Maito ja me 4/2022

Uusia tuulia omistajaviestintään

Valion omistajayrittäjien ammatti lehti Maito ja me ilmestyy vuonna 2023 kahtena, entistä laajempana numerona. Keväällä maalis-huhti kuussa ja syksyllä marraskuussa ilmestyvissä numeroissa käsitellään tuttuun tapaan maitotilayrittäjille tärkeitä ammattiteemoja sekä Valion, elintarvikealan ja markkinoiden kuulumisia. Kehitämme myös digitaalista viestintäämme. Tavoitteena on, että omistajaviestinnän kokonai suus on jatkossakin mahdollisimman laadukas, kustannustehokas, ja teidän yrittäjien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla palveleva.

Vuoden viimeisen Maito ja me -numeron teemana on tilan kehittäminen. Aihe on aina ajankohtainen. Toimintaympäristön myllerryksen keskellä on entistä tärkeämpää tuntea tuotannon kustannukset ja suitsia kuluja. Energiatehokkuuden ja -omavaraisuuden parantaminen nousee esiin punaisena lankana lehden teemaosan artikkeleissa (s. 14 ja s. 26), ja fiksusti toimien voi säästää euroja esimerkiksi tilan valaistuksessa (s. 30) tai maidonkäsittelyssä (s. 32).

Valio vie tuotteita yli 60 maahan, ja liikevaihdostamme 40 prosenttia kertyy viennistä. Valion strategiaa avaavassa artikkelissa pääset kurkista maan Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Kaakkois-Aasian markkinoille (s. 36). Jokaisessa maassa on omat erityispiirteensä − sen vuoksi Valio on läsnä eri markkinoilla erityyppisillä tuotteilla ja strategialla. Liiketoiminnan ohella koko Valio-ryhmällä on suuri merkitys Suomen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta, Valion hallituksen jäsen Sauli Lähteenmäki muistuttaa (s. 41).

Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

ANU ARTJOKI Päätoimittaja

Hinnoittelunäytteiden määrä kasvaa

Valiolaisilla tiloilla otetaan maidonkeräilyn yhteydessä maitoauton näytteenottolaitteella 30 ml:n näyte. Näytteistä ana lysoidaan Seinäjoen aluelabo ratoriossa bakteerit, solut ja koostumus sekä jäätymispiste, FFA ja urea. Lisäksi lasketaan rasva-valkuaissuhde.

Tähän asti kuukauden näytteistä neljä on analysoitu hinnoittelunäytteinä, loput noin 11 näytettä ovat olleet lisänäytteitä.

Vuoden 2023 alusta lähtien hinnoittelulaskennassa ovat mukana kaikki analysoitujen näytteiden tulokset aiemman neljän näytteen sijaan.

Lue lisää maitojame.fi/artikkelit/ hinnoittelunaytteiden-maarakasvaa-vuoden-2023-alusta

Vuoden 2023 Valio Akatemia ® stipendiaatit valittu

Yli 300 stipendiä lasten ja nuorten liikunnalle.

Valio Akatemia® tukee lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia raha- ja ravitsemusstipendeillä ja on valinnut 319 stipendin saajaa vuodelle 2023 yhdessä ohjelman kummien kanssa.

Valio Akatemia® stipendiä voivat hakea alle 18-vuotiaat yksilöurheili jat, joukkueet ja koululaisryhmät ympäri Suomea. Valio Akatemia® tukee liikuntaa ja urheilua kaikilla tasoilla: matalalla kynnyksellä liikun nasta iloitsemista, yhdessä tekemistä ja toki myös eri lajien kärkikahi noissa menestyksen tavoittelua.

”Oleellista on, että voimme tarjota monipuolisia mahdollisuuksia liikunnasta nauttimiselle. Siihen kuuluu monenlaisia lajeja, tavoitetasoja ja yhdessä sekä itsenäisesti tekemistä. Jokaiselle löytyy varmasti oma tapa kokea liikunnan iloa, ja tässä haluamme tukea suomalaisia lapsia ja nuoria”, Valio Akatemia® kokonaisuudesta vastaava markkinointipääl likkö Nina Wahlström sanoo.

Stipendejä jaetaan yksilöurheilijoille, joukkueille ja koululaisryhmille. Liikunnan laajasta merkityksellisyydestä hyvä esimerkki on se, että eräs stipendinsaaja tavoittelee ratkaisuja kouluviihtyvyyden parantamiseen ja kiusaamisen vastaiseen työhön liikunnan kautta.

Vuoden 2023 Valio Akatemia® stipendien saajien joukossa on cheerleadingseura LCS Panthersin juniorijoukkueet Lahdesta.

VALIO

Lue lisää Valio Akatemia® ohjelmasta ja stipendiaateista: valio.fi/akatemia

Tehtaan piipusta lämpö talteen

Valion Lapinlahden tehtaan uusi savukaasulauhdutin nappaa tehtaan piipusta lämmön talteen ja pesee samalla savukaasun puhtaammaksi.

Tehtaan energiankulutus pienenee yli 10 prosenttia ja kasvihuone kaasupäästöt noin 10 000 CO2-tonnia vuodessa – siis noin 4 900 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.

Lämpöenergia hyödynnetään paikan päällä tuotantolaitoksessa: Tehdas tarvitsee lämpöenergiaa erityisesti maitojauheiden kuivaukseen ja juuston keittoon. Lauhduttimen ansiosta tehtaan lämmönkulutusta voidaan vä hentää jopa 25 000 MWh vuodessa.

Energiansäästön lisäksi järjestelmä tukee lämmöntuotantoa etenkin huippukulutuksen hetkillä ja vähentää kevyellä polttoöljyllä toimivien varakattiloiden käyttöä. Samalla tehtaan energialasku pienenee.

Antibioottijäämien pikatesti tulossa tilojen käyttöön

Valiolaisen ohjeen mukaisesti antibioo teilla hoidetun leh män maito on testattava anti bioottijäämätestillä varoajan jälkeen, ja testin tuloksen on oltava negatiivinen ennen kuin maidon saa lypsää tilasäilöön.

Tällä hetkellä tilat tekevät antibioottijäämätestit Delvotest SP NT:llä. Testituloksen valmistuminen kestää kolme tuntia, joten tilasäiliömaidon tes taaminen on välillä haasteel lista. Saatavilla on myös pika testejä, joiden tulos valmistuu muutamassa minuutissa.

Käyttökokemusten ja testaustulosten perusteella olem me päättäneet ottaa käyttöön MilkSafe™ FAST3BTS -pikatestin Valion tuotantolaitoksissa vuoden 2023 alkupuolel la. Sama testi tulee myyntiin myös tiloille Valmakauppojen kautta myöhemmin ensi keväänä. Testiä voi käyttää Delvotestin rinnalla tai sen sijaan maidon jäämättömyyden varmistamiseen. Lisätietoa testin käyttöönotosta saat Valmasta alkuvuodesta 2023.

Lapinlahden tehtaan savukaasulauhdutin on Valion historian suurin energiatehokkuusinvestointi.

Hiiliviljelyä, eläinten hyvinvointia ja lumoa

Valion vastuullisuusohjelman vapaaehtoiset toimenpiteet otetaan käyttöön toukokuussa 2023. Suunnittele nyt, mihin ryhdyt!

Valio-ryhmän vastuullisuusohjelman vapaaehtoiset toimenpiteet otetaan käyttöön 1.5.2023, jolloin myös hintalisän ti litys käynnistyy. Uudet vapaaehtoiset toimenpiteet liittyvät eläinten hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja hiiliviljelyyn. Suurin osa toimenpiteistä on kasvukauden aikana toteutettavia, joten nyt onkin hyvä hetki pohtia valintoja ja niihin mahdollisesti tarvittavia hankintoja ja töitä. Mieti, mihin sitoudut ja mitä toimia se edellyttää ennen toukokuuta 2023.

Vapaaehtoisten toimenpiteiden valinta aukeaa Valmaan helmikuus sa 2023, ja tästä ohjeistetaan maitotilayrittäjiämme Valmassa vielä myöhemmin.

Osallistu webinaariin 10.1.2023 klo 10–11.30 ja kuulet lisää vapaaehtoisten toimenpiteiden toteutuksesta. Linkki webinaariin tulee Valmaan, ja voit kuunnella webinaarin tallenteen jälkikäteen Valman videokirjastosta.

TAMMIKUU

Uudet yrittäjät Valiolla

Uusien maitotilayrittäjien perehdyttämistilaisuus järjestetään Helsingissä Valion pääkonttorilla ja Radisson Blu Royal -hotellissa 18.−19.1.2023. Tilaisuudessa tuotantonsa hiljattain aloittaneet yrittäjät saavat kuulla Valion ja osuuskuntien toiminnasta ja globaalista toimintaympäristöstämme. Lisäksi tarjol la on oiva tilaisuus tutustua muihin yrittäjiin ja valiolaisiin rennon keskustelun, yhdessäolon ja hyvän ruoan merkeissä. Osuuskunnat ovat kutsuneet uudet maitotilayrittäjänsä perehdyttämistilaisuuteen.

TAMMIKUU

Sarka-messut Seinäjoella

Valio alkutuotanto ja Valmakauppa ovat mukana Seinäjoen Sarka-messuilla tammikuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.1.2023.

Tule tervehtimään!

TAMMIKUU

Hiiliviljelijäkoulutus Tampereella

Seuraava livekoulutus järjestetään Tampereella Hotelli Tornissa 24.–25.1.2023. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Valmassa. Tervetuloa koulutukseen!

HELMIKUU

Pihattoseminaari Tampereella

Valio-ryhmän Pihattoseminaari 2023 jär jestetään 7.-8.2.2023

Tampereella Sokos Hotel Tornissa.

Seminaarissa pureudutaan muun muassa maidontuotannon vastuullisuuteen, investointien haasteisiin muuttuneessa toimintaympäristössä sekä esitellään Valion pihatto suositukset.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen maitotilayrittäjille Valmassa.

Lämpimästi tervetuloa seminaariin!

Jo yli 700 valiolaista tilaa on käynyt hiiliviljelijäkoulutuksen. Kuva vuoden 2019 hiiliviljelijäkoulutuksesta Hämeenlinnasta Aulangolta.

Valio pääkonttori Helsingissä Pitäjänmäellä.

ANU ARTJOKI

Melli VIC Parasta parhaille

Mistä tunnistat huippulehmän?

VIC-lehmä henkii arvokkuutta, seesteistä itsetietoisuutta, sisäistä valoa ja tahdonlujuutta. Siltä karjan huippulehmät näyttävät, kun niillä on kaikki hyvin.

Melli VIC -tuotteet on räätälöity parhaiden karjojen tarpeisiin. Niille erityisen tärkeille lehmille, jotka ansaitsevat parhaan mahdollisen ruokinnan, ja joilta odotetaan huipputuottoa.

Kun karjassasi on supertähtiä, valitse Melli VIC.

Pitääkö tulla nälkä, ennen kuin ruoantuotannon tärkeys ymmärretään?

Globaali ruokaturva, ravitsemus ja ilmastonmuutos kytkeytyvät tiu kasti toisiinsa. Julkisessa keskustelussa se valitettavasti usein unoh tuu: ruokaketjulta vaaditaan entis tä enemmän, ja poliittisia päätöksiä tehdään lyhytnäköisesti, ymmärtämättä kokonaisvaikutuksia ruokajärjestelmään.

Kun puhumme ruokaturvasta, emme voi puhua vain Suomesta. Kriisit katkovat raaka-aineiden, energian ja tavaroiden kansainvälisiä ketjuja aiheuttaen kauaskantoisia ongel mia. Kipeimmin ne osuvat kehitys maihin, jotka ovat riippuvaisia viljan tuonnista ja joissa ilmaston muutos vähentää ruoantuotantoa. Suomessa ruoan omavaraisuusaste on korkea, noin 80 prosenttia, mutta tulevan huoltovarmuuden takaamiseksi on mietittävä, miten turvaamme myös lannoitteiden ja polttoaineiden saatavuuden paikal lisesti, ja miten kannattavuus maa tiloilla varmistetaan.

Keskustelussa asetetaan usein vastakkain koti eläintuotanto ja kasvistuotanto, ”pahis” ja ”hyvis”. Totuus ei kuitenkaan löydy ääripäistä, eivätkä uu det teknologiat pysty nopeasti korvaamaan perin teisiä menetelmiä. Kaikkia tuotantomuotoja on kehitettävä, jotta voimme turvata hyvän ravitse muksen kaikille, kestävällä tavalla.

Hiili- ja vesijalanjäljen laskennassa tulisi aina huomioida ravintoarvot: omena, salaatti, kala ja juusto ovat ravitsemusarvoiltaan, käyttötarkoituksiltaan ja -määriltään erilaisia.

Elintarviketeollisuus on nostanut ruoan hintaa merkittävästi, ja edelleen nousevia kustannuksia on saatava hintoihin. Ruoka Suomessa on ollut edullista ja se on sitä edelleen, kun ajatellaan, kuinka paljon kotitalouksien menoista kuluu ruokaan. Mutta asialla on myös toinen puoli: kuluttajien ostovoiman vähentymisellä on merkittävä vaikutus ostoskorin sisältöön.

Jos hinnat nousevat edelleen kiihtyvästi, voi kotimainen juusto tai jogurtti jäädä hyllyyn, ja volyymien osalta tulla isoja menetyksiä.

Jo nyt on näkyvissä edullisimpien kaupan omien merkkien ja tuontituotteiden myynnin kasvu. Toisaalta vahvoihin brändeihin luotetaan myös huonona taloudellisena aikana.

Suomen ruokaturva alkaa maatiloilta. Koronaaikana elintarvikeketju toimi moitteettomasti, eikä pyytänyt koronatukia. Jos maito- ja tai lihatila nyt lopettaa, se ei palaa enää tuotantoon. Korkea kynnys paluuseen on myös kasvihuone yrittäjällä. Elämme kriittisiä aikoja. Nyt on var mistettava, että maatilat selviävät laskuista. Tarvitsemme esimerkiksi väliaikaista täsmätukea niille yrittä jille, joiden energiasopimukset ovat kohtuuttomat.

EU:n maataloustuet eivät sisällä indeksikorotuksia, joten käytännös sä tukien osuus kokonaisuudesta tippuu merkittävästi inflaation takia tulevina vuosina. Osassa EU:ta maidon ja lihan tuotannon lasku näkyy jo raaka-ainepulana. Sitäkö halutaan myös meillä? Pitääkö tulla pula, jotta jäljelle jäävät toimijat menestyvät? Miten kävisi ruokaviennin, jonka kasvua kaikki hakevat? Mitä viedään, jos ei ole riittävästi mistä valmistaa? Miten kilpailukykymme varmistetaan, jos maamme erityisiä ruoantuotanto-olosuhteita ei huomioida?

Pidemmällä aikajänteellä meidän tulee rakentaa ruokajärjestelmä, jolla varmistamme ruokaturvan globaalisti ja Suomessa − kestävästi ja alueelliset tuotantoerot huomioiden. Lyhyellä tähtäimellä meidän Valiolla on tehtävä kaikki mahdollinen kustannusten minimoimiseksi ja tuottojen kasvattamiseksi, jotta tilityshinta olisi mahdollisimman korkea.

ANNIKKA HURME Toimitusjohtaja Valio Oy

”Nyt on huolehdittava, että maatilat selviävät laskuista.”

Valion hallintoneuvosto

Valion hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtajan. Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Valion hallintoneuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä.

Mats Broända, 55 v. Åsbro Mjölk ja Åsbrogård Ab, Kruunupyy. Lypsylehmiä 420, nuorkarjaa 400. Viljelyala 450 hehtaaria. Osuuskunta Maito suomen hallituksen jäsen. Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2021.

Hannu Gröhn, 39 v. Pasolan tila, Nurmes. Lypsylehmiä 110, nuorkarjaa 90. Viljelyala 175 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2020.

Tuomo Haikonen, 56 v. Kotirannan tila, Heinola. Lypsylehmiä 40, nuorkarjaa 35. Viljelyala 85 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos tossa vuodesta 2015.

Arto Heikkinen, 46 v. Peltolan tila, Pyhäntä. Lypsylehmiä 70, nuorkarja. Viljelyala 100 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Maitovaliokunnan jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2013.

Mikko Heikkinen, 45 v. Likolahden tila maatalous yhtymänä, Lapinlahti. Lypsylehmiä 170, nuorkarja kasvaa sopimustilalla. Viljelyala 226 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2017.

Jari Hekkala, 53 v. Särkelän tila, Kalajoki. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60. Viljelyala 75 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Tarja Hietanen* , 42 v. Valio Jyväskylä. Tuotepakkaaja. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2021.

Hannu Hokkanen, 53 v. Ala-rantalan tila, Kangasniemi. Lypsylehmiä n. 60, nuorkarjaa 50–60. Viljelyala 137 ha.

Osuuskunta Maitosuomen hallituksen varapuheenjohtaja. Valion Eläkekassan hallintoneuvoston puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Mikko Huuskonen*, 44 v. Valio Suonenjoki. Prosessiasiantuntija. Ammattiliitto PRO. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Ari Kantonen, 52 v. Kallio-Kantonen maatalousyhtymä, Taipalsaari. Lypsylehmiä 185, nuorkarjaa 135. Viljelyala 163 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2022.

Esa Karjalainen, 56 v. Könnön tila, Puumala. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 70. Viljelyala 110 ha.

ProAgria Etelä-Savon hallituksen jäsen. Metsä Groupin piiritoimikunnan jäsen. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Otto Kokkila, 37 v. Maatalousyhtymä Kokkila, Petäjävesi. Lypsylehmiä n. 160, nuorkarjaa n. 110. Viljelyala 420 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2022.

Esa Kotala, 57 v. Hallintoneuvoston puheenjohtaja. Kotalan tila, Lapua. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 120 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010.

Katariina Lampela, 60 v. Keski-Rötkösen tila, Tervola. Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse. Viljelyala 120 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Matti Leikkanen, 51 v. Hatanpään tila, Sastamala. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 145 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Janna Luotola*, 62 v. Valio Helsinki. Sopimusvalmistuspäällikkö. Ylemmät toimihenkilöt. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Lassi Mäkinen, 62 v. Leppämäen tila, Lieto. Lypsylehmiä 125, nuorkarjaa 100. Viljelyala 130 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheen johtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015.

Petri Natunen, 51 v. Alatalon tila, Joroinen. Lypsylehmiä 120, nuorkarjaa 100. Viljelyala 160 ha.  Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2019.

Markus Ojanperä*, 43 v. Valio Seinäjoki. Tuotevalmistaja. Meijerialan Ammattilaiset MVL. Valion hallintoneuvos tossa vuodesta 2020.

Vesa Parvinen, 50 v. Tarvaslahden tila, Parikkala. Lypsylehmiä 145 ja nuor karja. Viljelyala 140 ha, lisäksi sopimusaloja. Lihakunnan hallinnossa. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2015.

Mauri Penttilä, 65 v. Penttilän tila maatalous yhtymänä, Vesilahti. Lypsylehmiä 60 ja nuorkarja. Viljelyala 70 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001.

Jarkko Pirinen, 46 v. Tupaselan tila maatalousyhtymänä, Iitti. Lypsylehmiä 90 ja nuorkarjaa 70. Viljelyala 170 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2014.

Satu Pulkka, 49 v. Hallintoneuvoston varapuheen johtaja. Perkkiön tila, Vieremä. Lypsylehmiä 130, nuorkarjaa 90. Viljelyala 180 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Jukka Rahja, 54 v. Rahjan tila, Kalajoki. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 40. Viljelyala 100 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2021.

Antti Saari, 42 v. Siltasaaren tila, Lapua. Lypsylehmiä 180, nuorkarjaa 130. Viljelyala 190 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2020.

Juha Törmä, 62 v. Haapalan tila, Tyrnävä. Lypsylehmiä 74, nuorkarjaa 60. Viljelyala 66 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallinto neuvostossa vuodesta 2017.

