TRACEGROW OY
Paristojen kierrätyksestä virtaa luomukasvuun Suurimmalle osalle lukijoistamme ovat tuttuja kaupoissa olevat punaiset pahvilaatikot, joihin voi viedä käytetyt akut ja paristot. Laatikon halutuinta materiaalia ovat litiumakut, jotka ovat arvokkaita sisältämänsä koboltin takia. Ne saadaankin hyvin kiertoon metalliteollisuuden raaka-aineiksi. TEKSTI: LASSE RAUTIO
L
aatikoiden sisällöstä valtaosa eli noin 80 % on kuitenkin tavallisia kertakäyttöisiä alkaliparistoja, joita käytetään kaukosäätimissä, palovaroittimissa yms. Yleisin kierrätysmenetelmä on murskata paristot, jonka jälkeen teräs magneettierotetaan terästeollisuuden raaka-aineeksi, ja jäljelle jäävä sinkki- ja mangaanipitoinen ”musta massa” puolestaan jatkaa Eurooppaan ns. Waelz-uuniin. Näissä uuneissa sinkki otetaan talteen korkeassa lämpötilassa, ja mangaani
puolestaan jää kuonaan. Prosessi syö paljon energiaa johtuen korkeasta lämpötilastaan. Kärsämäellä toimiva Tracegrow Oy syntyi nämä punaiset laatikot vastaanottavan Akkuser Oy:n tytäryhtiöksi. Nykyään yritys on kokonaan itsenäinen. Yritys perustettiin kehittämään teknologiaa alkaliparistojen järkevään hyötykäyttöön, jossa sinkki ja mangaani saataisiin hyödynnetyiksi. Yhteistyötä tehtiin ja tehdään edelleen ahkerasti professori Ulla Lassin tutkimusryhmän kanssa Oulun yliopistossa.
Tracegrow’n toimitusjohtaja Mikko Joensuu kertoo yrityksen historiasta: ”Alkuperäinen ajatus oli palauttaa pariston sisältämät metallit, kuten sinkki ja mangaani, takaisin paristoihin. Pian kuitenkin huomattiin, että mustasta massasta voidaan valmistaa lannoitetuotteita. Tässä vaiheessa innostuivat myös sijoittajat, ja yhtiötä ryhdyttiin kehittämään määrätietoisesti ja ammattimaisesti.” Sinkki ja mangaani ovat paitsi paristojen raaka-aineita, myös viljelykasvien tarvitsemia tärkeitä hivenravinteita. Koska niiden erotMATERIA 1/2022
33
>
