Maito ja me 3/2022

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 3 — 2 0 2 2

VINKIT SISÄRUOKINTAKAUTEEN JA HYVINVOINTIIN SÄÄSTÖÄ REHUKULUIHIN 12 MAME0321_heidi.indd 1

VASIKAT VIERIHOIDOSSA 18

VALIO ELÄÄ AJASSA 32 13.9.2022 14.19

A-REHULTA TILASI TARPEISIIN SOPIVAT REHUT Kun säilörehu on hyvää, on täydennysruokinta helppoa, eläimet pysyvät terveinä ja tuottavat sekä litroja että pitoisuuksia. Jos säilöntä ei syystä tai toisesta onnistu, lehmien karkearehusta kadonneita megajouleja on korvattava ostorehulla. Tavoitteista kannattaa pyrkiä pitämään kiinni oikein suunnitellulla ruokinnalla – ja väkirehuihin panostamalla. A-Rehun rehuvalikoimasta löydät niin laadukkaat täydennysrehut kuin apekomponentit.

Tilaa rehut suoraan tuottajapalvelustamme p. 020 472 7060 tai verkkokaupastamme a-kauppa.fi

MAME0321_heidi.indd 2

13.9.2022 14.19

2 2 0 2 — 3 0 SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a RUOKINTA JA HYVINVOINTI

Pääkirjoitus……..…………..…........…...………04 Alkutuotantojohtaja...……...….…….…...…05 Uutiset.......………………………….....….........…06 Toimitusjohtajalta..................…...…….....…11 Säästöä rehukuluihin...............................12 12

Hyvinvointia vasikoiden vierihoidolla...18

26

Talouspolitiikka suitsii inflaatiota........20 Inventoi, analysoi ja budjetoi rehut.....24 Neljällä korjuulla parempaa laatua......26 Laidunnus pienellä peltopinta-alalla..28 Valio nyt ja tulevaisuudessa..................32 18

Hallituksen puheenvuoro.................……39

28

Tukitoimet auttavat jaksamaan...........40 Työ kevyeksi.........................................……42 Nasevasti.....…......................................……43 Talous..….…........................................………45 Asiantuntija vastaa…..…..……......…………46

20

Eläinlääkäri vastaa..….......….....…..…..……47

32

Laboratoriossa.......................................…48 Koneklinikka...….....................................…50 Hallittu uudistus.......................................52 Uutta Valiolta….........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58 Valion ilmasto-ohjelma.........................…61

56

Me yrittäjät..………..............…...............……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 7.12.2022. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

24

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAME0321_heidi.indd 3

13.9.2022 14.19

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Tulevaisuus tehdään tänään

V

uosi alkaa sisäisen kalenterini mukaan syksyllä. Silloin on aina aloitettu uudet jutut ja suunniteltu tulevaa, niin töissä kuin vapaaajalla. Aikakäsitys lienee jäänyt päälle koulu- ja opiskeluajoilta. Viljelijän vuosikellossa alkusyksy on vielä kiireistä rehunteon aikaa, kunnes sisäruokintakaudella kerkeää pohtia jo hieman pidemmällekin.

Kun nykyhetkessä on meneillään paljon, ei tulevaisuutta välttämättä pysty ajattelemaan ainakaan kovin syvällisesti. Mutta tulevaisuus, se tulee joka tapauksessa. Avoin, kiinnostunut ja ratkaisukeskeinen asenne auttaa taklaamaan haasteet sekä näkemään uudet mahdollisuudet.

Eläinten ruokinnassa ja hyvinvoinnissa tehdään sekä tutkimuksessa että tiloilla pieniä ja suuria oivalluksia, joka päivä. Aidataan lehmille laidun ja päästään kesäkaudella vähemmällä (s. 28), hyödynnetään rehuanalyyseja ja -näytteitä (s. 24 ) tai korjataan säilörehusta vielä neljäskin sato (s. 26).

Valio haluaa olla luomassa ruoantuotannon kestävää tulevaisuutta ja kannattavaa liiketoimintaa.

Siksi katseemme on nykyhetken lisäksi pitkällä horisontissa. Millä keinoin olemme tuota tulevaisuutta kohti menossa, lue siitä lisää Valion johtoryhmän jäsenten Elli Siltalan ja Tuomas Salusjärven haastattelusta sivulta 32 alkaen.

Inspiraatiota syksyyn!

ANNA JAL A S- KARJAL AI NEN Toimituspäällikkö

04 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 4

13.9.2022 14.19

AJA

HT NKO

AIST

A

Optimoi ja varaudu

V

enäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli puoli vuotta, ja sen välilliset vaikutukset näkyvät myös meillä Suomessa.

Erityisesti energiamarkkinoiden epävarmuus ja voimakkaasti kallistunut energian hinta ovat heikentäneet EU:n ja Suomen talousnäkymiä. Maitomarkkinoilla ja valiolaisessa maitoketjussa on onneksi tapahtunut myös positiivisia asioita, ja maidon tuottajahintojen nousu on kirinyt kiinni äkillisesti kohonneita maidontuotannon muuttuvia kustannuksia.

maitotilayrityksissä varavoiman käyttöön on varauduttu lähinnä myrskyjä silmällä pitäen.

Ensi talvena varautumista tarvitaan myös suunnitelmallisia, lyhyitä, sähkökatkoja varten, koska sähköenergiasta voi tulla pula. Toivottavasti näin ei kuitenkaan tapahdu.

Maitotilayritysten sähköstä maksama hinta vaihtelee voimakkaasti tilojen välillä sähkösopimuksesta riippuen. Sähköntarpeen mittasuhteista kertoo, että jos sähkön hinta nousee yhdellä sentillä per kilowattitunti kaikilla valiolaisilla tiloilla, se nostaa maidon tuotantokustannuksia yhteensä noin 2,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Sähkön ja energian hinnan”Ensi talvena nousut lisäävät luonnollisesti myös Valion kustannuksia. varautumista

Ensimmäinen, ja vuoden tärkein, säilörehusato onnistui suurimmalla osalla maitotiloista hyvin sekä laadullisesti tarvitaan myös että määrällisesti. Tämä on Inflaation vaikutukset ovat sähkökatkoja tärkeää, koska nurmirehu on tällä hetkellä käsin kosketeltavia.

Maatalouden tukijärjestelmissä keskeinen osa maitoketjuamvarten.” me. Ikävä kyllä kaikki tilat ei ole automaattista inflaatioeivät välttyneet kuivuudelta. korjausta. Suomessa tukien osuus tilojen liikevaihdosta on vaikeista Tätä kirjoitettaessa viljojen hintataso on tullut alaspäin luonnonolosuhteista johtuen loppukeväästä yli sata euroa tonnilta, mikä on korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin, ja hallitsemattomaksi päästessään infkotieläintuotannon näkökulmasta hyvä asia.

Rehuviljan hinta on kuitenkin Suomessa edellaatio uhkaa nakertaa suomalaisten leen kaksinkertainen pidemmän aikavälin keskitilojen kilpailukykyä suhteessa arvoon verrattuna. muihin EU:n sisämarkkinoilla toimiviin tiloihin.

Kevään aikana rypsi ja rapsi kallistuivat poikkeuksellisen rajusti. Kesän mittaan hintataso Yleinen kiinnostus ruoan alkutuotantoa kohtaan ei ole vuosilaski. Ranskan viljapörssissä odotukset marraskuun 2022 hintatasoksi ovat laskeneet rapsin kymmeniin ollut niin suurta kuin nyt. Vaikeat ajat palautosalta toukokuun yli 850 euron noteerauksesta tavat mieliin ihmisten perussyyskuun alun noin 600 euroon tonnilta. tarpeet myös vauraissa länsiTuotantopanosten hinnat ja niiden väliset maissa sekä tosiseikan, että hintasuhteet voivat lähiaikoina vaihdella erittäin ruoantuotanto ja huoltovoimakkaasti. Tarvetta tuotannon optimointiin, erityisesti ruokinnan osalta, on tavanomaista varmuus eivät ole itsestään selviä asioita. enemmän.

Sähkö on lyhyessä ajassa kallistunut poikkeuksellisen paljon ja nähtävissä on uhkakuvia sähkön toimitusvarmuuteen liittyen. Tähän saakka

I LKKA POHJAMO A lkutuotanto­j ohtaja Valio Oy

MAITO JA ME * 05

MAME0321_heidi.indd 5

13.9.2022 14.19

UUTISET JARI KO STE T

Hyödynnä Valman uudet ominaisuudet

V

alman tärkeimpiin sisältöihin pääset nopeasti käsiksi TaskuValman kautta. TaskuValmaan on koottu muun muassa maidon laatuun ja hintoihin, keräilyaikatauluihin sekä tuoreimpiin uutisiin ja tapahtumiin liittyvät linkit, ja se on suunniteltu erityisesti mobiililaitekäyttöön.

Tasku Valma

TaskuValman löydät Valman sinisen yläpalkin kuvakkeesta, QR-koodi-painikkeen vierestä.

Vinkkejä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen saat Ruokaviraston oppaista.

Kuvassa pensastasku saalista pyytämässä.

Tutustu luonnon monimuotoisuusoppaisiin Kiinnostaako luonnon monimuotoisuuden edistäminen, ja haluaisit oppia lisää monimuotoisuutta tukevista käytännön toimista tilallasi?

Kuuntele Valman sisältöjä

V

almasta löytyy Teksti puheeksi -toiminto, jonka avulla voit kuunnella haluamasi sivun sisällön puheena. Sinisen Kuuntele-kuvakkeen löydät kuunneltavissa olevien sivujen ylälaidasta. Toiminto tukee sekä suomen että ruotsin kieltä.

R

uokavirasto on julkaissut Luonnon monimuotoisuus maatilalla -verkko-oppaan (LUMO-opas), johon on kerätty viljelijöiden käyttöön käytännönläheistä tietoa luonnon monimuotoisuuden hyödyistä sekä monimuotoisuuden tunnistamisesta maatilalla. Oppaasta saat tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuustyön toteutuksesta tilallasi sekä vinkkejä rahoitusmahdollisuuksiin. Oppaassa ei käsitellä yksityiskohtaisesti viljelijätukien ehtoja.

Perinnebiotooppien luontotyypin mukainen hoito -oppaasta saat sen sijaan tietoa perinnebiotoopeista sekä niiden hoitamisesta ja tunnistamisesta. Oppaiden lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä tai kirjautumista.

Yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa Ruokavirasto tarjoaa myös ensimmäisen AMK-tasoisen LUMO-kurssin, jonka kurssimateriaalina LUMO-opas toimii. Kurssilla tehdään maatilalle suunnitelma luonnon monimuotoisuuteen liittyen, ja kurssin voit suorittaa avointen opintojen kautta.

Tutustu oppaisiin ja ilmoittaudu kurssille: ruokavirasto.fi/lumo

06 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 6

13.9.2022 14.19

BBC STO R YWO RKS CO MMERCIAL PRO DUCTIO N S

UUTISET

Uutta!

Proteiinirahkoja kartonkikippoihin

Valio mukana Age of Change -sarjassa

V

Valio on mukana Age of Change: The Business of Survival -filmisarjassa, jonka meille on tuottanut BBC StoryWorks CommercialProductions. Sarjan jokaisessa jaksossa keskitytään yhteen yritykseen, joka on ratkaisemassa aikamme suurimpia haasteita.

alio PROfeel® proteiinirahkat siirtyvät asteittain kartonkikierrätykseen soveltuviin pikareihin. Ensimmäisinä uuden pakkauksen saavat proteiinirahkojen sokeroimaton uutuusmaku, omena-kaneli sekä sokerilla makeutetut maut mansikka, vadelma, mustikka ja vanilja.

Nämä pakkaukset voi jatkossa laittaa huuhdeltuina kartonkikierrätykseen.

Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa kaikki tuotepakkauksemme valmistetaan kasvipohjaisista tai kierrätetystä materiaaleista ja että ne ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä.

N

oin viiden minuutin mittainen jakso on kuvattu helmikuussa Haapavedellä, Keskitalon ja Vuorenmaan maitotiloilla sekä Valion Haapaveden juustolassa. Kerromme filmillä keinoistamme pienentää oman toimintamme ilmastovaikutuksia. Jaksossa esitellään muun muassa biokaasun tuotantoa Vuorenmaan tilalla. Maitotilayrittäjät Tuukka ja Kaisa Laitila ja Janne Vuorenmaa sekä Valion Ilmastotiimin kehityspäällikkö Robert Harmoinen kertovat, miten näemme maidontuotannon tulevaisuuden.

Jos jaat Valion jaksoon liittyvää materiaalia omissa somekanavissasi, muistathan mainita sarjan virallisen hashtagin: #AgeOfChange Koko sarja nähtävissä osoitteessa: ageofchangeseries.co.uk

Ilmastoviisasta valiomaitoa

T

ämän lehden välistä löydät Valion uuden ilmastooppaan maitotiloille: Ilmastoviisasta valiomaitoa – vinkkejä raakamaidon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Valion ilmastotiimin kokoamassa oppaassa kerrotaan, miten oman tilan hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa konkreettisin keinoin – talouskulma ja eläinten hyvinvointi huomioiden. Valion tavoitteena on nollata maidon tuotantoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ratkaisuja löytyy sekä alkutuotannosta, teollisuudesta että kulutuksesta.

Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut – innostavia lukuhetkiä!

ILMASTOVIISASTA VA Vinkkejä raakamaidon

LIOMAITOA

hiilijalanjäljen pienentä

miseksi

1

32016816_Maitotilan_ilm

asto-opas_210x148mm.

indd 1 30.8.2022 12.37

MAITO JA ME * 07

MAME0321_heidi.indd 7

13.9.2022 14.19

AN U ARTJO KI

UUTISET

@leutola.farm Rakkaudesta lajiin ja puhtaaseen kotimaiseen ruokaan. #suomalaisenruoanpäivä #hyvääsuomesta #valiomaitoa #rehunteko

Syksyn makuja ja ideoita edulliseen arkiruokaan Valio.fi:stä!

Sisäministeri Krista Mikkonen (toinen oik.) oli kiinnostunut ilmastoaiheista vieraillessaan Farmarissa Valion osastolla. Ilmastotiimin johtaja Juha Nousiainen (toinen vas.) kertoi Mikkoselle Valio-ryhmän askeleista kohti hiilineutraalia maidontuotantoa.

Farmarin ja Nivalan maaseutunäyttelyn tunnelmia

V

alion messuosastoilla vieraili runsaasti ammattilaisia ja kuluttajia niin Farmarissa Mikkelissä 30.6.–2.7. kuin Nivalan maaseutunäyttelyssäkin 19.–20.8.2022. Kaikkiaan messuvieraita kävi Farmarissa noin 59 000 ja Nivalassa 12 500.

Valion messuosastolla vierailijat saivat tutustua esimerkiksi Valioryhmän tekemään ilmastotyöhön, uutuustuotteisiimme ja biokaasulla kulkevaan maidonkeräilyautoon. Maitotilayrittäjien palveluista esillä olivat mm. Valion Eläkekassan vakuutuspalvelut, Valmakauppa, uusi antibioottitesteri sekä Väreen aurinkosähköjärjestelmät.

Lapsille oli järjestetty Valion osastolla monipuolista ohjelmaa.

Lisäksi Valio-ryhmän toimihenkilöt osallistuivat näyttelyiden aikana eriaiheisiin paneelikeskusteluihin.

Voit lukea lisää näyttelytunnelmia Valman uutisista.

TULOSSA

Syksyn Valio Talk

T

ervetuloa kuulolle Valion omistajayrittäjien Valio Talk -webinaariin torstaina 20.10. klo 9.30–11! Webinaarissa kuulet ajankohtaisista aiheista Valion liiketoimintaan ja markkinoihin liittyen, ja lisäksi keskustelemme maitotilayrittäjyyteen liittyvistä ammattiaiheista.

Etukäteiskysymyksiä voit lähettää Valmassa julkaistavan Valio Talk -ennakkouutisen kommenttikentän kautta. Webinaarin liittymis- ja rekisteröitymislinkki julkaistaan Valmassa. Tervetuloa mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa yhdessä pöydässä!

08 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 8

13.9.2022 14.19

TULOSSA

JO HAN N A PAAVO L AN KOTIALBUMI

VA PA A L L A

Rohkeutta musiikista Hiiliviljelijäkoulutukset

H

iiliviljelijäkoulutuksia järjestetään tänä vuonna 8.–9.11.2022 ruotsinkielisenä hybridikoulutuksena (Pietarsaari/webinaari), 29.–30.11.2022 webinaarina, ja ensi vuoden alussa 24.– 25.1.2023 livekoulutuksena Tampereella.

Ilmoittautuminen tuleviin koulutuksiin aukeaa noin kaksi kuukautta ennen tapahtumaa Valmaan – seuraathan Valman uutisointia!

Sorkkahoidon webinaarit

V

uoden 2023 alusta vastuullisuuslisän ja maidon keräilyn edellytyksenä ovat sellaiset toimintatavat sorkkahoidossa, jotka oikeuttavat Nasevan sorkkahoidon arvosanoihin 1 tai 2.

Tule kuulemaan lisää Riittävä sorkkahoito ja sen todentaminen -webinaareihin.

Osallistumislinkit löydät Valman tapahtumakalenterista.

Webinaari maitotilayrittäjille to 6.10.2022 klo 12–14 (suomeksi) ti 18.10.2022 klo 12–14 (ruotsiksi) Webinaari eläinlääkäreille ke 19.10.2022 klo 13–15

Maitotilayrittäjä Johanna Paavola, 45, laulaa somessa ja keikoilla.

P

ari vuotta sitten halusin päästä eroon epävarmuudestani laulajana. Muun yleisön puuttuessa päätin laulaa lehmille ja latasin karaokesovelluksella tehtyjä lauluvideoita tilamme Facebook-sivulle. Pääsiäisenä 2020 julkaisemani Hijo de la Luna -kappaleen suosio pääsi yllättämään. Nykyään julkaisen videoita silloin tällöin. Joskus on pitkiäkin taukoja. Lehmät tietävät kuitenkin mitä on tulossa, kun tuon soittokamat navettaan.

Viime kesänä bändini esiintyi muun muassa Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla, ja mielellään esiintyisimme enemmänkin. Keikkamyyjä tai manageri voisi olla hyvä, itse en ole mikään myyjä. Sävellän ja sanoitan kappaleemme itse, ja ohjelmistoa on kertynyt jo mukavasti. Säveltäminen lähtee usein jostakin tekstinpätkästä. Saatan istua pitkiäkin aikoja pianon ääressä. Joskus taas on parempi jättää idea hautumaan.

Tulin maatilalle miehen myötä, eli tavallaan tämä elämäntapa ei ollut puhtaasti oma valintani.

Musiikki on ollut oma tärkeä juttuni, jonka kautta pääsen toteuttamaan itseäni – ja purkamaan elämän tärkeitä asioita. Tämä on ollut myös rohkeusprojekti. Vaikka välillä olo on edelleen epävarma, en enää pelkää virheitä kuten ennen. Tilalla on paljon asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa ja jotka aiemmin otin aika raskaasti. Musiikin myötä olen oppinut ottamaan niiden suhteen hieman rennommin.”

Seuraa somessa: facebook.com/lintupaavola

MAITO JA ME * 09

MAME0321_heidi.indd 9

13.9.2022 14.19

Rajoittaminen on rakkautta

Rajoita säilörehun käymistä AIV-säilöntäaineilla. Saat enemmän maitoa paremmilla pitoisuuksilla.

Tilaa nyt kotimaiset AIV-irtoliuokset jälleenmyyjältäsi!

Lue lisää: AIV.FI/RAJOITA

AN-FIN-RUM-15226

MAME0321_heidi.indd 10

9/22

13.9.2022 14.19

Tilojen arki ei mahdu tilastoihin

E

ätä kirjoittaessani (2.9.) on päivän Pahimmillaan – hinnan ollessa merkittävä valintaperuste – tuonti Suomeen lisääntyy ja viennin kanpuheenaiheena niin kodeissa, työpaikoilla kuin politiikassa arjen nattavuus heikkenee. Käymme jatkuvasti keskusperusasiat: mitä ruoka maksaa ja telua päättäjien kanssa. Viestimme on, että koko riittävätkö rahat sähkölaskuun. ruokaketjun kilpailukyky on varmistettava, jotta myös tulevaisuuden kestäviin investointeihin on Hallituksen budjettiriihessä yritettiin löytää apua pienituloisten ja lapsiperheiden ahdinkoon, varaa niin tiloilla kuin teollisuudessa. mutta maatilojen ja teollisuuden näkökulmasta Valitettavasti julkinen sektori ei ole saanut helpotusta tai ratkaisuja ei ole vielä näköpiirissä. lisää rahaa ruokaan. Syksyllä kunnissa ja uusilla On selvää, että nyt on pystyttävä ottamaan käythyvinvointialueilla tehdään päiväkotien, koulujen, töön erilaisia tukimekanismeja, ja myös Suomen vanhainkotien ja sairaaloiden budjetteja. Julkisen sektorin ruokahankintoihin kaikki sähköä tuottavat voimalaitokset pitäisi ottaa käyttöön. rahoituksen päättää jokainen Kun puhutaan kotitalouksien kunta tai hyvinvointialue. Lisätai maatilojen kustannuksista ja panostus julkisen sektorin ruoka”Koko ruokaketjun hankintoihin olisi koko yhteistuloista, vedotaan usein keskikilpailukyky on määräisiin lukuihin ja menneeskunnan kannalta kestävä ratkaitä kertoviin tilastoihin. Ne eivät su. Lapset, nuoret ja vanhukset varmistettava, valitettavasti anna oikeaa kuvaa saisivat jatkossakin monipuolista jotta myös siitä, mitä on arjen todellisuus. ja ravitsevaa kotimaista ruokaa tulevaisuuden Arjen todellisuus on monella sekä alkutuotanto ja elintarviketeollisuus myyntiä ja ruokakultmaitotilalla ja perheellä nyt kestäkestäviin mätön. Suurimpana syynä tilantuurimme mahtavan sysäyksen investointeihin teeseen tällä hetkellä energian, oikeaan suuntaan. Jos rahaa taas on varaa niin sähkön, hinta. on käytettävissä liian vähän, täytyy nipistää laadusta ja kotimaiValio on nostanut maidon tilitiloilla kuin tyshintaa osuuskunnille vuoden suusasteesta. teollisuudessa.”

2021 alusta 37 prosenttia, mutta Jos tunnet oman alueesi päätenergia-, rehu- ja lannoitekustäjiä, voit kertoa heille maatilotannusten nousu on ollut tätäjen tilanteesta ja kotimaiseskin kovempaa. Olemme tehneet ta ruoantuotannosta.

