Martat-lehti 6-2021

Page 1

FREDRIKA RUNEBERG SAI KASVIT KUKOISTAMAAN HOPEAT HOHTAMAAN JA ESILLE

Leivotaan pu ukkaleipää ja brownieporoja 1 kansi6ahiutaleet_2021.indd 3

Martat

6 · 2021 www.martat.fi

PALMUÖLJYÄ ON VAIKEA VÄLTTÄÄ

MITÄ LAHJAKSI LAPSENLAPSILLE? KATSO ANNE LEMPISEN IDEAT!

18.11.2021 14.45


SUOMEN LUONT -LEHTI + DIGI VU O ODEKSI

58, 50 € (norm. 92 €)

www.suomenlu

onto.fi/joulu

HYVÄN MIELEN JOULULAHJA! Anna lahjaksi lumoava luontokokemus ja luonnon hyvää tekevä vaikutus. Suomen Luonto on tulvillaan tietoa ja tunnelmia luonnosta. Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä. Tilaa: suomenluonto.fi/joulu (09) 2280 8210 (ark 9-15) tilaajapalvelu@suomenluonto.fi Tarjoustunnus: SL_Martat Tarjous on voimassa 6.1.2022 asti uusille tilauksille kotimaassa. Tilaus sisältää painetun lehden 10 numeroa ja lukuoikeuden Suomen Luonnon digipalveluun.

SUOMEN LUONTOA JULKAISEE SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO.

W W W. SUOMENLUONTO.FI

2_suomen luonto 6-2021.indd 1

18.11.2021 12.04


SHUTTERSTOCK

LAURA RIIHELÄ

Naut kellaan

14

Ripaus hilloa sopii suolaisen piparin pariksi. Rosmariinijuustokeksit ja muut suun sulostuttajat leivotaan lahjaksi tai itselle iloksi.

42 Hopeat hohtaviksi ennen juhla-ateriaa!

SISÄLTÖ

6/2021 4 5 6 7 8 14 22 24 26

RITVA TUOMI

KERTTU MALINEN

30 36 40 42 44 48 49 50 51 52 58 60 62 64 66 67

30 VLVDŴOWRŴ LQGG

Astu huonekasvien paratiisiin! Porvoon Runebergmuseossa viihtyvät pelargonit ja monet monet muut.

8

Anne Lempinen valmistelee parhaillaan joulupaketteja lapsenlapsilleen. Ensi vuoden puolella ryhtyy entinen ammattimartta elvyttämään pitkään uinunutta yhdistystä.

Marttakartta Pääkirjoitus Lukijalta Martta suosittelee Saarelaisen sydän sykkii marttailulle Jauhonvalkeaa joulua! Vastustuskykyä lautaselta Palmuöljyä on vaikea välttää Martta avaa vaatekaappinsa: Kukkamekkoromantikko Fredrika sai kasvit kukoistamaan Sinisen hetken kattaukseen Perheen kesken: Terveisiä perheestä Hopeat hohtamaan ja esille Kulinaristien kerho Nuoret kaipaavat tietoa Kamerun kiittää Martan pitkä marssi Martan lakitieto: Perinnönjako ja rintaperilliset Yhdessä & yhdistyksessä Elämänmeno Monessa mukana Martat 2021 Marttaristikko Netissä nyt Viekas: Kanadanvesirutto

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN

Annen neule Cut & Pret/Stockmann, farkut Sokos


SHUTTERSTOCK

Tunnelmoi

A JAN KUVA

Porlammin Marttojen pullaillassa opeteltiin pitkojen letittämistä eri tyyleillä. Mikä tuoksu ja yhdessä tekemisen ilo!

A JAN KUVA

Keravan Martat virittivät Marttaiolla K luviikolla Keravan keskustaan heijastinpuun, josta j ohikulkijat saivat napata heijas heijastimen mukaansa.

turvall ti

Pimeä vuodenaika luo parhaat puitteet kynttilän hehkulle ja jouluvalojen tuikkeelle. Varmista, että valoloisto ei aiheuta palovaaraa: – Käytä kynttilöiden ja ulkotulien alla palamatonta alustaa. Ulkotulialustan pitää pysyä paikoillaan joka säässä. – Jos samalla alustalla on monta kynttilää, asettele ne vähintään viiden sentin päähän toisistaan. Muuten kynttilät lämmittävät toisiaan ja kaasuuntunut steariini saattaa roihahtaa suureksi liekiksi. – Jätä pöytä- ja kruunukynttilöistä noin kaksi senttimetriä polttamatta. – Älä jätä kynttilää tai ulkotulta palamaan ilman valvontaa. Sammuta myös parvekkeella tai terassilla palavat kynttilät, kun menet nukkumaan. – Käytä ulkona vain ulkokäyttöön tarkoitettuja kausivaloja. Älä käytä valosarjoja, jotka ovat huonossa kunnossa tai rikki. Lähde: if.fi

JÄRJEST YSMIES

Siivoa maustevarasto. Säilytä mausteet hyvin suljetuissa pusseissa tai purkeissa, valolta suojassa. Kippaa vanhentuneet ja väljähtyneet mausteet biojätteeseen.

Hengitä syvään, se tekee hyvää Aivot tarvitsevat happea. Veri kuljettaa happea aivoihin. Veren virtaaminen aivoihin sujuu parhaiten, kun lihakset ovat rennot ja hengitys soljuu syvänä. Anna aivoillesi joululahja ja tee hengitysharjoitus: Ota mukava asento. Hengitä syvään ja pidätä hetki. Kun vapautat hengityksen, keskity puhaltamaan huolesi kauas pois. Jatka tätä muutaman minuutin ajan.

4 | MARTAT 6 | 2021

4 marttakartta06-2021.indd 4

19.11.2021 11.13


MARTAT 6/2021

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 9.11 . 2 02 1

119. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2021. Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Ilon kautta muutokseen

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 37 119 (LT 2020) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka

KIITOKSIA KULUNEESTA VUODESTA, hyvät martat! OLEN YLPEÄ SIITÄ , miten me martat olemme ajassa kiinni ja tar-

tumme haasteisiin – teemme muutosta ilon kautta. Esimerkkinä tästä on Marttailuviikko, joka kannusti kohtuuteen Yksi maapallo riittää -teemalla ja sen käytännön toteutuksilla. Toinen vuoden 2021 kohokohta on Marttojen oma mobiilisovellus ja sen nopea käyttöönotto. Sovellus on lähtenyt leviämään hienosti, ja toivottavasti voimme jokainen jakaa sitä edelleen eteenpäin. Sisältö ratkaisee, teknologia ei ole itsetarkoitus. Antakaapa palautetta ja ideoita sovelluksen kehittämiseksi! INNOKKAIMMAT VALMISTAUTUVAT jo jouluun. Perinteisten reseptien lisäksi on kiva kokeilla jotakin uutta. Joulupöydässäni päänäyttämöllä on rosolli ja sen kanssa helppo glögisilli: sillit ja sipulit pilkotaan, ladotaan kerroksittain, peitetään glögitiivisteellä ja maun mukaan lisätään glögimaustetta. Voilá!

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

SYDÄMESSÄNI on läikähtänyt, kun olemme saaneet toisistamme

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

voimaa tämän vuoden kohtaamisissa. Toisista huolehtiminen on meille luontaista. Perusasiat säilyvät. Muistetaan joulunakin toisiamme, poiketaan apua tai seuraa kaipaavien luo. TUNNELMALLISTA vuodenvaihdetta, lämmöllä!

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 100 ja jäseniä 41 000.

SDŴDŴNLUMRLWXV B LQGG

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

Martat 1/2022 ilmestyy 24.1.


LUKIJALTA

Lehti on nykyään mukavan oloinen ja selkeä lukea.

TOIVEITA

» Lehti oli jälleen täynnä ajankohtaisia ja mielenkiintoisia juttuja. Ilokseen lehteä lukee julkisissa liikennevälineissä ja vaikka kahviossakin ja samalla tekee Marttoja tutuksi. Hyvännäköiset kannet kiinnittävät muidenkin huomion.

» Jenille terveisiä: Miten voi-

si ”uusia” entisiä marttamekkoja? Äidiltä jäi kaksi mekkoa, mutta eivät mahdu päälle. Voisi olla väljempi malli. Varmaan monilla sama ongelma.

» Terveiseni toimitukselle

on että olisi kiva jos löytyisi martta joka on taiteilija. Maalari, keraamikko tms. Toisena asiana ehdotan marttaristeilyä Tallinnaan tai Tukholmaan. Laivallahan voisi olla joku marttoja kiinnostava firma esittelemässä ja myymässä tuotteitaan. Esim. lankoja, luonnonkosmetiikkaa. Tallinnassahan on käsityöihmisten kauppa Karnaluks. » Kompostoinnissa ongelmia

ja suurta lisätyötä tuottaa lisääntyvä lehtokotiloiden ja espanjasiruetanoiden määrä, jonka vuoksi neljä kompostoriani on jäähyllä. Ehkäisytyöhön toivoisin Martoilta kekseliäitä vinkkejä.

» Juttuja sinkuista ja lapsetto-

mista pariskunnista. » Lehdessä voisi olla juttua some-etiketistä. Miten somessa toimitaan kaikkia kunnioittaen? Reilun somekäytöksen ohjeet -tyylinen juttu.

» Syksyinen pitkospuukuva s.

4 ja ruokakuvat s. 14, 15 ja 17 olivat parasta kuva-antia.

» Kauppojen tyynyvertai» Hyvä lehti tulee luettua hy-

» Ei leipää kunnanjohtajalle.

vin tarkkaan.

Köyhille tai tavallisille kansalaisille. Minäkin olen tilannut Martta lehden jo 50 v, ei olisi pahitteeksi leipä.

» Lehden otsikot ja kansikuva upeat. » Kotimaan asiat kiinnostavat.

Tuntuu että joka suunnasta tulee ulkomaan ongelmista. Nautitaan Suomesta ja pidetään Suomea pystyssä ja autetaan toisiamme. » Lehdessä oli paljon hyödyl-

listä tietoa! Kompostointijutun lisäksi esim. ruokaohjeet ja kirjasuositukset.

lu voisi olla hyödyksi. Hintaerot ovat huikeita. Pesu, kuinka usein? » Käsityöjutut kiinnostavat,

mutta voisivat olla välillä vähän vaativampiakin. Martat ovat taitavia! » Joulu lähestyy, tehkää sel-

laiset ruokasivut, vanhanajan jouluruuat ja leivonnaiset, älkää esim. linssilaatikot yms.! Nuorempien lukijoiden keskuudessa arvostetaan myös vanhoja ruokareseptejä.

6 | MARTAT 6 | 2021

lukijalta6-2021.indd 6

18.11.2021 11.49


Mar a suosi el

Vahva suositus: Paras vuodenaika on nyt

POIS TURHUUDEN TURUILTA

TAIKINAN TAIK A A

VASTA A KUTSUUN

Mistä tulee kuluttamisen tarve? Voiko sen tyydyttää jollakin muulla tavalla kuin ostamalla? Shoppailun syvävirtojen syynääminen ja kulutusunelmien perkaaminen ovat paikallaan luonnonvarojen huvetessa.

Muhkea leivonnan perusteos sisältää tietoa taikinoista, tarvikkeista ja raaka-aineista. Resepteissä on sekä tuttua että trendikästä; suolaisia ja makeita paakkelsseja, myös erityisruokavalioihin sopivia ja vegaanisia ohjeita.

Lumi, pakkanen, avanto – niin paljon syitä nauttia kylmästä. Kolea sää ja viileä vesi henkivät hyvinvointia. Talveen saattaa jopa rakastua.

Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta. Näin aloin käyttää rahojani paremmin. Gummerus

Arja Elina Laine – Anni-Sofia Savela: Leivonta – Leipurin keittiössä. readme.fi

Tiina Torppa: Kylmä kutsuu. Hyvinvointia talvesta. Gummerus

MITEN SUOM AL AISIA SUOJELTIIN?

KARJALAN LAHJA KAIKELLE KANSALLE

MUK ANA M ARTTA

Ydinsodan uhka oli läsnä koko kylmän sodan ajan, mutta väestönsuojelusta kantoi aluksi huolta harteillaan vain pieni aktiivijoukko järjestöväkeä. Suomen Väestönsuojelujärjestön historia haastaa pohtimaan varautumisen merkitystä myös tänään.

Piirakkakirjan ohjeet ovat kulkeneet perimätietona suvuissa eri puolilla Karjalaa. Lajin hienoudet avautuvat: kohta tunnet tsupukan, sulhaspiiraan, supikkaan ja sultsinan, löydät mahallaan makkuajan ja opit kukon ja piirakan eron.

Tämän päivän pyhimyskirja ammentaa viisautta vuosisatojen ja -tuhansien takaa ja antaa päivitetyn ilmiasun joukolle pyhinä pidettyjä naisia ja miehiä. Onpa mukana myös Pyhä Martta – valtiatar ja emäntä.

Pirkko Sallinen–Gimpl: Suuri karjalainen piirakkakirja. SKS-kirjat

Marianne Kiskola – Katja Kouvalainen: 24 pyhimystä pahan päivän varalle. Kirjapaja

Ville Jalovaara: Väestönsuojelu ja kylmä sota. Otava

MARTAT 6 | 2021

7 m-suosikit6-2021.indd 7

| 7

18.11.2021 11.51


Urho-koira tuli tervehtimään emäntäänsä.

"MARTAT OVAT REIPPAITA NAISIA , JOILL A EI JÄ Ä SORMI SUUHUN."

Talven tullen Lempiset siirtyvät saaresta Espoon-kotiinsa.

8 | MARTAT 6 | 2021

KHQNLORŴ LQGG


SAARELAISEN SYDÄN SYKKII MARTTAILULLE Anne Lempinen aikoo herätellä henkiin marttayhdistyksen, jossa hänen isoisoäitinsä oli jäsenenä. Sitä ennen otetaan kuitenkin esille joulukirja ja virittäydytään perhejuhlan viettoon. MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN

I

dästä tuulee navakasti. Haikara kahlaa rantavedessä ja mustakurkku-uikku sukeltaa pinnan alle. Anne ja Raine Lempinen kiipeävät veneestä rannalle ja nostavat saaliin kalliolle: kaksi kuhaa, pari ahventa ja muutama kilo silakoita. Tänään saalis on nopeasti perattu, mutta joskus menee pitempään. – Saimme kerran noin 50 kiloa hailia. Perkasin kaloja ensin 12 tuntia ja sitten suolasin, savustin, halstrasin ja paistoin niitä. Valmistin tomaatti- ja maustesilakoitakin. Nykyään ilahdun, jos saamme haileja vain muutaman kilon, Anne Lempinen naurahtaa muistolle. Haastattelu tehdään etäyhteyksillä. Kun Anne kertoo elämästään saaressa, on helppo eläytyä tunnelmaan ja maisemaan.

HITAASTI KAUPUNGIN RYTMIIN An-

ne Lempinen on neljän lapsen äiti, yhdeksän lapsen mamma ja Uudenmaan Marttojen entinen toiminnanjohtaja. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2017 hän alkoi viettää yhä enemmän aikaa vapaaajanasunnollaan Kuorsalossa. – Espoon kerrostaloasunnosta on tullut kallis säilytystila, Lempinen huokaa. – Aikoinaan asuimme täällä neljän lapsen kanssa, nyt kahdestaan. Viihdymme saarella. Aina kun palaamme Espooseen, vie vähän aikaa, että pääsee taas kaupungin rytmiin. Vanha kalastajasaari, Kuorsalo, sijaitsee vain 13 kilometrin päässä Venäjän rajalta. Saarelle ei ole lautta- eikä siltayhteyttä eikä siellä kulje teitä. On vain leveitä polkuja. Aikoinaan saarella oli koulu ja kyläkauppa, jossa Annen isoäiti toimi kau-

pan hoitajana. Kaupassa Annekin työskenteli kesäisin 11-vuotiaasta siihen asti, kunnes kirjoitti ylioppilaaksi. Vanhan hautausmaan hoito on jäänyt saarelaisten vastuulle. Syksyllä sen huomiin tuotiin Lempisen äidin uurna. Kuoppa kaivettiin itse. Talviasukkaita saarella ei enää ole. Aikoinaan saarella asui myös luotseja. Oli saarella ennen marttayhdistyskin. YHDISTYSTEN TUTTU Oli vuosi 1997,

kun kotitalousopettajaksi valmistunut Lempinen palkattiin Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvojaksi. – Marttojen toiminta sopi omiin arvoihini, Lempinen kertoo. – Martoille kodin ja perheen hyvinvointi ja naisten asema ovat tärkeitä, niin myös minulle. Martat eivät ole väs-

»

MARTAT 6 | 2021

KHQNLORŴ LQGG

| 9


syköitä ja nässyköitä, vaan reippaita naisia, joilla ei jää sormi suuhun. Martat tekevät asioita. Ja tekevät niitä hyvin! Vuonna 2001 Lempinen valittiin Uudenmaan Marttojen toiminnanjohtajaksi. Hän muun muassa auttoi yhdistysten perustamisessa ja antoi neuvontaa. – Laskin, että olen ollut varmaan 40 marttayhdistyksen syntymän kanssa jotenkin tekemisissä. Lempinen myös järjesti erilaisia kursseja ja kiersi kaikki Uudenmaan yhdistykset. – Kunnia tästä ideasta kuuluu edeltäjälleni Kaija Kangasniemelle. Marttoihin tutustuminen oli erittäin hyödyllistä. Edelleen jotkut martat lähettävät minulle kysymyksiä, mikä on erittäin mukavaa. Uran ikimuistoisempia hetkiä oli se, kun Lempinen sai vuonna 2009 Marttaliiton 110-juhlavuoden stipendin ja pääsi Burkina Fasoon tutustumaan Marttaliiton kehitysyhteistyöhankkeeseen. Merkityksellistä oli sekin, kun hän vuonna 1997 sai jatkaa Uudenmaan Marttojen aloittamaa avustustyötä virolaisessa lastenkodissa yhdessä muiden marttojen kanssa. – Näin, miten vaikuttavaa ja upeaa Marttojen neuvontatyö on, Lempinen sanoo. – Viro imaisi minut täysin mukaansa! Kävin viron kielen kursseja, hankin Virosta vapaa-ajan asunnon, ja vielä tänä päivänä pidän yhteyttä joidenkin entisten lastenkotilasten kanssa. Vuonna 2013 Lempinen siirtyi Uudenmaan Marttojen järjestöpäälliköksi. – Sain jatkaa neuvonnan ja yhdistysyhteistyön parissa, mutta minun ei enää tarvinnut miettiä piirin raha-asioita. Sain olla yhdistysten kanssa yhteydessä ja miettiä, miten toimintaa voisi kehittää, että yhdistys saisi uusia jäseniä. MARTAT ESIIN Miten yhdistys sitten saa uusia jäseniä? – Ainakin niin, että tekee toimintansa näkyväksi, Lempinen painottaa. – Paikallisyhdistyksen on hyvä näkyä paitsi somessa myös paikkakunnalla, vaikka kouluissa, kirjastoissa ja

tapahtumissa. Suosittelen myös yhteistyötä esimerkiksi paikallisten kauppiaiden kanssa. Lempinen korostaa yhdistysten yhteistyön merkitystä, sillä yhdistyksestä viis, me kaikki olemme marttoja. – Yleensä yhteistyö on hedelmällistä kaikille, eikä kukaan sitä kautta menetä jäseniään toiseen yhdistykseen, vaikka sitä pelätäänkin, Lempinen vakuuttaa. Esimerkkinä hän kertoo Espoon marttayhdistyksistä, jotka tekevät paljon yhteistyötä erilaisissa tapahtumissa. – Yhdet hoitavat cateringin, toiset leikittävät lapsia ja jotkut tekevät neuvontaa. Kun huomataan, että yhteistyö onnistuu, yhteishenki ja innostus kasvavat: yhdessä aletaan keksiä vaikka ja mitä! Lempinen intoutuu. – Minulta on usein kysytty, mikä marttailussa on parasta. Se! Yhdessä tekeminen. Miksi emme siis tekisi muiden yhdistysten kanssa yhteistyötä? MUMMON JALANJÄLJISSÄ Viime kesä-

nä Anne Lempinen päätti aloittaa projektin. Hän herättäisi Kuorsalon vanhan marttayhdistyksen henkiin. Vuonna 1906, kun Lempisen isoisovanhemmat rakensivat kotitalonsa, Kuorsalossa aloitti marttaseura. Siihen liittyi myös Annen isoisoäiti. Toiminta oli aktiivista. Seuraan kuului noin 40 jäsentä, joskus enemmänkin. Annen mummo läksi mukaan 24-vuotiaana. Iltaisin pidettiin marttailtoja, ja toisinaan isännät soutivat saarelle vieraita, jotka pitivät viikonkin kestäviä ruokaja käsityökursseja. Yksi vierailijoista oli marttalaulun sanoittanut Anna Kaitila. – Hän saapui tänne Helsingistä saakka. Löysin Kaitilan lähettämiä kiitoskirjeitä, joissa hän kertoi, miten mukavaa saarella oli ollut ja miten kiitollinen hän oli saamastaan hyvästä huolenpidosta. Kaitila kertoi myös kaipaavansa tätä saarta. Liikutuin tästä. Minulla kun on tämä martta- ja Kuorsalo-historia. Vuonna 1966 Kuorsalon marttatoiminta loppui, kun saaren asukkaat muuttivat töiden perässä mantereelle.

