TEEMA: TYÖ JA KOULUTUS
”T
ehdäänpä sitten iltapäivän työnjako!”, ehdottaa Veera Valtanen, Kajaanin klubitalo Tönärin työhönvalmentaja. Kuka keittää iltapäiväkahvit ja siivoaa keittiötä, kuka tyhjentää roskikset viikonloppua vasten, entä kukapa kävisi ostamassa mustetta tulostimeen? Ilmoitustaululle on kirjattu erilaisia tehtäviä, joita talolla on tehtävä – toisia viikoittain, toisia päivittäin: muun muassa toimistotyötä, keittiötyötä ja siivousta. Taululta näkee, mitä on hoidettu jo aamupäivällä ja mitä pitää tänään vielä hoitaa.
lään vielä iltapäivän keittiötöissä. Sanna Hämäläinen lähtee kaupungilta ostamaan mustetta tulostimeen. Timo Hassinen puolestaan ryhtyy viimeistelemään talon viikkotiedotetta. Ensin nautitaan maittava lounas, sitten jokainen alkaa touhuta sovittuja tehtäviä.
Helppo palata Klubitalolla on tänään hieman tavallista hiljaisempaa. Veera Valtanen epäilee, että osa porukasta haluaa vähän huilata eilisen vuorovaikutus- ja esiintymiskurssin jälkeen. Teatterin
Ohjausta. Vastaava työhönvalmentaja Susanne Ilvo nen ja jäsen Markku Sirviö tutkivat infotaulua.
Kahden työhönvalmentajan, kahden opiskelijan ja kuuden jäsenen yhteinen työnjako sujuu ripeästi ja vapaaehtoisia löytyy kaikkiin hommiin. Työhönvalmentaja Ville Romppanen ja jäsen Kaisa Romppainen ovat olleet aamupäivän lounaantekovuorossa, mutta jatkavat mielel-
Yhdessä. Klubitalon jäsenet Niina Kettunen ja Kaisa Romp painen viihtyvät Klubitalolla.
ja toteutetaan omin voimin. Jäsenistöstä löytyy monenlaista osaamista valokuvauksesta tietotekniikkaan ja vaikkapa venäjän kieleen. Tönärin klubitalo täytti vuoden elokuussa. Tähän mennessä moni 71 jäsenestä on jo löytänyt opiskelu- tai työpaikan. Lähtijät ovat kuitenkin pitäneet yhteyttä. Jos jostakusta ei ole hetkeen kuultu mitään, häneen otetaan yhteyttä ja kysellään kuulumisia – siitä huolimatta, että osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tarkoitus on madaltaa kynnystä tulla talolle uudestaan myös tauon jälkeen.
NRO 5/2013 TUKIVIESTI
automaattiyhdistykseltä mer kittävän rahoituksen talojen perustamiseksi Pohjois-Suomeen. Hanke on yksi järjestön pitkän historian suurimmista. Nyt klubitaloja on perustettu kolme: Ouluun, Rovaniemelle ja Kajaaniin. Kuntoutuksen ja työhönvalmennuksen parissa 30 vuotta työskennellyt Lea Nikula toimii hankkeen projektipäällikkönä. ”Klubitalomalli on parasta tähän mennessä koko pitkällä työurallani”, hän sanoo. Klubitalot ovat avoimia kaikille työkyvyttömyyseläkkeellä oleville, vammaisille ja osatyökykyisille. Diagnooseja ei kysellä.
Homma haltuun. Lea Nikula (vas.) ja Kaisa Romppainen (oik.) tutustuttavat Sanna Hämäläistä Klubitalon kassan käyttöön.
tuki ry:n kanssa toteutettu kurssi veti paljon innokkaita osallistujia. Jokainen klubitalon jäsen päättää itse, milloin tulee, koska talolla käynti perustuu omaan haluun ja vapaaehtoisuuteen. ”Yleensä jäsenet kyllä kertovat, aikovatko tulla seuraavana päivänä”, lisää yksi jäsenistä, Sanna Hämäläinen. Esiintymis- ja viestintäkurssi oli siitä erityinen, että sen veti ulkopuolinen ammattiohjaaja. Suurin osa Tönärin kursseista ja opintoryhmistä suunnitellaan
”Usein asiantuntijalausunnot, diagnoosit ja työkyvynarvioinnit saattavat ohjata työhönvalmenKaikki sai alkunsa, kun idean isä, tajien ajattelua liikaa. Silloin ei klubitaloaktiivi Esko Hänninen enää nähdä ihmistä, joka suoriuotti yhteyttä Ouluun, Nuorten tuu erinomaisesti monista työYstävät ry -järjestöön ja ehdotti tehtävistä”, Nikula sanoo. klubitalon perustamista. AiheesHän pitää mallin vahvuutena myös sitä, että työhönvalmentajat ta innostuttiin, mutta perinteisen mielenterveyskuntoutujille suun- näkevät jäsenet jo talolla erilainatun klubitalon sijaan lähdettiin sissa työtehtävissä. He tutustuvat kehittämään mallia, joka olisi yksilön vahvuuksiin ja tuen taravoin kaikille toiminnasta hyöty- peeseen luontevasti, tekemisen ohessa, ja voivat paremmin markville, diagnoosista riippumatta. Nuorten Ystävät ry sai Raha- kinoida työvoimaa yrityksille.
Unohdetaan sitkut ja mutkut
27