a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

va a

1 | Martat Ť

W W W. M A R TAT. F I

3 2019

a k k u K pa n ta k  ä nkalrenihein

KOLMAS IKÄ KOETTELEE TALOUTTA – VARAUDU ELÄKEVUOSIIN JÄTTIPUTKET JA JÄTTIPALSAMI: HURMAAVISTA TULIKIN HAITALLISIA

LOMAPARATIISISTA TULI KOTI SAARISTON MARTALLE


Olethan sinäkin paikalla lauantaina 14.9., kun Helsingin Senaatintori täyttyy marttaenergiasta! Marttatorilla on toimintaa klo 10–16.


Juhlavuoden huipennus:

Marttatori

Lisätietoa kaikesta Marttatoriin liittyvästä osoitteessa martat.fi/marttatori. Päivitämme sivua säännöllisesti.

Päivä täynnä ohjelmaa

Tietysti syödään hyvin

Ryhmät, ilmoittautukaa!

Dallapén tahtiin

» Marttatorin ohjelma rakentuu seitsemästä pääteemasta: ruoka, metsä, puutarha, ympäristö, käsityöt, hyvä arki ja kansainvälisyys. Pääset osallistumaan ja marttailemaan sydämesi kyllyydestä. Kokeile, tee itse, tutustu ja opi! Myös päälavalla tapahtuu pitkin päivää. Nauti musiikista ja puheesta, kiertele kojuilla, tapaa tuttuja ja solmi uusia tuttavuuksia. Luvassa on kivaa kaikenikäisille ja kokemuksia koko perheelle. Kaiken keskiössä on kestävä arki.

» Torilounaasta vastaa Juuri Yhtiöiden Pihka-ravintolat, jotka vannovat luomun ja lähiruoan nimeen. Lounaassa maistuvat satokauden parhaat tuotteet. Hinta 14 €/henkilö. Haluatko tehdä ennakkovarauksen? Katso martat.fi/marttatori.

» Järjestäjät toivovat, että ryhmät ilmoittavat tulostaan osoitteessa martat.fi/marttatori. Tapahtuman valmistelu on helpompaa, kun voimme ottaa huomioon osallistujien määrän. Ilmoittautuminen ei ole sitova. Jos ryhmän koossa tapahtuu myöhemmin pieniä muutoksia, ei siitä tarvitse ilmoittaa. Ryhmien yhteyshenkilöt saavat myöhemmin lisätietoa käytännön järjestelyistä.

» Martat 120 vuotta -juhlakonsertissa 14.9. klo 18 esiintyvät viihdeorkesteri Dallapé ja Pirkko Mannola. Konsertin käsikirjoitus on Heikki Kahilan ja illan juontaa Vesa Liedes. Konsertin kulku seurailee Marttojen historiaa. Varaa nyt liput itsellesi tai ryhmällesi. Lipun hinta on 34 €. Yksittäiset liput ostetaan osoitteesta lippu.fi (hintaan lisätään toimituskulut). Ryhmäliput tilataan osoitteesta kumpulainen@konserttitoimisto.fi tai puh. 0400 885 223. Mainitse tilatessasi lippujen määrä sekä toimitus- ja laskutusosoitteet.

Myymään ja ostoksille » Marttamyyjäiset valtaavat osan torista. Haluaako yhdistyksesi osallistua? Onko teillä ne ainutlaatuiset leivonnaiset tai komeat käsityöt, joita kauppaisitte toriväelle? Nyt on tilaisuus tuoda oma osaaminen esiin ja hankkia samalla varoja yhdistyksen toimintaan. Jokaiselle marttapiirille on varattu torilta myyntipaikka. Piirit sopivat myyntipaikan käytöstä alueensa yhdistysten kesken. Ottakaa yhteyttä omaan piiriinne, jos haluatte paikan myyjäisiin.

Menu: » Kaalipiirakkaa ja lämmintä tattilientä » Syysjuuressärää kauden parhaista juurikkaista » Luomukurpitsa-kurkkurelissiä » Hillottua omenaa ja punajuurta » Käsintehtyä karpalojäätelöä, suolakinuskia ja kuusenkerkällä maustettua kauragranolaa

Majoitus & ruoka » Kaikki tapahtumaan saapuvat ryhmät ja yksittäiset martat huolehtivat itse majoituksestaan ja ruokailustaan. Radisson Blu & Sokos Hotelleissa on varattu huonekiintiöt ajalle 13.–15.9. (Original Sokos Hotel Helsinki vain 14.–15.9.). Varaukset on tehtävä 16.8. klo 20.00 mennessä, tunnus on MARTTALIITTO. Majoitustarjouksen tehneet hotellit tarjoavat myös päivällistä ryhmille. Ruokailu varataan majoitusvarauksen yhteydessä. Seuraavat ravintolat tarjoavat 15 % alennuksen laskun loppusummasta asiakkaille, joilla on Marttojen jäsenkortti 2019: Presto, Ravintola Teatteri, Roster Helsinki, Salutorget, Stefan’s Steakhouse Helsinki ja Strindberg. Tee pöytävaraus ajoissa!

Samalla reissulla muuta mukavaa » Helsingin kulttuuritarjonta ja nähtävyydet ovat käden ulottuvilla, monin paikoin martta-alennuksilla. Muun muassa Kansallisteatterin näytöksiin on viikonlopun aikana tarjoushintaisia lippuja, ja Kansallisoopperassa järjestetään kulissien takaisia kierroksia.


LUKIJALTA

» Kiitos ruokaohjeista, käsityöja askarteluohjeista. » Jo oli aikakin päästä oikean martta-asun näkyville. Seuraavaksi todellinen myyntikampanja puvun puolesta. Somekanavat liian runsaina. Meitä paperista lukevia olisi olemassa vielä monta, monta. Älkää unohtako! » Jutut arkielämästä OK! Juhlajulkaisu » Hyvä lehti, monipuolinen. » Vähiten kiinnosti juttu sivulla 26 (Riittääkö raha eläkkeellä?). Kyllä jokaisen työelämässä olevan pitää tietää/pitäisi tietää ettei eläke ole palkan suuruinen. » Usealla sivulla teksti oli pientä ja niin himmeällä musteella painettua, että normaalillakin näöllä varustettuna oli hankalaa ja osin mahdotonta lukea. eli jäi lukematta. Onko tämä ollut tarkoitus? Jäsenistömme on aika vanhaa ja heille lehden anti voisi olla virkistävää luettavaa, mutta jos painoasu on lehden 2/2019 kaltainen niin minäkään, normaalinäköinen, en viitsi tihrustaa lehteä.

4 | MARTAT 3 | 2019

W W W. M A R TAT. F I

» Lehden 2/2019 kiinnostavin juttu minusta on Klassikon paluu.(Olen juuri löytänyt itselleni aidon, käytetyn, vanhanmallisen Marttamekon!) Vähiten kiinnostavaa oli vaikea päättää, koska koko lehti on kiinnostava ja todella hyvä! Lehden monipuolisesta aihepiiristä riittää jokaiselle jotain. Paras lehti minulle! Kevään ja pääsiäisen iloa ja valoa toimitukseen!

1 2019

Kiitos taas monipuolisesta lehdestä, ruokaohjeet ovat hyviä.

5 kekseliästä kalakeittoa 7 askelta budjettiin 4 vaaliteesiä Martoilta

RUUTUMEKKO TULEE TAAS 3 | Martat 1 • 2010

» Ajatuksia juhlanumerosta: Martat-lehden numerossa 2/2019 oli vilkasta mielipiteenvaihtoa lehden juhlanumerosta (1/2019). Mielipiteitä lehden toteutuksesta löytyi niin puolesta kuin vastaankin. Eniten minua hämmästytti jyrkin sanankääntein esitetty negatiivinen palaute. Palautteissa puututtiin lehden sekavuuteen, mainosten sijoitteluun sekä lehden kaksikielisyyteen. Kun sain käsiini lehden juhlanumeron, ensimmäinen ajatukseni oli että hienoa työtä. Julkaisun toteutus oli ennakkoluuloton ja sisällöltään erinomainen. On myönnettävä, että tuhti lukupaketti haastoi lukijansa, mutta se oli palkitsevaa. Lehden iloisen yleisilmeen sisälle kätkeytyi Martta-hengessä toimitettua luettavaa. Ymmärrän, että meidän Marttojen joukossa on kaiken ikäisiä jäseniä ja lukutottumukset ovat erilaisia. On hyvä asia, että juhlanumero nuorekkuudellaan viestittää myös sitä, että me Martat katsomme tulevaisuuteen. Martta-väki ikääntyy ja nuoria on vaikea saada mukaan yhdistystoimintaan. Juhlanumeron voi nähdä Martta-toiminnasta kiinnostuneelle nuoremmalle suku-

polvelle myös tervetuliaistoivotuksena sanoin ”Olemme perinteitä arvostavia, aikaamme seuraavia ja uudistuksiin kykeneviä joten liittykää joukkoomme.” Martta-liikkeen aloittaessa toimintansa 120 vuotta sitten perustajajäsenet olivat rohkeita naisia ja suurelta osin ruotsia äidinkielenään puhuvia. Kieli ei kuitenkaan ollut este sille, että he veivät tietoa ja taitoja myös syrjäseutujen puutteellisissa oloissa eläville suomenkielisille kanssasisarilleen. Ajattelenkin, että juhlanumeron kaksikielisyys on osaltaan kunnianosoitus Mart-

Puutarhaneuvonta oli Marttojen ase, kun elintarvikepu la uhkasi suomalaisia. Sotavuosina pyrittiin ottamaan kaikki viljelyskelpoinen maa hyötykäyttöön. Siemenet, kuokat ja toimeliaat kädet torjuivat nälkää. ASTA KUOSMANEN kuvat MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

ta-liikkeen suomen- ja ruotsinkielisille perustajille. Se kaikki hyvä, mikä suunnataan naisten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen ei ole kielestä kiinni. Martat ovat aina seuranneet aikaansa, mitä myös juhlanumero omalta osaltaan osoitti. Yhteistoiminta ja toistemme ymmärtäminen yli kaikenlaisten rajojen avartaa näkemyksiämme. Yhä monimutkaisemmaksi käyvä maailmamme tarvitsee Marttojen ennakkoluulottomuutta ja avarakatseisuutta myös tulevaisuudessa. Helena Siniketo, Pankajärven Martat

Marttaliiton toiminnanjohtaja Elli Saurio juurikasvimaalla heinäkuussa 1941.

Puutarhalla pulaa vastaan

R

uoan tuotanto ja puutteen torjunta olivat ensimmäisinä tärkeysjärjestyksessä Marttojen kotitalousneuvonnassa maailmansotien aikana ja niitä seuranneina pulavuosina. Ensimmäinen maailmansota katkaisi viljan tuonnin Venäjältä. Tilanteeseen huonosti varautuneen Suomen piti tulla toimeen omillaan. Senaatin julistuksessa kehotettiin kaikkia kansalaisia tekemään voitavansa elintarvikkeiden, erityisesti viljan, tuotannon lisäämiseksi kotimaassa, jotta nälänhädältä vältyttäisiin. Maamiesseurat keskittyivät maataloustuotantoon ja Martat saivat tehtäväkseen puutarhaviljelyn ja kananhoidon neuvonnan. Kamppailu vaikeuksien voittamiseksi yhdisti järjestöjä. Työtä tehtiin rinta rinnan, ja monet maanviljelysseurat luovuttivat kotitalouden edistämiseen saamansa määrärahat Martoille. Marttojen puutarhaneuvonnan tavoitteena oli ottaa kaikki viljelyskelpoinen maa käyttöön. Vuonna 1917 perustetiin 590 uutta puutarhaa, ja tuotannossa olevilla tarhoilla neuvottiin, kuinka viljelymenetelmiä voisi kehittää. Sodan jälkeen puutarhojen perustamista ja neuvontaa jatkettiin. Vuonna 1921 tilastoihin kirjattiin tiedot 9 327 kotipuutarhasta. Viljelykampanjaan kuuluva vihannesten siemenvälitys oli Martoille tuttua jo järjes-

vasta rauhan tultua. Työ painottui Karjalaan.

Sortavalan tön perustamisen ajoilta. Puikkolan huoltoaseman Siemenet ostettiin isoina kasvitarhaerinä ulkomailta. Sitten kurssilaiset ne lajiteltiin, punnittiin kesällä 1937. ja pakattiin annoksiksi talkoovoimin. Marttaneuvojat ja ”siementen levittäjät” kulkivat kylästä kylään kauppaamassa siemeniä; vähävaraisille kodeille siemeniä myös jaettiin ilmaiseksi. Yksistään Karjalan Kannaksen haaraosastoliiton johtokunta annosteli ja jakoi 22 000 siemenlähetystä vuonna 1917.

KASVITARHOJA

VÄHÄVARAISILLE

Kansalaissota alkoi tammikuun lopussa 1918 ja kesti toukokuun puoliväliin. Taistelujen tauottua edessä oli sodan jälkien raivaaminen. Kotinsa menettäneitä piti opastaa uuden elämän alkuun. Sotamarttatoimintaa oli ollut jo sodan aikana, mutta järjestelmällisesti se aloitettiin

Itäisissä rajamaakunnissa kyliä oli poltettu, ja nälänhätä ja tarttuvat taudit uhkasivat. Kesä oli tulossa ja pellot kylvämättä. Ammattitaitoisia neuvojia puuttui, eikä vihannesten siemeniäkään saanut entiseen tapaan. Hädänalaisten auttamiseen tarvittiin sekä tekeviä käsipareja että aineellista tukea. Maan hallituksen aloitteesta ryhdyttiin suunnittelemaan sotamarttojen koulutusta. Viipuriin perustetiin Sotamarttayhdistys läänin Maanviljelysseuran ja Marttojen Karjalan Kannaksen haaraosastoliiton yhteistyöelimeksi. Yhdistys sai tukea Valtion Kotitaloustoimikunnalta, jonka senaatti oli perustanut elintarvikekriisin uhatessa tehostamaan kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaa. Raja-Karjalassa sotamarttakoulutus rahoitettiin Suomen Gummitehtaan perustajan, tehtailija Eduard Polónin, lahjoituksella. Toiminta suunniteltiin tarkasti ja sitä valvoi paikallinen komitea. Viipurissa järjestettiin kaksipäiväinen Sotamarttakurssi, jonka opettajana oli Maataloushallituksen kotitalouden tarkastaja, johtajatar Aini Lagus. Luentojen aiheina olivat muun muassa puhdistustehtävät, tarttuvien tautien ehkäiseminen, lastenhoito ja puutarhanhoidon alkeet. Lagus valmensi sotamart-

1942 1943

KIITOS PAL AUTTEESTA

Martan vuosi -juhlalehden suosituin juttu oli Puutarhalla pulaa vastaan. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Marthaförbundetin tarjottimia. Tarjottimen saivat Maria Kinttula Valkealasta, Kirsi Lantee-Mäenpää Tarvasjoelta, Ella Repola Utajärveltä, Tarja Ryhänen Joensuusta ja Sirpa Pietilä Helsingistä. Juhlalehden suosituimmat jutut olivat: Puutarhalla pulaa vastaan » Omenapuu tuo onnea » Sydän sukassa » Perheelämää kahdella kotimaisella » Juha Hurmeen puhe martoille: Hagmanilaisittain.

Etsi ja osallistu -kilpailussa haettiin marttakuvia lehden sivuilta. Vastauksia tuli yli 300, joista oikeita yhteensä 13. Oikein vastanneiden kesken arvottiin 5 kpl Marthaförbundetin leikkuulautoja. Sen saivat Riitta Hartonen Turusta, Eeva Koivisto Rovaniemeltä, Marjatta Kunttunen Jyväskylästä, Ronja Roth Orivedeltä ja Elina Tähkiö-Niemimaa Nummelasta. RATKAISU: Marttakuvia oli lehdessä 7 kappaletta. Ne olivat sivuilla 1917, 1930, 1937, 1980, 2009, 2013 ja 2019.


SHUTTERSTOCK

16

Tiedossa kylmää kahvia ja rapsakoita korppuja. Huoleton kesä ja sesongin parhaat perinteet maistuvat resepteissä.

26

PIENIKIN SÄÄSTÖ ON TYHJÄÄ PAREMPI.

Varaudumme eläkkeelle jäämiseen ja aloitamme asenteesta. SISÄLTÖ

ja köyhdyttää luontoa. Talkoot haitallisten vieraslajien torjumiseksi alkavat s. 30.

50

KOUVOLAN MARTTOJEN Nypläysker-

ho syntyi 1970-luvulla, ja edelleen pidetään yhtä. Pitsiä tehdessä vaihdetaan kuulumiset. Marttasiskoa ei jätetä! Juttu pitsinnyplääjistä s. 42 alkaen.

NÄMÄ KUKAT

kestävät kuukahtamatta helteen, eivätkä terälehdet irtoile pienessä puhurissakaan. Kukat pantaan ja panta päähän!

36

SAMI REPO

JÄTTIPALSAMI LEVIÄÄ RÖYHKEÄSTI

MARJA SEPPÄLÄ

3/2019 7 8 9 10 16 22 23 24 25 26 30 33 34 36 39 40 42 46 48 54 56 57 58 62 64 66 67

Pääkirjoitus Lukijalta Marttakartta Lomaparatiisista tulikin koti Kesäistä, keveää, raikasta ja rapeaa Näin teet korput Rautaisannos: A-vitamiini Marjastajan parhaaksi Upota kädet multaan Kolmas ikä koettelee taloutta Hurmaavasta tulikin harmillinen Kunnostetaan kukkamaa Nuorille oikeaa tietoa Sateenkaaren tällä puolen Kiviä kulmiin Ennakoi eläkevuodet Tyynyt, nypylät – ja yhteishenki Innostujat saavat aikaiseksi Missä mennään? Marttailu tuli jäädäkseen Ryhdy opiskelemaan Yhteisen työn ja juhlan vuosi Monessa mukana Elämänmeno Marttaristikko Liekeissä: Ikuisen opiskelun into Hiilipihit: Pienennä päästöjä, tulee säästöjä

KANNEN KUVA SAMI REPO


TUTTU MUKI, UUSI VÄRI Marttamuki henkii arjen kauneutta ja kasvaa keräilyarvoa. Suositusta marttamukista on kerrallaan myynnissä vain yhtä väriä. Mukia myydään niin kauan kuin sitä riittää, ja sitten tulee uusi väri. Kannattaa hankkia juhlavuoden tuote hyvissä ajoin!

www.martanpuoti.fi

Kaikki juhlavuoden uutuudet löydät Martan puodista. Tutustu ja tilaa!


MARTAT 3 / 2019

PÄ Ä K I R J O I T U S 6 . 5 . 2 0 1 9

117. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2019. Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | vt. pääsihteeri Pirkko Haikkala p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 40 826 (LT 2017) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068

Ketään ei jätetä ARJEN KIIREET vievät mukanaan ja kaikilla tun-

tuu olevan koko ajan hoppu. Usein kiireeseen on vastattava heti, tässä hetkessä: Itkevä lapsi ei voi odottaa huomiseen eikä hoitoa tarvitseva ihminen seuraavaan viikkoon. Ilmastoratkaisuja ei voi lykätä seuraavaan vuosikymmeneen. Ilmasto muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, ja siksi meillä on kiire. Muutos on eksponentiaalista, hillitöntä, eikä haasteen ratkaiseminen enää onnistu, jos se jätetään liian myöhäiseksi. Siksi meidän on toimittava nyt. Martoissa tiedostamme maapallon rajat ja kohtuuden tarpeen. Kestävät valinnat ja vastuu omien toimiemme vaikutuksista ovat osaamisemme ydintä. Me martat korostamme käytännöllisiä ja vaikuttavia ratkaisuja. Ruoka on helpoin ilmastotekomme ja toimintamme ydin. Marttaresepteillä teemme herkullista, terveellistä, turvallista ja edullista ruokaa, joka on kestävää sekä ympäristön kannalta että eettisesti. Näillä taidoilla olemme mukana pelastamassa maapalloa. M ARTOILL A ON nollatoleranssi syrjinnälle. Ketään ei jätetä, hyvä arki kuuluu kaikille. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta opettamalla, oppimalla ja harrastamalla yhdessä. Väestön ikääntyessä ja Suomen moninaistuessa työmme saa uusia ulottuvuuksia. Marttailu on kasvamista ihmisenä, ja me ihmiset tarvitsemme toisiamme. Ihmisyys syntyy kohtaamisissa, ja kohtaaminen on aina ollut vahvuutemme. Yhteisissä marttailloissa, kokkauskursseilla, kahvihetkissä, talkoissa, tempauksissa tai sukkia kutoessa näemme ja kuulemme toisemme ja tulemme osaksi yhteisöämme. Luomme tilaisuuksia tutustumiseen sekä urbaaneissa yhteisöissä että perinteisissä kylissä, koko Suomessa. Tapaamme kasvokkain ja netissä. Kohtaamisen muodot muuttuvat, mutta tärkeintä on laatu ja sisältö. VAIKK A ON monia tapoja olla martta, on järjestömme identiteetti selkeä. Olemme radikaali kansalaisliike, joka vahvistaa naisten asemaa, itsenäisyyttä ja osallisuutta. Me teemme pieniä asioita isosti, me lisäämme hyvää minulle, meille, lähiyhteisöllemme ja maailmalle.

Teemakausi 2017–2019 ELÄMÄ ON PARASTA ITSE TEHTYNÄ Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalous- ja puutarha-asiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja niissä on 46 000 jäsentä, jotka harrastavat yhdessä ja järjestävät mm. kotitalouteen liittyviä tapahtumia.

Martat 4/2019 ilmestyy 26.8. Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi


AARIKKA JA MARTTALIITTO YLPEÄNÄ ESITTELEVÄT: MARTTOJEN JUHLAVUODEN KORUT! Korut ovat maanläheiset ja modernit, puupallojen joukossa säihkyy kristalli. Valikoimaan kuuluvat pitkä ja lyhyt kaulanauha, rannekoru ja korvakorut, kaikki suomalaista käsityötä. Koruista on koottu viisi erilaista pakettia, perushinnaltaan 58 € –225 €. Juhlavuoden ajan saat normaalihinnoista 20 %:n alennuksen. Mene Martan puotiin! Siellä on korupakettien kuvat, alennuskoodi ja linkki Aarikan verkkokauppaan, josta korut tilataan. www.martanpuoti.fi

KORUN JUHLAA


Ei savua ilman päästöjä »Tänä kesänä tsempataan saunanlämmityksessä ja opetellaan oikea tekniikka, jotta kiukaat kuumenevat mahdollisimman vähillä päästöillä. Paljastavaa on piipusta tuprahtavan savun väri: Jos savu on tummaa tai ruskeaa, päästöt ovat suuria. Kun savu on väritöntä, palaminen on vähäpäästöisempää. Puunpoltossa syntyy muun muassa pienhiukkasia ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Altistuminen pienhiukkasille omalla asuinalueella lisää astma- ja sydänoireita. Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin puolet Suomen pienhiukkaspäästöistä on peräisin kotitalouksien puunpoltosta. Muovien ja muiden roskien sekä märän puun polttaminen lisäävät terveydelle haitallisia päästöjä.

tPÄI VÄN KUVA Jakokosken Mar

tojen Kuntokoulussa harrastetaan ohjattua liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi yhdistys teki viime vuonna liikunnallisen viikonloppuretken Bomban kylpylään Nurmekseen.

Keittiösäännöt. Pidä kädet puhtahana! Siisti kyökki olkohon. Käytä joka kapinetta, Joksi aijottu se on! Ollos aina huolellinen, Täsmällinen, säästävä! Koskaan et saa olla vailla Vettä kylmää, lämmintä! Ennen keittoon ryhtymistä Hae tarpeet valmiiksi! Ota aina lusikalla Jauhot, suola, sokeri! Patatilkulla sä aina Tartu keittoastiaan! Tulelle et pataa jättää Tyhjänä saa milloinkaan! Liedelle jos lientä läikkyy, Pian suola päälle vaan, Pyyhi heti pois kun, sattuu Lattialle kaatumaan! Somasti sä ruuan sitte Vadillensa asetat: Sekä jälleen paikoillensa Käyttämäsi tavarat.

