Maito ja me 1/2022

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 1 — 2 0 2 2

LAADUKASTA SÄILÖREHUA KUSTANNUSTIETOISESTI LAITUMEN REHUT ERI RUOAN HUOLTOVARMUUS ELÄINRYHMILLE MAHDOLLISUUDET 54 26 22 MAITO JA ME_heidi.indd 1

11.2.2022 13.08

Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Lely Astronaut A5 -lypsyrobotissa yhdistyvät helppokäyttöisyys, korkea tuottavuus ja vakaa luotettavuus. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää robottilypsyn mahdollisuuksista ja järjestämme halutessasi yksityisesittelyn Astronaut A5 -tilalle.

Yhteystiedot: www.nhk.fi

MAITO JA ME_heidi.indd 2

11.2.2022 13.08

2 2 0 2 — 01

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a REHUNTUOTANTO

Pääkirjoitus……..…………..…........…...………04 Alkutuotantojohtaja...……...….…….…...…05 Uutiset.......………………………….....….........…06 Toimitusjohtajalta..................…...…….....…11 Tehokas rehuntuotanto...........................12 12

Onnistu säilörehussa....….........…..….....…18

34

Fiksut vinkit nurmenviljelyyn................20 Huoltovarmuutta elintarvikealalta......22 Eri eläinryhmillä eri rehuntarpeet........26 Uusi tukku Valio Aimo®.............................31 Tutkimuksen ja käytännön linkkinä......34 22

Hallituksen puheenvuoro....….............…37

50

Miten selvitä uupumuksesta?...............38 Työ kevyeksi.........................................……42 Nasevasti.....…......................................……43 Talous..….…........................................………45 Asiantuntija vastaa…..…..……......…………46 26

Eläinlääkäri vastaa..….......….....…..…..……47

54

Koneklinikka...…......................................…48 Turvepeltojen viljelysuositukset.......…50 Laitumen monet mahdollisuudet .......54 Uutta Valiolta….........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58 Valion ilmasto-ohjelma.........................…61

58

Me yrittäjät..………..............…...............……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 4.5.2022. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

31

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAITO JA ME_heidi.indd 3

11.2.2022 13.08

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Rehusta ratkaisuja

T

ulevan kasvukauden rehuntuotantoon on järkevää varautua vahvasti kustannusten hallinnan näkökulmasta. Nurmirehun laatu, määrä ja se, millaisilla tuotantokustannuksilla rehun tilalleen tuottaa, on kannattavuuden näkökulmasta oleellista.

Toisaalta on vältettävä tinkimistä väärissä kohdissa, esimerksi pellon peruskunnossa tai rehunsäilönnässä.

Rehuntuotannon teemaan keskittyvän numeron sivuilla 12–16 Juho Niemelä kertoo, millaisia ratkaisuja on tehnyt ensi kasvukauden nurmenviljelyyn säilörehun tuotantokustannuslaskennan perusteella. ”Tuotantokustannusten laskeminen osuuskunnan pienryhmässä avasi silmäni rehuntuotannon tehostamiselle.”

Säilörehun tuotantokustannusten laskeminen havainnollistaa nurmiviljelyn tehostamisen paikat, ja Nautasuomi Oy:n aluepäällikkö Tomi Karsikas sanoo, että laskelma on päätöksenteon apuväline.

Sen tehtävänä on herätellä, olisiko tilan rehuntuotannossa jotain, mitä voisi tehdä toisin.

Pyrimme Valio-ryhmässä kehittämään yhteistyökumppaneidemme kanssa sellaisia työkaluja tilojen käyttöön, jotka auttavat varmistamaan mahdollisimman taloudellisen maidontuotannon mahdollisuudet koko Suomessa.

Maitotilan kustannusten hurja nousu on tuonut tiloille lisää taloudellista tiukkuutta, ja osalla tiloista esimerkiksi lainan lyhennyksiä joudutaan siirtämään, kun rahat riittävät juuri juoksevien kulujen ja laskujen maksuun.

Uupuminen ja masentuneisuus saattavat hiipiä taloudellisten huolien ja muiden paineiden siivittäminä yrittäjän mieleen. Sivuilla 38–40 maitotilayrittäjät kertovat, miten ovat selättäneet vaikeita tilanteita ja luoneet valoa elämään.

Kevään energiaa ja onnea ensi kasvukauden rehunviljelyyn!

ANU ARTJOKI P äätoimittaja

04 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 4

11.2.2022 13.08

AJA

HT NKO

AIST

A

Huoltovarmuus on tärkeä osa vastuullisuutta

V

uosi 2022 käynnistyi kaksijakoiKansainvälisessä politiikassa suurvaltojen sissa tunnelmissa. Koronapanväliset jännitteet ovat kasvaneet ja epävarmuus demia ja maatalouden kustanlisääntynyt. Tämä voi johtaa odottamattomiin nuskriisin akuuttivaihe näyttäseurauksiin myös elintarvikesektorilla. Huoltovät jatkuvan ainakin alkuvuoden varmuus on asia, joka yleensä muistuu mieleen ajan. Toisaalta maitomarkkinoiden positiivinen vasta kun se on uhattuna. Maidontuotannon vire on jatkunut, ja maitotuotteiden kysynnän rooli suomalaisen huoltovarmuuden keskeisenä kasvu maailmalla jatkuu. pilarina on meille maitoketjussa työskenteleville selvää, mutTuottajahinnat nousivat EU:ssa ta yleistä tietoisuutta on syytä syksyn 2021 aikana nopeasti. Vastaavassa tilanteessa on aiemmin parantaa. ”Taloudellisesti nähty EU:n maitomäärien hallitHuoltovarmuuden ylläpitäsematonta kasvua. Tänä vuonna minen ei tapahdu itsestään. ja maailmanEU:n maitomäärän ennustetaan Rakennekehitys ja tilakoon poliittisesti kuitenkin kasvavan ainoastaan kasvu tuovat omat haasteensa epävarmoina 0,6 prosenttia. Tämä johtuu pitmyös kotimaiselle maidontuokälti tuotantopanosten voimaktannolle. Esimerkiksi polttoaikoina kaasta kallistumisesta ja ympäöljyä on mahdollista varastoida huoltoristörajoitteista. tilalla enintään 10 000 litraa varmuuden Maitokiintiöjärjestelmän päätennen kuin varastointi muuttyessä oli nähtävissä, että erilaiset tuu ilmoituksenmerkitys varaiseksi. ympäristörajoitteet tulevat hillitkorostuu.” semään tuotannon kasvua osassa KeskikokoiEU-maita. Näin on myös tapahsella kasvintunut. Irlannissa määräaikainen viljelytilalla tuo määrä nitraattiasetuksen poikkeus päättyi vuoden vaihteessa, ja sen mahriittää pitdollinen jatko varmistuu vasta maaliskuussa. kään, isolla kotieläintilalla Euroopan komission myöntämän poikkeussen sijaan ei. luvan ansiosta peltohehtaarille on mahdollista Jos koronakriisistä haluaa levittää enemmän typpeä karjanlannassa kuin nostaa esille jotain positiivista, nitraattiasetuksen sallima enimmäismäärä, se on edesauttanut valmiuksien 170 kiloa. Poikkeuksia on käytössä keskeisissä kehittymistä mahdollisten tulevien poikkeustilanteiden varalle. maidontuottajamaissa kuten Irlannissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Poikkeukset eivät tule I LKKA POHJAMO ilman ehtoja, mikä on tasapuolisen kilpailun A lkutuotanto­j ohtaja Valio Oy kannalta hyvä asia.

MAITO JA ME * 05

MAITO JA ME_heidi.indd 5

11.2.2022 13.08

VALIO OY

AN T TI KOTKA

UUTISET

Valion vastuullisuusohjelma uudistuu

M

aitotiloilla on tehty vuosikymmenten ajan määrätietoista ja hyvää työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nyt laajennamme vastuullisuusohjelman kattamaan eläinten hyvinvoinnin lisäksi laiduntamiseen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toimenpiteitä.

Mukana on monia tuttuja asioita ja myös uutta. Ajatuksena on, että jokainen tila voi valita toimenpiteiden joukosta itselleen sopivimLue ia mat. Toimet ovat uks e k ko m tamivapaaehtoisia ja n idu niistä maksetaan la ta s. 54! ses tiloille korvausta.

25 %

Jo yli 1 000 hiilijalanjälkeä laskettu

T

ähän mennessä jo noin neljännes valiolaisista maitotiloista on laskenut tuottamansa maidon hiilijalanjäljen Valio Carbo® ympäristölaskurin avulla. Laskurin löydät Valmasta!

Niko Vuorenmaa, Petteri Leskinen ja Reetta Tikanmäki luotsaavat kasvurahoituksen saanutta Oddlygood Globalia.

Oddlygood Globalille merkittävä kasvurahoitus Valio yhtiöitti Oddlygood™-tuotteiden liiketoiminnan keväällä 2021 ja jatkaa yhtiön pääomistajana. Ensimmäisellä rahoituskierroksella Mandatum Asset Management sijoittaa yhtiöön 25 miljoonaa euroa.

K

iinnostus kasvipohjaisia tuotteita kohtaan kasvaa maailmanlaajuisesti hengästyttävää tahtia, mikä näkyy meilläkin reippaasti kasvavana liikevaihtona. Kasvun edellytyksenä ovat maukkaat, toimivat tuotteet”, Oddlygood Globalin toimitusjohtaja Niko Vuorenmaa sanoo.

Oddlygood™-tuotteiden myynti on tuplaantunut vuosittain. Ruotsissa brändin myynti on kasvanut 131 prosenttia samanaikaisesti kun kaurapohjaisten, maitotuotteiden tapaan käytettävien tuotteiden kategoria kasvoi 12 prosenttia. Oddlygood™-tuotteita myydään tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin lisäksi Iso-Britanniassa, USA:ssa, Venäjällä ja Baltiassa. ”Tavoitteemme on kasvaa näillä markkinoilla ja laajentua samalla uusille alueille. Yhdessä Mandatumin kanssa otamme seuraavan kasvuloikan nykyisillä ja uusilla markkinoilla. Rahoituksen avulla pystymme nopeuttamaan kasvuamme ja saamme lisää tukea yhtiön ja liiketoiminnan kehittämiseen”, Vuorenmaa sanoo.

Sijoituksensa myötä Oddlygood Globaliin sijoittanut Mandatum Asset Management Private Equity tulee yhtiöön vähemmistöosakkaaksi.

06 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 6

11.2.2022 13.08

TUUKKA KIV IRAN TA

VALIO OY

UUTISET

Valio-maitoa keräilevät maidonkeräilyautot ovat liikenteessä 24/7 ja niillä ajetaan noin 290 000 kilometriä vuodessa. Yhteensä se tekee yli 20 miljoonaa kilometriä vuodessa.

Uusi biokaasulla kulkeva maitoauto starttasi Vuoden 2022 alusta Seinäjoen meijeriin on keräilty maitoa nesteytetyllä biokaasulla eli LBG:llä kulkevalla biokaasuautolla. Biokaasu pienentää maidon keräilyn hiilijalanjälkeä noin 90 prosenttia dieseliin verrattuna.

V

alion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä. Yksi monista keinoista päästä tavoitteeseen on pienentää kuljetuslogistiikan hiilijalanjälkeä. Valion tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2035 koko Valion käyttämä kuljetuskalusto kulkee uusiutuvilla polttoaineilla kuten biokaasulla, uusiutuvalla dieselillä, vedyllä tai sähköllä.

Tällä hetkellä Valiolla on viisi biokaasulla kulkevaa maidon keräilyautoa, joista neljä kulkee kotien ja teollisuuden jätteistä tehdyllä nesteytetyllä biokaasulla. Yksi autoista kulkee paineistetulla lantabiokaasulla ja tankkaa Vuorenmaan maitotilalla Haapavedellä. Valion käyttämät keräilyautot vaihdetaan 2–3 vuoden välein, joten nopeakin muutos ympäristöystävällisempään kuljetuskalustoon on mahdollista.

Tutustu Valio Carbo® nurmisiemenseosten valikoimaan Valman Valio Artturi® -osiossa ja tilaa siemenet Valmakaupasta.

Tutustu Valio Carbo® nurmisiemenseoksiin!

V

alio Carbo® nurmisiemenseoksiin on valittu monipuolisesti runsaan ja laadukkaan sadon tuottavia kasvilajeja ja -lajikkeita. Seokset on suunniteltu tuottamaan hyvin sulavaa, maistuvaa ja ruokintaarvoiltaan hyvää nurmirehua.

• Hyvä ja laadukas sato • Sadontuottokykyä vaihtelevissakin kasvukauden olosuhteissa • Monilajiset siemenseokset • Hiiltä sitovia nurmikasvilajeja, joiden juuret kasvavat eri syvyyksissä • Seokset soveltuvat hiiliviljelyyn

Uusi tukku sai nimekseen Valio Aimo®

V

alio Aimo® tukku palvelee ravintoloita, hotelleja, catering- ja pitopalveluja, leipomoita sekä julkishallinnon ja teollisuuden asiakkaita ympäri Suomen. Tukkurilta saa aimo annoksen kaikkea, mitä ammattikeittiössä tarvitaan – tuoreista elintarvikkeista lautasliinoihin.

MAITO JA ME * 07

MAITO JA ME_heidi.indd 7

11.2.2022 13.08

UUTISET PIA REIT TI

Nimityksiä Valion alkutuotannossa MMM, agronomi Sanna Nokka on aloittanut Valion alkutuotannon kehityspäällikkönä. Sanna on toiminut ProAgrialla 22 vuoden ajan erilaisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä sekä Hämeen ammattikorkeakoulun lehtorina syksyllä 2021.

Eläinlääkäri Hanna Castro on aloittanut Valion alkutuotannon kehityspäällikkönä. Hanna on toiminut aiemmin tutkijana Helsingin yliopistossa, Maitohygienialiiton toiminnanjohtajana ja Walter Ehrström -säätiön asiamiehenä. Castro väittelee eläinlääketieteen tohtoriksi maaliskuussa 2022.

Kehityspäällikkö Heidi Huttunen siirtyi marraskuussa uusiin työtehtäviin Valion ulkopuolelle ja alkutuotannon pitkäaikainen neuvontapäällikkö Esa Manninen jää eläkkeelle keväällä 2022. Lue Esan haastattelu sivulta 34.

@reitin_maitotila Pikkuteinit #reitinmaitotila #valiomaitoa

Parhaat merkit

POIKIMAHALVAUSRISKIN PIENENTÄMISEEN

Erityisravinnoksi tarkoitettu täydennysrehu lehmille

Turvallinen Yksi 200 g bolus sisältää 45 g kalsiumia, josta 34 g kalsium­ kloridista ja 11 g kalsium­ sulfaatista

VALMA Calcium Bolus on pinnoi­ tettu rasvakalvolla, joka suojaa ruokatorvea ja etumahojen limakalvoja ärsytykseltä.

Nopea vaikutus VALMA Calcium Bolus liukenee nopeasti ja imeytyy tehokkaasti lehmän verenkiertoon nostaen veren kalsiumpitoisuutta.

Kahden kalsiumlähteen ansiosta tuote on sekä nopea että pitkä­ vaikutteinen.

Kustannuksia ja ympäristöä säästävät pakkaukset tilojen tarpeisiin: 2 x 200 g ja 100 x 200 g

MYYNTI: VALMAKAUPAT

MAITO JA ME_heidi.indd 8

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät.

Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

Premium-luokan KEW Plus LongLine rullapeti on sijoitus lehmän mukavuuteen ja tuottavuuteen.

Kolmikerroksinen matto on helppo asentaa ja on käytössä pehmeä ja vakaa.

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi

11.2.2022 13.08

HÅKAN MAT TJUSIN KOTIALBUMI

VA PA A L L A

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­kassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

Soittaessa muu unohtuu Musiikki tuo vastapainoa maitotilayrittäjä Håkan Mattjusin, 62, arkeen.

M

usiikki on ollut minulle tärkeää pienestä pitäen. Aloin soittaa 10-vuotiaana, tarkalleen ottaen tammikuussa 1970. Saksofoni on aina ollut instrumenttini. Pääasiassa soitan alttosaksofonia, mutta myös tenori- ja sopraanosaksofonia sekä big bandeissa baritonisaksofonia.

Omaa yhtyettä minulla ei ole, mutta olen soittanut big bandeissa kymmenen vuotta ja erilaisissa puhallinorkestereissa jo neljäkymmentä vuotta. Viimeisten kymmenen vuoden ajan olen soittanut enimmäkseen soolokeikkoja erilaisissa tilaisuuksissa, seurakunnassa tai vaikkapa syntymäpäivillä. On hienoa olla mukana ihmisten tärkeissä hetkissä. Konsertit ovat vieneet myös Ahvenanmaalle ja Gotlantiin.

Useimmiten soitan iltaisin ja viikonloppuisin.

Se on minulle eräänlaista meditaatiota. Kun soitan, keskityn vain musiikkiin ja muut ajatukset jäävät taustalle. Kun minua pyydetään soittamaan esimerkiksi häihin tai hautajaisiin, harjoittelen vähintään kahdesti viikossa.

Musiikki on antanut minulle paljon. Olen vuosien varrella saanut tutustua monenlaisiin muusikoihin ja päässyt soittamaan erilaisille yleisöille, esimerkiksi Valion toimitusjohtaja Annikka Hurmeelle Purmogårdenissa. Oli myös hienoa päästä opiskelemaan big band -muusikon koulutusohjelmaan aikuisiällä, jossa meitä opettivat taitavat muusikot muun muassa Umo Jazz Orchestran riveistä.”

kit

co.fi

MAITO JA ME * 09

MAITO JA ME_heidi.indd 9

11.2.2022 13.08

Ruoki pitoisuuksia

Suomen parhaat karjat syövät Lantmännen Agron rehuja Benemilk®-rehut nostavat eniten maidon rasvapitoisuutta, ja ne parantavat rehuhyötysuhdetta jopa yli 10 prosenttia. Maituri 14 000 -rehut ovat oikea valinta, kun tavoitteena on huipputuotos korkeilla pitoisuuksilla. Opti 22 E sekä Opti 26 E tuovat pitoisuusrehujen tehon Opti-sarjaan. Tervetuloa tyytyväisten käyttäjien laajaan joukkoon!

kauppa.lantmannenagro.fi MAITO JA ME_heidi.indd 10

11.2.2022 13.08

Päätehtävänä paras mahdollinen tuotto omistajille

V

uosi 2021 muistetaan koronasta, juoma korvapuusti ampaisi suursuosikiksi. Nyt maatalouden kustannuskriisistä etsimme sille lisätuotantokapasiteettia. ja ilmastokeskustelusta. Poikkeusoloista huolimatta menestyimme Maatalouden kustannuskriisi jatkuu ja muun niin uutuustuotteiden lanseeraukmuassa EU:n maataloustukiin liittyvät päätökset, sessa kuin yrityskaupoissa ja kumppanuuksissamkuten eläinpalkkiojärjestelmän uusiminen, vaikutme kotimaassa ja kansainvälisesti. tavat maatilojen arkeen. Kustannusnousu vaikuttaa myös Valion tuotannon kustannuksiin, sillä Onnistuimme tuloksemme osalta suunnitelmien mukaisesti ja pystyimme nostamaan tilitysolemme energiaintensiivinen teollinen toimija. hintaa osuuskunnille 2 senttiä Rahtikulujen nousu, konttien saatavuuspula ja korona tuovat litralta. Maksoimme myös lisähintaa ensimmäisen vuosipuolisähaasteita. liskon aikana vastaanotetulle Toisaalta maitomarkkinalla on tavanomaiselle maidolle 1,5 sentmyös mahdollisuuksia. Kysyntä ”Maidon kysyntä tiä litralta ja jälkitiliä 1,2 sentja tarjonta alkavat olla Eurooja tarjonta tiä litralta tammi-joulukuulta. passa tasapainossa ja maailmanLuomumaidolle lisähinta oli markkinahintojen odotetaan alkavat olla 0,5 senttiä litralta ja jälkitili pysyvän hyvällä tasolla. GlobaaEuroopassa saman verran. Lisäksi vuoden listi maidon kysyntä kasvaa etenpitkästä aikaa 2022 alusta nostimme maidon kin Aasiassa. Vaikka julkisen keskustelun perusteella voi herätä tilityshintaa 1 sentin tavanomaitasapainossa.” sesti tuotetulle maitolitralle. kysymys, onko maidolla tulevaisuutta, niin lukujen valossa voi Osuuskunnat päättävät tuottajahinnasta itsenäisesti. sanoa, että kyllä on.

Tänäkin vuonna päätehtävämHinnankorotukset ja jälkitili ovat hyvän me on saavuttaa tuotteillemme paras mahdollinen maitotuoton ansiota. Maitotuotto on kasvanut tuotto. Kaupalliset neuvottelut ovat osa Valion onnistuneen liiketoiminnan, tehokkuuden ja arkipäivää. Hinnan lisäksi vaakakupissa painavat säästötavoitteiden saavuttamisen myötä. Tilitysvolyymi ja valikoiman laajuus. Tuloksen ratkaisee hintamme kestää kansainvälisen vertailun ja olemnäiden yhtäaikainen onnistuminen ja tasapaino. me säilyttäneet lisäarvontuottokykymme haastaVahva brändi, uudistuminen, laatu ja toimiva vana aikana. Julkaisemme tarkemmat tiedot vuotilaus-toimitusprosessi ovat tekijöitä, joilla desta kevään tilinpäätöksessä. saamme asiakkaat ja kuluttajat valitsemaan Viime vuonna eteni myös moni muu asia: juuri meidän tuotteemme.

Heinon Tukku -yrityskauppa, aiesopimus lantaUutuudet ovat nyt kaupoissa, ja ostosbiokaasusta St1:n kanssa, Oddlygood Globalin koriin voi poimia esimerkiksi pizzaperjanyhtiöittäminen ja uuden kumppanin, Mandatum tain parasta juustoa tai kasvipohjaisen Asset Managementin, kanssa alkava Oddlygood™ruoanlaiton kulmakiviä. Suut saa makeaktuotteiston kansainvälisen kasvun vauhdittamisi leipoen mangonmakuisia herkkuja tai nen ovat kaikki osa strategiaamme. Kivijalkamme upottamalla lusikan herkkujogurttiin. Maito on loistava juoma niin maultaan kuin ravitovat edelleen maitotuotteet niin kotimarkkinoilla kuin viennissä. Lanseerasimme innovatiivisia semukseltaan. Kevään kunniaksi luvassa tuotteita ja kasvatimme markkinaosuuksiamme: on uudenlaista markkinointiviestintää myös maidon ympärillä.