Näin autat päättäjiä tekemään fiksusäästöjä Valion omassa toiminnassa ja vieneet tilojen ja Valion kohonneita kustannuksia hintoija, faktoihin perustuvia päätöksiä. hin useampaan otteeseen. Hintojen nousu näkyy myös kaupan hyllyssä.

Jatkamme Valiolla vahvaa työtä niin tämän hetken kuin tulevaiKuluttajien ostokäyttäytymisessä nähdään jo suuden tuottojen varmistamiseksi. muutoksen merkkejä: hinta on ratkaisevin ostopäätös. Kotiin ostettava valikoima supistuu, kun Nostamme esille maitotuotteiden hyviä ravitsemuksellisia ominaiostoskoriin poimitaan vain tärkeimmät tuotteet. suuksia muuta valikoimaa unohNähtäväksi jää, mikä on kotitalouksien ostovoima talvella. tamatta. Uusi kolmivuotinen tuotto- ja tehokkuusohjelma on käynnissä ja tavoitteePäättäjät puhuvat paljon omavaraisuudesta ja namme on joka päivä huoltovarmuudesta ja kannustavat viennin lisäämiseen. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, joilla maitotilojen elinvoimaisuuden varmistaminen. myös alkutuotanto ja elintarviketeollisuus selviävät talvesta, ja ruokaketjumme pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Suomen energiapäätökset eivät ANNI KKA HURME saa johtaa siihen, että Suomen tuotanto- ja jalosToimitusjohtaja Valio Oy tuskustannukset ovat kilpailijamaita korkeammat.

MAME0321_heidi.indd 11

13.9.2022 14.19

RUO

KINT

A

Omalla viljalla ja herneellä säästöä rehukuluihin HOSKOLAN MAITOTILALLA HEINOLASSA VILJELLÄÄN NURMEN LISÄKSI VILJOJA, HERNETTÄ JA ÖLJYKASVEJA. 50 LEHMÄN TILA TAVOITTELEE SÄÄSTÖJÄ RUOKINTAKULUIHIN OMIEN VÄKIREHUJEN KAUTTA. YRITTÄJÄT OVAT TYYTYVÄISIÄ ERILLISRUOKINTAAN. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

12 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 12

13.9.2022 14.19

Sakari, Tuula, Jukka ja Jere Hoskolan mielestä herne sopii hyvin maitotilan valkuaisrehuksi.

Tänä vuonna Ingrid-hernettä kasvaa 40 hehtaarilla. Hoskolat pitävät erillisruokintaa sopivana 50 lehmän karjalle, jolloin ruokinnan eläinkohtainen säätäminen on myös helpompaa.

MAITO JA ME * 13

MAME0321_heidi.indd 13

13.9.2022 14.19

K RUO

INTA

”Tiivistetty neuvo ruokinnan kustannustehokkuuteen on: analysoi, suunnittele, budjetoi ja seuraa.”

HOSKOLAN TILA, VIERUMÄKI, HEINOLA

Tuula (59) ja Sakari (60) Hoskola. Perheen pojat Jere (28) ja Jukka (29) Yrittäjät

työskentelevät tilalla kokoaikaisesti. Perheen kolmas poika on yrittäjänä

sikatilalla Perniössä. Edellinen sukupolvenvaihdos on tehty vuonna 1988,

nyt suunnitteilla on yhtymän perustaminen. Tilalla työskentelee osa-aikai sesti Jeren avovaimo Suvi Salla ja harjoittelijoita muun muassa Helsingin

yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Pellot ja Viljelyssä on 280 ha, jolla kasvaa tänä vuonna 100 ha kauraa, 37 ha kevät- ja nurmi syysvehnää, 41 ha hernettä, 60 ha säilörehunurmea ja loput luonnonhoito nurmea. Säilörehu korjataan omalla koneketjulla paaleihin. Kaikki viljat ja

herne kuivataan hakkeella lämpiävällä kuivurilla. Kolme neljäsosaa viljely kasveista myyntiin.

Eläimet Keskimäärin 50 lehmää (50 % ay ja 50 % ho) ja 2,7 poikimakertaa. Kaikki

eläimet samassa rakennuksessa. Jaloittelutarha, ei laidunta.

Pihatto Kaksirivinen pihatto, valmistumisvuosi 2002. Vuonna 2020 lypsyaseman

tilalle robotti, jolloin uusittiin myös kaksi väkirehukioskia.

Maito Viimeisen 12 kuukauden keskituotos 10 600 kg/lehmä (EKM 11 345 kg).

Rasvaprosentti 4,5 ja valkuaisprosentti 3,5.

Menestystekijät Rehuomavaraisuus. Pienet kiinteät kustannukset. Ammattitaitoinen työvoima.

14 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 14

13.9.2022 14.19

HOSKOLAN TILALLA lähdettiin elokuun alussa toisen säilörehusadon niittoon. Sinimailasta ja puna-apilaa sisältävä nurmi oli heinäkuun helteistä huolimatta kasvanut kohtuullisen hyvin.

– Ensimmäinen sato oli hyvä, joten ei haittaa, vaikka toinen sato jääkin osalla lohkoista pienehköksi. Ylivuotisia paalejakin on vielä varastossa, ja ne syötämme ennen uutta satoa. Kolmatta säilörehusatoa emme korjaa tänä vuonna miltään lohkolta, Sakari Hoskola kertoo.

Yhden robotin navetassa käyskentelee tällä hetkellä 43 lehmää, mutta määrää kasvatetaan omista hiehoista ensi vuoden kuluessa viiteenkymmeneen. Lehmien ja 280 peltohehtaarin – ja 120 peltolohkon – hoitamiseen löytyy perheestä riittävästi työvoimaa, sillä tilalla työskentelevät omistajien Sakari ja Tuula Hoskolan lisäksi perheen pojat Jere ja Jukka Hoskola. Lisäksi Jeren avovaimo Suvi Salla auttaa navettatöissä tarvittaessa.

Kustannusten hallinta on aiheuttanut Hoskolassakin tänä vuonna päänvaivaa. Tuotantopanokset ovat Sakari Hoskolan mukaan maksaneet tänä vuonna kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna.

– Kannattavuus on mennyt koko ajan heikompaan suuntaan, sillä tuotteiden hinnat nousevat hitaammin kuin kustannukset.

Olemme siirtyneet moniravinnelannoitteista osittain pelkkiin typpilannoitteisiin. Typpimäärä on pysynyt ennallaan, mutta kiloissa mitattuna olemme levittäneet lannoitteita noin viidenneksen aikaisempaa vähemmän. Ensi vuoden lannoitteista on hankittu nyt kolmannes.

Hyvän rehuomavaraisuuden ansiosta rehukustannukset ovat pysyneet kohtuullisesti kurissa.

– Puolitiivistettä joudumme edelleen ostamaan kioskeihin ja robotille. Se muodostaa neljänneksen kaikista rehukustannuksista, Tuula Hoskola laskee.

Tilalla on viljelty hernettä neljänä vuonna, ja se on todettu hyväksi rehu- ja myyntikasviksi. Tänäkin vuonna Ingrid-hernettä kasvaa 40 hehtaarilla.

– Herne on kasvanut tänäkin vuonna hyvin. Herneen maahan sitoma typpi on myös eduksi, Sakari sanoo.

Herneen ja nurmien lisäksi tilalla viljellään tällä kasvukaudella kevät- ja syysvehnää sekä kauraa. Tilan viljelykiertoon kuuluu yleensä myös rypsi, mutta tänä vuonna sitä ei ole kasvussa. Viljelykasveista kolme neljäsosaa menee myyntiin, ja loppu jää rehuksi omalle tilalle. Ruokintaan menevät viljat ja herneet kuivataan hakkeella lämpiävällä kuivurilla ja jauhetaan omalla litistemyllyllä.

Puna-apilaa ja sinimailasta sisältävä monilajinen nurmi kasvoi hyvin heinäkuun kuivuudessakin.

Hoskolan tilalla ei tänä vuonna korjata kolmatta satoa miltään rehulohkolta.

YRITTÄJÄT OVAT KIINNITTÄNEET jo pitkään huomiota nurmen kasvilajivalikoimaan. Apila on ollut mukana nurmiseoksissa vuodesta 2008 ja sinimailanenkin jo viisi vuotta. Apila ja sinimailanen tuottavat hyviä satoja, ja niistä on hyötyä myös typensidonnassa.

Vuonna 1988 maidontuottajauransa aloittaneet yrittäjät pitävät kustannuksia kurissa myös maltillisilla rakennus- ja konekustannuksilla. Vuonna 2002 valmistuneen pihaton lypsyasema korvattiin kaksi vuotta sitten lypsyrobotilla ja samalla uusittiin väkirehukioskit. Yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä erillisruokintaan.

MAITO JA ME * 15

MAME0321_heidi.indd 15

13.9.2022 14.19

RUO

KINT

A

Heli Ojala (vas.) ja Sakari ja Tuula Hoskola muistuttavat, että kaikki rehut pitää analysoida, jotta ruokinta on kustannustehokasta. Hoskolat pitävät erillisruokintaa sopivana 50 lehmän karjalle.

”Kaikki rehut pitää analysoida, jotta ruokinta on kustannustehokasta.”

16 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 16

13.9.2022 14.19

– Erillisruokinta on ainakin tässä kokoluokassa seosrehuketjua edullisempi, sillä energiaa, konekuluja ja työaikaa säästyy. Ruokinnan eläinkohtainen säätäminen on myös helpompaa, Tuula tiivistää.

Eläinten hyvinvointia on kohennettu tänä vuonna asentamalla navetan kattoon vesisumutinlinja, joka helpottaa lehmien oloa kuumina päivinä. Lehmillä on jaloittelutarha, mutta tilan sijainti kahden vilkasliikenteisen tien välissä ei anna mahdollisuutta laidunnukseen. Eläinterveyttä edistetään myös kuuden viikon välein tapahtuvilla terveydenhuoltoeläinlääkärin käynneillä.

SÄHKÖÄ TILALLA kuluu maltillisesti, noin 65 000 kilowattituntia vuodessa. Oman metsän hakkeella saadaan isot säästöt lämmityskuluihin. Aurinkosähköjärjestelmän rakentamiseenkin on jo saatu Ely-keskukselta avustuspäätös, mutta lopullista päätöstä aurinkopaneeleiden asentamisesta ei ole vielä tehty.

Yhdeksi energiansäästökeinoksi Sakari Hoskola nimeää myös suorakylvön. Kyntöauroista on luovuttu vuosituhannen vaihteessa.

Nurmetkin perustetaan yleensä suoraan sänkeen.

Hoskolan tilan omavaraisuuteen voi lukea myös sen, että koneja rakennusremontit pystytään tekemään pääosin omin voimin.

Jukka Hoskola on kouluttautunut sähkö- ja automaatioasentajaksi, mikä on hyvä koulutus modernille maatilalle.

HOSKOLAN TILAN ruokinta-asiantuntijana kaksi vuotta työskennellyt Heli Ojala ProAgria Etelä-Suomesta muistuttaa, että kenenkään ei kannata säästää rehukustannuksista hinnalla millä hyvänsä.

– Tilan omiin rehuihin sovitetulla väkirehutäydennyksellä varmistetaan eläinten terveyttä. Jos väkirehun osuutta pienennetään liikaa, tulevat lisäkustannuksiksi helposti piilevä ketoosi ja huonommat tiinehtymiset.

Ojalan mielestä Hoskolan tilan vahvuuksia ruokinnassa ovat säilörehun hyvä valkuaispitoisuus ja oman herneen käyttö.

Ruokinta-asiantuntija käy laatimassa tilalle ruokintasuunnitelman syksyisin, jolloin kaikkien rehujen, myös viljan ja herneen, laatuanalyysit ovat valmiit. Toisen kerran ruokintaa suunnitellaan saman pöydän ääressä talvella. Ruokinnan toimivuutta seurataan Karjakompassin seurantalaskelmalla 3–4 kertaa vuodessa. Maitotuotto vähennettynä rehukustannuksilla kertoo ruokinnan onnistumisesta euroina.

Ojalan tiivistetty neuvo ruokinnan kustannustehokkuuteen on: analysoi, suunnittele, budjetoi ja seuraa. ”Kaikista rehuista pitää olla laatuanalyysit, jotta ruokinta saadaan optimoitua eläinryhmäkohtaisesti ja pystytään kilpailuttamaan ostorehut kunnolla. Rehujen käyttö pitää myös budjetoida, jotta nähdään niiden riittävyys ja osataan tehdä seuraavan vuoden viljelysuunnitelma. Seurantaan kuuluu maitotuoton ja rehukustannuksen laskeminen. Laskelmasta nähdään selvästi, kuinka ruokinta vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen.” ”Nurmi on aina maitotilan ykkösrehu, ja hyvälaatuinen nurmirehu on nyt entistä tärkeämpää. Laidunnuksesta on myös saatavissa kustannussäästöjä eläinten paremman terveyden kautta, mutta laidunnus on aina tilakohtainen asia”, Ojala muistuttaa.

17

MAME0321_heidi.indd 17

13.9.2022 14.19

H

VO YVIN

INTI

MIKAELA MUGHAL Tu t k i j a Tu o t a n t o j ä r j e s t e l m ä t , tuotantoeläinten hyvinvointi Luonnonvarakeskus LUKE

Kokemuksia vasikoiden vierihoidosta kartoitetaan UUDESTA KOTIMAISESTA TUTKIMUSHANKKEESTA SAADAAN VASTAUKSIA VASIKOIDEN VIERIHOIDON KYSYMYKSIIN.

V

asikoiden kasvattaminen pidempään emän tai imettäjälehmän kanssa maitotiloilla kiinnostaa maailmalla. Aiheesta julkaistujen tutkimusten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Muun muassa Saksassa kuluttaja voi jopa ostaa maitoa, jota tuottavilla tiloilla vasikat pidetään omien emiensä kanssa ainakin juottokauden ajan.

Suomessa aktiivista vierihoitotutkimusta on tehty viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, mutta viime vuosina kasvava joukko pioneeritiloja on alkanut pitää vasikoita emän tai imettäjälehmän kanssa ensimmäisten viikkojen tai kuukausien ajan. Kyseessä on kasvatusmenetelmä, jolla on monia todistettuja etuja vasikoiden kehityksen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Kokemuksia emä-vasikkakontaktin toteuttamisesta moderneissa lypsynavetoissa on vielä kohtalaisen vähän. Lisäksi vierihoito synnyttää uudenlaisia haasteita muun muassa lisääntyneen vieroitusstressin muodossa. Tähän ja muihin kysymyksiin kaivataan vielä ratkaisuja tutkimuksen avulla.

Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke CowCalfSolutions – Ratkaisuja lypsykarjan hyvinvoinnin parantamiseen vasikoiden vierihoidon avulla pyrkii vastaamaan joihinkin näistä haasteista. Tutkimusta rahoittaa Makera. Mukana hankkeessa ovat myös Valio Oy ja 4dBarn Oy.

Vierihoidossa olevat vasikat suhtautuvat uteliaasti myös ihmiseen, jos niitä käydään säännöllisesti käsittelemässä ja kesyttelemässä.

HANKKEEN TAVOITTEENA on koota tuottajille hyvien käytänteiden opas, joka pureutuu vierihoidon erilaisiin toteutusratkaisuihin ja sisältää myös navettarakentamisen näkökulman. Lisäksi yksi tärkeä tavoite on tarkastella vierihoidon valitsemisen vaikutusta tilan talouteen. Näissä työpaketeissa tärkeä rooli on vierihoitoa jo toteuttavilla tiloilla, joiden kokemukset ovat arvokkaita niille, joille vierihoito on vasta alustava suunnitelma tai kiinnostuksen kohde. Tiedon jakamista varten starttaavatkin tulevana talvena pienryhmät, joihin toivotaan osallistujia sekä nykyisiltä että tulevilta vierihoitotiloilta. Ryhmiin ilmoittautumisesta tiedotetaan myöhemmin Valman Valio Terveys -osiossa.

18 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 18

13.9.2022 14.19

i

Hankkeen tutkijat keräävät kokemuksia myös vierailemalla vierihoitoa toteuttavilla tiloilla ja muiden maiden tutkimusnavetoissa. Keskeinen osa hanketta on Kuopiossa Luke Maaningan toimipaikalla toteutettava vierihoitokoe, joka tulee täydentämään käsitystä vierihoidon positiivisista hyvinvointivaikutuksista erityisesti emien kannalta.

IMETTÄJÄLEHMIEN käyttö on suhteellisen helppo tapa kokeilla vierihoitoa. Imemismahdollisuus, korkea maitoannos ja aikuisen lehmän sekä toisten vasikoiden seura parantavatkin tunnetusti vasikoiden hyvinvointia. Imettäjälehmien kautta on saatu myös tietoa eläinten luonnollisesta käyttäytymisestä ja vasikka-lehmäryhmille sopivista tilaratkaisuista.

Hyvin toteutettuna vierihoito parantaa vasikoiden kasvua juottokaudella sekä ensikkokauden tuotosta. Keskimäärin lehmien kanssa kasvaminen ei lisää vasikoiden terveysongelmia, mutta myös vierihoidossa on kiinnitettävä huomiota ternimaidon laatuun ja saantiin. Pidemmässä vierihoidossa vasikat leikkivät enemmän ja niiden sosiaaliset kyvyt kehittyvät paremmin, minkä ansiosta sopeutuminen aikanaan lypsylehmälaumaan käy helpommin.

ERI VIERIHOITOTAVOISTA kuluttajat pitävät yleensä parhaimpana vaihtoehtona vasikan ja sen oman emän kontaktia, koska siinä piilee mahdollisuus parantaa vasikoiden olojen lisäksi myös lehmien hyvinvointia. Emona oleminen on osa lehmän luontaista käyttäytymisrepertuaaria. On osoitettu, että myös lypsyrotuiset lehmät ovat hyvin motivoituneita hoitamaan vasikkaansa ja hakeutumaan sen seuraan – jopa silloin, kun imeminen estetään.

Ero vasikasta on emälle aina jossain määrin stressaavaa, tehdään se sitten pian syntymän jälkeen tai viikkojen tai kuukausien yhdessäolon jälkeen. Vasikan ja emän side kuitenkin vahvistuu ajan myötä, joten erottamisesta aiheutuvan stressin minimoiminen vähentämällä eläinten kontaktia vähitellen tai tarjoamalla vasikoille lisämaitoa

Pikkuvasikka nukkuu mielellään lähellä emää.

Kuvat on otettu Luke Maaningan tutkimusnavetassa keväällä toteutetun vierihoidon kokeilun aikana.

”Lypsyrotuiset lehmät ovat hyvin motivoituneita hoitamaan vasikkaansa.”

erotuksen jälkeen on tärkeää vierihoidossa. Samalla ennaltaehkäistään erotuksesta ja maitovieroituksesta aiheutuvaa kasvun notkahdusta vasikoilla, jotka ovat tottuneet suureen maitoannokseen.

Luontaisen käyttäytymismallin toteuttamisen lisäksi vasikkakontaktin hyödyistä lehmälle on vielä melko vähän tutkimustietoa. Imettämisen ja lypsyn yhdistelmä muuttaa lehmän ”päiväohjelmaa”, joten on tärkeää seurata, muuttuuko lehmien syönti- ja lepokäyttäytyminen merkittävästi ja kuinka

lypsyrobotilla vierailu toimii, kun ne hoitavat vasikoitaan.

Se tiedetään, että tiheämpi utareen tyhjennys vasikan toimesta voi parantaa utareterveyttä. Vasikan nuoleminen lisää mielihyvähormoni oksitosiinin erittymistä lehmässä, joten on mahdollista, että se helpottaa poikimisesta lehmälle aiheutuvaa kipua ja nopeuttaa kohdun palautumista. Oksitosiinitasot ovat korkeammat myös lehmillä, joita vasikka imee verrattuna konelypsyyn, mikä voi toisaalta aiheuttaa ongelmia maidon laskeutumisessa, kun emiä myös lypsetään vierihoidon aikana. Lähivuosien tutkimus tuo toivottavasti lisätietoa myös siitä, kuinka vierihoito voidaan järjestää parhaimmalla mahdollisella tavalla niin että myös maidontuotanto sujuu kitkattomasti.

Lisää aiheesta: maitojame.fi/hyvinvointi/voimavasikka Samassa paikassa myös kirjallisuuskatsaus "Vasikoiden varhainen vieroitus – voisimmeko tehdä jotain toisin". Katso myös Vierihoitoa ja vastustuskykyä -webinaaritallenne Valman videokirjastossa.

MAITO JA ME * 19

MAME0321_heidi.indd 19

13.9.2022 14.19

ST

USS

A

LEEN A LO UHIVAARA

HAA

EL AT T

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiötä.

Energiariippuvuus on osoittautunut Euroopalle isoksi taakaksi. Nyt siitä pitää pyrkiä eroon selkä seinää vasten, pohtii entinen energiakomissaari, nykyisin Suomen Pankkia johtava Olli Rehn.

20 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 20

13.9.2022 14.19

Inflaation suitsinta ykkössijalla talouspolitiikassa TALOUSPOLITIIKASSA KATSE TULEE PITÄÄ SAMANAIKAISESTI SEKÄ LYHYEN AIKAVÄLIN AKUUTISSA TILANTEESSA ETTÄ PITKÄN SIHDIN KASVUN EDELLYTYKSISSÄ, OLLI REHN LINJAA. T E K S T I R A I L A A A LT O N E N

T

eams-yhteys avaa tietokoneen ruudulle näkymän Olli Rehnin kotitoimistoon itäisessä Helsingissä.

Suomen Pankin pääjohtaja on valmis selvittämään Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotalan haastattelussa näkemyksiään talouspoliittisesta tilanteesta ja siitä, miltä tulevat vuodet näyttävät maatalouden näkökulmasta.

Rehn haluaa tehdä selväksi, että kansallinen ja EU:n maatalouspolitiikka kuuluu hallitukselle, ja että hänen perheessään maatalousasioiden asiantuntija on oma vaimo, maitotilalla Juankoskella kasvanut Merja Rehn. Aihe on hänelle kuitenkin tuttu työvuosilta EU-komissiossa. Niitä ehti kertyä eri tehtävissä kymmenen.

Kotalan ensimmäinen kysymys kumpuaa maitotilojen yhteisestä huolesta. ”Inflaatio ja koronnousu mietityttävät maitotilayrittäjiä. CAPin uusi ohjelmakausi on sovittu vuosiksi 2023–27. Syökö inflaatio meidän tuottajien rahat sinä aikana?”

Kotala kysyy.

Rehn muistuttaa ensin tälle vuodelle sovituista tuista: tuotannolle maksetaan kansallista maataloustukea vähän päälle 320 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus valmisteli

kevättalvella maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi 300 miljoonan euron rahoituspaketin, josta tämän vuoden osuus on vähän päälle 210 miljoonaa.

