Page 1

PwC:n asiakaslehti

1/2013

Kestävän kasvun kumppani

Omaan kirstuun Oma pääoma on yritysten kasvun välttämätön ehto, muistuttaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. 6

Paras rekrytoija osaa joustaa 14

Supercell kiittää epäonnistumisia 24

Sanoman Kaukonen kaipaa rohkeutta digihinnoitteluun 20


sisältö

10

20

16

Raisiolaisia oivalluksia Deltamarin kehittää meriteknisiä oivalluksia uudessa omistuksessa.

19 Tapahtuma

Nordean Ari Kaperi ymmärtää sääntelyn tiukentajia. Diakonissalaitos osaa raportoinnin.

Alumnit olivat tällä kertaa koolla Musiikkitalossa.

20 Henkilö

14

6

Teema Kallista rahaa Yrityskenttä jakaantuu entistä enemmän, kun rahoituksen saaminen vaikeutuu sääntelyn kiristyessä.

Sanoma-konsernin Harri-Pekka Kaukonen kehottaa digitaalisten palvelujen tarjoajia kiinnittämään huomiota tuotteensa lisäarvoon ja sitä vastaavaan hintaan.

23 Kolumni 10 Kasvutarina

Supercell takoo hyvää tulosta mutta muistaa kiittää epäonnistumisiaan. Mokien takia juodaan kuohuvaa.

24 Trendi

13 Ahaa

Liikkuvaa työvoimaa hyödyntävät ja fiksusti johtavat pärjäävät tulevaisuudessa.

Toimitusjohtajien näkemykset koottiin jälleen yhteen.

26 Tullaan tutuiksi

14 Johtaminen Unohtuuko yritysvastuu, kun ajat ovat tiukemmat? Nyt viimeistään pohditaan, mitkä hankkeista ovat kannattavia ja hyödyllisiä.

16 Globaali-lokaali

Value on PwC:n asiakaslehti

2

1/2013

Kaj Työppönen etsii tulevaisuutta.

Laivansuunnittelutoimiston Deltamarinin tuotantosyklit ovat pitkiä, jopa kolme vuotta. Mutta sen jälkeen laiva voi seilata yli 25 vuotta.

Simo Valtti aukoo työkseen verotuksen kiemuroita. Vapaa-ajalla hän käy lavatansseissa vaimonsa kanssa.

Lue value verkossa Valuen artikkelit myös mobiilisti, pwc.value-lehti.fi Hae ilmainen QR-koodin lukija App Storesta tai Android Marketista. Esimerkiksi Nokian Lumioissa se on valmiina.

Kannen kuva: Ari Heinonen

2 Lyhyesti


pääkirjoitus

Rahaa yhä vaikeampi saada Pankkisektori on ollut pitkään huolestunut tiukkenevasta sääntelystä sekä sen aiheuttamista kustannuksista ja vaikutuksista liiketoimintaan. Toimialan huoli on huomioitu osin Baselin pankkivalvontakomiteassa, joka hiljattain hÜllensi likviditeettipuskureihin sisältyviä vaatimuksia ja siirtymäaikataulua. Rahan hinta on ehtinyt kuitenkin kallistua, ja yritykset pohtivat entistä tarkemmin, aloittavatko uusia investointeja vai eivät. Ajankuvaan kuuluu myÜs, että alkavilla ja kasvavilla yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta. Tästä muistuttaa myÜs Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, jota on haastateltu lehden pääjuttuun (sivu 6). Tilannetta kommentoi myÜs Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Hänen mielestään pääoman muutoksiin pitäisi kansallisesti vastata niin, että omaa pääomaa kohtaan omaksutaan myÜnteisempi politiikka. Suomen hallitus on pyrkinyt auttamaan aloittavia yrityksiä uudella bisnesenkeleiden verovähennysoikeudella. Alkuperäiseen esitykseen saatiin runsaasti palautetta muun muassa poliitikoilta ja bisnesenkeleitä edustavalta Fibanilta, minkä ansiosta lakiesitys parani huomattavasti – vaikka parannettavaa jäi yhä. Sinänsä laki on hyvä tunnustus siitä, miten tärkeää on kannustaa aloittavia yrityksiä rahoituksessa. On hyvä muistaa, että uudesta kannustavasta verovähennyksestä huolimatta sijoittajalle jää isot riskit: startupeista vain noin kymmenen prosenttia onnistuu ja muuttuu kasvuyritykseksi. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen talous tarvitsee uusia onnistumisia. Hyviä tuoreita esimerkkejä tarjoaa peliteollisuus. Yksittäiset pelit voivat toki jäädä tähdenlennoiksi, mutta esimerkiksi Rovio on hankkinut järjestelmällisesti partnereita arvostetuista brändeistä. Sen yhteistyÜkumppaneita ovat esimerkiksi suomalaiset Fazer ja Lumene sekä kansainväliset huippukumppanit NASA ja National Geographic. Menestyvän pelin voi tiettävästi synnyttää puolessa vuodessa, mikä tekee alan teollisuudesta ainutlaatuisen. Kilpailu maailmalla on tosi kova, ja ennen ensimmäistä läpimurtoa takana on usein kymmeniä pelikokeiluja. Epäonnistumisia oli myÜs Supercelliä, josta tarkemmin lehden sivulla 10.

johan kronberg Päätoimittaja

�Läpimurron takana on yleensä monta kokeilua.�

 3DLQRWXRWH

Julkaisija PwC Suomi (PricewaterhouseCoopers Oy), PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 Helsinki, puh. 09 22 800, www.pwc.fi Osoitteenmuutokset value@dmd.fi Päätoimittaja Johan Kronberg ToimituspäällikkÜ Kaisa Heikkinen Toimitus­neuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Otavamedia Oy Asiakasviestintä, KÜydenpunojankatu 2 aD, 00180 Helsinki Paino Finepress ISSN 0789-5038. Lehdessä käytetyllä paperilla on kestävän kehityksen FSC-tunnus.

1/2013

3


”Tiukentuva sääntely lisää valtavasti pankkitoiminnan kustannuksia ja on kaiken kaikkiaan isompi muutos kuin mitä yleensä mielletään”, kommentoi Ari Kaperi (kuvassa), Nordea Pankin Suomen toimitusjohtaja rahoitusalan sääntelyä. Heikot pankit joutuvat nyt tervehdyttämään toimintaansa, mutta sääntely koskee myös vahvoja pankkeja. Suomessa asti rahan hinta on jo kallistunut, sillä varainhankintakustannukset ovat nousseet. Koska pääoma maksaa enemmän, luotonanto on kalliimpaa ja marginaalit nousevat. ”Rahan hintaan vaikuttaa myös se, että pankkien likviditeettipuskureiden on oltava tuhdimpia. Myös pankkien varainhankintaan uudella sääntelyllä on vaikutusta, sillä pankeilta vaaditaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän pitkäaikaista jälleenrahoitusta. Pitkäaikainen rahoitus on kalliimpaa kuin lyhytaikainen.” Kaperi ei kuitenkaan pidä tilannetta yksipuolisesti synkkänä. On kaikkien etu, että pankit ovat vakaita, niistä tulee aiempaa turvallisempia, likviditeetit riittävät ja pankin oma rahoitus on turvallisella pohjalla. Kääntöpuolena ovat isot kustannukset, jotka on pystyttävä keinolla tai toisella kattamaan. ”Kustannustehokkuutta on lisättävä, ja pankit ovatkin vähentäneet henkilökuntaa. Myös omistajat ovat joutuneet kärsimään, sillä monen pankin osakekurssi on kannattavuuspaineessa romahtanut.” Kaperi huomauttaa, että Nordeassa keskitytään varmistamaan pankin kannattavuus: sen pitää pysyä myös jatkossa hyvänä ja parantuakin. ”Ennen kaikkea meidän pitää varmistaa, että kaikki sidosryhmät, ennen kaikkea asiakkaat, haluavat toimia kanssamme myös tulevaisuudessa. Samaan aikaan pitää kyetä sopeutumaan isoihin muutoksiin.” Suomalaiset pankit pohtivat Kaperin mukaan nykyään aiempaa tarkemmin, kenelle ja millä ehdoilla luottoja annetaan. Luoton hinta on samalla noussut ja kriteerit ovat tiukentuneet. ”Mutta terveisiin hankkeisiin saa Suomessa edelleen rahoitusta. Pikemminkin on niin, että yritykset eivät nykyisessä taloustilanteessa halua investoida ja ottaa lainaa, mikä on huolestuttavaa.”

KUVA shutterstock

Yllättävän iso mullistus

”Terveisiin hankkeisiin saa Suomessa edelleen rahoitusta.”

Lue lisää rahan kallistumisesta, sivu 6.

4

1/2013

Tietosuoja kuntoon sanktion uhalla Tietosuoja on syytä hoitaa kuntoon kaikilta osin viimeistään nyt, sillä EU uhkaa sanktioilla. Valmistelussa olevan uuden tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojavelvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata taloudellisia sanktioita jopa miljoona euroa tai kaksi prosenttia yrityksen vuosittaisesta globaalista liikevaihdosta. Sanktioita käytetään yleisesti joissakin EU-maissa jo nykyään. Myös yritysten ilmoitusvelvollisuus tietoturvaloukkauksista laajenee. Yritykset ovat entistä riippuvaisempia tietoverkoista ja kehittyvistä viestintävälineistä. Samaan aikaan tietoverkkorikollisuus kasvaa. Puutteet kostautuvat, sillä tietoturvahyökkäys voi haitata merkittävästi liiketoimintaa ja huonontaa imagoa. Organisaatiossa on hyvä olla selkeät roolit ja vastuut sekä toimintasuunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Lue lisää verkosta: pwc.value-lehti.fi


lyhyesti

Kiinalaisten

rynnistys jatkuu

KUVA Antti Nikunen

Kiinalaisyritykset sijoittavat eurooppalaisiin kohteisiin jo enemmän kuin eurooppalaiset kiinalaisiin. Isoimmat kiinalaisten kaupat Euroopassa ovat keskittyneet energia-alaan, kaivosteollisuuteen ja infrastruktuuriin. Viime aikoina kiinnostus on kasvanut myös teollisiin tuotteisiin, tietoliikenteen tuotteisiin ja palveluihin, mediaan, teknologiaan, vähittäiskauppaan sekä kuluttajatuotteiden valmistukseen. Tiedot selviävät PwC:n tutkimuksesta China Deals; A fresh perspective. Se selvittää yritysjärjestelyiden määrää ja arvoa Manner-Kiinan ja Euroopan välillä. ”Harkitseviksi investoijiksi osoittautuneet kiinalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän strategisesti tärkeistä kohteista, usein silmälläpitäen sitä, onko tekniikkaosaaminen siirrettävissä Kiinaan tai avaako osto heille pääsyn uusille markkinoille”, PwC Suomen China Desk Leader Jussi Taipale kertoo. Lue lisää pwc.fi > tiedotteet 2012