POLTA NÄIN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

REILUSTI ONNEA! Reilu kauppa saapui Suomeen 20 vuotta sitten. Ensimmäisenä tulivat kahvi ja tee, tänään valikoimassa on 1 200 tuotetta, suosikkeina kahvi, banaanit ja leikkokukat. Tuotteiden alkuperä on yhä useammalle tärkeä kriteeri ostopäätöksissä, ja vastuullisuus sekä eettisyys painavat valinnoissa. Aluksi tuotteissa oli tunnuksena norsun kuva, sittemmin käyttöön otettiin kansainvälinen Reilun kaupan tunnus. Reilun kaupan tuotannossa keskeistä on viljelijöiden toimeentulo. He saavat myymistään tuotteista vähintään takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset, sekä Reilun kaupan lisää, joka käytetään tuotannon kehittämiseen tai esimerkiksi tuottajien yhteisön terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Reilu kauppa ry on 33 järjestön muodostama yhdistys. Marttaliitto on yksi jäsenjärjestöistä. Joko sinun yhdistyksesi käyttää Reilua kahvia ja teetä? Reilun kaupan kahvitaukoa vietetään 9.5. Katso lisää osoitteesta reilukauppa.fi

SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 5 Toukokuu 1919

1 2 3 4

Ota vanhat tuhkat pois. Käytä kuivaa puuta, ei märkää tai tuoretta. Älä polta mitään roskia. Sytytä nopeasti. Käytä kuivin puu sytytykseen. Käytä tarvittaessa sytytyspaloja.

5 6 7 8

Polta monessa erässä. Aloita pienillä puilla. Lisää toinen satsi vasta liekkien hiipuessa. Säädä ilmaa arinan alta ja luukuista. Huolehdi säännöllisestä nuohouksesta.

(Lähde: Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY)

JÄRJEST YSMIES

Vältä kertakäyttöastioita.

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA Tutustumme kirjallisuutemme naishahmoihin. Marttaniminen henkilö (tai Martha) esiintyy ainakin Minna Canthin, Anni Swanin, Aleksis Kiven ja Timo K. Mukan teoksissa. Tarinoita Martasta ja 49 muusta naisesta kirjassa Naisia nimittäin, tekijät Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila (SKS 2019).

MARTAT 3 | 2019

| 9


HENKILÖ

LOMAPARATIISISTA TULIKIN KOTI 10 | MARTAT 3 | 2019


Tervetuloa Vestlaxin vanhalle kansakoululle, Saariston Martan kotiin, toivottaa Piia Petäjäjärvi.

Vestlaxin vanha kansakoulu kukoistaa Saariston martan kotina ja työpaikkana. Piia Petäjäjärvi on löytänyt Kemiönsaarelta oman elämäntyylinsä. TEKSTI JA KUVAT SARI TAMMIKARI

MARTAT 3 | 2019

| 11


HENKILÖ

"OLIMME ETSINEET KESÄPAIK AKSI PIENTÄ JA KIVA A MÖKKIÄ , MUTTA »

K

apea tie halkoo maalaismaisemaa. Pellot ja metsät reunustavat tietä molemmin puolin. Nyt kuljetaan suuren saaren sydämessä, eikä merta vielä näy. Kun päätieltä viimein käännytään kohti Vestlaxin vanhaa kansakoulua, alkaa merikin pilkottaa. Pian navigaattori ilmoittaa, että ollaan perillä. Keltainen puutalo sukeltaa esiin. – Tervetuloa! toivottaa talon emäntä Piia Petäjäjärvi ja neuvoo vierastaan, miten kahden suuren newfoundlandinkoiran kanssa kannattaa olla. Koirista vanhempi, IIta, käy nuuhkaisemassa vierasta ja poistuu emäntänsä kutsumana sisätiloihin. Nuorempi, Meeri, pelehtii touhukkaasti. Naskalihampaat kokeilevat kättä ja kenkääkin. – Meeri on perheemme uusin jäsen, Piia kertoo, ja toteaa, että koiran koulutus on vielä kesken. Sisällä talossa matot ovat rullalla ja sanomalehtiä on aseteltu sinne tänne, sillä koiranpentu ei aina ehdi ulos tarpeilleen. UUPUMINEN JA MUUTOS Piia ja hänen puolisonsa Marko muuttivat pysyvästi Kemiönsaarelle vuonna 2009. Sitä ennen vuonna 1891 rakennettu kansakoulu oli heidän lomaparatiisinsa. – Olimme etsineet kesäpaikaksi pientä ja kivaa mökkiä, mutta kun astuimme sisälle tähän taloon, se oli menoa, kertoo Piia. Talo oli hyvin pidetty, eikä isoja remontteja tarvittu. Tapettia sinne ja jotain pientä toisaalle, niin paikasta tuli uusien omistajiensa näköinen. Kun pariskunta päätti asettua pysyvästi saaren asukkaiksi, kävi Marko aluksi Helsingissä töissä ja Piia työskenteli kotoa käsin Aller-julkaisujen puhelinmarkkinointitiimissä. Hän oli työskennellyt samassa tiimissä vuodesta 2003 ja viihtynyt erinomaisesti. – Olen koulutukseltani lastentarhanopettaja ja erikoistuin myöhemmin

12 | MARTAT 3 | 2019

steinerpedagogiikkaan. Rakastin työtäni, mutta sitouduin siihen niin vahvasti, että paloin vähitellen loppuun, Piia kertoo. Toipuessaan burnoutista Piia päätti kokeilla jotain aivan muuta. Aller haki samaan aikaan uutta porukkaa puhelinmarkkinointiin. Piia kävi haastattelussa ja sai paikan. – Kun sitten aloin pohtia etätyön tekemistä, pomoni hieman pahoittelivat, että Piian mukana tiimin tunnelmanluoja katoaisi. Onneksi pomot ymmärsivät, että muutoksen taustalla olivat myös Piia pitkään vaivanneet terveydelliset ongelmat. Vaikea endometrioosi teki elämästä hankalaa kipujen vuoksi. Toteutumattomat toiveet lapsen saamisesta kalvoivat pariskunnan ja etenkin Piian mieltä. Luontaisesti elämäniloisen naisen kestävyyttä koeteltiin. Oli aika kuunnella kehoa ja mieltä.

KAKSI VUODENAIKA A Piian mukaan Kemiönsaaressa eletään kahta vuodenaikaa. Ympärivuotisia asukkaita saarella on noin 7 000, joista ruotsinkielisiä lähes 70 prosenttia. Kesäkauden aikana seudun 4 753 kesämökkiä täyttyvät asukkaista ja saari herää vilkkaaseen sesonkiin.

Tulovirran tasaaminen ympärivuotiseksi olisi toivottavaa, ja se pohdituttaa myös saarelaisia. – Ideoimme yhdessä, miten vierailijoita saisi käymään täällä myös talvikaudella. Kunta koostuu 3 000 saaresta, joista 30 on asuttuja ympäri vuoden. Suosittuja matkailukohteita ovat Taalintehdas, Bengtskärin majakka ja Kasnäs. Tapahtumista vetovoimaisia ovat esimerkiksi Baltic Jazz, Kemiönsaaren musiikkijuhlat ja September Open. Paluumuutosta huolimatta kunnan vakinaisten asukkaiden määrä on jo jonkin aikaa ollut laskusuuntainen. Suomenkieliset asukkaat toivotetaan tervetulleiksi, mutta suomenkielisten peruspalveluiden järjestyminen ei ole ollut itsestäänselvää. Kuntapäätöksissä ruotsinkielisyyden suosiminen näkyy. Moni suomenkielinen perhe muuttaa lähikuntaan, kun lasten on aika mennä kouluun. Piia ja Marko kokevat, että heidät on suomenkielisinä otettu avosylin vastaan. – Saarella on rento asenne kieleen, kumpaakin kieltä käytetään sekaisin. Nykyään puhun itsekin sujuvaa arkiruotsia. Kemiönsaaren kunnan tärkeimmät elinkeinot ovat matkailu, maatalous, kalastus ja metsänhoito. Matkailu ja maatalous tuovat rasitteita saariston luonnolle. Kesävieraat kuormittavat roskineen jätelaitosta, ja toisinaan jätteitä kertyy keräyspisteisiin enemmän kuin mahtuisi. Paikkojen roskaamiseen on melko helppo vaikuttaa, mutta maatalouden tuomat ympäristörasitteet ovat monimutkainen kokonaisuus. Piia kertoo oman näkökulmansa laajentuneen, kun hän on seurannut sivusta maanviljelijöiden haasteita. Kemiön Nuormarttoihin Piia liittyi melko pian saarelle muuton jälkeen. – Marttoihin liittymällä tutustuin luontevasti saaren asukkaisiin ja pää-


KUN ASTUIMME SISÄLLE TÄHÄN TALOON, SE OLI MENOA ." sin mukaan paikallisten toimintaan. Olen aina ollut innokas kotimarttailija, ja yhdistystoiminta antoi siihen uuden ulottuvuuden. Nuormartat on Kemiönsaaren ainoa suomenkielinen marttayhdistys. Ruotsinkielisiä yhdistyksiä on kunnassa peräti kahdeksan. – Minusta olisi mukavaa lisätä yhteistyötä heidän kanssaan, jotta voisimme vaikuttaa isommin asioihin. VAIVIHKA A YRITTÄJÄKSI Saariston martta bloggaa ja tuottaa catering-palveluja sekä pientä lajitelmaa omia ruokatuotteita. Piia luottaa yrityksessään lähituottajien raaka-aineisiin ja suosii luomua niin paljon kuin kykenee. Tuotteitaan Piia myy markkinoilla ja lähikaupassa, jossa hänellä on oma nimikoitu hyllynsä. Catering on Piialle mieluisinta. – Olen kahtena vuotena järjestänyt Kemiönsaaren musiikkijuhlien taiteilijoiden muonituksen. On ihanaa, kun maailmaa kiertäneet taiteilijat tulevat kädestä pitäen kiittämään ruoasta. Siirtyminen yrittäjäksi tapahtui puoliksi vahingossa. Ruoka on aina ollut Piian intohimo, ja hän on usein rientänyt kauhoineen paikalle, kun tuttavapiirissä on tarvittu apua. Kysynnän kasvaessa yrityksen perustaminen alkoi tuntua järkevältä. – Kirjoitin niihin aikoihin Koti ja Keittiö -lehdelle Saariston martta -nimistä blogia. Siinä minulla oli valmis brändi. Piialle on ollut alusta saakka tärkeää, millainen mielikuva asiakkaille yrityksestä syntyy. Paikallinen mainostoimisto Sillisatama loi yritykselle raikkaan ilmeen. – Ulkoiset asiat ovat tärkeitä, jotta hyvä tuote ei huku massaan, hän perustelee. Yritys tunnetaan sosiaalisessa mediassa, ja se on auttanut näkyvyyden saamisessa muutenkin. Piia kertoo, et-

Piia rakastaa ruoanlaittoa, ja vähitellen harrastuksen ympärille on kasvanut oma yritys.

HÄN ON

Piia Petäjäjärvi »Asuu Vestlaxissa Kemiönsaarella »Oma yritys Saariston martta »Kuuluu Kemiön Nuormarttoihin www.saaristonmartta.fi www.martat.fi/blogi/ saariston-martta/ @saaristonmartta

»

RESEPTI // SA ARISTON M ARTAN SILLITARTAR

1 pkt (150 g) sillifileetä 2 keitettyä kananmunaa 1 punasipuli 1 hapan omena mustapippuria 1 prk (120 g) smetanaa 0,5 dl ruohosipulia »Pilko kaikki ainekset ja sekoita keskenään. Tarjoile vaikka varhaispottujen kera. Sillitartar on mitä parhainta herkkua myös saaristolaislimpun tai nokkosnäkkärin kylkeen.

MARTAT 3 | 2019

| 13


HENKILÖ

» PIENI M ARTTATESTI

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lempiruokani on hyvin tehty kotiruoka. Kotityö, josta pidän eniten, on ruoanlaitto. Elämä on lahja. Tunnuslauseeni on Olipas hyvvee! Pyrin aina parhaimpaani. En koskaan jätä ruokaa lautaselleni. Innostun joskus liikaakin. Aion vielä joskus tehdä ruokakirjan. Haluan oppia huilimaan useammin. Huomenna menen taas aamu-uinnille.

Kanalassa asuu Frans-kukon johtama kanalauma.

PÄ ÄRAKENNUSTA JA PIHAPIIRIÄ KUNNOSTETA AN AJAN K ANSSA . tä bloggaamisessa ja sometuksessa pitää olla aktiivinen, jotta pysyy ihmisten mielessä. – Somessa kohderyhmä pääsee lähelle. Joistakin lukijoista on tullut lähes ystäviä. PÄIVÄ ALKA A MERESTÄ Piia on poh-

tinut yrityksensä seuraavaa suuntaa. Tällä hetkellä hän työllistää itsensä, mutta myöntää, että esimerkiksi tuotemyyntiä on vaikea saada kannattavaksi niillä kriteereillä, joita hänellä on. – Kun tarvitsen vaikkapa lasipulloja tai -purkkeja tuotteitani varten, joudun tilaamaan pieniä eriä kerrallaan. Se tulee kalliiksi ajan mittaan. Piia ei ole kokenut viranomaisten kanssa asioimista hankalaksi, ja hänen

14 | MARTAT 3 | 2019

keittiönsä on rekisteröity elintarvikkeiden valmistukseen sopivaksi tilaksi. Tapahtumien järjestäminen innostaa synnynnäistä tunnelmanluojaa. – Pidän silmät ja mielen avoimina, annan asioiden hautua rauhassa ja toimin, kun aika tuntuu oikealta. Vestlaxin kansakoulu tarjoaisi mainiot puitteet erilaisten kurssien ja palvelujen järjestämiselle. Piialle ja Markolle se on kuitenkin koti, jonka he haluavat pitää yksityisenä alueenaan. Vanhaa hirsirakennusta ja tunnelmallista pihapiiriä saneerataan rakkaudella ja ajan kanssa. Hedelmäpuut tuottavat syksyisin satoa ja talviasuttavassa kanalassa elää Frans-kukon johtama kananlauma. – Frans on saanut nimensä koulun en-

simmäisen opettajan, Frans Österblomin, mukaan. Koulun lähelle on pystytetty muistokivi pidetylle opettajalle, ja Piia ja Marko vievät kynttilän kivelle jouluisin. Vanhassa koulussa asuvat paikallisten mukaan myös kummitukset Frans ja Hildur. Piiaa kummitustarinat ei kauhistuta, ja talvikauden sysipimeyskin alkaa tuntua luontevalta. – On luonnollista, että vanhassa talossa ovet aukeilevat itsekseen ja lattialankut narisevat tyhjässä yläkerrassa. Talon isolta terassilta näkee merelle. Kesät talvet Piialla on ollut tapana ajaa aamuisin autolla läheiselle rannalle ja pulahtaa laiturilta mereen. – Se on minun meditaatiohetkeni. Siitä on hyvä aloittaa päivän puuhat.


TEKSTI ANJA A ALTO KUVA KERTTU MALINEN

Leikkaa pyyhkeen ehyet kohdat talouspaperipalan kokoisiksi kappaleiksi ja siksakkaa purkautuvat reunat ompelukoneella.

Vanha kangas jaksaa, jaksaa! Ovatko vanhat keittiöpyyhkeesi tulleet palvelusvuosiensa päähän? Anna niille vielä yksi mahdollisuus.

Pese palaset muun pyykin seassa ja käytä uudelleen ja uudelleen ja vielä kerran…

Nämä pienet pyyhkeen palaset ovat käteviä käytössä. Vanha kangas on pehmeää ja imee hyvin tuhrut ja tahrat, mutta ei hajoa kastelustakaan.

Vink, vink »Leikkaa erikokoisia paloja käyttötarkoituksen mukaan. »Jos et jaksa ommella, pura reunoista muutama lanka pois hapsuiksi. »Jos pyyhkeessä on kaunis nimikointi, leikkaa se talteen ja tee siitä vaikka kortti.

MARTAT 3 | 2019 MARTAT 6 | 2014

| 15 | 15


RUOK A

Tuoreet kasvikset sanelevat tahdin kesäkeittiössä. ARJA HOPSU-NEUVONEN //KUVAT REETTA PASANEN

KESÄISTÄ,

k e v e ä ä,

RAIKASTA & RAPEAA

Rapeat vohvelit ja kantarellitäyte

16 | MARTAT 3 | 2019


Varhaisperunat uunissa

MARTAT 3 | 2019

| 17


RUOK A

Kesäkeitto

Kylmäuutettu kahvi ja kardemummakorput

Kaalipiirakka

Perunavelli

18 | MARTAT 3 | 2019


Hirvenliha-punajuuripata

VOHVELISTA TULEE PÄ ÄRUOK A TAI JÄLKIRUOK A SEN MUK A AN, ONKO TÄYTTEENÄ SUOLAISTA VAI MAKEA A .

Rapeat vohvelit ja raparperimansikkavaahto

MARTAT 3 | 2019

| 19


RUOK A

TÄTÄ HETKEÄ ON ODOTETTU. PELLOILL A JA PIENTAREILL A VIHERTÄ Ä , RA AKILEET KYPSY VÄT JA METSÄN A ARREARKKU AUKEA A . KOTIMAISET K ASVIKSET SA APUVAT KOHTA K AUPPOIHIN JA TOREILLE, PUUTARHAT TARJOAVAT PARASTA AN JA MARJAMETSÄT KUTSUVAT. SUOMAL AISEN SADON JUHL AK AUSI ALK A A . KESÄKEITTO KESÄ KE SÄKE KEIT IT

N

okkosesta se yleensä alkaa. Sitten nousee maasta raparperi, ja sitä seuraavat varhaiskaali, uudet perunat, mansikat, porkkanat, kantarellit, herneet… Tuoretta tekee mieli maistella, ja valikoima laajenee kesän edetessä. Ei silti unohdeta hyviä viime syksyn perunoita, joita lienee vielä kellareissa ja varastoissa. Ne kannattaa käyttää esimerkiksi herkulliseen perunavelliin. Velli ei onnistu uusista perunoista. Kesäisin kylmien juomien kulutus on huipussaan, kun etsimme viilennystä ja virkistystä. Kylmäuutettu kahvi on kokeilemisen arvoinen juoma. Sen valmistamiseen ei ole yhtä ainoaa ohjetta. Makuun vaikuttavat kahvilaatu, jauhatuksen tuoreus ja karkeusaste sekä veden määrä ja kovuus. Kahvin aromit vapautuvat nesteeseen jääkaappilämpötilassa, kun aikaa käytetään riittävästi. Valmista kahvihetkien varalle annos mureita korppuja. Ne säilyvät hyvin, ja sekä makean että suolaisen ystäville on omat reseptinsä. K YLM ÄUUTETTU K AHVI

90–100 g (2,25–2,5 dl) kahvijauhetta (pannu- tai suodatinjauhatus) 1 l kylmää vettä Lisäksi maun mukaan: sokeria, siirappia tai makusiirappia, kardemummaa, vaniljaa 8–10 dl (kahvi)maitoa jääpaloja appelsiinin paloja »Mittaa kahvijauhe kannuun. Kaada kylmä vesi päälle ja sekoita. Anna kahvin tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään (12–14 tuntia). »Suodata kahvi käyttämällä kahvinkeittimen suodatinsuppiloa ja suodatinpussia tai tiheäverkkoista siivilää tai kostutettua harsoa. Säilytä siivilöity kahvi-

20 | MARTAT 3 | 2019

3–4 po 3–4 porkkanaa pork rkk k 1 ku k kkak kk ak kaa kukkakaali 4–6 4– 6 uu uutt ttaa perunaa uutta 1 ni nipp ppus usip ip varsineen nippusipuli 1 l vettä vett ve ttää 1,5– 1, 5– –2 tl ssu u 1,5–2 suolaa n. 3 dl dl tu ttuoreita o riivittyjä tai paka pa kaast steh e e eh pakasteherneitä (50 (5 0 g tu tuor or tuoretta pinaattia) 4 dl k evyt ev yt kevytmaitoa 2 rk rkll ve ehn vehnäjauhoja ti illliä iä,, pe p ers tilliä, persiljaa tai ruohosipulilia ia hi hien enon en onn n hienonnettuna (rip (r ipau ip au us sokeria, sok so k (ripaus valkopippuria, ri a, nokare nok n okar are voita) »»Kuori Kuor Ku orii ja j viipaloi v porkkanat, palo pa lo oittte tele le kukkakaali kukinpaloittele n no oik ikksi si, lohko lohk lo hk pestyt perunoiksi, nat ja h nat hie ien n hienonna sipuli. Keitä vi ihaann nnek eksi ek si suolalla mausvihanneksia tetu te tusssa ve tu vvedessä noin 15 mitetussa nu uut utti tia. a. Lisää LLis is joukkoon hernuuttia. neet ne ett ((ja e jaa h hu huuhdottu, suikaloitu pina pi n at attti). ti). JJos käytät tuoreita pinaatti). soke so keri r he ern n sokeriherneitä, voit paloitella myös my ös p a o keittoon. al palot Sekoita vehnäjauhot maitoon ja lisää keittoon. Anna keiton kiehua, kunnes vihannekset ovat kypsiä. Lisää keittoon runsaasti yrttejä (ja jos haluat, myös ripaus sokeria, valkopippuria ja voinokare). Tarjoa tuoreen leivän tai näkkileivän kanssa.

juoma sellaisenaan jääkaapissa kannella tai kelmulla peieu tettynä. Jos haluat, makeula tai tai a ta kahvi sokerilla, siirapilla itmakusiirapilla. Voit sekoithvi vi)) taa kahvin joukkoon (kahvi) suh uh-maitoa tai maitojuomaa suhusii teessa 1:1 tai oman makusi man ma n mukaan, ja maustaa juoman ljjal ljal a la la.. kardemummalla tai vaniljalla. a oal Lisää annoslaseihin jääpalonne nen n ja tai appelsiinin paloja ennen tarjoilua.

Vinkki Voit valmistaa kahvin myös pressopannussa. Lisää pannuun kahvijauhe ja kylmä vesi, sekoita ja pidä jääkaapissa 12– 14 tuntia tai yön yli. Paina sitten pressopannun mäntä alas ja kaada kahvi kannuun. Mausta juoma uuttamisvaiheessa esimerkiksi kardemummalla tai appelsiinin kuoriraasteella.

KESÄRUOK A ON HELPPOTEKOISTA JA YKSINKERTAISTA . TUOREET RA AK A-AINEET HURMA AVAT.

VARHAISPERUNAT UUNISSA

600 g uusia perunoita 2 rkl oliiviöljyä 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 1 rkl tuoretta rosmariinia tai timjamia »Pese perunat hyvin harjaten ja valuta kuiviksi. Sekoita kul-


JUUSTO -YRTTIK ASTIKE

1 nippu varhaissipulia varsineen 2 rkl öljyä 1–2 dl maitoa 150–200 g sulatejuustoa 0,5 dl tilliä hienonnettuna muutama kierros valkopippuria myllystä ripaus suolaa »Hienonna sipulit ja leikkaa varret ohuiksi viipaleiksi. Kuullota sipulisilppua öljyssä miedolla lämmöllä hetki. Lisää sipulin varret ja anna niidenkin pehmentyä. Lisää maito ja sulatejuusto ja sekoita, kunnes juusto on sulanut ja seos tasaista. Mausta tillillä, valkopippurilla ja suolalla. Jos kastike on liian paksua, lisää tilkka maitoa. PERUNAVELLI

1 l kuorittuja, paloiteltuja perunoita (jauhoinen lajike) noin 7 dl maitoa 1 rkl voita ripaus suolaa Lisäksi: leipäkrutonkeja pestokastiketta silputtuja tuoreita yrttejä, esim. tilliä, persiljaa, ruohosipulia »Keitä kuoritut, lohkotut perunat pehmeiksi suolalla maustetussa vedessä. Kaada vesi pois ja survo perunat. Lisää voi ja suola. Kiehauta maito ja lisää sitä survoksen joukkoon, kunnes velli on sopivan ohutta.

leivinpaperin päällä levyksi, joka saa olla hiukan pienempi kuin alalevy. Nosta levy leivinpaperin avulla täytteen päälle. Ota paperi pois. Nosta alalevyn tyhjät reunat ylös. Painele saumat tiiviiksi haarukalla. Voitele levy munalla ja pistele haarukalla. Paista 225-asteisen uunin alatasolla 20–30 minuuttia, kauniin ruskeaksi. Tarjoa kaalipiirakkaa esimerkiksi teen kanssa.