YHDISTYS KESÄASUKKAILLE Viime ke-

sänä Anne Lempinen laittoi Kuorsalon Facebook-ryhmään viestin. – Kysyin, mitä mieltä kesäasukkaat olisivat, jos herättäisimme lähes 60 vuotta uinuneen yhdistyksen. Sain hirveän innostuneita kommentteja. Monien kesäasukkaiden äidit ja isoäidit olivat ennen Kuorsalon Marttojen jäseniä. Tarkoitus on käynnistää toiminta vuoden vaihteessa. Haasteena on, että yhdistyksen jäsenet asuvat vakinaisesti eri paikkakunnilla. Mutta onko se todella nykyaikana haaste? – Talvi-iltoina pitää ottaa uudet vehkeet käyttöön, Teamsit ja etämarttailu, tietysti. Kesällä voisimme puhua villivihanneksista, etsiä sieniä ja tehdä käsitöitäkin. Martan päivää on ainakin juhlittava! KATSE ULAPALLA Kuorsalossa kotipir-

tin edessä on leppä ja lepän alla penkki, jolla Anne ja Raine usein istuvat ja katsovat merta. – Alkusyksystä joutsenpariskunnan kuusi poikasta räpiköivät merellä. Vanhemmat selvästi opettivat poikasiaan lentämään. Näyttivät edellä, mitä pitää tehdä, Lempinen kertoo. Saaren tällä puolen on rauhallista, laivaliikennettä ei juuri näy. Vain linnut järjestävät lento- ja sukellusnäytöksiään. – Kun pysähtyy, ehtii nähdä asioita. Luonnon seuraaminen ei ole lainkaan kiireisen ihmisen hommaa, Lempinen sanoo. Kuorsalossa Lempinen nauttii luonnosta. Hän sienestää, marjastaa, soutelee ja kulkee metsässä. – Matka, jonka kuljemme Haminasta tänne veneellä, on siirtymäriitti kiireestä kiireettömyyteen. Kaupungin sykkeestä ulkoilmaelämään. Talven tullen Lempiset siirtyvät Espoon-kotiin. Anne osallistuu ProMarttojen ja Kädentaitomarttojen tapaamisiin, tekee käsitöitä ja parsii sukkia. – Vähän taiteellisesti, että sukkiin tulee väriä. Periaatteeni on, että jos ei voi peittää, pitää paljastaa kunnolla. Siinä on sellainen ympäristöajatuskin, että en heitä heti pois. Keväällä alkaa jäiden vahtiminen: koska reitti Kuorsaloon avautuu jälleen?

10 | MARTAT 6 | 2021

KHQNLORŴ LQGG


Anne Lempinen on pitänyt joulukirjaa vuodesta 2005 lähtien.

"Älä tee niin paljon ruokaa" -merkintöjäkin on alkanut tulla kirjaan.

– Pidän lapseni ja lapsenlapseni villasukissa. Pienimpien paketeissa voi olla lapasia ja villapukujakin.

5

6

» MARTAT 6 | 2021

KHQNLORŴ LQGG

| 11


JOULUKIRJA ESILLE Anne Lempinen on perheihminen, ja joulu on hänelle perhejuhla. Jouluun kuuluu myös joidenkin ystävien tapaaminen. – Joulu on se aika vuodesta, kun rauhoitutaan ja hiljennytään; nautitaan tunnelmasta ja lastenlasten ilosta. Joulun alla Lempinen kaivaa laatikosta esiin joulukirjan, johon hän merkitsee kunakin jouluna ostetut lahjat ja lähetetyt joulukortit. – Vuonna 2005, kun minulla oli vasta yksi lapsenlapsi, huomasin, että aloin toistaa itseäni. Pohdin, että ostanpa lapsilleni pyyhkeitä ja pussilakanoita, vaikka olin juuri edellisjouluna antanut niitä, Lempinen sanoo. Kirjan kansien väliin kootaan myös tärkeimmät reseptit. Ne, joita ilman joulu ei tule. – On muutamat must-jouluruoat, joita kunkin perheenjäsenen joulupöydässä pitää olla. Kaikki nämä reseptit löytyvät samasta paikasta. Nyt olen alkanut merkitä kirjaan myös, että älä tee niin paljon ruokia, pienempikin määrä riittää, Lempinen nauraa makeasti. Jouluna pöytään istuu vaihteleva kokoonpano lapsia ja lapsenlapsia. Kukin saa mennä ja tulla omien aikataulujen mukaan. – Sanon aina, että vietätte sellaisen joulun, kuin itse haluatte. Jokaisen pitää tehdä oma joulunsa! Lempinen painottaa.

MITÄ LAHJAKSI LAPSENLAPSILLE? – Tässä Anne Lempisen ideat: 1. AINEETON L AHJA

– Ihmisillä on nykyään niin paljon tavaraa. Siksi pyrin antamaan aineettomia tai katoavia lahjoja, kuten ruokaa. – On tärkeää myös sanoa ääneen, että kaikilla ei ole rahaa. Eläkkeellä kukkaro on tyhjempi, mutta aikaa on enemmän. Sen tähden annan mielelläni lahjaksi aikaani. Voin hakea lapsia tarhasta ja viedä elokuviin tai teatteriin. Lahja voi olla se, että ottaa lapsenlapsen yökylään. 2. UUSI TAITO

– Taidon opettaminen on erinomainen lahja. Mistä uudesta taidosta lapsenlapsesi tykkäisi? Haluaisiko hän oppia leipomaan tai tekemään käsitöitä? – Uuden taidon voi antaa lahjaksi myös aikuiselle. Itse olen muun muassa opettanut ystävääni virkkaamaan isoäidinneliön. 3. TARPEELLISTA TAVARA A

– Kysyn vanhemmilta, mistä lapsilla on puutetta. Onko tarvetta verkkareille tai yöpaidalle? – Monesti lapset lukevat jotain tiettyä kirjasarjaa, ja laitan pakettiin jatkoa sille. – Vanhin lapsenlapseni on 21-vuotias ja muuttanut jo omilleen. Hänelle hankin talousvehkeitä, kuten hyvän paistinpannun tai veitsen. Jotain sellaista, mitä hän kertoo tarvitsevansa. 4. YHTEISIÄ PAKETTEJA

– Kun lapset ovat pieniä eivätkä vielä tiedä, mistä lahjat tulevat, voidaan sopia suvun ja kummien kanssa, että lahjojen määrää rajataan. Kaikkien en tarvitse ostaa lahjoja kaikille. – Aikuisten lasteni kanssa olemme sopineet, että emme osta toisillemme joululahjoja. Meillä on jo niin paljon kaikkea. Lapsenlapsille annan yhden paketin jokaiselle. 5. ITSE TEHT YÄ

– Pidän lapseni ja lapsenlapseni villasukissa. Pienten joulupaketeista voi löytyä sukkien lisäksi lapasia ja villapukuja. – Kesällä virkkasin mielikuvitusolentoja. Kaikki lähti siitä, kun 5-vuotias lapsenlapseni kysyi, voisinko ommella myyrän. En osaa ommella, mutta virkata osaan. Olen virkannut myös Pokémon-palloja ja tehnyt keppihevosia.

– Lahjaksi voi antaa vaikka aikaa, taitoja tai ruokaa, vinkkaa Anne Lempinen. PIENI M ARTTATESTI PARASTA ELÄMÄSSÄ OVAT lapset ja lastenlapset, joilta opin aina jotain uutta. Mies, jonka kanssa olemme olleet yhdessä lähes 50 vuotta. Sukulaiset ja ystävät, joiden merkitys kasvaa vuosien myötä. JOS SAISIN MUUTTAA yhden asian

maailmassa, julistaisin rauhan. TÄSTÄ EN LUOVU: Meren ja taivaan tui-

jottaminen. Metsään täytyy myös välillä päästä kuljeksimaan.

HÄN ON

Anne Lempinen • 67 vuotta • Uudenmaan Marttojen entinen toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö. • Asuu Espoossa ja vapaa-ajan asunnollaan Kuorsalossa. • Kotoisin Haminasta. • Neljän lapsen äiti ja yhdeksän lapsen isoäiti. • Harrastaa marttailua, hyötyliikuntaa, käsitöitä, kuten neulomista, virkkaamista ja parsimista ja paikkaamista sekä taivaalle ja merelle tuijottelua.

12 | MARTAT 6 | 2021

KHQNLORŴ LQGG


OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

Ilmapallolyhty

Ilmapalloa apuna käyttäen jäädytät muodoltaan maljamaisen pihalyhdyn. TÄYTÄ ilmapallo kylmällä vedellä joko letkulla tai hanan alla. Pidä napakasti kiinni pallon suuaukosta, jottei vesi pääse roiskumaan sisätiloissa. Älä ylitäytä palloa. Sido suuaukko tiiviisti kiinni. LAITA vedellä täytetty pallo kulhoon ja nosta se ulos pakkaseen tai pakastimeen. Seuraa jäätymistä esimerkiksi heiluttelemalla kulhoa. Älä päästä vettä jäätymään läpeensä. Aikaa tarvitaan sen mukaan, kuinka iso ilmapallo on, paljonko on miinusasteita ja kuinka paksut seinämät lyhtyyn halutaan. Pakastimessa tarvitaan muutaman tunnin jäädytysaika halkaisijaltaan 15-senttiselle lyhdylle.

Kaʦo video: martat.fi/martatlehti

NOSTA jääpallo altaaseen, leikkaa ilmapallo rikki ja kuori se jään päältä. Suurenna suuaukkoa ja muotoile lyhtyä valuttamalla varovasti sen päälle kylmää tai haaleaa vettä. Vesi sulattaa jäätä ja luo ainutlaatuisia kuvioita. Älä huuhtele liikaa, ettei lyhty säry säpäleiksi. VIE lyhty ulos ja pistä kynttilä palamaan sen sisään hämärän tullen. MARTAT 6 | 2021

.RNHLOHWDŴWDŴ LQGG

| 13


JAUHONVALKEAA

j lua!

Juhlatunnelma kohoaa tasatahtia taikinan kanssa. Kohta täyteläinen tuoksu luikertelee uunista. Maltatko jäähdyttää vai maistatko heti? EMMI TUOVINEN JA SALLA KINNUNEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

OHJEET:

»Brownieporot »Poropiirakka »Rosmariini-juustokeksit »Valkosuklaa-karpalokakku »Makea puolukkaleipä »Mehevä taatelikakku »Spelttileipä hapanjuurella

P

itkät pimeät illat kutsuvat keittiöpuuhiin. Taikinaa työstäessä tulee hyvä mieli, ja leivonnaisten mausteena onkin aina ripaus iloa. Leivonnaiset ovat ihana lahja tässä tavaroita tursuavassa maailmassa. Osaamme arvostaa katoavia lahjoja: suun sulostuttajia ja muikeita makuja. Toki paakkelsseja sopii pyöräyttää ihan vaan omaksi iloksi! Brownieporot ilahduttavat perheen pienimpiä, ja mehevä taatelikakku sopii monelle, onhan se gluteeniton ja vegaaninen. Suolaiset keksit laitetaan tarjolle juustojen ja hillojen kanssa. Helppotekoinen, herkullinen valkosuklaa-karpalokakku on kuin suoraan talven taikamaasta. Juurileivän teko voi olla ensikertalaiselle haastavaa jouluhärdelin keskellä. Mutta keskittynyt leivontahetki rauhoittaa mielen, ja juurileivän maku palkitsee vaivan monin verroin. Lumituiskua emme voi jouluksi luvata, mutta jauhopilven tuprahduksen pystyy jokainen luomaan pieneenkin pirttiin!

14 | MARTAT 6 | 2021

14-19 ruoka6-2021.indd 14

18.11.2021 13.27


Brownieporot

» MARTAT 6 | 2021 | 15

14-19 ruoka6-2021.indd 15

18.11.2021 13.27


K AKKU KUIN TALVEN TAIK AMA ASTA VALKOSUKLAA-KARPALOKAKKU

Pohja: 150 g piparkakkuja 75 g voita

Poropiirakka BROWNIEPOROT

POROPIIRAKKA

ROSMARIINI-JUUSTOKEKSIT

150 g tummaa suklaata 150 g voita 3 dl sokeria 3 kananmunaa 3 dl vehnäjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria ripaus suolaa

Taikina: 50 g margariinia 50 g maitorahkaa 1 dl vehnäjauhoa 0,25 tl leivinjauhetta

85 g voita 150 g cheddarjuustoraastetta 2 dl vehnäjauhoja 0,5 tl leivinjauhetta 0,5 tl suolaa 2 rkl vettä

Koristeluun: suolatikkuja kirsikoita tai karpaloita valkeita ranskanpastilleja ja mustaa marmeladia silmiksi tai muita silmiksi sopivia makeisia, rusinoita tms. 1. Sulata suklaa ja voi mikrossa. 2. Lisää joukkoon sokeri ja sekoita tasaiseksi. 3. Vatkaa joukkoon kananmunat. 4. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi mahdollisimman vähillä liikkeillä. 5. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulla uunipellille tai piirakkavuokaan. 6. Paista 175-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. 7. Koristele jäähtyneet browniet poroiksi: leikkaa levy kolmioiksi ja lisää silmät, sarvet ja punainen nenä.

Täyte: 150 g kylmäsavuporoa pala purjoa 1 dl tuoretta persiljaa 2 munaa 2 dl ruokakermaa tai kauravalmistetta 1 dl juustoraastetta (50 g) mustapippuria 1. Valmista taikina. Sekoita pehmeä margariini, rahka ja jauho-leivinjauheseos tasaiseksi taikinaksi. Pane hetkeksi jääkaappiin vetäytymään. 2. Valmista täyte. Kuutioi kylmäsavuporo ja hienonna purjosipuli sekä persilja, sekoita keskenään. Riko munat kulhoon, sekoita niiden rakenne rikki ja lisää joukkoon ruokakerma, puolet juustoraasteesta ja ripaus pippuria. Lisää poro-purjo-persiljaseos. 3. Taputtele taikina piirakkatai irtopohjavuokaan. Kaada täyte piirakan päälle ja ripota pinnalle loput juustosta. 4. Kypsennä 175-asteissa uunissa noin 30 minuuttia.

Pinnalle: rosmariinia seesaminsiemeniä 1. Nosta voi huoneenlämpöön pehmenemään hyvissä ajoin. Sekoita juustoraaste pehmenneen voin joukkoon. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää juusto-voiseokseen. Lisää vesi ja sekoita taikinaksi. Laita taikina jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. 2. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä levyksi. Ota muotilla keksejä leivinpaperin päälle. Voitele keksit vedellä ja ripottele päälle seesaminsiemeniä sekä rosmariinia. 3. Paista keksejä 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä ja kauniin ruskeita. Anna jäähtyä ennen tarjoamista.

Täyte: n. 300 g valkosuklaata 600 g mascarpone- tai tuorejuustoa 1 dl tomusokeria n. 3 dl karpaloita Koristeluun: piparimuruja karpaloita valkosuklaata 1. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (Ø 24 cm) pohjan ja reunojen väliin. 2. Hienonna piparkakut yleis- tai monitoimikoneessa tai laita ne muovipussiin ja murskaa kaulimella. 3. Sulata voi ja lisää joukkoon piparimurut. 4. Painele voi-pipariseos vuoan pohjalle ja nosta jääkaappiin jähmettymään. 5. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa liedellä. 6. Vatkaa mascarpone- tai tuorejuusto ja tomusokeri sähkövatkaimella. 7. Lisää joukkoon hieman jäähtynyt valkosuklaa ja vatkaa tasaiseksi. 8. Sekoita karpalot joukkoon varoen. 9. Kaada juustoseos keksipohjalle ja tasoita lastalla tai veitsellä. 10. Nosta kakku jääkaappiin yöksi. 11. Koristele kakku ennen tarjoilua piparimuruilla, karpaloilla ja rouhitulla valkosuklaalla.

16 | MARTAT 6 | 2021

14-19 ruoka6-2021.indd 16

18.11.2021 13.28


Valkosuklaa-karpalokakku tomusokerituiskussa.

KIRJOLOHI-KIINANKAALIKÄÄRYLEET JA PINAATTIRIISI

Lisäksi: seesaminsiemeniä, soijakastiketta

2:lle

» Leikkaa kirjolohi kuudeksi samankokoiseksi palaksi. Ota kiinankaalista kuusi suurinta lehteä, huuhtele ja kuivaa ne. Leikkaa lehdistä vaalea tyviosa pois ja laita syrjään salaattia varten. Laita joka lehdelle lohipala, mausta ripauksella suolaa ja muutamalla korianterin oksalla ja kääri rullaksi lehden tyveä kohti. Laita rullat kerroskattilan höyrytysosaan vierekkäin. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuumenna öljy kattilassa, lisää sipulit ja kääntele hetki. Lisää riisit ja

Tarvikkeet: kerroskattila n. 250 g nahatonta kirjolohta 6 kiinankaalin lehteä 0,5–1 tl suolaa tuoretta korianteria 1 pieni punasipuli 1 valkosipulinkynsi 1 rkl öljyä 1,5 dl pitkäjyväistä riisiä 4 dl vettä puolikas liemikuutio (kasvis tai kala) n. 75 g pakastepinaattia

jatka kuullottamista muutama minuutti. Lisää vesi, puolikas liemikuutio ja pinaatti. Kuumenna kiehuvaksi välillä sekoittaen. Laske lämpöä niin, että riisi kiehuu tasaisesti. Aseta kirjolohikääryleet höyrytysosassa kattilan päälle ja kansi päälle. Jatka keittämistä noin 15 minuuttia, kunnes neste on imeytynyt riisiin, kaali muuttunut läpikuultavaksi ja kala kypsää. Viimeistele seesaminsiemenillä ja soijakastikkeella.

Kirjolohi-kiinankaalikääryleet ja pinaattiriisi

MARTAT 6 | 2021 | 17

14-19 ruoka6-2021.indd 17

18.11.2021 13.28


MAKEA PUOLUKKALEIPÄ

3 leipää 0,5 l piimää 0,5 l vettä 50 g hiivaa 3–4 dl puolukkasurvosta 2 tl suolaa 1 dl fariinisokeria 1 dl pähkinärouhetta 1 dl rypsiöljyä reilu 1 kg vehnäjauhoja n. 0,5 kg hiivaleipäjauhoja

1. Sekoita piimä ja vesi, lämmitä kädenlämpöiseksi. Lisää hiiva. 2. Lisää suola, puolukkasurvos, sokeri, pähkinärouhe ja öljy. 3. Lisää jauhoja vähitellen ja alusta pehmeä taikina. 4. Laita taikina voideltuihin leipävuokiin. 5. Kohota leipiä noin tunti ja leikkaa sitten pintaan viillot. 6. Paista 200-asteisessa uunissa 30–40 minuuttia.

Makea puolukkaleipä

18 | MARTAT 6 | 2021

14-19 ruoka6-2021.indd 18

18.11.2021 13.28


MEHEVÄ TAATELIKAKKU

1 pkt (250 g) taateleita n. 1 cm:n pala inkivääriä raastettuna 1,5 dl fariinisokeria 2 dl vettä 150 g margariinia 1,5 dl kaurajuomaa 3,5 dl gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 tl ruokasoodaa 1 tl vaniljasokeria Margariinia ja korppujauhoja vuoan voiteluun ja jauhottamiseen Koristeluun: Tomusokeria 1. Pilko taatelit pieniksi paloiksi kattilaan. Lisää raastettu inkivääri, sokeri ja vesi. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes taatelit ovat pehmenneet. 2. Lisää kattilaan margariini ja anna rasvan sulaa joukkoon. Anna jäähtyä hetki ja lisää joukkoon kaurajuoma. 3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taateliseokseen. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. 4. Voitele kakkuvuoka margariinilla ja korppujauhota vuoka. Kaada taikina vuokaan. 5. Paista 175-asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia. 6. Anna kakun jäähtyä hetki ennen kumoamista. Kumoa tarjoiluastialle ja koristele tomusokerilla.

Huomaa!

• Testaa kakun kypsyys tikulla: kun tikkuun ei tartu enää taikinaa, kakku on valmis. • Jos teet kakusta gluteenittoman, käytä myös gluteenittomia korppujauhoja. • Kakku sopii gluteenitonta, vegaanista tai kananmunatonta ruokavaliota noudattaville. • Kakku on maidoton, kun käytät maidotonta margariinia.

»» Mehevä taatelikakku MARTAT 6 | 2021 | 19

14-19 ruoka6-2021.indd 19

18.11.2021 13.28


SPELTTILEIPÄ HAPANJUURELLA

170 g juurta (muista säästää juurta seuraavaa leivontakertaa varten) 325 g haaleaa vettä 350 g vehnäjauhoja 150 g spelttijauhoja 10 g hunajaa 10 g suolaa vehnäjauhoja liinan jauhottamiseen 1. Mittaa kädenlämpöinen vesi kulhoon talousvaa’alla. 2. Lisää joukkoon ruokittu, virkeä ja kupliva juuri. (Ota juurta talteen seuraavaa kertaa varten, 10 g riittää. Ruoki juuri ja siirrä jääkaappiin.) 3. Sekoita vesi ja juuri, lisää hunaja ja jauhot, sekoita tasaiseksi. Taikinaa ei tarvitse vaivata. Peitä kulho kostutetulla leivinliinalla tai kannella, jotta taikina ei kuivu. Anna taikinan levätä noin tunti. 4. Ripottele suola taikinan pinnalle ja painele kostutetuin sormin taikinan sekaan. Sekoita taikinaa venyttelemällä ja vaivaamalla. Jätä taikina lepäämään noin puoleksi tunniksi. 5. Venytä taikinaa jokaiselta 4 sivulta hellästi niin, että taikinasäikeet eivät katkea, mutta taikina kuitenkin venyy reilusti. Taita venytetty osa taikinan päälle. Toista jokaiselle sivulle. Peitä taikina ja jätä lepäämään. 6. Toista venyttely ja taittelu puolen tunnin välein vielä kolme kertaa (yhteensä 4 taittelukertaa). 7. Jätä taikina lepäämään peitettynä noin 3 tunniksi tai kunnes se on selvästi kohonnut. Jos laitat taikinan läpinäkyvään astiaan, näet hyvin, kun leipä kohoaa ja kuplia muodostuu. 8. Esimuotoile leipä. Jauhota pöytä kevyesti. Nosta taikina jauhotetuin käsin pöydälle ja taittele taikinaa itsensä alle niin, että taikinan päälle muodostuu tasainen pyöreä pinta. Jätä taikinapallo lepäämään 15 minuutiksi. 9. Muotoile leipä pyöreäksi toistamalla esimuotoilu. 10. Nosta taikina jauhotetulla liinalla vuorattuun nostatuskoriin tasainen pinta alaspäin. Nipistele alapuolelle jäänyt sauma tarvittaessa kiinni. Laita kori muovipussiin ja sulje pussi löyhästi. Nosta leipä kohoamaan jääkaappiin yön yli. Leipää voi kohottaa myös huoneenlämmössä noin 4 tuntia. 11. Paista leipä kohotuksen jälkeen. Lämmitä uuni mahdollisimman kuumaksi (250–300 astetta). Anna myös paistopellin tai paistokiven lämmetä uunissa. Leivän voi paistaa myös padassa. Jos haluat, laita uunin pohjalle metallinen kulho höyryä varten. Kiehauta vedenkeittimessä vettä valmiiksi. 12. Jauhota kohonneen leivän pinta hyvin ja kumoa korista leivinpaperille. Mikäli käytät paistokiveä tai pataa, et tarvitse leivinpaperia. Kumoa leipä jauhotetulle leikkuulaudalle ja siirrä paistokivelle tai pataan. 13. Viillä leivän pintaan kuviot terävällä veitsellä tai viiltämiseen tarkoitetulla terällä. Siirrä leipä uunissa lämmenneen pellin tai paistokiven päälle tai pataan leikkuulaudan avulla ja laita uuniin, laita padan päälle kansi. Kaada uunin pohjalla olevaan astiaan n. 2 dl kuumaa vettä ja sulje luukku ripeästi. Varo kuumaa höyryä. 14. Laske uunin lämpötila 225 asteeseen (kiertoilma 200). Paista leipää 40 minuuttia. Raota luukkua pari kertaa paiston loppuvaiheessa, jotta ylimääräinen kosteus poistuu. Jos paistat leivän padassa, poista kansi paiston puolessa välissä. 15. Nosta leipä uunista jäähtymään ritilän päälle. Malta mielesi – kypsyminen jatkuu vielä! Anna leivän jäähtyä tunnin ajan, ennen kuin leikkaat maistiaisia.

