Materia 1/2022

Page 66

Sadas suomalainen anodivalimo maailmalle TEKSTI: ANNE RANTANEN

M

etso Outotec on juuri solminut sadannen sopimuksensa anodivalimon toimittamisesta. Tällä kertaa valimo lähtee Indonesiassa sijaitsevaan kuparisulattoon, jossa on meneillään valimon uusinta. Anodivalimoiden matka maailmalle alkoi alunperin jo vuonna 1969 Suomen Harjavallasta, jossa alettiin kehittää ja testata automaattista punnitus- ja valukonetta. Tätä ennen anodien valut tehtiin käsiohjauksella. ”Ensimmäinen anodien punnitus- ja valukone toimitettiin Yhdysvaltoihin 1972. Seuraavana vuonna asennettiin ensimmäinen täydellinen anodivalimo Harjavallan sulatolle. Siitä lähtien laitteiston teknologiakehitystä on tehty tasaiseen tahtiin ja asiakasreferenssien määrä on vuosi vuodelta kasvanut”, kertoo anodivalimoista vastaava johtaja Sami Maaniittu Metso Outotecilta.

Merkittävä kehitysaskel Metso Outotecin käyttämä moderni anodivaluteknologia perustuu ns. kaksoisvalupöytäkonseptiin, joka kehitettiin 1990-luvulla. 64

MATERIA 1/2022

Se on tänä päivänä käytetyin menetelmä anodien valussa. ”Kaksoisvalupöytäkonsepti paransi kapasiteettia merkittävästi ja tehosti tilankäyttöä optimoidun laitesuunnittelun ja -sijoittelun myötä. Menetelmä hyödyntää kahta rinnakkaista valupöytää, joita voidaan käyttää joko samanaikaisesti tai erikseen. Toimitimme ensimmäiset kaksoisvalua hyödyntävät laitteet vuonna 1997, ja tämä teknologia vakiintui pian suurten anodivalimoiden standardiratkaisuksi”, sanoo Metso Outotecin valimoratkaisujen myyntijohtaja Harri Majonen. Tämän päivän anodivalimot ovat pitkälle automatisoituja. Niissä on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen ja luotettavuuteen sekä energiankulutuksen minimointiin linjojen tuottavuuden ja laadun maksimoimiseksi sekä tuotantokustannusten minimoimiseksi. ”Valutapahtumassa anodit valetaan tarkkaan muotoon. Noin 400 kiloa painavien levyjen on oltava samanpainoisia ja tasalaatuisia eikä hylkyä saa tulla. Metso Outotecin laitteilla tehtyjen anodilevyjen tarkkuus on

huippuluokkaa, ±1 kg per levy, joka vastaa puolen kahvikupin virhettä sulan kuparin kaatotapahtumassa tilavuudeltaan noin 50 litraa olevaan muottiin 12 sekunnin kuluessa. Onnistunut valu tuottaa hyvin tasaisia anodeja, jotka voidaan sijoittaa elektrolyysissä hyvin lähelle katodeja ilman oikosulun pelkoa. Tämä puolestaan säästää sekä sähköä että allastilaa”, täsmentää Sami Maaniittu.

Tulevaisuus näyttää hyvältä Anodivalimot ovat pitkäikäisiä. Metso Outotec toimittaa vuosittain yhdestä kolmeen täysin uutta valimoa ja pienempiä modernisointeja 5-10. Käyttöiän ja kapasiteetin optimoinnin merkitys kasvaa koko ajan. Näihin voidaan vaikuttaa muun muassa modulaarisella konseptilla sekä standardoinnilla. Uusia painotusalueita ovat sähköistäminen, digitalisaatio sekä pitkälle viedyt automaatioratkaisut. ”Asiakkaamme ja sitä myöten kaikki toimittamamme 100 anodivalimoa sijaitsevat ympäri maailmaa. Palvelujen ja varaosien saatavuus on heille tärkeää, ja pidämme tästä hyvää huolta”, sanoo Metso Outote-


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook

Articles inside

Leena K. Vanhatalo: Katsaus Materia-lehden eli Vuoriteollisuus-lehden alkuvuosille

1min
pages 93-96

Pääsihteeriltä: Ari Juva

1min
page 92

Pakina Tuomo Tiainen: Hipsu Hiilen ihmeelliset seikkailut

3min
pages 88-89

Kaivosteollisuus: Pekka Suomela: Kilpailu ohjaa tekemään enemmän kuin laki vaatii

2min
page 86

Kolumni: Pertti Voutilainen: Metsään menivät ennusteet

3min
page 87

Metallinjalostajat: Kimmo Järvinen: EU-USA kestävän kehityksen teräskauppasopimus - susi lampaan vaatteissa?

2min
page 85

Euroopan ytimessä: Lotta Aalto, Olli Salmi: Osaamisen turvaaminen kaivannaisalalla vaatii yhteistyötä

2min
page 84

Hanna Leväniemi: Sovelletun geofysiikan XXIII neuvottelupäivät 2021 Espoossa

2min
pages 80-82

Jani Jansson, Ville-Valtteri Visuri: Metallurgijaoston

5min
pages 77-79

DIMECC on-line: Harri Kulmala: DIMECC kasvaa digivihreää muutosta toteuttaen

2min
page 83

Anne Rantanen: Sadas suomalainen anodivalimo maailmalle

1min
page 66

Elina Asikainen: Opintomatka Pohjois-Suomeen

1min
pages 67-68

Tuomo Tiainen: Alumiini on avain tulevaisuuteen

13min
pages 57-65

Terrafame: Terrafame kouluttaa uusia työntekijöitä omiin tarpeisiinsa – ja vähän Kainuunkin

1min
pages 55-56

Erkki Kuronen: Sotkamo Silver

2min
page 54

Kristina Karvonen: Geologian tutkimuskeskus tutkimusta yhteiskunnan hyväksi

4min
pages 49-53

Harri Leppänen, Jarmo Lilja, Kari Ojala, Marja

6min
pages 37-39

Markku Oikarinen, Henna Piirainen: POHTO

2min
pages 46-48

Timo Kronqvist: Raahen Valimo erikoistuu vaativiin valukomponentteihin

2min
pages 40-42

Janne-Pekka Manninen: Pohjoisen potentiaali valjastetaan käyttöön kestävästi ja tehokkaasti Oulun yliopistossa

4min
pages 43-45

Lasse Rautio: Paristojen kierrätyksestä virtaa luomukasvuun

3min
pages 35-36

Jorma Uusitalo: Investointeja pitkällä aikajänteellä

3min
pages 33-34

Anne Foley: Keliberin litiumhanke etenee myötätuulessa

5min
pages 29-32

Teemu Mäkinen, Sanna Tuukkanen: Kaivos- ja akkualan koulutusta kehittämässä Keski-Pohjanmaalla

2min
page 16

Johanna Hylkilä: Introducing KIP

4min
pages 17-19

Ulla Lassi, Pekka Tynjälä, Sari Tuomikoski

3min
pages 13-15

Eveliina Miettunen: Kehitysprojektin onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä

5min
pages 26-28

Visa Noronen: Maakaasusta apua akkujen tuotantoon

3min
pages 20-21

Maarit Frilund: Boliden Kokkola – vahva suuntautuminen tulevaisuuteen

5min
pages 22-25

Lukijalle Ari Oikarinen

2min
pages 7-8

Pääkirjoitus: Pentti Malinen: Kaivosasiaa Kainuusta

2min
page 9
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Materia 1/2022 by Materia-lehti - Issuu