Voit päivittää perinteisen perunavellin lisäämällä annoksen päälle paahdettuja leipäkuutioita, yrttejä ja tilkan pestokastiketta. K A ALIPIIRAKK A

Täyte: 1,5–2 kg kaalia 2–3 sipulia 1–2 porkkanaa 2–3 rkl öljyä 2 tl suolaa vajaa 1 dl siirappia 1 tl mustapippuria 1 rkl meiramia 2 rkl etikkaa

RAPEAT VOHVELIT

3 kananmunaa 4 dl maitoa 1 dl kivennäisvettä 4 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 0,5 tl suolaa 50 g voisulaa (makeisiin vohveleihin 2 rkl sokeria)

Piirakkataikina: 5 dl maitoa tai vettä 25 g hiivaa 1 tl suolaa 12–13 dl hiivaleipävehnäjauhoja 150 g voita tai margariinia Voiteluun: 1 muna »Valmista ensin täyte. Suikaloi kaali ja hienonna sipulit terävällä veitsellä. Raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Kuumenna öljy tilavan teflonkattilan pohjalla ja hauduta siinä kaalia, sipulia ja porkkanaraastetta 1/2–1 tuntia. Lisää tarvittaessa tilkka vettä kattilaan. Mausta seos suolalla, siirapilla, pippurilla ja meiramilla. Lisää vielä tilkka etikkaa. Anna täytteen jäähtyä. Valmista piirakkataikina. Liuota hiiva ja suola kädenlämpöiseen nesteeseen. Vaivaa suurin osa jauhoista hyvin taikinaan, samoin pehmeä rasva. Lisää loput jauhot. Anna taikinan kohota peitettynä lämpimässä paikassa. Jaa taikina kahteen osaan. Kaaviloi tai taputtele käsin toinen pala leivinpaperin päällä uunipellin kokoiseksi levyksi. Nosta taikinalevy pellille. Nostele kaalitäyte levylle ja levitä niin, että reunoille jää pari senttiä tyhjää. Kaaviloi tai taputtele käsin toinen puoli taikinasta toisen

Paistamiseen: voita tai margariinia »Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi ja anna turvota noin puoli tuntia. Kuumenna vohvelirauta ja paista taikinasta paksuja vohveleita. Lisää raudalle rasvaa tarvittaessa. Tarjoa vohveleiden lisukkeena joko suolaisia tai makeita täytteitä, esimerkiksi kantarellitäytettä tai raparperi-mansikkavaahtoa.

Vinkki

RAPARPERI-M ANSIKK AVA AHTO

300 g raparperia 1 dl vettä noin 1 dl hillosokeria 5 dl mansikoita (250 g) 2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta 1 prk maitorahkaa (250 g) »Pilko raparperit ja laita kattilaan. Lisää vesi ja keitä raparperit pehmeiksi. Lisää hillosokeri ja keitä vielä noin 10 minuuttia. Jäähdytä seos. Paloittele mansikat. Vaahdota vaniljakastike. Sekoita kaikki ainekset keskenään. K ANTARELLITÄY TE

noin 0,5 l tuoreita kantarelleja 1 rkl voita tai margariinia 1 tl suolaa 2–3 rkl ruohosipulisilppua 1 rkl tuoretta timjamia 200 g maustamatonta tuorejuustoa n. 0,5 dl kermaviiliä hunajaa »Puhdista ja paloittele kantarellit. Paahda niitä pannulla, jotta neste irtoaa. Kun neste on lähes haihtunut, lisää rasva ja kuullota sieniä hetki. Lisää suola ja yrtit. Sekoita ja anna jäähtyä. Yhdistä tuorejuusto ja kermaviili kantarelleihin. Pyöristä makua tarvittaessa hunajalla.

»Lisää taikinaan kaakaojauoja jau uohv hvehetta, saat suklaisia vohveleita. inaa ka in kkarr»Mausta vohvelitaikina els lsiiiiini n n- tai tai demummalla, appelsiininste teel ella laa ttai ai sitruunankuoriraasteella omenaraasteella..

SHUTTERSTOCK

hossa perunoiden joukkoon öljy, suola, pippuri ja silputtu rosmariini tai timjami. Levitä perunat leivinpaperilla vuoratulle uunipellille tai uunivuokaan. Kypsennä 225-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia perunoiden koon mukaan. Tarjoa perunoiden kanssa vaikka juusto-yrttikastiketta, keitettyjä kananmunia ja graavia kalaa tai silliä.

MARTAT MAR TAT 3 | 2019 2019

| 21 2


RUOK A

NOKKOSKORPUT (n. 60 kpl)

Näin teet korppuja

Vinkki

Leivo taikinasta sämpylöiden sijaan tankoja. Leikkaa tangot paloiksi ja laita leikkauspinta ylöspäin pellille leivinpaperin päälle. Paista, ruskista ja kuivata kuten sämpylän muotoiset korputkin.

HALK AISE HA ARUK ALL A , LEVITÄ PELLILLE , RUSKISTA JA KUIVATA .

2

22 | MARTAT 3 | 2019

3

5 dl maitoa tai kasvijuomaa 50 g hiivaa (tai 1 pss kuivahiivaa) 0,5 tl suolaa 2–3 rkl fariinisokeria 150 g margariinia tai voita 1,5 dl kauraleseitä 150 g kiehautettuja, hienonnettuja nokkosia 5 dl spelttijauhoja n. 7 dl vehnäjauhoja 1 Sekoita kädenlämpöiseen maitoon tai kasvijuomaan ensin hiiva, sitten suola, fariinisokeri, sula rasva, kauraleseet ja hienonnetut nokkoset. Lisää joukkoon spelttijauhot ja alusta taikina vehnäjauhoilla. Taikina saa olla melko pehmeää. Anna taikinan kohota leivinliinan alla. 2 Leivo kohonneesta taikinasta sämpylöitä ja laita pellille leivinpaperin päälle. Kohota vielä sämpylät. Paista niitä 225-asteisessa uunissa 12–15 minuuttia. Anna jäähtyä. 3 Halkaise jäähtyneet sämpylät haarukalla, levitä puolikkaat pellille ja ruskista muutama minuutti noin 200-asteisessa uunissa. Laske lämpö 100 asteeseen ja anna puolikkaiden kuivua korpuiksi parin tunnin ajan. Kuivatusvaiheessa peltejä voi olla uunissa pari–kolmekin. K ARDEMUMM AKORPUT

(50–60 kpl) 4,5 dl vehnäjauhoja 1 dl sokeria 2 tl leivinjauhetta 1 tl kardemummaa 100 g voita tai margariinia 1 dl maitoa 1 Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe ja kardemumma keskenään. Nypi rasva kuivien aineiden joukkoon. Lisää kylmä maito nopeasti sekoittaen. 2 Tee taikinasta tanko ja leikkaa se tasakokoisiksi paloiksi. Pyörittele palat palloiksi pellille leivinpaperin päälle. Paista 225-asteisessa uunissa 8–10 minuuttia. 3 Halkaise lämpimät pullat haarukalla. Levitä takaisin pellille ja anna ruskistua 225-asteisessa uunissa 3–4 minuuttia. Alenna uunin lämpö 75–100 asteeseen ja anna korppujen kuivua siinä noin tunti. Uunin suuluukku saa mielellään olla raollaan.


1

MIHIN TARVITA AN

»A-vitamiinia tarvitaan pieniä määriä elimistön solujen kehitykseen, jakautumiseen ja toimintaan. Se säätelee muun muassa geenien toimintaa ja osallistuu lisääntymiseen, sikiön kehitykseen, kasvuun, luuston ja hampaiden kuntoon, näkökykyyn, ihon uusiutumiseen ja kosteuspitoisuuteen sekä vastustuskyvyn ylläpitoon. A-vitamiinin puute heikentää vastustuskykyä ja kasvua sekä aiheuttaa ihon ja limakalvojen kuivumista ja hämäräsokeutta. Puutos sokeuttaa vuosittain jopa puoli miljoonaa lasta kehittyvissä maissa.

2

MISTÄ SA A

»A-vitamiini on yhteisnimi eläinkunnan A-vitamiinille (retinoli) ja kasvikunnan karotenoideille, joista muodostuu elimistössä A-vitamiinia. Eläinkunnan tuotteista sitä on eniten maksassa. Muita lähteitä ovat maitovalmisteet, juusto, voi, vitaminoidut ravintorasvat ja kananmuna. Kasveista paras lähde on porkkana. Hyviä ovat myös esimerkiksi lehtikaali, bataatti, pinaatti, tomaatti, paprika ja parsakaali. Ruoan karotenoideista imeytyy elimistöön alle puolet. Raa’an porkkanan karotenoideista imeytyy noin 40 %, mutta kypsennetystä porkkanasta noin 65 %. A-vitamiinia ei tarvitse saada päivittäin, sillä se varastoituu tehokkaasti maksaan. Hyvässä ravitsemustilassa olevan aikuisen vitamiinivarastot voivat riittää moneksi kuukaudeksi. A-vitamiinin imeytymiseen tarvitaan proteiinia ja sinkkiä. Niiden saanti voi olla niukkaa joillakin kasvissyöjillä ja aiheuttaa A-vitamiinin puutosoireita.

3

MITÄ ERIT YISTÄ

»A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja se varastoituu maksaan. Ylimäärä voi aiheuttaa myrkytyksen. Liikasaannin oireita ovat muun muassa ruokahaluttomuus, ärtyneisyys, uneliaisuus, kuiva iho, maksan toimintahäiriöt ja luustomuutokset. Ruoaksi käytettävän maksan A-vitamiinipitoisuus on suuri, joten maksatuotteiden runsasta kulutusta ei suositella, eikä A-vitamiinilisiä pidä käyttää tarpeettomasti. Ruokavirasto ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat antaneet seuraavat suositukset maksan ja maksaruokien käytön rajoittamisesta: Raskauden aikana »Maksaruokia tulee välttää koko raskauden ajan (esim. jauhemaksapihvi, maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko). »Maksamakkaraa ja maksapasteijaa voi käyttää enintään 200 g viikossa. Kerralla ei tulisi syödä enempää kuin 100 g. »Jos maksamakkaran tai -pasteijan käyttö on päivittäistä, sitä tulisi käyttää enintään 30 g päivässä. Tämä vastaa noin 2 viipaletta maksamakkaraa tai 2 ruokalusikallista maksapasteijaa. Alle 1-vuotiaat »Maksaa ja kaikkia maksaruokia tulee välttää. Alle kouluikäiset »Maksamakkaraa ja -pasteijaa yhteensä enintään 70 g (noin 4–5 viipaletta) viikossa. »Maksalaatikkoa enintään 300 g (3/4 eineslaatikko) kuukaudessa. »Maksakastiketta ja -pihviä tulee välttää.

SHUTTERSTOCK

RAUTAISANNOS

A-VITAMIINI Pienten lasten ja raskaana olevien pitää rajoittaa maksan syöntiä. FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

4

MITEN PAL JON TARVITA AN?

»A-vitamiiniyhdisteiden vitamiiniteho vaihtelee, siksi elintarvikkeiden A-vitamiinipitoisuus ilmoitetaan retinoliekvivalenttina (RE). Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan suositus, μg (mikrogrammaa) RE/vrk: miehet 900 naiset 700 raskaana olevat 800 imettävät 1 100 Suomalaisten A-vitamiinin keskimääräinen saanti on suositusten mukainen: naisilla 768 ja miehillä 933 μg RE/ vrk (FinRavinto 2017). HUOMAA 1 mikrogramma (μg) = 0,001 milligrammaa (mg) 1 milligramma = 1 000 mikrogrammaa

10

kärjessä μg RE/100 g

Maksa, keskiarvo 18 000 Maksalaatikko 3 360 Ankerias 2 500 Maksamakkara 2 436 Kananmunan keltuainen 827 Margariini, keskiarvo 800 Porkkana 774 Lehtikaali 706 Bataatti 706 Voi 706

MARTAT 3 | 2019

| 23


MARJASTUS

M ARJAHAVAINNOT.FI

Marjastajan parhaaksi

E HUOM A A Metsästäkö? Kalastatko? Lukella on myös tiedonkeruujärjestelmät riistahavainnot.fi ja kalahavainnot.fi.

24 | MARTAT 3 | 2019

ipä aikaakaan, kun marjastaja alkaa hermoilla. Hän tekee tiedustelumatkoja marjamannuille autolla, pyörällä, jalan. Kukkiiko, veikö halla, onko raakileita? Joko kypsyy, missä kypsyy? Tuleeko hyvä sato, tuleeko satoa ollenkaan? Miten iso astia pitää ottaa mukaan? Me marjahullut otamme ilolla vastaan marjahavainnot.fi-palvelun, jonka Luonnonvarakeskus Luke on kehittänyt metsänkävijöiden avuksi. Kartalta voi seurata mustikan, puolukan ja suomuuraimen satotietoja; havaintoja kukista, raakileista ja kypsistä marjoista. Ensimmäiset kukkahavainnot ilmestynevät karttapohjaiseen palveluun toukokuussa, sen mukaan, miten kevät etenee. Jokainen voi myös kantaa niin sanotusti marjansa yhteiseen ämpäriin ja kartuttaa satotietoja omilla havainnoillaan. Mitä useampi osallistuu, sitä tarkempi tieto on käytettävissämme.

RYHDY TEKEM Ä ÄN HAVAINTOJA

Perusta omat koeruudut ja osallistu marjasatoseurantaan. Näin se käy: »Pyydä koeruutujen perustamiseen maanomistajan lupa. »Perusta metsään viisi yhden neliömetrin kokoista koeruutua. Rajaa ruutu esimerkiksi puukepeillä ja niiden ympärille pingotetulla narulla. »Laske ruuduista mustikan, puolukan tai suomuuraimen kukat, raakileet ja kypsät marjat kesän aikana. »Tallenna tulokset marjahavainnot.fi-palveluun. Sieltä saa myös tarkempia ohjeita havainnointiin. »Salaiset marjamaasi ovat turvassa. Seurantametsien tarkkaa sijaintia ei paljasteta marjahavaintokartassa. »Koeruutuja ei ole tarkoitus perustaa pelkästään parhaille marjapaikoille. Se ei antaisi todenmukaista käsitystä satonäkymistä.


PÄIVIN PORINA

Upota kädet multaan

R

yytimaa on oiva keksintö saada kotiruokaan uusia makuja. Vähään tyytyväiset, nöyrät yrtit pärjäävät karuilla Välimeren rannoilla. Suomen oloissa kasvimaalle voi pistää hiekan sekaista kasvuturvetta tai multaa ja saada yrttipuskat rehottamaan kunnolla.

YRTTITARHALL ANI ON NIMI: Sammelandia. Poikani tuli neljä vuotta sitten yläkoulusta taksvärkkilapun kanssa, vapaapäivä kiilsi haavekuvana silmissä. Sanoin, että suostun maksamaan taksvärkkipalkan, mutta hän saa tehdä sen eteen vähän töitä. Ei muuta kuin lapio käteen ja hihat heilumaan. Hän kaivoi kiveyksen reunustamasta kukkapenkistä vanhat mullat pois, levitti uudet tilalle ja kylvi sen täyteen yrttejä. Aloitimme persiljasta, tillistä, korianterista ja ruohosipulista. Yrttimaa ristittiin Sammelandiaksi poikani toisen nimen mukaan. Poika sai juhlallisen oppitunnin kasvun ihmeestä, ja hän kiinnostuikin kerrasta kasvimaan antimista. Yrtit lähtivät huikeaan kasvuun. Pisimpään piilotteli persilja, mutta syksyä kohti se ryöpsäytti niin valtavan sadon, että pakastettuna siitä riitti koko talveksi. Uudet kasvikset kuten sipuli ja punasipuli viehättivät minua niin, että keväällä kiveyksen rajoja koettelevaan Sammelandiaan piti tehdä siipi. Tiedättehän ne rintamamiestaloihin tehdyt elintasosiivet, joihin tehtiin sauna ja suihku? Sammelandia alkoi muistuttaa niitä rakennuksia. Siihen puhkesi siipiä ja jalkoja kuin rönsyliljaan uusia alkuja. Sipulien lisäksi istutin retiisiä, porkkanaa, rucolaa ja villirucolaa, lehtisalaattia ja härkäpapuja. Salaatinlehdet kasvoivat syötäviksi jo kahdessa, kolmessa viikos-

sa. Opin kantapään kautta, ettei kaikkia salaatinsiemeniä tarvitse kylvää kerralla, vaan niitä voi jaksottaa pitkin kesää. KERRAN PUUTARHATÖISSÄ minulle tuli nälkä. En malttanut mennä sisälle tekemään ruokaa, vaan istahdin Sammelandian viereen syömään lounassalaatin ulkona. Ensiksi söin runsaasti rucolaa ja lehtisalaattia. Pesaisin pari retiisiä ja muutaman pienen porkkanan ja rouskutin ne hyvällä ruokahalulla. Tunsin itseni lähesiniksi vihaisen herra tulkoon Petteri Kaniiniksi eatrix Potterin rakasJyryn kasvimaalla Beatrix aan. Aloin jo vilkuiltetun klassikon mukaan. okas pupu, kunnes la sivuilleni kuin pelokas mminkin rouva Jyry. muistin olevani pikemminkin Palan paineeksi join vettä puutarhaletkun töitä. suulta ja jatkoin pihatöitä.

Päivi Alasalmi perusti yrttimaan vanhan kukkapenkin paikalle. Sittemmin palstaa on laajennettu, ja tänäkin vuonna siihen kasvaa uusi siipi.

IHANA GRILLIHERKKU KKU on nuotiolä, joka voidellaan ja la paahdettu ruisleipä, un. Yrttejä voi kaskastetaan yrttisilppuun. eella tai ikkunalauvattaa myös parvekkeella dalla. Minttu kasvaa jaa talvehtii liiankin ttaa kylvää omaan hyvin, joten se kannattaa an, jossa sen leviälaatikkoon tai paikkaan, astettuina ja kuiminen ei haittaa. Pakastettuina ää iloa ja makua vattuina yrteistä riittää ttisuolaa, jossa on pitkään. Itse tehtyä yrttisuolaa, hienoa merisuolaa ja kuivattuja yrttejä, mallatunnolla kaikk voi ripotella hyvällä omallatunnolla kien aterioiden päälle. TÄNÄ KEVÄ ÄNÄ Sammelandia mmelandia saa taas

en siemenpusuuden siiven. Kauppojen ajikkeiden nimet sit ja minulle uusien lajikkeiden tustaa. Mitenhän ovat mahdottomia vastustaa. vät tähkälaventeli, Sammelandiassa itäisivät d midnight’ ja kreivioletti basilika ’Round LASALMI kanmeirami?  PÄIVI ALASALMI

MARTAT 3 | 2019

| 25


KODIN TALOUS

KOLMAS IKÄ KOETTELEE TALOUTTA 2626| MARTAT | MARTAT3 |32019 | 2019


Eläkkeelle jääminen ei tule yleensä yllätyksenä. Miksi emme siis varautuisi siihen ajoissa? ERKKI UKKOLA //KUVA MASKOT/FOLIO

MARTAT 3 |32019 MARTAT | 2019| 27 | 27


KODIN TALOUS

»

Eläkeikään varautuminen tarkoittaa myös henkistä hyvinläke – jo pelkkä sana aiheuttaa vahvoja mielikuvia. Jollekin se tarkoittaa vanhenemista, toiselle vapautumista työelämästä. Joku näkee itsensä golfaamassa Espanjassa, toinen haluaa viettää aikaa lastenlastensa kanssa, ja kolmas murehtii sitä, millä päivänsä täyttää antoisan uran jälkeen. Yhtä kaikki, eläköityminen on jokaisella edessä, mikäli elämä kulkee tutuissa uomissaan. Miksi siis emme varautuisi siihen, jos työuran loppupuoli on käsillä, ja uhraisi tovin suunnitteluun ja laskelmiin. Jokainen toki tähtää siihen, että tulevaisuus on turvattu. Pienikin ennakointi huojentaa mieltä ja voi muuttua käytännön teoiksi.

pidentyneet. Eläköityminen tarkoittaa yhä useammalle niin sanotun kolmannen iän tuomaa vapautta; aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Taloudellisesti varautumalla pidät huolen siitä, ettei vaivalla ansaittu oma aikasi jää taloudellisista rajoitteista kiinni.

E

TERVETULOA VAPAUS? Ajatus eläk-

keelle jäämisestä voi olla kielteinen. Vaikka ulkoisesti ikäännymme vuosi vuodelta, emme välttämättä halua määritellä itseämme ikääntyviksi tai eläköityviksi. Moni lykkää ajatuksen eläkkeelle siirtymisestä jonnekin myöhemmin toteutettavien asioiden mentaaliseen laariin. Monella meistä identiteetti ja päivärytmi rakentuu työn ympärille. Kolmannes päivän tunneista kuluu työpaikalla, ja tätä jatkuu mahdollisesti vuosikymmenien ajan. Eläkeläisellä tämä rakennelma katoaa. Eläkeikään varautuminen tarkoittaakin myös henkistä hyvinvointia, ei pelkästään taloudellisia puitteita. Ajatus siitä, että eläköityminen tarkoittaa vääjäämättä loivaa – tai jopa jyrkkää – laskua tuonpuoleiseen, ei enää ole tätä päivää. Menneinä vuosikymmeninä raskaat ruumiilliset työt verottivat voimia, ja ansaittu eläkeaika saattoi jäädä lyhyeksi. Noista päivistä terveydenhuolto on kehittynyt ja eliniänodotteet

28 | MARTAT 3 | 2019

ALUKSI AJATUSTYÖTÄ Varautumi-

ME LUOTAMME SIIHEN, ETTÄ SUOMALAINEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SÄILY Y, JA ETTÄ YHTEISKUNTA PITÄ Ä HUOLEN OMISTA AN.

nen ei niinkään vaadi aikaa tai vaivaa, vaan ennen kaikkea mielikuvitusta ja pientä ajatustyötä. Tärkeintä on aluksi siirtää katsetta hieman kauemmaksi tulevaisuuteen: Millaisena näet itsesi ja elämäsi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Millaisia plussia ja miinuksia elämääsi liittyy? Miten elämän eri osaalueet ovat keskenään tasapainossa? Aloitetaan pohdinta asumisesta: Miten haluaisit tulevina vuosina ja vuosikymmeninä asua? Oletko tyytyväinen nykyiseen asuntoosi? Onko neliöitä sopivasti vai liikaa? Onko sijainti hyvä vai kaipaatko lähemmäs palveluja? Moni viihtyy tutussa omistusasunnossa pitkään, vaikka asunto ei enää vastaisi tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Myydessä asunnon hinta ei ehkä vastaa sen todellista arvoa. Tutusta pihapiiristä ja vuosien muistoista luopuminen on vaikeaa. Samalla kuitenkin aukeaa mahdollisuus muuttaa toimivampaan asuntoon ja lähemmäs harrastuksia, sukulaisia, palveluja. Mieti seuraavaksi arkista rahankäyttöäsi. Paljonko kulutat esimerkiksi ostoksiin, liikkumiseen tai terveydenhoitoon? Seuraa päivittäisiä menojasi vaikka kuiteista. Säästöjä syntyy, kun tukit rahareiät ja teet mahdollisuuksien mukaan itse. Pohdi, onko oma auto tarpeen, varsinkin, jos työhön liittyvä matkustaminen jää pois ja julkinen liikenne toimii asuinalueellasi. Mistä ja millä hinnalla saat terveyspalvelut, kun


vointia, ei pelkästään taloudellista. et enää ole työterveyshuollon piirissä? Velkojen takaisinmaksu voi kuormittaa eläkeläisen taloutta merkittävästi. Pyri maksamaan ainakin valtaosa lainoistasi pois, kun olet vielä työelämässä. Jos tiedät, että velkaa tulee olemaan vielä eläkevuosina, laske, jääkö elämiseen riittävästi rahaa lyhennysten jälkeen. Sopeuta menosi eläkevuosien ansiotasoon. Selvitä tulevan eläkkeesi määrä ja kokeile vaikka parin kuukauden ajan, millaista on elää kyseisellä summalla. Kokeilun jälkeen pohdi, mikä on sinulle välttämätöntä elämässä ja mistä voisit luopua. TULOT PIENENEVÄT On fakta, että tulot vähenevät eläkkeelle siirryttäessä. Varautumisessa on kysymys siitä, miten hyvin olemme valmistautuneet tulojen laskuun. Varautumalla voimme myös ehkäistä tulotason jyrkkää muutosta ja säilyttää nykyisen elämäntyylimme. Varautujan paras ystävä on aika. Pienikin säästö kuukausittain kerryttää pitkällä aikavälillä pottia mukavasti, varsinkin, jos säästöt eivät lepää tilillä vaan ne on sijoitettu. Nykyiset säästötilit eivät juuri korkoa kerrytä, mutta matalan riskin rahastosijoitukset tuottavat vuosien mittaan mukavasti voittoa, eikä niihin liity suurta pelkoa kurssien heilahteluista ja arvon laskusta. Aloita taloudellinen varautuminen viimeistään silloin, kun eläkeikään on 5–10 vuotta. Tässä ajassa pienikin kuukausittainen sijoitus ennättää kasvaa voittoa niin, että kuukausittainen lisä eläkkeen päälle on tuntuva. Jos eläköitymiseesi on lyhyempi aika, toimi silti. Pienikin säästö on tyhjää parempi! Toinen fakta on se, ettemme voi ennustaa tulevaisuutta. Me luotamme siihen, että suomalainen eläkejärjestelmä

säilyy tulevina vuosikymmeninä, ja että yhteiskunta pitää huolen omistaan. Näin toivottavasti onkin, mutta varautuminen ei silti ole pahitteeksi. Näin pyrit luomaan edellytykset huolettomille eläkevuosille. ASENNE RATKAISEE Kaikkia elämän

käänteitä emme pysty varmistamaan, mutta asenteeseen voi jokainen vaikuttaa. On miellyttävämpää suunnata tulevaan avoimella mielellä ja myönteisellä virityksellä kuin hampaat irvessä. Puhu eläkkeelle varautumisesta läheistesi ja ikätovereidesi kanssa. Pohdi taloudellisia näkökohtia ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ääneen. Saatat saada uusia ideoita ja rahanarvoisia vinkkejä. Ota teknologia mahdollisuutena. Seuraa uutisia, jotta pysyt kartalla uusista maksamiseen ja rahan käyttöön liittyvistä teknisistä apuvälineistä. Näin muutokset esimerkiksi maksamisessa eivät tule sinulle yllätyksenä. Pyydä digiasioihin apua ja teknistä tukea nuorilta osaajilta, jos sellaisia on lähipiirissäsi. Opeta heille vastapalvelukseksi jokin hyödyllinen taito, jossa itse olet suvereeni. Kun suunnittelet tulevaa ja varaudut siihen hyvissä ajoin, on eläköityminen iloinen startti uudelle, aktiiviselle elämänvaiheelle.