78%

Kiinalaiset

ta yrityka ulkomaisis st vi a tt u ik aan markki Kiinassa va timistisia m op en yk le it el h ed sistä on vuoden ke avan kahden tä noiden seura stä aikoo lisä si yk it enttia yr os pr 63 . . a ä ss st se an maa investointeja

voittavat

sijoituskisan.

leadership, n julkaisu New Lähde: PwC: owth gr r fo da en new ag

KUVA helsingin diakonissalaitos

Parhaat raportoijat palkittiin

Helsingin Diakonissalaitos osaa avoimen raportoinnin.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö nappasi voiton Avoin raportti 2012 -kilpailun suurten sarjassa. Avoin raportti on PwC:n järjestämä vuosittainen kilpailu, jossa kannustetaan yhdistyksiä ja säätiöitä raportoimaan laadukkaasti ja näkyvästi. Kisa oli järjestyksessään jo kahdeksas. Suurten sarjan kunniamaininnat myönnettiin John Nurmisen säätiölle sekä Invalidiliitolle. Pienten sarjan voittajaksi valittiin Suomen Lentopalloliitto, ja kunniamaininnan arvoisia olivat HelsinkiMissio sekä Hämeen Partiopiiri. Sarjojen voittajat jakoivat 15 000 euron palkintosumman.

Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Honkala ilahtui huomatessaan, että kilpailuun osallistuneet olivat kehittäneet raportointiaan entisestään vastaamaan muuttuvaa ympäristöä. Lisäksi parhaat raportoijat täydentävät ja ajankohtaistavat vuosikertomusraportointiaan internetsivuillaan. ”Osanottajien joukosta puuttuivat kuitenkin edelleen monet yleisöltä rahaa merkittävästi keräävät yhteisöt”, Honkala huomauttaa. Lista Avoin raportti -kilpailun voittajista ja kunniamaininnan saaneista: www.pwc.fi/ar

1/2013

5


Raha kävi Matti Vanhanen huomauttaa, että parhaat yritykset ovat markkinoiden turvasatamia.

Uusien enintään 250 000 euron yrityslainojen keskikorko (%) Kolmen kk euribor (%)

% 3,5

3,0

2,5

2010 2011

2,0

1,5

1,0

0,5

kesäkuu

6

1/2013

heinäkuu

elokuu

syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

ta m m i k u u

helmikuu


teksti Antti Lagus kuvat Ari Heinonen ja Tommi Tuomi grafiikka Antti Nikunen

kalliiksi Kun pankkisuhde on kunnossa tai bisnesidea loistava, yritys saa pääomaa investointiinsa. Rahan hinta on kuitenkin kallistunut ja laina-ajat ovat lyhentyneet.

L

isäkustannuksia tulee, muuta vaihtoehtoa ei ole. Kommentti on Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen ja aiheena pankkien sääntely. Pankkien aiempi velkavivutus halutaan kuriin myös Suomessa – jossa tosin ei ole ollut samanlaisia ongelmia kuin muualla maailmassa. Noiden lisäkustannusten päälle ei Vanhasen mielestä pitäisi ottaa enää muita menoja, joita tulisi kansallisista pankki- tai trans­aktioveroista. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa, että pankeille iso ongelma on muuttuva sääntely, jonka vaarana on mennä liiallisuuksiin. Tällainen riski on syntynyt likviditeettipuskureista ja oman pääoman vaatimuksista. Pankkien on pakko supistaa taseitaan eli vähentää antolainausta. ”Tuntuu siltä, ettei kukaan ole miettinyt käytännön seurauksia, kun regulaatio on tehty finanssikriisin jälkihoitona. Jos meidän roolimme kasvaa, meidän pitää pyrkiä kompensoimaan yritysten rahoituksen saatavuutta. Riskinä on, että kompensoimme pankeille regulaation tiukentumista”, Heikkilä sanoo. Rahoituksen kysynnän näkymät ovat Heikkilän mukaan

samankaltaisia koko Euroopassa, mutta saatavuus on hyvin erilaista. Jo aiemmin kurimuksensa läpikäyneet suomalaiset pankit ovat eurooppalaisittain erittäin hyvässä kunnossa. Suomessa rahoituksen saatavuuteen vaikuttaa toisaalta se, että moni pankki on poistunut Suomen markkinoilta. ”Jos yrityksellä on hyvin toimiva pankkisuhde tai hyvä bisnes­idea ja uskottava toteutussuunnitelma, rahoitusta saa edelleen. Laina-ajat ovat tosin lyhentyneet merkittävästi ja rahan hinta noussut”, Heikkilä sanoo. Pankkien pisimmät lainat ovat nykyään neljästä viiteen vuotta. Tämä riittää useimpiin investointeihin, mutta pidemmissä takaisinmaksuajoissa yritys voi pahimmillaan kaatua uudelleenrahoitukseen.

”Parempi tulos saadaan, jos raha pidetään yrityksissä.”

Yrityksen kirstussa parempi tuotto Vanhasen mielestä muutokset pitää ottaa realiteettina. Kansallisesti pääoman muutoksiin pitäisi vastata niin, että omaa pääomaa kohtaan omaksutaan myönteisempi politiikka.

1 maaliskuu

2011 2 huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

heinäkuu

elokuu

syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

1/2013

ta m m i

7


Ajoissa apua rahoitusongelmiin Suomen kansantuote laski 2009 edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Tuolloin monissa yrityksissä selviydyttiin yllättävästä tilanteesta pintapuolisilla korjauksilla, kuten käyttöpääoman hallintaa tehostamalla ja yleisellä nurkkien putsaamisella. PwC:n yritysjärjestelyliiketoiminnasta vastaavan johtajan Harri Valkosen mukaan rakenteellisia parannuksia ei yrityksissä juuri tehty puhumattakaan yleisemmästä toimialakonsolidoinnista, jolla olisi purettu ylikapasiteettia. Nykyinen tilanne yritysrahoitusmarkkinoilla ajaa varsinkin pitkittyessään monet yritykset ja toimialat hankaluuksiin, joihin on haettava tehokkaampia lääkkeitä. PwC avustaa pankkeja ja yrityksiä uudelleenrahoitusneuvotteluissa tuomalla mukaan tärkeän ulkopuolisen näkökulman sekä konkreettisia ratkaisumalleja.

Liikaa rahaa varastoissa? Yrityksen ajautuessa rahoitusongelmiin arvioidaan ensiksi, onko kyseessä väliaikainen, esimerkiksi suhdanteista johtuva ohimenevä ongelma, vai pysyvä toimialaan tai yritykseen liittyvä rakenteellisempi ongelma. PwC:llä yritysten tervehdyttämispalveluita (Business Recovery Services) vetävä Harri Kiviniemi kertoo, että väliaikaisessa tilanteessa voi riittää ulkopuolisen rahoituksen uudelleen neuvottelu. Tilanne voi vaatia myös oman pääoman lisäruiskeen tai pääomarakenteen kokonaisvaltaisemman uudelleenjärjestelyn. Usein velkaongelmien pohjimmaisena aiheuttajana ovat kuitenkin pysyvät operatiiviset haasteet, joita ei tulisi sivuttaa osana kokonaisratkaisua. Tällöin voidaan arvioida eri vaihtoehtoja kassavirtojen hallinnan tehostamiseksi esimerkiksi analysoimalla, sitoutuuko raha liiaksi saataviin ja varastoihin. On myös mahdollista, että yhtiön koko strategiaa ja liiketoimintamallia tulee suunnata uudelleen ja että joistakin osista liiketoimintoja joudutaan luopumaan. Tällöin PwC voi auttaa eriytettävän osa-alueen arvottamisessa ja myymisessä. Paras vinkki rahoitusongelmien kanssa kamppailevalle yhtiölle on avun hakeminen ajoissa. Ratkaisu löytyy helpommin ja vaihtoehtoja on enemmän, kun ongelmia lähdetään ratkomaan hyvissä ajoin etukäteen, ennen kuin kassa on tyhjä. ■

”Pääomatuloon suhtautuminen on kansallisen politiikan kysymys. Yrityksiä pitää kannustaa kartuttamaan omaa pääomaansa.” ”Meillä on viime vuosina tarkasteltu omaa pääomaa pitkälti tulonjakosilmälaseilla. Nyt pitäisi katsannoksi ottaa se, että oma pääoma on yritysten kasvun välttämätön ehto”, Vanhanen sanoo. Vanhanen valaisee asiaa esimerkillä, jonka mukaan jokainen yrityksen pääomasta kansakunnan kirstuun verotuksella otettava miljoona heikentää yritysten investointimahdollisuuksia kolmella neljällä miljoonalla eurolla. Jokainen investointi vaatii sekä omaa että vierasta pääomaa. Yritykset eivät saa lainaa sataprosenttisesti vaan yrityksillä on korkeammat vastuuvaatimukset kuin vaikka asuntolainan hakijoilla. Työllisyyden ja pääoman kannalta ydinkysymys on se, tuottaako oma pääoma paremmin kansakunnan kirstussa vai yrityksen kirstussa. ”Väitän, että parempi tulos saadaan, jos raha pidetään yrityksissä”, Vanhanen sanoo.