Spelttileipä hapanjuurella

Huomaa!

Tämä rapeakuorinen hapanjuurileipä säilyy huoneenlämmössä monta päivää. Mikäli syöt leivän parin päivän aikana, säilytä leipä leikkuupinta alaspäin leikkuulaudan päällä. Parin päivän jälkeen siirrä leipä paperipussiin tai kääri puhtaaseen liinaan, jotta leipä ei kuivu liikaa.

Tiedoksi

Taikinan venyttäminen ja taitteleminen, Stretch and fold -tekniikka, vahvistaa sitkoa.

Mistä juuri? Katso ohje Youtube MartatTV: Näin teet itse vaalean hapanjuuren

20 | MARTAT 6 | 2021

14-19 ruoka6-2021.indd 20

18.11.2021 13.28


MALLASLEIVONNAN YKKÖNEN Tuoppi maltaat ovat kädentaitajan valinta mallasleivontaan. Käytä suosikkireseptiäsi suosikkir ja leivo jauhoista asti itse.

Tuoppi Mämmi- ja leipämallas 1 kg Tuoppi Mämmi- ja leipämallas on vaaleaa jauhettua ruismallasta, joka sopii leivontaan ja perinteisen kotimämmin valmistukseen. Ruismallas antaa leiville ja sämpylöille maltaisen makean maun ja hyvän värin.

Tuoppi Kaljamallas 1 kg Tuoppi Kaljamallas on tummaa rouhittua ruismallasta. Perinteisen kotikaljan valmistuksen lisäksi maltaat sopivat erinomaisesti leivontaan. Kotikaljan valmis-tuksessa siivilään jääneet kaljamaltaat eli mallasmäskin voi käyttää leivontaan.

Katso herkulliset mallasleivontareseptit: LAHIRUOKAAMAALTA.FI Reseptit ja tuotteet LAIHIANMALLAS.FI kuluttajaneuvonta@kymppi.laihianmallas.Ё

21_Tuoppi 6-2021.indd 1

18.11.2021 12.06


VASTUSTUSKYKYÄ LAUTASELTA Hyvä ruoka – parempi kunto. Terveelliset elämäntavat vahvistavat meitä kohtaamaan talven tautiaallot. MAIJA SOLJANLAHTI // KUVA LAURA RIIHELÄ

F

lunssat ovat liikkeellä. Tänä talvena käsienpesu on rutiinia, ja olemme oppineet yskimään oikein ja käyttämään tarvittaessa kasvomaskiakin. Mitä muuta voi vielä tehdä pitääkseen pöpöt loitolla? Terveelliset elämäntavat vahvistavat vastustuskykyä: monipuolinen ruoka, riittävä liikunta ja hyvä uni ennen kaikkea. Tupakka on toivottavasti jo tumpattu. Näännyttävä treenaaminen hikipäässä ja liian vähissä vaatteissa on vaihtunut rauhallisempaan liikkumiseen, palauttaviin päiviin ja oman kehon kuunteluun. Täsmäisku tauteja vastaan on monipuolinen ravinto, jota nautitaan kohtuudella. Vanha kunnon lautasmalli muistuttaa kasvisten runsaasta määrästä ja sopivasta proteiinin saannista. Juodakin pitää säännöllisesti, jotta elimistö jaksaa ja voi hyvin. Riittävä proteiininsaanti on hyvän vastustuskyvyn perusta. Sopiva annos on noin nyrkinkokoinen määrä kalaa, lihaa tai kasviproteiinia jokaisella aterialla. Kala on vastustuskyvyn kannalta kelpo valinta, sillä siinä on D-vitamiinia ja sinkkiä sekä hyvää, pehmeää rasvaa.

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ Mitä värikkäämpää,

sen parempaa: valikoima sesongin vihanneksia, hedelmiä ja marjoja sekä syksyn kaaleja ja juureksia takaa monipuolisen vitamiini- ja hivenaineannoksen. Kotimaisista marjoista, kuten tyrnistä ja

SUOLISTON HY VINVOINTI ON VASTUSTUSKY V YN K ANNALTA OLEELLISTA . mansikasta, sekä juureksista, kuten lantusta, saa C-vitamiinia. Porkkanat, pinaatti ja kesäkurpitsa ovat hyviä A-vitamiinin esiasteen lähteitä. Punasipuli, valkosipuli ja omena tuovat runsaasti antioksidantteja elimistön hyödynnettäväksi. Täysipainoinen lautanen sisältää myös palkokasveja, eli herneitä, papuja ja linssejä. Niistä saamme kuitua ja hivenaineita, kuten rautaa ja magnesiumia.

Täysjyvävilja ja pähkinät ovat hyviä E-vitamiinin kannalta. Niissä on myös kuitua ja proteiinia, jotka osallistuvat puolustusjärjestelmän ylläpitoon. SUOSI SÄÄNNÖLLISYYTTÄ Kuitupitoiset puurot, leivät, myslit ja ripotteet vahvistavat erityisesti suoliston vastustuskykyä, sillä ne ruokkivat suoliston hyviä bakteereja. Kaikki syömämme ruoka vaikuttaa bakteeriston lajivalikoimaan ja aineenvaihduntaan sekä bakteerien toimintaan. Suoliston hyvinvointi on vastustuskyvyn kannalta oleellista. Professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta piirtää suolistobakteerien hyvinvoinnille sopivaa ruokakolmiota. Kolmio on se sama, jota kansallisissa ravitsemussuosituksissa käytetään: Kuusi kourallista kasviksia päivässä ruokkii vastustuskyvylle tärkeitä bakteereja. Kasviskuidusta bakteerit muokkaavat lyhytketjuisia rasvahappoja, joita suolen solut ja bakteerit käyttävät ravinnokseen sekä rakennusaineiksi. Jos kuituja ei tule ruoan mukana, bakteerit alkavat syödä suolen pintaa suojaavaa limakerrosta. Ohut tai vuotava limakerros altistaa tulehdusreaktioille.

22 | MARTAT 6 | 2021

22-23 ravitsemus6-2021.indd 22

18.11.2021 11.59


Kasvisten ja kuitujen lisäksi professori Huovinen suosittelee säännöllisyyttä syömiseen. Tauko ruokailuissa näyttää tutkimusten valossa tekevän hyvää suolistolle. Pitkä tauko ruokailusta, 14– 16 tunnin vuorokausipaasto, näyttäytyy joissain tutkimuksissa tulehdusta hillitsevänä. – Tarvitaan kuitenkin tutkimusta siitä, kenelle noin pitkä vuorokausipaasto sopii, muistuttaa Pentti Huovinen. Ruokailun jälkeen on hyvä lähteä ulos, sillä liikkuminen sekä rauhallisesti että välillä hikoillen ylläpitää ja kohottaa kuntoa. Kun lenkin jälkeen rauhoittuu iltapalalle ja tassuttelee levollisille unille, tietää tehneensä itselleen hyvää.

4 POINTTIA 1 SAIRASTA SY YLLIST YM ÄTTÄ

Flunssa tai vakavampikin sairaus voi iskeä, vaikka olisit kuinka huolellinen käsihygienian suhteen ja eläisit terveellisesti. Perimällä on vaikutusta sairasteluun, samoin koetulla stressillä. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa – anna siis itsesi sairastaa syyllistymättä! 2 METSÄLENKKEJÄ JA PIHAPUUHA A

Uunissa kypsytetty salaatti on oivallinen arkiruoka. Lautaselle ladataan runsaasti erivärisiä kasviksia ja kotimaista kalaa. Ohje: Lämmin hävikkisalaatti/Martat-sovellus ja martat.fi

Ulkoilu metsässä rauhoittaa mieltä ja haastaa elimistön puolustusmekanismit vaarattomasti. Eväsretki puiden siimeksessä on erinomainen terveysteko. Puutarhanhoitokin edistää hyvinvointia. Mullan turvalliset bakteerit vahvistavat vastustuskykyä, samoin puiden halailu. 3 K ATSE L AUTASEEN

Yksipuolinen ruokavalio, runsas sokerin ja kuiduttomien hiilihydraattien syominen sekä ylipaino lisäävät matala-asteista tulehdusta elimistössä. Tällä on yhteys heikompaan vastustuskykyyn. Olisiko nyt aika tarkistaa aterioiden laatu?

4 D-VITAMIINIA RUOASTA JA PURKISTA

D-vitamiinilla on monta roolia elimistössä, ja se osallistuu myös vastustuskyvyn vaalimiseen. Talviaikaan on syytä varmistaa vitamiinin saanti ja ottaa sitä tarvittaessa purkista. Kaikille yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman D-vitamiinilisää

päivittäin, myös silloin, kun ruoka sisältää runsaasti D-vitamiinia. Nuoremmille riittää pienempi määrä vitamiinilisää. Määrään vaikuttaa ruokavalio: mitä enemmän syö kalaa ja käyttää vitamiinirikastettua margariinia sekä maitoa, sitä vähemmän on tarvetta lisälle.

MARTAT 6 | 2021

22-23 ravitsemus6-2021.indd 23

| 23

18.11.2021 11.59


PALMUÖLJYÄ ON VAIKEA VÄLTTÄÄ

Öljy puristetaan öljypalmun hedelmästä.

Palmuöljy on mukana monissa tavallisissa elintarvikkeissa, joita käytetään jopa päivittäin. Kuluttaja saa olla tarkkana, jos haluaa välttää tämän ongelmallisen aineen käytön. JOHANNA MITJONEN // KUVAT SHUTTERSTOCK

Palmuöljyä käytetään myös esimerkiksi saippuoissa ja kosmetiikassa.

K

eksit, suklaapatukat, leivonnaiset, jäätelöt, margariinit, suolaiset naposteltavat, nuudelit, mikropopcornit, kosmetiikka... Palmuöljyä on laajalti tuotteissa, joita käytämme lähes päivittäin. Jollei purkin kylkiä syynää, saattaa öljyä päätyä kodin kaappeihin huomaamatta. Moni muistaa, että kookosrasvaa kannattaa käyttää vain harvakseltaan sen epäsuotuisan rasvahappokoostumuksen takia. Palmuöljyyn pätee sama: sekin on tyydyttynyttä rasvaa, jota tulisi käyttää vain kohtuudella. TERVEYSHAITTOJA Terveyden ja hyvin-

voinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo sanoo, että ensisijaisesti tulee huolehtia pehmeiden rasvojen saamisesta. Ruoanlaitossa tulisi käyttää oliivi- tai rypsiöljyä, ja kalaa on hyvä syödä kolme kertaa viikossa. Jos nämä asiat ovat kunnossa, mahtuu ruokavalioon kovetettuakin rasvaa, vaikkapa keksin sisältämää palmuöljyä.

Palmuöljyyn voi sen valmistuksen aikana syntyä ihmiselle haitallisia aineita, koska kasviöljyjen tuotannossa käytetään usein korkeita lämpötiloja. Ruokavirasto kertoo sen sisältävän ainesosia, jotka saattavat olla syöpäriski. Kuitenkin, jos käyttö on vähäistä, on riskikin vähäinen. YMPÄRISTÖONGELMIA Terveyshaittojen

lisäksi ongelmana on palmuöljyn tuotanto. Palmuöljy on tullut tunnetuksi siitä, että Kaakkois-Aasiassa öljykasville on raivattu kasvupaikkoja hakkaamalla sademetsää. Eläinlajeista esimerkiksi oranki on kärsinyt, kun alkuperäinen puusto on vaihtunut palmuöljyviljelyksiin. WWF on arvioinut palmuöljyn olevan toiseksi merkittävin metsäkatoa aiheuttava raaka-aine EU-markkinoilla. Hakkuut vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen kiihtymiseen. Viljelyksien työoloissa on ollut puutteita, ja viljelyalueiden laajentuminen on aiheuttanut alueen alkuperäiskansoille ongelmia.

KAIKKI EI NÄY PAKKAUSMERKINNÖISSÄ

Suurin syy palmuöljyn laajamittaiseen käyttöön on sen edullinen hinta. Öljypalmu on satoisa kasvi ja sitä saadaan tuotettua suuri määrä viljelyalueeseen nähden. Palmuöljyn korvaaminen näkyisi tuotteen hinnassa. Palmuöljyn koostumus on oivallinen moneen elintarvikkeeseen: se tuo rapeutta keksiin ja kovettaa margariinin. Käyttöä puoltaa myös palmuöljyn neutraali maku. Jos tutkii tuoteselosteita, huomaa, että palmuöljy on läsnä yllättävän monessa tuotteessa. Sen välttäminen onkin vaikeaa. Ruokavirastosta kerrotaan, että jos palmuöljyä käytetään elintarvikkeen valmistuksessa, se pääosin näkyy kuluttajalle pakkausmerkinnässä. Kasvialkuperän ilmoittaminen on pakollista, jos kasviöljyjä tai -rasvoja käytetään elintarvikkeen valmistuksessa. Jos kuitenkin palmuöljyä on käytetty jonkin lisäaineen valmistuksessa, esimerkiksi emulgointija stabilointiaineena, ei se näy pakkausmerkinnässä.

24 | MARTAT 6 | 2021

SDOPXRŴOM\ LQGG


NÄIN M ARTAPIIREISSÄ

Öljypalmu on satoisa kasvi. Sitä viljellään erityisesti Indonesiassa ja Malesiassa. Tutki pakkausmerkinnät! Palmuöljy on mukana monessa herkussa, kuten kekseissä ja karkeissa.

Palmunlehvämerkki kertoo, että öljy on tuotettu vastuullisesti.

YRITYKSET HERÄNNEET Palmuöljyn tuotantoa on pyritty kehittämään vas-

tuullisempaan suuntaan. Kuten esimerkiksi kahvilla, on palmuöljylläkin sertifiointijärjestelmä, RSPO (Roundtable of Sustainable Palm Oil), joka pyrkii edistämään vastuullista tuotantoa. Sertifioinnista kertoo palmunlehvämerkki tuotepakkauksessa. WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen kertoo, että sertifioiduissa tuotteissa on esimerkiksi pyritty huolehtimaan luonnon monimuotoisuudesta, lajien suojaamisesta ja ihmisoikeusasioista. Järjestö arvioi, että noin 20 prosenttia palmuöljystä on tuotettu vastuullisuusperiaatteen mukaisesti. Monet elintarvikkeita valmistavat yritykset ja kaupan keskusliikkeet ovat jo pitemmän aikaa pyrkineet ottamaan valikoimissaan huomioon vastuullisen palmuöljyn. Toissa vuonna uutisoitiin, kuinka monet kauravispivalmisteet sisälsivät palmuöljyä. Kuluvana vuonna Fazer toi markkinoille kuluttajien toiveesta kauravispin, jossa palmuöljy oli korvattu kookos- ja rypsiöljyn sekoituksella. Sekä S- että K-ryhmästä kerrotaan, että ryhmien omien merkkien elintarvikkeissa käytetty palmuöljy on sertifioitua. S-ryhmän kyseisissä tuotteissa palmuöljyn käyttöä on vuosien varrella vähennetty, jos se on ollut mahdollista. Palmuöljyn viljely on usein merkittävä tulonlähde sen tuotantoalueilla, joten kuluttajana vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden etsiminen voi olla täysboikottia parempi ratkaisu – tai ainakin helpompi.

Palmuöljyn käyttöä on pohdittu myös Marttojen ruokakursseilla. Kysyimme marttapiireistä, pyritäänkö palmuöljyä välttämään, kun ruokakursseille valitaan raaka-aineita: Keski-Suomen Martoista kerrotaan, että heillä elintarvikehankinnoissa pyritään välttämään palmuöljyä sisältäviä tuotteita. Kotitalouden asiantuntija Marjo Ranta Uudenmaan Martoista sanoo, että heillä ei ole yhtenäistä linjaa asiasta. Tuotevalintoja mietitään terveellisyyden ja alkuperän näkökulmista. Asia on kuitenkin mietityttänyt. Palmuöljyä on hankala välttää kokonaan, vaikka kursseille ostetaan pääosin raaka-aineita, ei esimerkiksi puolivalmisteita. – Moni kollegoista totesi, että vaikka omassa elämässä katsoo valintoja aika tarkkaan, ei kursseille raaka-aineita valitessaan skannaa niistä palmuöljyä. Yksi meistä totesi, että jos on vaihtoehtoja, valitsee palmuöljyttömän tuotteen kurssille. – Meillä on taustalla tietoisuus siitä, missä tuotteissa palmuöljyä on. Ehkä luonnollisesti tulee valittua palmuöljyttömiä tuotteita, vaikka sitä ei tietoisesti ajattele, pohtii Ranta. Kotitalousasiasiantuntija Veera Rantanen Pirkanmaan Martoista on samoilla linjoilla. Kurssien raaka-ainevalintoihin vaikuttavat eniten kotimaisuus sekä yleiset ravitsemussuositukset. – Emme suoraan tee valintoja sillä perusteella, sisältävätkö ainekset palmuöljyä vai eivät. Tämä ehkä siksi, että meidän kursseillamme ei käytetä eineksiä tai muroja, jotka useimmiten sisältävät palmuöljyä. – Toisinaan saatamme käyttää pieniä määriä esimerkiksi vaniljakastikkeita, kaura"kermoja" tai suklaata, jotka sisältävät palmuöljyä. Tämä tehdään kuitenkin hillitysti. Joskus kursseilla on asiakkaita, jotka ovat hyvin tiedostavia palmuöljyn levinneisyydestä elintarvikkeissa. Tällöin asiasta saadaan hyvää keskustelua myös muiden kurssilaisten kanssa, toteaa Rantanen.

MARTAT 6 | 2021

SDOPXRŴOM\ LQGG

| 25


MARTTA AVA A VA ATEK A APPINSA

TAPA A MME M ARTTOJA , JOTK A PUKEUTUVAT GARDEROBIN HENGESSÄ .

martat.fi/garderobi-harkitsekorjaa-kierrata/

Ompelijan lisäämä harso toi mekkoon uuden ilmeen. HÄN ON

»Marja-Liisa Sirén-Huhtinen »kielten lehtori Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:ssa »asuu Kouvolassa »on Kouvolan Nykymarttojen puheenjohtaja »harrastaa lavista, puutarhaa ja yhdistystoimintaa.

Tässä asussa Marja-Liisa on muuntautunut jopa Lucina Hagmaniksi. Vanhan rouvan rooliasu löytyi Kouvolan Teatterin poistomyynnistä. Kokonaisuutta on täydennetty myöhemmin viitalla ja hattuun on lisätty huivi.

KUKKAMEKKOROMANTIKKO Marja-Liisa Sirén-Huhtinen rakastaa naisellista tyyliä ja korvakoruja. Lapsena omaksutut kierrätysopit pätevät yhä. HANNELE NIEMI // KUVAT MARJA SEPPÄLÄ

26 | MARTAT 6 | 2021

26-28 garderobi-6-2021-MARTTAL.indd 26

18.11.2021 13.10


< Ei minnekään ilman korvakoruja!

M

arja-Liisa Sirén-Huhtinen kasvoi kierrätykseen karjalaisen Ainamummonsa opeilla. – Kankaat käytettiin aina tarkkaan. Teetätettiin ompelijalla vaatteita, muokattiin vanhoista uusia tai leikattiin matonkuteiksi. Napit ja vetoketjut otettiin talteen. Maito- ja kahvipusseista tehtiin kasseja ja mattoja. Näitä oppeja neljän tyttären äiti ja kahden lapsenlapsen isoäiti hyödyntää yhä. Hän ottaa iloiten vastaan isosiskon ja työkaverin hylkäämät vaatteet, vie ne luottoompelijalleen tuunattaviksi ja siirtää osan seuraaville sukupolville. Yhdessä tehdään löytöjä kirpputoreilta.

TAHDON VAATTEENI OLEVAN mukava

päällä ja tilanteeseen sopiva. Tärkeitä ovat myös värit ja kestävän kehityksen ajatus. Omia värejäni ovat pastellisävyt, mutta tässäkin ikä tekee suvaitsevammaksi. Valitsen miellyttäviä ja helppohoitoisia materiaaleja, eikä ajattomuudesta ja kauneudestakaan haittaa ole.

Siskon vanha kukkamekko on voimaannuttajavaate.

PARAS VAATEVINKKINI : Yhdistä ja

muokkaa. Asiallisen asun saa pukemalla bleiserin esimerkiksi t-paidan ja farkkujen tai tyttömäisen kukkamekon kanssa. Ilme muuttuu myös kengillä, koruilla, laukulla. KÄYTÄN YHÄ UUDELLEEN useita koru-

Ilman niitä en lähde minnekään, enkä kumisaappaissa. Kaunis asu menee pilalle ilman kauniita kenkiä. Sävyjenkin tulee olla tasapainossa.

ja, joista osan teetätin työkaverilla asuihini sopiviksi. Toinen työkaveri teki vanhoista hopealusikoista ruusukorvikset. Luumäen ja Kouvolan museokorttelin markkinoilta ostamiani laukkuja käytän paljon. Kun musta pitsimekko alkoi tuntua liian lyhyeltä, vein sen ompelijalle, joka lisäsi läpinäkyvän harson. Asu sai uuden käyttöasteen.

<

TYYLIINI KUULUVAT korvakorut, aina!

Laukun kierrätysmateriaali on peräisin juomatölkeistä.

<

teen mukaan, mutta oranssi kukkamekko takaa aina hyvän mielen niin arkeen kuin juhlaan.

