Maito ja me 4 / 2019

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 4 — 2 0 1 9

INVESTOINTIEN PARANNETTAVA ELÄINTEN TERVEYTTÄ TILUSJÄRJESTELYT 24 MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 1

HIILIJALANJÄLKI SELVILLE 28

MAITOAUTON MATKASSA 36 19.11.2019 11.17

JCB 403 -pyöräkuormaaja

JCB QS -varavoimageneraattori

Laatua ja voimaa järkihintaan NHK:lta Nyt on erinomainen aika hankkia tilallesi laatua ja voimaa. Varmista siis sähkönsaantisi JCB QS -generaattoreilla ja nuku yösi rauhallisemmin. JCB:n generaattoreissa on varusteena esimerkiksi LiveLink-etäseurantajärjestelmä mobiililaitteeseesi.

Mikäli etsit tilallesi kompaktia, tehokasta ja laadukasta pyöräkuormaajaa, on väkevä ja ketterä JCB 403 oikea ratkaisu. Se on väsymätön työmyyrä, joka mahtuu tiukemmastakin välistä.

Kysy lisää: Mikko Kämäri 043 211 0778 mikko.kamari@nhk.fi

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 2

Pekka Karhukorpi 040 901 1239 pekka.karhukorpi@nhk.fi

19.11.2019 11.17

9 1 0 2 — 04

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a K E H I T T Y VÄ M A I T O T I L A

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Tuotos nousuun.................................….12 12

Kilpailukykyinen maidontuotanto.....18

32

Rehunpihan suunnittelu.....................20 Tautipaine kuriin....................................23 Pellot yhtenäisiksi ja lähelle...............24 Energianäkymät haltuun Neuvolla...26 Hiilinjalanjälkilaskenta........................28 Me yrittäjät....….........................….…...…32

36

Hallituksen puheenvuoro……..….....…35

52

Maitoauton matkassa..........................36 Työ ja terveys ...…............................……38 Nasevasti.....…..................................……39 Globaalit maitomarkkinat ...…........…40 Talous..….…....................................………43 Kysy asiantuntijalta …..…..…….…………44

43

Kysy eläinlääkäriltä ..….......……..….……45

54

Laboratoriossa ………......................……46 Koneklinikka ...…..............................……48 Vastuullisuus.…..................................…50 Perinnebiotooppi….................…….……52 Uutta Valiolta…......................................54 Hiilineutraali maitoketju johtaja.......57

58

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

R PÄ

ISTÖME

R KK I

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Johanna Heinonen, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 26.2.2020. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

28

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0428

MAITO JA ME * 03

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 3

19.11.2019 11.17

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Voiko vierivä kivi sammaloitua?

*Maatalousmediatutkimus Kantar TNS, 2019

R

enessanssiajattelija Erasmus Rotter­ damilaisen fraasi ”Vierivä kivi ei sammaloidu” 1500-luvulta on toimiva ja huomionarvoinen lause tänäkin päivänä. Se toimii työssä ahertavien itsestään selvänä ohjenuorana ja kuvaa, miten tärkeää oman toiminnan kehittäminen on.

Maitotiloilla on yleensä meneillään joko pienem­ piä tai suurempia projekteja: Otetaan askeleita eläinten ja yrittäjien hyvinvoinnin parantamiseksi, tai valmistellaan ja toteutetaan suuria investointeja ja kehityshankkeita, joissa merkittävässä roolissa ovat sekä tilan talous ja sen hallinta että yrittäjien resurssit ja voimavarat.

Niin kutsutut aikaiset omaksujat tai eturivin vil­ je­lijät − miten heitä nimittääkin − kartuttavat tieto­ jaan ja osaamistaan monella eri tavalla. Tilaisuudet, kollegoiden ja asiantuntijoiden tukiverkostot ja osaamisen jakaminen, opit ulkomailta, ammatti­ lehdet ja verkkosivustot ovat eri tapoja kehittyä.

Maito ja me -lehti koetaan edelleen tärkeänä tie­ donhankinnan ja ammattiosaamisen kasvattajana erityisesti nuorten yrittäjien keskuudessa ja suur­illa tiloilla.* Euroopan Maidontuottajien (EDF) jäsenenä on ollut muutaman vuoden ajan myös suomalaisia maitotilayrittäjiä. Sivuilla 18−19 Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero kertoo kuluneen vuoden EDF:n tilavertailutuloksia eri maiden ja tilojen tuotantokustannuksista. Suomalaistilojen vahvuudeksi vertailussa nousi erityisesti tuotantoosaaminen, mutta parannettavaa löytyi muun muassa resurssitehokkuudesta. Jos haluat lukea aiheesta lisää, laajemman tietopaketin löydät ammattilaissivustolta maitojame.fi.

Verkostoidutaan ja haetaan oppia työhömme − ja vältetään sammaloitumista!

ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 4

19.11.2019 11.17

AJA

HT NKO

AIST

A

Johda tiedolla ja varaudu poikkeustilanteisiin

K

ulunut syksy on ollut värikäs, teon tueksi siinä, missä muutkin yritykset.

Valmasta löytyy KPI-mittareita. Lisää kuitenkin muutenkin kuin ruskan osalta. tarvitaan, ja erityisesti tuotanto- ja talouslukuJulkinen keskustelu ilmaston ja jen yhdistämiseen. eläinten hyvinvoinnin ympärillä on jatkunut kiivaana. Viime Omakohtainen kokemukseni on, että kiinteiaikoina kuluttajat ovat olleet den konekustannusten laskeminen on usein työlästä. Asian helaiempaa kiinnostuneempia siitä, mitä maito­tiloilla tapahtuu. pottamiseksi on Valmaan tulossa Tämä kehityssuunta toden­ linkki, jonka kautta voit suoraan näköisesti jatkuu. Valion jasiirtyä käyttämään TTS-konetta.

"Valioryhmän lostettavaksi tulevan maidon TTS-Kone on pilvipalveluna toimiva ohjelma, jolla voi laskea huippulaatu perustuu tiloilla iso haaste traktoreiden, rehuntekoon liittytehtävään työhön ja sama pä­ensi vuodelle tee myös siihen, millä tavoin vän kaluston ja eri työkoneiden on saada kaikki maito on tuotettu. hehtaari- ja tuntikustannuksia.

Valion asiakkaat ja yhteistilat täyttämään työkumppanit esittävät kas­ Kuluneen vuoden aikana on vastuullisuusollut poikkeuksellisen kovia vavassa määrin maitotiloja lisän ehdot." koskevia kysymyksiä. Niihin myrskyjä. Tämä on tullut Valion Alkutuotanto vastaa, monille meistä selväksi usein yhteistyössä osuus­ tuulenkaatoja korja-­ tessa. Vaikka sähkö­ kuntien kanssa. On käynyt selväksi, että isot asiakkaat linjoja on hiljalhaluavat nähdä yhä enemmän leen kaivettu maan alle, niin laajat ja pitkätarkkoja lukuja ja mittareita. Vesileimojen sijaan kestoiset sähkökatkot ovat nykypäivänä kysytään sitä, mistä luvut ovat peräisin ja kuinka ne ovat todennettu. ETT ry:n edelleen mahdollisia. Syksyn ylläpitämä Naseva-järjes­telmä on uskottava ja pelto­töiden päättymisen jälkeen on hyvä miettiä varaututärkeä työ­kalu monien asioiden todentamiseen. mista myrskyjen varalle esiValioryhmän iso haaste ensi vuodelle on saada kaikki tilat täyttämään vastuullisuuslisän merkiksi esittämällä itselleen kysymyksen, onko varavoima ehdot. Tällä hetkellä hieman vajaa 7 prosenttia Valion jalostettavaksi tulevasta maidosta ei täytä käyttövalmiina ja suunnitelmat ajan tasalla. kaikkia vastuullisuuslisän ehtoja. Kattavuuden nostaminen 100 prosenttiin on merkittävä vastuullisuusteko.

Päätöksenteon perustaminen analysoituun tietoon eikä ”musta tuntuu” oletuksiin, on ollut liikkeenjohdon konsulttien suosikkiaiheita jo pitkään. Maitotilat tarvitsevat tietoa päätöksen-

I LKKA POHJAMO A lkutuotanto­j ohtaja Valio Oy

MAITO JA ME * 05

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 5

19.11.2019 11.17

VALIO OY

UUTISET

Valio Akatemia® stipendiaatit v. 2020 valittu

V

alio jakaa yli 130 000 euron arvosta raha-, tuote- ja ravitsemus­ stipendejä lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseksi. Yhdessä ohjelman kummien kanssa 1 820 stipendi­ hakemuksen joukosta valittiin yhteensä 308 stipendin saajaa vuodelle 2020. Stipendejä jae­taan yksilöurheilijoille, joukkueille ja koululaisryhmille ympäri Suomea. Valinnoissa on tuettu yhteisöllisyyttä, harrastusten mahdollistamista ja pitkäjänteisyyttä, ravitsemuksen kehittämistä sekä liikunnan iloa.

Kummeina ohjelmassa toimivat jalkapalloilija Joel Poh­ janpalo, hiihtäjä Kerttu Niska­ nen, estejuoksija ja suunnistaja Topi Raitanen sekä hiihto­ tubetusryhmä Real Skifi.

Valio Akatemia® stipendejä jaetaan sekä kilpaurheilijoille että liikuntaharrastuksen vastikään aloittaneille lapsille ja nuorille.

Katso Valio Akatemia®

stipen­diaatit www.valio.fi/ valioakatemia/stipendiaatit/

Valio 115 vuotta -juhlavuoden seminaari ja risteily tulossa!

Valio 115 vuotta -juhlavuoden seminaari ja omistajaristeily 21.-22.1.2020 alkaa Clarion hotellista Helsingistä ja jatkuu Silja Europalla Tallinnaan.

J

uhlaseminaarissa vastuullisuusteemoista ovat puhumassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Keskon toimialajohtaja Ari Akseli, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme sekä Valion hallituksen ja hallintoneuvoston pj:t Vesa Kau­ nisto ja Esa Kotala. Lisäksi Valion johtoryhmän jäsenet kertovat, mitä vastuullisuus merkitsee Valion eri toiminnoissa.

Laineilla yhdessä pöydässä Omistajaristeilyn ilta on varattu yhdessäololle, ruokailulle ja viih­teelle, josta vastaavat Arttu Wis­ kari ja Jarkko Tamminen Show sekä Valio karaoke by DJ Vesa.

Kohtaamisia minimessuilla Risteilyn toisena päivänä Mini­messuilla voit tutustua Valion eri toimintoihin. Mukana muun muassa Valmakauppa, hiilineut­ raalin maidon ja alkutuotannon tiimit, osuuskunnat sekä Valio Eläkekassa ja toimialaympäristö.

Minimessuilla voit nauttia Valion uutuuksista ja keskustella tuote­ asiantuntijoina ja myynnin parissa työskentelevien valiolaisten kanssa. Minimessuilla voit osallis­ tua myös some- ja hyvinvointiworkshopeihin.

Ilmoittaudu mukaan!

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.matkapojat.fi/valio tai puh. 010 232 3200*.

Varaus-sivustolla tarkemmat aikataulut, bussi- ja junakulje­ tukset sekä osallistumishinnat Ilmoittautu­minen sulkeutuu 7.1.2020.

Tervetuloa mukaan!

OIKAISU: Osuuskunta Maitosuomen kartassa virhe

M

aito ja me -lehden numerossa 3/19 sivuilla 28−29 kerrottiin uudesta Osuuskunta Maitosuomesta. Sivun 28 kartassa Tuusniemi on virheelli­­sesti merkitty Arja Rissasen

Pudasjärvi

Taivalkoski

Oulu Puolanka

asiantuntija-alueeseen. Tuusniemi on Minna Jolkkosen asiantuntijaaluetta. Pahoittelut virheestä!

Korjattu kartta löytyy netistä www.maitojame.fi/artikkelit/ osuuskunta-maitosuomi/47284322

Siikalatva Haapavesi Larsmo Karleby Jakobstad Kronoby

Suomussalmi

Hyrynsalmi

Siikajoki Vaala

Ristijärvi Paltamo

Kuhmo Kajaani Sotkamo Pyhäntä

Vieremä Haapajärvi Valtimo Pyhäjärvi Sonkajärvi Kiuruvesi Nykarleby Pedersöre Iisalmi Rautavaara Nurmes Evijärvi Pihtipudas Pielavesi Lapinlahti Korsholm Vörå Lieksa Perho Kauhava Vimpeli Juuka Keitele Kivijärvi Vaasa Lappajärvi Kyyjärvi Viitasaari Siilinjärvi Kaavi Isokyrö Malax Lapua Alajärvi Kannonkoski Tervo Laihia Polvijärvi Soini Vesanto Ilomantsi Kuopio Korsnäs Seinäjoki Karstula Tuusniemi Kontiolahti Kuortane Ilmajoki Saarijärvi Äänekoski Suonenjoki Outokumpu Närpes Konnevesi Ähtäri Teuva Kurikka Alavus Uurainen Rautalampi Leppävirta Liperi Joensuu Multia Heinävesi Karijoki Kauhajoki Laukaa Pieksämäki Rääkkylä Keuruu Varkaus Hankasalmi Petäjävesi Virrat Karvia Kristinestad Tohmajärvi Joroinen Muurame Enonkoski Mänttä-V Isojoki Kitee Rantasalmi Toivakka JKL Ruovesi Kangasniemi Ikaalinen Jämsä Savonlinna Juva Sulkava Joutsa Ylöjärvi Mikkeli

06 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 6

19.11.2019 11.17

VALIO OY

VALIO OY

UUTISET

Valion hallituksen pj Vesa Kaunisto (vas.), Valion tj Annikka Hurme ja Valion hallintoneuvoston pj Esa Kotala (oik.) osallistuivat muotokuvan julkistustilaisuuteen.

Pentti Santalan muotokuva julkistettiin

V

ETT RY

alion hallintoneuvoston pitkäaikaisen jäsenen ja entisen puheenjohtajan Pentti Santalan muotokuva julkis­ tettiin Valion pääkonttorilla 8.10.

Perinteen mukaisesti edellisistä hallintoneuvoston puheenjohtajista maalatut muotokuvat ovat esillä hallintoneuvoston huoneessa. Santa­lan muotokuvan on maalannut Pasi Tammi. Taiteilija itse kuvaa teosta lämmin­ sävyiseksi.

Pentti Santala toimi hallintoneuvostossa vuosina 1997—2018 ja hallintoneuvoston puheenjohtajana 2005–2018. Valioryhmässä Santala oli vahva keskinäisen yhteistoiminnan edistäjä. Hänelle tyypillinen yrittäjämäinen ote näkyi niin Valion asioissa kuin omassa maitotilayrittäjyydessä.

Santala toivotti kiitos­puheessaan Valiolle menestystä haastavassa toiminta­ ympäristössä.

Tule jakamaan vasikkaosaamista

V

oimavasikka-pien­ ryhmät ovat käynnistyneet. Voimavasikka Facebook-ryhmän tavoitteena on jakaa vasikkaosaamista ja -tietoa laajemmalle joukolle kuin varsinaisiin pienryhmiin osallistuville.

Tervetuloa mukaan − Facebook-ryhmän jäsenmäärä lähentelee jo tuhatta!

www.facebook.com/groups/ Voimavasikka/?ref=share

ETT ry täytti 25 vuotta ETT ry:n perustamisesta tuli kuluneeksi 25 vuotta 30.6.2019.

Y Jaana Husu-Kallio (kesk.) yhdessä ETT:n toiminnanjohtaja Ina Topparin ja ETT ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Nousiaisen kanssa 25-vuotisjuhlassa.

hdistys juhlisti merkkivuottaan elokuussa Seinäjoella teemalla ”Yhteistyöllä kilpailukykyä suomalaiselle elintarviketuotannolle”. Juhlapuheen piti maa- ja metsätalousministeriön kanslia­ päällikkö Jaana Husu-Kallio, joka on ollut mukana jo yhdistyksen perustamisvaiheissa.

@isomyllyla Talven kaunista kuorrutusta.

MAITO JA ME * 07

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 7

19.11.2019 11.18

UUTISET

Menetelmä luomu­maidon todentamiseen

V

alio ja Helsingin yliopisto ovat mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa kehitetään laboratoriopalvelua luomumaidon tunnistamiseen. Tilamaidosta ja kaupassa myytävästä maidosta määritetään NMR-menetelmällä (nuclear magnetic resonance) lehmän elimistössä muodostuneet pienet aineenvaihduntatuotteet.

Valiolaisilta maitotiloilta kerättävät maitonäytteet ja lehmien ruokintatiedot ovat tärkeä osa analyysi­ palvelun kehittämistä. Palvelu tulee lisäämään koko luomumaidon tuotantoketjun uskottavuutta.

@madetojan_maitotila Raikas aamu. #valiomaitoa @valiofi #dairy #dairyfarm #jaloittelutarha #winteriscoming

WE

Mai • P p • J • T

Talo • N k • K

MESTARIFARMI OY

MYY

Koko: 1/2 sivu (200x140)

Järv

Häm Jyvä Petä Kau Toh Niva Oulu Kan

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 8

19.11.2019 11.18

TULOSSA

L AULUR YHMÄ VALO N ARKISTO

VA PA A L L A

Maitotiloista hiilitiloja

E

nsi kevään Valio Artturi® hiiliviljelijä­ koulutukset järjestetään 5.−6.2.2020 Härmässä ja 2.−3.4.2020 Levillä. Tule oppimaan lisää maitotilojen hiilensidonnan keinoista asiantuntijakaartin sekä maitotila- ja viljelijäkollegoiden kanssa. Tilaisuudet järjestää Baltic Sea Action Group ja Valio.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Valmassa. Tervetuloa oppimaan lisää hiiliviljelystä!

Uudet yrittäjät Valiolla

U

usien maitotilayrittäjien perehdyttämis­ koulutus järjestetään Valiolla 20.−21.1.20.

Koulutuksen tarkoituksena on lisätä tietoa toimintaympäristöstämme, Valiosta ja osuuskunnista sekä luoda puitteet verkostoitumiselle, ideoinnille ja keskusteluille.

Perehdyttämiskoulutuksesta voit jatkaa Valio 115 vuotta -juhlavuoden risteilylle ja omistaja­yrittäjien seminaariin, jotka järjestetään 21.−22.1.20.

Osuuskunnat kutsuvat uudet yrittäjät pereh­ dyttämiskoulutuksiin.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI / HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä:

Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Kangasniemi: Juha Mikkonen 040 510 6177

www.kylmakarki.fi

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 9

Valon valiolaiset: Johanna Kivelä (ed. vas.) ja Niina Elgland (ylh. oik.).

Laulu siivittää Maitotilayrittäjä Johanna Kivelä musisoi ystäviensä kanssa.

O

len laulanut kymmenisen vuotta perholaisessa lauluryhmä Valossa.

Perustimme sen yhdessä toisen valio­ laisen maitotilayrittäjä Niina Elglandin sekä Eija Ilvesahon ja Katja Anisimaan kanssa.

Esitämme hengellistä musiikkia, populaarikappaleita sekä kansanlauluja.

Meitä on pyydetty esiintymään sekä Perhon että lähikuntien kirkkoihin ja vanhainkoteihin.

Omia konsertteja olemme pitäneet neljä.

Viime vuonna julkaisimme hengellisen omakustannelevyn. Meidät löytää sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista.

Kaikki alkoi karaokesta, jota lauloimme ennen Valoa yksin ja yhdessäkin.

Lauluryhmä sai alkusysäyksensä karaoke­ tapahtumasta paikallisella Oksakosken kyläkoululla. Tunsimme toisemme jo lastemme kautta ja siksi, että olimme kaikki innostuneet laula­ misesta.

Kerran seurakunnassa tarvittiin laulajia, ja eräsi läheinen vinkkasi nelikostamme kantto­ rille. Ensimmäisten esiintymistemme jälkeen kanttori pyysi, että nimeäisimme ryhmämme erottuaksemme. Niin meistä tuli Valo.

Harjoittelemme tarpeen mukaan. Omia keikkojamme treenaamme kodeissamme ja seurakunnan esiintymisiä kanttorin kanssa kirkossa, seurakuntatalossa tai vanhainkodissa, jotta vanhukset samalla kuulevat lauluamme.

Harrastus on antanut elämääni ihania ihmisiä, ystäviä ja vastapainoa arkiselle työlle. Etu­ käteen jännittää ja stressaa, mutta keikoilla on juhlan tuntua.

19.11.2019 11.18

Ilmastotyö vaatii heronleimauksia Lehmä on sankari. Se pystyy laiduntamaan mailla, joilla vilja ei kasva, ja muuttamaan ihmisravinnoksi sopimatonta kuitua ja elintarviketuotannon sivujakeita maidoksi ja lihaksi. Uusilla rehukeksinnöillä maidon- ja lihantuotannon hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi.

Maituri Hero, Benemilk Hero ja Opti Hero -ilmastorehut pienentävät metaanin muodostusta pötsissä, lisäävät tutkitusti tuotosta ja tukevat ruoantuotannon sankareiden hyvinvointia.

lantmannenfeed.fi

Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä.

