Maito ja me 1/2024

Page 1

Maito jame

tärkeä rooli
parempaa kannattavuutta s. 38
tila löysi jatkajat s. 14 Vastuullisuusohjelmamme kehittyy ajassa s. 26 Valion omistajayrittäjien ammattilehti 1 • 2024
Maidontuotannolla
kiertotaloudessa Tiloille
Hukkalan

Maito jame

1/2024

JULKAISIJA

Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio

KONSEPTI Genero Oy

TOIMITUS

Päätoimittaja

Anu Artjoki puh. 050 398 4456

Toimituspäällikkö

Anna JalasKarjalainen

Toimituskunta

Ulf Jahnsson (pj), Hanna Castro, Tuuli Hakala, Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Ari Mäkelä, Sanna Nokka, Juha Nousiainen, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Minna Toivakka, Taina Voutilainen

Taitto

Johanna Siljola

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Valio Oy maitojame@valio.fi

ILMOITUSMYYNTI

Tuomas Miettinen Valio Oy puh. 010 381 2144 ilmoitusmyynti@ valio.fi

PAINATUS

Grano Oy

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 27.11.2024.

Maito ja me ammattilaissivusto: maitojame.fi

Katse aina eteenpäin

Uudistuminen ja innovaatiot ovat aina olleet Valion ytimessä. Meille valiolaisille on luontaista miettiä, miten asiat voisi tehdä paremmin ja ketterämmin – laadukkaasti mutta silti kustannustehokkaasti.

KOULUTTAUTUMINEN on hyvä tapa pysyä ajan hermolla. Alkuvuoden tilaisuuksissa on ollut monta mahdollisuutta kuulla ajankohtaista asiaa maitomarkkinoilta ja maidontuotannosta. Poimimme lehteen parhaat palat.

Uudet yrittäjät kokoontuivat tammikuussa tutustumaan yrityksemme toimintaan Valion pääkonttorille (s. 50), ja alkuvuoden pihatto- ja huippuseminaareissa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä ja tutkimustuloksia liittyen eläinten hyvinvointiin (s. 22) ja maitomarkkinoiden kehitykseen (s. 36). Näihin on hyvä peilata myös uudistuvan vastuullisuusohjelmamme linjauksia (s. 26).

TIEDONJANOON on tarjolla tämän numeron asiantuntija-artikkeleissa muun muassa artikkelit rehun säilöntäaineen annostelusta (s. 20), vierihoidon käytännöistä (s. 24) ja vasikoiden hyvinvoinnista (s. 70). Sivulta 32 voi lukea, miten uusi antibioottijäämätesti säästää aikaa ja euroja.

Uudistuminen voi olla myös rohkeutta etsiä uusia ratkaisuja. Tämän numeron tilajutuista löytyy tästä hyviä esimerkkejä: Hukkalan tilalle löytyi jatkaja oman suvun ulkopuolelta (s. 14), ja Huovilan tilalla taas rakenteilla olevan pihaton toivotaan vapauttavan aikaa perheelle (s. 72).

Roudasta vapautuva maa ja hiljalleen vihertyvät pellot ovat uudistumista nekin. Mukavia lukuhetkiä ennen peltotöiden kevätkiireitä!

ANNA JALAS-KARJALAINEN Toimituspäällikkö

KUKA

Anna JalasKarjalainen Copywriter & toimituspäällikkö, jonka lempipalstatila löytyy omasta kasvatuslaatikosta.

Palautetta lukijoilta

Annathan palautetta Maito ja me -lehdestä 1/24 ja sen sisällöistä. Voit lähettää toimitukseen ehdotuksia seuraavien numeroiden juttuaiheista. Lähetä palautetta joko osoitteeseen maitojame@valio.fi tai vastaa Valmassa palautekyselyyn.

Lukijoiden mielipiteitä numerosta 2/23

”Aina ei tarvita suuria investointeja.”

”Alan ammattilainen kommentoi paljon puhuttua lakiuudistusta.”

”Ensiapujuttu oli hyvä. On hyvä välillä kerrata, miten toimitaan, kun eläimellä on hätä.”

”Uutuudet kiinnostaa!”

”Toivoisin juttua tilojen välisestä vuorovaikutuksesta.”

Viime numeron jutuista palautekyselyyn vastanneet äänestivät parhaaksi asiantuntija-artikkelin Miten saada ensikot lypsämään ja kestämään? Toiseksi sijoittui juttu Helpotusta ja lisätehoja robotilla. Lukijoita kiinnostivat myös nykytanssiteosta, valikoivaa umpihoitoa, maaseudun tukihenkilöverkkoa käsittelevät jutut sekä talousartikkeli kustannusten hallinnasta.

Toimitukselta
Painotuote 4041 0955 YMPÄRISTÖMERKKI MILJÖMÄRKT
MAITO JA ME * 3

s.14

s.42

Mikä

s.38

Tässä numerossa Sisällysluettelo Vastuullisuus & talous Puskaradio toimi – tila löysi jatkajat 14 Annosteletko säilöntäainetta sopivasti? 20 Laiduntaminen ja jaloittelu kiinnostavat 22 Vierihoidon hyvät ja huonot puolet 24 Alkutuotannon vastuullisuusohjelma.................. 26 Yrittäjät kertovat .......................................................... 31 MilkSafe™ säästää aikaa ja euroja ...........................32 Maitomarkkinat & huippuseminaari ..................... 36 3 näkökulmaa uusilta maitotilayrittäjiltä............. 50 Parempi talous: Tekoälystä tehoa talouteen 65 Naseva 70 Valiotekoja Kotala selvittää: haastattelussa Sari Essayah 38 Kiertotaloudessa ei mitään mene hukkaan 42 Tavataan Valiolla: Ismo Nikkola 48 Valion hyllyssä 60 Luottotuote 62 Joka numerossa Pääkirjoitus: Anna Jalas-Karjalainen ....................... 3 Pinnalla: Ulf Jahnsson ................................................. 7 Valiopalat ......................................................................... 9 Vapaalla: Sari Kantonen 13 Ilmastopuntari 47 Hallitukselta 54 Työ ja terveys 56 Työ kevyeksi 66 Asiantuntija vastaa 67 Koneklinikka 68 Me yrittäjät: Kaisa ja Erkki Karema 72 Terveiset johdolta: Annikka Hurme 75
kiertotaloudessa?
on maidontuotannon rooli
Hukkalan maitotila Vieremällä sai uudet omistajat vuosi sitten.
”Strategisena tavoitteena on kannattava ja kestävä ruokajärjestelmä.” 4 * MAITO JA ME
s. 22
”Laiduntaminen on tutkimusten mukaan kuluttajille eläinten hyvinvoinnin kovaa ydintä.”
Professori Marina von Keyserlink Valion pihattoseminaarissa.
Maito ja me 2/23
VALIO
MAITO JA ME * 5

Ruoki pitoisuuksia

Lantmännen Agron pitoisuusrehut sisältävät fraktioitua suojattua rasvaa ja niillä on myönteinen vaikutus maitotuotokseen sekä pitoisuuksiin.

Benemilk®-rehut nostavat eniten maidon rasvapitoisuutta, ja ne parantavat rehuhyötysuhdetta jopa yli 10 prosenttia. Maituri 14 000 -rehut ovat oikea valinta, kun tavoitteena on huipputuotos korkeilla pitoisuuksilla. Herkku 22 E on rakeinen täysrehunkaltainen täydennysrehu, joka tuo rehustukseen kaivattua energiaa ja valkuaista.

kauppa.lantmannenagro.fi

6 * MAITO JA ME

Pinnalla

KUKA

Ulf Jahnsson Valion alkutuotantojohtaja , joka varhaisviljelee vihanneksia Turunmaan saaristossa ja harrastaa metsästystä sekä kalastusta.

Uusi vastuullisuusohjelma hyödyttää kaikkia

Maitotiloilla tehtävä työ edistää yhteistä liiketoimintaamme ja kilpailukykyämme.

LISÄÄ TOIMENPITEITÄ, LISÄÄ SENTTEJÄ

Valion uusi vastuullisuusohjelma astuu voimaan 1.5.2024. Vapaaehtoiset vastuullisuuslisän toimenpiteet liittyvät tuttuihin asioihin: eläinten hyvinvointiin, tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä luonnon monimuotoisuutta lisäävään viljelyyn. Uusina joukkoon lisätään maidon laatuun ja elintarviketurvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä kuten sähköinen lääkekirjanpito.

Jatkossa tilat voivat saada maitolitroilleen vastuullisuuslisää kolme senttiä, näistä kaksi senttiä per maitolitra vapaaehtoisesti valittavista toimenpiteistä ja sentin lisää kaikkia tiloja koskevista toimenpiteistä.

VASTUULLISUUS ON ELINEHTO

Kaiken maitoketjussa tekemämme työn taustalla ovat kovenevat vastuullisuusvaatimukset ja -odotukset eri asiakasryhmissämme ja eri markkinoilla. Vastuullisuus on yksi kilpailussa pärjäämisemme elinehdoista. Myös pankit vaativat yhä useammin tietoa niin yksittäisten maitotilojen kuin Valion vastuullisuustoimista, muuten lainapäätöstä ei välttämättä heru.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankit kysyvät vastuullisuuteen liittyvistä teoista ja toimenpiteistä entistä tarkemmin maatalouden rahoituspäätöksiä tehdessään – niin tilatasolla kuin Valio-ryhmässä kokonaisuutena. ��

VALIO MAITO JA ME * 7

Tehokkaat kotimaiset

Lehmän-pastat

VALMAKAUPOISTA!

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g

Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.

KETOOSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

MAGNESIUM-pasta

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

Laina voidaan esimerkiksi sitoa päästövähennystavoitteisiin. Asiakkaiden ja rahoittajien vaatimukset vaikuttavat bisnekseemme yhä selkeämmin, kun kestävän kehityksen arvoketjuajattelu vahvistuu.

Hyödynnämme alkutuotannosta saamiamme vastuullisuustietoja kattavasti omassa viestinnässämme ja markkinoinnissamme. Työ, jota maitotiloilla tehdään, tulee siis hyötykäyttöön ja edistää yhteistä liiketoimintaamme ja kilpailukykyämme. Kuten jo edellisessä Maito ja melehdessä kirjoitin, te maitotilayrittäjät pääosan tästä työstä teette. Olen kuitenkin satavarma tämän satavan laariinne lyhyellä ja varsinkin pidemmällä aikajänteellä.

”Vastuullisuus on yksi kilpailussa pärjäämisemme elinehdoista.”

VETURIT NÄYTTÄVÄT TIETÄ

Tässä lehdessä on laaja juttu tulevaisuuden ruokajärjestelmästä, jossa maidontuotanto, kasvintuotanto ja muut ruoantuotannon muodot kytkeytyvät fiksusti yhteen. Samalla ravinteet, energia ja sivuvirrat kiertävät. Helmikuussa saimme iloisia uutisia, kun Business Finland myönsi Valiolle 10 miljonaa euroa laajan Food 2.0 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeen toteutukseen ja varasi 20 miljoonaa euroa kumppaniverkoston hankkeisiin.

Maidontuottajia tietysti kiinnostaa kysymys, mikä on maidon rooli tässä kokonaisuudessa ja Valion strategiassa jatkossa. Nurmeen pohjautuva, kestävä maidontuotanto on Valion strategian kivijalka, ja tärkeä osa myös tätä hanketta. Tulevaisuuden ruokajärjestelmän rakentaminen ja Suomen ruokaturvan varmistaminen on yhteispeliä, jossa kaikilla eri tuotantomuodoilla on oma, tärkeä roolinsa.

��
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
www.finncow.fi
UUSI PAKKAUSKOKO UUSI PAKKAUSKOKO UUSI PAKKAUSKOKO

Valiopalat

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

Tästä ilahdumme

Valio kehittää tulevaisuuden

ruokajärjestelmää

Business Finland on myöntänyt Valiolle 10 miljoonan euron rahoituksen viisivuotiseen Food 2.0 -hankkeeseen, joka keskittyy tulevaisuuden ruokajärjestelmän kehittämiseen ja ruokaviennin kilpailukyvyn edistämiseen.

