Lasse Rautio: Paristojen kierrätyksestä virtaa luomukasvuun

Paristojen kierrätyksestä virtaa luomukasvuun

Suurimmalle osalle lukijoistamme ovat tuttuja kaupoissa olevat punaiset pahvilaatikot, joihin voi viedä käytetyt akut ja paristot. Laatikon halutuinta materiaalia ovat litiumakut, jotka ovat arvokkaita sisältämänsä koboltin takia. Ne saadaankin hyvin kiertoon metalliteollisuuden raaka-aineiksi.

Laatikoiden sisällöstä valtaosa eli noin 80 % on kuitenkin tavallisia kertakäyttöisiä alkaliparistoja, joita käytetään kaukosäätimissä, palovaroittimissa yms. Yleisin kierrätysmenetelmä on murskata paristot, jonka jälkeen teräs magneettierotetaan terästeollisuuden raaka-aineeksi, ja jäljelle jäävä sinkki- ja mangaanipitoinen ”musta massa” puolestaan jatkaa Eurooppaan ns. Waelz-uuniin. Näissä uuneissa sinkki otetaan talteen korkeassa lämpötilassa, ja mangaani puolestaan jää kuonaan. Prosessi syö paljon energiaa johtuen korkeasta lämpötilastaan.

Kärsämäellä toimiva Tracegrow Oy syntyi nämä punaiset laatikot vastaanottavan Akkuser Oy:n tytäryhtiöksi. Nykyään yritys on kokonaan itsenäinen. Yritys perustettiin kehittämään teknologiaa alkaliparistojen järkevään hyötykäyttöön, jossa sinkki ja mangaani saataisiin hyödynnetyiksi. Yhteistyötä tehtiin ja tehdään edelleen ahkerasti professori Ulla Lassin tutkimusryhmän kanssa Oulun yliopistossa.

Tracegrow’n toimitusjohtaja Mikko Joensuu kertoo yrityksen historiasta: ”Alkuperäinen ajatus oli palauttaa pariston sisältämät metallit, kuten sinkki ja mangaani, takaisin paristoihin. Pian kuitenkin huomattiin, että mustasta massasta voidaan valmistaa lannoitetuotteita. Tässä vaiheessa innostuivat myös sijoittajat, ja yhtiötä ryhdyttiin kehittämään määrätietoisesti ja ammattimaisesti.”

Sinkki ja mangaani ovat paitsi paristojen raaka-aineita, myös viljelykasvien tarvitsemia tärkeitä hivenravinteita. Koska niiden erottamisessa toisistaan oli omia teknisiä haasteitaan, yritys suuntasikin tutkimuksensa kokonaan uusille urille. Hivenravinteita ei enää yritetty erottaa, vaan ne pidettäisiin samassa lannoiteliuoksessa ja puhdistettaisiin lannoitelain vaatimusten mukaisiksi. Tämä kiehtoi myös yrityksen pääomistajia, joilla on vankka maanviljelytausta.

Valmis lopputuote ZM-Grow, joka sekoitetaan veteen ja ruiskutetaan kasvin lehdille Paristonkeräyslaatikoiden sisällöstä n. 80 % on alkaliparistoja

Prosessiin menevää sinkki- ja mangaanipitoista mustaa massaa paristoista

Vuosien tutkimuksen jälkeen yritys kehitti päätuotteensa ZM-Grow’n, paristoista jalostetun ja puhdistetun hivenravinneliuoksen. Teknologian uutuudesta johtuen valmiita ratkaisuja ei ollut, vaan Kärsämäen tehtaan prosessivaiheet piti suunnitella itsenäisesti.

VUOSIEN TUTKIMUKSEN JÄLKEEN YRITYS KEHITTI PÄÄTUOTTEENSA ZM-GROW’N, PARISTOISTA JALOSTETUN JA PUHDISTETUN HIVENRAVINNELIUOKSEN.

Koska ZM-Grow täyttää EU:n lannoitelainsäädännön puhtausvaatimukset, oli odotettavissa, että tuote hyväksytään myös luomulannoitteeksi. Luomulannoitteissa merkitsevää on lopputuotteen laatu ja puhtaus, ei raaka-aine. Siksi ekologisen, kierrätysmateriaaleista valmistetun puhdistetun ZM-Grow’n hyväksyntä luomukäyttöön onnistui ongelmitta.

Yrityksen patentoitu innovaatio on sittemmin kerännyt runsaasti palkintoja, kuten Ympäristöministeriön Circwaste-palkinnon merkittävästä työstä kiertotalouden hyväksi, Maatalouskonemessujen Uutuustuote -kultamitalin helppokäyttöisestä ja toimivasta kiertotaloustuotteesta, sekä Suomalaisten Kemistien seuran kiertotalousinnovaatiopalkinnon.

Tuotteella on saatu vehnän, kauran, ohran ja nurmen osalta hyviä satotason nousuja, kovimmillaan jopa 25 prosentin sadon lisäyksiä hehtaaria kohden. Tämä parantaa suoraan viljelijän taloudellista tulosta. Nyttemmin Tracegrow’n tuotteita myydään 14 eri maassa.

Uusia tuotteita kehitetään jatkuvasti, ja Tracegrow onkin tutkinut ahkerasti myös muiden hivenravinnepitoisten jäte- ja sivuvirtojen käyttömahdollisuuksia lannoite- tai materiaalituotannossa. Kiertotalouden tulevaisuus näyttää hyvin lupaavalta. ▲

TEKSTI: LASSE RAUTIO, ENSIMMÄINEN KUVA TRACEGROW OY