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 10

19.11.2019 11.18

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Maitomaailma politiikan ja ilmastokeskustelun pyörteissä

M

aitomarkkinoilla on useimmissa Vaikka julkisessa keskustelussa asioiden mitta­ EU-maissa, Uudessa-Seelannissa ja kaavat sekä oleelliset ja epäoleelliset tiedot menevät välillä sekaisin, jatkamme määrätietoisesti USA:ssa ylitarjontaa. Maailmalla on nähty viime aikoina toimia, joilla asiallista ja faktapohjaista keskustelua lehmien maidontuotantoa on jouduttu hyvinvointiin, maitotuotteiden ravitsemukseen ja rajoit­tamaan muun muassa Alankomaissa ja koko kotimaisen maatalouden ratkaisukeskeisyyteen liittyen.

Skotlannissa. Moni perinteinen meijeriyritys kuten Dean Foods USA:ssa ja Fonterra UudessaRuokaan liittyvää keskustelua käydään vilkkaasti, Seelannissa on taloudellisissa vaikeuksissa.

Toisaalta maitotuotteiden kulutus kasvaa mutta miten se näkyy kuluttajien ostokäyttäy­ Aasiassa, mutta miksi kysyntä ja tymisessä? tarjonta eivät kohtaa?

Kulutustottumukset muut­ Useilla meijeritoimijoilla on tuvat hitaasti, mutta niitä on havaittavissa. Kasvipohjaisten haasteita kapasiteetin hallinnas"Meijeri­sa eivätkä tuoreet, neste­mäiset juomien suosio on kasvanut hurjasti, ja kaurapohjainen maitotuotteet liiku juuri lähitoimijoilla alueita kauemmas. Siksi kuljeValio Oddlygood® Barista on on haasteita tusta kestäviä tuotteita kuten ollut supermenestys. Nimensä kapasiteetin mukaisesti kahviin kaadettavaa juustoa, voita ja ennen kaikkea juomaa on myyty Suomessa ja jauheita, on vietävä. hallinnassa."

Ruotsissa lähes kolminkertainen Valiolla olemme tehneet pitkäjänteistä vientityötä: Viemme määrä myyntiennusteisiin nähden. Toisaalta, samanaikaisesti tuoretuotteita lähialueille sekä myös maitopohjaisten välipalovoita, juustoa ja jauheita kauemmas. Viime vuosina olemme kehittäneet vahvasjen kulutus on kasvussa. Lihan osalta kokonais­ ti lisäarvojauheita, ja tehty työ näkyy jauheiden kulutus on vakaata, ja vaalean lihan syönti jopa positiivisena myynnin kasvuna. Lisäarvojauheilkasvussa. Tosiasia on, että yhä useampi koti­talous la on tärkeä vaikutus Valion kannattavuuteen, ja vähentää tietoisesti ruokahävikkiään ja kier­rättää jätteensä. Ravintolat ovat ottaneet siksi jauhekapasiteetin riittävyys on varmistettava. Tämän huomioimme omassa tuotantorakentavaksi myydä ylijääneen lounasruoan teessamme. sen sijaan, että se päätyisi roskiin.

Tuskin kukaan osaa ennustaa, miten nopeasti kulutustottumukset tulevat Ilmastokeskustelu on tullut jäädäkseen, eikä muuttumaan. Selvää on, että tarkkana kyse ole ohimenevästä ilmiöstä − se on fakta.

Suomalainen maatalous on monella tapaa vason oltava ja kuunneltava herkällä kortuullisuuden edelläkävijä, ja meillä kuluttajat valla trendimuutoksia ja heikkoja sig­ saavat nauttia vastuullisesti tuotetuista elintar­ naaleja Suomessa ja maailmalla. Inno­vaatiot ja ajassa eläminen on Vali­oryhvikkeista joka päivä. Poliittisen keskustelun tai män vahvuus myös tulevina vuosina. medianostojen tarkoituksena ei saa olla tämän Rauhallista, herkullista faktan vältteleminen tai vääristäminen. Täysin lähestyvää joulunaikaa, epärakentava kritiikki maidon- ja lihantuotantoa kohtaan ei ole oikeudenmukaista, varsinkin kun ANNI KKA HURME panostamme niin työtunneissa kuin rahassakin Toimitusjohtaja valtavasti saavuttaaksemme hiilineutraalin Valio Oy Twitter: @A nnikkaHurme maitoketjun vuoteen 2035 mennessä.

MAITO JA ME * 11

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 11

19.11.2019 11.18

Nella Santala ja Eemeli Pentinmäki ovat vähän kerrallaan kohentaneet kymmenen vuotta vanhan navetan olo­suhteita.

Parsia on muun muassa väljennetty vaihtamalla vaakasuora niskaputki kaarevaan.

Parsipedit on uusittu ja kaikille käytäville asennett kumimatot. Navetassa on nyt 95 lehmää.

12 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 12

19.11.2019 11.18

Investoinneilla parannetaan eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta REILUSTI NOUSSUT TUOTOS SANTALAN TILALLA KERTOO SELVÄÄ KIELTÄÄN YRITTÄJÄPARIN TAIDOISTA JA ELÄINTEN HYVINVOINNISTA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

MAITO JA ME * 13

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 13

19.11.2019 11.18

TEE

MA

NELLA SANTALA ja Eemeli Pentinmäki ovat luotsanneet kaksi vuotta noin sadan lehmän maitotilaa Kauhajoen Nummijärvellä. Yrittäjyyden ja tilan kehittämisen into paistaa heidän silmistään ja puheistaan. Monta suunni­telmaa on kahden vuoden aikana jo toteutettu, ja uusia on tulossa. ”Aloitimme kehittämisen rehuntuotannosta. Siirryimme kahdesta kor­­juukerrasta kolmeen, voimaperäistimme lannoitusta ja monipuolis­timme siemen­seoksia. Saimme hyviä vinkkejä nurmiviljelyyn asiantuntijoilta ja kollegoilta Osuuskunta Maitosuomen nurmipienryhmässä”, Pentinmäki kertoo.

Rehun määrä ja laatu ovatkin kuivista kesistä huolimatta olleet hyvät.

Viime vuoden rehusato oli paras miesmuistiin. 130 hehtaarin viljelyalasta noin 70 hehtaaria on nurmella, ja se riittää hyvin 95 lehmän ja nuoren karjan tarpeisiin. ”Iso kiitos rehun hyvästä laadusta kuuluu urakoitsijakumppaneille, sillä olemme ulkoistaneet rehunkorjuun kokonaisuudessaan. Laadukas säilör­­ehu on hyvän tuotoksen ja maidon laadun perusta.”

LEHMIEN keskituotos on Santalan tilalla noussut noin 1 500 litralla kahden vuoden aikana. Tähän on tarvittu myös eläinten hyvinvointia parantavia investointeja, jotka on toteutettu vuonna 2008 rakennetussa pihatossa kohtuullisin kustannuksin yksi kerrallaan. ”Asensimme ensimmäiseksi kaikille käytäville kumimatot. Ne ovat selvästi vähentäneet liukasteluja ja jalkaterveys on parantunut. Samassa yhteydessä lantaraappalaitteisto uusittiin. Makuuparsiin asensimme uudet, pehmeät parsipedit. Koska parret olivat hieman ahtaat nykyleh­mille, vaihdoimme suorat niskaputket ylöspäin kaareutuviin ja betoniset etuesteet muovisiin”, Santala luettelee.

Kuivikkeena parsissa käytetään turvetta ja nykyisin varsin runsaastikin, koska pienkuormaajaan kiinnitettävä, sivusta purkava kauha on helpottanut kuivitusta.

Seuraava navettaan tehtävä investointi on kiinteiden ikkunoiden vaihtaminen kennolevyikkunoihin, jotta ilma vaihtuisi paremmin.

Lehmät lypsetään 20-paikkaisella lypsyasemalla. Nykyiseen navettaansa yrittäjät ovat tyytyväisiä, eikä uuden navetan rakentaminen ole juuri nyt mielessä. ”Kaikkien investointien on vaikutettava myönteisesti eläinten ja ihmisten terveyteen. Vasikkatilat ovat nyt ketjun heikoin lenkki, joten niihin satsataan seuraavaksi”, Santala sanoo.

Ensimmäiseksi suorakulmaiseen navettaan rakennetaan sakara, johon tulee kestokuivikepohjainen poikimakarsina. Sen jälkeen vanha, tyhjillään oleva navetta remontoidaan vasikkalaksi alle seitsemän kuukauden ikäisille eläimille. Rakennusinvestoinnit vapauttavat navetasta tilaa, jolloin lehmien määrää voi lisätä 20:llä.

Laidunnus ei navetan nykysijainnilla onnistu, koska navetan ympärillä ei juuri ole peltoalaa. Ulkoilutarhan rakentaminen ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa, mutta mikäli eläinsuojelulain vaatimukset muuttuvat, täytyy asiaa nostaa suunnittelupöydälle.

Seuraavien rakennusinvestointien lisäksi yrittäjät ovat pohtineet tilan yhtiöittämistä muutaman vuoden päästä. Hyvin kannattavalla tilalla yhtiöit­täminen tuo säästöjä, koska verotus kevenee. Yhtiöittäminen tullee eteen siinä vaiheessa, kun ostetaan lisää peltoa ja tehdään isompi rakennusinvestointi.

14 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 14

19.11.2019 11.18

TILA SANTALAN TILA, KAUHAJOKI

Eemeli Pentinmäki, 26, ja Nella Santala, 28, vuoden 2018 alusta alkaen. Tilan töissä ovat Yrittäjät osa-aikaisesti mukana Pentti Santala ja yksi palkattu työntekijä.

Tila Omaa peltoa on 120 ha ja vuokrapeltoa 10 ha. Nurmea 70 ha, loput viljaa. Ensi vuonna on

tulossa 25 ha lisää vuokrapeltoa. Säilörehu varastoidaan laakasiiloihin. Viljat murskataan

tuoreena ja varastoidaan laakasiiloon. Laidunta ei ole. Tila sijaitsee Kauhajoen Nummijärvellä.

Eläimet 95 lehmää, joista 60 % holstein- ja 40 % ayrshire-rotua. Hiehot kasvatetaan itse ja sonnit

myydään terneinä välitykseen. Eläimet siemennetään itse. Poikimaväli 380 päivää.

Terveydenhuoltosopimus kunnan eläinlääkärin kanssa.

Maito Keskituotos 9 900 kg/lehmä/v. (EKM), rasvaa 4,5 % ja valkuaista 3,6 %. Tuotos on noussut

2 vuoden aikana viidenneksellä. Tänä vuonna meijeriin menee 800 000 litraa maitoa.

Navetta Vuonna 2008 rakennettu makuuparsipihatto 20 paikan lypsyasemalla. Kaikki eläimet

samassa rakennuksessa. Seosrehuruokinta visiiriseinän kautta. Lannanpoisto raapoilla.

Kaikilla käytävillä kumimatot. Parsissa äskettäin uusitut pedit. Turvekuivitus pienkuormaajalla

ja sivusta purkavalla kauhalla.

Menestystekijät Yrittäjien halu kehittää ja kehittyä. Järkevä kustannusrakenne. Hyvä nurmisato ja kasvava

maitotuotos. Eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneet yrittäjät.

Tulevaisuus Kahden vuoden sisällä rakennetaan uusi poikimakarsina ja tilat vasikoille, mikä tuo navettaan

20 lisälehmäpaikkaa. Kun tilanne investointien jälkeen tasoittuu, on edessä todennäköisesti

tilan osakeyhtiöittäminen. 1–2 viikon talvilomat etelän auringossa pidetään edelleen kalenterissa.

Nella Santala ja Eemeli Pentinmäki sanovat hymyssä suin, että Pentti Santalalta tulee neuvoja ihan sopivassa määrin. Ne kuuluvat, mutta eivät häiritse.

Vanhemman ja nuoremman sukupolven yhteistyö on sujunut kaikkien mielestä mallikkaasti.

MAITO JA ME * 15

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 15

19.11.2019 11.18

SUKUPOLVENVAIHDOS sujui tilalla sutjakkaasti kaksi vuotta sitten. Nella Santala oli jo ehtinyt kokeilla ravintolakokin ja lähihoitajan ammatteja, kun aikaisemman yrittäjäparin, Pentti ja Leena Santalan, eläkeikä alkoi lähestyä.

Nella Santalan ja Eemeli Pentimäen ajatukset olivat kypsyneet maitotilan jatkamiseen. Päätös sukupolvenvaihdoksesta oli selvä kaksi vuotta ennen omistuksen siirtymistä. Siinä vaiheessa Santala suoritti agrologin tutkintoa Ilma­ joella ja Pentinmäki työskenteli maitotilalla Jalasjärvellä. Nuoret kohtasivat aikanaan juuri siinä jalasjärvisessä navetassa, kun Santala ilmestyi tilalle harjoittelemaan.

Yhtymämallia vanhemman ja nuoremman polven kesken pohdittiin myös jossain vaiheessa, mutta siinä ei nähty riittävästi hyviä puolia. Nella Santalan kaksi sisarusta ovat olleet jo pidempään muissa ammateissa, joten sekin helpotti päätöstä.

Sukupolvenvaihdoksen paperityöt aloitettiin vuotta ennen tilan siirtymistä jatkajille. Asiat sujuivat hyvin, ja vuoden 2018 alussa tilalla oli uusi yrittäjäpari ja eläkeläiset olivat muuttaneet 20 kilometrin päähän Kauhajoen keskustaan. ”Hyvin ja huolettomin mielin katselen nyt tilan menoa ja kehitystä. Ohjaksissa on ammattitaitoinen pari, jolla on jo paljon kokemusta myös maidon­ tuotannosta”, Pentti Santala hyrisee tyytyväisenä.

PENTTI SANTALA pistäytyy tilan töissä edelleen lähes päivittäin. Yrittäjien hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vapaapäivien ja poikkeustilanteiden varalle saadaan navettaan osaavia varahenkilöitä. Pentin ja lomittajien lisäksi navettatyöt sujuvat naapuritilan kahdelta teini-ikäiseltä nuorelta.

Nellan isä Pentti Santala teki pitkän luottamushenkilöuran Valion ja Osuuskunta Maitosuomen hallinnoissa. Hänet valittiin Valion hallintoneuvostoon vuonna 1997. Hallintoneuvoston puheenjohtajana hän toimi 13 vuotta. Miltä maailma näyttää nyt? Voivatko nuoret yrittäjät olla huoletta maitomarkkinoiden tulevaisuuden suhteen? ”Siinä mielessä voivat olla huoletta, että viljelijöiden omistama osuuskunta tasaa maidon hintavaihteluita ja pienentää riskejä. Valion vahvuutena on suuri koko, mikä antaa paremmat mahdollisuudet neuvotella kauppaketjujen kanssa valikoimista ja hinnoista. Myös vahva tuotekehitys takaa yhtiön menestyksen”, Santala toteaa.

Osuuskunnan etuja ei hänen mielestään voi kuitenkaan arvioida pelkästään maidon tuottajahinnan perusteella. ”Osuuskunnan tukipalvelut ovat yrittäjille rahanarvoisia ja myös ne pitää huomioida kokonaishyöydyissä. Osuuskunnat voisivat ottaa nykyistä suurempaakin roolia maitoyrittäjien talouden tukemisessa. Sähkö, poltto­aineet, rehut, lannoitteet, siemenet ja jopa koneet voisivat tulla nykyistä suuremmassa määrin osuuskuntien kautta, jolloin tuotantopanosten hinnoissa säästettäisiin suurten ostomäärien ansiosta.”

Nykyiset yrittäjätkin ovat huomanneet osuuskunnan palveluiden merkityksen. ”Rehujen analyysipalvelut ovat todella hyvät ja tarpeelliset. On helppo laittaa rehunäyte maitoauton mukaan, ja tulokset tulevat nopeasti”, Pentinmäki kiittelee.

Nella Santala pitää hyvänä myös maidon laatuanalyysipalveluita ja sitä, että osuuskunnan neuvojille voi ongelmatilanteissa soittaa milloin vain, ja heiltä saa nopeasti neuvot asian ratkaisemiseksi.

Osuuskunnan uusista palveluista tilalla on viimeksi hyödynnetty Maito­ suomen rapsirehutarjous. Nordic Soyan Uudenkaupungin tehtaalla hygieni­ soitu rapsi on hinnaltaan kilpailukykyistä.

16 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 16

w

19.11.2019 11.18

Christianin lypsyjärjestelmä tekee myös tiineystarkastukset ja löytää kiimat Kuinka tehdä parhaasta tekemästämme lypsyrobotista vielä parempi? Lisätään siihen automaattiset tiineystarkistukset ja kiimojen havaitseminen lypsyn aikana.

Sen nimi on DeLaval VMS™ V310 Ota yhteys laitemyyjääsi ja kysy, kuinka se sopii sinun tilallesi: www.delaval.com/fi/yhteys

UUSI

DeLaval VMS V310 ™

www.delaval.fi

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 17

19.11.2019 11.18

TEE

MA

HANNA MERO To i m i n n a n j o h t a j a Maitoyrittäjät ry

Lue laaja artikkeli EDF-tilavertailusta www.maitojame.fi/osio /tilan-kehittaminen

Suomalainen maitotila pärjää talousvertailussa

M

MAITOTILAYRITYS PYSTYY TUOTTAMAAN MAITOA KILPAILUKYKYISESTI EUROOPPALAISEEN KOLLEGAAN VERRATTUNA VAHVUUTENAAN TUOTANTO-OSAAMINEN.

aitoyrittäjät ry liittyi kaksi vuotta sitten Euroopan Maidontuottajien (EDF) jäseneksi ja perusti Suomeen oman jaoston. EDF:n toiminnan ytimessä on maidon tuotantokustannustulosten vertailu eri maiden ja tilojen välillä. Tuotantokustannuslaskennassa ovat mukana vapaaehtoiset, keskimääräistä isommat ja verkostoitumisesta, taloudesta, vertailusta sekä tulosten parantamisesta kiinnostuneet yritykset.

Suomesta tuotantokustannuslaskennassa oli vuonna 2019 mukana 17 tilaa. Kaikkiaan EDF:n tuotantokustannusseurannassa oli 327 tilaa 16:sta eri EU-maasta sekä Sveitsistä, Kanadasta ja Ukrainasta.

Tanskalaisten ja espanjalaisten tilojen lehmät tuottavat keskimäärin yli 11 000 kg EKM ja ruotsalaisten, tshekkiläisten, suomalaisten, belgialaisten ja portugalilaisten tilojen lehmät yli 10 000 kg EKM. Kaikkien EU-alueen tavanomaisten EDF-tilojen (280 kpl) lehmien tuotos oli keskimäärin 9 669 kg EKM/lehmä ja

karjakoko oli 294 lehmää. Suomalaistilojen karjakoko oli keskimäärin 185 lehmää.

Suomen 14 tavanomaista EDFtilaa pärjäsivät maiden välisessä vertailussa hienosti. Ne olivat kustannukset kattavan hinnan mediaanin vertailussa keskimääräisen tason paremmalla puolella. Suomalais­ tilojen hyvä sijoitus perustuu isoon tukien määrään.

Suomalaistilojen kokonaistukimäärä on energia­korjattua maitokiloa kohti tuplasti isompi kuin toiseksi eniten tukia saavien ruotsa­ laistilojen (28 kpl). Tuet nostavat suomalaistilojen tulotasoa niin paljon, että korkeisiin tuotantokustannuksiin pystytään vastaamaan.

SUOMALAISYRITYSTEN tuotanto­ kustannukset ovat korkeat verrattuna eurooppalaiseen kollegaan. Iso tukitaso korvaa osittain vaa­tivista olosuhteista aiheu­tu­via kustannuksia, mutta nostaa samalla panosten hintoja ja luo tehot­to­muutta. Voimavarat olisi hyvä keskittää enemmän resurssitehokkuuden etsimiseen ja

tukiriippu­vuuden vähentämiseen.

Yrityksen koolla on iso vaikutus resurssien, erityisesti työn ja pääoman käytön tehokkuuteen. Suomalaistilat ovatkin lähes sata lehmää pienempiä kuin EDF-tilat keskimäärin. Tämän lisäksi suomalaistilojen navetoissa on enemmän tyhjiä parsipaikkoja.

Suomalaisten vahvuus on tuo­ tanto-osaaminen, ja esimerkiksi uudistusprosessi on 14 suomalais­ tilalla keskimäärin tehokkaampi kuin muualla. Suomalaisyritykset kasvattavat keskimäärin vain 7,2 nuorkarjan eläintä 10 lypsävää lehmää kohden.

Työn tuottavuuteen vaikuttaa karjakoon lisäksi töiden organi­ sointi, työntekotavat ja työnteko­ paikat. Suomalaisilla tiloilla työkustannus on suuri ja sitä kasvattaa vielä EDF-maiden suurin urakointi­ kustannus. Esimerkiksi Tanskassa urakointikustannus jää lehmää kohti pienemmäksi, vaikka siellä lähes kaikki peltotyöt on ulkoistettu.