Pk-bondimarkkinoita selvitetään ”Meillä on jäsenyrityksiä, jotka saavat rahoitusta suoraan bondimarkkinoilta. Parhaat yritykset ovat oikeastaan tätä nykyä eräänlaisia markkinoiden turvasatamia. Näiltä veloitettava korko on luonnollisesti matala. Yrityskenttä jakaantuu hyvin paljon, kaikilla ei edes ole rahan tarvetta”, Vanhanen sanoo. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla käydään keskustelua siitä, miten joukkovelkakirjamarkkinat voitaisiin tuoda myös pk-yrityksille. Niitä tarvittaisiin, jotta saataisiin perinteiselle pankkirahalle vaihtoehtoja vieraasta pääomasta. Asian valmistelu ministeriössä on kesken. Nasdaq ehti jo pystyttää omat pohjoismaiset bondimarkkinat. Tukholman ja Kööpenhaminan obligaatiomarkkinapaikka sai nimekseen First North Bond Market. Finnvera tekee yhteistyötä pankkien kanssa pk-yritysten rahoittamisessa. Heikkilän mielestä Finnveran tehtävä on täydentää rahoitusmarkkinoita niin, että yritykset saavat rahaa

2011 2012

akuu

marraskuu

8

joulukuu

1/2013

ta m m i k u u

helmikuu

maaliskuu

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

heinäkuu

elokuu


hyviin hankkeisiin. Pienimpiä yrityksiä Finnvera rahoittaa yksinkin, mutta muuten pyritään riskinjakoon jonkin päärahoittajana toimivan pankin kanssa.

Aloittajilla eniten vaikeuksia ”Monien mielestä pääomarahastoissa on rahaa, mutta se ei löydä riittävän turvallisina ja tuottavina pitämiään kohteita. Meneillään on uuden tasapainon etsintä”, Heikkilä sanoo. Hänen mukaansa aloittavilla ja kasvavilla yrityksillä on vaikeata löytää rahoitusta. Rahoitusmarkkinat arvioivat yrityksen riskejä ja kanavoivat rahaa sellaisiin kohteisiin, joissa tuotto on riittävä. ”Valitettavasti yleisen taloustilanteen kiristyessä yrityksen rahoitustilanne usein heikkenee, mutta tässä on kyse enemmän yrityksen strategia- ja bisnesongelmista”, Heikkilä huomauttaa. ■

”Pääomarahastoissa on rahaa, mutta se ei löydä riittävän turvallisina ja tuottavina pitämiään kohteita.”

% 3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

Pauli Heikkilän mielestä Finnveran tehtävä on täydentää rahoitusmarkkinoita niin, että yritykset saavat rahaa hyviin hankkeisiin.

0,5

syyskuu

lokakuu

marraskuu

1/2013

9


Pelkkää peliä

kasvutarina

Toimitusjohtajaa ei tarvitse houkutella hymyilemään. Supercellin kaksi peliä ovat kumpikin AppStoren listakärjessä.

10

1/2013


teksti Kirsi Riipinen kuvat Arto Wiikari

Peliyhtiö Supercelliä verrataan yleisesti toiseen alan suomalaiseen, Rovioon, vaikka yritysten strategiat ovat erilaiset. Supercellin pelihahmoja ei esimerkiksi nähdä pussilakanoissa.

A

nteeksi, mutta voisitteko ottaa kengät pois, kun meillä muillakaan ei ole niitä jalassa?” Supercellin viestinnästä vastaava Heini Vesander kysyy kainosti yrityksen aulassa, entisessä Nokia Research Centerissä. Toki! Naulakoiden alla sulassa sovussa on monta kymmentä kenkäparia, jotka on vaihdettu työpäivän ajaksi reinoihin, monsteritossuihin tai sukkasilla oloon. Pitkän pöydän ääressä haudutetaan teetä ja keitetään kahvia. Pitkälle seinän mittaiselle liitutaululle on kirjoitettu pelaajilta tulleita kommentteja: ”I´m addicted! Simple but cute and fun. Adorable characters.” “This is the best game on my iPad. Love it.” ”5 stars : )” ”Thank you 4 the most addictive game since Civilization.” Vesander etsii toimitusjohtaja Ilkka Paanasta, jonka piti vapautua juuri palaverista. Olisiko hän mennyt soittamaan puheluja konttorin rauhallisimpaan soppeen, pallomereen? Paananen löytyy, hyväntuulisena ja rentona. Media on tehnyt hänestä uuden suomalaisen sankarin. Helsingin Sanomien Nyt-liite hehkutti kannessaan Supercelliä, ja Paananen poseerasi Arvopaperi-lehden kan-

nessa, jossa julistettiin hänen firmansa olevan uusi Rovio. Talouselämä julisti yhtiön napakymppiä.

Pelejä ilman pyyhkeitä Paanasta vertaus Rovioon ei ärsytä, päinvastoin. ”Se imartelee. Rovio on ollut suuri inspiroija, se vetää mukanaan muita ylös. Yritystä on kiittäminen siitä, että suomalaiset startupit ovat alkaneet asettaa tavoitteitaan korkealle.” Toisaalta vertaaminen tuntuu Paanasen mielestä hiukan oudolta, sillä yritykset ovat erilaiset ja strategiat kuin eri linnunradoilta. ”Rovio kutsuu itseään mediayritykseksi, jonka esikuva voisi olla Disney. Me olemme puhtaasti peliyritys. Rovio kasvaa, henkilöstöä on viidestäsadasta kuuteensataan, me olemme ja haluamme pysyä pienenä.” Paananen ei myöskään usko, että ainakaan lähitulevaisuudessa Supercellin hahmot koristaisivat pussilakanoita tai suihkusaippuaa. Yhtiö keskittyy kehittämään pelejä, joka ikinen päivä. ”Pelimaailma on täysin armoton. On iso juttu todistaa, ettei ole tähdenlento vaan että tuotteet kestävät kovaa kilpailua. Hyviä ja fiksuja kilpailijoita ei ole

”On iso juttu todistaa, ettei ole tähdenlento vaan että tuotteet kestävät kovaa kilpailua.”

1/2013

11


Supercell

Perustettu: kaksi ja puoli vuotta sitten Perustaja ja toimitusjohtaja: Ilkka Paananen Henkilöstöä: yhteensä 70 Helsingissä ja San Franciscossa Supercellin hittipelit: Clash of Clans ja Hay Day, jotka ovat AppStoren tuottavimpien pelien listalla ykkösenä 89 maassa.

Ilkka Paananen on tottunut poseeraamaan. Hänestä on tullut suomalaisille tuttu talouslehtien kansista.

alalla satoja vaan tuhansia. Kilpailun taso on erittäin kova.” Hän vakuuttaa, että sillä sekunnilla, kun pelifirma hykertelee tyytyväisyyttään ja on olevinaan parempi kuin muut, peli on hävitty. Hänen mielestään Supercellin vahvuus on siinä, että se joutui odottamaan onnistumisia. Sittemmin niitä tuli, ja niillä on paikattu epäonnistumiset. Jalat pysyvät tukevasti maanpinnalla, kun muistaa, mikä on onnistumisten ja epäonnistumisten suhdeluku: kahta julkaistua peliä kohti kolme on jouduttu kuoppaamaan. ”Olemme tehneet todella paljon töitä, jotta olemme oppineet näkemään epäonnistumisten arvon.”

Samppanjaa epäonnistumisista Paananen on korostanut julkisuudessa esiintyessään usein, kuinka tärkeitä nuo pieleen menneet projektit ovat. Supercellissä tämä näkyy muun muassa siten, että kun firmassa mokataan, porukalle hankitaan kuohuvat. Onnistuminen tietää olutpullolliset. Paananen vietti paljon aikaa 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa, myös Piilaksossa. Siellä tuli etäisyyttä huomata, mikä estää meikäläisiä yrityksiä onnistumasta isosti: tavoitteita ei aseteta tarpeeksi korkealle. ”Suomessa on pelätty sanoa ääneen, että haluan olla ykkönen. Epäonnistumisen pelko estää onnistumasta.” Pelko on näkynyt Paanasen mielestä myös urheilussa.

Rahaa ei tarvitse ruikuttaa Supercellin onnistumisia on saanut seurata talouslehtien uutisista. Ne ovat kertoneet esimerkiksi, kuinka Supercellin Clash of Clans ja Hay Day ovat olleet App­ Storen eniten liikevaihtoa tuottavia. Paanasen ei tarvitse kolkutella sijoittajien ovilla pääomaa hakemassa. Mutta vaikka pitäisikin, mitä sitten? Aloittavat yritykset valittavat Paanasen mielestä liikaa siitä, ettei rahaa muka olisi tarjolla. ”Sijoittajat etsivät parhaita caseja ja ovat kiinnostuneita suomalaisista. Maailmalla on opittu tuntemaan, miten täällä toimintaan ja millainen on esimerkiksi lainsäädäntömme. Rahoituksen puutteen syyksi ei enää kelpaa selitys, ettei meitä muualla muka tunnettaisi.” Tekesin toimintaakin moititaan byrokraattiseksi ja hitaaksi. Vaikka näin välillä olisikin, siellä tehdään Supercellin perustajan mielestä hyvää työtä. ”Amerikassa ollaan kateellisia tällaiselle systeemille.” Sijoittajat hurmataan tarpeeksi isolla tavoitteella. Jos koko markkina on kymmenen miljardia ja siitä tavoittelee kymmentä prosenttia, pääomasijoittaja ei voi olla vaikuttumatta summista. Paananen on hyvillään, että Supercellin pelejä pelaavat ”ihan kaikki”. Hänen oma vajaan neljän vuoden ikäinen tyttärensä pelaa Hay Dayta sujuvasti, samoin 64-vuotias kummitäti. Ei pelien vaan käyttäjien määrä Mistä Supercellissä tiedetään, että ihmiset innostuvat juuri tällaisesta pelistä? Miten te haistelette uusia alan trendejä? ”Vaikutteita imetään populaarikulttuurista, vaikkapa sarjakuvista, elokuvista ja muista peleistä.” Yrityksellä on käyttäjätestausta Yhdysvalloissa, isoilla markkinoilla. Siellä on joukko toimistoja, jotka ovat erikoistuneet järjestämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa olevien pelien kuluttajatestausta. ”Joskus peli voidaan julkaista vaikkapa Kanadan markkinoilla ja selvittää, miten se on siellä otettu vastaan. Yleensäkin on tärkeää saada pelaajilta palautetta. Tarvitsemme myös esimerkiksi Facebookin yhteisöä.” Paljonko pelejä on tulevaisuudessa, se ei ole Paanasen mielestä olennainen kysymys. Tärkeämpää on se, että mahdollisimman moni innostuu niistä. Alan parhaat firmat rakentuvat muutaman kovan brändin varaan. ■

kasvutarina 12

Rankkarikisat on hävitty, minkä taustalla on henkinen kantti. Nyt tilanne on muuttumassa. Uusi sukupolvi ei muista kaukaloiden viime minuuttien häviöitä vaan uskoo valoisasti tulevaan. ”Aalto-yliopiston projekteissa ja vaikkapa aloittavia yrittäjiä valmentavassa Startup Saunassa on uskomattoman kova taso. Kun nykyisiä aloittavia yrityksiä vertaa jenkkiläisiin, emme häviä yhtään. Nuoret eivät enää ajattele valloittavansa ensin Suomea, sitten muita Pohjoismaita. Nyt markkina on heti koko maailma.” Suomalaisia on vaivannut myös kateus. Nyt olemme menossa parempaan suuntaan myös siinä: toisten onnistumisista osataan iloita.