”Korkojen ja inflaation näkymä on avainkysymys kaikille talouden toimijoille, myös viljelijöille.”

”Korkojen ja inflaation näkymä on avainkysymys kaikille talouden toimijoille, myös viljelijöille”, hän sanoo. ”Energiakriisin kärjistyminen on kesän aikana heikentänyt talousnäkymiä ja lisännyt taloudellisen taantuman riskiä.” ”Energian hinnannousu Venäjän laittoman hyökkäyssodan seurauksena on siirtynyt lannoitteiden ja mui-

den raaka-aineiden hintoihin ja heijastuu Euroopassa kaikkialle. Tuotantopanosten saatavuusongelmat ja viljamarkkinoiden kiristyminen ovat sidoksissa toisiinsa, ja tämä konkretisoituu maataloustuotteiden hintojen nousuna.”

Hintojen nousu on nyt poikkeuksellisen nopeaa, ja Rehnin mukaan energian hinta selittää suoraan puolet inflaatiosta. Korkeat energian hinnat ovat pitkälti välittyneet myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin. ”Hintapaineita ovat osaltaan voimistaneet tuotannon pullonkaulat ja koronakriisin jälkeen voimistunut kulutuskysyntä. Ostovoiman heikkeneminen kirvoittaa aikaisempaa isompia palkkavaatimuksia, ja riskinä on hintojen ja palkkojen nousukierre. Jos Suomessa on malttia katsoa nopean inflaation jakson yli, voidaan työn ja yritysten kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina.” ”Rahapolitiikka on kovassa ristipaineessa. Vastakkain ovat yhtäältä inflaation kiihtyminen ja toisaalta kasvun vaimentuminen. Euroopan keskuspankki pyrkii palauttamaan inflaation kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä”, Rehn toteaa.

Hänen mielestään talouspolitiikan painopisteen tulisi nyt olla inflaation hillitsemisessä.

MAITO JA ME * 21

MAME0321_heidi.indd 21

13.9.2022 14.19

EUROOPAN KESKUSPANKKI EKP nosti ohjauskorkoaan heinäkuussa ja syyskuussa. Epävarman talouden oloissa rahapolitiikan päätökset nojaavat jatkossa yhä tiiviimmin talouden kehityksestä saatavaan informaatioon, Rehn kertoo. ”Euroopan keskuspankin neuvostossa teemme rahapoliittiset päätökset kulloistenkin talousnäkymien valossa. Näin pyritään välttämään talouden sakkaaminen ja pitämään inflaatio-odotukset kurissa. Laukkaava inflaatio olisi myrkkyä talouden kestävälle kasvulle ja työllisyydelle.”

Rahapolitiikan ajuri on Rehnin mukaan energiainflaatio, ja sen ankkuri on suhteellisen maltillinen palkkainflaatio. Euroopassa neuvoteltujen palkkojen nousutahti on vauhdittunut karkeasti kahdesta prosentista kolmeen, kun Yhdysvalloissa on oltu jo pitkään 5–6 prosentin tietämillä.

Esa Kotala arvelee, että finanssisektorilla ei ole keinoja hillitä palkkainflaatiota, vaan avaimet ovat Suomessa työmarkkinajärjestöillä. Myös Rehn korostaa, että rahapolitiikalla ei voida vaikuttaa energian hintoihin. ”Sillä voidaan kuitenkin vaikuttaa talouden toimijoiden inflaatioodotuksiin keskipitkällä aikavälillä.”

Suhteelliset hinnat ovat Rehnin mukaan muuttumassa pysyvästi.

Hän kertoo tehneensä vastikään laskuharjoituksen, jossa verrattiin Euroopan tuontienergialaskua vuonna 2020 ja tänä vuonna. ”Toissa vuonna summa oli noin 200 miljardia euroa, vain jonkin verran pienempi kuin Suomen vuosittainen tuotanto ja noin 1,5 prosenttia euroalueen bkt:stä. Nykyisillä kaasun ja öljyn hinnoilla lasku on noin 600 miljardia euroa ja 4 prosenttia euroalueen bkt:stä.

Eli se lovi, mikä tulee leikkauksena ostovoimaan ja viime kädessä kansalaisten kukkaroon, on keskimäärin 2,5 prosentin luokkaa.”

VALIO OY

”Hintavakaus on edellytys taloudellisen hyvinvoinnin kestävälle kasvulle. Sen rinnalla on huolehdittava talouden pitkän aikavälin edellytysten vahvistamisesta.”

Keinot palkkainflaation hillitsemiseen ovat Suomessa työmarkkinajärjestöillä, Esa Kotala arvelee.

KOTALA POHTII kaasun hinnannousua ja sen merkitystä etenkin Saksalle. Selviääkö Saksa tästä kriisistä vai onko sen rooli Euroopan veturina ohi, hän kysyy. ”Saksalla on suuri merkitys koko Euroopan taloudelle. Tilapäisetkin häiriöt esimerkiksi energian tai raaka-aineiden saatavuudessa tai komponenttipula voivat jarruttaa Saksan talouden kehitystä mutta tuskin heikentävät sen painoarvoa pidemmällä aikavälillä”, Rehn arvioi. ”Venäjän kaasuhanojen sulkeutuminen aiheuttaa Saksassa hyvin merkittäviä sopeutumisongelmia, mutta jo keskipitkällä aikavälillä siirtyminen vaihtoehtoisiin energialähteisiin korjaa tilannetta.”

Energiakriisi ei ole vain Saksan, vaan koko Euroopan ongelma, johon pitää jollain tavalla vastata. Rehnin mukaan tarvitaan energian säästämistä, keskinäistä solidaarisuutta ja uusia energiantuotannon muotoja.

Fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili ja Suomessa turve, palaavat joksikin aikaa energiapalettiin. ”Euroopan yhtenäisyyttä tullaan tässä testaamaan. Vaikuttajilta vaa-

ditaan vastuullista viestintää, sillä aika on altis populismille ja siihen sortuminen pelaisi Putinin pussiin.” ”Ratkaisevaa on, että tehdään investointeja uusiutuvaan, päästöttömään energiaan. Suomessa on pitkällä kaarella kestävä energiapolitiikan linja: meillä on vahva osuus ydinvoimaa ja olemme Euroopan kärkikolmikossa uusiutuvan energian osalta.”

Energiasta ei voida puhua ilman näkökulmaa huoltovarmuuteen.

Suomessa se on pääosin hyvällä tolalla, sillä maatalouden perustuotteiden omavaraisuusaste on korkea, ja viljan sekä muiden keskeisten raaka-aineiden varmuusvarastoista on huolehdittu. ”Suurempi kysymys on, miten lannoitteiden saatavuus ja hinta kehittyvät, jos energiakriisi puree kovasti. Käsittääkseni se on pääsääntöisesti hallinnassa, vaikka hinnat ovat nousseet todella rajusti.”

REHN SAA pohdittavakseen vielä kysymyksen Eurooppaa viime aikoina koetelleiden taloudellisten kriisien yhtäläisyyksistä ja eroista.

22 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 22

13.9.2022 14.19

KOTITALOUKSILLE ja yrityksille on Rehnin mukaan jo pitempään viestitetty, että korkojen nousu tulee nostamaan lainanhoitokustannuksia ja se tulee jatkumaan jonkin aikaa.

Lisäksi sota aiheuttaa nyt epävarmuutta tulevasta, mikä ruokkii heikompaa ilmapiiriä investointeihin ja kulutukseen. ”Toisaalta maatalouden näkökulmasta yksi epävarmuustekijä on ratkennut, kun Suomi ja komissio pääsivät ratkaisuun EU:n maatalouspolitiikan soveltamisesta. Tukipolitiikkanäkymä käsittääkseni auttaa maatalousyrittäjiä investointienkin suunnittelussa.”

Tämän hetken vaikeuksista huolimatta suomalaisen maatalouden näkymät ovat Rehnin arvion mukaan suhteellisen hyvät. Puhtaan ruoan arvo nousee samalla kun ilmastonmuutos siirtää tuotantoa pohjoisemmaksi. Suomalaisen ruoan maine on erittäin hyvä ja maatalousyrittäjät osaavia ja aktiivisia, hän luettelee. ”Metsätalous tulee kaikesta nielukeskustelusta huolimatta pysymään yhtenä tärkeänä perustana maaseudun näkökulmasta. Metsistä tulee neljä viidesosaa kaikesta Suomessa käytettävästä uusiutuvasta energiasta, sekin kertoo metsien tärkeästä roolista Suomen kansantaloudessa.”

MAME0321_heidi.indd 23

Kermavaahtoa ja Aura-juustoa, kiitos kyllä

LEEN A LO UHIVAARA

Hänen mukaansa kukin kriisi on omanlaisensa ja vaatii eri lääkkeet. ”Finanssikriisin taustalla oli rahoitusmarkkinoiden turbulenssi ja makrotalouden epätasapaino monissa maissa, koronapandemia taas romahdutti äkkinäisesti sekä kysynnän että tarjonnan. Se onneksi korjattiin massiivisella raha- ja finanssipolitiikan elvytyksellä niin, että ei ajauduttu joukkotyöttömyyteen ja yritysten konkurssiaaltoon.” ”Nyt käynnissä olevassa Venäjän hyökkäyssodan laukaisemassa kriisissä kyse on nimenomaan energiasta. Huoli energian riittävyydestä kiihdyttää inflaatiota ja estää talouskasvua ainakin lähiaikoina. Nyt joudutaan taiteilemaan niin, että inflaatiokehitys saadaan vakautettua mahdollisimman pienillä tuotannon, työpaikkojen ja kasvun menetyksillä”, Rehn sanoo.

O

lli Rehn kertoo kokkaavansa kotona tasaveroisesti vaimonsa kanssa. Kiitoksen ruoanlaittotaidoistaan hän antaa äidilleen, jonka opastuksella hän sai kokata jo pikkupoikana Mikkelissä. Lapsuudesta juontaa juurensa Rehnin pysyvä rakkaus Valio AURA® juustoon. Edelleen se pesee hänen mielestään ranskalaiset roquefort-juustot, jotka tulivat tutuksi työvuosina Brysselissä.

Maitotuotteiden suurkuluttajan parasta kesäherkkua ovat tuoreet marjat, joiden kyytipojaksi hän vaahdottaa puoli purkkia kuohukermaa ja maustaa sen ripauksella vaniljasokeria. ”Olen myös aika hyvä pashan tekijä, sekin pitää aloittaa kunnon kermavaahdolla.”

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­kassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

13.9.2022 14.19

Inventoi, analysoi ja budjetoi rehut REHUJEN HINTOJEN NOUSTUA KANNATTAA OMIEN REHUJEN RIITTÄVYYS LASKEA HUOLELLA. MAKSUTTOMIEN ANALYYSIEN AVULLA SAA TARKAN TIEDON REHUJEN LAADUSTA.

L

uopajärven tilalla Jalasjärvellä on selvitetty rehujen laatu ja riittävyys aikaisemminkin, mutta tänä vuonna asiaan kiinnitetään erityistä huomiota. ”Otamme kaikista säilörehusadoista raaka-ainenäytteet korjuun yhteydessä, jotta saamme heti tiedon kuiva-ainesadosta ja ruokintalaadusta. Tiedon avulla on helpompi miettiä, kuinka paljon seuraaviin satoihin kannattaa panostaa”, maitotilayrittäjä Anne Rajala kertoo.

Rajala osti 70 lehmän maitotilan yhtymältä itselleen kuluvan vuoden maaliskuussa. Hän työskentelee myös maitotilojen ruokintaasiantuntijana ProAgria Etelä-Pohjanmaassa ja kehottaa siksi muitakin

T E K S T I J A K U VA M A R K K U P U L K K I N E N

yrittäjiä analysoimaan ja inventoimaan rehut mahdollisimman pian. ”Maidonhankintaosuuskunnan maksuttomat Valio Artturi® säilörehuanalyysipalvelut kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Tulosten avulla on mahdollista säästää ostorehukustannuksissa.”

Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Sari Perälä on samoilla linjoilla. ”Tässä kustannustilanteessa on tärkeää laskea koko vuoden rehuntarve ja se, millä ostorehuilla omia rehuja kannattaa täydentää. Valkuaisen optimointi pitää miettiä tarkasti ja kilpailuttaa rehutoimittajat rohkeasti. Kun ostorehujen tarve on selvillä, on rehut helpompi budjetoida myös kuukausibudjettiin.”

Luopajärven tila ostaa ison osan rehuviljoista muilta tiloilta. ”Pyrimme ostamaan koko vuoden

viljat jo syksyllä, jotta ne varmasti riittävät. Omat viljamme ovat varmuusvarastona ja syötämme ne vasta ostoviljojen jälkeen. Nytkin syötössä on vuoden 2020 rehuviljaa”, tilalla työskentelevä Anne Rajalan aviomies Jarno Rajala kertoo.

TOINEN SÄILÖREHUSATO on Jalasjärvellä tehty jo heinäkuun lopulla.

Ensimmäisen niiton kuiva-ainesadoksi muodostui 3 500 kiloa hehtaarilta ja toisen peräti 4 500 kiloa. ”Olemme tyytyväisiä molempiin satoihin. Ensimmäinen sato oli vain hieman märkää, sillä kuiva-ainetta oli alle 20 prosenttia. Kolmaskin sato on ruokonadan ansiosta kasvanut nopeasti, ja saa nähdä, joudummeko tekemään neljännenkin sadon”, Jarno Rajala kuvailee.

Tilan ensimmäisessä sadossa oli raakavalkuaista 203 g/kg ka ja

Jarno ja Anne Rajala ja Sari Perälä kannustavat sekä raaka-ainenäytteiden että säilörehunäytteiden ottamiseen. Näytepussit kulkeutuvat maitoauton mukana helposti laboratorioon ja tulokset valmistuvat parissa päivässä.

24 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 24

13.9.2022 14.19

TEETÄ säilörehuista ja rehuviljoista laatuanalyysit.

LASKE kuinka pitkälle omat rehut riittävät.

Jos ne eivät riitä, hanki ostorehut hyvissä ajoin.

toisessakin 185 grammaa. D-arvot olivat 700 ja 680. Jarno pohtii, johtuisivatko korkeat valkuaispitoisuudet siitä, että tänä vuonna kasvien käyttöön vapautui kuivan viime kesän jäljiltä maahan jäänyttä typpeä. ”En muista, että kakkossadossa olisi ollut koskaan noin korkea D-arvo. Kuituakin molemmissa sadoissa oli mukavasti, 560 ja 536 g/kg ka”, Anne kertoo. ”Koska raakavalkuaista näyttäisi olevan säilörehussa nyt melko paljon, kannattaisi laskea, millaisen määrän säilörehun valkuaisesta lehmät pystyvät hyödyntämään. Ja samalla pitäisi pohtia millainen lisävalkuaisruokinta antaisi syötössä parhaimman maitotuotosvasteen.”

REHUARVOT TIPAHTELEVAT Rajaloilta kuin apteekin hyllyltä, sillä raaka-ainenäytteiden analyysituloksiin on perehdytty huolella.

Raaka-ainenäytteiden lisäksi tilalla otetaan säilörehunäytteet aina, kun siilo avataan. ”Otamme vielä toisenkin rehunäytteen, kun siiloa on syötetty vähän matkaa. Siilon etuosan rehuarvoissa saattaa olla suuriakin eroja toiseen näytteeseen verrattuna”, Jarno perustelee.

Raaka-ainenäytteissä on yleisesti ottaen vähän korkeammat energiaja valkuaispitoisuudet kuin kunnolla käyneessä ja säilöytyneessä rehussa, sillä käymistappioita syntyy aina jonkin verran.

Raaka-ainenäytteistä nähdään heti korjuun jälkeen rehun kuivaainepitoisuus, joka onkin tärkeä tieto rehun riittävyyttä laskettaessa. ”Jos ykkössato on ollut kovin märkää, voi tulla yllätyksenä, että rehun kuiva-aine ei riitäkään niin

LAADI ruokintasuunnitelmat rehuanalyysin tulosten perusteella.

pitkään kuin määrästä olisi pääteltävissä”, Anne muistuttaa.

Jos ykkössatoa tulee runsaasti, voidaan kakkossadon lannoituksesta ehkä hieman tinkiä. Rehujen määrä kannattaa aina kirjata ruutuvihkoon tai Excel-taulukkoon.

”Valio-ryhmän maksuttomat analyysipalvelut kannattaa hyödyntää ja säästää ostorehukustannuksissa.”

”Luonnonvarakeskuksen Karpehankkeessa kehitettiin laskuri rehujen riittävyyden arviointiin. Kannattaa kokeilla sitä, jos käytössä ei ole muuta keinoa rehun määrän laskemiseen. Laskuri löytyy osoitteesta karpe.fi”, Perälä vinkkaa.

VILJOJEN HINNANNOUSUN seurauksena Luopajärven tilalla muutettiin viljelysuunnitelmaa edellisistä vuosista. ”Yritimme tänä vuonna maksimoida oman viljan määrän. Jätimme kokoviljasäilörehun pois, kun säilörehu riittää muutenkin. Meillä on 59 hehtaaria omaa peltoa, josta 6 hehtaaria on laidunta, 30 hehtaaria säilörehunurmea ja loput ohraa.

HARKITSE tarkoin, millä ostorehuilla täydennät omia rehuja.

Kilpailuta rehutoimittajat rohkeasti.

Lisäksi meillä on 20 hehtaaria sopimusnurmia”, Jarno valottaa.

Nurmiseoksena tilalla käytetään timoteitä (50 %), nurminataa (20 %), englanninraiheinää (15 %), ruokonataa (10 %) ja rainataa (5 %). Joillain lohkoilla on lisäksi jonkin verran valkoapilaa. Laitumille on oma seoksensa, jossa on eniten nurminataa ja sen lisäksi timoteitä, englanninraiheinää ja niittynurmikkaa. Joillain laidunlohkoillakin on valkoapilaa.

Luopajärven tilalla on mietitty rehujen syöttöjärjestystä. ”Syötämme ensin edellisen vuoden säilörehut. Ne riittävät nytkin joulukuulle saakka. Otamme vasta sen jälkeen syöttöön tämän vuoden ensimmäisen sadon. Siilojen leveydet vaikuttavat syöttöjärjestykseen.

Yksi siilo on muita leveämpi ja se avataankin vasta talven viileillä ilmoilla”, Jarno Rajala selventää.

Ylivuotisen ylivuotista rehua tilalla ei syötetä, eikä sitä kannata Annen mukaan muidenkaan syöttää.

Hän muistuttaa, että hyvälaatuinen ykkössato saatetaan pilata sillä, että siilo joudutaan avaamaan liian aikaisin. Jos kesä on ollut kuuma eikä ensimmäisen sadon rehu ole päässyt kesän aikana jäähtymään, se jälkilämpenee herkästi siilon avauksen jälkeen. Olisikin hyvä, että rehuissa olisi varmuusvarastoa, jotta edellisen vuoden rehuja voisi syöttää kesän yli.

Sari Perälän mukaan kolmossatoakaan ei voi syöttää syksyllä ensimmäisenä, sillä rehu ei ole vielä ehtinyt säilöytyä. ”Suositus on, että siilon pitäisi olla vähintään kuukauden kiinni ennen syöttöä, jotta rehu ehtii käydä loppuun. Silloin se säilyy parempana ja maistuu paremmin eläimillekin.”

MAITO JA ME * 25

MAME0321_heidi.indd 25

13.9.2022 14.19

RUO

KINT

A

Neljällä korjuulla parempaa laatua JOTTA KORJUU OSUISI REHUN RAVINTOSISÄLLÖN KANNALTA OIKEAAN AJANKOHTAAN, OTTAA ALEXANDER ÖSTERBERG KAIKISTA SADOISTA ENNEN KORJUUTA VALIO ARTTURI® KORJUUAIKANÄYTTEET.

A

T E K S T I M A R K K U P U L K K I N E N K U VA A L E X A N D E R Ö S T E R B E R G

lexander Österberg siirtyi neljään säilörehusadon korjuukertaan kuusi vuotta sitten. Perusteena oli rehun suurempi energia- ja valkuaispitoisuus. Österbergin tilalla Maalahdessa oli jutun kirjoitushetkellä elokuun toisella viikolla saatu korjattua jo kolmas säilörehusato. Säilörehua tehdään etenkin alkukesällä tiuhaan tahtiin. ”Ensimmäinen niitto on yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Kakkos-

niitto tehdään 24 vuorokauden päästä ykkössadosta, jos ilmat sallivat.

Kolmas sato korjataan viiden viikon päästä kakkosadosta”, Alexander Österberg kertoo.

Neljännen korjuun Österberg venyttää syyskuun viimeisiin päiviin. ”Nurmen ravinteet ovat silloin juurissa eikä uutta kasvua tule. Nurmet ovat talvehtineet myöhäisellä niitolla erittäin hyvin.”

Ajatuksen neljän niiton taktiikasta Österberg sai ruotsalaiselta ruokintasuunnittelijaltaan Lennart Karlssonilta. Karlsson oli nähnyt

Ruotsissa monia maitotiloja, joilla rehun laatua oli saatu parannettua siirtymällä kolmesta niitosta neljään. Österberg on kokenut saman käytännössä. ”Kolmella korjuulla säilörehussa oli keskimäärin energiaa hieman yli kymmenen megajoulea ja raakavalkuaista noin 150 grammaa kuiva-ainekilossa. Uudella systeemillä rehun energiamäärä nousi keskimäärin noin 11,5 megajouleen ja raakavalkuainen yli 180 grammaan.

Rehun tuotosvaikutus on aikaisempaa parempi.”

Alexander Österberg panostaa hyvälaatuiseen nurmisäilörehuun. Sen lisänä seosrehussa käytetään härkäpapu-vehnäkokoviljaa. Kokoviljasäilörehun Österberg korjaa tarkkuussilppurilla, johon on kiinnitetty leveä kokoviljaleikkuupöytä.

26 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 26

13.9.2022 14.19

KULUVAN KESÄN rehuihin Österberg ei ole aivan tyytyväinen. ”Määrä on ok, mutta laatu on viime vuosien heikoimmasta päästä.

Normaalia matalammat arvot johtuvat epäonnesta säiden suhteen. Pouta tuli kahdessa ensimmäisessä korjuussa 2–3 päivää liian myöhään.”

Jotta korjuu osuisi rehun ravintosisällön kannalta oikeaan ajankohtaan, ottaa Österberg kaikista sadoista Valio Artturi® korjuuaikanäytteet ennen korjuun aloittamista. Hän ottaa myös raaka-ainenäytteet aumasta korjuun yhteydessä. Ruokintakauden aikana hän ottaa vielä säilörehunäytteet. Sadon määrän Österberg laskee kuormien määrästä ja raaka-ainenäytteiden kuiva-ainepitoisuuksista. ÖSTERBERG KORJAA 60 hehtaarin rehualan omalla koneketjullaan.