Päivi Ylä-Outinen, 59 v. Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta. Lypsylehmiä 38, nuorkarja kasvatetaan sekä osittain omalla että siskon puolison tilalla. Viljelyala 70 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen. Valion hal lintoneuvostossa vuodesta 2008.

Hannu ja Niina Gröhnin na vetassa lypsää kaksi robottia. LED-valot ja valopäädyt ja -harja parantavat työmukavuutta ja sääs tävät energiaa valaistuksessa. Navettaan asennettiin tänä vuonna separaattori, josta saadaan lantakuivike parsiin.

TILAN KEHITTÄMINEN

NURMEKSESSA on valoisa lokakuun lopun päivä. Hannu ja Niina Gröhnin maitotilan aitan katolla kiiltelevät aurinkopaneelit tuotta vat tänäänkin virtaa lypsyrobotille ja muille pihaton laitteille.

”Paneelit ovat olleet käytössä viisi vuotta. Voimala on ollut todel la huoleton. Kymmenen kilowatin paneelit tuottavat kesäpäivinä parhaimmillaan kaiken tilan tarvitseman sähkön. Olisi ehkä kan nattanut hankkia heti hieman isompi voimala, kun katolle jäi vielä tilaa”, Hannu Gröhn sanoo.

Aurinkovoimala ei ole suinkaan tilan ainoa energiansäästökonsti. Kiinnostus energiansäästöön syttyi jo yhden robotin piha ton valmistuttua vuonna 2011 ja kasvoi entisestään, kun laajennus kahdelle robotille valmistui. Innostusta uusiin energiaratkaisuihin on lisännyt myös se, että Hannu Gröhn tutustui jo Helsingin yli opistossa maatalousteknologiaa opiskellessaan kustannustehokkai siin tuotantoratkaisuihin Suomessa ja ulkomailla.

Tilan kehitysloikat sähkötehokkuudessa ovat olleet huimat. Ensimmäinen askel oli lämmön talteenotto tilatankin kylmäainees ta. Sen jälkeen tankin yhteyteen asennettiin vielä maidon esijääh dytin. Esijäähdyttimellä pystyy pudottamaan lypsylämpimän mai don lämpötilan noin puoleen. Talteen kerätyn lämmön voi hyödyn tää navetan käyttöveden, lehmien juomaveden tai teknisten tilojen lämmitykseen.

Vuonna 2014 yhden robotin pihatossa ja Gröhnien asuintalossa kului sähköä 120 000 kilowattituntia vuodessa. Kun maidon esi jäähdytin oli asennettu, putosi sähkön kulutus noin 100 000 kilo wattituntiin. Aurinkovoimala ja asuintalon muuttaminen maaläm pöön pienensivät kulutuksen jo 75 000 kilowattituntiin vuodessa. Robotti- ja lehmämäärän tuplaantumisen jälkeen ostosähköä kului viime vuonna 110 000 kilowattituntia.

”Tänä vuonna arvioitu kulutus on 100 000 kilowattituntia. Tuotamme nyt kaksi kertaa enemmän maitoa kuin aikaisemmin ja käytämme silti vähemmän sähköä kuin yhden robotin navetassa”, Gröhn laskee.

OSUUSKUNTA MAITOSUOMEN huoltopäällikkö Seppo Korhonen on asentanut tilatankin yhteyteen kylmäaineen levylämmönvaihtimen ja putkityyppisen Mueller-esijäähdyttimen.

”Olemme laskeneet, että kahden robotin tilan miljoonan litran maitomäärässä voi maidon esijäähdyttimellä säästää 10 000 kilowattituntia vuodessa. Ennen sähkön hinnannousua säästöä olisi kertynyt noin tuhat euroa vuodessa. Esijäähdytin on maksettu takaisin 3–4 vuodessa, tällä hetkellä nopeamminkin”, Korhonen sanoo.

”Esijäähdytys parantaa luonnollisesti myös maidon laatua. Kun tankki on pesussa, voi maito joutua odottamaan puskurisäiliössä yli tunnin. Se säilyy siellä parempana, kun osa lämmöstä on otettu pois.”

Korhonen kannustaa muitakin tiloja hankkimaan 4 000–5 000 euron hintaisen esijäähdyttimen. Juuri nyt pienenä ongelmana on jäähdytinten saatavuus. Sitä saattaa joutua odottamaan muutaman kuukauden.

Gröhnien tilalle asennettiin aurinkopa neelit vuonna 2017. Takana näkyvä pihatto on laajennettu kertaalleen. Säilörehut ovat nyt aumassa. Laakasiilojen rakentaminen on suunnitteilla ensi vuonna.

PASOLAN MAITOTILA, NURMES

Yrittäjät Hannu (39) ja Niina Gröhn (40), lapset Iida (7), Silja (12) ja Arttu (15). Tilalla on yksi vakituinen työntekijä.

Eläimet Lypsyssä 110 lehmää (ho 82 %, ay 17 %, muutama jersey), keskituotos 11 390 kg EKM, 1,2 milj. l maitoa meijeriin vuonna 2022.

Navetta Vuonna 2011 valmistunut ja kerran laajennettu kahden robotin pihatto. Slalom-lannanpoisto. Ruokinta traktori-apevaunuyhdistelmällä. Robotti kuivittaa parret separoidulla lannalla. Navetassa on yksi viilennyspuhallin. Umpilehmät ja hiehot laiduntavat, jaloittelutarha on tekeillä.

Pelto Viljelyala 194 ha, lisäksi sopimusaloja 26 ha. Nurmea 120 ha, säilöheinää 30 ha, loppu ohraa ja kauraa, jotka säilötään murskeviljana. Säilörehu korjataan yhteistyössä toisen tilan kanssa noukinvaunuilla aumoihin.

Hiilijalanjälki 0,90 kg CO2e/kg EKM (Valio-ryhmän maitotiloilla keskimäärin 1,03).

Menestystekijät Tuotannon jatkuva, pienin askelin kehittäminen. Tulosten seuranta mittaamalla ja laskemalla.

TILAN KEHITTÄMINEN

Osuuskunta huolehtii esijäähdyttimen asentamisesta. Tila hoitaa itse uudet putkitukset ja päättää, mihin haluaa lämpimän veden johtaa. Korhonen kertoo, että esijäähdytin on yleensä puolessa päi vässä asennettu. Asennuskulu kuuluu edellä mainittuun hintaan.

Esijäähdyttimen kautta kulkeva maito viilenee, ja jäähdytysvesi lämpenee noin 15-asteiseksi. Esijäähdyttimessä lämmennyt vesi ohjataan Gröhnien navetassa lehmien juomavedeksi ja maitotankin lämmönvaihtimen syöttövedeksi.

Tilasäiliön kylmäaineesta lämmönvaihtimella talteen otettava lämpö varastoidaan 300 litran lauhdevaraajaan, jossa veden lämpö tila nousee 50 asteeseen. Lauhdevaraajassa lämmennyt vesi syöte tään navetan käyttöveden ja robottien pesuveden lämminvesivaraa jiin sekä kierrätetään navetan toimiston ja maitohuoneen lattialäm mitykseen. Muuta lämmitystä näissä tiloissa ei tarvita edes talvella.

Maitohuone on erittäin avara ja tuuletus alkaa toimia automaat tisesti, kun lämpötila nousee liian korkeaksi. Sisäilman viilentämi nen lyhentää kompressorin käyntiaikaa.

OSTOSÄHKÖÄ SÄÄSTETÄÄN navetassa myös siten, että sähköllä toimivat automaattilaitteet, robotin pääpesut, kuivitusrobotti, lantarobotin lataus ja lietteen sekoitus, tapahtuvat eri aikoina. Silloin aurinkosähköä riittää paremmin omaan käyttöön.

Valaistus vie yleensä noin viidenneksen navetan sähköstä. Uutta pihattoa valaisevat laajennuksen yhteydessä asennetut LED-valaisimet. Runsas valokennolevyjen käyttö tuo myös paljon luonnonvaloa ja työmukavuutta pihattoon.

Tutkijan luonteestaan johtuen Hannu Gröhn on asennuttanut sähkötaulun yhteyteen kuusi alamittaria.

”Sain nämä ilmaiseksi kerrostalon purkutyömaalta. Säästökoh teiden löytäminen on helpompaa, kun tietää, paljonko sähköä missäkin kohteessa kuluu. Mittareiden seuraamisella voi optimoida toimintoja ja kasvaneesta sähkönkulutuksesta voi päätellä laitteiden huoltotarpeen.”

Tilan energiatehokkuudessa on edelleen kehittävääkin. Yksi suu ri energiasyöppö on traktorivetoinen apevaunu. Rehuketjua järkeis tettiin viime vuonna siten, että säilörehu korjataan nyt lähes koko naan aumoihin. Aikaisemmin rehu tehtiin paaleihin. Ensi kesän suunnitelmissa on laakasiilojen pystyttäminen.

”Meillä on edelleen pienet, keskimäärin 2,5 hehtaarin lohkot ja nekin hajallaan. Siihen on kuitenkin täällä Itä-Suomessa vaikea löy tää ratkaisua. Kuljetamme paalit kauimmaisilta lohkoilta rekalla.”

Hannu Gröhn antaa energiatehokkuuteen vielä yhden, oman kantapään kautta opitun vinkin.

”Nurmityökoneiden ja apevaunun terät kannattaa pitää tikissä. Säännöllinen teroittaminen säästää polttoainetta ja talvella isännän hermoja”, hän nauraa.

Useamman tilan yhteinen biokaasulaitos siintelee myös mielessä. Vielä ei ole kuitenkaan löytynyt sopivaa mallia, jolla biokaasun tuotanto ja myynti polttoaineeksi toteutuisi kannattavasti. Hannu Gröhn kuitenkin uskoo, että suunnitelma realisoituu tulevina vuosina. Ensi vuoden kehittämiskohteiksi riittävät jaloittelutarhan ja säilörehusiilojen rakentaminen.

säästää sähköä ja parantaa maidon laatua.”

Hannu Gröhn (oik.) ja Seppo Korhonen kannustavat muitakin tiloja asentamaan maidon esijäähdyttimen ja lämmön talteenoton kylmä aineesta. Gröhnin tilalla tal teen otettu lämpö johdetaan lattialämmitykseen, robo tin pesuvedeksi ja lehmien juomaveteen.

”Esijäähdytys

Rehunäytteet kertovat

Vaikka sateet hieman sotkivat korjuusuun nitelmia eri puolilla Suomea, saatiin ensimmäinen sato korjattua valiolaisilla maitotiloilla pääosin hyvin sulavana. Esimmäisen sadon korjuun ajoituksessa Valio Artturi® korjuuaikanäytteet olivat hyvänä apuna, ja niitä analysoitiin kin tänä kesänä ennätysmäärä, yli 5 000 kappaletta. Viileä alkukesä oli otollinen nurmien kasvulle ja kehitykselle. Ensimmäisen eli pääsadon säilörehunurmet saivat rau hassa kasvaa massaa sulavuuden laskematta liian nopeasti.

ENSIMMÄISEN SÄILÖREHUSADON

keskimääräinen D-arvo on tähän mennessä analysoitujen lähes 9 000 Valio Artturi® säilörehunäytteen perusteella 679 g/kg ka, mikä on korkeampi kuin muutamana edellisvuonna. D-arvotavoitteen 680 saavuttaa ensimmäisen sadon säilörehunäytteistä yli puolet, toisen sa don rehunäytteistä vain kolmannes ja kolmannen sadon rehunäytteistä kaksi kolmasosaa. Toisen sadon säi lörehujen D-arvo on keskimäärin 669 ja kolmannen 696.

Kolmannen sadon tuotosvaikutus ei korkeasta D-arvosta huolimatta ole kuitenkaan ensimmäisen sadon veroinen matalan kuitupitoisuuden ja syönti-indeksin takia. Ensimmäi

sen sadon rehuissa kuitupitoisuus 554 g/kg ka on keskimäärin hyvällä tasolla sulavuuteen nähden, mutta kolmannen sadon kuitupitoisuus on matala, vain 481. Raakavalkuaispitoisuus on riittävällä tasolla ja kaikkien säilörehunäytteiden keski arvo on 146 g/ kg ka.

SÄILÖNTÄTAPPIOITA muodostuu rehunsäilönnän aikana aina jonkin verran. Epäonnistunut säilöntä ku luttaa säilörehun sulavia ainesosia paljon, jolloin D-arvokin laskee rei lusti. Hyvin sulavana korjatun säilö rehun sulavuuden säilyttäminen ruokintapöydälle ja lehmän pötsiin asti vaatii siis onnistumista myös

pitoisuus aiheuttaa tunnetusti haas teita säilöntään ja varmimmin mär kien rehujen säilöntä on tänäkin vuonna onnistunut happosäilöntäaineilla. Säilönnältään epäonnistuneiden säilörehujen määrä rehu näytteistä on happosäilöntäaineilla moninkertaisesti pienempi kuin muun tyyppisillä säilöntäaineilla. Ensi kauden säilöntäainehankin noista päätöksiä tehdessä kannat taakin nyt uhrata ajatus sille, kuinka suuren riskin on valmis ottamaan rehunsäilönnän onnistumisessa.

Lue

Maidontuotannon automaatio käyttöösi

Lelyn automaatioratkaisuiden avulla tehostat niin lypsyä, ruokintaa kuin pihaton puhtaana pitoakin. Ota yhteyttä myyjiimme, niin etsimme yhdessä juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisun. Yhteystiedot: www.nhk.fi

HAASTATTELUSSA

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiötä.

Osuuskunnassa yhdistyvät taloudellinen toiminta ja yhteisöllisyys sekä hyvän tuottaminen jäsenille. Osuustoiminnan arvopohja pitäisi saada näkymään vielä paremmin, Mari Kokko katsoo.

Paljon hyvää kerrottavaa osuustoiminnasta

PELLERVON TOIMISTO HELSINGIN MAALAISTENTALOSSA ON REMONTOITU UUTEEN USKOON JA UUSI ON MYÖS SEN JOHTAJA, ENTINEN POLITIIKAN PÄTKÄTYÖLÄINEN MARI KOKKO.

TEKSTI RAILA AALTONEN KUVAT TERO PAJUKALLIO

Mari Kokko on ehtinyt perehdyttää itseään osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtajan tehtävään parisen kuukautta. Hän asettuu Esa Kotalan haastateltavaksi energisenä ja rennon oloisena.

Kokon aiemmat työtehtävät ovat olleet pääosin politiikassa. Kiinnos tus vaikuttamiseen ja toiminta opis kelijajärjestössä avasivat yhteiskun tatieteiden maisterille tien eduskun ta-avustajan ja ministerin avustajan tehtäviin. Viimeisin politiikan pätkä työ oli elinkeinoministeri Mika Lin tilän erityisavustajana.

Sen jälkeen hän aikoi palata vaki työhönsä Suomen Yrittäjiin. Sitten Pellervossa tuli paikka auki.

”Tähän tehtävään todella halusin. Minulle yhteisöllisyys ja vastuun kantaminen lähiyhteisöstä ovat ko din peruja. Äitini oli yrittäjä ja isäni VR:n konepajalla, ja molemmat oli vat aktiivisia pienen paikkakunnan yhdistyselämässä”, Pieksämäeltä lähtöisin oleva Kokko kertoo.

”Tässä työssä pääsee edistämään yrittäjyyttä, jota Suomi tarvitsee. Myös vahva arvopohja on minulle tärkeää. Kaikki yritykset viestivät nyt paljon arvoistaan ja vastuullisuudes taan, mutta osuustoimintayritysten arvot ovat aitoja. Toiminnasta on paljon hyvää kerrottavaa.”

Pellervossa kauppa, teollisuus ja tuottajat istuvat saman pöydän ääressä. Kokon mukaan vuoropuhelu on rakentavaa, ja se keskittyy yhdis

täviin tekijöihin: osuustoimintaan, osuuskuntiin ja suomalaisuuteen.

Osuustoiminnalla on pitkä histo ria, mutta näkyvyydessä ja tunnet tuudessa on haasteita, Kokko sanoo.

”Osuustoiminta- eli ot-yritykset ovat iso työllistäjä, veroeurojen tuot taja ja investoija. Ne ovat asioita, joi hin suomalainen hyvinvointiyhteis kunta pohjautuu. Silti osuustoiminta on ollut vähän salassa. Siitä voisi olla paljon reippaammin ylpeä.”

TALOUSHISTORIANSA lukenut Esa Kotala tiedustelee, vieläkö osuustoiminta-aate on voimissaan 2020-luvun Suomessa.

Aatetta on Kokon mukaan monilla ihmisillä, mutta hurmoshenkeä ei nykyään tunneta. Pellervossa lähesty tään nyt nuoria ajan hengen mukaan YouTube- ja TikTok-tähtien avulla. Some tarjoaa uusia väyliä kertoa osuuskuntien jäsenyydestä ja mah dollisuuksista yrityksen perustajille. Näkyvyyttä on tullut yli odotusten.

”On ihana nähdä kuulla, miten nuoret ovat innostuneet. Esimerkiksi Veetu Vuoren toukokuussa julkaistua 17 minuutin videota osuustoiminnas ta on katsottu yli 220 000 kertaa.”

Jotta osuustoiminta näkyisi myös korkeakouluopinnoissa, ot-yritykset ja Pellervo rahoittavat työelämäpro fessuureja Aalto-yliopistossa sekä Turun, Vaasan ja Joensuun yliopis toissa. Kokon mukaan yrityksistä ja yrityslainsäädännöstä puhuttaessa mennään helposti aina osakeyhtiöi den maailmaan.

Hän kertoo osallistuneensa syksyn aikana Aalto-yliopistolla Taavi Heikkilän ja Anu Puusan luentosarjaan osuustoiminnan kilpailueduista. Kurssin alussa opiskelijat eivät osanneet yhdistää osuustoimin taan oikein mitään sanoja.

”Luentojen jälkeen yhteisöllisyys, tasa-arvo ja vastuullisuus nousivat heidän mielikuvissaan vahvasti. Negatiivisena mainittiin byrokraattisuus. Huomasin, että osuustoimin nan ideaa ei kannata nuorille tuoda hallinnon, vaan arvojen ja yhdessä tekemisen kautta. Edustajistot, hallintoneuvostot ja hallitukset ovat outo maailma, jos ei ole ollut mukana politiikassa tai järjestötoiminnassa.”

KURSSILLA NUORET saivat esittää kysymyksiä yritysjohtajille, muiden muassa Valion Annikka Hurmeelle. Kokko kehuu opiskelijoiden teräviä kysymyksiä.

”He miettivät esimerkiksi, miten osuustoiminta näkyy S-ryhmässä verrattuna Keskoon, ja tuoko se kilpailuetua. Arvojen ja identiteetti puheen sijaan haluttiin tietää käytän nön vaikutuksia, vaikkapa millainen mittari osuustoiminta on ja näkyykö se johtajan tulospalkassa.”

”Myös ammatillisen koulutuksen puoli on tosi tärkeä, sieltähän monet lähtevät yrittäjiksi. Yrittäjät kaipaa vat apua markkinointiin, laskutuk seen ja muihin käytännön juttuihin. Osuuskunnassa nämä hoidetaan keskitetysti, itse voi keskittyä omaan osaamiseensa. Tavoitteemme on

lisätä ot-yritysten kiinnostavuutta nuorten silmissä myös työnantajana.”

Esa Kotala kertoo huomanneensa Valion eri tuotantolaitoksissa käy dessään, että omistajuudella on mer kitystä työntekijöille.

”Henkilöstö kyllä tietää, että meillä omistajilla on likaisemmat haalarit kuin heillä”, maidontuottaja naurahtaa.

PELLERVO TARJOAA jäsenyrityksilleen koulutusta, tukea ja neuvon taa muun muassa hallintokysymyk sissä ja sääntömuutoksissa. Neuvon taa saavat myös uusien osuuskuntien perustajat, mahdolliset tulevat jäsenet. Osuuskuntien hallintohenkilöiden koulutus on myös tärkeä työsarka.