1/2013


ahaa!

Uusia julkaisuja Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

www.pwc.fi

Perheyritysraportti 2012

PwC:n Perheyritystutkimukseen haastateltiin 1 952 yritystä 35 maassa Suomi mukaan lukien. Suomessa tutkimuksemme kattoi 50 perheyrityksen haastattelun. Tämä raportti esittelee tutkimuksen tulokset Suomen osalta. Marraskuu 2012

Perheyritystutkimus 2012 ➥ Yleinen markkinatilanne, verotus ja oikeiden osaajien rekrytointi haastavat perheyrityksiä. Tutkimukseen osallistui vajaat 2000 perheyrittäjää, joista 50 Suomesta.

www.pwc.com/hrs

Talent mobility 2020 and beyond

Talent mobility 2020 and beyond ➥ Kansainvälisillä työkomennuksilla työskentelevien ihmisten lukumäärä kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kehittyvät markkinat tuovat muutosta ja kilpailua tilanteeseen. Tutkimus perustuu 900 yrityksen tietoihin, PwC:n globaalista toimitusjohtajatutkimuksesta saatuihin tietoihin sekä asiantuntijoiden haastatteluihin.

News and opinion on governance, reporting and assurance issues affecting business today

World Watch Issue 1 2013 Are real social values a passing trend? Or are people and ethics being put back at the heart of business? Governance opinion article page 6

Will integrated reporting make a difference? IIRC explains what’s happening and the impact it’s having on companies Reporting interview page 10

A key to creating value? Why British Land is changing the way it measures, manages and reports on its business Reporting case study page 16

Eurooppalaisjohtajien usko kasvuun koetuksella Vain reilu kolmannes maailman toimitusjohtajista luottaa vahvasti yrityksensä kasvunäkymiin seuraavan vuoden aikana. Hermostuneimpia ovat eurooppalaiset johtajat, joista vain joka viides uskoo vahvasti yrityksensä liiketoiminnan kasvuun. Luku selviää PwC:n tuoreesta kansainvälisestä toimitusjohtajatutkimuksesta, joka on tehty jo 16 kertaa. ”Toimitusjohtajat ovat huolissaan muun muassa liiallisesta sääntelystä, valtionvelasta ja pääomamarkkinoiden epävakaudesta, joten luottamuksen lasku 12 viime kuukauden aikana ei ole yllätys”, Suomen Sääntely tietää PwC:n toimitusjohtaja Kim Karhu kommentoi. Vaikka yritysten lyhyen ajan luottamus omiin kasepävarmuutta. vunäkymiin on heikentynyt viime ja edellisvuodesta, yritysjohtajien usko pidemmän aikavälin kasvuun on pysynyt viime vuosien tasolla. 46 prosenttia vastanneista sanoo olevansa erittäin luottavaisia kolmen seuraavan vuoden kasvunäkymiin. Pitkän aikavälin luottamus on heikointa Euroopassa (34 prosenttia), kun taas Afrikassa 62 prosenttia vastaajista luottaa yrityksensä kasvuun kolmen seuraavan vuoden aikana.

KUVA Antti Nikunen

The future of mobility in a globally connected world

Do investors value the audit? Survey uncovers what investors really think of the audit and assurance and whether it should evolve Assurance opinion page 19

www.pwc.com/worldwatch

World Watch ➥ Julkaisussa käsitellään monipuolisesti liiketoiminnalle strategisesti tärkeitä taloudelliseen raportointiin ja hyvään hallintotapaan liittyviä aiheita. Raportti keskittyy luottamuksen rakentamiseen ja sen ratkaisevaan rooliin menestyksen saavuttamisessa. Tutustu julkaisuihin osoitteessa www.pwc.fi/julkaisut

Toimitusjohtajat ovat huolissaan yhä useammista asioista aiempiin vuosiin verrattuna. Eniten huolta aiheuttaa talouskasvuun liittyvä jatkuva epävarmuus, ylisääntely ja pääomamarkkinoiden epävakaus. Suurimpina uhkina liiketoiminnan kasvulle johtajat pitivät verojen kasvua, avainosaajien saatavuutta ja energia- ja raaka-ainekustannuksia. Rekrytoinnit ja henkilöstöleikkaukset jakautuvat selvästi eri toimialojen kesken. Todennäköisimmin henkilöstöä rekrytoivat toimitusjohtajat toimivat liiketoiminnan palveluissa, tekniikka- ja rakennusteollisuudessa, vähittäiskaupassa ja terveydenhuollon alalla. Henkilöstövähennyksiä suunnittelevia toimitusjohtajia on eniten pankkialalla, metalliteollisuudessa sekä metsä- ja paperiteollisuudessa. ■ Vuosittaiseen Global CEO Survey -tutkimukseen vastasi 1 330 toimitusjohtajaa 68 maasta. Koko englanninkielinen tutkimusraportti ja graafit on ladattavissa osoitteessa www.pwc.com/ceosurvey.

1/2013

13


JOHTAMISEN

trendit

Taloudellisesti järkevää

yritysvastuuta Talouskasvun hidastuminen on haastanut yritysjohdon pohtimaan uudestaan yritysvastuun ohjelmaa: mikä on kannattavaa ja mikä ei.

M

alcolm Preston ei tietenkään toivo syvää taantumaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että Lehmanin kriisistä alkaneessa mylläkässä on hyvät puolensa: laskeminen ja mittaaminen tekevät joka firmalle hyvää. Preston toimii PwC:n globaalina yritysvastuujohtajana. ”Yritysvastuun hankkeiden on oltava taloudellisesti järkeviä. Kyse ei ole hyvien asioiden tekemisestä vaan yritykselle kannattavien hyvien asioiden tekemisestä. Periaate oli osin kadoksissa ennen Lehmania, sillä asioita tehtiin vain siksi, että ne tuntuivat hyvitä ja niihin oli varaa.” Nyt on ollut pakko pysähtyä ja pohtia, ovatko hankkeet oikeasti yritykselle hyödyllisiä – ja mitä kaiken kaikkiaan ollaan tekemässä. Prestonin mielestä kaikkein tärkeintä on kysyä, ymmärtääkö yritysjohto todella ja aidosti yrityksen toiminnan tarkoituksen sekä sen toteutumiseen vaikuttavat tekijät. Hän herättelee yrityksen johtoa muistamaan, että laaja kuluttajien joukko ei tarkastele yrityksiä osakkeenomistajan näkökulmasta. Kuluttajat vaativat läpinäkyvyyttä, ympäristöasioiden huomioimista ja reilua toimintatapaa, oli talouden suhdanne mikä tahansa. Ideaali tilanne on sellainen, jossa voiton tavoittelu ja kestävän

14

1/2013

kehityksen, myös yritysvastuun, kysymykset ovat tasapainossa. Se ei kuitenkaan ole käytännön todellisuutta, vaan yrityksiä pyöritetään omien liiketoimintamallien mukaan. Kun talous vielä luisti, yritysjohto kannusti väkeään yhdyskuntahankkeisiin. Niiden nimissä on vaikkapa käyty lähiöissä maalaamassa aitoja. ”Siitä tulee kaikille hyvä mieli, mutta mikä on tuollaisen toiminnan hyöty yhteiskunnalle? Paljon suuremmat vaikutukset saataisiin kouluttamalla ihmisiä taloudelliseen tietoisuuteen. Todennäköisesti ammattilaiset joutuivat kuitenkin paikkaamaan sen aidan maalauksen”, Preston heittää. Hän soveltaa esimerkkiä edellispäiväiseen vierailuunsa eräässä suomalaisessa pörssiyhtiössä. Siellä hän kuuli konsernin uudesta ympäristötehokkaasta liikekeskuksesta. Hän kysyi yrityksen edustajilta ensimmäiseksi, tuottaako ekoteho myös rahaa ja onko se taloudellisempi kuin perinteinen liikerakennus. ”Heidän vastauksensa oli ’totta kai’. Se oli ainoa oikea vastaus.”

Viisi tärkeää näkökulmaa Preston huomauttaa, että yritysvastuullista liiketoimintaa voi tarkastella viidestä näkökulmasta, joista ensimmäinen on tuottavuus. Entä mikä on sen sosiaalinen vaikutus, luoko se työpaikkoja vai hävittääkö jo olemassa olevia? Miten yritys ottaa ympäristön huomioon? Miten käy ihmisten, ovatko he vaarassa syrjäytyä yrityksen toiminnan takia? Myös viides on tärkeä: verojen maksaminen. Sen sijaan että näkökulmia tarkasteltaisiin yksittäisinä, Preston kehottaa kysymään, miten noita kaikkia viittä olisi mahdollista parantaa samaan aikaan. Se on haastavaa, hän myöntää.


teksti Kirsi Riipinen kuvitus Anssi Mattila

Säästöjä yritysvastuun avulla

Entä miten tulisi toimia yrityksen, joka on paikkakuntansa iso työllistäjä mutta jolla on paljon päästöjä ja ilmastonmuutosta vauh­ dittavia vaikutuksia? Tai yrityksen, joka kilpailee paikallisten vilje­ lijöiden kanssa pienistä vesivaroista? ”Toiminnan äkillisellä lopettamisella on paljon erilaisia vai­ kutuksia. Jokaisen yrityksen on kuitenkin ymmärrettävä toimin­ tansa ympäristövaikutukset ja tehtävä kaikkensa asioiden paran­ tamiseksi.”