POHDI Ä ÄNEEN. PUHU VARAUTUMISESTA LÄHEISTESI JA IK ÄTOVEREIDESI K ANSSA . SA ATAT SA ADA UUSIA IDEOITA JA RAHANARVOISIA VINKKEJÄ .

INFO

Martat ja Takuusäätiö osallistuvat yhdessä Porin SuomiAreenaan 15–17.7. Aiheena on taloudellinen varautuminen ennen eläkkeelle jäämistä. Tervetuloa seuraamaan keskustelutilaisuutta 16.7. paikan päälle tai nettiin. Torilla moikataan!

MARTAT 3 | 2019

| 29


PUUTARHA

Haitalliset vieraskasvilajit heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Nyt ryhdytään talkoisiin niiden torjumiseksi. ASTA KUOSMANEN //KUVAT SHUTTERSTOCK ja VIEKAS

martat.fi/viekas/

HURMAAVASTA TULIKIN HARMILLINEN

uutarhasta karanneet jättiputket ja jättipalsami leviävät ärhäkästi teiden varsille, joutoalueille, pelloille ja metsiin. Jos kasvuston annetaan olla rauhassa, tuloksena on läpipääsemätön viidakko, joka peittää alleen kaiken muun kasvillisuuden. Jättiputket, jättipalsami ja joukko muita maamme rajojen ulkopuolelta peräisin olevia kasvilajeja luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Ne ovat kestäviä ja kauniita, ja useimpia niistä onkin kasvatettu vuosikymmeniä puutarhoissa ja puistoissa. Ne myös tuottavat paljon siemeniä ja leviävät tehokkaasti. Vähitellen onkin herätty ymmärtämään, että ne leviävät hallitsemattomasti ympäristöön tukahduttaen muun kasvillisuuden.

P

apua ne eivät olisi edes kulkeutuneet maahamme. Suomeen on kotiutunut vähintään 600 vieraslajia. Valtaosa niistä on kasveja, mutta joukossa on myös kasvitauteja ja tuhoeläimiä. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta monista on melkoisesti harmia. Kasvupaikaltaan ympäristöön leviävät vieraskasvilajit heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Kun lupiini valtaa alueita, joutuvat niittykasvit väistymään. Niiden mukana häviää iso joukko perhosia ja kovakuoriaisia. Kun hyönteiset vähenevät, niitä ravinnokseen käyttävien lintujen joukko pienenee. Isokukkaiset vieraslajit kilpailevat pölyttäjähyönteisien huomiosta. Tämäkin vähentää osaltaan alkuperäisten lajien siementuotantoa.

ALKUPERÄISET KASVIT VÄISTY VÄT

Vieraslajit eivät ole alun perin kuuluneet Suomen luontoon. Ilman ihmisen 30 3 | 2019 30 | | MARTAT MARTAT 3 | 2019

KARKOTTA A MYÖS IHMISEN Laa-

jalle alueelle levinneestä vieraslajikas-

vustosta on harmia myös ihmisille. Hiekkarannalle levittäytynyt piikkinen kurtturuusutiheikkö tukahduttaa alkuperäisen merenrantakasvuston ja karkottaa auringonottajat ja uimarit. Lenkkipolun varrella kasvavan jättiputken kosketus voi yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa iholle palovamman kaltaisia oireita. TALOUDELLISTA HAITTA A Vieraslajeista on taloudellista haittaa erityisesti maa- ja metsätaloudelle torjuntakustannuksina ja satotappioina. Tontille hallitsemattomasti levinnyt vieraslajikasvusto saattaa alentaa kiinteistön myyntiarvoa, sillä kukapa haluaisi pihalleen vaikeasti hävitettävän jättiputkiviidakon. Suomessa ei ole tehty kattavaa selvitystä haitallisten vieraslajien aiheuttamista kustannuksista, mutta koko Euroopan alueella ne ovat vuosittain vähintään 12,5 miljardia euroa.


VieKas LIFE

M ARTAT MUK ANA

MITÄ L AKI SANOO?

»Vuosina 2019–2021 koulutetaan 250 vapaaehtoista marttaa, jotka jakavat tietoa vieraslajeista, niiden leviämisen estämisestä ja torjunnasta. Ensimmäinen koulutus järjestettiin huhtikuussa Helsingissä. Mukana oli marttoja ja Suomen Luonnonsuojeluliiton jäseniä eri puolilta Suomea. »Martat järjestävät aiheeseen liittyviä marttailtoja ja muita tapahtumia sekä opastavat vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan. » Vuosina 2020–2023 marttapiireissä ja verkossa järjestetään aiheesta yleisöluentoja. Asiantuntijat vastaavat chatissa vieraslajikysymyksiin. »Tavoitteena on, että kotipuutarhoissa kasvavat jättiputket, jättipalsamit ja keltamajavankaalit tunnistetaan ja hävitetään ja niiden tilalle istutetaan turvallisia lajeja. »Hankkeen aikana tutustutaan myös muihin kansallisella vieraslajilistalla oleviin lajeihin sekä keinoihin, joilla vieraslajien leviäminen kotipuutarhoista luontoon estetään.

»EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa olevia lajeja ei saa tuoda maahan, istuttaa, kasvattaa, myydä, varastoida, välittää tai kuljettaa. Luettelossa ovat muun muassa jättiputkiryhmä, jättipalsami ja keltamajavankaali sekä esimerkiksi mesisilkkiyrtti, jota on viime vuosina myyty perhoskasvina. »Luetteloon kuuluvia lajeja ei saa tarkoituksellisesti kasvattaa kiinteistöllä. Jos esimerkiksi puutarhaan on istutettu luetteloon kuuluva kasvilaji, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään. »Samat määräykset koskevat kansallisen vieraslajiluettelon lajeja. Kansallista luetteloamme täydennetään tänä vuonna, jonka jälkeen siihen tulee kuulumaan yhdeksän vieraskasvilajia: alaskanlupiini, komealupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalintatar, kanadanvesirutto, kurtturuusu ja lännenpalsami. NY T TARVITA AN K ANSAL AISTOIMINTA A

MUISTA TÄMÄ VIERASLAJI = Laji, joka ei alun perin kuulunut Suomen luontoon, mutta on kulkeutunut tänne ihmisen tahallisella tai tahattomalla myötävaikutuksella. HAITALLINEN VIERASLAJI = Erityisen voimakkaasti leviävä vieraslaji, joka aiheuttaa merkittävää ekologista, taloudellista, terveydellistä tai esteettistä haittaa.

»VieKas LIFE -hanke (2018– 2023) keskittyy haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen. Tavoitteena on laaja kansalaistoiminta vieraslajien torjumiseksi. Hanketta johtaa Suomen Luonnonsuojeluliitto kumppaneinaan Martat, LuontoLiitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS sekä Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit. Rahoituksesta 60 prosenttia tulee EU:n LIFEohjelmasta.

Keltamajavankaali

Jättipalsami

»

MARTAT 3 | 2019

| 31


PUUTARHA

» Jättiputki

NÄIN ESTÄT VIERASK ASVIL A JIEN LEVIÄ MISEN

1 2 3

Opettele tunnistamaan haitalliset vieraslajit. Korvaa puutarhassasi jo kasvavat haitalliset vieraslajit haitattomilla lajeilla. Kylvä ja istuta puutarhaan kotimaista alkuperää olevia kasveja, perinnekasveja ja luonnonlajeja. Valitse koristekasveja, jotka eivät tee hedelmiä ja itäviä siemeniä ja joiden siemenet eivät kulkeudu herkästi tuulen mukana. Jos ihastut ulkomaanmatkalla tai puutarhaohjelmassa näkemääsi eksoottiseen kasviin, muista, että jättiputki ja jättipalsamikin olivat aikoinaan houkuttelevia perennoja. Kun osallistut taimienvaihtotapahtumaan, varmista, ettei tuomasi tai ottamasi komea perennantaimi ole haitallinen vieraslaji eikä

4 5

6

32 | MARTAT 3 | 2019

mullan mukana siirry siemeniä, etanoita tai muita kasvintuhoojia. Jos välttämättä haluat ulkomaisia kasvilajeja, valitse jalostettu lajike, joka ei yleensä tee siemeniä. Jalostamattomat luonnonlajit tekevät siemeniä ja ovat vaarassa levitä luontoon. Leikkaa siemeniä tekevien kasvien kukinto heti kukinnan jälkeen ja rajaa juuriversoja kasvattavien lajien juuristo istutuspaikalle juurimatolla. Hävitä lintujen ruokintapaikalle ilmestyvät taimet. Siemensekoitusten joukossa saattaa olla helposti luontoon leviäviä vieraita lajeja. Tällainen on esimerkiksi hamppua tai pujoa muistuttava marunatuoksukki, joka on pahempi allergiakasvi kuin pujo.

7

8

9

10

Vältä typpeä sitovia kasveja, kuten komealupiinia tai rehuvuohenhernettä. Puutarhan ulkopuolelle karatessaan ne muokkaavat maaperää itselleen sopivaksi ja syrjäyttävät alkuperäisiä lajejamme. Muista, että puutarhajätteen ja -mullan paikka ei ole luonnossa. Kompostoi puutarhajäte tai kuljeta se hyvin pakattuna jäteasemalle. Kuivata versoista ja juurakoista leviävät kasvit auringossa ennen kompostiin laittoa. Mädätä haitallisia vieraslajeja sisältävä kasvijäte suljetussa jätesäkissä ennen kompostointia. Kompostoi siemenistä lisääntyvät kasvit ennen siementen kypsymistä, sillä kypsyminen jatkuu katkaistussa kasvissakin. Sieme-

11

12

net kuolevat vasta, kun kompostin lämpötila kohoaa 65 asteeseen, mikä tapahtuu lämpökompostorissa. Kaikki siemenet eivät tuhoudu lämpökompostorissakaan. Muista, että siemenet, juurenpalat ja muut kasvinosat sekä etanat ja niiden munat kulkeutuvat mullan ja täytemaan mukana. Jos puutarhassasi jo kasvaa haitallisia vieraslajeja, älä siirrä pintamaata puutarhan sisälläkään toiseen paikkaan. Kun ostat tontillesi multaa tai täyttömaata, selvitä sen alkuperä ja varmista myyjältä, että ottopaikalla ei kasva haitallisia lajeja. Valitse myös puutarhan vesialtaaseen kotimaisia ävitä akak luonnonkasveja. Hävitä en kasvaarion ja vesialtaiden du du vit niin, etteivät ne kulkeud kulkeudu luonnonvesiin.

13

14 15


KUNNOSTETA AN KUKK AMA A Monivuotisten kukkien kasvupaikka kaipaa muutaman vuoden välein perushuoltoa. ASTA KUOSMANEN KUN PERENNAPENKIN yleisilme alkaa olla ränsistynyt ja kukinta hiipuu, on aika tarttua lapioon ja kunnostaa kukkaryhmä perusteellisesti. Samalla tehdään inventaario kasveista ja istutetaan takaisin vain ne lajit, jotka eivät leviä helposti ympäristöön. Jos kasvi tekee runsaasti siemeniä, on syytä varmistaa, ettei taimia ilmaannu muualle puutarhaan tai sen ulkopuolelle. Siemenet kulkeutuvat herkästi tuulen ja lintujen mukana muualle, ja saattavat viihtyä uudessa paikassa niin hyvin, että peittävät alleen alkuperäisen kasvuston. Valtaosa Skandinavian luontoon levinneistä haitallisista vieraslajeista onkin peräisin ammatti- ja kotipuutarhoista.

K AUNIIT JA KESTÄVÄT

»Perinteiset perennat ja alkuperäiset luonnonlajit ovat sopeutuneet kasvuoloihimme ja menestyvät sopivassa kasvupaikassa vuodesta toiseen. Luonnonlajeja kasvatetaan myös monissa taimistoissa. Hyvässä puutarhamaassa ne j kukkikasvavat kookkaiksi ja vat runsaasti.

Lehtosinilatva

Kukkamaahan sopivat esimerkiksi illakko (Hesperis matronalis) metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) isotähtiputki (Astrantia major) lehtosinilatva (Polemonium caeruleum) puistolemmikki (Myosotis sylvatica) harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca) harjaneilikka (Dianthus barbatus) lehtoakileija (Aquillegia vulgaris) särkynyt sydän (Lamprocapnos spectabilis) varjolilja (Lilium martagon). töyhtöangervo (Aruncus dioicus) valeangervo (Rodgersia sp.) nauhukset (Ligularia sp.) isolehtiset kuunliljat (Hosta sp.) virginiantädyke (Veronica virginica)

TEE NÄIN:

»Ennen kuin nostat kasvit ylös, kastele ne hyvin edellisenä päivänä. »Kaiva juuripaakku ylös niin syvältä, etteivät kasvin juuret katkeile. »Puhdista juuripaakku rikkaruohojen juurista. Jos juurakkoon on kietoutunut runsaasti monivuotisten rikkaruohojen juuria, kannattaa harkita kasvin hylkäämistä. »Jos kasvit joutuvat odottamaan uudelleenistutusta seuraavaan päivään, istuta ne mullalla täytettyyn laatikkoon, vie varjoon ja kastele. »Muokkaa penkki ja kerää perennojen ja rikkaruohojen juuret maasta tarkasti pois. »Lisää maanparannukseksi kompostia tai hyvää multaa, kalkitse ja lannoita multa. Saviseen maahan voi lisätä myös hiekkaa ja turvetta ja hiekkamaahan multaa tai savea parantamaan maan rakennetta. »Muotoile maan pinta matalaksi kohopenkiksi. Tasoita pinta ja merkitse istutuspaikat. »Jos et ole varma istutuset etäisyydestä, mittaa täysikoko koisen perennan leveys enn jakamista. Jos kasvin lenen ve on 20 cm, uusi istutusveys et etäisyyskin on 20 cm. »T »Tiheiksi kasvaneet juurakot ja jaetaan leikkaamalla ne terä rävällä veitsellä tai lyömällä lapiolla. Tiheät mättäät on h helpointa jakaa kahdella taliko talikot painetaan juuria kolla: tä täynnä olevan paakun keskelle selät vastakkain ja talikoita varovasti liikutellen paakku ja jaetaan ensin kahteen osaan ja sitten taas kahtia, kunnes ja jako-osat ovat sopivan koko koisia.

»Jokaiseen juurakkoon pitää jäädä kunnollinen verso ja juuria, jotta kasvi lähtee hyvin uudelleen kasvuun. »Istuta kasvit samaan syvyyteen, missä ne aikaisemmin kasvoivat. »Tiivistä multa käsin juuripaakun ympärille ja kastele. »Suojaa jakotaimet auringolta esimerkiksi harsoilla heti istutuksen jälkeen, etteivät lehdet nuudu veden puutteesta. »Kastele 1–2 kertaa viikossa. PARAS HETKI

»Kasvien ylöskaivaminen häiritsee kukintaa vähiten, jos keväällä kukkivat lajit istutetaan syksyllä ja loppukesällä kukkivat keväällä. Jos koko ryhmä on tarkoitus uusia, työ kannattaa kuitenkin tehdä kerralla joko keväällä tai syksyllä, jolloin maa saadaan parannettua tasaisesti. Kurjenpolvi

3 TÄRKEÄ Ä

Kun kunnostat istutusta ja hankit uusia kasveja, kiinnitä huomiota erityisesti näihin seikkoihin: kasvin alkuperä valovaatimukset leviämistapa.

MARTAT 3 | 2019

| 33


K ANSAINVÄLINEN TOIMINTA

NUORILLE OIKEAA TIETOA Martat tukevat naisten ja tyttöjen koulutusta Kamerunissa. Tänä vuonna opettajat saavat koulutusta seksuaalikasvatukseen. TEKSTI JA KUVA TERHI LINDQVIST

Seksuaalikasvattaja Laura Lipsanen kohtasi CEPADammattikoulun kotitalousopiskelijoita Yaoundéssa, Kamerunin pääkaupungissa.

34 | MARTAT 3 | 2019


iksi oppilaillamme on niin paljon ei-toivottuja raskauksia? Miksi he eivät pysty huolehtimaan itsestään paremmin? Nämä kysymykset herättivät kamerunilaiset kotitalousalan opettajat huomaamaan seksuaalikasvatuksen merkityksen. Martat ovat tehneet seitsemän vuotta yhteistyötä Kamerunissa naisten ja tyttöjen koulutuksen parissa. Kotitalousalaa opiskelevat tytöt ovat päässeet mukaan kerhotoimintaan, joka vahvistaa itsetuntoa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Tänä vuonna tuetaan lisäksi opettajien seksuaalikasvatuksen taitoja yhteistyössä Väestöliiton kanssa. Seurasimme opettajille suunnattua koulutusta Bafoussamissa, Mont Saint Jean -koulutuskeskuksessa. Sen vetivät kouluttaja Irene Ndema ja Väestöliiton seksuaalikasvattaja Laura Lipsanen. Ndeman edustama kamerunilainen CAMNAFAW (Cameroon National Association for Family Welfare) on Väestöliiton sisarjärjestö. Tiedot ja menetelmät tulevat käyttöön kerhotoiminnassa ja aikanaan myös koulujen opetussuunnitelmissa. Irene Ndema neuvoo, kuinka ryh-

M

INFO Martat ovat tukeneet seitsemän vuoden ajan köyhien naisten ravitsemusosaamista ja yrittäjyyttä Kamerunissa. Kotitalousalaa opiskelevat tytöt ovat päässeet mukaan kerhotoimintaan, joka vahvistaa itsetuntoa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Tänä vuonna tuetaan lisäksi opettajien seksuaalikasvatuksen taitoja. Marttojen asiantuntijakumppanina vuosina 2019–2020 toimii Väestöliitto. Seksuaalioikeudet ovat oikeutta päättää omaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista: suhteiden solmimisesta,

mään luodaan luottamuksellinen ilmapiiri. On tärkeää, että jokainen saa äänensä kuuluviin, kun käsitellään arkoja aiheita. – Nuoret eivät kuuntele sinua, jos et ole siististi pukeutunut, ystävällinen ja uskottava. Jos et tiedä jotain, älä teeskentele tietäväsi. Käytä nuorten omaa kieltä. Kun katsotaan kuvaa anatomiasta, kuuntele, mitä sanoja he käyttävät ja käytä niitä myös itse. Opeta samalla viralliset käsitteet, sanoo Ndema. – Luottamusta ei voi liikaa korostaa; mistään asioista ei saa tiedottaa vanhemmille ilman nuoren lupaa. Koulutukseen kuuluu harjoitus, jossa pesemme leikisti itsemme vaatteet päällä. Näin päästään keskustelemaan siitä, mitkä kaikki paikat on pestävä: intiimialueet, kainalot, rintojen alta. Oma ruumis ei saa olla tabu. OIKEUS PÄ ÄTTÄ Ä ITSE Koulutuk-

seen osallistuvat opettajat kyselevät paljon: Mikä on kodin ja kasvatuksen rooli? Mitä jos poika leikkii nukeilla ja tyttö autoilla? Mitä jos äiti näkee tyttären juttelevan pojan kanssa, raahaa tytön kotiin ja leikkaa väkisin tämän hiukset, ettei tyttö olisi poikien silmissä liian vie-

avioitumisesta, lasten saannista ja ajoituksesta. Marttojen yhteistyökumppani Kamerunissa on kotitalousneuvojien yhdistys ACESF-CA. K A MERUNIN VAIKEA TIL ANNE

»Kamerun on jakautunut ranskan- ja englanninkielisiin provinsseihin. Marraskuusta 2016 alkaen englanninkielisen alueen tilanne on ollut vaikea ja pahenee yhä. Vastakkain ovat itsenäisyyttä ajavat aseistetut separatistit ja valtion armeija. Taistelevat osapuolet

hättävä? Millaista on vammaisen ihmisen seksuaalisuus? Mitkä kuukautistabuista ovat todellisia, mitkä vääriä? Ehkäisyvälineiden oikea käyttö käydään läpi, jotta opettajilla on jakaa nuorille asiallista tietoa. – Anna nuorelle kaikki mahdollinen tieto seksuaalioikeuksista. Sen jälkeen nuori päättää asioistaan itse, Irene Ndema kiteyttää. Laura Lipsanen korostaa, että opettajan ei tarvitse tietää kaikkea, mutta hänen on suhtauduttava kunnioituksella ja hyväksyvästi nuoren kysymyksiin. Sanoa: ”Onpa hyvä kysymys. Otan selvää tästä asiasta ja palaan siihen.” Jos nuorella on takanaan rankka kokemus esimerkiksi seksuaalisesta väkivallasta, tärkeintä on ottaa se heti vakavasti, uskoa häntä ja etsiä tukea tarvittaessa lääkäriltä tai oikeusavusta. – Olemme kaikki syntymästä saakka seksuaalisuuden portailla. Se tarkoittaa pienen lapsen kanssa oman kehon hyväksymistä ja kaikkien ruumiinosien nimeämistä. Vanhemmilla lapsilla ja nuorilla se tarkoittaa vähitellen myös muita asioita. Itsemääräämisoikeus ja itsen kuunteleminen ovat tärkeitä, toteaa Lipsanen.

kohtelevat siviiliväestöä mielivaltaisesti ja väkivaltaisesti. »Ihmiset pakenevat kylistä kaupunkeihin ja kaupungeista toiselle puolelle maata tai ulkomaille. Suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan voi paeta. »Marttojen yhteistyökumppani ACESF-CA auttaa esimerkiksi kouluttamalla maan sisäisiä pakolaisia, joita asuu Bamendassa kirkkojen suojissa. Tyttöjen kerhotoimintaa jatketaan opettajien kodeissa, jos kouluun meneminen on liian vaarallista. Kouluun tytöt menevät siviilivaatteissa, etteivät joudu matkalla ahdistelun kohteeksi.

