Olemme perinteisesti tottuneet siihen ajatukseen, että vain fyysisesti kuormittava työ on sitä ”raskasta työtä”. Viimeistäänkin nyt yrityksissä on havahduttu siihen, että jonot työpsykologien vastaanotoille ovat kasvaneet. Työuupumus, jaksamisongelmat ja jopa loppuunpalaminen ovat aitoja uhkia, kun puhutaan tämän päivän työkyvystä ja hyvinvoinnista. Voidaan siis sanoa, että nykyisin myös tietotyö voi olla raskasta työtä. Vaikka uutisoinnit kovasta kasvusta, inflaation kiihtymisestä ja patoutuneiden kulutustarpeiden purkautumisesta saavat meidän uskomaan, että pandemian jälkeen taas elämä voittaa, niin samanaikaisesti työntekijöihin kohdistuvat odotukset eivät ainakaan ole vähenemässä. Työn määrä ja tekemisen tahti on useimmilla jopa kovempi kuin ennen pandemiaa. Lisäksi pitää innovoida, kommunikoida, oppia ja muistaa uutta. Kaikki tämä on tarpeellista ja jopa välttämätöntä, mutta se myös lisää taakkaa, joka meitä psyykkisesti kuormittaa. Ihmisen mieli tarvitsee lepoa myös tästä positiivisesta kuormituksesta. Palautumista tarvitaan ihan joka päivä, ei vain lomalla tai viikonloppuna. Tunnistatko, onko kolesterolisi koholla? Et varmaankaan. Sama asia on stressillä, se yleensä kroonistuu hitaasti ja ehdit sopeutumaan siihen ennen, kuin edes huomaat sairastuneesi. Vielä vaikeampaa on tunnistaa toisen ihmisen hitaasti kroonistuva stressi, ehkä kotona se onnistuu helpommin, mutta työelämässä se on toisinaan lähes mahdotonta. Esihenkilöt varmasti pyrkivät tätä kroonistumista estämään, mutta jokaisen täytyy myös itse pitää huolta riittävästä palautumisesta. Jollekin se tarkoittaa koiran ulkoilutusta, toiselle spinning tuntia ja kolmannelle vaikka takkatulen tai meren aaltojen katsomista ja osalle ihan vain riittävää ja tasokasta unta. Tarpeet ovat erilaisia, mutta on tärkeää tunnistaa, mikä juuri itselle tuo tätä palautumista ja varioida sitä tarpeen mukaan.
MaRa ja Foodservice liiketoiminnoissa työskentelevät ovat varmasti kaikki kokeneet stressiä enemmän kuin tarpeeksi viime vuosina. Työntekijäpulasta johtuen työntekemisen tahti on entisestään kiihtynyt ja myös asiakkaiden odotukset palvelun laadusta ja nopeudesta ovat yhä kasvaneet. Nämä muutokset eivät ainakaan helpota kuormitustilannetta, vaikka työ sinänsä koettaisiinkin merkityksellisenä ja innostavana. Me meiranovalaiset pyrimme omalta osaltamme tekemään kaikkemme, jottei ainakaan tuotteiden tai palveluidemme takia asiakkaillemme tule ylimääräisiä harmaita hiuksia. Olosuhteet ovat hinta ja saatavuusasioiden suhteen toisinaan erittäin haastavia, mutta hyvällä yhteistyöllä koko toimitusketjussa on haasteet pääsääntöisesti ratkottu.
Kristallipalloa minulla ei ole vieläkään, mutta ilmassa on tunnusmerkkejä, että kovasta inflaatiosta huolimatta odotettavissa on hyvä pikkujoulukausi. Sitä kiihdyttää tänä vuonna koronan väistyessä sekä yritysten mutta myös yksityisten järjestämät tilaisuudet.
Syksy saapuu ja illat pimenevät, mutta valo tunnelissa kuitenkin voimistuu. Pidetään siis huolta omasta ja lähimmäistemme jaksamisesta ja varmistetaan, että ihan kaikkien mieli ehtii myös palautua kuormituksesta, niin tänään kuin huomennakin.
Mukavia lukuhetkiä lehden parissa!
Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!
Olemme ottaneet käyttöön uuden asiakaspalveluratkaisun. Lue sivulta 49 mitä uutta se tuo asiakaspalveluun!
Me meira novalaiset pyrimme tekemään kaikkemme, jotta tuotteiden tai palveluidemme osalta asiakkaillemme ei tulisi ylimääräisiä harmaita hiuksia.
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
JOULU LÄHESTYY JO
Lehdessä 9/22 esitellään joulun valikoimia. Lehti ilmestyy 26.10.
POSSUPEKONIKASTIKE, SOUS VIDE
Myyntierä: 2,5 kg Meira Nova: 36637
Lihakastike tykkää, kun sitä haudutellaan ajan kanssa ja meillä Keravallahan aikaa riittää.
Possupekonikastikkeessa on maatiaispossun ulkofileetä ja Kunnon pekonia Snellmanilta, suomalaiseen makumaailmaan sopivassa kermaisessa herkkusienikastikkeessa.
Pieni keravalainen ruokatehdas.
Lehti julkaistaan myös sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti
Pusseja ja säkkejä valitessa pitää päättää ainakin koko, vahvuus ja väri.
Polyfenoleja sisältävät marjat ovat luonnon tehopakkauksia.
Sähkönsäästö agendalle.
Kappeli kutsuu viihtymään vuoden jokaisena päivänä.
JULKAISIJA: Meira Nova Oy
SOK-yhtymä
Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500
Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
TOIMITUSNEUVOSTO
Pasi Berggren, Petri Kanerva, Kati Korhonen, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Terhi Liukkonen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi
TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET Leena Honkaniemi Puh. 010 76 86507 leena.honkaniemi@meiranova.fi
KONSEPTI JA TAITTO Avidly
PAINOPAIKKA PunaMusta
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi
ISSN 2323-9913 (Painettu) ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)
Uutisia ravintoloista, hotelleista, tuotteista, tutkimuksista ja kaikesta alaa kiinnostavasta.
Suomi on sitoutunut yhtenä EU-maana puolittamaan elintarvikejätteen määrän vuoteen 2030 mennessä.
saavuttaminen vaatii toimia elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa ja säännöllistä jätemäärien seurantaa. Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Suomeen elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajär jestelmän.
Kaikki EU-maat ovat velvollisia raportoimaan vuosittain elintar vikejätteen määrän komissiolle. Ensimmäinen raportointivuosi koskee vuotta 2020 ja jäsenmaat toimittivat ensimmäiset viralliset tiedot kesällä 2022. Tiedot Suomen elintarvikejät teen ja ruokahävikin määristä on nyt julkaistu Elintarvikeja ruokahävikkiseuranta -hankkeen sivustolla.
Elintarvikejätettä syntyy Suomessa yhteensä noin 640 miljoonaa kiloa, josta ruokahävikin osuus on noin puolet. Lähes puolet (46 %) Suomen elintarvikejätteestä syntyy ketjun loppupäässä eli kotitalouksissa ja toiseksi eniten (25 %) teollisuudessa. Ravitsemispalveluiden, kaupan ja alkutuotannon osuus on yhteensä noin kolmasosa.
Luke on laatinut yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kansallisen ruokahävikkitiekartan, joka julkistettiin viime kesäkuussa. Tiekartta toimii oppaana alan toimijoille. Se auttaa tunnistamaan, levittämään ja soveltamaan tehokkaita ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Luke kan nustaa yrityksiä ja kaikkia toimijoita ilmoittamaan ruokahävikin vähentämiseen liittyviä innovaatioita, ratkaisuja ja hankkeita, jotta ne voidaan liittää näkyväksi osaksi kansallista hävikkitiekarttaa.
puiston ja Vuorikadun kulmaan Helsingissä avataan kesällä 2023 Suomen ensimmäinen Radisson RED -hotelli. Radisson RED on kansainvälisen Radisson Hotel Groupin uusi hotelli tyyppi, jonka mukaisia hotelleja on jo viisitoista eri puolilla maailmaa, ja rakenteilla on kymmeniä lisää. Radisson RED Helsingin toiminnasta vastaa S-ryhmän hotelliyhtiö Sokotel.
Itävallassa asuva kirjailija Kaarina Goldberg tarkastelee kolumnissaan Euroopan tapoja ja tuulahduksia.
kun lap sena säikähdin kurpitsapikkels sin väkevyyttä.
Luulin maistavani säilykepersik kaa, mutta hedelmä yllättikin etikkaisella kirpeydellään.
Pahaa!
Kului vuosia, ennen kuin uskaltauduin tarttumaan kurpitsaan uudestaan – ja ihastuin. Espanjalaiset maailmanvalloittajat toivat aikanaan ”pumpun” Amerikasta Eurooppaan. Jalostuksen seurauksena ovat ruokakurpitsat saaneet rinnalleen monenlaisia sisaruksia ja koko joukon ei-syömäkelpoisia koristeversioitakin.