Valio on ensimmäinen ruoka-alan yritys, jonka Business Finland on valinnut veturiyritykseksi. Onnittelut myös Kempower, Patria ja Wärtsilä omille veturihankkeillenne!

Valion Food 2.0 -hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen kestävän tuotannon periaatteille rakentuva ruokajärjestelmä, jonka keskeisiä teemoja ovat kiertotalous ja resurssitehokkuus, tulevaisuuden tuotteet, uudistava viljely sekä teknologian uudistaminen.

Tulevaisuuden ruokajärjestelmässä kasvipohjainen ja eläinperäinen ruoantuotanto sekä mahdolliset solumaatalouden uudet ratkaisut kytkeytyvät toisiinsa fiksusti. Ruokajärjestelmään kytkeytyy Suomessa satoja yrityksiä ja muita toimijoita, ja Food 2.0 -verkostoon tavoitellaan vähintään sataa kumppania.

Valion roolina on käynnistää ja johtaa laaja-alaista yhteistyötä sekä tutkimus- ja kehitysprojekteja nykyisten ja uusien kumppaniensa kanssa. Valion ja yhteistyöverkoston tavoitteena on saada aikaan viiden vuoden aikana yhteensä 100 miljoonan euron lisäsatsaus tutkimus- ja kehitystoimintaan Suomessa, ja kasvattaa ruokajärjestelmään kytkeytyvää vientiä yli miljardilla eurolla hankkeen jälkeisinä vuosina.

Lue lisää hankkeesta:

• valio.fi/artikkelit/tulevaisuuden-ruokajarjestelma

Kestävässä ruokajärjestelmässä ravinteet, energia ja sivuvirrat kiertävät. Mutta miten? Lue lisää sivulta 42!

VALIO
MAITO JA ME * 9

Tule kuulolle vaikka traktorin hytistä!

Keväinen Valion omistajayrittäjien Valio Talkwebinaari järjestetään perjantaina 26.4.2024 klo 9.30–11.00

Webinaarissa Valion taloudesta ja lakitoiminnoista vastaava johtaja Jyri Virrantuomi kertoo Valion liiketoimintaan ja markkinoihin liittyvistä sekä muista ajankohtaisista aiheista. Lisätiedot ja linkki webinaariin Valmassa.

Lasketellen laitumille

Valio järjestää jälleen yleisölle avoimen laitumellelaskutapahtuman Helsingin Viikissä 4.5.2024. Tapahtumaan saavutaan usein koko perheen voimin. Järjestämme yhteistyössä osuuskuntien kanssa tapahtumia myös ympäri Suomen. Lämmin kiitos maitotiloille, jotka ottavat vierailijoita vastaan kevään aikana!

Perusasiat säilyvät hyvinvointilain myötä ennallaan. Eläintä on kohdeltava hyvin, eikä sille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Eläintä ei saa jättää ilman sen tarvitsemaa hoitoa.

Uusi hyvinvointilaki astui voimaan vuoden alussa

Hyvinvoinnilla tarkoitetaan eläimen kokemusta sen fyysisestä ja henkisestä tilasta.

Laki eläinten hyvinvoinnista astui voimaan 1.1.2024. Lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia, suojella niitä hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta ja lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Eläimiä tulee pitää ja hoitaa niin, että niillä on mahdollisuus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan liittyen liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.

Tutustu lakiin kokonaisuudessaan: • finlex.fi > Laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023

(Copyright © NielsenIQ, viitenro 05278194, 16.2.2024)

HYVÄ LUKU

Valion juustoviipaleilla on 59 % markkinaosuus viipalehyllyssä kotimaan markkinoilla. Toisin sanoen yli puolet Suomessa ostettavista juustoviipaleista on Valion!

Lähde: NielsenIQ Homescan, koko Suomi, juustoviipaleet pois lukien sulatejuustoviipaleet, ostot arvossa, 52 viikkoa päättyen 28.1.2024.

Lain keskeisimmät uudistukset maitotiloille:

• Valiolainen toimintatapa nupoutuksessa (rauhoitus, puudutus, kipulääkitys) on nyt lakisääteistä.

• Uusia parsinavettoja ei saa rakentaa, eikä nykyisissä lisätä parsipaikkoja.

• Kytkettyjen lehmien ja hiehojen ulkoiluvelvoite nousee 90 päivään vuodessa.

• Nautojen pysyvässä pitopaikassa tulee olla jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Iglukasvatuksessa riittää talvella, että vettä tarjotaan vähintään kolme kertaa päivässä.

• Maitotilayrittäjän tulee huolehtia siitä, että hänen karjaansa hoitaa riittävä määrä osaavia henkilöitä.

• Tilalla tulee varautua eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin, esimerkiksi tulipaloihin ja sähkökatkoksiin.

VALIO
10 * MAITO JA ME

Kattava lähestymistapa kausivaihtelun ratkaisemiseen kiritti ruotsalaisen Elveniten hackathonin voittoon. Kuvassa Hanna Castro (vas.) ja Ulf Jahnsson Valiolta, Agnes Lindell ja Niclas Lovsjö Elveniteltä sekä Annemari Sinikorpi Jamkista.

ValioHackathonissa etsittiin ratkaisuja maitomäärän kausivaihteluun

Voittaja Elveniten ratkaisu hyödyntää alkutuotannon dataa.

Maitotiloilla tavoitellaan mahdollisimman tasaista maidontuotannon määrää ympäri vuoden. Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämässä ValioHackathonissa etsittiin Valiolle ratkaisuja maidontuotannon kausivaihtelun tasaamiseen tilatasolla.

”Valion asiakkaat ostavat maitotuotteita tasaisesti ympäri vuoden, mutta tuotantoon tulevan maidon määrä vaihtelee vuoden aikana. Valion tuotannon kannalta olisi optimaalista, että maitoa on mahdollisimman tasainen määrä käytössä ympäri vuoden. Kesäkuukau-

sina maitoa tulee paljon, kun taas talvikuukausina määrä on alhaisempi. Tästä koituu tehottomuutta niin maitotiloille kuin Valion tehtaillekin”, sanoo Valion alkutuotantojohtaja Ulf Jahnsson.

Ruotsalaisen Elveniten tarjoama ratkaisu voitti 28.11.2023 järjestetyn ValioHackathonin datamallilla, jonka tavoitteena on ymmärtää kausivaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Datamallin pilotointiin hyödynnetään dataa korkean ja matalan kausivaihtelun maitotiloilta. Pilotti käynnistyy kevään aikana.

TÄSSÄ ONNISTUIMME

”Pihattoseminaarissa oli mielenkiintoista kuulla maitotilojen kehitystarinoista sekä kuluttajien odotuksista esimerkiksi laiduntamiseen liittyen. Valio on oikeilla jäljillä vastuullisuusasioissa.”

Maitotilayrittäjänä vuodesta 2008 toimineella Mika Rekilällä on Lohtajalla 135 lehmän lypsyasemapihatto.

Näytepikaritarrat poistuvat

Tuotosseurannan näytepikareihin liimattavista tarroista luovutaan vuoden 2024 aikana, kun tarrojen tulostus päättyy. Jatkossa käytössä ovat ainoastaan esikoodatut eli viivakoodilliset näytepikarit, jotka yhdistetään lehmän tunnistetietoon joko viivakoodilukijan, älypuhelimen tai tablettitietokoneen avulla.

Viivakoodilukijalla viivakoodit luetaan suoraan Minun Maatilani koelypsytnäytölle. Älypuhelimella tai tabletilla luettaessa käytössä on MobiLinkki.

Mikä MobiLinkki?

MobiLinkki korvaa aiemman NäyteLinkki Mobiilin. Selainpohjainen MobiLinkki toimii mobiililaitteella, jolla on pääsy nettiin, ja siihen pääsee oman kirjautumissivun tai Minun Maatilani -ohjelman kautta. Kirjautumiseen käytetään tuotosseurannan Verkkopalvelun tai Minun Maatilani -tunnuksia. Erillistä sovellusta ei tarvita.

MobiLinkki yhdistää lehmän tiedot pikarin viivakoodiin ja tallentaa ne tuotosseurannan tietokantaan, mistä ne välitetään meijerin laboratorioon. Luetut viivakoodit tallentuvat automaattisesti selaimen välimuistiin eikä puhelimen muu käyttö tai huono nettiyhteys keskeytä toimintaa. Viivakoodin luku edellyttää toimivaa puhelimen kameraa.

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia
Valiopalat
EIJA ISOAHOLA
MAITO JA ME * 11

HUHTIKUUSSA

Vastuullisuusohjelman valinnat Valmassa

Alkutuotannon vastuullisuusohjelman vapaaehtoiset toimenpiteet kaudelle 1.5.2024–30.4.2025 ovat valittavissa Valmassa 2.–30.4. Vapaaehtoisista toimista maksetaan vastuullisuuslisää maksimissaan 2 snt/maitolitra. Vaikka sentit tulisivatkin täyteen, kannattaa valita kaikki tilalla toteutettavat toimenpiteet, jotta saamme tietoa kaikista valiolaisilla tiloilla tehtävistä vastuullisuustoimista.

Webinaarit 4.4. suomeksi klo 10–11 ja ruotsiksi klo 11–12. Linkki webinaariin Valman tapahtumakalenterissa.

Uudet juniorikummit

Valio Akatemia® tukee suomalaisten lasten ja nuorten liikuntaa myöntämällä raha-, ravitsemus-, tuote- ja tapahtumastipendejä. Monet maamme huippu-urheilijat ovat olleet mukana tässä työssä Valion rinnalla.

Nyt Valio Akatemia on valinnut juniorikummeikseen joukon nuoria tulevaisuuden urheilulupauksia. Alppihiihtäjä Rosa Pohjolainen, koripalloilija Miro Little ja uimahyppääjä Lauren Hallaselkä toimivat ohjelman kasvoina ja esikuvina sekä osallistuvat ohjelman toimintaan.

Farmari kutsuu Seinäjoelle

Farmari-maatalousnäyttely järjestetään tänä kesänä Seinäjoella 4.–6.7.2024.

Valio on mukana näyttelyssä esittelemässä omistajayrittäjille suunnattuja palveluita sekä maistattamassa herkullisia kauden uutuustuotteita.

Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan tuttuja & valiojengiä!

Kesän suurin maatalousalan tapahtuma! Vuoden 2025 stipendihaku käynnistyy 1.5.2024!

1 380

2 274

Agronomi, MMM, Minna Toivakka aloittanut nurmiasian tuntijana ja kehityspäällikkönä Valio alkutuotannon tiimissä.

Toivakalla on vahva kokemus maatalousalan eri osa-alueilta. Hän on tehnyt urallaan yhteis työtä niin kotimaassa kuin ulko maillakin maitotilayrittäjien, jalostavan teollisuuden, maatalouskaupan, -hallinnon, -tutki muksen ja -neuvonnan kanssa.

Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa maitotilayrittäjänä, nurmentuotannon kehityspäällikkönä Yara

Suomi Oy:ssä, ammattimaisen kasvihuoneviljelyn vanhenpana kategoriajohtajana Kekkilä Oy:ssä sekä data scientistina Kelassa.

Valio Artturi® tiimin aiempi

Laura Vaarnas (ent. Nyholm) on siirtynyt kehitysvastaavaksi Valion alue-

NIMITYKSET Minna Toivakka Valion alkutuotannon Artturi®-tiimin vetäjäksi TIESITKÖ? Suomessa oli vuodenvaihteessa
automaattilypsytilaa, ja näillä tiloilla oli käytössä
lypsyrobottia tai -paikkaa. Automaattilypsytilojen osuus on noin
% kaikista maitotiloista, ja ne tuottavat noin
% maidosta. Määrät perustuvat lypsyrobottien maahantuojien ilmoittamiin lukuihin.
33
60
12 * MAITO JA ME

KUKA

Sari Kantonen maitotilayrittäjä Taipalsaarella EteläKarjalassa.

