Onko teollisuus valmis vihreään siirtymään? Yritysten toimintaympäristö on ollut muutoksessa jo pitkään. Pandemian ja sodan pitkityttyä vaikutukset ovat mittavia. Kuitenkin näidenkin jälkeen edessä on kolmen toisiinsa linkittyvän kriisin suma: luonnonvarojen hupeneminen, ilmastonmuutos sekä luontokato. Luonnonvarojen ylikäyttöä edistää tuhlaileva ja epätehokas lineaarinen talousjärjestelmämme. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla yritys pystyy muuttamaan toimintaansa kohti vihreää siirtymää, ylläpitäen oman toiminta- ja kilpailukykynsä.
K
iertotaloudessa materiaalit kiertävät uuden tuotteen raaka-aineeksi, ja valmistetut tuotteet ovat palveluiden avulla korkealla käyttöasteella. Muutos kohti kiertotaloutta on jo käynnissä, mutta tahtia on lisättävä. Toimintaympäristö onkin ottanut jo aimo harppauksia tähän suuntaan. OECD:n mukaan luonnonvarojen käytön ennustetaan tuplaantuvan vuoteen 2060 mennessä, jos toimintamalleja ja sitä ohjaavaa lainsäädäntöä ei muuteta kiertotalouden mukaiseksi. Luonnonvarojen käytön tuplaantuessa tuplaantuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä vaikutukset vesistöihin, maaperään ja ilmaan. Kasvu ei ole maapallon kantokyvyn rajoissa, vaan luonnonvarojen käyttöä pitää vähentää toimintatapoja ja kulutustottumuksia muuttamalla. Kansainvälisen luonnonvarapaneelin mukaan globaaleista päästöistä puolet aiheutuu luonnonvarojen käyttöönotosta ja prosessoinnista. Potentiaalia toimia tehokkaammin on: materiaaleista tällä hetkellä vain alle 10 % palaa takaisin käyttöön. Kiertotalousasteen kaksinkertaistamisella voidaan saavuttaa 39 % päästövähennykset vuoteen 2032 mennessä (Circularity Gap Report, 2021). Kiertotalous ja ilmastotoimet ovat vahvasti kytkeytyneitä ja teollisuudella on valtavat mahdollisuudet toimia muutoksen tukijalkana. Sitran vuonna 2018 rahoittaman selvityksen mukaan vain neljän materiaalin – teräksen, sementin, alumiinin ja muovien – tuotanto ja käyttö täyttävät jäljellä olevan hiilibudjetin vuoteen 2100 mennessä (Material economics 2018). Kiertotalouden ratkaisuilla voidaan vähentää EU:n raskaan teollisuuden päästöjä 56 % vuoteen 2050
mennessä. Materiaalien kiertoa tehostamalla voidaan saavuttaa suurin vaikutus ja 33,6 % päästövähennykset. Tuotteiden materiaalitehokkuutta parantamalla, esimerkiksi tehostamalla tuotesuunnittelua ja komponenttien uudelleenkäyttöä, saavutetaan 10,5 % vähennyspotentiaali ja kiertotalouden liiketoimintamalleilla kuten pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja nostamalla käyttöasteita loput 11,7 %. Kiertotalous on myös huoltovarmuusasia. Ensin pandemia ja sitten sota osoittivat lineaaristen toimitusketjujen haavoittuvuuden. Kiertotalouden mukaiset toimitusketjut edistävät resilienssiä, kriisinkestävyyttä ja vähentävät geopoliittisista riskeistä syntyviä pullonkauloja. Kiertotalouden ratkaisuilla, kuten materiaalikierrolla turvaamme raaka-aineen saatavuuden teollisille prosesseille. Silloin emme hukkaa arvokkaita materiaaleja jätteenä oman talousalueen ulkopuolelle. Keskityttäessä alueellisemmin saataviin raaka-aineisiin, sivuvirtoihin, kierrätysmateriaalin käyttöön sekä palveluliiketoimintaan voidaan vähentää tarvetta ottaa käyttöön neitseellisiä luonnonvaroja.
KIERTOTALOUDEN MUKAISET TOIMITUSKETJUT EDISTÄVÄT RESILIENSSIÄ, KRIISINKESTÄVYYTTÄ JA VÄHENTÄVÄT GEOPOLIITTISISTA RISKEISTÄ SYNTYVIÄ PULLONKAULOJA.
EU strategiat kiihdyttävät muutosta Kiertotalouden potentiaali vihreän siirtymän edistäjänä on tunnistettu niin EU-strategioissa kuin rahoitusmahdollisuuksissakin. Tästä johtuen on käynnistynyt merkittäviä toimenpiteitä, joilla kiertotalous on nousemassa valtavirtaan. EU:n vuonna 2020 julkaistussa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa on tunnistettu siirtymän kiertotalouteen olevan välttämättömyys hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuonna 2050. EU:n ensimmäisen, vuonna 2015 julkaistun kiertotalouspaketin päätavoitteena oli luoda toimivat markkinat kierrätysraaka-aineille sekä vähentää jätteen määrää kierrätystavoitteita nostamalla. Uudessa ohjelmassa kunnianhimoisena tavoitteena on muuttaa tuotanto- ja kulutusrakenteita – edistää siirtymistä tavaroiden omistamisesta palvelujen käyttämiseen. Sen keskeinen politiikkatoimi on kestävän tuotepolitiikan uudistus, joka tulee tulevaisuudessa edellyttämään eri tuoteryhmiltä kiertotalouskriteerien kuten pitkäikäisyyden ja korjattavuuden täyttämistä. Tämä edistää toimintaympäristöä kiertotalouden liiketoimintamalleille suotuisaksi. Kiertotalous on huomioitu myös EU:n uudessa teollisuusstrategiassa 2020, jonka painopisteet ovat kilpailukyky, ilmastoneutraalisuus ja digitaalisuus. Nämä tukevat hyvin Suomessa jo pitkällä olevaa kaksoissiirtymää vihreän ja digitaalisen liiketoiminnan edistämiseksi. Toimivat kierrätysmateriaalien sisämarkkinat, resurssitehokas tuotesuunnittelu ja kiertotalouden liiketoimintamallit edistävät kilpailukyvyn ylläpitoa raaka-aineiden saatavuuden ja energian hinnan nousun asettamien haasteiden edessä. MATERIA 3/2022
61
>
