Risto Pennanen: Sota korostaa kotimaisen kaivosteollisuuden merkitystä

Kuuma Malmi-kiertueella malminetsinnästä kertoivat muun muassa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela, Keliber Oy:n päägeologi Pentti Grönholm, GTK:n ryhmäpäällikkö Aleksi Salo ja Tukesin ylitarkastaja Ilkka Salo.

Sota korostaa kotimaisen kaivosteollisuuden merkitystä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut kotimaisen kaivostuotannon merkitystä, kertoo Kaivosbarometri 2022. Työ kaivoksilla on kuitenkin etäinen asia valtaosalle suomalaisista.

Suomalaiset ymmärtävät erittäin hyvin kaivostoiminnan merkityksen Suomelle ja koko EU:lle. Valtaosa kansalaisista näkee, että Eurooppa tarvitsee omia kaivoksia eikä vanha manner voi elää pelkästään tuontiraaka-aineiden varassa.

Näin kertoo toista kertaa tehty Kaivosbarometri, jonka Taloustutkimus toteutti keväällä Kaivosteollisuus ry:n toimeksiannosta. Kolme neljästä vastaajasta arvioi, että Suomi ja EU ovat liian riippuvaisia Kiinan ja Venäjän kaivosteollisuuden tuotteista. Arvio on osuva, sillä Eurooppa kuluttaa maailman mineraaleista noin 20 prosenttia, mutta tuottaa vain kolme. Euroopan komissio ja parlamentti ovatkin jo pitkään olleet huolissaan siitä, että Kiina hallitsee monien tärkeiden raaka-aineiden tuotantoa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on havahduttanut päättäjät siihen tosiasiaan, että myös Venäjällä on erittäin vahva rooli monien metallien tuottajana. Esimerkiksi autojen katalysaattoreissa, tietokoneissa ja puhelimissa käytettävän palladiumin globaalista tuotannosta Venäjän hallussa on noin 44 prosenttia. Maalla on huomattava osuus myös vanadiinin, titaanin ja platinan tuotannosta.

Kaivosteollisuuden toimintaympäristöä parannettava

Venäjä-suhteiden aallonpohja on erityisen huolestuttavaa, koska monien raaka-aineiden kysyntä kasvaa nopeasti muun muassa vihreän teknologian yleistymisen takia. Kun kysyntä kasvaa ja tarjontaan tulee häiriöitä, voi edessä olla yllättävää niukkuutta.

Jotta kaivosteollisuus voisi tukea Eurooppaa vihreässä siirtymässä ja irtaantumisessa fossiilisista polttoaineista, pitäisi alan toimintaympäristöä kehittää.

Esimerkiksi Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n analyytikko Tae-Yoon Kim on todennut Tiede-lehden mukaan, että valtioiden pitäisi lähettää kaivosteollisuudelle voimakkaampia markkinasignaaleja sen merkiksi, että energiasiirtymälle on näytetty vihreää valoa. ”Tässä onkin suuri ristiriita. Suomi ja Eurooppa haluavat irti fossiilisista polttoaineista vihreän siirtymän avulla, mutta siirtymän mahdollistavan kaivosteollisuuden toiminnalle asetetaan koko ajan uusia esteitä”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Kestävän kaivostoiminnan kannalta keskeisiä asioita toimintaympäristössä olisivat: • Kokonaisuuden huomioiva lainsäädäntö. • Ketterät lupakäytännöt • Kannustava verotus • Kehittyvä koulutus – ja tutkimusverkosto • Pitkäjänteinen toimintaympäristö Suomalaiset näkevät kirkkaasti kaivosten tarpeellisuuden

Ota kantaa väittämään: “Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka-aineita voi tuoda muualta”

44 5 2 4

13

33

Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa

Kuvateksti: 77 prosenttia suomalaista tyrmää ajatuksen, että Eurooppa voisi elää pelkästään muualla olevien kaivosten varassa.

Suomalaista 77 prosenttia tyrmää ajatuksen, että Eurooppa voisi elää pelkästään muualla olevien kaivosten varassa.

Väite Keskiarvo 1-5 (1= täysin eri mieltä 5= täysin samaa mieltä) Täysin + Jossain määrin samaa mieltä (prosenttia vastaajista) Täysin + jossain määrin eri mieltä (prosenttia vastaajista)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa kotimaisen kaivostuotannon tärkeyttä

Nyt kaivosteollisuuden erityinen huoli on siinä, että alaan vaikuttavaa merkittävää 4,13 lainsäädäntöä tehdään useissa ministeriöissä 76% 6% eikä eri lakien yhteisvaikutusta arvioida riittävän hyvin. Siksi uusi lainsäädäntö ei välttämättä huomioi kokonaisuutta riittävän hyvin.

