttuurin kehittämisessä ja pystyvät tarjoamaan sellaisia tuotteita, joita isojen olisi hankala valmistaa eikä se olisi taloudellisesti järkevää.”

Olvilla on omassa tuotevalikoimassaan mukana myös pienpanimoiden tuotteita, joita ne myyvät eteenpäin omien ketjujensa kautta.

Alkon tahtiin Suomalainen olutkulttuuri on nuorta, ja sen hitaanpuoleisen kehityksen taustalla vahvana vaikuttajana

3/2012

21

Pia Hortling Olvin tuotekehitys- ja hankintajohtaja Ikä: 36 Koulutus: Diplomi-insinööri, panimomestari (tanskalainen panimokorkeakoulu), MBA Harrastukset: Liikunta eri muodoissa, mm. golf ja kuntosali. ”Oluen juonti ei ole harrastus vaan työtä.”

Alko, joka määritteli panimoiden toimintaa hyvin tarkoin. ”Panimoteollisuudessa markkinatalouteen siirryttiin vasta, kun Suomi siirtyi EU:hun. Silloin mekin esimerkiksi pääsimme rakentamaan koko maan kattavan jakelun. Sitä ennen saimme toimia JärviSuomen alueella. Kuinka vähän aikaa suomalainen olutkulttuuri onkaan päässyt vapaasti muotoutumaan.”

Tasapuolisuuden nimissä Hortling lisää, että Alko on tiennyt panimoille plussiakin. Alko on yhteistyössä alan kanssa kehittänyt prosesseja sekä tutkinut raaka-aineiden ja tuotteiden laadun parantamista.

Alkon määrittelyistä elävät kansan suussa edelleen esimerkiksi ykkös-, kolmos- ja nelos­ oluet. Tolppia ei enää ole Olvin pulloissa, niiden sijaan etiketeissä on prosenttiluku.

”Markkinatalous alkoi vasta, kun

liityimme EU:hun.”

henkilö

Nuori tarvitsee valistusta Koko panimoteollisuus on vastustanut sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelussa olevaa lakiesitystä, joka koskee alkoholimainonnan uusia rajoituksia.

Ministeriö haluaa rajoittaa alkoholimainontaa erityisesti lapsia ja nuoria suojellakseen.

Panimoliiton mielestä mainontakielto tappaisi kotimaiset brändit. Hortling kysyy, mitä mainontakiellolla käytännössä saadaan aikaan. ”Eikö meidän ennemminkin pitäisi pohtia, miten puutumme ongelmatapauksiin? Nuoriin vaikutetaan valistuksella, mikä on paljon tärkeämpää kuin kiellot. Mitä kielletympi hedelmä, sitä enemmän se houkuttaa.” ”Meidän mainonnalla rakennetaan brändiä ja luodaan osaltaan olutkulttuuria. Jos mietojen juomien mainonta kielletään Suomessa, taivaskanavat ja netti ovat edelleen olemassa. On vaikea nähdä, mitä hyviä puolia kiellolla olisi.”

Hän muistuttaa, että jo nykyisellään alaa säädellään tiukasti. Tämän lisäksi Panimoliitto on perustanut kohtuullisesti.fi-sivuston ja pyörittänyt Kännissä olet ääliö -kampanjaa. Mainontaa valvoo panimoteollisuuden

22

3/2012

perustama ennakkotarkastuslautakunta, joka tarkistaa etukäteen televisiomainokset. Eikä niitä saa nykyiselläänkään esittää ennen iltayhdeksää. ”Jos mainontaa edelleen kiristetään, kuluttajien tietoisuus eri vaihtoehdoista pienenee. Ei meidän tarkoituksemme ole, että mietoja juomia käytettäisiin väärin.

Se porukka, joka niin tekee, juo huolimatta siitä, miten tuotteitamme mainostetaan.”

Myös Kamprad omistaa Olvia Olvi perustettiin Iisalmeen 1878 juoppouden poistamiseksi; viinanhimon villitsemille kansalaisille haluttiin tarjota miedompia vaihtoehtoja. Tuolloin Suomessa toimi vajaat 80 panimoa. Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi. Pääkilpailijat Sinebrychoff ja Hartwall ovat osa kansainvälisiä jättejä, Sinebrychoff kuuluu Carlsbergille, Hartwall Heinekenille.