”Hallintoon valituilla ihmisillä on iso vastuu, heidän täytyy seurata markkinoita ja yrityksen taloutta, arvioida tulevaisuutta ja tarvittaessa painaa kaasua tai jarrua. Ja koko ajan tulee uutta, erityisesti pankki puolella”, Kokko tuumii.

Valion hallinnossa pitkään mu kana ollut Kotala korostaa toimivan johdon ja luottamusjohdon välistä luottamusta, avoimuutta ja infor maation kulkua.

”Maito-osuuskunnissa luottamus henkilöiden vaaleihin saadaan taval-

lisesti riittävästi ehdokkaita. Tär keää olisi saada ongittua mukaan ne fiksuimmat, joilla on annettavaa, ei välttämättä niitä innokkaimpia.”

Kuluttajaosuuskunnissa äänestys aktiivisuus edustajiston vaalissa jää

UUSI TOIMITUSJOHTAJA päivittää parhaillaan Pellervon strategiaa, joka on määrä esitellä alkuvuonna 2023. Kokko kertoo, että edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä poliitikkojen, virka miesten ja median suuntaan tullaan lisäämään.

”Kuluva vaalikausi on ollut edun valvonnan näkökulmasta rauhalli nen niin verotuksen kuin osuuskun talain osalta, mutta nyt aletaan va rautua ensi vaalikauteen.”

Osuustoimintasektori jatkaa myös aktiivista vuoropuhelua sisar järjestöjen kanssa Euroopassa ja muualla maailmassa. Keskustelujen kautta pyritään ennakoimaan, mitä uutta osuustoimintakenttään saat taisi olla tulossa.

20–30 prosentin tuntumaan. Tuottajaosuuskunnissa luku on noin 50 prosenttia, mikä Kotalan mielestä on sekin aivan liian matala.

”Kyse on omasta toimeentulosta, joten aktiivisuuden pitäisi olla täydet 100 prosenttia”, hän toteaa.

Strategian yksi kulmakivi on kannattava julkaisutoiminta. Pellervo-Media julkaisee neljää aikakauslehteä: Maatilan Pellervoa Eläin-liitteineen, Kodin Pellervoa, Oma Piha -lehteä ja Osuustoimintalehteä eli OT:tä. Yksi OT:n kuudesta vuosittaisesta numerosta, Osuustoiminnan vuosikirja, analysoi osuustoimintayritysten edellisvuo den talousluvut.

Ot-yrityksiä on Suomessa 3 500 ja ne toimivat monella kentällä. Lama-aikana syntyi paljon työosuuskuntia, joiden kautta laskutettiin

Esa Kotalan ja Mari Kokon mielestä paikallisuus on vahva perusta valiolaisissa osuuskunnissa tänäkin päivänä.

”Tässä

omasta työstä. Kokko näkee yksinyrittäjät yhtenä mahdollisuutena osuustoiminnan uudelle tulemiselle.

”Yksinyrittäjiä on 180 000, ja he haluavat tukea ja verkostoa. Osuus kunta, jossa olisi saman tai useam pien alojen yrittäjiä, lisäisi yhteisöl lisyyttä. Yhteinen ideoiden pallottelu auttaisi synnyttämään uutta.”

KESKUSTELUSSA SIIRRYTÄÄN pohtimaan paikallisuuden merki tystä. Kokko näkee osuustoiminnan kannattelevan koko Suomea: Valio hakee maidon matkojen päästä pienistäkin navetoista, ja osuuskaup pa on usein viimeisenä tarjoamassa kauppapalveluja harvaan asutuilla alueilla.

Kotala huomauttaa, että maidon haussa on kyse myös imagosta.

”Ei se välttämättä ole bisneksen kanssa ristiriidassa, että kuluttaja näkee Valion kyltin vaikka Nuorga missa tien varressa.”

Hänen mukaansa osuustoimin nassa alan etu laitetaan yksilön edun edelle. Jäsen ei välttämättä saa etu jaan maksimoitua, mutta huonona aikana pitkäjänteinen sitoutuminen palkitsee. Kokko toteaa, että hyviä ja huonoja aikoja on ollut kaikessa osuustoiminnassa.

”70-luvulla osuustoiminta-aate hukkasi itsensä, 80-luvulla herättiin uudistumaan ja nostettiin omista juutta ja hallintoa esille. Tuottajaosuuskunnissa taloudellinen puoli on korostunut uudella tavalla 90luvulta lähtien, kun EU toi ihan uu sia vaateita ja uuden kansainvälisen kilpailutilanteen.”

Hän arvostaa osuustoiminnan kaksoisluonnetta, jossa taloudelli seen toimintaan yhdistyvät arvot ja hyvän tuottaminen jäsenille. Valion tapa yhdistää molemmat puolet saa Kokolta kiitosta.

”Valio toimii vaikealla kentällä, jossa trendit ja kuluttajien mielty mykset muuttuvat koko ajan. Valiolla ajatellaan isosti: mennään uusille markkinoille, tehdään kunnianhimoista tuotekehitystä. Mentiin kauramaitobisnekseen, jotta sieltä kin saadaan rahaa tuottajille. Lisäksi yhteisöllisyys tuo hyvinvointia –tuottaja ei ole yksin.”

Nopea ruoka pelastaa arjen

Mari Kokko asuu Helsingin Puistolassa 14-vuotiaan tyttärensä ja koiran kanssa. Vapaa-aikanaan hän tuomaroi jalkapallo-otteluja, talvisin hiihtää ja kesällä hommailee puutarhassa. Arki on usein kiireistä, ja silloin nopeat ruoat ovat pelastus.

”Ruskea kastike Valion purkista on loistava tuote. Teini paistaa itse jauhelihan ja keittää pastaa niin, että äidillekin jää.”

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

Katso!

Luoman maatalousyhtymän aurinkosähköjärjestelmän video maitojame.fi/ teknologia/

Aurinkosähkö tuo energiaomavaraisuutta

MAITOTILOJEN SUURIMMAT SÄHKÖSYÖPÖT OVAT LYPSY, MAIDON JÄÄHDYTYS, VEDEN LÄMMITYS JA VALAISTUS. LUOMAN TILA HANKKI AURINKOVOIMALAN SYYSKUUN ALUSSA. PARHAAN HYÖDYN AURINKOSÄHKÖSTÄ SAA AUTOMAATTILYPSYTILALLA. TEKSTI ANU ARTJOKI KUVAT NIKLAS MAISI

Aurinkosähköllä maitotila saa säästöä sähkökuluihin, kun päästötöntä energiaa voi tuottaa suhteellisen pienellä investointikustannuksella. Yleisesti maitotiloilla on hyvät aurinkosähkön tuotantoedellytykset, koska sähkön peruskulutusta on, ja tiloilta löytyy runsaasti paneelien asennukseen sopivia kattopinta-aloja.

”Eniten tiloilla sähköä kuluttavat lypsylaitteet, maidon jäähdytys, veden lämmitys ja valaistus sekä toteutuksesta riippuen myös ruokinta”, kehityspäällikkö Kaj Nyman Valio alkutuotannosta kertoo.

Juuri robottilypsyn ja ruokinta laitteiden kuluttaman sähkön vuoksi Luoman maatalousyhtymän maitotilayrittäjät Kauhajoella kiinnostui vat aurinkosähköstä.

”Hyvät kokemukset aurinkovoimaloista muilta maitotiloilta ja sähköomavaraisuuden lisääminen olivat avaintekijöitä, joiden vuoksi investoimme aurinkosäh köön”, maitotilayrittäjä Jaakko Luoma toteaa.

”Tilallamme on yksi lypsyrobotti, ja teholtaan 22 piikkikilowatin (kWp) aurinkovoimala asennettiin syyskuun alussa.”

Luoman maatalousyhtymän aurinkovoimalaitoksen paneelit sijoitettiin hallin katolle. Kun paneelit on sijoitettu esimerkiksi navetan katolle ja samaan rakennukseen sähköpääkeskuksen kanssa, on voimalaitoksen kytkentä verkkoon yksinkertaista.

Lue lisää artikkelista Vältä sudenkuopat aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa maitojame.fi/ teknologia/

Aurinkosähköjärjestelmien nimellistehoa ilmaisee piikkiwatti, joka tarkoittaa aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa stan dardiolosuhteissa (aurinkokennon lämpötila 25 °C ja paneelille tuleva säteilymäärä 1 000 W/m2). Luoman tilalle voimalaitos hankittiin valiolaisille maitotiloille suunnitellun yhteishankintakanavan kautta Väreeltä.

”Tavoitteenamme on tarjota helppo ja kustannustehokas avaimet käteen -hankintakanava, josta löytyy tietopaketti toimintaohjeineen Valman aurinkosähkösivulta. Yhteis hankinnan taloudellinen lisähyöty tiloille koostuu tehdystä maitotilayrityksiin liittyvästä taustaselvitys työstä, alueellisesta asennuksesta sekä laadukkaista, maitotiloille sopivista komponenteista”, Nyman toteaa.

LUOMAN TILAN aurinkovoimala asennettiin syyskuun alussa, ja se on tuottanut sähköä marraskuun alkuun mennessä noin 2 000 kilo wattituntia (kWh). Maatalousyhty män vuosisähkönkulutus on hieman yli 100 000 kWh.

Aurinkosähköjärjestelmän han kinta lähti liikkeelle järjestelmätoimittajan kohdekäynnillä ja sopi van voimalaitoksen mitoituksen ja

toteutuksen suunnittelulla. Tämän jälkeen Luomat hakivat ELY-keskuk selta Hyrrä-palvelun kautta inves tointitukea, joka on 40 prosenttia investoinnista. Uuden rahoituskau den osalta tukiehtoja ei ole vielä julkaistu. On hyvä huomioida, että hakemukset hyväksytään tukijaksoit tain eikä rakentamista saa aloittaa ennen kuin ELY on antanut positiivisen päätöksensä.

”Väreen asiantuntijan kanssa kävimme läpi, mikä on tilamme säh könkulutus ja mitoitimme voimalaitoksen sen mukaan. Saimme posi tiivisen investointitukipäätöksen keväällä, teimme laitekaupat kesällä, ja järjestelmä asennettiin syyskuun alussa. Pidimme tärkeänä, että asen nus sujuu joutuisasti ja yhden päivän aikana, ja siihen päästiin”, Jaakko Luoma kertoo.

”Investointitukihakemuksen teko oli helppoa ja selkeää, ja saimme päätöksen nopeasti.”

Maitotilayrittäjä Jaakko Luoman mukaan aurinkosähköjärjestelmän hankinta sujui näppärästi, ja asennus saatiin tehtyä yhden päivän aikana.

Vältä sudenkuopat!

TILAN KEHITTÄMINEN

Invertteri muuntaa tasavirran vaihtovirraksi. Laitteen elinikä on noin 15 vuotta, eli se tulee vaihtaa kerran aurinkosähköjärjestelmän käyttöaikana, Väreen kehitysjohtaja Antti Martikainen (vas.) kertoo. Yrittäjä Jaakko Luoma (oik.) tutkii maitotilan sähköntuotannon lukuja invertterin näytöltä.

Muille investointia harkitseville yrittäjä vinkkaa, että oma sähkönkulutus on hyvä tutkia tarkkaan ennen investointia.

”On oltava selvillä, miten tilan sähkönkulutus vuorokaudessa jakautuu. Ennen investointia kannattaa minimoida tilan sähkönkulutus ja pyrkiä löytämään energiansäästö kohteita. Lisäksi hankinnan yhtey dessä on järkevää kilpailuttaa useam pi eri toimija”, Luoma vinkkaa.

”Voimalan kannattavuuslaskelmissa on huomioitava realistisesti saavutettavat säästöt, eikä voimalan kokoa ja säästöjä kannata ylimitoittaa.”

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄSTÄ

saa parhaimman hyödyn, kun voimalaitoksen tuottama sähkö kuluu omalla tilalla.

”Sähkön hinta muodostuu sähköenergian hinnasta, sähkön siirto maksuista ja veroista. Aurinkosäh kön osalta siirtomaksut ja verot jää vät pois. Mahdollisesta ylijäämä sähköstä, joka syötetään verkkoon, hyvitetään ostosähköä hieman pie nempi markkinahinta. Paikallinen sähköverkkoyhtiö mittaa sähkön kulutusta ja sähköverkkoon syötetyn ylijäämäsähkön määrää”, Väreen kehitysjohtaja ja aurinkosähköasian tuntija Antti Martikainen kertoo.

Automaattilypsytila saa voimalasta parhaimman hyödyn, koska vuorokauden aikana sähköä kuluu tasaisesti.

AURINKOVOIMALAITOS on pitkä ikäinen investointi, joten järjestel mää hankkiessa on järkevää valita luotettava toimija.

”Järjestelmän suunnittelu ja asennus tulee tehdä ammattitaidolla huomioiden sähkö- ja paloturvalli suus. Voimala on voitava kytkeä tarvittaessa jännitteettömäksi”, Martikainen opastaa.

Voimalaitoksen suunnittelussa on huomioitava asennukseen valitun katon kantavuus ja kunto. Kattoremontteja ei saisi olla tulossa lähiaikoina. Myös paneelien tehokasta toimintaa haittaavat varjostumat, esimerkiksi puusto, tulisi minimoi da. Yleensä lappeen suuntaisiin asen nuksiin ei tarvita erillisiä lupia, mutta mahdolliset lupamenettelyt on hyvä varmistaa paikalliselta rakennusviranomaiselta.

Järjestelmän kiinnikkeiden ja paneelien on oltava Suomen olosuhteisiin sopivia, jotta ne kestävät sääolot ja esimerkiksi lumikuorman.

Paneelit pyritään suuntamaan etelään, mutta myös lounas ja kaak ko ovat sopivia ilmansuuntia. Suo messa etelään suunnatut paneelit

tuottavat sähköä noin 850–900 kWh per kilowattipiikki.

”Paikallisesta sähkönsiirtoyhtiöstä tulee varmistaa, minkä kokoinen voimala verkkoon voidaan kytkeä”, Martikainen muistuttaa.

Väreen tarjoamiin valmiisiin toimituspaketteihin on valikoitu erityisesti maitotiloille sopivat kom ponentit.

”Tällä hetkellä tarjoamme 410 wattipiikin yksikiteistä paneelia, jossa on 12 vuoden tuotetakuu ja 25 vuoden tehontuotannon takuu. Paneeli tuottaa siis vielä 25 vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia nimellistehostaan. Vaihtosuuntaa jaan eli invertteriin on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, joiden takuuaika on 10 vuotta. Invertteri muuttaa tasavirran vaihtovirraksi. Perustoimitukseen kuuluu myös tuotannonseuranta-, valvomo- ja huoltopalve lut, jolloin tilalla voidaan seurata reaaliaikaisesti sähköntuotantoa Väppi-sovelluksella tai nettiselaimella. Myös invertterin näytöltä voi seurata omaa sähköntuotantoa.”

”Teemme toteutuksen suunnitte lun, mallinnukset ja investointilas kelmat sekä autamme tarvittaessa lupa- ja investointilaskelmien teos sa. Vastaamme toimitussopimuksen teosta, laitetoimituksesta ja varmen nustarkastuksista. Ostamme myös

ylijäämäsähköä”, Martikainen tiivis tää Väreen palvelupakettia.

Väre antaa 5 vuoden takuun jär jestelmän asennukselle, ja asennuk sen yhteydessä yrittäjä saa peruskoulutuksen voimalan käyttöön.

AURINKOSÄHKÖINVESTOINNIN kannattavuuden näkökulmasta ostosähkön hinta on ratkaiseva tekijä. Viime aikoina sähkön hinta on vaih dellut suuresti.

”Sähköenergian hinta oli pitkään kohtuullisella tasolla, ja esimerkiksi vuonna 2020 sähkösopimusten normaali hinta oli 4 senttiä kilowattitunnilta. Tällä hetkellä sähkö energian hinta on noin 30–40 snt/ kWh”, Martikainen kertaa.

Hänen arvionsa mukaan useille maitotiloille sopiva aurinkosähkö järjestelmän koko on noin 25 kWp. Tällainen voimalaitos maksaa inves tointituki huomioiden noin 16 tuhat ta euroa ja tuottaa vuodessa sähköä noin 20 000 kWh.

”Jos sähkön kokonaishinta olisi 10 senttiä, tämän kokoisen voimalan kokonaishyödyksi tulisi noin 2 000 euroa, ja takaisinmaksuaika olisi 8 vuotta”, Martikainen laskee.

”Nykyisellä sähkönhinnalla siirto ja sähkövero huomioiden (40 snt/ kWh) vuosihyöty olisi noin 8 000 euroa ja takaisinmaksuaika 2 vuotta.”

Kuitenkin tulee muistaa, että sähkön hinta on mitä todennäköi simmin tulossa lähivuosina alaspäin. Tällä hetkellä Martikainen käyttäisi laskelmissa noin 20 sentin sähkön kokonaishintaa kilowattitunnilta.

”Kun sähkön hinta on noin 15–20 senttiä, on tyypillisen kokoisen voimalaitoksen vuosihyöty keski määrin 3 000–4 000 euroa ja takai sinmaksuaika 4–5 vuotta”, Martikainen toteaa.

Yksi keskeinen syy, miksi sähkön hinta näyttäisi tulevina vuosina laskevan, on sähkön tuotantokapasiteetin jatkuva lisääntyminen. Aurinkosähkö tuo mukavasti kustannushyö tyä maitotilan energiakustannuksiin.

Lue lisää ja tutustu Valion maitotilojen aurinkosähköjärjestelmien yhteishankintamahdollisuuteen Valman Aurinkosähkö-osiossa

Aurinkovoimalan tyypillinen koko maitotilalla

Aurinkosähköjärjestelmän koko määräytyy tilan sähkönkulutuksen mukaan. Tyypillinen maitotilan aurinkosäh köjärjestelmään valittava aurinkopaneeli on teholtaan noin 400 wattipiikkiä ja mitoiltaan noin 1 × 1,7 metriä. Voimalaitosten koot lähtevät yleensä 20 kilowattipiikistä ylöspäin.

Toinen yleinen kokoluokka on 30 kWp, mikä tarkoittaa paneeleiden lukumääränä 80 paneelia. Tuolloin asennusalueen tulisi olla kooltaan noin 6 × 28 metriä. Maatiloille voidaan tehdä myös esimerkiksi 40 kilowattipiikin voimalaitoksia, jolloin paneeleita on 100 ja asennusalueen kokovaatimus on 6 × 40 metriä. Maitotiloille tehdään jonkin verran myös maa-asennuksia. Katot kannattaa kuitenkin hyödyntää ensin, koska niissä on paneeleille valmis tukirakenne.

Maidon jäähdytys on yksi maitotilan suuria sähkönkuluttajia, Valio alkutuotannon Lypsy -palveluiden kehityspäällikkö Kaj Nyman toteaa. Luoman maitotilalla maidon esijäähdytys tuo säästöä sähkökuluihin.

TILAN KEHITTÄMINEN

Hyvä valaistus ohjaa eläinliikennettä, mahdollistaa eläinten havainnoinnin ja hyvän työturvallisuuden.

Vältä valaistuksen sudenkuopat

VANHOJEN VALAISIMIEN PÄIVITTÄMINEN ENERGIATEHOKKAIKSI ON YKSI KANNATTAVIMPIA ENERGIAREMONTTEJA. LED-TEKNIIKKA ON PARHAIMMILLAAN SILLE TARKOITETUSSA VALAISIMESSA.

TEKSTI MAARIT KARI KUVAT LEDISTYS

Käsillä on vuoden pi mein vuosineljännes. Aika on synkkää myös energiakustannuk sissa. Navetan valais tus voi haukata navetan sähkönkulu tuksesta jopa viidenneksen. Vaihtelu on kuitenkin suurta, riippuen muun muassa ruokintaratkaisuista sekä luonnollisesti valaisimista ja valais tuksen toteutuksesta.