Ei neljännesvuosi vaan 15 vuotta Toimialoilla on eroja. Prestonin listauksessa yritysvastuussa valis­ tuneimpia ovat alat, joiden tuotantoketjuun kuuluu maatalous­ tuotteita. Hyvästä esimerkistä käy myös vaikkapa kaivosteolli­ suutta edustava brittiläinen Rio Tinto, jonka kaivos Madagaskarilla on saanut julkisen tunnustuksen luonnon monimuotoisuuden huo­ mioon ottamisesta. Yrityksen johto on ymmärtänyt, kuinka tärkeää on tehdä yhteistyötä yliopistojen ja ympäristöjärjestöjen kanssa. Yrityksen toiminnan on oltava pitkäjänteistä, mutta valitettavan usein bisneksessä tuijotetaan neljännesvuosituloksia. Miksi? Pres­ ton muistuttaa, että sijoittajan katseen tulisi olla paljon kauem­ pana, 15 vuoden päässä. ”Sijoittajat sanovat pitävänsä omistuksiaan kolme neljä vuotta. Vaikka näin olisi, myytävien yritysten arvo lasketaan seuraavan kymmenen vuoden tuotto-odotusten mukaan. Kiintoisin kysymys tällöin on arvon ja mahdollisuuksien kehittyminen: mitä tämä yri­ tys voisi tehdä tulevaisuudessa?” ”Ajattele, jos sidosryhmille voisi sanoa, että me voimme hyvän tuloksen lisäksi näyttää kehitystä ympäristön ja yhteiskunnan kan­ nalta merkittävissä asioissa.” ■

Yritysvastuullista liiketoimintaa kannattaa tarkastella samaan aikaan viidestä eri näkökulmasta, joita ovat henkilöstö, tuottavuus, verot, ympäristö ja sosiaalinen vaikutus.

Suomalaisen yritysjohdon edelläkävijät ovat ohittaneet toiminnassaan ulkokultaisen ja päälle liimatun vaiheen. Vielä jokunen vuosi sitten yritysvastuun periaatteista oltiin valmiimpia luopumaan ensimmäisten taantuman merkkien vilahdellessa, huomauttaa Sirpa Juutinen, PwC:n yritysvastuupalveluista vastaava johtaja. ”Tosin minun on pakko myöntää, että työssäni tapaan lähinnä sellaisten yritysten edustajia, jotka haluavat hoitaa nämä asiat kuntoon.” Johtajat ovat hänen mielestään kuitenkin ymmärtäneet, että lukuisat yritysvastuun osaalueet, kuten resurssi- ja energiatehokkuus, jätemäärän vähentäminen, raaka-aineiden tehokas käyttö ja pakkaustehokkuus, näkyvät suoraan viivan alla. Melko tavallista on sekin, että tarjouskilpailuihin on vaikea tai mahdoton päästä mukaan, jos yritysvastuun kysymyksiä ei ole selvitetty ja hoidettu kuntoon. Jotta koko yrityksen toiminta kestää kriittisen tarkastelun, johtamisjärjestelmät ja strategiat on ehkä jouduttu vaihtamaan ja tuotanto on voinut vaatia isoja investointeja. ”Yritysjohdossa on jouduttu yhä tiiviimmin pohtimaan, kannattaako euroissa säästää, jos säästöt uhkaavat millään tavalla yrityksen mainetta.” Hetkellinen tuotantokustannusten alentaminen ei kauan lämmitä, jos vaikkapa alihankintaketjussa paljastuvia ongelmia aletaan kaivella sosiaalisessa mediassa. ”Kun vyöry lähtee liikkeelle, johdon on mahdoton tyrehdyttää keskustelua. Se käydään yrityksen ulottumattomissa.”

Alihankintaketjut mukana Se ettei yritysvastuu ole enää puhetta, näkyy myös PwC:n julkaisemasta yritysvastuubarometristä. Barometreistä tuorein kertoo, että mukana olleista 156 tutkittavasta yrityksestä 50 on ottanut yritysvastuun olennaiseksi osaksi strategiaansa vuoden 2011 tietojen perusteella. Vuotta aiemmin luku oli 16. Vastuullisuus halutaan ulottaa yhä useammin myös alihankintaketjuihin, sillä yli puolet yritysvastuustaan tietoja julkaisevista yrityksistä ilmoitti vastuullisuusvaatimuksestaan. Nousu vuoden aikana oli hurja, sillä aiempi luku oli reilu neljännes. ■ Lisää tietoa: sirpa.juutinen@fi.pwc.com, puh. 040 578 2615.

1/2013

15


Deltamarin Ltd

globaali-lokaali

• Suunnittelee laivoja ja meriteknisiä rakenteita, perustettu 1989. • Pääkonttori Raisiossa, toimistot Helsingissä ja Raumalla. Tytäryhtiöitä ja toimistoja Kiinassa, Puolassa, Kroatiassa, Brasiliassa ja Monacossa. • Henkilökuntaa 400, joista 250 Suomessa. • Liikevaihto 23 miljoonaa euroa (2011) • Yhtiön 24 omistajaa myi osakekannasta 80 prosenttia singaporelaiselle AVIC International Investmentille vuoden 2012 lopussa 32 miljoonalla eurolla.

16

1/2013


teksti Leena Filpus kuvat Deltamarin

Keksintöjä Laivansuunnittelutoimisto Deltamarin sai kiinalaisen omistajan, mikä takaa rauhan tuotekehitykseen. Yhtiö haluaa kehittää meriteknisiä oivalluksia myös tulevaisuudessa.

seilaajille

D

ockwise Vanguard on 275 metriä pitkä ja 70 leveä. Lastia ottaessaan alus upotetaan osittain veden alle ja taakka kellutetaan sen kannelle. Kuljetuskapasiteetti on 117 000 tonnia, enemmän kuin millään toisella vastaavantyyppisellä aluksella. Aluksen korealainen valmistaja laski, että kyytiin mahtuisi reilut kaksi miljoonaa aasialaista – keskipaino on sillä puolen maailmaa edelleen toinen kuin Euroopassa. Mutta tällä aluksella ei ihmisiä kuljeteta. Eikä kyseessä ole myöskään Bond-elokuvan rekvisiittaa, vaan suomalaisen insinööriosaamisen taidonnäyte. Hollantilaisen Dockwise-varustamon Dockwise Vanguard on laivansuunnittelutoimisto Deltamarinin uusimpia luomuksia.

Työtä tyynemmäksi Maailman suurin raskasnostolaiva on lajissaan ensimmäinen, jolla voidaan kuljettaa esimerkiksi öljynporaustuotantoon tarkoitettuja teknisiä rakenteita yhtenä kappaleena perille öljynporauspaikalle asti. ”Rakennelman pituuskaan ei aseta rajoituksia, kun laivan perä ja keula ovat avoimet. Tähän asti tuotantolauttojen kokoaminen on pitänyt tehdä vaikeissa oloissa paikan päällä esimerkiksi Pohjanmerellä ja Meksikonlahdella. Nyt lauttojen suunnittelu voidaan miettiä kokonaan uusiksi”, Deltamarinin toimitusjohtaja Mika Laurilehto kehaisee. Laurilehto on syystäkin ylpeä. Yli 20 vuotta toi-

minut Deltamarin on ollut alusta asti meriteknisten innovaatioiden, hydrodynamiikan ja erilaisten rakenteiden kehittäjä ja edelläkävijä. Yhtiö sai alkunsa jo 1970-luvulla Wärtsilän Turun-telakalta lähteneiden laivansuunnitteluinsinöörien spin-offina, josta Deltamarin irtautui 1990-luvun alussa. ”Olemme olleet usein tuomassa alalle ensimmäisinä uusia meriteknisiä oivalluksia. Toimimme varustamoiden konsulttina, kehittäjänä ja laivan suunnittelijana, mutta se on vain osa liiketoimintaamme”, Laurilehto sanoo.

Kolme tukijalkaa Deltamarinin asiakkaita ovat varustamot, offshoreoperaattorit ja telakat riippuen siitä, missä vaiheessa yhtiö tulee mukaan aluksen suunnitteluun. Suunnittelupöydällä on useita projekteja yhtä aikaa: rahtija kuljetuslaivoja, öljykenttien kelluvia rakenteita sekä risteilijöitä. Suunnittelutyön vaiheet on pilkottu palasiin, joita varustamot ja telakat ostavat suunnittelutoimistoista usein maailmanlaajuisesti. Parhaimmillaan yhteistyö alkaa varustamon kanssa laivan konseptin mietinnästä ja sen pohdinnasta, miten ja missä laiva kannattaa rakentaa. Sen jälkeen päästään yksityiskohtiin ja yhteistyöhön telakan kanssa. Kun laiva lopulta lasketaan vesille, Deltamarin auttaa aluksen miehistöä sen käytön koulutuksessa. Erikoisaluksiin tehdään aina myös jonkin verran muutoksia ensimmäisten kokemusten perusteella. Syklit ovat pitkiä. Varustamon ensimmäisistä yhteydenotoista laivan valmistumiseen kuluu noin kolme vuotta. Sen jälkeen laiva seilaa hyvinkin yli 25 vuotta. ”Laivansuunnittelu on äärimmäisen kilpailtua. Työpiirustusten teko ja 3D-mallinnukset kannat-

1/2013

17


”Merikuljetusten määrä kasvaa maailman­ laajuisesti.” Mika Laurilehto,

toimitusjohtaja, Deltamarin

taa tehdä Suomen ulkopuolella, mutta meillä on kilpailuetua monimutkaisten teknisten rakenteiden suunnittelussa ja projektijohdossa. Itse rakentamisen painopiste on siirtynyt Aasiaan lähes 90-prosenttisesti.” Suunnittelu varustamoiden ja telakoiden toimeksiannosta ei enää riitäkään takaamaan Deltamarinille kasvua, joten yritys on rakentanut uusia liiketoiminnan tukijalkoja. Yhtiö on mukana offshore-markkinoilla rakentamassa öljy- ja kaasukenttien kelluvia rakenteita ja tekniikkaa. Alusten kansilla olevat prosessilaitokset ja porauskaluston suunnittelevat toiset. Deltamarinin liiketoiminnan kolmas tukijalka on omien laivamallien kehittäminen ja niiden rakennuslisenssien myyminen varustamoille ja telakoille. ”Emme ole varustamoille ja telakoille enää pelkkä resurssi vaan pääsemme tekemään omaa tuotekehitystä ja käyttämään kaikkea sitä kokemusta, mitä meille on kertynyt monimutkaisista meriteknisistä rakenteista. Toki laivoja suunnitellaan varustamojen toiveiden mukaisesti,

mutta peruslaivan kehitystyö tehdään omaan laskuun.”