Suomalaisuus on yksi Olvin tärkeimpiä markkinointivaltteja, ja sitä rummutettaisiin Hortlingin mukaan vielä lisää, jos mainosbudjetti olisi anteliaampi. ”Kotimaisuus on osa perimäämme, ja haluamme hyödyntää sitä. Toimimme multipaikallisesti, sillä korostamme paikallisuutta myös vientimarkkinoilla sekä Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä, joissa meillä on tytäryhtiöt.”

Olvi on pörssiyhtiö, jolla on perhetausta. Yksi suurimmista omistajista on Ikean perustaja Ingvar Kamprad, joka kävi paikan päällä Iisalmessa viime vuonna. ”Ymmärsin, että hän valitsi meidät sijoituskohteekseen, koska meillä on yrityksinä paljon samankaltaisuuksia.”

Pia Hortling ei halua tehdä numeroa sukutaustastaan. ”Ei olisi yrityksen kannalta oikein, jos paikallani ei olisi tehtäviä osaavaa ammatti-ihmistä. Minun on pystyttävä antamaan osaamista yritykselle, mutta samalla on hienoa, että työni on mielenkiintoista ja haastavaa.”

Suvusta säännöllisessä päivätyössä on nykyään virallisesti neljä ihmistä, Pian lisäksi hänen isänsä, äitinsä ja setänsä. Uusi sukupolvi on hyvää kyytiä tulossa mukaan, siitä osa vielä opiskelee.

Haastattelua tehdään aamupäivällä, edessä on pitkä päivä, ja Hortlingin kupissa on vihreää teetä. Mutta jos tilanne olisi toinen ja hän voisi maistella suosikkioluttaan, mikä se olisi? ”Tähän on äärimmäisen vaikea vastata, koska eri tilanteet vaativat erilaisen oluen. Mutta esimerkiksi saunaoluena suosikkini on Sandels.” ■

Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

Päätetäänkö korkojen vähennyksistä lehtiotsikoissa?

T

erveydenhuoltoalan konsernin korkovähennykset ovat olleet usein otsikoissa. Hallitus ei alun perin sisällyttänyt vähennyksiä hallitusohjelmaan, mutta kun julkinen keskustelu korkovähennyksen verohyödyistä kiihtyi, syntyi poliittinen konsensus rajoitusten tarpeellisuudesta.

Valtiovarainministeriö on antanut kaksi luonnosta uusiksi korkojen vähennyskelpoisuutta koskeviksi säännöksiksi. Ensimmäinen luonnos kirvoitti keväällä sankan joukon kriittisiä lausuntoja. Kesän jälkeen ministeriö uudisti luonnosta. Nyt käsillä on lieventynyt ehdotus.

Karkeasti ottaen uudistetussa luonnoksessa säännökset rajoittaisivat konsernin sisäisten korkojen vähentämistä verotuksessa silloin, kun nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa ja ovat enemmän kuin 30 prosenttia verotuksellisesta tuloksesta ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia. Mikäli konsernitaseessa vieraan pääoman suhde omaan pääomaan on yhtä suuri tai korkeampi kuin vastaava suhdeluku korkovähennystä vaativassa tytäryhtiössä, korot voi vähentää verotuksessa edellä mainituista rajoituksista huolimatta. Luonnoksen mukaan säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 2014 verotuksessa.

tätä mieltä

taisi ta t i o k s tar uutos . u t o Ehd alia m eseen ika nte rad kytila ny

Pellossa saattoi olla rikkaruohoja, mutta myrkytettiinkö myös hyötykasveja?

Ehdotetut säännökset ovat radikaali muutos nykytilanteeseen. Julkisuudessa käytyyn keskusteluun haluttiin nähtävästi reagoida vahvasti, ja sen saa jatkossa moni yritys tuntea efektiivisessä veroasteessaan muutosten tullessa voimaan.

