PEKKA SUOMELA KIRJOITTAJA ON KAIVOSTEOLLISUUS RY:N TOIMINNANJOHTAJA
Kilpailu ohjaa tekemään enemmän kuin laki vaatii Kilpailu ohjaa kaivosyhtiöt kehittämään toimintaansa yhä vastuullisemmaksi. Toivottavasti lainsäätäjä ei kampita yhtiöitä kilpajuoksussa. Monet kaivosyhtiöt ovat arvioineet omaa vastuullisuuttaan jo usean vuoden ajan. Nyt ulkopuoliset arvioijat ovat todentaneet viiden ensimmäisen yhtiön itsearvioinnit. Ulkopuolisten arvioijien todentaminen kertoi monta asiaa: • Kaivosyhtiöt ovat tehneet suuren työn kehittämällä toimintaansa kestävän kaivostoiminnan verkoston vastuullisuusjärjestelmän mukaisesti. • Tulokset ovat hyviä, mutta vaativan kriteeristön huipulle on vielä matkaa. • Heikoimmissakin arviointikohdissa yhtiöt ylittivät lain vaatiman minimin. (Yhteensä 35 arviointikohteesta vain kolme jäi tasolle C, mikä sekin ylittää lain vaatimukset.) • Kaivosyhtiöiden aidosta kehityshalusta kertoo paljon se, että yhtiöt ovat lähteneet ulkopuolisen arvioijan tarkasteltavaksi niin, että tulokset vielä julkistetaan avoimesti. Miksi kaivosyhtiöt sitten ovat lähteneet näin mittavaan kehitystyöhön? Syitä on varmaan monia, mutta syyt voi varmaan tiivistää siihen, että kilpailu kannustaa vastuullisuuteen.
Vastuullisuus on vahva argumentti Vastuullisuus on entistä vahvempi argumentti, kilpailtiin sitten asiakkaista, osaajista tai rahasta. Jos yritys millä toimialalla tahansa oikoo vastuullisuudessa, sulkee se itseltään monia ovia. Pahimmillaan oikoja voi sulkea kokonaisen toimialan ovia. Siihen tuskin on kenelläkään varaa. Vastuullisuus ei aina näy asiakkaan valinnoissa, mutta yhä useammin se näkyy. Kaivosteollisuuden tuotteita ostavat teollisuusasiakkaat arvostavat yhä enemmän sitä, että ne voivat todentaa oman hankin-
84
MATERIA 1/2022
taketjunsa ja jäljittää oman materiaalinsa kaivokselle tai sulatolle saakka. Kehitys vahvistaa Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden kilpailuasemaa. ESG ja myös taksonomia myötävaikuttavat tähän kehitykseen. Siksi uskomme Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden ja koko mineraaliklusterin arvoketjun menestyvän jatkossa entistä paremmin kilpajuoksussa niiden maiden kanssa, jotka eivät noudata samoja vastuullisuusperiaatteita kuin me Suomessa.
Toivottavasti lainsäätäjä ei kampita Edellytys menestykselle on, että lainsäätäjä ei kampita täällä toimivia yhtiöitä kilpajuoksussa. Nyt alalla on valitettavasti syytä pelätä kampittamista, sillä Suomessa on menossa monta kaivosyhtiöihin vaikuttavaa lakihanketta, joiden yhteisvaikutus voi olla musertava. Lainsäätäjällä on varmasti hyvä tarkoitus kehittää toimintaympäristöä haluamaansa suuntaan. Moni tie helvettiin on kuitenkin kivetty hyvillä aikomuksilla. Esimerkiksi ympäristöä suojelemaan tarkoitetut lupaprosessit kestävät nykyään helposti useita vuosia niin, että hankkeet jäävät toteutumatta lupaprosessin takia – eivät sen vuoksi, että vaatimukset olisivat liian kovia. Kun Suomesta tulee entistä mahdottomampi toimintaympäristö, mineraaleja tuodaan yhä enemmän maista, joissa vastuullisuus ei ole tärkeimpien tavoitteiden listalla. Samalla Suomi tulee yhä riippuvaisemmaksi tällaisten maiden kyvystä toimittaa raaka-aineita, joita tarvitaan yhä enemmän muun muassa vihreän siirtymän toteuttamiseen. Toivottavasti ei jälleen käy niin, että lainsäätäjä huomaa virheensä vasta kymmenen vuoden päästä, kun raaka-aineita tarvitseva Eurooppa on kovien pelureiden armoilla. ▲