Tulevaisuuden ala Suomalaisessa keskustelussa meri- ja laivateollisuus tarkoittaa lähinnä telakkateollisuuden ahdinkoa. Tämä harmittaa Laurilehtoa, sillä ala on kaikkea muuta kuin hiipuva. ”Merikuljetusten määrä on jatkuvassa kasvussa maailmanlaajuisesti. Sitä on vaikea korvata millään toisella kuljetusmuodolla. Toki liiketoiminta on syklistä, mutta heti kun kauppa piristyy, merikuljetusten määrät nousevat.” Suomessa laivanrakennuksen fokus on ollut perinteisesti matkustaja- ja autolautoissa. Isoja lauttoja ja risteilijöitä lasketaan vesille kuitenkin maailmassa vain kymmenkunta vuodessa. Muunlaisia laivoja valmistuu jopa 1 500. ”Suomessa on useita maailmanluokan yrityksiä, jotka suunnittelevat meri- ja laivateollisuudessa käytettäviä laitteistoja. Osaavista työntekijöistä on valtava pula, sillä alan koulutusta on jatkuvasti vähennetty”, Laurilehto sanoo. ■

globaali-lokaali

Uusi omistaja Kiinasta

18

Jotta Deltamarin olisi jatkossakin tuotekehityksen eturintamassa, se on hankkinut itselleen uuden omistajan Kiinasta 32 miljoonalla eurolla. Ostaja on singaporelainen AVIC International Investment -pörssiyhtiö, jonka taustalla on Kiinan valtiollinen lentokonevalmistaja Aviation Industry Corporation of China. Yhtiö työllistää puoli miljoonaa ihmistä ympäri maailman. ”Deltamarinin henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä entisillä ehdoillaan. Yrityskauppa on meille suuri mahdollisuus. Uusi omistaja haluaa meidän kuuluvan alan edelläkävijöihin jatkossakin, ja liiketoimintaa on tarkoitus laajentaa edelleen”, Deltamarinin toimitusjohtaja Mika Laurilehto sanoo. Ennen yrityskauppaa Deltamarinissa oli 24 omistajaa. Kaupan jälkeen 20 heistä sitoutuu jatkamaan yhtiössä vähintään viisi vuotta. ”Olemme toteuttaneet muutamat sukupolvenvaihdokset sisäisillä kaupoilla niin, että uudet omistajat ovat ostaneet eläkkeelle jääviä pois. Nyt yhtiön arvo on niin kehittynyt, ettei tämä ollut mahdollista. Sukupolvenvaihdos yhdessä liiketoiminnan muutosten kanssa oli syy yrityskaupalle.” Laurilehdon mukaan PwC:n osuus yrityskaupassa oli merkittävä. ”PwC on ollut alusta asti miettimässä kanssamme erilaisia vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen tekemisessä ja liiketoiminnan muutoksen kehittämisessä. He auttoivat myös käytännön neuvonantajina, kun etsimme ostajaa. PwC:n tietotaito oli meille elintärkeää, sillä yrityskauppojen tekeminen ei ole meidän ydinosaamistamme.” Deltamarinin suunnittelupöydällä on useita projekteja yhtä aikaa: rahti- ja kuljetuslaivoja, öljykenttien kelluvia rakenteita sekä risteilijöitä.

1/2013

Lisää tietoa: kimmo.vilske@fi.pwc.com, puh. 040 732 0850.


paikalla

Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

Jukka Ala-Mello (vasemmalla) kertoo olevansa PwC:n maskotti, hänet kun on rekrytoitu PwC:lle kaksi kertaa. Pyöröovi on käynyt, nauraa vieressä PwC:n partneri Juha Laitinen. Ala-Mello toimii nykyisin Kone Oyj:n hallituksen sihteerinä.

tekstit Liisa Joensuu kuvat Outi Kekki, PwC

NSN:llä nykyisin vaikuttava manager Maria Koskinen (vasemmalla) tekee edelleen yhteistyötä PwC:n kanssa, sillä yritys on NSN:n tilintarkastaja. Mari Orttenvuori toimii nykyisin Elisassa Senior Financial Controllerina. Jarna Juusela on toiminut jo 11 vuotta NSN:llä. Jouni Levo (vasemmalla) työskentelee nykyisin SEB:llä. Heikki Mäki toimii Gemalto Oy:n talousjohtajana, Samuli Schönberg on TNS Gallup Oy:n controller ja Tero Paukku johtaja Fidens Oy:llä.

Alumnit tapasivat Musiikkitalossa Puheensorina kävi kovana, kun PwC:n entiset ja nykyiset työntekijät kohtasivat marraskuisessa alumnitapaamisessa Musiikkitalossa. Paikalla oli toista sataa alumnia, joten eri vuosikerrat tulivat hyvin edustetuiksi ja muisteltavaa riitti kaukaisemmilta ja tuoreemmilta PwC:n ajoilta. Jazzista, pikku purtavasta ja ennen kaikkea hyvästä seurasta nautittiin jo tuttuun tapaan, sillä tapaamisesta

”Paikalla oli toista sataa alumnia”

on tullut jokavuotinen perinne. Alun perin alumnitapaamisia oli tarkoitus järjestää joka toinen vuosi, mutta niiden suosio yllätti iloisesti, siksi treffausmahdollisuus järjestetään nykyisin vuosittain. Musiikkitalo toimi keskeisen sijaintinsa vuoksi loistavana tapaamispaikkana. Monille Musiikkitalon ravintolassa järjestetty tapaaminen oli myös ensimmäinen käynti rakennuksessa, avattiinhan se vasta vuosi sitten syksyllä. Monissa keskusteluissa huomattiin, että entisistä työtovereista oli uusissa ympyröissä tullut PwC:n asiakkaita. Roolit vaihtuvat, mutta yhteistyö jatkuu.

Jazzlaulaja Nina Höynälä, taiteilija­ nimeltään Nina Mya, viihdytti väkeä letkeällä musiikilla.

1/2013

19


xxxxxxxxxxxx henkilö

”Pientä rimakauhua saattaa syntyä, kun alkaa ottaa maksua palvelusta, jonka on aiemmin antanut ilmaiseksi.”

20

1/2013


Miksi ihmeessä uutisten sisältö pitäisi jakaa ilmaiseksi, jos kerran ihmiset maksavat muistakin digitaalisista palveluista ja sovelluksista, kyselee Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen.

Median uudistaja

S

anoma on tänä talvena yllättänyt Helsingin Sanomien lukijat moneen kertaan. Ensin Hesarin verkkopalvelussa otettiin käyttöön avoin maksumuuri. Seuraavaksi Nelosen uutistoimitus yhdistettiin Helsingin Sanomien toimitukseen. Kaiken kruunasi printtilehden muuttuminen tabloid-kokoiseksi. ”Meillä on selkeä ymmärrys siitä, että nyt pitää muuttua ja nopeasti”, sanoo Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen. Hän huomauttaa, että digitaalisen ja näyttöpohjaisen välityksen rooli kasvaa kaiken aikaa. Sanoma on hänen mukaansa nostanut monimediallisuuden olennaiseksi osaksi kaikkea tekemistä ja liiketoimintoja. PwC:n Global Entertainment and Media Outlook 2012–2016 -raportin mukaan digitaalisen jakelun osuus maailmanlaajuisesta viihde- ja mediatoimialasta kasvaa vuoteen 2016 mennessä liki kymmenellä prosentilla. Digitaalisuuden ”Säästämisen mahdollisuuksien soveltamisessa riittää kuisijaan pitää tenkin tekemistä. lisätä pökköä Kaukonen uskoo perinteisen analogisen pesään”, sanoo viestinnän säilyttävän roolinsa vielä pitkään, Harri-Pekka vaikka digitaalisuuden osuus kasvaa. Kaukonen. ”Sisällön luonne ja käyttötilanne ratkaisevat. Digitaalinen sisältö toimii hyvin nopeassa uutissisällössä, koska siinä on kyseessä aktiivinen niin sanottu lean forward -tilanne. Aikakauslehdiltä taas odotetaan enemmän inspiraatiota ja viihdettä, lean back -tyyppistä kokemusta.” Kaukonen sanoo, että ennen tablettien tuloa ei ollut todellisia edellytyksiä aikakauslehtien digitalisoitumiselle. ”Ne kulkevat tässä suhteessa pari kolme vuotta sanomalehtiä jäljessä. Aito, luova tapa yhdistellä erityyppistä sisältöä on vasta tulossa”, Kaukonen toteaa.

Katse sisällön tekemiseen Entisellä Fazerin varatoimitusjohtajalla on takanaan vauhdikas parivuotinen media-alan aitiopaikalla.

”Paljon asioita on saatu liikkeelle ja aikaiseksi. Median muutos on jatkunut, ja maailma on aika lailla eri asennossa kuin yh­tiöön tullessani. Vaan juuri siksi tässä olen: toimialan murros kiinnosti.” Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi purjeita on Sanomallakin jouduttu reivaamaan, mutta Kaukosen mukaan se olisi joka tapauksessa ollut edessä. ”Talouden tila vain lisäsi painetta ja nopeutti asioita. Ilman kristallipalloakin voi ennustaa, että seuraavista vuosista tulee vaikeita, eikä talouskasvun varaan voi laskea. On selvää, että esimerkiksi kannattamattomia tuotteita ei voi pitää joukossa.” Toimitusjohtaja sanoo Helsingin Sanomien ison muutoksen olevan hyvä esimerkki kustannustehokkuuden hakemisesta niin, että samalla panostetaan uuteen kehitykseen. ”Säästämisen sijaan pitää lisätä pökköä pesään, joten me investoimme koko ajan sisällön tekemiseen. On myös huolehdittava, että tuottavuus ja kustannusrakenteet ovat kunnossa – varmistettava, että nojataan eteenpäin ja ollaan hyvässä kunnossa.” Kaukonen tietää, että toimialasta riippumatta murros vaatii organisaatiossa ison ajattelutavan muutoksen. Murroksen läpiviemisessä kaikki lähtee ymmärryksen ja suunnan luomisesta, mahdollistamisesta. ”Ensin pitää kertoa, miten pitää muuttua ja miksi. Muutoksen taakse pitää saada liike, joka vie mukanaan. Siksi meillä johto on jalkautunut ja jakaa ymmärrystä siitä, mitä muutos tarkoittaa meidän tavallemme toimia”, Kaukonen kertoo.

