Sotkamo Silver TEKSTI: ERKKI KURONEN
S
uomen ensimmäinen hopeakaivos on tuottanut noin neljä miljoonaa unssia eli tutumpana mittayksikkönä lähes 130 tonnia hopeaa maaliskuussa 2019 käynnistyneen tuotannon aikana. Hopea on jalometalli, mutta myös sähköistyvässä yhteiskunnassa tarvittava ”käyttömetalli”. Hopean poikkeuksellisen hyvää heijastusja sähkönjohtokykyä hyödynnetään mm. aurinkopaneeleissa, elektroniikassa ja johtimissa. Hopea muodostaa noin kaksi kolmasosaa kaivoksen liikevaihdosta. Hopean lisäksi kaivoksella tuotetaan kultaa, sinkkiä ja lyijyä. Esiintymä on löydetty 1980-luvun alussa, ja sen kehittäminen tuotantoon kesti lähes neljäkymmentä vuotta. Toki välissä oli noin 15 vuoden hiljainen vaihe. Tänä päivänä kaivoksella työskentelee noin 150 henkilöä, joista noin kolmasosa on Sotkamo Silverin omaa henkilöstöä ja loput urakoitsijoiden työntekijöitä. Kaivoksella on merkittävä vaikutus paikallistalouteen Kainuussa ja Pohjois-Suomessa, paitsi suorien, niin myös välillisten työpaikkojen ja ostettujen palveluiden kautta. Hopea esiintyy pääosin dyskrasiitti-, freibergiitti- ja pyrargyriitti-nimisissä mineraaleissa sekä metallisena hopeana. Päämalmi52
MATERIA 1/2022
mineraalit ovat sinkkivälke ja lyijyhohde sekä pyriitti. Esiintymä liittyy arkeeisiin happamiin vulkaniitteihin ja malmin isäntäkivi on kvartsi-serisiittiliuske. Hopeamalmi louhitaan pääosin maanalaisesta kaivoksesta. Louhintamenetelmä on pitkittäinen pengerlouhinta ja tyhjiksi louhitut tilat täytetään louheella. Räjäytetty malmi kuljetetaan maanpinnalle kuorma-autoilla. Kaivoksen vinotunneli on noin 3 kilometriä pitkä ja ulottuu yli 350 metrin syvyyteen maanpinnasta. Pääosa siitä on louhittu jo 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Esimurskattu malmi syötetään välivarastosta kartiomurskaimen kautta päiväsiiloon ja edelleen tanko- ja kuulamyllyjen sekä luokituksen jälkeen vaahdotukseen. Ensimmäisessä vaahdotusvaiheessa malmista erotetaan hopea-, kulta- ja lyijypitoinen rikaste, toisessa vaiheessa sinkki-hopearikaste ja lopuksi vielä pyriittirikaste. Hopea-kulta-lyijyrikaste pakataan suodatuksen jälkeen rikastekontteihin ja sinkki-hopea-rikaste sekä pyriittirikaste varastoidaan omiin siiloihinsa. Hopea-kulta-lyijyrikaste ja sinkki-hopearikaste toimitetaan jatkojalostettavaksi sulatolle ja pyriittirikaste varastoidaan kaivosalueelle varastoaltaaseen. Pieniä määriä pyriittirikastetta toimitetaan myös hyötykäyttöön.
Hopeakaivoksella on toiminut jo projektivaiheesta alkaen seurantaryhmä, johon kuuluvat edustajat paikallisista sidosryhmistä, asukkaista, mökkiläisistä ja osakaskunnasta sekä suurista maanomistajista, luontojärjestöstä, kunnasta ja viranomaisista. Tämä on ollut erinomainen mahdollisuus viestiä ajankohtaisista asioista molempiin suuntiin. Yhtiö on sitoutunut ottamaan käyttöön Kaivosvastuu-järjestelmän ja paikalliset sidosryhmät ovat ensiarvoisen tärkeitä sosiaalisen toimiluvan ja toiminnan hyväksyttävyyden kannalta. Painotamme strategiassamme vahvasti vastuullisuutta ja paikallisuutta. Nämä teemat tukevat vahvasti toisiaan. Yhtiön tavoitteena on jatkaa hopeakaivoksen toiminta-aikaa ja löytää uusia malmeja lähialueelta. Olemme keskittyneet Kainuun alueen malmivarojen kehittämiseen. Osana tätä strategiaa ovat myös Suomussalmella sijaitsevat Peura-ahon ja Hietaharjun kaivospiirit ja niiden nikkeli-kupari-koboltti-platina-palladiumvarannot. Konsernin emoyhtiö, Sotkamo Silver AB, on ruotsalainen, mutta noin 85 % sen osakkeista on suomalaisomistuksessa. Operatiivista toimintaa hoitaa emoyhtiön täysin omistama tytäryhtiö Sotkamo Silver Oy. ▲