Valio PROfeel® vanukkaat rikkoivat myyntiennätyksiä, ja viipalejuustojen markkinaosuus nousi ANNI KKA HURME edelleen. Valio Oltermanni Monterrey Jack yllätti Toimitusjohtaja Valio Oy suosiollaan ja Valio Oddlygood® Barista kaura-

MAITO JA ME_heidi.indd 11

11.2.2022 13.08

Kustannuslaskurilla tehokkaampaan rehuntuotantoon NIEMELÄN MAATALOUSYHTYMÄ TUOTTAA MAITOA TIIVIIN ASUTUKSEN KESKELLÄ, 30 KILOMETRIÄ HELSINGIN KESKUSTASTA. RAJOITETTU VILJELYALA EDELLYTTÄÄ REHUNTUOTANNON TEHOSTAMISTA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Juho Niemelä (vas.), Laura Nyholm ja Tomi Karsikas keskustelivat tammikuussa, kuinka Niemelän maitotilan rehukustannuksia voisi alentaa. Niemelä aikoo ainakin nopeuttaa nurmikiertoa ja monipuolistaa nurmiseoksia.

Tämä laidun on ensi kesänä syötössä kolmatta vuotta.

12 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 12

11.2.2022 13.08

NIEMELÄN MAATALOUSYHTYMÄ, TUUSULA Yrittäjät Eläimet Pelto

Jaakko (30) ja Juho (37) Niemelä. Sukupolvenvaihdos tehty vuonna 2015.

26 lehmää, rotuina ayrshire ja holstein, nuoria eläimiä 15.

Omaa peltoa 44 ha ja vuokrattua 40 ha. Nurmella 33 ha, laidunta 4 ha ja loput viljakasveilla.

Rehu Säilörehu paalataan omalla koneketjulla, karhotus ulkoistettu. Nurmien siemenseosta on monipuolistettu Valio Carbo® -seoksilla. Vilja puidaan ja kuivataan itse.

Navetta Parsinavetta, erillisruokinta ja kuivalanta.

Vahvuudet Hyvä yhteistyö eläinlääkärin ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Monipuolinen tilan tuotantorakenne: maito, vilja, metsä, koneurakointi ja hevosheinä.

MAITO JA ME * 13

MAITO JA ME_heidi.indd 13

11.2.2022 13.08

REH

U

OT NTU

ANT

O

MAATALOUSYRITTÄJÄ Juho Niemelä on aloittanut päivänsä normaaliin tapaan aamulypsyllä. Tuusulan Rusutjärvellä sijaitsevassa navetassa elelee 26 lehmää ja nuorkarja.

Juho Niemelä osti tilan vanhemmiltaan veljensä, Jaakko Niemelän, kanssa vuonna 2015. Maidontuotanto on pysynyt sukupolvenvaihdoksen jälkeen entisessä laajuudessaan.

Maidontuotannon laajentaminen on veljeksillä mielessä, mutta läheisen asutuksen tuomat haasteet kaavoituksen ja ympäristöluvan osalta ovat jarrutelleet laajentamissuunnitelmia. Tilalla onkin viime vuosina panostettu peltoviljelyn tehostamiseen. ”Haluamme parantaa nurmien satoa. Mitä pienemmältä pinta-alalta pystymme tuottamaan säilörehun, sitä enemmän peltoa jää myytävien satokasvien viljelyyn”, Juho linjaa.

Niemelässä viljellään 44 hehtaaria omia ja 40 hehtaaria vuokrapeltoja. Säilörehua korjataan 33 hehtaarin alalta. Laidunta on lisäksi neljä hehtaaria ja loput pelloista ovat viljalla.

Veljekset hakevat toimeentuloa myös tilan ulkopuolisista töistä.

Juho tekee koneurakointeja ja Jaakko on mukana avovaimonsa kasvinviljelytilan töissä. Maatalousyhtymä saa tuloja myös tilalta myytävästä viljasta ja hevosheinästä.

UUTTA OPPIA NURMIVILJELYYN Juho Niemelä on hakenut Osuuskunta Tuottajain Maidon pienryhmistä. Pari vuotta sitten pyörineessä pienryhmässä laskettiin säilörehun tuotantokustannus, mikä avasi Niemelän silmiä rehuntuotannon tehostamiselle. ”Säilörehun kuiva-ainekilon tuotantokustannukseksi tuli tuet mukaan luettuina 12,6 senttiä. Se on kelvollinen tulos, mutta satotasoa nostamalla olisi mahdollista päästä parempaankin”, Niemelä näkee.

Rehuntuotannon konekustannukset ovat tilalla hallinnassa. ”Meillä on oma koneketju paalisäilörehun korjuuseen. Samoilla koneilla urakoidaan paalauksia hevostiloille. Uusin traktorimme on jo 20 vuotta vanha. Koneita ostetaan vain tarpeeseen.”

Konekustannusten osuus kaikista tuotantokustannuksista oli 29 prosenttia, muuttuvien kustannusten kuten lannoitteiden ja polttoaineiden osuus 34 prosenttia, ja rakennusten sekä peltojen 17 prosenttia. Sopimuspeltoilta korjatun rehun kalleus laskelmassa yllätti Juho Niemelän. ”Sopimusaloilta korjattu rehu oli huomattavasti kalliimpaa kuin omilta pelloilta korjattu. Tämä johtuu sopimusalojen huonosta sadosta ja siitä, että tuet menevät maanomistajille. Olemmekin jättäneet sopimusalat nyt kokonaan pois.”

Viime vuoden kuivana kesänä Niemelät korjasivat säilörehunurmista keskimäärin kuuden tonnin hehtaarisadon. Parhaalta lohkolta, jossa oli myös sinimailasta, tuli reilun kahdeksan tonnin kuiva-ainesato. Huonoimman lohkon sato jäi neljään tonniin. Etelä-Suomen savimailla on Niemelän mukaan iso vaikutus satotasoon.

Säilörehu korjataan kolme kertaa kesässä, ja ensimmäinen sato menee kokonaisuudessaan lehmille. Toinen sato myydään pääasiassa hevosheinäksi, ja kolmas sato korjataan taas omien eläinten tarpeisiin.

Rehun määrä arvioidaan punnitsemalla paaleja traktorin etukuormaimen vaa’alla, laskemalla paalit ja määrittämällä rehun kuiva-ainepitoisuus.

14 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 14

11.2.2022 13.08

Paalisäilörehun tuotantokustannus Suomessa keskimäärin snt/kuiva-ainekilo Muuttuvat kustannukset (lannoitteet, siemenet, polttoaineet jne.)

Työkustannus Koneet ja urakointi Pelto ja rakennukset Yhteensä

6 3 6 4 19

Vähennettävä tukien osuus Tuotantokustannus yhteensä

7 12

Prosenttiosuus kustannuksista

31,5

16

Laskelman perustietoja:

31,5

21

• tehty Nautasuomi Oy:n laskurilla • 157 laskelmaa tavanomaisilta tiloilta • sato keskimäärin 7 000 kuiva-ainekiloa/ha • kuiva-ainetta keskimäärin 35 %

”Sopimusaloilta korjattu rehu oli huomattavasti kalliimpaa kuin omilta pelloilta korjattu.”

Laura Nyholm ja Juho Niemelä ottavat Valio Artturi® rehunäytteen ensimmäisen sadon paalierästä. Niemelän tilalla tehdään aina rehuanalyysi ennen kuin uusi paalierä otetaan syöttöön.

MAITO JA ME * 15

MAITO JA ME_heidi.indd 15

11.2.2022 13.08

REH

U

OT NTU

ANT

O

Nurmisatoja on lähdetty parantamaan monipuolistamalla siemenseosta. Viime vuonna parhaan sadon tuottaneella nurmilohkolla kasvaa timoteita, nurminataa, englanninraiheinää, sinimailasta, ruokonataa sekä valko- ja puna-apilaa. Nurmia täydennyskylvetään tarpeen mukaan. ”Lannoituksesta emme tingi. Ensimmäiselle sadolle annetaan maksimilannoitus, myös ensi keväänä. Nurmien kiertoa nopeutamme jatkossa. Nyt kasvussa on saattanut olla jopa viidennen vuoden nurmia.”

Säilörehun tuotantokustannusten laskemisessa oli apuna Atrian Nautasuomi Oy:n aluepäällikkö Tomi Karsikas, joka on suunnitellut rehun yksikkökustannuslaskurin. Laskuri on vapaasti käytettävissä atriatuottajat.fi-sivulta. Sieltä löytyy oma laskurinsa myös rehuviljan tuotantokustannuksen laskentaan. ”Tilan perustietojen, kuten lohkojen, rakennusten ja koneiden, syöttämisessä ohjelmaan menee oma aikansa, mutta sen jälkeen rehun hinta on helppo laskea vuosittain. Laskenta onnistuu parissa tunnissa”, Karsikas sanoo.

Kaikista laskurilla tehdyistä laskelmista Nautasuomi Oy tekee yhteenvedon, mikä kertoo säilörehun keskimääräisen tuotantokustannuksen koko maassa. Jokainen voi verrata omaa kustannusrakennettaan siihen. ”Laskelma on päätöksenteon apuväline ja sen tarkoituksena on herättää ajattelemaan, voisiko rehuntuotannossa tehdä jotain toisin.”

Uutena ominaisuutena säilörehun tuotantokustannuslaskuriin on tullut säilörehun hinnan muuttaminen rehuohran hinnaksi, jolloin säilörehun hinnan vertaaminen muihin rehuihin helpottuu. ”Esimerkiksi säilörehun keskimääräinen tuotantokustannus 12,7 senttiä kuiva-ainekilolta vastaa rehuohran hintana 129 euroa tonnilta”, Karsikas havainnollistaa.

MYÖS VALION ARTTURI® -PALVELUIDEN kehityspäällikkö Laura Nyholm kannustaa maitotiloja hyödyntämään rehun yksikkökustannuslaskuria. ”Kun kustannukset ja niiden jakautuminen ovat tiedossa, on huomattavasti helpompi päättää, kuinka rehuntuotantoa voisi tehostaa.

Laskurin käyttöönottoon saa halutessaan apua osuuskuntien Artturi®asiantuntijoilta”, Nyholm lupaa.

Nyholm pitää 12 sentin tuotantokustannusta säilörehun kuivaainekilolle realistisena tavoitteena kaikille tiloille.

Säilörehun kohtuullisten tuotantokustannusten lisäksi Niemelän tilalla on tavoitteena säilörehun hyvä laatu. Säännölliset Valio Artturi® -analyysit ovat siinä apuna. ”Ensimmäisen sadon osalta tavoittelemme D-arvoksi 700:aa. Korjuuaikanäytteet otamme aina omilta pelloiltamme ja seuraamme myös yleistä korjuuaikapalvelua”, Niemelä sanoo. ”Paaleista otamme rehunäytteet ennen kuin tuomme uutta rehuerää sisälle. Porakoneella kairaamiseen menee aika paljon aikaa, ja siihen pitäisikin löytää jokin helpompi konsti.”

ProAgria Etelä-Suomen asiantuntija tekee tilalle ruokintasuunnitelman muutaman kerran vuodessa. Erillisruokintaa säädetään tilan omin voimin seuraamalla jokaisen maitoerän analyysituloksia.

Niemelän navetassa jäädään vieraiden lähdettyä jännittyneinä odottamaan, saadaanko tilalle ensi toukokuussa historian ensimmäinen satatonnari. Juhlakahveihin on matkaa enää 3 000 litraa.

R t j l a

16 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 16

11.2.2022 13.08

SELVITÄ SÄILÖREHUKUSTANNUKSESI - SÄÄSTÄ SELVÄÄ RAHAA Ero samankokoisten tilojen rehukustannuksessa voi olla tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Omat tuotantokustannukset kannattaakin selvittää, sillä jo parin sentin muutoksen aikaansaaminen maksaa vaivan moninkertaisesti. Haluaisitko sinä säästää merkittävän summan rahaa kehittämällä rehustuksesi kannattavuutta?

ESIMERKKI

60 LEHMÄN MAITOTILA SÄÄSTÖÄ VUODESSA YLI 26 000 EUROA

REHUKUSTANNUS 16 SENTTIÄ/KGKA

REHUKUSTANNUS 8 SENTTIÄ/KGKA

Rehustuksen kannattavuuden kehittäminen on kehittyvän tilan toimintatapa. Nautasuomen asiakkuuspäälliköt auttavat säilörehun ja viljan tuotantokustannuksen selvittämisessä. Kustannuksen voit laskea myös itse tuotantokustannuslaskurilla: atriatuottajat.fi/palvelut-tuotannon-kehittamiseen

MAITO JA ME_heidi.indd 17

11.2.2022 13.08

REH

UN

TA TUO

NTO

A RJA S E P PÄ L Ä A I V- t u o t e k e h i t y s p ä ä l l i k k ö Eastman Chemical Company

Eihän säilörehu ole tilasi tuotannon pullonkaula?

S

SÄILÖREHUNTEOSSA PIENELLÄ LISÄPANOSTUKSELLA SAADAAN PALJON VASTINETTA TILAN KANNATTAVUUTEEN.

äilörehun laatu on keskeinen menestystekijä lypsykarjatilan talouden näkökulmasta. Sen tärkeys lähtee märehtijän biologiasta. Pötsi tarvitsee paljon kuitua toimiakseen optimaalisesti. Säilörehussa kuitu on maittavassa muodossa. Maittava säilörehu mahdollistaa väkirehun syöttämisen niin, ettei pötsin tasapaino horju. Lehmä pysyy terveenä ja tuottaa paljon maitoa, jossa rasvaja valkuaispitoisuudet ovat korkeat.

Hyvä säilörehu on samanaikaisesti lehmän terveys-, energia- ja valkuaisrehu. Säilörehunteon onnistumista voi pohtia muutaman peruskysymyksen avulla.

ONKO HYVÄÄ SÄILÖREHUA riittävästi? Joskus rehua voi olla varastossa paljon, muttei hyvää rehua ollenkaan. Yleisesti ottaen voisi sanoa, että Suomessa on harvoin pulaa säilörehusta, mutta hyvästä säilörehusta on pulaa joka vuosi.

Nurmen ensimmäisen korjuukerran sato on tuotantovaikutukseltaan parasta rehua. Lehmät syövät ensim-

mäisen korjuukerran satoa enemmän kuin samanlaista toisen tai kolmannen niittokerran satoa. Siksi tuotantopanokset kannattaa koh-

”Suomessa on harvoin pulaa säilörehusta, mutta hyvästä säilörehusta on pulaa joka vuosi.”

distaa ensimmäisen sadon määrän maksimointiin. Jos lannoitteista on niukkuutta, ne kannattaa kohdentaa hyville lohkoille, joissa on täystiheä nurmikasvusto. Rehunkorjuun ajoitus on tasapainoilua kasvavan mää-

rän ja laskevan sulavuuden välillä säätila huomioiden. Lypsykarjatilan nurmenviljelyssä tavoitteena on, ettei kasvustoa tarvitse päästää vanhaksi, jotta rehua saataisiin riittävästi.

ONKO LYPSYLEHMIEN SÄILÖREHU riittävän sulavaa ja energiapitoista?

Säilörehun heikko sulavuus on kaksiteräinen miekka: rehussa on vähemmän energiaa per suupala ja kaiken lisäksi lehmä syö vähemmän suupaloja, sillä huono sulavuus heikentää voimakkaasti myös rehun maittavuutta.

Usein huonosti sulavan rehun syynä on jokin epäonnistunut vaihe rehunkorjuussa. Niistä kannattaa ottaa opiksi, ja miettiä miten voidaan jatkossa välttää vastaavat epäonnistumiset. Ennakointikykyä kannattaa kehittää, ja todennäköisimpien riskien toteutumiseen voi yrittää varautua. Kuluvat osat voivat hajota, työntekijä sairastua tai muuta vastaavaa. Aikatauluun kannattaa jättää pelivaraa yllätysten varalle.

Ennakointi ja valmistautuminen säästävät päiviä kiireisenä rehunkorjuuaikana.

18 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 18

11.2.2022 13.08

Tarkastuslista Ajattele koko vuotta ja tilan kaikkia rehuja erikseen sekä millaisina yhdistelminä ne eläimille ruokitaan.

Onko hyvää säilörehua riittävästi?

• Joudutko ruokkimaan lypsylehmille laadultaan toisarvoisia rehuja?

• Onhan rehua vapaasti tarjolla koko ajan?

• Tapahtuuko säilönnässä hävikkiä, jota pienentämällä rehua olisi enemmän?

• Oletko varautunut katovuoteen, onko ylimääräistä rehua varastossa?

Onko lypsylehmille syötettävä säilörehu riittävän sulavaa ja energiapitoista?

• Se ratkaisee, mitä lopulta on ruokintapöydällä tarjolla.

• Hyvää ykkössatoa pitää saada paljon, jotta koko vuoden rehustus voi olla optimaalista.

• Toisaalta ensimmäisen sadon korjaaminen liian aikaisin voi jopa heikentää koko vuoden rehujen sulavuutta ykkössadon määrän ja osuuden jäädessä pieneksi. Siksi pitää tarkastella kokonaisuutta.

Onhan säilörehu maittavaa?

• Säilörehun syöntiä lisäävät rehun hyvä sulavuus ja säilönnänaikaisten muutosten minimointi käyttämällä säilönnässä muurahaishappoa ja esikuivaamalla rehu enintään 42 prosentin ka-pitoisuuteen.

• Vältä syöttämästä lämmennyttä tai pilaantunutta rehua edes pieniä määriä.

Optimaaliset korjuupäivät on hyvä hyödyntää korjaamalla lohkoja, joista saadaan paljon satoa varastoon tehokkaasti. Toissijaiset lohkot kannattaa kenties korjata eri yhteydessä ja eri eläimille, tai jopa murskata kasvusto, jos korjuu tulee kalliimmaksi kuin kasvuston arvo.

ONNISTUIHAN säilöntä, tulihan rehusta maittavaa? Vain syöty rehu voi tuottaa. Säilörehun maittavuus on parasta, kun säilönnän aikaiset muutokset ravintoaineissa minimoidaan.

Tähän tarvitaan oikeat säilöntämenetelmät ja tehokkaat säilöntäaineet.

Tehokas, nopea esikuivaus estää puristenestetappiot, edistää säilönnän onnistumista ja lisää myös rehunsyöntiä. Toisaalta liian kuiva rehu lisää tappioiden riskiä syöttövaiheessa.

Optimi kuiva-ainepitoisuus laakasiiloon tai aumaan säilöttävälle rehulle onkin noin 30–35 prosenttia. Esikuivauksen tehostamiseksi on tärkeää, että niittohetkellä pystykasvusto on kuiva. Karhojen on hyvä olla mahdollisimman levällään esikuivauksen ajan pinta-alan maksimoimiseksi.

Esikuivauksen aikana niitetyn nur-

men pitää kuivua. Jos näin ei tapahdu, tulee karho korjata pois pellolta mahdollisimman pian pilaantumisprosessien pysäyttämiseksi.

Säilöntöaineen muurahaishappo laskee rehun pH:n nopeasti. Tämä auttaa pysäyttämään valkuaisen hajoamisen ja haitallisten mikrobien toiminnan. Maitohappokäymisen avulla vastaavaan muutokseen pääseminen kestää vuorokausia, kun muurahaishappolisän vaikutus on välitön.

Lisäksi sokerit säästyvät, kun niitä ei kulu käymisreaktioissa. Sokereiden säästyminen parantaa suoraan rehun maittavuutta. Tutkimusten perusteella syönti on paras, kun säilörehun sokeripitoisuus on 110 g/kg ka.

Käymistuotteiden suuri määrä heikentää säilörehun syöntiä 2 kg ka/ vrk, eli tuorepainossa 4–10 kg lehmä/ vrk. Mitä vähemmän säilönnän aikana on tapahtunut mikrobitoiminnasta johtuvia muutoksia, sitä parempi on rehun maittavuus. Tämä on syytä muistaa vielä syöttövaiheessakin: mitä vähemmän rehussa on hiivoja, sitä hitaammin rehu lähtee pilaantumaan ja lämpenemään siilon avaamisen jälkeen.

Hyvä säilörehu lypsylehmien ruokintaan - D-arvo: 680–710 g/kg ka - Kuiva-aine: 300–400 g/kg - Säilöntälaatu: • ammoniakki: < 40 g/kg N • haihtuvat rasvahapot: < 10 g/kg ka • maito-ja muurahaishappo: 20–60 g/kg ka • sokerit: 50–150 g/kg ka

Katso vinkit rehun lämpenemisen estoon ja onnistuneeseen säilöntään Valman videokirjastosta Valio Artturi® -osiosta.

MAITO JA ME * 19

MAITO JA ME_heidi.indd 19

11.2.2022 13.08

REH

UN

TA TUO

NTO

Fiksut vinkit nurmenviljelyyn

TILAN TALOUDEN KANNALTA ON OLEELLISTA, ETTÄ NURMENVILJELY ON KUSTANNUSTEHOKASTA. NURMIKASVILAJIT VAIKUTTAVAT SADON MÄÄRÄÄN JA LAJIKKEET ENEMMÄNKIN LAATUUN, MIKA ISOLAHTI SANOO.

ONKO NURMISADON LAATU VAI MÄÄRÄ TÄRKEÄMPI, JA MITEN NE VARMISTETAAN? ”Tilan talouden kannalta sekä määrällä että laadulla on suuri merkitys, ja niihin vaikuttavat esimerkiksi lämpö, sadanta ja maalaji.

Tärkein tekijä, johon voi itse vaikuttaa, on pellon kasvukunto. Siitä huolehtiminen on viljelyn tärkeimpiä investointikohteita. Pellon rakenteellisiin ongelmiin, esimerkiksi toimimattomaan ojitukseen, tulee puuttua nopeasti. Kalkitusta voi siirtää vuodella, muttei enempää.

Jos pellon peruskunnossa ja -rakenteessa on ongelmia tai puutteita, kasvukauden olosuhteiden vaikutukset korostuvat. Toimiva ojitus, pellon tiivistymisen välttäminen ja maan pH:n pitäminen tavoitetasolla ovat sadontuottokyvyn näkökulmasta ratkaisevia tekijöitä. Laiminlyönnit perusasioissa johtavat siihen, että tuotantopanosten – esimerkiksi lannoituksen ja kasvinsuojelun – hyötyjä ei saada ulosmitattua. Tilanne on

sekä tilan talouden että ympäristön kannalta epäedullinen.

Nurmenviljelyssä tulee onnistua perustamisessa: Huolellisen perustamisen niksit ovat osin tilakohtainen asia, mutta suojakasvien käyttö on varmin tapa. Lannoituksella on suuri vaikutus sadon määrään ja laatuun.

BO R E A L / JA A N A S IN TO N E N

B

orealin nurmikasvilajikkeiden kasvinjalostajana pitkään työskennellyt Mika Isolahti pohtii, mitä ratkaisuja nurmikasvilajikkeista ja -viljelystä löytyy tilan kannattavuuden näkökulmasta kustannusten noustessa. Mihin kiinnittää erityisesti huomiota, jotta nurmisadon määrä ja laatu tulee maksimoitua?

T E K S T I A N U A R TJ O K I

Mika Isolahti valitsisi laidunsiemenseokseen säilörehuseosta vähemmän timoteita, mutta lisäisi nurminadan osuutta. Lisäksi hän ottaisi mukaan niittynurmikkaa, englannin raiheinää ja korvaisi puna-apilan valkoapilalla.

Kolmannen satovuoden jälkeen nurmien sadontuottokyky laskee, jolloin on viimeistään aloitettava täydennyskylvö. Lajikekokeissa nurmien satotaso laskee kolmannesta vuodesta eteenpäin, jolloin se on keskimäärin noin 20 prosenttia.”