Kiitos lahjoituksista »Marttojen ulkomaankeräys tuotti viime vuonna 16 560,98 euroa. Kasvua vuoteen 2017 oli 81 prosenttia. Tänä vuonna jokainen varsinainen jäsen on voinut halutessaan tehdä lahjoituksen jäsenmaksun maksamisen yhteydessä. Maaliskuun loppuun mennessä keräys on tuottanut yli 37 000 euroa. Molemmat keräykset ovat tuottaneet upean tuloksen. Voimme jatkaa hanketoimintaamme Kamerunissa, Malawissa ja Etiopiassa sekä laajentaa työtämme. Tänä vuonna aloitamme vammaisten naisten kotitaloustyöpajoja Etiopiassa uudella paikkakunnalla, Adamassa.

MARTAT 3 | 2019

| 35


K ÄSIT YÖ

SATEENKAAREN TÄLLÄ PUOLEN

36 | MARTAT 3 | 2019


Värikäs kukkapanta anta o on omiaan karnevaaleihin. Tämä pääkoriste pääkor kyllä huomataan väkijoukon keskellä. keske OHJE JA MALLITYÖ Ö TANJA RANTANEN //KUVAT SAMI REPO

Mallityössä kukkii lajien runsaus, mutta voit toki toteuttaa pannan vaikka pelkistä päivänkakkaroista tai ruusuista, jos se miellyttää silmääsi. Nämä kukat kestävät kesähelteen, eivätkä terälehdet irtoile pienessä puhurissakaan. Olisiko tässä oikea asuste vaikka Marttatorille tai Pride-marssille? TARVIKKEET virkkuukoukku » eriTAR värisiä ja erivahvuisia puuvillalankoja » ohutta rautalankaa raut » kukka- tai maateippiä » h hiuspanta » pala vihreää larinteippiä kan ngasta » silm silmäneula ilmän » ompelulankaa kangasta » helmiä, paljetteja teja

KELLOKUKK KK A

Tee vihreästä langasta ngasta laniihen 1 kalenkki ja virkkaa siihen lmukkjs (vastaa 1. kiinteää silmuknkki kaa) ja 5 ks. Kiristä lankalenkki umpeen. Katkaise lanka ja jätä reilun mittainen pätkä; tarvitset sitä myöhemmin kukan varren virkkaamiseen. Vaihda sininen lanka ja sulje kerros piilosilmukalla ensimmäiseen kiinteään silmukkaan. 1. krs: 1 kjs (vastaa 1. ks:aa), virkkaa 1 ks samaan silmukkaan, *virkkaa 2 ks jokaiseen silmukkaan*, toista *-*kerroksen loppuun. Sulje kerros piilosilmukalla. (12 ks) 2. krs: 1 kjs (vastaa 1. ks:aa), *1 ks, virkkaa 2 ks jokaiseen silmukkaan*, toista *-*kerroksen loppuun. Sulje kerros piilosilmukalla. (24 ks) Virkkaa tämän jälkeen kiinteitä silmukoita ilman lisäyksiä 4 krs. Seuraavalla kerroksella

Virkkaa kukkia.

tee yksi lisäys (yht. 25 ks). Jatka virkkaamista ilman lisäyksiä.. ä, Kun kukan pituus on riittävä, seura raavirkkaa kukan sakarat seuraavi vasti: *Jätä 1 ks väliin ja virkkaa ukkaan. 7 p seuraavaan silmukk silmukkaan. e ps p seuJätä 2 ks väliin ja tee oista * raavaan silmukkaan.* Tois Toista aise * kerroksen loppuun. Katkais Katkaise lmukan läpi. lanka ja vedä silmukan autalanKatkaise ohuesta rautalanuinen gasta noin 15 cm:n pituinen oin pätkä, taita se kaksin kerroin ja muotoile siitä T-kirjaimen muotoinen. Pujota rautalangan sakarat kukan kannasta kukan sisälle ja asettele tukevasti paikoilleen. Virkkaa vihreällä langalla kukan kannasta aloittaen kiinteitä silmukoita rautalangan ympärille. Kun rautalankavarsi peittyy kokonaan, vedä lanka silmukan läpi ja päättele hyvin. Päättele muutkin langanpäät.

LYHENTEET

kjs = ketjusilmukka ps = piilosilmukka ks = kiinteä silmukka puolip = puolipylväs p = pylväs krs = kerros

KUKK A (5 TERÄLEHTEÄ )

Tee keltaisesta langasta lankalenkki ja virkkaa siihen 10 puolipylvästä tai pylvästä. Kiristä lankalenkki umpeen. Katkaise lanka. Vaihda terälehtien värinen lanka ja sulje kerros piilosilmukalla ensimmäiseen kiinteään silmukkaan. *Tee 3 kjs, virkkaa 3 p seuraavaan silmukkaan, tee 3 kjs ja kiinnitä piilosilmukalla seuraavaan silmukkaan*, toista *-* kerroksen loppuun. Katkaise lanka ja vedä silmukan läpi. Päättele langat joko neulalla tai solmimalla kukan nurjalle puolelle. Terälehtiin voi virkata pylväiden sijaan pitkiä pylväitä, jolloin terälehdistä tulee isompia.

MARTAT 3 | 2019

| 37


K ÄSIT YÖ

PÄIVÄNK AKK ARA

»Tee keltaisesta langasta lankalenkki ja virkkaa siihen 10 puolipylvästä tai pylvästä. Kiristä lankalenkki umpeen. Katkaise lanka. Vaihda terälehtien värinen lanka ja sulje kerros piilosilmukalla ensimmäiseen kiinteään silmukkaan. *Virkkaa 10 kjs, tee ps koukusta laskettuna 10. ketjusilmukkaan, tee ps seuraavaan puolipylvääseen.* Toista *-* kerroksen loppuun. Katkaise lanka ja vedä silmukan läpi. Päättele langat joko neulalla tai solmimalla kukan j nurjalle puolelle.

NOPEA RUUSU

»Virkkaa »Virkka 40 kjs. Tee puolipylväs 3. kkjs:aan koukusta laskettuna ja sen jälkeen puolip jokaisee silmukkaan. Käännä jokaiseen työ. Virkkaa 4 kjs ja sen jälkeen 3 pp jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan. Katkaise lanka ja vedä silmukan läpi. Kiepauta saatu nauha spiraaliksi ja muotoile ruusuksi. Kiinnitä ompelemalla. Aloitusketjun pituutta muuttamalla voit muuttaa ruusun kokoa. Kokeile myös eripaksuisia lankoja.

38 | MARTAT 3 | 2019

LEHTI

RUUSU

»Virkkaa vihreällä langalla 10 kjs. Tee koukusta laskettuna toiseen silmukkaan ps ja sen jälkeen puolip, 5 p, puolip, ks. Tee 1 kjs ja käänny virkkaamaan aloitusketjun toiselle puolelle ks, puolip, 5 p, puolip, ps. Virkkaa vielä 1 ps aloitusketjun päähän. Virkkaa lehden varreksi 4 kjs. Tee koukusta laskien toiseen silmukkaan ps ja sen jälkeen 3 ps, joista viimeinen lehden kantaan. Katkaise lanka ja vedä silmukan läpi. Päättele langanpäät. Voit muuttaa lehden kokoa virkkaamalla pidemmän aloila pylpyl tusketjun tai virkkaamalla väiden sijasta pitkiä pylväitä.

»Tähän ruusuun sopii parhaiten ohuehko puuvillalanka. Terälehti: Tee lankalenkki ja virkkaa siihen 1 kjs (vastaa 1. ks:aa) ja 7 ks. Sulje kerros ps:lla. 1. krs: Virkkaa 1 kjs (vastaa 1. ks:aa), virkkaa ks samaan silmukkaan. Virkkaa jokaiseen silmukkaan 2 ks. Sulje kerros ps:lla. (16 ks) 2. krs: Virkkaa 1 kjs (vastaa 1. ks:aa) ja virkkaa * 1 ks, seuraavaan silmukkaan 2 ks*, toista *-* kerroksen loppuun. Sulje kerros ps:lla. (24 ks) 3. krs: Virkkaa 1 kjs (vastaa 1. ks:aa) ja virkkaa * 2 ks, seuraavaan silmukkaan 2 ks*, toista *-* kerroksen loppuun. Sulje kerros ps:lla. (32 ks) 4. krs: Virkkaa 1 kjs (vastaa 1. ks:aa) ja virkkaa * 3 ks, seuraavaan silmukkaan 2 ks*, toista *-* kerroksen loppuun. Sulje kerros ps:lla. (40 ks) Leikkaa ohuesta rautalangasta noin 20 cm:n pätkä. Aseta se terälehden reunalle ja virkkaa viimeinen kerros siten, että rautalanka jää sen sisään. 5. krs: Virkkaa 1 kjs (vastaa 1. ks:aa) ja virkkaa * 4 ks, seuraavaan silmukkaan 2 ks*, toista *-* kerroksen loppuun. Katkaise lanka ja vedä silmukan läpi. (48 ks) Päättele langanpäät. Virkkaa ruusua varten vähintään kuusi terälehteä. Muotoile yhdestä terälehdestä torvimainen alku ja asettele muut terälehdet sen ympärille yksitellen. Kierrä rautalangat toistensa ympärille tiiviisti. Lyhennä rautalankavarttä ta tarvittaessa ja päällystä nteipillä. se kukka- tai maalarinteipillä. kkaaPäällystä varsi virkkaapärille malla sen ympärille ukoita. kiinteitä silmukoita.

Pannan kokoaminen »Päällystä panta kankaalla. Käytä pantaa kaavana ja leikkaa kankaasta riittävän iso pala, joka peittää pannan. Varaa noin sentin saumavarat. Muotoile kangas pannan päälle, kiinnitä nuppineuloilla ja ompele käsin. Panta jää kukkien peittoon, joten ei kannata murehtia, jos kangas jää vähän ryppyyn. »Sommittele kukat ja lehdet pannan päälle. Kiinnitä nuppineuloilla. Voit tässä vaiheessa myös ommella kukkiin ja lehtiin paljetteja ja helmiä koristeiksi. Ompele kukat ja lehdet kiinni pantaan käyttäen neutraalin väristä ompelulankaa


Kiviä kulmiin TEKSTI JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVA KERTTU MALINEN

Pienet painot Pienet p ai n ot p pitävät i t äv ät p pöytäliinan paikoillaan. TEE NÄIN

Aloitus: Virkkaa 6 ketjusilmukkaa (kjs) ja sulje ketju piilosilmukalla (ps). 1. krs: Virkkaa lenkkiin kahdeksan kiinteää silmukkaa (ks) ja sulje kerros piilosilmukalla. 2. krs: Virkkaa 3 kjs, 1 pylväs (p) samaan kohtaan, *1 kjs, 2 p seuraavaan edellisen kerroksen kiinteään silmukkaan* toista *-* kerroksen loppuun, 1 kjs, päätä kerros ps:lla. 3. krs: *3 kjs, 1 ks edellisen kerroksen kjs-kaareen*, toista *-* kerroksen loppuun. 4 krs: *4 kjs, 1 ks edellisen kerroksen kjs-kaareen* toista *-* kerroksen loppuun. Jatka virkkaamalla kaaria, virkkaa seuraavalla kerroksella kaareen viisi kjs ja seuraavalla 6 kjs. Sovita työtä kiven päälle. Kun työ ulottuu

noin puoliväliin kiveä, virkkaa jokaisella kerroksella aina yksi ketjusilmukka vähemmän ketjusilmukkakaariin. Pujota kivi paikoilleen, kun se mahtuu vielä työn sisään, ja jatka virkkaamista. Työn päättäminen: Kun työssä on enää pieni reikä jäljellä, virkkaa kiinteitä silmukoita ja kavenna samalla reikä umpeen. Jatka virkkaamalla viimeiseen silmukkaan 4 cm:n pituinen ketjusilmukkaketju. Käänny päässä ja palaa virkkaamalla ketjusilmukoihin kiinteitä silmukoita. Katkaise lanka ja pujota verhonnipistin virkattuun ketjuun. Taivuta ketju lenkiksi ja päättele lanka neulalla kiinni verkkopussiin.

TARVIKKEET Puuvillalankaa, esim. Novita Cotton Mercerized tai vastaava virkkauslanka. Myös erilaiset langanloput käyvät hyvin.

» Lankaan ja käsialaasi sopiva virkkuukoukku » Neula » Pieniä kiviä, halkaisijaltaan 4–5 cm. Kivien ei tarvitse olla täysin pyöreitä. » Verhojen koukkunipistimiä 4 kpl MARTAT 3 | 2019

| 39


KODIN TALOUS

Paljonko saan eläkettä ja riittääkö se? Selvitä tilanne, älä panikoi.

LINKKEJÄ , VINKKEJÄ

»Työeläkkeeseen liittyvää tietoa ja laskureita: tyoelake.fi »Tietopaketti KELA:n tuista eläkeläisille: kela.fi/elakelaiset »Pennolla talous tasapainoon: penno.fi »Marttojen vinkeillä huoletta eläkkeelle: martat.fi/huoletta-elakkeelle

1

TARKISTA T YÖEL ÄKKEESI

»Paljonko saan aikanaan eläkettä? Aloita asian selvittäminen tarkistamalla, kuinka paljon sinulle on tähän mennessä kertynyt työeläkettä. Eläkekertymän löydät työeläkeotteesta, jonka saat postitettuna joka kolmas vuosi, tai oman työeläkeyhtiösi nettipalvelusta. Kertymän voi tarkistaa myös Työeläke.fi-palvelusta. Siellä on esimerkiksi laskuri, joka näyttää, kuinka työuran pituus vaikuttaa eläkkeeseen.

2

TUTKI TUKIEN M AHDOLLISUUS

»Jos työeläkkeesi jää esimerkiksi pätkätöiden tai kotiäitiyden vuoksi pieneksi, voit olla oikeutettu KELA:n tukiin, eli joko vanhuus- tai takuueläkkeeseen. Pienituloinen voi olla oikeutettu myös esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukeen tai toimeentulotukeen.

3

KOKEILE K ÄY TÄNNÖSSÄ

4

SÄ ÄSTÄ JA SIJOITA

»Kun tiedät, paljonko tulet suurin piirtein saamaan eläkettä, kokeile jonkin aikaa, miten eläminen tuolla summalla onnistuu. Kirjaa ylös nykyiset säännölliset menosi ja katso, riittäisikö eläkkeesi niiden kattamiseen. Mieti, mistä voit luopua, jotta taloutesi pysyy plussan puolella myös eläkkeellä.

»Koskaan ei ole liian myöhäistä ruveta säästämään tulevan varalle. Tutki omaa kulutustasi ja mieti, mistä voisit siirtää edes pienen summan säästöön kuukausittain. Puskurirahasto on hyvä alku. Säästöjen kasvaessa vertaile erilaisia säästö- ja sijoitusvaihtoehtoja ja valitse itsellesi sopiva tapa. Muista, että sijoitus tuottaa lähes aina paremman voiton kuin vastaavan rahasumman pitäminen tilillä.

5

ÄL Ä PANIKOI

»Jos yllätyit siitä, miten matala tulotasosi tulee eläkkeellä olemaan, ei silti ole syytä paniikkiin. Vielä ehdit varautua. Aloita vaikka Marttojen vinkeillä.

ENNAKOI ELÄKEVUODET ERKKI UKKOLA //KUVA SHUTTERSTOCK

40 | MARTAT 3 | 2019


MARTTALIITON KUVA-ARKISTO.

Vuosikymmenet vaihtuvat ja maailma muuttuu. Jokin asia kuitenkin pitää kutinsa aikakaudesta toiseen: uimisen ihanuus. Kuva on julkaistu Emäntälehden kannessa 7/1964 (heinäkuu).

MARTAT MARTAT43| 2017 | 2019| |4141


YHDIST YS

42 | MARTAT 3 | 2019


TYYNY, NYPYLÄT – JA YHTEISHENKI Kouvolan Marttojen Nypläyskerho kokoontuu viikoittain. Pitsin valmistuessa vaihdetaan kuulumiset marttasiskojen kanssa. HANNELE NIEMI //KUVAT MARJA SEPPÄLÄ

MARTAT MARTAT 33 || 2019 2019

|| 43 43


YHDIST YS

»

"KUN EI OLE TAVOITTEITA , SA A TEHDÄ RAUHASSA OMA AN TAHTIIN. nnemmin istuu sika puussa kuin mie opin nypläämään!" kuvailee Elsa Lahti ensikokeilunsa herättämiä tuntoja. Nyplääjäsiskot hymyilevät Lahden muisteloille. Käsityökonkarin taidot tunnetaan. Takana on parikymmentä vuotta Kouvolan Marttojen keskiviikkokerhossa. Nypläyskerho täyttää Elsa Lahden marttailutarpeet. Kuusankosken kirkolta ei tule lähdettyä enää muihin rientoihin, eikä niitä edes kaipaa. – Nypläyksestä olen haaveillut kymmenvuotiaasta, kun neuloin ensimmäisiä pitkiä sukkiani. Lapsuuskodissani Elimäellä kaikki tekivät käsitöitä. Isä oli suutari, äiti kehräsi langoiksi lehmänkarvatkin. Tekstiiliyrityksissä työuransa tehnyt Lahti on eläkevuosinaan nyplännyt niin pitsiliivit kuin olohuoneen verhotkin. Yhdet itselle, toiset häälahjaksi pojantyttärelle, joka jo ekaluokkalaisena teki nypläämällä muumikortin, kuten ylpeä mummi kertoo.

E

ON

TULTU

TUTTAVIKSI

Kouvolan Marttojen Nypläyskerho syntyi 1970-luvulla. Alkuun kävijöitä oli reilusti enemmän kuin nykyiset kahdeksan marttaa, mutta vuodet ovat karsineet ikääntyneimpiä. Nykykerholaistenkin keski-ikä on korkea. Kaikki ovat eläkeläisiä. Nuoremmilla on työnsä, menonsa ja aikataulunsa, eivät he kerkiä tapaamisiin keskellä päivää. Nyplääjät kokoontuvat Kouvolan keskustan Marttahuoneistossa. Käsitöiden ja kurssien ohella on yhdessä käyty läpi niin iloja kuin surujakin. Jokaviikkoisen kokoontumisen kruunaa kahvitauko, josta kukin kerholainen vastaa vuorollaan.

44 | MARTAT 3 | 2019

– Omantunnon mukaan, huikkaa Vuokko Salo mennessään keittiöön kahvinkeittoon. Hän on leiponut kakun tapaamiseen. – Saiko Liinukin maistaa? joku kysäisee. Salon Liinu-kissan tiedetään tykästyneen taikinaan. Nypläyskerholaiset ovat tutustuneet, ainakin puheissa, toistensa läheisiin. Kädet käyvät kerkeästi ja suu sukkelasti, kun nyplätessä vaihdetaan tärkeimmät uutiset. Käydään läpi myös yhteisten marttatuttujen kuulumiset. Kun ikää alkaa olla omiksi tarpeiksi ja ylikin, kuuluu elämään kaikenlaista vaivaa, luopumista ja suru-uutista. SISKOA EI JÄTETÄ

Palvelutaloissakin vieraillaan säännöllisesti. Marttasiskoa ei jätetä. Tämän allekirjoittaa Hilkka Leppä, josta tuli Nypläyskerhon ohjaaja vuonna 2010. Nypläyksen pariin hänet 1980-luvulla houkutteli tuttu rouva, ja koukutus

kävi hetkessä. – En ollut mikään käsityöharrastaja, mitä nyt sukkia tein, mutta nypläyksestä tuli pian jokapäiväinen huvini. Mitäs, yksin kun olen, enkä juuri katso teeveetä tai lue kirjoja. Leppä on opastanut lajin pariin sekä tyttärensä että tämän tyttären. Innostus oli tarttua nuorempaan poikaankin. Vuonna 2011 nypläys ja kerho vetivät Lepän ylös surun suosta, kun hän viiden kuukauden sisällä menetti sekä miehensä että poikansa. – Ykskaks sairauskohtaukseen kuolivat kumpikin, poika 40- ja mies 69-vuotiaana.

– Ilman nypläystä en olisi selvinnyt, mutta vaikeaa oli tulla tänne ensimmäisen kerran menetysten jälkeen, hän muistelee. Toiset kuuntelevat vieressä, kyyneleet silmissä. SUURPIIRTEISELLEKIN Anna Mylly-

koski asettuu tyynyineen Hilkka Lepän viereen. Siitä on helppo kysäistä vinkkiä, johon kerhonvetäjällä on aina aikaa oman liinannypläyksen ohessa. – Pidin itseäni suurpiirteisenä ihmisenä, jolle nypläys ei sovi, mutta tämähän on helpompaa kuin luulin, Myllykoski ihastelee. – Kun ei ole tavoitteita, saa tehdä rauhassa omaan tahtiin. Jos tulee mokia, niin sitten vain peruuttaa. Kouvolan Marttojen puheenjohtaja Marja Laakso ei ole jäänyt nypläyskoukkuun. Vielä. – En ole edes kokeillut. Kärsivällisyyteni ei riitä, hymähtää ahkera sukkientekijä ja lukija, joka peri karjalaisäidiltään leipomis- ja ruoanlaittoinnon. Marttoihin hän liittyi jäätyään eläkkeelle. – Kaipasin toimintaa, ja Martat tuntui heti omalta. – Olemme tällainen eläkeläiskerho, luonnehtii puheenjohtaja, jonka yhdistyksen noin 70 jäsenestä vanhin on 101-vuotias. Kouvolan Martat on perustettu vuonna 1922. Yhdistyksen satavuotisjuhlien lähestyessä puheenjohtaja on perehtynyt etenkin sotavuosiin, jotka koettelivat Kouvolaa monin tavoin. Martat ylläpitivät Kouvolan rautatieasemalla huoltolaa, jonka kautta sotavuosina kulki 300 000 sotilasta ja siirtolaisten joukko. Heidät muonitettiin ja kahvitettiin, osa yöpyikin. – Meitä edeltäneiden marttojen toiminta teki suuren vaikutuksen, puheenjohtaja kertoo. – Uskomattoman työteliäitä, ja liikeälyäkin piisasi. Jo 1950-luvulla Kouvo-


JOS TULEE MOKIA , NIIN SITTEN VAIN PERUUTTA A ."

Töitään esittelevät Vuokko Salo (vas.), Leena Vainikka ja Hilkka Leppä.

lan Martat osti kiinteistön, jossa aloitti pesulatoiminnan. Ahkerat martat rakensivat nykyisille vahvan perustan. Kiinteistöstä riittää oman käytön ohella yksi huone vuokrallekin. Varoja hankitaan myös leipomalla maankuuluja karjalanpiirakoita ja vuokraamalla astioita juhlakäyttöön. Nypläyskerhoakaan ei joka yhdistyksellä ole, kouvolalaiset muistuttavat. Kahvipöydässä julistetaan yksissä tuumin marttatoiminnan parhaaksi puoleksi yhteishenki; ajanvietto tuttujen ja kivojen ihmisten kanssa. – Kukaan ei sano, että mitäs siekin tänne tulet. Myös hyväntekeväisyys koetaan tärkeäksi. Yhdessä tekeminen, toisista välittäminen. – Jollekin marttailuksi riittää, että kokoonnutaan yhteen ja juodaan kahvit, kiteyttää puheenjohtaja Marja Laakso.