<

LEMPIASUNI vaihtelee paikan ja tilan-

VAATTEISTANI VALTAOSAN perin laatuun panostavalta siskoltani, vien ompelijalle ja saan pikkurahalla kuin uudet. Keväisin varastojaan perkaava työkaverini jakaa minulle kesävaatteita, joihin itse on kyllästynyt. Hän tietää hulluuteni kukkakuoseihin. Kirpputoreiltakin löydän paljon hyvää. Ennen koronaa matkustin usein Venäjällä, mistä on helppo löytää naisellisia malleja. Toivottavasti pääsen sinne taas pian.

"Kauniit asut menevät pilalle ilman kauniita kenkiä."

<

TYYLINI KOLMELLA SANALLA: naisel-

linen, romanttinen, nuorekas.

Korut ripustetaan kimallepuuhun.

Juhla-ainesta!

<

<

Näillä ei enää lusikoida.

Nahkajäljitelmäjakun voi yhdistää esimerkiksi martta-t-paitaan.

26-28 garderobi-6-2021-MARTTAL.indd 27

MARTAT 6 | 2021

| 27

18.11.2021 13.10


< Löytö Kouvolan museokorttelin syysmarkkinoilta.

< Siskolta saatua säämiskäjäljitelmää on käytetty työasuna lähes kyllästymiseen asti.

VARMA VALINTANI lähtöön kuin lähtöön

on minkä tahansa asun kanssa sopiva bleiseri tai nahkajakku. KUN ON JUHLAN AIKA , kukkamekko

päälle ja menoksi! Sillä pärjää syksymmälläkin yhdistämällä jakun tai hartiahuivin, vyön ja kauniit kengät. Musta on aina juhlava ja arvokkaaseen tilaisuuteenkin sopiva väri.

Pukeutuminen kiinnosti jo nuorta Marja-Liisaa, a, joka jo on tässä lähdössä kielikurssille ille Engla Englantiin. Bleiseri toi kaivattua arvokkuutta tärkeään ua arvokkuutt menoon. oon.

TOIVEISSANI NYT, kun taas palasimme töihin kampukselle, on lisää helppohoitoisia ja kätevästi yhdisteltäviä kokonaisuuksia, ehkä erilaisia jakkuja. Materiaalisuosikkejani ovat nahka ja säämiskä, aika kalliita tosin.

<

VAATETURHAKE oli pellavajakku, jonka taisin jo heittää pois. Pellava on ihana iholle, mutta helposti rypistyvässä vaatteessa tulee homssuinen olo.

Pullonkorkkikorvikset teki marttatoveri Päivi Kukkola.

Marja-Liisa avasi vaatekaappinsa.

PARAS LÖYTÖNI on vanhan rouvan roo-

liasu, jonka sain toimiessani Kouvolan Matkaoppaissa. Tätä alun perin Kouvolan teatterin poistoasua olen käyttänyt niin syntymäpäivilläni kuin marttatapahtumissakin.

< Useimmat kengistä ovat kirpputorilöytöjä.

<

< Tämäkin kolttu sai ompelijan ansiosta jatkoaikaa.

<

Vilan jakku on ostettu poikkeuksellisesti uutena. Varma hyvänolonvaate kerää usein kehuja.

Harmaa rakastaa pinkkiä. 28 | MARTAT 6 | 2021

26-28 garderobi-6-2021-MARTTAL.indd 28

18.11.2021 13.10


SUOMALAISTA LÄMPÖÄ MERINOVILLASTA Tam-Silk on lähes satavuotias suomalainen alusvaatetehdas. sään ja osaamme tehdä siihen sopivia vaatteita. Tunnemme suomalaisen suoma a. Käytämme vain korkealuokkaisia ja ympäristöystävällisiä materiaaleja. k Kaikki vaatteem vaatteemme valmistetaan omalla tehtaallamme Kangasalla oman henkilökuntamme voimin.

Naisten merinovillasilkkinen pitkähihainen paita tai pitkikset

49,90 € /kpl

29 TAMSILK 6-2021.indd 1

Nämä ja sadat muut tuotteet tehtaan verkkokaupasta

Miesten merinovillasilkkinen pitkähihainen paita tai pitkikset

49,90 € /kpl

WDPVLON ´

18.11.2021 12.07


FREDRIKA SAI KASVIT KUKOISTAMAAN

Fredrika Runeberg oli kirjailija ja Suomen ensimmäisiä naisia sanomalehtitoimittajana.

Runebergmuseo on oikea huonekasvien paratiisi. Osa kansallisrunoilijan kotitalon kasveista on peräisin 1800-luvulta. Tuoksulehtikaktus oli tärkeä Johan Ludvigille, Fredrika rakasti ruusuja. OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI JA PORVOON MUSEO/KUVA-ARKISTO

K

irjailija Fredrika Runeberg (o.s. Tengström) ja kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg muuttivat Porvoon Aleksanterinkadulla sijaitsevaan taloon vuonna 1852. Kyseisen vuosikymmenen aikaan eksoottiset kasvit yleistyivät ja herättivät ihastusta porvariskotien ikkunoilla. Noin 27 vuoden kuluessa Fredrika perusti Porvoon komeimpiin lukeutuvat ikkunapuutarhat hirsitaloonsa. Ikkunapuutarha oli erikoisuus ja todellista luksusta, joka oli mahdollista hyväosaisille. Runebergit saivat apua harrastukseensa myös ulkomailla asuvilta pojiltaan. Uusia kasveja kertyi ikkunoille monia eri reittejä, ja niitä vaihdeltiin kasveista kiinnostuneiden kesken. Kasvit olivat tuliainen parhaasta päästä. Kun kansallisrunoilija vietti pari vuotta Turussa uusimassa virsiä, Fredrika kirjoitti puolisolleen maaliskuussa 1857: ’’…Jos voisit

tuoda minulle jonkun pistokkaan jostakin Porvoossa harvinaisesta ruukkukasvista, olisi se myös kovin mieluisaa – saisit sen varmaan kuljetettua sammaleessa, vuodenaika on myös sopiva, mutta tämä ei silti ehkä sattuisi onnistumaan. Kaikki mikä kasvaa isoksi ja vihreäksi kiinnostaa minua erityisesti.’’ TALVI VIILEÄSSÄ HUONEESSA Eksoot-

tisten kasvien oksia, siemeniä ja sipuleita rantautui kotiin Runebergien poikien matkoilta, jotka suuntautuivat muun muassa Roomaan ja Wieniin. Toinen pojista myös asui vuosikymmeniä Italiassa. Fredrikan 30.5.1868 päivätystä kirjeestä pojalleen Walterille ja tämän Linavaimolle Roomaan selviää, että kiinnostus huoneruusuihin oli valtavaa: ’’Kyllä vain minunkin ikkunaruusuni kukkivat, jollei raivokkaasti niin kuitenkin innokkaasti, parhaimpana aikanaan. Minulla saattoi silloin olla 30–40 – niin, eh-

kä 50 ruusua kerrallaan kukinnassa, ja kauniita olivat. Kaikkialta tultiin pyytämään pistokkaita, joten melkein leikkasin puskani pelkäksi silpuksi. Viime viikkojen aikana minulla ei ole ollut enempää kuin kymmenkunta kerrallaan.’’ Huoneruusut viettivät ainakin osan talvista kukkakamarissa eli viileässä huoneessa, jonka ikkunoista jätettiin sisemmät lasit pois. Huoneruusujen kanssa ongelmia tuottivat pistokkaiden juurruttaminen sekä kasvien menestyminen ja talvehtiminen. Fredrika kuvaileekin kirjeessään ystävänsä ruusua ’’konstikkaaksi daamiksi’’. Vanhoja huoneruusuja ei ole säilynyt tähän päivään, mutta Fredrikan rakkaudesta ruusuihin muistuttaa kodin sisutus, kuten eteisen käsinpainettu tapetti ja salin koristetyynyt. Ruusukuvioitu oli myös Fredrika Tengströmin siipalleen antama kihlajaislahja: pieni mustepullon alla pidettävä samettiliina.

30 | MARTAT 6 | 2021

30-35 fredrika6-2021-8.11..indd 30

18.11.2021 11.37


Runebergien ikkunapuutarhat olivat kuuluisia kauneudestaan. Rohtoaaloe (edessä vas.) oli yksi Fredrikan suosikkikasveista. Se sekä viereinen tuoksupelargoni ovat tiettävästi peräisin Runebergien ajalta.

MARTAT 6 | 2021

30-35 fredrika6-2021-8.11..indd 31

| 31

18.11.2021 11.37


YÖLLÄ TARKKAILTIIN KAKTUSTA Fred-

rikan suosikkikasveista ovat tiettävästi säilyneet rohtoaaloe, valkotupsukki, oleanteri, fiikus eli huonekumipuu ja jättipeikonlehti. Myös poikien matkoiltaan tuomia kapmaankriinumeita kasvaa kotimuseossa yhä edelleen. Alkuperäistä kantaa ovat todennäköisesti myös tuonenkielo, rahapuu, tuoksupelargoni, joulukaktus, sorvarinlaakeri ja tuoksulehtikaktus. Tuoksulehtikaktuksen tiedetään olleen talon isännälle tärkeä kasvi. Kun rotevakasvuisen kaktuksen kukinta koitti, Runeberg kutsui miesvieraita seuraamaan valkoisen ja ihanalta tuoksuvan kukan avautumista yön pimeimpinä tunteina. Kasvin lisääminen pistokkaista onnistuu ongelmitta. Helppo lisättävyys on myös monen muun vanhan huonekasvien säilymisen takana. Vanhoja kasveja on säilytetty uusimalla niitä pistokkaista ja sipuleista. Lisäksi kokoelmaa on täydennetty kasveilla, joita kasvoi ikkunoilla Runebergien aikaan. Esimerkiksi anopinkieli on peräisin Stensbölen kartanon vanhalta emännältä, jonka tiedetään olleen Fredrikan ystävä. Vilkas kirjeenvaihto kertoo Fredrikan rakkaudesta kasveihin, ja se on myös auttanut vaalimaan ainutlaatuista elävää kulttuuriperintöä.

Runebergien aikaan kasvilajeja oli todella paljon. Salissa kasvoi muun muassa kielopuu, viuhkapalmu ja taatelipalmu. Kasveja kuoli, kun niitä siirrettiin turvaan talvisodan pommituksilta.

32 | MARTAT 6 | 2021

30-35 fredrika6-2021-8.11..indd 32

18.11.2021 11.37


Kookkaat huonekasvit kasvavat salissa puusaaveissa samaan tapaan kuin Runebergien aikaan. Kasvien kukoistuksen takasi hyvä kompostimulta ja lanta. Talossa oli hevonen ja kanoja.

»

MARTAT 6 | 2021

30-35 fredrika6-2021-8.11..indd 33

| 33

18.11.2021 11.37


EL ÄVÄ Ä KULTTUURIHISTORIA A Museonhoitaja Maria Kovanen sai työnsä mukana vanhoista huonekasveista rakkaan harrastuksen: ’’Kotimuseon huonekasvien hoitaminen on kuulunut työhöni jo 20 vuoden ajan. Aluksi en tiennyt kasveista juuri mitään, eikä museon kasvien hoidosta ollut opaskirjaa, mutta onneksi puutarhurimieheni neuvoi kasvien hoidossa. Runebergin kodissa on 100–150 ruukkua huonekasveja, jonka päälle tulevat keväällä juurrutettavat pistokastaimet. Erilaisia kasveja on todella paljon, ja ne kaikki vaativat yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa. Tunnen jokaisen kasvin kasvuvaiheen, ruukkukoon ja historian. Vaikka kukat viihtyvät hirsitalon isoilla ikkunoilla, valppaana saa olla. Helteellä osa kasveista vaatii ahkeraa kastelua. Talvella täällä on vain +10–15 astetta, jolloin kasvit ovat lepotilassa. Kovalla pakkasella lämpötila saattaa laskea todella alas ja ikkunoiden sisäpuolelle kertyy paksulti huurretta. Jo Fredrikan aikana kasveja nostettiin kukkajakkaroille ylös kylmältä lattialta. Kun on viileää, liikakastelu on todella haitallista ja sillä tappaa helposti kasveja. Peikonlehti pitäisi huoneenlämmöstä ja tasaisesta kosteudesta ympäri vuoden, joten talvella sen kastelu vaatii tarkkuutta. Kaksi vaateliainta kasvia ovat kärsälilja ja sorvarinlaakeri, joiden multa ei saa päästä kuivaksi. Kesällä ne saavat vettä joka toinen päivä, talvella joka kolmas päivä. Osa kasveista on talvella hyvinkin helppohoitoisia; kriimumi lakastuttaa syksyllä lehtensä ja kastelen sen vain kerran kuussa. Kasveista suosikkini on oleanteri, sillä sen kukka tuoksuu ihanalta. Kukinta alkaa jo huhtikuussa ja jatkuu syyskuulle. Nostamme oleanterit kesäksi ulos, kuten tiedämme myös Fredrikan tehneen. Myymme kotimuseon kasveista juurtuneita pistokkaita, jotta vanhojen kasvien perimä ja elävä kulttuurihistoria säilyvät. Museossa on samasta kasvista 2–3 yksilöä ja kotonani on myös kaikista kasveista 'varmuuskopiot'. Museonhoitajan työn mukana sain vanhoista huonekasveista harrastuksen, johon suhtaudun intohimoisesti. Tunnen suurta mielenrauhaa, kun saan hoitaa ja vaalia elinvoimaisia kukkia. Siinä kiteytyy suhteeni kasveihin.’’

Maria Kovanen tuli Runebergin kotimuseoon kesäapulaiseksi vuonna 1990. Museonhoitajana hän on toiminut vuodesta 2004. Tehtävä sisältää kaiken mahdollisen opastamisesta ja juhlien järjestämisestä siivoamiseen, laskujen maksamiseen ja markkinointiin. Myös sisäkasvien hoito kuuluu työnkuvaan.

34 | MARTAT 6 | 2021

30-35 fredrika6-2021-8.11..indd 34

18.11.2021 11.37


Fredrika kuvaili huoneruusuja "konstikkaiksi daameiksi". INFO OTA RETKIKOHTEEKSI RUNEBERGMUSEO

•Suomen vanhin kotimuseo •Talo on rakennettu vuonna 1845. •Kansallisrunoilija J.L. Runeberg (1804–1877) ja kirjailija Fredrika Runeberg (1807–1879) muuttivat taloon vuonna 1852. •Biedermeiertyylinen porvariskoti on säilynyt irtaimistoineen eheänä kokonaisuutena, sillä valtio lunasti sen vuosi Fredrikan kuoleman jälkeen. Kotimuseona talo on toiminut vuodesta 1880. •Hirsitalon ikkunoilla vaalitaan vanhoja huonekasveja, joista osa on Fredrika Runebergin perua. Entistetyssä puutarhassa kasvaa monia hänelle rakkaita kasveja, kuten ruusuja ja pioneita. J. L . RUNEBERGIN KOTI

Erittäin myrkyllinen oleanteri on tiettävästi Runebergien poikien Italiantuliainen. Kotimuseossa kasvaa yksinkertaiskukkaista ja kerrannaista oleanteria. Kesät puuvartinen laji oleilee ulkona aivan kuten Fredrikan aikaan. Fredrika Runebergin kasviharrastuksesta on tehty kirja. Unelmien puutarha kertoo ajasta, jolloin koristekasvit olivat luksusta ja vain harvoille mahdollinen harrastus.

Tuoksupelargoni eli tuoksupielikki toimi ilmanraikastimena ja sillä hoidettiin kaikkia vaivoja hammassärystä mustasukkaisuuteen.

•Aleksanterinkatu 3, Porvoo •Museo on avoinna ympäri vuoden. •Avoinna talvikaudella: 1.9.–30.4. ke–su klo 10–16 (suljettu 24.–26.12.) •Avoinna kesällä: 2.5.–31.8. päivittäin klo 10–16 (suljettu juhannuksena) •porvoo.fi/runebergin-koti

L ÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA

•Museonhoitaja Maria Kovasen haastattelu •porvoo.fi/runebergin-koti •Unelmien puutarha – Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha. Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10, 2015 •Marja-Liisa Tirkkonen: Suomalaisia kulttuurikoteja. WSOY 1999

MARTAT 6 | 2021

30-35 fredrika6-2021-8.11..indd 35

| 35

18.11.2021 11.37


SINISEN HETKEN KATTAUKSEEN

Talvisen taivaan värit olivat inspiraation lähteenä liinan väriä valittaessa.

Kokeile makrameeta ja solmi näyttävä kaitaliina juhlapöytään. MALLITYÖ, OHJE, TEKSTI JA KUVAT SUSANNA UUSITALO

36 | MARTAT 6 | 2021

NDŴVVDŴ NDLWDOLLQD E LQGG


SOLMUJEN OHJEET SEURA AVALL A AUKEAMALLA!

M

akramee on ikivanha käsityötekniikka, jota on käytetty muun muassa kalastuksessa verkkojen punontaan. Nyt makramee on taas huippusuosittua. Jo muutamalla perussolmulla saat aikaiseksi monenlaista – esimerkiksi tämän kauniin liinan. Pehmeää lankaa on mukava solmia ja se avautuu helposti hapsuiksi. Ohjeen kaitaliinan koko hapsuineen on noin 85 x 34 cm.

TARVIKKEET

» n. 600 g Sofia Knotterin makrameelankaa, paksuus 3,5 mm » mitta » sakset » maalarinteippiä » virkkuukoukku » harja tai harva kampa VINK VINK!

» Langan menekkiin vaikuttaa osaltaan solmijan käsiala. Jos lanka loppuu kesken työn, voi uuden langan liittää huomaamattomasti solmuun ja päätellä langanpäät työn nurjalle. Jos lankaa jää yli, voi pätkät hyödyntää esimerkiksi hapsuihin. » Tekniikkaa kannattaa kokeilla monenlaisilla langoilla. Valitse lanka työn ja sen käyttötarkoituksen mukaan. Punotut langat eivät avaudu hapsuiksi, mutta ovat kulutusta kestävä valinta käyttöesineisiin. TEE NÄIN

1. Leikkaa ensin 28 kpl noin 4,5 metrin mittaisia lankoja ja 6 kpl 50 cm:n pituisia tukilankoja. Teippaa tukilanka päistään vaakatasoon pöytään sellaiselle etäisyydelle,

että sinun on helppo seisoa pöydän edessä solmimassa lankoja. Kiinnitä langat keskikohdastaan leivonpääsolmuilla tai käänteisillä surmansilmukoilla tukilankaan, eli vie lankalenkki tukilangan ympäri ja tuo langanpäät silmukasta läpi kiristäen. Solmi 4 ensimmäisellä langalla 3 kaksoistasosolmua allekkain. Jatka samoin rivi loppuun muilla langoilla. Jätä seuraavaksi 2 ensimmäistä lankaa solmimatta ja solmi 4 seuraavalla langalla kuten edellä rivi loppuun. Solmi vielä yksi vuorotteleva 3 kaksoistasosolmun rivi. 2. Teippaa uusi tukilanka pöytään työn vasemmalle puolelle. Solmi rivi kohosolmuja tukilangan ympärille kaksoistasosolmujen alapuolelle kiristäen. Teippaa sitten tukilanka myös työn oikealle puolelle, jolloin voit irrottaa ensimmäisen tukilangan. Jätä 10 lankaa solmimatta, solmi kaksoistasosolmu, jätä 12 lankaa solmimatta, solmi kaksoistasosolmu, jätä 12 lankaa solmimatta, solmi kaksoistasosolmu, jolloin myös loppuun jää 10 lankaa solmimatta.

Jätä seuraavalla rivillä 8 lankaa solmimatta, solmi 2 kaksoistasosolmua ja toista sama vielä kahdesti, jolloin myös loppuun jää 8 lankaa solmimatta. Jätä seuraavaksi 6 lankaa solmimatta, solmi kaksoistasosolmu, jätä 4 lankaa solmimatta ja solmi kaksoistasosolmu. Jatka 4 välilangan kanssa rivi loppuun, jolloin myös loppuun jää 6 lankaa solmimatta. Solmi seuraavalla rivillä ensin 2 kaksoistasosolmua ja jätä 8 lankaa solmimatta. Toista sama kahdesti ja tee rivin loppuun vielä 2 kaksoistasosolmua. Seuraavalla rivillä jää 2 lankaa solmimatta ennen ja jälkeen kaksoistasosolmun. Solmi sitten kuvion keskelle suuri kaksoistasosolmu seuraavilla 8 langalla niin, että reunimmaiset langat kiinnittävät solmun 6 keskimmäisen langan ympärille. Jatka samoin rivi loppuun. Olet nyt kuvion puolivälissä, ja kun toistat edelliset kerrokset käänteisessä järjestyksessä, kuvio on valmis. Teippaa seuraavaksi mu-

kaan uusi tukilanka ja solmi kohosolmuja sen ympärille, kuten kuvion ensimmäisessä vaiheessa. 3. Solmi seuraavaksi 3 kaksoistasosolmun rivejä vuorottelevasti 17 kerrosta. 4. Toista vaiheen 2 kuvio ja sen jälkeen ensimmäisen vaiheen vuorottelevat kaksoistasosolmukuviot. Solmi loppuun vielä yksi kohosolmurivi uuden tukilangan ympärille. Leikkaa langanpäät noin 5 cm:n pituisiksi ja kampaa hapsuiksi. 5. Leikkaa työn aloituspäähän 27 kpl noin 15 cm:n pituisia lankoja, kiinnitä keskikohdastaan leivonpääsolmuilla työn päässä jo olevan tukilangan ympärille virkkuukoukulla, avaa hapsuiksi ja tasoita pituus noin 5 cm:iin. Tarkista kaitaliinan tasainen leveys, solmi tukilankojen päihin hevosenhäntäsolmut ja tasoita niiden hapsut 1–2 cm:n pituisiksi.

MARTAT 6 | 2021

NDŴVVDŴ NDLWDOLLQD E LQGG

| 37


1

SOLMUOHJEET K AKSOISTASOSOLMU

»Neljällä langalla tehty kaksiosainen solmu. Vie ensimmäinen lanka vasemmalta kahden seuraavan langan yli ja neljännen ali. Vie sitten neljäs lanka kahden edellisen ali ja silmukasta läpi eteen. Kiristä solmu, jolloin olet tehnyt tasosolmun. Toista edellinen peilikuvana eli vie neljäs lanka kahden edellisen langan yli ja ensimmäisen ali. Vie sitten ensimmäinen lanka keskimmäisten lankojen ali ja silmukan kautta eteen. Kiristä edellisen solmun alle.

