Maito ja me 4/2022

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 4 — 2 0 2 2

ENERGIATEHOKKUUTTA TUOTANNON JOKA VAIHEESSA HUOLLON MATKASSA 32 Mamevalmis.indd 1

TUOTTEEMME MAAILMALLA 36

HALLITTU UUDISTUS 52 23.11.2022 9.29

MAITOTILAN KANNATTAVA VALINTA Me uskomme suomalaiseen ruoantuotantoon ja teemme työtä sen kehittämiseksi joka päivä yhdessä maamme parhaimpien ja osaavimpien tuottajien kanssa. Sellaisten, jotka työskentelevät arjessa suurella sydämellä, ammattitaidolla ja ylpeinä omasta panoksestaan kotimaisen ruoan eteen.

Oletko yksi heistä? Yhdessä viemme maailman parasta ruokaketjua eteenpäin nyt ja tulevaisuudessa.

1.

TULEVAISUUDEN RUOKATALO PALVELUKSESSASI

2.

OLEMME TUOTTAJIEN OMISTAMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

TUOMME OSAAVAT IHMISET JA TUOTTAJAYHTEISÖN AVUKSESI

HYÖDYMME KAIKKI A-REHUSTA

TARJOAMME PARHAAN TALOUDELLISEN HÖYDYN

TARJOAMME SUOSITUN TUOTTAJAPALAUTUKSEN JA -MYYNNIN

MAHDOLLISTAMME SUJUVAN ARJEN TILALLASI

VASTUULLISTA JA LÄPINÄKYVÄÄ TUOTANTOA

Lue lisää nautatiloille tarjoamistamme eduista ja palveluista osoitteessa atriatuottajat.fi/nautasuomi

A-rehu_Maito_ja_me-lehti_081122_200x280mm.indd 1

8.11.2022 15.58

Mamevalmis.indd 2

23.11.2022 9.29

2 2 0 2 — 4 0 SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a TILAN KEHIT TÄMINEN

Pääkirjoitus……..…………..…........…...………04 Alkutuotantojohtaja...……...….…….…...…05 Uutiset.......………………………….....….........…06 Toimitusjohtajalta..................…...…….....…11 Valion hallintoneuvosto...........................12 14

Kilowatit kuriin............................................14

32

Kauden rehujen onnistuminen.............20 Osuustoiminnan asialla..........................22 Aurinkosähköjärjestelmät.....................26 Valaistusremontti kannattaa................30 Huollon matkassa....................................32 22

Valion kansainvälinen vienti..................36

36

Hallituksen puheenvuoro.....................…41 Työvoiman saatavuus.............................42 Työ kevyeksi.........................................……44 Nasevasti.....…......................................……45 Talous..….…........................................………47

26

Asiantuntija vastaa…..…..……......…………48

56

Eläinlääkäri vastaa..….......….....…..….....…49 Koneklinikka...….....................................…50 Hallittu uudistus.......................................52 Uutta Valiolta….........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58 Valion ilmasto-ohjelma.........................…61

58

Me yrittäjät..………..............…...............……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Hanna Castro, Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Ari Mäkelä, Sanna Nokka, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 29.3.2023.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

30

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

2 15.58 Mamevalmis.indd 3

23.11.2022 9.29

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Uusia tuulia omistajaviestintään

V

alion omistajayrittäjien ammattilehti Maito ja me ilmestyy vuonna 2023 kahtena, entistä laajempana numerona. Keväällä maalis-huhtikuussa ja syksyllä marraskuussa ilmestyvissä numeroissa käsitellään tuttuun tapaan maitotilayrittäjille tärkeitä ammattiteemoja sekä Valion, elintarvikealan ja markkinoiden kuulumisia. Kehitämme myös digitaalista viestintäämme.

Tavoitteena on, että omistajaviestinnän kokonaisuus on jatkossakin mahdollisimman laadukas, kustannustehokas, ja teidän yrittäjien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla palveleva.

Vuoden viimeisen Maito ja me -numeron teemana on tilan kehittäminen. Aihe on aina ajankohtainen. Toimintaympäristön myllerryksen keskellä on entistä tärkeämpää tuntea tuotannon kustannukset ja suitsia kuluja. Energiatehokkuuden ja -omavaraisuuden parantaminen nousee esiin punaisena lankana lehden teemaosan artikkeleissa (s. 14 ja s. 26), ja fiksusti toimien voi säästää euroja esimerkiksi tilan valaistuksessa (s. 30) tai maidonkäsittelyssä (s. 32).

Valio vie tuotteita yli 60 maahan, ja liikevaihdostamme 40 prosenttia kertyy viennistä. Valion strategiaa avaavassa artikkelissa pääset kurkistamaan Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Kaakkois-Aasian markkinoille (s. 36). Jokaisessa maassa on omat erityispiirteensä − sen vuoksi Valio on läsnä eri markkinoilla erityyppisillä tuotteilla ja strategialla.

Liiketoiminnan ohella koko Valio-ryhmällä on suuri merkitys Suomen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta, Valion hallituksen jäsen Sauli Lähteenmäki muistuttaa (s. 41).

Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

ANU ARTJOKI P äätoimittaja

04 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 4

23.11.2022 9.29

AJA

HT NKO

AIST

A

Toimintaympäristön epävarmuus näyttää jatkuvan

V

uodenvaihteen lähestyessä Tuotantopanokset ovat kallistuneet voion sopiva hetki analysoida makkaasti samalla kun hintasuhteet ovat kuluneen vuoden tapahtumia, muuttuneet totutusta. Kannattaa kokeilla samalla kun suunnittelee Valman ylänavigaation Talous-osiosta löytyvää tulevaa. Maitosektorilla on yksikkökustannuslaskuria. Talousjohtamisen tänä vuonna tapahtunut asioita, joita oli vaitueksi tarkoitetut työkalut eivät poista tuotantokea ennustaa etukäteen. Erilaisten skenaakustannusten nousua, mutta niitä voi hyödynrioiden laatimisen merkitys korostuu, kun tää suunnittelussa ja esimerkiksi erilaisten todennäköiseksi ennakoitu kehityskulku ei skenaarioiden testauksessa. toteudukaan.

Valion alkutuotanto on Ukrainan sodalla on ollut – yhdessä maidonhankintaosuusja tulee vielä olemaan – paljon kuntien kanssa valmistellut välillisiä vaikutuksia. Tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä, ohjeita varavoiman käyttöön. ”Yksikköjatkuuko Ukrainan viljanTämä liittyy Fingridin antakustannusvientiä turvaava Mustanmeren maan varoitukseen, jonka sopimus, eikä se ole ainoa mukaan on mahdollista, että laskuria toimintaympäristön epävarSuomeen tulee ensi talvena voi hyödyntää muutta lisäävä asia. sähköpula ensimmäistä kertaa suunnittelussa sitten 1970-luvun. Suomalaiset Monien muiden muutosten ohella pitkään jatkunut ovat vähentäneet syksyn aikana ja erilaisten matalan inflaation ja alhaisen sähkönkulutustaan viime vuoskenaarioiden korkotason ajanjakso päättyi, teen verrattuna ja on mahdollista, testauksessa.” mikä on iso muutos. Toimintaettä Suomi selviää talvesta ilman ympäristön epävarmuus näytsähkökatkoja, mutta siitä huolitää jatkuvan vuonna 2023. matta sähkökatkoihin Positiivista on, että ennusteikannattaa varautua. den mukaan EU:n maitomäärä Sähkökatkojen ohella kannattaa varautua ei olisi kasvamassa ensi vuonna. Tämä pienentää osaltaan markkinahäiriöiden uhkaa. pitkiin toimitusaikoihin polttoöljyn osalta. Lue Vuosia valmisteltu maatalouspolitiikan Koneklinikan vinkit uudistus käynnistyy tilatasolla ensi vuonna. varautumiseen Isossa kuvassa uudistus mahdollistaa suomasivulta 50. laiselle maidontuotannolle toimivat puitteet, mutta yksityiskohtien paljastuminen toi I LKKA POHJAMO A lkutuotanto­j ohtaja uusia murheita maksuaikataulun muodossa.

Valio Oy Tukimaksatukset ovat siirtymässä eteenpäin, mikä lisää väliaikaisen rahoituksen tarvetta.

Monilla maitotiloilla maksuvalmius on ollut koetuksella jo pitkään ja tuskaa lisää se, että AB-alueen lypsylehmäpalkkion ensimmäistä erää ei Ruokaviraston ilmoituksen mukaan makseta tänä vuonna totuttuun tapaan.

MAITO JA ME * 05

Mamevalmis.indd 5

23.11.2022 9.29

VALIO

VALIO

UUTISET

Vuoden 2023 Valio Akatemia® stipendien saajien joukossa on cheerleadingseura LCS Panthersin juniorijoukkueet Lahdesta.

Hinnoittelunäytteiden määrä kasvaa

V

aliolaisilla tiloilla otetaan maidonkeräilyn yhteydessä maitoauton näytteenottolaitteella 30 ml:n näyte. Näytteistä analysoidaan Seinäjoen aluelaboratoriossa bakteerit, solut ja koostumus sekä jäätymispiste, FFA ja urea. Lisäksi lasketaan rasva-valkuaissuhde.

Tähän asti kuukauden näytteistä neljä on analysoitu hinnoittelunäytteinä, loput noin 11 näytettä ovat olleet lisänäytteitä.

Vuoden 2023 alusta lähtien hinnoittelulaskennassa ovat mukana kaikki analysoitujen näytteiden tulokset aiemman neljän näytteen sijaan.

Lue lisää maitojame.fi/artikkelit/ hinnoittelunaytteiden-maarakasvaa-vuoden-2023-alusta

Vuoden 2023 Valio Akatemia® stipendiaatit valittu Yli 300 stipendiä lasten ja nuorten liikunnalle.

V

alio Akatemia® tukee lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia raha- ja ravitsemusstipendeillä ja on valinnut 319 stipendin saajaa vuodelle 2023 yhdessä ohjelman kummien kanssa.

Valio Akatemia® stipendiä voivat hakea alle 18-vuotiaat yksilöurheilijat, joukkueet ja koululaisryhmät ympäri Suomea. Valio Akatemia® tukee liikuntaa ja urheilua kaikilla tasoilla: matalalla kynnyksellä liikunnasta iloitsemista, yhdessä tekemistä ja toki myös eri lajien kärkikahinoissa menestyksen tavoittelua. ”Oleellista on, että voimme tarjota monipuolisia mahdollisuuksia liikunnasta nauttimiselle. Siihen kuuluu monenlaisia lajeja, tavoitetasoja ja yhdessä sekä itsenäisesti tekemistä. Jokaiselle löytyy varmasti oma tapa kokea liikunnan iloa, ja tässä haluamme tukea suomalaisia lapsia ja nuoria”, Valio Akatemia® kokonaisuudesta vastaava markkinointipäällikkö Nina Wahlström sanoo.

Stipendejä jaetaan yksilöurheilijoille, joukkueille ja koululaisryhmille.

Liikunnan laajasta merkityksellisyydestä hyvä esimerkki on se, että eräs stipendinsaaja tavoittelee ratkaisuja kouluviihtyvyyden parantamiseen ja kiusaamisen vastaiseen työhön liikunnan kautta.

Lue lisää Valio Akatemia® ohjelmasta ja stipendiaateista: valio.fi/akatemia

06 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 6

23.11.2022 9.29

VALIO

Lapinlahden tehtaan savukaasulauhdutin on Valion historian suurin energiatehokkuusinvestointi.

123RF

UUTISET

Antibioottijäämien pikatesti tulossa tilojen käyttöön

V Tehtaan piipusta lämpö talteen Valion Lapinlahden tehtaan uusi savukaasulauhdutin nappaa tehtaan piipusta lämmön talteen ja pesee samalla savukaasun puhtaammaksi.

T

ehtaan energiankulutus pienenee yli 10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 10 000 CO2-tonnia vuodessa – siis noin 4 900 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.

Lämpöenergia hyödynnetään paikan päällä tuotantolaitoksessa: Tehdas tarvitsee lämpöenergiaa erityisesti maitojauheiden kuivaukseen ja juuston keittoon. Lauhduttimen ansiosta tehtaan lämmönkulutusta voidaan vähentää jopa 25 000 MWh vuodessa.

Energiansäästön lisäksi järjestelmä tukee lämmöntuotantoa etenkin huippukulutuksen hetkillä ja vähentää kevyellä polttoöljyllä toimivien varakattiloiden käyttöä. Samalla tehtaan energialasku pienenee.

aliolaisen ohjeen mukaisesti antibiooteilla hoidetun lehmän maito on testattava antibioottijäämätestillä varoajan jälkeen, ja testin tuloksen on oltava negatiivinen ennen kuin maidon saa lypsää tilasäilöön.

Tällä hetkellä tilat tekevät antibioottijäämätestit Delvotest SP NT:llä. Testituloksen valmistuminen kestää kolme tuntia, joten tilasäiliömaidon testaaminen on välillä haasteellista. Saatavilla on myös pikatestejä, joiden tulos valmistuu muutamassa minuutissa.

Käyttökokemusten ja testaustulosten perusteella olemme päättäneet ottaa käyttöön MilkSafe™ FAST3BTS -pikatestin Valion tuotantolaitoksissa vuoden 2023 alkupuolella. Sama testi tulee myyntiin myös tiloille Valmakauppojen kautta myöhemmin ensi keväänä. Testiä voi käyttää Delvotestin rinnalla tai sen sijaan maidon jäämättömyyden varmistamiseen. Lisätietoa testin käyttöönotosta saat Valmasta alkuvuodesta 2023.

MAITO JA ME * 07

Mamevalmis.indd 7

23.11.2022 9.29

VALIO

UUTISET Suurin osa vapaaehtoisista toimenpiteistä on kasvukauden aikana toteutettavia.

Projekti ei todellakaan ole vielä valmis, mutta on ihana nähdä, miten lehmät nauttii uusista, entistä paremmista olosuhteista! #valiomaitoa #maatilanelämää #raksaprojekti2022 #farmlife #dairyfarm @4dbarn

Valio on kymmenettä vuotta peräkkäin

top 10

-listalla Luottamus&Maine -tutkimuksessa.

Kiitos luottamuksesta!

Lue lisää valio.fi/valio-yrityksena

Hiiliviljelyä, eläinten hyvinvointia ja lumoa

Valion vastuullisuusohjelman vapaaehtoiset toimenpiteet otetaan käyttöön toukokuussa 2023. Suunnittele nyt, mihin ryhdyt!

V

alio-ryhmän vastuullisuusohjelman vapaaehtoiset toimenpiteet otetaan käyttöön 1.5.2023, jolloin myös hintalisän tilitys käynnistyy. Uudet vapaaehtoiset toimenpiteet liittyvät eläinten hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja hiiliviljelyyn.

Suurin osa toimenpiteistä on kasvukauden aikana toteutettavia, joten nyt onkin hyvä hetki pohtia valintoja ja niihin mahdollisesti tarvittavia hankintoja ja töitä. Mieti, mihin sitoudut ja mitä toimia se edellyttää ennen toukokuuta 2023.

Vapaaehtoisten toimenpiteiden valinta aukeaa Valmaan helmikuussa 2023, ja tästä ohjeistetaan maitotilayrittäjiämme Valmassa vielä myöhemmin.

Osallistu webinaariin 10.1.2023 klo 10–11.30 ja kuulet lisää vapaaehtoisten toimenpiteiden toteutuksesta. Linkki webinaariin tulee Valmaan, ja voit kuunnella webinaarin tallenteen jälkikäteen Valman videokirjastosta.

VAL IO

@kukkulantila

Osallistu webinaariin 10.1.2023 klo 10–11.30

IDEAT jouluun Murulta!

Valion reseptibotti Murulta voit kysyä ideoita ja vinkkejä jouluherkkujen valmistukseen kellon ympäri vaikka jouluaattona.

Tutustu Muruun & jouluresepteihin: valio.fi/joulu

08 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 8

23.11.2022 9.29

Valio pääkonttori Helsingissä Pitäjänmäellä.

VALIO

TULOSSA

TAMMIKUU TAMMIKUU

Sarka-messut Seinäjoella

U

V

Uudet yrittäjät Valiolla

A N U A RTJ O K I

usien maitotilayrittäjien perehdyttämistilaisuus järjestetään Helsingissä Valion pääkonttorilla ja Radisson Blu Royal -hotellissa 18.−19.1.2023. Tilaisuudessa tuotantonsa hiljattain aloittaneet yrittäjät saavat kuulla Valion ja osuuskuntien toiminnasta ja globaalista toimintaympäristöstämme. Lisäksi tarjolla on oiva tilaisuus tutustua muihin yrittäjiin ja valiolaisiin rennon keskustelun, yhdessäolon ja hyvän ruoan merkeissä. Osuuskunnat ovat kutsuneet uudet maitotilayrittäjänsä perehdyttämistilaisuuteen.

alio alkutuotanto ja Valmakauppa ovat mukana Seinäjoen Sarka-messuilla tammikuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.1.2023.

Tule tervehtimään!

HELMIKUU

Pihattoseminaari Tampereella

V Jo yli 700 valiolaista tilaa on käynyt hiiliviljelijäkoulutuksen. Kuva vuoden 2019 hiiliviljelijäkoulutuksesta Hämeenlinnasta Aulangolta.

TAMMIKUU

Hiiliviljelijäkoulutus Tampereella

S

euraava livekoulutus järjestetään Tampereella Hotelli Tornissa 24.–25.1.2023. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Valmassa. Tervetuloa koulutukseen!

alio-ryhmän Pihattoseminaari 2023 järjestetään 7.-8.2.2023 Tampereella Sokos Hotel Tornissa.

Seminaarissa pureudutaan muun muassa maidontuotannon vastuullisuuteen, investointien haasteisiin muuttuneessa toimintaympäristössä sekä esitellään Valion pihattosuositukset.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen maitotilayrittäjille Valmassa.

Lämpimästi tervetuloa seminaariin!

MAITO JA ME * 09

Mamevalmis.indd 9

23.11.2022 9.29

Melli VIC Parasta parhaille Mistä tunnistat huippulehmän?

VIC-lehmä henkii arvokkuutta, seesteistä itsetietoisuutta, sisäistä valoa ja tahdonlujuutta.

Siltä karjan huippulehmät näyttävät, kun niillä on kaikki hyvin.

Melli VIC -tuotteet on räätälöity parhaiden karjojen tarpeisiin.

Niille erityisen tärkeille lehmille, jotka ansaitsevat parhaan mahdollisen ruokinnan, ja joilta odotetaan huipputuottoa.

Kun karjassasi on supertähtiä, valitse Melli VIC.

Mamevalmis.indd 10

23.11.2022 9.29

Pitääkö tulla nälkä, ennen kuin ruoantuotannon tärkeys ymmärretään?

G

lobaali ruokaturva, ravitsemus ja Jo nyt on näkyvissä edullisimpien kaupan omien ilmastonmuutos kytkeytyvät tiumerkkien ja tuontituotteiden myynnin kasvu. kasti toisiinsa. Julkisessa keskusToisaalta vahvoihin brändeihin luotetaan myös telussa se valitettavasti usein unohhuonona taloudellisena aikana. tuu: ruokaketjulta vaaditaan entistä enemmän, ja poliittisia päätöksiä tehdään lyhytSuomen ruokaturva alkaa maatiloilta. Koronanäköisesti, ymmärtämättä kokonaisvaikutuksia aikana elintarvikeketju toimi moitteettomasti, ruokajärjestelmään. eikä pyytänyt koronatukia. Jos maito- ja tai lihatila nyt lopettaa, se ei palaa enää tuotantoon.

Kun puhumme ruokaturvasta, emme voi puhua vain Suomesta. Kriisit katkovat raaka-aineiden, Korkea kynnys paluuseen on myös kasvihuoneyrittäjällä. Elämme kriittisiä aikoja. Nyt on varenergian ja tavaroiden kansainvälisiä ketjuja aiheuttaen kauaskantoisia ongelmistettava, että maatilat selviävät mia. Kipeimmin ne osuvat kehityslaskuista. Tarvitsemme esimerkiksi maihin, jotka ovat riippuvaisia väliaikaista täsmätukea niille yrittä”Nyt on viljan tuonnista ja joissa ilmastonjille, joiden energiasopimukset ovat muutos vähentää ruoantuotantoa. huolehdittava, kohtuuttomat.

Suomessa ruoan omavaraisuusEU:n maataloustuet eivät sisällä että maatilat aste on korkea, noin 80 prosenttia, indeksikorotuksia, joten käytännösselviävät sä tukien osuus kokonaisuudesta mutta tulevan huoltovarmuuden tippuu merkittävästi inflaation takia takaamiseksi on mietittävä, miten laskuista.” tulevina vuosina. Osassa EU:ta turvaamme myös lannoitteiden ja maidon ja lihan tuotannon lasku polttoaineiden saatavuuden paikallisesti, ja miten kannattavuus maanäkyy jo raaka-ainepulana. Sitäkö tiloilla varmistetaan. halutaan myös meillä? Pitääkö tulla pula, jotta jäljelle jäävät toimijat menestyvät? Miten kävisi Keskustelussa asetetaan usein vastakkain kotieläintuotanto ja kasvistuotanto, ”pahis” ja ”hyvis”. ruokaviennin, jonka kasvua kaikki hakevat?

Mitä viedään, jos ei ole riittävästi mistä valTotuus ei kuitenkaan löydy ääripäistä, eivätkä uudet teknologiat pysty nopeasti korvaamaan perinmistaa? Miten kilpailukykymme varmisteisiä menetelmiä. Kaikkia tuotantomuotoja on tetaan, jos maamme erityisiä ruoantuotanto-olosuhteita ei huomioida? kehitettävä, jotta voimme turvata hyvän ravitsemuksen kaikille, kestävällä tavalla.

Pidemmällä aikajänteellä meidän tulee rakentaa ruokaHiili- ja vesijalanjäljen laskennassa tulisi aina järjestelmä, jolla varmistamme huomioida ravintoarvot: omena, salaatti, kala ja ruokaturvan globaalisti ja Suojuusto ovat ravitsemusarvoiltaan, käyttötarkoituksiltaan ja -määriltään erilaisia. messa − kestävästi ja alueelliset tuotantoerot huomioiden.

Elintarviketeollisuus on nostanut ruoan Lyhyellä tähtäimellä meidän hintaa merkittävästi, ja edelleen nousevia kustanValiolla on tehtävä kaikki nuksia on saatava hintoihin. Ruoka Suomessa mahdollinen kustannusten on ollut edullista ja se on sitä edelleen, kun ajaminimoimiseksi ja tuottojen kasvattamiseksi, jotta tellaan, kuinka paljon kotitalouksien menoista kuluu ruokaan. Mutta asialla on myös toinen tilityshinta olisi mahdolpuoli: kuluttajien ostovoiman vähentymisellä lisimman korkea. on merkittävä vaikutus ostoskorin sisältöön.

