Mielenkiintoinen paneelikeskustelu on käynnissä. Paneelikeskustelijat vasemmalta erikoisasiantuntija KTT Jarkko Vesa (TEM), metsäneuvos Erno Järvinen (MMM), pääjohtaja Johanna Buchert (LUKE), ja paneelin juontaja, päätoimittaja Jukka Ruukki (Tiede -lehti)
Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö 70 vuotta Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö täyttää tänä vuonna 70-vuotta ja säätiö järjesti sen kunniaksi 70-vuotisseminaarin 19.5. Rake-salissa Helsingissä. Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö on rahoittanut 70 vuotensa aikana 35 miljoonalla eurolla 1823 hanketta ja rahoittaa vuosittain kymmenen väitöskirjaa. Ensi vuonna tarkoituksena on tukea myös yhtä ukrainalaista väitöstutkijaa. Suomen LuonnonvarainTutkimussäätiö myös palkitsee vuosittain yhden säätiön aihealueeseen liittyvän väitöstyön 10 000 euron palkinnolla, joka myönnettiin tilaisuudessa TkT Lasse Klemettiselle. Metallinjalostuksen raaka-aineet paremmin hyödyksi Aalto-yliopistosta väitellyt Klemettinen sai palkinnon väitöstyöstään Behaviour of trace elements in copper smelting processes – LAICP-MS as a tool for sample characterization. Klemettisen tutkimus edistää luonnonvarojen käyttöä ja tehostaa liekkisulatusmenetelmää. Hänen työnsä tuloksia voidaan soveltaa suoraan metallurgisiin prosesseihin ja teollisen mittakaavan prosesseissa jo muutaman prosentin parannus tarkoittaa miljoonien eurojen tuottoa. Väitöskirjaa palkinnon saajaksi esittäneet prof. Ville Alopaeus ja prof. Ari Jokilaakso ovat kuvanneet väitöskirjan ansioita seuraavasti: TkT Klemettisen väitöskirja koostuu kuudesta vertaisarvioidusta tieteellisestä ar54
MATERIA 3/2022
tikkelista, jotka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Työssä on ensimmäistä kertaa kattavasti sovellettu geologiassa jo rutiininomaisesti käytettävää analyysimenetelmää metallurgisiin näytteisiin ja saatu tämän ansiosta uutta tietoa ja tarkkuutta hivenaineiden (mm. harvinaiset maametallit ja jalometallit) jakautumisesta perusmetallien valmistusprosesseissa. Työn esitarkastajat arvioivat työn kuuluvan ’Top 20 %’ luokkaan uusien tieteellisten tulosten, menetelmien ja tieteellisen esitystavan perusteella sekä vastaaviin väitöskirjoihin verrattuna. Suomen mineraalivarannot ovat Euroopan mittakaavassa runsaat, mutta täälläkin puhtaat perusmetallien malmivarat ovat huvenneet. Metallien perustuotanto on paljon tuontiraaka-aineiden varassa. Suomalainen
metallinjalostus värimetallien osalta perustuu Suomessa kehitettyyn liekkisulatusteknologiaan, jossa voidaan käyttää eri rikasteista sekä kierrätetyistä raaka-aineista (elektroniikkaromun jakeet, eri metallien sakat jne.) koostettuja syöttöseoksia. TkT Klemettisen työ tuo välttämättömän lisän monien arvometallien käyttäytymisen tuntemiseen juuri kuparin ja nikkelin liekkisulatusprosesseissa. Tällöin köyhempiäkin mineralisaatioita voidaan hyödyntää osana syöttöseosta ja saada näin Suomen mineraalivarannoissa olevat arvokkaat perus- ja jalometallit tehokkaammin jalostetuksi puhtaiksi metalleiksi. Tämä vähentää osaltaan tuontiriippuvuutta ja tehostaa Suomen mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä kotimaisessa metallien jalostuksessa.