Nyt on sadonkorjuun aika. Niinpä näitä kasvi tieteellisesti marjoiksi luokiteltuja jättiläisiä näkyy kin joka vihannestiskillä. Kurpitsareseptit täyttävät lehdet ja TV:n kokkausohjel mat. Ravintolatkin inspiroituvat sesongin vihannesjärkäleistä. Kermamainen kurpitsa keitto on pidetty syysherkku. Kun soppaan lorauttaa tilkkasen tummaa kurpitsansie menöljyä ja ripottelee sekaan vielä kouralli sen pumpun siemeniä, on satokauden (lähi)ruokanautinto lähes täydellinen. Tutun ravintoloitsijan jokasyksyinen bravuuri on tiramisu, jonka juju on mascarpone-juustomassaan lisätty kurpitsapyree. Hänen krouvissaan olen myös nauttinut ihania, curryliemessä haudutet tuja kurpitsalohkoja.
Täkäläinen erikoisuus on mustanvihreä kurpitsansie menöljy, jota puristetaan (öljy)kurpitsan paahdetuista siemenistä. Pähkinäisen aromikasta öljyä nautitaan muun muassa salaatin kanssa sellaisenaan. Öljyä tuotetaan maan kaakkoisosassa, Steiermarkin osavaltiossa, jossa muutenkin panostetaan kurpitsanviljelyyn. Öljykurpitsan kuivattuja, tummia siemeniä käytetään täysjyvätaikinoissa ja leipästen koristeena, jauhettuina myös myslisekoituksissa. Suolattuja siemeniä napostellaan välipalaksi. Vitamiineja ja hivenai neita sisältävistä siemenistä tislataan myös uutetta, jonka sanotaan auttavan ikäihmisen yöllisiin vaivoihin. Muutama tippa tinktuuraa päivässä ja seniori kuulemma nukkuu heräämättä aamuun asti.
Klassista Pumpkin Pie -piirakkaa joutuu etsimään täkäläi sistä konditorioista.
Uudempi muotivihannes on soikea, vihertävä spagetti kurpitsa, joka on saavuttanut suosiota etenkin kasvissyöjien keskuudessa. Koska kurpitsan hedelmäliha muuttuu kypsennettäessä spagettimaisen säikeiseksi, vannoutunut vegaanikin pääsee nauttimaan ohutta ”pastaa”. Syksyisin silmää ilahduttavat myymälöiden näy teikkunoihin somisteeksi asetetut koristekurpitsat, jotka saattavat olla muodoltaan ja väriltään niin hassun näköisiä, ettei niitä heti aidoiksi uskoisi kaan. Hyvää mieltä uhkuvat myös lukuisat hotel lien ja ravintoloiden auloihin, palvelutiskeille ja asiakaspöytiin kauniisti esille laitetut kurpitsa muodostelmat. Värikkään näyttäviä koriste kurpitsoja käytetään sisustuselementteinä jopa modernin pelkistetyissä tiloissa.
Ruokakurpitsa taipuu moneen. Oma suosikkini on kovakuorinen, hyvin säilyvä hokkaido, jota voi paahtaa, paistaa, höyryttää, muhentaa, soseuttaa. Lajike käy hyvin yhteen arkisten mausteiden kanssa ja maistuu jälkiruoissakin. Klassista Pump kin Pie -piirakkaa joutuu etsimään täkäläisistä konditorioista, mutta take away -donitseja myyvän ketjun vitriinikaapissa komeilivat jo taannoin Pumpkin Donut -rinkelit. Sokerikuorru tetut, kurpitsasoseella täytetyt ja tummin siemenin koristellut leivonnaiset taitavat hivellä Krapfen-munkkejaan rakastavien itävaltalaisten makuhermoja piirasta paremmin.
Maaseutupaikkakunnilla kurpitsoja kootaan somisteeksi julkisten raken nusten tai omakotitalojen portinpieliin. Jotkut viljelijät saattavat raapustaa nuoren jättikurpitsan kuoreen maa tilansa nimen, asiakkaalle tilauksesta merkkipäiväonnittelut tai vaikkapa firman logon. Arpeutuvat kirjaimet kasvavat kokoa möykyn mukana ja sadonkorjuun aikaan teksti on suurta ja kaukaakin luettavaa. Lokakuu on kurpitsankasvattajien sekä -kovertajien kulta-aikaa, kun halloween-ruljanssi on vilkkaimmillaan. Kaupat pursuavat kauhukrääsää. Täkäläisetkin tenavat innostuvat ja naami oituvat noidiksi ja zombeiksi. Kun hirviöt kiertävät ovelta ovellle vaatimassa namuja, he huutavat: Süßes oder Saures! Karkki vai kepponen!
Kysymys on tärkeä, eikä siihen ole vain yhtä oikeaa vastausta. Ruokaa tulee tiloilta, pelloilta, laitumilta, navetoista, kanaloista, tehtaista, ravintoloista, kaukaa ja läheltä - Suomesta, Atrialta.
Tiesitkö, että Atria jäljittää kaikki tuotteensa aina maatiloille asti? Yhä useammassa tuotteessa merkitsemme tämän tarkan alkuperän myös pakkaukseen, jotta sinäkin tietäisit mistä valmistamamme ruoka tulee. Tämä Ylihuhtalan tila on nimittäin vain yksi yli viidestä tuhannesta Atrian perhetilasta ympäri Suomen.
Kun näet pakkauksessa tilan nimen, se kertoo paljon enemmän kuin paikan mistä ruoka on tullut. Se kertoo, että ruoan on tehnyt perhe, joka tekee päivittäin töitä sen eteen, että suomalaista ruokaa on saatavilla joka päivä. Ja sen, että siitä tulee parempi mieli. A TULEE?
Ylihuhtalan tila, Kauhavahyvinkin nopeita. Näin ollen tuotteita jää aika ajoin ylijäämänä varastoon.
”Kaikessa toiminnassa on varmistettava, ettei turhaa hävikkiä tule. Elintarvikkeita ei koskaan pidä heittää jätteeseen, jos se voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen”, laatupäällikkö Susanna Viitaniemi Meira Novalta sanoo.
Novalla on valikoi massaan noin 18 000 tuotetta. Valikoiman hallinnalla ja oikealla varaston kiertonopeu della varmistetaan logistiikkakeskuksen varastotilojen täyttöaste sekä tuotteiden riittävä säilyvyysaika asiakkaalle.
Tuotteiden menekkiin vaikuttavat kuitenkin markkinoilla tapahtuvat muutokset, jotka voivat olla
Meira Nova toimii yhteistyössä hyväntekeväisyys järjestöjen kanssa. Näitä ovat muun muassa Stadin Safka, Kirkon ulkomaanapu, Tuusulan hyvänteke väisyys, Avoin Ovi sekä Myllypuron hyväntekeväi syys.
Myös uusia kumppanimahdollisuuksia kartoite taan säännöllisesti. Viitaniemen mukaan yhteistyössä on etusijalle laitettu erityisesti isot, terminaalityyppi set toimijat, sillä toiminta niiden kanssa on kustan nustehokasta ja ympäristöystävällistä, kun vain yksi auto käy Meira Novalla. Toiminta ei myöskään sido liian paljoa työvoimaa, kun kerralla saadaan lähtemään isompi kuorma.
Polyfenolit ovat kasvikunnan tuotteista saata via yhdisteitä, joilla on terveyden kannalta hyödyllisiä vaikutuksia. Ne ovat kasvien omiin tarkoituksiinsa tuottamia suoja-aineita, jotka ihmiselimistössä toimivat esimerkiksi antioksi dantteina. Polyfenolit eivät ole ravintoaineita samaan tapaan kuin vitamiinit ja kivennäisaineet, mutta niiden saanti ruoasta on suositeltavaa juuri terveysvaikutusten takia.
Erityisen hyviä polyfenolien lähteitä ovat marjat. Mitä tummempi marjan väri on, sitä runsaammin siinä yleensä on polyfenoleja. Mustikka sisältää luonnon marjoista eniten polyfenoleja, varsinkin antosyaaneja, joita on runsaasti myös muissa tummissa marjoissa, kuten mustaherukoissa, variksenmarjoissa ja aroniassa. Marjoissa on enemmän polyfenoleja kuin muissa
tunnetuissa polyfenolien lähteissä, kuten kasviksissa, hedelmissä, kahvissa, teessä, punaviinissä, tummassa suklaassa tai viljavalmisteissa.
Kasviksista esimerkiksi sipuli, parsa- ja lehtikaali sekä paprika ovat polyfenolipitoisia. Hedelmistä muun muassa viinirypäleet, omenat ja sitrushedelmät tuovat ruokavalioon polyfenoleja.
Kuten terveydelle tärkeitä vitamiineja ja kivennäis aineita, myös polyfenoleja on monenlaisia. Parhaan hyödyn niistä saa syömällä vaihtelevasti kaikenlaisia marjoja ja muita kasvikunnan tuotteita.
Polyfenolien säännöllinen saanti näyttää vähentä vän muun sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään sairastumisen riskiä. Siitä on todennäköisesti hyötyä myös suoliston terveyden ja aivoterveyden edistämi sessä.
Ruokajärjestelmän muoto eli ruokaregiimimme on mullistumassa: globalisaatioon ja fossiiliseen energiaan nojaava regiimi murtuu ennemmin tai myöhemmin. Siitä, millaiseksi ruokajärjestelmämme sen jälkeen muotoutuu, ei ole vielä kenelläkään tietoa.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tut kija Irene Kuhmonen on perehtynyt suomalai seen ruokajärjestelmän ja maatalouden kestä vyyssiirtymään.