Anri Timonen muistutti Maito ja me -lehden artikkelissaan (2/2022) valaistuksen vaikutuksesta tuotok seen: jo muutaman tunnin pidennys valaistusajassa lisää päivätuotosta. Tuotantojaksolla ja kasvavilla eläi millä tavoitellaan pitkää, 16 tunnin valoisaa päivää, ja umpilehmillä 8-tuntista, jolloin hämäräjakso olisi vastaavasti pidempi. Valo vaikuttaa

fysiologisella tasolla, mutta auto maattilypsyssä se ohjaa myös lehmä liikennettä. Riittävää valoa tarvitaan myös havainnoinnin ja työturvalli suuden takia.

KUN LÄHTÖKOHTANA on tarkoi tuksenmukainen valaistus, energiankulutus muodostuu valaistusajasta ja valaisimista. Osastointi ja ajasta minen on mahdollista perinteisillä kin valaisimilla. Valaisimien ja hei jastavien pintojen puhtaus lisäävät valotehoa. LED-valotekniikka hel pottaa valaistuksen ohjelmointia ja mahdollistaa valon laadun räätälöintiä. Lisäksi se säästää energiaa. Tärkeimmät asiat valaistusremontissa tehdään jo ennen hankintapää töstä. Väärissä asioissa säästäminen voi tulla kalliiksi.

Automaattinen ohjauskeskus on helppokäyttöinen ja opastava, kertoo tekninen johtaja Jussi Niinikoski Ledistykseltä.

MUISTA NÄMÄ!

LED-polttimoita ei suositella vanhoihin valaisimiin LED vaatii hyvän suojauksen pölyltä, kosteudelta, lialta ja navetan kaasuilta. Käytännössä riittävää suo jausta ei saavuteta vanhoissa valaisimissa, missä jo kotelon avaaminen heikentää mahdollisuutta sulkea se uudelleen riittävän tiiviisti eikä va laisimelle annettu CE-merkitä enää päde. Hetkellinen säästö kostautuu todennäköisesti jo käyttöiässä, eikä valaisimelle voida antaa tehdaskote loidun valaisimen takuuta. Vahingon sattuessa myös vahingon korvatta vuus voi olla kyseenalainen.

LED säästää energiaa ja vaivaa LED-valaistuksen tunnetuin ominaisuus on sen energiatehokkuus. Nykyaikaiset LED-valaisimet kulut tavat alle puolet perinteisten loiste putkien energiatarpeesta. Hankinta vaiheessa kannattaa panostaa myös ohjaukseen. DALI (Digital Adressable Lighting Interface) on standardisoitu digitaalinen valonohjausprotokolla. DALI-kaapelointi maksaa hieman enemmän, mutta summa säästyy pian valaistuksen tehokkaana koh

dentamisena ja muina käytännön hyötyinä kuten tasaisena himmen nyksenä, nopeana syttymisenä esi merkiksi liiketunnistimen perusteella, valon värin tarpeen mukaisena valintamahdollisuutena ja paloturvallisuutena.

LED-valaisimet ovat pitkäikäisiä, mikä vaikuttaa myös työturvallisuu teen, kun valaisimet eivät voi olla aivan kurotusetäisyydessä. Ihanteellisinta olisi, jos valaistushankinta suunnitellaan yhdessä teknii kan toimittajan ja kohteen tuntevan sähköasentajan kanssa.

Selvitä, vertaa ja kysele Valaistusremontin kannattavuus on nyt ilmeisempää kuin koskaan. Kysyntä tuntuu myös valmistajilla. Kuumentunut markkina saa myös liikkeelle monenlaista yrittäjää, mikä ilmiönä on havaittu aurinkopaneelikaupassa jo useamman vuoden aikana. Laatuun kannattaa panostaa ja onneksi markkinoilla on myös suomalaisia valmistajia.

Selvitä ennen tilausta toimijoiden yritystiedot, kysy referenssejä maatalouskohteista ja vaadi tilauk

sellesi kunnon takuuaika. Tuoteta kuukaan ei paljon paina, jos tuotetta markkinoinutta yritystä ei ole muu taman vuoden päästä enää olemassa. Mukava yllätys ei ole sekään, jos esi merkiksi ohjausjärjestelmä vaatiikin kalliin päivityksen muutaman vuo den välein.

Kovasta kysynnästä huolimatta esimerkiksi kempeleläisestä Ledis tyksestä kerrotaan, että yritys pystyy toimittamaan valaistusratkaisuja 1-4 viikon toimitusajalla toimitus määrästä riippuen.

Vaikka Led-valaistuksen uusiminen on pääsääntöisesti aina kannat tava investointi, hankinnassa kan nattaa huomioida myös elinkaarikustannus eli investoinnin kustannukset pitkällä aikavälillä. Laaduk kaassa toteutuksessa voidaan puhua jopa 20–30 vuoden huoltovapaasta investoinnista.

Maarit Kari työskentelee ProAgria Keskusten Liitossa energiatehokkuuden sekä energiavarojen ja -ratkaisuiden kehityspäällikkönä.

”Ihanteellisinta olisi, jos valaistushankinta suunnitellaan yhdessä tekniikan toimittajan ja kohteen tuntevan sähköasentajan kanssa.”

TILAN KEHITTÄMINEN

Turo Jaakola-Siimes kannustaa puhdistamaan kylmäaineen lauhduttimen säleikön vähintään kaksi kertaa vuodessa. Likainen säleikkö lisää sähkönkulutusta.

Säästä huolloilla rahaa

AJALLAAN HUOLLETUT JA TOIMIVAT MAIDONKÄSITTELYLAITTEET VÄHENTÄVÄT SÄHKÖN KULUTUSTA JA YRITTÄJÄN HUOLIA. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

Osuuskunta LänsiMaidon kylmäkone huoltajat Turo Jaako la-Siimes ja Santeri Hankimaa ovat mar raskuisena aamuna tavanomaisella huoltoreissullaan Salon Rekijoella.

”Käymme tarkastamassa ja huol tamassa osuuskunnan omistamat tilasäiliöt keskimäärin kerran vuo dessa. Tietysti käymme paikan päällä myös silloin, jos yrittäjä ilmoittaa tilasäiliön ongelmista”, JaakolaSiimes kertoo.

Tänään rutiinitarkastuksessa oleva Jussi ja Kalle Lehtisen kahden robotin navetan tilasäiliö on kaikin puolin kunnossa. Säiliö sijaitsee ava rassa maitohuoneessa erillään eläin hallista, jolloin säiliön laitteisiin ei kerry kovin helposti likaa.

”Säiliö on toiminut hyvin seitse män vuotta. Kylmäainettakaan ei ole tarvinnut lisätä. Ainoastaan ukkonen rikkoi kerran piirilevykortin ja sulake on välillä palanut”, Kalle Lehtinen kuvailee.

Tilasäiliön yhteyteen on asennettu levymallinen maidon esijäähdytin. Esijäähdytin pienentää sähkönkulu tusta, sillä se laskee maidon lämpötilan lypsylämpimästä noin puoleen. Kahden robotin tilan arvioidaan säästävän vuodessa noin 10 000 kilowattituntia esijäähdyttimen ansiosta. Lehtisten navetassa esijäähdyttimes tä talteen otettava lämpö johdetaan lehmien juomaveteen.

Kalle Lehtinen kertoo, että tilan sähkönkulutus on 140 000 kilowat tituntia vuodessa. Moderni pihatto on energiatehokas, ja siksi uusia

sähkönsäästökonsteja on vaikea löy tää. Tankin kylmäaineesta voisi vielä ottaa lämmön talteen, mutta sille ei Lehtisen mukaan olisi käyttöä, koska kaikki tarvittava lämmitysenergia saadaan hakelämpölaitoksesta.

”Ulkovalot pidämme kuitenkin nyt syksyllä pois päältä. 32 kilowatin aurinkovoimala asennetaan ensi vuonna. Paneelien saatavuusongel mat viivästyttivät asennusta”, Lehtinen kertoo.

HUOLTOMIEHET TARKASTAVAT ensimmäiseksi kylmäaineen lauhdut timen puhtauden.

”Lauhduttimen säleikköön kertyy helposti pölyä, mikä heikentää jääh dytystulosta ja lisää sähkön kulutus ta. Säleikkö kannattaa silloin tällöin pestä vedellä”, Jaakola-Siimes kan nustaa.

”Jäähdytinjärjestelmää on hyvä seurata vuotojen varalta. Vuoto nä kyy kosteina, vihertävinä öljyläikkinä kompressorin alla. Jos kylmäainetta pääsee valumaan pois, lisää se kompressorin käyntiaikaa.”

Seuraava tarkastuksen kohde on tankin pesulaitteisto. Asentajat pys tyvät testaamaan laitteiston toimi vuuden, vaikka säiliössä olisi maitoa.

”On tärkeää, että yrittäjä tarkkai lee itsekin pesujen onnistumista. Pesuaineen kulutusta voi seurata vetämällä viivan kanisteriin ja seu raamalla, että pesuaineen pinta las kee. Kannattaa myös katsoa ja kuun nella, että pesulaitteen pesupää pyö rii. Yksi tarkkailtava kohde on myös sekoitusmelat. Niiden pitää pyöriä, jotta maito jäähtyy tehokkaasti”, Hankimaa sanoo.

Tankin sähkönkulutuksen kan nalta on etu, jos vesi saadaan pesu laitteeseen valmiiksi 80-asteisena, jolloin pesulaitteiston ei enää tarvitse kuumentaa vettä.

Tarkastuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lauhdutin toimii ja että kylmäaineen höyrystimessä on oikea paine.

Huoltomiehet muistuttavat maitohuoneen tehokkaasta tuulettamises ta. Lämpö pitää saada huoneesta

”Huolloista

Kalle Lehtinen (vas.) on tyytyväinen Osuuskunta Länsi-Maidon huoltopalveluun. Turo JaakolaSiimes (oik.) ja Santeri Hankimaa kävivät tekemässä tilatankin vuositarkastuksen marraskuun alussa. Kaikki oli kunnossa.

pois, jottei kompressori kävisi tur haan. Lehtisten tilalla maitohuonet ta viilennetään koneellisella ilman poistolla.

”Syksyn ja talven tullen on syytä seurata, ettei maitohuoneen lämpötila laske alle 15 asteen. Matalampi lämpötila saattaa hidastaa maidon jäähtymistä. Talvea varten kannattaa laittaa tuuletusluukkuihin eristeet”, Jaakola-Siimes neuvoo.

Robottitiloilla säiliöiden vakavien toimintahäiriöiden ilmoitukset tule vat robotin kautta yrittäjän tietoon. Ilmoitukset pienemmistä häiriöistä jäävät näkyviin vain tankin ohjaus tauluun. Hankimaa muistuttaa, että kaikista vuokrasäiliön vakavammista häiriöistä pitää ilmoittaa osuuskun nan päivystysnumeroon, jotta vika päästään korjaamaan nopeasti eikä maitoa mene hukkaan.

TANKIN LISÄKSI myös lypsykoneen säännöllinen huolto on maidon hyvän laadun edellytys. Huollettu laitteisto toimii luotettavammin ja energiatehokkaammin.

DeLavalin tukihuoltoteknikkona Länsi-Suomen alueella toimiva Juri Helasmo on hieman huolissaan huoltovälien pidentymisestä.

”Huoltovälejä on venytetty joskus jopa kaksinkertaisiksi suositeltuun nähden. Vaarana ovat silloin laitteis ton toimintahäiriöt ja maidon laadun heikkeneminen. Huolloista tinkimi nen on vain loppulaskun siirtämistä, ja lasku saattaa lopulta olla suurempi kuin säännöllisillä huolloilla olisi ollut”, Helasmo sanoo.

”Robotin tai muun lypsylaitteen toimintaa kannattaa tarkkailla jatkuvasti ja kiinnittää huomiota esi merkiksi siihen, kestääkö jokin vaihe normaalia pidempään. Vaikka lypsylaitteen toiminnassa ei olisi silmin nähtäviä vikoja, saattaa laitteessa silti olla esimerkiksi ilmavuotoja, jolloin lypsytulos ja -tehokkuus kär sivät. Kannattaa pitää korvat auki ylimääräisten sihinöiden ja suhinoi den varalta.”

Pesutapahtumakin voi olla teho ton, jos säädöt eivät ole kohdallaan. Pesuveden lämpötilaa voidaan jossakin tapauksessa jopa laskea, kun laitteisto on kunnossa ja käytettävä pesuaine riittävän laadukas. Jo muutaman asteen pudotus voi vuositasolla tuoda huomattavan säästön.

Helasmo vinkkaa, että kaikki havaitut toimintahäiriöt kannattaa kirjata muistivihkoon, jotta ne

muistetaan varmasti tutkia huollon yhteydessä.

Jaakola-Siimes komppaa kolle gansa näkemyksiä.

”On äärimmäisen tärkeää, että mistään lypsylaitteiston huolloista ei tingitä. Huolloista tinkiminen aiheuttaa helposti moninkertaisen laskun laitteiden uusimisen, eläinten terveyden, maidon laadun heik kenemisen ja sähkön kulutuksen lisääntymisen kautta.”

HUOLTOMIEHILLÄ

ON vielä yksi yhteinen toive maitotilayrittäjille.

”Olisi hyvä, että maitohuone ja lypsylaitteen ympärystä olisi siisti silloin, kun huolto on sovittu. Työ aikaa kuluu hukkaan, jos ensin pitää raivata tilaa laitteiden ympärille. Työpisteessä olisi hyvä olla myös kunnollinen valaistus, asianmukai nen vesipiste ja helposti saavutettavat pistorasiat”, Helasmo sanoo.

”Saranoilla seinään kiinnitetty työtaso helpottaisi niin yrittäjän kuin huoltomiehen työtä. Kannattaa myös harkita, voisiko lypsyrobo tilla olla pieni painepesuri. Se helpottaisi puhtaanapitoa ja varmistaisi maidon laatua”, DeLavalin huoltomiehet ehdottavat.

Seuraa tilatankin toimintaa

1. Tarkkaile maidon lämpötilaa päivittäin ja kirjaa se ylös.

2. Puhdista lauhduttimen säleikkö vedellä silloin tällöin.

3. Seuraa kylmäkoneen mahdollisia vuotoja.

4. Tarkkaile pesuaineen kulutusta.

5. Johda pesulaitteelle mahdollisimman kuuma vesi.

6. Katso ja kuuntele, pyörivätkö pesupää ja sekoitusmelat.

7. Kuuntele, kuinka usein kompressori käy.

8. Viilennä maitohuonetta tehokkaasti, mutta pidä talvella pakkanen loitolla.

9. Asenna tankille oma sähkömittari, jos se on mahdollista.

10. Ilmoita häiriöistä heti huoltopalveluun.

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa!

Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta.

Saatavana kaikista meijereistä.

Lisätietoja: www.valio.fi/startti

Santeri Hankimaa tarkastaa, että tankin pesulaite toimii kuten pitää.

Valion vienti kansainvälisillä markkinoilla

VALIO VIE TUOTTEITA SUOMESTA NOIN 60 MAAHAN. KURKISTETAAN KOLMELLE TÄRKEÄLLE MARKKINALLEMME RUOTSIIN, YHDYSVALTOIHIN JA KAAKKOIS AASIAAN JA TUTUSTUTAAN NIIDEN ERITYISPIIRTEISIIN.

Aamupalaksi puuroa, marjoja ja loraus maitoa? Vai höyryä vän kuuma maustei nen keitto? Esimerk ki konkretisoi, miten erilaisia ihmis ten tarpeet ja ruokatottumukset ovat eri puolilla maailmaa, ja siksi myös Valio on läsnä eri markkinoilla eri tyyppisillä tuotteilla ja strategialla.

Lähimarkkinoillemme Euroop paan meillä on mahdollisuus viedä kuluttajatuotteita kuten Valio PROfeel® proteiinituotteita. Yhdys valloissa juustojamme on syöty jo

50 vuoden ajan, ja niiden asema siel lä on edelleen vahva, mutta myös kasvipohjaisissa tuotteissa näemme kasvavaa potentiaalia. Aasian mark kinoilla satsaamme teollisuusasiak kaiden lisäarvojauheisiin. Tämä on fiksua jo pitkän kuljetusmatkankin takia. Viennissä jauheiden hyviä puolia ovat pitkä säilyvyys sekä teho kas valmistus ja kuljetus.

Kansainvälisenä elintarvikealan toimijana liiketoimintaamme vaikut tavat niin globaalin toimintaympä ristön kuin maitomarkkinan tilanne. Monen vientimaan kokonaisuus aut

taa hajauttamaan riskejä eri markki noille. Kaikkea tekemistämme ohjaa ajatus siitä, että liiketoimintaamme, siis myös vientiä täytyy tehdä kan nattavasti. Jokaiselta markkinalta saatava tuotto maksetaan omistajille maidon hinnassa.

Tätä artikkelia varten kysyimme kolmen markkinan kuulumisia asiantuntijoiltamme. Seuraavaksi selviää, miten juustoilla ja kasvipohjaisilla tuotteillamme menee Yhdysvalloissa, millaiset tuotteet kiinnostavat Ruot sissa, ja miten käy lisäarvojauheiden kauppa Aasian markkinoilla.

Tuoremeijerituotteet 39,0 %

Ravintorasvat 14,2 % Juustot 25,6 %

Jauheet 11,6 % Muut 9,6 %

Viennin osuus Valion liikevaihdosta Valio-konsernin liikevaihto tuoteryhmittäin 2021

Ruotsissa haastajan asemassa

kinaosuuden ja kasvu jatkuu, se on todellinen onnistuminen. Ruotsalaisille maistuvat myös Valio PROfeel® vanukkaat ja mousset, jotka saapuivat ruokakauppoihin viime keväänä. Saksalainen brändi Ehrmann on menestynyt Ruotsissa hyvin, mutta olemme jo nyt ottaneet heidän paikkansa toiseksi suurimpana brändinä proteiinituotteiden kategoriassa.

hinnoittelussa vaikuttavat siihen, missä kategorioissa Valion kannattaa olla läsnä Ruotsissa. Toimintamme täytyy aina olla kannattavaa.

Robert Auselius Toimitusjohtaja Valio Sverige

Kun Valio Sverige perustettiin vuonna 1994, toimme ensimmäisenä markkinoille täysin rasvattomat jogurtit. Vuonna 2002 olimme jälleen ensimmäisiä, nyt laktoosittomalla maidolla. Valio on rakentanut laktoosittomien tuot teiden valikoimaa Ruotsissa, ja vähitellen olemme päässeet laajenta maan tuoteportfoliotamme.

ASIAKKAAMME kuten ICA-kauppa ketju tai merkittävä Food Serviceja ravintolatukku Martin & Servera arvostavat ketterää tapaamme toi mia. Meidän täytyykin olla erityisen joustavia, sillä Ruotsissa Valio on haastajan asemassa: Arla on mark kinajohtaja meijerituotteissa ja Oatly kasvipohjaisissa tuotteissa. Kulutta jat tuntevat meidät edelleen hyvin laktoosittomista tuotteistamme, ja nyt onnistumisia on saatu muissakin tuotekategorioissa.

ODDLYGOOD® TUOTTEET on otet tu Ruotsissa todella hyvin vastaan! Oddlygood Barista® -kaurajuoma on napannut jo 10 prosentin mark-

Olemme hyvin ylpeitä siitä, että meistä on kasvanut Ruotsin toiseksi suurin meijeri – jos juustoja ei las keta mukaan. Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme uusilla tuot teilla uusissa kategorioissa sekä laajentamalla tuoteportfoliotamme.

VASTUULLISUUS on yhä tärkeäm pää niin kuluttajille kuin kaupan asiakkaillemmekin. Olen hyvin vai kuttunut siitä työstä, mitä omistajayrittäjämme tekevät esimerkiksi uudistavan viljelyn, maidon hiilijalanjäljen laskennan sekä eläinten hyvinvoinnin eteen.

Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, esimerkiksi laidunnuksessa. Ruotsissa laiduntaminen on pakollista myös pihattonavetoissa: kaik kien lehmien on päästävä laitumelle vähintään kolmeksi kuukaudeksi kesällä. Laidunnuksen lisääminen olisi siis perusteltua myös viennin kannalta. Tällä hetkellä voimme tar jota Ruotsissa julkisten palveluiden kilpailutuksiin vain luomumaitoa, joka taas ei välttämättä ole hinnal taan kilpailukykyistä.

Myös kuljetustemme vastuulli suutta on kehitettävä. Valion on täh dättävä fossiilivapaisiin kuljetuksiin ja logistiikkaan – ja mitä nopeam

RUOTSIN JA SUOMEN markkinoilla on eroavaisuutensa. Olen asunut Suomessa, kun työskentelin Nestlén palveluksessa ja nähnyt omin silmin suomalaiset maito-, jogurtti- ja mehuhyllyt täynnä Valion tuotteita. Siitä ei päästä mihinkään, että Valio on Suomessa jättiläinen verrattuna Ruotsin markkinaan. Mutta on ym märrettävä, että markkinat toimivat hyvin eri tavoin. Esimerkiksi erot

min, sen parempi.

”Vastuullisuus on yhä tärkeämpää niin kuluttajille kuin kaupan asiakkaillemmekin.”

Ruotsissa myytävät jogurtit valmistetaan Valion Riihimäen tehtaalla.

VALIO

Premium-juustot kivijalkana USA:ssa

liiketoimintamme Kanadassa. Johdan myös länsirannikon tiimiä, joka hoitaa suuria ruokakaupan asiakkuuksia kuten Albertsons/ Safeway, Wal-Mart ja Sprouts Tavoitteenamme on kannattava liiketoiminta kaikille osapuolille: tarjoamme tuotevalikoimaa ja kam panjoita, jotka sopivat asiakkaidem me profiiliin ja kiinnostavat heidän asiakaskuntaansa.

Myyntityö on täällä hieman eri laista kuin Euroopassa. Käytämme brokereita eli henkilöitä, jotka myy vät tuotteet puolestamme asiakkaille. He ovat silmämme ja korvamme kentällä. Mitä enemmän he myyvät, sen paremmin he myös tienaavat.

pakatun ruoan ja juomien kokonais markkinasta. Kasvupotentiaalia on!

Tänä vuonna olemme tuoneet markkinoille Oddlygood® gurtit ja kasvipohjaiset viipaleet sekä rakentaneet jakelua Oddlygood All-in kaurajuomalle. Gurtit valmistetaan paikallisesti Kaliforniassa tuore tuotteiden lyhyen säilyvyyden takia. Paikallinen valmistus mahdollistaa myös kustannustehokkaan, vastuulli sen ja joustavan toimitusketjun sekä reseptien säätämisen paikalliseen makuun sopivaksi.

Vaikka ruoan hinta on kallistunut Yhdysvalloissa, kaipaavat kuluttajat lauta selleen myös laadukkaita premiumtuotteita kuten Finlandia cheese -brändimme juustoja ja voita. Tuon tijuustot ovat todella suosittuja, ja Finlandia Keisarinna ja Finlandia Swiss emmental ovatkin menesty neet täällä hyvin.

Juustojamme on myyty maan koillisosassa jo yli 50 vuoden ajan. Tuomme juustoja Suomesta ja Virosta, ja paikallinen kumppanimme viipaloi ja pakkaa ne täällä paikallisesti. Näin voimme räätälöidä tuotteet ja pakkaukset paikalliseen makuun sopiviksi. Täyden nämme tuotevalikoimaamme myös hankkimalla joitakin Yhdysvalloissa tuotettuja juustoja. Kun ydintuot teidemme juustojen ja voin kannat tavuus on hyvällä tasolla, se on hyvä pohja kasvulle, jota rakennamme esi merkiksi kasvipohjaisilla tuotteilla.

MYYNTIJOHTAJANA vastuullani on suurin asiakkaamme Costco sekä

Brokereilla on kontaktit lähes jokaiseen asiakkaaseen markkinalla. Hei dän ansiostaan meidän on mahdol lista sopia myymälänäkyvyydestä sekä kampanjoiden yksityiskohdista.

KIINNOSTUS kasvipohjaisiin ruokiin ja juomiin on kasvussa USA:ssa. Nii den kokonaismarkkina-arvon arvioi tiin vuonna 2021 olevan 7,4 miljardia dollaria ja kasvaneen noin 6 prosent tia. Tämä on kuitenkin vain prosentti

Maku on täällä kaikki kaikessa, myös kasvipohjaisissa tuotteissa. Hiljattain esittelimme Oddlygood® Barista -kaurajuomaa ja cheddarin makuisia viipaleita Expo East -mes suilla Philadelphiassa. Tuotteidem me makua ja laatua ihasteltiin –jopa niin, että jotkut vierailijat eivät meinanneet uskoa järisyttävän her kullisia lämpimiä leipiämme kasvi pohjaisiksi!

Oddlygood® gurtteja löytyy nyt valikoiduista ruokakaupoista sekä Food Service -puolen asiakkailtam me kuten työpaikkaruokaloista ja Piilaakson teknologiayrityksistä. Nämä ovat hyviä paikkoja kohdata nuoria, urbaaneja kuluttajia, jotka ovat hyvin kiinnostuneita kasvipoh jaisista vaihtoehdoista. Milleniaalit ja sukupolvi Z:n edustajat eli vuosi na 1981–2012 syntyneet eivät ole mi kään pieni joukko. Heidän osuuten sa väestöstä on jo 47 prosenttia, ja heidän ostovoimansa kasvaa koko ajan. Vaikka hetkellisesti kuluttajien hintaherkkyys voikin muuttaa hei dän ostokäyttäytymistään, tulee pi demmällä aikavälillä kasvipohjainen markkina merkittävästi kasvamaan parempien tuotteiden ja valikoiman myötä. Ja tästä olemme valmiit nap paamaan osamme.

Mike Zomkowski Myyntijohtaja, Valio USA

”Maku on täällä kaikki kaikessa, myös kasvipohjaisissa tuotteissa.”

Lisäarvojauheet kiinnostavat Kaakkois-Aasiassa

vaikutteiden myötä. Ihmiset syövät enemmän hampurilaisia ja pizzaa, ja kahviteollisuus kukoistaa perinteisis sä teekulttuureissa. Myös syömisen tavat ovat muutoksessa. Singapores sa ja Japanissa useimmissa ravinto loissa tilaukset tehdään puhelimella.

Silläkin on vaikutusta, että väestö ikääntyy ja keskiluokka kasvaa. Kun on enemmän rahaa käytettävissä elämiseen, ollaan entistä kiinnostu neempia löytämään terveellisiä vaih toehtoja syömiseen ja juomiseen. Tähän tarpeeseen tarjoamme teollisuusasiakkaillemme ratkaisuja,

Lisäarvojauheiden myynti eroaa valmiiden kuluttajatuotteiden myyn nistä. Harva etukäteen edes tietää, mitä ne ovat. Kauppa syntyy yleen sä kuuntelemalla asiakasta: meidän on ymmärrettävä heidän liiketoimin tansa haasteet ja tarjottava ratkaisuja niihin – eli löydettävä asiakasta kiin nostava näkökulma ja heitä hyödyt tävä lisäarvo, kuten vaikkapa mah dollisuus vähentää sokeria tai lisätä proteiinia lopputuotteessa.

Dennis Van Der Veer Asiakaskehitys- ja myyntipäällikkö, lisäarvojauheet

Valio on valmistanut maitoja herajauheita teollisuus käyttöön jo vuosikymmen ten ajan. Teollisuusjauheiden osuus Valion liikevaihdosta on merkittävä, ja lisäarvojauheilla – eli jauheilla, jotka tarjoavat loppuasiakkaalle lisäarvoa jonkin erityisen edun tai omi naisuuden muodossa – on tässä tär keä rooli. Kaakkois-Aasian markkinalla näemme lupaavia mahdolli suuksia jo lähitulevaisuudessa, vaik ka työ siellä onkin vasta alussa.

Kaakkois-Aasian tärkeimpiä markkinoitamme ovat Kiina, EteläKorea, Singapore, Thaimaa, Viet nam, Malesia ja Japani – eli alueen vauraammat maat. Laaja maantie teellinen alue on kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Kulttuuriset erot näkyvät sekä arjessa että bisneksessä.

Perinteisissä aasialaisissa ruoka valioissa käytetään maitotuotteita varsin vähän, ja jopa 70–95 prosent tia ihmisistä on laktoosi-intolerant teja. Ruokatottumukset ovat kuiten kin hiljalleen muuttumassa läntisten

kuten runsaasti proteiinia ja kalsiu mia sisältäviä tuotteita.

Ikääntyvien ravitsemuksellisiin tarpeisiin ja luuston terveyden ylläpitoon kehitettyä Valio Eila® Nutri F+ jauhetta käytetään esimerkiksi etelä-korealaisen Maeil Dairyn Golden milk -juomassa. Ratkaisuja on eri elämänvaiheisiin, vauvasta vaariin. Esimerkiksi Nestlén Nutren Junior -juoman raaka-aineena käytetään Valio Eila® Pro SMP -jauhetta.

MAAILMANTALOUDEN muutokset näkyvät myös lisäarvojauheiden kaupassa. Kun talouskasvu hidastuu, lykkääntyy usein uusien tuotteiden lanseeraus tai tuotekehitys. Siinä hetkessä asiakasta voikin kiinnostaa premium-tuotteiden kehittämisen sijaan mahdollisimman alhaiset tuo tantokustannukset. Onneksi meillä on myös kustannustehokkaita ratkai suja, jotka tuottavat lisäarvoa asiak kaalle. Kärsivällisyys ja avoin mieli ovat hyviä ominaisuuksia alalla, jossa kaupanteko voi kestää pitkään.

Tänä syksynä olemme esitelleet ratkaisujamme ikääntyvien ravitse muksellisiin haasteisiin sekä pienten lasten ravitsemukseen esimerkiksi Bangkokin funktionaaliseen ruokaan ja lisäravinteisiin keskittyvillä Vita foods Asia -messuilla. Messuosastollamme vierailijoita kiinnostivat meidän ratkaisumme ja esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen muutokset.

Kohdatessani potentiaalisia asiakkaita näytän usein kuvia Lapinlah den tehtaaltamme, jossa lisäarvo jauheet valmistetaan. Monet häm mästyvät vihreiden metsien ja kir kasvetisen järven vierellä sijaitsevaa tehdastamme. Se näyttää niin puh taalta ja rauhalliselta. Ruokaturval lisuus kiinnostaa yhä enemmän, ja tämä sopii meille erinomaisen hyvin.

”Meidän on löydettävä asiakasta kiinnostava näkökulma ja heitä hyödyttävä lisäarvo.”

Toimintaympäristömme MEGATRENDEJÄ

MAITOTUOTTEET säilyvät osana ihmisten ruokavaliota.

Maidon kulutus laskee länsimaissa ja kasvaa kehittyvillä markkinoilla. Maailmanlaajuisesti maitotuotteiden kokonaiskulutus kasvaa nousevan väkiluvun myötä. Ruoantuotannon globaalin ja kestävän työnjaon kannalta on fiksua tuottaa maitotuotteita vientiin Suomessa, missä lehmät syövät soijan sijaan nurmea ja vettä on riittävästi.

KASVIPOHJAISTEN ruokavalioiden rooli kasvaa erityisesti länsimaissa.

Kasvipohjaiset ruoat koetaan luonnonmukaisen terveyden lähteenä, ja tuoreiden hedelmien, vihannesten ja kasvipohjaisten proteiinien myynti on kasvanut. Yhden tutkimuksen mukaan 20 % eurooppalaisista kertoo ostavansa enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin ennen pandemiaa.

AASIASSA keskiluokan kulutustottumukset muuttuvat ja ostovoima lisääntyy.

Ruokakulttuurin muutos – esimerkkeinä vaikkapa juustokuorrutettu pizza ja lattekahvi – lisäävät maitotuotteiden menekkiä.

Vastuullinen varautuu

Elämme synkkiä aikoja. Kalenterin mukaan niin pitääkin olla, mutta viime aikojen tapahtumat ja kehi tys Euroopassa niin turvallisuuden kuin itse kunkin taloustilanteen kin suhteen synkistää mielen ainakin ajoit tain. Ihminen ei vallanhimossaan ja ahneu dessaan näköjään ole mitään historiasta oppinut. Puuttumatta nyt enempää tapah tuneeseen − siitähän saamme lukea ja kuulla koko ajan − keskityn siihen, mihin suomalainen yhteiskunta on varautunut ja mihin valiolaisten tulee varautua lähitulevaisuudessa.

Alkuun huono esimerkki varautumisesta. Fortum myi verkkoyhtiönsä ja halusi silloisen johdon mukaan käyttää myyntitulot varmistamaan vesivoiman hankintaa Ruotsista ja Norjasta. Uniper omisti nuo vesivoimalaitokset, eikä halunnut niitä myydä. Päätettiin siis ostaa koko Uniper. Pitkän väännön jälkeen kauppa myös onnistui. Riskien piti olla tiedossa, mutta Venäjän toimet pääsivät yllättämään. Nyt verkkoyhtiön myyntitulot käytetään saksalaisten kaasun maksamiseen.

Valtiovalta on toiminut ryhdikkäästi Suomen turvallisuuden takaamiseksi, ja kansalaisten tuki Nato-jäsenyyden haku prosessin aikana on ollut vankkumaton. Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu ennaltaehkäisyyn ja laajaan viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Muuttunut tilanne on varmasti vaatinut tarkennuksia varautumiseen isossa kuvassa.

Koko Valio-ryhmällä on suuri merkitys Suomen kriisivalmiudessa ja huoltovarmuudessa. Kriisitilanteita peilataan eri skenaariomalleilla, mutta markkinaehtoisuus pyritään säilyttämään kaikissa tilanteissa. Terve ja omistajilleen kannat tava liiketoiminta on kaiken varautumi sen pohjana. Elintarviketeollisuus kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen ohjeistuksessa käyttäjäryhmään, jonka sähkönsaantia tulisi turvata. Kyberhyökkäysten vaara on jokapäiväistä, ja tietoturvan merkitys on suuri koko ketjussa.

Maidonhankintaosuuskunnat turvaavat maidonkeräilyn ja muut niille kuuluvat tilojen tuotannolliset tarpeet eri tilanteissa. Maitotilalla varautuminen alkaa ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta: ruokaa, vettä, lääkkeitä, lämpöä ja varavirtaa. Kotivara tulee olla, myös jonkin verran käteistä rahaa. Maidontuotannossa kriittiset tuotanto panokset ovat riittävän rehumäärän ohella sähkö, polttoaineet ja vesi. Valmassa olleen kyselyn perusteella yli 90 prosenttia valiolaisesta maidosta tuotetaan tiloilla, joilla on varavoimaa käytössään. Luku on hyvä. Isoimmilla tiloilla varavoima käynnistyy automaattisesti sähköntulon katketessa. Pienemmän, varsinkin vanhemman traktorikäyttöisen varavoiman toimivuus ja laatu on syytä varmistaa. Maitotiloilla käytetään pakkaskeleillä uskomattoman paljon sähkölämmitystä niin veden kuin lannankin siirtämiseen. Tämä on syytä muistaa, pieni vika voi aiheuttaa ison harmin. Useilla tiloilla ainakin osa käyttö vedestä tulee kunnallisesta tai osuuskun nan verkosta. Vesihuollosta vastaavilta on hyvä kysyä, onko laitoksen sähkönsaanti turvattu joka tilanteessa.

Tätä kirjoitettaessa Olkiluodon ydinvoimalan pumppuongelmat ja niiden pitkäkestoisuus odottavat tarkennuksia. Sähköä on jo alettu säästää sen korkean hinnan vuoksi, ja tulevana talvena sähkökatkojen mahdollisuus on otettava vakavasti.

Ajat ovat haastavat kaikille. Valio on kuitenkin pystynyt siirtämään vuoden mittaan tehdyt tilityshinnan korotukset markkinahintoihin niin kotimaassa kuin teollisuusviennissäkin. Vientikaupan hyvä hintataso on toistaiseksi turvattu. Koti maassa kuluttajien ostokäyttäytyminen on syksyn mittaan muuttunut suosimaan halvempia tuotteita. Kuitenkin Valion tuot teiden laatu ja imago kantavat, ja mark kinaosuudesta pidetään kiinni. Mahdolli simman korkealla tilityshinnalla lähdetään myös ensi vuoteen.

Varaudutaan erilaisiin haasteisiin alka neella talvikaudella, ja uskotaan silti ihan tavalliseen ja rauhalliseen joulun aikaan.

SAULI LÄHTEENMÄKI

Valion hallituksen jäsen

”Koko Valioryhmällä on suuri merkitys Suomen kriisivalmiudessa ja huoltovarmuudessa.”

Avoimuus työnantajan valttina

Jotta tilan toiminta olisi sujuvaa ja mielekästä, kaikkien tilalla työskentelevien tulisi tietää tehtävänsä jo heti työpäivän alussa. Jos päivät kuluvat hätätilanteita selvitellen, työskentelystä tulee tehotonta ja stressaavaa.

”Töiden selkeys ja rutiinien tunteminen vaikuttavat sekä tilan työntekijän että maitotilayrittäjän työhyvinvointiin”, hankintapäällikkö Tero Kanala Osuuskunta Maitosuomesta sanoo.

Kun työntekijälläkin on selkeä kuva tilan päivittäisistä tehtävistä ja toiminnasta, hän pystyy osallistumaan tilan kehittämiseen. Kanala kannustaa keskustelemaan avoimes ti ja pitämään vuorovaikutusta yllä aktiivisesti – myös työpäivän aikana.

”On hyvä kertoa työntekijälle esimerkiksi, jos on lähdössä käymään kirkonkylällä. Hän saattaa tarvita navettaan jotain, jolloin nouto onnistuu samalla, eikä tarvikkeen puuttumista tarvitse todeta vasta iltalypsyn aikaan.”

TYÖNTEKIJÖISTÄ maitotilayrittäjä voi joutua kilpailemaan, koska maatalousalalla – kuten monilla muillakin aloilla – kärsitään työ-

voimapulasta. Houkutteleva työnantaja huolehtii, että työntekijän työolot ovat kunnossa ja myös henki sestä jaksamisesta välitetään.

Yrittäjä voi sitouttaa työntekijää olemalla avoin ja esimerkiksi pyytä mällä työntekijältä kehitysideoita.

On myös tärkeä nostaa esiin onnistumisia ja palkita työntekijöitä.

”Juustopaketti tai kakkukahvit sopivassa hetkessä ovat mukava tapa huomioida hyvä työ”, Kanala toteaa.

Työpaikan houkuttelevuutta voi lisätä keksimällä, miten työntekijän muu elämä linkittyisi luontevasti työarkeen. Ideoita kannattaa miettiä vähän laajemminkin. Kanala kertoo yhden, hieman yllättävänkin esimerkin.

”Eläintenhoitajat ovat eläinrak kaita, joten esimerkiksi koiratarha pihalla voisi olla vetovoimatekijä. On helpompi käydä töissä, kun omaa lemmikkiä ei tarvitse jättää yksin.”

MONIKULTTUURISUUS on tuttua maitotiloillakin, sillä työvoimaa saadaan myös ulkomailta. Kanala kannustaa yrittäjää tutustumaan työntekijän kulttuuriin ja tapoihin huolellisesti.

Myös talousasioista voi Kanalan mukaan puhua avoimesti, jotta työntekijälle avautuu mahdollisuus vai kuttaa tilan tuottavuuteen.

”Yksikkökustannus maitolitraa kohden on neutraali tieto, joka aut taa jokaista tilalla työskentelevää pohtimaan eri toimien vaikuttavuut ta tuottavuuteen”, Kanala vinkkaa.