Korkoja jää vähentämättä, ja kaksinkertaistakin verotusta syntyy tietyissä tilanteissa. Yhdenkertainen verotus ja kaikkien tulon hankkimisesta aiheutuneiden menojen vähennyskelpoisuus eivät enää periaatteina aina toteudu. Olisiko markkinaehtoisuuden varmistaminen konsernin sisäisissä tilanteissa ollut periaatteellisesti oikeampi ja oikeammin kohdentuva ratkaisu?

Julkisuudessa verotuksen yksityiskohdat, verolakien sisältö ja vakiintuneet tulkintatavat eivät ole saaneet palstatilaa, mutta räväköitä otsikoita on asiasta nostettu. Onko niin, ettei oikein toimimiseen riitä enää lainsäädännön tutkiminen vaan vastaukset on haettava lehtien palstoilta tai Twitteristä? Ainakin kun viimeksi tarkistin, verosta tuli säätää lailla.

Kuva Pekka Nieminen

kORKOJA JÄÄ VÄHENTÄMÄTTÄ, JA KAKSINKERTAISTA VEROTUSTAKIN SYNTYY.

petri seppälä Partneri petri.seppala@fi.pwc.com

3/2012

23

Suomalaisen yrityselämän selkäranka muodostuu pienistä yrityksistä myös tulevaisuudessa. Pieniltä vaaditaan jatkossa yhä parempia verkostoitumistaitoja – etenkin silloin, kun yrityksellä ei ole vahvaa tuotemerkkiä.

Verkostoja jopa kilpailijan kanssa

V

trendi

altaosa suomalaisista yrityksistä on pieniä, määritelmän mukaisesti alle 50 hengen yrityksiä, joiden liikevaihto tai taseen loppusumma ei ylitä kymmentä miljoonaa euroa.

Siihen pienten yritysten väliset yhteneväisyydet oikeastaan loppuvatkin. ”Pienet yritykset voivat olla hyvin erilaisissa vaiheissa elinkaartaan. Toimintansa vakiinnuttaneen pienyrityksen tai esimerkiksi perheyrityksen vaatimukset ovat erilaisia kuin startup-yrityksen”, PwC:lla tilintarkastajana työskentelevä Samuli Perälä sanoo.

Venymistä pienen yrityksen menestys joka tapauksessa vaatii. ”Pieni koko asettaa usein yhtiön johdolle erilaisia vaatimuksia kuin mitä suuressa yrityksessä on. Ennen kaikkea vaaditaan laaja-alaista osaamista”, Perälä toteaa.

Esimerkiksi vain yrityksen tuotteen tai tekniikan tuntemukseen keskittyvä osaaminen ei riitä menestystarinan rakentamiseen.

Kilpailija mukaan toimintaan?

Kun yrittäjän resurssit ovat rajalliset, on osattava keskittyä olennaiseen.

24

3/2012

”Tekemiset pitää suunnitella tarkkaan.

Rönsyily ja riskien ottaminen eivät välttämättä ole samalla tavalla mahdollisia kuin suuremmissa yrityksissä.”

Omaa osaamista kannattaa täydentää asiantuntijapalveluilla sellaisissa toimissa, jotka vievät aikaa ja rahaa varsinaiselta liiketoiminnalta.

Myös kumppanuuksia muiden yritysten kanssa on hyvä vaalia ja kehittää. ”Pienen yrityksen verkostoitumistaidot korostuvat silloin, kun yrityksellä ei ole vahvaa tuotemerkkiä tai brändiä”, Perälä sanoo. ”Usein verkostoituminen nähdään kuitenkin liian kapeasti vertikaaliseksi eli asiakkaiden ja toimittajien kanssa tapahtuvaksi. Myös horisontaalinen verkostoituminen ja jopa yhteistyö kilpailijoiden kanssa voivat täydentää yrityksen palvelutarjontaa ja avata uusia ovia.”

Toisaalta tällaisessa verkostoitumisessa voi piillä riskejä. Verkostoituminen ei itsessään tuota ylimääräistä hyvää, eikä ideoilla ole tekijänsuojaa. Kontakteja on osattava hyödyntää viisaasti.

