Materia 1/2022

Page 9

PÄÄKIRJOITUS

Kaivosasiaa Kainuusta Joulukuussa 2021 hyväksytyssä Kainuu-ohjelmassa kaivannais­ala ja kemianteollisuus on nimetty yhdeksi neljästä maakunnan kärkitoimialasta. Kaivannaisalan suurin ja tunnetuin toimija Kainuussa on Terrafame Oy. Metallimalmien louhinnassa 51 % koko Suomen määristä louhitaan Terrafamen kaivoksella Kainuussa. Kesällä 2021 käynnistyneen 240 miljoonan euron akkukemikaalitehtaan investoinnin myötä yhtiö siirtyi kemianteollisuuteen sekä metallien jalostusketjussa eteenpäin erikoiskemikaalien tuottajaksi. Kaivannaistoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuuseen ovat suuret. Terrafame on Kainuun kolmanneksi suurin ja yksityisen sektorin merkittävin työllistäjä. Alihankkijoineen ja kerrannaisvaikutuksineen työllistävä vaikutus alueella on noin 2000 htv. Tätä nykyä noin 13 % Kainuun alue-bkt:stä syntyy Terrafamen ansiosta. Lisäksi alueellamme on muitakin merkittäviä kaivannaisalan toimijoita kuten Elementis Mineralis ja pari vuotta sitten toimintansa aloittanut Sotkamo Silver Oy. Näiden lisäksi odotuksessamme on myös uusia investointeja esim. Nordic Talc Oy:n ja Otanmäki Mine Oy:n hankkeet. Helsingin Sanomat noteerasi näyttävästi Kainuun aluetalouden myönteisen kehityksen monisivuisessa artikkelissa 2.11.2021 ”Investoinnit toivat töitä ja toivoa Kainuuseen”. Jutussa todettiin, että ”maakunnassa on vähemmän työttömiä kuin kertaakaan sitten vuoden 2006 ja työtä olisi tarjolla enemmän kuin tekijöitä”. Jutussa tuodaan esille Terrafame ja sen akkumineraalitehtaan investointi. Aluetaloustilastot kertovat, että vuodesta 2015 alkaen Kainuun koko kaivannaisklusterin tuotannon arvo kasvoi vuoteen 2020 mennessä viisinkertaiseksi. Vuonna 2020 koronapandemian vaikutukset eivät ulottuneet kaivannaisalaan. Globaalit mineraalivarat ovat jakautuneet maantieteellisesti erittäin epätasaisesti, ja yli puolet maapallon mineraalituotannosta tulee poliittisesti epävakailta alueilta. Itä- ja Pohjois-Suomen arkeeinen kallioperä ja Kainuun vihreäkivialueet ovat erityisen mineraalirikasta aluetta. Maakuntaohjelmassamme olemme todenneet, että vihreän siirtymän ja kiertotalouden tavoitteiden korostuessa globaalisti Itä- ja Pohjois-Suomen runsaiden mineraalivarojen merkitys entisestään kasvaa, kun mineraalien kysyntä monipuolistuu. Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ratkaisut ovat siivittäneet akkuarvoketjun huimaan kasvuun. On syytä huomata, että Eurooppa on monien kriittisten metallien ja mineraalien suhteen täysin tuonnin varassa, ja raaka-aineiden

saatavuuden häiriötilanteet ovatkin merkittävä uhka. EU tiedosti ongelman ja tarttui asiaan julkistamalla raaka-aineita koskevan aloitteensa vuonna 2008. Itä- ja Pohjois-Suomesta haluamme viestittää EU:lle, että alueemme luonnonvarat ovat sille merkittävä potentiaali. Ymmärrämme kaivosteollisuuden huolen EU:n uusimpien säädösten valmistelusta. Jos kaivosteollisuus jää taksonomian ulkopuolelle, voivat investoinnit eurooppalaiseen kaivosteollisuuteen supistua. Se olisi vakava isku koko Euroopalle ja sen omavaraisuuden kehitykselle. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat valmistelleet myös yhdessä kaivannaisalan kehittämisstrategiaa. Tärkeänä tavoitteena on vahvistaa alan osaamista ja tki-toimintaa. Kestävän kehityksen vaatimusten seurauksena on kasvanut tarve kehittää kaivostoiminnan yhteyteen vesiviisasta kiertotaloutta ja hyödyntää tuotantoprosessien jätteet ja sivuvirrat raaka-aineina. Tutkimustoiminnalla voidaan kehittää sivuvirroista ja jätteistä uusia jalostettavia tuotteita ja löytää niille uusia käyttötapoja. Kainuun liitossa toivomme, että valmisteilla oleva kaivoslain muutos voisi osaltaan parantaa kestävän kaivannaistoiminnan edellytyksiä ja siten varmistaa tilaa myös uusille investoinneille. Kaivostoiminta tarvitsee sosiaalisen hyväksynnän, mutta samalla aiempaa selkeämmät ja sujuvammat ympäristö- ja muut lupamenettelyt. Kaivosveron tuoton kohdentaminen myös kaivosten sijaintikunnille on tervetullut ratkaisu. Kainuun liitto näkee tärkeäksi, että jatkossakin maakuntakaavalla pystytään ohjaamaan ja yhteen sovittamaan ennakoivasti aluetalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta keskeisiä maankäytön ratkaisuja. Kuntarajojen yli ulottuva oikeusvaikutteinen maankäytön suunnittelu on tärkeää kaivostoiminnalle, jonka toteuttamista koskevat tarpeet ja myös vaikutukset ovat usein kuntien rajat ylittäviä. Kainuun näkökulmasta kaivannaisalalla on vahva kehitysnäkymä. Digitaalisen ja vihreän siirtymän toteutuminen lisää kriittisten mineraalien kysyntää ja vauhdittaa koko kaivannaisalan kasvua. Kainuu on tässä muutoksessa aallonharjalla. ▲ PENTTI MALINEN KAINUUN MAAKUNTAJOHTAJA