MIHIN KIINNITTÄÄ HUOMIO NURMISADON LAATUUN LIITTYEN? ”Rehun laatu ratkaisee lopulta maidontuotannon kannattavuuden. Nurmisäilörehussa erityisesti sulavuuden eli D-arvon tulee olla kohdillaan, koska sen merkitys ruokinnassa on niin valtava. D-arvon optimaalinen vaihteluväli on kapea. Jos lehmän syömän säilörehukilon D-arvo laskee 10 grammaa, vähenee maitotuotos 0,5 kiloa päivässä, joka edelleen saadaan kompensoitua syöttämällä lehmälle kilo väkirehua. Vuositasolla koko karjaa kohden taloudelliset vaikutukset ovat jo todella suuria.* Sopivan D-arvon lisäksi karkearehun tulee sisältää riittävästi kuitua.

Suosisin viljelyssä lajikkeita, joiden laadunvaihtelut ovat hitaita.

Eri sadot poikkeavat laadullisesti toisistaan, ja niitä yhdistelemällä saadaan suunniteltua lehmille tasapainoinen dieetti. Onnistunnut säilöntä on edellytys sille, että rehu toimii ruokintapöydällä.”

MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT ENITEN SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUKSIIN? ”Säilörehun tuotantokustannuksista yli puolet on kiinteitä kustannuksia eli pellon, sitoutuneen pääoman sekä koneiden ja kaluston tuomia kuluja.

Koneita uusiessa on laskettava tarkasti, kannattaako niihin sitoa omaa pääomaa. Laskelmat saattavat osoittaa, ettei oman kaluston omistaminen ole järkevää.

20 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 20

11.2.2022 13.08

4 faktaa nurmenviljelyyn - älä tingi näistä!

Ykkössadon lannoitus • Panosta 1. sadon lannoitukseen. Se on määrällisesti ja laadullisesti tärkein ja korjataan yleensä parhaissa olosuhteissa.

• 2. ja 3. sadoille voi levittää lietelantaa.

• Pohdi riittääkö täydennykseen pelkkä typpi vai tarvitaanko myös kaliumia (reservikaliumin määrä selvillä), mikäli haetaan kustannussäästöä.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! KALSIUM-pasta

Perusparannustoimenpiteet • Kalkitusta tai ojituksen uusimista voit siirtää yhdellä vuodella, mutta korjaa heti heikot kohdat esim. ojituksessa.

Nurmien perustaminen • Varaudu tarvittaessa päivittämään suunnitelmiasi. Nurmien perustaminen ei aina onnistu optimaalisesti, ja näin kävi viime vuonna monella tilalla eteläisessä Suomessa.

• Jos perustaminen ei onnistunut, arvioi voiko tilanteen korjata täydennyskylvöllä vai onko lohkolle järkevää kylvää esimerkiksi kokoviljasäilörehu.

Korjuuaikanäytteet • Ota aktiivisesti korjuuaikanäytteitä ja varmista ykkössadon laatu mieluummin hieman aikaisella kuin myöhäisellä korjuulla.

• Huomioi, että korkeissa kasvukauden lämpötiloissa korjuuaikaennuste voi aliarvioida nurmien kehitysrytmiä, jolloin esim. 1. sadon D-arvot voivat jäädä tavoitteista.

Jos heikon satotason vuoksi joutuu vuokraamaan peltoa, on hyvä arvioida, olisiko kannattavampaa laittaa paukut peltojen peruskunnon parantamiseen, ja saada siten rehut pienemmältä pinta-alalta. Nämä asiat ovat tilakohtaisia, mutta niitä kannattaa miettiä tarkoin.

Maitotilayrittäjillä on paljon työtä. Jos töitä voi ulkoistaa, se vapauttaa omia voimavaroja tilan kannattavuuden kannalta muiden tärkeiden töiden hoitamiseen.” * Lähteenä Atrian aluepäällikkö Tomi Karsikkaan laskelmat ja materiaalit säilörehun tuotantokustannuksiin liittyen.

Katso vinkit nurmikasvilajikkeisiin liittyen Valman videokirjastosta Valio Artturi® -osiosta.

Lue pidempi artikkeli, jossa Isolahti pohtii nurmikasvilajeja ja -lajikkeita, nurmisiemenseoksen valintaa, nurmien monilajisuutta ja nurmipalkokasvien viljelyä: maitojame.fi/ruokinta

MAITO JA ME_heidi.indd 21

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

FOSFORI-pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

11.2.2022 13.08

ST

USS

A

N IN A KAV ERIN EN

HAA

EL AT T

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruokaalan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiöitä.

Valmiuspäällikkö Jyri Valmu kertoo, että valtioneuvosto linjaa huoltovarmuustoiminnan tavoitteet noin viiden vuoden välein. ”Huoltovarmuuskeskuksen strategia 2021–2023 on muotoiltu olemassa olevat haasteet huomioiden. Siinä kirkastettiin HVK:n roolia, määriteltiin sille kuuluvat tehtävät ja strategiset tavoitteet sekä arvioitiin, millaisia kyvykkyyksiä tarvitsemme tehtävämme toteuttamiseksi laadukkaasti.”

22 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 22

11.2.2022 13.08

Varautumissuunnittelu luo huoltovarmuudelle perustan LAAJA-ALAINEN YHTEISTYÖ SEKÄ JATKUVA KEHITTÄMINEN ON SUOMALAISELLE ELINTARVIKEALAN HUOLTOVARMUUSTYÖLLE OMINAISTA. MAITOTILOJENKIN ON JÄRKEVÄÄ VARAUTUA HÄIRIÖTILANTEISIIN, VALMIUSPÄÄLLIKKÖ JYRI VALMU SANOO.

V

alion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala jututtaa vuoden 2022 aluksi suomalaisen elintarvikealan huoltovarmuuden asiantuntijaa, Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteydessä toimivien elintarviketeollisuus- ja alkutuotantopoolien valmiuspäällikkö Jyri Valmua.

Maailman myllertäessä ja koronapandemian jatkuessa huoltovarmuus tuntuu ajankohtaisemmalta aiheelta kuin vähään aikaan.

Työtä tehdään tällä hetkellä haasteellisessa maailmassa.

T E K S T I A N U A R TJ O K I

Huoltovarmuus on hyvin laaja aihe, joten Kotala pyytää Valmua avaamaan termin lukijoille lyhyesti. ”Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista vakaviin häiriötilanteisiin ja jopa poikkeusoloihin”, valmiuspäällikkö aloittaa. ”Suomessa valtioneuvosto on asettanut keskeiseksi tavoitteeksi kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuuden turvaamisen, jotta väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet pystytään tyydyttämään myös poikkeusoloissa.”

Huoltovarmuus on jatkuvuudenhallintaa ja sen kehittämistä, ja työtä tehdään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisia unohtamatta. ”Suomessa on käytössä kokonaisturvallisuuden malli, jossa yhteiskunnan turvallisuusstrategia antaa perusteet julkisen ja yksityisen puolen varautumiseen. Organisaatiot ja yritykset ovat keskeisessä asemassa omassa varautumistyössään turvaamassa huoltovarmuuttamme. Kansainvälisesti mallimme on ainutlaatuinen, ja sen yhtenä vahvuutena on yhteistyö eri tahojen välillä.”

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimii sektoreita ja pooleja, jotka muodostavat Huoltovarmuusorganisaation. Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotanto-,

elintarviketeollisuus- sekä kauppa ja jakelu -poolit. Sektorin ja poolien toimintaa ohjaa HVK:n Perustuotanto-osasto.

Jyri Valmu työskentelee elintarviketeollisuuspoolissa ja alkutuotantopoolissa, joiden tehtävänä on muun muassa pitää yllä ja kehittää elintarvikealan huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa omien toimialojensa yritysten ja organisaatioiden verkostossa.

HUOLTOVARMUUS perustuu varautumissuunnitteluun, ja Kotala nostaa esiin parin vuoden takaisen vessapaperin hamstrausaallon koronapandemian alettua. ”Samankaltainen lievä panikoituminen olisi voinut kohdistua myös elintarvikkeisiin, jos emme olisi pystyneet vastaamaan kulutuspiikkiin niin tehokkaasti”, Kotala pohtii.

Valmu vahvistaa, että elintarviketeollisuuden yrityksillä oli hyvä valmius ja keinovalikoima reagoida tilanteisiin nopeasti. ”Pystyttiin kommunikoimaan koko arvoketjun läpi ja tekemään tarvittavat päätökset nopeasti”, Valmu kertoo.

Elintarvikeyrityksissä tavoitteena on ylläpitää monipuolista tuotantoa, mutta vakavissa kriisitilanteissa niillä tulee olla kyky sopeuttaa toimintaansa ja arvioida, koska tuotantoa painotetaan enemmän volyymituotteisiin.

MAITO JA ME * 23

MAITO JA ME_heidi.indd 23

11.2.2022 13.09

PEKKA RO USI

Esa Kotala kertoo Valion huoltovarmuustyöstä, jota tehdään myös maatalousalan toimijoiden kesken. ”Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa selvitimme muun muassa miten maidontuotannossa varmistaisimme lypsykoneiden osien saatavuutta kriisitilanteissa. Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit -oppaan voi lukea Luken verkkosivuilta Jukuri-julkaisuarkistosta.”

”Edellä mainittu supistetun valikoiman periaate on ollut käytössä vuodesta 2015. Maamme ruokahuollon huoltovarmuuden näkökulmasta pidän myös tärkeänä, että alkutuotannossamme on mahdollisimman monipuolinen tuotantosuuntien rakenne”, Valmu toteaa. ”Nautapuoli on toki siinä suhteessa vähiten haavoittuva muun muassa nurmen ansiosta”, Kotala muistuttaa.

ELINTARVIKESEKTORIN rakennemuutos on vähentänyt yrityksissä tuotantolaitosten määrää ja kasvattanut niiden kokoa. Valiolla on tuotantoa ympäri Suomen, ja Kotalan mukaan se tuo tehokkuuden maksimointiin haasteita, mutta miten Valmu näkee asian? ”Valion tuotantorakenteen malli tukee huoltovarmuutta, koska tuotantoa voidaan kriisitilanteissa jopa siirtää toiseen yksikköön eri paikkakunnalle, jos esimerkiksi veden tai energian saantiin tulisi alueellisia vakavia ongelmia. Uskon, että koronapandemian aikana hajautettu tuotantomalli on helpottanut myös työvoiman saatavuutta.”

Huoltovarmuuskeskus selvittää parhaillaan keskitetyn ja hajautetun mallin etuja ja haittoja kaupan ja

jakelun osalta. Tätä selvitystä Valiokin voi halutessaan hyödyntää. ”Laadimme Huoltovarmuusorganisaatiossa runsaasti materiaaleja, oppaita, tutkimuksia ja tarjoamme koulutusta, joita yritykset voivat

”Huoltovarmuuskysymykset ovat todella merkittäviä, ja ne tulee pystyä ratkaisemaan yhteiskunnallisesti.”

hyödyntää jatkuvuudenhallinnan suunnittelussaan.”

Seuraavaksi Kotala nostaa keskusteluun saatavuusongelmat.

”Olen kuullut, että esimerkiksi metalliteollisuuden alihankkija joutui hommaamaan tarvitsemiaan komponentteja ostamalla 300 pesukonetta, joista sai ne irrotettua”, Kotala kertoo. ”Pitäisikö tuotantoa siirtää länsimaihin takaisin – toimiiko kansainvälinen työnjako jatkossakin?”

Valmun mukaan esimerkiksi suojavarusteiden osalta pystyttiin tuotantoa melko nopeasti kasvattamaan Suomessa, kun hyllyt tyhjenivät ja saatavuus oli heikko Covid-19-pandemian alkuvaiheessa. ”Tiettyjä lainalaisuuksia tulee vastaan, eli mitä panoksia pystymme tuottamaan itse kansallisen kilpailukykymme turvaamisen näkökulmasta. Asiaa on hyvä pohtia tarkoin elintarvikeketjussakin, jossa esimerkkejä kriittisistä panoksista ovat pakkausmateriaalit sekä apu- ja lisäaineet.”

Valmun mukaan on tärkeää hoitaa kansainvälistä yhteistyötä niin, että toimituskanavat pysyvät auki ja saatavuusongelmat voidaan sopimusteknisesti minimoida.

KOTALAN mielestä huoltovarmuudesta ei ole juuri keskusteltu Suomen EU-jäsenyyden alun jälkeen ennen Covid-19-pandemiaa. Nyt hänen mielestään on paikka keskustelulle. ”Omavaraisuuden merkitystä on syytä kirkastaa, ja huoltovarmuuden eteen tehty hyvä työ on aika ajoin jäänyt huomaamatta. Uskon, että kansalaisille on avautunut uudella tavalla oman tuotantomme merkitys muutaman viime vuoden aikana”, Jyri Valmu toteaa. ”Alkutuotannon elinvoimaisuuden katoaminen vaikuttaa oleellisesti kansallisen varautumisen mahdollisuuksiin. Jokainen voi miettiä, minkälaisia vaikutuksia ulkomailta tuotettaviin raaka-aineisiin ja valmisteisiin perustuva elintarvikehuolto aiheuttaisi häiriötilanteissa.

Huoltovarmuuskysymykset ovat todella merkittäviä, ja ne pitää pystyä ratkaisemaan yhteiskunnallisesti sekä varmistamaan, että omavaraisuutemme voisi jopa nykyisestään kasvaa.”

Kun puhutaan maitotiloista, Kotala kysyy mitä tiloilla tulisi huolto-

24 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 24

11.2.2022 13.09

varmuuden näkökulmasta ottaa huomioon? ”Tiedän, että tiloja hoitavat kovan luokan ammattilaiset, jotka tunnistavat ongelmat ja hakevat niihin aktiivisesti ratkaisuja. Viime vuosien aikana tilanteet ovat olleet hyvin haastavia ja monenlaisia asioita on jouduttu tiloilla varmasti miettimään.”

Valmu vinkkaa, että Huoltovarmuuskeskuksen ja MTK:n järjestämiin alkutuotannon varautumiskoulutuksiin kannattaisi osallistua. Niistä saa näkökulmaa tilatyöhön ja yksityiskohtaista opastusta, millaista varautumista tiloilla olisi järkevää tehdä. ”Tilojen merkitys elintarvikeketjussa on valtava, ja siksi alkutuotannossa olisi hyvä olla toimintoihin sopeutetut varautumissuunnitelmat.

Erilaisia uhkatilanteita voi käydä toki läpi mentaalisestikin”, Valmu muistuttaa. ”Verkostoituminen muiden toimijoiden ja kollegoiden kanssa auttaa varautumisessa ja tuo turvaa kriisitilanteissa.”

Kotala komppaa verkostoitumaan ja sanoo, että rakennemuutoksen ja tilakoon kasvun myötä tilojen riskinsietokyky on heikentynyt. Esimerkiksi työvoimapula saattaa kohdata tiloja kriisien seurauksena. ”Myös ilmastonmuutos ja säiden ääri-ilmiöt, ruokavalion muutokset kasvispainotteisempaan suuntaan sekä muut tekijät tulevaisuuteen liittyen tulisi tunnistaa ja arvioida niiden mahdolliset vaikutukset huoltovarmuuteen. Varautumissuunnittelu yhteistyössä Huoltovarmuusorganisaation, yritysten ja toimijoiden kesken on tässäkin tärkein ja ensisijainen väline.”

Lopuksi Valmu antaa kiitosta Valion työlle huoltovarmuuden kehittäjänä arvosanalla ”loistava”. ”Yritys on osallistunut aktiivisesti ja monipuolisesti varautumistyöhön ei vain elintarviketeollisuuden osalta, vaan myös esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyen. Lisäksi toimipaikkojen toimintaa kehittävät harjoitukset tukevat samalla kansallista elintarvikehuoltovarmuuttamme.”

”Huoltovarmuutemme on kehittynyt ja kasvanut nykyiselle tasolle Suomen historiassa muutaman kymmenen vuoden välein toistuneiden haastavien tilanteiden ansiosta.”

Huollon ja logistiikan moniottelija

J

yri Valmulla on 34-vuotinen historia Suomen puolustusvoimien palveluksessa. Upseerin työstä hän jäi eläkkeelle vuonna 2017. Logistiikkalaitoksen esikunnan sektorinjohtajana hänen vastuullaan oli koko puolustusvoimien ruokahuollon järjestelyt. Valmu kuvailee itseään sotatehtävien osalta huollon ja logistiikan kasvatiksi, ja koulutukseltaan hän on sotatieteiden maisteri. ”Yksi syy siihen, että aloitin Elintarviketeollisuusliitossa valmiuspäällikkönä vuonna 2018 juontaa juurensa aiempiin ruokahuoltoon ja huoltovarmuuteen liittyviin työtehtäviini puolustusvoimissa. Enkä ole ollenkaan pahoillani, että päädyin valmiuspäälliköksi.”

Kun Valmu on vapaalla, hän tykkää työn vastapainona liikkua eri lajien parissa. Seuraavaksi suunnitelmissa on tutustua laskuvarjohyppyyn. Kevään lähestyessä Valmu odottaa veneilykautta, ja kesällä puuhastelu mökillä ottaa oman aikansa.

Valmun perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi chihuahuaa.

Tyttäret ovat rakentaneet jo jonkin aikaa omaa elämäänsä pääkaupunkiseudulla.

Valion tuotteista Valmun jääkaapista löytyy aina turkkilaista luomujogurttia, josta hän tekee smoothieita ja mangolassia tai syö joko marjojen tai hillon kera. ”Joulun aikaan toiseksi kestosuosikikseni nousi Valio Kiehu®, joka on erinomainen innovaatio puuron pohjaanpolttajan näkökulmasta”, Valmu hymyilee.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan voit tutustua osoitteessa www.turvallisuuskomitea.fi

MAITO JA ME * 25

MAITO JA ME_heidi.indd 25

11.2.2022 13.09

REH

UN

TA TUO

NTO

SINI KUIRI Erityisasiantuntija, lypsykarjan ruokinta ProAgria Etelä-Pohjanmaa

S A R I VA L L I N H O V I Erityisasiantuntija, kasvintuotanto, nurmi ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Suunnitelmallisuutta karkearehun tuotantoon MAITOTILALLA TARVITAAN HUIPPULAATUISEN SÄILÖREHUN OHELLA MYÖS HEIKOMMIN SULAVIA KARKEAREHUJA, KOSKA ERI ELÄINRYHMILLÄ ON ERILAISET RAVITSEMUKSELLISET TARPEET.

V

alman rehunäytetulosten säilörehun laadun tavoitearvot kertovat, millaista säilörehua lypsävät lehmät tarvitsevat. Samat tavoitearvot pätevät nuorille, vielä voimakkaan kasvun vaiheessa oleville hiehoille sekä lihanaudoille.

Hiehojen voimakkaan kasvun vaihe päättyy noin kahdeksan kuukauden iässä, minkä jälkeen energiansaantia on tarpeen hillitä, etteivät hiehot ala rasvoittumaan. Sopiva energiamäärä on noin 10 MJ/kg ka.

Se, missä iässä hiehojen rasvoittuminen alkaa, vaihtelee jonkin verran karjojen välillä. Tiineillä hiehoilla energiantarve vähenee entisestään ja on käytännössä lähellä ummessaolevien lehmien energiantarvetta.

Tämän vuoksi hyvin sulavan säilörehun lisäksi käytettävissä tulisi olla myös niukemmin energiaa ja enemmän kuitua sisältäviä karkearehuja.

Ruokinnan energiapitoisuuden laimentamiseen voi käyttää myös olkea tai kuivaa heinää. Näiden on oltava hygieeniseltä laadultaan moitteettomia. Heinän rehuarvoissa on vaihtelua, joten myös niiden analysointi on tärkeää.

KOKOVILJASÄILÖREHU on hyvä vaihtoehto hiehojen ja ummessaolevien lehmien ruokintaan. Rehu korjataan tyypillisesti taikinatuleentumisvaiheessa, jonka lopussa myös satomäärä on suurin. Kun rehu

”Käytetyt kasvilajit vaikuttavat kokoviljasäilörehun rehuarvoihin, jotka selviävät vain rehuanalyysin kautta.”

korjataan vihanta-asteella, saavutetaan hyvät rehuarvot, mutta satomäärä jää pienemmäksi kuin kokoviljaksi tehdessä. Energiapitoisuus jää kokoviljasäilörehua matalammaksi silloin, kun vilja korjataan

tähkälle tai röyhylle tulon ja maitotuleentumisen välimaastossa. Tällöin jyvät eivät ole vielä täyttyneet, mutta korsi alkaa muuttua oljeksi.

Korjuuaika määrittyykin sen mukaan, onko tavoitteena syöttää kokoviljaa pelkästään ns. pötsin täytteenä vai myös lypsäville lehmille. Kokoviljasäilörehussa on tyypillisesti nurmisäilörehua vähemmän raakavalkuaista, mikä on hyvä huomioida ruokinnan lisävalkuaisen tarpeessa. Käytetyt kasvilajit vaikuttavat paljon kokoviljasäilörehun rehuarvoihin, jotka selviävät vain rehuanalyysin kautta.

SOPIVA KIVENNÄISPITOISUUS karkearehussa on tärkeää varsinkin ummessaoleville lehmille, jotta pystytään ennaltaehkäisemään muun muassa kalsiumaineenvaihdunnan häiriöitä ja ketoosia.

Merkittävissä määrin palkokasveja sisältävissä säilörehuissa kalsiumin määrä nousee helposti liian suureksi. Ummessaolevilla lehmillä kalsiumin saannin tulisi olla alle 5 g/kg ka (mielellään alle 4). Toinen kalsiumaineenvaihduntaan vaikuttava kivennäisaine on kalium, jota ummessaolevien lehmien rehussa

26 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 26

11.2.2022 13.09

KARKEAREHUJEN raaka-ainenäytteet antavat tärkeää tietoa sadon laadusta. Ensimmäisen sadon raakaainenäytteiden tulosten perusteella voidaan vielä säätää toisen ja mahdollisen kolmannen sadon korjuuajankohtaa, jotta saataisiin tuotettua sopiva määrä karjan tarpeita vastaavaa rehua. Kun raaka-ainenäytteistä otetaan myös kivennäisanalyysit, pystytään tekemään jo alkusyksystä päätöksiä mille eläinryhmille eri rehuerät syötetään ja missä järjestyksessä. Samalla voidaan suunnitella myös tarvittavien täydennysrehujen hankinta.

Kotoisten rehujen tuotantokustannukset kannattaa selvittää. Ne voi laskea joko asiantuntijan kanssa tai itse Minun maatilani -ohjelmiston KasviKat€-laskurin avulla. Tulosten perusteella löydetään kehittämistoimenpiteet, joiden avulla saadaan jatkossa tuotettua hyvälaatuista säilörehua mahdollisimman järkevällä tuotantokustannuksella. Kotoisten rehujen hintaa voi hyödyntää myös ruokinnansuunnittelussa, jolloin löydetään taloudellisesti optimaalisin karjan ruokintavaihtoehto.