”Maatilalla töihin voi ohjata näyt tämällä itse esimerkkiä, joten yhtei sen kielen puuttuminen ei ole niin iso este. Eri kulttuureissa asioilla on kuitenkin eri merkityksiä, ja ne olisi hyvä tiedostaa. Yhteinen kieli kyllä kehittyy aikanaan.”

Kanala muistuttaa, että maaseutuelinkeinojen työehtosopimus määrittelee kaikkien työntekijöiden

työehdot huolimatta siitä, mistä päin maailmaa työntekijä tulee.

”Työnantajan velvollisuudet ovat pitkäaikaisia velvollisuuksia. Kun tutustuu työehtosopimuksen sisältöön huolellisesti, tietää toimivansa oikein, ja työntekijätkin viihtyvät.”

Tilan johtamista ja hyvänä työnantajana toimimista voi opiskella esimerkiksi Suomen Yrittäjäopistossa Lisäksi eri hankkeilla on omia koulutuksia, ja myös paikallisissa oppilaitoksissa opetetaan yrittäjätaitoja.

”Opiskellessa pääsee tuulettamaan omia ajatuksiaan ja oppimaan muilta, vaikka opetettava aihe ei olisikaan ihan täsmällisesti oikea. Esimerkiksi taloutta opiskel lessa voi omaksua ihan muun alan yrittäjiltä tärkeitä oppeja oman tilan johtamiseen”, Kanala sanoo.

TYÖNTEKIJÄN eläke- ja vakuutusasioiden hoitaminen kuuluu maitotilayrittäjän työnantajavelvollisuuksiin samoin kuin palkanmaksusta ja sosiaaliturvamaksuista huolehtiminen. Maitotilan työntekijän eläkevakuutus asiat hoituvat asiantuntevasti ja joustavasti Valion Eläkekassassa, vaikka maitotilayrittäjä itse on yleensä Melassa vakuutus- ja eläkepalveluiden piirissä.

”Valion Eläkekassan etuja ovat hyvä palvelu ja eläkeyhtiöitä edullisempi vakuutusmaksu. Pystymme toimimaan ketterästi ja yksilöllisesti. Meitä on helppo lähestyä”, Valion Eläkekassan asiakkuuspäällikkö Pekka Huovila kertoo.

Myös kesätyöntekijöiden työeläkevakuutuksissa voi kääntyä Valion Eläkekassan puoleen.

”Iso osa asiakkaistamme on sellaisia, joilla on pal kanmaksua vain esimerkiksi muutamana kuukautena vuodessa. Vakuutusmaksuthan menevät vain toteutuneista palkoista”, Huovila vahvistaa. Hän lisää, että myös maitotilojen ulkomaalaiset työntekijät vakuute taan Suomessa.

MYÖS TYÖNTEKIJÄN työkyvyn heikentyessä voi kään tyä Valion Eläkekassan puoleen. Työperäisiä ongelmia tulee toki ehkäistä hyvällä työsuunnittelulla ja -ergonomialla, mutta aina sekään ei auta.

”Heikkenevään työkykyyn tulee reagoida mahdolli simman nopeasti. Työterveyshuollosta saa alussa var masti hyviä vinkkejä siitä, miten eri tilanteissa voisi helpottaa työntekijän tilannetta ja voisiko esimerkiksi työnkuvaa muokata tai vähentää työaikaa”, Valion Eläkekassan eläkeasiantuntija Maria Oksa neuvoo.

Jos sairausloma pitkittyy, kannattaa ottaa yhteyttä Valion Eläkekassaan.

”Voimme yhdessä miettiä työssä jatkamisen vaihto ehtoja, kuten työkokeilua tilalla muokatussa työssä tai muita ammatillisen kuntoutuksen keinoja. Tai jos työhön palaaminen ei ole mahdollista, neuvomme työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa”, Oksa vinkkaa.

tiin maitotilan johtamista ja työnantajana toimimista.

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA

Varmista

Sila-Bac® -tuoteperheestä löydät oikean ratkaisun eri tarpeisiin. Laajan käyttöalueen tuotteen lisäksi. Erikoistuotteet kuivemmille säilörehuille, sekä säilö- ja hevosheinälle. Maissisäilörehulle löytyy myös erikoistuote. Tuotteet ovat käyttäjä- ja koneystävällisiä, sekä helposti varastoitavia.

Ka 25–40 % Yleistuote nurmisäilörehuille, laskee pH:n nopeasti. Apilaa tai palkokasveja sisältävä rehu. SILA-BAC

Ka 30–40 % (ei alle 28 % rehuille) Esikuivatettu, hyvissä olosuhteissa korjattu nurmisäilörehu

SILA-BAC

Ka 40 % tai yli Kuivat karkeat rehut, kuivaheinät, jolloin pH:n laskua ei tarvita

Säilöntäaineen tarkka annostelu vaikuttaa säilönnän onnistumiseen. Pioneer® Appli Pro® -pienanostelijalla saadaan tarkka annostelu pienellä vesimäärällä ja helpotetaan merkittävästi vesilogistiikkaa. Valikoimasta löytyy oikea ratkaisu paalaimista aina ajosilppureihin saakka. Vesimäärä voi olla alimmillaan jopa 10 ml/rehutonni.

Katso syksyn Valio Talk -webinaaritallenne Valman videokirjastosta. Yhtenä aiheena webinaarissa käsitel-

Hyvä ja laadukas uni

Oman terveyden ja jaksami sen kannalta on tärkeää, että nukkuu hyvin. Unet tomuus voi lisätä riskiä sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen, ahdistus häiriöihin ja masennukseen.

Hyvään ja laadukkaaseen uneen vaikuttavat säännöllinen unirytmi, riittävä palautuminen, rauhoittuminen ja rentoutumi nen ennen nukkumaan käymistä sekä hyvät elämäntavat ja nukku misolosuhteet. Hyvän unen kan nalta on tärkeää mennä nukku maan päivittäin samaan aikaan. Toki pieni, noin tunnin, vaihtelu ei aiheuta vielä ongelmia. Samoin olisi hyvä herätä joka päivä suun nilleen samaan aikaan ja nousta heräämisen jälkeen pian ylös sän

gystä. Karjatiloilla tämä tapahtu nee luonnollisesti.

Päivällä on hyvä noudattaa säännöllistä rytmiä työn, ruokai lun ja harrastusten suhteen. Hyvää unta edistää kohtuullinen valveajan aktiivisuus. Monet uniongelmista kärsivät eivät malta tai ehdi pitää päivällä taukoja. Jatkuva kii re ja aktiivisuus voi aikaansaada ylivireystilan, jota on vaikea rau hoittaa illalla. Ylivireys voi aiheu tua myös asioiden pohtimisesta ennen nukkumaan menoa. Ongel mat olisi hyvä ratkoa jo päivällä.

Unettomuudesta kärsivien on usein suositeltavaa vähentää ko feiinin määrää, tupakointia ja al koholin käyttöä erityisesti ennen nukkumaanmenoa. Hyvään ja laa dukkaaseen uneen pääsemiseksi

on tärkeää myös rauhoittua noin kaksi tuntia ennen nukkumaan käymistä. Viileähkö ja pimeähkö makuuhuone edistävät hyvää unta. Nukkumaan kannattaa men nä vasta silloin, kun on unelias.

Unen tarve on yksilöllinen ja vaihtelee aikuisilla kuuden ja yh deksän tunnin välillä. Tiedät, että olet nukkunut riittävästi, kun he räämisen jälkeen koet itsesi vir keäksi, eikä väsymys rajoita toi mintaasi päivällä. Jos haluat pa rantaa päivällä vireystilaasi, voit ottaa lyhyet 10–20 minuutin päi väunet.

PIRJO RISTOLA Projektinvetäjä Välitä viljelijästä -projekti Mela

Naseva kerää tietoa lääkkeiden käytöstä

Nasevassa on kerätty tietoa naudoille käytettävistä lääkkeistä siitä saakka, kun ketjuinformaatiota koskeva vaati mus astui voimaan vuonna 2009. Tiedot kertyvät eläinlääkäreiden terveydenhuolto- tai sairaskäynneillä tehdyistä toimista kuten lääkityksistä, käynneillä tehdyistä karjan terveyttä koskevista havainnoista ja näytteidenotoista.

Pitopaikkakohtaista terveydenhuoltokäynti tietoa sekä yksilökohtaista hoitotietoa on pys tytty kokoamaan kuvaajien muotoon Nasevan Tilastot-sivulle. Antibioottien kuukausittaista käyttöä esittävän kuvaajan avulla saadaan kuva pitopaikan antibioottien käyttömääristä verrattuna saman tuotantosuunnan saman eläinryhmän eläimiin koko maan osalta. Kuvaajasta näkee, kuinka monta eläintä on hakujaksolla hoidettu antibiooteilla kunkin kuukauden aikana. Kun tätä tietoa verrataan pitopaikalla samaan aikaan olleiden eläinten määrään, saadaan näkyviin myös prosentuaalinen osuus antibioottihoitoja saaneista eläimistä.

Hoidettujen eläinten tarkastelun lisäksi kuvaajaan voidaan valita käyräksi, kuinka monta antibioottipäiväannosta käytettiin kunkin kuukauden aikana, ja mikä on niiden vastaava prosentuaalinen osuus eläintä kohti. Naseva-tiedon avulla eläinlääkäri voi jatkossa paremmin seurata tilan lääkkeiden käyttöä ja arvioida mahdollista antibioottiresistenssin kehittymisriskiä. Terveydenhuoltokäynnillä voidaan samalla asettaa tavoitteita lääkkeiden käyttötarpeiden vähentämiseksi esimerkiksi paremman tautisuojauksen avulla pitopaikassa.

Kiitokset kuluneista vuosista ja hyvästä yhteistyöstä kaikille tätä palstaa lukeville ja Nasevan kanssa asioineille maitotilayrittäjille, eläinlääkäreille ja yhteistyökumppaneille!

Jään eläkkeelle mielenkiintoisesta ja antoisasta pestistä 30.11.2022 ja luovutan Nasevan kehittämisen hyviin käsiin.

Hyvää joulun odotusta toivottaen,

ERJA TUUNAINEN

Energiaa juuri poikineille

Uutta energiaa ja virkistystä juuri poikineille lehmille

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energiaa: 1. stressin haitat vähenevät 2. syönti lisääntyy nopeasti – energiavaje vähenee 3. hyvän alun vaikutus jatkuu koko lypsykauden

Varmista saatavuus

Power XL -käärintämuovi

���� Muovihylsy

���� 10 % enemmän metrejä rullassa

���� Vähemmän rullan vaihtoja

���� Vähemmän pakkausjätettä

���� Edullinen metrihinta

���� 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Valkoinen, vihreä ja musta

Rullan pituus 1650 m

Leveys 500 ja 750 mm

Paksuus 22 µ (micron)

7-kerros

Winner-sidontaverkko

Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.

Toimii kaikissa koneissa

valkoinen, vihreä, punainen

Rullan pituus 3850 m

Leveys 1230 mm

Halkaisija 280 mm Vetolujuus 270 (280) kg

Kun kustannuserät ovat tiedossa, voit arvioida millä toimen piteillä on mahdolli suus saavuttaa säästöjä ja vaikuttaa maitotilayrityksesi talouteen ja myös siihen, mistä ei ole järkevää säästää. Jotta jotain asiaa voi lähteä parantamaan, tulee tietää, missä ollaan nyt sekä ymmär tää eri tekijöiden vaikutukset koko naisuuteen.

VALMAN TALOUS-OSIOSTA löydät valiolaisille maitotilayrittäjille vapaasti käytössä olevan Maidon yksikkökustannuslaskurin. Lasku riin pääset myös Minun Maatilani -ohjelman kautta.

Yksikkökustannuslaskurin avulla voit laskea maidon tuotantokustan nuksen sekä tehdä arvioita tuotantopanosten ja muiden kustannustekijöiden vaihteluiden vaikutuksista tuotantokustannukseen. Laskurissa voit tehdä sekä varsinaisia että har joituslaskelmia. Näiden laskelmien erona on se, että harjoituslaskelmien tuloksia ei näytetä vertailutiedoissa, ja siksi ne soveltuvat hyvin kustan nusten arviointiin. Kopioimalla las kelmia saat helposti tehtyä niistä eri laisia versioita kustannusmuutosten arvioimiseksi.

Kuluvalle vuodelle voit tehdä ennustelaskelman (valitse uusi las kelma ja vuodeksi 2022), eli välitilinpäätöksen yhteydessä laskuriin

voit täyttää jo toteutuneet kustan nukset ja arvioida loppuvuoden kustannukset ja tulot. Kun koko vuoden kustannukset ovat tiedossa, voit muuttaa laskelman varsinaisek si laskelmaksi.

joka kuvaa sitä maidon tilityshintaa, joka pitäisi saada, jotta kaikki maidontuotannon kustannukset tulisivat katettua.

Vertailemalla omia tuotannon kustannuksia muiden maitotilayritysten vastaaviin saa tietoa omien kustannusten tasosta ja jakautumi sesta. Laskurissa voit valita vertai luun kaikki laskelmat tai rajata vertailuun otettavaa ryhmää lypsy järjestelmän ja karjakoon mukaan. Tekemällä laskelman vuosittain ja arvioimalla laskelman avulla kustan nusmuutoksia saat tietoa päätöksenteon pohjaksi.

LÄHTÖTIEDOT LASKELMAAN

MAIDON NETTOKUSTANNUS sent tiä per litra saadaan myös laskelman tuloksena. Nettokustannus on luku,

löytyvät pääosin kirjanpidon tiedoista. Jos teet kirjanpidon WebWakalla, voit hakea taustatiedot sieltä auto maattisesti. Laskelmassa huomioi daan myös pääoma- ja työkustan nukset. Valman kautta käytössäsi on myös TTS-Kone-laskuri. Mikäli kaikki tilan koneet on syötetty TTS-Kone-laskuriin, se tuottaa yh teenvetotiedon koneiden nykyarvos ta yksikkökustannuslaskelmaa varten. Jos tilalla tehdään merkittävästi urakointia tai viljellään myyn tikasveja, pitää näihin kohdentuvat kustannukset poistaa laskelmasta. Eri toimijoiden asiantuntijoita voit käyttää apunasi laskelman tekemi sessä ja toimenpiteiden pohdinnassa sekä hyödyntää laskelman tekoon Neuvo-rahaa.

SANNA NOKKA Kehityspäällikkö Valio Kehitys -palvelut

ANN HELENA HOKKANEN ELT, maitotilayrittäjä

SpermVital lisää joustavuutta

SpermVital-tekniikan ansiosta siittiöt va pautuvat kontrolloidusti kohtuun pidem mällä aikavälillä. Siemennyksen ajoitus on vähemmän kriittinen, mikä lisää he delmöityksen onnistumisen todennäköi syyttä.

Milloin SpermVital-siementä kannattaa käyttää?

• Siemennys alkukiimaan. Kiimantarkkailu vie vähemmän aikaa ja voit siemennyttää eläimen heti, kun näet ensimmäiset kiiman merkit.

• Heikot kiimat. SpermVital-siementä kan nattaa käyttää lehmille, joilla on heikot tai hiljaiset kiiman merkit.

• Vältä tuplasiemennyksiä. SpermVital-sie menannosten siittiöt säilyvät tiineyttämisky kyisinä niin pitkään, ettei tuplasiemennyksiä tarvita.

• Lisää joustavuutta. Siemennysten ajoitus on vähemmän kriittistä, jolloin esim. viikonlop puina ja pyhäpäivinä tapahtuvia siemen nyksiä voidaan välttää.

Tutustu laajaan ja monipuoliseen valikoimaan: faba.fi

Voiko ripulia ehkäistä vapaalla juotolla?

Kyllä. Pikkuvasikat tarvitsevat paljon energiaa kasvuun ja lämmönsäätelyyn, erityisesti viileissä olosuhteissa. Jos ravinnonsaanti on rajallista, puuttuva energia on siksi helposti poissa elimistön ja puolustuskyvyn normaalista kehityksestä.

Tutkimuksissa on todettu vasikkaripulien lisäänty vän viileissä olosuhteissa. Lisäksi vuosi sitten julkaistussa saksalaisessa tutkimuksessa havaittiin runsaasti vasikoitaan juottavilla tiloilla vähemmän eläinlääkä rin hoitoa vaativia pikkuvasikkaripulitapauksia kuin tiloilla, jotka juottivat vasikoitaan rajoitetusti.

On tärkeää valvoa poikimiset, auttaa niissä tarvittaessa sekä lypsää emä ja hoitaa vasikka heti synty män jälkeen. Vapaa juotto onkin hyvä aloittaa heti ternimaidosta, sillä sitä tarvitaan runsaasti. Ensim mäisen juoton jälkeen ternimaitoa ja välimaitoja kannattaa antaa vasikalle vapaasti niin kauan kuin niitä riittää. Vaikka elimistöön imeytyviä vastaaineita on eniten ensimmäisen lypsyn ternimaidossa, myös seuraavien lypsyjen välimaito antaa suojaa taudinaiheuttajilta toimien suolistossa paikallisesti. Kun maitoa annetaan heti vapaasti, vasikka oppii siihen, että juomaa on aina tarjolla. Erityisen tärkeää vasikoiden ruokkiminen vapaasti maidolla tai juoma rehulla on ensimmäisten kolmen elinviikon aikana, sillä silloin vasikat saavat energiaa vielä hyvin vähän muista rehuista.

Vapaan juoton merkitys vasikkaripulia ratkottaessa on hyvä esimerkki siitä, että aina parannuksiin ei vaa dita suuria investointeja. Toki vasikoiden juottaminen vapaasti maksaa, mutta satsaus voi piankin kannattaa parantuneen eläinterveyden myötä.

Lue laajempi artikkeli pikkuvasikkaripulin ennaltaehkäisystä maitojame.fi/hyvinvointi.

ELÄINLÄÄKÄRI VASTAA

HANNA CASTRO Kehityspäällikkö, ELT Valio Lypsy-, Laatu- ja Terveys -palvelut

Miten toimin, jos tilalla todetaan Q-kuume?

Jos karjassasi todetaan Q-kuume, ilmoita asiasta eläinlääkärille, osuuskunnan tuotan toasiantuntijalle sekä tilan eläinten kanssa kosketuksessa oleville ammatti-ihmisille kuten semi nologille tai karja-autonkuljettajalle.

Q-kuume on Coxiella burnetii -bakteerin aiheuttama eläintauti, joka voi tarttua naudasta ihmiseen ja muihin eläimiin hengitysteitse tai suun kautta. Vasikka voi saada C. burnetii -tartunnan emästään niellessään synnytyseritteitä. C. burnetii -bakteereita erittyy runsaasti tartuntaa kantavien nautojen synnytyseritteisiin ja vähemmissä määrin ulosteisiin, virtsaan ja maitoon.

Nautojen C. burnetii -tartunnat ovat usein oireet tomia, mutta tartuntaan voi myös liittyä hedelmälli syyden heikkenemistä ja luomisia. Oireetonkin eläin voi erittää bakteeria ympäristöön. C. burnetii -baktee rit ovat erittäin ympäristönkestäviä. Kun C. burnetiin saastuttamat synnytyseritteet kuivuvat, muodostuu ilmaan helposti pölyäviä aerosoleja, jotka tartuttavat muita eläimiä ja ihmisiä. Käytä siis suojakäsineitä ja hengityssuojainta synnytyseritteitä käsitellessäsi. Jälkeisten asiallinen hävittäminen ja poikimakarsinoiden huolellinen puhtaanapito ehkäisevät tartunnan leviämistä. Q-kuume ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, joten tartunta ei johda rajoitta viin määräyksiin tai muihin viranomaisen velvoittamiin toimenpiteisiin.

Yleensä tartunnan saanut ihminen on ollut lähei sessä kontaktissa eläimeen. C. burnetii -tartunnan voi myös saada juomalla pastöroimatonta maitoa. Jos tilalla on todettu Q-kuume, on maito kuumennettava ennen sen käyttöä. Pastöroituun maitoon ei liity tartuntavaaraa, sillä pastörointi tuhoaa C. burnetiin. Koska kaikki Valion maitotuotteet ovat lämpökäsiteltyjä, voidaan tilan maito keräillä ja jalostaa normaalisti.

