KIMMO JÄRVINEN TOIMITUSJOHTAJA METALLINJALOSTAJAT RY P. 043 825 7642
EU-USA kestävän kehityksen teräskauppasopimus - susi lampaan vaatteissa? Yhdysvallat ja EU sopivat viime lokakuun 31. päivänä historiallisista toimista transatlanttisten kauppasuhteiden parantamiseksi. Sopimuksella on tarkoitus vahvistaa erityisesti kahdenvälisiä, mutta myös muiden samanmielisten kauppakumppaneiden kauppasuhteita ja yhteistyötä teräksen ja alumiinin osalta. Uuden luottamuksen osoituksena Yhdysvallat myönsi tullivapaat tuontikiintiöt EU:n teräs- ja alumiinituotteiden tuonnille samalla, kun EU keskeytti USA:n yksipuolisiin S232-toimiin liittyvät vastatoimet. Tullivapaat kiintiöt asetettiin vuosien 20152017 keskimääräiselle tuonnin tasolle ja lisäksi jo voimassa olevia tullivapaita poikkeuslupia jatkettiin kahdella vuodella. Teräksen EU:n vientivolyymin osalta tämä tarkoittaa noin 2,4 miljoonan tonnin tuontitullin (25 %) poistumista. Toiseksi EU ja USA solmivat maailmanlaajuisen kestävän terästuotannon kehittämissopimuksen (Sustainable Steel Arrangement SSA). Maailmanlaajuiseksi tarkoitetulla ja kaikille samanmielisille maille avoimella yhteistyöllä on tarkoitus sopia järjestelyistä, joilla tuetaan ilmastonmuutoksen vastaista työtä sekä globaalien markkinoiden vääristymien poistoa ja työntekijöiden aseman turvaamista. Toiminnassa keskitytään tässä vaiheessa kahteen asiaan: 1) EU:n ja USA:n yhteistyöhön teräksen bilateraalisen kaupan pelisääntöjen ja kaupan suojainstrumenttien kehittämisessä sekä 2) kansainvälisen teräskaupan markkinaehtoisuuden ja vähähiilisyyden tukemiseen.
Kahdenvälisen EU—USA teräskaupan yhteistyön pelisääntöjen selventäminen • Kiinalaisen polkumyyntiteräksen markkinoillepääsyn estäminen kolmansien maiden kautta (mukaan luettuna Kiinan valtiontuet kolmansien maiden terästuotantoinvestoinneille) on Yhdysvaltojen, mutta yhä useammin myös EU:n kaupan suojatoimien tavoite. Suojatoimien kehittämisyhteistyö ja tulliyhteistyö ovat EU:lle mahdollisuus harmonisoida suojatyökaluja, mukaan lukien polkumyynnin vastaisten sääntöjen mukaisten raaka-ainesubventioiden huomioon ottaminen entistä paremmin. • EU:n ja Yhdysvaltojen S232-terässopimuksen puitteissa EU sai tariffittoman tuontikiintiön, joka koskee teräsaihioiden vientiä. Teräksen tuonnin seurannassa Yhdysvallat raportoi raakateräksen alkuperämaan. Tämä synnyttää tarpeen harmonisoida teräskaupan seurantamenetelmät. • Kehitetään yhdessä toimia, joilla edistetään teräksen ylikapasiteetin purkamista.
Globaalin markkinalähtöisen toimintaympäristön palauttaminen ja hiilipäästöjen vähentäminen Rajoitetaan suljettujen talouksien terästuotannon pääsyä vapaille markkinoille ja edistetään ylikapasiteetin purkamista estämällä ei-markkinaehtoisen kapasiteetin syntymistä. Pyritään tukemaan markkinalähtöisiä toimia, joilla pyritään torjumaan markkinoita vääristävien toimien leviämistä vapaille markkinoille. • Rajoitetaan sellaisten tuottajien pääsyä markkinoille, jotka eivät täytä vähähiilisen tuotannon kehittämisvaatimuksia. Sopimuksessa viitataan ”standards for low carbon-intensity” -tuotteisiin ja -tuotantoon. • Sopimuksessa mainittu Ilmastonmuutosklubin käsite (Climate Change Club) viittaa sellaisten maiden klubiin, joilla on tavoitteena yhdenmukaistaa päästövähennystavoitteet ja -standardit, asettaa kansainvälinen hiilen hinta ja soveltaa osallistumattomiin maihin kohdistuvia mahdollisia tulleja ja muita vastaavia toimia, joilla estetään runsashiilisten tuotteiden pääsy klubin markkinoille. • Varmistetaan, että jäsenmaiden sisäpolitiikalla tuetaan sopimuksen tavoitteita ja tuetaan hiilipäästöjen alentamista kaikissa tuotantomuodoissa. • Merkittävä kauppapoliittinen kysymys, jota pyritään selventämään EU:n ja USA:n sopimuksella, on näkemys hiilipäästöjen vähentämiseen tarvittavien valtiontukien määrittelemisestä sekä kysymys siitä, mitkä tällaisista tuista voivat olla markkinoita vääristäviä. • WTO:n sääntöjen mukaan ilmastonmuutoksen estämiseksi myönnettävät valtiontuet eivät tällä hetkellä ole käytännössä sääntöjen mukaisia. Tästä syystä sellainen terästeollisuus, joka investoi kalliimpaan, mutta päästövapaaseen tuotantokapasiteettiin, on haavoittuvassa asemassa. Näyttää siltä, että USA saa EU:n viimeinkin toimimaan haluamallaan tavalla kauppapolitiikassa, ja EU saa USA:n kiinnostumaan ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta. ▲
MATERIA 1/2022
83