JAN N E V IIN AN EN

tulisi olla alle 20 g/kg ka (mielellään alle 15).

Jo viljelysuunnitelmaa tehdessä on tiedettävä, millaisia rehuja karja tarvitsee ja kuinka paljon. Eri eläinryhmien tarvitsemaa karkearehumäärää voi laskea eläinmäärän ja kuiva-ainesyönnin kautta. Tavoitteena on, että myös ummessaoleville lehmille ja nuorkarjalle pystytään tuottamaan sopivaa rehua koko vuoden tarpeisiin, muttei kuitenkaan ylen määrin liikaa. Onko rehujen varastointi mietitty eli onko siilotilaa riittävästi ja paaleille kätevä paikka ottaa ruokintaan? Kuinka paljon tuotetaan esimerkiksi kokoviljasäilörehua nurmien uudistamisen kautta? Onko ruokinnassa käytettävissä olkea, ja pystytäänkö sitä myös käytännössä hyödyntämään ruokinnassa helposti ja hygieenisesti?

Viljelysuunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon myös karjanlannan käyttö ja kasvinsuojeluaineiden käyttörajoitukset.

Rehumailasella on hyvien ruokintaominaisuuksien lisäksi voimakas juuristo ja typensidontakyky.

Riittääkö aika, jos laajennan kasvilajivalikoimaa?

K

un suunnittelee kasvilajivalikoiman laajentamista, on hyvä miettiä, riittääkö kasvukaudella aika eri kasvilajien optimaaliseen korjuuseen eri eläinryhmien tarpeiden mukaisesti.

Kuvitteellisella tilalla Keski-Suomessa esimerkiksi vihantaviljan korjuuaika on 5–6 viikkoa kylvöstä, joten sen pystyy sovittamaan melko hyvin toisen säilörehunkorjuun yhteyteen kylvöä myöhästyttämällä.

Kevätruisvehnän korjuu kokoviljasäilörehuksi ajoittuu noin 90 päivään kylvöstä, joten myös sen pystyy korjaamaan toisen rehunteon yhteydessä, jos nurmen korjuuta on mahdollista viivästyttää. Kaikkia lajeja ei kannata ottaa viljelyyn, jos mielii kesän mittaan hieman hengähtääkin, kuten kuvitteellisen tilan kasvukauden työaikataulusta näkee. Lisäksi pitää huomioida myös laidunnurmien kierto ja hoito. Työaikataulussa ei ole huomioitu muokkaustöitä eikä kasvinsuojelutoimenpiteitä.

PVM

KASVUKAUDEN TYÖAIKATAULU

25.4.

1.5.

1.6.

5.6.

10.6.

12.6.

20.6.

30.6.

1.7.

10.7.

15.7.

25.7.

26.7.

27.7.

30.7.

31.7.

1.8.

10.8.

15.8.

1.9.

10.9.

20.9.

Syysviljojen ja nurmien lannoitukset Kevätviljojen kylvö alkaa Syysrukiin korjuu vihantasäilörehuksi Vihansäilörehuksi korjattujen lohkojen kylvö 1. nurmisäilörehun korjuu Nurmien toinen lannoitus Syysviljojen matalan D-arvon korjuu Säilörehunurmien matalan D-arvon korjuu Kevätviljan korjuu vihantasäilörehuksi Syysvehnän korjuu kokoviljaksi Kevätviljojen matalan D-arvon korjuu 2. nurmisäilörehun korjuu Nurmien kolmas lannoitus Palkokasvisäilörehujen korjuu Kevätruisvehnän taikinatuleentumisasteen korjuu Tuoreviljojen puinnit, kokoviljasäilörehujen korjuu Odelmien virkistyslannoitus Kuivattavien viljojen puinnit ja olkien korjuu Syysrukiin kylvö Syysvehnän kylvö 3. nurmisäilörehun korjuu Vihanta- ja kokoviljojen odelmien korjuu

MAITO JA ME * 27

MAITO JA ME_heidi.indd 27

11.2.2022 13.09

Täsmärehulla terveyttä ANSSI JA SAARA VIRTALAN TILALLA SOINISSA ON KEHITETTY SÄILÖREHUN TUOTANTOA ASIANTUNTIJAN OPASTUKSELLA.

V

SEOSREHUN KUITUPITOISUUTTA päädyttiin nostamaan ruokintaasiantuntijan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, sillä kuitu tukee eläinten hyvinvointia. ”Otimme uusia lajeja ja lajikkeita mukaan siemenseokseen. Nyt seoksessa on kolmea timoteilajiketta, kahta englanninraiheinälajiketta, nurminataa ja ruokonataa. Ruoko-

nata ja nopeasti kasvava Grindstadtimotei tuovat kuitua seokseen.”

Lehmille syötetään kaikkien kolmen sadon säilörehua. D-arvotavoitteena lehmien rehulle on 670–700.

Lehmien seosrehuun lisätään murskesäilötyn viljan lisäksi rypsirouhetta ja kivennäisiä.

BO R E A L

irtalan kahden lypsyrobotin ja reilun 120 lehmän maitotilalla on viimeisten vuosien aikana tarkennettu säilörehun tuotantoa eri eläinryhmille sopivaksi. Samalla kustannustehokkuus on parantunut.

Tilalla on nyt seitsemän laakasiiloa, mikä antaa mahdollisuuden säilöä erilaiset rehuerät eri siiloihin.

Rehujen käyttö ja seosrehun teko onkin aikaisempaa joustavampaa. ”Säilömme jokaisen sadon omiin siiloihinsa. Hiehojen ja ummessa olevien hieman korsiintuneen rehun varastoimme omaan siiloonsa.

Tämän siilon pohjalle ajetaan lisäksi hieman olkea. Murskesäilötylle viljallekin on oma siilonsa”, Anssi Virtala kertoo. ”Otamme rehujen laatunäytteet syötettävistä siiloista vähintään kerran kuukaudessa. Käymme rehuanalyysit, ruokintasuunnitelmat ja koelypsytulokset ProAgrian asiantuntija Sini Kuirin kanssa läpi videopalaverissa kerran kuukaudessa. On todella hyvä, että ulkopuoliset silmät ovat koko ajan seuraamassa tuotantoa.”

TEKSTI MARKKU PULKKINEN

Virtalan nurmisiemenseoksessa on kolmea eri timoteilajiketta, kahta englanninraiheinälajiketta sekä nurmi- ja ruokonataa.

Kuvassa Uula-timoteitä.

Hiehoille ja umpilehmille tehdään vähäenergisempää rehua hieman normaalia myöhemmin niitetystä toisesta sadosta. Hiehojen ja umpilehmien seosrehuun lisätään hieman viljaa ja myös rypsirouhetta. ”Umpilehmien rehussa pitää olla riittävästi valkuaista, muuten ternimaidon vasta-ainepitoisuus laskee”, Virtala kertoo havainnoistaan.

Edellä mainituilla eväillä Virtalan tilalla on päästy reilun 11 000 kilon EKM-keskivuosituotokseen.

Säilörehun tuotantokustannukseksi tuet mukaan lukien on laskettu viime vuonna 16,6 senttiä kuivaainekilolta. Tavoitteena on päästä tulevina vuosina 8 000–10 000 kilon hehtaarisatoihin. Silloin nurmenviljelyalaa voisi pienentää ja osasta vuokrapelloista tai sopimusalasta luopua. Nyt tilalla kasvaa nurmea 110–130 hehtaarilla ja viljaa noin 70 hehtaarilla.

Avaimina hyvään satoon Virtala pitää sopivan siemenseoksen lisäksi maksimilannoitusta ja vuosittaisia täydennyskylvöjä. ”Nurmet perustan nykyisin ilman suojaviljaa. Lakoon mennyt suojavilja jätti perustettavaan nurmeen usein isoja aukkoja. Jatkossa saatamme taas koettaa kevyttä, murskeviljaksi korjattavaa suojaviljaa nurmen kylvön yhteydessä”, Anssi Virtala kertoo.

Kuluva vuosi tuo muutoksen rehunkorjuuseen. Ajosilppuri kävi liian kalliiksi ja työlääksi, kun konekimpasta putosi tiloja pois. Virtalat korjaavat jatkossa säilörehun toisen tilan kanssa kahdella noukinvaunulla.

Aikaisemmin siiloilta ei ole otettu korjuun yhteydessä raaka-ainenäytteitä, mutta tänä vuonna on tarkoitus ottaa korjuuaikanäytteiden lisäksi raaka-ainenäytteet niitetystä sadosta. ”Biologisella säilöntäaineella säilötyn rehun ammoniakkityppipitoisuus on välillä hieman noussut ja kokeilemmekin tulevana kesänä säilöntää myös hapolla.”

28 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 28

11.2.2022 13.09

MAITO JA ME_heidi.indd 29

11.2.2022 13.09

Hauska tukustua, olen Aimo.

Olen uusi tukku ruoan ammattilaisille. Valikoimani on nimeni veroinen. Puhun monen suulla, kun sanon, että palvelu on minulle kaiken A ja O – kirjaimet, jotka löytyvät tietysti uudesta nimestänikin. valioaimo.fi

MAITO JA ME_heidi.indd 30

11.2.2022 13.09

VA L

IO

Valio Aimo®, tukkukaupalla sinun VALIO OSTI HEINON TUKKU OY:N LIIKETOIMINNAN KESÄLLÄ 2021.

NYT UUSI TUKKUYRITYS SAI NIMEN VALIO AIMO®.

V

alio Aimo® palvelee HoReCa-alan toimijoita eli kahviloita, suurkeittiöitä, leipomoita, hotelleja, catering- ja pitopalveluja sekä julkishallinnon ja teollisuuden asiakkaita ympäri Suomen. Se tarjoaa ratkaisuja ja menestyksen aineksia ravintola-alan asiakkaille fine diningista kulmakuppilaan, Hangosta Nuorgamiin, avokadosta ateriakonseptiin.

TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

YRITYSKAUPAN taustalla oli halu olla entistä vahvemmin mukana kasvavassa HoReCa-markkinassa.

"Ammattikeittiöt, esimerkiksi monet sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat olleet Valion asiakkaita jo vuosikymmenten ajan. Heinon Tukun asiakaskuntaan taas on kuulunut ravintoloita ja kahviloita erityisesti pääkaupunkiseudulla" kertoo uuden tukkuliiketoiminnan johtaja Tuomas Sorri.

Heinon Tukku on nyt Valio Aimo® • liikevaihto normaaliolosuhteissa noin 240 miljoonaa euroa • 4 200 aktiivista toimitusasiakasta • yli 30 000 tuotetta ja 800 tavarantoimittajaa

”Tämän luokan yrityskauppa on aina pidemmän tähtäyksen investointi.”

• henkilöstöä 340 • markkinaosuus Suomen HoReCa-kaupasta 11 % (11/2021) • kaksi pikatukkua Helsingissä ja Vantaalla • toimitustukut Espoossa ja Kuopiossa

Korona-ajan rajoitukset ovat haastaneet ravintolaliiketoimintaa ennennäkemättömällä tavalla. Miksi yritysosto ajoitettiin juuri tähän hetkeen? ”Ajoitus ei tosiaan ole ollut helpoin mahdollinen. Kaupan valmis-

telu oli käynnissä, kun ensimmäiset koronarajoitukset iskivät päälle.

Tämän luokan yrityskauppa on kuitenkin aina pidemmän tähtäyksen investointi. Ravintola-alan haasteista huolimatta yritysosto on vaikuttanut jo nyt Valion liikevaihtoon positiivisesti. Tuloksellisesti olemme hyvässä vauhdissa, ja kaikki kulkee aivan suunnitellusti. Lisäksi ruokailu kodin ulkopuolella on pitkän ajan megatrendi, jossa haluamme ilman muuta olla mukana”, Tuomas Sorri sanoo.

VALIO JA AIMO ovat kummatkin etunimiä, ja sanana ”aimo” tarkoittaa runsasta ja hyvää. Toisaalta ”valio” ja ”aimo” merkitsevät myös mainiota ja laadukasta. Yrityskaupan myötä myös kaksi pääkaupunkiseudulla toimivaa entistä Heinon pikatukkua saa uuden nimen. ”Halusimme, että uudessa nimessä olisi jotain tuttua ja jotain uutta.

Hauska osa nimen tarinaa on, että asiakkaillemme nimi Aimo on jo ennestään tunnettu Heinon Tukun omasta tuotemerkistä”, Tuomas Sorri sanoo.

Nimen henkimää runsautta ja laatua nähdään Valio Aimo® tukun tuotevalikoimassa.

Heinon Tukun tuotevalikoima on ollut yksi laajimmista Suomen HoReCa-tukkumarkkinassa ja nyt MAITO JA ME * 31

MAITO JA ME_heidi.indd 31

11.2.2022 13.09

Yrityskaupalla haetaan kasvua HoReCa tukkumarkkinasta. Nyt olemme valmiita tarjoamaan asiakkaille yhdeltä luukulta kaiken mitä tarvitaan yhdistettynä alan parhaaseen asiakaskokemukseen, liiketoimintajohtaja Tuomas Sorri sanoo.

se laajenee entisestään. Palvelemme kattavasti kaikkia asiakasryhmiä ja avainasiakkaiden erityistoiveita.

Tavoitteemme on jatkossa, että valikoimamme koetaan kaikkein sopivimmaksi asiakkaillemme.

Samalla tunnistamme, että kotimaisten elintarvikkeiden arvostus on kasvanut viime vuosina, joten uskomme että tarjoamallemme tuotteistolle on kysyntää”, Sorri kertoo. ”Asiakkaamme tuntevat meidät toimitusvarmuudestamme ja joustavuudestamme. Näistä haluamme pitää kiinni myös jatkossa. Kun olemme paras mahdollinen kumppani, asiakkaat voivat keskittyä rakentamaan omaa kasvuaan ja tarjoilemaan Suomen parasta ruokaa.”

HORECA-ASIAKKAAT ovat ottaneet Valion ja Heinon tukun yhdistymisen tyytyväisinä vastaan.

Asiakkaita on pienemmistä ravintola-alan yrityksistä valtakunnallisiin ketjuihin.

”Ravintolaalan haasteista huolimatta yritysosto on vaikuttanut jo nyt Valion liikevaihtoon positiivisesti.”

"Valio on vahva kotimainen brändi, jolla on laatutuotteita sopivaan hintaan. Heinon Tukku puolestaan on pystynyt palvelemaan meitä joustavasti ja tehokkaasti varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Yhteistyön ansiosta olemme varmistaneet, että meidän toimipaikkojemme tuotteiden saatavuus ja palvelun taso pysyvät korkealla", kertoo Pauli Kouhia, NoHo Partnersin hankintajohtaja.

Yli 250 ravintolan ja toimipaikan NoHo Partners on tehnyt yhteistyötä sekä Valion että Heinon Tukun kanssa jo ennen yhdistymistä. Yhtiön pyörittämiin ravintoloihin kuuluvat muun muassa Friends & Brgrs sekä Classic American Diner -ketjut sekä ruokapaikkoja Rukan rinneravintola Ski Bistrosta Helsingin Savoyhin. ”Tervehdimme ilolla sitä, että markkinaan tulee uusi toimija, jolla on kuitenkin vahva historia ja kokemus taustalla. Kiinnostavaa on se, miten saadaan yhdistettyä Heinon asiakasläheinen palvelu Valion erittäin vahvaan logistiikkaosaamiseen. Yhdistyminen toivottavasti lisää myös kilpailua markkinassa, mikä on aina hyväksi.”

32 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 32

11.2.2022 13.09

Matka Heinosta Aimoksi 27.4.2021

Valio tiedottaa ostavansa Heinon Tukku Oy:n liiketoiminnan 30.6.2021

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV hyväksyy yrityskaupan Syksy 2021

Integraatio- ja yhdistämistoimet etenevät 19.1.2022

Valio Aimo® lanseerataan

VALIO AIMO® haluaa olla asiakkailleen asiantuntevin kumppani jatkossakin – ja joka päivä luottamuksen arvoinen. Se tarjoaa monipuolista palvelua hyvän ruoan ammattilaisille yhdeltä luukulta. Oikeiden ja ajallaan saapuvien tuotteiden lisäksi tukkurilta tarvitaan uusia innovaatioita, toimintatapoja ja osaamista kotimaan ruokakulttuurin kehittämiseksi. Jo 1950-luvulta asti toiminut Valio Koekeittiö tuntee suomalaisen keittiön perinteet ja uusimmat ruokatrendit, ja jakaa tätä osaamista mieluusti kuluttajien lisäksi myös tukkuasiakkaille. ”Asiakkaamme eivät ole samasta puusta veistettyjä, eikä yksi ratkaisu sovi kaikille. Tukkutoimijana pääsemme osaksi montaa uniikkia, kiehtovaa yritystarinaa. Samalla meistä on tullut mestareita ymmärtämään asiakkaidemme erilaiset tarpeet ja ratkaisemaan ne kekseliäästi”, Tuomas Sorri kuvaillee. ”Koekeittiömme keittiömestaritiimi on erikoistunut eri asiakasryhmiin teollisuudesta julkishallintoon ja HoReCa-alasta kuluttajiin.

Keittiömestarimme pystyvät kehittämään asiakkaan prosesseja sekä luomaan uusia tuotteita, reseptiikkaa ja käyttövinkkejä. Vaikka koekeittiöllä on pitkä historia, on se osalle asiakkaistamme uusi tuttavuus.”

MAITO JA ME_heidi.indd 33

11.2.2022 13.09

VA L

IO

Linkkinä käytännön ja tutkimuksen välissä MITTAVA TYÖURA LYPSYN, MAIDON JÄÄHDYTYKSEN JA MAITOHYGIENIAN PARISSA ON ESA MANNISELLE ISO KIITOLLISUUDEN AIHE.

”Kottikärrystä ja talikosta seosrehuvaunuun, koneellisesta ilmanvaihdosta verhoseiniin, kuivasta heinästä ja 110 cm leveästä niittosilppurista sekä puristenesteestä laakasiilojen esikuivattuun säilörehuun, parsinavetasta pihattoon, kahdesta lypsy-yksiköstä lypsyrobotin eri versioihin”, summaa Valion alkutuotannosta keväällä eläköityvä neuvontapäällikkö Esa Manninen muutosta 34-vuotisen työuransa aikana.

AN NI LEE NA VA TAJA

T E K S T I A N U A R TJ O K I

34 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 34

11.2.2022 13.09

E

sa Mannisen työssä on yhdistynyt mielenkiintoisella tavalla tekniikka ja biologia.

Lypsyssä tekniikan on täytettävä biologian asettamat vaatimukset, josta lypsykone on erinomainen esimerkki. ”Kone on kiinni eläimessä, ja jos tekniikka ei toimi kunnolla tai lypsyrutiinit ovat pielessä, lypsytyö vaikeutuu ja utareet tulehtuvat.

Vaikka vedinten pyyhkiminen ja alkusuihkeiden ottaminen saattaa tuntua ajan haaskaukselta, maitoa ei saada lypsettyä millään lypsykoneella ilman maidonantirefleksiä.”

Lypsyyn ja maidon laatuun liittyvät työtehtävät ovat kuuluneet Esan työpöydälle uran alkuvaiheista saakka. Vankan pohjan työhön tarjosivat opinnot Helsingin yliopiston maatalousteknologian laitoksella, harjoittelu Kanadassa sekä nuoruus etelähämäläisellä kotitilalla. Valiolla hän aloitti työt vuonna 1988.

Valiovuosien välissä Esa ehti vetää suomalaisten meijeriyritysten rahoittamaa MTT:n (nyk. LUKE) Maitokoneet-yksikköä yli 10 vuotta, kunnes palasi Valiolle neuvontapäälliköksi Valio Lypsy -palveluihin.

SUURIN MAITOTILOILLA tapahtunut muutos Esa Mannisen työuran aikana on ollut automaattilypsyn yleistyminen. ”Olen seurannut automaattilypsyn käyttöönottoa kansainvälisesti vuodesta 1992. Suomeen ensimmäiset lypsyrobotit tulivat vuonna 2000 ja nyt automattilypsyn osuus tuotetusta maidosta on jo yli 50 prosenttia”, Esa kertoo.

Toinen suuri muutos on liittynyt lypsykoneiden mitoittamiseen ja testaamiseen. 1990-luvun puoliväliin asti lypsykoneen lisälaitteineen tuli täyttää Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen (Vakola) asettamat vaatimukset, ja valtuutetut neuvojat testasivat uudet lypsykoneet maitotiloilla.

Kunniatohtori Esa Manninen • MMM, agronomi • Valio-ryhmän palveluksessa • • • •

•

maidon laadun ja lypsyn asiantuntijana v. 1988–2022 Walter Ehrströmin säätiön pronssinen ansiomitali v. 2008 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtori v. 2015 Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki v. 2017 Perheeseen kuuluvat vaimo, Ruokaviraston ylitarkastaja Merja Manninen ja kaksi aikuista poikaa Valion suosikkituotteet viljaa sisältävät jogurtit sekä Valio Gefilus® Kefir ja piimä.

Miten maidontuotanto on kehittynyt työurasi aikana v. 1988–2022?

• Maitotilojen määrä on vähentynyt kymmenesosaan

• Lehmien määrä puolittunut,

mutta maidon kokonaistuotanto laskenut vain hieman yli 10 prosenttia • Keskimääräinen karjakoko on viisinkertaistunut • Lehmien keskituotos on kaksinkertaistunut • E-luokan maidon osuus on kasvanut 53:sta 97 prosenttiin.

”Silloiset vaatimukset oli luotu pohjoismaisena yhteistyönä, joka oli saanut alkunsa jo vuonna 1967, kun lypsykoneiden toimintaa saattoi luonnehtia vähintäänkin epämääräiseksi. Pohjoismaiset meijeriyritykset muodostivat tuolloin maidon laatutyötä edistävän yhteistyöverkoston, jonka nimestä käytetään lyhennettä NMSM.” Verkosto osallistui kansainvälisten lypsykonestandardien uudistamiseen jopa niin aktiivisesti, että NMSM:ää alettiin standardisointityöryhmässä kutsua leikkisästi ”pohjoismaiseksi mafiaksi”. Kun uudet ISO-standardit kehittyivät tasoltaan riittäviksi, pohjoismaisista suosituksista luovuttiin asteittain. ”Nykyään lypsykoneiden mitoitus, asennus ja toiminta on pääosin moitteetonta ja uusien lypsykoneiden testauksista vastaa laitteen asentaja.”

Manninen on huomioinut, että lisääntyneestä automaatiosta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – maidon laatupoikkeamariskit ovat edelleen ajankohtainen aihe. ”Mitä ilmeisimmin automatiikan toimintaan luotetaan liian sokeasti.”

Tilakoon kasvaessa ja työmäärän lisääntyessä myös säännölliset valvontarutiinit ovat karsiutuneet. Esimerkiksi antibioottivahingot voisi välttää testaamalla tilasäiliömaitoa hoitojen ja varoaikojen aikana.

NEUVONNALLISEN lypsykoneen testauksen siirtyminen lähemmäksi lehmää, utareterveyttä ja lypsyn onnistumista on myös merkittävä alalla tapahtunut muutos. ”Valiolaisten tilojen hyvä lypsyrutiini näkyy näissä mittauksissa.

Toki huonokin lypsyrutiini paljastuu, ja silloin on hyvä tehdä muutoksia”, Esa toteaa.

Tällä hetkellä Valio-ryhmässä työskentelee 9 VaDia-alipainemittauksiin ja lypsyyn perehtynyttä asiantuntijaa, jotka hallitsevat mittaukset sekä perinteisessä että automaattisessa lypsykoneessa.

MAITO JA ME * 35

MAITO JA ME_heidi.indd 35

11.2.2022 13.09

KAJ N YMAN

Esa Manninen (vas.) on toiminut aktiivisesti uransa aikana kansainvälisessä yhteistyössä ja pohjoismaisessa NMSM-työryhmässä.

Vuonna 2014 Manninen opasti pohjoismaisia kollegoja nännikumin mittausmenetelmistä.

”Näiden asiantuntijoidemme vuosikymmenien lypsykokemus yhdistettynä nykyaikaiseen mittaustekniikkaan on erinomainen ja ainutlaatuinen yhdistelmä!”

Markkinoilla olevien nännikumien mittaukset ja mittauksien kehittäminen jopa ISO-standarditasolle asti on kuulunut Mannisen työtehtäviin. ”Tieto erimallisten nännikumien ominaisuuksista tukee merkittävällä tavalla VaDia-lypsyalipainemittauksia ja etenkin mittauksissa havaittujen ongelmien ratkaisemista.”

Mannisen uran aikana maidon esijäähdytys on yleistynyt merkittävästi, mikä säästää sähköä ja tuottaa tarvittaessa lehmille lämmitettyä juomavettä. Myös maitohuoneen ulkopuolelle asennettavat siilotilasäiliöt ovat yleistyneet.

Pohjoismaista yhteistyötä ja NMSM:n toimintaa Manninen kuvaa erityisen tärkeäksi koko työuransa kannalta. Kansainvälisen meijerijärjestön eli IDF:n kautta hän on pitänyt yhteyttä maailman lypsykoneneuvojiin, -tutkijoihin ja yritysten edustajiin. Myös ISO- ja CENstandardisointityöryhmät ovat tarjonneet oppia sekä lypsykoneiden että maidon jäähdytyksen toimintaan liittyen. Viimeisten työvuosikymmenten aikana kehityspäällikkö ja Valio Lypsy -palveluiden toinen

kantava voima, Kaj Nyman, on ollut Manniselle tärkeä työpari. ”Kiitos sinulle Kaj näistä yhteisistä työvuosikymmenistä!”

”Suurin maitotiloilla tapahtunut muutos on ollut automaattilypsyn yleistyminen.”

MAITOTILOILLE ja maidonhankintaosuuskuntiin Manninen lähettää lämpimän kiitoksen yhteistyöstä työuransa aikana. ”Jokaisella tilakäynnillä on löytynyt jotain uutta ja erilaista, johon toimintaympäristön muutos on tuonut omat mausteensa. Yhteistyö maitotilayrittäjien, osuuskuntien asiantuntijoiden, eläinlääkäreiden, laitetoimittajien, opettajien, tutkijoiden ja viranomaisten kanssa on ollut

työni rikkaus, joka on motivoinut.

Olen ollut onnekas saadessani työskennellä näin pitkään suomalaisen maidontuotannon parissa.”

Manninen muistuttaa, että valiolaisilla maitotiloilla on käytössään erinomainen kokemuksen, osaamisen ja tiedon resurssi. ”Osuuskuntien ja Valion asiantuntijat sekä järjestelmiemme keräämä laaja tietopankki hyödyttävät kaikkia valiolaisia maitotiloja. Asiantuntijuuden jatkuvuuden turvaaminen ja kehittäminen sekä tiedon parempi hyödyntäminen ovat keskeisiä haasteita jo nyt”, Manninen näkee.

Hän on kokenut olevansa palveluammatissa kuunnellen ja toteuttaen sekä asiantuntijoiden että tilojen toiveita. ”Valion alkutuotannon työyhteisöä parempaa olisi tuskin voinut olla, ja Valio työnantajana on luotettava sekä työntekijöihinsä panostava. Vapautta ja vastuuta on ollut juuri sopivassa suhteessa.”

Uransa huippuhetkeksi Manninen kuvaa vihkimisen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vuonna 2015.

Mannisen työuraan onkin mahtunut oman osaamisen jakamista opetustyön kautta lukuisille alan opiskelijoille sekä eläinlääketieteellisessä että maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

36 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 36

11.2.2022 13.09

HAL

LITU

S

Maitomarkkinoilla on positiivista virettä

K

oronapandemia on jatkunut maailmalla jo parin vuoden ajan ja vaikuttanut arkielämään hyvin monin tavoin, ja myös elintarvikeketjuun sillä on ollut moninaisia vaikutuksia. Valiolaisilla maitotiloilla ja tuotantolaitoksissamme tuotantoa on saatu pidettyä koko ajan hyvin yllä, ja huoltovarmuus sekä turvallisten elintarvikkeiden saatavuus suomalaisille kuluttajille turvattua. Varsinkin tuotantolaitoksissa on vaadittu ennakoivaa ja systemaattista toimintaa jokaisen työntekijän osalta, jotta osaavia käsipareja on riittänyt kaikkiin tuotantovaiheisiin.

Pandemian vaikutukset eivät ole kuitenkaan jääneet pelkästään tuotannon työntekijävaikutuksiin, vaan rajun kustannusinflaation kautta erityisesti energian hinnannousu on tuonut elintarvikeketjuun lisää kustannuspainetta.

Typpilannoitteiden valmistukseen tarvittavan maakaasun hinta on vuoden aikana moninkertaistunut, ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet ennennäkemättömän korkeiksi. Tammikuun lopussa raakaöljyn hinta nousi yli 90 dollariin, joka on korkein sitten vuoden 2014. Myös sähkön hinta on noussut, ja varsinkin pörssisähköä käyttävät ovat saaneet kokea tämän kukkarossaan.

Maatiloilla tarvitaan runsaasti energiaa, ja hinnannousu heijastuu myös monien tuotantopanosten hintoihin nostaen kokonaiskustannuksia. Samoin Valion tuotantolaitoksissa ja kuljetuksissa käytetään paljon energiaa, joten kustannukset myös Valiolla ovat kasvaneet merkittävästi. Osa Valion käyttämästä sähköstä on hintasuojattua, mikä helpottaa tältä osin tilannetta.

Pandemian aiheuttamat häiriöt ovat onneksi tuoneet myös maitosektorin tuottopuolelle vahvaa positiivista virettä, ja maidosta valmistettujen teollisuustuotteiden hinnat hipovat tällä hetkellä ennätystasoja. Markkinoiden hyvä tilanne johtuu siitä, että maitotuotteiden globaali kysyntä

on säilynyt hyvänä, ja samaan aikaan maidontuotanto kaikilla tärkeillä tuotantoalueilla on ollut rajoittunutta.

Uudessa-Seelannissa huonot sääolosuhteet ovat heikentäneet nurmien kasvua, ja maidon tuotantomäärät ovat olleet tuotantokauden huippuvaiheessa edellisvuotta vähäisemmät. Euroopassa maidontuotanto kääntyi laskuun viime vuoden lopulla, ja kehityksen vetureina ovat olleet suuret maitomaat Saksa, Ranska ja Hollanti. Kolmannella tärkeällä vientialueella USA:ssa korkeat rehukustannukset ovat rajoittaneet tuotantoa merkittävästi.

VESA KAUNISTO Va l i o n h a l l i t u k s e n puheenjohtaja

”Olemme Valion strategian suhteen oikealla tiellä.”

Maidon hintakehitys on ollut aiemmin kysyntävetoista, mutta nyt sen arvioidaan muuttuneen entistä tarjontavetoisemmaksi. Normaalisti maidon markkinahintojen noustessa myös maidontuotanto lähtee nopeaan nousuun, ja kysynnän ja tarjonnan tasapainottuessa hinnat kääntyvät jälleen laskuun, välillä jyrkästikin. Nyt markkinatilanne on hiukan normaalista poikkeava, kun tilojen korkean kustannustason vuoksi tuotannon ei odoteta reagoivan maitotuotteiden hintojen nousuun nopeasti. Tällä hetkellä maidon globaalit markkinat näyttävätkin kohtuullisen hyviltä vuoden 2022 osalta. Loppuvuonna markkinahintoihin ennustetaan lievää alamäkeä tuotannon lähtiessä kasvuun, mutta hinnat pysynevät hyvällä tasolla.

Markkinaympäristössä on positiivisia viitteitä siitä, että maitotuotemarkkina voisi pysyä melko suotuisana myös tulevina vuosina, kun kysynnän ja tarjonnan ennustetaan pysyvän edellisvuosia paremmin tasapainossa. Tämä vahvistaa luottamusta maidontuotannon tulevaisuuteen ja siihen, että olemme Valion strategian suhteen oikealla tiellä. Uskomme, että Valion lisäarvojauheille löytyy maailmalta kannattavaa markkinakysyntää tulevaisuudessakin. Maito on ravitsemuksellisesti erinomainen raaka-aine ja sitä tarvitaan maailman väestön ruokkimiseen.

MAITO JA ME * 37

MAITO JA ME_heidi.indd 37

11.2.2022 13.09

JOHANNA SILJOLA

JA TYÖ EYS V TER

Uuvuksissa MAITOTILAYRITTÄJÄT KOKEVAT TYÖSSÄÄN ENEMMÄN STRESSIÄ, JA MASENTUVAT SEKÄ UUPUVAT MUITA MAATALOUSYRITTÄJIÄ USEAMMIN. KOLME YRITTÄJÄÄ KERTOO KOKEMUKSISTAAN, MITEN OVAT SELÄTTÄNEET VAIKEITA TILANTEITA.

F

yysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä terveys kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Uupumus ja masennus ovat useille maitotilayrittäjille tuttuja juttuja.

Raskas ja sitova työ, vapaa- ja työajan sekoittuminen, hankalat ihmissuhteet ja puolisoiden toimiminen yrittäjäparina, sukupolvien takaa kumpuavat velvoitteet sekä taloudelliset haasteet, vastoinkäymiset ja ympäristöstämme maatalouteen kohdistuva paine voivat johtaa tilanteeseen, jolloin voimat hiipuvat ja apua on haettava ja saatava.

Artikkelia varten sain haastatella kolmea maitotilayrittäjää, joilla on kokemusta uupumuksesta ja masennuksesta – usein nämä kaksi kulkevatkin käsi kädessä. Kahdella tilanteeseen olivat johtaneet liika työnteko ja -taakka, johon liittyi fyysisiä ongelmia ja oireita sekä kunnianhimoisia tavoitteita työssä. Päälle

T E K S T I A N U A R TJ O K I

tuli kuormittava lapsiperhearki.

Yhdellä iso kuormittava tekijä oli nuoruusvuosien raskas perhearki sekä lähipiirin narsismi ja manipulointi. Myös taloudelliset ongelmat tai hankaluudet viranomaisten tai

”On tärkeää tunnistaa, kun paukut ovat loppu.”

yhteistyökumppaneiden kanssa lisäsivät paineita. ”Liika kuormitus, stressi ja muu psyykkinen oireilu altistaa työuupumukselle, joka toisaalta altistaa taas

masennukselle. Ihmissuhdekuormitus eli maatilojen hankalat ihmissuhteet ovat riski, samoin talous ja kannattavuushaasteet”, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan työkykypalveluiden yksikönpäällikkö Pirjo Saari tiivistää.

Uusin Melan työhyvinvointibarometri kertoo, että vuonna 2021 jopa 60 prosenttia maitotilayrittäjistä koki väsymystä ja ärtymystä, neljännes stressiä, ja 30 prosenttia koki masentuneisuutta. Kolmannes kuvasi ongelmia muistiin ja keskittymiskykyyn liittyen. ”Luvut ovat maitotilallisilla selvästi korkeammat kuin muilla maatalousyrittäjillä”, Pirjo Saari sanoo.

YRITTÄJIEN OLISI tärkeää tunnistaa ja myöntää, kun paukut ovat loppu. ”Usein mennään eteenpäin viimeiseen asti, aina seuraavaan viikkoon ja vuoteen, vaikka apua olisi jo haettava. Kun ajatukset puuroutuvat

38 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 38

11.2.2022 13.09

tai sinkoilevat kaoottisesti ja seinätkin alkavat kaatua päälle, tulisi reagoida”, yksi haastatelluista toteaa.

Kaikilla yrittäjillä uupumiseen ja masennukseen liittyi kova työnteko ja esimerkiksi kuormittavat rakennushankkeet. Yhdellä pitkä työputki ilman vapaita ja kunnon lepoa johti välilevypullistumaan, jonka aiheuttama kipu ja sairausloma saivat hänet ymmärtämään omaa rajallisuuttaan.

Melan Pirjo Saari painottaa oman terveyden lukutaitoa: olisi tunnettava oma kroppa ja mieli niin hyvin, että tietää koska tulee jarruttaa. ”Eetoksemme on sellainen, että työtä paiskitaan hullun lailla. Kohtuullisuus unohtuu, eikä töitä uskalleta tai haluta ulkoistaa, vaikka yrittäjän sairastuminen se vasta kalliiksi tuleekin”, Saari sanoo. ”Jos et pääse palautumaan riittävästi, kehittyy työuupumus – se on fysiologinen fakta.”

Melan työhyvinvointibarometri osoittaakin, että jopa puolet maitotilayrittäjistä kokee, etteivät pääse palautumaan työstään riittävästi tai eivät pääse irtautumaan tilan töistä.

Työn sitovuus sekä esimerkiksi riittämättömät yöunet kuormittavat. ”On tutkimuksellinen fakta, että ne yrittäjät, jotka pääsevät irtautumaan tilan töistä paremmin, joutuvat harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle”, Saari sanoo.

HAASTATELLUT YRITTÄJÄT ovat hakeneet apua työterveyshuollosta tai kunnalliselta puolelta. Lisäksi osa on saanut Melan Välitä viljelijästä -projektin kautta mahdollisuuden keskusteluapuun ja terapiaan.

Yrittäjän toipumisen kannalta on erityisen tärkeää, että hän saa aikaa levätä. Lisäksi tarvitaan ammattiapua terapian muodossa osaavalta henkilöltä, joka ymmärtää maitotilayrittäjän arkea. Myös sopiva lääkitys voi olla tarpeen. ”Olin helpottunut, kun lääkäri takoi nyrkkiä pöytään ja totesi, että sinulle sopivaa mielialalääkitystä et hevin lopeta! Hän antoi luvan, että voin jatkaa lääkitystä vaikka loppuikäni, jos sitä tunnen tarvitsevani.

Se on turvani ja tasaa pahimmat aallonpohjat”, haastateltu toteaa.

Melan Pirjo Saari on tehnyt lisensiaattityönsä vuonna 2019 Välitä viljelijäksi -projektin vaikuttavuudesta maatalousyrittäjien työkykyyn ja jaksamiseen.

Pirjo on maitotilan tytär Nivalasta, ja ollut kahtena kesänä Valion Vantaan juustolassa kesätöissä.

Lääkityksellä voidaan vaikuttaa kehon kemialliseen epätasapainoon ja korjata fysikaalisia muutoksia.

Monet eri kehon välittäjäaineet vaikuttavat masentuneisuuteen ja jatkuva stressi pitää yllä kortisolin tuotantoa.

Parisuhteen ja seksin ongelmat voivat vaikuttaa myös ammattiasioiden hoitoon, jos yrittäjäpariskunta vastaa tilan toiminnasta. Siksi tulee olla voimavaroja, halua ja keinoja hoitaa myös parisuhdetta tilan asioiden ja oman hyvinvoinnin lisäksi. ”Pääsimme parisuhdeterapiaan Melan projektin kautta. Se oli hyödyllistä, koska terapeutti osasi esimerkiksi kuvailla puolisolleni, miten masentunut ihminen toimii. Se auttoi parisuhteeseen liittyvissä haasteissa”, yrittäjä kertoo.

HANKALAT SOSIAALISET suhteet voivat olla masentumisen taustalla.

Haastatelluista yksi totesi, että ihminen ei masennu, jos ympäröivät ihmissuhteet ovat terveet. ”Onko mahdollista, että tilan jatkajaksi valikoituu lapsista se, joka tekee hommat hyvin ja alistuu miellyttämään edellistä sukupolvea?

Olen itse erityisen herkkä ja miellyttämishaluinen. Sukupolvenvaihdoksessa roolit eivät kääntyneetkään

niin, että minusta olisi tullut isäntä.

Olen opetellut vetämään rajoja ja muistuttamaan kovinkin sanankääntein vanhemmilleni, etteivät he puuttuisi liikaa tilan asioihin. Oma toimintamalli saattaa olla erilainen kuin edellisellä yrittäjällä, joka voikin tuntea tästä johtuen, että on toiminut itse aikoinaan jotenkin väärin, vaikkei olisikaan.”

Positiivisilla ihmissuhteilla, vertaistuella ja muutamilla hyvillä ystävillä on merkittävä vaikutus toipumisessa ja hyvinvoinnin kohentamisessa. ”Olen rohkeasti kertonut kollegoille, mikä tilanne on. Olen myös kysynyt muilta, miten menee. On uskallettava puhua. Puolison tuki on äärimmäisen tärkeä, mutta usein puoliso on ymmällään, kun masentuneen mieliala heittelee. Omassa parisuhteessa olemme kasvaneet yhdessä, ja iloitsemme terveistä lapsista”, yrittäjä kuvaa. ”Pidä itselläsi ne muutamat kaverit, joille voit kertoa asioistasi: yhdelle työjuttuja, toiselle parisuhdejuttuja, kolmannelle jotain muuta vaikka harrastuksista. Samalla muista säännöllisesti pitää yhteyttä näihin ystäviin ja kysyä heiltä mitä kuuluu, onko kaikki hyvin, voinko auttaa sinua jossakin”, toinen vinkkaa.

Kun tukiverkot ovat kunnossa, niiden avulla voi selvitä yllättävistä ongelmista esimerkiksi terveyteen tai talouteen liittyen. Tukiverkkoja löydät perheestä, kavereista sekä työn tai harrastusten kautta. Jos tukiverkoista yksi pettää, voi tukeutua muihin. ”Valmiita suoria vastauksia ongelmiin ei ole. Oleellista on alkaa pohtia ja etsiä ratkaisuja sekä vastauksia mieltä rasittaviin pulmiin. Tie on todella pitkä, läpi elämän jatkuva”, yrittäjät arvioivat.

MELA TILASTOI yrittäjien sairauksia vain siinä tapauksessa, että ne johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työuupumus ei ole sairausdiagnoosi, koska sen katsotaan liittyvän elämänhallinnan ongelmiin, mutta lähes aina tilanteeseen liittyy muita psyykkisiä oireita, esimerkiksi masennusta tai unihäiriöitä.

MAITO JA ME * 39

MAITO JA ME_heidi.indd 39

11.2.2022 13.09

”Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat suurin syy maatalousyrittäjillä työkyvyttömyyseläkkeisiin. Lievähköä nousua on toki näkynyt mielenterveysperusteissakin eläkepäätöksissä”, Pirjo Saari sanoo.

Maatalousyrittäjien hyvinvointia seurataan Datalaari-kyselyllä joka toinen vuosi, ja Maatalouden kehitysnäkymät -tutkimuksella joka toinen. Näistä Mela koostaa maatalousyrittäjien Tyhy-barometriä. Tutkimuksissa kysytään erilaisia työhyvinvoinnin mittaamiseen Suomessa yleisesti käytettyjä kysymyksiä.

Pirjo Saari nostaa esiin, että maatalousyrittäjät ovat terapian osalta Suomessa erityisen hyvässä asemassa. ”Millään muulla ammattiryhmällä ei ole valtakunnallisesti tarjolla 500 euron ostopalvelusitoumusta oman jaksamisen tukemista varten.

Se kannattaisi ehdottomasti hyödyntää. Omaan hyvinvointiin tulisi panostaa ennaltaehkäisevästi. Suu kannattaa avata ennen kuin ollaan tilanteessa, että esimerkiksi eläinten hoidosta ei enää jaksa huolehtia kunnolla.”

Saaren mukaan Välitä viljelijäksi -projektin kautta saatavaa terapiatukea ja työntekijöiden apua ovat käyttäneet ilahduttavan paljon miehet – jopa naisia enemmän. ”Projektityöntekijät luovat toivoa ja tarjoavat keinoja hankalista tilanteista selviämiseen. Uupuneena ja masentuneena marssijärjestys saattaa kadota elämästä täysin. Lisäksi usein tuntee, että kenelläkään muulla ei ole näin huonoa tilannetta eikä kukaan voi minua auttaa. Useimmat apua tarvitsevat kokevat myös tarpeettomasti häpeää, kun menee huonosti. Tämäkin juontaa juurensa liikaa työtä arvostavaan kulttuuriimme. Auttaisi, jos mahdollisimman moni uskaltaisi puhua haasteista avoimesti ja kertoa, mistä on apua saanut.”

Lämmin kiitos haastatelluille kokemustenne jakamisesta!

JOHANNA SILJOLA

JA TYÖ EYS V TER

Muista nämä!

- Olet yrityksesi tärkein lenkki, joten hyvinvoinnistasi huolehtiminen on kaikista tärkein asia koko tilan kannalta.

- Uni on todella tärkeä palauttava tekijä. Jos et pysty nukkumaan, juttele asiasta lääkärin kanssa.

- Kroonistunut stressi voi näkyä monella tavalla: • Ärtyisyytenä, hermostuneisuutena ja kyynistymisenä • Vatsa voi olla sekaisin • Miehillä tulee selkä kipeäksi • Naisilla niska- ja päänsärkyä • Pieni vapina voi olla tyypillinen stressioire • Yöllisenä hikoiluna ja univaikeuksina - Muista tarkkailla itseäsi ja reagoida ajoissa, koska stressioireisiinkin tottuu.

- Viisas mieli ja viisas keho kertovat, onko kaikki hyvin.

- Masennuksesta ja uupumuksesta toipuminen on pitkä tie, johon on löydettävä itselle sopivat keinot. Tärkeimmät ovat lepo, vertaistuki, terapia ja lääkitys, sekä pitkällä aikavälillä kuormituksen vähentäminen ja voimavarojen kasvattaminen.

• Työterveyshuolto tai Välitä viljelijäksi -projektityöntekijä voi auttaa pohtimaan, miten työkuormitusta voisi vähentää. Myös työnohjaus on yksi keinoista.

- Vahvista voimavarojasi. Rakenna arjen pienillä valinnoilla itsellesi mieltä piristäviä hetkiä. Muista, ettet ole korvaamaton!

Ota itsellesi hetkiä mieleisten harrastusten parissa ja etsi sopivat stressinhallintakeinot.

- Muista hakea apua ajoissa ja rohkeasti. Sinä et ole yksin, vaan masennuksen ja uupumuksen kanssa kamppailevia kollegoja on paljon. Avoimuus ja puhuminen auttavat, ja vertaistuessa on voimaa!

- Panosta ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi Melan Hyvinvoinnin abc -koulutuksista voit saada ahaa-elämyksiä arjen hallinnan haasteisiin ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

40 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 40

11.2.2022 13.09

ENERGY EXTRA Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille • vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita • täydentää rehuseoksen energia­arvoa • lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän • soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjes­ telmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa Tyytyväisen asiakkaamme käyttökokemus: ”Vuorenmaan maatilalla, Kytökylässä on robotilla houkutusrehuna käytössä Milka Energy Extraenergialiuos. Tuote on toiminut käytössä mainiosti, antanut lisäenergiaa sekä maittavuus ollut kiitettävää. Käytössä meillä on myös muita kotimaisia, hyväksi todettuja Milka-tuotteita.”

JUVELIT-PROTECT Hoitava ja suojaava vedinspray lypsylehmille Suunniteltu sumutettavaksi ja soveltuu erityisesti käytettäväksi robottitiloilla, joissa pehmentävät ominaisuudet ja sumutettavuus ovat tärkeitä.

Juvelit pitää vedinihon pehmeänä sekä kim­ moisana ja on turvallinen käyttää. Juvelit vedin­ spraytä on saatavana valmiina käyttöliuoksena sekä tiivisteenä.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

MAITO JA ME_heidi.indd 41

11.2.2022 13.09

TYÖ KEVYEKSI

Vähennä toistotyötä!

M

aataloudessa tehdään paljon toistotyötä. Toistotyö on työtä, jossa lyhyet, samanlaiset työvaiheet toistuvat tavan takaa. Työvaiheet muistuttavat toisiaan kestoltaan, voimankäytöltään ja työliikkeiltään. Toistotyönä pidetään työtä, jossa yksi työvaihe kestää tyypillisesti vähemmän kuin puoli minuuttia. Se voi olla myös työtä, joka sisältää samojen liikkeiden toistoa yli puolet työvaiheen ajasta, riippumatta työvaiheen pituudesta. Työ voi olla sinänsä melko kevyttäkin, mutta fyysisesti yksipuolisesti kuormittava toistotyö vaarantaa tekijänsä terveyttä ajan kuluessa.

Toistotyön aiheuttama rasitus pitäisi ensisijaisesti poistaa. Ihmisen ei myöskään pitäisi joutua

tekemään työtä koneen tahtiin.

Automatisointi on yksi keino säästää ihmistä yksipuoliselta työltä.

Jos rasittavan työn poistaminen ei ole mahdollista, voidaan työpistettä, -ympäristöä, -välineitä ja -järjestelyjä muuttaa vähemmän kuormittaviksi.

Karjanhoitotyöt sisältävät runsaasti toistotyötä. Muun muassa tavanomainen lypsy parressa tai lypsyasemalla sekä navetan puhtaanapitotyöt sisältävät yksipuolisesti kuormittavaa toistoa. Lypsyn ja puhtaanapitotöiden automatisointi edistävät monin tavoin karjanhoitajan hyvinvointia vähentäen muun muassa tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvaa fyysistä kuormitusta. Aina automatisointi ei ole vaihtoehto. Silloin ratkaisu

ongelmaan voi olla pienempikin järjestely, jolla toistotyön rasitusta saadaan vähennettyä.

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäynnillä fysioterapeutti neuvoo ja opastaa maatalousyrittäjää ergonomiakysymyksissä.

Lue lisää työturvallisuudesta: mela.fi/nollatapaturmaa Lisätietoa toistotyöstä: tyosuojelu.fi tts.fi ttl.fi

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija, Mela

Nurmiseokset

tilasi kaikkiin tarpeisiin

TS Apilanurmi

MAITO JA ME_heidi.indd 42

11.2.2022 13.09

N A S E VA S T I

Suojaa rehu haittaeläimiltä

R

ehujen suojaus haittaeläimiltä on olennainen osa tilan tautisuojausta.

Huomattavaan osaan tuotantoeläinten salmonellatartunnoista on viime vuosina yhdistetty haittaeläinongelma tilalla. Tuontirehut ja -aineet on hankittava ETT:n positiivilistalla olevilta rehualan yrityksiltä tai muutoin tutkittava salmonellan varalta ennen käyttöönottoa.

Tilalla säilörehu ja pyöröpaalit pidetään kovapohjaisella alustalla eli asfaltti- tai betonilaatalla. Muut kosteat rehukomponentit säilytetään katetussa tilassa, jonne linnut ja jyrsijät eivät pääse. Kuivat rehukomponentit säilytetään mieluiten metallista tai lasikuidusta tehdyissä pystysiiloissa.

MAITO JA ME_heidi.indd 43

Rehuvarastot tulee pitää selkeästi erillään lantalasta ja lannan kuljetusreiteistä. Rehuvaraston lattia pidetään siistinä. Myös apevaunun säilytyspaikka tulee suunnitella niin, etteivät linnut pääse ulostamaan rehuihin. Lintupiikit, tiheäsilmäiset verkot ja lintukarkottimet tai -pelottimet auttavat linnuilta suojautumisessa.

Tiiviit rehuvarastot ja läpiviennit, hyvin pohjustetut piha-alueet, kasvillisuuden ja ylimääräisen tavaran poistaminen ja suunnitelmallinen jyrsijätorjunta pitävät jyrsijät kurissa.

Lue lisää ETT:n oppaasta Haittaeläimiltä suojautuminen nautatiloilla. Samasta paikasta ETT:n verkkosivuilta on ladattavissa myös lyhyt tautisuojaus-

esite sekä Ota koppi nautaterveydestä -luentosarjan koulutusmateriaali, joka sisältää koottua tietoa nautojen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä terveydenhuollon keinoin.

H E R T TA P I R K K A L A I N E N Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

11.2.2022 13.09

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Värit

valk., vihreä, pun.

Halkaisija

280 mm

Rullan pituus

3850 m

Vetolujuus

270 (280) kg

Leveys

1230 mm

UV- Suoja Kantokahvat 28 % enemmän metrejä rullassa Takuumitta 3850 m joka rullassa Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä Varoitusmerkki 70 m ennen rullan loppumista

Made in Italy

"Viiden tähden tuote!"

Toimii kaikissa koneissa

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Paaleja per rulla 25 (+10 %)

7 Kerroksia

Tikkatesti**

n. 90

Pituus

1650 m

Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.

Laadukas verkko varmistaa onnistuneen käärinnän ja optimaalisen säilyvyyden. Tiiviin paalin aikaansaaminen vaatii verkolta huippuominaisuudet. Verkkoa hyvin levittävä teknologia varmistaa, että verkko säilyttää aina oikean leveyden paalauksen aikana. Ainutlaatuiset mekaaniset ominaisuudet varmistavat paalien turvallisen siirtelyn ja säilyvyyden.

350 gr

Power XL -käärintämuovi

Paalin ilmatiiviys***

Winner-käärintäverkko

Värit

valkoinen

Paksuus

22 µ (micron)

Rullan pituus

1650 m

Teknologia

7-kerros

Leveys

750 mm

Muovihylsy 10 % enemmän metrejä rullassa Vähemmän rullan vaihtoja Vähemmän pakkausjätettä Edullinen metrihinta 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Power-sidontamuovi

Novatex on vuonna 1977 perustettu italialainen käärinverkkojen valmistaja. Novatex-verkot ovat tunnettuja lujuudestaan, hyvästä levittyvyydestään ja laajoista testauksista eri koneilla.

Tuotannosta yli 70 % suuntautuu vientimarkkinoille. Tama-yhteistyön ansiosta Novatex-verkoissa käytetään verkkoa hyvin levittävää teknologiaa.

Novatex yhdessä Taman kanssa tuottavat yli 50 % maailman käärintäverkoista, yli 1,3 miljoona rullaa.

Värit

valkoinen

Rullan pituus

2000 m

Leveys

1280 ja 1380 mm

Paksuus

16 µ (micron)

Teknologia

7-kerros

7 kerrosta

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Vaihtoehto käärintäverkolle Minimaalinen hapenläpäisy Helpompi kierrättää Ei jäädy kiinni rehuun

UV-Suoja Paremmat mekaaniset ominaisuudet Tarkemmat toleranssit Parempi happisulku Parempi liimautuvuus Premium-suorituskyky Markkinoiden vahvimmat tuotteet

Finnlacto Oy:n markkinoimat käärintämuovit valmistaa Aspla Sa, joka on osa Armando Alvarez groupia. Armando on yli 400 000 tonnin vuosituotannollaan maailman suurimpia muovin jalostajia. Maatalouskalvoissa yritys on maailman suurin.

Kaikki Power-käärintämuovit valmistetaan huippumodernilla 5- ja 7-kerros puhallustekniikalla. Monikerrosteknologia mahdollistaa juuri oikeiden ominaisuuksien sijoittamisen oikeisiin kohtiin. Näin varmistetaan, että kalvojen mekaaniset ja rehunsäilönnälliset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Kaikista Power-käärintäkalvoista on saatavilla viralliset EN-testitulokset.

Myynti: Valmakaupat Tuomas 050 541 3112 • www.finnlacto.fi

MAITO JA ME_heidi.indd 44

11.2.2022 13.09

lez oan. pkn a a t.

TAL

OUS

K YÖSTI AROVUORI M M T, t o i m i t u s j o h t a j a REINU econ Oy

Tuotantopanoshintojen hurja nousu taittumassa MAIDONTUOTANNON TUOTANTOPANOSTEN HINNAT NOUSIVAT VIIME VUONNA KOVAA VAUHTIA. VAIKUTUKSET SYNTYIVÄT ETENKIN LANNOITTEIDEN JA VILJAN HINTOJEN NOUSUSTA.

S

uomen lannoite- ja viljamarkkinat noudattavat vahvasti kansainvälistä markkinakehitystä. Kansainvälisiltä markkinoilta suoraan tulleiden vaikutusten lisäksi myös kotimaassa tapahtuu. Heikoksi jäänyt viljasato on luonut Suomen viljamarkkinoilla ensi kerran vuosikymmeniin tilanteen, jossa viljasta on todellista niukkuutta. Tämä näkyy etenkin rehuohrassa, jolloin kauraa ja vehnää käytetään normaalia enemmän rehuksi. Kasvanut kysyntä nostaa myös leipäviljan ja mallasohran hintoja.

Tuotantokustannusten kannalta merkittävin hintojen nousu on nähty lannoitteissa. Lannoiteraaka-aineiden hinnannousu alkoi maailmalla kesällä 2020. Nousua vauhditti se, että raaka-aineiden hinnat olivat laskeneet ensin matalimmalle tasolle yli vuosikymmeneen. Heinäkuussa 2021 uuteen lannoitevuoteen lähdettiin jo heti suoraan korkealta tasolta, ja hintojen nousu kiihtyi edelleen vuoden loppua kohden.

Vaikutukset näkyivät myös Suomessa. Lannoitevuoden vaihteessa hintojen lasku jäi pieneksi, hinnat kääntyivät saman tien nopeaan nousuun, ja syksyn aikana korotuksia

tuli jopa viikoittain. Nyt lannoitteiden hintojen nousu on maailmalla hidastunut ja osittain pysähtynyt.

Suomessa nousu jatkui ainakin vielä

”Lannoitteiden hintojen nousu on maailmalla hidastunut ja osittain pysähtynyt.”

tammikuussa, mutta hintojen nousu pysähtyy meilläkin kansainvälisten hintojen vanavedessä. Laskua kevään aikana ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

LUONNONVARAKESKUKSEN rakentaman indeksin mukaan maidontuotannon muuttuvat kustannukset olivat lokakuussa noin 16 prosenttia

korkeammat verrattuna tammikuuhun 2021. Vuoden sisällä nousu on ollut nopeaa, ja se jatkui myös loppuvuonna. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannusten nousu asettuu arviolta 17 prosenttiin.

Maailmalla on jo näköpiirissä, että hintojen nousu on saavuttanut lakipisteensä. Rehuviljan, etenkin maissin, hinta kääntyi lokakuussa laskuun. Myös soijan hinta on ollut laskussa. Vehnän hinnannousu näyttäisi loppuvuodesta pysähtyneen.

Nämä markkinavaikutukset näkyvät myös Suomessa, ja viljan hinta on kääntynyt laskuun. Niukkuuden seurauksena viljan hintataso pysyy kuitenkin totuttua korkeammalla ainakin tulevaan korjuukauteen asti.

KOKONAISUUDESSAAN tuotantokustannusten nousu pysähtyy kevään aikana. Kustannustaso jää kuitenkin korkeaksi. Vuoden jälkimmäisen puoliskon kustannuskehitys on sidoksissa siihen, minkälaisilla hinnoilla lannoitevuosi tulevana kesänä käynnistyy. Vastaavasti viljan hintakehitys määräytyy suoraan sato-odotusten perusteella.

Vahvat sato-odotukset kääntävät viljan hinnan laskuun, mutta pienikin epävarmuus voi aiheuttaa isoja markkinaheilahteluja.

MAITO JA ME * 45

MAITO JA ME_heidi.indd 45

11.2.2022 13.10

N NTU A I S A TA A VA S

TIJA

Miten nurmi uusitaan ilman kyntöä turvepellolla?

T

utkimustiedon mukaan turvepeltojen ilmastovaikutuksia on mahdollista hillitä muokkausta vähentämällä. Myös nurmivuosien lisääminen viljelykierrossa vähentää kyntökertoja.

Kyntöä tarvitaan kuitenkin ajoittain pellon pinnan tasoittamiseksi ja ns. turppaiden kääntämiseksi. Mikäli kynnöstä kokonaan luopuminen tuntuu liian haastavalta, kyntöjen vähentämistä voisi kuitenkin kokeilla. Rikat ja erityisesti juolavehnä voi muodostua ongelmaksi kynnön vähentyessä. Ratkaisuksi tarjotaan yleensä glyfosaattia tai kyntöä, mutta myös mekaanisesta torjunnasta ja

tiheästä kasvustosta voi olla apua.

Nurmen uusiminen turvepelloilla ilman kyntöä voidaan tehdä kevennetyn muokkauksen (esim. lautasmuokkain, kultivaattorit, lapiorullaäes, jyrä) avulla tai suorakylvämällä.

Nurmen suorakylvössä oleellista on oikeanlainen kalusto. Kylvövannas ei saa olla liian auraava, ja kylvökohdan leikaava etukiekko on eduksi.

Monilla tiloilla tehdään nurmien täydennyskylvö joka kevät. Tämä parantaa satoja ja mahdollistaa pidemmät nurmikierrot. Rikkojen ruiskutus alkukesästä voi pidentää nurmien ikää tuomalla kasvutilaa halutuille nurmikasveille.

TUULI HAKALA Kehityspäällikkö Va l i o n I l m a s t o t i i m i

Nurmen uusimisesta ilman kyntöä on kokemuksia puolesta ja vastaan.

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, ja eri viljelytekniikoiden onnistuminen on tila- ja lohkokohtaista. Tärkeintä on onnistunut perustaminen ja hyvä sato. Uusia toimintatapoja kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla – riskit minimoiden. Valiolaiset tilat ovat lähteneet hienosti mukaan pilottitiloina turvepeltohankkeisiin. Vähempipäästöiset nurmikierrot turvepelloilla (VÄPÄ) -hankkeessa selvitetään parhaillaan kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön mahdollisuuksia. Tutustu Valion uusiin viljelysuosituksiin s. 50!

NIR-APEREHUANALYYSI Säilö-ja korsirehupohjaisille appeille

Viljavuustutkimusta Suomessa vuodesta 1952 alkaen P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

www.eurofins.fi/agro

MAITO JA ME_heidi.indd 46

11.2.2022 13.10

w

S – a

keliin)

ÄK INLÄ Ä L E TA A VA S

ÄRI

Miten vasikka vieroitetaan juotolta mahdollisimman stressittömästi?

V

asikan vieroitus juotolta on aina stressaava haaste.

Voimme kuitenkin auttaa vasikkaa varmistamalla, että se on valmis vieroitukseen.

Stressaavan tilanteen aikana eläimen terveydelle ja hyvinvoinnille ratkaisevaa on se, miten eläin pystyy sopeutumaan haasteeseen ja kuinka paljon elimistön voimavaroja tähän sopeutumiseen vaaditaan. Mitä voimakkaampaa stressi on, mitä pidempään se kestää tai mitä useampi haastava asia tapahtuu yhtä aikaa, sitä enemmän elimistön voimavaroja kuluu ja sitä kauemmin niiden palautuminen

vieroitusta edeltävälle tasolle vie.

Siksi vasikan on oltava mahdollisimman valmis juotolta vieroitukseen.

Sen täytyy olla tarpeeksi vanha ja sen pötsin pitää olla hyvin kehittynyt. Lisäksi vasikan täytyy osata juoda vettä ja syödä tarpeeksi karkea- ja väkirehua voidakseen täyttää ravinnontarpeensa vieroituksen jälkeen ilman janoa ja nälkää.

Tiedetään, että hyvälaatuiset ja maittavat rehut sekä pari- tai ryhmäkasvatus lisäävät vasikoiden syömistä ennen vieroitusta. On myös suositeltavaa tehdä vieroitus vähitellen vähentämällä maidon tai juomarehun määrää asteittain.

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

Vieroitukseen ei kannata yhdistää muita stressiä aiheuttavia asioita, kuten ryhmien sekoittamista, uutta ympäristöä tai nupoutusta. On aina parempi, mitä vähemmän muutoksia tulee kerralla. Eduksi siis on, jos kaveriporukka, ympäristö, kuivikkeet ja muu ruokinta pysyvät vieroituksen yhteydessä samoina. Silloin ikävä tulee vain tuttia sekä maitoa tai juomarehua.

Vasikoita kannattaa seurata vieroituksen jälkeen. Jos epäilee vieroituksessa ongelmia, on syytä keskustella asiasta oman terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa.

Hyvä alku vasikalle!

Startti Talous

Kaikki valkuainen maidosta!

– erityisesti hapanjuottoon

www.valio.fi/startti

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan!

MAITO JA ME_heidi.indd 47

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen!

11.2.2022 13.10

Maidon esijäähdytyksestä apua kustannusjahtiin

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

ONKO LYPSYKONEESSASI MAIDON ESIJÄÄHDYTYS? MIKÄLI ON, TOIMINTA ON HYVÄ VARMISTAA YKSINKERTAISILLA LÄMPÖTILAN MITTAUKSILLA.

M

ittaa lypsyn aikana esijäähdyttimelle tulevan maitoputken päältä putken lämpötilaa ja vastaavasti esijäähdyttimeltä tilasäiliölle menevän putken lämpötilaa. Putkimateriaalien on hyvä olla samanlaatuisia ja mittarin anturi on syytä kiinnittää putkeen kunnolla sekä eristää se. Edellä kuvattuja mittauksia on hyvä tehdä useita, jotta mittaustuloksiin saadaan varmuutta.

Alla olevan maidon esijäähdytyksen arviointitaulukon avulla voit arvioida esijäähdytyksen osuuden maidon jäähdytystarpeesta. Loput jäähdytystarpeesta jää tilasäiliön tehtäväksi. Mikäli tulokset ovat ”punaisella” eli luku on alle 40 prosenttia, voi syitä olla useita. Yleisimmin tuolloin esijäähdyttäjän läpi ei virtaa kylmää vettä kuten on kuviteltu.

Tämä voi johtua esimerkiksi esijäähdytykseen käytetyn veden varastosäiliön täyttymisestä tai siitä, että poistuva vesi on kytketty vain lämminvesivaraajan kylmän veden syöttöön. Myös tuleva kylmä vesi voi olla lämmintä, esimerkiksi yli 10-asteista, vaikka meillä Suomessa pohjaveden

pitäisi olla esijäähdytystarkoitukseen erinomaisen kylmää.

Mikäli lypsykoneessasi ei ole maidon esijäähdytystä, kannattaa esijäähdyttimeen investoimista harkita, sillä tavanomaisella yhden robotin tilalla toimiva esijäähdytys maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa.

Esijäähdyttimen takaisinmaksuaika yhden robotin tilalla Maitoa 650 000 l/a Sähkön hinta 0,12 €/kWh 1. Esijäähdyttimelle tulevan maidon lämpötila 30 °C 2. Esijäähdyttimeltä poistuvan maidon lämpötila 15 °C 3. Esijäähdyttimen osuus jäähdytystarpeesta 58 % (tavoite +4 °C) Maidon lämpötila laskee esijäähdyttimessä 15 °C Säästö*

900 €/a Hankintakustannus 4 000 € Takaisinmaksuaika 4,4 vuotta * Energian kulutus ilman esijäähdytystä oletettu olevan 20 Wh/l

Maidon esijäähdytyksen arviointitaulukko Esijäähdyttimelle tulevan maidon 25 lämpötila, °C 25 0% 26 5% 27 9% 28 13 % 29 16 % 30 19 % 31 22 % 32 25 % 33 28 % 34 30 % 35 32 %

Esijäähdyttimeltä tilasäiliöön menevän maidon lämpötila, °C 24

23

22

21

20

19

18

17

16

15

14

13

12

11

10

5% 9% 13 % 17 % 20 % 23 % 26 % 29 % 31 % 33 % 35 %

10 % 14 % 17 % 21 % 24 % 27 % 30 % 32 % 34 % 37 % 39 %

14 % 18 % 22 % 25 % 28 % 31 % 33 % 36 % 38 % 40 % 42 %

19 % 23 % 26 % 29 % 32 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 %

24 % 27 % 30 % 33 % 36 % 38 % 41 % 43 % 45 % 47 % 48 %

29 % 32 % 35 % 38 % 40 % 42 % 44 % 46 % 48 % 50 % 52 %

33 % 36 % 39 % 42 % 44 % 46 % 48 % 50 % 52 % 53 % 55 %

38 % 41 % 43 % 46 % 48 % 50 % 52 % 54 % 55 % 57 % 58 %

43 % 45 % 48 % 50 % 52 % 54 % 56 % 57 % 59 % 60 % 61 %

48 % 50 % 52 % 54 % 56 % 58 % 59 % 61 % 62 % 63 % 65 %

52 % 55 % 57 % 58 % 60 % 62 % 63 % 64 % 66 % 67 % 68 %

57 % 59 % 61 % 63 % 64 % 65 % 67 % 68 % 69 % 70 % 71 %

62 % 64 % 65 % 67 % 68 % 69 % 70 % 71 % 72 % 73 % 74 %

67 % 68 % 70 % 71 % 72 % 73 % 74 % 75 % 76 % 77 % 77 %

71 % 73 % 74 % 75 % 76 % 77 % 78 % 79 % 79 % 80 % 81 %

Alle 30 on huono

30-45 tyydyttävä

45-60 hyvä

yli 60 erinomainen

Katso lisätietoa maidon esijäähdytyksen toteutuksesta Valman videokirjaston Valio Lypsy -osiosta.

48 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 48

K

0

11.2.2022 13.10

GEA DAIRYROBOT R9500 R95 00 EDITION 2021

- UUSI ASKEL AUTOMAATTILYPSYYN Markkinoiden kestävin, luotettavin, nopein ja miellyttävin lypsyrobotti

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS!