Sari pyörittää yhdessä aviomiehensä kanssa tilaa, jossa on 190 lehmää ja nuorkarjaa. Perheeseen kuuluu maatalousalaa opiskeleva tytär.

Vapaalla

Posliinimaalaus vaatii täydellistä keskittymistä
Sari Kantonen irrottautuu arjen askareista posliinimaalauksen parissa.

Sari Kantonen sekoittaa jauhemaisia värejä öljyihin ja ottaa pensselit esiin. Posliinisten lautasten, kuppien, kannujen ja laattojen pinnalle syntyy upeita kuvia, joiden inspiraationa on usein luonto: kukat, puut, linnut – ja tietysti lehmät.

”Valmis työ poltetaan todella kuumassa posliininpolttouunissa. Sitä varten minulla on nykyään oma uuni vanhan navetan karjakeittiössä”, Sari kertoo.

Ideoita posliinimaalaukseen hän ammentaa paitsi luonnosta ympärillään, myös lehdistä ja esimerkiksi Pinterestistä.

”Posliinimaalaus vie ajatukset pois arjesta, koska se vaatii täydellistä keskittymistä. Maalaamiseen on helppo uppoutua, ja välillä meinaavat ihan navettatyötkin unohtua”, Sari naurahtaa.

Posliinimaalauksesta Sari innostui nähtyään aikanaan posliinimaalauksia näyttelyssä, mutta taiteellinen hän on ollut aina.

”Lukioaikana maalasin öljyväreillä, mutta kun ne kuivuvat, maalaaminen jäi. Nähtyäni posliinimaalaustöitä innostuin, että tuohan voisi olla minun juttuni.”

Ja olihan se, sillä Sari on harrastanut posliinimaalausta jo 27 vuotta ja käynyt monilla posliinimaalauskursseillakin. Hän on kehystänyt töitään seinälle ja joskus, hyvin harvoin, hän antaa posliinimaalaustyön lahjaksi.

Tänä keväänä Sarin töitä on voinut ihailla myös näyttelyssä käsityöasemalla Savitaipaleella.

Parasta harrastuksessa... Parasta on onnistumisen tunne ja ne hetket, kun itse on tyytyväinen lopputulokseen tai joku muu kehuu työtä.

Mistä kipinä... Näin kansalaisopiston kevätnäyttelyssä muiden tekemiä posliinimaalauksia ja innostuin, koska olen aina tykännyt maalata.

Tätä ihmiset eivät tiedä... Posliinimaalaus pitää polttaa todella kuumassa, noin 800 asteessa, jotta kuva sulaa kiinni esineen lasitepintaan. Ostin itselleni polttouunin, jotta voin rauhassa tehdä kokeiluja.

Mitä haluaisit saavuttaa… Olisi hienoa joskus käydä posliinimaalauskurssilla jossain ulkomailla.

Vinkkisi aloittelijalle... Kannattaa käydä alussa esimerkiksi kansalaisopiston kurssi, jossa hyvä opettaja antaa neuvoja välineistä, tekniikoista ja uunin käytöstä. Välineitä ja polton kestäviä posliiniesineitä voi ostaa askarteluliikkeistä.

Valiopalat
• ihmisiä • tietoa & tapahtumia
uutisia
MAITO JA ME * 13
SARI KANTOSEN PERHEALBUMI

Puskaradio toimi – tila löysi jatkajat

Hukkalan maitotila Vieremällä sai uudet omistajat vuosi sitten. Tilan jatkajat tulivat perheen ulkopuolelta.

TEKSTI JA
KUVAT MARKKU PULKKINEN
14 * MAITO JA ME
Tilalla tapahtuu

YRITTÄJÄT ESITTÄYTYVÄT

Hukkalan tila, Vieremä

Yrittäjä Juho-Heikki Kauppinen (31), agrologi (AMK) - Osuuskunta Maitosuomen edustajiston jäsen

Yrittäjä Eveliina Kokkoniemi (33), MMM, agrologi (AMK) - Semexin alueedustaja vuodesta 2015

Aiemmat yrittäjät Esko Luttinen (57) ja Minna Kurtelius Luttinen (57).

Juho-Heikki Kauppinen, Esko Luttinen, Eveliina Kokkoniemi ja Minna Kurtelius-Luttinen löysivät helposti yhteisen sävelen niin työssä kuin vapaa-ajalla. 120 lehmän navetta siirtyi sujuvasti uusille omistajille vuosi sitten.

MAITO JA ME * 15

Nauru raikaa navetan toimistossa. Koolla on kolmen savolaisen ja yhden lappilaisen iloinen joukko. Maitotilayrittäjät Juho-Heikki Kauppinen ja Eveliina Kokkoniemi ottivat viime vuoden huhtikuussa vetovastuun 120 lehmän pihatosta. Tänä aamuna kahviporukkaan ovat liittyneet Hukkalan maitotilaa aikaisemmin 30 vuotta pyörittäneet Minna Kurtelius-Luttinen ja Esko Luttinen.

SATTUMAN KAUPPAA

Nelikko tapasi ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten.

Silloin ProAgria Itä-Suomessa työskennelleen Juho-Heikki Kauppisen korviin kantautui tieto, että Luttiset ovat luopumassa maidontuotannosta, kunhan navetalle löytyisi jatkaja.

”Oma maitotila oli ollut haaveenamme jo pitkään. Etsimme hyvässä kunnossa olevaa tilaa molempien työpaikaksi. Olimme käyneet keskusteluja kahden tilan kanssa ja jätimme toisesta tarjouksenkin. Se ei kuitenkaan johtanut kauppaan”, Juho-Heikki kertoo.

Luttiset olivat puolestaan laittaneet viestiä verkostoihinsa, että he olisivat valmiita myymään hyvässä kunnossa olevan Hukkalan tilan ja keventämään elämäänsä, vaikka eivät vielä eläkeiässä olleetkaan.

”Meillä on kaksi tytärtä, mutta kumpikaan ei ollut kiinnostunut maataloudesta työuranaan. Molemmat olivat ehtineet opiskella opettajan ammattiin. Vaihtoehtoina oli ajaa maidontuotanto vähitellen alas tai löytää kokonaisuudelle ostaja”, Esko taustoittaa.

Muutamia maitotilasta kiinnostuneita yrittäjiä kävikin maatilaa katsomassa. Heillä kaikilla tuntui olevan kova kiire kaupantekoon, kun taas Esko ja Minna halusivat tehdä päätöksensä rauhassa ja varmistaa, että oma elämäntyö jatkuu hyvissä käsissä.

Juho-Heikki soitti Eskolle heinäkuussa 2021, ja tapaaminen järjestyi nopeasti. Asiaa pohdiskeltiin molemmin puolin syksyn ajan. Ostajakandidaatit teettivät Hukkalan tilasta liiketoimintasuunnitelman ProAgrian talousasiantuntijalla. Laskelmia tehtiin useilla eri skenaarioilla.

Eveliina Kokkoniemellä ja Juho-Heikki Kauppisella oli nuoresta iästään huolimatta vahvaa osaamista maataloudesta. Molemmat olivat opiskelleet agrologeiksi. Eveliina oli jatkanut opintojaan Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi. Molemmilla oli myös tausta maitotilalta, Eveliinalla Sodankylästä ja Juho-Heikillä Iisalmesta.

MIEHET NAVETTATÖIHIN

Muutaman kuukauden pohdinnan jälkeen pariskunnat päätyivät siihen, että Juho-Heikki menee Hukkalan tilalle palkkatöihin ja näkee, kuinka navetta ja peltoviljely toimivat käytännössä. Myös Eveliina meni tilalle töihin kolmeksi kuukaudeksi. Työharjoittelun aikana luottamus ja keskinäinen yhteisymmärrys myyjien ja ostajien välillä syveni.

”Arvostan nuorten vahvaa osaamista navettatöissä, mutta vielä enemmän arvostan heitä ihmisinä”, Minna kuvailee.

Reilun vuoden harjoittelu- ja perehdytysjakson aikana oli aikaa järjestellä asioita rahoittajan ja viranomaisten kanssa.

16 * MAITO JA ME
”Palkkatöissä näki, miten navetta ja peltoviljely toimivat käytännössä.”

Lähes koko sata hehtaaria vuokrapeltoja näkyy vuonna 2008 valmistuneen pihaton pihalta. Rehunteko ja lietteenlevitys on ulkoistettu.

MAITO JA ME * 17

Palosenmäki, Vieremä

Pankki suhtautui kauppaan myönteisesti, sillä jatkajat olivat ammattitaitoisia ja maatilan hyvistä tuotantotuloksista oli konkreettista näyttöä. Kauppa lyötiin lukkoon viime vuoden huhtikuussa, aprillipäivänä.

”Meidät vakuutti se, että tilaa oli kehitetty koko ajan. Mitään jäähdyttelyvaihetta ei ollut. Pihatto oli 13-vuotiaaksi rakennukseksi erittäin siistissä ja hyvässä kunnossa”, Eveliina sanoo.

Musteen kuivuttua sopimuspapereista navettaherrojen roolit vaihtuivat: Eskosta tuli työntekijä ja Juho-Heikistä työnantaja. Esko osallistuu nyt ruokintaan ja peltotöihin ja työskentelee tilalla noin 20 tuntia viikossa.

”Eskon ja Minnan antama perehdytys on ollut meille korvaamattoman tärkeää. On helpompi ottaa vastaan tietoa perheen ulkopuoliselta henkilöltä. Silloin tunteet eivätkä perhesiteet ole sekoittamassa asioita”, Juho-Heikki näkee.

HYVINVOINTIIN PANOSTETAAN

Tilakaupassa myytiin navetta, eläimet ja navettaan liittyvä kalusto. Jatkajat vuokrasivat myyjiltä sata hehtaaria peltoa, jossa viljellään nurmea ja ohraa. Esko Luttinen ja Minna Kurtelius-Luttinen ovat 57-vuotiaita. He jatkavat maatalousyrittäjinä viljelemällä 90 hehtaarin kasvinviljelytilaa.

Juho-Heikin 35 kilometrin päässä Iisalmessa sijaitsevalla kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos navettakaupan kanssa samaan aikaan. Iisalmen tilan lehmät siirrettiin Vieremälle, ja Hukkalan tila toimii Iisalmen tilan tilatunnuksen alla. Kotitilan 40 hehtaarilla viljellään rehuviljaa ja nurmea Hukkalan navetan tarpeisiin.

Nuori yrittäjäpari asuu tällä hetkellä omakotitalossa kahden kilometrin päässä Hukkalan tilalta. Kun navetan tuotanto ja talous ovat vakaalla pohjalla, on yrittäjillä aikaa miettiä seuraavia askeleita.

”Haluamme panostaa sekä eläinten että ihmisten hyvinvointiin. Suunnittelemme lypsyrobottien hankintaa, ja tuulettimia asennamme jo tänä vuonna. Laidunnukseen ja jaloitteluun on tarkoitus panostaa entistä enemmän tulevaisuudessa”, Eveliina kertoo.

Minna on muistuttanut heitä monta kertaa, että nuorten ja innokkaiden yrittäjien pitää muistaa varata itselleen myös vapaa-aikaa. Neuvo ei ole kaikunut kuuroille korville.

”Rock- ja metallimusiikki on yhteinen harrastuksemme. Vuoden kohokohta on John Smith -festari Laukaassa. Tarinamme alkoi oikeastaan siitä, kun rohkenin pyytää Eveliinan kaveriksi Guns N’Roses -konserttiin Hämeenlinnaan”, JuhoHeikki muistelee. ��

120 lehmää ja 80 nuorta eläintä. 60 % holstein, 40 % ayrshire.

Keskituotos 11 500 kg EKM (12 kk), valkuainen 3,9 %, rasva 5,0 %, urea 26. Poikimakertoja 3,0.

PELLOT

100 ha vuokrapeltoa, jossa viljellään säilörehua ja ohraa. Iisalmessa 20 ha omaa ja 20 ha vuokrapeltoa, jossa viljellään nurmea ja viljaa, jatkossa myös valkuaiskasveja. Nurmiseokset varmistavat rehusatoja. Rehunkorjuu ja lietelannan levitys ulkoistettu.

