Sujuvaa appeen tekoa MÄKELÄN MAATALOUSYHTYMÄSSÄ SUJUVOITETAAN TÖITÄ LEAN-OPEIN. KOLME VUOTTA SITTEN TILALLA UUSITTIIN REHUPIHA JA TEHOSTETTIIN SEOSREHUN VALMISTUSTA.
K
T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N
alajoen Käännän kylässä sijaitsevassa maatalousyhtymässä investoidaan pala kerrallaan. ”Samana vuonna ei voi tai kannata tehdä kaikkia muutoksia. Ensi vuonna meillä on edessä yrittäjyysaikamme suurin investointi, kun jatkamme navettaa ja tuplaamme lehmämäärän”, Jukka Mäkelä kertoo. Hän omistaa maatalousyhtymän yhdessä Asko Mäkelän ja Pauliina Mäkelän kanssa. Kolmikko aloitti yrittäjinä neljä vuotta sitten. ROBOTTILYPSYYN tilalla otettiin varaslähtö jo syksyllä, kun ensimmäinen, uutena hankittu robotti asennettiin 75 lehmälle. ”Ajattelimme, että on hyvä totuttaa lehmät jo tässä vaiheessa lypsyasemalta robotille. Se helpottaa ensi vuoden töitä.” Sadan metrin päähän navetasta rakennettiin kolme laakasiiloa kolme vuotta sitten tehostamaan seosrehun valmistusta. Rehuaumat jäivät historiaan, mutta paalirehua käytetään vielä jonkin verran nuorkarjalle ja tarpeen mukaan myös lehmille. Nyt säilörehu nostellaan etukuormaajalla ja rehuleikkurilla 20 kuution seosrehuvaunuun laajalla betonilaatalla, joka on laakasiilojen edessä. Se hankittiin vuonna 2017. Yhdessä siilossa olevasta murskeviljatuubista
Jukka (vas.), Pauliina ja Asko Mäkelän yhteistyö sujuu kitkatta, mikä näkyy hyvinä tuotantotuloksina. Pauliina ja Jukka ovat aviopari, Asko ja Jukka veljeksiä. Ensi vuonna navettaa jatketaan toisesta päästä ja eläinmäärä nousee nykyisestä 75:stä 140 lehmään.
nostetaan etukuormaajan kauhalla viljat ja samasta siilossa olevat kivennäiset säilörehun sekaan. Sekä etukuormaajassa että seosrehuvaunussa on vaaka. Laakasiiloilta apevaunu vedetään 25 vuotta vanhalla, massiivisella Fordilla navetan kyljessä sijaitsevalle rypsirouhesiilolla, josta valutetaan kauko-ohjauksella valkuaisrehu seosrehuvaunuun. Jos rehun kuivaainepitoisuus on korkea, rehun joukkoon ruiskutetaan vielä navetan ovella vettä. Veden lisääminenkin onnistuu kaukosäätimellä ilman,
että tarvitsee nousta hytistä. ”Kaukosäätimet ovat olleet hyvä investointi. Ne säästävät paljon työaikaa ja maksavat vain 600 euroa kappaleelta”, Asko Mäkelä sanoo. Rehua sekoitetaan ennen jakamista 5–10 minuuttia, jottei ape jauhaannu liian hienoksi. Seosrehusatsin tekeminen ja jakaminen vie yhdeltä ihmiseltä puoli tuntia. Seosrehu jaetaan lypsylehmille kerran päivässä ja joutilaille joka toinen päivä. Rehuautoa aikanaan ajanut Jukka Mäkelä nostaa esille vielä yhden asian, joka edistää rehulogistiikan toimivuutta. ”Liittymän maantieltä navetalle ja rehupihaan pitää olla riittävän avara, jotta rehuautojen ja traktoriperäkärry-yhdistelmien on helppoa ja turvallista kulkea sekä kesällä että lumivallien välissä talvella. Teimmekin kokonaan uuden liittymän navetalle uusiessamme rehupihan.” Jukka kannustaa vierailemaan muiden maitotilojen rehupihoilla, kun tilalla suunnitellaan rehupihan uusimista. Mäkelätkin saivat parhaat vinkit toisilta yrittäjiltä. REHUPIHAINVESTOINTI laaka siiloineen maksoi kolme vuotta sitten hieman yli 100 000 euroa. Seuraavana vuonna tilalla sanee rattiin konehalli siten, että traktori ja seosrehuvaunu mahtuvat sinne katon alle. MAITO JA ME * 21
MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 21
19.11.2019 11.18