INFO

Pitsiä, verhoja, koruja, taidetta » Nypläys on käsityömuoto, jossa nypylöihin kiinnitettyjä lankoja solmitaan ja palmikoidaan yhteen. Nypylöiden siirtoa kutsutaan lyönniksi. » Nypläys tuli Suomeen 1500-luvulla Euroopasta. Kuuluisia pitsipaikkakuntiamme ovat Rauma ja Orimattilan Heinämaa. » Nypläämällä voi tehdä muun muassa pitsiä, verhoja, koruja ja taidetta. » Nypylät on yleensä tehty puusta. Nyplääjä käsittelee neljää nypylää kerrallaan. »Nypläysalustaan eli -tyynyyn kiinnitetään nuppineuloilla paperinen mynsteri eli malli, jonka mukaan nypylöitä siirrellään. » Yleisin nypläyslanka on tiukkakierteistä pellavaa. » Nypläystä voi harrastaa esimerkiksi kansalaisopistoissa. » Valtakunnallinen yhdistys Suomen Pitsinnyplääjät on perustettu vuonna 1990. » suomenpitsinnyplaajat.fi

MARTAT 3 | 2019

| 45


SUKUPOLVET

Kyllikki Lehtimaa oli perustamassa Velkuan Marttayhdistystä ja hänen pojantyttärensä on yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja. TEKSTI JA KUVA SUSANNA VILJANEN

Innostujat saavat aikaiseksi

V

uonna 1958 perustetun Velkuan Marttayhdistyksen alkuperäisjäsen Kyllikki Lehtimaa ei tarkalleen muista, kenen aloitteesta perustettiin oma yhdistys, mutta hän oli heti juonessa mukana. – Mummi on aina ollut sellainen innostuja, joka omaksuu nopeasti uutta ja saa asioita aikaan, yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Mari-Milla Aura kuvailee isoäitiään. Yhdeksänkymppinen Kyllikki kertoo, että alkuaikoina marttailtoja pidettiin vuoron perään jokaisen jäsenen kotona. Saaristossa kun oltiin, matkat taitettiin veneellä tai talviaikaan jäätä myöten. – Siitä on eksotiikka kaukana, kun ollaan pienessä paatissa merellä ja tuulee, sataa ja myrskyää! Aina kumminkin päästiin perille, ilman että mitään oikein kamalaa sattui, Kyllikki muistelee aikaa ennen lossia ja yhteysalusta. – Miehet olivat mukana kuskaamassa vaimojaan veneellä tai kulkemassa edellä tunnustelemassa jäätä. Siihen aikaan rouvat eivät ajaneet itse venettä eivätkä ymmärtäneet jäistä mitään, vaikka olivat ikänsä asuneet saarilla. Mantereelta Halikosta Velkualle tullut Kyllikki opetteli ajamaan perämoottoriveneellä heti, kun saareen muutti, vaikkei omien sanojensa mukaan ollut ennen vettä nähnytkään kuin kaivossa. Hän osallistui tasavertaisena kumppanina miehensä kalastajantyöhön eikä suostunut ahtaaseen kotirouvan muottiin. Ehtymätön energia riitti lasten,

46 | MARTAT 3 | 2019

kodin ja lehmien hoidon ohella myös muun muassa kunnallispolitiikkaan. MARTTAILU SOPII KAIKILLE Mart-

tailloissa oli 1960-luvulla ruuhkaa. Saarilla oli etenkin talviaikaan vähänlaisesti harrastus- ja kokoontumismahdollisuuksia. – Yhteydet olivat niin huonot, ettei käyty muualla töissä vaan oltiin aina kotona. Oli kiva lähteä välillä käymään naapurisaaressa marttaillassa, Kyllikki muistelee. Asukkaiden määrän vähentyessä marttailloissa alkoi olla hiljaista. Yhdistystä oltiin jo kuoppaamassa, kunnes puheenjohtajan nuijaan tarttui Kyllikin pojantytär Mari-Milla Aura, aikaansaava innostuja hänkin. Hän puhui tuossa tuokiossa mukaan kaikki perheenjäsenet ja ystävät, ja yhdistyksen jäsenmäärä singahti kasvuun. – Marttailu on hyvä harrastus ihan kaikille ja kaikenikäisille. Minun ajatukseni on, että jokainen tekee sitä, mikä itseä eniten kiinnostaa ja sen verran kuin ehtii. Joku porukka leipoo, toiset tekevät käsitöitä ja kolmannet jumppaavat. Välillä nähdään sitten isommalla poppoolla, Mari-Milla kuvaa visiotaan. Kyllikki Lehtimaa muistelee Velkuan Martoissa olleen vuosien varrella ahkeria persoonia, jotka tekivät pyyteettömästi työtä yhteisen hyvän eteen. Pienessä yhdistyksessä puheenjohtajan ja hallituksen harteille lankesi paljon vastuuta. Uuden ajan puheenjohtaja haluaa jakaa työtä tasaisemmin. – Työssäkäyvät naiset eivät edes läh-

de mukaan yhdistykseen, jossa muutama ihminen paiskii tolkuttomasti hommia, Mari-Milla huomauttaa. Kyllikki Lehtimaa kertoo, että menneinä vuosikymmeninä marttailtojen emännät suorastaan kilpailivat omatekoisten tarjoomusten määrällä ja maittavuudella. Nyt velkualaista marttailtaa voidaan viettää reilusti nyyttikestiperiaatteella. – Kun kaikki käyvät päivätöissä, ei kellään ole aikaa loihtia itsekseen pitopöytiä, Mari-Milla Aura huomauttaa. Hän rohkaisee nykymarttojakin avaamaan kotiovensa. Vaikka kylään tupsahtamisen kulttuuri on historiaa, ihmiset tulevat silti mielellään kutsuttaessa ystävän luo. Eikä kenenkään tarvitse siivota, leipoa ja laittaa kilpaa. VOIMA ANNUTTAVA A

POREILUA

Myös Mari-Millan äiti on ollut hetken Velkuan Marttojen puheenjohtaja. Tuolta kaudelta Mari-Milla muistaa ainakin pesuaine-esittelyt, joita marttojen kodeissa pidettiin. – Lapset eivät siihen aikaan olleet mukana kokoontumisissa, mutta kun esittely oli meillä kotona, olin tietysti paikalla. Nyt meillä on muutama pikkumarttakin, ja lapset voi halutessaan ottaa mukaan melkein kaikkeen toimintaan. – Tämä on harrastus, jonka mielellään siirtää seuraavalle sukupolvelle. Kun ystäviä kokoontuu, laitetaan yhdessä pöytä koreaksi ja jutellaan milloin mistäkin. Syntyy sellaista poreilua ja innostusta, jota nykyäänkin tarvitaan. Se on tosi voimaannuttavaa!


Nelj채 sukupolvea: Kyllikki Lehtimaa (keskell채), tyt채r Kaarina Lehtimaa (vas.), pojantyt채r Mari-Milla Aura (oik.) ja lapsenlapsenlapset Elise ja Eino Aura.

MARTAT 3 | 2019

| 47


Tulossa

KERTTU MALINEN

MISSÄ MENNÄÄN?

1

25.–26.5. Maailma kylässä, Helsinki

2 15.–19.7. SuomiAreena, Pori

3 26.7. Martan päivä. Tapahtumia yhdistyksissä, Marttagolf Mikkelissä.

4

26.8. Martat 4/2019 ilmestyy.

48 | MARTAT 3 | 2019

Ylpeänä mukana Pridessä »Martat osallistuvat 29.6. Helsinki Pride -kulkueeseen tunnuksella Hyvä arki kuuluu kaikille. Pue yllesi martta-asu ja lähde mukaan. Jos haluat koristautua riemunkirjavalla kukkapannalla, ryhdy virkkaamaan! Katso ohje sivulta 36 alkaen. Pride-tapahtumia järjestetään pitkin maata kevään ja kesän aikana. Katso tiedot osoitteesta www.seta.fi/pride-kausi-tuleeoletko-valmis. PISARASSA VARAUDUTA AN VESIKRIISIIN

»Suomen Punainen Risti järjestää valtakunnallisen Pisara-valmiusharjoituksen 26.10. ja kutsuu mukaan marttayhdistykset ja -piirit. Teemana on vesikriisi ja puhtaan veden puute. Pisarassa harjoitellaan tilannetta, jossa suuri joukko ihmisiä tarvitsee apua nopeasti, esimerkiksi kun vesi saastuu tai sähkökatko aiheuttaa vesikatkon. Kiinnostuiko yhdistyksesi? Käy osoitteessa www.martat.fi/marttayhdistykset-mukaan-pisara-2019-harjoitukseen

HOKSASITKO JÄSENKORTIN?

»Uusi jäsenkorttisi on tämä lehden takakannessa, sivun ylälaidassa. Leikkaa kortti talteen, jos haluat pitää sitä mukanasi. Esimerkiksi Marttatori-viikonloppuna jäsenkortilla saa alennuksia monista ravintoloista Senaatintorin läheisyydessä. TOIVOMME MUK AVIA M ARTTAILTOJA

»Yhdistyksissä suunnitellaan parhaillaan syksyn toimintakalenteria; hauskaa, hyödyllistä ja innostavaa ohjelmaa. Marttajärjestön teemoista ja tapahtumista voi napsia ideoita paikalliseen toimintaan. Illan aiheeksi sopii vaikka kananmunan monipuolinen käyttö tai juurikkaat, nuo vuoden vihannekset. Syksymmällä katseet kääntyvät ensi vuoteen. Marttaliitto julkaisee elokuussa yhdistyksien avuksi vuoden 2020 toiminnan suunnittelupohjan. www.martat.fi/toiminnan-suunnittelu/ JÄRK ÄTÄ ÄN YHDESSÄ NY Y TTÄRIT

»Juhlien järjestäjän ei aina tarvitse tehdä kaikkea itse. Pidä nyyttärit ja pyydä ystävät, sukulaiset tai naapurit toteuttamaan kekkerit kanssasi. Nyyttikestit sopivat hyvin myös aiheeksi marttailtaan, jossa kaikki jakavat parhaita vinkkejään juhlien järjestämiseen. Marttapiireistä saa maksutta Nyyttärit-julkaisua, jossa on kekkeri-ideoita ja reseptejä.


KERTTU MALINEN

1

Kyrön Martat ovat voimallisesti mukana Sukat äidille-kampanjassa. Enimmäkseen sukat on kudottu omista langoista. Lisäksi Lions Club Kyrö, MLL:n Kyrön osasto ja Sirpan Puoti ovat osallistuneet kampanjaan lahjoittamalla sukkalankoja marttojen käyttöön.

Tulossa

5

31.8. Marttojen valtakunnallinen sienipäivä ja Suomen luonnon päivä

2

Lavian Martat kutoivat sukkia äideille iloisen puheensorinan säestyksellä, kahvittelua unohtamatta.

Sukat äidille Sukkien parhaimmisto

3

Puurtilan Marttojen ahkerat neulojat tekivät 33 paria vauvansukkia, 47 sukkaparia äideille, 7 yhteistä sukkapakettia äideille ja lapsille, 11 myssy ja sukat- pakettia, 2 myssyä ja 2 peittoa. Liekö kyseessä ennätysmäärä yhden yhdistyksen tekemiä käsitöitä!?

»Juhlavuoden sukkakilpailuun osallistui 83 hienoa sukkaparia. Niistä 30 kiinnostavaa mallia päätyy Marttojen parhaat villasukat -kirjaan, joka ilmestyy 3.9. Moderni marttahenki ja käsityötaidot kohtaavat selkeissä ohjeissa. Sukissa on pitsiä, kuvioita, palmikkoja ja perinteiden uutta tulkintaa. Kirja palvelee niin aloittelijoita kuin kokeneita kässäihmisiäkin.

WSOY

Marttojen parhaat villasukat

30 upeaa ohjetta

6 8.–15.9. Marttailuviikko

7 14.9. Marttatori, Helsinki

MARTAT 3 | 2019

| 49


MISSÄ MENNÄÄN?

KAHVIOKAUSI KÄYNNISTYY ETEL Ä-K ARJAL AN M ARTAT

KESKI- JA ETEL Ä-POHJANM A AN M ARTAT

Marttojen vohvelikioski, Satamatori 9, Lappeenranta »Avoinna 31.8. saakka päivittäin, säävaraus. »Vohveleita makeilla ja ruokaisilla täytteillä. Ajankohtaisia kotitalousneuvontavinkkejä. »Jäsenkortilla 10 %:n alennus martoille. »Ryhmävaraukset ja tiedustelut etela-karjala@martat.fi, puh. 050 461 1025.

Torikahvila, Kokkolan tori Avoinna (säävaraus): »5.–15.6. ja 12.–28.8. ke klo 8–21, pe ja la 8–15. »17.6.–10.8. ma, ti, to, pe ja la klo 8–15, ke klo 8–21. Tarjolla suolaista ja makeaa, leivonnaisia lähiraaka-aineista Marttojen keittiöltä, kahvia, teetä, kaakaota, lähilimsaa ja jäätelöä. Suosikkeja kotipulla ja keskiviikon tuoreet munkkirinkilät. Puh. 044 3363 210, tiedustelut myös piiristä ark. klo 9–12 puh. 06 8313 127.

K YMENL A AKSON M ARTAT

Marttakahvio, Kouvolan tori, Kivimiehenkatu 8, Kouvola »Avoinna 31.8. saakka ma–la klo 8–13 (14), säävaraus. »Kahvia, teetä ja virvokkeita, voisilmä- ja kanelipullia, tiikerikakkua, rinkeleitä, makeita ja suolaisia piirakoita ja lohivoileipiä. Kesävinkkejä eli ajankohtaista kotitalousneuvontaa klo 10–12, aiheina esim. ruoka, kotipuutarha, lajittelu ja kierrätys. »Jäsenkortilla 10 %:n henkilökohtainen alennus martoille. Yli 10 henkilön ryhmät: ilmoittakaa tulostanne kahvioon, puh. 040 759 6647. martat.fi/kymenlaakso, puh. 040 759 6647 LOUNAIS-SUOMEN M ARTAT

Marttojen vohvelikahvila, Valtakatu 7 C, Pori Avoinna 15.–20.7. klo 10–22. »Vohveleita makeilla ja suolaisilla täytteillä, myös gluteenittomina ja maidottomina. Kahvia ja virvokkeita. Jäsenkortilla martoille alennusta vohveleista. lounais-suomi.pori@martat.fi, puh. 050 4122 285

50 | MARTAT 3 | 2019

POHJOIS-K ARJAL A M ARTAT

Marttakahvio, Joensuun kauppatori, Joensuu. »Avoinna 29.4.–13.9. ma–la (tapahtumien aikaan myös su) säävarauksella. »Marttapiirakoita (riisi, peruna, ohra), suolaisia ja makeita leivonnaisia, kuumia ja kylmiä juomia, jäätelöä. Marttatoiminnan esittelyä, leivontanäytöksiä, piirakkakoulu. Jäsenkortilla 10 %:n alennus martoille. Puh. 050 300 0502 RAUM AN M ARTTAYHDIST YS

Perinneruokaa kirkon pihalla, Luostarinkatu 1, Rauma. »Avoinna 22.–26.7. klo 11–14, sen mukaan, miten ruokaa riittää. Lapskoussia, pankakkoa, topseilvellinkiä ja mallassämpylöitä, myös kotiin vietäväksi. »Harrastetöiden näyttely, Marttapirtti, Luostarinkatu 4, Rauma. Avoinna 21.–25.7. klo 10–18 ja 26.7. klo 10–20. Näyttelyn yhteydessä kahvio, käsitöiden myyntiä, pienimuotoisia työnäytöksiä.

Tervetuloa käymään! RIIHIM ÄEN M ARTAT

»Kesäkahvila Pesutupa Riihimäen kaupunginmuseon pihapiirissä, Öllerinkatu 3, Riihimäki. Kesäkausi alkaa Museoiden yö -tapahtumassa 18.5. Kahvila on avoinna 8.9. saakka pääsääntöisesti sunnuntaisin klo 12–16. Reilun kaupan kahvia ja teetä, suolaisia ja makeita kotileivonnaisia, jäätelöä. Tapahtumapäiviä yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Ohjelma julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa osoitteessa www.riihimaenmartat.fi.

HOLLOL AN SEUDUN M ARTTAYHDIST YKSET

Martta-näyttely, esinemuseo, Parinpellontie 11, Hollola kk. (Näyttely on Hollolan kotiseutumuseon yhteydessä, museon osoite Rälssitie 6, Hollola kk.) »Avoinna 18.5.–1.9. ke–pe klo 12–18 ja la–su klo 10–18. Suljettu 21.–23.6. »Kotiseutuyhdistyksen ja paikallisten marttayhdistysten näyttely Marttojen 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Runsaasti esineistöä, martta-asuja, vanhoja papereita ja muuta aineistoa kautta vuosikymmenten.


OSALLISTU MUISTITIEDON KERUUSEEN:

Muistatko Singer-ompelukoneen?

M

uistatko, kuinka äiti tai isoäiti ompeli Singerillä? Muistatko, kuinka itse opit polkemaan ompelukonetta ja valmistamaan omia vaatteita? Singer-ompelukone oli 1900-luvulla Suomen myydyimpiä ompelukonemerkkejä, ja siitä taisi vähitellen tulla yleisnimi ompelukoneelle. Kerään muistitietoa naisten ja miesten kokemuksista Singeristä suomalaiskodeissa. Käytän aineistoa kulttuurihistorian opinnäytetyössäni sekä Singerin kulttuurihistoriaa käsittelevässä tietokirjassa.

Kysymykset, joihin toivon vastauksia, ovat: Milloin ja miten Singer tuli kotiisi? Kuka/ketkä kodissa pääasiassa käyttivät konetta? Millaisia ompelutöitä koneella tehtiin (korjaukset, perheenjäsenten vaatteiden ompelu, omien vaatteiden ompelu)? Käytettiinkö konetta ansiotarkoituksessa? Miten? Missä huoneessa ompelukone sijaitsi kotona? Millaisia muistoja sinulla on Singerin äänestä? Entä ulkonäöstä? Oliko kotonasi myös sähkökäyttöinen Singer? Missä vaiheessa sellainen hankittiin?

1 2 3

4 5 6 7

»Kysymyksiin voi vastata vapaamuotoisella kirjoituksella, ja esille voi ottaa muitakin näkökulmia kuin luettelossa mainitut kysymykset. Voit kirjoittaa omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituudella ei ole rajoitusta. Kyselyyn voi vastata, vaikka ei olisi itse koskaan ommellut Singerillä, mutta on sivusta seurannut koneen käyttämistä perheessä, suvussa tai lähipiirissä. »Kirjoittajien nimiä ei julkaista. Toivoisin kuitenkin, että tekstin yhteydessä olisi tieto kirjoittajan syntymävuodesta sekä paikkakunnasta, jonne muistelun tapahtumat sijoittuvat. »Lähetä kirjoituksesi 15.8.2019 mennessä liitetiedostona osoitteeseen tarkoel@gmail.com tai postitse osoitteeseen Elise Tarkoma, Lastenlinnantie 7 A 12, 00250 Helsinki.

KIITOS AVUSTASI!

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

IRLANNIN PUUTARHAT Koko Irlanti on melkein kuin yksi suuri puutarha! Puutarhanystävän matkalla majoitus Brayn rannikkokaupungissa meren äärellä, josta tehdään retkiä puutarhoihin ja yksityistarhoihin. Matkalla myös Dublinin kiertoajelu ja kasvitieteellinen puutarha sekä risteily rannikolla ja Powerscourtin kartanot puutarhat. 3 lounasta, 2 illallista.

31.8.-4.9. 1.185,-

MUSIIKKIA JA TEATTERIA

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

Tallinnassa:

Ruoka- ja katufestivaali Tartossa 15.-17.6. • 210,Keski-Viron puutarhat 18.-20.7. • 310,Hansapäivät Tartossa 18.-21.7. • 330,Suuri Baltian kierros 22.-27.7. • 549,Valloittava Georgia 25.-30.9. • 1.295,Kiehtova Malta 29.9.-3.10. • 1.135,Taidematka ja maalauskurssi Santorinilla 11.-18.10. • 890,-

Andrea Bocellin konsertti 20.-21.8. • alk. 199,West Side Story –musikaali 31.8.-1.9. • alk. 164,Romeo ja Julia –ooppera 28.-29.9. • 26.-27.10. • alk. 155,Viulunsoittaja katolla –musikaali 7.-8.12. • 180,-

Leigo-järvellä: Järvimusiikkifestivaalit 2.-4.8. • alk. 295,-

Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 - JOENSUU, Kirkkokatu 20 - PORVOO, Lundinkatu 16 - TURKU, Linnankatu 8 E www.matka-agentit.fi - Varaa matkasi 24 H - Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

Matka agentit


OLEMME SUOMIAREENALLA 15.–17.7.

TORILL A TEHDÄ ÄN TALOUSLUPAUKSIA

TORIVARTTI: RAHA-ASIAT HALTUUN

»Martat ja Takuusäätiö ovat mukana maanantaista keskiviikkoon SuomiAreenalla. Tule tekemään ja jakamaan omat talous- ja säästölupauksesi teltallemme Kansalaistorille. Kuulet, mitä eläminen maksaa ja saat mukaasi marttavinkkejä oman talouden hoitoon. #rahatriittää #talouslupaus

»Taloustaitoja nuorille. Lavalla nuoret testaavat älypuhelimilla taloudellisia selviytymistaitojaan. Mukana Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar ja Marttojen 120-vuotisjuhlavuoden suojelija Eva Biaudet. Tilaisuuden juontaa Marttaliiton johtava asiantuntija Marjahelena Salonen.

16.7. klo 10–11 Puuvillan Kauppakeskus

17.7. klo 10–11 Eetun aukion lava

TÄNNÄI SIÄLT – TÄ ÄL PUHUTA A SUN RAHOISTAS!

»Miten rakentaa taloudellisesti turvattua tulevaisuutta? Miten eläkeläinen tulee tulevaisuudessa toimeen? Onko kaikilla mahdollisuus säästää vai onko se vain hyväosaisten harrastus? Käteinen katoaa, maailma digitaalistuu. Miten pysyä mukana kehityksessä? Keskustellaan säästämisestä ja sijoittamisesta, maksuhäiriöistä ja eläkeläisten toimeentulosta, kuullaan tilastoihin ja tutkimuksiin perustuvia sekä arjen asiantuntijoiden ja kansalaisten väitteitä. Mukana rahoitusalan, Sitran, Porin kaupungin, velkaantuneiden ja Marttojen edustajia. Myös yleisö saa äänestää. Takuusäätiön ja Marttojen järjestämän keskustelun juontaa toimittaja Kirsi Alm-Siira. Tilaisuus striimataan.

VAPA AEHTOISET ARJEN TURVA A JAT

»Keskustelemme vapaaehtoisten mahdollisuudesta lisätä arjen turvallisuutta. Miksi kannattaa olla mukana turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvässä vapaaehtoistyössä? Mikä on järjestöjen rooli kokonaisturvallisuuden kentällä? Minkälaista aiheeseen liittyvää koulutusta järjestöt tarjoavat ja miten pääsen mukaan? Mitä on tulevaisuuden turvallisuusosaaminen? Mukana Martat, Naisten Valmiusliitto ja Sotilaskotiliitto. Haastateltavina järjestöjen vapaaehtoisia ja asiantuntijoita. PISTÄYDY MARTTOJEN VOHVELIKIOSKILLA! Katso tiedot sivulta 50.


KILPAILUKUTSU MARTTAGOLFIN 15-VUOTISJUHLAKILPAILUUN Marttojen golfmestaruuskilpailu 2019 järjestetään perinteisesti Martan päivänä 26.7. Annilan golfkeskuksessa Mikkelissä yhteislähtökilpailuna.

»Yksi pelisarja, Martat, pelimuotona pistebogey. »Pelivaatimus Green Card, maksimi pelitasoitus 36. »Kilpailu on VAIN MARTOILLE. »Osallistumismaksu 65 € sisältää kilpailu- ja pelimaksun, rangepallot, aamukahvin, Arskan letut taukokioskilla ja ruokailun pelin jälkeen.