2

KOHOSOLMU

»Tukilangan ympärille tehdyt kaksi silmusolmua muodostavat kohosolmun. Teippaa irrallisen tukilangan pää pöytään työn vasemmalle puolelle. Pidä tukilanka oikean käden nyrkissä vaakatasossa solmulankojen edessä. Vie työn ensimmäinen lanka vasemmalta etukautta tukilangan ympäri, kiristä ja toista samalla langalla. Kiristä solmut yhteen. Jatka näin jokaisella työn langalla vasemmalta oikealle.

38 | MARTAT 6 | 2021

NDŴVVDŴ NDLWDOLLQD E LQGG


T YÖVAIHEKUVA 1

T YÖVAIHEKUVA 2

Solmi kaitaliinan pohja kolmen kaksoistasosolmun vuorottelevilla kerroksilla.

Erottele kuviokerrokset erillisten tukilankojen ympärille solmituilla kohosolmuilla.

TIEDUSTELUT

»Kierrätysmateriaalista tehty kotimainen lanka: sofiaknotter.fi

JESSIE NELSON – SARA BAREILLES

Timo Sandberg - Aila Lavaste

KOSTONKIERRE herkullinen musikaalikomedia

tarina jakautuneesta kaupungista

R 0LQQD 5\WLVDO +HLQL 7ROD

ja Rohkea llinen ra siksi vaa

Kevään esitykset myynnissä – Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! tervetuloa viihtymään Lahden kaupunginteatteriin! /LSSXP\\PÃOÃ ř PLQ SYP ō ONWOLSXW#ODKWL ğ 5\KPÃP\\QWL ō ONWU\KPDW#ODKWL ğ 9ÃOLDLNDWDUMRLOXW ZZZ OLSSX ğ

MARTAT 6 | 2021

NDŴVVDŴ NDLWDOLLQD E LQGG

| 39


PERHEEN KESKEN

TERVEISIÄ PERHEESTÄ ERKKI UKKOLA

O

dotus. Jännitys. Ultra. Pinnasängyn kokoaminen. Sairaalaeväät pakattuna kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Loputtomalta tuntuva taksimatka. Tuhat ponnistusta. Ensirääkäisy. Agparpisteet. Hämmennys. Vaipanvaihto. Napatynkä. Paniikki. Vartin välein pinnasängyn luona käynti. Niskakakka. Me-

netetyt yöunet. Vielä isompi niskakakka. Tuhiseva nyytti rinnan päällä. Kiroilu lastenistuinta asennettaessa. Soseruokaa rinnuksilla. Vauvarokko. Ensimmäiset hampaat. Konttaus. Jokellus. Ensimmäiset sanat. Ensimmäiset askeleet. Ensimmäinen uhma. Ensimmäiset kahdeksan tunnin yöunet. MINULLA ON KOKEMUSTA vanhem-

muudesta noin neljän ja puolen vuoden ajalta. Voisin kirjoittaa tämän kolumnin ja vaikka kymmenen seuraavaa siitä, miten upeaa on elää ihmistaimen kanssa. Tai siitä, miten vanhemmuus hitsasi meidät vaimoni kanssa yhteen ja teki meistä lopullisesti perheen. Tai siitä, mistä kaikesta tietoisesti tai tahtomattaan lapsettomat jäävät paitsi. Näin en kuitenkaan tee. On yksisilmäistä ajatella, että jälkikasvun hankkiminen olisi jotenkin välttämätöntä tai autuaaksi tekevää. Lause ”Lisääntykää ja täyttäkää maa” ei enää päde, sillä ihmiskunta on täyttänyt maan jo vuosikymmeniä sitten. Entisaikojen suurperheen ideaali on auttamattoman vanhentunut, sillä maapallon kantokyky ei siihen enää taivu. MONI SANOO, että lapset luovat mer-

kityksen elämään. Ikään kuin lapsettomat tai vielä vauvantekopuuhiin liian nuoret vaeltaisivat kaduilla päämäärättömästi kuin zombiet. Oma elämäni on ollut monella tavalla merkityksellistä jo kauan ennen lapsia. He toki tuovat mu-

kanaan omat hyvät puolensa, mutta yhtä lailla saan merkitystä maalliseen vaellukseeni luonnosta, harrastuksista, työstä, voimakkaasti humaloidusta oluesta ja liian lujaa soivasta rockmusiikistakin. ESIKOISENI SYNTYMÄN aikaan moni lä-

hipiirini vapaaehtoisesti lapseton sai kokea tarpeetonta ja epäilemättä kuumottavaa painostusta. ”No, milloinkas teille tulee tuollainen pieni ihme?”, heiltä kysyttiin. Ahdistus ja vaivaantuminen olivat aistittavissa jopa tuoreen isän univajeen läpi. Siinä hetkessä elin vain niin vahvasti omassa endorfiinia pullollaan olevassa vauvaperhekuplassani, etten kyennyt hiljentämään näitä kyselijöitä. Pahoittelut tästä jälkikäteen. Kukin eläköön elämäänsä omalla tavallaan. Vaikka itse en vaihtaisi vanhemmuudesta pois edes niitä niskakakkoja, ymmärrän, ettei tämä sovi kaikille eikä ole ainoa oikea tapa elää. En tuputa omaa elämäntapaani tai omaa perhetyyppiäni kenellekään muulle. Tähän aihepiiriin liittyviin keskusteluihin toimii ohjenuorana Masa Niemen esittämän Pätkän vakiolause Pekka Puupää -elokuvista: ”Asiahan ei tietysti minulle kuulu”. Kukin meistä elää omien arvojensa ja valintojensa mukaista elämää, ja hyvä niin.

Kirjoittaja on kahden tytön isä, joka antaa kaikkien kukkien kukkia

40 | MARTAT 6 | 2021

40 erkkikolumni-6.indd 40

19.11.2021 12.52


Joulun upea Martta-etu!

Lehti maalaisromantiikan ystävälle Maalla on ainoa suomalainen country living -lehti. Näet persoonallisia koteja ja mökkejä, saat inspiraatiota luonnonläheiseen elämäntapaan ja ideoita itse tekemiseen. Luvassa sekä ihania unelmia että innostavia käytännön ohjeita.

Valitse lahjasi

5 nroa

vain laisromantikolle Mökkeilijälle, maatä haaveilevalle ja maalaiselämäs

36 €

Tyylikäs musta Iiris-olkalaukk Iiris-olkalaukku ku sopii jokapäivä jokapäiväiseen käyttöön. Pitkä, säädettävä olkahihna, vetoketjusuljenta vettoketjusuljenta jja monett taskut t k t tekevät t k ät tästä tä tä laukusta l k t käytännöllisen ja mukavan. • • • •

Korkeus 24 cm, leveys 25 cm Vetoketjusuljenta Säädettävän olkahihnan pituus max 140 cm Etupuolella 2 taskua, takana vetoketjutasku, sisällä 2 kännykkätaskua ja vetoketjutasku • Laadukasta keinonahkaa, kangasvuori

Tai

Kauniin kukkakuvioinen kimono on suloisen kevyt päällä. Vyöllä kiinni kietaistava kimono on oivallinen oloasu kotona ja matkoilla. • Koko M/L: pituus 100 cm, leveys 60 cm • 85 % puuvillaa, 10 % viskoosia, 5 % polyesteria

Tai

(norm. 72,50 €)

+ 2 LAHJAA

Upea joulunpunainen Laurapashminahuivi on monikäyttöinen asuste. Se antaa asuille viimeistellyn ilmeen ja isokoisena käy ly myös shaalista. m • Koko 65 x 175 cm + 3 cm hapsut • Pehmeä, kiiltäväpintainen materiaali 50 % viskoosia, 50 % polyesteria

LISÄLAHJAKSI saat Ajaston taskukalenterin vuodelle 2022. Koko 16,2 x 8,5 cm.

Tilaajalahjoja on rajoitettu määrä. Pidätämme oikeuden toimittaa tuotteen tilalle toisen vastaavan tuotteen,mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tilaajalahjojen määrän. Lahjat toimitetaan postitse noin 3 viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä tilaajalahjoja emme lähetä uudelleen.

Katso kaikki lahjavaihtoehdot ja tilaa helposti: tilaus.maalla.fi/martat Tai soita 09 156 665 ma–pe 8–19

TILAUSKORT TI

Kyllä kiitos!

2179/21 id: 109 001

POSTIMAKSU MAKSETTU

Tilaan Maalla-lehden 5 numeroa PUOLEEN HINTAAN vain 36 € (norm. 72,50 €) ja saan valitsemani lahjaparin. Valitsen lahjaksi (merkitse rastilla): Olkalaukun ja kalenterin, arvo yht. 52,85 € Kimonon ja kalenterin, arvo yht. 57,95 € Pashminahuivin ja kalenterin, arvo yht. 56,95 € SUKUNIMI Vertailuhinta on tilausjakson normaali tilaushinta. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden vastaanottamisesta (KSL 6. luku). Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Tarjousjakso alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tilaus jatkuu automaattisesti kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan ja sen voi irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassa olevan hinnaston mukainen hinta vastaavalle tilauspituudelle kuin ensimmäinen tilausjakso. Lisätietoja: otavamedia.fi/tilausehdot. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

41 kotiliesi 6-2021.indd 1

ETUNIMI

LÄHIOSOITE POSTINUMERO

POSTITOIMIPAIKKA

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

SÄHKÖPOSTI Antamalla sähköpostiosoitteen saat tietoa asiakaseduista ja tarjouksia sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä. Voit halutessasi kieltää sähköisen tarjonnan vastaanottamasi tarjontaviestin kieltolinkistä tai kirjautumalla omiin tietoihin otavamedia.fi. Katso tietosuojainformaatio Otavamedia.fi/tietosuoja.

18.11.2021 12.10


HOPEAT HOHTAMAAN JA ESILLE Jos omistat hopeisia aterimia, ota ne käyttöön ainakin juhlapyhinä. TEIJA JERKKU // KUVA SHUTTERSTOCK

Pese ja huuhtele ruoan kanssa kosketuksiin joutuvat esineet käsittelyn jälkeen. Pese hopeat mielellään käsitiskissä ja kuivaa pehmeällä pyyhkeellä.

H

opeiset lusikat, haarukat, veitset ja kakkulapiot tummuvat ajan saatossa muun muassa ilman ja lämmön vaikutuksesta. Myös eräät ruoka-aineet, kuten kananmuna, majoneesi, lipeäkala ja kaali, nopeuttavat tummumista. Hopeaesineet saattavat tummua astianpesukoneessa, ja voimakkaat pesuaineet voivat kuluttaa hopeointia. Käsittele hopeat kiiltäviksi ja kauniiksi ennen juhla-ateriaa. Puhdistusaineita on erilaisia: toiset vaikuttavat kemiallisesti, toiset mekaanisesti. Aloita kokeilu mahdollisimman ympäristöystävällisistä menetelmistä.

SUOL A + FOLIO

»Laita hopeaesineet alumiinifoliovuokaan tai peitä uunivuoan tai kattilan pohja foliolla ja asettele aterimet sen päälle. Kaada astiaan kuumaa niin paljon, että esineet peittyvät. Sekoita joukkoon kourallinen ruokasuolaa. Anna vaikuttaa hetken aikaa. Huuhtele hopeat. Laita käytetty folio metallinkeräykseen. VAIHTOEHTO: Suolan sijaan voit käyt-

tää vastaavan määrän leivinjauhetta tai ruokasoodaa.

KETSUPPIA JA HA MM ASTAHNA A

»Laita esineen päälle ketsuppia tai hammastahnaa ja hankaa puhdistusliinalla, kunnes pinta kirkastuu. »Hammastahna saattaa kuluttaa hopeista pintaa, joten sitä ei kannata käyttää esineisiin usein. Ketsupissa ei ole hiovia tai kiillottavia aineita, mutta sen sisältämät happamat aineet vähentävät tummentumia. NESTEET, TAHNAT, LIINAT

»Kauppojen valikoimissa on hopeanpuhdistukseen nestemäisiä ja tahnamaisia valmisteita sekä liinoja. Aineet voivat olla haitallisia ja hyvinkin vahvoja happoja. Tutustu käyttöohjeisiin huolella. Kaikki tuotteet eivät sovi alpakan puhdistukseen tai tummennetuille tai kullatuille esineille. Jotkut aineet voivat vahingoittaa muun muassa metallisia pesualtaita. »Kun aloitat käsittelyn, suojaa pöytä vaikka sanomalehdellä. Käytä suojahanskoja. »Kemiallisesti vaikuttavat hopeanpuhdistusliuokset tehoavat nopeasti. Kasta pienet esineet suoraan nesteeseen ja levitä suurille esineille nestettä pyyhkeellä tai pumpulipuikolla. Älä hankaa pintaa. Pese esine lopuksi käsiastianpesuaineella, huuhtele ja kuivaa. »Tahnamaiset puhdistusaineet saattavat puhdistavan aineen lisäksi sisältää hienojakoista hankausainetta. Ota ainetta puhdistusliinaan ja hankaa esinettä pieni alue kerrallaan. Hankaa lopuksi esine kiiltäväksi puhtaalla liinalla. Jotkut tuotteet jättävät pinnalle suojakalvon, joka hidastaa tummumista. Ruoan kanssa kosketuksiin joutuvat esineet pitää kuitenkin käsittelyn päätteeksi pestä ja huuhdella, jolloin suojakalvo häviää. »Hopeanpuhdistusliinat sopivat kevyesti tummuneiden hopeiden kiillottamiseen. Liinoihin on imeytetty kiillotusainetta ja ne jättävät pinnalle suojakalvon. Ruoan kanssa kosketukseen joutuvat esineet pestään ja huudellaan hyvin kiillotuksen jälkeen. HOIDA JA SÄILY TÄ OIKEIN

»Pese hopeat mielellään käsitiskissä ja kuivaa pehmeällä pyyhkeellä tai vanhalla t-paidalla. »Säilytä hopeat alkuperäisessä pakkauksessaan tai muussa tiiviissä laatikossa, jossa ne eivät ole kosketuksissa ilman kanssa.

42 | MARTAT 6 | 2021

42 neuvokki 6-2021-hopea.indd 42

18.11.2021 11.55


MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Vuonna 1957 Emäntälehdessä esiteltiin Marttakoteja. Tässä ollaan Aili ja Aari Mutasen luona Liperin Salokylässä. Kuvateksti kuului: "Aili Mutasen, niin kuin yleensä emäntien pitkästä työpäivästä melkoinen osa kuluu lieden ääressä. Siinä valmistuvat ateriat 10-päiselle perheelle ja tervetulleille vieraillekin."

43 marttailukansi6-2021.indd 43

(Emäntälehti 5/1957)

MARTAT 6 | 2021

| 43

18.11.2021 13.25


KULINARISTIEN KERHO MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Seppo Keskinen

Reino Katalkin

Pekka Kuikka

Raimo Mäntynen

Erkki Kivistö

Jouko Mölsä

Jorma Lempinen

Lauri Va

44 | MARTAT 6 | 2021

44-47 harjunmartit-6-2021.indd 44

18.11.2021 11.40


Kerran kuussa kokoontuu Jyväskylässä joukko miehiä, jotka rakastavat ruoanlaittoa – tai ainakin haluavat oppia paremmiksi kokeiksi. Harjun Martit on yksi marttajärjestön harvoista miesyhdistyksistä.

A

lussa oli lehti-ilmoitus. Siinä pyydettiin ruoanlaitosta kiinnostuneita miehiä saapumaan helmikuisena iltana Marttakeskukseen, jossa perustettaisiin KeskiSuomeen uusi marttayhdistys. Tapaus oli historiallinen, sillä koskaan aiemmin Keski-Suomeen ei ollut saatu yksinomaan miehistä koostuvaa marttayhdistystä. Mutta helmikuussa 2011 aika oli kypsä. Tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan juhliva Harjun Martit on edelleen harvinaisuus marttajärjestössä. Miesmarttoja on jäsenrekisterin mukaan yhteensä 1 245, ja heistä suurin osa kuuluu perinteisiin naisvoittoisiin yhdistyksiin. Poikkeuksellinen on myös jyväskyläläisyhdistyksen nimi. Marttaliitto ohjaa marttapiirejä ottamaan jäsenikseen vain yhdistyksiä, joiden nimessä näkyy jollakin tavalla sana Martta. Jyväskylän kokkailevat miehet olivat kuitenkin aikoinaan vakaasti sitä mieltä, että he ovat martteja ja tahtovat kertoa sen yhdistyksensä nimessä. Jostain syystä asiaan ei perustamishetkellä kiinnitetty huomiota. Enää vastaava nimi ei kuitenkaan menisi hyväksymiskoneiston rattaissa läpi. MAAILMA JA MAAKUNNAT Nykyään

ri Valkonen

Antero Perttunen

Petri Lewandowski

Harjun Marttien ruokakurssilaiset kuvattiin Keski-Suomen Marttojen toimitilojen edustalla.

Harjun Martteihin kuuluu nelisenkymmentä jäsentä Jyväskylästä ja sen lähialueilta. Puheenjohtaja Pekka Kuikka (66) sanoo, että heidän herrakerhonsa on yhden asian liike. – Ei meillä ikinä ole ollut iltaa esimerkiksi siivouksesta tai vaatehuollosta.

»

MARTAT 6 | 2021

44-47 harjunmartit-6-2021.indd 45

| 45

18.11.2021 11.40


1

2

4

3

5

1. Pekka Kuikka osallistui kasvisruokailtaan. 2. Alkukeittona on juustoinen maa-artisokkakeitto, Jouko Mölsä annostelee. 3. Harjun Martit haluavat sekä hioa ruoanlaiton perustaitojaan että oppia uusia tekniikoita. 4. Missä vaiheessa sipuli lisätään? Erkki Kivistö tutkii ohjetta. 5. Yhdistyksen resepti hyvälle kurssille on: 55 prosenttia ruokaa ja 45 prosenttia sosiaalista kanssakäymistä.

46 | MARTAT 6 | 2021

44-47 harjunmartit-6-2021.indd 46

18.11.2021 11.40


Kotikaupunkinsa kuulusta maamerkistä nimensä napannut Harjun Martit on ottanut tavoitteekseen monipuolistaa Jyvässeudun miesten ruoanlaittotaitoja. Kuukausittaisilla makumatkoillaan miehet ovat jo kolunneet läpi kaikki maailman mantereet mutta myös osan koti-Suomen kolkista. – Parin viime vuoden aikana esillä ovat olleet enemmän maakuntaruoat. Pysyviä teemoja ovat kalaruoat ja riista, Pekka kuvaa. Heikki Elonheimo (74) kertoo, että yhdistys haluaa suosia mahdollisimman paljon lähiruokaa ja luomutuotteita. Onneksi omassa porukassa on niin metsämiehiä, kalastajia kuin sienestäjiäkin. Korona-aikana toiminta oli välillä tauolla. Eniten epidemia on vaikuttanut Harjun Marttien talouteen, sillä yhdistys ei tee varainhankintaa vaan rahoittaa toimintansa kurssimaksuilla.

MIESTEN ÄÄNI ESIIN Heikin mielestä

ÄIJIEN KESKEN Miesten omassa yhdis-

miesten pitäisi näkyä ja kuulua marttajärjestössä enemmän. Hän kokee, että naisten perustama liitto on unohtanut miesjäsenensä. – Meillähän pitäisi olla yksi paikka liiton hallituksessa. Jouko ehdottaa, että Martat ryhtyisi pontevammin markkinoimaan toimintaa miehille. Yksi keino voisi olla ”miesnurkan” perustaminen Martat-lehteen. – Se kokoaisi porukkaa ja ideoita yhteen. Ja ehkä uusia jäseniä saataisiin ”keittiön kautta”, kun naismartat välittäisivät viestiä puolisoilleen, Pekka visioi. Harjun Martit rummuttaisivat miesnäkökulmaa myös ruokamessuilla ja joulumyyjäisissä. He soisivat liiton lähettävän isoihin medioihin juttuvinkkejä miehille suunnatusta toiminnasta.

tyksessä parasta on Harjun Marttien mukaan kavereiden kanssa seurusteleminen ja yhdessä tekeminen. – Se just, että saadaan olla äijien kesken. Meillä on aika letkeä tunnelma, Heikki kiteyttää. Kukaan nainen ei ole koskaan pyrkinyt yhdistyksen jäseneksi. Kysymys siitä, kuinka naisten mukaantulo vaikuttaisi toimintaan, saa miehet mietteliäiksi. – Se olisi varmaan kaksipiippuinen juttu. Mikä ettei, mutta kyllä se varmaan toisi tunnelmanmuutoksen ja vaikuttaisi vitsinheittoon, Pekka pohtii. Nyt miehet voivat huoletta järjestää vaikka yhteisiä saunailtoja. Yksi Heikin parhaimmista marttamuistoista liittyykin juuri tähän. – Rosvopaisti-illassa lähdimme savusaunasta jäidenlähdön sekaan uimaan. Se ei helposti unohdu!

HISTORIA ANSAITSEE ARVOSTUKSEN ROHKEUTTA RUOANLAITTOON Ruoan-

laittoa miehet pitävät tärkeänä kansalaistaitona. Vaikka suurin osa yhdistyksen jäsenistä on eläkeiässä, moni heistä on saanut kokkailukipinän tai ainakin keittotaitoisen miehen mallin jo lapsuudessaan. Osalle kokkaamisen maailma aukesi vasta Martoissa. – Ennen keitin lähinnä puuroa, perunoita ja munia. Kiinnostuin toiminnasta, koska halusin rohkeutta tehdä ruokaa itse, Heikki kertoo. Marttojen huomassa miehet ovat viihtyneet, koska järjestö tarjoaa toiminnalle mainiot tilat ja asiantuntevan ohjauksen. Marttaideologiaan he eivät sen kummemmin ole perehtyneet. – Emme välttämättä ole tiedostaneet tai pitäneet tärkeänä, että olemme marttoja. Mutta kun asiaa rupeaa miettimään, ehkä me miesyhdistykset olemme Marttaliitolle jonkinlaisia pilotteja siitä, mihin toiminta on menossa, varapuheenjohtaja Jouko Mölsä (73) pohtii.