Korjuussa on mukana kolme vuokratraktoria kuskeineen. Nurmi niitetään meno-paluuniittomurskaimella, karhotus tehdään kuuden metrin karhottimella ja korjuu kärryyn hinattavalla tarkkuussilppurilla.

Rehu ajetaan aumoihin navetan lähistölle ja tiivistetään traktorilla.

Säilöntäaineena Österberg käyttää AIV Ässää. ”Korjuu hoituu yleensä kahdessa vuorokaudessa. Lähivuosina rakennan laakasiilot ja luovun aumoista”, Österberg suunnittelee.

Erinomaisen laadun lisäksi Österberg saa nurmesta hyvät sadot.

Keskisato on viime vuosina ollut 10 000–11 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Österbergin mielestä rehun tuotantokustannus ei nouse, vaikka korjuuketju käy pellolla kolmen kerran sijasta neljä kertaa. ”Kolmella niittokerralla satoa korjataan määrällisesti saman verran, joten konetyökustannus kuiva-ainekiloa kohden on suunnilleen sama. Säilörehun tuotantokustannus on nyt 15 senttiä kuivaainekilolta”, Österberg laskee.

Nurmien lannoituksessa Österberg ei säästele typpeä. ”Ensimmäiselle sadolle annan 70 kiloa typpeä hehtaarille. Toinen sato saa 35 kiloa typpeä Nitraborlannoitteena. Kolmannelle sadolle annan typpeä 30 kiloa lietteenä ja 30–50 kiloa rakeina maalajista riippuen. Neljäs sato saa 22 kiloa typpeä NK 2 -lannoitteena.” Österbergin nurmiseoksessa on tällä hetkellä Rubin-timoteita (25 %), Grinstad-timoteita (25 %), SW Minto -nurminataa (15 %), Valtteri-nurminataa (15 %) ja RiikkaBOR-englanninraiheinää (20 %).

”Nurmet ovat talvehtineet myöhäisellä niitolla erittäin hyvin.”

”Lajivalintojen perustana on maittavuus. Sen vuoksi en käytä ruokonataa, vaikka se tuottaisikin massaa hyvin. Tarjoan kaikille eläinryhmille samaa säilörehua, mutta hiehojen ja umpilehmien seosrehun energiapitoisuutta säädetään oljella, jota saan kerätty lähitiloilta.”

Tilalla on tänä vuonna viljeltyä pinta-alaa 85 hehtaaria. Nurmen lisäksi pelloilla kasvaa härkäpapuvehnä-seosta kokoviljasäilörehuksi.

Kokovilja korjataan tarkkuussilppurilla, johon on liitetty leveä kokoviljakorjuupöytä.

”Jos haluaa käyttää kokoviljasäilörehua, pitää tehdä vähintään kolme nurmirehusatoa. Kokovilja sopii erinomaisesti hyvälaatuisen nurmirehun seuraksi seosrehuun”, Österberg näkee.

TUOTANNON KANNATTAVUUTTA vuonna 2010 maitotilayrittäjyyden aloittanut 33-vuotias yrittäjä laskee tarkasti muutenkin kuin rehujen osalta. Pihaton 22 vuotta vanhan lypsyrobotin hän vaihtoi viime vuonna lypsyasemaksi. ”Lypsyasema mahdollistaa lehmämäärän maltillisen kasvattamisen, ja selvisin investoinnista noin 30 000 eurolla. Toisen robotin asentaminen olisi vaatinut rahaa moninkertaisesti.

Työvoimakin riittää, sillä minulla on navettatöissä kolme osa-aikaista työntekijää”, Österberg sanoo.

Tällä hetkellä navetassa on 60 lypsylehmää ja tavoitteena on 80 lehmää. 9 500 kilon keskituotokseen yrittäjä on olosuhteisiin nähden tyytyväinen. ”Vanhan pihaton tuotantoympäristö ei ole modernien pihattojen tasoa. Viime vuonna tuotos laski reilusti, kun investointi häiritsi maidontuotantoa. Olen koittanut aikaisemmin nostaa keskituotosta, mutta se ei parantanut taloudellista kannattavuutta, koska rehukustannus nousi.”

Laakasiilojen lisäksi tulevien vuosien investointilistalla on yhdeksän metriä leveä karhotin.

Yksi Österbergin viljelyä ohjaava tekijä on maan hyvän rakenteen säilyttäminen. ”Koneeni ovat maltillisen kokoisia ja ajamme niillä samoissa urissa.

Rengaspaineet valitaan aina työn mukaan.” Österbergin tilan hiilijalanjälki on 1,04 kg CO2e/kg EKM. Jalanjälki oli aikaisemmin pienempi, mutta navetan remontista seurannut keskituotoksen notkahdus nosti lukeman yli yhden.

MAITO JA ME * 27

MAME0321_heidi.indd 27

13.9.2022 14.19

H

VO YVIN

INTI

Katso!

Alasen tilalla kuvattu laidunnusvideo maitojame.fi/ hyvinvointi

Laidunnus onnistuu pienelläkin peltopinta-alalla

ALASEN 70 LYPSYLEHMÄN TILALLA LAIDUNTAVAT KAIKKI ELÄINRYHMÄT. "EI MEILLÄ OLE KUIN HYVIÄ ASIOITA KERROTTAVANA LAIDUNTAMISESTA", MARI JA VILLE ALANEN TOTEAVAT. T E K S T I S I I R I R Ä I S Ä N E N K U VA T J A R I S A L O P I N O

N

okian Sarkolan kylällä on pilvipoutaisen aurinkoinen kesäpäivä.

Aurinkoisilta näyttävät myös maitotilayrittäjät Mari ja Ville Alanen. ”Tämähän on oivallinen laidunnuskeli. Lähes kaikki lehmämme ovat nyt laitumella”, he toteavat.

Mari ja Ville Alanen puhuvat mielellään laiduntamisen puolesta, koska heidän kokemuksensa ovat myönteisiä. Alasten tilalla laiduntavat kaikki eläinryhmät. ”Meillähän on tästä vain hyvää sanottavaa, vaikka epäilijöitä ja epäilyksiä riitti ja riittää. Yleinen uskomus on, että laiduntaminen on työlästä, kallista ja hankalaa. Olemme miettineet, mikä tässä on ollut

työläintä. No, aidat rakensimme ja siinäkin meni vain pari päivää”, kertoo Mari Alanen.

ELÄINTEN HYVINVOINTI oli suurin motivaattori laiduntamisen aloittamiselle. ”Onhan se parantunut huimasti, ja eläimet ovat paljon parempikuntoisia kuin ennen. Liikunta tekee niille vain niin hyvää, ja lihaskasvun

Laiduntavat eläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

28 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 28

13.9.2022 14.20

”Suurin motivaattori laiduntamisen aloittamiselle oli eläinten hyvinvointi. ” Alasen tilalla laidun sijaitsee pienen kävelymatkan päässä. Isäntä Ville kävelee lehmien kanssa laitumelle rakentamallaan kulkureitillä.

näkee silmissä. On hienoa, kun lehmät saavat viettää laitumella luonnollista sekä lajityypillistä elämää ja kerätä itse ruokansa”, Mari Alanen kertoo.

Tilalla on 70 lehmän lypsykarja ja saman verran nuorta karjaa. Nuorkarja ja umpilehmät ovat laiduntaneet jo useampana vuotena. Vuonna 2016 Alaset rakensivat navettalaajennuksen yhteydessä lypsylehmille jaloittelutarhan, josta oli helppo jatkaa laidunnukseen.

Alasten mielestä on täysin ymmärrettävää, että laiduntamista kohtaan on ennakkoluuloja. ”Meitäkin mietityttivät peltopinta-ala ja laidunalan riittävyys.

Nyt olemme kuitenkin oppineet, että tämä käy yllättävän helposti pienelläkin pinta-alalla. Täytyy olla vain kunnon aidat ja vahva ajatus laiduntamisesta”, yrittäjäpari kertoo.

ALASEN TILALLA eläimet kulkevat vapaasti laitumelle ja tietävät itse sopivan laidunnuskelin. Kuumilla ja paahtavilla säillä lehmät eivät tykkää olla laitumella. Silloin suurin osa lehmien syömästä rehusta on säilörehua. ”Kannattaa luottaa lehmiin. Jos rajoittaisimme lehmien kulkemista porteilla, voisi se tehdä työstämme hankalampaa”, Mari Alanen toteaa.

Tänä kesänä Alasen lehmät pääsivät ensimmäistä kertaa laitumelle.

Laidunnus on toteutettu rotaatiolaidunnuksena. ”Laidun on pienen kävelymatkan päässä navetasta, joten rakensimme kulkureitin laitumelle. Loppujen lopuksi aitojen rakentaminen oli ihan helppo homma. Rakensin harjoittelijan kanssa pellon reunoille ja kulkureitille kunnolliset High tensile -aidat. Meillä on kaivuri, jolla saimme nopeasti laitettua tolpat maahan.

Jaoimme pellon kaistoihin kevyillä sähköaidoilla”, kertoo Ville Alanen.

Laiduntaminen on helpottanut maitotilan arjen pyörittämistä, lisännyt hyvinvointia ja tuonut kustannussäästöjä. ”Meidän ei tarvitse ajaa lehmiämme robotille, koska ne kulkevat sinne itsestään. Pihaton siivoaminenkin on helpottanut, kun lehmät ovat ulkona. Ja mikä parasta: lehmien laitumelta syömä nurmi on meille kaikista halvinta rehua”, Mari Alanen toteaa.

Alasilta kysytään usein, vaikuttaako laiduntaminen maitomääriin. ”Päivämaidot ovat pysyneet 40– 42 kilossa. Saavutimme jopa uuden 12 kuukauden keskituotosennätyksen – 12 000 kiloa vuodessa. Lehmät ja me olemme todella tyytyväisiä laidunnuspäätökseemme.”

Mari ja Ville Alanen suosittelevat eläinten ulkoilutusta ja laidunnusta muillekin tiloille.

Pellon reunoilla ja kulkureiteillä on kunnolliset High tensile -aidat.

MAITO JA ME * 29

MAME0321_heidi.indd 29

13.9.2022 14.20

H

VO YVIN

INTI

7 vinkkiä laidunnukseen Valio Alkutuotannon kehityspäällikkö Sanna Nokka ja Osuuskunta Länsi-Maidon Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Rikard Westerlund kannustavat laidunnukseen seitsemällä vinkillä.

1. Jos lypsylehmät eivät ole tottuneet ulkoiluun ja niiden laidunnuksesta on aikaa, kannattaa aloittaa nuorkarjasta. Jos taas navettarakenteet tai pihaton sijainti rajoittavat ulkoilua, suosittelemme päästämään ulos ryhmän, jonka saaminen ulos tuntuu helpoimmalta.

Valion 1.5.2023 voimaan tulevat uudet vastuullisuuslisän vapaaehtoiset toimenpiteet kannustavatkin aloittamaan pienestä. Vastuullisuuslisän vapaaehtoisissa toimenpiteissä on erilaisia vaihtoehtoja ulkoilulle ja eri eläinryhmille, ja niitä voi vaihtaa vuosittain. Voit siis aloittaa jostakin toimenpiteestä ja kehittää ulkoilua vuosien varrella.

2. Laidunnurmi on erinomaista

rehua lypsylehmille, kun laidunruokinta tehdään suunnitelmallisesti.

Kasvustoa tarkkailemalla määritetään oikea lohkon syöttöaika.

3. Aloita laidunnus tarpeeksi aikai-

5. Laidunkaudella on myös tärkeä seurata ruokinnan onnistumista.

Laitumen laadun muuttuessa kannattaa tehdä muutoksia väkirehuruokintaan, kuten säilörehuruokinnankin kohdalla tehdään.

sin keväällä. Karja on hyvä päästää laitumelle, kun kasvusto on noin 18–25 senttistä. Jos haluat, että rehu on sulavaa, vaihda laidunlohkoa 1–3 päivän välein.

6. Laitumella kannattaa käyttää

4. Älä päästä kasvustoa liian lyhyek-

7. Vedet kannattaa vetää laitumelle

si. Syötettävää lohkoa kannattaa vaihtaa silloin, kun kasvusto on syöty noin 10 senttiseksi. Jos lehmät syövät sen tätä lyhyemmäksi, nurmen jälkikasvukyky kärsii eli kasvi lähtee hitaammin kasvuun uudelleen.

monilajisia nurmiseoksia kuten Valion Carbo® laidunnurmiseoksia, jotka ovat maittavia ja talvenkestäviä.

korkeintaan 300 metrin päähän lehmistä. Tunnetusti lehmä on laiska eläin eikä kulje kovinkaan pitkiä matkoja veden perässä.

30 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 30

13.9.2022 14.20

ENERGY EXTRA Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille • vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita • täydentää rehuseoksen energia­arvoa • lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän • soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjes­ telmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa Tyytyväisen asiakkaamme käyttökokemus: ”Vuorenmaan maatilalla, Kytökylässä on robotilla houkutusrehuna käytössä Milka Energy Extraenergialiuos. Tuote on toiminut käytössä mainiosti, antanut lisäenergiaa sekä maittavuus ollut kiitettävää. Käytössä meillä on myös muita kotimaisia, hyväksi todettuja Milka-tuotteita.”

JUVELIT-PROTECT Hoitava ja suojaava vedinspray lypsylehmille Suunniteltu sumutettavaksi ja soveltuu erityisesti käytettäväksi robottitiloilla, joissa pehmentävät ominaisuudet ja sumutettavuus ovat tärkeitä.

Juvelit pitää vedinihon pehmeänä sekä kim­ moisana ja on turvallinen käyttää. Juvelit vedin­ spraytä on saatavana valmiina käyttöliuoksena sekä tiivisteenä.

Tutustu tuotteisiin biofarm.fi

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

MAME0321_heidi.indd 31

13.9.2022 14.20

IO

VALIO

VA L

Valio elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen

MAAILMA YMPÄRILLÄMME ON JATKUVASSA MYLLERRYKSESSÄ, MIKÄ ASETTAA UUSIA VAATIMUKSIA JA HAASTEITA MYÖS VALIOLLE. MITEN VALION STRATEGIAA JOHDETAAN HAASTAVASSA TILANTEESSA? JA MITÄ TARVITAAN, JOTTA VALIO MENESTYY MYÖS TULEVAISUUDESSA? NÄIHIN JA MUIHIN KYSYMYKSIIN VASTAAVAT LIIKETOIMINTAA JOHTAVAT TUOMAS SALUSJÄRVI JA ELLI SILTALA. TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

Y

rityksen toimintaympäristö tarkoittaa kaikkia niitä yrityksen ulkopuolella tapahtuvia asioita, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan.

Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon isoja muutoksia, joita on ollut vaikea ennakoida: muuttunut maailmanpoliittinen tilanne, kasvaneet energiaja raaka-ainekustannukset, inflaatio sekä koronan vaikutukset. Ne kaikki lisäävät epävarmuutta ja vähentävät markkinoiden ennakoitavuutta.

Miten Valion strategiaa toteutetaan haastavassa toimintaympäristössä? ”Markkinatilanne on kieltämättä haastava, mutta hyvän makuista,

kuluttajatarpeisiin vastaavaa ja vastuullisesti tuotettua ruokaa tarvitaan aina. Siinä pelissä Valio on pärjännyt todella hyvin jo 117 vuoden ajan, ja matkan varrella on hankalia tilanteita ollut ennenkin. Tietenkin tarvitaan paljon työtä kaikilla markkinoilla, jotta varmistamme, että Valion tuotteet pysyvät ihmisten ostoskoreissa ja tulevat valituiksi joka päivä”, kiteyttää Valion ydinliiketoiminnoista ja brändistä vastaava Elli Siltala. ”Kotimarkkinalla panostamme rakastettuihin brändeihin ja markkinointiin, ja ne ovat avainasemassa myös kriisin keskellä. Yksi tärkeä viestimme on se, että kun kuluttaja valitsee Valion tuotteen, tuotot me-

nevät tilallisille ja tämä valinta tukee suomalaista työtä. Tärkein tehtävämme on tehdä mahdollisimman hyvää tulosta, joka turvaa parhaan mahdollisen tilityshinnan Valion omistajayrittäjille nyt ja tulevaisuudessa.”

KOTIMARKKINOILLA inflaatio eli hintojen laaja-alainen nousu on vaikuttanut ostovoimaan ja kysyntään. ”Kuluttajien hintaherkkyys lisääntyy ja samaan aikaan Valion omat tuotantokustannukset nousevat.

Siksi meidän täytyy minimoida kustannukset, tehdä parhaamme hankinnoissa ja neuvotella asiakkaidemme kanssa hinnankorotuksista tasolle, jolla kuitenkin selviäisimme

32 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 32

13.9.2022 14.20

ilman, että ihmiset vähentävät Valion tuotteiden ostamista", Siltala jatkaa.

Talouden normaaliin vaihteluun kuuluvat nousukaudet ja seisahtumiset tai jopa taantumat, joita on kuitenkin aina seurannut uusi nousukausi. Nyt markkinoilla on uudenlaista epävarmuutta. ”Kun asiat eivät noudatakaan totuttua kaavaa, on sumeammasta näkymästä vaikeampi johtaa tulevaisuuden visioita. Se ei silti tarkoita, että pitäisi vetäytyä kuoreensa.

Muuttuva markkinatilanne voi tarjota myös odottamattomia mahdollisuuksia. Täytyy olla jatkuvasti hereillä, ennakoida ja reagoida nopeasti”, sanoo Valion kasvuliiketoiminnoista, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava Tuomas Salusjärvi.

Strategian johtamisessa sekä Siltala että Salusjärvi korostavat viestintää. ”Meidän täytyy yhdessä tietää, mitä kohti olemme menossa ja miksi. Ei riitä, että yhteinen maali on vain Valion johtoryhmän tiedossa, vaan tiedon tulee kulkea etulinjaan myyntiin ja tuotantoon asti. Katsomme paljon kuluvaa vuotta pidemmälle. Olemme esimerkiksi nähneet, että tulevaisuudessa yhä useampi ateria syödään kodin ulkopuolella, joten perustimme Valio Aimo® tukun ostamalla Heinon tukun ja yhdistimme sen suurkeittiömyyntiimme", Elli Siltala kertoo.

Valiolla kaikki investointipäätökset punnitaan hyvin tarkkaan.

Se voi vaatia esimerkiksi markkinatutkimusta tai asiakkaiden haastattelemista. ”Mietimme monia vaihtoehtoisia polkuja, mahdollisia uhkia ja erilaisia skenaarioita. Matkan varrella on useita tarkastuspisteitä. Toimintasuunnitelman lisäksi tarvitaan joustavaa, analyyttista mieltä. Jos esimerkiksi markkina yllättäen muuttuu, ei päätöksistä voi itsepintaisesti pitää kiinni. Hankkeita voidaan joutua lykkäämään tai aikaistamaan tai joskus niistä vetäydytään kokonaan”, Elli Siltala kuvailee.

”Meillä on onneksi moderni, elävä strategia. Jos oletukset tuntuvat vanhentuneilta, täytyy muuttaa suuntaa”, Tuomas Salusjärvi komppaa ja jatkaa: ”Hereillä täytyy olla koko ajan.

Kun puoli vuotta sitten Saksassa kuluttajilta kysyttiin elintarvikkeen tärkeimpiä ominaisuuksia, oli vastaus maku. Tänään vastaus samaan kysymykseen on hinta. Meidän on mietittävä, mitä tarjoamme tälle muuttuvalle markkinalle. Haastavassa tilanteessakaan ei kannata vetää

”Mietimme monia vaihtoehtoisia polkuja, mahdollisia uhkia ja erilaisia skenaarioita.”

kaikkia toimintoja säästöliekille lyhyen tähtäimen tilityshinnan nostamiseksi. Se lämmittäisi varsin lyhyen aikaa. Eteenpäin katsominen ja tulevaisuuden rakentaminen on kaikissa tilanteissa tärkeää. Jatkuva liikevaihdon kasvu takaa omistajillemme kestävän tuoton nyt ja tulevaisuudessa.”

SOTA UKRAINASSA on vaikuttanut ruokajärjestelmään monin tavoin.

Valion liiketoimintaan se on vaikuttanut esimerkiksi siten, että Valio vetäytyi keväällä Venäjän markkinoilta. ”Toimintaedellytyksiä jatkolle ei ollut, joten onneksi pystyimme toimimaan tilanteeseen nähden nopeasti. Venäjän toimintojen vaikutus Valion liikevaihtoon oli noin viisi prosenttia – siis kokonaisuudes-

sa ihan tuntuva, mutta ei kuitenkaan valtava. Sitä voisi verrata jonkin yksittäisen brändin tuomaan liikevaihtoon. Olemme saaneet aikaan kannattavaa kasvua muilla markkinoilla, mikä on paikannut Venäjän liiketoimintojen menetystä”, Elli Siltala kertoo. ”Teemme varautumissuunnitelmia ja varaudumme myös pahimpiin skenaarioihin. Venäjän markkinalla tämä riski laukesi. Venäjälle perustettiin paikallista tuotantoa ja tehdas, koska se oli ainoa tapa toimia siellä. Valio on aina ollut erittäin varovainen suhteessa ulkomaisiin tuotantolaitosinvestointeihin, ja tässä ajassa jatkamme varmasti samalla linjalla”, Tuomas Salusjärvi sanoo.

Kannattavaa kasvua on saatu esimerkiksi Aasian markkinoilta ja lisäarvojauheista. Positiivista on myös se, että maidon maailmanmarkkinahinnoissa on rikottu ennätyksiä. ”Niin sanotuista bulkkituotteista saadaan nyt ainakin tilapäisesti merkittävästi parempaa hintaa kuin koskaan aiemmin. Voin kysyntää on lisännyt sekin, että kasviöljyjä on ollut vähemmän saatavilla. Tässä kuten muissakin tilanteissa riskin hajauttaminen on oleellista, sillä tilanne ei jatku ikuisesti. Tarkastelemme strategiaa aktiivisesti ja satsaamme niihin osa-alueisiin, jotka tuottavat parhaan tuoton ja joilla näemme eniten kasvupotentiaalia.

Nyt panostamme maitoliiketoimintaan kotimarkkinalla, parhaisiin teollisuusasiakkuuksiin sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin kuten kasvipohjaisiin tuotteisiin”, Siltala jatkaa.