AIK ATAULU

»Ilmoittautuminen klo 7.30 alkaen. »Aamukahvit klo 8. »Kisojen avaus ja info klo 8.40, jonka jälkeen siirtyminen teepaikoille. ILMOITTAUDU

11.7. mennessä Annilan golfkeskukseen: toimisto@annilangolfkeskus.net tai p. (015) 335 518 Kerro samalla marttayhdistyksesi, golfseurasi ja tarkka tasoituksesi.

Golfaava martta, osallistu leppoisaan kesätapahtumaan. Mukaan mahtuu 72 pelaajaa. Ilmoittaudu heti ja varmista paikkasi!

MARTTOJEN ARVOJEN mukaisesti otetaan peliin mukaan tekemisen ilo ja onnistumisen elämys! LISÄTIEDOT

KERTTU MALINEN

Antero Lehtinen p. 040 720 1084, lehtinenantsu@gmail.com Tapani Kivimäki p. 0400 312 500 Aarne Lummaa p. 040 728 3005

VALMISTAUDU KEVÄÄN JA KESÄN JUHLIIN,

LEIVONTASESONKI ON NYT PARHAIMMILLAAN! JUUSTOKAKKU 250 g 100 g 300 g 1 tlk 3 0,5 dl 3 dl 1 rkl

digestive-keksejä sulatettua voita tuorejuustoa TÖRSLEFFS MAITOTIIVISTETTÄ kananmunaa sitruunamehua kermaviiliä juoksevaa hunajaa

Lisää isää herkullisia reseptejä: reseptejä

TORSLEFFS.FI

Hienonna keksit monitoimikoneessa. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos irtopohjavuokaan, paista 5 minuutin ajan 200-asteessa ja anna jäähtyä. Vatkaa tuorejuusto ilmavaksi, lisää maitotiiviste ja jatka vatkaamista, kunnes seos on tasainen. Lisää kananmunat ja sitruunanmehu ja kaada seos vuokaan. Paista n. 30 minuutin ajan 175-asteessa, kunnes kakku on kiinteä. Sekoita kermaviili ja hunaja tasaiseksi massaksi, kaada kakun päälle ja paista vielä 5 minuutin ajan.Koristele tuoreilla marjoilla.


Jenni Tapani opiskelee tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa.

(KUVATEKSTI) Uuden oppiminen on palkitsevaa! Jenni Tapani suorittaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa tradenomin tutkintoa.


M ARTTAOPINNOT

Marttaopinnot kasvattivat ylpeyttä omasta järjestöstä ja antoivat työkaluja yhdistystoiminnan kehittämiseen. KATRI PURANEN //KUVA ARI KORKALA

Marttailu tuli jäädäkseen enni Tapani istui Lounais-Suomen Marttojen kevätkokouksessa suorittamassa taitoavain-tehtävää ja havahtui: Tämä ei olekaan mummojen käsityökerho! – Marttajärjestö tarjoaa tekemistä niin lapsille, maahanmuuttajille kuin päihde- ja mielenterveyskuntoutujillekin, ja tekee kansainvälistä työtä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi, hän ihastelee. Tapani liittyi Marttoihin vajaa neljä vuotta sitten. Haave oli kytenyt teiniiästä saakka. – Olen aina kokenut olevani vähän vanha sielu. Tykkään kotoisesta puuhastelusta ja vaikkapa ristipistoista, hän kertoo. Marttaopintojen myötä sitoutuminen omaan yhdistykseen ja sen kehittämiseen syveni. Kotiyhdistys, Rauman Marttayhdistys, on Raumalla, mutta Tapani asuu tällä hetkellä tradenomiopiskelujen vuoksi Porissa. – Minussa on vahvistunut ajatus, että kun opin vähän lisää ja pääsen käymään useammin Raumalla, voisin vaikka mennä mukaan hallitukseen, hän pohtii. – Olen saanut yhdistystoiminnasta paljon, ja haluaisin vuorostani antaa jotain takaisin.

J

Idea taitoavaimen suorittamisesta tuli äidiltä, joka sai myös toisen tyttärensä mukaan. Kolmikko polkaisi RaumalEKOTAPAHTUMA

ONNISTUI

le pystyyn kierrätys- ja ekoilutapahtuman. – Meillä oli esimerkiksi tavaranvaihtoa, kierrätysinfo, ekosiivousvinkkejä... Tapahtuma onnistui niin hyvin, että se päätettiin järjestää syksyllä uudestaan. Muita tehtäviä tehdessään Tapani huomasi, että kotiyhdistyksessä ollaan aika paljon omissa porukoissa, vaikka kaikille avoimia kässäkahviloitakin järjestetään. – Tehtäväpakettiin kuului rakentaa vuosikello, jota voi käyttää apuna toimintavuoden suunnittelussa. Sitä tehdessä pohdin, mitä meiltä vielä puuttuu ja mitä voisin itse tuoda. – Ainakin meillä voisi olla säännöllisempää, kaikille avointa toimintaa ja voisimme ottaa työssäkäyvät huomioon aikatauluissa, hän miettii. HELPOMPA A Uuden oppiminen oli jo itsessään hauskaa, mutta yhdessä siskon ja äidin kanssa siitä tuli kaksin verroin antoisampaa. – Tehtävien pohtimisesta syntyi hyviä keskusteluja, ja lähennyimme uudella tavalla. Esimerkiksi vuosikellon suunnittelu muuttui heti helpommaksi, kun oli useampi viisas pää miettimässä, Tapani kuvailee. Hän suosittelisi marttaopintojen suorittamista kaikille itsensä tai oman yhdistyksen kehittämisestä kiinnostuneille, kun motivaatio on kohdallaan. Samalla hän muistuttaa, että myös pitkää PORUKALLA

" OLEN SA ANUT YHDISTYSTOIMINNASTA PALJON, JA HALUAISIN VUOROSTANI ANTA A JOTAIN TAK AISIN." pinnaa ja hyviä istumalihaksia tarvitaan. Ensimmäinen taitoavainmerkki kilahti postiluukusta huhtikuun alussa. Seuraavan suorittaminen on jo tähtäimessä, tosin vasta kun loppusuoralla oleva tradenomin tutkinto valmistuu. – Omaehtoisen opiskelun suurin haaste oli oman ajankäytön suunnittelu, Tapani paljastaa. Jenni Tapanin tulevaisuuden suunnitelmat riippuvat työmahdollisuuksista, mutta marttailu on tullut jäädäkseen. – Kun menen käsityöpiiriin, ja vanhempien marttojen päät kääntyvät tervehtimään, minulle tulee kodikas olo. Vanhemmat innostuvat muistelemaan nuoruuttaan, kun olen mukana, Jenni Tapani myhäilee.

MARTAT 3 | 2019

| 55


M ARTTAOPINNOT MARJAHELENA SALONEN

Ryhdy opiskelemaan M

arttajärjestöllä on ollut merkittävä rooli suomalaisessa kansalaiskasvatuksessa. Martat käynnistivät opintokerhotoiminnan jo vuonna 1916, joten arjen taitoja on opeteltu kerhoissa yli sadan vuoden ajan. Vuosi 1963 oli marttajärjestössä nimeltään Taitovuosi. Silloin vahvistettiin taitomerkkien vaatimukset. Ensimmäiset taitoavaimet suoritettiin kaksi vuotta myöhemmin. Marttojen opintotoiminta on muuttunut ja kehittynyt samaan tahtiin ympäröivän maailman kanssa. Edelleen

toiminta tähtää kansalaistaitojen vahvistamiseen ja sujuvaan arkeen. Yhdessä oppiminen kehittää yhteistyötaitoja ja lieventää osaltaan ääri-ilmiöitä ja näkemysten kärjistymistä yhteiskunnassa. Kaiken lisäksi yhdessä opiskeleminen on hauskaa! Marttojen opintotoiminnassa ovat aina läsnä arjen taidot, yhteistyötaidot ja tulevaisuustaidot. Uutta opitaan käytännön kursseilla tai suorittamalla verkko-opintoja; itsenäisesti tai ryhmässä toisten kanssa. Verkko-opiskelu lisää joustavuutta ja valinnanvapautta.

Marttaopinnot ovat käytännönläheisiä ja elämänmakuisia. Opinnoissa voi edetä laajoihin kokonaisuuksiin saakka.

TERVETULOA KAIKKI

Koulutus- ja opintotoiminnan päivittäminen on jälleen ajankohtaista. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden kaltaiset asiat nousevat jatkossa entistä vahvemmin esille, samoin resurssiviisaus, kotivara ja yleensäkin varautuminen. Tietyt asiat pysyvät: sujuva arki, ravitseva ruoka, ympäristöstä huolehtiminen ja taloudellisuus ovat koulutustoiminnan keskeisiä elementtejä. Marttaopinnoissa on kynnys matalalla. Jokainen on tervetullut aloittamaan. Opinnot ovat käytännön- ja elämänläheisiä. Toisaalta esi-

merkiksi taitoavainsuorituksissa pääsee etenemään hyvinkin laajoihin kokonaisuuksiin. Monipuoliset sisällöt ja menetelmät tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden vahvistaa osaamistaan. Marttaopinnoista on mahdollista saada osaamispisteitä ja -todistuksia sekä digitaalisia Open Badge -osaamismerkkejä. Tavoitteena on, että opintosuorituksia voisi tulevaisuudessa hyödyntää entistä paremmin osana muita opintoja. Marttaopinnoista on hyötyä arjessa, työssä ja kouluttautumisessa. Innostu sinäkin oppimaan!


TERVEHDYS

Yhteisen työn ja juhlan vuosi

V

uosi 2019 sisältää ainakin kolme etappia, jotka ovat erityisen tärkeitä sekä Martoille että Naisjärjestöjen Keskusliitolle. Ensinnäkin juhlimme tänä vuonna yhdessä 120-vuotiasta Marttaliittoa. Onnea, upeat martat! Marttajärjestön perustajat tuskin aavistivat vuonna 1899, miten suuri ja vaikuttava heidän pystyttämästään liikkeestä tulisi. On huomattava saavutus, että järjestö kerää yhä, 120 vuotta myöhemmin, lukuisia erilaisia ihmisiä ja kaikkien sukupuolten edustajia tekemään ja vaikuttamaan yhdessä. Marttayhdistyksissä ja marttojen toimintaryhmissä on nykyään noin 44 000 jäsentä. Määrä on vaikuttava. On hienoa, että Martat juhlivat pyöreitä yhdessä Marthaförbundetin kanssa. Tämä näkyy muun muassa juhlavuoden lehdessä, jossa on sisältöä sekä suomeksi että ruotsiksi. Näistä ja monista muista syystä olen iloinen saadessani toimia Marttojen juhlavuoden suojelijana ja monivuotisena jäsenenä. SA AMME TULOKSIA AIKAISEKSI Toinen tärkeä yhteinen etappimme

ovat kevään eduskunta- ja eurovaalit. Tasa-arvon edistäminen on haastavampaa kuin aikoihin. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että me naisjärjestöt löydämme yhteisen äänen, kun toimimme naisille epäedullista politiikkaa vastaan. Parhaimmillaan tuo ääni on vaikkapa silloin, kun Naisjärjestöjen Keskusliiton 400 000 jäsentä esittää yhteisiä vaatimuksia.

Hieno esimerkki tästä saatiin Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokouksessa marraskuussa 2018. Vuosikokous hyväksyi yksimielisesti liiton hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2019–2023, ja myös Martat oli mukana hyväksymässä tavoitteet. Keskeisiin tavoitteisiimme kuuluvat muun muassa ansiosidonnaisen perhevapaan uudistaminen ja pidentäminen 6+6+6-mallin mukaisesti, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen sekä translaki, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Lisäksi vaadimme, että naiset muodostavat puolet tulevasta hallituksesta. Lista on pitkä, eikä siitä puutu haasteita. Määrätietoisella yhteistyöllä voimme onnistua. Naisjärjestöt ovat työskennelleet viime aikoina yhdessä esimerkiksi sen eteen, että alle 18-vuotiaiden oikeus avioitua poikkeusluvalla poistetaan. Työmme tuotti tulosta, ja eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lakialoitteen helmikuussa. Juuri nyt voimme iloita siitä, että uuteen eduskuntaan valittiin kaikkiaan 94 naista. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Haluamme omalla työllämme varmistaa, että tulos näkyy myös vaalikauden päätöksissä.

Meillä tuskin olisi nykyisenlaista sukupuolten välistä tasa-arvoa, jos järjestökenttämme ei olisi alkanut kasvaa ja aktivoitua voimakkaasti 1800-luvun puolivälin jälkeen. Tulevaisuudessa järjestöjen merkitys yhteiskunnan kehittämisessä on vähintään yhtä suuri kuin se on ollut tähän saakka. Lopuksi lainaan Marttojen omaa filosofiaa: ”Ole juuri sellainen martta, kuin sinulle sopii.” Juuri tällaista ajattelua tarvitsemme, kun käymme kamppailua tasa-arvon takapakkia vastaan. Tasa-arvon edistäminen tarvitsee meitä kaikkia, erilaisina ja moninaisina.

ERILAISET IHMISET, SAMA TAVOITE Kolmas etappimme on se, että tänä

vuonna tulee 90 vuotta siitä, kun Martat liittyi Naisjärjestöjen Keskusliiton jäseneksi. Miten hienoa onkaan, että kahden vaikuttavan ja aktiivisen järjestön yhteinen matka täyttää pyöreitä. Aikamme Suomi näyttäisi hyvin erilaiselta ilman kansalaisjärjestöjen valtavaa panosta yhteiskunnan eri alueilla.

Eva Biaudet Kirjoittaja on Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja. Hän toimii Marttojen 120-vuotisjuhlavuoden suojelijana.

MARTAT 3 | 2019

| 57


MONESSA MUK ANA

3

Valkeakosken Uudet Martat keräsivät keskuudestaan toppa- ja ulkoiluvaatteita ja lahjoittivat ne palvelutalo Väinämöiseen.

6

1

Saveron Marttojen Etiopia-iltaan osallistui marttoja eri yhdistyksistä ympäri Kouvolaa. Teija Vanhala Saveron Martoista ja Päivi Kukkola Kouvolan Nykymartoista kertoivat kokemuksistaan marttamatkalta. Opeteltiin injera-leivän tekoa Masarat Alamayon johdolla ja maisteltiin etiopialaisia ruokia. Tilaisuus pidettiin Polven Juustolassa.

4

Tampereen Marttayhdistyksen Tiistai-Martat vierailivat eduskunnassa. Peruskorjattujen tilojen värit ja työn jälki tekivät vaikutuksen marttoihin.

Yhdessä

Kontiolahden Kulhon Marttayhdistys ja Kulhon koulun oppilaat askartelivat yhdessä sinivalkean seinävaatteen juhlistamaan satavuotiasta Suomea ja tuomaan tunnelmaa ruokailutilaan.

7

Willit Martat houkuttelivat jäseniä yhdistyksen vuosikokoukseen jakamalla ilmaisia ämpäreitä, joihin oli painettu Marttojen logo.

5

2

Kaunisnurmen Martat olivat mukana Kouvolan museoalueen Wanhan ajan markkinoilla.

58 | MARTAT 3 | 2019

Ylä-Valtimon Martat järjestivät kestokassitempauksen Maailman vesipäivänä 22.3. Martat antoivat ompelemiaan kasseja Valtimon apteekkiin ja jakoivat kasseja sekä hedelmäpusseja S-Market Venlantorilla. Martat käyttivät omia kangasvarastojaan ja saivat kankaita – pöytäliinoja ja verhoja – myös lahjoituksena ravintola Seiskasta. Kassit ja pussit ommeltiin talkoilla marttailloissa ja kodeissa. Yhteensä kasseja tehtiin 210 ja hedelmäpusseja 90 kappaletta.

8

Nakkilan Nykymartat tutustuivat oppaan johdolla Satakunnan Vihertietokeskukseen.


9

Salon Voimamarttojen vuosikokouksessa kaikki osanottajat saivat aurinkoisen yllätyksen, ämpärillisen appelsiineja.

12

Karkkilan Martat tarjosivat soppaa Karkkilan Ladun Rauhanpatikassa 50 henkilölle. Patikka oli 25 kilometrin pituinen ja martat asettuivat reitin puoliväliin. Kyllä maistui kuuma keitto! Talkoovuorossa martat Heljä, Soile ja Marika.

10

Alajärven Nelimartat voittivat kattauskilpailun, joka pidettiin Kyyjärvellä, kauppakeskus Paletin Naisten illassa. Astiat ja liinat saatiin lainaksi kauppakeskuksen liikkeistä: Marimekolta, Iittala outletistä, sisustus Rustiikista ja Pentikiltä.

11

Hintan Martat tuulettivat kansallispukujaan ja kertoivat pukuihin liittyviä tarinoita Myllyojan seurakuntatalolla Oulussa.

Keittiössä

13

Vuonislahden Marttojen Maistuvilla kyläjuhlilla tarjottiin kekripuuroja: peruna-, nauris- ja puolukkaruispuuroa. Suosio oli niin suurta, että tapahtumasta päätettiin tehdä syksyinen perinne.

14

Rautatehtaan Marttojen marttaillan aiheena oli Kurpitsasta koko menu. Alkujuoma, sosekeitto, pääruoka ja jälkiruoka sisälsivät kaik ki kurpitsaa. Kuvassa tehdään kurpitsasämpylöitä.

15

Oulujoen Marttojen kananmunaillan kunniavieraina olivat illan emännän, Hanna Ruuttusen, omistamat Martta-kana ja Julius-kukko, jotka viihtyivät marttojen sylissä. Martat valmistivat savukalatäytteistä munakasrullaa ja munavoita piirakoiden päälle.

MARTAT 3 | 2019

| 59


MONESSA MUK ANA

17

Kyrön Martat kokoontuivat ystävänpäivänä. Toiset kutoivat sukkia uusille äideille ja toiset askartelivat Liisa Tammisen johdolla onnittelukortteja, joissa oli virkattu reunus.

18

Lapinlahden Martat neuloivat sukat Jukolan hoitokodin asukkaille. Leijonat lahjoittivat langat.

19

Teuroisten Martat valmistivat ulkoiluponchoja ja jalkapusseja ja lahjoittivat ne Elimäen vanhusten palvelutaloihin.

16

Salon Marttayhdistyksen kässäkerholaiset virkkasivat sytomyssyjä Salon aluesairaalan lääkehoitopoliklinikalle. Myssyt luovutti kerhon vetäjä Sirkka Helminen (vas.) ja vastaanotti sairaanhoitaja Johanna Metsäperä.

Kädentaitoja

20

Ristinummen Martat tutustuivat kukkien asetteluun Bernice Holmin opastuksella ja tekivät omat asetelmansa.

21

Korian Aika-Martat kävivät kukkakimppukurssin Kouvolan kukkatalo Rosariumissa. Upeat kimput valmistuivat floristi-Ingan avustuksella.

60 | MARTAT 3 | 2019

22

Kyrön Marttojen kunniamartta Maritta Mäkelä voitti ensimmäisen palkinnon kuvikassidoksisella pöytäliinallaan Marttapiirin järjestämässä Käsin tehtyjen pöytäliinojen kilpailussa. Kyrön Marttojen pitämässä näyttelyssä oli voittajaliinan lisäksi esillä muitakin pöytäliinoja, vanhin vuodelta 1929.


26

Tohmajärven Kemien Martat ompelivat 50 istuinpehmustetyynyä seurakuntatalolle. Pastori Antti Happonen otti vastaan lahjoituksen.

23

Märkäjärven Martoilla on jo joulu mielessä. He valmistelevat joulukuusta, joka peitetään lapasilla. Aikanaan lapaset lahjoitetaan matkailijoille ja muille tarvitseville. Lankoja hankkeeseen on saatu sekä yksityisiltä henkilöiltä että yrittäjiltä. Marttaillassa valmistuu kuuseen ripustettavaa vauhdilla. Projektiin osallistuu marttojen lisäksi myös muita paikallisia käsityöharrastajia.

27

Virtain Martat ovat virkanneet ja kutoneet peitot kahtena viime vuonna syntyneille vauvoille, ja lisäksi neuloneet villasukkia lapsille.

24

Mattisenlahden Martat neuvoivat 5.–6. luokan oppilaille neulomista Liperin Salokylän koululla. Langat ja puikot saatiin Novitalta.

25

Salo-Miehikkälän Martat askartelivat pääsiäisen alla kierrätyskortteja ja lankamunia.

28

Salon Marttayhdistyksen kässäkerho opasti pääkirjastossa, kuinka neulotaan sukan kantapää.

MARTAT 3 | 2019

| 61


ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 103 VUOTTA | Sirkka Haapaniemi 17.5.

Hautjärven Martat 100 VUOTTA | Leena Pitkänen 23.7. Tietävälän Martat 95 VUOTTA | Lahja Kujansuu 1.6. Fors-

san Martat 90 VUOTTA | Leena Peltola 9.5. NumPHODQ0DUWDWŤ Orvokki Toivonen 29.5. 5DMDPËHQ0DUWDWŤ Impi Räty 2.6. Tohmajärven Kemien Martat 85 VUOTTA | Vieno Ukkonen 9.4. Keski-

/DKGHQ0DUWDWŤ Tuulikki Kärki 28.4. ParVLDLVHQ0DUWDWŤ Maila Blomlöf 24.5. LoNDODKGHQ0DUWDWŤ Lisbet Ropo 15.6. KouYRODQ0\Ť Liisa Heikinheimo 9.7. Keski-\YËVN\OËQ0DUWDWŤ Anna-Liisa Huumonen 6DDUHQN\OËQ0DUWDWŤ Kirsti Vertanen 7DLQLRQNRVNHQ0DUWDWŤ Annikki Pitkänen 15.12. Tietävälän Martat 80 VUOTTA | Maija Korpi 7.1. Teuvan 0DUWDWŤ Anneli Honkanen 30.3. PerWXQPDDQ0\Ť Eeva Koski 21.4. PertunPDDQ0\Ť Marjatta Määttänen 21.5. /DXQHHQ0DUWDWŤ Sirkka Oinonen 22.5. .DQQRQNRVNHQ0DUWDWŤ Anna-Liisa Heikkilä $ODNRUNDORQ0DUWDWŤ Eva Katariina Kamppi (WX7Ä…Ä…OÄ…Q0DUWDWŤ Paula Tuohimaa 30.5. Porvoon KarjalaiVHW0DUWDWŤ Anneli Kauvo 1.6. Pihlavan 0DUWDWŤSinikka Saastamoinen 16.6. Parsiaisen MartatŤ3HQWWL,PPRQHQ24.6. 7RKPDMËUYHQ.HPLHQ0DUWDWŤ Marjatta Kopra /DXQHHQ0DUWDWŤ Helvi Meronen 2ULPDWWLODQ0\ŤHilkka Leppä .RXYRODQ0\ŤMarja-Leena Hulkkonen 5ËQQLPËHQ0DUWDWŤ Helena Liukko +DOOLQ0\ŤLeena Liukkonen 22.7. Pertunmaan MyŤ$LOL.RLYLVWR23.7. 7LHWËYËOËQ0DUWDWŤRaili Kuha 31.7. PorYRRQ.DUMDODLVHW0DUWDWŤ Sirkka Suomalainen /DLKDODQ5DSDWWLODQ0DUWDWŤ Liisa Tolonen $ODNRUNDORQ0DUWDWŤ Leila Sinisalo 28.8. Paason Martat 75 VUOTTA | Marja-Liisa Kylvö 24.1. Pih-

ODYDQ0DUWDWŤ Mirja Rekonen 14.2. KanQRQNRVNHQ0DUWDWŤ Leena Vesterinen 3XQWDODQ0DUWDWŤ Aune Väisänen 5DMDPËHQ0DUWDWŤ Heikki Parviainen .LWHHQ6Ë\QHHQN\OËQ0DUWDWŤ Elsa Hartikainen 1.6. Saarenkylän Martat

62 | MARTAT 3 | 2019

Ť Liisa Hätönen 5.6. Porvoon Karjalaiset 0DUWDWŤ Eeva-Liisa Ryynänen 8.6. PirkNDODQ0\Ť Leena Martikainen 16.6. Imatran MyŤ$QQLNNL1HYDODLQHQ18.6. 6DDUHQN\OËQ0DUWDWŤ8OOD.DXSSLQHQ 1XPPHODQ0DUWDWŤ Aila Takala 6XRODKGHQ0DUWDWŤ Rauha Mäkelä -DONDUDQQDQ0DUWDWŤ Sinikka Mäkelä 3XNLQPËHQ0DUWDWŤ Eeva Koistinen 0DDQLQJDQ0DUWDWŤ Tarja Lankinen 11.8. Imatran My 70 VUOTTA | Eeva-Maija Knuuti 3.3.