Suomalaiset EDF-tilat tekevät keskimäärin kaikkia tilan töitä

18 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 18

19.11.2019 11.18

Kustannukset kattavan hinnan mediaani ja vaihtelu EDF-maittain

60 50

50

30

32

34 32 32 33 33 30 31 31 32 29 26 27

37 39

43

Kokonaiskulut (sis. työn ja arvion tilan omaisuuden arvosta) miinus maidon­ tuotannon sivutulot (sis. tuotantoon sidotut tuet) ja suorat tuet.

20 10

CH (16)

EDF-org (34)

IT (10)

NL (39)

SE (28)

FR (38)

PT (9)

BE (18)

SK (9)

DK (21)

FI (14)

DE (31)

IE (17)

ES (9)

CZ (8)

UK (25)

EU-conv (280)

0

Lähde: European Dairy Farmers e.V. 2019

40

Break-Even = Maidon hinta, joka kattaa kaikki maidontuotannon kustannukset:

Taulukko: Vaihtelu ja mediaani, BEP snt/kg EKM

Suomalaistilojen (14 kpl) kustannukset kattava hinnan mediaani oli 31 snt/kg EKM, mikä on alle EU-alueen tavanomaisten tilojen mediaanin (32 snt/kg EKM). Suomalaisten tilojen kustannukset kattava hinta vaihtelee 28–46 snt/kg EKM. Vaihtelu on isompaa maiden sisällä eri tilojen välillä kuin eri maiden mediaanilukujen välillä.

lehmää kohti vuodessa 14 tuntia enemmän ja pelkkiä navettatyö­ tunteja 9,6 enemmän kuin eurooppalaiset kollegansa. Työn tuottavuus navettatyötuntia kohti on Suomen EDF-tiloilla 234 kg EKM, kun EDF EU -tiloilla se on 278 kg EKM/ navettatyötunti. Suurimmat erot työtunneissa verrattuna ruotsalaisiin ja tanskalaisiin tiloihin syntyvät ruokinnassa, nuorkarjatöissä, muissa navettatöissä ja peltotöissä.

Suuri peltomäärä eläintä kohti on yksi merkittävimmistä syistä suomalaistilojen isoihin tuotantokustannuksiin. Sen kerrannaisena syntyvät lähes 10 snt/kg EKM muita EDF-tiloja korkeammat kone-, työja urakointikustannukset.

Suomen sääolot, lohkokoko, tilusrakenne, maan kasvukyky, tiukat tukiehdot ja rajoitteet nostavat pellon tarvetta ja lisäävät sekä työmäärää että konekuluja. Isompi määrä peltoa lehmää kohti johtaa kalliiseen säilörehun hintaan. Säilörehun kalleus muuttaa väkirehun käytön kilpailukykyisemmäksi ruokinnan optimoinnissa.

”Suomalais­ tiloista parhaiten menestyvillä peltoresurssin käyttö on tehokasta.”

Suomalaisilla EDF-tiloilla käytetään väkirehuja keskimäärin 101 g/ kg EKM enemmän kuin EU-alueen tiloilla. Tämä on helppo perustella puhtaalla nurmisäilörehulla, automaattilypsytilojen isolla osuudella ja lehmien korkealla tuotoksella.

Ruotsi on meille väkirehun käytössä hyvä vertailumaa, koska ruotsalaisista EDF-tiloista (28 kpl) maissisäilörehulla ruokii vain pari, ja lehmien tuotos on keskimäärin korkeampi kuin suomalaisilla tiloilla. Silti ruotsalaistilat käyttävät 86 grammaa

vähemmän väkirehua energiakorjattua maito­kiloa kohti. Ruotsalaistilat ovat kovassa kustannuspaineessa satsanneet erityisesti säilörehun satoon ja laatuun muun muassa monipuolistamalla nurmiseoksia ja lisäämällä palko­kasvien osuutta.

Suomalaistiloista parhaiten menestyvillä peltoresurssin käyttö on tehokasta. Siihen on päästy, kun on oivallettu pellon vaikutus tuotantokustannukseen ja jätetty liian kallis pelto hankkimatta, tai vähän vanhingossa, kun peltoa ei ole ollut saatavilla.

Nykyisellä hinta- ja tukitasolla useampi suomalainen EDF-tila saavuttaa positiivisen yrittäjätulon.

Lähemmäs eurooppalaista tuotanto­ kustannustasoa voi tavoitella joko tuottamalla enemmän maitoa samalla pelto-, työ- ja väkirehumäärällä tai tuottamalla sama määrä maitoa pienemmillä pelto-, työ- ja väkirehumäärillä.

Artikkeli perustuu EDF:n tutkija Steffi Wille-Sonkin tekemiin analyy­ seihin tuotantokustannusaineistosta.

MAITO JA ME * 19

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 19

19.11.2019 11.18

TEE

MA

TILA MTY MÄKELÄ, KALAJOKI

Perustettu 2015 Yhtymä Omistajina Asko, 33, Jukka, 31, ja Pauliina Mäkelä, 30 Eläimet 75 lehmää, joista 85 % holstein- ja 15 % ayrshirerotua Navetta Vuonna 2013 valmistunut yhden robotin pihatto kennolevyikkunoin.

Nuori karja ja ummessa olevat ovat vanhassa navetassa, vasikat uudessa.

Laajennus kahdelle robotille valmistuu syksyllä 2020. Uuteen navettaan

tulee slalomlannanpoisto ja kumimatot ritiläkäytäville.

Maito 11 000 kg/lehmä/v. (12 300 kg EKM), rasvaa 4,7 %, valkuaista 3,8 %.

2,6 lypsykertaa/pv, tavoitteena 3 lypsykertaa/pv.

Tila Peltoa viljelyssä 120 ha. Tila sijaitsee Kalajoen Käännän kylässä.

Menestystekijät Hyvä eläinaines, investoinnit yksi kerrallaan ja LEAN-periaatteet.

Mäkelän tilan rehupiha uusit­­tiin vuonna 2016, jolloin rakennettiin kolme laaka­ siiloa. Laitimmaisessa siilossa on murskesäilöttyä viljaa.

Takana näkyy valkuaisrehu­siilot. Traktori-seosrehuvaunuyhdistelmä ajetaan yleensä suojaan oikealla näkyvän konehallin navetanpuoleisesta päädystä. Rehupiha on tarkoitus asvaltoida tulevaisuudessa.

20 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 20

19.11.2019 11.18

Sujuvaa appeen tekoa MÄKELÄN MAATALOUSYHTYMÄSSÄ SUJUVOITETAAN TÖITÄ LEAN-OPEIN. KOLME VUOTTA SITTEN TILALLA UUSITTIIN REHUPIHA JA TEHOSTETTIIN SEOSREHUN VALMISTUSTA.

K

T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

alajoen Käännän kylässä sijaitsevassa maatalousyhtymässä investoidaan pala kerrallaan. ”Samana vuonna ei voi tai kannata tehdä kaikkia muutoksia. Ensi vuonna meillä on edessä yrittäjyysaikamme suurin investointi, kun jatkamme navettaa ja tuplaamme lehmämäärän”, Jukka Mäkelä kertoo.

Hän omistaa maatalousyhtymän yhdessä Asko Mäkelän ja Pauliina Mäkelän kanssa. Kolmikko aloitti yrittäjinä neljä vuotta sitten.

ROBOTTILYPSYYN tilalla otettiin varaslähtö jo syksyllä, kun ensimmäinen, uutena hankittu robotti asennettiin 75 lehmälle. ”Ajattelimme, että on hyvä totuttaa lehmät jo tässä vaiheessa lypsyasemalta robotille. Se helpottaa ensi vuoden töitä.”

Sadan metrin päähän navetasta rakennettiin kolme laakasiiloa kolme vuotta sitten tehostamaan seosrehun valmistusta. Rehuaumat jäivät histo­riaan, mutta paalirehua käytetään vielä jonkin verran nuorkarjalle ja tarpeen mukaan myös lehmille.

Nyt säilörehu nostellaan etukuormaajalla ja rehuleikkurilla 20 kuution seosrehuvaunuun laajalla betonilaatalla, joka on laakasiilojen edessä.

Se hankittiin vuonna 2017. Yhdessä siilossa olevasta murskeviljatuubista

Jukka (vas.), Pauliina ja Asko Mäkelän yhteistyö sujuu kitkatta, mikä näkyy hyvinä tuotantotuloksina. Pauliina ja Jukka ovat aviopari, Asko ja Jukka veljeksiä.

Ensi vuonna navettaa jatketaan toisesta päästä ja eläin­määrä nousee nykyisestä 75:stä 140 lehmään.

nostetaan etukuormaajan kauhalla viljat ja samasta siilossa olevat kivennäiset säilörehun sekaan. Sekä etukuormaajassa että seosrehuvaunussa on vaaka.

Laakasiiloilta apevaunu vedetään 25 vuotta vanhalla, massiivisella Fordilla navetan kyljessä sijaitsevalle rypsirouhesiilolla, josta valutetaan kauko-ohjauksella valkuais­rehu seosrehuvaunuun. Jos rehun kuivaainepitoisuus on korkea, rehun joukkoon ruiskutetaan vielä navetan ovella vettä. Veden lisääminenkin onnistuu kaukosäätimellä ilman,

että tarvitsee nousta hytistä. ”Kaukosäätimet ovat olleet hyvä investointi. Ne säästävät paljon työaikaa ja maksavat vain 600 euroa kappaleelta”, Asko Mäkelä sanoo.

Rehua sekoitetaan ennen jakamista 5–10 minuuttia, jottei ape jauhaannu liian hienoksi. Seosrehu­satsin tekeminen ja jakaminen vie yhdeltä ihmiseltä puoli tuntia. Seos­rehu jaetaan lypsylehmille kerran päivässä ja joutilaille joka toinen päivä.

Rehuautoa aikanaan ajanut Jukka Mäkelä nostaa esille vielä yhden asian, joka edistää rehulogistiikan toimivuutta. ”Liittymän maantieltä navetalle ja rehupihaan pitää olla riittävän avara, jotta rehuautojen ja traktoriperäkärry-yhdistelmien on helppoa ja turvallista kulkea sekä kesällä että lumivallien välissä talvella.

Teimmekin kokonaan uuden liittymän navetalle uusiessamme rehupihan.”

Jukka kannustaa vierailemaan muiden maitotilojen rehupihoilla, kun tilalla suunnitellaan rehupihan uusimista. Mäkelätkin saivat parhaat vinkit toisilta yrittäjiltä.

REHUPIHAINVESTOINTI laaka­ siiloineen maksoi kolme vuotta sitten hieman yli 100 000 euroa.

Seuraavana vuonna tilalla sanee­ rattiin konehalli siten, että traktori ja seosrehuvaunu mahtuvat sinne katon alle.

MAITO JA ME * 21

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 21

19.11.2019 11.18

Säilörehu irrotetaan rehuleikkurilla. Sekä etukuormaajassa että seosrehuvaunussa on vaaka. 20 kuution seosrehuvaunu täytetään betonilaatan päällä. Yhtymän hankintalistalla on pyöräkuormaaja tai kurottaja kauhaleikkurilla, jolloin seosrehuvaunun täyttö nopeutuu entisestään.

Säilörehun hyvä laatu on Jukka (vas.) ja Asko Mäkelälle kunnia-asia. Rehusta teetetään analyysit vähintään kerran kuukaudessa.

Yrittäjät ovat nykyiseen rehu­ pihaansa pääosin tyytyväisiä. Navetan laajennuksen jälkeen heillä on hankelistalla kuitenkin vielä joitain rehujen käsittelyä helpottavia investointeja. ”Tarkoitus on rakentaa uusi komponenttivarasto, jolloin rypsi, kuiva vilja, kivennäiset ja muut rehukomponentit olisivat samassa paikassa.

Jossain vaiheessa asvaltoimme rehu­ pihan. Hankintalistalla on myös pyöräkuormaaja tai kurottaja ja siihen kauhaleikuri rehun lastausta helpottamaan”, Jukka suunnittelee.

NURMEN viljely ja säilörehun kor­juu tehostuivat tilalla huomatta­vasti kahdeksan vuotta sitten, kun kulmakunnalla tehtiin tilusjärjes­ tely. Mäkelän tilan 27 lohkosta muodostettiin viisi peltolohkoa, joista kauimmaisin on vain viiden kilometrin päässä tilalta.

Tuotoksesta päätellen säilörehu on hyvälaatuista ja seosrehun koostumus oikea. Viimeisimmän vuoden keskituotos on ollut 11 000 kiloa.

Maidon kuiva-ainepitoisuus on korkea, ja energiakorjattuna maitona laskettuna keskituotos onkin peräti 12 300 kiloa. Energiakorjattu tuotos kävi alkuvuonna jopa 13 000 kilossa.

Rypsirouhe valutetaan siilosta seosrehuvaunuun kauko-ohjauksella.

Myös vesipisteessä navetan sisällä on kauko-ohjaus.

Syy tänä vuonna alentuneeseen keskituotokseen löytyy viime kesän säilörehusta, jonka D-arvo jäi 660:een. ”Säilörehun D-arvo pääsi tipah­ tamaan, kun ensimmäisen sadon korjuu hieman viivästyi. Sadekuuro pudotti vielä rehun kuiva-ainepitoisuuden 27 prosenttiin, kun se yleensä on yli 30 prosenttia”, Jukka harmittelee.

Säilörehuunäytteet tilalla otetaan vähintään kerran kuukaudessa.

LEAN-PERIAATTEET olivat vahvasti esillä uuden navetan suunnittelussa.

Lypsyaseman aikana tilalla lypsettiin hieman alle 200 litraa maitoa yhtä työtuntia kohden. Kolmen vuoden päästä tavoitteena on lypsää kahdella robotilla vähintään 500 litraa maitoa työtuntia kohden. ”Olemme navettasuunnittelussa 4DBarnin kanssa simuloineet tarkasti työvaiheet ja tehneet sen perus­ teella portti- ja kulkureittisuunnitelmat. Eläinten ja ihmisten kulun pitää olla niin sujuvaa, että yksi ihminen pystyy tarvittaessa hoitamaan navettatyöt”, Jukka Mäkelä sanoo. ”Joka paikkaan tulee lukkoparret helpottamaan eläinten hoitoa. Very important cows -osasto (VIC) on

”Säilörehunäytteet tilalla otetaan vähintään kerran kuukaudessa.”

myös uutta. VIC-lehmät ovat tilavassa kestokuivikekarsinassa kolme viikkoa ennen poikimista ja kolme viikkoa poikimisen jälkeen.”

Uuteen navettaan tulee laidunnus- ja jaloittelumahdollisuus. Ne toteutetaan käytännössä kuitenkin hieman myöhemmin. ”Ratkaisuja mietittäessä pyrimme katsomaan 5–10 vuoden päähän ja miettimään, mitä mahdollisia investointeja tilalle on tulossa. Silloin laajennukset ja investoinnit on helpompi toteuttaa”, Jukka sanoo.

22 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 22

19.11.2019 11.19

TEE

MA

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

Tautipaine kuriin vasikoiden ympäristössä

J

VASIKAN HYVÄ HOITO HETI SYNTYMÄN JÄLKEEN PARANTAA KOKO KARJAN TERVEYTTÄ.

okaisen karjaan syntyvän vasikan terveys ja hyvinvointi on tärkeää, ja onnistuneen alkuhoidon merkitys eläinten terveydelle on erittäin suuri. Yksittäisen vasikan saama hyvä hoito, oikea ruokinta ja sopivat olosuhteet hyödyttävät kokonaisuutta ja ovat siksi kannattavia paitsi yksilön, myös koko lauman kannalta.

Ratkaisuja ja apukeinoja vasikoiden alkuhoitoon kehitetään koko ajan, mutta tuottajan motivaatio ja kyky järjestää hoito ovat avainasemassa. Ei ole olemassa taikapilleriä, joka korvaisi poikimisen valvonnan, vasikan hyvän hoidon, kuivaamisen, puhtauden ja ternimaidon saannin heti syntymän jälkeen.

VASIKOIDEN sairastumisessa on kyse eläinten vastustuskyvyn sekä taudinaiheuttajien määrän ja taudinaiheuttamiskyvyn välisestä suhteesta. Mitä huonompi vasikoiden vastustuskyky on ja mitä enemmän ja ärhäkämpiä taudinaiheuttajia niiden ympäristössä esiintyy, sitä herkemmin ne sairastuvat ja sitä vakavampi niiden tauti on.

Vasikoiden vastustuskykyä koe­ tellaan monella eri tavalla, ja myös taudinaiheuttajia on erilaisia. Siksi

Vasikan vastustuskyky joutuu koetukselle.

Hyvä alkuhoito auttaa taistelussa taudinaiheuttajia vastaan.

oman tilan vasikkaterveyden parantaminen alkaa tilanteen tarkalla kartoittamisella: Mikä on hyvin? Mitä pitää parantaa? Mitä taudinaiheuttajia karjassa on? Mitkä ovat omat vahvuudet ja haasteet vasikoiden hoidossa?

Oman terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa keskusteleminen auttaa. Lisäksi tietoa taudinaiheuttajista ja niiden torjunnasta kannattaa etsiä aktiivisesti.

TILAN eläinten hyvä terveys koostuu monesta eri osa-alueesta ja pienistä yksityiskohdista. Jokaisen yksittäi-

sen vasikan terveys vaikuttaa kokonaisuuteen.

Jos yksi vasikka sairastuu, taudin­ aiheuttaja, esimerkiksi ripulia aiheuttava virus, lisääntyy vasikan elimistössä ja leviää ulosteen mukana ympäristöön, josta muut vasikat sitten saavat tartunnan. Tautipaineella tarkoitetaankin juuri taudinaiheuttajien määrää eläinten ympäristössä.

Taudinaiheuttajat tarttuvat yleensä ensiksi kaikkein herkimpiin yksilöihin, eli eläimiin, jotka ovat sairaita, jotka kokevat stressiä tai joiden puolustuskyky on muuten vähäinen.

Tällainen yksilö on esimerkiksi vasikka, joka ei ole saanut ternimaitoa.

Mitä enemmän tällaisia alttiita yksilöitä navetassa on, sitä todennäköisemmin joku niistä sairastuu, vaikka taudianaiheuttajaa olisi navetassa vain vähäinen määrä. Kun altis eläin sairastuu, taudinaiheuttaja lisääntyy ja navetan tautipaine kasvaa nopeasti sitä mukaa, mitä useampi eläin saa tartunnan.

Taudinaiheuttajaa voi pian olla navetassa niin paljon, että myös vastustuskyvyltään normaalit vasikat ja aikuiset eläimet sairastuvat.

Lue ohjeet vasikoiden hyvään alku-­ hoitoon www.maitojame.fi/osio/ terveys-ja-hyvinvointi

MAITO JA ME * 23

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 23

19.11.2019 11.19

TEE

MA

Pellot yhtenäisiksi ja lähelle KUN PELTOLOHKOJA JÄRJESTELLÄÄN UUDELLEEN FIKSUSTI, RISTIIN RASTIIN AJAMINEN VÄHENEE JA SÄÄSTYY AIKAA, RAHAA JA YMPÄRISTÖÄ.

J

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA K U K K U L A N T I L A N A R K I S T O

uho ja Hanna Niva­ lan omistamalla Kukkulan tilalla Sievissä pellot alkavat tätä nykyä ihan

navetan takaa.

Näin ei aina ole ollut, mutta Sievissä tehdyt tilusjärjestelyt helpot­ tivat maitotilan arkea melkoisesti.

Tilakeskuksen välittömään läheisyyteen saatiin 100 hehtaaria peltoa, ja työskentely tehostui ihan eri tavalla kuin pellon ollessa tilkkuina ympäriinsä. ”Nyt liete voidaan levittää trak­ torin perässä vetoletkulevittimellä

”Kuivatus ja viljelystiet saatiin kuntoon koko alueella.”

suoraan navetan takaa, eikä tarvitse ajaa lietekärryjä teitä pitkin tai tiivistää peltoa painavilla lietekoneilla”, Juho Nivala kertoo tyytyväisenä.

Tilusjärjestelyillä haetaan kus­tan­ nussäästöjä. Sillä on myös tutkittuja vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja ilmastopäästöihin. Kukkulan tilalla maantiellä ajaminen raskaan kaluston kanssa väheni vuodessa noin 2 800 kilometriä. ”Se on sama matka kuin Sievistä Pariisiin – traktorilla. Tämä aika ja raha säästyy meiltä kiireisimmän sesongin aikana. Lisäksi ilmastopäästöt ja liikenneriskit vähenevät,

Sievissä peltomaisema näyttää tilusjärjestelyiden jälkeen selkeältä ja yhtenäiseltä: on isot lohkot, hyvät tiet ja peruskuivatus kunnossa.

24 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 24

19.11.2019 11.19

mistä on hyötyä laajemmin”, Nivala kertoo tyytyväisenä.

Tilusjärjestelyissä ojia tukitaan ja uusia tehdään sekä viljelysteitä rakennetaan. Yksi erityisen hyvä puoli on peruskuivatuksen kunnostaminen: ei auta, vaikka salaojat olisivat miten hyvässä kunnossa, jos vettä ei saada johdettua pois. ”Meidänkin tilusjärjestelyalueellamme ojat mitattiin, suunniteltiin ja kaivettiin nykytekniikkaa hyödyntäen, jolloin vesitalous saadaan kuntoon joka paikassa. Samalla vanhat ojitusyhteisöt herätettiin henkiin”, Nivala selittää.