ELÄIMET HUKKALAN TILA
18 * MAITO JA ME

Top 3 menestystekijät

1 Hyvässä kunnossa ostettu tila Edelliset omistajat kehittivät tilaa ilman jäähdyttelyvaihetta. Hyvät tuotantotulokset. Ostajien tarkat kannattavuuslaskelmat tilakauppaa suunniteltaessa.

2 Verkostot

Erinomaiset yhteistyökumppanit, laajat ammattilaisverkostot ja hyvät työntekijät. Pitkä perehdytysjakso edellisten omistajien johdolla.

3 Yrittäjien osaaminen

Yrittäjillä vahva maatalousalan koulutus ja työkokemus, jonka kautta he ovat nähneet, miten muilla tiloilla toimitaan. Karjan jalostus- ja ruokintaosaaminen. Halu kehittää – ja kehittyä.

”Eskon ja Minnan antama perehdytys on ollut meille korvaamattoman tärkeää.”

Vuonna 2008 valmistunut lypsyasemapihatto. Navetassa työskentelee kaksi marokkolaista työntekijää. Seosrehuruokinta. Hiehot vanhassa parsinavetassa. Umpilehmät ja nuorkarja laiduntavat.

Ruokintasuunnitelmat tehdään tilalla pääosin itse. Tarpeen vaatiessa hyödynnetään ProAgrian ja rehufirmojen suunnitelmia.

Kirjanpito ja talousneuvonta ulkoistettu ProAgrialle. Ensimmäisen vuoden tilinpäätös toteutui suunnitellusti.

TALOUS NAVETTA HIILIJALANJÄLKI 0,86 kg CO₂e /kg maitoa (EKM).
MAITO JA ME * 19

Asiantuntija vinkkaa

Annosteletko säilöntäainetta sopivasti?

Säilöntäaineen oikea annostelu takaa sadon säilymisen ja laadun, ja on tärkeimpiä maitotilan menestystekijöitä. Juuri sopivan määrän voi laskea säilörehun määrän mittaamalla.

TEKSTI SANNA KAKRIAINEN - ROUHIAINEN KUVA MARKO RANTANEN

Nurmen korjuukoneisiin on saatavilla korjuuhetkellä nurmisadon massaa mittavia varusteita. Luotettavin keino korjatun rehun painon mittaamiseen on ajoneuvovaaka.

20 * MAITO JA ME

Tieto säilörehun määrästä on tarpeen ruokinnan- ja viljelysuunnittelun sekä kustannuslaskennan pohjaksi. Sen avulla voi myös laskea, onko säilöntäainetta käytetty riittävästi, eli paljonko sitä on kulunut per rehutonni. Säilöntäaineen oikea annostelu takaa korjatun sadon säilymisen ja laadun.

Käsillä on siten yksi tärkeimmistä maitotilan menestystekijöistä. Epäonnistunutta rehua on hankalaa ja mahdotontakin korvata ruokinnassa millään muulla.

NURMISADON JA SÄILÖREHUN MÄÄRÄN MITTAAMISEEN ERI

TAPOJA

Ajosilppureihin ja muihin korjuukoneisiin on saatavilla korjuuhetkellä nurmisadon massaa mittaavia varusteita. Luotettavin keino korjatun rehun painon mittaukseen on ajoneuvovaaka. Näiden menetelmien avulla kyetään arvioimaan siiloon tai aumaan varastoidun rehun massa ja mitatun kuiva-aineen perusteella saadaan laskettua korjatut kuivaainekilot.

Säilörehun määrän voi laskea myös tilavuuden, painon ja kuivaaineen perusteella. Suuntaa antavaa tietoa saa myös lohkokohtaisista kehikkonäytteistä. Kehikkomittausten pullonkaulana on tosin suurehko työmäärä edustavan näytteen saamiseksi, ja menetelmä soveltuu lähinnä lohkokohtaisten satotasojen erojen selvittämiseen.

Rehumäärän laskukaavat

Tilavuus m3

= palan korkeus × leveys × syvyys m

Tuoretilavuuspaino = näytteen paino kg / tilavuus m3

Kuiva-ainetilavuuspaino kg ka/m3 = tuoretilavuuspaino × kuiva-ainepitoisuus % / 100

Siilon rehumäärän laskemiseen löytyy kätevä laskuri www.karpe.fisivustolta. Rehun kuutiopainon voi laskea tilavuuden, painon ja kuivaainepitoisuuden perusteella. Rehun painoa voi laskea myös leikkurilla otettujen kakkujen perusteella alla olevien kaavojen mukaan. On hyvä huomioida, että ominaispaino voi muuttua siilon tai auman eri osissa, joten kannattaa ottaa useampi kuutiopainonäyte.

Siilon tai auman kuutiopainon laskennassa ei voida kuin olla jälkiviisaita, jos säilöntäainetta ei mennytkään riittävästi. Siksi kannattaa panostaa sadon mittaamiseen rehunteon aikana.

”Säilöntäaineen oikea annostelu takaa korjatun sadon säilymisen ja laadun.”

TURVAA LAATU OIKEALLA SÄILÖNTÄAINEEN MÄÄRÄLLÄ

Säilönnän onnistumiseen vaikuttavat sadon kosteuden lisäksi kasvimassan laatu ja puhtaus, tiivistymisen onnistuminen ja säilöntäaine. Säilöntäainetta on tärkeää saada riittävästi ja tasaisesti koko rehumassaan. Jos säilöntä epäonnistuu, säilönnän aikana syntyy suuria kuiva-ainetappioita ja ruokinnassa rehun syönti laskee.

Ennen rehunkorjuuta on hyvä huoltaa ja varmistaa hapottimen toiminta ja pumppausteho. Kannattaa varmistaa, ettei karho ole liian suuri säilöntäaineen levitystehoon nähden. Paksu karho voi johtaa säilöntäaineen epätasaiseen leviämiseen. Suuttimien suuntaus tai joskus jopa tuuli voi vaikuttaa siihen, että säilöntäaine voi kulkeutua osin kasvimassan ohi.

Säilönnän kannalta ihanteellinen rehumassan kosteus on 28–35 prosenttia. Tällöin puristenestettä ja sen myötä ravinnetappiota ei tule ja tiivistäminen onnistuu hyvin. Suositeltu hapon käyttömäärä ihanteellisessa kosteudessa on 5 litraa rehutonnille. Kun säilöntäaineen määrää nostetaan, pitää aina varmistaa hapottimen pumppausteho ja suuttimet oikean annostelun saamiseksi.

OTA SÄILÖNTÄÄ HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT HUOMIOON

Vesi, korkea raakavalkuainen, palkokasvit ja erityisesti biologisilla säilöntäaineilla alhainen sokeripitoisuus ja lämpötila heikentävät säilöntäaineen toimintaa, jolloin rehun pH ei pääse alenemaan kuten pitäisi. Veden pH on nurmimassaa korkeampi. Nurmimassan valkuaisen hajotessa syntyy emäksistä ammoniakkia, mikä heikentää hapon vaikutusta. Palkokasvit taas sisältävät runsaasti kalsiumia, mikä neutraloi happoja. Usein palkokasveissa on lisäksi korkea raakavalkuaispitoisuus. Se tekee niistä haastavia säilöttäviä biologisilla säilöntäaineilla. Biologisten säilöntäaineiden toiminta perustuu luontaisen maitohappokäymisen tehostamiseen lisätyillä bakteereilla. Käyminen perustuu kasvimassassa olevien entsyymien toimintaan, joiden toiminta hidastuu tai estyy kylmässä. Kuiva-aineen ollessa joko kosteusprosentiltaan alle 28 prosenttia tai säilöttäessä palkokasveja säilöntään kannattaakin ehdottomasti käyttää happoa ja lisätä sen määrää 6 litraan per tuoretonni.

Yleisin syy säilönnän epäonnistumiselle biologisilla säilöntäaineilla on rehun matala sokeripitoisuus. Säilöntäaineen vaikutusta heikentävät myös korkea kalsiumin ja raakavalkuaisen pitoisuus. Oikean säilöntäaineen annostelun lisäksi siilotyöskentely ja rehun hygienia ovat yhtä tärkeitä asioita.

Lue lisää Valman Artturi-kirjastosta löytyvästä säilöntäoppaasta.

MAITO JA ME * 21

Laiduntaminen ja vapaa jaloittelu kiinnostavat kuluttajia

Kuluttajia kiinnostavat eläinten hyvinvoinnissa samat asiat Suomessa ja Pohjois-Amerikassa, oli vahva viesti Valion pihattoseminaarissa.

Valion pihattoseminaari on vakiinnuttanut paikkansa tilaansa kehittävien maitotilayrittäjien kohtaamispaikkana. Kaksipäiväiseen seminaariin osallistui helmikuussa poikkeuksellisen paljon nuoria, investointeja harkitsevia yrittäjiä.

Eläinten hyvinvointia lähestyttiin seminaarissa erityisesti kuluttajan näkökulmasta. Professori Marina von Keyserlingk Kanadasta kertoi muutoksista, joita tutkijat ovat havainneet kuluttajien suhtautumisessa kotieläintuotantoon Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

”Kuluttajat ovat alkaneet pohtia erityisesti maidontuotannon vastuullisuutta. Eläinten hyvinvointi on keskeisin tekijä – kuluttajat haluavat, että eläimillä on hyvä elämä alusta loppuun. Maidontuotantoa seurataan nykyään yhtä tarkasti kuin vaikkapa sian- tai siipikarjanlihantuotantoa. Tähän muutokseen meidän on reagoitava”, Keyserlingk sanoo.

Professori näkee ruokakaupan asiakkaiden jakautuneen kahteen ryhmään: kuluttajiin ja kansalaisiin.

”Kannattaa kertoa avoimesti oman tilan kuulumisista ja tarjota ihmisille mahdollisuuksia vierailla tilalla.”

Kuluttaja-ryhmän asiakaskäyttäytyminen on suoraviivaista. Heillä on kaupassa vain vähän aikaa tehdä valintoja, ja he kiinnittävät siksi paljon huomiota hintaan. Kuluttajat ovat usein lapsiperheiden vanhempia.

Kuluttaja muuttuu kaupassa kansalaiseksi, kun hän haluaa omilla valinnoillaan muuttaa ruokaketjua ja yhteiskuntaa. Kansalainen on tavallista kuluttajaa varakkaampi, ja hänellä on enemmän aikaa tehdä valintoja ruokakaupassa.

LAIDUNNUSTA HALUTAAN

Nurmimaito (grass-fed milk) on noussut Pohjois-Amerikassa erikoistuotteeksi. Kansalaiset ovat alkaneet tarkkailla, pääsevätkö lehmät ulos navetoista. Laiduntaminen ja ulkoilutus on Pohjois-Amerikassa harvinaista, mutta se yleistyy, koska kuluttajat niin haluavat.

”Kannustan teitä kaikkia laiduntamaan karjaanne. Se on tutkimustemme mukaan kuluttajille eläinten hyvinvoinnin kovaa ydintä. Älkää jättääkö mahdollisuutta käyttämättä. Se voi olla Suomessakin maidontuotannon jatkuvuuden edellytys”, Keyserlingk herättelee.

Maidontuottajien on joskus hankala asettua kuluttajien asemaan. Keyserlingk kertoo esimerkin liittyen erääseen yliopistotutkimukseen:

”Eräs opiskelijamme teki tutkimusta siitä, kuinka paljon vaivaa lehmät ovat valmiita näkemään, jotta ne pääsevät karjaharjalle. Hän latasi nettiin videon, jossa lehmät kävivät harjalla nauttimassa sen rapsuttelusta. Videosta tuli huippusuosittu, ja se levisi sosiaalisessa mediassa

Asiantuntija vinkkaa
22 * MAITO JA ME

Valion pihattoseminaariin osallistui helmikuussa 170 tulevaisuuteen katsovaa maitotilayrittäjää ja sidosryhmien edustajaa. Seminaarissa kerrottiin työn tehostamisesta robottipihatoissa, työnantajana toimimisesta ja maitotilan investointipolusta.

kulovalkean tavoin. Media ja yleisö rakastivat harjausvideota. Kanadalainen maitoketju sai videosta valtavasti hyvää mainetta ja paransi samalla mielikuvaa vastuullisuudestaan.”