Työ kaivosalalla on suomalaisille vierasta

Kaivosbarometrin huolestuttava viesti kaivosteollisuudelle on, että työ kaivosteollisuudessa ei houkuta suomalaisia. Vain 18 prosenttia vastaajista arvioi, että kaivosala

Väite Keskiarvo 1-5 (1= täysin eri mieltä 5= täysin samaa mieltä) Täysin + Jossain määrin samaa mieltä (prosenttia vastaajista) Täysin + jossain määrin eri mieltä (prosenttia vastaajista)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa kotimaisen kaivostuotannon tärkeyttä

Mielestäni Suomi ja EU ovat liian riippuvaisia Kiinan ja Venäjän kaivosteollisuuden tuotteista Mielestäni Suomi ja EU ovat liian riippuvaisia Kiinan ja Venäjän kaivosteollisuuden tuotteista 4,13 Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka4,13 aineita voi tuoda muualtakin. 4,13 75% 5%

1,83 76% 6% 6% 77%

75% 5%

Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka-aineita voi tuoda muualtakin. 1,83 6% 77%

En toivoisi Suomeen enää yhtään uutta kaivosta

Jos pohtisin uutta opiskelu- tai työpaikkaa, kaivosala voisi olla kiinnostava vaihtoehto 2,70

1,99 26%

18% 46%

70%

En voisi periaatteellisista syistä opiskella tai työskennellä kaivosyhtiössä

Kaivosala tuo työtä monille paikkakunnille, joilla muuten olisi niukasti työpaikkoja 2,25

4,13 19%

79% 62%

7%

voisi olla kiinnostava vaihtoehto, jos pohtisi uutta opiskelu- tai työpaikkaa.

Alan kannalta huojentavaa kuitenkin on, että opiskelua ja työtä eivät estäisi periaatteelliset syyt. Näin sanoo 60 prosenttia vastaajista. Keskeinen syy näyttäisi olevan se, että ala on vieras etenkin naisille ja etelässä asuville kansalaisille yleisesti.

Monella kaivospaikkakunnalla alaa piti kiinnostavana vaihtoehtona yli 40 prosenttia vastaajista. Kaivoksien lähellä asuvat ovat nähneet, että ala tarjoaa kiinnostavia tehtäviä kaivosammattilaisten lisäksi muun muassa digiosaajille ja ympäristöasiantuntijoille.

Kuuma Malmi -kiertue lähestyi kansalaisia

Kaivosalan vähäinen vetovoima työnantajana voi kasvaa nykyistä suuremmaksi haasteeksi, koska kilpailu työntekijöistä kiristyy koko ajan. Etenkin kisa digiosaajista koskee koko Eurooppaa. Siksi alan on syytä kertoa omasta arjestaan nykyistä monipuolisemmin, jotta etenkin opiskeluaan pohtivat nuoret näkevät, kuinka merkityksellistä työtä kaivosalalla voi tehdä.

Kaivosteollisuuden malminetsintäryhmä teki oman osansa alan tunnetuksi tekemisessä organisoimalla malminetsinnästä kertovan Kuuma Malmi -kiertueen viidelle paikkakunnalle. Huhti-toukokuussa järjestetyssä tilaisuudessa kansalaisilla oli mahdollisuus keskustella malminetsijöiden ja alan ammattilaisten kanssa toimialasta. Tilaisuuksissa esiintyi muun muassa GTK:n, Tukesin ja ELY-keskuksen sekä yritysten edustajia.

Tilaisuuksissa käytiin läpi muun muassa mineraalien merkitystä yhteiskunnassa, vastuullisen malminetsinnän periaatteita sekä maanomistajien ja kansalaisten oikeuksia.

Vastaavanlaisia ponnisteluita on järkevää jatkaa, jotta ala tulisi tunnetuksi myös monipuolisena työnantajana.

Suomalaiset kertoivat näkemyksiään valtakunnallisessa Kaivosbarometrissa. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy toista kertaa Kaivosteollisuus ry:n toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin 4-14.4.2022. Vastaajia oli 1003. ▲

TEKSTI: RISTO PENNANEN