TILAT ovat vuosikymmenten saatossa pirstaloituneet maatalouden rajun rakennemuutoksen seurauksena ja myös siksi, että tilojen peltoja on pilkottu usealle perilliselle yhtäläisiin osiin. ”Tiloja laajennetaan ostamalla ja vuokraamalla peltolohkoja sieltä, mistä saadaan. Se on johtanut kiinteistörakenteen pirstaloitumiseen”, kuvailee maanmittausinsinööri Juha Patana Maanmittauslaitokselta.

Tilusjärjestelyt etenevät Maanmittauslaitoksen, maanomistajien ja maatalousyrittäjien yhteisenä projektina. ”Etenkin nuoria aktiivisia maa­ tilayrittäjiä kiinnostaa maatilan kehittäminen, ja he innostuvat mukaan. Jäädyttelijät ja peltonsa vuok-

ranneet eivät ole niin kiinnostuneita, mutta kannattaisi olla, sillä kyse on myös oman peltopääoman kunnossa pitä­misestä ja arvosta huolehtimisesta”, Patana huomauttaa.

Tilusjärjestelyissä etsitään ratkaisua, joka hyödyttäisi kaikkia. Kompromissejakin tarvitaan. ”Kukkula on kotieläintila, mikä tarkoittaa, että meillä liikutellaan isoja massoja, sillä lietelantaa viedään pelloille noin 40–50 tonnia per hehtaari ja nurmirehua tuodaan saman verran takaisin. Meille oli tärkeää saada pellot lähelle. Maalaji taas ei ollut meille kynnyskysymys, kuten kasvinviljelytilalle voi olla, eli siitä olimme valmiita tinkimään”, Nivala kertoo.

taan peltoa. Uskon kuitenkin, että investoinnit maksavat itsensä takaisin nopeasti”, Juho Nivala sanoo.

Valtio ostaa tilusjärjestelyalueella peltoja vapaaehtoisilla kaupoilla.

Valtion hankkimilla mailla paran­ netaan peltotilusrakennetta ja osa voidaan jakaa aktiiviviljelijöille lisämaana käyvän hinnan mukaista korvausta vastaan. Peltolohkojen suurenemisesta ja kulkumatkojen lyhenemisestä kustannussäästöinä saatava hyöty on pysyvää.

VALTION budjetissa on ensi vuodelle varattu tilusjärjestelyihin 2,5 mil­ joonaa euroa. Valtion rahoituksella pelloille voidaan tehdä esimerkiksi kuivatusverkon ja viljelystieverkon parannuksia.

Alkuselvitys ja uuden tilussijoi­ tuksen suunnittelu on maanomistajille ilmaista. Maanomistajien maksettavaksi jäävät toteuttamisen toimituskustannukset. Maatilayrittäjät maksavat tilusjärjestelyistä saadun hyödyn mukaan. ”Tämä oli meidän tilallamme toiseksi isoin investointi navetan rakentamisen jälkeen. Kustannuksia tulee siitä, kun salaojitetaan ja kunnoste-

ilusjärjestelyitä on tehty eniten Länsi­rannikolla Sata­kunnasta PohjoisPohjanmaalle ulottuvalla alueella. Toiminta on levinnyt aina Tornion­ jokilaaksoon asti ja myös Etelä-Suomeen. Itäisin tilusjärjestelyalue sijaitsee itärajalla Tohmajärven Värtsilässä.

MISSÄ?

T

Kukkulan tilalla lietettä levitetään vetoletkulla reilun kilometrin päässä tilakeskuksesta. Navetta näkyy taustalla vasemmalla, eli letku tulee sieltä asti.

MAITO JA ME * 25

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 25

19.11.2019 11.19

TEE

MA

MAARIT KARI Johtava asiantuntija Energiatehokkuus, energiavarat ja -ratkaisut ProAgria Keskusten Liitto

Energianäkymät haltuun Neuvolla ENERGIAKUSTANNUS NAVETASSA ON NOIN SEITSEMÄN PROSENTTIA MAIDON TUOTTAJAHINNASTA.

S

ijoittuuko tilani keski­ arvon ylä- vai alapuolelle? Olisiko helppoja tai ainakin taloudellisia keinoja nipistää energian kulutusta? Kannattaako sijoittaa aurinko- tai bio­energiaan?

Sopisiko meille biokaasu? Miten lähteä liikkeelle?

Neuvo2020 energiapalveluja kannattaa käyttää nyt, kun niitä on varmasti saatavissa. Kun oman tilan energiankulutusta on selvitetty, on helpompi tehdä järkeviä investointeja tai esimerkiksi toimintatavan muutoksia. Neuvorahaa voi käyttää myös investoinnin suunnitteluun, kuten mitoittamiseen ja vaihtoehtojen vertailuun.

Tilan näkökulmasta energia­ investointeja ovat myös toimintatapojen suunnittelu ja energian kulutukseen vaikuttavat investoinnit, vaikka ne joitain poikkeuksia lukuun ottamatta eivät olekaan investointituen piirissä.

MAATILAN energiasuunnitelma on nimitys Neuvo2020-energiapalvelulle, jossa tilakäynnin ja kartoituksen sekä laskennan lisäksi tehdään tilalle

jäävä raportti. Sitä voi hyödyntää tilan johtamisessa monella tavalla.

Usein yrittäjä motivoituu energia­ laskentaan suunnitellessaan energia­ investointia, kuten aurinkosähköä, lämmitystapamuutosta tai biokaasutuotantoa. Ulkopuolisen asiantuntija tekemää laskentaa tarvitaan paitsi investointitukiprosessiin, myös ennen kaikkea investoinnin mitoitukseen, tuotettavan energian käytön kohdentamiseen ja aikaisempien energialähteiden korvaamiseen.

Pienemmissäkin investoinneissa on tärkeää tunnistaa tarvittava teho, sopivat käyttökohteet ja energia­ kustannus tai -säästö esimerkiksi kymmenen vuoden jaksolla. Muuten esimerkiksi tarjouspyyntöjen tekeminen ja tarjousten vertailu voi olla todella hankalaa.

PROAGRIAN energiapalveluissa on laskettu energiankäytön hiilidioksidipäästöjä jo kymmenen vuotta.

Yhä useamman yhteydenoton motiivina on halu kartoittaa oman tilan energian kulutus, kohdentuminen ja kehityskohteet joko tilannekatsauksena tai ennen tuotannollisen investoinnin suunnittelua.

Laskenta avaa silmät ajattelemaan investoinnin suunnitteluvaiheessa aivan uusia näkökulmia.

Energiapalveluissa kertyy tuotosseurannan tavoin myös koko alaa hyödyttävää tietoa: sitä voi hyödyntää esimerkiksi kulutusennusteiden laskemisessa uuden investoinnin suunnitteluvaiheessa.

Kulutus tilakokonaisuutena, kWh

asuminen tuotanrak kuivuri viljely

Maidontuotannossa suurin energiajae on kevytpolttoöljy, jota kuluu viljelyn lisäksi navetassa rehustuksen perustuessa trak­ torityöhön. Yksityistalouden suuri osuus kokonaisuudessa on monelle yllätys.

26 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 26

19.11.2019 11.19

Toiminnot per eläin, kWh

lypsy jäähdytys pesuvesi ilmanvaihto rehunjako lannanpoisto valaistus Rehustus on navetan energianieluista suurin isommassa aineistossa. Siinä on myös eniten vaihtelua. Ilmanvaihdon osuus pienenee painovoimaisen ilmanvaihdon yleistyessä. Valaistuk­ sessa ei kannata pihistää, mutta ylivalaistuksesta ei ole hyötyä.

Valaistuksen voi toteuttaa energiatehokkaasti.

Energialaskenta on energia-asiantuntijan ja viljelijän yhteistyötä, jossa yhdistyvät laskentaosaaminen, tilan lähtötiedot ja ennen kaikkea yhteinen pohdinta. Tärkein prosessi käynnistyy tyypillisesti energiaselvityksen jälkeen.

Ota yhteyttä ProAgrian neuvojaan

T

uettua Neuvo2020-energiasuunnitelmaa voi käyttää, mikäli tilalla on käyttämätöntä Neuvo2020-rahaa. Sen tilakohtainen kiintiö on 10 000 euroa. Tilanteen voi tarkistaa Vipu-palvelusta ja Neuvo2020- neuvoja voi tarkistaa sen myös Hyrrässä.

Maitotilayrittäjän tarvitsee vain ottaa yhteyttä esimerkiksi lähimpään ProAgriaan, jonka neuvoja kanssa sovitaan tilakäynti. Tilakäyntiin on hyvä valmistautua selvittämällä sähkön, polttoöljyn, hakkeen ja muiden energiajakeiden vuosikulutus tyypillisen ja mahdollisimman läheisen vuoden ajalta. Lisäksi rakennusten ja viljelyn pinta-alat ja traktoreiden vuosittaiset käyttötunnit kannattaa koota valmiiksi.

Neuvoja laskee tilan kulutuksen energialähteittäin ja kohteittain kilowattitunteina, euroina ja hiilidioksidina. Lisäksi energiasuunnitelmassa lasketaan ominaiskulutus, eli energian kulutus tuotettua maito- ja rehukiloa kohti. Se on tärkeä tunnusluku vertailussa esimerkiksi omaan aikaisempaan tai tulevaan tilanteeseen tai suhteessa muihin tiloihin. Tila maksaa palvelusta arvonlisäveron, jonka tila voi vähentää verotuksessa.

Tutustu tuoteuutuuksiimme www.thinkflow.fi

Lisätietoa www.proagria.fi, www.energiatehokkaasti.fi

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 27

19.11.2019 11.19

TEE

MA

A L E K S I A S TA P T S E V K e h i t y s p ä ä l l i k k ö , LC A - t u t k i j a Hiilineutraali maitoketju, Va l i o O y

TUULI HAKALA Kehityspäällikkö Hiilineutraali maitoketju, Va l i o O y

Hiilijalanjälki­laskelmat kehittyvät TUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLKIEN SELVITTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ RUOKAKETJUN KESTÄVYYDEN EDISTÄMISESSÄ. YKSITTÄINEN TUOTTEEN HIILIJALANJÄLKILUKU VOI KUITENKIN JOHTAA HARHAAN.

E

linkaariarviointi (Life Cycle Assesment, LCA) analysoi tuotteen, palvelun tai prosessin vaikutusta ympäristöön sen koko elinkaaren aikana tai tietyssä elinkaaren vaiheessa.

Arviointi tehdään erikseen kullekin ympäristövaikutukselle, esimerkiksi rehevöitymiselle, happamoitumiselle tai ilmastovaikutuksille.

Hiilijalanjälki (HJJ) kuvaa tuotteen ilmastovaikutusta. HJJ-lukuja esitetään nykyään julkisuudessa runsaasti, ja ympäristöviestintä näyttäytyykin kuluttajalle usein ainoastaan yhtenä ainoana lukuna.

Ilmastovaikutuksen arvioinnissa tehtyjä päätöksiä, laskentaa, inventaarioanalyysiä ja tulosten tulkintaa ei yleensä esitetä, sillä se aiheuttaisi vain hämmennystä. Kuitenkin nyt, kun ilmastonmuutos on pinnalla ja vakava aihe, on tärkeää ymmärtää, mistä tuotteiden HJJ muodostuu, miksi luvut voivat poiketa toisistaan ja miksi LCA-mallien kehittäminen edelleen on tärkeää.

HIILIJALANJÄLKILASKENNASSA tarkastellaan, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä on muodostunut tuotteen elinkaaren aikana.

Maidontuotannossa suurimmat kasvihuonekaasupäästöt ovat metaani (CH4), ilokaasu (dityppimonok­ sidi, N2O) ja hiilidioksidi (CO2).

Metaania muodostuu lehmien

pötsissä sekä lannankäsittelyssä ja ilokaasua lannankäsittelyssä sekä viljelyssä. Hiilidioksidi on suurimmaksi osaksi peräisin polttoaineiden ja energian käytöstä.

Kasvihuonekaasujen kokonaismäärä ilmoitetaan hiilidioksidi­ ekvivalenttien (CO2-ekv.) avulla.

Tämä tarkoittaa, että kaikki kasvi-

Nurmen hiilensidonnan huomioiminen LCA:ssa pienentäisi maidon HJJ:ä.

28 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 28

19.11.2019 11.19

3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0

0

10

20

30

40

50

60

70

Pohjaveden syvyys (CM) Turvepellon päästömalli

Päästökerroin

Tässä skenaariossa maitotilan pelloista 25 % on turvepeltoja. Turvepellon kuivatussyvyyden ollessa 70 cm maitotilan tuottaman raakamaidon HJJ kolminkertaistuu. Mutta 50 cm syvyydellä se kasvaisi vain noin 50 %, ja 20 cm syvyydellä HJJ ei muuttuisi juuri ollenkaan. Käyttämällä päästö­ kerrointa tällaista muutosta ei näkyisi HJJ-tuloksissa. Kuvassa on otettu huomioon vain turvemaiden CO2-päästöt.

huonekaasut on muutettu yhdeksi samaksi yksiköksi käyttäen jokai­selle kaasulle erikseen määritettyä karakterisointikerrointa.

Raakamaidon HJJ saadaan, kun maidontuotannon kokonaiskasvihuonekaasupäästösumma jaetaan valitulla toiminnallisella yksiköllä: energiakorjatun maidon, rasvaproteiinikorjatun maidon, raaka­ maidon, maidon proteiinipitoisuuden tai jonkin muun asiayhteyteen sopivan yksikön määrällä. HJJ:n yksikkönä käytetään yleensä kg CO2-ekv./kg tuotetta.

Tuotteen lopulliseen HJJ-tulokseen vaikuttaa suuresti kaikki LCA:n alkuvaiheessa tehdyt päätökset, ja samalle tuotteelle voidaan saada hyvinkin erilaisia HJJ-lukuja menetelmän mukaan. LCA:ta tekevä henkilö voi esimerkiksi rajata laskennan ulkopuolelle joitain elinkaaren vaiheita tai sisällyttää siihen uusia.

Maidon-, lihan- rehun- tai lannantuotannolle voidaan käyttää monenlaisia allokointitapoja, mikä vaikuttaa huomattavasti päätuotteen

”Maaperän hiilitaseella tarkoitetaan hiilen vapautumisen ja sitoutumisen suhdetta. ” HJJ:n suuruuteen. Myös toimin­ nallinen yksikkö (esimerkiksi kilo valmista tuotetta vai kilo proteiinia) vaikuttaa oleellisesti tulokseen.

Epävarmuutta laskelmiin tuo kasvihuonekaasupäästöille määriteltyjen karakterisointikertoimien, eli kaasujen ilmastoa lämmittävän tehon arvioiden vaihtelut.

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on määrittänyt LCA-laskennan tarkkuudelle kolme hyväksyttyä

J O HA N N A S IL J O L A

Raakamaidon HJJ (kg CO2e/kg EKM)

Maidon hiilijalanjälkimuutos (Turvepeltojen pohjaveden syvyyden aiheuttama muutos)

tasoa (Tier 1, 2 ja 3). Ensimmäisellä tasolla käytetään suoria päästökertoimia. Toisella tasolla päästökertoimet lasketaan yleisillä kaavoilla ja vakioilla. Kolmannella tasolla laskennassa käytetään tarkimpia mahdollisia kansallisia laskentamenetelmiä, kertoimia ja parametreja.

Laskennan taso vaikuttaa merkittävästi lopputuloksen suuruuteen, mikä kasvattaa entistä enemmän epävarmuutta. Euroopan komissio on yrittänyt ratkaista ongelmaa julkaisemalla elintarviketuotteille yhtenäisiä LCA-ohjeita, mutta niissä on edelleen paljon kehitettävää.

MAAPERÄN hiilitaseella tarkoitetaan hiilen vapautumisen ja sitoutumisen suhdetta. Maaperää voidaan kutsua hiilinieluksi, jos sen hiilitase kasvaa pitkällä aikavälillä. Maa­ talousmaiden hiilitaseeseen vaikuttaa merkittävästi maaperän laatu ja viljelytekniikka, ja näiden kautta onkin ryhdytty edistämään maa­ talouden ilmastotehokkuutta ympäri maailmaa.

MAITO JA ME * 29

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 29

19.11.2019 11.19

VILJELY aiheuttaa sekä hiilidioksidin sitoutumista että vapautumista maaperän ja ilmakehän välillä.

Hiilidioksidia sitoutuu maaperään fotosynteesissä eli kasvien yhteyttämisessä. Mitä enemmän pellolla on vihreää yhteyttävää kasviainesta ja maan alla juuria, sitä enemmän hiiltä varastoituu maahan.

Hiilensidonnan voimakkuuteen vaikuttaa myös maan rakenne, kasvipeitteisyys ja viljelykasvien monilajisuus.

Monivuotiset kasvit, kuten nurmi, sitovat hiiltä tehokkaammin maa­ perään kuin yksivuotiset viljelykasvit.

Nykyisten arvioiden mukaan kivennäismaiden nurmiviljelyllä on mahdollista sitoa hiiltä maaperään noin 600–800 kiloa hehtaarilla vuodessa, mikä puolestaan tarkoittaa hiilidioksidina noin 2 200–3 000 kiloa sidontaa pois ilmakehästä.

Viljat ja öljykasvit aiheuttavat kivennäismaan hiilivaraston hupenemista vapauttaen vuodessa noin

280–400 kiloa hiiltä hehtaarilla.

Hiilensidonnan ja -vapautumisen määriä ja muutoksia kasvukauden eri vaiheissa tulee tutkia vielä lisää, jotta niiden vaikutus maidon hiili­ jalanjälkeen voidaan mitata luotettavasti.

Nurmiviljelyn hiilensidonnan huo­mioiminen raakamaidon LCA:ssa näkyisi joka tapauksessa selvästi hiilijalanjäljen pienentymi­senä.

”Mitä enemmän pellolla on vihreää yhteyttävää kasviainesta ja maan alla juuria, sitä enemmän hiiltä varastoituu maahan.”

Jo 600 kilon hiilensidonnalla hehtaaria kohti tyypillisen maitotilan tuottaman raakamaidon hiili­jalan­ jälki pie­nenisi noin 25 prosenttia.

Tähän arvioon nojaten suomalaisen nurmiruokintaan perustuvan raakamaidon hiilijalnjäljen suuruutta yliarvioidaan nykyisissä elinkaari­ arvioinnissa, koska hiilitaseet on jätetty sen ulkopuolelle.

VAIKKA nurmen hiilensidonnalla on mahdollista pienentää raakamaidon hiilijalanjälkeä, se onnistuu vain viljelemällä kivennäismaita. Rehuntuotanto turvemailla ja entisillä suo­alueilla kasvattaa raakamaidon

HJJ:ä, eikä tällaisilla pelloilla valitettavasti ole mahdollisuutta sitoa hiiltä ilmakehästä.

Turvemaihin on ajan saatossa varastoitunut paljon hiiltä, jonka korkea pohjavesi säilöö. Alkuperäisessä tilanteessa suolla turve ja orgaaninen aines pysyy veden alla anaerobisessa (hapettomassa) tilassa ja maaperästä vapautuu jonkin verran metaania. Metaani on tämän hetkisten karakterisointikertoimien perusteella 28 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Otettaessa suoalue viljelykäyttöön pohjavesi lasketaan ojituksella tai kuivatuksella. Tällöin turve ja orgaaninen aines pääsee tekemisiin hapen kanssa ja alkaa hajota. Aerobisessa (hapellisessa) tilassa syntyy metaanin sijasta hiilidioksidia ja ilokaasua, joka on 265 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Maanmuokkaus ja kasvipeitteen puuttuminen kiihdyttää kasvihuonekaasupäästöjä.

Hiilidioksidia ja ilokaasua muodostuu myös pellon pohjaveden pinnan korkeuden, lämpötilan ja lannoituksen mukaan. Näihin tekijöihin vaikuttamalla turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista hillitä huomattavasti säilyttäen ne silti viljelyssä.

Tällä hetkellä turvepeltojen vaikutusta maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan käyttämällä vakiopäästökertoimia. Tulevaisuudessa, kun peltojen päästöjä pyritään hillitsemään, tarvitaan kehittyneempiä mittausmenetelmiä todellisten ilmastovaikutusten sel­ vittämiseksi.

Kun elinkaarilaskennassa käytetään päästökertoimen sijasta muun muassa pohjaveden syvyyden ja lämpötilan huomioivaa päästömallia, on mahdollista tutkia hyvätuottoisten turvepeltojen mahdollisuuksia tarkemmalla tasolla.

A

A K

T

123RF

Euroopan komission julkaise­ massa maitotuotteiden LCA-ohjeessa (Product Environmental Footprint, PEF) ei kuitenkaan huomioida maaperän hiilitaseen vaikutuksia raakamaidon HJJ:een. Tämän takia esimerkiksi nurmien hiilensidonta ja toisaalta turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt on toistaiseksi rajattu maidontuotannon LCA-laskennan ulkopuolelle.