Tällä hetkellä järjestäytymistapa kytkeytyy glo baaleihin toimitusketjuihin ja fossiilisiin energian lähteisiin. Se on organisoitunut suhteellisen edun ja skaalaekonomioitten varaan. Ruokajärjestelmän keskiössä ovat kulutus, jakelu ja kauppa. Kauppa ja elintarviketeollisuus ovat keskittyneitä ja ruoka ketjun osat puolestaan eriytyneitä. Tämän regiimin Kuhmonen on Ruokavarma hankkeen tutkimus ryhmän kanssa nimennyt globalisaatioregiimiksi.
”Ruokajärjestelmiä määrittelee muun muassa se, minkälaista energiaa ja teknologiaa on käytössä, millaiset arvot ohjaavat päätöksiä ja minkälaista politiikkaa harjoitetaan”, Kuhmonen kertoo.
Regiimien historiaa Globalisaatioregiimi on ollut vallalla EU jäsenyy den alusta. Regiimejä Kuhmosen tutkimuksessa on tunnistettu kuitenkin paljon pidemmälle his
toriaan: laadullinen tutkimus ulottuu 700 vuoden päähän.
”Sisällissotaan saakka vaikuttanut karjatalous regiimin aika oli hyvin vapaakauppa orientoitu nut eli Suomesta vietiin voita ja tänne tuotiin viljaa. Ensimmäisen maailmansodan kuohut ja Suomen itsenäistyminen laittoivat tuontikanavat tukkoon, millä oli osansa sisällissodan syttymisessä. Haa voittuvuudet kävivät toteen, ja se mikä oli tuotta nut siihen asti vaurautta ja kasvua ja kaikkea hyvää, ei enää toiminutkaan”, Kuhmonen mainitsee.
”Kun sen jälkeen järjestelmä organisoitui uudel leen, vallalle tuli ajatus, että meidän täytyy olla omavaraisia. Sitä ajatusta kesti EU jäsenyyteen saakka. Aika usein siis näissä merkittävimmissä siirtymissä politiikka heilahtelee ääripäästä toi seen.”
Aika ennen EU:iin liittymistä oli modernisaa tioregiimin aikaa. Modernisaatioregiimissä tär kein moottori olivat fossiiliset polttoaineet, jotka mahdollistivat järjestelmän valtavan tuottavuuden kasvun. Ruokajärjestelmä ei enää tarvinnut isoa
määrää ihmisiä ruokkimaan kan salaisia, ja uusi energia ja ravin neperusta mahdollistivat tuotta vuuden kasvun.
”Se järjestelmä alkoi olla liian tuottava. Tuli ympäristöhaittoja ja vesistöjen rehevöitymistä. Mer kittävintä oli, että järjestelmä ajautui poliittisesti umpikujaan. Pyrittiin pitämään huolta tuotta vuudesta ja tehokkuudesta mak samalla maataloustukia, mutta samaan aikaan ruokaa tuotettiin liikaa. Sitä ei saatu ulos kansainvälisille markkinoille ilman vientitukia, ja tuotantoa piti vähentää. Tuli iso kasa erilaisia toimen piteitä, joiden tarkoitus oli suitsia tuotantoa. Lopulta järjestelmä oli niin umpikujassa, että kukaan ei tiennyt mitä pitäisi tehdä, jotta päästään eteenpäin.”
Modernisaatioregiimi alkoi jäykistyä 70-luvulla, ja 80-luvulle tultaessa ongelmat olivat jo ilmeisiä. Jos Suomi ei olisi liittynyt Euroopan Unioniin, olisi tullut jotain muuta, joka olisi murtanut vanhan järjestäyty mistavan, ja uuden regiimin perusta olisi valettu.
Nykyinen jäykistymisvaihe Regiimit ovat olleet hyvin eri pituisia, toiset ovat kestä neet satoja vuosia, toiset kymmeniä.
”50-luvulta lähtien ympäristövaikutukset ja resurs sien käyttö ovat kasvaneet valtavasti. Todennäköisesti se tarkoittaa, että emme puhu tämänhetkisen regiimin kestosta sadoissa vaan muutamissa kymmenissä vuo
sissa maksimissaan”, Kuhmonen arvioi.
Kuhmosen mukaan resurssit sitoutuvat tällä hetkellä jatkuvasti vähälukuisemmalle joukolle toi mijoita, mikä johtaa siihen, että resursseja on, mutta niitä on vai keampi liikutella: ne pysyvät siellä, missä ne ovat.
”Samalla fokus siirtyy hieno säätämiseen. Järjestelmästä halu taan paremmin toimiva mutta hallinnollinen taakka kasvaa. Järjestelmä käyttää siis yhä enemmän resursseja itsensä pystyssä pitämiseen ja rampauttaa toimintakykyä sisältäpäin. Tämä ei ole välttämättä kenenkään vika, näin siinä tyypillisesti käy – näin yhteiskunnalliset järjestelmät tahtovat toimia.”
Globalisaatioregiimin murtumisen ajankohtaa ei voi ennustaa.
”Olemme tilanteessa, jossa järjestelmä on sisäisesti haavoittuva. Mutta ei se tarkoita sitä, että se on heti romahtamassa. Paljon riippuu siitä, miten ulkoinen toimintaympäristö kehittyy. Jos Ukrainan sota leviäisi suursodaksi, se todennäköisesti johtaisi nykyisen regii min luhistumiseen aika nopeasti.”
Mikäli niin ei käy, tilanne voi olla tällainen vielä pit kään.
Geopoliittinen ympäristö ei ole ainoa, joka vaikut taa ruokaregiimeihin. Sisäiset haavoittuvuudet ja ulkoi set uhat horjuttavat regiimejä. Sisäisiä uhkia ovat tällä hetkellä muun muassa ruoantuotannon tukiriippuvuus,
Aika usein näissä merkittävimmissä siirtymissä politiikka heilahtelee ääripäästä toiseen.
vallan keskittyminen, politiikan koherenssin puute ja ruoantuotannon kannattavuuden hei kentyminen.
Ulkoisista tekijöistä esimerkiksi ympäristö ja ilmasto sekä niissä tapahtuvat muutokset voivat ajaa tilanteen keikahduspisteen yli. Joka tapauksessa aikajänne on enimmäkseen arvailujen varassa.
Kaikissa regiimisiirtymissä historiassa on ollut jokin kriisi. Kriiseihin on aina valitettavasti liittynyt se, että jollekin on tullut nälkä.
Ruokavarma hankkeessa on tunnistettu kaksi toisistaan poikkeavaa mahdollista kehityskulkua seuraavaksi ruokare giimiksi.
Vihreän siirtymän nimissä sähköistetään yhteiskuntia. Sähköregiimi skenaariossa sähköistäminen siirtyisi myös ruoantuotantoon.
”Ruoan tuotannossa näkyisi robotisoituminen ja tekoälyn käyttö. Tuotanto siirtyisi laboratorioihin ja tuotantolaitok siin, ja näitä innovaatioitahan jo on olemassa. Jos tämä kas vaa, kehityskulku voi ruveta muuttamaan pelin henkeä ruo kajärjestelmässä”, Kuhmonen arvioi.
”Jos katsotaan nykyisiä kehityskulkuja ja nykyisen regii min sääntöjä, tämä on luonteva suunta. Talousjärjestelmän ei tarvitse kovin paljon muuttua, ja sähköregiimi toimisi myös skaalaekonomialla ja keskittyneessä järjestelmässä.”
Yhteiskuntien ja ruoantuotannon sähköistämiseen liit tyy toki paljon avoimia kysymyksiä ja ongelmia.
”Sähköistyminen voidaan kehystää ajatuksella teknolo giasta, joka ratkaisee kaiken. Samaan aikaan meillä on erit täin vakavasti otettavia huolia siitä, että mineraalivarannot eivät riitä sähköistämisen toteuttamiseen. Tästä seuraa, että meidän pitäisi miettiä koko yhteiskunnan organisoitumista paa uudelleen.”
Agroekologinen regiimi on mahdollinen tuleva ruoka järjestelmän muoto, jossa ruoka tuotetaan nykyistä paikalli semmin ja omavaraisemmin, jalostusta tehdään myös maa tiloilla ja paikallisesti ja fossiilipanoksista on luovuttu.
”Agroekologinen malli vaatisi kas vutaloudesta irrottautumiseen käänty vää organisoitumista. Se ei ole yhteenso piva nykyisen järjestelmän ja sääntöjen kanssa. Jos ajattelee, että meidän pitäisi irrottautua fossiilitaloudesta, se tarkoit taisi aivan yhtä suurta murrosta koko yhteiskunnallisen järjestelmän toimin taan kuin maailmansotien aikaan sijoit tunut myllerrys, jossa siirryttiin paikallisesta energiaperus tasta vapaaseen globaaliin fossiilikapitalismiin”, Kuhmonen huomauttaa.
Kuhmonen muistuttaa, kaikki yhteiskunnan osa alueet kytkeytyvät tällä hetkellä fossiilitalouteen.
”Jos se otetaan pois, minkälainen maailma voidaan sil loin rakentaa? Voidaanko nykyisenkaltaista hyvinvointia ylipäätään rakentaa sellaisessa maailmassa? Sen takia tämä agroekologia tuntuu utopistiselta! Ja sitähän se onkin, kun katsotaan nykyhetkestä ja siitä mihin trendit nykyhetkessä menevät. Mutta trendien katsominen ei riitä, koska trendit kuvaavat vain sitä mitä, nykyhetki on. Trendit tulevat jos sain kohti päätepisteeseensä. Silloin niiden on pakko vaih taa suuntaa.”
