2 minute read

Leena K. Vanhatalo: Historian havinaa

Historian havinaa

Selailin taas noin kymmenen vuoden lehdet 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun puoliväliin.

Selatessani näitä vanhoja Vuoriteollisuus-lehtiä silmiini pisti artikkeli Eero Mäkinen -muistomitalista. Lehden numerossa 1-1956 oli juttu siitä, että ilmeisimmin Eero Mäkinen -mitali oli alun perin pronssinen muistomitali, jonka jäsenet pystyivät lunastamaan itselleen. Samalla tehtiin hopeinen ansiomitali. Molemmat mitalit ovat kuvanveistäjä Kalervo Kallion ansiokasta käsialaa. Heräsi kysymys: Kuinka paljon näitä muistomitaleita vielä löytyy pöytälaatikoista?

Ansiomitalithan on numeroitu ja lista saajista on yhdistyksellä tiedossa.

Numerossa 2-1956 oli puolestaan artikkeli entisistä rautaruukeista. Artikkelin aloitussanoista löytynee vinha ohjenuora nykyhetkeenkin: ”…mutta ei vain hyvän yleissivistyksen, vaan myös avarakatseisuuden vuoksi tulisi vuorimiestenkin joskus saada perehtyä menneeseen maamme vuoriteollisuuden kohdalta.”

Merkille pantavia tuon ajan lehdissä olivat seikkaperäiset artikkelit. Muun muassa numerossa 2-1957 on lähes 20 sivua pitkä artikkeli Vihannin kaivoksesta. Numerossa 2-1958 oli puolestaan lyhyempi juttu Förbyn kalkkiteollisuudesta. Selatessani tuon ajan lehtiä, tietysti omien värittyneiden lasieni läpi, nousevat nämä jutut subjektiivisesti esille. Förbyn kaivos oli näet ensimmäinen kaivos, jossa olen koskaan käynyt ja Vihanti oli ensimmäinen kesätyöpaikkani teekkarina.

Vuoden 1958 ensimmäisessä numerossa on ansiokas ja viihdyttäväkin juttu Vuorimiesyhdistyksen alkuvaiheista. Ensimmäisen kesäretken vaiheista on kirjoitettu mm. näin: ” Päivällisen jälkeen oli ins. Harki kutsunut luokseen eräitä silmäntekeviä herroja, mutta muu joukko jäi hieman tuuliajolle. Harki ei kuitenkaan ollut ottanut huomioon, että Porissa poliisi on perillä kaikista asioista, ja niinpä nytkin, kun yksi ja toinen vuorimies huomasi jääneensä ilman ohjelmaa, hän kääntyi paikallisen passipoliisin puoleen, joka tiesi muiden olevan Harkin luona jatkolla. Niinpä vieraita rupesi tulemaan pitkin iltaa niin, että talo täyttyi ääriään myöten. Jopa hieman

2-1957 lehdestä löytyi tällainen musiikkikaupan mainos. Onhan vuorimiehet olleet aina kovia musisoimaan.

1960-luvulla alkoi ilmestyä myös englanninkielisiä mainoksia.

tuotti hämminkiä, kun sinne rupesi tunkeutumaan autonkuljettajiakin. Tosin tämä autonkuljettaja osoittautui erääksi tunnetuksi vuorineuvokseksi, joten sekin asia selvisi. ” Harmillisesti minä -muodossa kirjoitetun jutun kirjoittajan nimeä ei numerosta selvinnyt ja itse artikkelikin loppuu kuin leikaten kesken. Onko tullut painovirhepaholainen vai lieneekö teksti jatkunut jossain muualla. Lueskelen näitä tarinoita digilehtiarkistosta. Pitänee matkustaa varsinaiseen arkistoon tutkimaan printtilehdetkin joskus.

Numerossa 1-1959 on hengästyttävä artikkeli ”Taittopyörättömien Koepe-nostolaitteiden kannattavien köysien ja köysikuormien mitoitus”. Käykäähän katsomassa. Nostan hattua niille, jotka asiasta ymmärtävät. Samaisessa lehdessä ovat mitä ilmeisimmin kaivossanaston alkulähteet: kenraaliluutnantti Unio Sarlinin kokoama kiviteollisuussanasto englanti-suomi. Kai-

Työasumainos vuodelta 1964 vossanastoahan taitaa olla arkistossa vielä jäljellä muutama kappale myytävänä.

Numerossa 2-1963 fil. tri Marjatta Okko, Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi on pohtinut tieteellisen kirjallisuuden käytön ongelmia. ”Painetun sanan avulla saa niin tutkija kuin soveltaja tuntuman oman alansa virtauksiin. Pulmana on kuitenkin se tosiasia, että painettua sanaa alalta kuin alalta ilmestyy nykyisin tavattoman paljon.” Näin siis kirjoitettiin lähes 60 vuotta sitten.

Lehden numerossa 2-1964 on tekn.tri. Markku Mannerkosken (Oulun Yliopisto) kirjoittama vuosikokousesitelmään pohjautuva artikkeli Metalliopin historia.

Näinä energiakriittisinä aikoina silmiini pisti vielä GTK:n ylijohtaja Vladi Marmon kirjoitus: ”Voiko Selkämeren pohjassa olla öljyä?” Käyhän itse lukemassa, mihin johtopäätökseen hän päätyi. Kaikkea muutakin mielenkiintoista ja hauskaakin löytyy vuosien varrella kirjoitettuna.

Erinomaista kesän jatkoa toivottelen kaikille lukijoille! ▲

TEKSTI: LEENA K. VANHATALO

1-1965 lehdessä Vuomieskillan mainos. Mitenköhän näiden kivilaatikoiden kauppa mahtoi käydä?

This article is from: