Toimitusneuvoston uudet jäsenet
Arto Suokas Arto Suokas tässä, terve! Jotkut minut myös Reiskana tuntevat. Olen Otaniemestä valmistunut Raimo Matikaisen opettama kaivosinsinööri. Koko työelämäni olen kaivanut toiselle kuoppaa, eli olen tehnyt kaivoshommia ympäri maailmaa. Yli 35-vuotinen ura on ollut - ei välttämättä yllättävää horoskooppikaksoselle - kaksijakoista. Puolet Suomessa, puolet ulkomailla - puolet avolouhoksilla, puolet maan alla. Yhteistä ja parasta ovat olleet työn haasteiden kautta syntynyt osaaminen, ongelmien ratkaisut ja kaveruussuhteet. Yllättävin yhteys: olin elokuussa 1985 lähdössä Flin Floniin Kanadaan tekemään Outokummun sponsoroimaa diplomityötä, ja lähtöä juhlittiin tietysti Kaljakeltsussa Dipolissa. Samaan aikaan oli Hesassa junioreiden MM-purjehduskisat. Samassa pöydässä olivat jonkun kanadalaisen purjehtijan vanhemmat. Kerroin Flin Floniin lähdöstä, jolloin isä totesi: ”Ah, Flin Flon – I worked there as a geologist for a few years.” Pieni on maailma. Materia-lehden sisällön osalta pyrin miettimään ja löytämään aiheita ja ideoita, joilla saamme (minua paljon) nuoremman nykysukupolven kiinnostumaan alasta, jolla osaltamme turvaamme maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden ▲.
Jannis Mikkola Olen 48-vuotias kolmannen polven Vuorimies. Nähnyt siis vuorimieselämää jo lapsesta lähtien läheltä ja monelta eri kantilta. Ensimmäiset muistoni siitä ovat iloiset ja horjuvat vuorimiehet isoisäni järjestämillä vappugimoilla. TKK ”Vuoriteollisuusosasto”, joka opiskellessani oli nimeltään Materiaali- ja kalliotekniikan laitos, on osaamiseni kotipesä isienmaidon lisäksi. Nykyinen tehtäväni on rakennetun ympäristön asiantuntijayritys Sitowise Oy:n liiketoimintajohtaja sekä varatoimitusjohtaja. Vastuullani on yrityksen Infraliiketoiminnan vetäminen. Yrityksestä kannattanee vielä mainita, että meitä on yhteensä reilu 2 000 ja toimimme neljässä maassa. Infran lisäksi meillä muina liiketoimintoina ovat rakennukset ja kiinteistöt sekä digitaaliset palvelut. Toiset pääsevät lehtien sivuille lähinnä ammatillisista onnistumisistaan. Itse olen saanut eniten palstamillejä olutta juomalla, kun 3 vuotta sitten sain täyteen 1000 erilaista juotua olutta. Jos jotain sattuisi tällainen asia kiinnostamaan, niin googleen vaan hakusanaksi ”Jannis olut”. Vapaa-ajan ongelmia minulla ei ole. Pidän kaikesta käsillä tekemisestä taonnasta puutöiden kautta vaatteiden ompeluun. Kaikenlainen mökkiin liittyvä puuhailu ja rakentaminen vie aikani kesäisin. Liikunta pitää minut kunnossa ja mielen virkeänä. Ja kun pitää rentoutua, niin sen teen olutpullon ääressä, kuten edeltä voi arvata. Tilastojeni mukaan olen eiliseen mennessä juonut 1823 erilaista olutta. Perheeseeni kuuluu kaksi täysi-ikäistä tytärtä sekä puoliso ja tietenkin kreikkalaisen pe-
rinteen mukaisesti joukko lähisukulaisia. Luulen, että jään lajini viimeiseksi eli tytöistä ei enää neljännen polven vuorimiestä tule. Oman työurani perusta ovat kalliorakentamiseen liittyvät hankkeet sekä isot monialaiset kaupunkikehityshankkeet. Jälkimmäisistä kannattaa mainita Helsingin isot megahankkeet, kuten mm. vuosituhannen alussa rakennettu Kampin keskus ja hetki sitten valmistunut Kalasataman keskus eli Redi. Molemmat liittyivät myös vahvasti kalliorakentamiseen. Kaikenlaisia kalliopysäköintilaitoksia on suunniteltu aina Espoosta Ouluun. Hankkeet ovat olleet todella monipuolisia ja niihin on liittynyt hienostuneita datakeskuksia ja sitten vähemmän hienostuneita jätevedenpuhdistamoita sekä erilaisia varastoja mm. kivihiilen varastointiin. Tietenkin myös liikennehankkeet metrosta tieja rautatietunneleihin ovat tulleet tutuiksi. Viime vuosina työni ovat keskittyneet projekteja enemmän yleisjohtamiseen ja toiminnan kehittämiseen, jolla toivottavasti mahdollista itse aikanaan kokemani onnistumisen elämykset muille asiantuntijoillemme. Kokonaan projekteista en kuitenkaan ole malttanut luopua. Motivaationi toimitusneuvostotyöhön lähtee siitä, että haluan tuoda lehden lukijoille enemmän rakennetun ympäristön sisältöä täydentämään ansiokasta teollisuuspainotteista lähestymiskulmaa. Ovathan näinä aikoina liikkuminen, materiaalivirrat, kierrätys, vastuullisuus sekä vähähiilisyys kaikkien huulilla. Itsekin toimin päivittäin näiden asioiden parissa. ▲
MATERIA 3/2022
75