Kaikissa regiimisiirtymissä historiassa on ollut jokin kriisi.
”Kriiseihin on aina valitettavasti liittynyt se, että jolle kin on tullut nälkä. Jopa 90-luvun lamassa tuli nälkä: sil loin Suomeen tulivat takaisin leipäjonot, joita ei ollut ollut moneen kymmeneen vuoteen.
Millainen kriisi murtaa tämänhetkisen ruokaregii mimme ja mitä sen jälkeen syntyy? Kehityskulkua ei voi nähdä muista länsimaista, koska olemme kaikki saman kaltaisissa yhteiskunnissa ja kuljemme samaa polkua käsi kädessä. Niinpä ruokajärjestelmän muotojen tulevaisuus jää viisaiden arvailujen varaan.”
Lautasliina on paljon enemmän kuin pieni pala paperia. Se on yksityiskohta, osa kokemusta. Missä pöytä, tunteet ja ihmiset, siellä myös lautasliina.
Fiblon – Lautasliinatehdas on oman alansa muurahainen –kokoonsa suhteutettuna ylivoimaisen vahva tekijä.
Tuotteet valmistetaan Suomen Porissa vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Lähituotanto varmistaa läpinäkyvän tuotantoketjun ja vähentää hiilijalanjälkeä. Tarpeen mukaan mukautuvat valmistuserät ja personoinnin yksilöllisyys takaavat, että luonnon resursseja käytetään viisaasti ja asiakkaan rahoja kustannustehokkaasti.
Omena-kauralevypiirakka x 1074376
Mansikka-raparperi x 1,25 Meira Nova 1074358
Kuningatarx 1,25 laktoositon Meira Nova 1074350
Porkkanalevypiirakka x 1,25 Meira Nova 1074361
Toscalevypiirakka x Meira Nova 1074351
Suklaalevypiirakka x Meira Nova 1074366
Fiksu keittiö -palstalla jaetaan vinkkejä paremman huomisen ja työkulttuurin puolesta.
Talvelle ennustetaan sähkön huippuhintoja ja kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoitellut jopa sähkökatkoista.
päivittäinen työ ahmii sähköä ja siihen käytettyjä euroja valtavasti. Ener giaa kuluu muun muassa säilytykseen, valmistukseen, astioiden pesuun ja läm pöhauteisiin sekä tilojen lämmitykseen ja valaisemi seen. Monia työvaiheita voi onneksi säätää sähkö piheiksi.
Energian käyttöön voi vaikuttaa oikeanlaisilla laitteiden valinnoilla ja käytöllä. Siksi yksi tärkeä osa sähkönsäästötoimia on laitteiden toimintojen ymmär tämiseen ja oppimiseen tähtäävät laitekoulutukset ja yhdessä sovitut toimintatavat. Yksittäisenä tekona laitteiden vääränlainen käyttö tai päälle jäänyt uuni on pientä, mutta virrat voivat kasvaa vuoden aikana suuriksi.
Kylmäsäilytys käyttää helposti paljon ylimää räistä sähköä, jos mitoitus tai vaikka laitteiden ilman kierto on pielessä. Ennen talven kulutushuippuja kan nattaakin tarkistaa oikeanlainen mitoitus, huoltaa
Ruokahävikkiin on hyvä kääntää katse myös energian näkökulmasta.
laitteet kuntoon ja huolehtia oikeanlaisista säilytys lämpötiloista.
Ruokahävikkiin on hyvä kääntää katse myös energian näkökulmasta. Kun kylmäsäilytyksestä kyp sennykseen tai lämmitykseen, sen jälkeen lämpöhau teeseen ja ehkä vielä viilennykseen kiertänyt ruoka menee lopulta roskiin, päätyy sinne samalla komea määrä energiaeuroja.
Teksti: Mari Cadaut Kuva: Adobe Stock Photo
Teksti ja kuvausjärjestelyt: Sanna Maikkula Kuvat: Kristian Ahlroth
Roskapusseja ja jätesäkkejä sekä biojätepus seja ja säkkejä on monen kokoisia, väri siä ja vahvuisia. Roskapusseista puhutaan, kun tarkoitetaan muovisia 20–50 litrai sia pusseja. Jätesäkit taas ovat muovisia ja 75–240 litraisia. Biojätepusseihin ja -säkkeihin päte vät samat kokoluokat. Vakiintuneet pussien ja säk kien koot ovat 20, 30, 50, 75, 100, 150, 200 ja 240 litraa. Tarvittaessa niistä on saatavilla koot myös millimetrien mukaan.
”Valmistamme pusseja ja säkkejä myös asiak kaan haluamassa koossa, jos vain volyymia on tar peeksi”, kertoo Walki Plastirollin Sales Manager Jukka Lehtonen. Walki Plastiroll valmistaa roska ja biojätepusseja sekä jäte ja biojätesäkkejä.
Ravintolan kannattaa valita pussien ja säkkien koko käyttämänsä roska astian koon mukaan. Pus sit ja säkit on nimittäin tehty sopimaan tietyn kokoi siin astioihin.
”Tällöin on myös huomioitu, että pussi tai säkki on hieman astiaa isompi, jolloin reunat voi taittaa astian reunojen yli. Näin pussi tai säkki pysyy parem min paikallaan eikä astia likaannu”, Lehtonen ker too.
Moni ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, että pussien ja säkkien tarkoituksena on myös suojata astiaa, johon roskat tai biojätteet kerätään. Erityisesti bio jätteen kohdalla pussi tai säkki suojaa astiaa lialta, hajuhaitoilta ja mahdollisesti myös bakteereilta.
Roskapussit ja jätesäkit sekä biojätepussit ja -säkit ovat välttämättömiä ravintolalle. Pusseja ja säkkejä valitessa pitää päättää ainakin koko, vahvuus ja väri.
Pussit ja säkit ovat kestäviä Roska ja biojätepusseja sekä jäte ja biojätesäkkejä tehdään monen vahvuisina. Pussit ja säkit on kuitenkin tehty niin, että ne kestävät niihin laitettavan jätteen painon. Pienten pussien vah vuuksissa on huomioitu myös se, että niitä usein nostellaan ja kuljetetaan isompaan jäteastiaan.
”Tukussa saattaa olla myynnissä esimerkiksi neljää saman kokoista, mutta eri vahvuista säkkiä, jotka kaikki kuitenkin kestä vät niihin laitettavan jätteen painon. Vahvuudella ei siis ole tässä mielessä merkitystä. Enemmän on kyse siitä, että johonkin vah vuuteen on vain totuttu”, Lehtonen sanoo.
Ravintoloille riittää hyvin normaalivahvuiset pussit ja säkit. Erikoisvahvoja säkkejä käyttävät esimerkiksi rakennustyömaat ja teollisuus, joista tuleva jäte saattaa rikkoa normaalivahvuisen säkin.
Ravintola alalla ei ole määräyksiä siitä, minkä värisiä roska ja biojätepusseja tai säkkejä millekin jätteelle pitää käyttää. Jos ravintolan siivouksen hoitaa siivousliike, se on saattanut tehdä itselleen värikoodauksen, jota ravintolan tulee noudattaa.
Sekajätteelle yleisimmin käytettyjä värejä ovat musta, sininen ja harmaa. Energiajae laitetaan usein oranssiin, kierrätysmuovi läpinäkyvään säkkiin. Pyykille suositaan valkoista. Joskus siivous liike saattaa poiketa totutuimmista värikoodeista esimerkiksi esteettisistä syistä. Valkoinen roskapussi toimistossa voi näyttää kivemmalta kuin musta.
Biojätepussit ja -säkit ovat yleensä vaalean vihreitä. Walki Plastirollin Bioska-pusseissa on kuitenkin myös ruskea vaihto ehto, BioskaPlus, joka kompostoituu tavallista nopeammin.
”Värikoodit ovat mielestäni hyvä idea. Ne nopeuttavat lajitte lua, kun jäteastian kyljestä ei tarvitse tihrustaa jätelajin nimeä”, Lehtonen sanoo.
Uuden jätelain mukaan ravintoloilla on heinäkuusta asti ollut velvollisuus lajitella jätteensä, jos niitä syntyy viikossa keskimäärin vähintään seuraavasti:
• biojätettä 10 kg
• muovipakkausjätettä 5 kg
• paperi- ja kartonkipakkausjätettä 5 kg
• lasipakkausjätettä 2 kg
• metallipakkausjätettä ja muuta pienikokoista metallijätettä yhteensä 2 kg
Valtaosa muovisista pusseista ja säkeistä pyritään nykyään teke mään kierrätysmuovista.
Biojätepussit ja -säkit valmistetaan usein peruna- tai maissitärkkelyksestä. Roskapussit ja jätesäkit taas teh dään joko neitseellisestä tai kierrätetystä muovista. Val taosa muovisista pusseista ja säkeistä pyritään nykyään tekemään kierrätysmuovista. Neitseellistä eli ei kierrä tettyä muovia käytetään yleensä vain, jos siihen laitet tava tuote tai käyttöympäristö niin vaatii.