Jos hinnat nousevat edelleen kiihtyvästi, ANNI KKA HURME voi kotimainen juusto tai jogurtti jäädä hyllyyn, Toimitusjohtaja Valio Oy ja volyymien osalta tulla isoja menetyksiä.

Mamevalmis.indd 11

23.11.2022 9.29

202

2

Valion hallintoneuvosto

Valion hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallinto­neuvosto valitsee halli­tuksen jäsenet ja hallituksen puheen­ johtajan. Halli­tus nimittää toimitusjohtajan.

Valion hallinto­neuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä.

Mats Broända, 55 v. Åsbro Mjölk ja Åsbrogård Ab, Kruunupyy. Lypsylehmiä 420, nuorkarjaa 400. Viljelyala 450 hehtaaria. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen.

Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2021.

Hannu Gröhn, 39 v.

Pasolan tila, Nurmes.

Lypsy­lehmiä 110, nuorkarjaa 90.

Viljelyala 175 ha. Osuuskunta Maitosuomen halli­tuksen jäsen.

Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2020.

Tuomo Haikonen, 56 v.

Kotirannan tila, Heinola.

Lypsy­lehmiä 40, nuorkarjaa 35.

Viljelyala 85 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2015.

Arto Heikkinen, 46 v.

Peltolan tila, Pyhäntä.

Lypsylehmiä 70, nuorkarja.

Viljelyala 100 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen.

Maitovaliokunnan jäsen.

Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2013.

Mikko Heikkinen, 45 v.

Likolahden tila maatalous­ yhtymänä, Lapinlahti.

Lypsylehmiä 170, nuor­karja kasvaa sopimustilalla.

Viljelyala 226 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Jari Hekkala, 53 v.

Särkelän tila, Kalajoki.

Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60.

Viljelyala 75 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja.

Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2012.

Tarja Hietanen* , 42 v.

Valio Jyväskylä. Tuotepakkaaja.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2021.

Hannu Hokkanen, 53 v.

Ala-rantalan tila, Kangasniemi.

Lypsylehmiä n. 60, nuorkarjaa 50–60. Viljelyala 137 ha.

Osuuskunta Maitosuomen hallituk­sen varapuheen­johtaja.

Valion Eläkekassan hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Mikko Huuskonen*, 44 v.

Valio Suonenjoki.

Prosessiasian­tuntija.

Ammattiliitto PRO. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Ari Kantonen, 52 v.

Kallio-Kantonen maatalousyhtymä, Taipalsaari.

Lypsylehmiä 185, nuorkarjaa 135.

Viljelyala 163 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2022.

Esa Karjalainen, 56 v.

Könnön tila, Puumala.

Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 70.

Viljelyala 110 ha.

ProAgria Etelä-Savon hallituksen jäsen. Metsä Groupin piiri­toimikunnan jäsen. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2016.

Otto Kokkila, 37 v.

Maatalousyhtymä Kokkila, Petäjävesi.

Lypsylehmiä n. 160, nuorkarjaa n. 110.

Viljelyala 420 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2022.

Esa Kotala, 57 v.

Hallintoneuvoston puheen­johtaja.

Kotalan tila, Lapua.

Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50.

Viljelyala 120 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2010.

12 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 12

23.11.2022 9.29

Katariina Lampela, 60 v.

Keski-Rötkösen tila, Tervola.

Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse.

Viljelyala 120 ha.

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen.

Valion hal­linto­neuvostossa vuodesta 2012.

Matti Leikkanen, 51 v.

Hatanpään tila, Sastamala.

Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 145 ha.

Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Jarkko Pirinen, 46 v.

Tupaselan tila maatalous­yhtymänä, Iitti. Lypsylehmiä 90 ja nuorkarjaa 70. Viljelyala 170 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2014.

Janna Luotola*, 62 v.

Valio Helsinki.

Sopimusvalmistuspäällikkö.

Ylemmät toimihenkilöt.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Satu Pulkka, 49 v.

Hallintoneuvoston varapuheen­ johtaja. Perkkiön tila, Vieremä.

Lypsylehmiä 130, nuorkarjaa 90.

Viljelyala 180 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuo­desta 2018.

Lassi Mäkinen, 62 v.

Leppämäen tila, Lieto.

Lypsylehmiä 125, nuorkarjaa 100. Viljelyala 130 ha.

Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheen­ johtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015.

Jukka Rahja, 54 v.

Rahjan tila, Kalajoki. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 40. Viljelyala 100 ha.

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2021.

Petri Natunen, 51 v.

Alatalon tila, Joroinen.

Lypsylehmiä 120, nuorkarjaa 100. Viljelyala 160 ha.

Osuus­kunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2019.

Antti Saari, 42 v.

Siltasaaren tila, Lapua. Lypsylehmiä 180, nuorkarjaa 130. Viljelyala 190 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2020.

Markus Ojanperä*, 43 v.

Valio Seinäjoki.

Tuotevalmistaja.

Meijerialan Ammattilaiset MVL. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2020.

Vesa Parvinen, 50 v.

Tarvaslahden tila, Parikkala.

Lypsylehmiä 145 ja nuor­ karja. Viljelyala 140 ha, lisäksi sopi­musaloja. Lihakunnan hallinnossa. Osuuskunta Tuottajain Maidon halli­tuksen jäsen. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2015. * Valion henkilökunnan edustaja.

Mamevalmis.indd 13

Mauri Penttilä, 65 v.

Penttilän tila maatalous­yhtymänä, Vesilahti.

Lypsy­lehmiä 60 ja nuorkarja.

Viljely­ala 70 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001.

Juha Törmä, 62 v.

Haapalan tila, Tyrnävä.

Lypsylehmiä 74, nuorkarjaa 60.

Viljelyala 66 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2017.

Päivi Ylä-Outinen, 59 v.

Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta. Lypsylehmiä 38, nuorkarja kasvatetaan sekä osittain omalla että siskon puolison tilalla. Viljelyala 70 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008.

MAITO JA ME * 13

23.11.2022 9.29

N EN TILA TÄMIN T I KEH

Kilowatit kuriin NURMESLAISESSA NAVETASSA ON PANOSTETTU ENERGIATEHOKKUUTEEN. OSTOSÄHKÖÄ KULUU MAITOLITRAA KOHTI LÄHES PUOLET VÄHEMMÄN KUIN KYMMENEN VUOTTA SITTEN. JÄRKEVÄLLÄ MAIDON JÄÄHDYTYKSELLÄ SÄÄSTETÄÄN SUURI MÄÄRÄ SÄHKÖÄ.

T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

1 41 4* *M M AA I TI T O OJ A EE J AM M

Mamevalmis.indd 14

23.11.2022 9.29

Hannu ja Niina Gröhnin navetassa lypsää kaksi robottia.

LED-valot ja valopäädyt ja -harja parantavat työmukavuutta ja säästävät energiaa valaistuksessa.

Navettaan asennettiin tänä vuonna separaattori, josta saadaan lantakuivike parsiin.

MAITO JA ME * 15

Mamevalmis.indd 15

23.11.2022 9.29

N EN TILA TÄMIN T I KEH

NURMEKSESSA on valoisa lokakuun lopun päivä. Hannu ja Niina Gröhnin maitotilan aitan katolla kiiltelevät aurinkopaneelit tuottavat tänäänkin virtaa lypsyrobotille ja muille pihaton laitteille. ”Paneelit ovat olleet käytössä viisi vuotta. Voimala on ollut todella huoleton. Kymmenen kilowatin paneelit tuottavat kesäpäivinä parhaimmillaan kaiken tilan tarvitseman sähkön. Olisi ehkä kannattanut hankkia heti hieman isompi voimala, kun katolle jäi vielä tilaa”, Hannu Gröhn sanoo.

Aurinkovoimala ei ole suinkaan tilan ainoa energiansäästökonsti. Kiinnostus energiansäästöön syttyi jo yhden robotin pihaton valmistuttua vuonna 2011 ja kasvoi entisestään, kun laajennus kahdelle robotille valmistui. Innostusta uusiin energiaratkaisuihin on lisännyt myös se, että Hannu Gröhn tutustui jo Helsingin yliopistossa maatalousteknologiaa opiskellessaan kustannustehokkaisiin tuotantoratkaisuihin Suomessa ja ulkomailla.

Tilan kehitysloikat sähkötehokkuudessa ovat olleet huimat.

Ensimmäinen askel oli lämmön talteenotto tilatankin kylmäaineesta. Sen jälkeen tankin yhteyteen asennettiin vielä maidon esijäähdytin. Esijäähdyttimellä pystyy pudottamaan lypsylämpimän maidon lämpötilan noin puoleen. Talteen kerätyn lämmön voi hyödyntää navetan käyttöveden, lehmien juomaveden tai teknisten tilojen lämmitykseen.

Vuonna 2014 yhden robotin pihatossa ja Gröhnien asuintalossa kului sähköä 120 000 kilowattituntia vuodessa. Kun maidon esijäähdytin oli asennettu, putosi sähkön kulutus noin 100 000 kilowattituntiin. Aurinkovoimala ja asuintalon muuttaminen maalämpöön pienensivät kulutuksen jo 75 000 kilowattituntiin vuodessa.

Robotti- ja lehmämäärän tuplaantumisen jälkeen ostosähköä kului viime vuonna 110 000 kilowattituntia. ”Tänä vuonna arvioitu kulutus on 100 000 kilowattituntia.

Tuotamme nyt kaksi kertaa enemmän maitoa kuin aikaisemmin ja käytämme silti vähemmän sähköä kuin yhden robotin navetassa”, Gröhn laskee.

Gröhnien tilalle asennettiin aurinkopaneelit vuonna 2017.

Takana näkyvä pihatto on laajennettu kertaalleen.

Säilörehut ovat nyt aumassa.

Laakasiilojen rakentaminen on suunnitteilla ensi vuonna.

OSUUSKUNTA MAITOSUOMEN huoltopäällikkö Seppo Korhonen on asentanut tilatankin yhteyteen kylmäaineen levylämmönvaihtimen ja putkityyppisen Mueller-esijäähdyttimen. ”Olemme laskeneet, että kahden robotin tilan miljoonan litran maitomäärässä voi maidon esijäähdyttimellä säästää 10 000 kilowattituntia vuodessa. Ennen sähkön hinnannousua säästöä olisi kertynyt noin tuhat euroa vuodessa. Esijäähdytin on maksettu takaisin 3–4 vuodessa, tällä hetkellä nopeamminkin”, Korhonen sanoo. ”Esijäähdytys parantaa luonnollisesti myös maidon laatua.

Kun tankki on pesussa, voi maito joutua odottamaan puskurisäiliössä yli tunnin. Se säilyy siellä parempana, kun osa lämmöstä on otettu pois.”

Korhonen kannustaa muitakin tiloja hankkimaan 4 000–5 000 euron hintaisen esijäähdyttimen. Juuri nyt pienenä ongelmana on jäähdytinten saatavuus. Sitä saattaa joutua odottamaan muutaman kuukauden.

1 61 6* *M M AA I TI T O OJ A J AM M EE

Mamevalmis.indd 16

23.11.2022 9.29

PASOLAN MAITOTILA, NURMES Yrittäjät

Eläimet

Navetta

Pelto

Hiilijalanjälki Menestystekijät

Hannu (39) ja Niina Gröhn (40), lapset Iida (7), Silja (12) ja Arttu (15).

Tilalla on yksi vakituinen työntekijä.

Lypsyssä 110 lehmää (ho 82 %, ay 17 %, muutama jersey), keskituotos 11 390 kg EKM, 1,2 milj. l maitoa meijeriin vuonna 2022.

Vuonna 2011 valmistunut ja kerran laajennettu kahden robotin pihatto.

Slalom-lannanpoisto. Ruokinta traktori-apevaunuyhdistelmällä. Robotti kuivittaa parret separoidulla lannalla. Navetassa on yksi viilennyspuhallin.

Umpilehmät ja hiehot laiduntavat, jaloittelutarha on tekeillä.

Viljelyala 194 ha, lisäksi sopimusaloja 26 ha. Nurmea 120 ha, säilöheinää 30 ha, loppu ohraa ja kauraa, jotka säilötään murskeviljana. Säilörehu korjataan yhteistyössä toisen tilan kanssa noukinvaunuilla aumoihin.

0,90 kg CO2e/kg EKM (Valio-ryhmän maitotiloilla keskimäärin 1,03).

Tuotannon jatkuva, pienin askelin kehittäminen. Tulosten seuranta mittaamalla ja laskemalla.

”Tuotamme kaksi kertaa enemmän maitoa kuin aikaisemmin, ja käytämme silti vähemmän sähköä.”

MAITO JA ME * 17

Mamevalmis.indd 17

23.11.2022 9.30

N EN TILA TÄMIN T I KEH

Osuuskunta huolehtii esijäähdyttimen asentamisesta. Tila hoitaa itse uudet putkitukset ja päättää, mihin haluaa lämpimän veden johtaa. Korhonen kertoo, että esijäähdytin on yleensä puolessa päivässä asennettu. Asennuskulu kuuluu edellä mainittuun hintaan.

Esijäähdyttimen kautta kulkeva maito viilenee, ja jäähdytysvesi lämpenee noin 15-asteiseksi. Esijäähdyttimessä lämmennyt vesi ohjataan Gröhnien navetassa lehmien juomavedeksi ja maitotankin lämmönvaihtimen syöttövedeksi.

Tilasäiliön kylmäaineesta lämmönvaihtimella talteen otettava lämpö varastoidaan 300 litran lauhdevaraajaan, jossa veden lämpötila nousee 50 asteeseen. Lauhdevaraajassa lämmennyt vesi syötetään navetan käyttöveden ja robottien pesuveden lämminvesivaraajiin sekä kierrätetään navetan toimiston ja maitohuoneen lattialämmitykseen. Muuta lämmitystä näissä tiloissa ei tarvita edes talvella.

Maitohuone on erittäin avara ja tuuletus alkaa toimia automaattisesti, kun lämpötila nousee liian korkeaksi. Sisäilman viilentäminen lyhentää kompressorin käyntiaikaa.

OSTOSÄHKÖÄ SÄÄSTETÄÄN navetassa myös siten, että sähköllä toimivat automaattilaitteet, robotin pääpesut, kuivitusrobotti, lantarobotin lataus ja lietteen sekoitus, tapahtuvat eri aikoina. Silloin aurinkosähköä riittää paremmin omaan käyttöön.

Valaistus vie yleensä noin viidenneksen navetan sähköstä. Uutta pihattoa valaisevat laajennuksen yhteydessä asennetut LED-valaisimet. Runsas valokennolevyjen käyttö tuo myös paljon luonnonvaloa ja työmukavuutta pihattoon.

Tutkijan luonteestaan johtuen Hannu Gröhn on asennuttanut sähkötaulun yhteyteen kuusi alamittaria. ”Sain nämä ilmaiseksi kerrostalon purkutyömaalta. Säästökohteiden löytäminen on helpompaa, kun tietää, paljonko sähköä missäkin kohteessa kuluu. Mittareiden seuraamisella voi optimoida toimintoja ja kasvaneesta sähkönkulutuksesta voi päätellä laitteiden huoltotarpeen.”

Tilan energiatehokkuudessa on edelleen kehittävääkin. Yksi suuri energiasyöppö on traktorivetoinen apevaunu. Rehuketjua järkeistettiin viime vuonna siten, että säilörehu korjataan nyt lähes kokonaan aumoihin. Aikaisemmin rehu tehtiin paaleihin. Ensi kesän suunnitelmissa on laakasiilojen pystyttäminen. ”Meillä on edelleen pienet, keskimäärin 2,5 hehtaarin lohkot ja nekin hajallaan. Siihen on kuitenkin täällä Itä-Suomessa vaikea löytää ratkaisua. Kuljetamme paalit kauimmaisilta lohkoilta rekalla.”

Hannu Gröhn antaa energiatehokkuuteen vielä yhden, oman kantapään kautta opitun vinkin. ”Nurmityökoneiden ja apevaunun terät kannattaa pitää tikissä.

Säännöllinen teroittaminen säästää polttoainetta ja talvella isännän hermoja”, hän nauraa.

Useamman tilan yhteinen biokaasulaitos siintelee myös mielessä.

Vielä ei ole kuitenkaan löytynyt sopivaa mallia, jolla biokaasun tuotanto ja myynti polttoaineeksi toteutuisi kannattavasti. Hannu Gröhn kuitenkin uskoo, että suunnitelma realisoituu tulevina vuosina. Ensi vuoden kehittämiskohteiksi riittävät jaloittelutarhan ja säilörehusiilojen rakentaminen.

1 81 8* *M M AA I TI T O OJ A J AM M EE

Mamevalmis.indd 18

23.11.2022 9.30

”Esijäähdytys säästää sähköä ja parantaa maidon laatua.”

Hannu Gröhn (oik.) ja Seppo Korhonen kannustavat muitakin tiloja asentamaan maidon esijäähdyttimen ja lämmön talteenoton kylmäaineesta. Gröhnin tilalla talteen otettu lämpö johdetaan lattialämmitykseen, robotin pesuvedeksi ja lehmien juomaveteen.

MAITO JA ME * 19

Mamevalmis.indd 19

23.11.2022 9.30

N EN TILA TÄMIN T I KEH

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Rehunäytteet kertovat säilörehujen onnistumisesta

V

KORJUUN AJOITUS ONNISTUI PÄÄOSIN HYVIN ENSIMMÄISEN SÄILÖREHUSADON TEOSSA.

aikka sateet hieman sotkivat korjuusuunnitelmia eri puolilla Suomea, saatiin ensimmäinen sato korjattua valiolaisilla maitotiloilla pääosin hyvin sulavana. Esimmäisen sadon korjuun ajoituksessa Valio Artturi® korjuuaikanäytteet olivat hyvänä apuna, ja niitä analysoitiinkin tänä kesänä ennätysmäärä, yli 5 000 kappaletta. Viileä alkukesä oli otollinen nurmien kasvulle ja kehitykselle. Ensimmäisen eli pääsadon säilörehunurmet saivat rauhassa kasvaa massaa sulavuuden laskematta liian nopeasti.

ENSIMMÄISEN SÄILÖREHUSADON keskimääräinen D-arvo on tähän mennessä analysoitujen lähes 9 000 Valio Artturi® säilörehunäytteen perusteella 679 g/kg ka, mikä on korkeampi kuin muutamana edellisvuonna. D-arvotavoitteen 680 saavuttaa ensimmäisen sadon säilörehunäytteistä yli puolet, toisen sadon rehunäytteistä vain kolmannes ja kolmannen sadon rehunäytteistä kaksi kolmasosaa. Toisen sadon säilörehujen D-arvo on keskimäärin 669 ja kolmannen 696.

Kolmannen sadon tuotosvaikutus ei korkeasta D-arvosta huolimatta ole kuitenkaan ensimmäisen sadon veroinen matalan kuitupitoisuuden ja syönti-indeksin takia. Ensimmäi-

sen sadon rehuissa kuitupitoisuus 554 g/kg ka on keskimäärin hyvällä tasolla sulavuuteen nähden, mutta kolmannen sadon kuitupitoisuus on matala, vain 481. Raakavalkuaispitoisuus on riittävällä tasolla ja kaikkien säilörehunäytteiden keskiarvo on 146 g/ kg ka.

”Varmimmin märkien rehujen säilöntä on tänäkin vuonna onnistunut happosäilöntäaineilla.”

SÄILÖNTÄTAPPIOITA muodostuu rehunsäilönnän aikana aina jonkin verran. Epäonnistunut säilöntä kuluttaa säilörehun sulavia ainesosia paljon, jolloin D-arvokin laskee reilusti. Hyvin sulavana korjatun säilörehun sulavuuden säilyttäminen ruokintapöydälle ja lehmän pötsiin asti vaatii siis onnistumista myös

rehunsäilönnässä. Hyvin sulavan ja säilöntälaadultaan moitteettoman säilörehun arvo ruokinnassa on suuri ja korostuu varsinkin korkeiden ostorehukustannusten aikana.

Alkukesän sateet näkyvät märkien säilörehujen suurena osuutena: ensimmäisen sadon säilörehuista yli 53 prosentissa kuiva-ainepitoisuus on alle 300 g/kg. Matala kuiva-ainepitoisuus heikentää säilörehun syöntiä ja näkyy rehuanalyysituloksissa matalampina syönti-indeksipisteinä.

Säilörehujen matala kuiva-ainepitoisuus aiheuttaa tunnetusti haasteita säilöntään ja varmimmin märkien rehujen säilöntä on tänäkin vuonna onnistunut happosäilöntäaineilla. Säilönnältään epäonnistuneiden säilörehujen määrä rehunäytteistä on happosäilöntäaineilla moninkertaisesti pienempi kuin muun tyyppisillä säilöntäaineilla.

Ensi kauden säilöntäainehankinnoista päätöksiä tehdessä kannattaakin nyt uhrata ajatus sille, kuinka suuren riskin on valmis ottamaan rehunsäilönnän onnistumisessa.

Lisää Valio Artturi® rehuanalyysitilastoja löydät Valman Artturi-osiosta Valio Artturi > ARTTURI Rehuanalyysi > Rehuanalyysitilastoja Lue lisää säilönnän vaikutuksesta D-arvoon maitojame.fi/artikkelit/ paljonko-rehun-d-arvo-voi-pudotasailonnan-aikana

20 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 20

23.11.2022 9.30

Maidontuotannon automaatio käyttöösi Lelyn automaatioratkaisuiden avulla tehostat niin lypsyä, ruokintaa kuin pihaton puhtaana pitoakin. Ota yhteyttä myyjiimme, niin etsimme yhdessä juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisun. Yhteystiedot: www.nhk.fi

Mamevalmis.indd 21

23.11.2022 9.30

HAA

ST

EL AT T

USS

A

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiötä.

Osuuskunnassa yhdistyvät taloudellinen toiminta ja yhteisöllisyys sekä hyvän tuottaminen jäsenille. Osuustoiminnan arvopohja pitäisi saada näkymään vielä paremmin, Mari Kokko katsoo.

22 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 22

23.11.2022 9.30

Paljon hyvää kerrottavaa osuustoiminnasta PELLERVON TOIMISTO HELSINGIN MAALAISTENTALOSSA ON REMONTOITU UUTEEN USKOON JA UUSI ON MYÖS SEN JOHTAJA, ENTINEN POLITIIKAN PÄTKÄTYÖLÄINEN MARI KOKKO.

M

T E K S T I R A I L A A A LT O N E N K U VA T T E R O PA J U K A L L I O

ari Kokko on ehtinyt perehdyttää itseään osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtajan tehtävään parisen kuukautta. Hän asettuu Esa Kotalan haastateltavaksi energisenä ja rennon oloisena.

Kokon aiemmat työtehtävät ovat olleet pääosin politiikassa. Kiinnostus vaikuttamiseen ja toiminta opiskelijajärjestössä avasivat yhteiskuntatieteiden maisterille tien eduskunta-avustajan ja ministerin avustajan tehtäviin. Viimeisin politiikan pätkätyö oli elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustajana.

Sen jälkeen hän aikoi palata vakityöhönsä Suomen Yrittäjiin. Sitten Pellervossa tuli paikka auki. ”Tähän tehtävään todella halusin.

Minulle yhteisöllisyys ja vastuun kantaminen lähiyhteisöstä ovat kodin peruja. Äitini oli yrittäjä ja isäni VR:n konepajalla, ja molemmat olivat aktiivisia pienen paikkakunnan yhdistyselämässä”, Pieksämäeltä lähtöisin oleva Kokko kertoo. ”Tässä työssä pääsee edistämään yrittäjyyttä, jota Suomi tarvitsee.

Myös vahva arvopohja on minulle tärkeää. Kaikki yritykset viestivät nyt paljon arvoistaan ja vastuullisuudestaan, mutta osuustoimintayritysten arvot ovat aitoja. Toiminnasta on paljon hyvää kerrottavaa.”

Pellervossa kauppa, teollisuus ja tuottajat istuvat saman pöydän ääressä. Kokon mukaan vuoropuhelu on rakentavaa, ja se keskittyy yhdis-

täviin tekijöihin: osuustoimintaan, osuuskuntiin ja suomalaisuuteen.

Osuustoiminnalla on pitkä historia, mutta näkyvyydessä ja tunnettuudessa on haasteita, Kokko sanoo. ”Osuustoiminta- eli ot-yritykset ovat iso työllistäjä, veroeurojen tuottaja ja investoija. Ne ovat asioita, joihin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pohjautuu. Silti osuustoiminta on ollut vähän salassa. Siitä voisi olla paljon reippaammin ylpeä.”

TALOUSHISTORIANSA lukenut Esa Kotala tiedustelee, vieläkö osuustoiminta-aate on voimissaan 2020-luvun Suomessa.

Aatetta on Kokon mukaan monilla ihmisillä, mutta hurmoshenkeä ei nykyään tunneta. Pellervossa lähestytään nyt nuoria ajan hengen mukaan YouTube- ja TikTok-tähtien avulla.

Some tarjoaa uusia väyliä kertoa osuuskuntien jäsenyydestä ja mahdollisuuksista yrityksen perustajille.

Näkyvyyttä on tullut yli odotusten. ”On ihana nähdä kuulla, miten nuoret ovat innostuneet. Esimerkiksi Veetu Vuoren toukokuussa julkaistua 17 minuutin videota osuustoiminnasta on katsottu yli 220 000 kertaa.”

Jotta osuustoiminta näkyisi myös korkeakouluopinnoissa, ot-yritykset ja Pellervo rahoittavat työelämäprofessuureja Aalto-yliopistossa sekä Turun, Vaasan ja Joensuun yliopistoissa. Kokon mukaan yrityksistä ja yrityslainsäädännöstä puhuttaessa mennään helposti aina osakeyhtiöiden maailmaan.

Hän kertoo osallistuneensa syksyn aikana Aalto-yliopistolla Taavi Heikkilän ja Anu Puusan luentosarjaan osuustoiminnan kilpailueduista. Kurssin alussa opiskelijat eivät osanneet yhdistää osuustoimintaan oikein mitään sanoja. ”Luentojen jälkeen yhteisöllisyys, tasa-arvo ja vastuullisuus nousivat heidän mielikuvissaan vahvasti.

Negatiivisena mainittiin byrokraattisuus. Huomasin, että osuustoiminnan ideaa ei kannata nuorille tuoda hallinnon, vaan arvojen ja yhdessä tekemisen kautta. Edustajistot, hallintoneuvostot ja hallitukset ovat outo maailma, jos ei ole ollut mukana politiikassa tai järjestötoiminnassa.”

KURSSILLA NUORET saivat esittää kysymyksiä yritysjohtajille, muiden muassa Valion Annikka Hurmeelle.

Kokko kehuu opiskelijoiden teräviä kysymyksiä. ”He miettivät esimerkiksi, miten osuustoiminta näkyy S-ryhmässä verrattuna Keskoon, ja tuoko se kilpailuetua. Arvojen ja identiteettipuheen sijaan haluttiin tietää käytännön vaikutuksia, vaikkapa millainen mittari osuustoiminta on ja näkyykö se johtajan tulospalkassa.” ”Myös ammatillisen koulutuksen puoli on tosi tärkeä, sieltähän monet lähtevät yrittäjiksi. Yrittäjät kaipaavat apua markkinointiin, laskutukseen ja muihin käytännön juttuihin.

Osuuskunnassa nämä hoidetaan keskitetysti, itse voi keskittyä omaan osaamiseensa. Tavoitteemme on MAITO JA ME * 23

Mamevalmis.indd 23

23.11.2022 9.30

Esa Kotalan ja Mari Kokon mielestä paikallisuus on vahva perusta valiolaisissa osuuskunnissa tänäkin päivänä.

lisätä ot-yritysten kiinnostavuutta nuorten silmissä myös työnantajana.”

Esa Kotala kertoo huomanneensa Valion eri tuotantolaitoksissa käydessään, että omistajuudella on merkitystä työntekijöille. ”Henkilöstö kyllä tietää, että meillä omistajilla on likaisemmat haalarit kuin heillä”, maidontuottaja naurahtaa.

PELLERVO TARJOAA jäsenyrityksilleen koulutusta, tukea ja neuvontaa muun muassa hallintokysymyksissä ja sääntömuutoksissa. Neuvontaa saavat myös uusien osuuskuntien perustajat, mahdolliset tulevat jäsenet. Osuuskuntien hallintohenkilöiden koulutus on myös tärkeä työsarka. ”Hallintoon valituilla ihmisillä on iso vastuu, heidän täytyy seurata markkinoita ja yrityksen taloutta, arvioida tulevaisuutta ja tarvittaessa painaa kaasua tai jarrua. Ja koko ajan tulee uutta, erityisesti pankkipuolella”, Kokko tuumii.

Valion hallinnossa pitkään mukana ollut Kotala korostaa toimivan johdon ja luottamusjohdon välistä luottamusta, avoimuutta ja informaation kulkua. ”Maito-osuuskunnissa luottamushenkilöiden vaaleihin saadaan taval-

lisesti riittävästi ehdokkaita. Tärkeää olisi saada ongittua mukaan ne fiksuimmat, joilla on annettavaa, ei välttämättä niitä innokkaimpia.”

Kuluttajaosuuskunnissa äänestysaktiivisuus edustajiston vaalissa jää

”Tässä työssä pääsee edistämään yrittäjyyttä, jota Suomi tarvitsee.”

20–30 prosentin tuntumaan. Tuottajaosuuskunnissa luku on noin 50 prosenttia, mikä Kotalan mielestä on sekin aivan liian matala. ”Kyse on omasta toimeentulosta, joten aktiivisuuden pitäisi olla täydet 100 prosenttia”, hän toteaa.

UUSI TOIMITUSJOHTAJA päivittää parhaillaan Pellervon strategiaa, joka on määrä esitellä alkuvuonna 2023.

Kokko kertoo, että edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä poliitikkojen, virkamiesten ja median suuntaan tullaan lisäämään. ”Kuluva vaalikausi on ollut edunvalvonnan näkökulmasta rauhallinen niin verotuksen kuin osuuskuntalain osalta, mutta nyt aletaan varautua ensi vaalikauteen.”

Osuustoimintasektori jatkaa myös aktiivista vuoropuhelua sisarjärjestöjen kanssa Euroopassa ja muualla maailmassa. Keskustelujen kautta pyritään ennakoimaan, mitä uutta osuustoimintakenttään saattaisi olla tulossa.

Strategian yksi kulmakivi on kannattava julkaisutoiminta. Pellervo-Media julkaisee neljää aikakauslehteä: Maatilan Pellervoa Eläin-liitteineen, Kodin Pellervoa, Oma Piha -lehteä ja Osuustoimintalehteä eli OT:tä. Yksi OT:n kuudesta vuosittaisesta numerosta, Osuustoiminnan vuosikirja, analysoi osuustoimintayritysten edellisvuoden talousluvut.

Ot-yrityksiä on Suomessa 3 500 ja ne toimivat monella kentällä.

Lama-aikana syntyi paljon työosuuskuntia, joiden kautta laskutettiin

24 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 24

23.11.2022 9.30

omasta työstä. Kokko näkee yksinyrittäjät yhtenä mahdollisuutena osuustoiminnan uudelle tulemiselle. ”Yksinyrittäjiä on 180 000, ja he haluavat tukea ja verkostoa. Osuuskunta, jossa olisi saman tai useampien alojen yrittäjiä, lisäisi yhteisöllisyyttä. Yhteinen ideoiden pallottelu auttaisi synnyttämään uutta.”

KESKUSTELUSSA SIIRRYTÄÄN pohtimaan paikallisuuden merkitystä. Kokko näkee osuustoiminnan kannattelevan koko Suomea: Valio hakee maidon matkojen päästä pienistäkin navetoista, ja osuuskauppa on usein viimeisenä tarjoamassa kauppapalveluja harvaan asutuilla alueilla.

Kotala huomauttaa, että maidon haussa on kyse myös imagosta. ”Ei se välttämättä ole bisneksen kanssa ristiriidassa, että kuluttaja näkee Valion kyltin vaikka Nuorgamissa tien varressa.”

Hänen mukaansa osuustoiminnassa alan etu laitetaan yksilön edun edelle. Jäsen ei välttämättä saa etujaan maksimoitua, mutta huonona aikana pitkäjänteinen sitoutuminen palkitsee. Kokko toteaa, että hyviä ja huonoja aikoja on ollut kaikessa osuustoiminnassa. ”70-luvulla osuustoiminta-aate hukkasi itsensä, 80-luvulla herättiin uudistumaan ja nostettiin omistajuutta ja hallintoa esille. Tuottajaosuuskunnissa taloudellinen puoli on korostunut uudella tavalla 90luvulta lähtien, kun EU toi ihan uusia vaateita ja uuden kansainvälisen kilpailutilanteen.”

Hän arvostaa osuustoiminnan kaksoisluonnetta, jossa taloudelliseen toimintaan yhdistyvät arvot ja hyvän tuottaminen jäsenille. Valion tapa yhdistää molemmat puolet saa Kokolta kiitosta. ”Valio toimii vaikealla kentällä, jossa trendit ja kuluttajien mieltymykset muuttuvat koko ajan. Valiolla ajatellaan isosti: mennään uusille markkinoille, tehdään kunnianhimoista tuotekehitystä. Mentiin kauramaitobisnekseen, jotta sieltäkin saadaan rahaa tuottajille. Lisäksi yhteisöllisyys tuo hyvinvointia – tuottaja ei ole yksin.”

Mamevalmis.indd 25

Nopea ruoka pelastaa arjen

M

ari Kokko asuu Helsingin Puistolassa 14-vuotiaan tyttärensä ja koiran kanssa. Vapaa-aikanaan hän tuomaroi jalkapallo-otteluja, talvisin hiihtää ja kesällä hommailee puutarhassa. Arki on usein kiireistä, ja silloin nopeat ruoat ovat pelastus. ”Ruskea kastike Valion purkista on loistava tuote.

Teini paistaa itse jauhelihan ja keittää pastaa niin, että äidillekin jää.”

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­kassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

23.11.2022 9.30

Katso!

Luoman maatalousyhtymän aurinkosähköjärjestelmän video maitojame.fi/ teknologia/

Aurinkosähkö tuo energiaomavaraisuutta MAITOTILOJEN SUURIMMAT SÄHKÖSYÖPÖT OVAT LYPSY, MAIDONJÄÄHDYTYS, VEDEN LÄMMITYS JA VALAISTUS. LUOMAN TILA HANKKI AURINKOVOIMALAN SYYSKUUN ALUSSA. PARHAAN HYÖDYN AURINKOSÄHKÖSTÄ SAA AUTOMAATTILYPSYTILALLA.

A

T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA T N I K L A S M A I S I

urinkosähköllä maitotila saa säästöä sähkökuluihin, kun päästötöntä energiaa voi tuottaa suhteellisen pienellä investointikustannuksella. Yleisesti maitotiloilla on hyvät aurinkosähkön tuotantoedellytykset, koska sähkön peruskulutusta on, ja tiloilta löytyy runsaasti paneelien asennukseen sopivia kattopinta-aloja.

”Eniten tiloilla sähköä kuluttavat lypsylaitteet, maidon jäähdytys, veden lämmitys ja valaistus sekä toteutuksesta riippuen myös ruokinta”, kehityspäällikkö Kaj Nyman Valio alkutuotannosta kertoo.

Juuri robottilypsyn ja ruokintalaitteiden kuluttaman sähkön vuoksi Luoman maatalousyhtymän maitotilayrittäjät Kauhajoella kiinnostuivat aurinkosähköstä.

”Hyvät kokemukset aurinkovoimaloista muilta maitotiloilta ja sähköomavaraisuuden lisääminen olivat avaintekijöitä, joiden vuoksi investoimme aurinkosähköön”, maitotilayrittäjä Jaakko Luoma toteaa. ”Tilallamme on yksi lypsyrobotti, ja teholtaan 22 piikkikilowatin (kWp) aurinkovoimala asennettiin syyskuun alussa.”

Luoman maatalousyhtymän aurinkovoimalaitoksen paneelit sijoitettiin hallin katolle. Kun paneelit on sijoitettu esimerkiksi navetan katolle ja samaan rakennukseen sähköpääkeskuksen kanssa, on voimalaitoksen kytkentä verkkoon yksinkertaista.

26 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 26

23.11.2022 9.30

au

a Vältä sudenkuopat!

jä m

Lue lisää artikkelista Vältä sudenkuopat aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa maitojame.fi/ teknologia/

Aurinkosähköjärjestelmien nimellistehoa ilmaisee piikkiwatti, joka tarkoittaa aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa standardiolosuhteissa (aurinkokennon lämpötila 25 °C ja paneelille tuleva säteilymäärä 1 000 W/m2). Luoman tilalle voimalaitos hankittiin valiolaisille maitotiloille suunnitellun yhteishankintakanavan kautta Väreeltä. ”Tavoitteenamme on tarjota helppo ja kustannustehokas avaimet käteen -hankintakanava, josta löytyy tietopaketti toimintaohjeineen Valman aurinkosähkösivulta. Yhteishankinnan taloudellinen lisähyöty tiloille koostuu tehdystä maitotilayrityksiin liittyvästä taustaselvitystyöstä, alueellisesta asennuksesta sekä laadukkaista, maitotiloille sopivista komponenteista”, Nyman toteaa.

LUOMAN TILAN aurinkovoimala asennettiin syyskuun alussa, ja se on tuottanut sähköä marraskuun alkuun mennessä noin 2 000 kilowattituntia (kWh). Maatalousyhtymän vuosisähkönkulutus on hieman yli 100 000 kWh. Aurinkosähköjärjestelmän hankinta lähti liikkeelle järjestelmätoimittajan kohdekäynnillä ja sopivan voimalaitoksen mitoituksen ja

Maitotilayrittäjä Jaakko Luoman mukaan aurinkosähköjärjestelmän hankinta sujui näppärästi, ja asennus saatiin tehtyä yhden päivän aikana.

”Automaattilypsytila saa aurinkosähköstä parhaimman hyödyn, koska sähkönkulutus on tasaista vuorokauden aikana.”

toteutuksen suunnittelulla. Tämän jälkeen Luomat hakivat ELY-keskukselta Hyrrä-palvelun kautta investointitukea, joka on 40 prosenttia investoinnista. Uuden rahoituskauden osalta tukiehtoja ei ole vielä julkaistu. On hyvä huomioida, että hakemukset hyväksytään tukijaksoittain eikä rakentamista saa aloittaa ennen kuin ELY on antanut positiivisen päätöksensä. ”Väreen asiantuntijan kanssa kävimme läpi, mikä on tilamme sähkönkulutus ja mitoitimme voimalaitoksen sen mukaan. Saimme positiivisen investointitukipäätöksen keväällä, teimme laitekaupat kesällä, ja järjestelmä asennettiin syyskuun alussa. Pidimme tärkeänä, että asennus sujuu joutuisasti ja yhden päivän aikana, ja siihen päästiin”, Jaakko Luoma kertoo. ”Investointitukihakemuksen teko oli helppoa ja selkeää, ja saimme päätöksen nopeasti.”

MAITO JA ME * 27

Mamevalmis.indd 27

23.11.2022 9.30

N EN TILA TÄMIN IT KEH

Invertteri muuntaa tasavirran vaihtovirraksi. Laitteen elinikä on noin 15 vuotta, eli se tulee vaihtaa kerran aurinkosähköjärjestelmän käyttöaikana, Väreen kehitysjohtaja Antti Martikainen (vas.) kertoo. Yrittäjä Jaakko Luoma (oik.) tutkii maitotilan sähköntuotannon lukuja invertterin näytöltä.

Muille investointia harkitseville yrittäjä vinkkaa, että oma sähkönkulutus on hyvä tutkia tarkkaan ennen investointia. ”On oltava selvillä, miten tilan sähkönkulutus vuorokaudessa jakautuu. Ennen investointia kannattaa minimoida tilan sähkönkulutus ja pyrkiä löytämään energiansäästökohteita. Lisäksi hankinnan yhteydessä on järkevää kilpailuttaa useampi eri toimija”, Luoma vinkkaa. ”Voimalan kannattavuuslaskelmissa on huomioitava realistisesti saavutettavat säästöt, eikä voimalan kokoa ja säästöjä kannata ylimitoittaa.”

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄSTÄ saa parhaimman hyödyn, kun voimalaitoksen tuottama sähkö kuluu omalla tilalla. ”Sähkön hinta muodostuu sähköenergian hinnasta, sähkön siirtomaksuista ja veroista. Aurinkosähkön osalta siirtomaksut ja verot jäävät pois. Mahdollisesta ylijäämäsähköstä, joka syötetään verkkoon, hyvitetään ostosähköä hieman pienempi markkinahinta. Paikallinen sähköverkkoyhtiö mittaa sähkön kulutusta ja sähköverkkoon syötetyn ylijäämäsähkön määrää”, Väreen kehitysjohtaja ja aurinkosähköasiantuntija Antti Martikainen kertoo.

Automaattilypsytila saa voimalasta parhaimman hyödyn, koska vuorokauden aikana sähköä kuluu tasaisesti.

AURINKOVOIMALAITOS on pitkäikäinen investointi, joten järjestelmää hankkiessa on järkevää valita luotettava toimija. ”Järjestelmän suunnittelu ja asennus tulee tehdä ammattitaidolla huomioiden sähkö- ja paloturvallisuus. Voimala on voitava kytkeä tarvittaessa jännitteettömäksi”, Martikainen opastaa.

Voimalaitoksen suunnittelussa on huomioitava asennukseen valitun katon kantavuus ja kunto. Kattoremontteja ei saisi olla tulossa lähiaikoina. Myös paneelien tehokasta toimintaa haittaavat varjostumat, esimerkiksi puusto, tulisi minimoida. Yleensä lappeen suuntaisiin asennuksiin ei tarvita erillisiä lupia, mutta mahdolliset lupamenettelyt on hyvä varmistaa paikalliselta rakennusviranomaiselta.

Järjestelmän kiinnikkeiden ja paneelien on oltava Suomen olosuhteisiin sopivia, jotta ne kestävät sääolot ja esimerkiksi lumikuorman.

Paneelit pyritään suuntamaan etelään, mutta myös lounas ja kaakko ovat sopivia ilmansuuntia. Suomessa etelään suunnatut paneelit

tuottavat sähköä noin 850–900 kWh per kilowattipiikki. ”Paikallisesta sähkönsiirtoyhtiöstä tulee varmistaa, minkä kokoinen voimala verkkoon voidaan kytkeä”, Martikainen muistuttaa.

Väreen tarjoamiin valmiisiin toimituspaketteihin on valikoitu erityisesti maitotiloille sopivat komponentit. ”Tällä hetkellä tarjoamme 410 wattipiikin yksikiteistä paneelia, jossa on 12 vuoden tuotetakuu ja 25 vuoden tehontuotannon takuu.

Paneeli tuottaa siis vielä 25 vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia nimellistehostaan. Vaihtosuuntaajaan eli invertteriin on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, joiden takuuaika on 10 vuotta. Invertteri muuttaa tasavirran vaihtovirraksi. Perustoimitukseen kuuluu myös tuotannonseuranta-, valvomo- ja huoltopalvelut, jolloin tilalla voidaan seurata reaaliaikaisesti sähköntuotantoa Väppi-sovelluksella tai nettiselaimella. Myös invertterin näytöltä voi seurata omaa sähköntuotantoa.” ”Teemme toteutuksen suunnittelun, mallinnukset ja investointilaskelmat sekä autamme tarvittaessa lupa- ja investointilaskelmien teossa. Vastaamme toimitussopimuksen teosta, laitetoimituksesta ja varmennustarkastuksista. Ostamme myös

28 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 28

23.11.2022 9.30

ylijäämäsähköä”, Martikainen tiivistää Väreen palvelupakettia.

Väre antaa 5 vuoden takuun järjestelmän asennukselle, ja asennuksen yhteydessä yrittäjä saa peruskoulutuksen voimalan käyttöön.

AURINKOSÄHKÖINVESTOINNIN kannattavuuden näkökulmasta ostosähkön hinta on ratkaiseva tekijä.

Viime aikoina sähkön hinta on vaihdellut suuresti. ”Sähköenergian hinta oli pitkään kohtuullisella tasolla, ja esimerkiksi vuonna 2020 sähkösopimusten normaali hinta oli 4 senttiä kilowattitunnilta. Tällä hetkellä sähköenergian hinta on noin 30–40 snt/ kWh”, Martikainen kertaa.

Hänen arvionsa mukaan useille maitotiloille sopiva aurinkosähköjärjestelmän koko on noin 25 kWp. Tällainen voimalaitos maksaa investointituki huomioiden noin 16 tuhatta euroa ja tuottaa vuodessa sähköä noin 20 000 kWh. ”Jos sähkön kokonaishinta olisi 10 senttiä, tämän kokoisen voimalan kokonaishyödyksi tulisi noin 2 000 euroa, ja takaisinmaksuaika olisi 8 vuotta”, Martikainen laskee. ”Nykyisellä sähkönhinnalla siirto ja sähkövero huomioiden (40 snt/ kWh) vuosihyöty olisi noin 8 000 euroa ja takaisinmaksuaika 2 vuotta.”

Kuitenkin tulee muistaa, että sähkön hinta on mitä todennäköisimmin tulossa lähivuosina alaspäin.

Tällä hetkellä Martikainen käyttäisi laskelmissa noin 20 sentin sähkön kokonaishintaa kilowattitunnilta. ”Kun sähkön hinta on noin 15–20 senttiä, on tyypillisen kokoisen voimalaitoksen vuosihyöty keskimäärin 3 000–4 000 euroa ja takaisinmaksuaika 4–5 vuotta”, Martikainen toteaa.

Yksi keskeinen syy, miksi sähkön hinta näyttäisi tulevina vuosina laskevan, on sähkön tuotantokapasiteetin jatkuva lisääntyminen. Aurinkosähkö tuo mukavasti kustannushyötyä maitotilan energiakustannuksiin.

Lue lisää ja tutustu Valion maitotilojen aurinkosähköjärjestelmien yhteishankintamahdollisuuteen Valman Aurinkosähkö-osiossa.

Maidon jäähdytys on yksi maitotilan suuria sähkönkuluttajia, Valio alkutuotannon Lypsy -palveluiden kehityspäällikkö Kaj Nyman toteaa. Luoman maitotilalla maidon esijäähdytys tuo säästöä sähkökuluihin.

Aurinkovoimalan tyypillinen koko maitotilalla

A

urinkosähköjärjestelmän koko määräytyy tilan sähkönkulutuksen mukaan. Tyypillinen maitotilan aurinkosähköjärjestelmään valittava aurinkopaneeli on teholtaan noin 400 wattipiikkiä ja mitoiltaan noin 1 × 1,7 metriä. Voimalaitosten koot lähtevät yleensä 20 kilowattipiikistä ylöspäin.

Toinen yleinen kokoluokka on 30 kWp, mikä tarkoittaa paneeleiden lukumääränä 80 paneelia. Tuolloin asennusalueen tulisi olla kooltaan noin 6 × 28 metriä. Maatiloille voidaan tehdä myös esimerkiksi 40 kilowattipiikin voimalaitoksia, jolloin paneeleita on 100 ja asennusalueen kokovaatimus on 6 × 40 metriä.

Maitotiloille tehdään jonkin verran myös maa-asennuksia.

Katot kannattaa kuitenkin hyödyntää ensin, koska niissä on paneeleille valmis tukirakenne.

MAITO JA ME * 29

Mamevalmis.indd 29

23.11.2022 9.30

N EN TILA TÄMIN IT KEH

Hyvä valaistus ohjaa eläinliikennettä, mahdollistaa eläinten havainnoinnin ja hyvän työturvallisuuden.

Vältä valaistuksen sudenkuopat VANHOJEN VALAISIMIEN PÄIVITTÄMINEN ENERGIATEHOKKAIKSI ON YKSI KANNATTAVIMPIA ENERGIAREMONTTEJA. LED-TEKNIIKKA ON PARHAIMMILLAAN SILLE TARKOITETUSSA VALAISIMESSA.

K

äsillä on vuoden pimein vuosineljännes.

Aika on synkkää myös energiakustannuksissa. Navetan valaistus voi haukata navetan sähkönkulutuksesta jopa viidenneksen. Vaihtelu on kuitenkin suurta, riippuen muun muassa ruokintaratkaisuista sekä luonnollisesti valaisimista ja valaistuksen toteutuksesta.

Anri Timonen muistutti Maito ja me -lehden artikkelissaan (2/2022) valaistuksen vaikutuksesta tuotokseen: jo muutaman tunnin pidennys valaistusajassa lisää päivätuotosta.

Tuotantojaksolla ja kasvavilla eläimillä tavoitellaan pitkää, 16 tunnin valoisaa päivää, ja umpilehmillä 8-tuntista, jolloin hämäräjakso olisivastaavasti pidempi. Valo vaikuttaa

T E K S T I M A A R I T K A R I K U VA T L E D I S T Y S

fysiologisella tasolla, mutta automaattilypsyssä se ohjaa myös lehmäliikennettä. Riittävää valoa tarvitaan myös havainnoinnin ja työturvallisuuden takia.

KUN LÄHTÖKOHTANA on tarkoituksenmukainen valaistus, energiankulutus muodostuu valaistusajasta ja valaisimista. Osastointi ja ajastaminen on mahdollista perinteisilläkin valaisimilla. Valaisimien ja heijastavien pintojen puhtaus lisäävät valotehoa. LED-valotekniikka helpottaa valaistuksen ohjelmointia ja mahdollistaa valon laadun räätälöintiä. Lisäksi se säästää energiaa.

Tärkeimmät asiat valaistusremontissa tehdään jo ennen hankintapäätöstä. Väärissä asioissa säästäminen voi tulla kalliiksi.

30 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 30

23.11.2022 9.30

”Ihanteellisinta olisi, jos valaistushankinta suunnitellaan yhdessä tekniikan toimittajan ja kohteen tuntevan sähköasentajan kanssa.”

Automaattinen ohjauskeskus on helppokäyttöinen ja opastava, kertoo tekninen johtaja Jussi Niinikoski Ledistykseltä.

MUISTA NÄMÄ!

LED-polttimoita ei suositella vanhoihin valaisimiin LED vaatii hyvän suojauksen pölyltä, kosteudelta, lialta ja navetan kaasuilta. Käytännössä riittävää suojausta ei saavuteta vanhoissa valaisimissa, missä jo kotelon avaaminen heikentää mahdollisuutta sulkea se uudelleen riittävän tiiviisti eikä valaisimelle annettu CE-merkitä enää päde. Hetkellinen säästö kostautuu todennäköisesti jo käyttöiässä, eikä valaisimelle voida antaa tehdaskoteloidun valaisimen takuuta. Vahingon sattuessa myös vahingon korvattavuus voi olla kyseenalainen.

LED säästää energiaa ja vaivaa LED-valaistuksen tunnetuin ominaisuus on sen energiatehokkuus.

Nykyaikaiset LED-valaisimet kuluttavat alle puolet perinteisten loisteputkien energiatarpeesta. Hankintavaiheessa kannattaa panostaa myös ohjaukseen. DALI (Digital Adressable Lighting Interface) on standardisoitu digitaalinen valonohjausprotokolla.

DALI-kaapelointi maksaa hieman enemmän, mutta summa säästyy pian valaistuksen tehokkaana koh-

dentamisena ja muina käytännön hyötyinä kuten tasaisena himmennyksenä, nopeana syttymisenä esimerkiksi liiketunnistimen perusteella, valon värin tarpeen mukaisena valintamahdollisuutena ja paloturvallisuutena.

LED-valaisimet ovat pitkäikäisiä, mikä vaikuttaa myös työturvallisuuteen, kun valaisimet eivät voi olla aivan kurotusetäisyydessä. Ihanteellisinta olisi, jos valaistushankinta suunnitellaan yhdessä tekniikan toimittajan ja kohteen tuntevan sähköasentajan kanssa.

Selvitä, vertaa ja kysele Valaistusremontin kannattavuus on nyt ilmeisempää kuin koskaan.

Kysyntä tuntuu myös valmistajilla.

Kuumentunut markkina saa myös liikkeelle monenlaista yrittäjää, mikä ilmiönä on havaittu aurinkopaneelikaupassa jo useamman vuoden aikana. Laatuun kannattaa panostaa ja onneksi markkinoilla on myös suomalaisia valmistajia.

Selvitä ennen tilausta toimijoiden yritystiedot, kysy referenssejä maatalouskohteista ja vaadi tilauk-

sellesi kunnon takuuaika. Tuotetakuukaan ei paljon paina, jos tuotetta markkinoinutta yritystä ei ole muutaman vuoden päästä enää olemassa.

Mukava yllätys ei ole sekään, jos esimerkiksi ohjausjärjestelmä vaatiikin kalliin päivityksen muutaman vuoden välein.

Kovasta kysynnästä huolimatta esimerkiksi kempeleläisestä Ledistyksestä kerrotaan, että yritys pystyy toimittamaan valaistusratkaisuja 1-4 viikon toimitusajalla toimitusmäärästä riippuen.

Vaikka Led-valaistuksen uusiminen on pääsääntöisesti aina kannattava investointi, hankinnassa kannattaa huomioida myös elinkaarikustannus eli investoinnin kustannukset pitkällä aikavälillä. Laadukkaassa toteutuksessa voidaan puhua jopa 20–30 vuoden huoltovapaasta investoinnista.

Maarit Kari työskentelee ProAgria Keskusten Liitossa energiatehokkuuden sekä energiavarojen ja -ratkaisuiden kehityspäällikkönä.

MAITO JA ME * 31

Mamevalmis.indd 31

23.11.2022 9.30

N EN TILA TÄMIN T I KEH

Turo Jaakola-Siimes kannustaa puhdistamaan kylmäaineen lauhduttimen säleikön vähintään kaksi kertaa vuodessa. Likainen säleikkö lisää sähkönkulutusta.

32 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 32

23.11.2022 9.30

Säästä huolloilla rahaa AJALLAAN HUOLLETUT JA TOIMIVAT MAIDONKÄSITTELYLAITTEET VÄHENTÄVÄT SÄHKÖN KULUTUSTA – JA YRITTÄJÄN HUOLIA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

O

suuskunta LänsiMaidon kylmäkonehuoltajat Turo Jaakola-Siimes ja Santeri Hankimaa ovat marraskuisena aamuna tavanomaisella huoltoreissullaan Salon Rekijoella. ”Käymme tarkastamassa ja huoltamassa osuuskunnan omistamat tilasäiliöt keskimäärin kerran vuodessa. Tietysti käymme paikan päällä myös silloin, jos yrittäjä ilmoittaa tilasäiliön ongelmista”, JaakolaSiimes kertoo.

Tänään rutiinitarkastuksessa oleva Jussi ja Kalle Lehtisen kahden robotin navetan tilasäiliö on kaikin puolin kunnossa. Säiliö sijaitsee avarassa maitohuoneessa erillään eläinhallista, jolloin säiliön laitteisiin ei kerry kovin helposti likaa. ”Säiliö on toiminut hyvin seitsemän vuotta. Kylmäainettakaan ei ole tarvinnut lisätä. Ainoastaan ukkonen rikkoi kerran piirilevykortin ja sulake on välillä palanut”, Kalle Lehtinen kuvailee.

Tilasäiliön yhteyteen on asennettu levymallinen maidon esijäähdytin.

Esijäähdytin pienentää sähkönkulutusta, sillä se laskee maidon lämpötilan lypsylämpimästä noin puoleen.

Kahden robotin tilan arvioidaan säästävän vuodessa noin 10 000 kilowattituntia esijäähdyttimen ansiosta.

Lehtisten navetassa esijäähdyttimestä talteen otettava lämpö johdetaan lehmien juomaveteen.

Kalle Lehtinen kertoo, että tilan sähkönkulutus on 140 000 kilowattituntia vuodessa. Moderni pihatto on energiatehokas, ja siksi uusia

sähkönsäästökonsteja on vaikea löytää. Tankin kylmäaineesta voisi vielä ottaa lämmön talteen, mutta sille ei Lehtisen mukaan olisi käyttöä, koska kaikki tarvittava lämmitysenergia saadaan hakelämpölaitoksesta. ”Ulkovalot pidämme kuitenkin nyt syksyllä pois päältä. 32 kilowatin aurinkovoimala asennetaan ensi vuonna. Paneelien saatavuusongelmat viivästyttivät asennusta”, Lehtinen kertoo.

”Huolloista tinkiminen aiheuttaa helposti moninkertaisen laskun laitteiden uusimisen, eläinten terveyden, maidon laadun heikkenemisen ja sähkön kulutuksen lisääntymisen kautta.”

HUOLTOMIEHET TARKASTAVAT ensimmäiseksi kylmäaineen lauhduttimen puhtauden. ”Lauhduttimen säleikköön kertyy helposti pölyä, mikä heikentää jäähdytystulosta ja lisää sähkön kulutusta. Säleikkö kannattaa silloin tällöin pestä vedellä”, Jaakola-Siimes kannustaa. ”Jäähdytinjärjestelmää on hyvä seurata vuotojen varalta. Vuoto näkyy kosteina, vihertävinä öljyläikkinä kompressorin alla. Jos kylmäainetta pääsee valumaan pois, lisää se kompressorin käyntiaikaa.”

Seuraava tarkastuksen kohde on tankin pesulaitteisto. Asentajat pystyvät testaamaan laitteiston toimivuuden, vaikka säiliössä olisi maitoa. ”On tärkeää, että yrittäjä tarkkailee itsekin pesujen onnistumista.

Pesuaineen kulutusta voi seurata vetämällä viivan kanisteriin ja seuraamalla, että pesuaineen pinta laskee. Kannattaa myös katsoa ja kuunnella, että pesulaitteen pesupää pyörii. Yksi tarkkailtava kohde on myös sekoitusmelat. Niiden pitää pyöriä, jotta maito jäähtyy tehokkaasti”, Hankimaa sanoo.

Tankin sähkönkulutuksen kannalta on etu, jos vesi saadaan pesulaitteeseen valmiiksi 80-asteisena, jolloin pesulaitteiston ei enää tarvitse kuumentaa vettä.

Tarkastuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lauhdutin toimii ja että kylmäaineen höyrystimessä on oikea paine.

Huoltomiehet muistuttavat maitohuoneen tehokkaasta tuulettamisesta. Lämpö pitää saada huoneesta MAITO JA ME * 33

Mamevalmis.indd 33

23.11.2022 9.30

Kalle Lehtinen (vas.) on tyytyväinen Osuuskunta Länsi-Maidon huoltopalveluun. Turo JaakolaSiimes (oik.) ja Santeri Hankimaa kävivät tekemässä tilatankin vuositarkastuksen marraskuun alussa. Kaikki oli kunnossa.

pois, jottei kompressori kävisi turhaan. Lehtisten tilalla maitohuonetta viilennetään koneellisella ilmanpoistolla. ”Syksyn ja talven tullen on syytä seurata, ettei maitohuoneen lämpötila laske alle 15 asteen. Matalampi lämpötila saattaa hidastaa maidon jäähtymistä. Talvea varten kannattaa laittaa tuuletusluukkuihin eristeet”, Jaakola-Siimes neuvoo.

Robottitiloilla säiliöiden vakavien toimintahäiriöiden ilmoitukset tulevat robotin kautta yrittäjän tietoon.

Ilmoitukset pienemmistä häiriöistä jäävät näkyviin vain tankin ohjaustauluun. Hankimaa muistuttaa, että kaikista vuokrasäiliön vakavammista häiriöistä pitää ilmoittaa osuuskunnan päivystysnumeroon, jotta vika päästään korjaamaan nopeasti eikä maitoa mene hukkaan.

TANKIN LISÄKSI myös lypsykoneen säännöllinen huolto on maidon hyvän laadun edellytys. Huollettu laitteisto toimii luotettavammin ja energiatehokkaammin.

DeLavalin tukihuoltoteknikkona Länsi-Suomen alueella toimiva Juri Helasmo on hieman huolissaan huoltovälien pidentymisestä.

”Huoltovälejä on venytetty joskus jopa kaksinkertaisiksi suositeltuun nähden. Vaarana ovat silloin laitteiston toimintahäiriöt ja maidon laadun heikkeneminen. Huolloista tinkiminen on vain loppulaskun siirtämistä, ja lasku saattaa lopulta olla suurempi kuin säännöllisillä huolloilla olisi ollut”, Helasmo sanoo. ”Robotin tai muun lypsylaitteen toimintaa kannattaa tarkkailla jatkuvasti ja kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, kestääkö jokin vaihe normaalia pidempään. Vaikka lypsylaitteen toiminnassa ei olisi silminnähtäviä vikoja, saattaa laitteessa silti olla esimerkiksi ilmavuotoja, jolloin lypsytulos ja -tehokkuus kärsivät. Kannattaa pitää korvat auki ylimääräisten sihinöiden ja suhinoiden varalta.”

Pesutapahtumakin voi olla tehoton, jos säädöt eivät ole kohdallaan.

Pesuveden lämpötilaa voidaan jossakin tapauksessa jopa laskea, kun laitteisto on kunnossa ja käytettävä pesuaine riittävän laadukas. Jo muutaman asteen pudotus voi vuositasolla tuoda huomattavan säästön.

Helasmo vinkkaa, että kaikki havaitut toimintahäiriöt kannattaa kirjata muistivihkoon, jotta ne

muistetaan varmasti tutkia huollon yhteydessä.

Jaakola-Siimes komppaa kollegansa näkemyksiä. ”On äärimmäisen tärkeää, että mistään lypsylaitteiston huolloista ei tingitä. Huolloista tinkiminen aiheuttaa helposti moninkertaisen laskun laitteiden uusimisen, eläinten terveyden, maidon laadun heikkenemisen ja sähkön kulutuksen lisääntymisen kautta.”

HUOLTOMIEHILLÄ ON vielä yksi yhteinen toive maitotilayrittäjille. ”Olisi hyvä, että maitohuone ja lypsylaitteen ympärystä olisi siisti silloin, kun huolto on sovittu. Työaikaa kuluu hukkaan, jos ensin pitää raivata tilaa laitteiden ympärille.

Työpisteessä olisi hyvä olla myös kunnollinen valaistus, asianmukainen vesipiste ja helposti saavutettavat pistorasiat”, Helasmo sanoo. ”Saranoilla seinään kiinnitetty työtaso helpottaisi niin yrittäjän kuin huoltomiehen työtä. Kannattaa myös harkita, voisiko lypsyrobotilla olla pieni painepesuri. Se helpottaisi puhtaanapitoa ja varmistaisi maidon laatua”, DeLavalin huoltomiehet ehdottavat.

34 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 34

23.11.2022 9.30

Santeri Hankimaa tarkastaa, että tankin pesulaite toimii kuten pitää.

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa!

Seuraa tilatankin toimintaa 1.

Tarkkaile maidon lämpötilaa päivittäin ja kirjaa se ylös.

2.

Puhdista lauhduttimen säleikkö vedellä silloin tällöin.

3.

Seuraa kylmäkoneen mahdollisia vuotoja.

4.

Tarkkaile pesuaineen kulutusta.

5.

Johda pesulaitteelle mahdollisimman kuuma vesi.

6.

Katso ja kuuntele, pyörivätkö pesupää ja sekoitusmelat.

7.

Kuuntele, kuinka usein kompressori käy.

8.

Viilennä maitohuonetta tehokkaasti, mutta pidä talvella pakkanen loitolla.

9.

Asenna tankille oma sähkömittari, jos se on mahdollista.

10. Ilmoita häiriöistä heti huoltopalveluun.

Startti Myslissä on kaikki.

Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta.

Saatavana kaikista meijereistä.

MAITO JA ME Lisätietoja: www.valio.fi/startti

Mamevalmis.indd 35

* 35

23.11.2022 9.30

123RF

VA L

IO

Valion vienti kansainvälisillä markkinoilla VALIO VIE TUOTTEITA SUOMESTA NOIN 60 MAAHAN. KURKISTETAAN KOLMELLE TÄRKEÄLLE MARKKINALLEMME RUOTSIIN, YHDYSVALTOIHIN JA KAAKKOIS-AASIAAN JA TUTUSTUTAAN NIIDEN ERITYISPIIRTEISIIN.

A

amupalaksi puuroa, marjoja ja loraus maitoa? Vai höyryävän kuuma mausteinen keitto? Esimerkki konkretisoi, miten erilaisia ihmisten tarpeet ja ruokatottumukset ovat eri puolilla maailmaa, ja siksi myös Valio on läsnä eri markkinoilla erityyppisillä tuotteilla ja strategialla.

Lähimarkkinoillemme Eurooppaan meillä on mahdollisuus viedä kuluttajatuotteita kuten Valio PROfeel® proteiinituotteita. Yhdysvalloissa juustojamme on syöty jo

TEKSTI ANNA JALAS-KARJALAINEN

50 vuoden ajan, ja niiden asema siellä on edelleen vahva, mutta myös kasvipohjaisissa tuotteissa näemme kasvavaa potentiaalia. Aasian markkinoilla satsaamme teollisuusasiakkaiden lisäarvojauheisiin. Tämä on fiksua jo pitkän kuljetusmatkankin takia. Viennissä jauheiden hyviä puolia ovat pitkä säilyvyys sekä tehokas valmistus ja kuljetus.

Kansainvälisenä elintarvikealan toimijana liiketoimintaamme vaikuttavat niin globaalin toimintaympäristön kuin maitomarkkinan tilanne.

Monen vientimaan kokonaisuus aut-

Viennin osuus Valion liikevaihdosta

taa hajauttamaan riskejä eri markkinoille. Kaikkea tekemistämme ohjaa ajatus siitä, että liiketoimintaamme, siis myös vientiä täytyy tehdä kannattavasti. Jokaiselta markkinalta saatava tuotto maksetaan omistajille maidon hinnassa.

Tätä artikkelia varten kysyimme kolmen markkinan kuulumisia asiantuntijoiltamme. Seuraavaksi selviää, miten juustoilla ja kasvipohjaisilla tuotteillamme menee Yhdysvalloissa, millaiset tuotteet kiinnostavat Ruotsissa, ja miten käy lisäarvojauheiden kauppa Aasian markkinoilla.

Valio-konsernin liikevaihto tuoteryhmittäin 2021

39,0 % 14,2 % 25,6 % 11,6 % 9,6 %

12 3RF

Tuoremeijerituotteet Ravintorasvat Juustot Jauheet Muut

36 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 36

23.11.2022 9.30

Robert Auselius Toimitusjohtaja Valio Sverige

K

un Valio Sverige perustettiin vuonna 1994, toimme ensimmäisenä markkinoille täysin rasvattomat jogurtit. Vuonna 2002 olimme jälleen ensimmäisiä, nyt laktoosittomalla maidolla. Valio on rakentanut laktoosittomien tuotteiden valikoimaa Ruotsissa, ja vähitellen olemme päässeet laajentamaan tuoteportfoliotamme.

ASIAKKAAMME kuten ICA-kauppaketju tai merkittävä Food Service ja ravintolatukku Martin & Servera arvostavat ketterää tapaamme toimia. Meidän täytyykin olla erityisen joustavia, sillä Ruotsissa Valio on haastajan asemassa: Arla on markkinajohtaja meijerituotteissa ja Oatly kasvipohjaisissa tuotteissa. Kuluttajat tuntevat meidät edelleen hyvin laktoosittomista tuotteistamme, ja nyt onnistumisia on saatu muissakin tuotekategorioissa.

ODDLYGOOD® TUOTTEET on otettu Ruotsissa todella hyvin vastaan!

Oddlygood Barista® -kaurajuoma on napannut jo 10 prosentin mark-

kinaosuuden ja kasvu jatkuu, se on todellinen onnistuminen. Ruotsalaisille maistuvat myös Valio PROfeel® vanukkaat ja mousset, jotka saapuivat ruokakauppoihin viime keväänä. Saksalainen brändi Ehrmann on menestynyt Ruotsissa hyvin, mutta olemme jo nyt ottaneet heidän paikkansa toiseksi suurimpana brändinä proteiinituotteiden kategoriassa.

Olemme hyvin ylpeitä siitä, että meistä on kasvanut Ruotsin toiseksi suurin meijeri – jos juustoja ei lasketa mukaan. Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme uusilla tuotteilla uusissa kategorioissa sekä laajentamalla tuoteportfoliotamme.

”Vastuullisuus on yhä tärkeämpää niin kuluttajille kuin kaupan asiakkaillemmekin.”

RUOTSIN JA SUOMEN markkinoilla on eroavaisuutensa. Olen asunut Suomessa, kun työskentelin Nestlén palveluksessa ja nähnyt omin silmin suomalaiset maito-, jogurtti- ja mehuhyllyt täynnä Valion tuotteita.

Siitä ei päästä mihinkään, että Valio on Suomessa jättiläinen verrattuna Ruotsin markkinaan. Mutta on ymmärrettävä, että markkinat toimivat hyvin eri tavoin. Esimerkiksi erot

hinnoittelussa vaikuttavat siihen, missä kategorioissa Valion kannattaa olla läsnä Ruotsissa. Toimintamme täytyy aina olla kannattavaa.

VASTUULLISUUS on yhä tärkeämpää niin kuluttajille kuin kaupan asiakkaillemmekin. Olen hyvin vaikuttunut siitä työstä, mitä omistajayrittäjämme tekevät esimerkiksi uudistavan viljelyn, maidon hiilijalanjäljen laskennan sekä eläinten hyvinvoinnin eteen.

Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, esimerkiksi laidunnuksessa.

Ruotsissa laiduntaminen on pakollista myös pihattonavetoissa: kaikkien lehmien on päästävä laitumelle vähintään kolmeksi kuukaudeksi kesällä. Laidunnuksen lisääminen olisi siis perusteltua myös viennin kannalta. Tällä hetkellä voimme tarjota Ruotsissa julkisten palveluiden kilpailutuksiin vain luomumaitoa, joka taas ei välttämättä ole hinnaltaan kilpailukykyistä.

Myös kuljetustemme vastuullisuutta on kehitettävä. Valion on tähdättävä fossiilivapaisiin kuljetuksiin ja logistiikkaan – ja mitä nopeammin, sen parempi.

VALI O

CHRISTO PHER AXEN HO RN

Ruotsissa haastajan asemassa

Ruotsissa myytävät jogurtit valmistetaan Valion Riihimäen tehtaalla.

MAITO JA ME * 37

Mamevalmis.indd 37

23.11.2022 9.30

VALIO US A

Premium-juustot kivijalkana USA:ssa

Mike Zomkowski Myyntijohtaja, Valio USA

V

aikka ruoan hinta on kallistunut Yhdysvalloissa, kaipaavat kuluttajat lautaselleen myös laadukkaita premiumtuotteita kuten Finlandia cheese -brändimme juustoja ja voita. Tuontijuustot ovat todella suosittuja, ja Finlandia Keisarinna ja Finlandia Swiss emmental ovatkin menestyneet täällä hyvin.

Juustojamme on myyty maan koillisosassa jo yli 50 vuoden ajan.

Tuomme juustoja Suomesta ja Virosta, ja paikallinen kumppanimme viipaloi ja pakkaa ne täällä paikallisesti. Näin voimme räätälöidä tuotteet ja pakkaukset paikalliseen makuun sopiviksi. Täydennämme tuotevalikoimaamme myös hankkimalla joitakin Yhdysvalloissa tuotettuja juustoja. Kun ydintuotteidemme juustojen ja voin kannattavuus on hyvällä tasolla, se on hyvä pohja kasvulle, jota rakennamme esimerkiksi kasvipohjaisilla tuotteilla.

MYYNTIJOHTAJANA vastuullani on suurin asiakkaamme Costco sekä

liiketoimintamme Kanadassa.

Johdan myös länsirannikon tiimiä, joka hoitaa suuria ruokakaupan asiakkuuksia kuten Albertsons/ Safeway, Wal-Mart ja Sprouts.

Tavoitteenamme on kannattava liiketoiminta kaikille osapuolille: tarjoamme tuotevalikoimaa ja kampanjoita, jotka sopivat asiakkaidemme profiiliin ja kiinnostavat heidän asiakaskuntaansa.

Myyntityö on täällä hieman erilaista kuin Euroopassa. Käytämme brokereita eli henkilöitä, jotka myyvät tuotteet puolestamme asiakkaille.

He ovat silmämme ja korvamme kentällä. Mitä enemmän he myyvät, sen paremmin he myös tienaavat.

”Maku on täällä kaikki kaikessa, myös kasvipohjaisissa tuotteissa.”

Brokereilla on kontaktit lähes jokaiseen asiakkaaseen markkinalla. Heidän ansiostaan meidän on mahdollista sopia myymälänäkyvyydestä sekä kampanjoiden yksityiskohdista.

KIINNOSTUS kasvipohjaisiin ruokiin ja juomiin on kasvussa USA:ssa. Niiden kokonaismarkkina-arvon arvioitiin vuonna 2021 olevan 7,4 miljardia dollaria ja kasvaneen noin 6 prosenttia. Tämä on kuitenkin vain prosentti

pakatun ruoan ja juomien kokonaismarkkinasta. Kasvupotentiaalia on!

Tänä vuonna olemme tuoneet markkinoille Oddlygood® gurtit ja kasvipohjaiset viipaleet sekä rakentaneet jakelua Oddlygood All-in kaurajuomalle. Gurtit valmistetaan paikallisesti Kaliforniassa tuoretuotteiden lyhyen säilyvyyden takia.

Paikallinen valmistus mahdollistaa myös kustannustehokkaan, vastuullisen ja joustavan toimitusketjun sekä reseptien säätämisen paikalliseen makuun sopivaksi.

Maku on täällä kaikki kaikessa, myös kasvipohjaisissa tuotteissa.

Hiljattain esittelimme Oddlygood® Barista -kaurajuomaa ja cheddarinmakuisia viipaleita Expo East -messuilla Philadelphiassa. Tuotteidemme makua ja laatua ihasteltiin – jopa niin, että jotkut vierailijat eivät meinanneet uskoa järisyttävän herkullisia lämpimiä leipiämme kasvipohjaisiksi!

Oddlygood® gurtteja löytyy nyt valikoiduista ruokakaupoista sekä Food Service -puolen asiakkailtamme kuten työpaikkaruokaloista ja Piilaakson teknologiayrityksistä.

Nämä ovat hyviä paikkoja kohdata nuoria, urbaaneja kuluttajia, jotka ovat hyvin kiinnostuneita kasvipohjaisista vaihtoehdoista. Milleniaalit ja sukupolvi Z:n edustajat eli vuosina 1981–2012 syntyneet eivät ole mikään pieni joukko. Heidän osuutensa väestöstä on jo 47 prosenttia, ja heidän ostovoimansa kasvaa koko ajan. Vaikka hetkellisesti kuluttajien hintaherkkyys voikin muuttaa heidän ostokäyttäytymistään, tulee pidemmällä aikavälillä kasvipohjainen markkina merkittävästi kasvamaan parempien tuotteiden ja valikoiman myötä. Ja tästä olemme valmiit nappaamaan osamme.

38 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 38

23.11.2022 9.30

VALIO

Lisäarvojauheet kiinnostavat Kaakkois-Aasiassa

Dennis Van Der Veer Asiakaskehitys- ja myyntipäällikkö, lisäarvojauheet

V

alio on valmistanut maitoja herajauheita teollisuuskäyttöön jo vuosikymmenten ajan. Teollisuusjauheiden osuus Valion liikevaihdosta on merkittävä, ja lisäarvojauheilla – eli jauheilla, jotka tarjoavat loppuasiakkaalle lisäarvoa jonkin erityisen edun tai ominaisuuden muodossa – on tässä tärkeä rooli. Kaakkois-Aasian markkinalla näemme lupaavia mahdollisuuksia jo lähitulevaisuudessa, vaikka työ siellä onkin vasta alussa.

Kaakkois-Aasian tärkeimpiä markkinoitamme ovat Kiina, EteläKorea, Singapore, Thaimaa, Vietnam, Malesia ja Japani – eli alueen vauraammat maat. Laaja maantieteellinen alue on kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Kulttuuriset erot näkyvät sekä arjessa että bisneksessä.

Perinteisissä aasialaisissa ruokavalioissa käytetään maitotuotteita varsin vähän, ja jopa 70–95 prosenttia ihmisistä on laktoosi-intolerantteja. Ruokatottumukset ovat kuitenkin hiljalleen muuttumassa läntisten

vaikutteiden myötä. Ihmiset syövät enemmän hampurilaisia ja pizzaa, ja kahviteollisuus kukoistaa perinteisissä teekulttuureissa. Myös syömisen tavat ovat muutoksessa. Singaporessa ja Japanissa useimmissa ravintoloissa tilaukset tehdään puhelimella.

Silläkin on vaikutusta, että väestö ikääntyy ja keskiluokka kasvaa. Kun on enemmän rahaa käytettävissä elämiseen, ollaan entistä kiinnostuneempia löytämään terveellisiä vaihtoehtoja syömiseen ja juomiseen.

Tähän tarpeeseen tarjoamme teollisuusasiakkaillemme ratkaisuja,

”Meidän on löydettävä asiakasta kiinnostava näkökulma ja heitä hyödyttävä lisäarvo.”

kuten runsaasti proteiinia ja kalsiumia sisältäviä tuotteita.

Ikääntyvien ravitsemuksellisiin tarpeisiin ja luuston terveyden ylläpitoon kehitettyä Valio Eila® Nutri F+ jauhetta käytetään esimerkiksi etelä-korealaisen Maeil Dairyn Golden milk -juomassa. Ratkaisuja on eri elämänvaiheisiin, vauvasta vaariin. Esimerkiksi Nestlén Nutren Junior -juoman raaka-aineena käytetään Valio Eila® Pro SMP -jauhetta.

Lisäarvojauheiden myynti eroaa valmiiden kuluttajatuotteiden myynnistä. Harva etukäteen edes tietää, mitä ne ovat. Kauppa syntyy yleensä kuuntelemalla asiakasta: meidän on ymmärrettävä heidän liiketoimintansa haasteet ja tarjottava ratkaisuja niihin – eli löydettävä asiakasta kiinnostava näkökulma ja heitä hyödyttävä lisäarvo, kuten vaikkapa mahdollisuus vähentää sokeria tai lisätä proteiinia lopputuotteessa.

MAAILMANTALOUDEN muutokset näkyvät myös lisäarvojauheiden kaupassa. Kun talouskasvu hidastuu, lykkääntyy usein uusien tuotteiden lanseeraus tai tuotekehitys. Siinä hetkessä asiakasta voikin kiinnostaa premium-tuotteiden kehittämisen sijaan mahdollisimman alhaiset tuotantokustannukset. Onneksi meillä on myös kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaalle. Kärsivällisyys ja avoin mieli ovat hyviä ominaisuuksia alalla, jossa kaupanteko voi kestää pitkään.

Tänä syksynä olemme esitelleet ratkaisujamme ikääntyvien ravitsemuksellisiin haasteisiin sekä pienten lasten ravitsemukseen esimerkiksi Bangkokin funktionaaliseen ruokaan ja lisäravinteisiin keskittyvillä Vitafoods Asia -messuilla. Messuosastollamme vierailijoita kiinnostivat meidän ratkaisumme ja esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen muutokset.

Kohdatessani potentiaalisia asiakkaita näytän usein kuvia Lapinlahden tehtaaltamme, jossa lisäarvojauheet valmistetaan. Monet hämmästyvät vihreiden metsien ja kirkasvetisen järven vierellä sijaitsevaa tehdastamme. Se näyttää niin puhtaalta ja rauhalliselta. Ruokaturvallisuus kiinnostaa yhä enemmän, ja tämä sopii meille erinomaisen hyvin.

MAITO JA ME * 39

Mamevalmis.indd 39

23.11.2022 9.30

Toimintaympäristömme

MEGATRENDEJÄ 1.

MAITOTUOTTEET säilyvät osana ihmisten ruokavaliota.

2.

KASVIPOHJAISTEN ruokavalioiden rooli kasvaa erityisesti länsimaissa.

3.

AASIASSA keskiluokan kulutustottumukset muuttuvat ja ostovoima lisääntyy.

4.

TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ on nähty nopeita, odottamattomia muutoksia, jotka vaativat ketteryyttä.

5.

VASTUULLISUUS on merkittävä tekijä myös viennissä.

Maidon kulutus laskee länsimaissa ja kasvaa kehittyvillä markkinoilla. Maailmanlaajuisesti maitotuotteiden kokonaiskulutus kasvaa nousevan väkiluvun myötä. Ruoantuotannon globaalin ja kestävän työnjaon kannalta on fiksua tuottaa maitotuotteita vientiin Suomessa, missä lehmät syövät soijan sijaan nurmea ja vettä on riittävästi.

Kasvipohjaiset ruoat koetaan luonnonmukaisen terveyden lähteenä, ja tuoreiden hedelmien, vihannesten ja kasvipohjaisten proteiinien myynti on kasvanut. Yhden tutkimuksen mukaan 20 % eurooppalaisista kertoo ostavansa enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin ennen pandemiaa.

Ruokakulttuurin muutos – esimerkkeinä vaikkapa juustokuorrutettu pizza ja lattekahvi – lisäävät maitotuotteiden menekkiä.

40 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 40

23.11.2022 9.30

HAL

LITU

S

Vastuullinen varautuu

E

lämme synkkiä aikoja.

Kalenterin mukaan niin pitääkin olla, mutta viime aikojen tapahtumat ja kehitys Euroopassa niin turvallisuuden kuin itse kunkin taloustilanteenkin suhteen synkistää mielen ainakin ajoittain. Ihminen ei vallanhimossaan ja ahneudessaan näköjään ole mitään historiasta oppinut. Puuttumatta nyt enempää tapahtuneeseen − siitähän saamme lukea ja kuulla koko ajan − keskityn siihen, mihin suomalainen yhteiskunta on varautunut ja mihin valiolaisten tulee varautua lähitulevaisuudessa.

Alkuun huono esimerkki varautumisesta. Fortum myi verkkoyhtiönsä ja halusi silloisen johdon mukaan käyttää myyntitulot varmistamaan vesivoiman hankintaa Ruotsista ja Norjasta. Uniper omisti nuo vesivoimalaitokset, eikä halunnut niitä myydä. Päätettiin siis ostaa koko Uniper. Pitkän väännön jälkeen kauppa myös onnistui. Riskien piti olla tiedossa, mutta Venäjän toimet pääsivät yllättämään. Nyt verkkoyhtiön myyntitulot käytetään saksalaisten kaasun maksamiseen.

Valtiovalta on toiminut ryhdikkäästi Suomen turvallisuuden takaamiseksi, ja kansalaisten tuki Nato-jäsenyyden hakuprosessin aikana on ollut vankkumaton.

Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu ennaltaehkäisyyn ja laajaan viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Muuttunut tilanne on varmasti vaatinut tarkennuksia varautumiseen isossa kuvassa.

Koko Valio-ryhmällä on suuri merkitys Suomen kriisivalmiudessa ja huoltovarmuudessa. Kriisitilanteita peilataan eri skenaariomalleilla, mutta markkinaehtoisuus pyritään säilyttämään kaikissa tilanteissa. Terve ja omistajilleen kannattava liiketoiminta on kaiken varautumisen pohjana. Elintarviketeollisuus kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen ohjeistuksessa käyttäjäryhmään, jonka sähkönsaantia tulisi turvata. Kyberhyökkäysten vaara on jokapäiväistä, ja tietoturvan merkitys on suuri koko ketjussa.

Maidonhankintaosuuskunnat turvaavat maidonkeräilyn ja muut niille kuuluvat tilojen tuotannolliset tarpeet eri tilanteissa. Maitotilalla varautuminen alkaa ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta: ruokaa, vettä, lääkkeitä, lämpöä ja varavirtaa. Kotivara tulee olla, myös jonkin verran käteistä rahaa.

Maidontuotannossa kriittiset tuotantopanokset ovat riittävän rehumäärän ohella sähkö, polttoaineet ja vesi. Valmassa olleen kyselyn perusteella yli 90 prosenttia valiolaisesta maidosta tuotetaan tiloilla, joilla on varavoimaa käytössään. Luku on hyvä.

Isoimmilla tiloilla varavoima käynnistyy automaattisesti sähköntulon katketessa.

Pienemmän, varsinkin vanhemman traktorikäyttöisen varavoiman toimivuus ja laatu on syytä varmistaa. Maitotiloilla käytetään pakkaskeleillä uskomattoman paljon sähkölämmitystä niin veden kuin lannankin siirtämiseen. Tämä on syytä muistaa, pieni vika voi aiheuttaa ison harmin. Useilla tiloilla ainakin osa käyttövedestä tulee kunnallisesta tai osuuskunnan verkosta. Vesihuollosta vastaavilta on hyvä kysyä, onko laitoksen sähkönsaanti turvattu joka tilanteessa.

Tätä kirjoitettaessa Olkiluodon ydinvoimalan pumppuongelmat ja niiden pitkäkestoisuus odottavat tarkennuksia. Sähköä on jo alettu säästää sen korkean hinnan vuoksi, ja tulevana talvena sähkökatkojen mahdollisuus on otettava vakavasti.

SAULI LÄHTEENMÄKI Va l i o n h a l l i t u k s e n jäsen

”Koko Valioryhmällä on suuri merkitys Suomen kriisivalmiudessa ja huoltovarmuudessa.”

Ajat ovat haastavat kaikille. Valio on kuitenkin pystynyt siirtämään vuoden mittaan tehdyt tilityshinnan korotukset markkinahintoihin niin kotimaassa kuin teollisuusviennissäkin. Vientikaupan hyvä hintataso on toistaiseksi turvattu. Kotimaassa kuluttajien ostokäyttäytyminen on syksyn mittaan muuttunut suosimaan halvempia tuotteita. Kuitenkin Valion tuotteiden laatu ja imago kantavat, ja markkinaosuudesta pidetään kiinni. Mahdollisimman korkealla tilityshinnalla lähdetään myös ensi vuoteen.

Varaudutaan erilaisiin haasteisiin alkaneella talvikaudella, ja uskotaan silti ihan tavalliseen ja rauhalliseen joulun aikaan.

MAITO JA ME * 41

Mamevalmis.indd 41

23.11.2022 9.30

JA TYÖ EYS V TER

Avoimuus työnantajan valttina MISTÄ LÖYTÄISIN HYVÄN TYÖNTEKIJÄN MAITOTILALLE? ENTÄ MITÄ OTTAA HUOMIOON, JOTTA OLISI HYVÄ TYÖNANTAJA? SELKEÄT RUTIINIT JA MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA AUTTAVAT TYÖNTEKIJÄÄ SITOUTUMAAN TILAN TOIMINTAAN.

J

otta tilan toiminta olisi sujuvaa ja mielekästä, kaikkien tilalla työskentelevien tulisi tietää tehtävänsä jo heti työpäivän alussa. Jos päivät kuluvat hätätilanteita selvitellen, työskentelystä tulee tehotonta ja stressaavaa. ”Töiden selkeys ja rutiinien tunteminen vaikuttavat sekä tilan työntekijän että maitotilayrittäjän työhyvinvointiin”, hankintapäällikkö Tero Kanala Osuuskunta Maitosuomesta sanoo.

Kun työntekijälläkin on selkeä kuva tilan päivittäisistä tehtävistä ja toiminnasta, hän pystyy osallistumaan tilan kehittämiseen. Kanala kannustaa keskustelemaan avoimesti ja pitämään vuorovaikutusta yllä aktiivisesti – myös työpäivän aikana. ”On hyvä kertoa työntekijälle esimerkiksi, jos on lähdössä käymään kirkonkylällä. Hän saattaa tarvita navettaan jotain, jolloin nouto onnistuu samalla, eikä tarvikkeen puuttumista tarvitse todeta vasta iltalypsyn aikaan.”

TYÖNTEKIJÖISTÄ maitotilayrittäjä voi joutua kilpailemaan, koska maatalousalalla – kuten monilla muillakin aloilla – kärsitään työ-

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA 1 2 3 R F

voimapulasta. Houkutteleva työnantaja huolehtii, että työntekijän työolot ovat kunnossa ja myös henkisestä jaksamisesta välitetään.

Yrittäjä voi sitouttaa työntekijää olemalla avoin ja esimerkiksi pyytämällä työntekijältä kehitysideoita.

”On tärkeä nostaa esiin onnistumisia ja palkita työntekijöitä.”

Myös talousasioista voi Kanalan mukaan puhua avoimesti, jotta työntekijälle avautuu mahdollisuus vaikuttaa tilan tuottavuuteen. ”Yksikkökustannus maitolitraa kohden on neutraali tieto, joka auttaa jokaista tilalla työskentelevää pohtimaan eri toimien vaikuttavuutta tuottavuuteen”, Kanala vinkkaa.

On myös tärkeä nostaa esiin onnistumisia ja palkita työntekijöitä. ”Juustopaketti tai kakkukahvit sopivassa hetkessä ovat mukava tapa huomioida hyvä työ”, Kanala toteaa.

Työpaikan houkuttelevuutta voi lisätä keksimällä, miten työntekijän muu elämä linkittyisi luontevasti työarkeen. Ideoita kannattaa miettiä vähän laajemminkin. Kanala kertoo yhden, hieman yllättävänkin esimerkin. ”Eläintenhoitajat ovat eläinrakkaita, joten esimerkiksi koiratarha pihalla voisi olla vetovoimatekijä.

On helpompi käydä töissä, kun omaa lemmikkiä ei tarvitse jättää yksin.”

MONIKULTTUURISUUS on tuttua maitotiloillakin, sillä työvoimaa saadaan myös ulkomailta. Kanala kannustaa yrittäjää tutustumaan työntekijän kulttuuriin ja tapoihin huolellisesti. ”Maatilalla töihin voi ohjata näyttämällä itse esimerkkiä, joten yhteisen kielen puuttuminen ei ole niin iso este. Eri kulttuureissa asioilla on kuitenkin eri merkityksiä, ja ne olisi hyvä tiedostaa. Yhteinen kieli kyllä kehittyy aikanaan.”