”Parhaat onnistumiset maitoketjun viestinnässä voivatkin faktatiedon jakamisen sijaan syntyä sattumalta. Teidän kannattaakin olla aktiivisia ja kertoa avoimesti tilanne kuulumisista ja tarjota ihmisille mahdollisuuksia vierailla tilallanne”, Keyserlingk kannustaa.

Valion vastuullisuusjohtaja Hanna Hiekkamies ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari kommentoivat Keyserlingkin esitystä kertomalla, että heillä on hyvin samanlaisia kokemuksia suomalaisten kuluttajien ja ruokakauppiaiden palautteista.

”Laiduntamista ja vapaata jaloittelua halutaan selvästi. Myös keskustelu vasikan varhaisesta vieroittamisesta kiihtyy. Tähänkin asiaan pitää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota”, Hiekkamies sanoo.

Sarjokari kannustaa pitämään tilan ovia avoinna ja käymään keskustelua ihmisten kanssa. Kuluttajille ei pidä lähteä tarjoamaan oppejaan, vaan kuunnella ja vastata kysymyksiin avoimesti.

MAITO JA ME * 23
Marina von Keyserlingk nostaa laidunnuksen hyvänä puolena esiin myös sorkkavaivojen ennaltaehkäisyn: ”Kannustan laiduntamaan, sillä jaloittelulla ehkäistään sorkkaongelmia ja samalla täytetään kuluttajien odotukset lehmien hyvästä elämästä.”

Vasikoiden vierihoito –juttusarja alkaa

Vasikoiden vierihoitoa voidaan toteuttaa maitotiloilla monin eri tavoin, kaikilla omat hyvät puolensa ja haasteensa. Parhaimmillaan vasikat saavat vierihoidosta paljon hyötyjä. Vierihoidolla on vaikutusta myös emän hyvinvointiin ja tuotokseen.

Vierihoitotapoja on erilaisia ja vierihoitoa tutkitaan nyt aktiivisesti. On vielä paljon sellaista, mitä emme tiedä. Tutkijoilla on sama valinnan haaste kuin tuottajillakin: Millaisia vierihoitomuotoja on verrattuna perinteisempään vasikankasvatusmalliin? Esimerkiksi vasikan emänsä kanssa viettämä aika vaihtelee suuresti kahdesta päivästä aina koko maitojuottokauden loppuun.

Vierihoidossa oleva vasikka voi olla emänsä kanssa koko ajan, ja imeä maitoa aina halutessaan. Vasikka voi myös olla emän kanssa koko ajan, mutta päästä imemään vain rajoitetusti. Rajatut imemiskerrat voidaan järjestää myös ennen tai jälkeen lypsyn, ilman muuta yhdessäoloa. Tällöin vasikat ovat muun ajan ryhmäkarsinassa, ja maitoa voidaan tarjota lisäksi tuttiämpäristä tai automaatista. Joissakin vierihoitomenetelmissä vasikka saa olla emänsä kanssa puolet vuorokaudesta.

VIERIHOITO

Vierihoitoa käsittelevä juttusarjamme keskittyy siihen, miten ja miksi vierihoito on eduksi vasikoiden terveydelle, kehitykselle, kasvulle ja hyvinvoinnille.

Puhumme sekä juottokaudesta että sen jälkeisestä ajasta, sillä vierihoidolla on havaittu kauaskantoisia vaikutuksia naudan elämään.

Keskustelemme myös siitä, mitä mahdollisia ongelmia vierihoitoon liittyy.

Vasikoiden hoito imettäjälehmien avulla on myös yksi vierihoitomenetelmistä. Tällöin useampi vasikka imee lehmää, joka ei yleensä ole niiden oma emä. Osassa vierihoitoa toteuttavista karjoista vasikat imevät ensin emää ja siirtyvät sitten imettäjälehmien hoitoon.

VIERIHOITO LISÄÄ TERVEYTTÄ, MUTTA VIEROITTAMINEN VOI KUORMITTAA

Vasikka saa maidon luontaisessa muodossaan imiessään maidon emästään tai imettäjälehmästä. Usein maitoa on tarjolla runsaasti. Lisäksi emän läheisyys parantaa unta ja tuo apua lämmönsäätelyyn. Vasikan hyvä kasvu juottokaudella onkin vierihoidon yleinen etu.

Vierihoidetut vasikat saavat myös monipuolisia sosiaalisia kontakteja ja voivat toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Toisaalta taas emästä erottaminen vierihoidon lopussa voi olla niille hyvin kuormittavaa.

Asiantuntija vinkkaa
24 * MAITO JA ME
”Vierihoidossa olevat vasikat vaikuttaisivat olevan juottokaudella keskimäärin terveempiä kuin muuten kasvatetut vasikat.”

Riskit hyvinvoinnin laskuun ja samalla kasvun notkahdukseen ovat suurimmillaan, jos maidonsaanti loppuu samaan aikaan eikä vasikan rehunsyönti ole kehittynyt riittävästi.

Vierihoidossa olevat vasikat vaikuttaisivat olevan juottokaudella keskimäärin terveempiä kuin muuten kasvatetut vasikat. Osittain tutkimustulokset ovat kuitenkin tästä ristiriitaisia ja lisää tutkimusta tarvitaan. Vierihoidetun vasikan terveyteen vaikuttavat luonnollisesti hoito ja olosuhteet kokonaisuutena. Erityisesti on varmistettava emän vierihoitoon jäävän vasikan ternimaidon nopea ja riittävä saaminen.

Lue lisää vierihoidosta, sen eduista ja haasteista juttusarjan seuraavissa osissa sekä • maitojame.fi/hyvinvointi

TIESITKÖ?

MYEL-t yötulosi määrää tulevan eläkkeesi ja monen etuuden suuruuden.

Arvioi

Mela-turvasi taso

mela.fi/laskurit

Emän läheisyys parantaa vasikan unta ja maitoa on tarjolla runsaasti. Vierihoidettu vasikka kasvaakin yleensä hyvin.

Ilmiö

Alkutuotannon vastuullisuusohjelma kehittyy ajassa

Tulevalla kaudella 2024–2025 Valioryhmän alkutuotannon vastuullisuusohjelman vapaaehtoisten toimenpiteiden painoarvoa ja valinnanvaraa lisätään.

TEKSTI

Alkutuotannon vastuullisuusohjelma korostaa ratkaisuja, joilla lisätään eläinten terveyttä tiloilla. Eläinten terveydellä on myös selkeä yhteys työn kuormittavuuteen tiloilla.

MARKO RANTANEN
ARTJOKI
ANNA HAKULINEN JA VIRPI KLING
ANU
,
26 * MAITO JA ME

Valio-ryhmän alkutuotannon vastuullisuusohjelma on tärkeä osa koko valiolaisen maitoketjun vastuullisuustyötä. Ohjelman toimenpiteillä edistämme niitä asioita, joita asiakkaamme eli esimerkiksi kauppaketjut, teollisuusasiakkaat, ravintolat, julkiset hankinnat ja kuluttajat pitävät tärkeinä ja jopa vaativat tuotteiden ja raaka-aineiden hankintapäätöksiä tehdessään.

Alkutuotannon vastuullisuusohjelman painopisteitä ovat eläinten hyvinvoinnin parantaminen, tilan hiilijalanjäljen pienentäminen ja luonnon monimuotoisuutta tukeva maidontuotanto. Valio maksaa vuosittain omistajayrittäjilleen noin 50 miljoonaa euroa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä vastuullisuusohjelman toimista.

“Vastaamme Valiolla vuosittain useisiin satoihin niin kotimaisilta kuin kansainvälisiltä asiakkailtamme tuleviin asiakaskyselyihin. Kaikki kyselyissä käsiteltävät aiheet eivät liity alkutuotannon vastuullisuuteen, mutta usein se on yksi aihe muiden joukossa. Asiakkaamme kysyvät esimerkiksi laiduntavien ja ulkoilevien eläinten osuutta valiolaisista lypsylehmistä ja muista eläinryhmistä tai maidontuotannon hiilijalanjälkeen tai luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen liittyviä kysymyksiä”, Valion vastuullisuusjohtaja Hanna Hiekkamies kuvaa.

ELÄINTEN HYVINVOINNIN OSALTA alkutuotannon

vastuullisuusohjelmamme periaatteena on, että ohjelman toimenpiteet ylittävät lain vaatimukset. Uusi eläinten hyvinvointilaki astui voimaan 1.1.2024, ja tällä on vaikutuksia myös vastuullisuusohjelman uudistukseen. Laki asettaa aina minimitason, jota kaikkien tilojen tulee noudattaa, joten Valion alkutuotannon vastuullisuusohjelmassa emme maksa korvauksia lakisääteisistä toimenpiteistä.

Mikä muu vaikuttaa vastuullisuusohjelman kehitykseen kuin asiakkaiden vaatimukset tai muutokset lainsäädännössä?

”Valiolla seurataan aktiivisesti muun muassa kotieläinten hyvinvointitutkimusta, EU:ssa käytävää keskustelua eläinten hyvinvoinnista sekä yleistä eläinten hyvinvointiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Haluamme edistää ratkaisuja, joilla lisätään eläinten terveyttä ja kestävyyttä tiloilla. Yhden sairaan eläimen hoitamiseen kuluu tilalla yhtä kauan aikaa kuin 20 terveen hoitoon”, kehityspäällikkö Sanna Nokka Valion alkutuotannosta toteaa.

Eläinten terveydellä on siis selkeä yhteys työn kuormittavuuteen tiloilla ja siten myös yrittäjien hyvinvointiin. Lisäksi sillä on yhteys ihmisten terveyteen elintarvikeperäisten sairauksien ja antibioottiresistenssin kautta.

Eläinten kestävyyttä lisäämällä uudistukseen tarvittavien eläinten tarve pienenee ja samalla sekä työn, tilan että rehujen tarve vähenevät. Eläinten kestävyyttä parantamalla pienennetään samalla myös maidon hiilijalanjälkeä. ��

MARKO RANTANEN MAITO JA ME * 27

Valio Carbo kumppanuusasiakkaille

”ASIAKKAAMME

hyvin kiinnostuneita Valion ilmastotoimista sekä kei noista, joiden avulla he voi vat vähentää omia ilmasto päästöjään. Erityisen haas tavia yrityksille ovat niin sanotut scope 3 -luokan päästöt eli epäsuorat pääs töt, jotka syntyvät niissä arvoketjun osissa, joihin yritys ei suoranaisesti itse pysty vaikuttamaan. Sellaisia ovat esimerkiksi ruokateollisuuden raakaaineostot tai alkutuotannosta aiheutuvat päästöt. Elintarvikeketjussa syntyvistä päästöistä epäsuorien arvioidaan olevan yli 90 prosenttia, ja siksi elintarviketeollisuuden toimijat etsivät keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaasti”, kertoo Valion teollisuusmyynnistä vastaava liiketoimintajohtaja Timo Pajari

ratkaisuja, joilla lisätään eläinten terveyttä ja kestävyyttä tiloilla.”

sekä jatkuvaa seurantaa utaretulehdusten ja ruokinnallisten häiriöiden varalta. Olemme jo tuoneet raportissa mainittuja toimia vastuullisuusohjelman vapaaehtoisiin toimenpiteisiin, jotta tilat voivat edistää niitä halutessaan ja saada toteutukseen myös korvausta vastuullisuuslisänä. Asioiden kehittäminen pitkäjänteisesti on järkevää valmistautumista tulevaisuuden lainsäädännön ja asiakasten vaatimusten muutoksiin.

”TÄSTÄ SYYSTÄ lanseeraamme Valio Carbo® kumppanuusohjelman. Siihen sitoutumalla asiakkaamme osallistuvat myös ilmastotoimenpiteiden kustannuksiin, joita syntyy muun muassa rehulisäaineen käytöstä maitotiloilla”, kertoo Valion ilmasto-ohjelmasta vastaava johtaja Juha Nousiainen.