”Kierrätysmuovin tai uusiomuovin käyttö on kehit tynyt viime vuosikymmenten aikana todella paljon. Omasta tuotannostamme syntyvä ”hukkamuovi” palau tetaan samaan prosessiin, mistä se on tullutkin, eli siitä tehdään pusseja ja säkkejä”, Lehtonen kertoo.
Pussien ja säkkien valmistajat myös ostavat kierrä tysmuovia. Hyvälaatuisen kierrätetyn muovin hinta on kuitenkin noussut parin viime vuoden aikana todella korkealle, ja on jo lähellä neitseellisen muovin hintaa. Tämä johtuu suuresta maailman laajuisesta kysynnästä, ja siitä että hyvälaatuista kierrätysmuovia ei ole riittä västi.
”Suomessakin paljon muovia laitetaan sekajättee seen, joka poltetaan. Muovia pitäisi kierrättää enem män”, Lehtonen sanoo.
Roskapusseja ja jätesäkkejä on tehty jo pitkään uuden jätelain mukaisesti. Ravintoloihin uusi jätelaki pyrkii vaikuttamaan lajittelua lisäävästi.
Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja nettikaupastamme.
33309
Suojasäkki vihreä 80l 12 x 20kpl
BioBag
842702
Jätesäkki musta 150l 15 x 10kpl Walki Plastiroll
717310
Jätepussi musta 30l 20 x 50kpl Walki Plastiroll
4976169
Biopussi vihreä 150l 5 x 5kpl BioBag
497601
Bioska ruokanäytepussi 10 x 50kpl Walki Plastiroll
4976166
Biopussi vihreä 30l 40 x 20kpl BioBag
497655
Bioska säkki 75l 20 x 10kpl Walki Plastiroll
497690
Jätesäkki musta 240l 12 x 5kpl Walki Plastiroll
497645
Bioska jätepussi 20l 30 x 15kpl Walki Plastiroll
Bioska säkki 140l 15 x 7kpl Walki Plastiroll
497662 Jätesäkki oranssi 150l 15 x 10kpl Walki Plastiroll 497657 Bioska säkki 150l 20 x 5kpl Walki Plastiroll 497656
497652
Bioska suojasäkki 240l 10 x 7kpl Walki Plastiroll
210222
Jätepussi valkoinen 28l 20 x 50kpl Walki Plastiroll
497692
Jätesäkki musta 75l 10 x 20kpl Walki Plastiroll
497630
Bioska+ ruskea 140l 25 x 7kpl Walki Plastiroll
497698
Jätesäkki kirkas 150l 15 x 10kpl Walki Plastiroll
717313
Energiajätesäkki oranssi 240l 10 x 10kpl Walki Plastiroll
Jätelain ja sitä täydentävien asetuksien tavoitteena on vähentää jät teen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrä tystä varten. Erilliskerättyä jätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.
Jätelain laaja uudistus sekä lait ympäristönsuojelulain, kemikaalilain, rikoslain ja elintarvikelain muuttamiseksi tulivat voimaan 19.7.2021. Jäteasetus, pakkausjäteasetus ja muut jätelakia täydentä vät asetusmuutokset tulivat voimaan 1.12.2021.
ym.fi/jatteet/jatelaki -sivut kertovat, mitä muutoksia uusi jätelaki ja sitä täydentävät asetukset tuovat.
Tätä tekstiä lukiessasi Jepuan Perunan 50 sopimusviljelijää huhkivat Pohjanmaan pel loilla nostamassa mullasta kotimaista perunaa.
”Noin kuusi viikkoa syys kuun alkupuolelta eteenpäin on perunanviljelijöille vuo den kiireisintä aikaa”, yrityksen toimitusjohtaja Markus Jussila kertoo.
Kriittisintä nostosesongin aikana ovat otolliset säät – ei liian kosteaa, ei liian kuumaa, ei hallaa, ei liian varhaista talvea. ”Lainehtivat pellot ovat huonompi juttu”, toimitusjohtaja toteaa.
Lähtökohtaisesti juuri nuo Pohjanmaan tasai set pellot, jotka toisinaan pakkaavat jäämään veden alle, ovat otolliset perunanviljelylle. Lapuan jokilaakso on vanhaa merenpohjaa. Tuossa joki laaksossa joukko perunanviljelijöitä yhdisti voi mansa vuonna 1976 ja päätti perustaa yhteisen varaston. Tavallisesti viljelijöillä on oma varasto. 1990-luvulla varastoinnista siirryttiin perunan jalostamiseen. Jussila arvioi, että yritys oli tuolloin edellä aikaansa.
”Viljelijät seurasivat trendejä ja kävivät tutustu mismatkalla esimerkiksi Tanskassa.”
Aivan heti eivät valmiit perunatuotteet huven neet kuumille kiville, mutta nyt yritys on kyp sien perunatuotteiden markkinajohtaja Suomessa. Perunatuotteiden kysyntä on muuttunut ammat tikeittiöissä itse asiassa jo niin paljon, että Jepuan Perunassa toteutettiin äskettäin iso muutos.
”Luovuimme raakojen, kokonaisten, kuorittu jen perunoiden tuottamisesta. Alalla oli niiden yli tarjontaa. Jalostusasteen nostaminen on nyt yksi tavoitteemme.”
Sopimusviljelyn tuottelias symbioosi Jepuan Peruna on osakeyhtiö, jonka toiminta on osuuskuntatyyppistä. Viljelijät omistavat yhtiön. Hallituksen jäsenistä puolet on viljelijöitä, puolet muita asiantuntijoita.
Jussila kuvaa sopimusviljelijöiden ja yrityksen suhdetta symbioosiksi. ”Emme mieti asioita vain yrityksen kannalta. Ymmärrämme alkutuotannon ja viljelijöiden merkityksen. Meillä on näkemys koko tuotantoketjusta.”
Pitkä ja tiivis suhde myös vahvistaa osapuolten sitoutumista. Joillakin sopimustiloilla on jo kolmas sukupolvi viljelemässä perunaa.
Kotimaisuus, vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat asiakkaille tärkeitä, ja juuri niistä Jepuan Perunan liiketoiminta on rakennettu.
Sopimusviljely takaa tuotteiden täyden jäljitet tävyyden, hyvän toimitusvarmuuden ja erinomaisen laadun. Tuotteet on pystytään jäljittämään pakkauksissa olevan viljelijäkoodin avulla aina pel tolohkoon asti. Viljelijätiedon kautta voi kätevästi kertoa aterioiville asiakkaille raaka aineen suoma laisesta alkuperästä.
Osaltaan toimitusvarmuutta lisää myös tilojen maantieteellinen hajauttaminen.
Uudet viljelysopimukset laaditaan viljelijöiden kanssa keväisin tulevaan satokauteen perustuvien tarpeiden ja viljelijöiden toiveiden mukaan.
Perunaa kuluu, mutta kulut huolettavat 11 miljoonan kilon perunavaraston antimista val mistetaan ammattikeittiö ja teollisuusasiakkaiden tarpeisiin perunaa monessa muodossa, kuten kuu tioina, paloina, viipaleina, halkaistuina ja pikkupe runoina.
”Vaivattomat tuotteet paikkaavat ravintoloiden henkilöstövajetta”, Jussila sanoo.
Asiakkaat ovat niin julkisen kuin yksityisen puolen eri kokoisia ravintoloita ja toimijoita, kesä ravintoloista sairaaloihin. Teollisuusasiakkaiden osuus on noin neljännes.
Jussila toteaa, että tuotteille on kysyntää, mutta tällä hetkellä energian ja lannoitteiden kasvavat kulut sekä epävarmuus tulevasta kehi tyksestä yleisen tilanteen vuoksi kalvavat alaa. ”Erityisesti viljelijät joutuvat ottamaan isoja ris kejä.”
Kotimaisuus, vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat asiakkaille tärkeitä.
Laatu syyniin ja kiertotalous kunniaan Perunaeriä analysoidaan kasvattamisen, varastoimisen ja tuotannon eri vaiheissa Jepuan Perunan omassa laborato riossa. Vuodessa tuotetestejä ja analyysejä kertyy yli 6600.
Laadukkaiden perunoiden varmistaminen on istu tettu sopimusten perustuksiin, viljelijöille nimittäin mak setaan laadun mukaan.
Laatuun ja ympäristöasioihin satsaamisesta kertovat myös Jepualla sijaitsevalle tuotantolaitokselle myönnetty ISO 22 000 -laatusertifikaatti ja ISO 14001-ympäristöser tifikaatti.
Kypsät perunatuotteet höyrytetään lempeässä läm pötilassa. Höyryn tuottamiseen käytetään kotimaista bio kaasua, joka tuotetaan läheisessä Jepuan Biokaasulaitok sessa. Sivuvirrat eli kuorimassa ja perunoiden soluneste hyödynnetään kypsien tuotteiden valmistuksessa tarvit tavan höyryn tuotannossa.
Tuotannossa käytetään vesivoimaan perustuvaa, poh joismaista sähköä. Hiilijalanjälki pidetään pienenä myös lastaamalla yhteistilauksia kuljettavat autot mahdolli simman täyteen.
Suomalainen peruna parrasvaloihin Sopimusviljeljöiden tiloilla viljellään reilua kymmentä lajiketta. Niistä monikäyttöinen ja hyvin säilyvä Melody on yleisin. Jussila kertoo, että perunalajikkeilla on oma
elinkaarensa, minkä vuoksi uusien lajikkeiden kehittämi nen on hyvin tärkeää.