Kanala muistuttaa, että maaseutuelinkeinojen työehtosopimus määrittelee kaikkien työntekijöiden

42 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 42

23.11.2022 9.30

työehdot huolimatta siitä, mistä päin maailmaa työntekijä tulee. ”Työnantajan velvollisuudet ovat pitkäaikaisia velvollisuuksia. Kun tutustuu työehtosopimuksen sisältöön huolellisesti, tietää toimivansa oikein, ja työntekijätkin viihtyvät.”

Tilan johtamista ja hyvänä työnantajana toimimista voi opiskella esimerkiksi Suomen Yrittäjäopistossa.

Lisäksi eri hankkeilla on omia koulutuksia, ja myös paikallisissa oppilaitoksissa opetetaan yrittäjätaitoja. ”Opiskellessa pääsee tuulettamaan omia ajatuksiaan ja oppimaan muilta, vaikka opetettava aihe ei olisikaan ihan täsmällisesti oikea. Esimerkiksi taloutta opiskellessa voi omaksua ihan muun alan yrittäjiltä tärkeitä oppeja oman tilan johtamiseen”, Kanala sanoo.

TYÖNTEKIJÄN eläke- ja vakuutusasioiden hoitaminen kuuluu maitotilayrittäjän työnantajavelvollisuuksiin samoin kuin palkanmaksusta ja sosiaaliturvamaksuista huolehtiminen. Maitotilan työntekijän eläkevakuutusasiat hoituvat asiantuntevasti ja joustavasti Valion Eläkekassassa, vaikka maitotilayrittäjä itse on yleensä Melassa vakuutus- ja eläkepalveluiden piirissä. ”Valion Eläkekassan etuja ovat hyvä palvelu ja eläkeyhtiöitä edullisempi vakuutusmaksu. Pystymme toimimaan ketterästi ja yksilöllisesti. Meitä on helppo lähestyä”, Valion Eläkekassan asiakkuuspäällikkö Pekka Huovila kertoo.

Myös kesätyöntekijöiden työeläkevakuutuksissa voi kääntyä Valion Eläkekassan puoleen. ”Iso osa asiakkaistamme on sellaisia, joilla on palkanmaksua vain esimerkiksi muutamana kuukautena vuodessa. Vakuutusmaksuthan menevät vain toteutuneista palkoista”, Huovila vahvistaa. Hän lisää, että myös maitotilojen ulkomaalaiset työntekijät vakuutetaan Suomessa.

MYÖS TYÖNTEKIJÄN työkyvyn heikentyessä voi kääntyä Valion Eläkekassan puoleen. Työperäisiä ongelmia tulee toki ehkäistä hyvällä työsuunnittelulla ja -ergonomialla, mutta aina sekään ei auta. ”Heikkenevään työkykyyn tulee reagoida mahdollisimman nopeasti. Työterveyshuollosta saa alussa varmasti hyviä vinkkejä siitä, miten eri tilanteissa voisi helpottaa työntekijän tilannetta ja voisiko esimerkiksi työnkuvaa muokata tai vähentää työaikaa”, Valion Eläkekassan eläkeasiantuntija Maria Oksa neuvoo.

Jos sairausloma pitkittyy, kannattaa ottaa yhteyttä Valion Eläkekassaan. ”Voimme yhdessä miettiä työssä jatkamisen vaihtoehtoja, kuten työkokeilua tilalla muokatussa työssä tai muita ammatillisen kuntoutuksen keinoja. Tai jos työhön palaaminen ei ole mahdollista, neuvomme työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa”, Oksa vinkkaa.

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Varmista onnistunut säilöntä SILA-BAC®-säilöntäaineilla ja Pioneer Appli Pro -annosteijoilla.

Sila-Bac® -tuoteperheestä löydät oikean ratkaisun eri tarpeisiin.

Laajan käyttöalueen tuotteen lisäksi. Erikoistuotteet kuivemmille säilörehuille, sekä säilö- ja hevosheinälle. Maissisäilörehulle löytyy myös erikoistuote. Tuotteet ovat käyttäjä- ja koneystävällisiä, sekä helposti varastoitavia.

Tuote

Käytetään kun rehun kuiva-aine on

Käyttökohteet

SILA-BAC 1188

Ka 25–40 %

Yleistuote nurmisäilörehuille, laskee pH:n nopeasti. Apilaa tai palkokasveja sisältävä rehu.

SILA-BAC Kombi 11G22 Rapid React

Ka 30–40 % (ei alle 28 % rehuille)

Esikuivatettu, hyvissä olosuhteissa korjattu nurmisäilörehu

SILA-BAC Stabilizer 11A44

Ka 40 % tai yli

Kuivat karkeat rehut, kuivaheinät, jolloin pH:n laskua ei tarvita

Säilöntäaineen tarkka annostelu vaikuttaa säilönnän onnistumiseen. Pioneer® Appli Pro® -pienanostelijalla saadaan tarkka annostelu pienellä vesimäärällä ja helpotetaan merkittävästi vesilogistiikkaa.

Valikoimasta löytyy oikea ratkaisu paalaimista aina ajosilppureihin saakka. Vesimäärä voi olla alimmillaan jopa 10 ml/rehutonni.

Katso syksyn Valio Talk -webinaaritallenne Valman videokirjastosta. Yhtenä aiheena webinaarissa käsiteltiin maitotilan johtamista ja työnantajana toimimista.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

Mamevalmis.indd 43

hankkija.fi

23.11.2022 9.30

TYÖ KEVYEKSI

Hyvä ja laadukas uni

O

man terveyden ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että nukkuu hyvin. Unettomuus voi lisätä riskiä sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen, ahdistushäiriöihin ja masennukseen.

Hyvään ja laadukkaaseen uneen vaikuttavat säännöllinen unirytmi, riittävä palautuminen, rauhoittuminen ja rentoutuminen ennen nukkumaan käymistä sekä hyvät elämäntavat ja nukkumisolosuhteet. Hyvän unen kannalta on tärkeää mennä nukkumaan päivittäin samaan aikaan.

Toki pieni, noin tunnin, vaihtelu ei aiheuta vielä ongelmia. Samoin olisi hyvä herätä joka päivä suunnilleen samaan aikaan ja nousta heräämisen jälkeen pian ylös sän-

gystä. Karjatiloilla tämä tapahtunee luonnollisesti.

Päivällä on hyvä noudattaa säännöllistä rytmiä työn, ruokailun ja harrastusten suhteen. Hyvää unta edistää kohtuullinen valveajan aktiivisuus. Monet uniongelmista kärsivät eivät malta tai ehdi pitää päivällä taukoja. Jatkuva kiire ja aktiivisuus voi aikaansaada ylivireystilan, jota on vaikea rauhoittaa illalla. Ylivireys voi aiheutua myös asioiden pohtimisesta ennen nukkumaan menoa. Ongelmat olisi hyvä ratkoa jo päivällä.

Unettomuudesta kärsivien on usein suositeltavaa vähentää kofeiinin määrää, tupakointia ja alkoholin käyttöä erityisesti ennen nukkumaanmenoa. Hyvään ja laadukkaaseen uneen pääsemiseksi

on tärkeää myös rauhoittua noin kaksi tuntia ennen nukkumaan käymistä. Viileähkö ja pimeähkö makuuhuone edistävät hyvää unta. Nukkumaan kannattaa mennä vasta silloin, kun on unelias.

Unen tarve on yksilöllinen ja vaihtelee aikuisilla kuuden ja yhdeksän tunnin välillä. Tiedät, että olet nukkunut riittävästi, kun heräämisen jälkeen koet itsesi virkeäksi, eikä väsymys rajoita toimintaasi päivällä. Jos haluat parantaa päivällä vireystilaasi, voit ottaa lyhyet 10–20 minuutin päiväunet.

PIRJO RISTOL A Projektinvetäjä Välitä viljelijästä -projekti Mela

NIR-rehuanalyysien tulokset 3-4 työpäivässä Mikkelistä!

Muistathan myös kivennäisten ja hiventen analyysit ruokintasuunnitelman tueksi!

Puhelin 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli Puhelin 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu Puhelin 040 8255300 • Rasintie 1a • 64700 Teuva www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi

Mamevalmis.indd 44

23.11.2022 9.30

ä!

N A S E VA S T I

Naseva kerää tietoa lääkkeiden käytöstä

Energiaa juuri poikineille

N

asevassa on kerätty tietoa naudoille käytettävistä lääkkeistä siitä saakka, kun ketjuinformaatiota koskeva vaatimus astui voimaan vuonna 2009. Tiedot kertyvät eläinlääkäreiden terveydenhuolto- tai sairaskäynneillä tehdyistä toimista kuten lääkityksistä, käynneillä tehdyistä karjan terveyttä koskevista havainnoista ja näytteidenotoista.

Pitopaikkakohtaista terveydenhuoltokäyntitietoa sekä yksilökohtaista hoitotietoa on pystytty kokoamaan kuvaajien muotoon Nasevan Tilastot-sivulle. Antibioottien kuukausittaista käyttöä esittävän kuvaajan avulla saadaan kuva pitopaikan antibioottien käyttömääristä verrattuna saman tuotantosuunnan saman eläinryhmän eläimiin koko maan osalta. Kuvaajasta näkee, kuinka monta eläintä on hakujaksolla hoidettu antibiooteilla kunkin kuukauden aikana. Kun tätä tietoa verrataan pitopaikalla samaan aikaan olleiden eläinten määrään, saadaan näkyviin myös prosentuaalinen osuus antibioottihoitoja saaneista eläimistä.

Hoidettujen eläinten tarkastelun lisäksi kuvaajaan voidaan valita käyräksi, kuinka monta antibioottipäiväannosta käytettiin kunkin kuukauden aikana, ja mikä on niiden vastaava prosentuaalinen osuus eläintä kohti.

Naseva-tiedon avulla eläinlääkäri voi jatkossa paremmin seurata tilan lääkkeiden käyttöä ja arvioida mahdollista antibioottiresistenssin kehittymisriskiä. Terveydenhuoltokäynnillä voidaan samalla asettaa tavoitteita lääkkeiden käyttötarpeiden vähentämiseksi esimerkiksi paremman tautisuojauksen avulla pitopaikassa.

Kiitokset kuluneista vuosista ja hyvästä yhteistyöstä kaikille tätä palstaa lukeville ja Nasevan kanssa asioineille maitotilayrittäjille, eläinlääkäreille ja yhteistyökumppaneille!

Jään eläkkeelle mielenkiintoisesta ja antoisasta pestistä 30.11.2022 ja luovutan Nasevan kehittämisen hyviin käsiin.

Hyvää joulun odotusta toivottaen,

giajuoma t y s - en e r ä r e H n a hmän.

Helun ikineen le o p ä ä t is virk

Uutta energiaa ja vir kisty juuri poikineille leh stä mille

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energ iaa: 1. stressin haitat vähene vät 2. syönti lisääntyy nope asti – energiavaje vähene e 3. hyvän alun vaikutus jatkuu koko lypsykaude n

ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri Naseva naseva.fi

Helunan Herätys -energiajuoman saat meijereistä ja maatalouskaupoista.

Lisätietoja: www.valio.fi/startti

Mamevalmis.indd 45

23.11.2022 9.30

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

ium Prem SUOJAUS

Varmista saatavuus ja kilpailukykyiset hinnat tilaamalla rehunsuojatuotteet Valmakaupastasi!

Power XL -käärintämuovi

Winner-sidontaverkko

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.

Muovihylsy 10 % enemmän metrejä rullassa Vähemmän rullan vaihtoja Vähemmän pakkausjätettä Edullinen metrihinta 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Toimii kaikissa koneissa

valkoinen, vihreä, punainen

Valkoinen, vihreä ja musta

Paksuus

22 µ (micron)

Rullan pituus

1650 m

Teknologia

7-kerros

Leveys

500 ja 750 mm

VARMISTA KUIVIKKEEN SAATAVUUS SEPAROIMALLA

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

UV-suoja Kantokahvat 28 % enemmän metrejä rullassa Takuumitta 3850 m joka rullassa Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä Varoitusmerkki ennen rullan loppua

Rullan pituus

3850 m

Leveys

1230 mm

Halkaisija

280 mm

Vetolujuus

270 (280) kg

LAADUKKAAT LJM- TUOTTEET FINNLACTOLTA LJM-PUMPUT

Varmatoiminen ja kestävä

EYS-SEPARAATTORIT JA -KUIVIKESEPARAATTORIT Kuivittamiseen ja lietteen jakeistamiseen

󶬾󶬾 Valurautaa ja ruostumatonta terästä 󶬾󶬾 Myös kylmään tilaan 󶬾󶬾 2,2 kW, 5,5 kW ja 11 kW Kysy 󶬾󶬾 Erittäin kestävä rakenne tarjous!

LJM-LANTARAAPAT 󶬾󶬾 Useita erilaisia malleja erilaisiin navetoihin 󶬾󶬾 Saatavana vaijeri-, köysi- ja ketjuvetoisena

LJM-SEKOITTIMET

LMJ-VARAOSAT 󶬾󶬾 Kauttamme saa LJM-tuotteiden varaosia.

Köydet, vaijerit ja ketjut, myös muihin merkkeihin

ja seulasto

Kari Kangasniemi 040 515 2490

Tero Savela 044 284 1160

Jukka Lähetkangas 050 432 0303

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi

Mamevalmis.indd 46

TUOTANTOTARVIKKEET

INVESTOINTITUOTTEET

Kysy lisää myyjiltämme!

Tuomas Wilen 050 541 3112

Pasi Niemi 040 544 9036

www.finnlacto.fi

Kysy lisää myyjiltämme!

23.11.2022 9.30

TAL

OUS

SANNA NOKKA Kehityspäällikkö Va l i o Ke h i t y s - p a l ve l u t

Maidon yksikkökustannukset selville

KUN LASKET MAIDON TUOTANNONKUSTANNUKSEN, SAAT KÄSITYKSEN SIITÄ MITKÄ OVAT OMAN TUOTANTOSI SUURIMMAT KUSTANNUSERÄT.

K

un kustannuserät ovat tiedossa, voit arvioida millä toimenpiteillä on mahdollisuus saavuttaa säästöjä ja vaikuttaa maitotilayrityksesi talouteen ja myös siihen, mistä ei ole järkevää säästää. Jotta jotain asiaa voi lähteä parantamaan, tulee tietää, missä ollaan nyt sekä ymmärtää eri tekijöiden vaikutukset kokonaisuuteen.

VALMAN TALOUS-OSIOSTA löydät valiolaisille maitotilayrittäjille vapaasti käytössä olevan Maidon yksikkökustannuslaskurin. Laskuriin pääset myös Minun Maatilani -ohjelman kautta.

Yksikkökustannuslaskurin avulla voit laskea maidon tuotantokustannuksen sekä tehdä arvioita tuotantopanosten ja muiden kustannustekijöiden vaihteluiden vaikutuksista tuotantokustannukseen. Laskurissa voit tehdä sekä varsinaisia että harjoituslaskelmia. Näiden laskelmien erona on se, että harjoituslaskelmien tuloksia ei näytetä vertailutiedoissa, ja siksi ne soveltuvat hyvin kustannusten arviointiin. Kopioimalla laskelmia saat helposti tehtyä niistä erilaisia versioita kustannusmuutosten arvioimiseksi.

Kuluvalle vuodelle voit tehdä ennustelaskelman (valitse uusi laskelma ja vuodeksi 2022), eli välitilinpäätöksen yhteydessä laskuriin

voit täyttää jo toteutuneet kustannukset ja arvioida loppuvuoden kustannukset ja tulot. Kun koko vuoden kustannukset ovat tiedossa, voit muuttaa laskelman varsinaiseksi laskelmaksi.

”Yksikkökustannuslaskurin avulla voit laskea maidon tuotantokustannuksen ja arvioida kustannustekijöiden vaihteluiden vaikutuksia tuotantokustannukseen.”

MAIDON NETTOKUSTANNUS senttiä per litra saadaan myös laskelman tuloksena. Nettokustannus on luku,

joka kuvaa sitä maidon tilityshintaa, joka pitäisi saada, jotta kaikki maidontuotannon kustannukset tulisivat katettua.

Vertailemalla omia tuotannon kustannuksia muiden maitotilayritysten vastaaviin saa tietoa omien kustannusten tasosta ja jakautumisesta. Laskurissa voit valita vertailuun kaikki laskelmat tai rajata vertailuun otettavaa ryhmää lypsyjärjestelmän ja karjakoon mukaan.

Tekemällä laskelman vuosittain ja arvioimalla laskelman avulla kustannusmuutoksia saat tietoa päätöksenteon pohjaksi.

LÄHTÖTIEDOT LASKELMAAN löytyvät pääosin kirjanpidon tiedoista. Jos teet kirjanpidon WebWakalla, voit hakea taustatiedot sieltä automaattisesti. Laskelmassa huomioidaan myös pääoma- ja työkustannukset. Valman kautta käytössäsi on myös TTS-Kone-laskuri. Mikäli kaikki tilan koneet on syötetty TTS-Kone-laskuriin, se tuottaa yhteenvetotiedon koneiden nykyarvosta yksikkökustannuslaskelmaa varten. Jos tilalla tehdään merkittävästi urakointia tai viljellään myyntikasveja, pitää näihin kohdentuvat kustannukset poistaa laskelmasta.

Eri toimijoiden asiantuntijoita voit käyttää apunasi laskelman tekemisessä ja toimenpiteiden pohdinnassa sekä hyödyntää laskelman tekoon Neuvo-rahaa.

MAITO JA ME * 47

fi

Mamevalmis.indd 47

23.11.2022 9.30

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

Voiko ripulia ehkäistä vapaalla juotolla?

SpermVital lisää joustavuutta SpermVital-tekniikan ansiosta siittiöt vapautuvat kontrolloidusti kohtuun pidemmällä aikavälillä. Siemennyksen ajoitus on vähemmän kriittinen, mikä lisää hedelmöityksen onnistumisen todennäköisyyttä.

Milloin SpermVital-siementä kannattaa käyttää?

•

• •

•

Siemennys alkukiimaan. Kiimantarkkailu vie vähemmän aikaa ja voit siemennyttää eläimen heti, kun näet ensimmäiset kiiman merkit.

Heikot kiimat. SpermVital-siementä kannattaa käyttää lehmille, joilla on heikot tai hiljaiset kiiman merkit.

Vältä tuplasiemennyksiä. SpermVital-siemenannosten siittiöt säilyvät tiineyttämiskykyisinä niin pitkään, ettei tuplasiemennyksiä tarvita.

Lisää joustavuutta. Siemennysten ajoitus on vähemmän kriittistä, jolloin esim. viikonloppuina ja pyhäpäivinä tapahtuvia siemennyksiä voidaan välttää.

Tutustu laajaan ja monipuoliseen valikoimaan: faba.fi

Mamevalmis.indd 48

K

yllä. Pikkuvasikat tarvitsevat paljon energiaa kasvuun ja lämmönsäätelyyn, erityisesti viileissä olosuhteissa. Jos ravinnonsaanti on rajallista, puuttuva energia on siksi helposti poissa elimistön ja puolustuskyvyn normaalista kehityksestä.

Tutkimuksissa on todettu vasikkaripulien lisääntyvän viileissä olosuhteissa. Lisäksi vuosi sitten julkaistussa saksalaisessa tutkimuksessa havaittiin runsaasti vasikoitaan juottavilla tiloilla vähemmän eläinlääkärin hoitoa vaativia pikkuvasikkaripulitapauksia kuin tiloilla, jotka juottivat vasikoitaan rajoitetusti.

On tärkeää valvoa poikimiset, auttaa niissä tarvittaessa sekä lypsää emä ja hoitaa vasikka heti syntymän jälkeen. Vapaa juotto onkin hyvä aloittaa heti ternimaidosta, sillä sitä tarvitaan runsaasti. Ensimmäisen juoton jälkeen ternimaitoa ja välimaitoja kannattaa antaa vasikalle vapaasti niin kauan kuin niitä riittää. Vaikka elimistöön imeytyviä vastaaineita on eniten ensimmäisen lypsyn ternimaidossa, myös seuraavien lypsyjen välimaito antaa suojaa taudinaiheuttajilta toimien suolistossa paikallisesti.

Kun maitoa annetaan heti vapaasti, vasikka oppii siihen, että juomaa on aina tarjolla. Erityisen tärkeää vasikoiden ruokkiminen vapaasti maidolla tai juomarehulla on ensimmäisten kolmen elinviikon aikana, sillä silloin vasikat saavat energiaa vielä hyvin vähän muista rehuista.

Vapaan juoton merkitys vasikkaripulia ratkottaessa on hyvä esimerkki siitä, että aina parannuksiin ei vaadita suuria investointeja. Toki vasikoiden juottaminen vapaasti maksaa, mutta satsaus voi piankin kannattaa parantuneen eläinterveyden myötä.

Lue laajempi artikkeli pikkuvasikkaripulin ennaltaehkäisystä maitojame.fi/hyvinvointi.

23.11.2022 9.30

ÄK INLÄ Ä L E TA A VA S

ÄRI

HANNA CASTRO K e h i t y s p ä ä l l i k k ö , E LT Va l i o Ly p s y- , La at u - j a Te r v e y s - p a l v e l u t

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA!

Miten toimin, jos tilalla todetaan Q-kuume?

PÖTSI-pasta Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

J

os karjassasi todetaan Q-kuume, ilmoita asiasta eläinlääkärille, osuuskunnan tuotantoasiantuntijalle sekä tilan eläinten kanssa kosketuksessa oleville ammatti-ihmisille kuten seminologille tai karja-autonkuljettajalle.

Q-kuume on Coxiella burnetii -bakteerin aiheuttama eläintauti, joka voi tarttua naudasta ihmiseen ja muihin eläimiin hengitysteitse tai suun kautta.

Vasikka voi saada C. burnetii -tartunnan emästään niellessään synnytyseritteitä. C. burnetii -bakteereita erittyy runsaasti tartuntaa kantavien nautojen synnytyseritteisiin ja vähemmissä määrin ulosteisiin, virtsaan ja maitoon.

Nautojen C. burnetii -tartunnat ovat usein oireettomia, mutta tartuntaan voi myös liittyä hedelmällisyyden heikkenemistä ja luomisia. Oireetonkin eläin voi erittää bakteeria ympäristöön. C. burnetii -bakteerit ovat erittäin ympäristönkestäviä. Kun C. burnetiin saastuttamat synnytyseritteet kuivuvat, muodostuu ilmaan helposti pölyäviä aerosoleja, jotka tartuttavat muita eläimiä ja ihmisiä. Käytä siis suojakäsineitä ja hengityssuojainta synnytyseritteitä käsitellessäsi. Jälkeisten asiallinen hävittäminen ja poikimakarsinoiden huolellinen puhtaanapito ehkäisevät tartunnan leviämistä. Q-kuume ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, joten tartunta ei johda rajoittaviin määräyksiin tai muihin viranomaisen velvoittamiin toimenpiteisiin.