Vaikka Marttojen toiminnassa olisi Harjun Marttien mielestä kehitettävää, he sanovat arvostavansa työtä, jota järjestö on historiansa aikana tehnyt. – Kun Suomi oli köyhä maa, Martat oli vähän kuin Niksi-Pirkka. Milloin käytettiin nokkosia ja milloin käännettiin vaatteita, sanoo Harjun Marttien hallituksen jäsen Raimo Mäntynen (77). Miehet arvelevat, että järjestö on porskuttanut näinkin pitkään uudistumiskykynsä ansiosta. – Martoista saa eväitä uusavuttomuuden klaaraamiseen. Minusta järjestö on myös aika notkeasti seurannut isoja kysymyksiä, kuten ilmastoasioita ja lähiruokaa, Pekka analysoi. Harjun Martit ovat huomanneet, että heidän ikäpolvensa miehet suhtautuvat nykyään marttailuun ja marttaileviin miehiin ennakkoluulottomasti. – Jostain syystä ihmiset saa iloiselle tuulelle, kun ilmoittaa olevansa martta. Se on jotenkin kunnioittavalla tavalla huvittavaa.

Hu aa Marttajärjestön jäseniä kutsutaan martoiksi. Martti-nimitys ei ole virallisesti käytössä. INFO MIK Ä NIMEKSI YHDIST YKSELLE?

»Marttayhdistysten säännöissä oli pitkään kirjattuna, että sana "Martat" tai "Marttayhdistys" pitää näkyä yhdistyksen nimessä. »Sääntöuudistuksessa vuonna 2019 tämä vaatimus poistettiin. Tähän päädyttiin käytännön syistä: erilaisia martta-nimimuunnelmia oli niin paljon, että kaikkien niiden kuvaaminen säännöissä ei ollut mahdollista. »Samalla todettiin, että nimivaatimus tulee toteuttaa sisäisesti. Kun yhdistystä ollaan perustamassa, kulloinenkin marttapiiri ohjaa perustajia muiden asioiden ohessa myös nimen suhteen. Marttapiirit ottavat jäsenikseen vain yhdistyksiä, joiden nimenä on jokin sopiva Martta-versio.

MARTAT 6 | 2021

44-47 harjunmartit-6-2021.indd 47

| 47

18.11.2021 11.40


KEHIT YSYHTEIST YÖ

NUORET KAIPAAVAT TIETOA Jos kehitysyhteistyöhanke liittyy seksuaalikasvatukseen, tarvitaan ensin paikallisen yhteisön tuki. Kun vanhemmat ja päättäjät ymmärtävät, että tieto lisää nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta, päästään eteenpäin. LAURA LIPSANEN

S

eksuaalisuus on olennainen osa meidän kaikkien elämää aina syntymästä kuolemaan, ja tuo parhaimmillaan suurta tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Mutta miten siitä onkin niin vaikea puhua! Kaikkialla maailmassa erityisesti nuoret janoavat tietoa kehon muutoksista, tunteista, seurustelusta, seksistä, omista rajoistaan. Yhtä lailla kaikkialla on vanhempia, kasvattajia ja opettajia, jotka kokevat seksuaalisuudesta puhumisen kiusalliseksi, hankalaksi tai jopa haitalliseksi. Vaikka seksuaalisuudesta kotona tai koulussa puhuttaisiinkin, saattaa koko laaja aihe typistyä puheeksi seksin harrastamisen kielteisistä seurauksista. Kuinka moni meistäkin muistaa koulun seksuaalikasvatuksen lähinnä tautipelotteluna ja kieltoina? Avoimuuteen ja monipuoliseen, kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen on monissa maissa vielä matkaa, mutta nyky-Suomessa yhä useammat vanhemmat pohdiskelevat upeasti jo pienten lastensa kanssa vaikkapa kehojen erilaisuuksia ja ihmeellisyyksiä, ja opettajat sanoittavat tunteita ja suostumusta tai sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta. Tämä kaikki on seksuaalikasvatusta. Sekin on seksuaalikasvatusta, kun vaietaan, tai viestitään kielteisyyttä ja häpeää. Silloin lasten ja nuorten annetaan ymmärtää, että seksuaalisuus tarkoittaa lähinnä vaaroja, ja että siihen liittyvistä asioista ei saa eikä kannata kysyä. Kehomuutosten, tunnemyllerrysten, ihastusten ja uteliaisuuden kanssa painiva nuori saattaa jäädä vaille elintärkeää tietoa, jonka avulla osai-

si pitää itsensä turvassa ja hyvinvoivana ja nauttia omasta seksuaalisuudestaan. Tiedon tyhjiötä täytetään kavereilta kyselemällä, mediasta ja pornosta. Ihminen saa oman elämänsä ohjat käsiinsä, kun voi luottamuksellisesti ja turvallisessa ilmapiirissä kysyä ja pohdiskella vaikeitakin asioita ja saa oikeaa tietoa. Sekä epävirallinen, kodeissa tapahtuva seksuaalikasvatus, että virallinen, koulujen tarjoama, ovat äärimmäisen tärkeitä, kun halutaan antaa nuorten tehdä omannäköisiä ja tietoisia päätöksiä omasta kehostaan ja elämästään. MYYTTEJÄ KUMOTAAN Vanhemmat,

kasvattajat ja opettajat tarvitsevat apua ja tukea näissä kysymyksissä. Seksuaalisuuteen ja seksuaalikasvatukseen suhteellisen myönteisesti suhtautuvissa maissa tiedon ja tuen tarpeet ovat luonnollisesti hyvin erilaiset kuin vaikkapa niissä Väestöliiton kehitysyhteistyön hankemaissa, joissa seksuaalisuuteen suhtaudutaan enimmäkseen hyvin häveliäästi ja joissa sitä pidetään erittäin tiukasti yksityisasiana, josta ei sovi puhua. Hankkeissa ensimmäiset askeleet otetaan vanhempien, yhteisöjen päättäjien ja uskonnollisten johtajien kanssa. On tärkeää, että kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä, miten elintärkeällä tavalla seksuaalikasvatus lisää nuorten hyvinvointia, turvallisuutta ja itseluottamusta. Toisin kuin vanhemmat yleensä pelkäävät, seksuaalikasvatus vähentää nuorten seksikokeiluja ja siirtää niitä myöhemmälle iälle. Hankkeissa aikuisten huolia kuunnellaan tarkalla korvalla ja tavallisimmat myytit seksuaalikasvatuksen haitallisuudesta kumotaan.

Vasta näiden etappien jälkeen hanketyössä päästään vahvistamaan ihmisten osaamista seksuaalikasvatuksessa. PITÄÄ USKALTAA PUHUA Perheen ja

opettajien lisäksi nuorille tärkeitä tiedon lähteitä ovat omat vertaiset. Nuoret kokevat, että on luontevampaa kysellä heiltä ja puhua heidän kanssaan kuin aikuisten kanssa. Tämä tunnistetaan myös hanketyössä. Koska seksuaalisuuteen liittyy paljon väärää tietoa, myyttejä ja väärinkäsityksiä, on vertaiskouluttajien koulutus avainasemassa. Monet vertaiskouluttajat ovat kertoneet, että koulutusten myötä ensimmäinen ja suurin muutos omalla kohdalla on ollut uskallus puhua vapaammin seksuaalisuudesta. He ymmärtävät puhumisen tärkeyden: jotta voi auttaa, asioista pitää uskaltaa puhua. Lisääntynyt tietopohja seksuaalisuudesta on monelle ylpeyden lähde. Tuntuu hienolta olla omassa yhteisössään se henkilö, jonka luokse hakeudutaan saamaan oikeaa tietoa. Väestöliiton, Marttojen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteisessä hankkeessa Malawissa on tavoitettu yksi tärkeimmistä asioista: vanhempien ja yhteisöjen asenteet nuorten seksuaalikasvatusta kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tyttöjen omat kouluklubit ovat antaneet osallistujille osaamista, voimavaroja ja uskallusta päättää itse seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Tytöistä on kasvanut omien yhteisöjensä vaikuttajia, jotka toimivat roolimalleina nuoremmilleen. Kirjoittaja on kehitysyhteistyön asiantuntija Väestöliitossa.

48 | MARTAT 6 | 2021

NHKLW\V\KWHLVW\RŴ LQGG


Kamerun kiittää Marttaliiton hanke Kamerunissa on päättynyt. Yhteistyöhön kuului muun muassa ravitsemusneuvontaa, yrittäjyysvalmennusta ja tyttöjen kerhotoimintaa. TEKSTI JA KUVA TERHI LINDQVIST

Marttojen hankkeessa järjestettiin lähiruokakilpailuja. Marie-Louise Wandji (takana) ja kilpailun osallistujat Doualassa Kamerunissa vuonna 2017.

M

arttojen hanke Kamerunissa kesti kymmenen vuotta. Paikallinen kumppanimme oli kotitalousopettajien ja -neuvojien järjestö ACESF-CA (Association des Conseillers en Economie Sociale et Familiale du Cameroun). Vuosina 2011– 2021 yli 2 000 köyhää naista sai ravitsemusneuvontaa ja käytännön oppia terveellisestä ruoanvalmistuksesta. Heistä noin puolet osallistui myös yrittäjyysvalmennukseen ja sai pienlainaa. Neuvontatyön tekivät kamerunilaiset kotitalousopettajat ja järjestön vapaaehtoiset. Marttaliitto osallistui toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Toiminta rahoitettiin Suomen ulkoministeriön ja marttojen tuella. Riippumattomat asiantuntijat arvioivat Marttojen työtä Kamerunissa vuosina 2017 ja 2021. Työ todettiin sekä tehokkaaksi että hyödynsaajilleen merkitykselliseksi.

VAPA AEHTOISET JATKAVAT TYÖTÄ

Vuonna 2015 yhteistyö laajeni toisen asteen kouluihin. Ammattikouluissa opiskeleville tytöille järjestettiin kerhotoimintaa. Mukana oli yli tuhat tyttöä, jotka pääsivät suunnittelemaan tulevaisuuttaan, tekivät opintokäyntejä ja saivat tietoa seksuaalioikeuksista. Toimintaan osallistuvien suullinen ja kirjallinen ilmaisu vahvistui ja itsetunto koheni. Kerhotoiminta jatkuu, ja sitä on viety uusiin kouluihin. Tyttöjen opettaja saivat täydennyskoulutusta seksuaalikasvatuksessa. Väestöliiton asiantuntija koulutti opettajia vuonna 2019. Vuosina 2020–2021 koulutus siirrettiin koronan vuoksi verkkoon. Koronan vuoksi yhteistyötä jatkettiin alkuperäisistä suunnitelmista poiketen vielä vuoden 2021 puolelle. Osa rahoituksesta käytettiin täydentävään hygienianeuvontaan. Hankkeeseen osallistuneille naisyrittäjille jaettiin maskeja ja desinfiointiainetta, jotta he voisivat työskennellä turvallisesti.

ACESF-CA jatkaa työtään toistaiseksi vapaaehtoisvoimin. Opettajat tekevät päivätyötään kouluissa ja vievät yhdistyksen asiaa eteenpäin vapaa-ajallaan. Uusia suunnitelmia on vireillä ja rahoitusta haetaan esimerkiksi naisten yritysmentoroinnin kehittämiseksi verkossa. ACESF-CA:n puheenjohtaja Marie Louise Wandji esitteli äskettäin hankkeen tuloksia kansainvälisessä kotitalousalan konferenssissa Nigeriassa. – Martat on meille kaikkien aikojen merkittävin yhteistyökumppani. Olemme valtavan kiitollisia saamastamme huomiosta, opista, taloudellisesta tuesta ja ystävyydestä, hän sanoi.

Vuonna 2022 Marttaliitto jatkaa kehitysyhteistyötä Malawissa ja Etiopiassa. Suunnitteilla on hankkeiden laajentaminen Somalimaahan ja Sambiaan. Seuraa viestintäämme Martat-lehdessä ja verkossa.

MARTAT 6 | 2021

NHKLW\V\KWHLVW\RŴ LQGG

| 49


MARTAN PITK Ä MARSSI

Emäntälehti MARTTA-YHDISTYKSEN ÄÄNENKANNATTAJA N:o 12 Joulukuu 1921

Emäntälehti Marttaliiton julkaisu N:o 11. marraskuu 1968

Ajatelmia.

Martan 7 kultaista sääntöä

Ihmisen luonne kuvastuu usein selvemmin vioissa kuin hyveissä.

Lähde marttailtaasi iloisin mielin

Moni vaatii, että häntä pitäisi palvella kuin ruhtinasta, mutta hän palkitsee sen kuin käsityöläinen.

Ajattele toisiakin älä vain itseäsi

Aika on rahaa, sanotaan. Senvuoksi tuhlataan niin paljon rahaa ajan kulutukseksi.

Tee näkemästäsi oikeat johtopäätökset

Ole tovereillesi oikea toveri Älä murjota, äläkä valita pikkuvaivojasi Unohda kotihuolesi marttaillassa Muista, iloisuus on kaikkien hyveiden äiti

Elämän merellä on velvollisuus kellona ja kompassina. Ihmisen maailmankatsomus on hänen luonteensa kuvastin. Hiljaisuus herättää enemmän huomiota kuin melu. Siksipä puhuvatkin järkevät puhujat sitä matalammalla äänellä kuta enemmän tahtovat herättää huomiota. Pieniin kiviin me useimmiten kompastumme, suuria näemme väistää. Nuori mies luulee voivansa parantaa koko maailman; vanha mies on tyytyväinen, jos hän voipi parantaa vain oman itsensä.

EMÄNTÄLEHTI MARTTA-YHDISTYKSEN ÄÄNENKANNATTAJA N:o 12 Joulukuu 1921 Ruokia. Muhennetut aivot

Imartelulla voimme parhaiten avata useimpien ihmisten sydämen. Omaa onnea ei usein huomata, kun pidetään liian paljon huolta toisten onnesta.

Elukan (mieluummin vasikan) aivot. 1 rkl. rasvaa, 1 pieni hienonn. sipuli, 1 rkl. vehnäjauhoja, 2 dl kermaa, tahi kermamaitoa, suolaa, hienonn. valkopippuria. Aivot pannaan ½ tunnin ajaksi kylmään veteen, kiehautetaan hieman suolatussa vedessä, huuhdotaan taas ja kalvot poistetaan; se hakataan sitten hienoksi. Sipuli ruskeutetaa rasvassa, jauhot sekoitetaan joukkoon ja maito lisätään vähitellen. Hienonnetut aivot ja mausteet lisätään ja muhennoksen annetaan kiehua hetken aikaa. Vasikan aivoista tulee erittäin maukasta muhennosta.

50 | MARTAT 6 | 2021

3LWNDŴPDUVVL B LQGG


MARTAN L AKITIETO

PERINNÖNJAKO JA RINTAPERILLISET Oikeus perittävään omaisuuteen on vainajan rintaperillisillä. Heistä kukin on oikeutettu saamaan yhtä suuren osan perinnöstä. TUULA RAINTO, L AKIASIAINTOIMISTO AMOS www.amoslaki.fi MITÄ TARKOITTA A PERINNÖNJAKO?

Perinnönjaossa toteutetaan kuolinpesän osakkaille kuuluva oikeus kuolinpesään. Kuolinpesän osakkaat selviävät perukirjasta. MILLOIN PERINNÖNJAKO VOIDA AN TEHDÄ?

Kuolinpesän selvittämisen ja perunkirjoituksen jälkeen jokaisella kuolinpesän osakkaalla on lain mukaan oikeus vaatia perinnönjaon aloittamista. MITEN PERINNÖNJAKO SUORITETA AN?

Kuolinpesän osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon haluamallaan tavalla sopimalla keskenään jakamisen sisällöstä. Jos he haluavat, he voivat saattaa perinnönjaon pesänjakajan toimitettavaksi. MITK Ä OVAT RINTAPERILLISTEN OIKEUDET?

Lain mukaan oikeus perittävään omaisuuteen on vainajan rintaperillisillä. KUK A ON RINTAPERILLINEN?

Tuula Rainto

Vainajan rintaperillisiä ovat hänen biologiset lapsensa ja adoptiolapsensa. Heistä kukin on oikeutettu saamaan yhtä suuren osan perinnöstä. Mikäli joku rintaperillisistä on kuollut ennen perittävää, hänen omat rintaperillisensä jakavat sen osuuden perinnöstä, joka olisi kuulunut hänelle. KENELL Ä ON OIKEUS L AKIOSA AN?

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.

Perinnönjaossa ainoastaan rintaperillisillä on oikeus lakiosaan. Jos rintaperillinen on kuollut, tai jos hänet on tehty testamentilla perinnöttömäksi, tai jos hän on luopunut perinnöstä, hänen oikeutensa lakiosaan siirtyy hänen rintaperillisilleen. Heille taataan lakiosana puolet siitä mää-

rästä, johon rintaperillinen on lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan oikeutettu. Tämä oikeus säilyy rintaperillisillä, vaikka perittävä olisi tehnyt testamentin. MILLOIN TEHDÄ ÄN L AKIOSAILMOITUS?

Jos perittävä on jättänyt testamentissaan rintaperilliset testamenttinsa ulkopuolelle koko omaisuudestaan, lakiosansa saamiseksi jokaisen rintaperillisen on tehtävä testamentin saajalle erillinen lakiosailmoitus. Jokaisen rintaperillisen on tehtävä ilmoitus itsenäisesti, eikä muiden esittämiä vaatimuksia lueta toisten rintaperillisten hyväksi. MITEN LESKEN HALLINTAOIKEUS VAIKUTTA A?

Perinnönjaossa oikeutta lakiosaan saattaa rajoittaa lesken hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin ja sen irtaimistoon. Tällöin lakiosa toteutuu vasta lesken kuoltua. MITEN OM AISUUS JAK AUTUU RINTAPERILLISILLE?

Perinnönjaossa jokaisella rintaperillisellä on oikeus saada yhtä suuri osuus kaikenlaisesta omaisuudesta. Mikäli tätä ei voida omaisuuden laadun vuoksi toteuttaa järkevällä tavalla, perillisten on saatava arvomääräisesti omaa osuuttaan vastaava omaisuus perittävästä omaisuudesta. Jos perittävältä ei jäänyt testamenttia, omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken tasan. Jos perittävä on tehnyt testamentin, rintaperillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaansa tai lakiosan arvomääräiseen määrään. Mikäli kuolinpesän osakas epäilee, että jonkun osakkaan oikeuksia ei toteuteta täysimääräisesti perinnönjaossa, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

MARTAT 6 | 2021

51 laki-6-2021-8.11..indd 51

| 51

18.11.2021 11.48


YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

KOONNUT REIJA SALOVAARA

LEIPÄ LAHJAKSI #

J u u riSinu lle

Tänä syksynä monessa marttayhdistyksessä on opeteltu juurileivän leipomista. Nyt on aika jakaa opittua hyvää. Marttaliitto haastaa martat, yhdistykset ja piirit viemään itse tehdyn leivän henkilöille tai yhteisöille, joita haluavat tervehtiä joulun alla. Vaatimuksena ei ole juurileipä; käärössä voi olla vaikka joululeipä, saaristolaisleipä, rieska tai limppu tai jokin muu. Jaa kuva leivästä tai lahjoitushetkestä aihetunnisteella #JuuriSinulle. martat.fi/juurisinulle

ÄÄNESTÄ

JA VAIKUTA

Hyvinvointialuevaalit järjestetään sunnuntaina 23.1. Alueilla päätetään jokaisen arkea lähellä olevista asioista, eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelun järjestämisestä. Marttajärjestön vaikuttamisteemat vaaleissa ovat: »Oikeus saada hyvinvointia ja ravitsemusterveyttä edistäviä neuvonnallisia palveluja. »Vastuulliset ja vaikuttavat julkiset hankinnat. »Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana.

52 | MARTAT 6 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG


A JANKUVA HY VÄ HETKI JÄSENHANKINNALLE

Kutsu nyt tuttavasi mukaan yhdistyksesi toimintaan. Marras- ja joulukuussa jäseneksi liittyvät eivät maksa enää vuoden 2021 jäsenmaksua, vaan suoraan vuoden 2022 jäsenmaksun. Liityttyään he saavat Martat-lehden 6/2021. martat.fi/liity-marttoihin

Kokeilem en arvo ta: Yhdistyksen hallitus voi ottaa yhteyttä entisiin jäseniin ja kysyä, kiinnostaisiko paluu marttaharrastuksen pariin. Jos jollakin jäsenellä on vielä tämän vuoden jäsenmaksu maksamatta, voi asiasta ystävällisesti muistuttaa.

M ARTTOJEN VALTAKUNNALLISET TAPAHTUM AT 2022

• 16.–22.5. Marttailuviikko • 26.7. Martan päivä • 7.8. Avoimet puutarhat • 27.8. Marttojen valtakunnallinen sienipäivä • 28.8.–4.9. Sieniviikko ja sieniretket yhdessä Suomen Ladun paikallisten yhdistysten kanssa • 13.9. Maailman suurin marttailta, Sadonkorjuujuhlat • Lokakuu on puurokuu

Sulkavan Martat osallistui vieraslajitorjuntaan jättipalsamitalkoilla neljä kertaa tänä vuonna Sulkavan keskustassa. Torjuntaa varten saatiin palsaminkeruukehikko, johon keruujätteet kompostoidaan. Yhteistyössä oli mukana Savonlinnan kolomonen/Jättiläiset kuriin -hanke. Projekti jatkuu tulevina kesinä.

MITÄ TEHDÄ ÄN ENSI VUONNA?

IDEOI VERTAISM ARTTOJEN K ANSSA

Toimintasuunnitelmapohja vuodelle 2022 on nyt osoitteessa martat.fi/ toiminnan-suunnittelu. Poimikaa parhaat palat oman yhdistyksenne kalenteriin! Osallistukaa Marttojen valtakunnallisiin tapahtumiin – ne antavat kokemuksen suureen marttayhteisöön kuulumisesta. Yhdistyskanavan ideatkin kannattaa vilkaista osoitteessa martat.fi/toiminta.

Tule mukaan ideoimaan yhdistyksesi toimintaa. Marttapiirit ja yhdistysten tueksi koulutetut vertaismartat järjestävät alueellisia toiminnansuunnitteluiltoja, joiden aikataulut löydät piirisi sivuilta tai piirin yhdistyskirjeestä.