Kun useampi yritys hakee yhteisesti kaikkia osapuolia hyödyttäviä uusia avauksia, tasapainon löytäminen oman bisneksen rajojen kanssa on tärkeää. ”Yhteisessä liiketoimintamallissa tulee

olla selkeästi mietittynä se, mikä oma tulontuottamismalli on. Tuosta mallista on myös pidettävä kiinni”, Perälä ohjastaa.

Perinteisesti yritykset ovat kilpailleet enemmän asiakkaista kuin liiketoiminnasta. ”Kumppanuusajattelussa ei olla vielä sillä tasolla kuin voitaisiin olla.”

Monta palvelua samasta verkostosta PwC:n Trusted Advisor -konseptissa yrittäjä saa tilintarkastajan kautta helposti yhteyden myös muihin asiantuntijoihin. Moniosaajaverkoston hyödyntäminen tulee tätä kautta tehokkaammaksi kuin jos palvelut hankittaisiin erillisiltä toimijoilta.

Yrittäjä ei aina välttämättä itse edes huomaa, millaista lisäosaamista hän tarvitsisi.

Esimerkiksi tilintarkastaja on parhaimmillaan yrittäjän luottokumppani, jonka kanssa katsotaan, onko yhtiössä mietitty läpi olennaiset asiat. ”Tärkeintä on se, että yrittäjä voi soittaa tilintarkastajalle milloin tahansa, pelkäämättä että minuuttitaksa alkaa heti juosta.”

teksti Minna Takkunen kuvitus Anssi Mattila

Verkostoituminen ja yhteistyö kilpailijoiden kanssa täydentävät palvelutarjontaa ja avaavat uusia ovia.

Kasvuyrityksiin suuret odotukset

K

asvuyrityksien työpaikkojen oletetaan kasvavan seuraavan kolmen vuoden ajan noin viidenneksellä vuodessa. Aivan tyhjästä ne eivät sentään ponnista, sillä tulevaisuuden uskolle on vankat perusteet erityisesti teknologia-alalla. Siinä Suomella on sukupolven verran kokemusta.

Yritysten ja erehdysten kautta on edetty tilanteeseen, jossa osaamisen hedelmiä päästään poimimaan. Tässäkin verkostomainen toiminta auttaa eteenpäin.

Aalto-yliopiston ja Tekesin rahoittaman Startup Saunan vetäjä Mikko Kuusi ja päävalmentaja Ilkka Kivimäki mainitsevat esimerkkeinä Supercell-pelifirman ja kierrätykseen tekoälyrobotiikkaa kehittävän ZenRoboticsin.

Kuusen ja Kivimäen luotsaamassa Startup Saunassa hiostetaan kasvuyrittäjiksi havittelevista opiskelijoista timantteja tiukassa prässissä. ”Aloitteleva yrittäjä tarvitsee tukea sellaiselta, joka tulee oman teltan ulkopuolelta eikä ole rakastunut

yrittäjän ideaan”, Kivimäki huomauttaa.

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävään, kuukauden mittaiseen valmennustapahtumaan haastatellaan satoja ehdokkaita Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltiassa.

Saunan lauteille valitaan lopulta 15–20 lupaavaa valmennettavaa, joiden liiketoimintasuunnitelmia testataan armottomasti ja avoimella periaatteella. ”Emme laadi lausuntoja vaan autamme yhtä yrittäjää kerrallaan”, Kuusi kertoo.

Lopuksi suunnitelmat esitellään sadoille kansainvälisille pääomasijoittajille. Varallisuutta tarvitaan, jotta voidaan ottaa kasvutavoitteisiin liittyviä riskejä.

Kuusi kertoo, että tapahtuman visiona on kansainvälisen vaihdannan avulla keskittää Suomeen entistä enemmän teknologiaosaamista.

Startup Saunan 60 valmentajaa ovat kaikki kokeneita sarjayrittäjiä, niin myös Kivimäki, joka on ollut perustamassa muun muassa PC Superstorea. ”Aamulla lähdetään töihin rakkaudesta lajiin”, hän sanoo hymyillen.