Yleensä tartunnan saanut ihminen on ollut läheisessä kontaktissa eläimeen. C. burnetii -tartunnan voi myös saada juomalla pastöroimatonta maitoa.

Jos tilalla on todettu Q-kuume, on maito kuumennettava ennen sen käyttöä. Pastöroituun maitoon ei liity tartuntavaaraa, sillä pastörointi tuhoaa C. burnetiin. Koska kaikki Valion maitotuotteet ovat lämpökäsiteltyjä, voidaan tilan maito keräillä ja jalostaa normaalisti.

Onko aihe ajankohtainen?

Lue pidempi artikkeli Q-kuumeesta maitojame.fi/hyvinvointi

Mamevalmis.indd 49

Green Line KALSIUM-pasta

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

KETOOSI-pasta

FOSFORI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

23.11.2022 9.30

Varaudu talven sähkökatkoihin

KAJ NYMAN Kehityspäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

TULEVAN TALVEN AIKANA SÄHKÖN RIITTÄVYYTEEN LIITTYY USEITA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ. KANTAVERKKOYHTIÖ FINGRID ON KEHOTTANUT SUOMALAISIA VARAUTUMAAN MAHDOLLISEN SÄHKÖPULAN AIHEUTTAMIIN SÄHKÖKATKOIHIN.

O

sana varautumista maitotilayrittäjän kannattaa huolehtia, että tilalla on toimiva ja tilan tarpeisiin soveltuva varavoimalähde. Maitotilat ovat perinteisesti hyvin varustautuneita varavoiman suhteen, ja Valman varavoimakyselystä selviääkin, että vajaalla 90 prosentilla kyselyyn vastanneista tiloista ja noin 95 prosenttiin maidosta on käytettävissä tilan oma varavoimalaitteisto.

Viimeistään nyt on syytä varmistaa, että varavoimalaite on käyttövalmis ja helposti käyttöön otettavissa, kun tarvetta varavoiman käyttöön tulee. Varavoiman testaaminen ja hyvien käyttöönotto-ohjeiden tekeminen vähentävät laiterikkojen ja muiden ongelmien riskiä. Kaikkien tilalla työskentelevien on syytä tietää, miten varavoima otetaan käyttöön ja miten siirrytään takaisin verkkovirran käyttöön. Erityisen tärkeää tämä on, jos varavoiman käyttöönottoon liittyy jotain rajoitteita tai ”niksejä”, jotka pitää tietää.

Rajoittaako varavoimalla toimiminen joidenkin laitteiden käyttöä joko varavoiman tehon tai sähkön laadun suhteen? Pitääkö esimerkiksi sähköä käyttävät laitteet käynnistää jossain erityisessä järjestyksessä tai muuta vastaavaa? Nämä ovat kysymyksiä, joihin pitäisi olla selkeät ohjeet turhien ongelmien ja laite-

rikkojen välttämiseksi. Piirikortit ja muu elektroniikka ovat erityisen haavoittuvaisia, jos varavoimalaitteiston tuottaman sähkön laatu ei ole tarpeeksi hyvä.

”Kaikkien tilalla työskentelevien on syytä tietää, miten varavoima otetaan käyttöön ja miten siirrytään takaisin verkkovirran käyttöön.”

KOVAT PAKKASJAKSOT ovat mahdollisen sähköpulan aiheuttamien sähkökatkojen todennäköisimpiä ajankohtia. Vesiputkien ja vettä sisältävien laitteiden jäätymisriski on kovilla pakkasjaksoilla jo muutenkin suuri, ja mahdollinen pidempi sähkökatko lisää entisestään jäätymisriskiä.

Kokemuksen kautta jäätymiselle arat kohdat ovat tiloilla yleensä hyvin tiedossa. Tässä tilanteessa nämä kohdat kannattaa käydä läpi ja miettiä, mitä lisätoimenpiteitä esimerkiksi lisäeristämisellä voidaan tehdä jäätymisen ennaltaehkäisemiseksi.

Vesiputkistojen ja vesilaitteiden lisäksi myös tilasäiliössä voi olla jäätymiselle arkoja kohtia. Jos tilasäiliö on varustettu lämmöntalteenotolla, ovat sen levylämmönvaihdin ja vesipumppu jäätymiselle alttiita kohtia.

Jos lämmöntalteenottolaitteiston levylämmönvaihdin pääsee jäätymään, vesi voi päästä tilasäiliön kylmäainepuolelle. Tämä johtaa useimmiten isoon remonttiin ja jopa tilasäiliön vaihtoon. Nämä ovat aikaa vieviä ja vaivalloisia tehtäviä varsinkin kovilla pakkasilla.

Lämmöntalteenottojärjestelmän levylämmönvaihdin on yleensä asennettu tilasäiliön koneikon yhteyteen ja sijaitsee usein lähellä maitohuoneen ilmanottoaukkoa. Kylmän pääseminen sisälle ilmanottoaukon kautta on siis syytä estää kunnollisilla eristeillä, kun tilanne sitä vaatii.

Tilasäiliön tyhjennyksen aikana ulkooven lähettyvillä olevat vesikohteet kuten tilasäiliön pesupumppu ovat myös jäätymisherkkiä kohtia.

Lisätietoa tilasäiliöiden ja muun maidonjäähdytyslaitteiston huollosta ja talvivarautumisesta saat omalta tilasäiliöhuolloltasi tai neuvonnalta.

K

50 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 50

0

23.11.2022 9.30

GEA DAIRYROBOT R9500 R95 00 EDITION 2021

- UUSI ASKEL AUTOMAATTILYPSYYN Markkinoiden pienin energiankulutus Neljänneskohtainen maidon analysointi

Hellävarainen lypsy ja maidonkäsittely

OTA YHTEYTTÄ!

Räätälöidään juuri tilallesi sopiva lypsyrobotti

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS! 0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi

Mamevalmis.indd 51

23.11.2022 9.30

LISU

US

HALLITTU UUDISTUS

JO HAN N A SILJO L A

VA

UL STU

OSA 2:

Säästä verta, hikeä ja euroja Rehua hyvin saatavilla Tyhjä ruokintapöytä Pitävä lattia Kapeat käytävät Pääsy laitumelle Ontuva lehmä Mukavat syväparret Liian ahtaat parret

52 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 52

23.11.2022 9.30

SANNA NOKKA Kehityspäällikkö Va l i o Ke h i t y s - p a l ve l u t

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

KUOLLEISUUS HEIKENTÄÄ MAHDOLLISUUKSIA HALLITA KARJAN UUDISTUSTA. VIIKATEMIES ON KALLIS KAVERI. SE KATKOO PÄITÄ USEIN SATTUMANVARAISESTI, KUNNIOITTAMATTA KARJANOMISTAJAN ASETTAMIA JALOSTUKSELLISIA TAVOITTEITA.

K

uolleisuuteen lasketaan yleensä mukaan itsestään kuolleet ja tilalla lopetetut eläimet. Ulkomaisen yhteenvetoartikkelin (Compton ym., 2017) mukaan kuolleisuuden osuus poistoista on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana.

LEHMIEN kuolleisuus on säilynyt suomalaisissa tuotosseurantaan kuuluvissa karjoissa vuodesta toiseen keskimäärin noin 6 prosentissa. Kuolleisuus näyttäisi pääsääntöisesti olevan suurempaa isommissa karjoissa, mutta tilojen välinen vaihtelu on suurta kaikissa karjakokoluokissa. Kotimaisen tutkimuksen mukaan (Sarjokari ym., 2018) pihattokarjoissa poikineista lehmistä lopetettiin 4,2 prosenttia ja 1,8 prosenttia kuoli itsestään. Tämä oli yllättävän suuri osa kaikista poistetuista lehmistä, lähes neljännes.

Tutkimusjaksolla joissain karjoissa kaikki poistetut lehmät päätyivät teurastamolle, toisissa jopa puolet päätti päivänsä kotinavetassa.

ENSIKOIDEN lopettamisen syinä tutkimuksessa korostuivat poikimisvaikeudet, jalka- ja sorkkasairaudet sekä tapaturmat. Kolmatta kertaa poikineiden ja sitä vanhempien lehmien lopettamisen syynä

oli usein poikimahalvaus, utaretulehdus tai jalka- ja sorkkasairaudet. Lykky-tutkimushankkeessa havaittiin, että itsestään kuolleiden lehmien kuolemaan johtaneen sairausprosessin käynnisti useimmiten utaretulehdus tai ruuansulatuskanavan sairaus, joista juoksutusmahahaavaumat olivat yleisimpiä.

”Kun sairastuvuus vähenee, pienenee kuolleisuus.”

Karjojen väliset erot lehmäkuolleisuudessa johtuvat suurelta osin erilaisista navetan olosuhteista ja onnistumisesta rehunteossa sekä karjan ruokinnassa jokaisessa tuotantovaiheessa. Suuri merkitys on myös maitotilayrittäjän kyvyillä ehkäistä sairauksien syntymistä sekä sillä, hoidetaanko sairastunut eläin

varhain. Myös karjan rotuvalikoima ja poikimisten vuodenaika vaikuttavat lehmäkuolleisuuteen.

LEHMÄKUOLLEISUUDEN vähentämisessä kannattaisi yleisellä tasolla panostaa hyviin olosuhteisiin ja ruokintaan, ja erityisesti utaretulehdusten ja jalkasairauksien ennaltaehkäisyyn. Sairastavuuden vähentäminen pienentää kuolleisuutta.

Yksittäisessä karjassa on tärkeää tietää, mitä juuri sen karjan eläimet sairastavat ja mihin ne kuolevat, jotta kuolemien todellisiin aiheuttajiin päästään käsiksi.

Vasikoiden kuolleisuutta aiheuttavat lähinnä ripulit, hengitystietulehdukset, ja napa- ja niveltulehdukset. Huolellisella vastasyntyneen hoidolla ja hyvillä olosuhteilla vaikutetaan merkittävästi vasikoiden henkiinjäämiseen.

Kotimaisessa tutkimusaineistossa (Seppä-Lassila, ym. 2016) alle 7 vuorokauden ikäisistä pihattokarjojen vasikoista kuoli 5,2 prosenttia ja 7–180 vuorokauden ikäisistä 5,7 prosenttia. Kuolleisuutta vähentäviä hoitokäytäntöjä olivat muun muassa pitkä täysmaitojuotto ja sairaan vasikan erottaminen terveistä omaan karsinaan hoidon ajaksi. Yli puolivuotiaiden hiehojen kuolleisuus on vähäistä, mutta tässäkin tilojen välinen vaihtelu on suurta.

MAITO JA ME * 53

Mamevalmis.indd 53

23.11.2022 9.30

VA S

LL TUU

ISUU

S

TEE-SE-ITSE -karjadiagnoosi:

TARKASTELE karjasi kuolleisuutta ikäryhmittäin Nasevan kuolleisuusgraafeista.

Onko karjasi vihreällä, keltaisella vai punaisella alueella?

KÄY LÄPI poistot lehmä kerrallaan.

Mitkä lehmät kuolivat?

Mitkä lopetettiin?

Moniko lähti teuraaksi?

Oliko lehmän poisto suunniteltu, vai jouduttiinko se tekemään sairastumisen tai loukkaantumisen vuoksi?

Kansallisen terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmä on määritellyt vasikkakuolleisuudelle (alle 6 kk ikäiset eläimet) tavoite- ja hälytysrajat. Tavoitteena on, että yli viikon ikäisten (ikäryhmät: 1 vko–2 kk ja 2–6 kk) vasikoiden kuolleisuus on alle kaksi prosenttia. Jos kuolleisuus on näissä ikäryhmissä yli viisi prosenttia, tulee hälytyskellojen soida ja toimenpiteisiin ryhtyä. Kuolleena syntyneiden, merkittä kuolleiden ja lopetettujen vasikoiden osuus tulisi olla yhteensä alle viisi prosenttia kaikista syntyneistä vasikoista. Kansallisen mietinnön mukaan hälytysraja on 10 prosenttia. Hälytysrajat tulee aina miettiä tilakohtaisesti.

JOS VASIKKA- JA HIEHOKUOLLEISUUS ovat korkealla tasolla, joudutaan käyttämään enemmän lypsyrotuja siemennyksiin – jotta saadaan varmasti riittävästi vasikoita uudistukseen, jotta hiehoja poikii tarpeeksi aikanaan ja jotta parsipaikkoja ei tarvitse pitää turhaan tyhjänä. Jos

LASKE eri tavoilla poistuneiden lehmien osuus vuoden aikana poikineista.

”Tavoitteena on, että yli viikon ikäisten vasikoiden kuolleisuus on alle kaksi prosenttia.”

KÄY LÄPI kuolleet vasikat ja hiehot eläin kerrallaan.

Mihin ne kuolivat?

Jos et ole tyytyväinen tulokseen, keskustele sairastavuuden ja kuolleisuuden vähentämisestä oman eläinlääkärisi kanssa seuraavalla terveydenhuoltokäynnillä.

vasikoita ei kuolekaan, syntyy ylitarjontaa poikivista hiehoista. Jos ylimääräisiä hiehoja ei myydä, täytyy poistaa joku lehmistä, jotta hieho saa paikan. Tällaista poistoa ei voi kutsua suunnitelluksi. Kaiken kaikkiaan korkea kuolleisuus tekee uudistuksesta ja koko toiminnasta hallitsematonta.

Tuhannen taalan kysymys kuuluukin: Honkajoelle, teurastamolle, vai uudelleen poikimakarsinaan?

Yleisesti kuolemat ovat kalliita, koska ne tapahtuvat usein lypsykauden alussa, jolloin umpikauden kustannukset jäävät kattamatta.

Suurimmat euromääräiset menetykset syntyvät, jos ensikko kuolee heti lypsykauden alkuvaiheessa, jolloin kahden vuoden aikana kertyneet kasvatuskustannukset ovat toteutuneet, mutta yhtään maitotuloa ei saada. Yleensä lehmä alkaa tuottaa voittoa vasta toisella lypsykaudella, kun huomioidaan maitotulo, rehukustannus ja hiehokauden kasvatuskustannukset.

54 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 54

23.11.2022 9.30

Poistoprosentin, hiehojen poikimaiän ja hävikin yhteys tarvittavien lehmävasikoiden määrään Karja

Karjan lehmäluku

Karjan poistoprosentti

Hiehojen poikimaikä, kk

Hiehojen hävikki-% *

Lehmävasikoita tarvitaan, kpl

A

50

10

24

3

5

B

50

15

24

6

8

C

50

20

24

12

11

D

50

25

25

3

16

E

50

30

25

6

19

F

50

35

25

12

23

G

50

40

26

3

25

H

50

45

26

6

29

I

50

50

26

12

30

* Hiehojen hävikki sisältää kaikki elävänä syntyneet lehmävasikat, jotka on myyty tai ne ovat kuolleet ennen poikimista.

Mitä pienempi kuolleisuus karjassa on, sitä helpompi on kasvattaa sopiva määrä hiehoja. Uudistukseen tarvittava määrä voidaan laskea kaavalla: karjan lehmäluku × karjan poistoprosentti × hiehojen poikimaikä / 24 kk × (1 + hiehojen hävikki-%).

Kuolleisuutta vähentävien toimenpiteiden vaikutus katetuottoon Sairastavuuden ja toimintatapojen muuttamisen taloudellista potentiaalia voi mallintaa itse Valmasta löytyvällä, uudistuneella SimValiokarja-laskurilla.

Lähtötilanne

Muutos 1.

Muutos 2.

LEHMÄVASIKAT

Kuolleisuus, %

8

2

2

Päiväkasvu, g/pv

750

800

800

HIEHOT

Poikimaikä, kk

25,5

24

24

Utaretulehduksia, %

22

15

15

Poikimahalvauksia, %

4

2

2

Ketooseja, %

2

1

1

Ontuvia, %

23

10

10

Kuolleisuus, %

6

5

3

Poisto-%

30

28

20

Liharotusiemennyksiä, %

30

40

60

LEHMÄT

METAANIA

Muutos, kg/vuosi

-

-960

-4 540

KATETUOTTO

Kasvua, €/vuosi

-

25 000

31 000

Mallinnetaan kahden muutoksen vaikutuksia lähtötilanteeseen. Esimerkki 160 lehmän karja C1-tukialueella. Lähtötilanteessa karjan keskituotos on 10 700 litraa, rasva-% 4,4, valkuainen 3,5 %, 11 298 kg EKM, maidosta meijeriin 95 %. Muutosten ennustettavat vaikutukset näkyvät taulukossa.

Muutos 1. Panostetaan lehmien olosuhteisiin, tarkennetaan umpilehmien ruokintaa, tehostetaan vasikoiden ternimaidon saantia ja lisätään niiden saamaa maitomäärää. Näiden toimenpiteiden seurauksena lehmien sairastavuus vähenee, vasikoita kuolee vähem-män ja ne kasvavat paremmin.

Muutos 2. Kun sairastavuutta on saatu vähennettyä, aletaan tietoisesti tavoitella pienempää poistoprosenttia. Parannetaan lehmien seurantaa, sairastavuus sinänsä säilyy samalla tasolla kuin aiemmin, mutta koska sairastuneet huomataan aiemmin ja hoitoon ryhdytään ripeämmin, saadaan sairastumiset lievemmiksi. Koska poistoja on vähemmän, voidaan suurempi osa lehmistä siementää liharodulla.

MAITO JA ME * 55

Mamevalmis.indd 55

23.11.2022 9.30

VALIO

U U T T A V A L I O LT A

Parhaat reseptit jouluun osoitteesta valio.fi/joulu

Uusi dippimaku

M

itäs sitä sekoittelemaan ja odottelemaan, kun voi ryhtyä suoraan nautiskelemaan? Valio kermaviilidippi Sour cream & onion on aina valmiina rentoon hengailuun tai leffailtaan, kun sipsittää tai tekisi mieli dippailla. Avaa kansi ja herkkuhetki on kätesi ulottuvilla!

Sopii sipsien ja vihannesten lisäksi loistavasti myös grilliruokien ja burgereiden kaveriksi. Vähälaktoosinen HYLA® tuote.

Treenipäivä, vanukaspäivä

V

alio PROfeel® suklaamansikka proteiinivanukas sopii treenipäiviin ja hetkiin, jolloin haluat nautiskella terveellisemmin. Pehmeää täyteläisyyttä, runsaasti proteiinia ja herkullista makua ilman keinotekoisia makeutusaineita. Makeus sokerista (tuotteessa hiilihydraatteja 8,9 g/ 100 g) ja runsaasti laadukasta maitoproteiinia (18 g/purkki).

Joulufiilistely saa alkaa!

Valion verkkosivut ja some laittautuvat joulutunnelmiin perinteisin ja modernein herkuin.

V

alion koekeittiön liedet ovat hehkutelleet joulutunnelmaa jo kuukausia. Olemme suomalaisten luottoystävä joulukauden keittiöhommissa, emmekä petä odotuksia tänäkään vuonna.

Valion verkkosivuilla meillä on todella mehevä joulupaketti, josta saat reseptit ja ideat aina pikkujoulukaudesta loppiaiseen asti. Jouluruokaperinne on Suomessa mahtavan mittava ja monipuolinen. Siltä varalta, että ovi on auki uusille joulusuosikeille, olemme pyöräyttäneet ison liudan uusia reseptejä, joita varten olemme koko vuoden kuulostelleet tarkasti trendejä. Mukavia fiilistelyhetkiä joulusivuillamme valio.fi/joulu.

Valion Instagram, Facebook ja TikTok ovat kaverinasi koko joulusesongin ajan, ja meidät saa kiinni myös Jodelista. Some-tiimin nohevat tontut ovat miettineet joulujutut valmiiksi jokaiselle päivälle aina marraskuusta ensi vuoden alkuhetkiin asti. Joulukuun alussa Instagramissa starttaa joulukalenteri, ja osa luukuista sisältää jännittäviä arvontakilpailuja!

Lähempänä joulua vastaamme jouluruokien laittamiseen liittyviin kysymyksiin Jodelissa.

Kohtaamiset ruoanlaiton merkeissä ovat oleellinen osa jouluamme.

Vaikuttajat ja Valion some-seuraajat leipovat yhdessä ja tekevät hyvää tunnetun jouluttelijan Tuija Pehkosen johdolla. Järjestämme seuraajille illalliset TikTok-vaikuttaja Ariel Hokkasen sekä Instagram-kaksikko Bella Tablen eli Kia Arpian ja Petra Wettenrannan kanssa.

Juuri sinä voit päästä mukaan osallistumalla some-kisoihin! Bella Table auttaa seuraajiamme jouluvalmisteluissa myös kahdessa Instagram-livessä, ja Sara Parikan tykätyissä Instagram-sisällöissä näkyvät joulusesongissa Valion tuotteet ja reseptit.

AINO LAAKSO Tipe tipe tip tap, ihanaa joulua toivottaen Viestintäpäällikkö, sisällöt-tiimin vetäjä Va l i o O y

56 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 56

23.11.2022 9.30

VALIO

U U T T A V A L I O LT A Nyhtökaura® paistuu pannulla hetkessä rapeaksi ja imee itseensä makua.

Isosti makua

K

lassikkotuote Valio smetana on saatavilla joulusesongin ajan suuremmassa 380 g pakkauksessa, talviseen kuosiin pukeutuneena. Viimeistele smetanalla kylmät kastikkeet ja salaatit, lisää pitkään haudutettaviin patoihin tai käytä leivonnassa.

Omenaa & kanelia

J UUTUUKSIA kasvipohjaiseen kokkailuun

K

asvisruokien klassikko Gold&Green® Nyhtökaura® palasi syksyllä kauppoihin, makuina maustamaton nude ja tomaatti. Kaurasta ja palkokasveista valmistetulle Nyhtökauralle on myönnetty Sydänmerkki, sen valmistukseen ei käytetä lainkaan suolaa.

Rinnalleen nyhtikset saivat maistuvat uutuudet, herneproteiinista valmistetut rapeat vegenugetit ja mehevät vegekuutiot. Uudet, arkea helpottavat tuotteet sisältävät roimasti proteiinia ja rautaa, joiden riittävä saanti on tärkeää jokaiselle, ei vain kasvisruokavaliota noudattaville.