Onko aihe ajankohtainen?

Lue pidempi artikkeli Q-kuumeesta maitojame.fi/hyvinvointi

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat

VALMAKAUPOISTA!

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan! Pakkaus 4 x 330 g

Green Line

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienen tämiseen. Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g

KETOOSI-pasta

Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö! Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille. Pakkaus 4 x 370 g

MAGNESIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa. Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

Varaudu talven sähkökatkoihin

TULEVAN TALVEN AIKANA SÄHKÖN RIITTÄVYYTEEN LIITTYY USEITA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ. KANTAVERKKOYHTIÖ FINGRID ON KEHOTTANUT SUOMALAISIA VARAUTUMAAN MAHDOLLISEN SÄHKÖPULAN AIHEUTTAMIIN SÄHKÖKATKOIHIN.

Osana varautumista maitotilayrittäjän kannattaa huolehtia, että tilalla on toimiva ja tilan tarpeisiin so veltuva varavoimalähde. Maitotilat ovat perinteisesti hyvin varustautu neita varavoiman suhteen, ja Valman varavoimakyselystä selviääkin, että vajaalla 90 prosentilla kyselyyn vas tanneista tiloista ja noin 95 prosent tiin maidosta on käytettävissä tilan oma varavoimalaitteisto.

Viimeistään nyt on syytä varmis taa, että varavoimalaite on käyttö valmis ja helposti käyttöön otetta vissa, kun tarvetta varavoiman käyt töön tulee. Varavoiman testaaminen ja hyvien käyttöönotto-ohjeiden tekeminen vähentävät laiterikkojen ja muiden ongelmien riskiä. Kaik kien tilalla työskentelevien on syytä tietää, miten varavoima otetaan käyttöön ja miten siirrytään takaisin verkkovirran käyttöön. Erityisen tär keää tämä on, jos varavoiman käyt töönottoon liittyy jotain rajoitteita tai ”niksejä”, jotka pitää tietää.

Rajoittaako varavoimalla toimi minen joidenkin laitteiden käyttöä joko varavoiman tehon tai sähkön laadun suhteen? Pitääkö esimerkiksi sähköä käyttävät laitteet käynnistää jossain erityisessä järjestyksessä tai muuta vastaavaa? Nämä ovat kysy myksiä, joihin pitäisi olla selkeät ohjeet turhien ongelmien ja laite-

rikkojen välttämiseksi. Piirikortit ja muu elektroniikka ovat erityisen haavoittuvaisia, jos varavoimalait teiston tuottaman sähkön laatu ei ole tarpeeksi hyvä.

Kokemuksen kautta jäätymiselle arat kohdat ovat tiloilla yleensä hy vin tiedossa. Tässä tilanteessa nämä kohdat kannattaa käydä läpi ja miet tiä, mitä lisätoimenpiteitä esimerkik si lisäeristämisellä voidaan tehdä jää tymisen ennaltaehkäisemiseksi.

Vesiputkistojen ja vesilaitteiden lisäksi myös tilasäiliössä voi olla jää tymiselle arkoja kohtia. Jos tilasäiliö on varustettu lämmöntalteenotolla, ovat sen levylämmönvaihdin ja vesi pumppu jäätymiselle alttiita kohtia. Jos lämmöntalteenottolaitteiston levylämmönvaihdin pääsee jääty mään, vesi voi päästä tilasäiliön kyl mäainepuolelle. Tämä johtaa useim miten isoon remonttiin ja jopa tila säiliön vaihtoon. Nämä ovat aikaa vieviä ja vaivalloisia tehtäviä varsin kin kovilla pakkasilla.

KOVAT PAKKASJAKSOT ovat mah dollisen sähköpulan aiheuttamien sähkökatkojen todennäköisimpiä ajankohtia. Vesiputkien ja vettä sisäl tävien laitteiden jäätymisriski on kovilla pakkasjaksoilla jo muutenkin suuri, ja mahdollinen pidempi sähkökatko lisää entisestään jäätymisriskiä.

Lämmöntalteenottojärjestelmän levylämmönvaihdin on yleensä asen nettu tilasäiliön koneikon yhtey teen ja sijaitsee usein lähellä maito huoneen ilmanottoaukkoa. Kylmän pääseminen sisälle ilmanottoaukon kautta on siis syytä estää kunnolli silla eristeillä, kun tilanne sitä vaatii. Tilasäiliön tyhjennyksen aikana ulkooven lähettyvillä olevat vesikohteet kuten tilasäiliön pesupumppu ovat myös jäätymisherkkiä kohtia.

Lisätietoa tilasäiliöiden ja muun maidonjäähdytyslaitteiston huollosta ja talvivarautumisesta saat omalta tilasäiliöhuolloltasi tai neuvonnalta.

KAJ

”Kaikkien

JOHANNA SILJOLA

SANNA NOKKA Kehityspäällikkö Valio Kehitys -palvelut

KRISTIINA SARJOKARI

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Terveys -palvelut

KUOLLEISUUS HEIKENTÄÄ MAHDOLLISUUKSIA HALLITA KARJAN UUDISTUSTA. VIIKATEMIES ON KALLIS KAVERI. SE KATKOO PÄITÄ USEIN SATTUMANVARAISESTI, KUNNIOITTAMATTA KARJAN OMISTAJAN ASETTAMIA JALOSTUKSELLISIA TAVOITTEITA.

Kuolleisuuteen laske taan yleensä mukaan itsestään kuolleet ja tilalla lopetetut eläimet. Ulkomaisen yhteenvetoartikkelin (Compton ym., 2017) mukaan kuolleisuuden osuus poistoista on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana.

LEHMIEN kuolleisuus on säilynyt suomalaisissa tuotosseurantaan kuuluvissa karjoissa vuodesta toi seen keskimäärin noin 6 prosentissa. Kuolleisuus näyttäisi pääsääntöisesti olevan suurempaa isommis sa karjoissa, mutta tilojen välinen vaihtelu on suurta kaikissa karjakokoluokissa. Kotimaisen tutkimuk sen mukaan (Sarjokari ym., 2018) pihattokarjoissa poikineista lehmistä lopetettiin 4,2 prosenttia ja 1,8 prosenttia kuoli itsestään. Tämä oli yllättävän suuri osa kaikista pois tetuista lehmistä, lähes neljännes. Tutkimusjaksolla joissain karjoissa kaikki poistetut lehmät päätyivät teurastamolle, toisissa jopa puolet päätti päivänsä kotinavetassa.

ENSIKOIDEN lopettamisen syinä tutkimuksessa korostuivat poikimisvaikeudet, jalka- ja sorkkasairaudet sekä tapaturmat. Kolmatta kertaa poikineiden ja sitä vanhem pien lehmien lopettamisen syynä

oli usein poikimahalvaus, utaretulehdus tai jalka- ja sorkkasairau det. Lykky-tutkimushankkeessa havaittiin, että itsestään kuolleiden lehmien kuolemaan johtaneen sai rausprosessin käynnisti useimmiten utaretulehdus tai ruuansulatuskana van sairaus, joista juoksutusmaha haavaumat olivat yleisimpiä.

varhain. Myös karjan rotuvalikoima ja poikimisten vuodenaika vaikutta vat lehmäkuolleisuuteen.

LEHMÄKUOLLEISUUDEN vähentä misessä kannattaisi yleisellä tasolla panostaa hyviin olosuhteisiin ja ruokintaan, ja erityisesti utaretuleh dusten ja jalkasairauksien ennaltaehkäisyyn. Sairastavuuden vähentäminen pienentää kuolleisuutta. Yksittäisessä karjassa on tärkeää tietää, mitä juuri sen karjan eläimet sairastavat ja mihin ne kuolevat, jotta kuolemien todellisiin aiheuttajiin päästään käsiksi.

Vasikoiden kuolleisuutta aiheuttavat lähinnä ripulit, hengitystie tulehdukset, ja napa- ja niveltuleh dukset. Huolellisella vastasyntyneen hoidolla ja hyvillä olosuhteilla vai kutetaan merkittävästi vasikoiden henkiinjäämiseen.

Karjojen väliset erot lehmäkuol leisuudessa johtuvat suurelta osin erilaisista navetan olosuhteista ja onnistumisesta rehunteossa sekä karjan ruokinnassa jokaisessa tuotantovaiheessa. Suuri merkitys on myös maitotilayrittäjän kyvyillä ehkäistä sairauksien syntymistä sekä sillä, hoidetaanko sairastunut eläin

Kotimaisessa tutkimusaineistossa (Seppä-Lassila, ym. 2016) alle 7 vuo rokauden ikäisistä pihattokarjojen vasikoista kuoli 5,2 prosenttia ja 7–180 vuorokauden ikäisistä 5,7 pro senttia. Kuolleisuutta vähentäviä hoitokäytäntöjä olivat muun muassa pitkä täysmaitojuotto ja sairaan va sikan erottaminen terveistä omaan karsinaan hoidon ajaksi. Yli puoli vuotiaiden hiehojen kuolleisuus on vähäistä, mutta tässäkin tilojen välinen vaihtelu on suurta.

”Kun sairastuvuus vähenee, pienenee kuolleisuus.”

TEE-SE-ITSE -karjadiagnoosi:

TARKASTELE karjasi kuolleisuutta ikäryhmittäin Nasevan kuolleisuusgraafeista. Onko karjasi vihreällä, keltaisella vai punaisella alueella?

KÄY LÄPI poistot lehmä kerrallaan. Mitkä lehmät kuolivat? Mitkä lopetettiin? Moniko lähti teuraaksi? Oliko lehmän poisto suunniteltu, vai jouduttiinko se tekemään sairastumisen tai loukkaantumisen vuoksi?

LASKE eri tavoilla poistuneiden lehmien osuus vuoden aikana poikineista.

KÄY LÄPI kuolleet vasikat ja hiehot eläin kerrallaan. Mihin ne kuolivat? Jos et ole tyytyväinen tulokseen, keskustele sairastavuuden ja kuolleisuuden vähentämisestä oman eläinlääkärisi kanssa seuraavalla terveyden huoltokäynnillä.

Kansallisen terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmä on määritellyt vasikkakuolleisuudelle (alle 6 kk ikäiset eläimet) tavoite- ja hälytys rajat. Tavoitteena on, että yli viikon ikäisten (ikäryhmät: 1 vko–2 kk ja 2–6 kk) vasikoiden kuolleisuus on alle kaksi prosenttia. Jos kuolleisuus on näissä ikäryhmissä yli viisi pro senttia, tulee hälytyskellojen soida ja toimenpiteisiin ryhtyä. Kuolleena syntyneiden, merkittä kuolleiden ja lopetettujen vasikoiden osuus tulisi olla yhteensä alle viisi prosenttia kai kista syntyneistä vasikoista. Kansal lisen mietinnön mukaan hälytysraja on 10 prosenttia. Hälytysrajat tulee aina miettiä tilakohtaisesti.

JOS VASIKKA- JA HIEHOKUOLLEISUUS ovat korkealla tasolla, joudu taan käyttämään enemmän lypsyrotuja siemennyksiin – jotta saadaan varmasti riittävästi vasikoita uudis tukseen, jotta hiehoja poikii tarpeek si aikanaan ja jotta parsipaikkoja ei tarvitse pitää turhaan tyhjänä. Jos

vasikoita ei kuolekaan, syntyy ylitar jontaa poikivista hiehoista. Jos yli määräisiä hiehoja ei myydä, täytyy poistaa joku lehmistä, jotta hieho saa paikan. Tällaista poistoa ei voi kut sua suunnitelluksi. Kaiken kaikkiaan korkea kuolleisuus tekee uudistuk sesta ja koko toiminnasta hallitse matonta.

Tuhannen taalan kysymys kuuluukin: Honkajoelle, teurastamolle, vai uudelleen poikimakarsinaan? Yleisesti kuolemat ovat kalliita, koska ne tapahtuvat usein lypsykauden alussa, jolloin umpikauden kustannukset jäävät kattamatta. Suurimmat euromääräiset menetykset syntyvät, jos ensikko kuolee heti lypsykauden alkuvaiheessa, jolloin kahden vuoden aikana kertyneet kasvatuskustannukset ovat toteutuneet, mutta yhtään maito tuloa ei saada. Yleensä lehmä alkaa tuottaa voittoa vasta toisella lypsy kaudella, kun huomioidaan maitotulo, rehukustannus ja hiehokauden kasvatuskustannukset.

Poistoprosentin, hiehojen poikimaiän ja hävikin yhteys tarvittavien lehmävasikoiden määrään

* Hiehojen hävikki sisältää kaikki elävänä syntyneet lehmävasikat, jotka on myyty tai ne ovat kuolleet ennen poikimista.

Mitä pienempi kuolleisuus karjassa on, sitä helpompi on kasvattaa sopiva määrä hiehoja. Uudistukseen tarvittava määrä voidaan laskea kaavalla: karjan lehmäluku × karjan poistoprosentti × hiehojen poikimaikä / 24 kk × (1 + hiehojen hävikki-%).

Kuolleisuutta vähentävien toimenpiteiden vaikutus katetuottoon

Sairastavuuden ja toimintatapojen muuttamisen taloudellista potentiaalia voi mallintaa itse Valmasta löytyvällä, uudistuneella SimValiokarja­laskurilla.

LEHMÄVASIKAT HIEHOT

Lähtötilanne Muutos 1. Muutos 2. Kuolleisuus, % 8 2 2 Päiväkasvu, g/pv 750 800 800 Poikimaikä, kk 25,5 24 24 Utaretulehduksia, % 22 15 15 Poikimahalvauksia, % 4 2 2 Ketooseja, % 2 1 1 Ontuvia, % 23 10 10 Kuolleisuus, % 6 5 3 Poisto-% 30 28 20 Liharotusiemennyksiä, % 30 40 60 Muutos, kg/vuosi - -960 -4 540 Kasvua, €/vuosi - 25 000 31 000

Mallinnetaan kahden muutoksen vaikutuksia lähtötilanteeseen. Esimerkki 160 lehmän karja C1-tukialueella. Lähtötilanteessa karjan keskituotos on 10 700 litraa, rasva-% 4,4, valkuainen 3,5 %, 11 298 kg EKM, maidosta meijeriin 95 %. Muutosten ennustettavat vaikutukset näkyvät taulukossa.

Muutos 1. Panostetaan lehmien olosuhteisiin, tarkennetaan umpilehmien ruokintaa, tehostetaan vasikoiden ternimaidon saantia ja lisätään niiden saamaa maitomäärää. Näiden toimenpiteiden seurauksena lehmien sairastavuus vähenee, vasikoita kuolee vähem-män ja ne kasvavat paremmin.

Muutos 2. Kun sairastavuutta on saatu vähennettyä, aletaan tietoisesti tavoitella pienempää poistoprosenttia. Parannetaan lehmien seurantaa, sairastavuus sinänsä säilyy samalla tasolla kuin aiemmin, mutta koska sairastuneet huomataan aiemmin ja hoitoon ryhdytään ripeämmin, saadaan sairastumiset lievemmiksi. Koska poistoja on vähemmän, voidaan suurempi osa lehmistä siementää liharodulla.

Parhaat reseptit jouluun osoitteesta valio.fi/joulu

Uusi dippimaku

Mitäs sitä sekoittelemaan ja odottelemaan, kun voi ryhtyä suoraan nautiskelemaan? Valio kermaviilidippi Sour cream & onion on aina val miina rentoon hengailuun tai leffailtaan, kun sipsittää tai tekisi mieli dippailla. Avaa kansi ja herkkuhetki on kätesi ulottuvilla! Sopii sipsien ja vihannesten lisäksi loistavasti myös grilliruokien ja burgereiden kaveriksi. Vähälaktoosinen HYLA® tuote.

Treenipäivä, vanukaspäivä

Valio PROfeel® suklaamansikka proteiinivanukas sopii treenipäiviin ja hetkiin, jolloin haluat nautiskella terveellisemmin. Pehmeää täyte läisyyttä, runsaasti proteiinia ja herkullista makua ilman keinotekoisia makeutusaineita. Makeus sokerista (tuotteessa hiilihydraat teja 8,9 g/ 100 g) ja runsaasti laadukasta maitoproteiinia (18 g/purkki).

Joulufiilistely saa alkaa!

Valion verkkosivut ja some laittautuvat joulutunnelmiin perinteisin ja modernein herkuin.

Valion koekeittiön liedet ovat hehkutelleet joulutunnelmaa jo kuukausia. Olemme suomalaisten luottoystävä joulukauden keittiöhommissa, emmekä petä odotuksia tänäkään vuonna. Valion verkkosivuilla meillä on todella mehevä joulupaketti, josta saat reseptit ja ideat aina pikkujoulukaudesta loppiaiseen asti. Jouluruokaperinne on Suomessa mahtavan mittava ja monipuolinen. Siltä varalta, että ovi on auki uusille joulusuosikeille, olemme pyöräyttäneet ison liu dan uusia reseptejä, joita varten olemme koko vuoden kuulostelleet tar kasti trendejä. Mukavia fiilistelyhetkiä joulusivuillamme valio.fi/joulu Valion Instagram, Facebook ja TikTok ovat kaverinasi koko jouluseson gin ajan, ja meidät saa kiinni myös Jodelista. Some-tiimin nohevat tontut ovat miettineet joulujutut valmiiksi jokaiselle päivälle aina marraskuusta ensi vuoden alkuhetkiin asti. Joulukuun alussa Instagramissa starttaa joulukalenteri, ja osa luukuista sisältää jännittäviä arvontakilpailuja! Lähempänä joulua vastaamme jouluruokien laittamiseen liittyviin kysy myksiin Jodelissa.

Kohtaamiset ruoanlaiton merkeissä ovat oleellinen osa jouluamme. Vaikuttajat ja Valion some-seuraajat leipovat yhdessä ja tekevät hyvää tunnetun jouluttelijan Tuija Pehkosen johdolla. Järjestämme seuraajille illalliset TikTok-vaikuttaja Ariel Hokkasen sekä Instagram-kaksikko Bella Tablen eli Kia Arpian ja Petra Wettenrannan kanssa. Juuri sinä voit päästä mukaan osallistumalla some-kisoihin! Bella Table auttaa seuraajiamme jouluvalmisteluissa myös kahdessa Instagram-livessä, ja Sara Parikan tykätyissä Instagram-sisällöissä näkyvät joulusesongissa Valion tuotteet ja reseptit. Tipe tipe tip tap, ihanaa joulua toivottaen

AINO LAAKSO Viestintäpäällikkö, sisällöt-tiimin vetäjä Valio Oy

UUTUUKSIA kasvipohjaiseen kokkailuun

Kasvisruokien klassikko Gold&Green® Nyhtökaura® palasi syksyl lä kauppoihin, makuina maustamaton nude ja tomaatti. Kaurasta ja palkokasveista valmistetulle Nyhtökauralle on myönnetty Sydänmerkki, sen valmistukseen ei käytetä lainkaan suolaa.

Rinnalleen nyhtikset saivat maistuvat uutuudet, herneproteiinista val mistetut rapeat vegenugetit ja mehevät vegekuutiot. Uudet, arkea helpot tavat tuotteet sisältävät roimasti proteiinia ja rautaa, joiden riittävä saanti on tärkeää jokaiselle, ei vain kasvisruokavaliota noudattaville.

100 % kasviperäinen ja gluteeniton Valio Oddlygood® Easy Cooking puolestaan toimii kokkailussa ruokakerman tapaan. Se tuo täyteläisyyttä esimerkiksi kastikkeisiin ja keittoihin. Hyvä vaihtoehto myös vegaanin tai maitoallergisen joululaatikoihin!

Isosti makua

Klassikkotuote Valio sme tana on saatavilla joulu sesongin ajan suurem massa 380 g pakkauksessa, talviseen kuosiin pukeutuneena. Vii meistele smetanalla kylmät kas tikkeet ja salaatit, lisää pitkään haudutettaviin patoihin tai käytä leivonnassa.

Omenaa & kanelia

Jos tämä makuyhdistelmä on makuusi, tässäpä pari välipalavinkkiä –ilman lisättyä sokeria!

Valio PROfeel® proteiinirahka omena-kaneli on ihanan pehmeä, herkullinen, rasvaton ja laktoosi ton proteiinirahka. Maistuu vaik kapa töiden keskellä välipalana tai treenien jälkeen. Purkilliseen mahtuu 18 g laadukasta maito proteiinia.

Valio Luonnonjogurtti+™ uuniomena on lempeää ja ihanan täyteläistä jogurttia, joka saa makeutensa vain hedelmistä. Niin hyvää, että menee melkein jälkkäristä!

Nyhtökaura® paistuu pannulla hetkessä rapeaksi ja imee itseensä makua.

säätämällä

Peter Fabritius Helsingin Pitäjänmäen mehutehtaan edustalla. Mehutehtaalla on parannettu energiatehokkuutta muun muassa

tuloilmakoneiden käyntiaikoja ja muuttamalla lämpötilan asetusarvoja.

TEHTÄVÄNI VALIOLLA

Aloitin Valion energiapäällikkönä vuonna 2013. Vedän kolmihenkistä tiimiä, ja työtehtäviini kuuluu muun muassa lämmön ja sähkön hankinta Valion tehtaille ja pääkonttorille, päästöoikeuksien hankinta kolmelle tehtaalle sekä kokonaisvastuu ener giatehokkuudesta. Työpäiväni koos tuvat projekti- ja seurantapalavereista sekä päätöksenteosta. Kuulun lisäksi EK:n energia- ja ilmastovaliokuntaan, elintarviketeollisuuden energiatehokkuuden toimenpideohjelman (ETL-TOPO:n) ohjausryh mään ja olen Suomen Sähkönkäyttä jät ry ELFI:n hallituksen varajäsen.

Pidin koulussa matematiikasta ja fysiikasta. Armeijan jälkeen hakeu duin silloisen Teknillisen korkeakoulun koneosastolle. Erikoistuin energiatekniikkaan, jonka ajattelin olevan tulevaisuuden ala.

VALION VARAUTUMINEN

Valio on huoltovarmuusyritys. Elin tarviketeollisuus kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen ohjeistuksessa käyttäjäryhmään, jonka sähkönsaan tia tulisi turvata. Yhteiskunnassa on kuitenkin kriittisempiäkin aloja kuten sairaalat, jotka ovat tärkeys järjestyksessä meitä ennen.

Olemme varautuneet energian saatavuushaasteisiin monella tavalla. 12:sta tuotantolaitoksestamme kol mella on käytössä maakaasu läm möntuotannossa, ja olemme varau tuneet siihen, ettei maakaasua kai kissa tilanteissa saada. Turenkiin on tehty investointipäätös pelletti kattilalaitokseen, jonka varapolttoaineena toimii kevyt polttoöljy. Kevyt polttoöljy on Turengissa varapolttoaineena jo nyt. Riihimäellä maakaasua käytetään vain höyrylämmön tuottamiseen, mihin löytyy jo korvaava kevyen polttoaineen mahdollisuus. Vantaallakin on nyt käytössä sähkökattila vaihtoehtona maakaasulle, ja näiden välillä voidaan vaihtaa hintatason mukaan.

Muistakin polttoaineista kuten biopolttoaineista voi valitettavasti tulla pulaa. Tukeudumme turpeen polttoon tarvittaessa. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on luopua turpeesta, mikä on järkevää ilmasto

tavoitteidemme sekä turpeen päästöoikeuksien hinnannousun ja vero tuksen vuoksi.

Osallistumme energiatalkoisiin etsimällä keinoja energiatehokkaam paan tuotantoon. Tämä ei ole meille uutta, sillä olemme tehneet syste maattista työtä energiatehokkuutem me parantamiseksi jo parikymmentä vuotta. Lapinlahden tehtaan uusi savukaasulauhdutin on tästä hieno esimerkki. Savukaasujen mukana aiemmin poistunut lämpö ja vesihöyry saadaan nyt hyötykäyttöön tehtaan lämmöntarpeisiin. Tämä vähentää myös polttoaineen käyttöä.

riittävästi saatavilla. Suhtaudun sii hen maltilla ja uskon, että pärjääm me hyvin. Energiamarkkinoilla on nähty vallitsevaan tilanteeseen* nähden jopa ylilyöntejä hinnoittelussa.

Valiolaisia maitotilayrittäjiä kan nustan etsimään kaikki mahdolliset keinot säästää energiaa, niin sähköä kuin polttoainetta. Halvin kilowattitunti on se, jota ei koskaan käytetä. Ja mitä vähemmän sähköä käyte tään, sitä alhaisempia hinnat ovat.

TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

Näen Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasutuotannossa valtavasti mah dollisuuksia. Kiuruvedelle kaavailtu Suomen suurin biokaasulaitos on erittäin mielenkiintoinen hanke ja askel oikeaan suuntaan. Jo tämän ensimmäisen laitoksen tuotannolla olisi mahdollista pienentää fossiilis ten polttoaineiden käyttöä merkittävästi esimerkiksi logistiikassa. On ollut hienoa seurata, miten aktiivisesti maitotilat ovat toteuttaneet omia biokaasuprojektejaan viime vuosina.

Ilmaston lämpeneminen on ai kamme isoimpia haasteita, mutta uskon, että lähivuosina otetaan suu ria harppauksia sen taklaamiseksi. Ihmiskunnalla on kaikki mahdolli suudet kehittää teknologiaa kasvi huonekaasupäästöjen vähentämiseksi – onhan aiemminkin esimer kiksi luovuttu lyijyä sisältävästä ben siinistä, pienennetty merkittävästi typpioksidipäästöjä katalysaattoreil la sekä vähennetty rikkioksidipääs töjä rikinpoistolaitoksilla ja vähentä mällä kivihiilen polttoa.

Hanke on ollut hyvin kannattava sekä taloudellisesti että vastuullisuu den näkökulmasta.

Suurimmat säästöt syntyvät tuo tannossa, mutta kaikki lasketaan. Valaistuksessa ja ilmanvaihdossa voi saada merkittäviä säästöjä aikaan vaihtamalla vanhanaikaisia valaisi mia led-valoihin ja tehostamalla ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa.

Tulevana talvena voi tulla tilanteita, jolloin olemme tiukoilla energian saatavuuden ja hinnan kanssa. Varaudumme parhaamme mukaan. On olemassa riski, että sähköä tai maakaasua ei ole kaikkina aikoina

PERHE JA VAPAA-AIKA Uusperheeseeni kuuluu avovaimoni ja kolme aikuistumassa olevaa lasta aiemmasta liitosta. Kaksi vanhem paa tytärtäni asuvat jo omillaan. Vapaa-aikani kuluu kunnostus töissä rintamamiestalossamme ja mökillä. Välillä pakenen autotalliin huoltamaan vuoden 1965 MGBklassikkoautoani tai Yamaha Virago -moottoripyörääni vuodelta 1990.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI

Valio Mustaleima™ emmentaljuusto. Se on parhaimmillaan tumman lei vän päällä.

*Haastatteluajankohta

KÄSIENPESUAINE REGULAR 1 L

6,-

NORM. 8,99 | AL92065510

Mieto ja tehokas käsienpesuaine, jonka pH on lähellä ihon omaa arvoa. Sisältää ihoa hoitavia aineita.

DRYMAXX™ 22 KG 40,-

NORM. 55,95 | AL92067004 (1,818 €/KG)

Tehokas kuivikkeen lisäaine. Imee kosteutta jopa 140 % oman painonsa verran. Turvallinen käyttää, ei ruostuta, syövytä tai ole myrkyllistä.

VASIKKALIIVI DELAVAL

50,-

NORM. 74,95 | AL88267301

Pitää vastasyntyneen tai sairaan vasikan lämpimänä myös kylmillä ilmoilla. Kiinnitys tarranauhoilla. Konepestävä 30 asteessa.

ALKALI 1+ JAUHEPESUAINE 25 KG

125,-

NORM. 179,00 | AL96030701 (5,00 €/KG)

Emäksinen yhdistelmäpesuaine, joka puhdistaa ja desin oi lypsylaitteiston. Ei kuluta lypsylaitteiston kumiosia.

KIINTEÄ KARJAHARJA

NORM. 349,00 | AL88265780

Voimakkaat harjakset virkistävät verenkiertoa ja pitävät eläimet puhtaampina. Positiivinen vaikutus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin.

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TÄMÄN ILMOITUKSEN TARJOUKSET VOIMASSA 31.12.2022 SAAKKA. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI

NORM. 959,00 | AL92632911 Eristetty juoma-allas ei tarvitse sähkölämmitystä. Pysyy sulana jopa –20˚C pakkasella. Saatavana myös 2 paikkaisena.

Valion ilmastotiimi

Tulevaisuuden ruokajärjestelmä ei synny ääripäissä

Globaali ruokajärjestelmä on osoittanut haavoittuvuutensa kriisien keskellä. Teknologinen kehitys, erikoistuminen ja keskittyminen ovat tehostaneet tuotantoa, mutta kriisiherkkyys ja paikallinen huoltovarmuus ovat jääneet taustalle. Väestömäärän kasvu ja fossiilitalouteen perustuva talouskasvu haastavat nykyisen ruokajärjestelmän. Nyt kaivataan ratkaisuja, jotka ovat kokonaiskuvassa järkeviä ja kestäviä. Tähän tarvitaan laajaa ruoantuotannon kirjoa.

Ruoan tarve tulee tulevina vuosikymme ninä lisääntymään. Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen ja esimerkiksi lajikato asettavat haasteita nykyiselle ruoantuotan nolle. Jatkossa yhä isompi määrä suita on ruokittava merkittävästi pienemmillä pääs töillä ja vähemmällä peltoalalla.

Suomessa ruoan omavaraisuusasteemme on korkea, noin 80 prosenttia. Silti keskus teluun on aiheellisesti noussut paikallisen huoltovarmuuden takaaminen. Esimerkiksi kysymys siitä, pitäisikö ruoantuotannossa palata hajautetumpaan malliin, jossa lan noitteiden ja polttoaineiden saatavuus olisi paremmin turvattu.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa asetetaan usein vastakkain kotieläintuotanto ja kasvistuotanto. Toiset tarjoavat ratkaisuksi solumaatalouden innovaatiota. Totuus ei kuitenkaan löydy ääripäistä. Kaikkia tuo tantomuotoja on kehitettävä, jotta voimme tulevaisuudessa turvata hyvän ravitsemuksen kaikille kestävällä tavalla. Erityisesti kehitettävää on näiden ketjujen integraatiossa, jotta resurssitehokkuus paranee ja ympäristövaikutukset vähenevät.

Pohjoisissa viljelyolosuhteissamme on laajasti peltoalaa, jossa viljely- ja satovarmasti menestyy pääasiassa nurmi. Nämä alueet on valjastettu osaksi ruoantuotantoa nautojen avulla. Samalla nurmi pellot lisäävät luonnon monimuotoisuutta, vähentävät ravinnepäästöjä ja toimivat hiilinieluina. Ne kestävät hyvin sään ääriolosuhteita ja ovat satovarmempia poikkeavinakin kasvukausina.

Maapallon kokonaispeltoalasta on arvioiden mukaan noin 50–80 % käytössä kotieläinten rehuntuotantoon. Vaikka rehuntuotanto on monin paikoin järkevää, on selvää, ettei esimerkiksi sademetsien raivaaminen laidunmaaksi tai eläinten soijarehun viljelyyn ole kestävää. Valio onkin kieltänyt tuontisoijan käytön koko naan maitotiloillaan.

Kotieläintuotanto hyödyntää ruokateollisuuden sivuvirtoja. Esimerkiksi viljan jalostuksessa syntyy sivuvirtoja, jotka sovel tuvat vain eläinten rehuksi. Ilman kotieläin tuotantoa kasviperäisen ruoka-aineen ym päristövaikutus kasvaisi merkittävästi. Siksi nurmea ja teollisuuden sivuvirtoja käyttävät naudat ovat tärkeä osa ruokajärjestelmää.

Huoltovarmuuden vahvistamiseksi kasvija eläintuotannon tiiviimpi integraatio olisi tärkeää, ja se mahdollistaisi paremman yh teistyön myös energia-alan kanssa, esimer kiksi valmistettaessa maataloussyötteistä biopolttoaineita.

Ruokajärjestelmän päivitys on aivan vält tämätöntä. Valion tavoitteet kattavat maito ketjun ilmasto-ohjelman ja kasvipohjaisen liiketoiminnan kehittämisen sekä Suomessa että globaalisti. Myös solumaatalouden mah dollisuudet on kirjattu strategiaamme.

”Kaikkia tuotantomuotoja on kehitettävä, jotta voimme tulevaisuudessa turvata hyvän ravitsemuksen kaikille kestävällä tavalla.”

Johtaja

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

Valion omistajana on hyvä olla, koska Valio on tuttu, turvallinen ja innovatiivinen brändi.

Yhdessä hyvä tulee

ME HENKI, AVOIMUUS JA MIELEKÄS TYÖNJAKO OVAT MÄKELÄN MAITOTILAN MENESTYKSEN AVAIMIA. TÄRKEÄT SIDOSRYHMÄT KUTSUTAAN KERRAN VUODESSA POHTIMAAN TILAN ASIOITA YHDESSÄ.

Asko ja Jukka Mäkelä päättivät jo nuorena, että he ottaisivat jatkaakseen vanhempiensa maitotilan Kalajoella. Myöhemmin Jukan vai mo Pauliina tuli mukaan yrittäjäksi. Näin oli syntynyt MTY Jukka, Pau liina ja Asko Mäkelä.

Luottamus toisten osaamiseen sekä halu jakaa vastuuta on olen naista ison maitotilan hoidossa.

Vanhempien aikaan Mäkelän tilalla oli 20 lehmää ja 50 hehtaaria peltoa. Kun veljeksille tuli mahdollisuus vuokrata lisää peltoa, he päät tivät rakentaa 60 lehmän navetan.

Tilan siirryttyä kokonaan kolmikon omistukseen navetan kokoa kasva tettiin entisestään, ensin 80 lehmään ja sitten nykyiselleen: nyt tilalla on 170 lypsävää ja lähes saman verran nuorkarjaa.

“Ajatus navetan laajentamisesta syntyi halustamme siirtyä robottilypsyyn. Lisäksi siirtymäkauden leh mille tarvittiin paremmat olosuh teet”, Jukka Mäkelä kertoo.

Maidontuotannossa on äärimmäisen monta osa-aluetta, jotka pitää hallita, ja joista ei Mäkelöiden mu kaan selviä ilman sidosryhmien apua.

”Tilan laajennuttua tuli tarvetta lisäkäsille, joten palkkasimme

Karoliina Ahon työntekijäksi – ensin kesätöihin ja sitten kokoaikaiseksi”, Jukka Mäkelä kertoo.

Tilan työntekijöiden lisäksi on hyvä jakaa vastuuta yhteistyökump paneille. Jos ei itse osaa, tulee etsiä joku, joka osaa. Mäkelät pitävätkin sidosryhmät vahvasti mukaan toi minnassa.

Pauliina, Karoliina ja Asko vuo rottelevat pääsääntöisesti tilan toi missa. Yhdessä työvuorossa on aina kaksi tekijää: toisen vastuulla on lyp synavetta ja toisen vasikkala. Jukka tekee appeet, huolehtii tilan johta misesta ja selvittelee mahdollisia on gelmatilanteita.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVA MÄKELÄN PERHEALBUMI JA 123RF

”Nytkin on investointeja tulossa, kuten viilennyspuhaltimet, ritilämatot, aurinkopaneelit ja salaojitus ta. Niitä varten tarvitsemme luvat ja hakemukset, joten paperitöitä riittää normaalien toimistohommien päälle”, Jukka kuvailee.

Jukan ja Askon isä urakoi edel leen tilan pelloilla konetöitä. Äiti tekee ruokaa ja auttaa jälkikasvun hoidossa, kun Jukka ja Pauliina ovat kiinni tilan töissä.

KAIKKI OVAT Mäkelän tilalla tasa vertaisia toimijoita.

”Kukaan meistä ei ole ylempänä tai alempana muita. Arvostamme sekä kunnioitamme toisiamme, vaik ka olemme kaikki erilaisia. Vuoro vaikutus toimii joka suuntaan avoi mesti.”

Tilan työt on jaettu vahvuuksien mukaan.

”On mahtavaa, että meitä on sekalainen porukka ja työtkin ovat vaihtelevia. Velipoikaa eivät pelto työt kiinnosta, joten häntä ei sinne pakoteta. Itselläni taas ei riitä kärsivällisyys vasikoiden hoitoon, joten minut pidetään poissa vasikkalasta”, Jukka naurahtaa.

Kaikki vastuu kannetaan yhdessä – hyvässä ja pahassa.

”Olemme me, emmekä sinä tai minä! Emme etsi syyllisiä tai ota onnistumisiakaan omiin nimiin, vaan olemme aina me-linjalla.”

Maanantaisin pidetään mahdollisuuksien mukaan viikkopalaveri,

”Maanantain viikkopalaverissa käydään läpi tehtävät, rästihommat ja työnjako.”

jossa käydään läpi tehtävät, rästi hommat ja työnjako.

”Kuukausittain pyrimme käy mään läpi tunnuslukuja, jossa tar kastelemme tuotostasoa sekä katetta ja mietimme mahdollisia kehittämiskohteita”, Jukka kuvailee. ”Meillä on tiivis yhteistyö ruokinnansuunnitte lijan kanssa. Hänen kanssaan mie timme, miten saamme olemassa ole vat rehut käytettyä järkevästi.”

VUOSITTAIN MÄKELÄN TILALLE kutsutaan ruokintapäivään tärkeitä sidosryhmien edustajia, kuten ruo kinnan suunnittelija, tilan eläinlääkäri, säilörehun pääurakoitsija, väkirehujen myyjä ja Valio-ryhmän asiantuntijoita. Viimeksi mukana oli myös pankin edustaja seuraamassa, mitä tilalle kuuluu.

”He kaikki ovat todella tärkeitä tukipilareita toiminnallemme”, Juk ka kiittää.

Ruokintapäivän osallistujat kier tävät tilan oman väen kanssa nave tassa ja vasikkalassa pohtien, miten ruokinta on onnistunut ja miten sitä voisi parantaa entisestään. Samalla käydään läpi tilan tunnuslukuja. Jokainen päivään osallistuva antaa lopuksi omasta näkökulmastaan palautteen hyvistä asioista ja kehitettävistä kohteista.

”Viimeksi huomattiin, että vasi koiden ja hiehojen kasvussa oli jonkin verran vaihtelua. Mietimme yhdessä, miten kasvua saisi tasai semmaksi, ja siitä syntyikin oikein

hyvää keskustelua ja jopa jatkokehit telyä”, Jukka kertoo.

Ruokintapäivän tuloksena vasikoiden ruokintaan tehtiin muutoksia. Lisäksi navettaan päätettiin hankkia viilennyspuhaltimia ehkäisemään utaretulehduksia ja kohen tamaan eläinten oloa helteillä, mikä myös parantaisi tuotosta.

MTY JUKKA, PAULIINA JA ASKO MÄKELÄ, KALAJOKI

Yrittäjät

Jukka Mäkelä, Pauliina Mäkelä, Asko Mäkelä. Tilalla on lisäksi yksi työntekijä.

Eläimet 170 lypsävää ja nuorkarjaa (yhteensä noin 300 eläintä).

Navetta Puolilämmin pihatto, 3 lypsyrobottia.

Pelto Omaa peltoa 55 ha, vuokrattua 70 ha ja sopimusalaa 15 ha. Säilörehunurmen keskisato 9 700 kg ka/ha. Nurmella n. 100 ha.

Maito Keskituotos 12 000 kg/lehmä (12 800 EKM kg).