Perunasadot ovat eri vuosina erilaisia, samaan tapaan kuin viinin viljelemisessä. Viljelijöiden ja muiden kump panien, kuten Perunantutkimuslaitos Petlan kanssa teh dään kokeilu ja kehittämistyötä juuri esimerkiksi lajik keiden parissa.
Peruna on maukas, ympäristöystävällinen, suoma lainen peruselintarvike. Sillä on kuitenkin kilpailijansa. Jepuan Perunan yksi tehtävistä onkin saada perunasta entistä kiinnostavampi. Se tehdään esimerkiksi resep tiikkaa kehittämällä ja esittelemällä messuilla asiakkaille, miten monenlaista perunasta saa. Miltä kuulostavat esi merkiksi feta pinaattiperunat, peruna nachot tai parme saaniperunat?
Nyt, kun ruuan hinnat kasvavat, perunan huokeus on sen yksi valtti. Jussila muistuttaa, että vaikka hinta tup laantuisi, se on silti edullinen.
Myös huoltovarmuus, työllistäminen, maaseudun elävänä pitäminen sekä perunanviljelyn kulttuuriperinteestä huolehtiminen painavat vaakakupissa. ”Haluamme taata, että kotimaista perunaa riittää.”
Nuorempi sukupolvi on ottanut haltuunsa sosiaali sen median kanavat ja esimerkiksi drooneilla kuvaamisen. Perunoihin on siis kirjaimellisestikin tullut uusia näkökul mia.
Kaikille hyvä kahvi, Paulig Mundo on nyt entistäkin parempi. Se on hiili neutraali kahvi, joka jättää hyvän jälkimaun. Luonteikkaan paahteinen ja pähkinäinen hiilineutraali Paulig Mundo Kolumbia & Honduras on uutuus, josta jää hyvä jälkimaku! Tämän tummapaahtoisen kahvin mausta voit löytää vaahterasiirappista makeutta ja paahdettuja pähkinöiden vivahteita. Erityisesti jälkimaussa korostuvat pähkinän vivahteet; esim. pistaasi.
Oy Paulig Finland Ab +358 (0)20 737 0007 professional.fi@paulig.com shop.pauligpro.com
Paulig PRO helps professionals to create flavourful, sustainable and profitable businesses.
“MSC-sertifioidusta silakkafileestä valmistettava silakkapihvi tekee hyvää sekä ihmisille että Itämerelle, sillä silakanpyynnin myötä vesistöstä poistuu rehevöitymistä lisääviä ravinteita ja levää.”
Ravintola Kappeli on ollut kiinteä osa Helsingin kaupunkikuvaa jo 155 vuotta. Uudistuksen läpikäynyt Esplanadin helmi kutsuu kahville, ruokailemaan ja viihtymään vuoden jokaisena päivänä.
Ruokasalin ikkunan vieressä on pöytä, jossa runoilija Eino Leinolla oli tapana istua. Salin suuren kristallikruunun alla kylpee valossa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Muusa patsas. Ravintolan seinillä on arvotaidetta kuin pienessä taidemuseossa. Jopa keittiössä voi ihailla Albert Edelfeltin maalausta. Helsingin Esp lanadin puistossa sijaitseva ravintola Kappeli huo kuu historiaa ja kiinnostavia tarinoita.
”Tällä rakennuksella on sielu. Tämä ei ole vain rakennus, vaan jotain suurempaa”, sanoo Kappelin ravintolanjohtaja Santeri Uusitalo.
Kappeli valmistui vuonna 1867 arkkitehti Axel Hampus Dahlströmin suunnittelemana. Jo aikaisemmin samalla paikalla oli sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngre nin koju, josta myytiin leivoksia ja limonadia. Sitä ennen puistossa piti pientä maitokojuaan paimenpoika. Arvel laan, että tuolta ajalta on peräisin Kappelin nimi. Latinaksi paimen on nimittäin pastor, ja siksi kaupunkilaiset alkoi vat kutsua kojua kappeliksi.
Kappelin 155-vuotisen historian aikana ravintola on käynyt läpi monenlaisia vaiheita. Eräänlaista kultakautta elettiin 1800–1900-lukujen taitteessa, jolloin Kappelissa nähtiin Eino Leinon lisäksi säännöllisesti lukuisia muitakin suomalaisen kulttuurielämän vaikuttajia. Vuodesta 1916
lähtien Kappeli toimi lähes 60 vuotta kesäravintolana, kun nes Osuusliike Elanto vuokrasi ravintolan vuonna 1975 ja remontoi sen ympärivuotiseen käyttöön. Elokuussa 2020 HOK Elanto osti Kappelin Helsingin kaupungilta.
”Me todellakin halusimme tämän, sillä tällaisia kiinteis töjä ei ole Suomessa muita. Samalla alkoi Kappelin remon tin suunnittelu, sillä sen tarve oli ollut tiedossa jo pitkään”, Uusitalo kertoo.
Marraskuussa 2021 Kappeli sulki ovensa puoleksi vuo deksi ja avasi ne uudistuksen jälkeen vapuksi 2022. Uusi talon mukaan remontin kantavana ajatuksena oli klassi suus, joka Kappelissa haluttiin säilyttää.
”Pitää näkyä, että olemme olleet tässä 155 vuotta.”
Miltä remontoidussa Kappelissa sitten näyttää? Se huokuu samanaikaisesti sekä historiallista arvokkuutta että uudenlaista raikkautta. Kaikki näkyvät pinnat on uudistettu. Ruokasali ja kahvila ovat saaneet uudet kalus teet, ja tilaan on tuotu viherkasveja sekä kutsuvia sohvia. Värimaailma perustuu ravintolan alkuperäisiin sävyihin.
Ravintolan lukuisat taideteokset tuodaan nyt entistä paremmin esille muun muassa valaistuksen avulla. Tun netuimpia teoksia ovat Albert Edelfeltin keittiön seinään maalaama Gambrinus, Oskar Kleinehin Rouenin kadut ja Hjalmar Munsterhjelmin Merimaisema. Ne päätyivät Kappeliin 1870-luvulla taiteilijoiden kiitoksena sunnun taiaamujen aamiaistarjoilusta.
Yksi suurimmista remontin myötä tulleista uudistuksista on alakerran leipomo, jossa leivotaan nyt valtaosa kahvi lassa ja ravintolassa tarjottavista leivistä ja leivonnaisista. Myös alakerran tilausravintolan juhlaleivonnaiset, kuten hääkakut, tehdään talon omassa leipomossa.
Kahvilan hittituote on bostonkakku, joka on Kappelin vastine perinteisille korvapuusteille. Katkarapu ja lohileivät ovat olleet kautta aikojen suosittuja. Myös piirakat ja salaatit maistuvat, samoin päivän keitto, jonka kanssa tar jotaan leipomon omaa leipää. Se leivotaan keittiöpäällikkö Kimmo Martiskaisen suvun vuosikymmeniä vanhasta lei päjuuresta.
”Juuri on tuotu hänen sukunsa mukana Karjalasta sodan jaloista”, Uusitalo mainitsee.
Suomalaisia makuja Kappelin ruokafilosofia pohjaa hyvistä raaka-aineista val mistettuihin suomalaisiin ja skandinaavisiin makuihin. Ruokalistan klassikkoannoksiin lukeutuu kermainen lohi keitto, joka on Uusitalon mukaan mainittu monessa ulko maisessa matkailuoppaassakin.
Muita aina listalta löytyviä klassikoita ovat esimerkiksi savustettu merilohi ja paistettu maksa kauden lisukkei
Ravintolanjohtaja, Ravintola Kappeli
”Olen työskennellyt Kappelissa reilu kymmenen vuotta. Olen rakastunut tähän taloon ja haluan pitää siitä huolta. Parasta Kappelissa on ammattitaitoinen henkilökuntamme ja laaja asiakaskuntamme. Kaikki ovat aina Kappeliin tullessaan innoissaan siitä, miten kaunista ja hienoa täällä on. Saan olla Kappelista ylpeä joka päivä.”
den kera. Takuuvarma jälkiruokavalinta on crème brûlée.
”Ravintolassamme kaikki elementit ovat kohdallaan: kappale kauneinta Helsin kiä ja suomalaista ruokaa. Tänne voi ylpey dellä tuoda myös ulkomaiset vieraat syö mään.”
Olohuone keskellä kaupunkia Uusitalo uskoo, että saman katon alta löytyvät erilaiset toiminnot ovat yksi syy Kappelin vetovoimaan. Hyvän ruoka ravintolan ja viihtyisän kahvilan lisäksi asiakkaita palvelevat 250-paikkainen kesäterassi ja tyylikäs cocktailbaari pöy tiintarjoiluineen. Alakerran tilausravinto lassa eli Kappelin Kellarissa järjestetään runsaasti perhejuhlia ja yritystilaisuuksia.
”Eikä sijaintia voi unohtaa. Tämä on varmasti Helsingin keskeisin paikka ja yksi Helsingin kauneimpia rakennuksia. Kiin teistö on kuin karamelli.”