100 % kasviperäinen ja gluteeniton Valio Oddlygood® Easy Cooking puolestaan toimii kokkailussa ruokakerman tapaan. Se tuo täyteläisyyttä esimerkiksi kastikkeisiin ja keittoihin. Hyvä vaihtoehto myös vegaanin tai maitoallergisen joululaatikoihin!

os tämä makuyhdistelmä on makuusi, tässäpä pari välipalavinkkiä –ilman lisättyä sokeria!

Valio PROfeel® proteiinirahka omena-kaneli on ihanan pehmeä, herkullinen, rasvaton ja laktoositon proteiinirahka. Maistuu vaikkapa töiden keskellä välipalana tai treenien jälkeen. Purkilliseen mahtuu 18 g laadukasta maitoproteiinia.

Valio Luonnonjogurtti+™ uuniomena on lempeää ja ihanan täyteläistä jogurttia, joka saa makeutensa vain hedelmistä. Niin hyvää, että menee melkein jälkkäristä!

MAITO JA ME * 57

Mamevalmis.indd 57

23.11.2022 9.30

VALIO

Halvinta sähköä on se, jota ei koskaan käytetä VALIO VARAUTUU ENERGIAN SAATAVUUSHAASTEISIIN MONIN TAVOIN, KERTOO VALION ENERGIAPÄÄLLIKKÖ PETER FABRITIUS. SUURIMMAT SÄÄSTÖT SYNTYVÄT TUOTANNOSSA, MUTTA KAIKKI LASKETAAN. T E K S T I A N N A-JA L AS KA R JA L A I N E N

Peter Fabritius Helsingin Pitäjänmäen mehutehtaan edustalla.

Mehutehtaalla on parannettu energiatehokkuutta muun muassa säätämällä tuloilmakoneiden käyntiaikoja ja muuttamalla lämpötilan asetusarvoja.

58 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 58

23.11.2022 9.30

tavoitteidemme sekä turpeen päästöoikeuksien hinnannousun ja verotuksen vuoksi.

Osallistumme energiatalkoisiin etsimällä keinoja energiatehokkaampaan tuotantoon. Tämä ei ole meille uutta, sillä olemme tehneet systemaattista työtä energiatehokkuutemme parantamiseksi jo parikymmentä vuotta. Lapinlahden tehtaan uusi savukaasulauhdutin on tästä hieno esimerkki. Savukaasujen mukana aiemmin poistunut lämpö ja vesihöyry saadaan nyt hyötykäyttöön tehtaan lämmöntarpeisiin. Tämä vähentää myös polttoaineen käyttöä.

VALION VARAUTUMINEN Valio on huoltovarmuusyritys. Elintarviketeollisuus kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen ohjeistuksessa käyttäjäryhmään, jonka sähkönsaantia tulisi turvata. Yhteiskunnassa on kuitenkin kriittisempiäkin aloja kuten sairaalat, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä meitä ennen.

Olemme varautuneet energian saatavuushaasteisiin monella tavalla.

12:sta tuotantolaitoksestamme kolmella on käytössä maakaasu lämmöntuotannossa, ja olemme varautuneet siihen, ettei maakaasua kaikissa tilanteissa saada. Turenkiin on tehty investointipäätös pellettikattilalaitokseen, jonka varapolttoaineena toimii kevyt polttoöljy.

Kevyt polttoöljy on Turengissa varapolttoaineena jo nyt. Riihimäellä maakaasua käytetään vain höyrylämmön tuottamiseen, mihin löytyy jo korvaava kevyen polttoaineen mahdollisuus. Vantaallakin on nyt käytössä sähkökattila vaihtoehtona maakaasulle, ja näiden välillä voidaan vaihtaa hintatason mukaan.

Muistakin polttoaineista kuten biopolttoaineista voi valitettavasti tulla pulaa. Tukeudumme turpeen polttoon tarvittaessa. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on luopua turpeesta, mikä on järkevää ilmasto-

”Olemme tehneet systemaattista työtä energiatehokkuutemme parantamiseksi jo parikymmentä vuotta.”

Hanke on ollut hyvin kannattava sekä taloudellisesti että vastuullisuuden näkökulmasta.

Suurimmat säästöt syntyvät tuotannossa, mutta kaikki lasketaan.

Valaistuksessa ja ilmanvaihdossa voi saada merkittäviä säästöjä aikaan vaihtamalla vanhanaikaisia valaisimia led-valoihin ja tehostamalla ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa.

Tulevana talvena voi tulla tilanteita, jolloin olemme tiukoilla energian saatavuuden ja hinnan kanssa.

Varaudumme parhaamme mukaan.

On olemassa riski, että sähköä tai maakaasua ei ole kaikkina aikoina

riittävästi saatavilla. Suhtaudun siihen maltilla ja uskon, että pärjäämme hyvin. Energiamarkkinoilla on nähty vallitsevaan tilanteeseen* nähden jopa ylilyöntejä hinnoittelussa.

Valiolaisia maitotilayrittäjiä kannustan etsimään kaikki mahdolliset keinot säästää energiaa, niin sähköä kuin polttoainetta. Halvin kilowattitunti on se, jota ei koskaan käytetä.

Ja mitä vähemmän sähköä käytetään, sitä alhaisempia hinnat ovat.

*Haastatteluajankohta 10.10.2022.

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Aloitin Valion energiapäällikkönä vuonna 2013. Vedän kolmihenkistä tiimiä, ja työtehtäviini kuuluu muun muassa lämmön ja sähkön hankinta Valion tehtaille ja pääkonttorille, päästöoikeuksien hankinta kolmelle tehtaalle sekä kokonaisvastuu energiatehokkuudesta. Työpäiväni koostuvat projekti- ja seurantapalavereista sekä päätöksenteosta. Kuulun lisäksi EK:n energia- ja ilmastovaliokuntaan, elintarviketeollisuuden energiatehokkuuden toimenpideohjelman (ETL-TOPO:n) ohjausryhmään ja olen Suomen Sähkönkäyttäjät ry ELFI:n hallituksen varajäsen.

Pidin koulussa matematiikasta ja fysiikasta. Armeijan jälkeen hakeuduin silloisen Teknillisen korkeakoulun koneosastolle. Erikoistuin energiatekniikkaan, jonka ajattelin olevan tulevaisuuden ala.

TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Näen Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasutuotannossa valtavasti mahdollisuuksia. Kiuruvedelle kaavailtu Suomen suurin biokaasulaitos on erittäin mielenkiintoinen hanke ja askel oikeaan suuntaan. Jo tämän ensimmäisen laitoksen tuotannolla olisi mahdollista pienentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi esimerkiksi logistiikassa. On ollut hienoa seurata, miten aktiivisesti maitotilat ovat toteuttaneet omia biokaasuprojektejaan viime vuosina.

Ilmaston lämpeneminen on aikamme isoimpia haasteita, mutta uskon, että lähivuosina otetaan suuria harppauksia sen taklaamiseksi.

Ihmiskunnalla on kaikki mahdollisuudet kehittää teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi – onhan aiemminkin esimerkiksi luovuttu lyijyä sisältävästä bensiinistä, pienennetty merkittävästi typpioksidipäästöjä katalysaattoreilla sekä vähennetty rikkioksidipäästöjä rikinpoistolaitoksilla ja vähentämällä kivihiilen polttoa.

PERHE JA VAPAA-AIKA Uusperheeseeni kuuluu avovaimoni ja kolme aikuistumassa olevaa lasta aiemmasta liitosta. Kaksi vanhempaa tytärtäni asuvat jo omillaan.

Vapaa-aikani kuluu kunnostustöissä rintamamiestalossamme ja mökillä. Välillä pakenen autotalliin huoltamaan vuoden 1965 MGBklassikkoautoani tai Yamaha Virago -moottoripyörääni vuodelta 1990.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Valio Mustaleima™ emmentaljuusto.

Se on parhaimmillaan tumman leivän päällä.

MAITO JA ME * 59

Mamevalmis.indd 59

23.11.2022 9.30

Vaihto uuteen V310:een kannatti

32 %

parempi siemennysprosentti*

Havaitsee yli

95%

kiimoista

10

%

Jopa

50%

Suurempi kapasiteetti

99,8% KIINNITYSTARKKUUS

Havaitsee epänormaalit kiimakierrot ja jopa hiljaiset kiimat Enemmän kannattavia tuotoskausia Vähemmän lehmiä siementämättä % Vähemmän poistoja Automaattiset tiineystarkastukset Hälyttää varhaisluomisista

Huoltokustannukset tiedossa ennalta

lyhyempi kiinnitysaika

99

Vedinsprayn

YLI

%

osumatarkkuus

3500 kg maitoa päivässä

“ERO KUIN YÖLLÄ JA PÄIVÄLLÄ! 5h/pv pois navettatöistä”

“Erityiskiitos lypsinten kiinnitykselle ja V310:n RePro-kiimantarkkailuominaisuudelle” Lue koko juttu DeLaval Karjaviestistä 2.2022!

DeLaval

*Tiedot kerätty testi- ja pilottitiloilta. Tuloksia verrattu DeLaval VMS™ Classiciin. Tulokset voivat vaihdella. ** Tiedot kerätty VMS V310 pilottitiloilta

TARJOUS VOIMASSA VAIN HANKKIJAN MYYMÄLÖISSÄ!

KÄSIENPESUAINE REGULAR 1 L

DRYMAXX™ 22 KG

VASIKKALIIVI DELAVAL

NORM. 8,99 | AL92065510 Mieto ja tehokas käsienpesuaine, jonka pH on lähellä ihon omaa arvoa. Sisältää ihoa hoitavia aineita.

NORM. 55,95 | AL92067004 (1,818 €/KG) Tehokas kuivikkeen lisäaine. Imee kosteutta jopa 140 % oman painonsa verran. Turvallinen käyttää, ei ruostuta, syövytä tai ole myrkyllistä.

NORM. 74,95 | AL88267301 Pitää vastasyntyneen tai sairaan vasikan lämpimänä myös kylmillä ilmoilla. Kiinnitys tarranauhoilla. Konepestävä 30 asteessa.

ALKALI 1+ JAUHEPESUAINE 25 KG

KIINTEÄ KARJAHARJA

VESIALLAS ERISTETTY 1 PAIKKAINEN

NORM. 179,00 | AL96030701 (5,00 €/KG) Emäksinen yhdistelmäpesuaine, joka puhdistaa ja desinfioi lypsylaitteiston.

Ei kuluta lypsylaitteiston kumiosia.

NORM. 349,00 | AL88265780 Voimakkaat harjakset virkistävät verenkiertoa ja pitävät eläimet puhtaampina. Positiivinen vaikutus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin.

NORM. 959,00 | AL92632911 Eristetty juoma-allas ei tarvitse sähkölämmitystä.

Pysyy sulana jopa –20˚C pakkasella.

Saatavana myös 2 paikkaisena.

6,-

125,-

40,-

259,-

50,-

780,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TÄMÄN ILMOITUKSEN TARJOUKSET VOIMASSA 31.12.2022 SAAKKA. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI DeLaval_Hankkija_MjaM_4_200x280.indd 1 Mamevalmis.indd 60

3.11.2022 16.57 23.11.2022 9.30

A JELM ION L H A O V STO ILMA

JUHA NOUSIAINEN Johtaja Va l i o n i l m a s t o t i i m i

Tulevaisuuden ruokajärjestelmä ei synny ääripäissä

%

G

”

ilta

lobaali ruokajärjestelmä on osoittanut haavoittuvuutensa kriisien keskellä. Teknologinen kehitys, erikoistuminen ja keskittyminen ovat tehostaneet tuotantoa, mutta kriisiherkkyys ja paikallinen huoltovarmuus ovat jääneet taustalle. Väestömäärän kasvu ja fossiilitalouteen perustuva talouskasvu haastavat nykyisen ruokajärjestelmän. Nyt kaivataan ratkaisuja, jotka ovat kokonaiskuvassa järkeviä ja kestäviä. Tähän tarvitaan laajaa ruoantuotannon kirjoa.

Ruoan tarve tulee tulevina vuosikymmeninä lisääntymään. Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen ja esimerkiksi lajikato asettavat haasteita nykyiselle ruoantuotannolle. Jatkossa yhä isompi määrä suita on ruokittava merkittävästi pienemmillä päästöillä ja vähemmällä peltoalalla.

Suomessa ruoan omavaraisuusasteemme on korkea, noin 80 prosenttia. Silti keskusteluun on aiheellisesti noussut paikallisen huoltovarmuuden takaaminen. Esimerkiksi kysymys siitä, pitäisikö ruoantuotannossa palata hajautetumpaan malliin, jossa lannoitteiden ja polttoaineiden saatavuus olisi paremmin turvattu.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa asetetaan usein vastakkain kotieläintuotanto ja kasvistuotanto. Toiset tarjoavat ratkaisuksi solumaatalouden innovaatiota. Totuus ei kuitenkaan löydy ääripäistä. Kaikkia tuotantomuotoja on kehitettävä, jotta voimme tulevaisuudessa turvata hyvän ravitsemuksen kaikille kestävällä tavalla. Erityisesti kehitettävää on näiden ketjujen integraatiossa, jotta resurssitehokkuus paranee ja ympäristövaikutukset vähenevät.

Pohjoisissa viljelyolosuhteissamme on laajasti peltoalaa, jossa viljely- ja satovarmasti menestyy pääasiassa nurmi.

Nämä alueet on valjastettu osaksi ruoantuotantoa nautojen avulla. Samalla nurmipellot lisäävät luonnon monimuotoisuutta, vähentävät ravinnepäästöjä ja toimivat hiilinieluina. Ne kestävät hyvin sään ääriolosuhteita ja ovat satovarmempia poikkeavinakin kasvukausina.

Maapallon kokonaispeltoalasta on arvioiden mukaan noin 50–80 % käytössä kotieläinten rehuntuotantoon. Vaikka rehuntuotanto on monin paikoin järkevää, on selvää, ettei esimerkiksi sademetsien raivaaminen laidunmaaksi tai eläinten soijarehun viljelyyn ole kestävää. Valio onkin kieltänyt tuontisoijan käytön kokonaan maitotiloillaan.

Kotieläintuotanto hyödyntää ruokateollisuuden sivuvirtoja. Esimerkiksi viljan jalostuksessa syntyy sivuvirtoja, jotka soveltuvat vain eläinten rehuksi. Ilman kotieläintuotantoa kasviperäisen ruoka-aineen ympäristövaikutus kasvaisi merkittävästi. Siksi nurmea ja teollisuuden sivuvirtoja käyttävät naudat ovat tärkeä osa ruokajärjestelmää.

Huoltovarmuuden vahvistamiseksi kasvija eläintuotannon tiiviimpi integraatio olisi tärkeää, ja se mahdollistaisi paremman yhteistyön myös energia-alan kanssa, esimerkiksi valmistettaessa maataloussyötteistä biopolttoaineita.

Ruokajärjestelmän päivitys on aivan välttämätöntä. Valion tavoitteet kattavat maitoketjun ilmasto-ohjelman ja kasvipohjaisen liiketoiminnan kehittämisen sekä Suomessa että globaalisti. Myös solumaatalouden mahdollisuudet on kirjattu strategiaamme.

”Kaikkia tuotantomuotoja on kehitettävä, jotta voimme tulevaisuudessa turvata hyvän ravitsemuksen kaikille kestävällä tavalla.”

MAITO JA ME * 61

16.57 Mamevalmis.indd 61

23.11.2022 9.30

ME ÄT TÄJ T I R Y

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

Valion omistajana on hyvä olla, koska Valio on tuttu, turvallinen ja innovatiivinen brändi.

Yhdessä hyvä tulee ME-HENKI, AVOIMUUS JA MIELEKÄS TYÖNJAKO OVAT MÄKELÄN MAITOTILAN MENESTYKSEN AVAIMIA. TÄRKEÄT SIDOSRYHMÄT KUTSUTAAN KERRAN VUODESSA POHTIMAAN TILAN ASIOITA YHDESSÄ.

A

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA M Ä K E L Ä N P E R H E A L B U M I J A 1 2 3 R F

sko ja Jukka Mäkelä päättivät jo nuorena, että he ottaisivat jatkaakseen vanhempiensa maitotilan Kalajoella. Myöhemmin Jukan vaimo Pauliina tuli mukaan yrittäjäksi.

Näin oli syntynyt MTY Jukka, Pauliina ja Asko Mäkelä.

Luottamus toisten osaamiseen sekä halu jakaa vastuuta on olennaista ison maitotilan hoidossa.

Vanhempien aikaan Mäkelän tilalla oli 20 lehmää ja 50 hehtaaria peltoa. Kun veljeksille tuli mahdollisuus vuokrata lisää peltoa, he päättivät rakentaa 60 lehmän navetan.

Tilan siirryttyä kokonaan kolmikon omistukseen navetan kokoa kasvatettiin entisestään, ensin 80 lehmään ja sitten nykyiselleen: nyt tilalla on 170 lypsävää ja lähes saman verran nuorkarjaa.

“Ajatus navetan laajentamisesta syntyi halustamme siirtyä robottilypsyyn. Lisäksi siirtymäkauden lehmille tarvittiin paremmat olosuhteet”, Jukka Mäkelä kertoo.

Maidontuotannossa on äärimmäisen monta osa-aluetta, jotka pitää hallita, ja joista ei Mäkelöiden mukaan selviä ilman sidosryhmien apua. ”Tilan laajennuttua tuli tarvetta lisäkäsille, joten palkkasimme

Karoliina Ahon työntekijäksi – ensin kesätöihin ja sitten kokoaikaiseksi”, Jukka Mäkelä kertoo.

Tilan työntekijöiden lisäksi on hyvä jakaa vastuuta yhteistyökumppaneille. Jos ei itse osaa, tulee etsiä joku, joka osaa. Mäkelät pitävätkin sidosryhmät vahvasti mukaan toiminnassa.

Pauliina, Karoliina ja Asko vuorottelevat pääsääntöisesti tilan toimissa. Yhdessä työvuorossa on aina kaksi tekijää: toisen vastuulla on lypsynavetta ja toisen vasikkala. Jukka tekee appeet, huolehtii tilan johtamisesta ja selvittelee mahdollisia ongelmatilanteita.

62 * MAITO JA ME

Mamevalmis.indd 62

23.11.2022 9.31

”Maanantain viikkopalaverissa käydään läpi tehtävät, rästihommat ja työnjako.” ”Nytkin on investointeja tulossa, kuten viilennyspuhaltimet, ritilämatot, aurinkopaneelit ja salaojitusta. Niitä varten tarvitsemme luvat ja hakemukset, joten paperitöitä riittää normaalien toimistohommien päälle”, Jukka kuvailee.

Jukan ja Askon isä urakoi edelleen tilan pelloilla konetöitä. Äiti tekee ruokaa ja auttaa jälkikasvun hoidossa, kun Jukka ja Pauliina ovat kiinni tilan töissä.

KAIKKI OVAT Mäkelän tilalla tasavertaisia toimijoita. ”Kukaan meistä ei ole ylempänä tai alempana muita. Arvostamme sekä kunnioitamme toisiamme, vaikka olemme kaikki erilaisia. Vuorovaikutus toimii joka suuntaan avoimesti.”

Tilan työt on jaettu vahvuuksien mukaan. ”On mahtavaa, että meitä on sekalainen porukka ja työtkin ovat vaihtelevia. Velipoikaa eivät peltotyöt kiinnosta, joten häntä ei sinne pakoteta. Itselläni taas ei riitä kärsivällisyys vasikoiden hoitoon, joten minut pidetään poissa vasikkalasta”, Jukka naurahtaa.

Kaikki vastuu kannetaan yhdessä – hyvässä ja pahassa. ”Olemme me, emmekä sinä tai minä! Emme etsi syyllisiä tai ota onnistumisiakaan omiin nimiin, vaan olemme aina me-linjalla.”

Maanantaisin pidetään mahdollisuuksien mukaan viikkopalaveri,

jossa käydään läpi tehtävät, rästihommat ja työnjako. ”Kuukausittain pyrimme käymään läpi tunnuslukuja, jossa tarkastelemme tuotostasoa sekä katetta ja mietimme mahdollisia kehittämiskohteita”, Jukka kuvailee. ”Meillä on tiivis yhteistyö ruokinnansuunnittelijan kanssa. Hänen kanssaan mietimme, miten saamme olemassa olevat rehut käytettyä järkevästi.”

VUOSITTAIN MÄKELÄN TILALLE kutsutaan ruokintapäivään tärkeitä sidosryhmien edustajia, kuten ruokinnan suunnittelija, tilan eläinlääkäri, säilörehun pääurakoitsija, väkirehujen myyjä ja Valio-ryhmän asiantuntijoita. Viimeksi mukana oli myös pankin edustaja seuraamassa, mitä tilalle kuuluu. ”He kaikki ovat todella tärkeitä tukipilareita toiminnallemme”, Jukka kiittää.

Ruokintapäivän osallistujat kiertävät tilan oman väen kanssa navetassa ja vasikkalassa pohtien, miten ruokinta on onnistunut ja miten sitä voisi parantaa entisestään. Samalla käydään läpi tilan tunnuslukuja.

Jokainen päivään osallistuva antaa lopuksi omasta näkökulmastaan palautteen hyvistä asioista ja kehitettävistä kohteista. ”Viimeksi huomattiin, että vasikoiden ja hiehojen kasvussa oli jonkin verran vaihtelua. Mietimme yhdessä, miten kasvua saisi tasaisemmaksi, ja siitä syntyikin oikein

hyvää keskustelua ja jopa jatkokehittelyä”, Jukka kertoo.

Ruokintapäivän tuloksena vasikoiden ruokintaan tehtiin muutoksia. Lisäksi navettaan päätettiin hankkia viilennyspuhaltimia ehkäisemään utaretulehduksia ja kohentamaan eläinten oloa helteillä, mikä myös parantaisi tuotosta.

MTY JUKKA, PAULIINA JA ASKO MÄKELÄ, KALAJOKI Yrittäjät Jukka Mäkelä, Pauliina Mäkelä, Asko Mäkelä. Tilalla on lisäksi yksi työntekijä.

Eläimet 170 lypsävää ja nuorkarjaa (yhteensä noin 300 eläintä).

Navetta Puolilämmin pihatto, 3 lypsyrobottia.

Pelto Omaa peltoa 55 ha, vuokrattua 70 ha ja sopimusalaa 15 ha.

Säilörehunurmen keskisato 9 700 kg ka/ha. Nurmella n. 100 ha.

Maito Keskituotos 12 000 kg/lehmä (12 800 EKM kg).

MAITO JA ME * 63

Mamevalmis.indd 63

23.11.2022 9.31

toosito ak

30%

n

L

ETHÄN LAKKAA UNELMOIMASTA?

ENEMMÄN KASTIKETTA

Mamevalmis.indd 64

te e nito

n

G

lu

23.11.2022 9.31