MATERIA 1/2022

7


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook

Articles inside

Leena K. Vanhatalo: Katsaus Materia-lehden eli Vuoriteollisuus-lehden alkuvuosille

1min
pages 93-96

Pääsihteeriltä: Ari Juva

1min
page 92

Pakina Tuomo Tiainen: Hipsu Hiilen ihmeelliset seikkailut

3min
pages 88-89

Kaivosteollisuus: Pekka Suomela: Kilpailu ohjaa tekemään enemmän kuin laki vaatii

2min
page 86

Kolumni: Pertti Voutilainen: Metsään menivät ennusteet

3min
page 87

Metallinjalostajat: Kimmo Järvinen: EU-USA kestävän kehityksen teräskauppasopimus - susi lampaan vaatteissa?

2min
page 85

Euroopan ytimessä: Lotta Aalto, Olli Salmi: Osaamisen turvaaminen kaivannaisalalla vaatii yhteistyötä

2min
page 84

Hanna Leväniemi: Sovelletun geofysiikan XXIII neuvottelupäivät 2021 Espoossa

2min
pages 80-82

Jani Jansson, Ville-Valtteri Visuri: Metallurgijaoston

5min
pages 77-79

DIMECC on-line: Harri Kulmala: DIMECC kasvaa digivihreää muutosta toteuttaen

2min
page 83

Anne Rantanen: Sadas suomalainen anodivalimo maailmalle

1min
page 66

Elina Asikainen: Opintomatka Pohjois-Suomeen

1min
pages 67-68

Tuomo Tiainen: Alumiini on avain tulevaisuuteen

13min
pages 57-65

Terrafame: Terrafame kouluttaa uusia työntekijöitä omiin tarpeisiinsa – ja vähän Kainuunkin

1min
pages 55-56

Erkki Kuronen: Sotkamo Silver

2min
page 54

Kristina Karvonen: Geologian tutkimuskeskus tutkimusta yhteiskunnan hyväksi

4min
pages 49-53

Harri Leppänen, Jarmo Lilja, Kari Ojala, Marja

6min
pages 37-39

Markku Oikarinen, Henna Piirainen: POHTO

2min
pages 46-48

Timo Kronqvist: Raahen Valimo erikoistuu vaativiin valukomponentteihin

2min
pages 40-42

Janne-Pekka Manninen: Pohjoisen potentiaali valjastetaan käyttöön kestävästi ja tehokkaasti Oulun yliopistossa

4min
pages 43-45

Lasse Rautio: Paristojen kierrätyksestä virtaa luomukasvuun

3min
pages 35-36

Jorma Uusitalo: Investointeja pitkällä aikajänteellä

3min
pages 33-34

Anne Foley: Keliberin litiumhanke etenee myötätuulessa

5min
pages 29-32

Teemu Mäkinen, Sanna Tuukkanen: Kaivos- ja akkualan koulutusta kehittämässä Keski-Pohjanmaalla

2min
page 16

Johanna Hylkilä: Introducing KIP

4min
pages 17-19

Ulla Lassi, Pekka Tynjälä, Sari Tuomikoski

3min
pages 13-15

Eveliina Miettunen: Kehitysprojektin onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä

5min
pages 26-28

Visa Noronen: Maakaasusta apua akkujen tuotantoon

3min
pages 20-21

Maarit Frilund: Boliden Kokkola – vahva suuntautuminen tulevaisuuteen

5min
pages 22-25

Lukijalle Ari Oikarinen

2min
pages 7-8

Pääkirjoitus: Pentti Malinen: Kaivosasiaa Kainuusta

2min
page 9
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Materia 1/2022 by Materia-lehti - Issuu