Kaakkois-Aasiassa maidon kasvavaan kysyntään vaikuttaa esimerkiksi ostovoiman kasvu ja ruokavalion länsimaistuminen. ”Kun Filippiineillä, Vietnamissa ja Thaimaassa syödään enemmän pizzaa ja pirtelöitä, tarkoittaa se maitotuotteiden kysynnän kasvua ja meille isoja mahdollisuuksia jo aivan lähitulevaisuudessa. Työ on kuitenkin vasta aivan alkutekijöissään verrattuna MAITO JA ME * 33

MAME0321_heidi.indd 33

13.9.2022 14.20

Kun kotimarkkinan kasvun rajat tulevat vastaan, on haettava kasvua kauempaa tai kokonaan uusista liiketoiminta-alueista, Valion kasvuliiketoiminnoista, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava Tuomas Salusjärvi kertoo.

esimerkiksi Kiinaan, missä olemme toimineet kymmeniä vuosia. Meidän valttejamme ovat puhdas maitoraakaaine sekä tuotekehitysosaaminen.

Niiden avulla pystymme tuottamaan laadukkaita, räätälöityjä tuotteita", Tuomas Salusjärvi kertoo. ”Arktisella vyöhykkeellä Euroopan nurkassa tuotettu maito ei tule koskaan olemaan markkinoiden halvin vaihtoehto, vaan meidän polkumme on innovaatiot ja erilaistuminen: se, että tuomme uusia, kiinnostavia tuotteita markkinoille ja saamme niistä hyvän hinnan. Logiikka on sama kuin suomalaisessa metsäteollisuudessa, joka on siirtynyt valmistamaan vientiin räätälöityjä erikoistuotteita peruspaperin sijaan”, hän vertaa.

VUODEN SISÄLLÄ Valio on julkistanut lukuisia yrityskauppoja, samaan aikaan päällä on ollut korona ja viimeisimpänä vielä sota Ukrainassa monine vaikutuksineen. Tahti on ollut melkoinen. ”Kieltämättä paljon on tapahtunut. Moni pitkään valmisteltu yritys-

kauppa toteutui lopulta melko lyhyen ajan sisään, ja samaan aikaan maailmantilanteessa tapahtui paljon sellaista, johon emme voineet vaikuttaa”, Elli Siltala sanoo.

”Meidän polkumme on innovaatiot ja erilaistuminen.”

”Yrityskaupan viimeistely vaatii aina oman keskittymisensä, ja sellaisessa tilanteessa työn järjestäminen vaatii myös fiksua työnjakoa. Kaikki eivät voi työskennellä saman asian

parissa, ja pitää miettiä myös tulevaisuutta. Joskus se vaatii useita isoja liikkeitä yhtä aikaa. Siinä pitää vain pysyä tyynenä ja ottaa asia kerrallaan. Kaupat kuten Gold&Green® brändin hankinta tai muuntuminen tavarantoimittajaroolin lisäksi tukkuriksi Valio Aimo tukun myötä ovat kuitenkin olleet pitkään suunnitteilla ja osa uutta kasvustrategiaamme, jossa olemme päättäneet lähteä kehittämään Valiota myös hankintojen kautta. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt jonkin verran kysymyksiä, sillä vastaavia yrityskauppoja Valio ei ollut tehnyt hyvin pitkään aikaan”, Elli Siltala sanoo.

Kasvun kannalta uudet aluevaltaukset ovat kuitenkin välttämättömiä. ”Olemme maitopohjaisissa elintarvikkeissa jo markkinajohtaja kotimarkkinallamme, ja tämä tulee olemaan tärkeä kivijalka aina. Merkittävän kasvun saavuttaminen alkaa kuitenkin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa olla melkoisen haastavaa.

Väestö ei kasva eikä maitotuotteiden kulutus ole täällä lisääntymässä,

34 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 34

13.9.2022 14.20

Hyvän makuista, kuluttajatarpeisiin vastaavaa ja vastuullisesti tuotettua ruokaa tarvitaan aina, sanoo Valion ydinliiketoiminnoista ja brändistä vastaava Elli Siltala.

joten kasvua on haettava muualta tai kokonaan uusista liiketoimintaalueista – kuten nyt vaikka tuottamalla lannasta energiaa ja myymällä sitä Suomen Lantakaasu Oy:n kautta”, Tuomas Salusjärvi jatkaa.

Isoissa liikkeissä kaikki ei aina mene kivuttomasti. ”Esimerkiksi Valio Aimo tukun perustaminen oli iso yrityskauppa, mutta työ ei suinkaan päättynyt nimiin papereissa. On vaatinut paljon työtä ottaa haltuun kokonaan uusi alue sekä sovitella yhteen erilaisia työtapoja, toimintakulttuureita ja niin edelleen. Toisaalta haasteet saavat onnistumisetkin tuntumaan eri tavalla. On hienoa nähdä, miten hyvin Valio Aimo on lähtenyt kasvuuralle”, Siltala kuvailee.

TULEVAISUUDESSA Siltala ja Salusjärvi näkevät monia innostavia mahdollisuuksia.

Elli Siltalan vetämässä Core Business & Brand -toiminnossa työskennellään tällä hetkellä tiiviisti muun muassa innovatiivisen tuotteiston, Ruotsin liiketoiminnan kan-

nattavan kasvun tukemisen ja Valio Aimo tukun kehittämisen parissa. ”Tulevaisuuden tuotteiston kehitys on aina innostavaa. Meidän pitää olla innovatiivisia, jotta onnistumme

”Strategia on sitä, että tiedämme yhdessä, mitä kohti olemme menossa ja miksi.”

yllättämään kuluttajat arjessa ja juhlassa hyvän hinta-laatusuhteen tuotteillamme. Esimerkiksi Ruotsissa olemme saaneet aikaan kannattavaa kasvua niin maitotuotolla kuin

liikevaihdolla mitattuna. On ollut pitkä tie päästä Ruotsin toiseksi suurimmaksi meijeriksi, ja se on meille iso ylpeyden aihe”, Siltala nostaa.

Salusjärven tiimi työskentelee jatkuvasti uusien innovaatioiden ja aluevaltausten parissa. ”Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että edes pysyäksemme paikallamme meidän on muututtava.

Jos haluaa kehittyä ja mennä eteenpäin, se vaatii tietoisia päätöksiä.

Muuten tie on varsin lyhyt. Valiolla on onneksi aina ollut omistajina fiksuja maitotilayrittäjiä, jotka ovat ymmärtäneet tutkimuksen ja tuotekehityksen arvon. Katsovathan omistajayrittäjätkin omassa toiminnassaan tätä vuotta pidemmälle”, Tuomas Salusjärvi sanoo ja jatkaa: ”YK ennustaa maailman väkiluvun kasvavan 9,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Maapallon luonnonvaroilla on pystyttävä ruokkimaan myös tämä määrä ihmisiä.

Meidän on löydettävä kestäviä ruoantuotannon ratkaisuja maailman kasvavalle väestölle vähemmällä peltopinta-alalla, ja samalla MAITO JA ME * 35

MAME0321_heidi.indd 35

13.9.2022 14.20

VALION STRATEGIA MIKÄ OHJAA TOIMINTAAMME?

MISSIO

Paremman elämän palveluksessa

VISIO

Edelläkävijä maito- ja elintarvikealan innovatiivisissa ratkaisuissa

ARVOT

• Asiakaskeskeisyys • Vastuullisuus • Uudistuminen • Yhteistyö

MITÄ OVAT STRATEGISET TAVOITTEEMME?

Kannattavuutemme on alan huippua ja olemme asiakkaidemme halutuin yhteistyökumppani

MIKÄ ON KILPAILUETUMME?

Sitoutuneet ja osaavat valiolaiset luovat innovaatioista ratkaisuja

MIKÄ ON PELIKENTTÄMME?

Maitoon keskittyvä liiketoiminta kotimarkkinoilla

hidastettava ilmastonmuutosta.

Lisäksi on huolehdittava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä sekä fossiilisten energianlähteiden käytön nopeasta vähentämisestä.

Tähän ei nykyinen maailmanlaajuinen ruoantuotantotapa ja -malli pelkästään riitä. Toisaalta tämä avaa paljon uusia mahdollisuuksia, ja siksi esimerkiksi kasvipohjaisten tuotteiden merkitys Valion liiketoiminnassa kasvaa.”

Taaksepäin katsottuna erilaiset murrokset ovat lopulta kääntyneet Valion hyväksi. ”Esimerkiksi kun huomattiin, että maidon laktoosi aiheuttaa monille vatsavaivoja, ongelmaa lähdettiin taklaamaan tuotekehityksen avulla. Haluamme olla edelläkävijä myös ruoantuotannon murroksessa, ja meillä on siihen aidosti hyvät mahdollisuudet”, Salusjärvi uskoo.

Murrosvaiheet herättävät paljon kysymyksiä, mutta Valion perustehtävä ja missio ei ole muuttunut mihinkään.

Raaka-aineet ja ratkaisut kansainvälisille teollisuusasiakkaille

”Nyt olemme miettimässä niitä ratkaisuja, joilla voimme tuottaa ruokaa kestävällä tavalla niin, että ilmasto huomioidaan.”

”Olemme edelleen paremman elämän palveluksessa ja meillä on kirkkaana mielessä maksimoida Valion ansainta ja turvata kannattava maidontuotanto tulevaisuudessakin. Se edellyttää jatkuvaa

Kasvipohjaiset lisäarvotuotteet valikoiduilla markkinoilla

Uudet liiketoimintamahdollisuudet

uudistumista, aktiivisuutta ja uskoa tulevaan. Yleisessä keskustelussa on ollut melko pitkään vastakkainasettelua ruoantuotannon ja ilmaston välillä. Nyt olemme miettimässä niitä ratkaisuja, joilla voimme tuottaa ruokaa kestävällä tavalla niin, että ilmasto huomioidaan”, Elli Siltala sanoo.

Ottaen huomioon, että Valiota on pidetty varsin perinteisenä ruokatalona, on siltä nähty viime aikoina rohkeitakin avauksia, kuten Suomen Lantakaasu Oy:n perustaminen yhteistyössä St1-ketjun kanssa. ”Mutta oikeastaan maidontuotannon sivutuotteena syntyvän lannan jatkojalostaminen energiaksi on todella looginen askel. Siinä yhdistyvät monet vastuullisuusteemat kuten kestävä ruoantuotanto, ilmasto, fossiilisista polttoaineista luopuminen ja energiaomavaraisuus – ja muutetaan maailmaa positiiviseen suuntaan. Kun biokaasulaitosten lisäksi saadaan vielä lannoitteet tähän samaan kuvioon, ollaan jo aika pitkällä”, Tuomas Salusjärvi tuumaa.

K

36 * MAITO JA ME

0

MAME0321_heidi.indd 36

13.9.2022 14.20

GEA DAIRYROBOT R9500 R95 00 EDITION 2021

- UUSI ASKEL AUTOMAATTILYPSYYN Markkinoiden pienin energiankulutus Neljänneskohtainen maidon analysointi

Hellävarainen lypsy ja maidonkäsittely

OTA YHTEYTTÄ!

Räätälöidään juuri tilallesi sopiva lypsyrobotti

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS! 0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi

MAME0321_heidi.indd 37

13.9.2022 14.20

Melli VIC Parasta parhaille Mistä tunnistat huippulehmän?

VIC-lehmä henkii arvokkuutta, seesteistä itsetietoisuutta, sisäistä valoa ja tahdonlujuutta.

Siltä karjan huippulehmät näyttävät, kun niillä on kaikki hyvin.

Melli VIC -tuotteet on räätälöity parhaiden karjojen tarpeisiin.

Niille erityisen tärkeille lehmille, jotka ansaitsevat parhaan mahdollisen ruokinnan, ja joilta odotetaan huipputuottoa.

Kun karjassasi on supertähtiä, valitse Melli VIC.

MAME0321_heidi.indd 38

13.9.2022 14.20

L HAL

ITUS

Markkinoiden myrsky jatkuu

I

nvestointipankki Lehman Brothersin konkurssista alkanut maailmantalouden epävarmuuden aika on jatkunut kohta 15 vuotta.

Emme ole juuri voineet puhua vakaasta toimintaympäristöstä, jossa oman yrityksen toimintaa voisi kehittää omista lähtökohdistaan.

Viime vuosikymmenen alussa investointeja suunniteltiin tiloilla hyvän maidonhinnan aikaan. Kiintiöiden poistuminen ja Venäjän tuontikielto romahduttivat maidon hinnan Euroopassa oletettua alemmaksi. Suomessa toimintaympäristö näytti vaikealta, ja investointien epäiltiin loppuvan lähes kokonaan.

Vuosikymmenen lopussa maidon hinnannousu rohkaisi tiloja investoimaan ja lisäämään tuotantoaan. Tuotanto uhkasi ylittää Valion jalostuskapasiteetin etenkin kevätkuukausien aikana, ja sen turvaamiseksi – joutumatta investoimaan bulkkijauhetehtaaseen – lanseerasimme sopimustuotantojärjestelmän. Tilatasolla suunnitellut uudet investoinnit siirtyivät.

2020-luku alkoi globaalin Covid19pandemian kourissa, mikä vaikutti kulutustottumuksiin, kansainvälisiin kauppavirtoihin ja tilausketjuihin. Yhdessä Ukrainan sodan ja siitä seuranneiden kaupan esteiden kanssa kansainvälisiin kauppavirtoihin muodostui kapeikkoja, jotka ovat aiheuttaneet puutteita sekä tuotantopanosten tarjontaan että tuotemarkkinoille, seurauksena voimakas inflaatio.

Vaikka Suomen EU-jäsenyyden aikana maksettu maidon tilityshinta onkin noussut ennätykseensä, on maitotilayritysten taloudellinen tilanne keskimäärin vaikea.

Kustannusten nousu on ollut historiallisen nopeaa ja korkeaa, ja erityisesti energiakustannukset aiheuttavat huolta.

Eri meijereiden asema tilityskyvyn suhteen on muuttunut radikaalisti. Aikaisemmin tuoretuotteita kotimarkkinoille toimittaneet meijerit maksoivat parasta tilityshintaa ja teollisuustuotteita jalostavat heikointa. Nyt tilanne on muuttunut.

Esimerkiksi Ranskassa maksetaan maidosta vain hieman yli 40 snt/l, kun taas vahvasti teollisuustuotteita valmistavassa Irlannissa yli 60 snt/l.

Yksittäisen maitotilan on käytännössä mahdotonta reagoida markkinahintojen muutokseen. Tilojen omat toimet eivät vaikuta siihen, missä tilanteessa esimerkiksi ranskalaiset ja irlantilaiset maitotilat ovat. Maitotilayritys voi vaikuttaa lähinnä omiin toimintoihinsa: ostoihin ja niiden ajankohtaan, mahdollisiin hintasuojauksiin, viljelykasvivalintoihin sekä siihen, miten työt tekee.

Markkinahäiriötilanteessa voi tarkastella strategiaansa muuttuneeseen tilanteeseen nähden. Halvan viljan aikaan sitä oli järkevää ostaa ja käyttää ruokinnassa korkeaa väkirehuprosenttia. Mutta onko tulevaisuudessa väestönkasvun ja hidastuvien kauppavirtojen myötä kallistuvaa ostoviljaa mahdollista syöttää? Vai onko syytä muuttaa strategiaa lisäämällä väkirehukasvien viljelyä ja painottaa entistä enemmän ruokinnassa nurmea? Ihmisravinnoksi kelpaavien kasvien syöttämistä tuotantoeläimille kyseenalaistetaan enenevässä määrin. Nauta kykenee muuttamaan nurmen ihmiselle monipuoliseksi ja arvokkaaksi ravinnoksi.

Niin yksittäisen tilan kuin Valion strategiaa määritettäessä on mietittävä näkymiä kauas tulevaisuuteen. Mitkä ovat ruuantuotannon syvät pohjavirtaukset, jotka ohjaavat markkinoita pitkällä tähtäyksellä?

Voiko yhteiskunta ilmastonmuutosta hillitessään asettaa joitain rajoitteita, esimerkiksi uusia ravintosuosituksia (heikoilla perusteilla) tai eloperäisten maiden käyttörajoituksia? Toisaalta uusia liiketoimintamahdollisuuksia voi tulla esimerkiksi päästöoikeuksien tai biokaasun myynnin kautta.

Epävarmuus elintarvikemarkkinoilla on kasvanut viidentoista vuoden aikana.

Positiivista on lisääntynyt ymmärrys kotimaisen ruuantuotannon merkityksestä huoltovarmuudelle ja sille, ettei Suomessa kyetä varmistamaan huoltovarmuutta ilman nautaa.

JARNO KÄMÄRÄINEN Va l i o n h a l l i t u k s e n jäsen

”Mitkä ovat ruuantuotannon syvät pohjavirtaukset, jotka ohjaavat markkinoita pitkällä tähtäyksellä?”

MAITO JA ME * 39

MAME0321_heidi.indd 39

13.9.2022 14.20

JA TYÖ EYS V TER

Tukitoimet auttavat jaksamaan ja kehittymään KOTIELÄINYRITTÄJÄ TARVITSEE VÄLILLÄ ULKOPUOLISTA TUKEA JA NEUVOJA VOIDAKSEEN HYVIN. KUKA VAIN TILALLA KÄVIJÄ VOI KYSYÄ, MITÄ YRITTÄJÄLLE OIKEASTI KUULUU JA OHJATA TARVITTAESSA AVUN PIIRIIN.

T

odella moni kotieläinyrittäjä kokee arjessaan henkistä kuormitusta. Tämä käy ilmi maitotilayrittäjä Sanna Hämäläisen opinnäytetyöstä, jossa hän tarkasteli Järvi-Suomen kotieläinyrittäjien työhyvinvointia ja yritysten kehittämisen esteitä.

Hämäläinen seuraa aktiivisesti sosiaalisten median keskusteluja ja on vakuuttunut, että samankaltaisia haasteita on kaikkialla Suomessa. ”Huolestuttavan iso joukko jaksamisen kanssa kamppailevista yrittäjistä ei ole hakenut ulkopuolista apua. Monet yrittävät pärjätä ystävien ja sukulaisten tuella. Osa taas ajattelee, että apu ei ole heitä varten, tai vähättelee omaa tilannettaan”, Hämäläinen kertoo.

Hämäläinen teki opinnäytetyönsä Oulun ammattikorkeakoulun maaseudun kehittämisen opintolinjalla. Kyselytutkimukseen ja haastatteluihin osallistuneilla kotieläinyrittäjillä jaksamisen ongelmat näkyivät alakuloisuutena, masentuneisuutena, ärtyneisyytenä ja nukkumisvaikeuksina.

Hämäläinen kannustaa kotieläinyrittäjiä hakemaan tukea vähäisempienkin ongelmien selvittämiseen, vaikka itsestä tuntuisi, että omat haasteet eivät ole riittävän isoja. ”Pohjakosketusta ei kannata odottaa, sillä jos oireisiin jätetään puuttumatta, voi muodostua haitallinen kierre, jossa stressi vie yöunet ja liian vähäinen uni aiheuttaa lisää stressiä.”

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L

”Paremman kannattavuuden avulla yrittäjät voivat kehittää työmenetelmiään ja -olojaan paremmiksi, ja sitä kautta työssäjaksaminen paranee”, Hämäläinen toteaa.

Hänen mukaansa kotieläinyrittäjien henkistä kuormitusta lisää mediassa ja somessa käytävä kielteisesti värittynyt keskustelu maatalouden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. ”Jos omaa tekemistä kyseenalaistetaan jatkuvasti julkisessa keskustelussa, voi olla vaikea katsoa luottavaisena tulevaisuuteen.”

Hyvinvoiva yrittäjä on yrityksen kivijalka: jos yrittäjä ei jaksa, ei yrityskään voi menestyä, Sanna Hämäläinen uskoo.

TILAN KANNATTAVUUS ja yrittäjän hyvinvointi kietoutuvat Hämäläisen opinnäytetyön tulosten mukaan tiiviisti toisiinsa. Kaikissa kotieläinyrittäjien vastauksissa talous- ja kannattavuusongelmat nousivat esiin hyvinvointia heikentävänä voimana. ”Yrittäjä laittaa usein kaikki yrityksen asiat omien tarpeidensa edelle. Rahoja ei laiteta emännän jalkahoitoon, kun tilan kassa on tyhjä.”

Runsas kolmannes vastaajista koki, että haasteet omassa jaksamisessa estävät kehittämästä tilaa ja yritystä. Siksi tukea tarvitaan perinteisten mielenterveyspalveluiden lisäksi myös tilan hoidossa ja talousasioissa.

VAIKKA AVUN hakemiseen tuntuu monilla olevan korkea kynnys, vastaajien joukossa oli onneksi niitäkin, jotka olivat olleet esimerkiksi Välitä viljelijästä -projektin tai vastaavan alueellisen hankkeen piirissä. He olivat saaneet keskusteluapua ja talousneuvontaa. Jotkut olivat käyneet työnohjauksessa. ”Yrittäjille suunnattuja tukipalveluita on kehitettävä, ja niitä on otettava osaksi Neuvo 2020 -neuvonnan tukea. Näin palveluiden saatavuus paranee ja taloudellinen kynnys tukipalveluiden käyttämiseen madaltuu. Muissakin tukimuodoissa tulee jatkossa huomioida yrittäjän hyvinvoinnin asioita työnohjauspalveluiden lisäksi.”

Hämäläinen huomauttaa, että Välitä viljelijästä -hanke olisi saatava pysyväksi palveluksi valtion budjettiin määräaikaisen rahoituksen sijaan. Se toisi tärkeää jatkuvuutta ja työrauhan hanketyöntekijöille.

40 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 40

13.9.2022 14.20

MONI YRITTÄJÄ kaipaisi kannustusta tuen hakemiseen. Yli puolet Hämäläiselle vastanneista yrittäjistä toivoikin, että neuvojat sekä meijereiden ja teurastamoiden edustajat nostaisivat aktiivisesti jaksamiseen liittyvät asiat esiin tilakäynneillä. ”Esimerkiksi masennuksesta kärsivät yrittäjä ei välttämättä heti tule kertoneeksi tilanteestaan, mutta jos useampi kysyy, niin jossain vaiheessa rehellinen vastaus tulisi.”

Myös esimerkiksi sopimuksia tai vakuutuspapereita kirjoitettaessa voisi luontevasti kysellä kuulumisia.

Olisi tärkeä kertoa selkeästi, mistä apua voi saada ja miten sitä haetaan. ”Ulkopuolinen tilalla kävijä voi myös yrittäjän luvalla ottaa yhteyttä esimerkiksi työterveyshuoltoon tai hyvinvointihankkeen työntekijään, mikäli yrittäjä ei itse jaksa tai pysty sitä tekemään.”

”Tilan kannattavuus ja yrittäjän hyvinvointi kietoutuvat tulosten mukaan tiivisti toisiinsa.”

MAITOTILAYRITTÄJÄN arki on Hämäläiselle tuttua.

Hän hoitaa yhdessä miehensä kanssa maitotilaa, jossa on noin 50 lypsävää ja nuorkarjaa, mutta toimii lisäksi muun muassa MTK:n luottamustehtävissä ja neuvojana.