Lue lisää verkossa: • maitojame.fi

HIILIVILJELYTOIMENPITEIDEN osalta vastuullisuusohjelmamme toimien tarkoituksena on vähentää maitotilojen kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentää raakamaidon hiilijalanjälkeä. Maan kasvukunnon paranemisen myötä toimenpiteillä on myös positiivinen vaikutus peltojen satotasoihin ja sitä kautta tilan kannattavuuteen.

Uudistetussa vastuullisuusohjelmassamme kaudella 2024–2025 ilmastotyön toimenpiteitä ovat edelleen hiiliviljelijäkoulutuksen käyminen, hiiltä sitovien viljelykäytäntöjen mukainen viljely (esimerkiksi monilajiset nurmet ja 10 sentin niittokorkeus nurmilla) ja tilan tuottaman raakamaidon hiilijalanjäljen laskenta Valio Carbo® -ympäristölaskurilla. Viime vastuullisuusohjelman kaudella hiilijalanjälkilaskennan valitsi toimenpiteeksi yli 2 000 maitotilaa, ja hiiliviljelytoimet olivat käytössä noin 1 500 tilalla. Yhteensä hiiliviljelyhehtaareita kertyi miltei 130 000. Suuri kiitos tiloille aktiivisuudestanne!

28 * MAITO JA ME
”Vastuullisuusohjelman toimenpiteisiin on valittu sellaisia toimia, joilla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.”

Hyvinvoiva ja kasvukykyinen maaperä on yksi esimerkki monimuotoisen luonnon tarjoamista hyödyistä.

Vastuullisuusohjelmamme tulevalla kaudella uusina vapaaehtoisina toimenpiteinä ovat maatilalla syntyvän lannan käsittely biokaasulaitoksessa sekä tilalla käytössä oleva aurinko- tai tuulisähkövoimala.

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN huomioiminen on entistä kiinteämpi osa yritysten toimintaa. Näin on erityisesti elintarvikealalla, sillä ilman luonnon monimuotoisuutta ei ole ruoantuotantoa. Esimerkiksi monet vähittäiskauppaketjut ja ulkomaalaiset teollisuusasiakkaamme ovat kirjanneet luonnon monimuotoisuuden huomioinnin osaksi omia vastuullisuusohjelmiaan. Siten ne asettavat meille painetta huomioida luonnon monimuotoisuus laajemmin myös omassa toiminnassamme. Uudistetussa vastuullisuusohjelmassa onkin tarjolla useita luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä, joilla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen.

Maidontuotannolla on sekä luonnon monimuotoisuutta heikentäviä että lisääviä vaikutuksia. Pellon raivaaminen luontoarvoiltaan arvokkaassa kohteessa ja turvepeltoviljely heikentävät luonnon monimuotoisuutta, mutta lehmien laiduntaminen ja monimuotoisuusalojen perustaminen vahvistavat luonnon monimuotoisuutta.

Tarjolla olevien toimenpiteiden valitsemisesta on pyritty tekemään mahdollisimman kannustavaa maitotilayrittäjille. Toimenpiteistä on mahdollista saada lisäeuroja esimerkiksi Ruokaviraston tukijärjestelmän kautta. On kuitenkin muistettava, että luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta saatavat tukieurot ovat vain pieni osa hyödystä, jota viljelijä saa itselleen. Hyvinvoiva ja kasvukykyinen maaperä, pörriäisten tarjoama pölytys ja petolajihyönteisten toteuttama tuholaistorjunta ovat vain yksittäisiä esimerkkejä monimuotoisen luonnon tarjoamista hyödyistä. ��

VALIO - RYHMÄN VASTUULLISUUSOHJELMA KAUDELLA 2024 – 2025

Uudistetut Valio-ryhmän vastuullisuusohjelman vapaaehtoiset toimenpiteet otetaan käyttöön 1.5.2024.

Samanaikaisesti kaikkia tiloja koskevat toimenpiteet ja niistä maksettavat korvaustasot muuttuvat.

Vapaaehtoisia toimenpiteitä valitsemalla tilat voivat koota itselleen 2 lisäsenttiä per maitolitra, ja kaikkia tiloja koskevista toimista maksetaan tiloille 1 sentti per maitolitra.

Vapaaehtoiset toimenpiteet painottuvat edelleen kolmeen osa-alueeseen: eläinten hyvinvointi, luonnon monimuotoisuutta lisäävä viljely ja tilan hiilijalanjälkeä pienentävät toimenpiteet.

Lisäksi mukana vapaaehtoisissa toimissa on kaksi maidon laatuun ja elintarviketurvallisuuteen liittyvää toimenpidettä: sähköinen lääkekirjanpito ja tankkimaidon testaus ennen maidon hakua.

Lue lisää vastuullisuusohjelmamme muutoksista Valmasta vastuullisuusohjelman omalta sivulta.

JUSSI VIERIMAA
MAITO JA ME * 29

Miten vastuullisuusohjelmaa hyödynnetään maitotiloilla?

Kysyimme kolmen maitotilan yrittäjiltä heidän kokemuksiaan alkutuotannon vastuullisuusohjelmasta. Entä mikä uudistuneessa ohjelmassa kiinnostaa?

TEKSTI ANU ARTJOKI JA ANNA HAKULINEN

KALLE HOLKERI

JANI HÄRKÄNEN JA

ANNA - MARIA VALKEAPÄÄ

Vakkamäen tila, Vihti Tilalla on 200 lehmää ja noin 100-päinen nuorkarja. Kolmen lypsyrobotin pihatto on rakennettu vuonna 2019. Noin 270 hehtaarin peltoalasta suurin osa on nurmella ja loput viljaa.

Monimuotoisuus tärkeää

”Tilallamme oli jo ennen vastuullisuusohjelman uudistusta sen mukaisia toimepiteitä käytössä. Ohjelman kautta saimme tukea aiempiin päätöksiimme.

Toimenpiteistä erityistä iloa tuottivat monimuotoisuusala, ja sen ansiosta lisääntyneet pörriäismäärät sekä umpi- ja lypsylehmien laiduntamisen myötä nähtävä lehmien riemu. Oli helppo löytää sopivia toimenpiteitä tilallemme. Sopivan siemenseoksen valintaa joutui hetken miettimään, mutta käytännön toteutus onnistui helposti.

Tulevaisuudessa kiinnostaisi perustaa monivuotinen monimuotoisuusala ja ennallistaa vanhaa hakamaata. Haluan edistää luonnon monimuotoisuutta hyvillä viljelykäytännöillä ja antamalla eläinten laiduntaa.”

Hiidenmäen tila, Salo, Pertteli

Tilalla on noin 155 lypsävän ja kolmen lypsyrobotin pihatto. Uusi pihatto valmistui vuonna 2017. Viljeltynä on noin 232 hehtaaria, joista nurmella 105, loput viljalla. Tilalla yrittäjän lisäksi kaksi palkattua työntekijää.

Kuluttajien ehdoilla

”Hiidenmäen tilalla eläimet ovat ulkoilleet ja laiduntaneet koko tilan historian ajan, mutta uudesta pihatosta lypsävät pääsivät jaloittelulaitumelle ensimmäistä kertaa viime kesänä. Vasikat ja hiehot laiduntavat omilla tai yhteistyötilojen perinnebiotoopeilla tai muilla laidunalueilla.

Maitotilayrittäjien on toimittava osin kuluttajien ehdoilla. Jos eläinten laidunnus ja ulkoilu on kuluttajien toiveissa, miksi emme toimisi niin tilusrakenteen sallimissa rajoissa.

Laidunnus ja ulkoilu ovat lisänneet kuluja ja työtä. High tensile -aita on pitänyt lypsävät hyvin lankojen sisällä, mutta laidunpaineen takia pitkä laidunkujanne vaatii perustusten parantelua. Hyöty näkyy vastaavasti esimerkiksi eläinten parantuneena sorkkaterveytenä.”

Kosolan tila, Savonlinna

Tilalla on 140 lehmää ja noin 160 päätä nuorkarjaa, osa lihanautoja. Kahden lypsyrobotin pihatto valmistui vuonna 2015. Viljeltynä on 330 hehtaaria, joista 130 nurmella ja loput viljalla tai monimuotoisuus- ja riistapeltoina.

Oman toiminnan hiomista

”Olemme olleet mukana hiilikreditti-pilotissa vuodesta 2020. Monet hiiliviljelytoimista olivat käytössä jo ennen pilottia ja uudistettua vastuullisuusohjelmaa. Olemme hioneet toimintaamme pilotin avulla. Esimerkiksi niittokorkeus tarkistettiin, ja nurmiseokset ovat nyt monipuolisempia. Pelto on yleensä nurmella 3-4 vuotta, välissä vain yksi viljavuosi. Periaatteenamme on, että lohkolla ei olisi yksivuotisia kasveja peräkkäisinä vuosina. Olemme ottaneet käyttöön kerääjäkasvit.

Vastuullisuusohjelman toimet on ollut helppo ottaa käyttöön. Suunnitteluvaihe on tuottanut lisää työtä, kun on mietitty esimerkiksi, mitä toimenpiteitä voi toteuttaa milläkin peltolohkolla. Tulevaisuuden suunnitelmissa on perustaa eläimille jaloittelutarha.”

Yrittäjät kertovat
MAITO JA ME * 31

KUKKOLANMAA OY

Tornio

Eläimet

Holstein-rotuinen 155 lypsävän karja

Keskituotos

Noin 13 000 EKM kg maitoa/lehmä

Maitoa meijeriin

Noin 1,8 miljoonaa litraa vuodessa

Laidunnus

Umpilehmät ja hiehot laiduntavat kesäisin sekä ulkoilevat talvisin

Nurmi

Peltopinta-ala 334 ha, joka pääosin nurmella. Nurmen uusimisen yhteydessä käytetään yleensä viljaa, joka korjataan kokoviljasäilörehuksi.

YRITTÄJÄT ESITTÄYTYVÄT

Kukkolanmaa Oy, Tornio

Yrittäjät

Tiina (40), Aki (42) ja Aku (19) Mykkälä.

Tilalla tapahtuu
32 * M AITO JA ME

MilkSafe ™ säästää aikaa ja euroja

Uusi antibioottijäämätesti MilkSafe™ on ollut Valio-ryhmän maitotilojen käytössä viime vuodesta.

Tiina ja Aki Mykkälän tilalla testiä käytetään antibiooteilla tai umpituubeilla hoidettujen lehmien testaamiseen.

TEKSTI ANU ARTJOKI JA ANTTI KESKIPALOSAARI KUVAT ROSA SALMI

Kukkolanmaa Oy Torniossa tuottaa vuodessa noin 1,8 miljoonaa litraa maitoa. Kukkolanmaan yrittäjät Tiina ja Aki Mykkälä olivat pilottiryhmässä, joka testasi MilkSafe™ FAST CM1 3BTS -antibioottijäämätestin käyttöä vuosina 2021–2022. Kokemustensa pohjalta he toteavat, että antibioottijäämätesti on ollut nopea ja helppokäyttöinen ja suosittelevat testin ottamista käyttöön kaikilla maitotiloilla.

MilkSafe™-testin etuna on nopeus. Sen tulos valmistuu vain neljässä minuutissa, kun Delvotestin tuloksen valmistuminen kestää vastaavasti kolme tuntia. MilkSafe™ onkin erittäin nopea ja varma tapa testata, ettei maidossa ole antibioottijäämiä. Sitä voi käyttää tiloilla Delvotestin sijaan tai rinnalla, sillä testien herkkyydet antibiooteille ovat lähes samat.

MilkSafe™-testi tunnistaa beetalaktaamit, keftiofuurit, sulfonamidit ja tetrasykliinit. Samaista testiä

”MilkSafe™antibioottijäämätesti on erittäin nopea ja varma tapa testata maito antibioottijäämien varalta.”

käytetään Valion tuotantolaitoksissa antibioottijäämien testaamiseen raakamaitokuormista.