Lisää videoita ja aktiviteetteja Median kehittyminen tietää muutoksia myös toimituskunnan rooliin ja tehtäviin. ”Iso, osaava ja motivoitunut toimituskunta on se, mistä laadukas sisältö tulee. Nykyinen aika vaatii lisäksi valmiutta oppia uusia asioita ja hypätä uusiin rooleihin.” Monimediallisuus antaa mahdollisuuden tuoda sisältöä eri tavalla kuluttajan tykö. Se ei tarkoita sisällön monistamista vaan sitä, että eri kanaviin rakennetaan kuhunkin sopivaa sisäl-

1/2013

21


Harri-Pekka Kaukonen Sanoman toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja Ikä: 49 Koulutus: diplomi-insinööri, tekniikan tohtori Työura: Toiminut 7 vuoden ajan Fazer-konsernissa varatoimitusjohtajana, liiketoiminta-alueen vetäjänä, Venäjän tytäryhtiön pääjohtajana, toimialajohtajana, strategiajohtajana sekä talousja strategiajohtajana. Työskennellyt partnerina McKinseyllä. Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista lasta Harrastukset: Monipuolinen urheilu, ”kaikkea missä tulee hiki”

töä, esimerkiksi taustoittavaa materiaalia, liikkuva kuvaa, aktiviteetteja ja yhteisöllisyyttä. ”On tärkeää, että toimittajamme osaavat tuottaa hyvää sisältöä moniin kanaviin. Esimerkiksi lyhyiden videoiden määrä palveluissa kasvaa, joten panostamme jatkuvasti videokoulutukseen.” Kaukonen kertoo, että tällä hetkellä kaikki mediatalot rakentavat digitaalisia arkistoja. Datahallinta on tulevaisuudessa vähintään yhtä tärkeää kuin yksilölliset vuorovaikutussuhteet. Kuluttajan valinnat toimivat samalla palautteena, jonka pohjalta arkistoa voidaan muokata. ”Toisaalta pitää luottaa omaan näkemykseen siitä, mitkä asiat ovat kuluttajille tärkeitä. Erityisesti uusien tuotealueiden kanssa tarvitaan rohkeutta kokeilla. Yksi tällainen kokeilu voisivat olla vaikkapa personoidut aikakauslehdet.”

henkilö

Rimakauhu selätettävä Sanoma lähti viime vuoden lopussa rohkeasti kokeilemaan maksullisen uutissisällön tarjoamista. Media­yhtiöissä tilannetta seurataan nyt tarkkaan. ”Sen, kuka tekee oikeita valintoja, näyttää aika.” Toimitusjohtaja pohtii, perustuuko keskustelu kuluttajien haluttomuudesta maksaa sisällöstä ainoastaan illuusioon. ”Digitaalisia palveluja ja sovelluksia oppisisällöistä peleihin on pilvin pimein. Ihmiset käyttävät niihin yhä enemmän rahaa, myös maksutelevisio on ollut meillä kauan. Miksi ihmeessä uutis- ja sanomalehtisisältö pitäisi jakaa ilmaiseksi?” Hänen mielestään mediateollisuus on osin itse syypää siihen, että aiemmin on rakennettu vain mainospohjaista mediaa. Nyt tarvitaan uskallusta määrittää digitaalisen tuotteen lisäarvolle sitä vastaava hinta. ”Kuluttajille pitää olla tarjolla sellaista sisältöä ja palvelua, jota he haluavat. Meillä pitää myös olla rohkeutta hinnoitella se. Toki pientä rimakauhua saattaa syntyä, kun alkaa ottaa maksua palvelusta, jonka on aiemmin antanut ilmaiseksi.”

22

1/2013

Kaukonen ihmettelee myös puheita siitä, että mainostajat pitäisi saada verkkoon. ”Nehän ovat siellä jo. Mieluummin kannattaa kysyä, mikä on mainonnan hinta.”

Uskoa omaan tekemiseen PwC:n raportin mukaan digitaalisen mainonnan osuus on monissa maissa 25 prosenttia, ja mainostajien kokonaisbudjetissa on paljon digitaalisia komponentteja. ”Kun halutaan brändin tunnettuuden lisäksi luoda emotionaalinen side kuluttajaan ostopäätöksen aikaansaamiseksi, on väliä, missä kanavassa ja missä kontekstissa mainos esitetään. Bulkkia saa halvalla, mutta jos haluaa tiettyjä kohderyhmiä tietyssä mindsetissä, sillä on eri hinta.” Kuluttajille muutosta pitää vielä kaupata. Tuotteen tai palvelun pitää olla hyvä, mutta se pitää myös osata kertoa. ”Tärkeää on pystyä antamaan vastauksia kysymyksiin ja vastaanottaa palautetta. Kaikkea kaikille ei kuitenkaan voi olla. Osalle muutos on aina niin iso kynnys, että asiakassuhde päättyy. Muutokseen positiivisesti suhtautuvien kohdalla pitää huolehtia, että odotukset täyttyvät. On ymmärrettävä, mitkä asiat ihmisiä innostavat ja kiinnostavat.” Toisaalta tarvitaan rohkeutta uskoa tiettyihin asioihin ja tuoda niitä tarjolle. ”Loppupeleissä teot puhuvat. Me uskomme kuin pukki sarviinsa, että kun laatu on kohdallaan ja paketti kiinnostava, homma toimii.” ■ PwC:n Global Entertainment and Media Outlook 2012–2016 -raportti: http://www.pwc.com/outlook

”On tärkeää, että toimittajamme osaavat tuottaa hyvää sisältöä moniin kanaviin.”


tätä mieltä

Tulevaisuutta tekemässä Kansainvälisessä PIRLS-tutkimuksessa selvitettiin neljäsluokkalaisten lukutaitoa ja TIMSS-tutkimuksessa neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Suomalaislapset olivat edelleen mitalisijoilla osaamisessa. Syksyllä julkaistuissa kilpailukykyselvityksissä nousimme edelleen kärkipaikoille, ja myös PwC:n tekemässä tuoreessa raportissa Helsinki nousi maailman pääkaupunkien kärkeen muun muassa innovaatiossa. Päättäjiemme mukaan me suomalaiset haluamme nostaa hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut edelle vaikka veroja nostamalla. Hyvinvointipalvelujen kysyntä on kuitenkin muuttunut ja mahdollisuus hankkia yksityisen sektorin terveyspalveluja on lisännyt hyvinvointieroja. Samalla ongelmat kasaantuvat osalle väestöä. Tosiasia on, että taloutemme ja yhteiskuntamme muuttuu todella nopeasti. Tulevaisuuskeskustelu on tärkeämpää kuin koskaan.

Lapset odottavat erilaista tulevaisuutta kuin mihin me sitä viemme.

Kuva Tommi Tuomi

Hallitus on päättänyt tapansa mukaan laatia tulevaisuusselonteon, jonka teemana on tällä kertaa kestävä kasvu ja hyvinvointi. Pääsin osallistumaan tähän prosessiin Valtioneuvoston kanslialle toteuttamamme projektin kautta. Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa mutta toiveiden esittäminen helppoa. Olen kansalaisena tyytyväinen, että tulevaisuutta pohditaan erinomaisella keskustelun tasolla ja oikeilla teemoilla. Nyt kuitenkin tarvitsemme päätöksiä ja tekoja tulevaisuuttamme koskevista teemoista.

Vaikeat rakenteelliset muutokset toteutuvat kovin hitaasti tai torsoina. Hallituksen tehdessä tämän vuoden talousarviota vaikutti vielä siltä, että Suomen lähes Saksan veroinen talouskone on poikkeus hiipuvassa Euroopassa. Tosiasiassa varoja edes elvytykselle ei taida löytyä. Toisaalta perusfundamentit huoltosuhteen heikkenemisen ja eurooppalaisen talouden osalta ovat trendinomaisia. Osana Tulevaisuusselonteon ministerivetoisia tilaisuuksia myös alakouluikäisille lapsille järjestettiin mahdollisuus kertoa päättäjille ja asiantuntijoille tarinoin ja kuvin heidän tulevaisuuskuviaan. Oli uskomattoman hienoa nähdä eri puolilla Suomea lapsia, jotka pystyivät kertomaan oman tarinansa merkittävästi vastuullisemmasta ja inhimillisemmästä tulevaisuuden yhteiskunnasta (osassa kuvia toki autot lensivät vuonna 2030). Lapset odottavat hyvin erilaista tulevaisuutta kuin mihin me sitä viemme. Uskaltakaamme siis tehdä rohkeita tulevaisuuden päätöksiä ja tekoja, joista vuoden 2030 kolmekymppiset voivat olla ylpeitä.

kaj työppönen Kirjoittaja toimii PwC:llä julkishallinnon ja terveydenhuollon konsultoinnista vastaavana johtajana. kaj.tyopponen@fi.pwc.com

Kuva Tommi Tuomi

H oll yvinv a o ma an v innis ks alm ta am ii aa ta n.

1/2013

23


Joustoihin valmiit työnantajat nappaavat tulevaisuudessa parhaat työntekijät. Näin ennustaa Dennis Finn, PwC:n globaali HR-johtaja.

Lisää joustavuutta!