0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi

MAITO JA ME_heidi.indd 49

11.2.2022 13.10

A N ELM O J I L H -O VA STO A M L I

Turvepeltojen viljelysuositukset

TUULI HAKALA Kehityspäällikkö Va l i o n I l m a s t o t i i m i

VALION UUDISTUVASSA VASTUULLISUUSLISÄSSÄ HUOMIOIDAAN NURMIVILJELY, SILLÄ NURMIPEITTEISEN TURVEPELLON PÄÄSTÖT OVAT HUOMATTAVASTI PIENEMMÄT YKSIVUOTISIIN KASVUSTOIHIN VERRATTUNA.

T

urvepeltojen ilmastovaikutukset nousevat esiin mediassa sekä Suomen kansallisissa ja maatalouden sisäisissä ilmastotavoitteissa. Turvepeltoja on erityisesti alueilla, joilla on vahva karjatalous, joten myös Valion on kartoitettava aktiivisesti ilmastoviisaita viljelytoimia ja vietävä niitä käytäntöön.

Valion omistajia huolestuttaa turvepeltojen viljelyn tulevaisuus.

Vastauksena tähän Valiolla on valmisteltu turvepeltojen viljelysuosituksia yhteistyössä tutkijoiden ja omistajien kanssa. Nyt julkaistujen viljelysuositusten pohjana on tutkimus ja viljelijöiltä kerätty tieto, josta on koottu tässä vaiheessa luotettavimmiksi katsotut päästöjä vähentävät toimenpiteet. Turvepeltoihin liittyvää tutkimusta on meneillään Suomessa runsaasti, joten viljelysuositukset kehittyvät tiedon ja käytännön kokemusten karttuessa.

Kannustamme tiloja kokeilemaan uusia tekniikoita, soveltamaan, etsimään toimenpiteistä viljelylle hyödyllisiä puolia ja oppimaan toisiltaan. Ensisijaista on huolehtia hyvistä satotasoista.

Turvepeltojen merkitystä tilan toiminnan ja raakamaidon hiilijalanjäljen näkökulmasta voi pohtia

VALION uudistuvassa vastuullisuusohjelmassa huomioidaan turvepeltojen viljelysuositusten ensimmäinen kohta ”Turvepelloilla viljellään nurmea, ei yksivuotisia kasveja”. Mikään viljelysuositusten toimenpiteistä ei ole pakollinen, ja yhdenkin ohjeissa mainitun toimenpiteen toteuttaminen on hyödyllistä turvepeltojen ilmastovaikutusten hillinnässä.

monelta kantilta. Mitä kasveja turvepelloilla viljellään? Ovatko kaikki turvepellot nurmikierrossa ja mikä viljan rooli on? Olisiko mahdollista viljellä turvepelloilla pelkkää nurmea? Onko turvepeltojen kunnossa tai satotasoissa parannettavaa? Voisiko säätösalaojitusta käyttää altakasteluun kuivina kesinä? Entä löytyykö tilaltasi turvelohkoja, jotka

”Turvepelloilla viljellään nurmea, ei yksivuotisia kasveja.”

eivät ole kriittisiä maidontuotannon kannalta? Olisiko näiden lohkojen käyttöä mahdollista pohtia uudella tavalla, esimerkiksi ennallistamalla ne kosteikoksi, metsittämällä tai viljelemällä niillä korkeaa pohjavettä kestäviä kasveja, kuten ruokohelpeä kuivikkeeksi tai esimerkiksi ummessa olevien lehmien rehuksi?

TURVEPELLON määritelmä on herättänyt paljon kysymyksiä. Viljavuuspalvelun aistinvaraisen arvioinnin mukaan pelto voi olla esimerkiksi multamaata, mutta kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta oleellisinta on hiilen määrä maanäytteessä ja multakerroksen alla oleva maalaji. Jos mullan alla on turvetta, luokitellaan pelto viljelysuositusten näkökulmasta turvepelloksi. Asiaa voi tutkia esimerkiksi kaivamalla maata lapiolla 60 cm syvyyteen. Hiilen määrän maanäytteessä voi selvittää tilaamalla viljavuuspalvelusta hehkutuskevennyksen. Kun maanäytteessä on orgaanista ainesta yli 40 prosenttia, kyseessä on turvepelto.

Turvepellot luokitellaan ohut- ja paksuturpeisiin. Näiden erona on se, kuinka suuri eloperäisen aineksen eli hiilen varasto pellolla on. Tärkeintä olisi pyrkiä säilyttämään tämä varasto mahdollisimman pitkään, jotta hiili ei karkaisi ilmakehään lämmittämään ilmastoa ja toisaalta pysyisi maassa kasvien käytettävissä.

50 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 50

11.2.2022 13.10

Pellon kuivatuksen ja turpeen hajoamisen seurauksena turvepellon pinta painuu noin 1–2 cm vuodessa.

t Uude kset tu s suo i viljely aavalla seur la! sivul

Turvepeltojen ilmastovaikutukset

T

urvepeltojen ilmastovaikutukset syntyvät, kun suo tai suometsä kuivatetaan ja turve pääsee tekemisiin hapen kanssa.

Turpeen hajotessa ilmaan vapautuu hiilidioksidia (CO2), joka on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Turvepelloilla vapautuu lisäksi kasvihuonekaasu typpioksiduulia (N2O) ja ajoittain vähän metaania (CH4).

Kaasujen vapautumista voidaan hillitä vähentämällä turvepellon muokkausta, nostamalla pohjavedenpintaa ja viljelemällä monivuotisia kasveja, jotka pitävät yllä jatkuvaa kasvipeitettä.

MAITO JA ME * 51

MAITO JA ME_heidi.indd 51

11.2.2022 13.10

Turvepeltojen viljelysuositukset valiolaisille tiloille 1. TURVEPELLOILLA VILJELLÄÄN NURMEA, EI YKSIVUOTISIA KASVEJA • Nurmen uudistusvuonna suojavilja sallittu • Monilajinen nurmi (esimerkiksi neljä lajia, mukana pellon kantavuutta parantavia lajeja) • Maan kasvukunnosta huolehtiminen (vesitalous, nurmelle sopiva pH, ravinnetasapaino) • Tiheä ja rehevä kasvusto • Niittokorkeuden nosto (keskimäärin väh. 10 cm) Perustelut: Nurmipeitteisen turvepellon päästöt ovat huomattavasti pienemmät puhtaisiin yksivuotisiin kasvustoihin verrattuna. Suomessa käytettävät Kansainvälisen Ilmastopaneeli IPCC:n päästökertoimet ovat turvepelloilla: yksivuotinen kasvi 35 tonCO2e/ha/v ja nurmi 25 tonCO2e/ha/v. Monilajinen nurmi sitoo tehokkaammin hiiltä ja sopeutuu erilaisiin sääoloihin.

Niittokorkeuden noston ansiosta kasvuston yhteyttäminen jatkuu, nurmen jälkikasvukyky paranee, ravinnehuuhtoumat vähenevät ja rehuun päätyy vähemmän haitallisia mikrobeja. Hyvät satotasot vähentävät peltoalan tarvetta tilatasolla.

2. KASVIPEITTEISYYS YMPÄRI VUODEN • Nurmi tulisi uusia siten, että pelto on aidosti kasvipeitteinen (elävä kasvusto) mahdollisimman suuren osan vuotta, myös talvisin • Suositaan kevätmuokkausta • Syys- tai kesämuokkauksessa myös kylvö siten, että pelto on kasvipeitteinen talven yli.

Perustelut: Kasvipeite hillitsee turpeen hajoamista ja siten kasvihuonekaasujen vapautumista.

3. KEVENNETTY MUOKKAUS • Kyntöjen harventaminen • Kynnön korvaaminen kevyemmillä muokkausmenetelmillä mahdollisuuksien mukaan (lautasmuokkain, kultivaattorit, lapiorullaäes, jyrä, jne.)

• Suorakylvö (kylvö ilman muokkausta).

Perustelut: Turvepellon muokkaus kiihdyttää turpeen hajoamista ja lisää siten kasvihuonekaasupäästöjä.

4. PIDEMPI NURMIKIERTO

M

• Pyritään mahdollisimman pitkiin nurmikiertoihin, satotasot huomioiden • Käytä tarvittaessa tai rutiininomaisesti täydennys kylvöä.

Perustelut: Nurmikierron pidentäminen vähentää turvepellon muokkausväliä ja lisää kasvipeitteisyyttä, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin vuositasolla.

5. POHJAVEDENPINNAN NOSTO • Erityisesti paksuturpeisilla mailla pohjavedenpinnan nosto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi • Pohjavedenpintaa voi nostaa esimerkiksi säätösalaojilla tai patoamalla ojia • 30 cm vedenpinnalla hehtaarikohtaiset kasvihuonekaasupäästöt tutkimusten perusteella lähes puolittuvat. Myös 35-45 cm pohjavedenpinta on hyödyllinen.

* S

Perustelut: Turpeen hajoaminen estyy, kun turve on veden alla.

Suomessa käytettävät IPCC:n päästökertoimet: nurmipeitteinen turvepelto 25 tonCO2e/ha/v ja nurmipeitteinen turvepelto 30 cm:iin korotetulla vedenpinnalla 15 tonCO2e/ha/v. Säätöojitusta voi käyttää myös altakasteluun, jolloin korotettu pohjavesi turvaa satoja kuivina kausina. Kun turpeen hajoamista pinnassa hidastetaan, salaojat säilyvät riittävällä syvyydellä pidempään.

6. VÄLTÄ UUDEN TURVEPELLON RAIVAUSTA • Tilusjärjestelyt, pellonvaihdot ja yhteistyö naapuritilojen kanssa • Satotasojen nosto olemassa olevilla pelloilla - pellon kasvukunto, ravinnetaseet, biokaasulaitoksen rejekti - lannanlevitys pelloille ainoastaan kasvukauden aikana.

R

Perustelut: Välttämällä uusien turvepeltojen raivaus ja kuivatus estetään uusien kasvihuonekaasupäästölähteiden syntyminen. Lannankäsittelyä kehittämällä voidaan parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä pelloilla (esim. biokaasulaitoksen rejekti, lannanlevitys vain kasvukauden aikana). Satotasojen noustessa myös peltoalan tarve vähenee.

VA TA M

52 * MAITO JA ME

DeLav MAITO JA ME_heidi.indd 52

11.2.2022 13.10

Me

hyvinvoivia lehmiä

UUSI MUOTOILU

Sen lisäksi, että SCB3 kääntyvän karjaharjan on todistettu tarjoavan suuria etuja eläinten terveydelle ja tuottavuudelle ja parantavan verenkiertoa* on myös totta, että harjat ovat suosittuja lehmien keskuudessa.

Sen patentoitu kaksoiskiertoliike harjaa eläimen perusteellisemmin kuin useimmat muut harjat.

Sen luja ja kestävä rakenne sekä älykkäät automaattiset turvaominaisuudet tekevät 100 000 siitä luotettavan. myytyä harjaa Siksi maatiloilla ympäri maailmaa on jo yli 100 000 DeLavalin kääntyvää karjaharjaa.

* Perustuu tutkimuksiin: Ynte H. Schukken and G. Douglas Young

UUTTA: tuntilaskuri

Eläinystävällinen nopeus

maailmanlaajuisesti

UUTTA: suojatiiviste

JUOMAKUPPI COLORADO S22

VASIKAN JALKALASTA CS22

VASIKKALIIVI DELAVAL

NORM. 148,00 | AL90602883 Ruostumattomasta teräksestä valmistettu huippukuppi korkeatuottoisille eläimille. Veden virtaus 22 L/min 4 barin paineella. Venttiili AL90602821.

NORM. 81,00 | AL2150009501

NORM. 66,00 | AL88267301

Jalkalasta vastasyntyneiden vasikoiden jalkajänteiden koukistumien korjaamiseen. Kiinnitys tarranauhalla.

Lämmittävä ja suojaava vasikkaliivi vähentää vilustumista ja stressiä. 3-kerroksinen kangas suojaa ja lämmittää. Konepestävä 30 asteessa.

PVC-HARJA 280/300/480 MM

UTAREKLIPPERI CB35 AKKUKÄYTTÖINEN

PAALIVEITSI

NORM. 10,60/17,40/19,30 | AL97311480-2

NORM. 467,00 | AL94247100

NORM. 58,00 | AL86904901

Tehokas ja kestävä harja, jonka piikit eivät katkeile. Puuosa pyökkiä. Saatavana kolme eri kokoa: 280 mm, 300 mm ja 480 mm.

Pieni ja ketterä vain 440 g painava akkuklipperi esim. utareiden klippaukseen. Mukana kaksi akkua. 2 vuoden takuu.

Erinomainen työkalu pyöröpaalien ja suursäkkien avaamiseen.

124,-

8,-/13,-/15,-

60,-

372,-

50,-

40,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 1.3.–30.4.2022. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

DeLaval_Hankkija_MjaM_1_22_200x280_2.indd 1 MAITO JA ME_heidi.indd 53

20.1.2022 15.12 11.2.2022 13.10

N INTE INTI ELÄ INVO HYV

Laitumen monet mahdollisuudet

E E VA - K A I S A P U L K K A TKI-asiantuntija Savoniaammattikorkeakoulu

LAIDUNNUS MUKAUTUU KARJAN KOON JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN PINTA-ALAN SEKÄ SÄIDEN MUKAAN. LAADUKAS REHU HOUKUTTAA LEHMÄT NAVETTAAN JA PITÄÄ TUOTOKSEN KORKEALLA.

Valion vastuullisuusohjelman uudistukset koskevat eläinten ulkoilua ja laidunnusta, luonnon monimuotoisuutta ja hiiliviljelyä.

Voit lukea aiheesta lisää Valmasta.

54 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 54

11.2.2022 13.10

N

ykykarjan laidunnus on erilaista kuin jokunen vuosikymmen sitten, mutta yhtä kaikki monet tilat järjestävät lehmille mahdollisuuden laiduntaa.

Entisen täyslaidunnuksen sijaan lehmät saavat laitumelta osan rehun tarpeesta tai maistiaisia tuoreesta heinästä. Laidunnus mukautuu karjan koon ja käytettävissä olevan pinta-alan sekä säiden mukaan, sen ei tarvitse olla joko–tai. Laiduntamiseen käytetään se ala, jolla se on järkevää toteuttaa, ja sadejaksoilla navetan ovet voi pitää kiinni.

Kaavilaisella Virpi ja Pauli Tirkkosen tilalla sekä siilinjärveläisellä Tiina Nyyssösen ja Jari Eskelisen automaattilypsytilalla lehmät pääsevät laitumelle toukokuulta syyskuulle. Laiduntamisella ei kummassakaan karjassa ole lypsävien osalta ruokinnallista merkitystä, vaan navetan ruokintapöytä pidetään täynnä seosrehua. Lehmät toki syövät laidunnurmea, mutta pinta-ala ei riitä merkittävään rehun saantiin laitumelta.

Siilinjärvellä navetan ovet aina avoinna. Siten käynnit lypsyllä pysyvät tasaisina eikä ruuhkia synny.

Viiden hehtaarin laidunala on jaettu kolmeen lohkoon, mikä vähentää laidunpainetta ja antaa nurmelle aikaa kasvaa välillä.

Tirkkosten navetassa lehmien rutiinit toimivat parhaiten, kun ovet avataan aamutöiden jälkeen ja laitetaan kiinni päivätarkastuksen aikaan yhden maissa. Siihen mennessä kaikki ulkoilijat ovat tulleet takaisin navettaan.

Osa-aikalaidunnus toimii puolestaan esimerkiksi Anna-Stiina ja Matti Niskasen tilalla Kiuruvedellä, Janne Pietikäisen tilalla Pielavedellä sekä Laura Kauhasen ja Henri Remeksen tilalla Vieremällä. Laitumet on jaettu lohkoihin ja lehmät laiduntavat yhtä lohkoa muutamasta päivästä viikkoon kerrallaan. Ihanteellinen rutiini noin 50–60 lehmän laiduntamiseen olisi noin puolen hehtaarin lohkot ja lohkon vaihto kolmen, neljän päivän välein.

HYVÄ REHU houkuttelee lehmää sisään ja syömään riittävästi. Esimerkkitiloilla ei ole tehty laiduntamiseen tarkkoja sääntöjä, vaan sen suhteen eletään tilanteen mukaan, ja laidunnusta rajoitetaan tarvittaessa. Jos kierto heikkenee, voi ovet laittaa kiinni ja avata myöhemmin uudelleen.

Pitkän sateisen kauden aikana laidunnusta voi olla syytä rajoittaa laitumen säästämiseksi. Laiduntavat tilat toteavat lehmän olevan niin mukavuudenhaluinen eläin, että se menee laitumelle vain hyvällä säällä: Ei saa sataa, olla liian kuuma tai liikaa hyönteisiä.

”Parhaiten lehmät tuntuvat viihtyvän laitumella viileinä syyspäivinä.”

Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin keväällä ja sitä jatketaan säiden salliessa pitkälle syyskuuhun. Parhaiten lehmät tuntuvat viihtyvän laitumella viileinä syyspäivinä.

Jotta tuotos ja kierto automaattilypsyssä säilyy, on navetassa tarjottavan rehun laatu erityisen tärkeä seikka. Myös uuden rehun jakamisen ajankohta ja rehun määrä vaikuttavat lehmien liikkumiseen laitumelle ja sieltä pois.

Laitumelta haettavia eläimiä on hyvin harvoin, kun edellä mainitut houkutustekijät toteutuvat. Eivätkä säännöllisesti haettavat ja avustettavat lehmät ylipäätään kuulu automaattilypsytiloille.

Jos lehmillä on vapaa pääsy laitumelle, on tiloilla vesi yleensä navetassa, joka houkuttaa eläimiä takaisin navettaan. Ruotsalaisissa laidunnusohjeissa vesipistettä suositellaan myös laitumelle, ja hyvää rehua pidetään vettä tärkeämpänä navettaan vetävänä tekijänä.

LAIDUNTAVILLA TILOILLA aitauksien tekemiseen ja kunnostamiseen kuluu aikaa, mutta toisaalta laitumella olevat lehmät vähentävät työtä navetassa. Parsien siivousta on vähemmän ja se hoituu helpommin väljässä tai jopa tyhjässä navetassa.

Kuivikkeen kulutus pienenee tiloilla selvästi kesäaikana.

Hyvät ja lehmille helpot kulkuväylät lisäävät helppoutta myös hoitajalle. Kiinteä pohja navetan uloskäynnin yhteydessä ehkäisee pohjan kuraantumista, eikä kuraa myöskään kulkeudu navettaan.

Laiduntamisen oppimista jo vasikkana ja hiehona on tärkeää.

Nuorkarja ja umpilehmät laiduntavat läpi kesän. Lehmäksi varttuneelle laiduntamisen rutiinien opettaminen ja oppiminen on haastavampaa.

Laiduntamisen aloittaminen tauon jälkeen tai uuden lohkon vaihto voivat aiheuttaa lievän notkahduksen kiertoon robotilla, päivämaitotuotokseen tai nostaa hieman solumääriä, mutta näitä seikkoja ei pidetty haastatelluilla tiloilla millään tavalla ongelmina.

Tyhjempi utare kestää reipasta ulkoilun aloitusta paremmin kuin täysi, ja lypsyviiveiden tarkistus ennen uloslaskua ehkäiseekin utareongelmien syntymistä.

Laiduntamisesta ei pidä tehdä vaikeaa, vaan haastatellut tilat kannustavat seuraamaan tilannetta ja elämään sen mukaan.

Katso vinkit laiduntamiseen ja ulkoiluun Valmasta Valio Kehitys - Seminaari ja koulutusmateriaali - Laidunnus ja ulkoilu Lisätietoa laidunnuksen tueksi: jalaka.savonia.fi

MAITO JA ME * 55

MAITO JA ME_heidi.indd 55

11.2.2022 13.10

U U T T A V A L I O LT A Koko Suomi leipoo -ohjelmassa nähdään vierailijana Valion leipomokonsultti Mika Parviainen, joka toimi ohjelman tuomarina sarjan neljän ensimmäisen kauden ajan.

ma 20.00

Maistuu isommalta kuin on

V

alio Herkku tuo klassikkojälkiruokien maut kermaisen täyteläisiin jogurtteihin! Uudet Valio Herkku kermaiset jogurtit crème brûlée ja stracciatella ovat aina valmiina herkutteluun. Ota juuri sen verran kuin haluat, nauti vaikka lusikallinen kerrallaan. Tämä aito herkku on tehty sinulle, joka et tyydy tavalliseen. Huolella valitut raakaaineet ja suomalainen maito ovat tämän herkun salaisuus.

Koko tuoteperhe on laktoositon.

Maista si myös uu ikinusk ! m o u s se

Uusi, vihreämpi Valio Oivariini®

V

alio Oivariini® kolme öljyä on vähärasvaisempi uutuuslevite, jonka maussa yhdistyvät avokadoöljyn pehmeys ja kurpitsansiementen paahteisuus. Kasviöljyt antavat levitteelle hennon vihreän sävyn.

Tuote on laktoositon. Voitko olla maistamatta?

Ohjelmayhteistyötä suosikkisarjoissa Valio on mukana etsimässä Suomen parasta kotileipuria Koko Suomi leipoo -ohjelmassa sekä metsästämässä seuraavaa mestarikokkia MasterChefin uudella kaudella. Valio on molempien suosikkisarjojen ohjelmayhteistyökumppani.

K

oko Suomi leipoo -ohjelmassa leivotaan Valion tuotteilla koko kauden ajan. Suomen parhaan kotileipurin tittelistä kisaillaan tammi-maaliskuussa 2022.

15.2. starttasi MasterChef Suomen uusi tuotantokausi, ja Valio on jälleen mukana yhtenä ohjelman pääyhteistyökumppaneista. Molempia ohjelmia voi seurata MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa. ”Koko Suomi leipoo -ohjelmassa nähdään Valion leivontatuotteita ja MasterChefissa ovat luontevasti mukana Valion laadukkaat ruoanvalmistustuotteet. Tuotesijoittelun lisäksi brändätyt ohjelmayhteistyötunnisteet näkyvät mainostauoilla sekä tv:n että suoratoistopalvelun puolella. Kerromme ohjelmayhteistyöstä myös Valion omissa kanavissa”, kertoo Valion Suomen markkinoinnista vastaava markkinointipäällikkö Outi Lindberg.

56 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 56

11.2.2022 13.10

U U T T A V A L I O LT A

Kasvipohjaisia uutuuksia

V

alio Oddlygood® Dream Fraiche on täyteläinen kasvipohjainen vaihtoehto ranskankermalle kylmään ja lämpimään kokkailuun. Sopii vegaaniseen ja maidottomaan ruokavalioon.

Valio Oddlygood® mieto maustamaton on lempeä, miellyttävän mieto ja monipuolinen välipala kaurasta ja kookoksesta. 100 % kasviperäinen, gluteeniton ja muutenkin kaikin puolin vastustamaton.

Valio crème fraîche uudistui!