MilkSafe™-testin voi tilata Valmaverkkokaupasta, josta löytyvät myös hintatiedot. Ohjeet ja muut lisätiedot löytyvät Valmasta Valio Laatu -palveluiden alta. Testin inkubaattori ja lukijalaite myydään yhdessä, ja testikasettipakkauksia voi tilata verkkokaupasta erikseen.

Näin Mykkälät kertovat kokemuksistaan MilkSafe™-testin käytöstä.

MITEN KÄYTÄTTE MILKSAFE™ANTIBIOOTTITESTIÄ?

Testaamme ja tarkastamme testillä antibiooteilla hoidettujen lehmien sekä tuubeilla umpeutettujen eläinten lehmäkohtaisia näytteitä. Yksittäisten eläinten testaustarve vaihtelee sen mukaan, miten paljon hoidettavia eläimiä on. Käytämme testiä keskimäärin pari kertaa kuukaudessa. Joskus saatamme käyttää edelleen myös Delvotestiä lehmäkohtaisten näytteiden testaamiseen joko yksin tai MilkSafe™-testin rinnalla. Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi silloin, jos MilkSafe™ näyttää positiivista tulosta pitkään varoajan jälkeen.

Lisäksi testaamme MilkSafe™testillä tilasäiliömaitoa silloin, kun meillä on antibioottihoidossa tai varoajalla olevia lehmiä. Tilallamme testejä tekee Tiina sekä lomitusrenkaan lomittaja. Säilytämme testilaitetta navetan toimistossa. ��

MAITO JA ME * 33
Tilasäiliömaidon testaus vastuullisuuslisän vapaaehtoiseksi toimenpiteeksi

1.5. alkaen.

Valio-ryhmän alkutuotannon vastuullisuusohjelman vapaaehtoiset toimenpiteet päivittyvät toukokuun alussa kaudelle 2024–2025. Tilasäiliömaidon testaaminen antibioottihoitojen ja varoajan aikana tulee toukokuun alusta mukaan vapaaehtoisen vastuullisuuslisän toimenpiteeksi.

Toimenpide edellyttää, että kun tilalla on antibioottihoidossa tai varoajalla olevia eläimiä, ennen maidon noutoa varmistetaan antibioottijäämätestillä, että tilasäiliömaidossa ei ole jäämiä. Lisäksi huomioidaan umpihoidon tuubeilla saaneiden lehmien testaus poikimisen jälkeen. Testin voi tehdä käyttäen joko Delvotestiä tai MilkSafe™-antibioottijäämätestiä. Testaus tehdään 0–12 tuntia ennen maidonhakua. Testauksen jälkeen hoidetut tai varoajalla olevat eläimet ovat valvotussa lypsyssä (automaattilypsy). Testauksen tulokset kirjataan ylös joko Valman lomakkeelle tai tallentamalla testauksen tulos Milk Safe™-sovellukseen tai pilvipalveluun.

Toimenpiteen taustalla ovat rahalliset tappiot, joita koituu aina kun antibioottijäämiä sisältävää maitoa päätyy maitoautoon ja tuotantolaitokseemme. Tappiot syntyvät pilalle menneen maidon arvosta, maidon kuljetuskustannuksista ja toimituksesta bioenergialaitokselle. Yksi hukkaan mennyt maitolitra maksaa kaikkine kustannuksineen maitoketjulle yli 70 senttiä. Lisäksi siitä aiheutuu paljon ylimääräistä selvitystyötä. Myös maitotilaa laskutetaan maitoautossa (nupissa) pilalle menneestä maidosta ja muista syntyneistä kustannuksista. Siten se on myös tilalle ylimääräinen kuluerä.

Mykkälöiden tilalla MilkSafe™-testiä käytetään antibiooteilla tai umpituubeilla hoidettujen lehmien testaamiseen. Lisäksi he testaavat tarvittaessa tilasäiliömaitoa.

ONKO UUTTA TESTIÄ MIELESTÄNNE HELPPO KÄYTTÄÄ?

MilkSafe™-testin ohjeet ovat selkeät, ja ne löytyvät sekä testin pakkauksesta että Valmasta Valio Laatu -palveluiden osiosta. Testin tuloksen lukeminen on helppoa laitteen lukijan ja puhelimen apin kautta. Plussana on, ettei kirjauksia enää tarvitse tehdä käsin. Testin tulkinta on helppoa, kun puhelimesta näkee, onko tulos positiivinen vai negatiivinen. Enää ei tule tilanteita, joissa joutuisi arvailemaan tuloksen väriä, kuten Delvotestin kanssa on saattanut käydä.

MILLAISIA HAASTEITA TESTAUKSESSA ON OLLUT?

Tietyt antibiootit vaativat joskus useamman testauskerran. Tällöin kyseessä on yleensä vanhempi lehmä,

jolla saattaa olla hitaampi aineenvaihdunta nuorempiin eläimiin verrattuna. Olemme huomanneet, että antibiooteista esimerkiksi Ethacillin näyttää pysyvän joskus maidossa muita pidempään.

Joskus MilkSafe™-testi on herjannut viallisesta testaustikusta, mutta käyttöaikanamme vain muutaman kerran.

ONKO TEILLÄ TOIVEITA ON TESTAUKSEEN LIITTYEN? Tarkoituksenamme on ottaa pilvipalvelu käyttöön lähiaikoina. Tällöin kaikki tulokset säilyvät samassa paikassa riippumatta siitä, kuka testauksen on tehnyt. Tai jos esimerkiksi puhelin vaihtuisi, tulokset säilyvät aina tallessa pilvipalvelussa.

Toivoisimme lisää webinaareja ja muuta koulutusta testin käytöstä maitotilayrittäjille.

34 * MAITO JA ME

1

MIKSI MILKSAFE™ ANTAA POSITIIVISIA TULOKSIA VAROAJAN JÄLKEEN?

Joskus antibiootti voi poistua lehmästä normaalia hitaammin.

VINKKI:

• Tee testi seoksesta, jossa on yksi osa testattavaa maitoa ja yksi osa jäämätöntä maitoa

• Jos edellä mainittu testiseoskin antaa positiivisen tuloksen, maito kannattaa testata Delvotestillä.

2

MIKSI MILKSAFE™SOVELLUS HERJAA, ETTÄ TESTILIUSKAA EI HAVAITA?

Testi on kelvollinen vain, jos kontrolliviiva on muodostunut – jos maito ei ole imeytynyt kunnolla liuskaan, se jää syntymättä. Maidon imeytyminen voi hidastua, jos se on koostumukseltaan poikkeavaa, siinä on esimerkiksi korkea rasvaprosentti tai paljon soluja.

VINKKI:

• Anna testattavan maidon lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen testin tekoa.

• Voit jatkaa inkubointiaikaa 4 minuutista 6 minuuttiin maidon imeytymisen varmis tamiseksi. Katso aika kellosta.

• Jos maito ei vieläkään imeydy eikä kontrolliviivaa näy, tee testi seoksesta, jossa on yksi osa testattavaa maitoa ja yksi osa jäämätöntä maitoa.

Kysymyksiä ja vastauksia

MilkSafe™testistä

Uusi antibioottijäämätesti MilkSafe™ on ollut Valio-ryhmän maitotilojen käytössä viime vuodesta.

3

MITEN LAITAN KASETIN LUKIJAAN OIKEIN?

Kasetin lukijan tulee olla vaakatasossa. Kasetti laitetaan nuolen osoittamaan suuntaan, sormenjälki ylöspäin.

4

MIKSI TESTI ANTAA VAIN POSITIIVISIA TULOKSIA LEHMÄKOHTAISISTA NÄYTTEISTÄ?

Testin teossa on tapahtunut jokin virhe: haude voi olla rikki tai testit ovat viallisia.

VINKKI:

• Tee kontrollitesti puhtaasta tilasäiliömaidosta. Jos saat silläkin positiivisen tuloksen, ota yhteys osuuskuntaan.

5

MIKSI MAITO EI

IMEYDY LIUSKAAN VAAN JÄÄ LIUSKAN PINNALLE?

Jos testikasettia kallistaa, maito päätyy kasetin reunoille eikä se pysty imeytymään.

VINKKI:

• Laita kasetti ensin hauteeseen ja pipetoi maito vasta sitten kasetin koloon, jotta maito pääsee imeytymään oikein.

• Varmista myös, että pipetoit maitoa oikean määrän: pipetin pilliosan pitää olla täynnä maitoa ja vain se laitetaan testikasettiin – ei enempää eikä vähempää.

Asiantuntija vinkkaa
MAITO JA ME 35
HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Valio Laatu -palvelut

Maitoa tarvitaan jatkossakin meillä ja maailmalla

Koko tuotantoketjun vastuullisuus tulee painottumaan maitomarkkinoilla. Vaikka Euroopan maidonkulutus vähenee, uusia kasvumarkkinoita löytyy esimerkiksi Aasiasta. Kasvua saadaan erilaisista maitopohjaisista lisäarvotuotteista.

Kansainvälisiä maito- ja lihamarkkinoita luotaavan ranskalaisen tutkimus- ja konsulttiyhtiön Giran joulukuussa 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan maailman maitomarkkinat ovat murroksessa. Vastuullisuus ulottuu koko tuotantoketjuun.

”Suomessa ollaan edelläkävijöitä, ja täällä on varauduttu muutoksiin hyvin”, Giran toimitusjohtaja Christophe Lafougere sanoo.

MAIDONKULUTUKSEN arvioidaan laskevan Euroopassa noin kahdeksan prosenttia vuosina 2023–2028, mutta tuotanto voi Lafougeren mukaan muuttua negatiiviseksi kulutukseen nähden vuoteen 2028 mennessä, mikä voi johtaa jopa maitosotaan. Teollisuus kilpailee jo tuottajista Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa.

”Kun maidon määrä vähenee, pyritään ostoihin naapurimaista. 300 kilometrin kuljetusmatka on vielä teollisuudelle kannattavaa. Koska maito maksaa teollisuudelle enemmän, pitäisi saada mahdollisimman paljon lisäarvoa kaikista maidon raaka-aineista, jotta tuottajat pystytään pitämään”, Lafougere sanoo.

Tutkimus- ja konsulttiyhtiön Giran toimitusjohtaja Christophe Lafougere vieraili Suomessa tammikuussa.

LISÄARVOA tuottaville, ravitsemuksellisille ja terveysvaikutteisille tuotteille on kysyntää maailmanlaajuisesti eri tuoteryhmissä. Erityisesti proteiinilähteenä käytettävän heran sekä maitorasvan hyödyntäminen kasvaa.

Perinteisten maitotuotteiden kulutus tulee Giran tutkimuksen mukaan olemaan seuraavina vuosina maailmanlaajuisesti tasaista. Tosin Intian ja Pakistanin osuus puuttuu tutkimuksesta. Eurooppaa lukuun ottamatta kulutuksessa ei ole nähtävissä suurta laskua tai nousua.

”Juuston osuus kasvaa Euroopassa, ja siihen tarvitaan myös enemmän raaka-ainetta. Nestemäisen maidon kulutus laskee, muiden maitopohjaisten juomien kysyntä kasvaa”.

MAAILMANLAAJUISESTI maidon kokonaiskulutus kasvaa PohjoisAmerikassa, jossa myös tuotanto kasvaa hieman. Uusi-Seelanti on maidontuotannossa ja -kulutuksessa jo negatiivinen. Parhaat mahdollisuudet vientiin löytyvät Lafougeren mukaan Kaakkois-Aasian maista, kuten Filippiineiltä, Thaimaasta ja Malesiasta. Siellä kysyntä kasvaa, mutta tuotanto-olosuhteet ovat huonot, joten maitoa on tuotava muualta.

”Kiinassakin kulutus on nousussa, mutta sen oma tuotanto on kasvanut niin, että maidon hinta on laskussa”, Lafougere kertoo.

VASTUULLISUUDEN vaatimukset ulottuvat yhä enemmän myös maitotilayrittäjiin.