TIL ASTOT A JAN TASALLE

Yhdistyksen toimintatilastot kannattaa hoitaa ajan tasalle vielä tämän vuoden puolella. Jos urakka venähtää, vuoden 2021 tilastoja voi täydentää vielä tammi- ja helmikuussa 2022. Tilastointi tekee näkyväksi yhdistysten monipuolisen toiminnan ja vapaaehtoistyöhön käytetyt tunnit. VINK VINK! Toimintatilasto auttaa ensi vuoden suunnittelussa: tilastot paljastavat, mitkä aiheet ovat kiinnostaneet jäseniä. martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet

MARTAT 6 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

| 53


YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

ÄPPI-UUTISET »Martat-sovelluksella on jo yli 11 000 lataajaa. Nyt ajankohtaista: katso Marttojen joulukalenterin kivat vinkit!

SOVELLUKSEN K ÄY TTÄ JÄT KERTO VAT

”Jos älypuhelin on yhdistyksen jäsenille vielä uusi juttu, kannattaa yhdessä asentaa Martat-sovellus puhelimeen ja ensimmäisellä kerralla katsoa perusjutut. Muut voivat harjoitella sovelluksen eri toimintoja omassa ryhmässään. Käytän Martatsovellusta lähes päivittäin, olen ottanut muistutuksia käyttöön ja tallentanut ruokaohjeita omaan Marttavihkooni. Mielenkiinnolla odotan sovelluksen seuraavia kehitysvaiheita. Leni Blomvall, Belgian Martat ”Mediamarttana avitan Itä-Hämeen piirin marttayhdistyksiä Martat-sovelluksen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Itse pidän sovelluksen keskusteluosiosta, jossa voi kysyä tai kommentoida ja antaa esimerkiksi käsityövinkkejä. Tämä on parhaimmillaan tietojen jakamista ja virtuaalista yhteisöllisyyttä. Voi olla yhteydessä muihin marttoihin ja samoista asioista kiinnostuviin missä ja milloin tahansa. Se, mitä kaikkea sovelluksesta löytää, on kokeilemisen, uteliaisuuden ja sormen painalluksen päässä. Tule mukaan sovellukseen! Laura Korkeila, Länsi-Hollolan Martat

Laura Korkeila

INTOA & IDEOITA

Sata marttayhdistyksen puheenjohtajaa osallistui etäyhteyksillä toteutettuun koulutuskokonaisuuteen, jossa vahvistettiin osaamista ja vaihdettiin ideoita yhdistyksen johtamisesta. Tammikuussa alkavaan uuteen ryhmään on jo ilmoittautunut yli 110 osallistujaa. Vielä ehdit mukaan! Marttaliiton järjestämää koulutusta suositellaan erityisesti uusille puheenjohtajille, mutta se tarjoaa innostusta ja ideoita myös pidempään toimineelle. ”Sain rohkeutta puheenjohtajana olemiseen ja kaikkeen tekemiseen. Aion jakaa vastuuta ja rohkaista jäseniä eri tehtävissä. Oivalsin olevani oikeassa roolissa yhdistyksessäni.” (osallistujan palaute) martat.fi/puheenjohtajakoulutus

PUUROKUU KIITTÄ Ä

Kiitos kaikille Lokakuu on Puurokuu -kampanjaan osallistuneille. Puurokuun aikana monet marttayhdistykset keittivät puuroja ja jakoivat tietoa Marttojen kehitysyhteistyöstä. Tuellanne autamme haavoittuvassa asemassa olevia tyttöjä ja naisia kohti omaa toimeentuloa ja hyvää arkea Malawissa ja Etiopiassa.

A JANKUVA

Leni Blomwall

M ARTTALIITTO MUUTTA A!

Uusi osoitteemme on Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Osoite on voimassa 7.12.2021 alkaen.

Ristinummen Martat ompeli marttaillassa 50 kestokassia ja lahjoitti ne hyvätekeväisyysjärjestö HOPE:lle. Yhdessä tekeminen tuntui kaikista hyvältä pitkän toimintatauon jälkeen.

54 | MARTAT 6 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG


KETJUKOULUTUKSESSA KOTIPIHA Tule mukaan Kotipiha-ketjukoulutukseen ensi keväänä. Koulutus on maksuton ja avoin kaikille martoille. Tilaisuudet toteutetaan etäyhteyksin. Koulutuksen käyneet vapaaehtoiset voivat järjestää yhdistysiltoja ja avoimia tilaisuuksia ja viedä oppeja eteenpäin. Ilmoittaudu Kotipiha-ketjukoulutuksiin 24.1. mennessä: martat.fi/ kotipiha-ketjukoulutukset.

VALITSE K ASVIT VIISA ASTI

Vieraslajit kotipuutarhassa -koulutuksessa 10.2. klo 17–19 perehdytään kotipihaan vieraslajinäkökulmasta. Miten havainnoit vieraslajien leviämistä kotipihassa ja miten estät leviämisen? Mitkä ovat turvallisia kasveja kotipihaan? Etäyhteyksin toteuttavassa koulutuksesta saat perustiedot ja materiaalin, jonka pohjalta on helppo järjestää yhdistysilta tai tapahtuma. martat.fi/viekas-vapaaehtoiset

AIK ATAULU JA AIHEET

»1.2. Monimuotoinen kotipiha »8.2. Viljava maa – tutki, paranna ja huolehdi »15.2. Kotipiha kuntoon – hoida vastuullisesti »22.2. Kotipihan kasvivalinnat »1.3. Kasvata ruokaa viljelylaatikossa »Koulutukset järjestetään klo 16–18 Mukana ovat marttapiirien kotipuutarha-asiantuntijat Heidi Ovaska, Arja Pehkonen ja Maarit Sallinen-Uusoksa. Koulutus on osa hanketta, jonka nimi on Monimuotoinen kotipiha, Kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa.

1.3. Kasvata ruokaa viljelylaatikossa

Oranssi

38 € 2 mukin pakkaus

Lila

38 € 2 mukin pakkaus

Joululahjaideat Martanpuodista www.martanpuoti.fi

Mukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan. Katso muut värit Martanpuodista. MARTAT 6 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

| 55


YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

CHATTI JOULUTAUOLL A

Tämän vuoden viimeinen järjestöja jäsenchatti on tiistaina 30.11. Ensi vuonna chatit käynnistyvät 11.1. Chattiin menet osoitteesta martat. fi, klikkaamalla Kysy martalta -laatikkoa.

ONNISTUUKO EKOLOGINEN JOULU?

Anniina Lehmus, Piikkiön Martat

TALVEN MERKKI

Monessa yhdistyksessä on syksyn aikana tehty kransseja omaan oveen tai myyjäisiin. Katso ohje: martat.fi/helppoovikranssi Jakakaa kuvia muidenkin iloksi aihetunnisteella #marttailu.

Anniina, Taina ja Terhi pohtivat. Katso video: martat. fi/martatlehti

Taina Perkola, Villimartat

Terhi Haataja, Karjalohjan Marta

Kemin, Keminmaan ja Lautiosaaren martat osallistuivat Uusia Alkuja -tapahtumaan Kemissä, Lapin AMK:lla. Martoilta kerättyjä astioita jaettiin opiskelijoille ilmaiseksi. Kuvassa Saini Jauhola (vas.), Tuija Maunu, Pupi Jauhola ja Hannele Bomström.

#

martatvaiku aa

Vanhusten viikon teemana oli Luonto antaa voimaa. Santran Martat ulkoilivat Suhmuran Iltarauhan senioreiden kanssa kauniina ruskapäivänä.

56 | MARTAT 6 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG


KIITOS PAL AUTTEESTA

Martat-lehden 4/2021 suosituin juttu oli Juuri hyvää! Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 3 kpl Leipävallankumous-kirjaa. Sen saivat Anne-Maarit Niemelä Salosta, Inkeri Piskunen Vantaalta ja Liisa Sillanpää Raisiosta.

Joululahjaidea Martanpuodista Puisten leikkuulautojen kuvat ovat vanhojen Emäntälehtien kansia. Leikkuulaudat on tehty Suomessa.

Tarjous 15

(normaalisti 20 €) www.martanpuoti.fi MARTAT 6 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

| 57


ELÄMÄNMENO

Yhdistykset juhlivat

Onnittelemme 95 VUOTTA | Eine Rautavirta 14.12. Suo-

lahden Martat 90 VUOTTA | Tyyne Vorne 2.8. Uuden-

kaupungin Martat • Martta Nurmi 19.8. Uudenkaupungin Martat • Hilkka Lapinleimu 9.10. Vaskijärven Martat • Eila Kaski 1.11. Pinomäen Martat • Martta Julkunen 25.12. Hallin My • Terttu Korhonen 25.12. Kuparin Martat

85 VUOTTA | Aune Räisänen 15.7. Riihi-

mäen Martat • Ritva Luotonen 12.8. Uudenkaupungin Martat • Pirkko Vanhamaa 12.9. Napapiirin Martat • Valma Kuusio 10.10. Uudenkaupungin Martat • AnnaLiisa Amonsen 9.11. Kokkokankaan Martat • Helena Tähtinen 22.11. Kuparin Martat • Sirkka Hyötyläinen 29.11. Kaskiin Martat • Hilkka Grönlund 20.12. Vartiokylän Martat • Reini Heinonen 10.1.2022 Laitilan My

80 VUOTTA | Riitta Porkka 12.2. Kannusjärven Alapään Martat • Liisa Kortelainen 8.5. Parsiaisen Martat • Helka Puhakka 13.5. Kuparin Martat • Lea Sirniö 13.5. Syväsenvaaran Martat • Helena Heinonen 15.6. Kuparin Martat • Mirjam Laine 3.8. Kuparin Martat • Pirjo Kinnala 23.8. Uudenkaupungin Martat • Pirjo Höijer 26.10. Erkylän Martat • Eila Lehtilä 3.11. Uudenkaupungin Martat • Seija Jakkila 11.12. Saarenkylän Martat • Sinikka Rintala 14.12. Tervakosken My • Kaija Surakka 16.12. Vaivion Martat • Maija Tanskanen 16.12. Kouvolan My • Kaija Aaltonen 29.12. Lokalahden Martat • Ritva Alikoski 30.12. Imatran Kaukopään Martat • Leena Åkerman 8.1.2022 Nummelan Martat • Elina Tähkiö-Niemimaa 27.1.2022 Nummelan Martat 75 VUOTTA | Auli Myllymäki 28.5. Syvä-

senvaaran Martat • Pia Hintikka 1.6. Riihimäen Martat • Senja Hämäläinen 20.8. Kiteen Säyneenkylän Martat • Irja Pyyhtiä 4.9. Riihimäen Martat • Aila Suokas 12.9. Syväsenvaaran Martat • Mirja Vahanti 28.9. Uudenkaupungin Martat • Irja Suikka 6.10. Karkkilan Martat • Marjatta Pietarinen 29.10. Uudenkaupungin Martat • Maire Lamponen 17.11. Mouhu-Voikosken Martat • Ulla Lappalainen 30.11. Pitkälahden Martat • Pirkko Viljanen 1.12. Orimattilan My • Tuula Vuorela 1.12. Pyhärannan My • Liisa Tyrmi 8.12. Karsturannan Martat • Eliina Peltola 18.12. Kouvolan My • Ritva Vastamäki 16.1.2022 Forssan Martat • Anita Kreivi 19.1.2022 Forssan Martat

70 VUOTTA | Ritva Pahkala 28.3. Riihimä-

en Martat • Eila Kytömäki 24.6. Kannusjärven Alapään Martat • Kaisu Timonen 27.6. Syväsenvaaran Martat • Elina Jernroos 29.6. Sulkavan Martat • Matti Ruuskanen 29.7. Riihimäen Martat • Heli Vasara 4.10. Sulkavan Martat • Leena Rautiainen-Laakso 1.12. Ristinummen Martat • Maija-Liisa Laakkonen 14.12. Männistön Martat • Mari Pakkanen 14.12. Toijalan Martat • Outi Toivonen 19.12. Teuvan Martat • Sinikka Koiranen 28.12. PähkinäMartat • Anne Wikström 29.12. Turun Uittamon Martat • Riitta Kaleva 3.1.2022 Forssan Martat • Riitta Nevalainen 8.1.2022 Hämeenlinnan Linnan Martat • Riitta Heinonen 20.1.2022 Hämeenlinnan Linnan Martat

65 VUOTTA | Paula Laitila 19.1. Riihimäen

Martat • Eija Rontu 20.2. Riihimäen Martat • Kristiina Laine 21.3. Riihimäen Martat • Tuula Viertola 30.5. Syväsenvaaran Martat • Marja Siirola 14.7. Riihimäen Martat • Marjo Lautiainen 4.12. Anjalan Riitamaan Martat • Kaija Hakala 21.1.2022 Forssan Martat

60 VUOTTA | Merja Piispa 24.1. Sulkavan Martat • Anna-Liisa Husu 29.1. Kannusjärven Alapään Martat • Helena Ojennus 30.3. Riihimäen Martat • Sirkku Mäkinen 25.4. Kannusjärven Alapään Martat • Eija-Liisa Kivelä 11.7. Kannusjärven Alapään Martat • Ulla Jäppinen 20.7. Riihimäen Martat • Margit Lumia 20.7. Vaskijärven Martat • Paula Karjalainen 3.10. Pukinmäen Martat • Riitta Hiltunen 28.10. Syväsenvaaran Martat • Marianne Kittilä 4.12. Teuvan Martat • Ritva Karjarinta 15.12. Pukinmäen Martat • Hipsu Moisio 17.12. Olkkalan Martat • Riitta Molander 21.12. Makijat Martat • Soili Iivonen 22.12. Tietävälän Martat • Pirjo Mäenpää-Kapanen 25.12. Linnan Martat

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat onnittelee kunniapuheenjohtajaansa!

S

uojärveltä kotoisin oleva Elsa Elisabet Mäkelä täytti 95 vuotta 30.5.2021. Elsa on toiminut Martoissa yli 80 vuotta: vuosina 1938–1945 Ignoilan Marttayhdistyksessä, sen jälkeen Lieksa-Mätäsvaaran Marttayhdistyksessä ja vuodesta 1962 Kannuksen Martoissa. Hän toimi kolme jaksoa Kannuksen Marttojen puheenjohtajana ja on yhdistyksen kunniapuheenjohtaja. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat ry:n hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1978–1987. Hänet kutsuttiin piirin kunniajäseneksi vuonna 1993 ja kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2015. Elsa Mäkelä toimi yhden kauden Marttaliiton valtuustossa ja hänelle on myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki.

Vauvoja

55 VUOTTA | Riitta Piironen 21.12. Ren-

komäen Martat 50 VUOTTA | Tarja Qvintus 9.7. Sulkavan

Martat • Kaisa Ralli 4.9. Sulkavan Martat • Riitta Hirvonen 6.10. Uudenkaupungin Martat • Rhodora Bacay 19.10. Kinahmon Martat • Virpi Kankainen 10.12. Äänekosken Martat • Satu Villanen 19.12. Pitkälahden Martat • Virpi Nevalainen 26.12. Juuan My

45 VUOTTA | Virpi Tanskanen 27.11. Kark-

kilan Martat

L

otan ja Joelin perheeseen syntyi tyttö 29.9.2021. Toijalan Martat onnittelee.

58 | MARTAT 6 | 2021

58-59 elamanmeno6-2021.indd 58

18.11.2021 13.12


Osanottomme Pitkäaikainen puheenjohtajamme Kerttu Siviä Kalliosaari nukkui pois 94 vuoden ikäisenä 22.9.2021 Lappeenrannassa. Hän oli syntynyt 21.11.1926 Lappeessa. Lappeen Korkea-Ahosta tuli Piutulan kylään vuonna 1950 tomera, urheilullinen ja monitaitoinen miniä. Marttatyö oli heti lähellä sydäntä, ja sihteerivuosien jälkeen hänestä tuli Kasukkalan Marttakerhon puheenjohtaja vuosiksi 1972–1997. Kasukkalan Marttakerho kuului Lappeen Marttayhdistykseen. Kerhossa oli noina vuosikymmeninä lähes 100 jäsentä. Kertun johdolla kokoonnuttiin marttailtoihin kodeissa säännöllisesti, pidettiin opintokerhoja ja tehtiin käsitöitä. Marttavuoden tapahtumiin kuuluivat ruokakurssit, retket, laskiaisrokka, äitienpäiväjuhla, joulujuhla koululaisten kanssa ja monet muut tapahtumat. Kasukkalan Martat juhli syyskuussa 100-vuotista toimintaansa, ja yhdistys muistaa lämmöllä Kertun vahvaa panosta alueen naisten ja kotien hyväksi. Kerttu oli taiteellinen, runot ja kuorolaulu olivat lähellä sydäntä. Hän rakasti kutomista, puutarhanhoitoa, liikuntaa ja eläimiä. Hän toimi useita vuosia myös kaupunkioppaana. Kerttu oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, mukana kunnallispolitiikassa ja kotiseututyössä. Näistä ansioituneena hänelle myönnettiin pitäjäneuvoksen arvonimi 2005. Lappeen Marttayhdistyksen puheenjohtajana Kerttu Kalliosaari sai jäsenet aktiivisesti osallistumaan tapahtumiin ja talkoisiin. Hänen aloitteestaan toteutettiin vihkiryijylahjoitus Lappeen kirkkoon. Kerhot osallistuivat materiaalien hankintaan. Lappeen Marttayhdistyksen jäsenet muistavat hänet asiallisena, napakkana ja aikaansaavana puheenjohtajana. Kerttu toimi aktiivisesti TT-Martat ry:n (Toiminnan Tukeminen) hallituksessa. Se perusti Etelä-Saimaan Marttapiiriliiton alaisuuteen yhdistyksen, jonka tehtävänä oli tukea vohvelikioskin toimintaa. Vohvelikioski on toiminut vuodesta 1974 Lappeenrannan satamassa kesäisin. Myöhemmin yhdistys sulautettiin osaksi Etelä-Karjalan Marttojen toimintaa ja varainhankintaa. Kerttu Kalliosaari kutsuttiin Etelä-Karjalan Marttojen kunniajäseneksi vuonna 1999 ja Marttaliiton kunniajäseneksi vuonna 2006. Kertulle oli myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki. Kunnioitamme pitkäaikaisen puheenjohtajan, marttapiirin ja Marttaliiton kunniajäsenen Kerttu Kalliosaaren muistoa lämmöllä. Kasukkalan Martat ry Lappeen Marttayhdistys ry Etelä-Karjalan Martat ry Marttaliitto ry

POSTIA M ARTAT-LEHTEEN

Elämänmeno-sivuille tarkoitettu posti lähetetään osoitteeseen lehti@martat.fi tai Marttaliitto, Martat-lehti, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Yhdistykset ja yksittäiset martat lähettävät itse tiedot lehteen niin halutessaan. Jos lähetät tietoja koko yhdistyksen puolesta, varmista jokaiselta päivänsankarilta, että hänen tietonsa saa julkaista. Jos haluat kieltää tietojesi julkaisemisen Elämänmenossa, ilmoita siitä ensisijaisesti oman yhdistyksesi sihteerille tai puheenjohtajalle tai sille henkilölle, joka vastaa tietojen lähettämisestä. Pyrimme julkaisemaan onnittelut lähimpänä merkkipäivää ilmestyvässä lehdessä, ja muun postin käytettävissä olevan tilan mukaan.

»Yhdistyksemme pitkäaikainen toiminnantarkastaja Raija Huttunen (o.s. Mikkola) siirtyi ajasta ikuisuuteen 77 vuoden iässä sairauden murtamana 30.7.2021. Raijaa kiitollisena ja lämmöllä muistaen Pahloisten-Lensulan Martat »Yhdistyksemme jäsen Raija Huusko nukkui pois vaikean sairauden uuvuttamana 27.7.2021. Jäämme kaipaamaan Raijan iloista ja ahkeraa persoonaa Asikkalan Marttayhdistys »Lappeenrannan Korkea-ahon Marttojen kunniajäsen Bertta Kankaanranta nukkui pois 19.10.2021 korkeassa 103 vuoden iässä. Bertta oli liittynyt Marttoihin vuonna 1945. Bertan muistoa kunnioittaen Korkea-ahon Martat »Siltamäen Marttojen perustajajäsen ja yhdistyksemme kunniajäsen Ulla Keränen kuoli 92 vuoden iässä 13.7.2021. Ulla aloitti marttatoiminnan 1950-luvulla Iisalmessa. Siltamäen Martoissa hän oli mukana lähes 50 vuotta, hallituksen eri tehtävissä ja pääemäntänä. Ulla oli taitava ja monipuolinen käsityöihminen. Hän oli sydämellinen, niin sanottu vanhan kansan ihminen, ja ystävällinen kaikille. Muistoa kunnioittaen Siltamäen Martat »Hilkka Liisa Laakko Korhola Heramäen Martoista nukkui 15.8.2021 ikiuneen. »Taavetin Marttojen kunniajäsen Liisa Sorsa nukkui pois 1.7.2021. Hän oli yhdistyksemme jäsen 60 vuotta ja toimi puheenjohtajana sekä sihteerinä ja oli mukana kaikessa toiminnassa. Liisa auttoi meitä muita aina. Sydämellistä marttaa ja ystävää kiitollisena ja lämmöllä muistaen Taavetin Martat »Karhunpään Martat saivat suruviestin, kun yhdistyksen pitkäaikainen kunniajäsen Anja Tolvanen nukkui pois 88 vuoden ikäisenä 21.10.2021. Hän oli liittynyt Marttoihin vuonna 1962. Ensi vuonna olisi tullut täyteen 60 vuotta jäsenyyttä. Anja toimi vuosien varrella yhdistyksessämme puheenjohtajana ja sihteerinä. Hän toi mukanaan iloisen ja välittömän ilmapiirin marttatapaamisiin. Karhunpään Martat muistavat valoisaa Anjaa lämmöllä ja kiitollisuudella

MARTAT 6 | 2021

58-59 elamanmeno6-2021.indd 59

| 59

18.11.2021 13.12


MONESSA MUK ANA

Joulumuistoja Aukeaman jouluiset tapahtumat ovat vuodelta 2020.

1

Karhunpään Martat kävivät joululounaalla Männikkölän Pirtissä Nurmeksessa, Pielisen rannalla. Emäntä Ritva Ryttyläinen valmisti herkulliset jouluruoat.

2

.Lumijoen Martat järjestivät Lucia-juhlan Lumijoen vanhuksille.

3

Keihäskosken Martat ilahduttivat yhtä paikallista perhettä joululahjalla, joka toimitettiin perille Pöytyän sosiaalitoimen kautta. Pakettiin kuului marttojen tekemiä tuotteita ja paikallisesta kaupasta ostettua; sekä elintarvikkeita että käsitöitä.