Valion kehittämä LCA-malli perustuu tason 3 tarkkuuteen ja mahdollistaa raakamaidon HJJ:n laskennan tila- ja aluekohtaisilla tiedoilla. Mallissa on mahdollista huomioida myös hiilitaseet. Valio panostaa siten vahvasti hiilensidonnan mahdollisuuksiin ja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen Valion maitoketjun muuttamiseksi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

30 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 30

19.11.2019 11.19

Ty Ty H H S Pa K Y

AGRI - ETRA TARJOUKSET Avatessasi tilin ja verkkokauppatunnukset, muista mainita tarjouskoodi ”AGRI”.

Käydessäsi ETRA Megacenterissä ostoksilla, mainitse AGRI-hinnoittelu.

www.etra.fi

123RF

Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme ja rekisteröidy asiakkaaksemme.

Työturvallisuustuotteet Työkalut Hitsaus Hiontatarvikkeet Sähkötyökalut ja -tarvikkeet Paineilmatyökalut ja kompressorit Koneet ja laitteet Yleistarvikkeet

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 31

Materiaalinkäsittely ja kalusteet Kiinnitystarvikkeet Hydrauliikka Laakerointi Letkut ja liittimet Pneumatiikka Kemikaalit Pakkaustarvikkeet

Sähkötarvikkeet Voimansiirto ja kuljetinkomponentit Tekniset kumit Tekniset muovit Teollisuusteipit ja merkintätarvikkeet Tiivisteet (kone- ja laitetiivisteet) Tiivisteet (prosessitiivisteet) Autotarvikkeet

19.11.2019 11.19

RITT ME Y

ÄJÄ

T

”Läpsystä vaihtoja”, Elina Juutinen ja Heikki Kuisma kuvailevat lapsiperheen elämää 50 lehmän tilalla. Kuvassa ovat mukana neljän kuukauden ikäinen Oiva ja kaksivuotias Elsa. Neljävuotias esikoinen Ella on aamupäivällä kerhossa kirkonkylällä.

32 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 32

19.11.2019 11.19

Hyvinvointi koheni parsinavetassa KUISMAN TILALLA HARTOLASSA ON ELETTY TYÖNTÄYTEISIÄ VUOSIA. PARSINAVETTAA ON LAAJENNETTU JA PERHE ON KASVANUT KOLMELLA LAPSELLA.

Y

rittäjät agronomi Elina Juutinen, 32, ja agrologi (AMK) Heik­ ki Kuisma, 35, ovat pyörittäneet maito­ tilaa Hartolassa pian kahdeksan vuotta. 4 kuukauden ikäinen Oiva, 2-vuotias Elsa ja 4-vuotias Ella pitävät vanhemmat liikkeessä muuallakin kuin navetassa. Heikin isä, Pekka Kuisma, auttelee edelleen peltotöissä.

TILA Kuisman tilalla on 30 hehtaaria omaa ja 80 hehtaaria vuokrattua peltoa. Parhaillaan navetan lähistölle raivataan kuusi hehtaaria uutta peltoa. Nurmea on 50 hehtaaria, josta kymmenen on laitumena. Tuoreena korjattavaa kokoviljaa on 10 hehtaaria ja puitavaa viljaa 40 hehtaaria.

NAVETTA Parsinavetan laajennus valmistui vuonna 2014. Silloin uusittiin ilmanvaihto, parrenerottajat, niskaputket, parsipedit, ikkunat, sähköt ja valaistus. Samana vuonna navetan viereen valmistui kylmäpihatto ummessa oleville lehmille ja nuorkarjalle. Investoinnit maksoivat 400 000 euroa. Tänä vuonna yrittäjät siirsivät pienet vasikat navetasta vanhan kuivikevaraston puolelle. ”Kaikki mahdolliset katonalukset ovat tehokkaasti eläinten käytössä”, Heikki sanoo.

Navetassa on käsin säädettävät kennolevyikkunat ja painovoimainen ilmanvaihto. Katossa on kaksi propellituuletinta lämpimiä kesä­ päiviä varten. Säilörehu korjataan aumoihin murskepohjalle ja osa pyöröpaaleihin. Rehu jaetaan pienkuormaajalla ja väkirehu kiskolla kulkevalla automaattiruokkijalla.

T E K S T I J A K U VA M A R K K U P U L K K I N E N

ELÄIMET Navetassa on tällä hetkellä 50 lypsyssä olevaa lehmää, joista kaksi kolmasosaa on ayrshire- ja yksi kolmasosa holsteinrotua. Keskituotos on 10 500 kiloa lehmää kohti vuodessa (11 000 kg EKM). Rasvapitoisuus on 4,4 ja valkuaispitoisuus 3,6 prosenttia. ”Parantuneet olot ovat nostaneet keskituotosta 1 500 kilolla. Tavoit-

”Nyt kaikki mahdolliset katonalukset ovat tehokkaasti eläinten käytössä.”

teena on nostaa tuotosta vielä toiset 1 500 kiloa”, Elina visioi.

ELÄINTEN HYVINVOINTI Eläinten hyvinvoinnin perustana on laadukkaan säilörehun (D-arvo 690–700) lisäksi mahdollisimman pitkä laidun kausi ja pehmeät parsipedit. Tänä vuonna laidunkausi kesti viisi kuukautta. Laitumelle on vapaa pääsy. ”Aloitamme laiduntamisen, kun ruoho on kymmensenttistä, ja vaihdamme lohkoa joka päivä. Laiduntaminen ei laske tuotosta, sillä kesällä-

kin lypsämme jopa 40 litran päivämaitoja”, Elina valottaa.

Yrittäjät ovat tyytyväisiä kolmeseinäiseen, helppohoitoiseen kylmä­ pihattoon. ”Ummessa olevat lehmät ja hiehot viihtyvät kestokuivikekarsinoissa. Kaikki poikimiset ovat sujuneet kylmäpihatossa hyvin”, Elina kertoo. ”Eläinten terveydentila on hyvä.

Poikimaväli on 362 päivää ja keskipoikimakerrat hieman yli kolme.

Pyrimme ennaltaehkäisemään sai­ rauksia säännöllisten eläinlääkärija sorkkahoitokäyntien avulla. Meillä on terveydenhuoltosopimus ja Suomen paras eläinlääkäri, Jonna Pessa­ la”, Elina kiittelee.

TYÖN ILO JA VAPAA- AIKA Parhaan työnilon yrittäjät kertovat saavansa tuotannon ja itsensä kehittämisestä. Heikki on parhaillaankin maitotilan johtamisvalmennuksessa Suomen Yrittäjäopistossa. Terveet ja hyvinvoivat eläimet saavat myös jaksamaan kaiken kiireen keskellä.

Navettavuoroja yrittäjät hoitavat vuorotellen, jotta toinen saa levätä tai olla lasten kanssa. Heikki käy pelaamassa sulkapalloa kerran viikossa ja lenkkeilee silloin tällöin.

Elina tuulettaa ajatuksia käymällä lasten kanssa kerhoissa. ”Useamman kerran vuodessa irtaannumme muutamaksi päiväksi tilalta. Se on meille tärkeää”, Elina sanoo.

Lue lisää parsinavetan parannuksista Kuisman tilalla www.maitojame.fi/ osio/tilan-kehittaminen

MAITO JA ME * 33

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 33

19.11.2019 11.19

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 34

19.11.2019 11.19

N KSE U T I O L HAL ENVUOR E PUH

Vastuullisesti vahva Valioryhmä

V

aliolaiset maitotilat ovat jo vuosikymmeniä tuottaneet maailman puhtainta ja laadukkainta maitoa tehtaidemme jalostettavaksi. Laatu- ja tuotantosopimuksessa on määritelty tilalta luovutettavan maidon laatu­kriteerit.

Kuluttajien tietoisuuden ja vaatimusten lisääntyessä ovat asiakkaamme − varsinkin kansainväliset, mutta myös kotimaiset − asettaneet kaupanteon edellytyksiksi uudenlaisia ehtoja. Laatu- ja jäljitettävyys­ auditoinnit voivat tuoda asiakkaamme laadunvalvojat tehtaiden lisäksi myös jokaiselle maitotilalle.

Kehityksen vauhdittamina Valio Alkutuotanto ja osuuskunnat rakensivat yhdessä laatu- ja tuotantotapauudistuksen, johon liittyen otettiin käyttöön vastuullisuuslisä. Sen ehdot täyttämällä valiolaiset maitotilat saavat tällä hetkellä kahden sentin vastuullisuuslisän maitolitralta. Ehtojen täyttäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi ja maitotilan rutiineja tukevaksi. Vastuullisuuslisän piirissä onkin tällä hetkellä jo 93 % vastaanotetusta maidosta. On kuitenkin välttämätöntä, että myös loput valiolaiset maitotilat sitoutuvat lisän ehtoihin ensi vuoden aikana.

Vuoden takainen IPCC:n ilmastoraportin julkistus mullisti ympäristökeskustelun kertaheitolla. Vastakkainasettelu varsinkin sosiaalisessa mediassa on rajua. Äänekkäät ääriliikkeet ja eläinaktivistit pyrkivät edistämään päämääriään kotieläintalouden lopettamiseksi myös ilmastosyillä.

Oman mielenrauhan kannalta onkin parempi keskustella asioista ihmisten kanssa kasvokkain kuin kahlata keskus­ telupalstoilla.

Ruoan hiilipäästövaikutus on noin 10 % kaikesta mitattavasta hiilipäästökuormasta, mutta meillä Suomessa liha ja maito nousevat helposti etusijalle aiheesta puhuttaessa. Päästöjen kompensointiin

on kehitelty monenlaisia keinoja. Keski­­ajalla tehtiin anekauppaa, nyt lomalennon päästöt voi hyvittää parilla kympillä.

Oma lukunsa on pystyttää puita Afrikkaan hiili­nieluiksi, jota käytetään myös elintarviketeollisuudessa kompensointiin.

Uganda­lainen ympäristöjärjestö puhuu ilmasto­kolonialismista, koska ihmisiä ajetaan pois omilta mailtaan puun istu­ tusten tieltä. Vaikka erilaiset hankkeet ovat YK:n sertifioimia, vain 2 %:n arvioidaan tuovan todellisia päästövähennyksiä.

Valiolainen lähestymistapa päästö­ vähennyksiin on haastava, mutta rehelli­ nen. Pyrimme pienentämään omia hiili­ päästöjämme koko tuotantoketjussa ja kehittämään uusia tapoja sitoa hiiltä.

Hiilineutraali maitoketju 2035 on kovan työn takana, mutta mahdollinen. Perustyö lähtee suomalaisesta nurmiviljelystä.

BSAG:n kanssa järjestetyt kolme ensimmäistä hiiliviljelijäkoulutusta ovat olleet yleisömenestys. Lannankäytön tehostamiseen kehitetään muun muassa keskitettyä biokaasulaitosmallia, jossa syntyisi liikennepolttoaineita. Myös tilakohtaisiin ratkaisuihin kannustetaan. Ensimmäinen biokaasulla kulkeva maidonkeräysauto lähti liikenteeseen vuoden alussa, ja tuotteita jaellaan kauppoihin jo biokaasun voimalla.

Valion tuotantolaitosten energiantarve hoidetaan suurelta osin biopohjaisesti ja tuulisähkön osuus on kasvussa. Pakkausmateriaaliemme raaka-aineiden biopohjaisuus ja kierrätettävyys paranevat koko ajan.

Ilmastotutkijoiden laskelmat heittele­ vät, mutta ilmastonmuutos on tosiasia, jonka seurausten kanssa meidän on tultava toimeen. Valiolla teemme myös omaa päästölaskentaa tuotteidemme tueksi.

Suomalaisten ruokailutottumukset muuttuvat ja maidonjuonti vähenee. Maailmalla maidon kysyntä kuitenkin kasvaa tuotannon jatkuessa nykyisellään.

Vastuullinen Valioryhmä haluaa olla osa ratkaisua, ei osa ilmasto-ongelmaa.

SAULI LÄHTEENMÄKI Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

"Valiolainen lähestymistapa päästövähennyksiin on haastava, mutta rehellinen."

MAITO JA ME * 35

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 35

19.11.2019 11.19

R & TE TYÖ

VEY

S

Biokaasun tankkauksessa tulee olla suojalasit, pitkät suojavaatteet ja rukkaset. Juhana Roimola tankkaa biokaasulla kulkevaa maidonkeräysautoa Lahdessa.

Ilman kosteus tiivistyy sumuksi tankkausta lopettaessa kylmän polttoaineen vaikutuksesta.

Maidonkuljettajan työn turvallisuus – myös tilan asia MAITOAUTON KULJETTAJAN TYÖTURVALLISUUTTA PARANTAA ESIMERKIKSI SE, ETTÄ MAITOTILAN TIET JA PIHA-ALUEET PIDETÄÄN AURATTUINA JA HIEKOITETTUINA.

J

T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA J A N N E V I I N A N E N

uhana Roimola, 30, on yksi Valion maidonkeräilyä hoitavista kuljettajista. Miehikkälästä kotoisin oleva Roimola pitää työnsä monipuoli­ suudesta. ”Saan raitista ilmaa ja näen kauniita maalaismaisemia. Maitoautonkuljettajan työ on yllättävänkin monipuolista − itsenäistä ja fyysisempää verrattuna useisiin muihin kuljetusammattilaisten työtehtäviin. Vuorotyökin sopii minulle.”

Autoyhtymä Roimola Ky:ssä on ajossa kaksi maitoautoa. Yrityksen omistavat Juhanan isä Jukka Roi­ mola ja setä Tomi Roimola. Jukka ja Tomi ovat toisen polven kuljetusyrittäjiä. Maitoa Roimolat ovat keränneet koko yrityksen historian ajan, eli jo vuodesta 1954 lähtien.

Noin 350 Roimolan kollegaa kerää 78 maitoautolla maitoa valio­ laisilta tiloilta. Mutta millaisia työ-

turvallisuusasioita maitoauton kuljettaja kohtaa työssään?

AAMUVUORO alkaa syöttämällä kuljettajakortti ajopiirturiin, käynnistämällä Kamu-ajoneuvopääte ja varmistamalla, että säiliön venttiilit ovat keräilyasennossa. Toiseen auton jääkaapeista keräillään tiloilta otettavat maitonäytteet, ja toisessa on tiloille kuljetettavat tuotteet. ”Keräämme maitoa yötä päivää.

Lisäkseni tätä biokaasulla kulkevaa maidonkeräysautoa ajaa kolme muuta kuljettajaa. Yövuorossa ollut kuljettaja on lastannut minulle valmiiksi tiloille vietävät tuotteet, jotka ensin Valmakaupan henkilökunta on laittanut valmiiksi”, Roimola kertoo.

Maitoautossa kulkee tiloille elintarvikkeita, mutta myös tuotanto­ tarvikkeita, kuten painavia maitojauhesäkkejä ja pesuainekanistereita. ”Auton tuotantotarvikkeiden kuljetustilan ylähyllyllä saattaa olla

haastavimmillaan monta 20 litran pesuainekanisteria, jos säkit täyttävät muun tilan. Kanistereiden nostelu on raskasta, ja myös jonkinlainen työturvallisuusriski. Elintarvikkeiden kuljetukseen maitohuoneessa olisi hyvä olla aina kori.”

Maitohuoneen ja tilojen pihojen valaistus on Roimolan kokemuksen mukaan yleensä hyvä ja riittävä.

Maitohuoneiden matalien oviaukkojen karmeihin hän sen sijaan on kopsauttanut päänsä useasti.

MAIDONKERÄILY alkaa nesteytetyn biokaasun tankkauksella Lahdessa.

Roimola pukee suojalasit, ranteen peittävät rukkaset, ja päällä on olta­ va myös pitkät, käsivarret ja jalat peittävät suojavaatteet. ”Jos nesteytettyä biokaasua roiskuu iholle, se polttaa ja aiheuttaa pahimmillaan palovamman kaltaisen paleltuman.

Tankkauksen jälkeen Roimola

36 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 36

19.11.2019 11.19

Näin helpotat maidon­ kuljettajan työtä 1. Hiekoita tiet ja piha tarvittaessa huolellisesti.

2. Huolehdi riittävästä valaistuksesta.

Liiketunnistimet parantavat turvallisuutta.

3. Auraa lumet pihapiiristä ja teiltä pois.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat NYT VALMAKAUPOISTA!

4. Pidä maitohuoneen edusta ja ajoväylät vapaina.

5. Varaa kori Valmakaupan tavaroille maito-

Green Line KALSIUM-pasta

huoneeseen.

lähtee keräämään maitoa 10 tilalta, kultakin 1 500−6 000 litraa.

Tilalla Roimola asettaa maitonäytepikarin maito­ auton perässä olevaan telineeseen, johon analysoita­vaa maitoa kerätään sykäyksittäin säiliöstä autoon siirron aikana.

Maitohuoneessa tilasäiliön lämpötila tarkastetaan, säiliön päällä oleva tarkistusluukku avataan ja maito arvioidaan aistinvaraisesti. Jos kaikki on kunnossa, kiinnitetään keräilyletku ja maito imetään autoon.

Kuljettajalla ei tarvitse olla maitohuoneeseen mennessään suojavarusteita, jos tilalla ei ole todettu esimerkiksi virusripulia. Tautitapauksissa kuljettaja pukee päälleen töppöset ja käsineet sekä huolehtii muusta asianmukaisesta desinfioinnista. ”Suojatöppöset jalassa liukastumisriski on tosin suuri erityisesti talvella”, Roimola huomauttaa.

MAIDONKERÄYSAUTON turvallinen pääsy tiloille on otettu lähes poikkeuksetta melko hyvin huomioon. ”Kuskin kannalta pahinta on nollan tuntumassa oleva sohjoinen talvikeli, jolloin räntälumi liiskaantuu renkaiden alle. Lisäksi peilijäässä olevat tiet ja heikosti hiekoitetut pihat ovat erityisen haastavia.”

Maidonkeräysauton kuljettajan ammatissa ennakointi on a ja o. Koska yhdistelmä painaa 50−60 000 kiloa, virheliikkeet tai haastavat olosuhteet voivat suistaa auton pahimmillaan tieltä. ”Meillä on mukanamme ketjut, ja niitä olen joutunut toisinaan käyttämäänkin. Kerran urani aikana on auton perä ollut ojassa”, Juhana tunnustaa.

Maidonkeräysauton kuljettajalla on oikeus kieltäytyä ajamasta pihateille, jos ne eivät ole asianmukai­sessa kunnossa tai aiheuttavat vaaraa kuljettajalle tai autolle. Turvallisuus tilalla on viime kädessä maito­ tilayrittäjän vastuulla.

Lue pidempi artikkeli ja Valion työturvallisuusperiaatteet www.maitojame.fi/osio/terveys-ja-hyvinvointi

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 37

UUSI

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 360 g

Pakkaus 4 x 400 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 410 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

19.11.2019 11.19

TYÖ & TERVEYS

Muutos on mahdollisuus Maailma ympärillämme muuttuu. Maitotilayrittäjät kohtaavat paljon asioita, joihin he eivät voi itse vaikuttaa.

Niiden asioiden muuttamiseen ei kannata uhrata resursseja.

Sen sijaan kannattaa keskittyä muutoksiin, joihin voi vaikuttaa.

M

uutos on toisille helpompaa kuin toisille, ja me kaikki suhtaudumme muutoksiin eri tavoin.

Pelko on yleensä suurin este muutoksille. Pelkäämme epävarmuutta tulevaisuudesta. Muutoksessa yksi perustarpeistamme eli turvallisuuden ja hallinnan tunne elämästä horjuu. Siksi mielemme ryhtyy vastustamaan muutosta ja

haluamme mieluummin pysyä kiinni vanhassa. Näin estämme myös itseämme näkemästä uusia mahdollisuuksia.

Muutoksen toteuttamista estää myös se, ettemme ole aidosti valmiita tekemään muutosta. Emme halua nähdä sitä vaivaa, jota oikea muutos edellyttää. Jatkamme siksi samoin kuin ennen ja toivomme, että asiat muuttuvat itsestään.

Yksi este muutoksille on myös se, ettemme oikeasti tiedä, mitä muutokselta haluamme.

Muutoksesta selviäminen vaatii oikeaa asennetta ja sitoutumista.

On oltava aito halu muuttua tai muuttaa toimintaa. Lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet auttavat viemään muutosta läpi. Kun onnistuu, motivaatio kasvaa.

Muutoksessa on oltava myös kyky sietää epävarmuutta, kaaosta ja väliaikaisuutta, sillä kaikki ei mene aina kerralla putkeen.

Muutokselle on varattava aikaa ja se vaatii toistoja. On opittava uutta. Asioita ei voi enää tehdä samalla tavalla kuin aina ennen.

PIRJO RISTOL A projektinvetäjä Välitä viljelijästä -projekti Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta.

NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä.

NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen.

Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

Jalostaja:

NuuttiBOR -timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ..............................................................................120 Maidon tuottajahinta, 9/2019, LUKE ...........................................39 snt / litra Ohran hinta, 10/2019, Altia Oyj ......................................................138 € / tn Täysrehun hinta, 10/2019, A-Rehu verkkokauppa ......................277 € / tn Rypsirouheen hinta , 10/2019, Kinnusen mylly........................................................................................280 € / tn Sisäruokintakauden pituus ..................................................................275 vrk D-arvot NuuttiBOR (D-arvo 1. niitto: LUKE, vir. lajikekokeet 2011-2018) ...680 g / kg D-arvoltaan heikompi lajike ...............................................................667 g / kg

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 8 366 € Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,3 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti:

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 38

Lisäkustannus / vilja + rypsirouhe 8 563 € Lisäkustannus / täysrehu + rypsirouhe 11 883 € D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokinta-kokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timotei-nurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

19.11.2019 11.19

N A S E VA S T I

Tilaluokitus tautiriskien perusteella Naseva luokittelee tiloja tiettyjen kriteerien mukaan.

Luokituskriteerit on sovittu Nasevan jäsenyritysten kanssa tarttuvien tautien leviämisriskin perusteella.

R

uokaketjun kannalta on oleellista, ettei eläinaineista siirtyisi alemmalta tautisuojaus- ja tartuntatautitasolta ylemmälle, eikä varsinkaan eläinliikenteen riskitiloilta kansallisen tason tiloille.

Tällä hetkellä tilaluokitus ei ota huomioon eläinten hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, vaan ne on tarkoitus toteuttaa järjestelmään myöhemmin erillisenä hankkeena.

Nasevan tilaluokitusta on

suunniteltu ETT:n hallinnoiman ”Alku­tuotannon laatujärjestelmistä lisäarvoa maidon-, lihan- ja kananmunantuotantoketjuille” -hankkeen yhteydessä. Järjestelmä tarkastelee kunkin päivän päätteeksi pitopaikkojen tietoja, muun muassa vuosikatsauksia, tilannekatsauksia ja erityistilanteita. Lisäksi tuotantosuunta määrittää sen, mitkä tasot ovat ylipäätään mahdollisia tilalle.

Tilaluokitus muodostuu portaista. Päätasot luokituksessa ovat Premium (sininen), Naseva kansallinen (vihreä), Perustaso (oranssi) ja Riskitaso (punainen). Päätasojen sisällä on vielä hienojakoisempaa jaottelua. Luokittelu esitetään tekstin lisäksi ikonein

Naseva-järjestelmässä. Pienestä ikonista tilan nimen vieressä avautuu luokitustaulukko, josta näkee, millä perusteella luokitus on määräytynyt.

Jos tila esimerkiksi on maidontuotantotila, se voi korkeimmillaan nousta luokituksessa ”Premium”-tasolle. Jos tämän tason kriteereistä ei jokin täyty, tila putoaa alemmalle ”Kansalliselle tasoille N1 tai N2”, eli pitoeläinkaupan kansallisen tason tilaksi tai soveliaaksi harjoittamaan välityseläinkauppaa. Jos senkään tason kriteerit eivät täyty, tila putoaa alimmalle ”Riskitasolle”.

ERJA TUUNAI NEN, asiantuntijaeläinlääkär i, Naseva

a

essä.

Tunnetko juuresi?

tra

n

Ravinteet ovat juuriston tärkein kumppani ja vahvat juuret mahdollistavat hyvän sadon.

g

Laajan juuriston ja tehokkaan hiilensidonnan varmistat tasapainoisella lannoituksella.

Osta nyt Suomessa valmistetutut YaraMilaja YaraBela-lannoitteet. Kirjaudu MyYaraan ja tarkastele peltojasi ilmatilasta.

yara.fi/tunnetkojuuresi #tunnetkojuuresi

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 39

19.11.2019 11.19

TEE

MA

Airbusin valtiontuista rangaistustullit EU-juustoille EU:STA VIETIIN VIIME VUONNA 133 MILJOONAA KILOA JUUSTOA YHDYSVALTOIHIN, JOKA ON EU:N SUURIN JUUSTONVIENTIMARKKINA.

Y

T E K S T I T I I N A K A N E R V O J A R I I T TA B R A N D T

hdysvaltojen jälkeen merkittävimpinä ovat Japani 107 miljoonalla juustokilolla ja Sveitsi 61 miljoonalla kilolla. Huomattavasti pienempiä, mutta kuitenkin merkittäviä vientimarkkinoita ovat Etelä-Korea, Saudi-Arabia, Australia, Libanon, Algeria, Kanada ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.

EU on suurin juustonviejä 832 miljoonalla kilollaan, mikä on suunnilleen saman verran kuin Yhdys­ valtojen, Uuden Seelannin ja Australian vienti yhteensä.

YHDYSVALLAT asetti 18. lokakuuta melkein kaikille EU:sta peräisin oleville juustoille 25 prosentin suuruiset rankaisutullit, koska lentokoneyhtiö Airbus on saanut vuosikymmenien ajan laittomia valtiotukia.

Lisätulli johtaa hinnankorotuksiin, mikä varmasti vaikuttaa kysyntään.

Eniten juustoihin ja voihin kohdistuvista lisätulleista kärsivät Italia, Irlanti, Espanja, Iso-Britannia, Saksa, Tanska ja Hollanti. Suomen Emmental-viennille ei tullut 25 prosentin ylimääräistä tullia, mutta voille ja joillekin muille juustoille se tuli.

Mielenkiintoisinta on, että rankaistustullia ei tule ranskalaisille juustoille, vaikka Airbusia valmis­ tetaan nimenomaan siellä.

Rankaisutullit ovat laillisia, sillä ne perustuvat Maailman kauppajärjestön WTO:n tuomioon. Ne ovat voimassa niin kauan, kunnes EU ja Yhdysvallat pääsevät jonkinlaiseen sopimukseen niiden poistamisesta.

Mahdollinen sopu voidaan löytää, kun Yhdysvaltalainen Boeing tuo­ mitaan laittomista valtiotuista ja EU voi asettaa rankaisutulleja Yhdys­valtalaisille tuotteille.

MAITOVALMISTEIDEN tuonti tammi–elokuussa Kiinaan on kasvanut yli 12 prosenttia viime vuoteen verrattuna, vaikka talouden kasvu on ollut hitainta 30 vuoteen. Vuoden 2018 tuonti ylitti ennätysvuoden 2014 tason, ja kuluvasta vuodesta saattaa tulla vieläkin parempi.

Viime vuoteen verrattuna sekä rasvaisen että rasvattoman maito­ jauheen tuonti on kasvanut. Sen sijaan herajauheen tuonti on supistunut voimakkaasti, erityisesti Yhdysvalloista, rehutarpeen vähettyä afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Sikojen määrä Kiinassa on romahtanut 40 prosenttia.

Rasvaisen maitojauheen toimit­ taja on melkein yksinomaan UusiSeelanti. Rasvattoman maitojau­heen tammi–elokuun tuonnista EU:n osuus nousi 35 prosenttiin, ja tulokas markkinoilla oli Valko-Venäjä.

Kiinassa kulutetaan juustoa vielä

"Suomen Emmentalviennille ei tullut 25 prosentin ylimääräistä tullia."

vähän, mutta kulutuksen odotetaan lisääntyvän lähivuosina ja tuonnin kasvavan merkittävästi. Aasian mailla on juuston kulutuksen kasvussa suuri merkitys tulevaisuudessa.

MAITOTUOTTEIDEN, erityisesti juuston tuonti, on kasvanut Venä­ jälle. Vielä ei kuitenkaan hätistellä vuoden 2013 huippulukuja. Osalle kuluttajista kelpaa Venäjällä juuston tapainen maidosta ja kasvirasvasta tehty valmiste, koska se on edullisempaa kuin juusto.

Valko-Venäjällä on 84 prosentin osuus Venäjän juuston ja voin tuonnista. Valko-Venäjä on hyvin riippuvainen Venäjän markkinoista, sillä viedystä juustosta 94 ja voista 56 prosenttia meni vuonna 2018 Venäjälle.

40 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 40

19.11.2019 11.19

EU:n juuston vienti 1 000 t 900 800 700

768

786

2012

2013

673

721

719

2014

2015

799

828

832

2016

2017

2018

600 500 400 300 Lähde: EUCOLAIT

200 100 0 2011

Maitotuotteiden tuonti Kiinaan 1 000 t 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Juusto

Voi

Rasvainen maitojauhe

Lähde: EUCOLAIT

Tammi-elokuu

2017 2018 2019

Rasvaton maitojauhe

Herajauhe

Maitotuotteiden tuonti Venäjälle

1 000 t 900 800 700 600 500 400

Tammi-elokuu

300 200 100 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Juusto

Voi

Rasvainen maitojauhe

Lähde: EUCOLAIT

0 2018 2019

Rasvaton maitojauhe

MAITO JA ME * 41

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 41

19.11.2019 11.19

Hyvä alku vasikalle kotimaisella Startilla

Kaikki valkuainen maidosta, ei sisällä soijaa!

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Talous

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan – erityisesti hapanjuottoon

www.valio.fi/startti

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 42

19.11.2019 11.19

TAL

OUS

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

Luuserilehmät - kestämätöntä tuottamattomuutta MITÄ MAKSAA, KUN MANSIKIN MAKSA PIIPUTTAA? MAKSAA MINKÄ MAKSAA – OLENNAISEMPAA ON KYSYÄ, ETTÄ PALJONKO TUOTTI, JÄIKÖ EUROJA SAAMATTA JA SYNTYIKÖ HÄVIKKIÄ.

M

itä on saatu kulutetuilla panoksilla työtä, kiinteitä ja vaihtuvia kuluja siinä vaiheessa, kun lehmä on uransa huipun jälkeen muuttanut muotoaan päätyen teurastamon omistukseen tai raatokeräilyn asiakkaaksi?

Sairauksien aiheuttamien kustannusten supervoima on näkymättömyys. Näkyvää niissä on vain jäävuoren huippu, jota edustavat eläinlääkärikustannukset. Näiden osuus kokonaiskustannuksesta on noin 10 prosenttia.

Kustannusten suuruusluokka jää helposti havaitsematta, ellei kustannuksia tarkastella erikseen, laskureiden ja mallinnuksen avulla.

Tarttuvat taudit ja poikimahalvaus, ketoosi, utaretulehdus ja sorkkasairaudet ovat kalliita sairauksia.

Niiden hallinta kannattaa huomioi­da jokaisessa navetassa ja investoinnissa, sillä vuosien mittaan niiden kokonaiskustannukset saattavat muodostua uuden pihaton hintaisiksi.

VALMAAN on tulossa lähiaikoina laskuri, jolla voi testata oman karjan

Suuri osa lehmien sairastumisista tapahtuu pian poikimisen jälkeen.

Osa johtaa siihen, että Mansikki kuolee tai lopetetaan tilalla tai lähtee ennenaikaisesti teuraaksi.

Tanskalaiset ovat keksineet ilmi­öl­ le osuvan nimenkin, ”looser cows”, ja tehneet tutkimusta taustalla vaikuttavista riskitekijöistä, sillä luuserius on kestämätöntä tilan talouden, lehmien hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmasta.

sairastavuuden muutosten vaikutusta tilan katettuottoon ja maitolitraa kohti syntyvän metaanin määrään.

SUURIN osa sairastavuuden kus­ tannuksista syntyy lehmien lyhyeksi jäävästä tuotantoiästä. Karjan uudistusta ei voi mitenkään optimoida, jos suuri osa poistoista joudutaan tekemään sairastavuuden takia. Silloin joudutaan aina kasvattamaan hiehoja vähän yli tarpeen, varmuuden vuoksi.

HIEHOMAATTI on ikiliikkujan tavoin toimiva hukkaputki. Toisesta päästä tuubia navettaan siirtyy vasikkansa ulos pullauttanut hieho.

Tämä työntää teurastamolle lehmän, jonka lypsäminen olisi ollut kannattavampaa. Venyttely on hyvä liikuntaharrastus, mutta poikimavälin venytys käy kalliiksi.

Riittävän varhain tehdyt siemennykset, umpilehmien ja vastapoikineiden ruokinnan ja olosuhteiden optimointi, liharotusiemennysten osuuden lisääminen ja hiehokasvatuksen tehostaminen ovat keinoja, joilla on huomattava potentiaali lisätä karjan tuottavuutta.

MAITO JA ME * 43

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 43

19.11.2019 11.19

T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Miten paljon automaattilypsyn osuus on kasvanut Pohjoismaissa?

P

ohjoismaiden väillä on suuria eroja maidontuotannon olosuhteissa, mutta yhteistä kaikille on, että merkittävä osuus maidosta tulee automaattilypsy­ tiloilta.

Pohjoismaisesta maidosta noin 32,3 prosenttia arvioidaan lypsettävän lypsyrobotilla. Se tarkoittaa, että noin 12,3 miljardista kilosta maitoa noin 4 miljardia kiloa tulee automaattilypsytiloilta.

Viime vuosina automaattisten lypsyjärjestelmien osuus on yhä kasvanut Pohjoismaissa: viime vuoden vaihteessa robotti lypsi 25,2 pro-

sentilla pohjoismaisista tiloista.

Sekä Tanskassa että Ruotsissa automaattilypsytilojen määrä kasvoi lievästi viime vuonna aiempien vuosien suunnasta poiketen. Muissa Pohjoismaissa investoitiin automaattilypsyyn entiseen tahtiin.

Eniten automaattilypsytiloja on Norjassa: viime vuoden vaihteessa noin 2 012 ja lypsypaikkoja 2 052.

Lypsypaikkoja on eniten Tanskassa (2 132 lypsypaikkaa 722 tilalla).

Tanskalaisilla automaattilypsy­ tiloilla on keskimäärin 3,0 lypsypaikkaa, joten ne ovat selvästi suurempia kuin muiden Pohjoismaiden

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

automaattilypsytilat. Seuraavana tulevat ruotsalaiset tilat, joilla on keskimäärin 1,8 lypsypaikkaa. Muissa Pohjoismaissa on 1,5 tai vähemmän lypsypaikkoja.

Lue lisää www.maitojame.fi/osio/ maidon-laatu

Teollisuushankinta - Yli 25 vuotta maataloustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa.

KÄÄRINTÄMUOVIT TILINPÄÄTÖSHINNOIN – laskutus ja toimitus keväällä CROPTERA POWER

CROPTERA PLUS

Puhallettu 5 -kerroskalvo.

Liima myös kerrosten välissä.

Muovihylsy.

Puhallettu 5 -kerroskalvo.

Liima myös kerrosten välissä.

Muovihylsy.

• Vahvuus 25 µm.

• UV-suoja 110 Kly • 500mm / 1800m valkoinen ja vihreä • 750mm / 1500m valkoinen, vihreä ja musta • Paino 28 kg

• Vahvuus 20 µm.

• UV-suoja 110 Kly • 750mm / 1800m valkoinen • Paino 28 kg

SAATAVANA MYÖS: • • • •

Vahvuus 22 µm.

750mm / 1650m valkoinen Muovihylsy Paino 28 kg

Myös muut tuotteet rehunsäilöntään samaan toimitukseen!

KYSY TARJOUS: Jussi Seppänen 0400 792 604 jussi.seppanen @teollisuushankinta.fi Magnus Fagernäs 0400 792 605 magnus.fagernas @teollisuushankinta.fi

BO

PR OM

BO

SÄ AIK

BO

KO Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 44

Li

19.11.2019 11.19

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Miten vältät tautiriskit uuden navetan suunnittelussa ja käyttöönotossa karjakoon kasvaessa?

U

usien tautien riski kasvaa, jos joudutaan ostamaan eläimiä.

Riskiä voi pienentää ostamalla mahdollisimman harvoilta tiloilta, käymällä katsomassa eläimet ennen kaupantekoa ja hyödyntämällä Nasevasta saatavia todistuksia myyjän karjan terveystilanteesta.

Jo hyvissä ajoin ennen uuden navetan käyttöönottoa kannattaa käydä oman karjan eläimet ajatuksella läpi ja karsia joukosta jalka- tai utare­ terveydeltään kroonisesti sairaat.

Tilalla jo olemassa olevat sairaudet voivat lisääntyä rakennusvaiheessa,

aa.

n!

Ä

jos eläimiä joudutaan pitämään väli­ aikaisissa tiloissa, tavallista isommissa ryhmissä tai ahtaammin.

Rakennusvaiheen ylimääräinen työ vie oman aikansa, jolloin eläinten tavalliseen hoitotyöhön tai tarkkailuun käytettävää aikaa jää vähemmän. Näin ollen sairaudet saattavat lisääntyä huomaamatta tai niiden hoitoon ei ehditä tai jakseta puuttua samalla tavoin kuin normaalisti.

Tätä riskiä voi pienentää kiinnittämällä huomiota paitsi eläinten olosuhteisiin ja hoitoon, myös omaan jaksamiseen; on hyvä huolehtia riit-

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

tävästä yöunesta ja säännöllisistä ruokailuista ja sovittaa kiireen keskelle hengähdystaukoja.

Navetan käyttöönotossa turhia nahisteluja, loukkaantumisia ja stressiä vähennetään, kun tarjotaan eläimille väljyyttä: pidetään ryhmäkoko kohtuullisena, jätetään tyhjiä parsipaikkoja ja huolehditaan siitä, että ruokintapöytätilaa on riittävästi.

Eläinten käsittelyssä kannattaa välttää paineella ajamista, ja sen sijaan houkutella sekä palkita houkutusrehulla. Eläinten voi antaa mieluummin hetki tuumata ja oivaltaa itse.

PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

Tilaa nyt Bonsilaget ennakkoehtoon

10 + 1

10 purkin ostajalle 1 veloituksetta kaupan päälle!

Lisäarvoa rehunsäilöntään:

BONSILAGE PRO PROPYLEENIGLYKOLIA OMASTA SÄILÖREHUSTA

BONSILAGE SPEED SÄILÖREHUN KESÄSYÖTTÖÖN JA AIKAISIN SYKSYLLÄ AVATTAVIIN SIILOIHIN

BONSILAGE FORTE KOSTEALLE REHULLE p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 45

19.11.2019 11.19

Tänäänkin on hyvä päivä panostaa

hygieniaan!

LAB

OR

RIO AT O

Meiltä löydät pesurit, pesuaineet, rehut ja lämmitettävät juomaaltaat sekä kupit talven tarpeeseen.

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Tutustu tuotteisiin: www.lantmannenagro.fi

Tiineysmääritys & maidontuotannon kannattavuus

Kuumavesipainepesuri Nilfisk MH 4M-220/1000 FAX • • • •

Jopa 4-6 h:n päivittäiseen käyttöön Veden määrä max: 1000 l/h Max paine: 220 bar 15 m:n paineletku + letkukela

501896662

3.290,-

LISÄÄNTYMISEN SEURANTAAN VOI HYÖDYNTÄÄ TIINEYSMÄÄRITYSTÄ, JOKA TEHDÄÄN VALION SEINÄJOEN ALUELABORATORIOSSA.

Lämmitettävä juoma-allas 6620 Suevia

• Uimurin tuotto 40 l/min • Lämmitysvastus 380 W, 24 V

919,-

500645239

Suevia 41A

• Lämmitettävä läpällinen juomakuppi, 180 W vastus, pysyy sulana n. –25 °C. • Lisäksi tarvitaan muuntaja 500800597

279,-

Suevia 43A

• Lämmitettävä uimurikuppi, 180 W vastus, pysyy sulana noin –20°C • Lisäksi tarvitaan muuntaja 500727145

Termoputket alk.

114,95 €

279,-

Tilaa nyt!

Kotimaiset Farmpesuaineet alkutuotannon kokonaisvaltaiseen hygieniaan.

Hinnat (sis. alv 24 %) ovat voimassa 31.12.2019 asti. Osa tuotteista toimitusmyyntinä ja mahdolliset rahtikustannukset lisätään hintoihin.

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 46

SSA

T

iineystestin avulla voidaan havaita tyhjät lehmät ajoissa ja vaikuttaa näin poikimaväliin sekä lisätä tuotosta.

Tutkimusten mukaan tyhjän lehmän keskimääräinen kustannus on viisi

euroa päivässä.

Seinäjoen aluelaboratoriossa tehdään tiineysmäärityksiä tuotosseurantanäytteistä tai muista lehmäkohtaisista näytteistä keskimäärin 300 päivässä.

Määrityksiä on tehty Seinäjoella neljän vuoden ajan, ja niiden määrä on lisääntynyt joka vuosi.

Määrityksellä osoitetaan istukan tuottaman glykoproteiinin eli PAG:n (pregnancy accociated glycoprteins) olemassaolo maidossa. Tiineys voidaan testata maidosta koko tiineyden ajan, kunhan siemennyksestä on kulunut 28 ja poikimisesta 60 vuorokautta.

Maitotilayrittäjä, terveydenhoitoeläin­lääkäri Mervi Yli-Hynnilä vastaa, millaista hyötyä tiineystestien tekemisestä saa.

Tiineystesti on mullistanut karjan hedelmällisyyden hallintaa. Testi nopeuttaa tyhjäksi jääneiden lehmien uudelleentiinehdyttämistä ja auttaa siten pitämään poikimavälin mahdollisimman lyhyenä. Aikaisella ultraäänitutkimuksella ei ole enää niin kiire, kun ensimmäisen tiedon saa itse otettavalla maitotestillä.