Kappelin viihtyisä terassi vetää kesäi sin asiakkaita magneetin lailla. Erityisesti
Uusitalo puhuu Kappelista mielellään helsinkiläisten olohuoneena, jonne on aina helppo tulla. Ovet ovat avoinna vuoden jokaisena päivänä.
kansainväliset matkailijat ovat Uusitalon mukaan tärkeä osa Kappelin kesää. Mutta terassin ilmapiiristä hakeutuvat nautti maan myös helsinkiläiset ja kotimaiset matkailijat. Vieressä oleva Espan lava esi tyksineen tuo oman erityisen lisänsä teras sin kesään.
Uusitalo puhuu Kappelista mielellään helsinkiläisten olohuoneena, jonne on aina helppo tulla. Ovet ovat avoinna vuo den jokaisena päivänä, myös jouluna ja juhannuksena.
”Tänne voi tulla koska tahansa luke maan lehden, juomaan kupin kahvia tai
syömään illallista perheen kanssa. Olipa tarve mikä tahansa, se tulee täällä täyte tyksi. Meillä on paljon kanta asiakkaita, joista osa käy joka päivä.”
Monenlaisia muistoja Uusitalo mainitsee, että Kappelin 155 vuoteen mahtuu monenlaisia liikeideoita. Lähes jokaisella helsinkiläisellä on muis toja jostakin Kappelin aikakaudesta. Esimerkiksi 1990-luvulla Kappelissa toimi Suomen ensimmäinen ravintola panimo.
”Yllättävän moni muistaa panimon vieläkin. Saamme viikoittain kysymyksiä, onko se edelleen täällä”, Uusitalo kertoo.
Uusitalo uskoo, että nyt tehdyn remontin turvin Kappeli kukoistaa seuraavat 10–15 vuotta. Sen jälkeen on todennä köisesti aika kiillottaa Esplanadin helmi taas uuteen loistoonsa.
”Kappeli on niin kiinteästi osa Helsin kiä, että olisi vaikea kuvitella kaupunki ilman sitä.”
Juuri nyt meksikolaiset maut ovat trendilistojen kärjessä, kun TikTok nosti birria-tacot somekansan huulille. Birria-tacovideoita levisi niin, että lihaisista tacoista tuli somemaailman viidenneksi suosituin ruoka. Australiassa ja Yhdysvalloissa meksikolaiset ravintolat nousivat Googlessa haetuimpien listalle, kun asiakkaat etsivät sopivaa ruokapaikkaa.
Pico de gallo ja salsa verde – raikkaat meksi kolaiset kastikkeet edustavat kaikille tuttuja Meksikon makuja. Tomaattisalsaa eli pico de galloa pidetäänkin tärkeimpänä meksikolai sena salsana. Jopa sen värit ovat samat kuin Meksikon lipussa. Salsa verden tärkein aines osa on tomatillo. Molempien salsojen herkullisuus perustuu tuoreisiin ainesosiin. Ne sopivat myös erilai siin salaattipöytiin mukavina mausteisina salaattivaihtoehtoina.
Chili, valkosipuli, tuore korianteri, kaneli, kaakao…. Meksikolainen ruoka maistuu ja mausteet ovat ruoan juttu. Tulisuusastetta säädetään eri laisten chililaatujen avulla. Tuore korianteri tuo raikkautta ruokaan kuin ruokaan. Kaneli taas korostaa chilin lämpimiä makuja. Samat maku yhdistelmät tuovat ryhtiä myös useisiin tex mex ruokiin, kuten tuttuun chili con carneen.
Googlaa birria taco tai katso videot TikTokissa. Erilaisia meksikolaiseen lihapataan perustuvia tacoreseptejä löytyy valtavasti. Birria on meksikolainen lihapata, jota syödään perinteisesti tortillojen kanssa. Rasvaista, mehevää lihaa, chilejä ja mausteita sisältävän padan juju on abodo marinadissa, johon voi myös dipata kuivahtanutta tortillaa.
Mole poblanoa on saavuttanut Meksikon kansallisruoan epävirallisen aseman. Itse sana ”mole” tarkoittaa yksinkertaisesti kas tiketta. Mole poblanon makuyhdistelmä perustuu chilin ja suklaan upeaan liittoon. Maukkaan kastikkeen kruunaa suussa sulava liha, joka tavallisesti on kanaa tai
Uusimpien tutkimusten mukaan suklaa on keksitty Mek sikossa jo ainakin 2500 vuotta sitten. Tämä saatiin selville muutama vuosi sitten, kun hautalöydöistä paljastui suk laatahroja lautasen paloista. Se on tiedetty jo pitkään, että kaakaota juotiin jo mayojen yläluokan seremonioissa.
Nyky Meksikossa juodaan kaakaota edelleen paljon. Erityisen suosittua on maissikaakao eli champurrado, jota juodaan jopa ruokajuomana. Maissikaakaota kannattaa kokeilla aamiaisella yhdessä churrojen kanssa.
Tomaattisalsaa eli pico de galloa pidetään tärkeimpänä meksikolaisena salsana.
Koitan aina tilata ravintolassa vain sen verran, minkä jaksan syödä. Aloin kiinnittää ruokahävikkiin enemmän huomiota työskennellessäni aiemmin ravintola-alalla. Varsinkin cocktailbaa reissa tuli mietittyä, miten raaka-aineet voidaan käyttää mahdolli simman kokonaisvaltaisesti.
Hävikin määrää on hyvä seurata, jotta siihen voidaan rea goida. Jos ruokailun jälkeen lautanen aina lilluu kastikkeessa, sitä voidaan vähentää. Joissain ravintoloissa on supistettu ranskalaisten osuutta, ja lisää saa pyydettäessä. Annoskokoa pienentäessä pitää osata viestiä, miksi se on tehty.
Kotiin ostettavien ylijäämälounaiden tarjoaminen halvem malla hinnalla on mielestäni nerokas tapa vähentää hävikkiä. Ravintolalle on kannattavaa, kun saadaan maksimihyöty irti raaka-aineista.
Olen aina ollut tarkka siitä, että en jätä ruokaa syömättä.
Lapsena jo on pitänyt syödä lautanen puhtaaksi. Mutta ehkä olen nykyään vielä tarkempi siitä. Tähän on vaikuttanut ehdottomasti se, että ruokahävikki on ollut enemmän esillä. Koen tärkeäksi, että ravintolat viestivät toimistaan hävikin vähentämi seksi.
Erityisiä vaaran paikkoja hävikin syntymiselle ovat hotelliaa miaiset ja buffetit, joissa kahmitaan kaikkea mahdollista lauta selle ja suuri osa jää syömättä. Siinäkin yritän itse olla tarkka: otan alkuun pienesti ja haen sitten lisää.
Ravintoloiden puolelta taas voi välillä olla ongelmana se, että annokset ovat liian suuria. Juuri viime viikolla oikein harmitti, kun tilaamani annos oli selkeästi tarkoitettu jollekin rakennus työmiehelle, eikä minulla ollut mitään mahdollisuutta syödä sitä loppuun. Henkilökunta tietää, minkä kokoisia annokset ovat: voi taisiin aktiivisemmin ehdottaa, että sinulle sopisi puolikas annos.
Se, jääkö minulta ravintolassa ruokaa syömättä, riippuu ensisijaisesti annoskoosta. Tilaan sitä, mistä uskoisin naut tivani. Jos se maistuu, syön annoksen tietysti loppuun. Mutta jos annos on liian suuri, jätän loput.
Annoskoko vaihtelee paljon maittain. Jos vertaa esimer kiksi Skandinavian maita Kreikkaan, on annoskoko siellä aivan valtava. Olen matkustellut paljon, joten tunnen eri kult tuureita, ja siksi on luontevaa saada suuri annos Kreikassa ja pienempi Pohjoismaissa.
On osa markkinointia kertoa omista vahvuuksista, ja ravin tolalle se voi olla hävikin vähentäminen. Jokaisen yrityksen tulisi hyödyntää näitä asioita. Olen itse yrittäjä ja käyttäisin mielelläni tätä näkökulmaa markkinoinnissa. Nöyryys on kuitenkin myös tärkeää.
Pia MikkonenNova-lehden
Kysyimme Helsingissä, miten hävikkiä voisi vähentää.
KIRJOLOHIFILEE, tuore C-leikkaus, ruodittu
n. 750 g vak Myyntierä n. 5 kg Tuotenro 3916
KIRJOLOHIFILEE, tuore C-leikkaus, ruodittu
n. 900 g Myyntierä n. 5 kg Tuotenro 3936
n. 900 g Myyntierä n. 10 kg Tuotenro 3935
KIRJOLOHIFILEE, pala tuore, ruodittu
25 x 150 g Myyntierä 3,75 kg Tuotenro 3917
LOHIFILEE, pala tuore, ruodittu
25 x 150 g vak Myyntierä 3,75 kg Tuotenro 3918
LOHIFILEE, tuore C-leikkaus, ruodittu
n. 0,8 –1,8 kg vak Myyntierä n. 5 kg Tuotenro 3915
LOHIFILEE, tuore C-leikkaus, ruodittu
n. 0,8 –1,8 kg Myyntierä n. 5 kg Tuotenro 3934
n. 0,8 –1,8 kg Myyntierä n. 10 kg Tuotenro 3904
LOHIFILEE, pala nahaton, ruodittu
25 x 150 g Myyntierä 3,75 kg Tuotenro 3928
LOHIFILEE, neliö
Myyntierä 5 kg Tuotenro 1006653
KIRJOLOHIFILEE, pala
80 g nahaton Myyntierä 5 kg Tuotenro 1025912
140 g Myyntierä 5 kg Tuotenro 1025131
120 g nahaton Myyntierä 5 kg Tuotenro 1025926
150 g Myyntierä 5 kg Tuotenro 1025915
140 g nahaton Myyntierä 5 kg Tuotenro 1025135
Laadukas kolminkertainen Katrin Plus Easy Pick on todella kätevä uutuus. Tuotepakkaus toimii samalla annostelijana, josta on helppo ottaa paperia yhdellä kädellä arkki kerral laan. Aina siinä, missä tarvitaan.