6

4

Turun MenoMartat keräsivät 54 joulukalenteria vähävaraisten perheiden lapsille. Kalenterit toimitettiin Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n välityksellä eteenpäin iloa tuottamaan.

Saarijärven Marttojen joulutorilla oli myyjäiset, kirppis, glögi- ja piparitarjoilu sekä yllätyskassin arvonta. Marttojen kranssit, leivonnaiset ja käsityöt tekivät hyvin kauppansa.

5

Kuurmanpohjan Martat viihtyivät jouluaskartelujen parissa.

7

Lumijoen Marttalan ikkuna koristeltiin Koko kylän joulukalenteria varten

60 | MARTAT 6 | 2021

60-61 monessamukana6.indd 60

19.11.2021 12.54


8

Vehkataipaleen seudun kylillä julkaistiin joulukalenteriluukut, ja Marttojen vuoro oli 17.12.

9

Piittisjärven Martat viettivät tunnelmallisia pikkujouluja vanhassa Hakaniemen pirtissä. Yhdistyksen pitkäaikaisia jäseniä Laina Narvaa ja Annikki Palosaarta muistettiin lahjoilla. Kuvassa myös Kalevi Piittinen ja Seija Kantola.

10

Muuramen Martat kutoivat jouluksi kassillisen sukkia Muuramen Koskikodin asukkaille. Yhdistyksen puheenjohtaja Elli Hytönen (oik.) luovutti sukat palvelujohtaja Satu Sneckille.

11

Porlammin Marttojen Drive in -myyjäisissä oli joululeivonnaiset pakattu valmiiksi paperikasseihin. Kassillinen herkkuja maksoi 10 euroa ja maksut hoidettiin tasarahalla tai kortilla. Kaikki sujui koronaohjeistuksen mukaisesti, ja kakut, pullat ja piparit menivät kuin kuumille kiville.

Talven riemuja

13 12

Outokummun ympäristön Martat osallistuivat joulunavauskoristeluun ja virkkasivat isoäidinneliöitä, joista koottiin joulukuusi. Kuusi pystytettiin käsityöläisten joulumyymälän edustalle.

Rovaniemen Lyskan Martat kokeilivat kevättalvella Ounasvaaralla uutta harrastusta eli liukulumikenkäilyä Minttu-opettajan johdolla.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 6 | 2021

60-61 monessamukana6.indd 61

| 61

19.11.2021 12.54


MARTAT 2021 Otsikko, sivunumero/lehden numero, kirjoittaja

PÄÄKIRJOITUS

KESTÄVÄ ARKI

Hyvästä arjesta parempi maailma 5/1 MH • Martta vaikuttaa kunnassa 5/2 SP • Kaikenlaisissa kodeissa 5/3 MH • Kohtaamisia suurella sydämellä 5/4 SP • Uusi luku Marttojen historiassa 5/5 MH • Ilon kautta muutokseen 5/6 SP

Nyt tarvitaan takinkääntöä 24/1 SO • Luomuun voi luottaa 24/2 HV & Jaana Elo • Kestävän arjen askeleita • 24/3 SO & Henna Hautakangas • Kirjojen kautta kriisien kimppuun 29/3 Henna Hautakangas • Lehtiä, tähtiä ja liikennevaloja 36/4 MS • Tarinat, muistot, merkitykset – niistä syntyy vaatteen arvo 28/5 Laura Pörsti • Palmuöljyä on vaikea välttää 24/6 Johanna Mitjonen

HENKILÖ

Martat kuin perhepiiri 8/1 Merja Forsman • Talkoomuurahainen toteuttaa unelmiaan 8/2 Susanna Viljanen • Lapsuusmuistoja kukkaloiston keskellä 8/3 Outi Tynys • Vieraanvaraiset omavaraiset 8/4 Merja Forsman • Maalainen – ja ylpeä siitä 8/5 Minna Hotokka • Saarelaisen sydän sykkii marttailulle 8/6 Merja Forsman KANNESSA

Teemu Jylhä: 5 vinkkiä vaellukselle 13/3 JJ • Tytti Hintsala: 7 ainesta hyvään arkeen 13/5 Merja Forsman KOKEILE TÄTÄ KOTONA

Outi Tynys: Minipuutarha purkissa 13/1 • Versokaruselli 13/2 • Minimaailma 13/4 • Ilmapallolyhty 13/6 RUOKA

Pienestä pitäen pöydän ääressä 14/1 KS & ML:n työryhmä • Nyt aukeaa pääsiäisen piirakka(a)paja 14/2 ET • Ulkoilma on paras mauste 14/3 ET • Satokauden sattumia 14/4 ET • Vähällä vaivalla 14/5 AH-N, OM & ET • Jauhonvalkeaa joula! ET 14/6 RAVITSEMUS, HYVINVOINTI

Älyhyvää! 22/1 MS • Aivobingo 23/1 MS • Ruokarytmi rakentaa unta 22/2 MS • Tankkaa energiaa tasaiseen tahtiin 22/3 MS • Toipilas tarvitsee energiaa ja proteiinia 22/4 MS • Jatkuvaa säätöä ja joustonvaraa 22/5 MS • Vastustuskykyä lautaselta 22/6 MS

MARTTA AVAA VAATEKAAPPINSA

Väri-ihminen (Riikka Karppinen) 28/1 HK • Hallitun huoleton (Veli-Pekka Leppänen) 26/2 MHS • Kestävän kannattaja (Hanna Pulkka) 26/3 Hannele Niemi • Mekkomartta (Marianne Valta) 24/4 Anu Kylvén • Tunnepukeutuja (Päivi Niemelä) 24/5 Hannele Niemi • Kukkamekkoromantikko (Marja-Liisa Sirén-Huhtinen) 26/6 Hannele Niemi PIHA, PUUTARHA, YMPÄRISTÖ

Koivikossa leviää pakuribuumi 32/1 Kaisa Viitanen • Kotipuutarhurin laatikkoleikki 30/2 TI • Kurpitsoissa on valinnan varaa 34/2 Outi Tynys • Paperilta puutarhaksi 30/3 TI • Hauska tutustua, haperot! 28/4 Lasse Kosonen • Laitetaan komposti talvikuntoon 32/5 TI • Fredrika sai kasvit kukoistamaan 30/6 Outi Tynys VIEKAS

Tiina Ikonen: Jättipalsami 67/1 • Jättiputket 67/2 • Ruttojuuri 75/3 • Keltamajavankaali 75/4 • Hamppuvillakko 65/5 • Kanadanvesirutto 67/6 • KODINHOITO, TALOUS, KULUTTAJA-ASIAT

Pyytämättä ja yllätyksenä • 40/1 Tony Papinaho • Potilaan koti puhtaaksi 44/1 TJ • Jätä asunto siistiksi 40/2 TJ •

Yhä useampi maksaa puhelimella 40/3 EU • Parveke puhtaaksi 44/3 TJ • Täit pois päästä 38/4 TJ • Eroon kihomadoista 40/5 TJ • Hopeat hohtamaan ja esille 42/6 TJ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Pohjoismainen kirje: Mitä opimme pandemiasta 54/2 Alma D. Möller • Seksuaalioikeudet kuuluvat jokaiselle 52/3 Sanna Kotiranta • Naisrauha alkaa asenteista 54/3 TL • Tietoa, taitoja, myönteisiä asenteita 46/5 Sanna Kotiranta • Köyhyys ruokkii väkivaltaa 47/5 TL • Nuoret kaipaavat tietoa 48/6 • Kamerun kiittää 49/6 TL JÄRJESTÖ, YHDISTYKSET, OPINNOT

Kunnan kumppanina kokkikurssilla 46/1 Micaela Röman • Ilo irti opinnoista 55/1 MHS • Marttana ehdolla vaaleissa 42/2 Susanna Viljanen • Verkkokurssilla soppaa ja satoa 56/2 MHS • Ystävyys alkoi marttakoulussa 46/3 Anne Saarikettu • Opetusta suurella sydämellä 49/3 Anne Saarikettu • Sirpa Pietikäinen: ”Marttojen resepti toimii” 58/3 HK • Vuosi 2020 lukuina 70/3 • Juuri hyvää! 40/4 Merja Forsman • Martta menee taskuun 44/4 HK • Nostetaan osaaminen näkyviin 56/4 MHS • Marttaenergiaa valtuustoihin 57/4 Susanna Viljanen • Näin tehdään mekko – ja järjestelmä 42/5 JS • Kulinaristien kerho (Harjun Martit) 44/6 Minna Hotokka PERHEEN KESKEN

Erkki Ukkola: Neuvolapaniikki 43/1 • ”Te varmaan toivoitte poikaa” 29/2 • Liian pitkä juusto 39/3 • Skandinaavisen hillitty kaaos 27/4 • Täydellisen vanhemmuuden metsästäjät 27/5 • Terveisiä perheestä 40/6

MARTAN LAKITIETO

Tuula Rainto: Avioehto 49/1 • Ositus 47/2 • Testamentin muotovaatimukset 59/3 • Voiko rintaperillisen tehdä perinnöttömäksi? 48/4 • Kuka perii lapsettoman henkilön? 48/5 • Perinnönjako ja rintaperilliset 51/6 KÄSITYÖ

Makea donitsi lettiin 36/1 Anja Aalto • Kun paikka on paikallaan 38/1 Anja Aalto • Laatua lemmikille 36/2 Anja Aalto • Kevät koputtaa oveen 38/2 Terhi Hällström • Kierrätetään kankaat kampanjakassiin 34/3 Alli Rinne • Pitsi kehittää pinnaa 36/3 Anja Aalto • Keinunmaton minäkin virkkaan 34/4 Anja Aalto • Kotitakki tulee taas! 36/5 Anja Aalto • Sinisen hetken kattauksiin 36/6 Susanna Uusitalo PIIRISIVUT 62/1, 64/4 MARTAN PITKÄ MARSSI

56/3, 58/4, 55/5, 50/6 JOKA NUMEROSSA

Marttakartta • Lukijalta • Martta suosittelee • Yhdessä & yhdistyksessä/ RS • Elämänmeno • Monessa mukana • Marttaristikko/ Hannu Niittymäki • Netissä nyt/JJ M ARTTALIITON KIRJOITTA JAT

Marianne Heikkilä MH • Arja Hopsu-Neuvonen AH-N •Teija Jerkku TJ• Joonas Jylhä JJ • Helena Kokkonen HK • Terhi Lindqvist TL • Outi Mehto OM • Sirpa Pietikäinen SP• Reijo Petrell RP • Marjahelena Salonen MHS • Reija Salovaara RS •Katariina Silanen KS •Maija Soljanlahti MS • Jeni Suhonen JS • Emmi Tuovinen ET •Erkki Ukkola EU • Hanna Viita HV

62 | MARTAT 6 | 2021

62 VUOSIKERTAjutut6-2021.indd 62

19.11.2021 11.17


Apuasi tarvitaan OSALLISTU MARTTOJEN KOTIMAAN KERÄYKSEEN Keräysvarat käytetään tuen tarpeessa olevien lasten ja lapsiperheiden kotitalousneuvontaan ja arjen tukemiseen Suomessa. KOTIMAAN KERÄYSTILI FI49 1243 3000 0854 63 NDEAFIHH, viite 2053

OSALLISTU MARTTOJEN ULKOMAAN KERÄYKSEEN Tuellanne autamme Etiopian ja Malawin naisten ja tyttöjen kouluttautumista, arjessa selviämistä ja hyvinvointia. Etiopiassa erityisenä kohderyhmänä ovat vammaiset naiset. Vuonna 2022 tehdään myös koronan vastaista työtä: neuvotaan taudin ehkäisemisessä ja helpotetaan sen seurauksia.

ULKOMAAN KERÄYSTILI FI15 8000 1570 4855 90 DABAFIHH, viite 2066 KERÄYSLUPA Poliisihallitus RA/2020/857. Lupa on voimassa 1.8.2020 alkaen koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

LOPRLWXV RVDOOLVWXMXKODNHUDŴ\V LQGG


MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 57

64 | MARTAT 6 | 2021

64 Ristari6_2021.indd 64

19.11.2021 9.11


Kantaesitys, ensi-ilta 12.2.

VIIMEINEN VUOSI

Tositapahtumiin perustuva näytelmä, jossa seurataan äidin ja tyttären tarinaa 1980-luvulta lähtien aina äidin kuolemaan saakka. Koskettava ja huumoria herskyvä kuvaus tasapainoilusta arjessa rintasyövän varjossa. Miten surusta selviää, milloin päästää irti? Käsikirjoitus Mirka Mylläri, ohjaus Miko Jaakkola

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 6/2021?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Katastrofikomedia

PETER PAN MENEE PIELEEN

Paikallisen näytelmäseuran jäsenet nousevat teatterin lavalle. Miten heiltä taittuu kaikkien rakastama klassikko, Peter Pan? Luvassa on posketonta menoa, taistelua valokeilasta ja yhteentörmäyksiä – niin kuin vain tältä ryhmältä odottaa sopii. Käsikirjoitus Henry Lewis, Jonathan Sayer, Henry Shields, ohjaus Mika Eirtovaara (13.1. alk.)

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

ARMI – KAIKEN SULLE ANTAA TAHTOISIN

Armi oli vasta 18-vuotias, kun hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi. Pian yhteistyö Dannyn kanssa nosti hänet kaikkien tuntemaksi tähdeksi. Sairaanhoitaja-unelmat vaihtuivat laulajan uraan. Valitsiko Armi sen tulevaisuuden, josta oli haaveillut, vai eksyikö hän elämään, josta ei enää osannut pois? Käsikirjoitus, ohjaus Katriina Honkanen (30.3. alk.)

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Kantaesitys, musiikkinäytelmä

Marttaliitto ry

Euro Viisut Song Contest järjestetään muuten Kotkassa – itseasiassa jo toista kertaa, sillä ensimmäiset bileet keskeytyivät erään nimeltä mainitsemattoman kulkutaudin vuoksi. Glitteriä, sketsejä ja euroviisuhistorian parhaimpia biisejä livebändin kera! Käsikirjoitus työryhmä, ohjaus Pia Lunkka (15.1. alk.)

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Kantaesitys, musiikkinäytelmä

KORKKARIT GOES EURO VIISUT SONG CONTEST

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 3 kpl kirjaa Leivonta – Leipurin keittiössä PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen

/

2021

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

LISÄKSI:

Nimi

PINOKKIO KOTKAN RUUSU TARPEISTONHOITAJAN TÄHTIHETKI THE ADDAMS FAMILY SYKSYLLÄ 2022

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

PUH. 05 234 4199 teatteriliput@kotka.fi ti–pe 11–17

MARTAT 6 | 2021

65 kuponki6_2021.indd 65

| 65

18.11.2021 13.13


NET ISSÄ NYT

ON U N V IE T T O oulu. L U O J Y Ä /j IK tat.fi M A R TAT.F itteessa mar

KOONNUT JOONAS JYLHÄ

t kootusti oso Parhaat vinki

Lahjoita apua ILAHDUTA OMATEKOISELLA

Suuntaa lahjoihin varaamasi summa Marttojen kehitysyhteistyöhön. Kauttamme apusi menee perille. Tee lahjoitus nettisivuillamme. Sieltä löydät myös sähköisen kortin, jolla voit kertoa lahjoituksesta. Kortin voi myös tulostaa.

• martat.fi/ruokalahjat • martat.fi/lahjakortti-anna-lahjaksiyhteista-aikaa • martat.fi/hyvan-mielen-lahjavinkit • martat.fi/helppo-ovikranssi

• martat.fi/kertalahjoitusulkomaan-kerays

• martat.fi/pienet-piparitalot-kaavat

KAIKELLA KOHTUUDELLA • martat.fi/joulumenu-70-eurolla • martat.fi/vaihtoehtoinen-joulumenu • martat.fi/herkkuja-jouluruokien-tahteista

NÄITÄ RUOKAOHJEITA ETSITÄÄN NYT

• martat.fi/lanttulaatikko

Oletko niitä ihmisiä, jotka havahtuvat joulun tuloon yleensä vasta pyhien kynnyksellä? Ei hätää – helpoilla vinkeillämme virittelet joulutunnelman kotiin vaikka aattoaamuna.

• martat.fi/rosolli

• martat.fi/pikajoulu-kaikille-aisteille

• martat.fi/imelletty-perunalaatikko • martat.fi/karjalanpiirakat

K AIPA ATKO UUSIA K ÄSSÄOHJEITA? • martat.fi/neulotut-joulupallot

Aa оakin e ä ää

• martat.fi/porkkanalaatikko

• martat.fi/neulehuppu • martat.fi/kotitakki

KÄSITTELE PAISTORASVA

oikein

Muistathan, että kinkun paistorasvan oikea osoite on joko kastike, paistorasvan keräys tai roskis. Kertaa ohjeet: • martat.fi/kinkun-paistorasva

66 | MARTAT 6 | 2021

QHWLVVDŴQ\W LQGG


VIEK AS

TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:

KANADANVESIRUTTO TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

MIK Ä

Samassa kukinnossa on eri kehitysvaiheessa olevia kukkia ja siemenkotia.

»Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on monivuotinen uposkasvi, jota tavataan Suomen sisävesissä ja Itämeren rannoilla. Kasvi talvehtii vihreänä, aloittaa kasvun heti jäiden lähdettyä, kasvaa nopeasti ja muodostaa laajoja kasvustoja. Rennot varret kasvavat jopa 2 metrin pituisiksi. Tummanvihreät lehdet kiinnittyvät varteen kolmen lehden kiehkuroina. Pienet valkoiset kukat nousevat ohuessa kukkavarressa vedenpinnan yläpuolelle. Kukinta on Suomessa harvinaista. Kasvi lisääntyy oletettavasti vai kasvullisesti, kasvinpaloista, jotka irtoavat emokasvista. Kanadanvesiruttoa on kasvatettu myös akvaariokasvina. MISSÄ

»Kanadanvesirutto on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Suomeen laji kulkeutui 1880-luvulla ja on vakiintunut laajasti Etelä- ja Keski-Suomeen. Esiintymiä on löytynyt Enontekiöltä saakka. Kasvi viihtyy erikoisesti rehevissä matalissa lammissa ja järvissä, mutta sitä on tavattu kaikenlaisissa vesistöissä, myös hitaasti virtaavissa puroissa ja ojissa. MIKSI TORJUTA AN

»Kanadanvesirutto on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen, kasvattaa, myydä tai muuten pitää hallussa. Sitä ei saa ostaa nettikaupasta eikä luovuttaa akvaariokasviksi. »Kasvinosat leviävät huomaamatta veden, kalastusvälineiden ja veneiden mukana uusille kasvupaikoille. Kasvit juurtuvat ja kasvavat nopeasti laajaksi kasvustoksi, joka tukkii vesistön, heikentää virtausta ja syrjäyttää alkuperäisiä vesikasveja. Vesistön ravinnekierto muuttuu ja veden laatu huononee. Kasvustot haittaavat kalastusta ja vesistön virkistyskäyttöä. MILLOIN

»Kanadanvesirutto on vaikeasti torjuttava. Tehokasta torjuntakeinoa ei ole tiedossa. Torjunta aloitetaan keväällä ja toistetaan monena vuonna peräkkäin. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Kanadanvesiruttoa on kasvatettu akvaariokasvinakin.

MITEN

M ARTAT MUK ANA

Estä leviäminen uusiin vesistöihin: »Älä tyhjennä akvaariota vesistöön. »Ilmoita lajin esiintymisestä vieraslajiportaaliin. »Puhdista veneen pohja ja kalastusvälineet. »Pidä veneen pilssivedet puhtaana. »Vähennä vesistöjen ravinnekuormitusta. »Poista vesistön ravinteita hoitokalastuksella. Omalta rajoitetulta vesialueelta voi hävittää vesiruttoa pienimuotoisesti: »Ilmoita torjunta paikalliselle ELY-keskukselle (Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus) ja pyydä torjuntaohjeita. »On tärkeää saada koko kasvi mahdollisimman ehjänä pois vesistöstä. Kasvi leviää virtaavan veden mukana ja pienistäkin kappaleista muodostuu uusi kasvi. »Toista poisto monena peräkkäisenä vuotena. »Kompostoi kasvijätteet huolellisesti.

»Vieraslajit-verkkokurssi (8 op) Marttaakatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Ehdota yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita. »Torju haitalliset vieraslajit pihasta ja lähiympäristöstä. »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet https://vieraslajit.fi.

OPI LISÄ Ä!

»Vieraslajit kotipuutarhassa -koulutus 10.2.2022 klo 17–19. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www. martat.fi/viekas-vapaaehtoiset/

MUISTA

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Lisätietoja martat.fi/viekas

MARTAT 6 | 2021

67 viekas-taitto6-2021.indd 67

| 67

18.11.2021 12.00


M a r t at

Kevään esitykset myynnissä!

ELÄ MYS TEN KOTI.

TÄMÄ ON RYÖSTÖ

HOBITTI

LIPU T 19- 4 7 €

L IPU T 2 5 - 5 4 €

AMADEUS

ÄITI

LIPU T 19- 4 7 € E NS I- ILTA 4 .2 .2 0 2 2

L IPU T 1 8 - 3 9 € E N S I - I LTA 1 1 . 2 . 2 0 2 2

02 262 0030

68_takakansi_6-2021.indd 1

teatteri.turku.fi

18.11.2021 15.32


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook

Articles inside

Netissä nyt

1min
page 66

Viekas: Kanadanvesirutto

1min
pages 67-68

Marttaristikko

2min
pages 64-65

Hopeat hohtamaan ja esille

2min
pages 42-43

Elämänmeno

6min
pages 58-59

Monessa mukana

2min
pages 60-61

Nuoret kaipaavat tietoa

2min
page 48

Martan lakitieto: Perinnönjako ja rintaperilliset

1min
page 51

Kamerun kiittää

1min
page 49

Kulinaristien kerho

4min
pages 44-47

Sinisen hetken kattaukseen

4min
pages 36-39

Martta avaa vaatekaappinsa Kukkamekkoromantikko

3min
pages 26-29

Saarelaisen sydän sykkii marttailulle

8min
pages 8-13

Martta suosittelee

1min
page 7

Marttakartta

1min
page 4

Lukijalta

1min
page 6

Fredrika sai kasvit kukoistamaan

5min
pages 30-35

Palmuöljyä on vaikea välttää

3min
pages 24-25

Vastustuskykyä lautaselta

2min
pages 22-23
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.