Aloittava yrittäjä tarvitsee tukea sellaiselta ulkopuoliselta, joka ei ole rakastunut yrittäjän ideaan.

3/2012

25

kuka?

Chris Vargas Mitä teet?

Toimin startup-palveluihin erikoistuneena konsulttina.

Edelliset työt?

Pitkä ura Cisco Systemsillä johtotehtävissä, olen vetänyt myös F-Securen toimintaa Kaliforniassa.

Minulla on kokemusta myös enkelisijoittamisesta.

Koulutus?

M.S.E.E. (Fulbright-stipendiaatti Suomessa) Perhe?

Vaimo Marita Seulamo-Vargas (kotoisin Pirk­ kalasta) ja kolme lasta: Kira, Sebastian ja Mirella.

Harrastukset?

Tennis, juoksu ja kiipeily.

tullaan tutuiksi

+plus

26

räisen saamaan ylimää Jos onnistun n tyttärema im nh va n tennistä vapaapäivän, pelaa ehdin vielä ikani kanssa. Illalla ni ja jalkapalloa po kevyen liikenteen Baanalla, uudella ulkoilla Helsingin . Sitten vielä sa n tyttäreni kans väylällä, nuorimma johonkin sa ns ka i elle vaimon Chardonnay-lasillis n. aa ikk pa toiseen uuteen mielenkiin

3/2012

teksti Kirsi Riipinen kuva Mikko Huotari

Chris Vargas muutti Piilaaksosta Suomeen neuvomaan aloittavia yrityksiä. Vaihtoehtoja oli muitakin, mutta pohjoinen maa houkutti eniten.

Parasta ovat startupit PIILAAKSOSTA SUOMEEN Perheemme oli pohtinut jo jonkin aikaa ulkomaille muuttoa.

Vaihtoehdot olivat Suomi, Singapore ja Etelä-Amerikka.

Suomi voitti, sillä maa on mielenkiintoisessa vaiheessa erityisesti kasvuyritysten maailmassa. Piilaakso-kokemuksestani olisi eniten hyötyä Suomessa. Maa tuli tutuksi jo opiskeluaikoina 1980-luvun lopulla Tampereen teknillisessä yliopistossa.

YLI 20 MAATA Olen tehnyt töitä eri puolella maailmaa yli 20 eri valtiossa, kaikkiaan 17 vuotta Yhdysvaltojen ulkopuolella. Suomi on yksi menestyneimmistä, mielenkiintoisimmista ja tehokkaimmista maista. Business Week on kanssani samaa mieltä, sillä lehti valitsi 2010 Suomen maailman parhaaksi maaksi.

PARASTA TYÖSSÄ Parasta on, kun voi tehdä töitä startuppien kanssa. Yrittäjät ja yritysten perustajat ovat kaikkein mielenkiintoisimpia ja älykkäimpiä tuntemiani ihmisiä.

LUOTTAMUSTA JA TOVERILLISUUTTA Onnistumiseen tarvitaan hyvää tiimityötä sekä uusia ideoita esimerkiksi asioiden toteuttamiseen ja avainresurssien – henkilöstön, asiakkaiden, pääoman – löytämiseen ja varmistamiseen.

Henkilökohtaisten tapaamisten tulee perustua luottamukselle, uskottavuudelle ja toverillisuudelle. Tapaamisten on lisäksi toimittava verkottumisen apuna.

MENESTYVIÄ ASIAKKAITA Tiedän onnistuvani työssä, kun asiakkaani menestyvät: varmistavat seuraavan kierroksen pääoman, vievät läpi seuraavan kriittisen vaiheen, tekevät ison kaupan tai partnerisopimuksen. Ja varmistavat kovan tason hallituksen sekä luovat uuden kannattavan ja skaalautuvan bisnesmallin.

3/2012

27

www.pwc.fi

Yhdessä kohti kestävää kasvua

Kun toimintaympäristösi muuttuu, meidän tehtävämme on varmistaa, että liiketoimintasi on rakennettu oikein. Autamme asiakasyrityksiämme kasvamaan kestävin perustein, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti.

Ota yhteyttä tai lue lisää www.pwc.fi.