Ihmisten ja eläinten hyvinvointi on aina kiinnostanut Hämäläistä. Kun hänelle tuli aika jatkaa agrologin opintojaan, lopputyön aihetta ei tarvinnut ihmeemmin miettiä. ”Olen luottamustehtävissä päässyt kohtaamaan ihmisiä, joiden kanssa hyvinvointiasiat ovat tulleet usein esille. Neuvojana näin paljon väsymystä, joten halusin tarkastella tilannetta hyvinvoinnin esteiden poistamisen näkökulmasta”, Hämäläinen kertoo.

Hän esittelee opinnäytetyössään Yrittäjien hyvinvoinnin timantti -työkalun. Sen avulla yrittäjä voi tarkastella omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia asioita yksin tai yhdessä esimerkiksi tukihenkilön kanssa.

Sanna Hämäläisen opinnäytetyö "Maatalousyrityksen kehittäminen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Case: JärviSuomen kotieläinyrittäjät": theseus.fi/handle/ 10024/754421

Löydät yrittäjän hyvinvoinnin timantti -työkalun Diakhankkeiden ajankohtaisuutisista: "Hyvinvoiva maatalousyrittäjä on yrityksen kivijalka" : maaseutuyrittajat.diak.fi

Energiaa juuri poikineille

oma energiaju s y t ä r e H lehmän.

Helunan oikineen p ä ä t is k vir

Uutta energiaa ja vir kisty juuri poikineille leh stä mille

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energ iaa: 1. stressin haitat vähene vät 2. syönti lisääntyy nope asti – energiavaje vähene e 3. hyvän alun vaikutus jatkuu koko lypsykaude n

Helunan Herätys -energiajuoman saat meijereistä ja maatalouskaupoista.

Lisätietoja: www.valio.fi/startti

MAME0321_heidi.indd 41

13.9.2022 14.20

TYÖ KEVYEKSI

Suojaa silmät!

M

aataloustöissä on runsaasti silmiä uhkaavia riskejä.

Silmätapaturmat ovat usein vakavia ja saattavat vaurioittaa näköaistia pysyvästi. Ne vaativat yleensä lääkärin hoitoa. Silmävammoja voi välttää suojautumalla tarpeenmukaisesti, oikeilla työtavoilla sekä asianmukaisilla koneilla, työvälineillä ja laitteilla.

Maatalousyrittäjille sattuu noin 350 silmätapaturmaa vuosittain. Tapaturmia sattuu koneiden huolto- ja korjaustöissä sekä karjanhoitotöitä tehdessä mutta myös säilörehun teossa, rakennus-, puuja metsätöissä. Yleisiä aiheuttajia ovat ulkoinen työympäristö, kuten roskat ja pöly, käsikäyttöiset poraja hiomakoneet sekä lehmät. Myös painepesurin voimakas suihku

voi aiheuttaa silmävaurion. Kipinät, roiskeet, sirpaleet tai lentävät kappaleet voivat aiheuttaa vakavan silmätapaturman tai pysyvän silmävamman.

Koneiden korjaustöissä, metallin työstössä sekä säilöntä- ja torjunta-aineiden käsittelyssä silmien suojaus on välttämätöntä. Silmät on suojattava myös höyryiltä, liuottimilta, lentäviltä kappaleilta, kaasuilta, kipinöiltä, metalli- ja puupölyltä sekä nesteroiskeilta.

Erikseen on suojaimia, jotka suojaavat ultraviolettivalolta, infrapuna- ja lasersäteilyltä sekä valokaarelta. Metsätöissä ja hitsauksessa tarvitaan näihin töihin tarkoitetut suojaimet.

Silmiensuojaimia ovat sangalliset tai naamiomalliset suojalasit

ja kasvojensuojaimia visiirit, hitsausmaskit sekä huppusuojaimet.

Suojaimet valitaan aina riskin mukaan. Valinnassa on otettava huomioon työn edellyttämä näöntarkkuus sekä omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Silmiensuojainten on sovittava kasvojen muotoon, ne eivät saa rajoittaa näkökenttää ja niiden on suojattava myös sivulta.

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija Melan työkykypalvelut mela.fi/tyokykypalvelut

www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi MAME0321_heidi.indd 42

13.9.2022 14.20

N A S E VA S T I

Nasevan Terveydenhuoltokäyntikuvaaja kokoaa terveystiedot

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA!

T

erveydenhuoltokäyntikuvaajassa voit tarkastella eri eläinryhmien terveystietoja, ja se perustuu viimeisen terveydenhuollon vuosikatsauksen arviointeihin.

Kuvaajan löydät Nasevan Tilastot-sivulta.

Tilastot löytyvät kirjautumisen jälkeen kohdasta Tila > Tilastot. Valitse alasvetovalikosta Vuosikatsaus-vertailu eläinryhmittäin.

Tilakäynnin päivämäärä ja vertailussa käytetty pitopaikan tuotantosuunta löytyvät sivun yläreunasta. Tietoja voi tarkastella pitopaikkakohtaisesti ja eläinryhmittäin. Valitse vertailuun oikea pitopaikka sekä haluttu eläinryhmä eläinryhmävalikosta.

Osa-alue-valikosta voit tarkastella tarkemmin kunkin osa-alueen tuloksia valitussa eläinryhmässä. Valitun osa-alueen tarkempi tarkastelu ja vertailu koko maan vastaaviin tietoihin avautuu pylväsdiagrammina sivun alalaitaan.

Kun viet kursorin pylväiden päälle, näet, kuinka monta pitopaikkaa on mukana koko maata koskevassa vertailussa kunkin arviointikohdan ja eläinryhmän osalta. Tietoja voit tarkastella myös vertailematta koko maan tietoja: valitse silloin kuvaajan alla olevista palloista ainoastaan pitopaikkaa koskeva näkymä. Mikäli tilalla tai pitopaikalla ei ole tehty vuosikatsausta, ei tietoja eikä grafiikkaa ole saatavilla.

Kun tarkastelet eri osa-alueita, kiinnitä huomiota valittuun eläinryhmään. Voit esimerkiksi valita erikseen lypsylehmät, joilla ei ole nupoutusta koskevia tietoja. Jos eläinryhmäksi valitaan juottovasikat, saadaan näkyviin vasikoita koskevat vertailutiedot.

ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri Naseva naseva.fi

KALSIUM-pasta Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

MAME0321_heidi.indd 43

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

w.fi

FOSFORI-pasta

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

13.9.2022 14.20

Vaihto uuteen V310:een kannatti

parempi siemennysprosentti*

Havaitsee yli

95%

kiimoista

32 %

Havaitsee epänormaalit kiimakierrot ja jopa hiljaiset kiimat Enemmän kannattavia tuotoskausia Vähemmän lehmiä siementämättä % Vähemmän poistoja Automaattiset tiineystarkastukset Hälyttää varhaisluomisista

%

Jopa

50%

Suurempi kapasiteetti

99,8% KIINNITYSTARKKUUS

10

Huoltokustannukset tiedossa ennalta

YLI

lyhyempi kiinnitysaika

99

Vedinsprayn

%

osumatarkkuus

3500 kg maitoa päivässä

“ERO KUIN YÖLLÄ JA PÄIVÄLLÄ! 5h/pv pois navettatöistä”

“Erityiskiitos lypsinten kiinnitykselle ja V310:n RePro-kiimantarkkailuominaisuudelle” Lue koko juttu DeLaval Karjaviestistä 2.2022!

DeLaval

*Tiedot kerätty testi- ja pilottitiloilta. Tuloksia verrattu DeLaval VMS™ Classiciin. Tulokset voivat vaihdella. ** Tiedot kerätty VMS V310 pilottitiloilta

DELAVAL TISKI- JA KYNSIHARJA

YHTEISHINTAAN

10,-

NORM. 6,00 + 9,60 | AL98880143, AL98880141, AL64145901 Tarjous voimassa 9.5.–31.12.2022 vain Hankkijan myymälöissä.

JUHLAVUODEN KAMPANJATARJOUKSET SYYS-LOKAKUUSSA PYYKINPESUAINE DELAVAL LAUNDRY 10 KG

50,-

NORM. 62,00 | AL90595950 Erittäin tehokas pesuaine työvaatteiden ja utareliinojen pesuun. Biologisesti hajoava.

SOFTCELL 500 ARKKIA 6 RLL/PKT

50,-

NORM. 82,00 | AL92065105 Moneen käyttöön soveltuva vahva ja pehmeä paperi. Paketissa 6 rll, 500 arkkia/rulla.

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TÄMÄN ILMOITUKSEN TARJOUKSET VOIMASSA VAIN HANKKIJAN MYYMÄLÖISSÄ 31.10.2022 SAAKKA. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI DeLaval_Hankkija_MjaM_3_200x280.indd 1 MAME0321_heidi.indd 44

17.8.2022 11.34

13.9.2022 14.20

TAL

OUS

MATTI RYHÄNEN Yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kustannusten hallinta tuo kannattavuutta maidontuotantoon

%

a

le” ä

oilta

2 11.34

MAIDONTUOTANTOA KEHITETTÄESSÄ KUSTANNUSTEN HALLINTA ON KESKEINEN KYSYMYS. INVESTOINNIT VAIKUTTAVAT SUURESTI MAIDON TUOTANTOKUSTANNUKSIIN.

T

oteutettu investointi rajoittaa mahdollisuuksia kustannusten sopeuttamiseen.

Esimerkiksi rehujen hintojen muuttuessa ruokintavalinnoilla voi vaikuttaa suhteellisen vähän maidon tuotantokustannuksiin olemassa olevan tuotantovälineistön puitteissa. Silti on syytä aina tarkistaa, onko optimiruokinta muuttunut.

Nykyaikaisista navetta-, kone- ja laiteinvestoinneista aiheutuvien kustannusten osuus kaikista kustannuksista on suuri ja vaikutus myös muiden panosten käyttöön merkittävä.

Siksi uutta tuotantoteknologiaa ja automaatiota hankittaessa tarvitaan kokonaisvaltaista kustannusten hallintaa eli pitkän ja lyhyen aikavälin kustannusten hallintaa kokonaisuutena, mikä taas edellyttää määrätietoista suunnittelua. Näin syntyy ymmärrys kustannusten muodostumisesta ja siitä, millä toimilla kustannuksiin voi vaikuttaa.

MAITOTILAYRITTÄMISESSÄ tavoitellaan kustannusjohtajuutta eli pieniä yksikkökustannuksia, koska vain harva maitotilayrittäjä voi erilaistaa

tuotettaan esimerkiksi oman jatkojalostuksen kautta. Meijeri määrittää maidon laatukriteerit ja tilityshinnan, olipa maito sitten luomua tai tavanomaista. Markkinat vaikuttavat meijerin tilityskykyyn. Kun maito-

”Kustannusten hallinta edellyttää määrätietoista suunnittelua.”

tilayrityksen toiminnan tavoitteena on kannattava tuotanto, maidon myyntihinnan ja yksikkökustannusten suhde on ratkaiseva. Jos maidon tuotantokustannus on pienempi kuin maidosta saatava tuotto, kannattavuustavoite saavutetaan.

MARKKINAOHJAUTUVASSA taloudessa maitotilayrittäjän on pyrittävä tietoisesti niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä hallitsemaan yksikkökustannusta suhteessa tuotteen hintaan.

Usein se merkitsee prosessien kehittämistä sekä uusien toimintatapojen ja toimintamallien käyttöönottoa.

Esimerkiksi säilörehun tuotantoa suunniteltaessa kannattaa selvittää säilörehun tuottamisen yksikkökustannus itse tehden, yhteistyönä tai urakointipalveluna.

Kun investoinnit sekä muut kehittämistoimet on toteutettu, niistä aiheutuviin kustannuksiin ei voi enää vaikuttaa. Ne ovat uponneita kustannuksia. Maitotilayrittäjä voikin ajautua taloudellisiin vaikeuksiin, jos hän ei tiedosta riittävän ajoissa investointien aiheuttamien kustannusten peruuttamattomuutta tai ottaa tietoisesti liian suuria riskejä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Valion yhteishankkeessa tuotetaan tietoa kustannusten hallinnasta. Maitotilayrittäjän tavoitteet ovat tulevaisuudessa, joten aihetta tarkastellaan yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta.

MAITO JA ME * 45

MAME0321_heidi.indd 45

13.9.2022 14.20

Paljonko rehun D-arvo voi pudota säilönnän aikana?

P

ystykasvuston ominaisuudet asettavat ylärajan nurmirehun laadulle. D-arvon muutokset raaka-aineen ja valmiin säilörehun välillä herättävät keskustelua.

Paljonko syytä löytyy säilönnästä?

Tyypillinen D-arvon lasku raakaaineesta valmiiseen rehuun on suomalaisessa aineistossa ollut 21–24 g/ kg kuiva-ainetta (ka) ja enimmillään noin 50 g/kg ka. Jos raaka-aineen D-arvo on 700 ja valmiin rehun 680 g/kg ka, on tappiota tullut saman verran kuin tutkimusaineistossa keskimäärin. Jos säilöntä epäonnistuu, voi D-arvo pudota tasolle 650 g/kg ka.

A RJA S E P PÄ L Ä A I V- t u o t e k e h i t y s p ä ä l l i k k ö Eastman Chemical Company

Äärimmillään säilönnän epäonnistuminen voi johtaa vielä suurempaan sulavien ravintoaineiden tappioon.

Vakava virhekäyminen tai huomattava rehun lämpeneminen johtavat sokereiden ja maitohapon häviämiseen rehusta. Muutos vastaa eroa lehtevän nurmen ja korsiintuneen vanhan heinän välillä. Yleensä näissä tapauksissa jo aistinvaraisestikin voidaan päätellä säilönnän epäonnistuneen.

D-arvoa ei käytetä säilönnän onnistumisen mittarina, koska se riippuu ennen kaikkea kasvien kehitysvaiheesta korjuuhetkellä. Myös esikuivauksen aikana voi tapahtua

M A R K E T TA R I N N E Tu t k i m u s p r o f e s s o r i LUKE

merkittäviä sulavuutta huonontavia hengitys- ja varisemistappioita, sateen sattuessa huuhtoutumistakin.

Lisäksi D-arvo voi olla korkea ja rehu silti virhekäynyttä. Tällöin osa rehun tuotantopotentiaalista menetetään huonon maittavuuden vuoksi.

Kun näytteen D-arvo on odotuksia heikompaa, syy voi joskus olla epäedustavassa näytteenotossa. Erityisen hankalaa edustavan näytteen ottaminen on kokoviljasäilörehusta.

Sulavuus laskee myös, jos tapahtuu puristenestetappioita tai rehun lämpenemistä. Olennaista on tunnistaa, missä kohdassa säilöntäprosessia on parannettavaa.

PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

TILAA NYT BONSILAGET ENNAKKOKAMPANJAHINTAAN!

OLEMME MESSUILLA

OSASTO 3E25

UUDET PAKKAUSKOOT, MYÖS LUOMUUN HYVÄKSYTYT TUOTTEET!

p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

MAME0321_heidi.indd 46

13.9.2022 14.20

ÄK INLÄ Ä L E TA A VA S

ÄRI Osallistu webinaareihin, lisätietoa sivulla 8!

Mitä lehmien hyvään sorkkahoitoon kuuluu?

S

orkkahoidon tavoite on palauttaa sorkan oikea muoto ja ehkäistä sorkkasairauksien syntyä. Kun sorkkapuoliskot ovat saman malliset ja kokoiset, paino jakautuu sorkkiin tasaisesti. Holvaus ottaa painorasitetta pois anturan alueelta. Lehmän kannalta otollisimmat sorkkahoidon ajat ovat umpeutuksen yhteydessä, noin 60 päivää poikimisesta ja 180 päivää poikimisesta. Isommissa karjoissa sorkkahoitaja voi käydä useita kertoja vuodessa ja hoitaa listatut eläimet. Pienemmissä karjoissa voidaan hoitaa kaikkien sorkat 2–3 kertaa vuodessa.

Rutiinisorkkahoidon lisäksi tehdään lista tiheämpää sorkkahoitoa tarvitsevista eläimistä. Esimerkiksi anturahaavaumalehmillä on isompi riski saada vaiva uudestaan, ja tihennetyllä sorkkahoidolla (esimerkiksi neljä kertaa vuodessa) ongelmaa pyritään estämään. Sorkkahoitoa ei olisi suotavaa tehdä 2 viikkoa ennen tai jälkeen poikimisen. Silloin lehmä saattaa liukastuessaan revähdyttää jalkansa tai sorkan sisärakenteet, sillä ligamentit ovat löystyneet poikimista varten.

Sairassorkkahoitoja varten tulee tilalla olla oma sorkkahoitoteline.

Näin ontuva eläin saadaan nopeasti

H E R T TA P I R K K A L A I N E N Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

hoidettua. Sorkkaa hoitamaan kutsutun henkilön ei tarvitse kuluttaa aikaa sorkkatelineen siirtelyyn ja pesuun. Myös tarttuvien tautien leviämisriski on pienempi.

Parhaiten veri kiertää sorkissa, kun lehmä lepää. Lehmillä tulee olla riittävästi makuupaikkoja ja parren rakenteet asennettu niin, että lehmät pääsevät helposti makuulle ja ylös. Joutava jonottaminen rasittaa sorkkia ja altistaa anturahaavaumille. Levon lisäksi jaloittelu, laidunnus ja terapialaidunnus tukevat sorkkaterveyttä. Laidun on sorkille pehmeä, ja sorkat saavat sopivan tuen lehmän noustessa ylös.

AINEENVAIHDUNNAN KIIHDYTTÄJÄ, SYÖNTIKYVYN NOSTAJA

A

5

UUTUUS!

RUMISTART GREEN

Puutio & Niemelä Ay:n maitotilan Matti Niemelän kokemuksien mukaan Rumistart Green on erittäin toimiva tuote.

• Olomuodoltaan erinomainen – toimii hyvin annostelupumpuissa ja -letkuissa.

• Tuotteen persoonallinen tuoksu houkuttelee lehmät syömään: ensimmäisestä ruokintapäivästä lähtien tuote on maittanut hyvin, eikä erillistä ”totuttelua” ole tarvittu.

• Karjan lypsyaktiivisuus, tuotetut maitolitrat ja -pitoisuudet ovat säilyneet vähintäänkin ennallaan Matti suosittelee kokeilemaan Rumistart Greenia vastapoikineiden lehmien ruokinnan täydentämiseen.

Pakkauskoot: 20 kg, 230kg ja 1 070kg

Lisätietoa tuotteista:

ng.fi

MAME0321_heidi.indd 47

KATSO VIDEO JA LUE LISÄTIETOJA:

MYYNTI: Hyvinvarustellut meijerit ja maatalouskaupat

KYSY LISÄÄ: Markus Anttiroiko 0400 792 604 markus.anttiroiko @teollisuushankinta.fi Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

13.9.2022 14.20

LAB

OR

RIO AT O

SSA

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Sila-Bac® -tuotteet ennakkohintaan!

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet – kehitetty toimimaan Suomen olosuhteissa!

Pioneer SILA-BAC® -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella. Valikoimassa on tuotteet myös säilö-/hevosheinälle ja maissisäilörehulle.

Sila-Bac -tuotteet ovat helppokäyttöisiä, koneystävällisiä ja takaavat hyvän säilöntätuloksen. Tuotteet eivät vaadi kylmäsäilytystä ja ne sopivat erinomaisesti pienannosteluun.

Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle. Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo kahden viikon päästä siilon sulkemisesta ja estävät jälkilämpenemistä.

SILA-BAC®-TUOTTEET SYYS-LOKAKUUN AIKANA ENNAKKOHINTAAN ETU -15%!

Hinnoittelunäytteiden määrä kasvaa vuoden 2023 alusta VUODENVAIHTEESTA LÄHTIEN HINNOITTELULASKENNASSA OVAT MUKANA KAIKKI ANALYSOITUJEN NÄYTTEIDEN TULOKSET AIEMMAN NELJÄN NÄYTTEEN SIJAAN.

V

aliolaisilla tiloilla otetaan maidonkeräilyn yhteydessä maitoauton näytteenottolaitteella 30 ml:n näyte.

Näytteistä analysoidaan Seinäjoen aluelaboratoriossa bakteerit, solut ja koostumus sekä jäätymispiste, FFA ja urea. Lisäksi lasketaan rasva-valkuais-suhde.

Tällä hetkellä kuukauden aikana otetuista näytteistä neljä analysoidaan hinnoittelunäytteinä, loput noin 11 näytettä ovat lisänäytteitä. Lisäksi tiloilta otetaan ylimääräisestä hausta Y-näyte.

Vuoden 2023 alusta lähtien hinnoittelulaskennassa ovat mukana pääsääntöisesti kaikkien analysoitujen näytteiden tulokset (= nykyiset H- ja L-näytteet).

Y-näytteet, jotka otetaan ylimääräisellä hakukerralla, eivät ole mukana hinnoittelussa.

Hinnoittelunäytteiden määrän lisääminen vaikuttaa tulosten edustavuuteen: ”Kun hinnoittelussa ovat mukana kaikki edustavat näytteet, yksittäisen poikkeavan solu- tai bakteerituloksen merkitys laatuluokan laskennassa on pienempi. Kaikkien analyysien huomiointi laskennassa kuvaa paremmin koko kuukauden maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia”, kuvailee kehitysvastaava MinnaKaisa Maunumaa Valio Laboratorio -palveluista.

MAIDON koostumushinnoittelun rasva- ja valkuaiskeskiarvot lasketaan kyseisen kuukauden tulosten aritmeettisina kaskiarvoina: luvut lasketaan yhteen

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

MAME0321_heidi.indd 48

hankkija.fi 13.9.2022 14.20

JAN N E V IIN AN EN

Kun keskiarvot lasketaan kaikista kuukauden analyysituloksista, on solujen keskiarvolaskennassa mukana noin 45 tulosta ja bakteerilaskennassa noin 30 tulosta.

ja summa jaetaan tulosten lukumäärällä. Laskennassa on nyt yleensä 4 tulosta/kk ja tammikuusta 2023 lähtien 14–15 tulosta/kk.

LAATUHINNOITTELUN solu- ja bakteerikeskiarvot lasketaan geometrisina keskiarvoina: luvut kerrotaan keskenään ja tulosta otetaan n:s juuri (n = lukujen määrä). Geometrinen keskiarvo on sama tai pienempi kuin aritmeettinen keskiarvo, ja yksittäiset korkeat luvut eli tulokset vaikuttavat keskiarvoon vähemmän kuin aritmeettisessa keskiarvossa.

Keskiarvojen laskennassa on mukana soluissa kolmen (ko.+ 2 edellistä kk) ja bakteereissa kahden (ko. ja edellinen kk) kuukauden tulokset.