V

alio crème fraîche on nyt lisäaineeton luomutuote, jonka puhdas ja entistä raikkaampi maku syntyy vain kahdesta raakaaineesta, luomukermasta ja hapatteesta. Sen maku on pirteän hapan mutta silti hyvin täyteläinen. Lusikoi keittojen päälle, käytä texmex-ruokiin tai sekoita kylmäksi kastikkeeksi. Tuote on laktoositon. ”Päätimme kehittää Valio creme fraichen reseptiä, sillä meiltä oli jo pitkään toivottu luomuversiota crème fraîchesta Valion ennestään laajaan luomusarjaan. Tuote on nyt entistä raikkaamman makuinen, lisäaineeton ja tehty luomukermasta. Nämä kaikki ominaisuudet luovat lisäarvoa kuluttajalle sekä aitoa kilpailetua Valiolle”, kertoo Valion luomutuotteista vastaava kategoriapäällikkö Mirva Tollet.

Pizzauunit kuumiksi!

V

alio mozzarella-fontal juustomuru on uutuus parhaisiin pizzoihin, intohimoisille pizzanpaistajille! Hyvin ruskistuva ja maukas juustosekoitus on täydellinen yhdis telmä fontalin mehevyyttä

ja mozzarellan rakennetta.

Juustomurua on helppo

ja nopea levittää tasaisesti

ja juuri oikea määrä. Rus- kistuu nopeasti ja kestää korkeaa lämpötilaa.

Hedelmäinen uutuusrahka leivontaan

V

alio maustettujen rahkojen uutuusmaku mangopassio valloittaa hedelmäisyydellään! Rahkan raikkaus sopii upeasti leivontaan ja jälkiruokiin. Kurkkaa ideat Valio.fiverkkopalvelusta! Ohjeisiin pääset myös suoraan pakkauksen AR-koodista.

MAITO JA ME * 57

MAITO JA ME_heidi.indd 57

11.2.2022 13.10

Tietoturvaa tarvitaan navetassakin TIETOJÄRJESTELMIEN JA DIGITALISOITUMISEN MYÖTÄ KYBERMAAILMA MAHDOLLISUUKSINEEN JA UHKINEEN ULOTTUU MYÖS MAITOTILOILLE, SANOO VALION TIETOTURVAPÄÄLLIKKÖ MIKA ARVONEN. T E K S T I A N N A - J A L A S K A R J A L A I N E N K U VA T 1 2 3 R F

E

rilaiset tietomurrot yleistyvät. Useimmiten hakkerit tavoittelevat kyberhyökkäyksillä taloudellista hyötyä. Moni muistaa psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron, jossa tuhansien suomalaisten potilastiedot joutuivat vääriin käsiin.

Mutta miten tämä liittyy elintarviketeollisuuteen ja alkutuotantoon?

Kysyimme Valion tietoturvapäällikkö Mika Arvoselta, mitä jokaisen maitotilayrittäjän olisi hyvä tietää tietoturva-asioista.

SUOMALAINEN RUOANTUOTANTO ei ole hakkereille ykköskohde siinä mielessä, että esimerkiksi teknologiateollisuudessa on helpompi saada taloudellista hyötyä tietovarkauksien avulla tai tiedolla kiristämällä. Toki Valiolla yrityksenä on yrityssalaisuuksia ja patentteja, mutta niissäkin tiedon hyödyntäminen vaatii erityisosaamista.

Toisaalta emme voi tuudittautua siihen, että suomalainen ruoantuotanto olisi hyökkäyksiltä turvassa.

Mahdollinen kyberhyökkäys voisi vaikuttaa esimerkiksi alkutuotantoon, logistiikkaan, kylmälaitteisiin tai keskusvarastoihin. Pahimmillaan tällä voisi olla vakavia seurauksia.

Esimerkiksi kylmäketjujen

katkeamiset toisivat suuria taloudellisia menetyksiä elintarvikkeiden pilaantuessa ja voisivat aiheuttaa elintarvikepulaa kaupoissa, sairaaloissa ja kouluissa.

”Kun perusasiat ovat kunnossa, tietoturvariskit pienenevät huomattavasti.”

KYBERHYÖKKÄYKSET ovat mahdollisia elintarvikeyhtiöiden järjestelmiin mutta yhtä lailla myös yksittäisten maatilojen tietojärjestelmiin.

Haittaohjelma voi päästä tunkeutumaan riittämättömästi suojattuihin tietojärjestelmiin sattumalta, mutta hyökkäys voi olla myös tahallisesti suunnattu maitotilayritystä vastaan.

Tavoitteena hakkerilla voi olla elintarvikeketjun horjuttaminen tai

ylipäätään toiminnan hankaloittaminen. Taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi eläinaktivismi.

Nykyaikaisilla maitotiloilla erilaiset ohjelmistot säätelevät esimerkiksi lypsyrobotteja, ilmastointia sekä ravinnon ja veden saantia.

Niihin murtautumalla on mahdollista saada paljon vahinkoa aikaiseksi. Lisäksi vaikkapa navetan valvontakameroiden kuvamateriaali voi kiinnostaa ulkopuolisiakin.

TIETOTURVAN kannalta tärkeintä on huolehtia siitä, että kaikki ohjelmistot ovat ajan tasalla ja automaattiset päivitystoiminnot ovat aktivoitu. Tämän jälkeen on hyvä tarkistaa, että laitteiden oletussalasanat on vaihdettu riittävän pitkiin ja monimutkaisiin salasanoihin. Kaksivaiheinen vahva tunnistautuminen kannattaa aktivoida kaikissa palveluissa, joissa se on mahdollista.

Mahdollisten häiriötilanteiden varalle olisi hyvä olla toimintasuunnitelma ja tarkistaa, että tarvittavat laitetoimittajien yhteystiedot ja sopimukset ovat ajan tasalla. Nämä yksinkertaiset keinot hankaloittavat tietomurron tekemistä jo merkittävästi.

Ohjelmistot ja sitä myötä suojaustarpeet kehittyvät jatkuvasti. Tiedon ja hyvien käytänteiden jakaminen on

58 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 58

11.2.2022 13.10

myös tärkeää. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on hiljattain aloitettu tutkimushanke, jossa kartoitetaan erilaisia ruoan tuotantoketjuun kohdistuvia uhkia*. Valio on mukana tutkimuksessa kumppaniyrityksenä ja jaamme omalta osaltamme oppeja eteenpäin. Toimin Valion edustajana hankkeessa. Yhteisenä tavoitteena on samalla lisätä tietoisuutta kyberturvallisuudesta suomalaisten ruoantuottajien keskuudessa.

Lue lisää aiheesta: Kyberin taskutieto maatiloille -opas tarjoaa maatalousyrittäjälle tietoa kybermaailmasta kompaktissa taskukoossa. Lataa opas MTK:n verkkosivuilta osiosta Julkaisut - Hyvinvointi ja turvallisuus. * Jyväskylän ammattikorkeakoulun ruokaketjun kyberturvallisuuden kehittämishanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahaston lisäksi JAMK sekä kumppaniyritykset. Hankkeessa on Valion lisäksi mukana Atria Oyj, Cinia Oy, DeLaval Oy, Elisa Oyj, Oy Karl Fazer Ab, Kesko Oyj, Netum Oy, Penttilän Maito Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK), Tapiolan maitotila, Telia Cygate Oy sekä Huoltovarmuuskeskus ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

5 VINKKIÄ KYBERTURVAAN 1. Säännölliset ohjelmistopäivitykset 2. Vahvat salasanat ja kaksivaiheinen tunnistautuminen 3. Tuen piirissä olevat ohjelmistot 4. Riittävä skeptisyys sähköpostien suhteen 5. Tarpeen mukaan tietoturvaohjelmistot kaikkiin laitteisiin Mika Arvonen TYÖNI VALIOLLA Vastaan tietoturvan hallinnasta ja kehittämisestä Valiolla ja sen tytäryhtiöissä. Työhöni kuuluu muun muassa kumppaniyhteistyö, ohjeistus sekä koulutussuunnittelu. Olen aina ollut kiinnostunut turvallisuudesta ja tietoturvasta. Ennen IT-uraani työskentelinkin turvallisuusalalla. Tämä aihepiiri vaatii intohimoa ja kiinnostusta, sillä tavallaan tämä on loputonta taistelua ja kilpajuoksua, jossa on usein väistämättä askeleen jäljessä.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Omia suosikkejani ovat Valion kolmiopalajuustot sekä Valio Hedelmätarha® Luomu mehut. Luomumustikkamehun on kauttani moni tuttukin löytänyt.

MAITO JA ME * 59

MAITO JA ME_heidi.indd 59

11.2.2022 13.10

KUSTANNUSTEHOKAS TYPEN KÄYTTÖ KARJATILOILLA Nurmien lannoituksella vaikutat tulevan sadon määrään ja laatuun, tilan talouteen sekä ympäristökuormitusriskiin. Lannoitus tulee tehdä tarpeen mukaisesti, sisällön tasapainosta huolehtien. Karjatilalla syntyvät ravinteet on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti.

Varmista ensimmäisen ja toisen nurmisadon riittävä rikinsaanti Polysulfaatilla. Nurmikasvit tarvitsevat rikkiä (S) lehtivihreän muodostamiseen ja yhteyttämiseen sekä hyödyntääkseen saamansa typen valkuaisaineiksi. Polysulfaatissa rikki on mineraalimuodossa, jonka kasvi pystyy heti hyödyntämään.

Karjanlannassa rikki on orgaanisessa muodossa, mitä hyödyntääkseen maaperän eliöiden täytyy ensin muuntaa mineraalimuotoon. Muuntamista tapahtuu, kun maaperän lämpötila on riittävän korkea. Tämä voi olla liian myöhään ensimmäisen ja joskus myös toisen niiton kannalta. Polysulfaatilla saadaan maaperän sekä sadon ja laadun kannalta tasapainoinen lannoitus nurmille.

Täydennä lannoitus tarpeen mukaisesti.

Muista säännölliset maa-analyysit!

Belor Premium –lannoitevalikoimasta löydät tilallesi sopivat rakeiset typpi- ja NK-lannoitteet karjanlannan rinnalle.

Vähennä typen haihtumista ja huuhtoutumista lisäämällä lannan sekaan DeltaLent Active, nitrifikaation estäjä. Näin saat myös enemmän typpeä kasvien käyttöön ja säästät lisälannoituksessa. Ympäristökin kiittää.

Parhaan sadon puolesta viljelijänavenaberner.fi viljakauppa 010 402 2530 tuotantopanokset 020 791 4040

VABerner_200x280_Maito_ja_Me.indd 1

25.1.2022 16.08

MAITO JA ME_heidi.indd 60

11.2.2022 13.10

LM ION HJE O VA L STO ILMA

A

JUHA NOUSIAINEN Johtaja Va l i o n i l m a s t o t i i m i

Nousevan energian hinta haastaa

V

iime syksyn ennennäkemättömän hintapiikin jälkeen energian pörssihinnat ovat tasaantuneet ja osin laskeneetkin, mutta edelleen olemme varsin korkealla tasolla vuoden takaiseen verrattuna. Syitä hinnannousuun on monia kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta normaalia vähäsateisempaan vuoteen. Maakaasun kohdalla vähenevät toimitukset Venäjältä ovat nostaneet hinnan hyvin korkealle. Päästöoikeuksien hinnannousu taas on lisännyt maakaasun käyttöä lämmöntuotannossa.

Nousseet energiakustannukset ovat yksi päätekijä poikkeuksellisen korkeaan inflaatioon EU:n alueella. Korkeilla maakaasun ja päästöoikeuksien hinnoilla voi olla pitkäaikainen, jopa järisyttävä vaikutus ruoantuotantoon. Maakaasun kallistuminen on lähes kolminkertaistanut lannoitteiden hinnat. Kuulemme jopa arvioita, että osa lannoitetehtaista voisi sulkeutua tämän takia, mikä johtaisi lannoitteiden saatavuuden vaikeutumiseen ja sitä myötä peltojen satotasojen laskuun ja viljan hinnan entistäkin kovempaan nousuun.

Lannoitteiden hintataso tuskin laskee merkittävästi lähiaikoina. Kotieläintiloille tämä tarkoittaa, että karjalannan ravinteiden suhteellinen ja absoluuttinen arvo nousee.

Lannan ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen kannattaa siis panostaa entistä enemmän. Lannan prosessointi biokaasuksi parantaa lannoitusarvoa varsinkin typen osalta merkittävästi. Lannan tai biokaasulaitoksen rejektin separointi taas helpottaa typpi- ja fosforilannoituksen kohdistamista viljelylohkojen ravinnetason ja viljeltävän

kasvin mukaan paremmin. Kun tähän lisätään vielä biokaasun arvonnousu erityisesti liikenteessä ja mahdollisuus tuottaa lannasta kuivikkeita, on lannan kokonaisarvon nousu merkittävä. Lanta onkin jatkossa entistä arvokkaampi raaka-aine.

Sähkön pörssihinnan nousu aiheuttaa lisäkustannuksia sekä teollisuudessa että alkutuotannossa. Pidemmällä aikavälillä myös kiinteähintaisilla sopimuksilla ostettu sähkö kallistuu. Monet maitotilat miettivätkin, voiko oman sähköntuotannon avulla suojautua sähkömarkkinan hintariskeiltä.

Käytännön vaihtoehdot ovat biokaasulaitoksen raakakaasun hyödyntäminen tai aurinkopaneelien avulla tuotettu sähkö omaan käyttöön. Näiden investointien takaisinmaksuaika on ollut tähän saakka 10 vuoden molemmin puolin, mutta kohonnut sähkön hinta ja maatilojen energiainvestointituet lyhentävät takaisinmaksuaikaa.

”Lannoitteiden kallistuessa kannattaa panostaa lannan ravinteiden entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.”

Ilmastotalkoissa kaikilla toimialoilla on viimeisen parin vuoden aikana tehty vähähiilisyystiekarttoja, joiden yhteinen nimittäjä on halpa ja päästötön sähkö. Tämä pätee ainakin teollisuudessa ja liikenteessä, mutta visioidaan sitä ruoantuotantoonkin. Realistista tai ei, monet pitävät solumaataloutta ratkaisuna ruoantuotannon saatavuus- ja kestävyysongelmiin. Mutta silloin saattaa unohtua, että tämä olisi mahdollista vain, jos päästötöntä sähköä olisi halvalla saatavissa. Sama pätee vetytalouteen. Vedyn valmistaminen elektrolyysillä vedestä on jo vanha keksintö, mutta ilman päästötöntä sähköä se ei ilmastotalkoissa auta. Nouseva energian hinta ja lisääntyvä sähkön kysyntä haastavat teollisuuden alat ja ilmastotyön.

MAITO JA ME * 61

22 16.08 MAITO JA ME_heidi.indd 61

11.2.2022 13.10

ME ÄT TÄJ T I R Y

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

Se merkitsee meille turvaa, jatkuvuutta, ja maailmanlaajuisia markkinoita tuottamallemme maidolle.

”Laiduntaminen on meidän tilan juttu” JUSSI MURTO-KOIVISTON JA LINDA PELLFOLKIN LUOMUMAITOTILALLA ELÄIMET LAIDUNTAVAT TOUKOKUUSTA MARRASKUUHUN, JOS SÄÄT SUOSIVAT.

N

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA J U S S I M U R T O - KO I V I S T O N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

ärpiössä JMK-Milkhouse-luomumaitotilalla odotetaan kevättä myönteisissä tunnelmissa. Toissavuoden vastoinkäymisistä on selvitty ja tulevaisuus näyttää aurinkoiselta.

Touko-kesäkuun aikana, eli heti kun laidun on valmiina ottamaan kesävieraat vastaan, 130 tilan 150 eläimestä viedään laitumelle, niin kuin aiempinakin vuosina. Lypsylehmät laiduntavat päivisin ja muut ympäri vuorokauden aina loka-marraskuulle asti. ”Aamulla lehmät lypsetään asemalla ja päiväksi ohjataan kylätien

yli laitumelle. Illaksi ne haetaan lypsylle ja navettaan yöksi. Näin tasapainotamme lypsävien ravintoa ja väkirehun saantia”, tilan isäntä Jussi Murto-Koivisto kertoo.

Murron yrittäjäkumppani ja avovaimo Linda Pellfolk jakaa asemalypsyvastuun kahden työntekijän kanssa. Lypsyn aikaan Jussi saa viettää aikaa perheen jälkikasvun, eli kaksivuotiaan Odon ja kuusivuotiaan Adelinan, kanssa.

TÄLLÄ HETKELLÄ kaikki on hyvin, mutta toissa vuonna ruuhkavuosikäsite tuli Jussille ja Lindalle vähän liiankin tutuksi.

”Maidontuotantomme oli nousussa, mutta sitten tuli klebsiella ja vei 20 prosenttia lehmistämme. Samaan aikaan rakensimme talon sekä viljankuivurin ja saimme kuopuksemme.

Paljon tapahtui samaan aikaan, ja vuodesta tuli raskas”, Jussi kuvailee.

Maitomäärät laskivat klebsiellan ja nautojen poiston myötä, mutta viime vuoden lopulla maitomäärät nousivat taas kohti entisiä lukemia. ”Rupeaa helpottamaan! Selvisimme isoista ongelmista osin varmasti siksi, että nuorkarja ja sonnit, jotka kasvatamme itse, ovat voineet hyvin, ja peltoalaakin on aika paljon.

Emme olleet ihan tyhjän päällä.”

62 * MAITO JA ME

MAITO JA ME_heidi.indd 62

11.2.2022 13.11

”Osan nurmi- ja nurmipalkokasvien siemenistä kasvatamme itse.”

MAITOTILAYRITTÄJÄKSI Jussi ryhtyi puhtaasti rakkaudesta lajiin. ”Lapsuudenkotini naapurissa oli lehmiä, ja ravasin siellä jatkuvasti.

Isovanhemmilla oli lehmiä, joten vietin heidän luonaan paljon aikaa.

Se tuntui omalta ja tuntuu edelleen.”

Oma maatilayrittäminen sai alkunsa, kun Jussi kasvatti puolen hehtaarin kotitontilla sian ja hiehon teuraaksi. Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen hän opiskeli kolme vuotta tavoitteenaan agrologin tutkinto, kunnes vuonna 2006 haave omasta tilasta toteutui ja opiskelu vaihtui käytännön tekemiseen. ”Ostin tilan, jossa oli 15 vuotta vanha kylmäpihatto. Minulla oli 35 hehtaaria vuokramaata, noin 25 lypsävää, Fiskarsin aura ja puolikas traktori.”

Jussi ei aloittanut luomutilayrittäjinä, mutta onnistuneiden luomuviljelykokeiluiden kannustamana hän siirtyi luomuun vuonna 2011.

Linda tuli vuonna 2012 päätoimisesti mukaan maitotilalle valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi. ”Luomumaidolla oli silloin kysyntää, joten halusimme kokeilla sitä.

Olemme edelleen tyytyväisiä päätökseemme. Kymmenessä vuodessa olemme kehittyneet luomutuottajina niin, että lehmät lypsävät paremmin kuin alussa. Kannattavuutta lisää myös korkea oman rehun osuus.”

LAIDUNTAMINEN parantaa Jussin ja Lindan mukaan sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. ”Eläimet pysyvät kunnossa ja terveinä, koska ne liikkuvat paljon.

Myös meidän oma työtaakkamme vähenee, koska navettatyötä on kesäaikaan paljon vähemmän. Silloin työntekijämme voivat lomailla.”

Lypsylehmät saavat neljänneksen ravinnostaan laitumelta, mutta syö-

vät lisäksi väkirehua kioskista. Vasikat, sonnit ja umpilehmät pärjäävät melko pitkälle laitumen antimilla. ”Pienten vasikoiden ja sonnien ravintoa täydennetään jonkin verran väkirehulla, mutta muuten tukiruokinnaksi riittää hyvänä kesänä kymmenen paalia rehua. Se tarkoittaa joka kesä noin 500 paalia vähemmän kuin ennen laidunnusta, mikä on iso säästö urakoitsijan laskussa.”

Vettäkään ei tarvitse laitumille kuskata, sillä vesilinjastot kulkevat koko 36 hehtaarin laidunalueella.

JUSSI JA LINDA tuottavat kaiken karkearehun eläimilleen itse, ja tavoittelevat tasaista satokautta viljelemällä nurmessa esimerkiksi sinimailasta ja apilaa. ”Nurmipalkokasvien vahvuus korostuu kakkossadossa. Niiden juuristo ulottuu syvälle, joten ne kestävät hyvin kuivuutta. Ykkössato kasvaa aina hyvin sekä luomussa että perusviljelyssä, mutta kesän kuumuus verottaa monella tilalla kakkossatoa, ja siinä syvät juuret auttavat”, Jussi vinkkaa.

Laidunsekoituksissa korostuvat laitumille sopivat kasvit kuten niittynurmikka, sikuri, ruokonata, punanata ja raiheinät.

Siemenkuluissa JMK-Milkhouse säästää tuottamalla nurmi- ja palkokasveista omia siemenseoksia. ”Puimme timoteitä, valkoapilaa ja puna-apilaa sekä täydennämme niitä tarvittaessa ostosiemenellä, jossa on nurminataa ja raiheiniä hinnan ja saatavuuden mukaan”, Jussi kertoo. ”Uutena yritämme tänä vuonna viljellä puitavaksi niittynurmikkaa, jonka viljelyohjeet otin vuonna 1948 ilmestyneestä Pellervo-seuran oppaasta”, Jussi naurahtaa. ”Jotain uutta voi aina kokeilla, mutta ei liikaa. ”

TILALLA on tasapainoiltu typen ja valkuaisen määrien kanssa. ”Kalsiumin korkea määrä palkokasveissa on ongelma, koska se lisää poikimahalvauksen riskiä. Yritämme saada umpilehmät laiduntamaan kolmannen ja neljännen vuoden lohkoilla, koska sieltä apila on jo osin hävinnyt”, Jussi sanoo.

Kun apilan määrää vähennetään liiallisen kalsiumin saannin hillitsemiseksi, valkuainenkin jää vähälle. ”Levitämme tällä hetkellä virtsaa lähipellolle ja keräämme sieltä umpilehmille rehut. Toivomme, että se riittää. Umpilehmät saavat myös puhdasta härkäpapua, jossa on runsaasti valkuaista”, Jussi toteaa. ”Tätä tasapainoa meillä mietitään ehkä eniten: jonkin verran tarvitaan valkuaista, mutta ei apilaa nostamassa kalsiumin määrää.”

JMK-MILKHOUSE, NÄRPIÖ Yrittäjät Jussi Murto-Koivisto ja Linda Pellfolk Eläimet 50 lypsävää (tavoite n. 60), lisäksi nuorkarjaa, umpilehmiä ja sonneja (yhteensä 150 eläintä) Pihatto Kylmäpihatto (rakennettu 1991, remontoitu 2006), asemalypsy Pelto Peltoa yli 280 hehtaaria, josta omaa 36. Laidunnuksessa peltoalasta 36 ha.

Tulostavoite Maitoa 10 800 kg/lehmä/a (EKM)

MAITO JA ME * 63

MAITO JA ME_heidi.indd 63

11.2.2022 13.11

UU TU U

S

Vihreä väri kasviöljyistä.

Voittamaton maku MAITO JA ME_heidi.indd 64

11.2.2022 13.11