”I

hmiset haluavat työskennellä yhä joustavammin. Ne ”Työntekijät odottavat erityisesti länsimaissa, että työnantajat työnantajat, jotka osaavat huomioida sen toiminauttavat heitä yhdistämään työn ja yksityiselämän. Kulttuurisia eroja löytyy, mutta jopa kiinalainen voi nostaa tämän nassaan, saavat parhaat työntekijät”, PwC:n globaali HR-johtaja Dennis Finn sanoo. asian esiin keskusteluissa potentiaalisen tai nykyisen Finn kertoo esimerkin alaisestaan, hänelle työnantajansa kanssa.” raportoivasta päälliköstä Julie Gordonista. Kolmanneksi muutosvoimaksi Finn määrittelee talouskriisin. Sen höykytyksestä kärsineet tai heidän Hän edustaa X-sukupolvea, 32–45-vuotiaiden ryhläheisensä saattavat olla skeptisiä erilaisia instituutimää. ”Julie on Bostonissa, minä New Yorkissa. Hän matoita kohtaan. kustaa tarpeen mukaan, mutta tekee muuten etätöitä ”Työnantajilla on pureskeltavaa siinä, miten luoda luotkotoaan. Se on hyvä asia, sillä hän on naimisissa ja hänellä tamusta työntekijöihin, joiden lojaalisuus ja sitoutuminen on kaksivuotias poika. Se on hyvä asia myös meille, sillä ovat rapautuneet.” uskon, että hän on jopa sitoutuneempi yritykseemme kuin silloin, kun hän työskenteli vain toimistolla.” Työ elämän mahdollistajana Finn muistuttaa, että joustavuus ei ole yksi ja sama Työelämän murrokseen kuuluu myös Y-sukupolven tulo asia ja että tarve siihen voi vaihdella eri elämäntilantyöelämään ja yhä suurempi määrä kokonaistyövoimasta. teissa. Hän vertaa sitä musiikin volyymin säätämiseen CIA World Factbookin mukaan sukupolven työntekijöitä on jo 1,7 miljardia. kovemmalle ja hiljaisemmalle. ”Omat 22-, 26- ja 28-vuotiaat lapsenikin ovat Y-suku”Jotkut haluavat tehdä lyhyempää työpäivää, toipolvea. He ovat tottuneet käyttämään teknologiaa ja toiset karsia työmatkat pois ja työskennellä etänä. Jotkut mimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa”, Finn haluavat olla yritysten palkkalistoilla, toiset vapaassa Dennis Finn suhteessa yrityksiin”, Finn niputtaa. sanoo. Hänen perheensä on asunut muun muassa BritanHän viittaa liikkuvaan työvoimaan, jota yritykset voivat palkata tarniassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja nykyisin Yhdysvalloissa. Tulevina vuosina työnantajien pitää kyetä tasapainoilemaan eri-ikäispeidensa mukaan. Liikkuvissa on määräaikaisia työntekijöitä, freelanceten työntekijöiden kanssa. On pian eläkkeelle jääviä suurten ikäluokkien reita ja yrittäjiä – valtavasti kokemusta. Tutkimusyhtiö Aberdeen Groupin mukaan nykyisin lähes 26 prosenttia organisaatioiden työvoimasta on liikihmisiä, keski-ikää lähenteleviä ja keski-ikäisiä X-sukupolven edustajia kuvaa ja määräaikaista. sekä Y-sukupolven nuoria. Osaajista on jo pulaa joillakin aloilla. PwC:n maailmanlaajuisen toimiPwC pyysi University of Southern Californiaa ja London Business tusjohtajatutkimuksen mukaan neljäsosa toimitusjohtajista joutui peruSchoolia tutkimaan eri sukupolvia edustavien PwC:n työntekijöiden työhön liittyviä toiveita ja käyttäytymistä. maan tai lykkäämään liiketoimintamahdollisuutta tai strategista aloitetta ”Eri-ikäiset työntekijämme motivoituvat eri asioista. Esimerkiksi muut työvoimapulan takia. ”Nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa menestyvät ne organisaakuin Y-sukupolven edustajat haluavat parempaa työn hallintaa, kehittytiot, jotka osaavat hyödyntää ja johtaa liikkuvaa työvoimaa.” mismahdollisuuksia ja kilpailukykyisen palkan. Y-sukupolven porukka haluaa puolestaan tiivistä tiimityöskentelyä sekä esimiehen, joka välitMuutosvoimia piisaa tää ja arvostaa.” Siinä missä suurelle ikäluokalle työ on voinut olla elämä, X- ja Y-sukuJoustotoiveiden taustalla on syviä yhteiskunnallisia voimia. Yksi suurimpolville se voi olla jopa elämää häiritsevä asia. Työ on entistä enemmän mista on teknologia: netti, tabletit, mobiilit päätelaitteet. Vimpaimet ja muun elämän mahdollistaja. laajakaista ovat vapauttaneet osan johtajista ja asiantuntijoista tekemään ”Se ei tarkoita sitä, etteivätkö X- ja Y-sukupolven työntekijämme halutöitä konttorin ulkopuolella ja olemaan yhteydessä vaikka koko maailaisi paiskia töitä kunnolla – kyllä he haluavat, kuten tutkimuksemme kerman kanssa. too. Nämä työntekijät haluavat kuitenkin vaikuttaa voimakkaammin sii”Toki on helpompaa työskennellä joustavasti länsimaissa kuin esimerhen, minkä parissa, missä ja miten he työskentelevät”, Finn tulkitsee. kiksi Kiinassa. Kehittyvissä maissa on tekemistä, jotta kotona voisi työskennellä mukavasti.” Hän kannustaa yrityksiä miettimään liiketoimintamalliaan, erityisesti, Perheiden erilainen kirjo ja joustavuus kulkevat rinnakkain. Perhetyymiten työ organisoidaan. Työnantajien on tehtävä organisaatiosta niin pit ovat monipuolistuneet, ja muuallakin maailmassa naiset ovat entistä kiehtova, että se innostaa kaikenikäisiä työntekijöitä. aktiivisemmin mukana työelämässä. ”Tulevaisuudessa joustavimmat ovat vahvimpia.” ■

trendi

”Eri-ikäiset työntekijät motivoituvat eri asioista.”

24

1/2013


teksti Katja Alaja kuva Tommi Tuomi

Dennis Finn kehottaa ratkaisemaan, miten luoda luottamus työntekijöihin, joiden lojaalisuus ja sitoutuminen ovat rapautuneet. Hän kertoi näkemyksiään Helsingissä PwC:n työntekijöille sekä Aalto-yliopiston alumneille.

Palkat julki

X- ja Y-sukupolvien työntekijät haluavat tietää, miten heidän palkkansa vertautuvat muiden palkkoihin. ”Yhdysvalloissa on blogeja, joissa ihmiset paljastavat nimettömästi palkkoja. Kannattaakin olla läpinäkyvä palkkausasioissa omien työntekijöiden kanssa, sillä se lisää heidän luottamustaan”, Dennis Finn sanoo.

1/2013

25


+plus

isi levaisuus vo Mitä hyvää tu ? an sa tuoda tulles , tupa toiveeni: oma perhe Aika perinteinen on n mä em en si oli runamaa ja perunamaa. Pe nä mi tta mu a, ull stu on va viherpeukalo-vaim on ä int ies. Töissä tärke olisin ahkera lapiom a llegoiden arvostam ko ja n olla asiakkaide veroasiantuntija.

Miten päädyit nykyiseen työhösi? Omistajayrittäjien veroryhmä on perustettu reilut viisi vuotta sitten. Ryhmä on sen jälkeen kehittynyt ja kasvanut. Tiesin tänne tullessani, että tällainen kasvava ryhmä on hyvin mielenkiintoinen ja antaa mahdollisuuksia myös omalle kehitykselle.

Mikä on työssäsi parasta? Kaikkein parasta on saada nähdä, että asiakas onnistuu suunnitelmissaan, joita meidän porukka on auttanut toteutumaan. Näistä onnistumisista saa usein lukea päivän lehdistä. Asiakkaan hyvään palautteeseen ei ikinä kyllästy, se tuntuu aina hyvältä. Parhaimmillaan ehdottamamme ratkaisut auttavat yleisemminkin kehittämään yrityksen liiketoimintaa. Kun tiedän näin käyvän, tilanne on kaikkein kiitollisin.

tullaan tutuiksi

Verolakien tulkitsija 26

Simo Valtti auttaa työkseen ymmärtämään monimutkaisia verolakeja. Vapaalla hän laskettelee tai käy tanssimassa.

1/2013


teksti Kirsi Riipinen kuva Seppo Saarentola ja Shutterstock Millaisten asioiden kanssa teet eniten töitä? Yrityksen, sen omistajan ja seuraavan sukupolven verotukset ovat naimisissa keskenään. Yritysjärjestelyt ja sukupolvenvaihdokset ovat tuttuja ryhmässämme. Jokaisen yrityksen tilanne on ainutlaatuinen, eikä ”suoraan apteekin hyllyltä” -ratkaisuja ole. Ne on aina räätälöitävä erikseen.

Mikä alallasi puhuttaa juuri nyt asiakkaitasi? Verotus monimutkaistuu ja kiristyy tällä hetkellä monelta osin. Se ohjaa välillä yritysten liiketoimintaa ikävän paljon. Miten pidät työpäiväsi pituuden kurissa? Ennen vuodenvaihdetta se ei ihan onnistunut, kun moni yritysjärjestely piti hoitaa kuntoon. Tärkein tekijä on hieno tiimi. Ilman tällaista porukkaa töitä jäisi jatkuvasti rästiin.

kuka?

Simo Valtti, 32 Mitä teet? Toimin partnerina omistajayrittäjäpalveluiden veroryhmässä. Edelliset työt? Aiemmin muun muassa toimitin yritysten verotusta verottajalla. Sen jälkeen veroneuvonantajana yksityisellä puolella, kolme vuotta PwC:llä. Koulutus? Juristi Perhe? Vaimo

Mitä tekisit, jos saisit ylimääräisen vapaapäivän? Toivoisin, että myös vaimo saisi vapaata, sillä järjestäisin meille tanssiopetusta. Hidas valssi kaipaa treenausta.

Mitä teet vapaa-aikanasi? Talviaikaan laskettelen. Tarkoitus on päästä tänäkin vuonna vaimon kanssa yhteiselle laskettelureissulle. Kesäisin harrastamme yhdessä lavatansseja. Parhaat tanssit järjestetään Helsinki-Pavilla Vantaalla. Suosikkiartistini eivät ole julkisuuden tähtiä, sillä heillä ei välttämättä ole parasta tanssiyhtyettä. Sen sijaan esimerkiksi Neljänsuora ja Pekkaniskan Pojat taitavat tanssimusiikin hienosti.

”Onnistumisista saa usein lukea päivän lehdistä.”

1/2013

27


www.pwc.fi

Yhdessä kohti kestävää kasvua

Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi tehostamaan ja kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Jokainen päivä on meille tilaisuus lunastaa paikkamme parhaana asiantuntijanasi, kumppaninasi ja muutoksentekijänäsi.

PwC Value 1/2013  

PwC Suomen asiakaslehti