Laskennassa on nyt yleensä 4 solu- ja bakteeritulosta/kk eli yhteensä 12 solu- ja 8 bakteeritulosta.

Tammikuusta 2023 lähtien solujen keskiarvolaskennassa on mukana n. 14–15 tulosta/kk eli yhteensä n. 45 tulosta ja bakteerilaskennassa n. 14–15 tulosta/kk eli yhteensä noin 30 tulosta.

”Jos analyysi joltakin hakukerralta puuttuu, on näyte saatettu käyttää esimerkiksi antibioottijäämätestaukseen.”

VAIKKA JOKA TILALTA otetaan näyte joka hakukerta, analyysituloksia saattaa puuttua. Näyte on saatettu silloin käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Tyypillinen käyttö

on antibioottijäämien testaus kaikista reitin tilanäytteistä todetun kuormapoikkeaman vuoksi, lisäksi tehdään muun muassa VHBI-analyysejä.

Analyysituloksia voi puuttua myös näytteen epäedustavuuden vuoksi. Syinä voivat olla esimerkiksi poikkeama näytteenotossa tai näytteiden lämpeneminen. Näytteenottopoikkeamasta tulee tieto maitoauton kuljettajalta, joka merkitsee ruksin epäedustavan näytepikarin kanteen, jolloin näytettä ei analysoida. Lämpötilapoikkeamat havaitaan automaattisesti, sillä näytejääkaappien lämpötiloja seurataan koko ajan antureilla. Lämpötilatiedot siirtyvät näytetietojen mukana laboratorion tietojärjestelmään.

Jos näyte on ollut liian lämpimässä, siitä ei tule bakteerituloksia.

Edellisten lisäksi laboratorion tietojärjestelmä hälyttää, jos reitin bakteerituloksissa on poikkeavan suuri määrä korkeita tuloksia. Tilannearvion jälkeen tulokset joko hyväksytään tai hylätään, jolloin ne eivät siirry eteenpäin.

MAITO JA ME * 49

MAME0321_heidi.indd 49

13.9.2022 14.20

KAJ NYMAN Kehityspäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Energiatehokkuutta maidonkäsittelyyn ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET OVAT NYT HYVIN AJANKOHTAISIA ASIOITA KOKO YHTEISKUNNASSA, NIIN TALOUS- KUIN HUOLTOVARMUUSNÄKÖKULMASTA. MAITOTILA EI TEE TÄSTÄ POIKKEUSTA.

M

itä kohtuullisen helposti toteutettavia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä maitotila voi löytää lypsystä ja maidonkäsittelystä?

Perusasioita ovat tietysti, että lypsykone, pesulaitteet, tilasäiliö ja muut maidonkäsittelyyn liittyvät laitteet ovat huollettuja ja kunnossa, oikein säädettyjä ja että niiden toimintaolosuhteet ovat hyvät.

Suorajäähdytteisen tilasäiliön sähkönkulutus on noin 15–20 Wh/ maitolitra. Jos kylmäkoneiston ja lauhduttimen ympäristölämpötila nousee 10 astetta, tilasäiliön sähkönkulutus nousee 20–30 prosenttia.

Maito- tai konehuoneen ilmanvaihdosta ja lauhduttimen puhtaudesta kannattaa siis huolehtia.

Hanavedellä toteutettu maidon esijäähdytys siirtää 50–60 prosenttia maidon jäähdytystarpeesta veteen ja vähentää tilasäiliön energiankulutusta noin puolella. Esijäähdytetty vesi voidaan käyttää esimerkiksi lehmien juomavedeksi. Tyypillisesti esijäähdytyslaitteiston takaisinmaksuaika on ollut 4–5 vuotta pelkästään tilasäiliön sähkönsäästön kautta laskettuna. Lisätietoa maidon jäähdytys- ja maitohuoneratkaisuista löytyy Valman Maitohuoneoppaasta.

PESUISSA suuri energiankuluttaja on kuuman veden tuottaminen. Kuumaa vettä pitää olla saatavilla riittävästi ja oikeaan aikaan, jotta pesu-

”Hanavedellä toteutettu maidon esijäähdytys voi vähentää tilasäiliön energiankulutusta noin puolella.”

heuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja voi nopeuttaa esimerkiksi kumiosien vanhentumista. Seuraa laitetoimittajan ohjeita pesulämpötilojen suhteen. Maidon lämmöntalteenottolaitteisto on tehokas tapa vähentää vedenlämmityksen sähkönkulutusta.

Lypsyssä energiatehokkuutta voi parantaa kehittämällä lypsyn tehokkuutta. Tunnuslukuna on maitomäärä/lypsykoneen käyttötunti.

Hyvä lypsyrutiini ja pihatoissa hyvin toimiva eläinliikenne parantavat lypsytehoa. Automaattilypsyssä lypsyrutiini määritellään pitkälti laitteiston säädöillä ja managementvalinnoilla. Kierroslukusäätöinen alipainepumppu vähentää merkittävästi lypsykoneen sähkönkulutusta.

Lypsyn kehittämiseen saa tukea ja sparrausta osuuskuntien asiantuntijoilta muun muassa lypsynaikaisten mittausten avulla.

tuloksesta tulee hyvä. Liian kuumaa vettä ei kuitenkaan kannata käyttää vain ”varmuuden vuoksi”. Se ei yleensä paranna pesutulosta, mutta ai-

AURINKOPANEELIT ovat hyvä tapa kehittää maitotilan energiaomavaraisuutta. Aurinkoisen hellejakson aikana voi vain todeta minkälainen win-win-tilanne on lehmien viilennyspuhaltimien käyttäminen itsetuotetulla aurinkosähköllä. Tutustu Valion ja Väreen tarjoamaan aurinkosähköjärjestelmien hankintakanavaan Valmassa.

50 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 50

13.9.2022 14.20

MAME0321_heidi.indd 51

13.9.2022 14.20

T

UUS

Ilmastonmuutos Luonnon lajikato

Lääkeresistenssi

JARI S ALO PIN O

VA S

LIS UUL

Taloushaasteet

HALLITTU UUDISTUS OSA 1: Kaikki voittavat TÄSSÄ JUTTUSARJASSA POHDIMME LYPSYKARJAN UUDISTUKSEN YHTEYKSIÄ TILAN TALOUTEEN JA MEITÄ KAIKKIA KOSKETTAVIIN MAAILMANLAAJUISIIN HAASTEISIIN. POIMI KÄYTÄNNÖN VINKIT KOHTI HALLITTUA UUDISTUSTA!

TUULI HAKALA Kehityspäällikkö Va l i o n i l m a s t o t i i m i

SANNA NOKKA Kehityspäällikkö Va l i o Ke h i t y s - p a l ve l u t

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

52 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 52

13.9.2022 14.20

L

ypsykarjan uudistus eli karjasta poistuvien lypsylehmien korvaaminen uusilla hiehoilla on moniulotteinen kokonaisuus, johon linkittyvät tilan talous, eläinten hyvinvointi ja paikalliset sekä globaalit ympäristövaikutukset. Karjan uudistusta kannattaa toteuttaa suunnitelmallisesti, sillä hiehojen kasvatus on kallista.

Uudistuksella on vaikutuksia myös ympäristön hyvinvointiin.

Maidontuotannon ilmastovaikutusten näkökulmasta hallittu uudistus voi pienentää maidon hiilijalanjälkeä. Hiehojen kasvatus lypsylehmiksi kestää keskimäärin kaksi vuotta, minä aikana ne tarvitsevat paljon rehua ja vettä sekä kuluttavat muutoinkin tilan resursseja.

Mitä pienempi uudistusprosentti on, sitä vähemmän nuorkarjan kasvatus aiheuttaa ilmastopäästöjä, kuten ruoansulatuksessa syntyvää metaania ja rehuntuotannon aiheuttamaa typpioksiduulia ja hiilidioksidia.

Karjan uudistus linkittyy myös eläinten hyvinvointiin. Sairaudet aiheuttavat lääkitsemistarvetta, hävikkiä ja ennenaikaisia poistoja.

Sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen on kannattavaa tilan talouden ja ympäristötehokkuuden kuten myös hiilijalanjäljen kannalta. Eläinten hyvinvointia tukevat asiat näkyvät myös hyvänä tuotoksena ja maidon pitoisuuksina. Hyvää terveyttä tukevilla olosuhteilla voimme vaikuttaa paitsi eläinten hyvinvointiin, myös lääkeresistenssiin ja biodiversiteettiin, joilla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys myös ihmisten hyvinvoinnille.

Uudistusta on mahdotonta toteuttaa optimaalisesti, jos lehmiä joudutaan poistamaan paljon sairauksien vuoksi. Ihanteellista olisi niin talouden kuin ympäristönkin näkökulmasta, jos mahdollisimman suuri osa poistoista olisi suunniteltua karjan jalostusta, ja mahdollisimman pieni osa niin sanottuja ”pakollisia” eli sairauksien ja loukkaantumisten vuoksi tapahtuvia poistoja.

KESTÄVÄÄN JA TALOUDELLISESTI kannattavaan lypsylehmien uudistamiseen liittyy monta prosessia, joiden tavoitteet ja mittarit tulee olla selvillä, jotta uudistamisen kustannuksia voidaan hallita. Karjan uudistaminen on toiseksi suurin maidontuotannon muuttuvien kustannuksen eristä, heti seuraava rehukustannusten jälkeen. Esimerkiksi 85 lehmän karjassa, jossa poistoprosentti on 32 ja hiehon kasvatuskustannus 2 100 euroa, uudistuskustannus on noin 57 000 euroa vuodessa (85 × 0,32 × 2100).

”Karjan uudistaminen on toiseksi suurin maidontuotannon muuttuvien kustannuksen eristä, heti seuraavana rehukustannusten jälkeen.”

Yksittäisen poiston kustannukseen vaikuttaa huomattavasti se, milloin eläin poistuu: millä lypsykaudella ja missä vaiheessa lypsykautta. Kalleimmissa poistoissa nuorta eläintä hoidetaan ensin heti lypsykauden alussa, ja sitten se joudutaan poistamaan. Karjan uudistuskustannuksiin kokonaisuudessaan vaikuttaa suuresti poistojen laatu.

Hallitun uudistuksen tiellä liikkeelle kannattaa lähteä analysoimalla poistoja, sillä pelkkä poistoprosentti ei vielä kerro kaikkea. Laske,

paljonko poistoista on ollut suunniteltuja, eli miten suuri osa poistetuista lehmistä on mennyt teuraaksi harkitusti lypsykauden lopulla esimerkiksi sen vuoksi, ettei niitä ole enää haluttu siementää huonon tuotoksen tai rakenteen tai muun karjan jalostuksellisen syyn takia. Loput poistoista ovat niin sanottuja pakotettuja poistoja eli lehmiä, jotka ovat kuolleet, lopetettu tai teurastettu jonkin sairauden tai tapaturman vuoksi.

Kannattaa analysoida myös poiston syyt: Minkä ikäisiä poistetut eläimet ovat olleet? Missä vaiheessa lypsykautta ne on poistettu? Mikä on ollut poistumisen tapa eli onko eläin kuollut, lopetettu, lähetetty teuraaksi vai myyty elossa? Entä onko poistoissa ollut vuodenaikaisvaihtelua tai eroja rotujen välillä tai poikimakertojen välillä? Analysoimalla tietoa saadaan selville juurisyyt ja voidaan lähteä kehittämään asioita niin, että poistoista mahdollisimman suuri osa voidaan tehdä suunnitellusti.

UUDISTAMISEN TUNNUSLUKUJA ovat uudistuskustannus ja -prosentti, poistoprosentti sekä uudistukseen tulevaisuudessa tarvittavien hiehojen lukumäärä.

Tilalle optimaalinen poistoprosentti vaihtelee eri tilanteissa. Se on kooltaan vakiintuneessa karjassa usein sopivimmillaan 10–25 välillä.

Poistoprosentti pienenee laskennallisesti silloin, kun karjakokoa kasvatetaan. Sopiva poistoprosentti on usein edellistä suurempi tilanteissa, joissa lehmiä tarvitsee poistaa paljon jalostuksellisista syistä tai esimerkiksi utaretulehdussaneerauksen vuoksi.

Talouden näkökulmasta hiehoja ei kannata kasvattaa ylimäärin, sillä vain harva tila pystyy tekemään voittoa hiehojen myynnillä. Karjan keskivertolehmää ei kannata poistaa uuden hiehon tieltä. Sattuman vaikutus tulee toki laskelmissa huomioida.

Valmassa oleva eläinterveyden ja talouden suunnittelun apuväline, SimValiokarja-laskuri, on uudistunut.

Laskuri huomioi nyt myös tilan sopimusmaitomäärän, valiolaisen maidon hinnoittelun ja kansalliset tuet.

MAITO JA ME * 53

MAME0321_heidi.indd 53

13.9.2022 14.20

VA S

LL TUU

ISUU

S

Hallitse karjasi uudistusta!

Aseta tavoitteet

Tee toimintasuunnitelma

Päivitä tavoitteet

• Analysoi poistot ja tunnusluvut • Löydätkö kehittämistarvetta?

• Aseta tavoitteet ja edistä niitä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti

• Seuraa toteutumista • Huomaa onnistumiset • Havaitse kehityskohteet

• Päivitä toimenpidesuunnitelma • Seuraa suunnitelman toteutumista

Hallitun uudistuksen tunnuslukuja ja laskentakaavat

H

allitun uudistuksen tunnusluvut ja niiden laskeminen on esitetty oheisessa taulukossa. Voit hyödyntää lukuja esimerkiksi tilasi maidontuotannon kustannusten hallinnassa, karjan terveydenhuollossa ja Valio Carbo® ympäristölaskurilla tehtävässä

TUNNUSLUKU JA KUVAUS

maidon hiilijalanjäljen laskennassa. SimValiokarjalaskurissa käytetään poistoprosenttia ja Valio Carbo® ympäristölaskurissa uudistusprosenttia. Poistoprosentti löytyy tuotosseurannan vuosiraportilta, uudistusprosentin voi laskea tässä näkyvällä kaavalla.

LASKENTAKAAVA

Uudistuskustannus, € • uudistuksen taloudellisuuden mittari • käytetään apuna maidontuotannon talouden hallinnassa

= poistoprosentti / 100 × hiehon kasvatuskustannus × karjan lehmäluku

Poistoprosentti, % • lehmien poistojen osuuden mittari • käytetään mm. eläinterveyden talouden mallintamisessa, mm. SimValiokarja-laskurissa

= vuoden aikana karjasta poistettujen lehmien lukumäärä / keskilehmäluku × 100

Uudistusprosentti, % • vuoden aikana tarvittujen hiehojen osuuden mittari • käytetään maidon hiilijalanjäljen laskennassa, Valio Carbo® ympäristölaskurissa

= vuoden aikana karjasta poistettujen lehmien lukumäärä / keskilehmäluku edeltävänä vuonna – ( [keskilehmäluku edellisenä vuonna - keskilehmäluku kyseisenä vuonna] / keskilehmäluku kyseisenä vuonna)

Uudistukseen tulevaisuudessa tarvittavien hiehojen lukumäärä • käytetään karjan uudistuksen suunnittelussa

= karjan lehmäluku × karjan poistoprosentti × hiehojen poikimaikä / 24 kk × (1 + hiehojen hävikki-%*)

* Hiehojen hävikki sisältää kaikki elävänä syntyneet lehmävasikat, jotka on myyty tai jotka ovat kuolleet ennen poikimista.

54 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 54

13.9.2022 14.20

Hyvä alku vasikalle kotimaisella Startilla

Kaikki valkuainen maidosta!

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

Startti Talous

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

– erityisesti hapanjuottoon

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan www.valio.fi/startti

MAME0321_heidi.indd 55

13.9.2022 14.20

U U T T A V A L I O LT A VALIO

Nam, mitä gurttiuutuuksia!

K

ilon pakkauksissa myytävät Valio Oddlygood® gurtit ovat nyt entistäkin pehmeämpiä ja herkumpia! Samalla pakkauksetkin uudistuvat.

Pikkupikareissa päästään maistelemaan marjaisia uutuusmakuja, kun mustikka-vanilja ja makuhermoja kutkutteleva kirsikka saapuvat hyllyihin.

Jälleen yhdessä pöydässä Valion brändimainonnassa jatketaan tulevina kuukausina jo tutuksi tulleella Yhdessä pöydässä -teemalla.

N Kylmäävän hyvät jädet

V

alio Jäätelöfabriikki hemmottelee kermajäätelön ystäviä tänä syksynä peräti kahdella uutuusmaulla: lakka-kinuskikrokanttijäätelössä on reippaasti lakkakastiketta sekä mukavan rouskuvia kinuskikrokanttipalasia.

Suklaa-kinuskibrownie taas herättää sisäisen hemmottelijan ja tuo kielelle täyteläistä suklaajäätelöä, rutkasti kinuskikastiketta ja pehmeitä browniepalasia.

ostamme Valion mainonnassa esiin yhdessä syömisen ja sen hyvää tekevät vaikutukset. Teema tuntuu Valiolle luontevalta ja vahvistaa mielikuvaa Valiosta rakastettuna suomalaisena ruokatalona. Ja tottahan se on, että monet elämän tärkeimmistä asioista tapahtuvat juuri yhteisen pöydän äärellä.

Yhdessä syömisen päivää vietettiin 25.8. Päivän tarkoituksena on kannustaa ihmisiä syömään porukalla, sillä onhan yhdessä syöminen yksi parhaita tapoja nauttia elämästä! Jaettu ateria ei ole itsestäänselvyys, sillä teettämämme tutkimuksen mukaan vain joka toinen suomalainen syö päivittäin yhdessä toisen kanssa. Tutkimuksen toteutti Valion toimeksiannosta Nepa. Lisätietoa Yhdessä syömisen päivästä ja tutkimuksesta löytyy osoitteesta valio.fi/yhdessapoydassa.

Kampanjaan liittyvä brändifilmi kertoo tavallisen ihmeellisiä tarinoita kohtaamisista, ihmisistä ja jaetuista hetkistä yhteisen pöydän äärellä.

Yhdessä syömisen päivänä kutsuimme yhteiseen pöytään Helsingin kattojen ylle myös Radio Novan kuuntelijoita.

Kampanja jatkuu syys-lokakuun aikana Yhdessä pöydässä -kiertueella, jonka tavoitteena on tuoda erityisesti nuoria yksinasuvia saman pöydän ääreen ympäri Suomen. Tapahtumat järjestää TikTokista tutuksi tullut Ariel Hokkanen, joka on ottanut missiokseen yhdistää entuudestaan tuntemattomia ihmisiä sosiaalisen median kautta. Lisäksi kehotamme ihmisiä perustamaan omia arkiruokakerhojaan: Kun sen ihan tavallisen makaronilaatikon tai kasvissosekeiton äärelle kutsuu omia tai lasten kavereita perheineen kiertävällä systeemillä vaikkapa kerran viikossa, pääsee lopulta vähemmällä ruoanlaitossa ja samalla nauttimaan toisten seurasta – sekä yhteisen ruokahetken lukuisista hyvää tekevistä OUTI LINDBERG vaikutuksista.

Head of Marketing, Finland Mukavia ruokahetkiä yhdessä pöydässä!

Va l i o O y

56 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 56

13.9.2022 14.20

U U T T A V A L I O LT A VALIO

Maukkaita viipaleita

J Kuvan salsapasta sekä muut herkulliset reseptit Valio.fi:stä!

uustoviipaleisiin saadaan tänä syksynä kaksi maukasta uutuutta, kun rakastettu Valio Keisarinna® ja Valio Oltermanni® Port Salut tulevat valikoimiin valmiina viipaleina. Molemmat viipaleet sopivat täydellisesti arjen herkutteluhetkiin. Onko valintasi kristallinen gouda vai lempeän aromikas Port Salut?

Helppoon kokkailuun

K

iireisen kokkaajan uudet luottokaverit, maustetut Valio crème fraîchet ovat täällä! Valio crème fraîche salsa sopii täydellisesti tacoihin ja tortilloihin. Se tuo makua lämpimiin ruokiin ja toimii myös kylmänä kastikkeena. Valio crème fraîche valkosipuli & yrtit puolestaan tuo ruokaan ranskankerman täyteläisyyttä sekä valkosipulin, rosmariinin, ruohosipulin ja persiljan lempeän aromikkaita makuja.

Tuotteet ovat laktoosittomia ja niiden rasvapitoisuus on 12 %. Kokkaa jokaisesta päivästä kauniimpi!

Valio Gefilus® tuotteet saavat uudet, raikkaat pakkaukset.

Valio Gefilus uudistuu

V

alio Gefilus® tuotteiden brändiviestintä ja pakkausilmeet uudistuvat.

Samalla tuoteperheeseen saadaan monia herkullisia uutuuksia. ”Uudistuksen tavoitteena on, että Valio Gefilus® puhuttelisi brändinä myös nuorempia kuluttajia ja yhdistyisi entistä vahvemmin helppoon, nautinnolliseen hyvinvointiin. Uudistuksen myötä myös vanhojen tuttujen tuotteiden pakkaukset erottuvat hyllyssä edukseen ja yhdistyvät näyttävään, yhtenäiseen kokonaisuuteen”, kertoo kategoriapäällikkö Patricia Holmström.

Syksyn Valio Gefilus® perheen uutuuksia ovat muun muassa herkullisen makuiset, kiehtovia lisäarvoja sisältävät juotavat shotit. Uusi ilme rantautuu myös Valio Gefilus® piimän, kefirin, smoothieiden sekä mehujen ja marjakeittojen pakkauksiin.

MAITO JA ME * 57

MAME0321_heidi.indd 57

13.9.2022 14.20

Myynti on tiimityötä VALION MYYNTIJOHTAJA JUKKA LESKISEN JOKAINEN PÄIVÄ ON ERILAINEN, JA SE ON MYÖS TYÖN SUOLA. TAVOITTEENA ON AINA MAHDOLLISIMMAN HYVÄ TUOTTO OMISTAJILLE. T E K S T I A N N A-JA L AS KA R JA L A I N E N

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Toimin Valiolla myyntijohtajana ja vastaan päivittäistavarakaupan myynnistä, kuluttajatuotteiden vientimarkkinasta vajaassa kahdessakymmenessä maassa sekä lisäksi tukkukaupasta muissa kuin Valio Aimo® tukussa. Hoidan ja kehitän Valion asiakassuhteita ja pyrin saamaan tuotteemme kauppojen hyllyille – mahdollisimman kattavasti ja kannattavaan hintaan.

Minulla on yhdeksän suoraa alaista, jotka vastaavat omista osa-alueistaan ja asiakkuuksistaan, ja koko myyntiorganisaatiossa työskentelee 56 henkilöä. Valion asiakkaita ovat muun muassa SOK, Kesko, Lidl, Tokmanni, Minimani sekä vaikkapa Veljekset Keskinen. Teemme kauppaa kaikkien Suomen vähittäiskauppaketjujen kanssa.

