Pääkirjoitus: Hannu Hautala: Liikenteen sähköistämistä on syytä jouduttaa

Liikenteen sähköistämistä on syytä jouduttaa

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen on vakava peruste liikenteen sähköistämiselle. Fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, hiilen ja kaasun polttamisesta on päästävä eroon, jotta ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Alkuvuonna on ilmennyt toinenkin painava syy jouduttaa tätä tavoitetta: öljy- ja kaasuostojen nopea lopettaminen Venäjältä, joka käy julmaa sotaa Ukrainassa pitkälti energiatulojensa turvin.

Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja suunnitelmia liikenteen sähköistämisestä. Meillä on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus tulla maaksi, joka tunnetaan akkumateriaaleista ja -järjestelmistä sekä niihin liittyvästä monipuolisesta osaamisesta. Polttomoottoriautoista luopuminen ja sähköautojen käyttöön siirtyminen tulee olemaan yksi aikamme merkittävistä teknologisista ja teollisista muutoksista, ja se vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan.

Kuten usein on todettu, uusien teknologioiden kehittyminen tapahtuu materiaalikehityksen kautta. Materiaalikehitys on edelläkävijä, joka mahdollistaa uudet teknologiat. Liikenteen sähköistämisessä tarvittavat litiumioniakut edellyttävät korkealaatuisia akkukemikaaleja, joiden valmistamiseen tarvitaan mineraaleja ja metalleja. Litiumioniakkujen valmistamisessa tarvittavat eri akkumetallien määrät vaihtelevat akkutyyppien mukaan, kuitenkin niin, että litium on nimensä mukaisesti aina mukana.

Keliber valmistelee liki 500 miljoonan euron investointia Kaustisella, Kruunupyyssä ja Kokkolassa käynnistääkseen akkuteollisuuteen sopivan litiumhydroksidin tuotannon omasta malmista ensimmäisenä Euroopassa. Parhaillaan meneillään ovat mm. ympäristölupahakemuksia koskeva päätöksenteko aluehallintovirastossa, teknologiasopimusten viimeistely ja rahoitusta koskevien neuvottelujen loppuun saattaminen. Kokkolan ja Kaustisen rajalla sijaitsevalla Syväjärven kaivoksella sivukiven louhinta käynnistyi 5. toukokuuta; sivukiveä tarvitaan infrarakentamisessa ja samalla arvokas litiummalmi saadaan hyvin esille. Laitosten rakentamiseen on tarkoitus ryhtyä heti, kun Kaustisella sijaitsevalle Rapasaaren kaivokselle, Päivänevan rikastamolle ja Kokkolaan rakennettavalle litiumhydroksiditehtaalle myönnetään toimintaan tarvittava ympäristölupa. Rakentamisen aikana työmailla tulee työskentelemään jopa 500 ammattilaista, ja sen jälkeen vuonna 2024 käynnistyvässä tuotantovaiheessa Keliberin palkkalistoilla on noin 180 henkilöä. Lisäksi palveluna ostettavat toiminnot kuten louhinta ja kuljetukset tarjoavat työtä noin 70 henkilölle. Tulevan henkilöstön koulutuksessa Keliber tekee yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Rekrytoinneissa yhteistyökumppanina on mm. Pyhäsalmen kaivos, jossa maaliskuussa 1962 käynnistynyt tuotanto on nyt loppumassa ja ammattitaitoista väkeä vapautumassa työmarkkinoille. Keliber neuvottelee myyntisopimuksista sangen suosiollisessa tilanteessa, sillä litiumin kysynnän kasvaessa sen hinta on noussut ja saattaa nousta edelleen. Potentiaalisia asiakkaita ovat nimekkäät eurooppalaiset autonvalmistajat ja suuret akkukemikaalien valmistajat; näillä toimijoilla on tehtaita ja hankkeita myös Suomessa. Litiumkemikaalien kysynnän kasvua Euroopassa kuvastaa esimerkiksi litiumhydroksidin menekki, joka on nyt noin 15 000 tonnia vuodessa, kun vuonna 2030 kysynnän arvioidaan olevan 250 000 tonnia.

Muutamassa yhteydessä olen tullut sanoneeksi, että litiumia saa Australiasta, Chilestä ja Kaustiselta. Vastuullista toimintaa odottaville asiakkaille on ollut helppo perustella Keliberin vahvuuksia mm. Suomen sähköntuotannon aiheuttamilla alhaisilla CO2-päästöillä, LNG-kaasun käytöllä ja lyhyellä kuljetusmatkalla Kokkolasta Keski-Eurooppaan, mikä omalta osaltaan pitää päästöt vähäisinä.

Liikenteen sähköistämistä kannattaa edistää, koska se on keino hillitä ilmaston lämpenemistä ja luoda uutta vihreän siirtymän liiketoimintaa. Suomen valtiovalta on ryhtynyt toimenpiteisiin, ja tätä kirjoitettaessa luettavissa on ympäristöministeriön tuore lausuntopyyntö lakiehdotukseen, joka koskee tiettyjen vihreän siirtymän investointien väliaikaista etusija-asemaa ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa. Toivottavasti lakihanke tuo hyötyä, joka on osoitettavissa lupahakemusten käsittelyaikojen lyhenemisenä ja investointiprojektien nopeutumisena. ▲

HANNU HAUTALA, CEO, KELIBER OY