7XUWRODQ0DUWDWŤ Leila Salo 26.3. PerWXQPDDQ0\Ť Seija Lehikoinen 9.4. JuuDQ0\Ť Liisa Hytönen 17.4. Äänesalon 0DUWDWŤ Kirsti Kivipuro 22.4. Paraisten 0\Ť Lea Forsman 8.5. Pitkälahden MarWDWŤ7\WWL1XUPLQHQ,PDWUDQ0\Ť Raija Salittu-Holopainen 20.5. Herttoniemenrannan Martat Ť+HOHQD Tuisku 7HXYDQ0DUWDWŤ Marjut Urhonen .DUMDODQWO/DDMRHQ0DUWDWŤ Terttu Hovi 6DDUHQN\OËQ0DUWDWŤ Riitta Honkanen 31.5. Savonlinnan MerWDODQ0DUWDWbŤ Ritva Kekki 31.5. KaasPDUNXQ0DUWD7Ť Leena Koivisto 2.6. LaSXDQ0DUWDWŤ Marjukka Joro 4.6. ImatUDQ0\Ť Riitta Koskinen 5.6 KarsturanQDQ0DUWDWŤ Leena Huhtala 6.6. Lapuan MartatŤ$QMD/HKWLPËNL9.6. /DLWLODQ0\Ť Riitta Kojola 11.6. Lapuan 0DUWDWŤ Jaana Pitkluoto 11.6. LokalahGHQ0DUWDWŤ Stiina Kujansuu 19.6. KeiKËVNRVNHQ0DUWDWŤ Seija Riihelä 20.6. +\YLQNËËQNDXSXQJLQ0DUWDWŤ Orvokki Eloranta 1DDQWDOLQ0\Ť Ritva Kaartinen /DDMDODKGHQ0DUWDWŤ Tatu Perttula 13.7. Kiteen Säyneenkylän 0DUWDWŤ Pirjo Porala 13.7. Porvoon KarMDODLVHW0DUWDWŤTaija Viljanen 20.7. LokaODKGHQ0DUWDWŤ Inga Mänttäri 25.7. AsNLVWR+ËPHHQN\OËQ0DUWDWŤ Ulla Saarikoski 7HXYDQ0DUWDWŤ Irmeli Kääpä /DDMDODKGHQ0DUWDWŤPirkko Silvennoinen 3LWNËODKGHQ0DUWDWŤRaija Eloranta 31.7. Pyhtään kirkonkylän MarWDWŤTaina Berlin 4.8. Pitkälahden Martat ŤKirsti Pitkänen 7LHWËYËOËQ0DUWDWŤ Marja-Leena Kaasalainen 11.8. 5HQNRPËHQ0DUWDWŤSirpa Sokura 11.8. 7DLQLRQNRVNHQ0DUWDWŤ Margareeta Sisättö ,WË,NDDOLVWHQ0DUWDWŤ Aila Kleemola .DDVPDUNXQ0DUWDWŤ Aila Forss 3LUWWLPËHQ0\Ť Marita

Laurila 31.8. Askisto-Hämeenkylän MarWDWŤ Hellevi Pastinen 17.9. Tietävälän Martat

65 VUOTTA | Mervi Stenroos 31.1. PihlaYDQ0DUWDWŤ Irja Elo 3.4. Äänesalon MarWDWŤ Heli Rämö 3LKODYDQ0DUWDWŤ Kirsi Särkilä 3DUDLVWHQ0\Ť Sari Rantala 3RUYRRQ.DUMDODLVHW0DUWDWŤ Mariitta Pajunen 5DMDPËHQ0DUWDWŤ Riitta Tukiainen 3LWNËODKGHQ0DUWDWŤ Anni Arola +DOOLQ0\Ť Hannele Tuomas 5DMDPËHQ0DUWDWŤ Tarja Gustafsson 3LKODYDQ0DUWDWŤ Helena Kaliste 6XRODKGHQ0DUWDWŤ Ulla Partanen 1.7. Keski-Jyväskylän Martat Ť Margit Vihersalo 5.8. Keski-Jyväskylän 0DUWDWŤ Sisko Hartikainen 8.8. PitkälahGHQ0DUWDWŤ Anne Mäkinen 8.8. TietäväOËQ0DUWDWŤ Leena Matikainen 15.8. KesNL-\YËVN\OËQ0DUWDWŤ Paula Aalto 4.10. Tietävälän Martat 60 VUOTTA | Helena Vainio 26.5. Haut-

MËUYHQ0DUWDWŤ Eila Lehtonen 11.6. NaanWDOLQ0\Ť Mirja Viitaniemi 12.6. PertunPDDQ0\Ť Taina Into 14.6. KämmenniePHQ0DUWDWŤMari Ristola 25.6. RenkoPËHQ0DUWDWŤ Hely Airio 3.7. Laajalahden 0DUWDWŤ Taina Oksana 4.7. Pirkkalan My Ť Inga Kankainen 10.7. Keski-JyväskyOËQ0DUWDWŤ Sari Satuli 14.8. Pitkälahden 0DUWDWŤAsta Peltoniemi 16.8. Pähkinä0DUWDWŤSirpa Laamanen 26.8. Laajalahden Martat 55 VUOTTA | Tarja Dinsdale 23.3. Raja-

PËHQ0DUWDWŤ Paula Korhonen 14.8. Pitkälahden Martat 50 VUOTTA | Tiina Kärki 31.5. Etu-Töölön 0DUWDWŤ Päivi Alkki 6.6. HerttoniemenUDQQDQ0DUWDŤ Marjo Viitanen-Jänismäki .DDVPDUNXQ0DUWDWŤ Johanna Huovinen 22.7. Renkomäen Martat 45 VUOTTA | Siru Elomaa-Antila 10.6.

5HQNRPËHQ0DUWDWŤ Reeta Tammisto 6.8. Renkomäen Martat 40 VUOTTA | Katja Mantila 11.5. KämPHQQLHPHQ0DUWDWŤ Marjo Suominen 25.5. Kämmenniemen Martat


ELÄMÄNMENO

Osanottomme »Hintan Marttojen pitkäaikainen jäsen Kaisa Manninen nukkui pois 7.11.2018. Hän oli syntynyt 28.4.1929 Kiuruvedellä. Sota-aikana hän kuului Pikkulottiin ja toimi aktiivisesti lottatyössä koko sodan ajan. Kaisa valmistui sairaanhoitajaksi Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna 1951. Hän työskenteli Oulun lääninsairaalassa ja myöhemmin Oulun yliopistollisen sairaalan korvaosastolla leikkaussalin osastonhoitajana. Jäätyään eläkkeelle 1983 Kaisa omistautui perheelleen ja harrastuksilleen, joita olivat Martat, Seniorisairaanhoitajat, Oulun Kansalliset seniorit, kuorolaulu ja senoritanssi. Hintan Marttoihin Kaisa liittyi vuonna 1982. Hän toimi useaan otteeseen hallituksen jäsenenä, emäntänä ja terveysmarttana, osallistui opintokerhotoimintaan ja suoritti kaikki kolme taitoavainta. Hän toimi Hintan Marttojen edustajana Pohjois-Pohjanmaan Martoissa. Hintan Marttojen yhteistyö Turkansaaren ulkomuseon kanssa alkoi vuonna 1982 ja Kaisa oli mukana alusta alkaen opettaen lapsille perinteisiä kotitalous- ja käden taitoja ja kertoen entisajan elämästä. Hän oli mukana myös Turkansaaren naistoimikunnassa. Kaisan aloitteesta Hintan Marttoihin perustettiin vuonna 2011 Seniorimartat, jossa Kaisa toimi aktiivisesti. Kaisalle myönnettiin vuonna 2008 Marttaliiton kultainen ansiomerkki. Tunsimme Kaisan myönteisenä, ystävällisenä ja iloisena marttana. Hän oli aina tukemassa nuorempia ja hänellä oli elämän viisautta ja arjen järkeä. Hintan Martoilla on ollut onnea saada joukkoonsa Kaisan kaltainen osaaja ja lämmin kanssakulkija. Kiitämme Kaisa Mannista yhteisistä vuosista, hänen neuvoistaan ja ohjeistaan. »Syyskuussa saimme suruviestin: ystävämme, marttasiskomme Anna-Kaisa Väänänen (o.s. Rytkönen) oli siirtynyt sateenkaarisiltaa pitkin uusiin maisemiin. Hän oli syntynyt 28.11.1938 Maaningalla ja kuoli 7.9.2018 Vihdissä. Kaisa oli alusta asti toiminnassamme mukana, ja Kaisan ja Erkin pihapiiri oli aina avoinna meille ystäville. Saimme neuvoja ja vinkkejä yllättäviinkin tilanteisiin. Kunhan on ystävä jossain, niin ei ole yksin koskaan. Ei silloinkaan, vaikka ystävä olisi

kaukana. Ja ystävyys, se on aina lähellä. Kaisaa jäivät kaipaamaan tyttäret perheineen, marttasiskot ja työtoverit. Hiiderannan Martat »Kouvolan Karhulankylän Marttoja kohtasi kaksi suru-uutista loppuvuodesta. Yhdistyksemme kunniajäsen Hilkka Pakkanen nukkui ikiuneen 13.10.2018 niin sanotusti suorilta jaloilta 84-vuotiaana. Hilkka oli loppuun asti aktiivisesti mukana elämänmenossa. Hilkan puutarhanhoidon satoa on kantautunut komistamaan ympäri pitäjämme puutarhoja. Hilkka oli kuuluisa myös jauhopeukalostaan. Hänen herkuistaan pääsivät marttojemme lisäksi nauttimaan myös lukuisat myyjäisten ja tapahtumien asiakkaat. Kuorolaulu ja kirjallisuus olivat hänelle sydämen asia. Toisen kunniajäsenemme, 79-vuotiaan Pirkko Pekkolan, elämän liekki sammui sairauden uuvuttamana 13.12.2018. Pirkko oli aina aktiivisesti mukana tapahtumissamme ja niiden järjestelyissä sekä talkootöissä. Tämä martta-asenne seurasi häntä myös viimeisinä vuosina palvelutaloonkin. Kouvolan Karhulankylän Martat muistavat lämmöllä ja kiitollisuudella Hilkan ja Pirkon vuosikymmenten marttailua ja viimeiseen asti kantanutta martta-asennetta. »Jäsenemme Eila Aro menehtyi vaikeaan sairauteen 21.2.2019. Lämmin osanottomme omaisille. Eilan muistoa kunnioittaen, Lapuan Martat »Pitkäaikainen jäsenemme Hillevi Aarnipuro nukkui ikiuneen 87-vuotiaana. Hän oli aluksi Kellon Martojen jäsen, mutta liittyi Patelan Marttoihin pian yhdistyksemme perustamisen jälkeen. Leipominen, ruoanlaitto ja puutarhanhoito olivat lähellä Hillevin sydäntä. Hän oli myös innokas sienimartta. Hillevi suoritti kolme taitoavainta ja erikoisavaimen. Hän sai Marttaliiton myöntämän pronssisen ansiomerkin vuonna 2015. Hilleviä kiinnosti myös matkustaminen. Vielä 80-vuotiaana hän oli mukana Marttojen Kiinanmatkalla. Saimme olla saattamassa hänet haudan lepoon 4.1.2019 Tuiran kirkossa. Lämmöllä muistaen Patelan Martat.

»Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Leena Halinen nukkui pois 79-vuotiaana 28.12.2018. Lämmöllä Leenaa muistaen Karsturannan Martat »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Saara Hämäläinen kuoli 94-vuotiaana 31.1.2019. Pohjois-Juvan Martat muistaa häntä lämmöllä. »Mirja ”Mirkku” Paju (13.12.1952– 16.1.2019) oli Lavian oma tyttö; syntynyt, kasvanut kauniin Karhijärven rannalla ja tehnyt elämäntyönsä Laviassa. Martoissa hän oli aktiivinen jäsen, aina auttamassa ja toiminnassa mukana, josta kiitämme häntä. Saatoimme Mirkun kauniina helmikuisena sunnuntaina haudan lepoon isiensä viereen. Lämmöllä muistaen Lavian Martat »Anja Pentti nukkui ikiuneen 77-vuotiaana 11.12.2018. Hänelle oli myönnetty Marttaliiton hopeinen ansiomerkki. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosien ajan kuolemaansa asti. Vesilahden Marttayhdistys muistaa häntä kiitollisuudella monista vuosikymmenistä. »Rakas marttaystävämme Anita Ristolainen nukkui pois 74-vuotiaana 23.11.2018. Anita toimi aktiivisena marttajäsenenä ja hallituslaisena vuosia. Ystävää lämmöllä muistaen Keihäskosken Martat. »Marjatta Tammilehto nukkui pois 96-vuotiaana 8.8.2018. Hän oli aktiivisesti mukana toiminnassamme vuodesta 1937 alkaen. Muistamme Marjatta-ystäväämme lämmöllä. Hirvaan Martat. »Ilomantsin Marttayhdistyksen jäsen Veera Jeskanen (synt. 20.9.1917) nukkui levollisesti tuonilmaisiin 1.2.2019. Reilu 82 vuotta marttajäsenyyttä ja aktiivista toimintaa rajan taakse jääneessä Melaselän Marttayhdistyksessä, joka myöhemmin toimi Nehvonniemessä ja lähikylissä, ja vielä 40 vuotta mukana Ilomantsin yhdistyksessä. Ollos iäti muistettu.

MARTAT 3 | 2019

| 63


M ARTTARISTIKKO

SHUTTERSTOCK

Ristikon ratkaisu s. 65

64 | MARTAT 3 | 2019


MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 3/2019?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Novita lahjoittaa tuotepaketteja

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

martat.fi/tuetaan-tulevaisuuden-harrastajaa

Postinumero ja -toimipaikka

Tunnus 5001880

»Tempaus toteutetaan syksyn 2019 aikana. Novita lahjoittaa mukaan ilmoittautuneille kässämarttaryhmille 300 euron arvoisen tuotepaketin, joka sisältää muun muassa 5 kg villasekoitelankaa. Tempauksen kuvia ja tarinoita hyödynnetään Marttaliiton ja Novitan viestinnässä. »Paketteja on rajoitetusti. Ilmoita kässäryhmäsi mukaan 31.7. mennessä osoitteessa

Lähiosoite

00003 Vastauslähetys

Novita ja Marttaliitto kutsuvat kässämartat mukaan Tuetaan tulevaisuuden harrastajaa -tempaukseen. Toiveena on, että martat opettavat nuorille kädentaitoja, esimerkiksi villasukan kantapään tekemistä. Näin siirretään taitoja ja perinnettä uusille harrastajille.

Nimi

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen historiateosta On suurempi koti. PALVELUKORTTI

†Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. †Osoitteenmuutos alkaen

/

2019

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite

Marttojen some-kanavissa on kuhinaa ja kymmeniä tuhansia seuraajia. Seuraa, tykkää, kommentoi!

Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

Katso myös Youtube/ MartatTV.

MARTAT 3 | 2019

| 65


LIEKEISSÄ

Marttaliiton hallituksen jäsenet kertovat, mihin tuntevat vetoa.

MITEN K ÄVI?

SONJA HA APAKOSKI

MINULTA ON usein kysytty: ”Monta-

ko tutkintoa sinulla on, kun opiskelet koko ajan?” Totta, minulla on useita tutkintoja, mutta kaikki opinnot tukevat toisiaan jollakin tavalla. Opiskelussa on mielenkiintoista se, että asioita lähestytään eri koulutuksissa eri näkökulmista. Vaikka olisit ottanut lähes samannimisiä kursseja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, niiden sisältö on erilainen. Näin sinulle kehittyy esimerkiksi viestinnästä tai johtamisesta laajempi kuva, kuin jos suorittaisit yhden kurssin.

66 | MARTAT 3 | 2019

INNOSTUS OPPIMISEEN on saanut minut tavoittelemaan jatkokoulutuspaikkaa yliopistossa. Katsotaan, tavoitanko näin yhden unelmistani. Unelmat ja tavoitteet vaihtelevat eri ihmisillä. Tarvitsemme unelmia ja tavoitteita, joihin kurkottaa. Tärkeää on löytää se oma, jatkuva, ikuisen opiskelun into. Se pitää meidät pirteinä ja kehittyvinä. Toivotan jokaiselle martalle opiskeluintoa!

kestävä

ar

i ark

N

JATKUVA OPPIMINEN voi olla intohimo tai mukavaa ajanvietettä. Tutkintotavoitteinen opiskelu saattaa olla raskasta, kun aikataulut painavat päälle. Erityisen haastavaa tämä on, jos opiskelee työn ohessa. Jatkuva oppiminen voi olla myös harrastus. Martoissa voi koko ajan oppia omaksi ilokseen, ja sitä iloa voi jakaa muillekin. Itse olen opiskellut Martoissa taitoavaimia ja osaajapasseja. Parasta on ollut se, että näissä opinnoissa oppiminen heijastetaan marttailuun ja arkeen, jolloin näkökulmat laajenevat kuin itsestään.

m

ever stop learning, jatkuva oppiminen, elinikäinen oppiminen – näitä sanoja käytetään, kun puhutaan itsensä kehittämisestä. Jo yli 35 vuotta sitten meille opiskelijoille sanottiin, että yhteiskunta ja työ muuttuvat, joten yhden ammatin hankkiminen ei riitä. Tänä päivänä eri aloilla tarvitaan moniosaajia ja asiantuntijoita, ja työntekijöiltä vaaditaan itsensä johtamista oppimisen kautta. Jos olet ammatiltasi kotitalousopettaja, voit täydentää asiantuntijuuttasi eri osa-alueilla ja näin laajentaa työtäsi.

#

Ikuisen opiskelun into

»Tänä vuonna viisi marttaa perheineen kokeilee keinoja, joilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Porvoon Nykymarttojen puheenjohtaja Liini Laes tarttui perheineen lämmityshaasteeseen. – Kun muutimme 3,5 vuotta sitten omakotitaloon, meidän oli alettava ajatella sähkönkulutustamme; turhaa tuulettamista, pitkiä suihkuja ja kotimme lämpötilaa. Kun saimme lämmityshaasteet, huomasimme iloksemme, että olimme tehneet aika monia näistä jo etukäteen, Liini Laes kertoo. Miten kävi? Lue perheen kokemuksista osoitteessa www.martat.fi/hiilipihit

ta t.fi

HA ASTE

»Suomessa on noin 44 000 marttaa perheineen. Jos jokainen martta pudottaisi kotinsa lämpötilaa kahdella asteella, säästyisi 1 100 henkilön kokonaishiilijalanjälki. Jos kaikki martat vaihtaisivat tuulisähköön, säästyisi 2 300 henkilön kokonaishiilijalanjälki. »Pienet teot muodostuvat suuriksi ilmastoteoiksi, kun teemme ne koko marttaporukan voimin! LUE LISÄÄ: www.martat.fi/kestava-arki www.sitra.fi/elamantapatesti LÄHTEET: www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/ Ilmasto-opas: bit.ly/2uWFUMW Haastattelut: Michael Lettenmeier ja Viivi Toivio/ D-mat Oy Lämpökuvaaja Pekka Silvenoinen/ Oivaenergia


HIILIPIHIT

Askeleita kestävään arkeen

PIENENNÄ PÄ ÄSTÖJÄ, TULEE SÄ ÄSTÖJÄ MERJA FORSMAN

TIL ANNE ON TÄ M Ä

SELVITÄ , MIETI, TOIMI

Asuminen muodostaa noin kolmanneksen suomalaisten hiilijalanjäljestä. Siitä noin 60 prosenttia muodostuu lämmityksestä. Päästöjä ajatellen paras koti on neliöiltään kompakti A-energialuokan asunto, joka sijaitsee lähellä palveluja tai työpaikkaa ja lämpenee uusiutuvalla energialla, kuten maalämmöllä, aurinko- ja tuulienergialla tai ekologisella kaukolämmöllä. Asumisen päästöjä voi pienentää myös parantamalla kodin energiatehokkuutta. Osa säästöistä syntyy omia arjen tottumuksia muuttamalla.

»Selvitä, millaisia vaihtoehtoja kotinne lämmitykseen on. Mitä ne maksavat ja paljonko lämmitysjärjestelmän vaihtaminen vaikuttaisi hiilijalanjälkeenne? »Tartu haasteeseen: kokeile kuukauden ajan asumista 18–19-asteisessa kodissa. Voit yllättyä, miten nopeasti viileämpään tottuu. Yhden asteen pudotus säästää noin 5 prosenttia lämmityskuluissa. »Joko teillä virtaa ekosähkö? Vertaa vaihtoehtoja ja hintoja. »Suurin osa lämmöstä karkaa katosta. Pientalossa yläpohjassa pitäisi olla 60 cm:n

eristekerros. Tiivistä ikkunat. Käytä verhoja öisin. Näin voit säästää satoja euroja vuodessa. »Älä säästä painovoimaisessa talossa sulkemalla talvella venttiilit ja luukut. Pidä huolta siitä, että ilma vaihtuu. »Älä läträä lämpimällä vedellä. Vartin suihku voi vastata jopa yhtä sähkösaunakertaa. Veden lämmittäminen muodostaa liki kolmanneksen asuntojen lämmitysenergian kulutuksesta. »Pesetkö puolipuhdasta pyykkiä? Kyseenalaista pyykinpesunormisi ja säästä rahaa, aikaa ja vaatteita. Pese matalammilla lämpötiloilla.

HUOM! Jutun laskelmissa ei otettu huomioon lämmitysenergiankulutukseen liittyvien tekojen päällekkäisyyksiä.

Pienennä myös hiilivarpaanjälkiä:

16,5 %

Vaihda mökin peruslämmitys kuivanapitolämmitykseen. Säästät satoja euroja vuodessa. (Mökkeilyn prosentti on laskettu kokonaishiilijalanjäljestä.) Laske kodin lämpötilaa kahdella asteella. Vaihda ikkunoiden tiivisteet. Puolita suihkuaika 8 minuutista 4 minuuttiin. Sulje verhot öisin. Pidä kylmällä säällä verhot kiinni päivälläkin huoneissa, jotka eivät ole käytössä.

8 % 3 % 3 % 3 %

3

tapaa, jolla asumisen hiilijalanjälki pienenee

–48 % Investoi ilmalämpöpumppuun (24 %) ja hanki aurinkokeräimet (20 %). Vuokraa yksi huone (n. 10 m²) Airbnb-käyttöön 16 viikoksi vuodessa (4 %).

–58,5 %

–74,4 %

Vaihda maalämpöön (42 %) ja ekosähköön (16,5 %).

Vaihda sähkölämmitteisen kodin lämmitys ja muu käytettävä sähkö ekosähköön (58 % + 16,5 %).

MARTAT 3 | 2019

| 67


JÄ S E N KORT T I

Ihan puhdasta  Siivoa keittiön kaapit ja ovet.  Pyyhi myös yläkaappien päältä.  Pese pyykinpesu- ja astianpesukone.  Pidä ikkunanpesutalkoot ystävän kanssa.

siivous kalenteri syksy

kesä

kevät talvi

 Tarkista, missä kunnossa siivousvälineesi ovat.  Vie matot ja vuodevaatteet ulos pakkasella.  Sulata ja puhdista pakastin pakkassäällä.

 Puhdista jääkaappi. Imuroi myös jääkaapin takaa.  Puhdista terassikalusteet kesäkuntoon.  Pese lattiakaivot.  Pidä poistoilmaventtiilit puhtaana.

 Pese sauna. Saat hyvät löylyt.  Pyyhi ovet ja ovenkarmit.  Siivoa kylppärin kaakelit ja saumat.  Puhdista uuni ja liesi.

Profile for Marttaliitto

Martat-lehti 3/2019