URAPOLKUNI Ennen Valiota työskentelin pitkään juomabisneksessä. Viimeksi ranskalaisen Pernod Ricard Finland Oy:n myyntijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä, ja sitä ennen 15 vuotta Sinebrychoffilla myynnin eri tehtävissä. Kun Valiolta oltiin yhteydessä, kiinnostuin heti. Näin, että tässä

olisi hieno mahdollisuus oppia uutta, työskennellä tunnettujen suomalaisten brändien parissa ja nähdä Suomen johtavan ruokatalon erilaista tuotepeliä.

”Saumaton tiimityö on kaiken A ja O, ja meillä on Valiojengissä huikeita myynnin osaajia!”

MITEN MYYNTIÄ TEHDÄÄN? Suomen vähittäiskauppa-asiakkaiden kanssa myyntijohtajan työ on pitkälti asiakassuhteiden hoitamista ja niiden jatkuvaa kehittämistä

Valion arvojen mukaisesti, hyvässä yhteistyössä.

Kaupalla on oma vuosikellonsa, joka elää yleensä neljän kuukauden myyntijaksoissa tuoteryhmästä riippuen. Noin 4–5 kuukautta ennen jokaista jaksoa järjestämme jaksoesittelyitä, joissa muun muassa kerromme asiakkaillemme, mitä mielenkiintoisia uutuuksia Valion valikoimiin on tulossa. Ne kiinnostavat sekä asiakkaita että kuluttajia.

Saamme asiakkailta myös palautetta ja toiveita tuotteisiin liittyen.

Jaksoesittelyjen jälkeen sovimme jokaiselle jaksolle tuotteista saamamme hinnat, valikoimat sekä erilaiset kaupan kampanjat. Jos esimerkiksi asiakas epäilee tuotteen kaupallista potentiaalia eikä ota sitä laajasti myymälöiden valikoimiin, on sillä vaikutusta lanseerauksen kannattavuuteen. Tämän perusteella saatamme vielä muuttaa esimerkiksi tuotteen pakkauskokoa, kehittää tuotetta tai jopa peruuttaa lanseerauksen. Teemme jatkuvaa myynnin suunnittelua, sen kehittämistä sekä olemme jatkuvasti yhteydessä asiakkaidemme kanssa esimerkiksi tuotteidemme myyntiluvuista sekä mahdollisista tuotepuutteista.

58 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 58

13.9.2022 14.20

VALIO OY

Lisää Valmassa: Valio Talk -webinaari 24.5.

Lypsyjakkaralla Jukka Leskinen Johdon katsaus: Myyntijohtajan näkemys maatilojen kustannuskriisiin

HINNOITTELU ON TASAPAINOILUA Tuotteiden hinnat ja kuluttajien hintaherkkyys ovat olleet viime kuukausina paljon esillä. Omassa hinnoittelussamme pyrimme aina maksimoimaan tuotot omistajillemme, eli saamaan tuotteistamme mahdollisimman hyvän hinnan. Tämä on tasapainoilua, sillä hinnankorotukset vaikuttavat monesti tuotteiden menekkiin ja meidän on huomioitava myös kilpailijoiden hintataso.

On myös hyvä muistaa, että me emme vastaa kaupan hyllyllä näkyvistä hinnoista. Kauppa hinnoittelee myymänsä tuotteet, eikä meillä ole mahdollisuutta vaikuttaa kuluttajahintoihin.

Olemme käyneet hinnankorotuksista ja niiden tarpeesta aktiivisesti keskustelua asiakkaidemme kanssa.

Etuna keskusteluissa on ollut se, että meillä hinnankorotukset menevät suoraan tilallisille. Olemme avanneet asiakkaillemme hyvin tarkasti kustannusten nousuun vaikuttavia syitä sekä sitä, miksi hinnankorotukset ovat kriittisen tärkeitä. Viestimme on ollut, että Suomessa ei ruoka riitä, jos emme maksa tuottajille lisää. Olemme kertoneet, miten rehun, lannoitteiden ja polttoaineiden

Valion myyntijohtaja Jukka Leskisen jokainen työpäivä on erilainen.

hintojen nousu näkyvät yksittäisen tilan taloudessa. Onneksi Valio on vahva brändi, jonka tuotteista voi pyytää hieman enemmänkin.

PARASTA TYÖSSÄNI Työn laaja-alaisuus, monipuolisuus, vaihtelevuus ja hektisyyskin ovat sen parhaita puolia. Eteeni tulee mitä ihmeellisimpiä asioita ratkottavaksi, ja se on myös tämän työn suola.

Saan tehdä erilaisten ihmisten, Valion toimintojen ja sidosryhmien kanssa työtä, ja heidän suuntaansa yhteistyön täytyy toimia saumattomasti. Valion myynti on niin iso kokonaisuus, että tästä ei voisi selvitä ilman erinomaista tiimiä. Tiimityö

on kaiken A ja O, ja meillä on Valiojengissä huikeita myynnin osaajia!

PERHE JA VAPAA-AIKA Perheeseeni kuuluu vaimo ja 11- ja 14-vuotiaat lapset. Vapaa-ajalla urheilen mahdollisuuksien mukaan ja rentoudun seuraamalla lasten erilaisia harrastuksia jalkapallosta lumilautailuun. Nautin myös hyvästä ruoasta.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Valion juustoista löytyy uskomattomia herkkuja. Jos yksi pitäisi mainita, olisi se Valio Mustaleima™ emmental. Se on parasta ihan sellaisenaan, pienenä suolaisena herkkuna.

MAITO JA ME * 59

MAME0321_heidi.indd 59

13.9.2022 14.20

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Laadukkaat LJM-tuotteet Finnlactolta

Lantaraappojen varaosat sekä varastosta köydet, vaijerit ja dynemaköydet myös määrämittaan katkottuna

Lietec®-tuoteperhe on suunniteltu lietteenkäsittelyn kokonaisratkaisun toteuttamiseen sekä vanhan järjestelmän parantamiseen.

Asiakas voi ostaa yksittäistuotteita tai kokonaisratkaisun, jonka valinnassa Finnlacton asiantuntevat myyjät auttavat.

LJM-lietepumput

LJM-lantaraapat

󶬾󶬾 Useita erilaisia malleja vaijeri-, köysi- ja ketjuvetoisena 󶬾󶬾 Pitkä käyttöikä ja pieni energian kulutus 󶬾󶬾 Eläinten hyvinvointi ja turvallisuus kehityksen edellytyksinä. 󶬾󶬾 Kohtuuhintaiset alkuperäisvaraosat suoraan maahantuojalta. 󶬾󶬾 Räätälöitävissä uusiin ja vanhoihin navettoihin.

Finnlacto Oy on LJM-tuotteiden virallinen maahantuoja Suomessa.

Tarjoamme ratkaisun navettaan kuin navettaan.

LJM-sekoittimet

Parempaan tuotantoon EasyFix-ritilämatoilla!

EasyFix-ritilämatot

EASYFIXin ritilämattojen edut:

󶬾󶬾 Kumimatto betoniritilöille 󶬾󶬾 Erittäin pitävä pintamateriaali

󶬾󶬾 Ritilän reikäpinta-ala pienenee vain n. 5 % → → eläimet pysyvät puhtaana 󶬾󶬾 Kiinnitysnasta on vulganoitu mattoon

vähentää liukastumisia

󶬾󶬾 DLG Signum- ja Fokus-testattu 󶬾󶬾 Suunniteltu ohjaamaan lanta ja virtsa paremmin 󶬾󶬾 Erittäin helppo asennus 󶬾󶬾 20 vuoden käyttökokemus 󶬾󶬾 Patentoitu tuote

󶬾󶬾

5V

TAKUU

󶬾󶬾

Finnlacto Oy on EasyFix-mattojen virallinen maahantuoja Suomessa.

BIORET AQUATOP -remonttivesipeti

Bioret Parsipedit mukavuutta lehmillesi

󶬾󶬾 Hyödynnä vanha parsipeti ja päi󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

kiinni → kiilat eivät irtoa ja aiheuta tukkeumia lietteenkäsittelyssä Kiinnitykseen ei tarvita erillisiä kiinnittimiä → asennus helppoa ja nopeaa – myös vanhoihin ritilöihin Matto on uritettu, paksuus keskeltä 21 mm, reunoilta 17 mm → pito on hyvä ja nesteet pääsevät maton päältä helposti pois

BIORET ELISTA -parsipeti

󶬾󶬾 Paksuus 40 mm 󶬾󶬾 Patja aitoa lateksia 󶬾󶬾 Lateksin vahvuus 300 kg/m 󶬾󶬾 Koko 1800 mm x parsirivin pituus 󶬾󶬾 Kuvioitu yhtenäinen pintamatto 󶬾󶬾 Kinnerystävällinen materiaali 󶬾󶬾 Erinomainen puhdistettavuus 󶬾󶬾 Lisävarusteena:

vitä parsipeti Aquatop-pintamatolla nykyaikaiseksi vesipediksi Samat hyödyt kuin Aquastar-vesipedissä Helppo asentaa pintamaton vaihdon yhteydessä Erinomainen puhdistettavuus Kinnerystävällinen materiaali

3

Aquaboard®-etutyyny

Kari Kangasniemi 040 515 2490

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi

MAME0321_heidi.indd 60

Tero Savela 044 284 1160

Jukka Lähetkangas 050 432 0303

TUOTANTOTARVIKKEET

INVESTOINTITUOTTEET

Kysy lisää myyjiltämme!

Tuomas Wilen 050 541 3112

Pasi Niemi 040 544 9036

www.finnlacto.fi

13.9.2022 14.20

ut:

on

o

us o

LM ION HJE O VA L STO ILMA

A

JUHA NOUSIAINEN Johtaja Va l i o n i l m a s t o t i i m i

Maidon metaanipäästöt pienentyneet merkittävästi

M

etaani tiedostetaan yleisesti hiilidioksidia haitallisemmaksi kasvihuonekaasuksi.

Lähes yhtä usein kotieläintuotanto ja lehmät mainitaan yhdeksi tärkeimmistä metaanin tuottajista.

Siksi moni pitää lehmiä yhtenä tärkeimmistä ilmastonmuutoksen aiheuttajista.

Juuri valmistunut Suomen kansallinen maitoalan metaani-inventaari kertoo kuitenkin toista tarinaa.

Inventaarissa laskettiin lehmien ja hiehojen tuottama metaanimäärä viiden vuoden välein vuosina 1960–2020. Taustatekijöinä huomioitiin eläinten lukumäärä, maidontuotanto ja ruokinta. Tuloksissa kokonaismetaanin tuotanto on vähentynyt 60 vuodessa lähes 60 prosenttia ja maitokilokohtainen metaanimäärä noin 40 prosenttia. Metaanin tuotannon väheneminen johtuu eläinmäärän ja maidontuotannon vähenemisestä sekä sen tuottavuuden paranemisesta. Lehmäkohtainen maitotuotos on 60 vuoden aikana kolminkertaistunut. Vuonna 1960 maitolitraa kohden metaania syntyi noin 32 grammaa, josta maidontuotannon osuus oli noin 27 ja uudistuseläinten osuus noin 5 grammaa. Vastaavat luvut vuonna 2020 olivat noin 16 grammaa maidontuotannon ja noin 4 grammaa uudistuksen osalta.

Maidontuotanto ei siis ole ollut ilmastonmuutoksen pääajuri ainakaan Suomessa.

Muun yhteiskunnan päästöt ovat moninkertaistuneet vastaavalla aikavälillä, ja on vaikea löytää toista elinkeinoa, missä päästöt olisivat yhtä paljon laskeneet. Systemaattinen eläinjalostustyö, ruokinnan parantuminen ja eläinten hyvinvointiin panostaminen on ollut hieno onnistuminen koko maitoalalta.

Eikä tässä vielä kaikki. On muistettava, että metaani syntyy kiertävästä hiilestä.

Metaani hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi reilussa 10 vuodessa, jonka jälkeen se on uudelleen sidottavissa rehukasvien satoon. Näin ollen ilmakehän hiilimäärä ei lehmien röyhtäilystä lisäänny, metaanin hiili kiertää eli on biogeenista. Fossiilisen hiilen polttaminen taas lisää aina ilmakehän hiilimäärää.

Entä mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuutemme vähentää metaanimäärää?

Keskituotosta nostamalla voidaan edelleen vähentää metaanin tuotantoa maitolitraa kohden. Pitkällä aikavälillä tehokkain yhdistelmä eläinjalostuksessa on parantaa lehmien keskituotosta sekä rehunhyväksikäyttöä ja samalla pysäyttää eläinten koon kasvu. Näin parannetaan myös tuotannon taloutta tehokkaasti.

Lyhyellä aikavälillä metaanin tuotantoa on mahdollista vähentää tehokkaasti rehun lisäaineilla. Tänä vuonna EU:ssa hyväksynnän sai 3-NOP-lisäaine, joka vähentää lehmän metaanin tuotantoa 25–35 prosenttia. Valio on yhdessä biotekniikkayritys DSM:n kanssa menestyksekkäästi pilotoinut kyseisen lisäaineen käyttöä valiolaisilla maitotiloilla. Haasteena on lisäaineen kustannus. Mutta mahdollisuus nopeaan metaanin tuotannon vähentämiseen on olemassa.

”Maitoala on tehnyt Suomessa hienoa ilmastotyötä pitkäjänteisesti.”

Maitoala on tehnyt Suomessa hienoa ilmastotyötä. Siitä suurin kiitos kuuluu maitotilojen arvokkaalle työlle. Metaaniinventaarin tuloksia onkin nyt viestittävä tehokkaasti ja laajasti. Virheellinen käsitys lehmien metaanintuotannon ilmastovaikutuksesta on korkea aika oikaista.

MAITO JA ME * 61

o.fi

MAME0321_heidi.indd 61

13.9.2022 14.20

ME ÄT TÄJ T I R Y

Mitä sinulle merkitsee olla Valion omistaja?

Valio ostaa maitomme ajankohtaiseen hintaan, markkinoi maidon, ja on tuotekehityksen kärjessä. Se tuo turvallisuutta.

Positiivisuudesta voimavaroja MYÖNTEINEN ASENNE, OMAN AJAN OTTAMINEN JA ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN OVAT KANTANEET RATALAN TILAN YRITTÄJÄPARIA HAASTAVINAKIN HETKINÄ.

J

T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA L E S K I S T E N P E R H E A L B U M I J A 1 2 3 R F

oensuun keskustasta 9 kilometrin päässä on Pia ja Jari Leskisen maitotila, jonne suuntaa säännöllisesti päiväkotilaisia ja koululaisia tutustumaan lehmiin ja maidontuotantoon. Koululaisia on käynyt tilalla parhaimmillaan päivän aikana 670. ”Ui, ihanaa! Näin tokaisi eilen illalla silmät loistaen navetalla lehmiä ja vasikoita rapsutellut nuori nainen. Hän otti yhteyttä Facebookin kautta, kun halusi tulla opiskelijamiehensä kanssa tutustumaan maitotilaan. Pariskunta rapsutteli lehmiä sormensa mustiksi, ja jutustelimme pitkään eläinten hoidosta ja maidontuotannosta”, Pia kertoo hyvillään.

Tänä kesänä vierailutrendinä ovatkin olleet nuorten kaupunkilaispariskuntien tapaamiset, ja heitä on käynyt Ratalassa useita – nimenomaan rapsuttelemassa lehmiä. ”Ilo ihmisten ja lasten kasvoilla on paras palkinto ajastamme, jonka vieraille annamme”, Pia toteaa.

VIIME VUODET ovat olleet Leskisillä haasteiden värittämiä. Eteenpäin on selvitty itäsuomalaisella positiivisella elämänasenteella. ”Korona eristi meidät ulkomaailmasta. Vastuu siitä, että jos sairastumme emmekä saisi lomittajaa paikalle, painoi. Menin esimerkiksi kauppaan silloin, kun ihmisiä oli mahdollisimman vähän liikkeellä.

Yrittäjän vastuu onkin kova: vaikka

olisit ulkomailla ja lomittajat navetassa töissä, olet niinäkin hetkinä vastuussa eläimistä ja tilanhoidosta”, Pia sanoo.

Toinen Ratalan yrittäjäparin hyvinvointia koetellut asia oli sopimustuotannon voimaantulo vuoden 2021 alussa. Tilalla oli takana muutamia epäonnisia vuosia, jolloin lehmät eivät olleet lypsäneet normaaliin tapaan ja huonotapaisia lehmiä oli laitettu teuraaksi. Tuotantomäärä tippui sen seurauksena 12 000 kilosta 9 200 kiloon. ”Aloin stressata, kuinka selviämme taloudellisesti. Uni häiriintyi ja nukuin huonosti. Päässäni raksuttivat laskelmat ja asiat, mistä voitaisiin vielä säästää ja millä kriteerein poistettavat lehmät valikoidaan.”

62 * MAITO JA ME

MAME0321_heidi.indd 62

13.9.2022 14.20

”Saimme huojuvasta tornista sellaisen, ettei se kaadu kun poistaa yhden palikan.”

Onneksi Pian sairaanhoitajaystävä näki uupumuksen, puuttui siihen joulun alla ja ohjasi hänet napakasti avun piiriin. Uni- ja mielialalääkkeiden sekä pitkän sairausloman myötä alkoi toipuminen. ”Sairauslomalle jääminenkään ei ollut yksinkertaista, koska ei löytynyt riittävän ammattitaitoista lomittajaa heti.”

Pia työstää edelleen uupumiseen liittyviä asioita, mutta on silti etsinyt tilanteesta tapansa mukaan hyviäkin puolia. Mieliala- ja unilääkkeistä on päästy ja tänä kesänä hän pääsi psykologin juttusille, kun koronarajoitukset vihdoin hellittivät. ”Mottoni on, että vaikeastakin tilanteesta etsin aina yhden positiivisen asian – ilo antaa energiaa.” ”Jos vertaa tilaamme Huojuva torni -peliin, saimme huojuvasta tornista sellaisen, että kun poistaa yhden palikan, torni ei kaadu. Varmistuksen varmistukset ovat selvillä tilan toimintaan liittyen, eikä esimerkiksi yhden henkilön sairastuminen ole enää katastrofi.”

Isoja vastoinkäymisiä tilalla on kohdattu ennekin, esimerkiksi navettapalot vuosina 1973 ja 2004.

Aina eteenpäin on menty sopeutuen.

RATALAN TILA on ollut Leskisten suvun omistuksessa vuodesta 1947, ja laajentunut muutamasta hehtaarista 100 hehtaariin sekä 60 lypsylehmän kokoluokkaan. Tällä hetkellä lypsäviä on 45. Jari otti tilan vetovastuun vuonna 1992, Pia muutti tilalle vuonna 1996.

Leskisten kaksi poikaa ovat kesäisin palkattuina työntekijöinä tilan töissä, ja halu jatkaa maidontuotannon parissa on kova. ”Poikien haaveena on rakentaa vielä kolmen robotin pihatto, josta meillä oli jo alustavia piirustuksiakin

olemassa. Ehdimme ennen sopimustuotantoon siirtymistä rakentaa konehallin ja asennuttaa aurinkopaneelit vuosina 2019–2021. Nyt olen saanut puolet konehallista käyttööni ratsastusmaneesiksi, mikäs sen mukavampaa”, Pia heittää nauraen. ”Kun ei ole tarvinnut kasvattaa eläimiä uuteen pihattoon.”

YRITTÄJIEN hyvinvointiin liittyen Leskisten mielestä on tärkeää tunnistaa ne asiat, joista saa itselleen mielihyvää. Pialle merkittävä henkireikä on hevoset. Kahden quarterhevosensa kanssa hän treenaa päivittäin sekä käy kisoissa. Plakkarissa ovat SM-kulta lännenratsastuksen trailista vuodelta 2017 ja all around -lajien mestaruus vuodelta 2014.

Leskiset lomailevat ja kuntoilevat säännöllisesti, ja Jarille tärkeä harrastus on moottoripyöräily. ”Jokaisen tulisi ottaa itselleen päivittäin hetkiä asioiden parissa, jotka vahvistavat omaa hyvinvointia. Me olemme satsanneet omaan pihapiiriimme: uima- ja poreammeeseen, lasitettuun terassiin sekä kesäkeittiöön. Lisäksi itselleni voimia tuovat puutarhan hoito, hopeakorujen teko, kirjojen lukeminen ja vaikkapa viinilasillinen silloin tällöin. Aloitan syksyllä myös artesaanin opinnot.”

Pia toteaa, että hyvinvoinnin perustalla ovat taloudelliset asiat ja se, että olet itse kunnossa. ”Jos et voi hyvin, ympäristö kärsii.

Koskaan kaikki asiat eivät ole huonosti, ja monella on vielä vaikeampaa. Ei kannata suunnitella liikoja eikä vetää aikatauluja liian tiukalle.”

Pienistä asioista syntyy Pian mukaan sitten kokonaisuus. ”Antamalla saa hyvää, mutta myös ottamalla. Näin minä mietin, ja ajattelen päivittäin: tervetuloa maailma, tästä ne hommat taas jatkuvat!”

RATALAN TILA, JOENSUU Yrittäjät Pia (51) ja Jari (58) Leskinen, pojat Henrik (24) ja Mikael (23) Eläimet 45 lypsylehmän holstein-karja, nuorkarjaa n. 40 Pihatto Lämmin makuuparsipihatto, lypsyasema 2x6 kalanruoto Pelto Peltoala 100 ha, kaikki nurmella.

Nurmiseoksessa raiheinä, valkoja puna-apila, timotei, koiranheinä ja nata. Säilörehu korjataan itse pyöröpaaleihin.

Keskituotos, pitoisuudet 10 000 kg/lehmä/a (EKM), valkuais-% 3,38 ja rasva-% 4,30 Uusiutuvan energian käyttö Aurinkopaneelit asennettiin syksyllä 2019, tuotetaan n. 30 % vuotuisesta sähköstä, kesällä jopa 80 %.

Tilan vahvuudet Tilusrakenne: suurin lohko 34 ha, pienin 7 ha. Kauimmaiselle lohkolle matkaa tilakeskuksesta 2,5 km.

Hyvä olosuhteet ja pellot: runsasmultaiset hiesu- ja hietamaita, vanhaa järvenpohjaa, hyvä salaojitus.

Yrittäjillä positiivinen elämänasenne: panostus omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

MAITO JA ME * 63

MAME0321_heidi.indd 63

13.9.2022 14.20

UU

TU

US

Valio Oivariini® Merisuola Tuoreesta voista ja rypsiöljystä valmistettu.

Merisuolasta makunsa saanut.

MAME0321_heidi.indd 64

13.9.2022 14.20