Tehokas ja monikäyttöinen pyyhe imee, kuivaa ja puhdis taa. Se sopii hyvin myös talouspaperiksi. Yhdessä Katrin Easy Pick -pakkauksessa on saman verran arkkeja kuin kahdessa talouspaperirullassa.
KATRIN ON CLEAN & GREEN. LUE LISÄÄ KATRIN.COM.
Tequilaa, appelsiininmakuista likööriä ja limeä – sekä tietysti suolaa. Yksinkertainen on kau nista ja hyvää. Jos itse drinkki koostuu yksin kertaisista aineksista, sen historiaosuus onkin sitten monimutkaisempi, edes drinkin syntymämaasta ei ole varmaa tietoa, saatikka vuodesta, jolloin se kek sittiin.
Mielenkiintoisin tarina vie meidät vuoteen 1938 ja Meksikoon. Siellä tijuanalainen ravintolanomistaja kehitti nimikkodrinkin tanssijatar Marjorie Kingille. Hän tarvitsi oman tequilapohjaisen drinkin, sillä hän oli allerginen useille muille alkoholeille – vain tequila kelpasi.
Toinen tarina kertoo, että drinkki keksittiin Irlan nissa. Siellä nautittiin Daisy nimisiä drinkkejä.
Vuonna 1936 irlantilaismies nimeltä Madden oli ollut tekemässä Daisy drinkkiä, mutta olikin vahin gossa ottanut tequilapullon käteensä ja käyttänyt sitä. Drinkkiä kutsuttiin ensin nimellä tequila Daisy, mutta pian drinkille keksittiin nimi Margarita.
Kolmas kertomus drinkin historiasta vie 1940-luvulle. Sen mukaan näyttelijä Rita Hayworth olisi ihastunut juuri tähän tequilapohjaiseen Dai sydrinkkiin. Rita Hayworthin alkuperäinen nimi oli Margarita Carmen Cansino, ja näin drinkin nimi olisi perustunut hänen nimeensä.
Olipa mikä tahansa näistä tarinoista tosi, Mar garita on paikkansa ansainnut klassikkodrinkkien joukossa. Margarita on edelleen suosittu ja maku yhdistelmänsä ansiosta se sopii erinomaisesti nautit tavaksi meksikolaisten ruokien kanssa.
Meira Novalla otetaan käyttöön uusi asiakaspalveluratkaisu. Kaikki yhteydenpito tallentuu nyt keskitetysti yhteen paikkaan ja asiakkaiden palvelu sujuvoituu entisestään.
Mikä on Salesforce?
Salesforce on pilvipohjainen CRM-järjestelmä, jossa kaikki asiakkuuteen liittyvä tieto on yhdessä paikassa. Meira Nova on ottanut käyttöön kyseisen asiakaspalve luratkaisun tänä syksynä. Järjestelmä on aluksi asiakas palvelun käytössä ja laajenee myöhemmin asiakaspääl liköiden käyttöön, jolloin myös asiakkuuksien hoitoon liittyvä tieto on sinne keskitettynä.
Miksi se on otettu käyttöön Meira Novalla?
Palvelulle on ollut tarvetta jo pitkään. Asiakassuhteen hoitamiseen liittyvät kontaktoinnit ja yhteydenpito saadaan nyt keskitetysti yhteen paikkaan. Salesforcejärjestelmään kootaan kaikki asiakkaiden lähettämät sähköpostit, puhelinsoitot ja chatit. Kun yhteydenotot on tallennettu samaan paikkaan, tiedetään esimerkiksi, miksi asiakasta on yritetty tavoittaa ja milloin, ja kuka Meira Novalla on asiaa aiemmin hoitanut. Tämä nopeuttaa ja sujuvoittaa asiakaspalvelua huomattavasti.
Kun asiakas soittaa meille, lähettää sähköpostia tai chattia, järjestelmä tunnistaa hänet mikäli perustiedot, kuten puhelinnumero, ovat meillä oikein. Saamme siis heti oikean asiakkaan tiedot näkyviin ja pääsemme heti hoitamaan varsinaista asiaa.
Asiakaspalvelupäällikkö Meira Nova
Miten uusi järjestelmä näkyy asiakkaan suuntaan ja muuttuuko jokin? Asiakas saa meiltä entistä nopeampaa palvelua. Päivit täisten asioiden hoito on entistä selkeämpää, kun kaikki tieto on keskitetty. Jotta järjestelmä toimisi mahdollisim man hyvin, on tärkeää, että asiakkaan perustiedot kuten puhelinnumero ja sähköposti ovat meillä oikein.
Ottaessamme käyttöön uuden järjestelmän, puhelin numeromme muuttuvat. Uudet numerot on koottu alla olevaan laatikkoon. Vanhaan numeroon soitettaessa puhelu kääntyy uuteen, joten ei hätää, jos ei heti muista uutta numeroa. Se kannattaa kuitenkin tallentaa jo nyt muistiin.
Oltaessa asiakaspalveluumme yhteydessä sähköpos tilla, on hyvä käyttää yhteistä sähköpostiosoitettamme asiakaspalvelu@meiranova.fi. Näin viestit menevät heti uuteen asiakaspalvelujärjestelmään eivätkä jää meillä kenenkään henkilökohtaiseen sähköpostiin.
• Etelä , Itä ja Pohjois Suomen myynti ja asiakaspalvelu 09 424 54984
• Länsi Suomen myynti, asiakaspalvelu ja -palautteet 09 424 54974
• Etelä , Itä ja Pohjois Suomen asiakaspalautteet 09 424 54959
• Sähköposti: asiakaspalvelu@meiranova.fi
• Chat palvelu verkkokaupassa
• Asiakaspalvelu on avoinna arkipäivisin klo 8.00 – 16.00
Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.Jaana Suomalainen
Korvapuusti on ylivoimaisesti suomalaisten suosik kipulla Lantmännen Unibaken useampana vuotena toteutetun kyselytutkimuksen mukaan. Samaisen tutki muksen mukaan jopa yhdeksän kymmenestä vastaa jasta tulee pullasta paremmalle tuulelle aina tai vähintäänkin joskus.
Mehevä ja hyvin säilyvä Perinteisen korvapuustin täytteenä on voita, sokeria ja kanelia. Voi takaa pullan mehevyyden ja korvapuusti pysyy sen takia mehevämpänä pidempään kuin taval linen pulla. Kardemumma kuuluu mausteena pullatai kinaan, mutta sitä voi ripotella myös täytteen mukaan. Fariinisokerilla voi varioida täytettä ja esimerkiksi mantelijauheella täydentää jauhoja taikinassa.
Pullataikina voi olla perinteinen tai juureen leivottu. Juurileivonnassa hiiva sekoitetaan veteen ja pieneen jauhomäärään, annetaan seistä lämpimässä 10–15 minuutta, kunnes seos kuplii. Taikina on valmis heti leivottavaksi. Leivonnaiset kohotetaan vielä ennen paistamista.
Täytteellä uusia makuja Täytteen varioiminen antaa mahdollisuuden monenlaisiin makuelämyksiin. Nutella tai keksitahna, marjat ja hedel mät maustavat pullan uudestaan – onko se enää korva puusti, se jääköön kahvipöytien keskustelun aiheeksi.
Muodon kanssa leikittelyyn voi ottaa mallia ruotsalaisista koristeellisesti solmituista kanelipullista. Korvapuustipitko ja -kranssi ovat näyttäviä tarjotta via. Amerikan malliin korvapuustit ladotaan vuokaan leikkauspinta ylöspäin ja päälle valutetaan tomusoke ri-tuorejuusto-kuorrute.
Miksi korvapuusti on nimeltään korvapuusti?
Korvapuustin historiasta ei ole yksiselitteistä tarinaa, kuten ei korvapuusti-nimestäkään. Korvapuusti on käännös ruotsin sanasta örfil, ”korvatillikka”. Örfill on suomenruotsalaisten käyttämä nimi, Ruotsissa leivon naisesta käytetään nimeä kanelbulle ja kanelsnäcka. Yhden teorian mukaan korvapuusti-nimi on vakiintunut, koska leivonnaisen ulkonäkö muistuttaa ihmisen korvaa. 1800-luvulla vehnäleivonnaisia on maustettu sokerilla ja kanelilla, mutta silloin pulla oli vielä kallis herkku, jota leivottiin pääasiassa ostojauhoista. Kane lipullia ja korvapuusteja on ryhdytty leipomaan vasta 1900-luvun alkupuoliskolla. Korvapuustit yleistyivät Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin vehnäjauhot, voi, sokeri ja mausteet olivat saatavilla kaikille.
Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.
Laktoositon