Tiineys on kuitenkin tarpeen varmistaa myöhemmin, mieluiten 7–9 viikkoa siemennyksestä.

19.11.2019 11.19

Tyhjien päivien vähenemisen vaikutus tuottavuuteen 100 lehmän karjassa 20 päivää

10 päivää

a t s i a m i t Ko e l l i m i ä l e a i t n i o v n i hyv

+5 000 €

-10 000 €

Onko testien tekemisellä vaikutusta poikima­ väliin?

On! Tyhjiksi havaituille tarvitaan tietysti nopeita jatkotoimenpiteitä, eli eläinlääkärin tarkastus ja tarvittaessa hoito. Poikimavälin hallinnassa on myös tärkeää tehdä testit kerran kuussa, että saadaan tuoretta tietoa nopeasti.

Miten näytteenotto sujuu?

Meillä näytteet otetaan pääosin tuotosseurantanäytteistä. Lelyn roboteilla se sujuu jo nykyään useimmiten ilman ongelmia. Osa näytteistä otetaan käsin lehmästä, jos tapaus on kiireellinen ja tiineys epäilyttävä.

Tiineysnäytteenotto ei ole yhtä vaativaa kuin puhtautta vaativa utaretulehdusnäytteen otto. Usein lehmästä saa makuulla yhdestä vetimestä tarpeeksi koeputkeen.

Onko testi luotettava?

Negatiivinen tulos on luotettava, vaikka usein toi­voisi sen olevan väärässä tiineyttä toivottaessa.

Niin sanottuja virhepositiivisia tulee kyllä, mutta uskon niiden olevan pääsääntöisesti varhaisluomisia. Tietoisuus niiden yleisyydestä on lisääntynyt testauksen myötä, vaikka teoriassa tiedettiin aiemminkin varhaisluomisia tapahtuvan.

Luotettavuuteen vaikuttaa myös tapa ottaa näyt­ teitä. Inhimillinen tekijä, eli näytteenottaja, voi erehtyä lehmästä tai sotkea putkia tuotosseurantanäytteenotossa.

Näytteenottolaitteen ”carry over” -mahdollisuutta epäiltiin aluksi mahdolliseksi, mutta käytännössä en ole ainakaan Lelyn laitteella saanut epäilykselle vahvistusta.

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

HYDRAID

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• • • •

katkaisee ripulin nopeasti liukenee hyvin veteen kotimainen yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Helppokäyttöiset ja tehokkaat

KALSIVIT ja RUMEVIT • annos 200 ml kaksi kertaa vuorokaudessa • turvallinen käyttö annostelupistoolilla • valmisteita voidaan käyttää tarvittaessa samanaikaisesti.

KALSIVIT NESTE poikimisen yhteyteen, sisältää kalsiumia, magnesiumia, vitamiineja ja lisäenergiaa. Nostaa veren kalsiumtason nopeasti ja tehokkaasti.

RUMEVIT NESTE poikimisen jälkeisen asetonitaudin (Ketoosi) riskin vähentämiseen ja uusiutumisen välttämiseksi. Milka Rumevit nostaa tehokkaasti verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua, sekä tukee pötsin toimintaa.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 47

19.11.2019 11.19

TEIJA TUOVINEN Ly p s ya s i a nt u nt i j a Osuuskunta Maitosuomi Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Fiksut rutiinit ehkäisevät antibioottivahinkoja

A

ANTIBIOOTTIVAHINKOJA SATTUU VAIN VÄHÄN, MUTTA JOKAINEN YKSITTÄINEN TAPAUS ON TURHA.

ntibioottivahingon tavallisin syy on inhimillinen virhe.

Myös tekniset viat, kuten laiterikot tai tekniikan toimintahäiriöt, voivat aiheuttaa vahinkoja.

Hyvillä ja tarkoin määritellyllä työrutiineilla vahinkotapaukset voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä tai tapahtunut vahinko voidaan pysäyttää ennen maidon hakua tilalta.

Näillä toimilla voit välttyä turhilta antibioottivahingoilta:

1. SYÖTÄ maidon erottelukomento robotin managementohjelmaan ennen hoidon aloittamista tarkasti määritellyn työrutiinin mukaan, niin erehdysten riski on pienempi.

2. MERKITSE hoidossa olevat lehmät niin, että kaikki navetassa työskentelevät tietävät hoidossa olevat lehmät.

3. SUOSI valvottua lypsyä auto­ maattilypsyssä. Ohjaa eroteltu maito astiaan, eikä viemäriin, jotta voit todentaa maidon erottelun. Laita tämän jälkeen pesu tai lämmin huuhtelu päälle.

APESEKOITIN Automaattiseen aperuokintaan!

Ammattilaatua ammattilaisille!

Kysy tarjous!

• www.lakkapaa.com •

Jukka Lehtola p. 040 142 6889 jukka.lehtola@lakkapaa.com

4. TESTAA tilasäiliömaito ennen keräilyä, mikäli se on järkevästi mahdollista, jos karjassa on hoidossa olevia eläimiä.

Ota hyvin sekoitetusta tilasäiliömaidosta edustava näyte yläkautta.

Isoissa, korkeissa säiliöissä ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä ottaa maitonäyte tyhjennyshanan kautta.

Edustavan näytteen saaminen tyhjennyshanan kautta voi kuitenkin olla haastavaa, jos säiliössä on alatäyttö ja varsinkin useamman robotin tilalla.

Hana on huuhdeltava ennen näytteenottoa ja maitoa on laskettava reilun tyhjennysputken tilavuuden verran sankoon. Tämän jälkeen toiseen puhtaaseen sankoon päästetään reilusti maitoa. Näyte otetaan tästä maidosta. Näytteenoton aikana maitopumpun ei tulisi pumpata maitoa tilasäiliöön.

Siilotilasäiliössä tulee olla erilli­ nen näytteenottoventtiili, jonka kautta näyte otetaan. Lisäksi on aina tehtävä vertailunäyte varmasti antibioottivapaasta maidosta.

5. ESTÄ hoidossa olevien lehmien pääsy lypsylle näytteenoton jälkeen, jolloin varmistetaan, että tankkimaito on sitä, mitä tulos kertoo.

48 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 48

19.11.2019 11.19

VINKKI

TARJOUS

Kohti

hiilineutraalia

60 lehmän + nuorkarja kokoluokkaan

maitoa

Automaattiruokinta

53.000 € (alv 0%)

Pakkanen hiipii maitohuoneeseen

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Maitohuoneen ilmanvaihto ja korkea lämpötila ovat yleensä kesäajan ongelma.

Talvipakkasilla ongelmia voi aiheuttaa liian alhainen lämpötila.

K

äytännössä maidontuot­ ta­­jien ja tila­säiliöhuollon murheena kovien pakkasten tulleessa ovat olleet jäätyneen veden rikkomat pesulaitteiden vesiventtiilit, lämmönvaihdinpakat ja kiertovesipumput. Lämmön­ vaihdinpakan rikkoutuessa kylmäaineen sekaan voi päästä vettä.

Pesupumppu on myös herkkä jäätymään, koska se on lähellä lattian rajaa. Jäätyminen ei välttämättä riko pesupumppua, mutta jää estää veden virtauksen, jolloin pesu ei onnistu.

Kannattaa siis varmistua, että maitohuoneen lämpötila pysyy myös lattian rajassa selkeästi plussan puolella, vähintään noin viidessä asteessa.

• SÄÄSTÄ RAHAA • SÄÄSTÄ AIKAA • LISÄÄ SYÖNTIÄ

Suoraviivainen ratkaisu: • Pellon CutMix 12 m³ sekoitin • BF450 mattoruokkija • G-Pro 2 kosketusnäyttöohjaus • BC600 nousukuljetin • Käyttöopastus • Ei sis. rahtia ja asennusta

Laske automaattisen ruokinnan takaisinmaksuaika:

Lisätietoja aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti

www.pellon.fi

50

Kotimainen kumppani

Karjatilan parhaat merkit

Talvella maitohuoneen laitteet saattavat jäätyä. Levypakat ja kiertovesipumput voivat rikkoutua, jos ne pääsevät jäätymään.

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät.

Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan. Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle.

Kraiburg kumimatot ja Svea lantakoneet.

.fi MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 49

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

19.11.2019 11.19

ISUU

S

KUV IA AUL AN GO N KO ULUTUKSESTA

VA S

LL TUU

Hiiliviljelijäkoulutus: tuttuja asioita uudella tavalla VALIO ON KOULUTTANUT JO LÄHES 170 MAITOTILAA TEHOSTAMAAN PELTOMAIDEN HIILENSIDONTAA JA VÄHENTÄMÄÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ.

H

iiliviljely tarkoittaa erilaisia viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä tai lisäämällä hiilen varastoitumista maaperään. Hiilensidonnan lisääminen on yksi Valioryhmän keinoista vähentää maidontuotannon ilmastovaikutuksia matkalla Kohti hiilineutraalia maitoa 2035.

Syksyn aikana Valio on järjestänyt omistajayrittäjilleen kaksi hiiliviljelijäkoulutusta yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa. Koulutusten tarkoituksena on avata vaikeaa ja osin monimutkaistakin ilmastokoko­ naisuutta ja tarjota yrittäjille tietoa sekä Valion ilmastotoimista että oman tilan mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä hiilensidontaa. Hiiliviljelijäkoulutuksiin on osallistunut jo lähes 170 maitotilaamme, ja ne jatkuvat keväällä 2020 Härmässä ja Levillä.

Valiolla haluamme olla osa ilmastoratkaisua ja turvata kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta. Tä-

T E K S T I J A K U VA T A N U A R TJ O K I

”Nurmessa on runsaasti potentiaalia! ”

män vuoksi teemme järjestelmällistä työtä arvoketjussamme syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähen­tä­­miseksi. Lisäksi hiilen­sidonnan lisääminen alkutuotan­nossa on yksi keinoistamme hillitä ilmastonmuutosta.

VALION hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen kertoi Aulangolla järjestetyssä hiiliviljeli­jä­koulutuksen avauspuheenvuorossaan lokakuun lopussa, että Valioryhmän maitoketjun ilmastovaiku­ tuksen on arvioitu olevan kokonai­s­uudessaan noin 3,2 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa.

Ilmastovaikutuksesta noin 1,8 Mt CO2-ekvivalenttia, eli maitokiloa kohden noin yksi kilo, syntyy tiloilla pötsin ja lannan metaanista, pellon typpioksiduulista ja energian­ tuotannossa syntyvästä hiilidioksidista. Orgaanisten maiden hiilidi­ oksidipäästöjen on arvioitu olevan noin 0,8−1,4 Mt CO2-ekvivalenttia.

Nurmen hiilensidonnan kautta meillä on mahdollisuus vähentää kasvihuonekaasuja arviolta jopa 0,6 Mt CO2-ekvivalenttia, joten nurmessa on runsaasti potentiaalia!

Valio­ryhmässä arvioidaan olevan noin 200−250 000 ha kivennäispeltoja, jotka voivat sitoa enemmän hiiltä kuin mitä niistä vapautuu.

Valioryhmässä työskennellään tilatason hiilensidonnan lisäämisen ohessa esimerkiksi päästöjä vähentävien teknologioiden kehittämisen, maitoketjun sivuvirtojen ja lannan hyödyntämisen prosessoinnin, energiatehokkuuden parantamisen, kestävien pakkausten, vähähiilisen logistiikan ja ruokahävikin vähentämisen parissa. Kaiken työn tavoit-

50 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 50

19.11.2019 11.20

TILAN OMA SEOS

TS YLEISNURMI

TS APILANURMI

Suosittu yleisseos moneen käyttötarkoitukseen, kahteen tai kolmeen niittoon.

Tuottaa ensiluokkaista satoa viljelyvarmasti.

Maittava säilörehunurmiseos, jonka punaapila nostaa rehun valkuaispitoisuutta ja lisää maaperän typpivarantoja.

• timotei 75 % (vähintään 2 lajiketta) • nurminata 25 %

p. 010 217 6777 teena on nollata maitoketjun hiili­ jalanjälki. ”Hiilineutraaliin maitoketjuun pääseminen ei todellakaan tapahdu hetkessä, vaan on pitkäjänteisen työn tulos”, Nousiainen muistuttaa.

HIILIVILJELIJÄKOULUTUKSISSA yrittäjät saavat paljon uutta ajateltavaa hiilensidonnasta ja viljelystä sekä lisää tietoa ilmastoasioista. Aihetta pohjustetaan ennen kahden päivän koulutusta verkkokoulutusosuudessa ennakkotehtävien kera.

Koulutuksen aikana tilat hahmottelevat oman hiiliviljelysuunnitelmansa, jonka voi viedä valmiina Valmaan. Koulutuksesta saa todistuksen, josta tulee merkintä Valmaan.

Hiiliviljelykoulutusten parasta antia ovat monitieteellisen tiedon saanti hiilensidonnasta sekä keskustelut kollegoiden ja maan johtavien asiantuntijoiden kanssa.

Esimerkiksi Aulangolla esityksiä pitivät kotieläin- että kasvinviljely­ tilalliset sekä BSAG:n, Valion, Luken, Ilmatieteenlaitoksen ja

Pro­Agrian huippuasiantuntijat.

Maitotilayrittäjä Outi Heikkilä Kylmäkoskelta toteaa, että hiiliviljelijäkoulutuksessa oli rento tunnelma ja hyviä keskusteluja. ”Tulin mukaan avoimin mielin.

Kävimme läpi sellaisia asioita, joita olin etukäteen ajatellutkin, vaikka paljon toki tuli uuttakin asiaa. Tietomäärä vaatii nyt hetken pureskelua.”

Heikkilä arvioi, että lisää omalla tilallaan yrittäjäpuolisonsa kanssa sekä syyskylvöisten kasvien että palkokasvien osuutta. Hän pitää erityisen tärkeänä Valion työtä ilmastopäästöjensä vähentämiseksi. ”Meidän maatalousyrittäjien on oltava paksunahkaisia, jotta jaksamme tehdä työmme hyvin yleisestä kritiikistä huolimatta − ei saa jäädä murehtimaan turhaan”, hän pohtii. ”Ajan henki on, että ihmiset eivät ole välttämättä valmiita tinkimään omista ilmastopäästöjä tuottavista elämäntapavalinnoista ja esimerkiksi lentämisestä tai pikamuodista, mutta ruoantuotantoa ja etenkin kotieläintuottajia syylliste-

• timotei 60 % (vähintään 2 lajiketta) • nurminata 30 % / 20 % • puna-apila 10 % / 20 %

www.tilasiemen.fi

tään surutta ilmastoasioissa.”

Maitotilayrittäjä Tero Lahti kiittää hiiliviljelijäkoulutuksen antia. ”Hiiliviljelijäkoulutuksesta sain hyvät eväät esimerkiksi kuluttajien kanssa keskusteluun ja heidän kohtaamiseensa.”

Lahden mukaan kiireisen maitotilan arjen pyörteissä ei välttämättä löydy hetkiä, jolloin ilmastoaiheisiin ehtisi perehtyä riittävällä tarkkuudella ja ajatuksella. ”Omalla tilallamme Karstulassa olemme tehneet hiilensidonnan toimenpiteitä melko pitkään, kuten esimerkiksi vähentäneet syyskyntöä ja pellon tiivistämistä sekä parantaneet peltojen vesitaloutta. Asioita tulee kuitenkin helposti tehtyä vanhalla, jo totutulla tavalla. Siksi on erityisen hyödyllistä päästä juttelemaan asiantuntijoiden ja kollegoiden kanssa viljelykäytännöistä sekä niiden vaikutuksesta hiilen sitoutumiseen.”

Lahti lähettää kollegoilleen valoisia terveisiä: ”Huoli pois − kun pysymme aallon harjalla ilmasto­ asioissakin, kyllä tästä selviämme!”

MAITO JA ME * 51

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 51

19.11.2019 11.20

VA S

LL TUU

ISUU

Lue pidempi artikkeli www.maitojame.fi/osio/ terveys-ja-hyvinvointi

S

HEIDI HUTTUNEN Kehityspäällikkö, Va l i o La at u - p a l ve l u t

Hukkalan hiehot hakamaalla HUKKALAN TILAN HIEHOT OVAT LAIDUNTANEET YLÄ-KOMUN TILAN PERINNEBIOTOOPPIA JO PARINKYMMENTÄ VUOTTA.

E

sko Luttisen ja Minna Kurtelius-Luttisen Hukkalan tilalla on 125 lehmää ja noin 80 nuorkarjan eläintä.

Parikymmentä tiinettä hiehoa laiduntaa kesäisin kilometrin päässä sijaitsevaa 5,3 hehtaarin hakamaata, jonka omistavat Lauri ja Tarja Kauppinen. Naapurit ovat tehneet yhteistyötä hiehojen kasvatuksessa siitä asti, kun Kauppisten oma karja lähti 1990-luvun loppupuolella Ylä-Komun tilalta. Nykyis­­ellä perinnebiotoopilla on aina ollut laiduntavaa karjaa.

Nyt harvinaistuneet lajit voivat jälleen menestyä siellä. ”Umpilehmien ja nuorkarjan laiduntaminen helpottaa karjanhoitoa kesäaikaan. Nuoret hiehot oppivat kesällä toimimaan laumassa ja niiden käsittely on helpompaa. Pihatto pysyy kesällä siistimpänä ja viileäm­ pänä, koska eläimiä on vähemmän sisällä”, Esko Luttinen kertoo.

Hiehojen laidunkausi kestää säiden salliessa toukokuusta jopa lokakuun alkuun asti. Hiehot haetaan navettaan noin kuukausi ennen poikimista.

Loppukesästä niille viedään jonkin verran karkea­ rehua luonnonkasvuston lisäksi, koska luonnonlaidun ei enää silloin tuota riittävästi kasvustoa ja eläimet pysyvät paremmin aidan sisäpuolella. Laitumella on vesivaunun lisäksi myös luonnollisia juomapaikkoja.

PERINNEBIOTOOPPI on erilaisten eliöiden asuttama elinympäristö, joka on kehittynyt perinteisen maatalouden muovaamana vuosikymmenten, jopa vuosi­satojen aikana. Ylä-Komulan perinnebiotooppi on tyypiltään haka­maata ja metsälaidunta. Perinnebiotooppien kunnostamiseen on voinut saada tukea ympäristökorvauksen alaisesta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksesta ja ei-tuotannollisten investointien korvauksesta. Ylä-Komulan hakamaa kuuluu viisivuotisen tuen piiriin.

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 52

19.11.2019 11.20

ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ 31.12.2019 SAAKKA!

Kaskeamalla raivatut rinnepellot ja kiviset metsälaitumet sopivat hyvin ketteräjalkaisen nuorkarjan laitumeksi.

Laiduntamisen lisäksi alueelta raivataan joka vuosi jonkin verran puustoa. Ennallistaminen kannattaa, sillä umpeenkasvaneiden alueiden raivaamisen ja laiduntamisen jälkeen perinnebiotoopille tyypilliset kasvit alkavat jälleen menestyä.

Eläimet tekevät alueelle polkuja ja puiden alta kulkiessa hyönteiset pyyhkiytyvät iholta. Luontoon jäävä lanta on tärkeä ravinnonlähde erityisesti harvinaistuneille lantakuoriaisille.

NYKYÄÄN perinnebiotoopit ovat äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä. Niiden lukum­äärä on vähentynyt reilussa vuosisadassa 99 prosenttia. Tutuimpia perinnebiotooppityyppejä ovat muun muassa avoimet kuivat kedot, harvapuus­toiset hakamaat ja varsinaiset metsälaitumet.

Maataloudella on mahdollisuus hidastaa luonnon monimuotoisuuden katoa. Perinnebiotooppien mer­ kittävin uhka on umpeenkasvu, jolloin niukkaravin­ teista maaperää ja valoa vaativat kasvit katoavat. Kukkivien kasvien hävitessä katoavat myös niistä elävät pölyttäjähyönteiset, kuten perhoset ja mesipistiäiset.

Hyönteisten määrä vaikuttaa taas hyönteissyöjien menestymiseen.

Karjan laiduntaminen yhdistettynä kasvillisuuden raivaamiseen auttaa arvokkaita perinnebiotooppeja pysymään avoimena, jolloin harvinaistuneet lajit voivat menestyä siellä. Perinnebiotooppien suojelu on samalla myös maisema- ja kulttuuriteko.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN hallinnoima ja ELY-kes­ kusten toteuttama valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi tehdään vuosina 2019–2021.

Inventointiin voi ehdottaa omia kohteita. Jos arvelet, että tilallasi on ennallistamista kaipaavia arvokkaita luontokohteita, saat neuvoja kunnostustoimiin Maaja kotitalousnaisten maisemapalveluiden kautta.

Neuvonta on Neuvo 2020-tukikelposta, jolloin palvelun käynti ja matkat ovat maksuttomia. Myös paikalliset ProAgriat ja ELY-keskukset neuvovat perinne­ biotooppien kunnostukseen saatavasta rahoituksesta.

FEEDTECH

TM

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen!

FEEDTECH™ M20XC Tehokas itiöitä vastaan.

Nurmi- ja kokoviljarehuille. Soveltuu luomutuotantoon ja parhaiten paalirehulle.

FEEDTECH™ M20XCE Vaikeisiin olosuhteisiin.

Nurmi- ja etenkin apila- sekä sinimailas- ja palkokasvipohjaisille rehuille.

Entsyymi varmistamassa säilönnän onnistumisen. Soveltuu luomutuotantoon ja kaikkiin varastotyyppeihin (paalit, auma, siilo).

FEEDTECH™ F600 Tehokkaaseen jälkilämpenemisen estoon.

Nurmi- ja/tai palkokasvipohjaiselle murske- ja kokoviljasäilörehulle.

Soveltuu luomutuotantoon ja kaikille varastotyypeille.

150

ALK. /REHUTONNI (SIS. ALV) UUTUUS

FEEDTECH™ SODIUM NATRIUMBETSOAATTI Estää homeiden ja hiivojen kasvua.

Käyttö varmistaa rehun laadun erityisesti silloin, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on korkea (35-70 %). Käytetään yhdessä Feedtech M20XC ja M20XCE:n kanssa.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 53

hankkija.fi

19.11.2019 11.20

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Joulu maistuu piparilta

S

aisiko olla piparimoussea tai piparijäädykettä?

Kenties sittenkin palanen piparijuustokakkua? Hemmottele läheisiä pipariherkuilla ja valmistaudu keräämään kehut!

Kaikki joulun pipariherkut valio.fi/joulu/piparkakut

Juustopöydän sesonkitärpit

J

oulunsesongin ajan kauppojen valikoimista löytyvät pidempään kypsytetyt Valio Hienoin Alppi Kreivi® vuoristojuusto sekä ihanasti mureneva ja hienostunut Valio Hienoin Juhla® cheddar.

Näistä ihanuuksista kannattaa nauttia nyt, sillä ne ovat saatavilla vain joulusesongin ajan.

Juustotarjottimelle sopii mainiosti myös kermaisen täyteläinen luomu-uutuus Valio Luomu™ pitkään kypsytetty kermajuusto.

Jouluna herkutellaan

juustoilla

Juustotarjotin on pikkujoulujen helpoin tarjottava ja täydellinen päätös aterialle.

H

oukutteleva juustotarjotin yhdistelee koostumukseltaan ja maultaan erilaisia juustoja sekä niiden makua täydentäviä lisukkeita.

Juustot kannattaa ottaa esille hyvissä ajoin, viimeistään tuntia ennen tarjoilua. Täyteläisten juustojen rinnalle varataan jotain tuoretta, jotain rouskuvaa, jotain suolaista ja jotain makeaa. Erilaiset koostumukset ja maut tuovat juustojen vivahteet esiin. Keksien, hillojen, hedelmien ja pähkinöiden

lisäksi kannattaa kokeilla uusiakin makupareja juustoille.

Joulusesongin lumoavin makupari on Valio Juhla® cheddar & kanelicurd – ne ovat kuin luodut toisilleen. Pehmeän mausteinen kanelicurd tuo täydellisesti esiin cheddarjuuston hedelmäisen makeuden.

ANNA JALAS-KARJALAINEN C o p y w r i t e r, V a l i o O y

Katso kaikki reseptit ja vinkit unohtumattomaan jouluun valio.fi/joulu

54 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 54

19.11.2019 11.20

SUS AN N A N O RDVALL

Valio Oddlygood® Baristan ominaisuuksia on kehitetty yhteistyössä huipputason kahviammattilaisen, barista Lari Järnefeltin kanssa.

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Vastustamaton uutuus AURA® juuston ystäville!

V

alio Jäätelöfabriikin valloittava kausimaku AURA® pipari löytyy pakaste­altaista joulusesongin ajan. Joulun helpoin jälkiruoka syntyy, kun tarjoilet jäätelön kahden piparin välissä!

Kauraa Valio Oddlygood® Barista - gluteeniton kahviin? uutuus Kasvipohjaisten kaurajuomien suosio jatkaa nousuaan. Sellaisetkin kuluttajat, jotka käyttävät maitotuotteita, haluavat silloin tällöin vaihtelua valintoihin. Yhä useampi esimerkiksi nauttii kahvinsa kaurajuoman kera. Tähän trendiin vastatakseen Valio lanseerasi erityisesti kahville suunnitellun kaurajuoman, Valio Oddlygood® Baristan.

E

lokuussa kahvila Paulig Kulmassa Helsingissä järjestetyssä lanseeraustilaisuudessa oli tupa täynnä toimittajia, vaikuttajia ja kahvila- ja ravintolapuolen ammattilaisia.

Tilaan oli somistettu kahvipöytiä eri teemoin. Tunnelmia jaettiinkin sosiaaliseen mediaan niin mummolan pullapitkojen ääreltä, trendikodista ja kaukomaiden kahvisalongistakin käsin.

Valio Oddlygood® Barista valmistetaan Turengissa kotimaisesta puhdaskaurasta, ja se erottuukin kilpailijoista kotimaisuudellaan ja gluteenittomuudellaan. Tuote on saanut hyvän vastaanoton ja myynyt yli odotusten.

Niin kuluttajilta kuin ammattilaisiltakin on kantautunut paljon positiivista palautetta Baristan mausta ja ominaisuuksista. Kuluttajat ovat olleet iloisia myös siitä, että kaurajuomien tarjontaan on saatu erinomainen kotimainen vaihtoehto.

Kaurajuoma on myynnissä myös Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä.

O

nko kahvipöydässä maitoallergikko, vegaani tai keliaakikko, joka ha­luai­si kahviinsa kaurajuomaa? Valio Oddlygood® Barista -kaura­juoma on gluteeniton uutuus, joka sekoittuu kauniisti vaaleapaahtoi­seenkin suodatinkahviin sekä vaahdottuu kauniisti erikoiskahveihin. Sopii kaikille kahveille ja kaikille kahvinjuojille. Kokeile myös kaakaoon!

MAITO JA ME * 55

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 55

19.11.2019 11.20

J lun

PIPARISIN

HERKKU #YHDESSĂ„PĂ–YDĂ„SSĂ„

Piparijäädyke piparikastikkeella 8–10 annosta

2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli 1 prk (2,5 dl) Valio double cream kuohukermaa 2 rkl fariinisokeria (2 rkl punssia) 100 g piparkakkuja Piparikastike 2 dl Valio tummaa glÜgiä 1 dl fariinisokeria 1 tl piparkakkumaustetta 5g (½ – 1) piparkakkua

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 56

Vaahdota rahka, kerma ja fariinisokeri kulhossa. Lisää joukkoon (punssi ja) piparkakut murskattuina. Kaada seos kakkuvuokaan tai kulhoon (vetoisuus n. 1 l).

Pakasta jäädykettä hyvin peitettynä väh. 4 h.

Keitä piparikastike: Mittaa kattilaan glÜgi ja fariinisokeri.

Keitä täydellä teholla muutama minuutti, jotta seos hiukan tiivistyy. Lisää piparkakkumauste ja murenna joukkoon piparkakku. Sekoita, kunnes kastike saostuu.

Ota jäädyke temperoitumaan n. ½ h ennen tarjoilua. Kostuta vuoan/kulhon reunat kuumalla vedellä ja kumoa jäädyke tarjoiluvadille. Tarjoa kuuman piparikastikkeen kanssa.

Lisää reseptejä unohtumattomaan jouluun valio.fi/joulu

Kun haluat päättää aterian joulun makuihin raikkaalla tavalla, jäädyke on silloin loistava vaihtoehto. Ja mikä parasta: herkun voi valmistella hyvissä ajoin etukäteen, sillä jäädyke säilyy pakastimessa useamman viikon.

19.11.2019 11.20

EUT N I L I HI TO MAI

RAA

LI

Hiilineutraalin maitoketjun kuulumiset

V

alio julkaisi vuosi sitten ensimmäisenä meijerinä maailmassa laajan ohjelman, jonka tavoitteena on nollata arvoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma on saanut runsaasti kiitosta, koska ilmastovaikutuksiamme pienennetään arvoketjun sisäisin toimin eikä muualta ostettujen kompensaatioiden avulla. Lisäksi ohjelmaa on kiitetty kokonaisvaltaiseksi, joka huomioi koko ketjun mahdollisuudet alkutuotannosta aina kaupan hyllylle saakka. Tavoite on silti haastava ja työ on alussa.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana olemme keskittyneet kolmeen pääasiaan: nurmen hiilensidontaan, lannan käsitte­lyyn ja turvemaiden päästöihin. Pureudumme näiden lisäksi maidontuotannon päästöihin ja logistiikan sekä meijeriprosessien energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden kehittämiseen.

Lähes 170 valiolaista maitotilaa on jo osallistunut BSAG:n kanssa yhteistyössä järjestettyihin hiiliviljelijäkoulutuksiin. Jatkamme koulutuksia ensi vuonna. Innostuneisuus on kuvaavin sana kertomaan tilaisuuksien luonteesta, vaikka median syyllistäväkin ryöpytys nautaketjua kohtaan jatkuu. Hiiliviljelyopit ovat ihan tavallisia nurmiviljelyn oppeja, joita voidaan ottaa käyttöön matalalla kynnyksellä jokaisella maitotilalla. Tuloksena on lisää orgaanista ainesta maaperään ja parempia satoja viljelyvarmuuden parantuessa.

Suomen uusi hallitus on ottanut lanta­­biokaasun vahvasti ohjelmaansa. Kansallinen biokaasutyöryhmä pohtii nyt kaasun­ tuotannon tukitoimia. Valioryhmän osalta on arvioitu, että noin kolmasosa lannasta voitaisiin nykytekniikalla prosessoida biokaasuksi ja ravinnetuotteiksi, jos syötelogistiikka järjestetään riittävän tehokkaasti.

Tätä viestiä viemme biokaasutyöryhmälle.

Samalla hajautettua lannankäsittelyä on kehitettävä, jotta tilakohtaisille ja pienille laitoksille löytyisi kannattavia ratkaisuja.

Paras ilmastohyöty biokaasusta saadaan liikennepolttoaineena, jota olemme pilo­ toineet sekä maidonkeräilyssä että tuot­teiden asiakasjakelussa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja tästä on hyvä jatkaa!

Valio järjesti syyskuussa turvemaiden viljelyyn keskittyvän työpajan, johon osal­ listuivat alan parhaat asiantuntijat Suo­ mesta. Tämä oli lähtölaukaus joulukuussa järjestettävälle innovaatiotapahtumalle, jossa 8 joukkuetta kehittää ideoita ja menetelmiä orgaanisten maiden päästöjen vähentämiseen. Tärkein huomio työpajasta oli, että turvemaat ovat iso mahdollisuus päästöjen vähentämiseen. Innovaatio­ tapahtuman parhaita ideoita tulemme kokeilemaan käytännössä jo ensi kesänä.

Keskustelu elintarvikkeiden hiilijalan­ jäljistä kiihtyy. On hyvä muistaa, että yksittäisen tuotteen yksittäinen luku ei kerro juuri mitään, ellei samalla kerrota mitä tuotteen ilmastotehokuuden parantami­seksi voidaan tehdä. Lisäksi on selvää, että laskentamenetelmissä on puutteita ja menetelmien yhtenäistäminen pahasti kesken. Tämä tekee hiilijalanjälkilukujen vertailuista lähes mahdotonta.

Valiolla on panostettu raakamaidon ja maitotuotteiden ilmastolaskentaan. Olem­me päässeet niin pitkälle, että otamme käyttöön raakamaidon hiilijalanjäljen laskennan työkalun ensi vuonna. Laskentamallia sertifioidaan parhaillaan riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta. Työ­kalu saadaan pilottikäyttöön jo alkuvuodesta.

Tilakohtainen hiilitaselaskenta konkretisoi toimen­piteet, joihin tilan kannattaa panostaa parantaessaan ilmastotehokkuuttaan.

Toivomme, että tästä kehittyy tulevaisuu­ dessa jokaisen tilan rutiinityökalu.

JUHA NOUSIAINEN Hiilineutraali maitoketju johtaja Va l i o O y

"Paras ilmasto­hyöty biokaasusta saadaan liikennepolttoaineena."

MAITO JA ME * 57

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 57

19.11.2019 11.20

RO BERT Ö RTHÉN

AN AT A T AV I O L L A VA L

Kasvo Hanna Hiekkamies brändi- ja vastuullisuusjohtaja, Valio Oy

A

MU IS TO NI MA ATILALTA

sun parin kilometrin päässä Viikin koetilalta, joka on ihana pieni pala maaseutua keskellä Helsinkiä. Minulla kesä alkaa Viikin lehmien laitumelle laskusta; tapahtumaan osallistuminen on perinne, kuten myös kesän juoksulenkit laiduntavien lehmien ohi. On kiva käydä katsomassa, mihin osaan laidunta lehmät ovat edenneet ruohon perässä. Sitä katsellessa tuntuu, että maailma pysähtyy ja voin hengittää sisään sitä kuuluisaa lehmän hermoa.

58 * MAITO JA ME

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 58

19.11.2019 11.20

Vastuullisuus Valio brändin ytimessä TEHTÄVÄNI VALIOLLA Vastaan Valion brändiportfoliosta ja vastuullisuudesta Valioryhmässä.

Toimin matriisissa eli teen yhteis­ työtä Valion eri toimintojen sekä maaorganisaatioiden kanssa. Tii­ miini kuuluu Consumer Insight -yksikkö sekä graafinen pakkaussuunnittelu.

VASTUULLISUUS KAIKESSA TEKEMISESSÄ Vastuullinen toiminta on aina ollut tärkeä osa valiolaista työntekoa tilalta kuluttajan ruokapöytään.

Vastuullisuus on arvoissamme ja keskeinen osa strategiaamme. Jatkossa haluamme viedä vastuul­li­ suuden vielä tiiviimmin brändin ja liiketoiminnan ytimeen. Tehtäväni on yhteistyössä valiolaisten kanssa miettiä, miten toimimme mahdollisimman kestävällä tavalla ja sovittaa yhteen omistajien, yrityksen sekä sidosryhmien tavoitteet ja toiveet.

Haluamme tunnistaa ne olen­naiset vastuullisuuden kehityskohteet, joilla erotumme kilpailijoista – emme siis tee sitä perustasoa, mitä kaikki muutkin, vaan aidosti halu­am­me vaikuttaa ja olla edelläkävijöitä.

Emme liioin syyllisty vastuullisuuspesuun, vaan tekemisen tulee olla aitoa ja luottamusta rakentavaa.

Näin Valio brändi kehittyy, ja parannamme tuotteidemme kilpailukykyä sekä haluttavuutta.

MISTÄ VASTUULLISUUDEN EDELLÄKÄVIJYYS RAKENTUU VALIO BRÄNDIIN? Brändin kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää sen tarkoituksen määrit­ tämistä: miksi olemme olemassa, mihin uskomme ja millaista maailmaa haluamme rakentaa. Brändin tulee seurata aikaansa ja tietää, mistä asioista asiakkaat ja kuluttajat ovat kiinnostuneita, mistä puhutaan ja mitä halutaan.

Tällä hetkellä ympäristöasiat ovat keskeisiä. Minua inspiroi valtavasti, että me Valiossa tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua.

Meillä on loistavat asiantuntijat ja teemme valtavasti töitä päästöjen vähentämiseksi ja hiilensidonnan lisäämiseksi sekä kehitämme kiertotaloutta ja ympäristöviisaita pak­ kauksia.

Hiilineutraali maito 2035 on yhteinen iso tavoitteemme, ja sen myötä olen päässyt perehtymään aivan uusiin asioihin, kuten hiiliviljelyyn, luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen, tuotantolaitoksiemme energialähteisiin ja logistiikan fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.

Uskon, että ruoan ilmastovaikutusten lisäksi alamme ymmärtää puhua myös ravitsemuksesta. Maito sopii monen tyyppiseen ilmastoystä­ välliseen ruokavalioon. Tässäkin meillä on parhaat asiantuntijat ottamaan kantaa, viemään keskustelua

oikeaan suuntaan ja ennen kaikkea kehittämään kestäviä sekä ravitsevia, hyvinvointia edistäviä tuotteita ja reseptejä.

Kuluttajat ovat kuudesti peräkkäin valinneet Valion Suomen vastuullisimmaksi yritykseksi. Merkittävinä kriteereinä ovat olleet eläinten hyvinvointi ja suomalainen puhdas maito. Nämä ovat kiistatta tulevaisuudessakin vastuullisen toimintamme kivijalka, josta kannattaa pitää kiinni.

PERHE JA VAPAA- AIKA Olen naimisissa, ja meillä on kolme aikuista lasta. Työpäivien jälkeen rentoudun juoksemalla metsäpoluilla tai käymällä kuntosalilla. Lisäksi harrastan vuoristovaellusta mieheni kanssa; jylhissä vuorissa on sielunmaisemani, jotain ihmeellisen maagista – yhtä aikaa rauhoittavaa mutta kuitenkin pelottavaa.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Valio Aura® juusto on ehdoton suosikkini ja sen maku on ainutlaatuista koko maailmassa. Minulla on eri­ tyinen tunneside Aura-juustoon, koska olen toiminut sen tuotepäällikkönä ja yhdessä tehtaanjohtaja Marko Palosaaren sekä Äänekosken tehtaan porukan kanssa olen kehittänyt ja lanseerannut Valio Aura® murun ja Valio Aura® goldin.

Silloin luotu mainonnan­konsepti ”Jotkut rakastaa, jotkut vihaa” toimii edelleen.

MAITO JA ME * 59

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 59

19.11.2019 11.20

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

ium Prem SUOJAUS

valk., vihreä, pun.

Halkaisija

280 mm

Rullan pituus

3600 m ja 4200 m

Vetolujuus

270 (280) kg

Leveys

1230 mm

Teknologia

Edge to Edge

• • • •

20 % enemmän metrejä rullassa Takuumitta 3600 m joka rullassa Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä Rullan loppumisen varoitusmerkki 70 m ennen rullan loppumista

Made in Italy

• •

TOIMII KAIKISSA KONEISSA

Laadukas verkko varmistaa onnistuneen käärinnän ja optimaalisen säilyvyyden. Tiiviin paalin aikaansaaminen vaatii verkolta huippuominaisuudet. Edge to Edge® -teknologia varmistaa, että verkko säilyttää aina oikean leveyden paalauksen aikana. Ainutlaatuiset mekaaniset ominaisuudet varmistavat paalien turvallisen siirtelyn ja säilyvyyden. Jokainen Novatex-rulla sisältää varmasti pakkauksessa ilmoitetun määrän verkkoa.

Paaleja per rulla 25 (+10 %)

Tikkatesti**

7

Paksuus

22 µ (micron)

Rullan pituus

1650 m

Teknologia

7-kerros

Leveydet

500, 750 mm

• • • •

Kantokahvat UV- Suoja

Kerroksia

valk., vihreä, musta

Värit Väri

n. 90

Pituus

1650 m

Novatex on vuonna 1977 perustettu italialainen käärinverkkojen valmistaja. Novatex-verkot ovat tunnettuja lujuudestaan, hyvästä levittyvyydestään ja laajoista testauksista eri koneilla.

Tuotannosta yli 70 % suuntautuu vientimarkkinoille. Tama-yhteistyön ansiosta Novatex-verkoissa käytetään Patentoitua Edge to Edge -teknologiaa. Novatex yhdessä Taman kanssa tuottavat yli 50 % maailman käärintäverkoista, yli 3 miljoona rullaa.

350 gr

Power XL -käärintämuovi

Paalin ilmatiiviys***

Winner-käärintäverkko

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

10% enemmän metrejä rullassa Vähemmän rullan vaihtoja Vähemmän pakkausjätettä Edullinen metrihinta

•

7-kerros teknologia antaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, mm. minimaalinen hapenläpäisy

Powersidontamuovi Väri

valkoinen

Rullan pituus

2000 m

Leveydet

1280 ja 1380 mm

Paksuus

16 µ (micron)

Teknologia

7-kerros

7KERROSTA

"Viiden tähden tuote!"

• • • •

• • • • • • •

Vaihtoehto käärintäverkolle Minimaalinen hapenläpäisy Helpompi kierrättää Ei jäädy kiinni rehuun

UV-Suoja Paremmat mekaaniset ominaisuudet Tarkemmat toleranssit Parempi happisulku Parempi liimautuvuus Premium-suorituskyky Markkinoiden vahvimmat tuotteet

Finnlacto Oy:n markkinoimat käärintämuovit valmistaa Aspla Sa, joka on osa Armando Alvarez groupia. Armando on yli 400 000 tonnin vuosituotannollaan maailman suurimpia muovin jalostajia. Maatalouskalvoissa yritys on maailman suurin.

Kaikki Power-käärintämuovit valmistetaan huippumodernilla 5- ja 7-kerros puhallustekniikalla. Monikerrosteknologia mahdollistaa juuri oikeiden ominaisuuksien sijoittamisen oikeisiin kohtiin. Näin varmistetaan, että kalvojen mekaaniset ja rehunsäilönnälliset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Kaikista Power-käärintäkalvoista on saatavilla viralliset EN-testitulokset.

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300

MAME0419_uusitaitto_18_5.indd 60

19.11.2019 11.20