”Yksi syy Euroopan maidontuotannon laskuun on vastuullisuusvaatimusten tuoma epäselvyys markkinoilla. Sukupolvenvaihdoksia tai pitkän aikavälin investointeja ei ehkä

TEKSTI TUULA KUKKOLA - RÄINÄ KUVAT LEENA JOKINEN, NAUTASUOMI
Maitomarkkinat
36 * MAITO JA ME

Maidon- ja lihantuotannon Huippuseminaari keräsi tammikuussa Kalajoelle runsaan yrittäjäjoukon keskustelemaan ja kuuntelemaan asiantuntijoiden ja kollegoiden puheenvuoroja.

”Lisäarvoa tuottaville, ravitsemuksellisille ja terveysvaikutteisille tuotteille on kysyntää maailmanlaajuisesti eri tuoteryhmissä.”

uskalleta tehdä. Mutta ne tuottajat pärjäävät markkinoilla, jotka huomioivat teoissaan vastuullisuusvaatimukset”, Lafougere sanoo.

Tärkeimmät ajurit vastuullisuustekojen ja päästövähennysten toteuttamisessa ovat asiakkaiden kysyntä ja valtionsääntely. Tuotteiden loppukäyttäjiltä tulee vaatimuksia päästövähennyksiin, mikä näkyy Lafougeren mukaan jo suurten elintarvikebrändien ja vähittäiskaupan asettamissa nollapäästötavoitteissa. Ne vaativat mahdollisimman vähäpäästöisiä tuotteita ja tekoja koko ketjulta tuottajista lähtien.

”Päivittäistavarakaupan mittauksissa maito- ja naudanlihatuotteet ovat suuripäästöisimpiä, joten niiden tuottamiseen ja valmistukseen mahdollisimman vastuullisesti kohdistuu myös suurimmat paineet”, Lafougere sanoo.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa CAP:ia vuosille 2023–27 käytetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiksi on asetettu muun muassa vähennyksiä lannoitteiden, antibioottien ja torjunta-aineiden käyttöön, luomutuotannon kasvattamiseen ja hiilidioksidin talteenottotoimenpiteisiin.

”Suomessa ollaan sekä maito- että liha-alalla päästövähennystoimenpiteissä Euroopan laajuisesti edelläkävijöitä. Suunta on oikea”. ��

Christophe Lafougere kertoi maitomarkkinoiden kuulumisista sekä Osuuskunta Pohjolan Maidon että Osuuskunta Maitosuomen seminaareissa.
MAITO JA ME 37

Kotala

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja selvittää maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä.

Tiloille parempaa kannattavuutta

Meidän on pidettävä siitä joukosta paremmin huolta, joka meille ruoan tuottaa, sillä sen varassa on maamme huoltovarmuus ja turvallisuus, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

TEKSTI RAILA AALTONEN KUVAT PEKKA ROUSI

Hallituksen ensimmäisen toimintavuoden käännyttyä loppusuoralle Esa Kotala kävi kuulostelemassa maatalousministerin näkemyksiä kotimaan ja EU:n maatalouspolitiikasta. Sari Essayah varoittaa pitämästä Suomen hyvää ruokaomavaraisuutta itsestäänselvyytenä. Hän haluaa innostaa tuottajia äänestämään kesän EU-vaaleissa, jotta uuden komission kokoonpanossa ja ohjelmassa nähtäisiin enemmän ymmärrystä maataloudelle.

KUKA

KTM

Sari Essayah

Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja.

Toimi ennen ammattipoliitikon uraansa tilintarkastajana, yhtenä asiakkaana oli Valio.

Asuu Lapinlahdella, harrastaa salitreeniä, juoksua ja hiihtoa.

ESA KOTALA
selvittää
38 * MAITO JA ME

Essayahin mukaan Suomen ruokaomavaraisuuden säilyttäminen nykytasollaan vaatii aktiivista työtä.

MAITO JA ME * 39
Sari

ESA KOTALA : Hallitus on istunut pian vuoden. Mitkä ovat maatalousja ruokapolitiikan osalta tärkeimmät maidontuottajia koskevat asiat?

SARI ESSAYAH : Meillä on hallitusohjelmassa vahvat kirjaukset suomalaisen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Strategisena tavoitteena on kannattava ja kestävä ruokajärjestelmä. Ehdoton edellytys sille on, että tulonjako ruokaketjussa olisi oikeudenmukainen ja jokainen pystyisi toimimaan siinä kannattavasti. Elintarvikemarkkinalaki, kilpailulainsäädäntö ja julkisia hankintoja ohjaava hankintalaki liittyvät kaikki maatalouden kannattavuuteen.

Ruokaketjun eri osapuolten tasapainoa tulee parantaa esimerkiksi tilanteissa, joissa sopimusehdot ovat käyneet kohtuuttomiksi. Päättynyt vuosi oli alkutuottajille todennäköisesti kannattavuudeltaan kaikkien aikojen haasteellisin, koska tuotantopanokset olivat ennätyskalliita ja sato heikko. Poikkeuksellisten tilanteiden sattuessa ei voi olla niin, että tuottaja joutuu tuottamaan edelleen vanhalla sopimuksella ja ketjun loppupäässä osapuolet hyötyvät. Maailmalta ja ihan Ruotsistakin löytyy hyviä malleja, joilla tällaisiin tilanteisiin pystytään reagoimaan.

Elintarvikeviennillä on iso osuus tavoitteen saavuttamisessa. Suomessa on maailman puhtainta ruokaa ja jäljitettävimmät ketjut, on osaavat viljelijät ja vesitase kunnossa. Meillä varmasti tulee olemaan kokoamme suurempi rooli maailman ruokaturvankin näkökulmasta.

EK : Tukimaksatukset ja muutokset peltotukien haussa ovat puhuttaneet viljelijöitä. Voisiko viestintää näiltä osin selkeyttää?

SE : Uuden cap-kauden tuomat muutokset maksujärjestelmissä olivat tiedossa lokakuussa 2022. Tiedottaminen tästä ei onnistunut kuten olisi pitänyt, sillä vielä viime keväänä annettiin ymmärtää, että maksatusten aikataulu olisi kiinni poliittisesta tahdosta. On puhuttu maksujen myöhästymisestä, vaikka

ne on maksettu aivan uuden capkauden aikataulujen mukaisesti.

Viimeisimmäksi tuli esille uudenlaisen hakujärjestelmän aiheuttama haaste, kun osalla tuottajista oli jäänyt tiettyjä peltotukia hakematta. Monet olivat kuitenkin osanneet hakea ne oikein, eikä lokitiedoistakaan löytynyt epäiltyä systeemivirhettä. Tilanne tuntui kohtuuttomalta niille, joilla oli jäänyt rasti laittamatta oikeaan kohtaan. Siksi päätimme Ruokaviraston kanssa avata haun osin uudestaan helmikuun loppuun asti. Aiomme nyt parantaa järjestelmää. Siitä on ehdottomasti saatava tuloste, josta oman hakemuksensa voi jälkikäteen itse tarkastaa.

”Strategisena tavoitteena on kannattava ja kestävä ruokajärjestelmä.”

EK : Iso haaste Valiolla on sukupolvenvaihdosten hiipuminen. Joistain isoista osuuskunnista ei tullut tänä vuonna ainuttakaan osallistujaa nuorien yrittäjien tilaisuuteen.

SE : Tämä on iso haaste ihan Euroopan laajuisesti. Useissa maissa jopa kolmannes tuottajista on eläkeiässä. Ongelman ytimessä on kannattavuus: kuka haluaisi niin sanotusti löysään hirteen alalle, jos sillä ei ole kannattavuutta eikä työn vastapainoksi jää aikaa perheelle ja vapaaajalle. Osittain nuoria työntää pois myös negatiivinen ilmapiiri: maanviljelijä on istutettu syyllisten penkille ilmasto- ja ympäristöasioista ja milloin mistäkin.

Hallitus on ottanut nuoret tuottajat huomioon suuntaamalla EU-

kriisituen heille ja lisäämällä EU:n myöntämän neljän miljoonan euron päälle kansallista tukea sallitut 200 prosenttia. Perusteena oli, että vasta aloittaneella tilallisella ei ole puskureita vastata kustannusten äkillisen kohoamiseen. Parhaillaan selvitämme, miten varmistetaan, että maatalouden eri yritysmuotojen välille ei synny isoa juopaa kannattavuudessa. Lisäksi hallituksessa valmistellaan korotuksia nuorten tuottajien aloitustukeen ja jo annettuun tasevaraukseen. Usein juuri nuoret tekevät investointeja uransa alussa ja hyötyvät tasevarauksen korotuksesta. Kaikilla näillä keinoilla halutaan varmistaa, että ruokaa tuottava maatalous pysyy keskiössä ja sille on jatkuvuutta.

EK : Kävit taannoin Kiinassa asti vauhdittamassa suomalaisen ruoan vientiä. Millaisena näet elintarvikeviennin näkymät?

SE : Elintarvikevienti on osa kasvustrategiaa, ja ruoka menee samoissa vientiponnisteluissa kuin muutkin tuotteet. Ruokaviennissä tarvitaan kaikkia: ministeriön tehtävä on potkia ovia auki ja pitää huoli, että elintarvikehygienian, auditointien ja muiden viranomaismääräysten reunaehdot täyttyvät. Sitten yritykset, joilla on oma vahva motivaatio, astelevat siitä ovesta sisälle. Viennin pitää olla keskeinen osa yrityksen strategiaa, ei kotimaasta ylijäävien erien kaupittelua.

Tietyillä markkinoilla valtion rooli on suhteita solmittaessa tärkeää ja itse olen valmis matkustamaan ihan minne vain, jos sillä saadaan avattua ovea suomalaisille yrityksille. Shanghain Suomi-paviljongissa oli esillä 17 suomalaista yritystä ja suuri joukko muutakin elintarvikealaa.

EK : Onko EU:n maatalouspolitiikkaan näköpiirissä muutoksia, kun uusi komissio astuu virkaan? Entä onko Suomella vaikutusvaltaa EU-politiikassa?

SE : On meidän omissa käsissämme, miten Suomen ääni siellä kuuluu. EU-pöydissä pystyy vaikuttamaan,

40 * MAITO JA ME

VALMAKAUPASTA HERKUT JA UUTUUDET

Hallitus on sitoutunut suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyden parantamiseen ja ruokaviennin kaksinkertaistamiseen vuoteen 2031 mennessä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vakuuttaa, että ruokaa tuottava maatalous pidetään strategian ytimessä.

kun on sinnikäs ja hyvissä ajoin liikkeellä, verkottuu ja löytää samanmielisiä maita. Maatalouspolitiikan tulevia asioita katsomme muun muassa kolmen Baltian maan ja kolmen Pohjoismaan yhteisillä 3+3-aamiaisilla. Ilmasto ja tilarakenne ovat meillä pitkälti samankaltaisia, ja monesti voimme viedä kantojamme yhdessä eteenpäin.

Suomen hallitus on lähettänyt oman strategisen paperinsa hyvissä ajoin vaikuttamaan komission tulevaan ohjelmaan. Haluamme nostaa esille erityisesti biotalouden, sillä tämän komission aikana ei lainkaan ymmärretty biotalouden merkitystä jäsenmaille ja koko EU:lle. Nykyinen komissio oli myös hyvin järkähtämätön ilmasto- ja ympäristöpolitiikassaan, vaikka olosuhteet muuttuivat rajusti matkan varrella.

Sari Essayahille Valion Lapinlahden meijerin Valmakauppa on tuttu paikka. Perheen jääkaapista löytyy aina Valiojogurtteja ja rahkoja, ja kaupasta hän nappaa mielellään mukaan uutuuksia ja koe-eriä.

”Tunnemuisto äidin syöttämästä mansikkajogurtista on vahva ja samalla tavoin jutellen syötin sitä omille lapsilleni.”

Ilmastostrategia 2040:ssä tehtiin joitain muutoksia maatalouden osalta, koska viljelijöiden tunnelmat Euroopassa olivat kireät monistakin eri syistä.

Isoimpana asiana uuden komission pöydällä näen sen päätöksen, että Ukrainasta tulee EU:n jäsen. Ukrainan peltoala vastaa Espanjan ja Ranskan yhteistä peltopinta-alaa, joten on ihan selvä, että maatalouspolitiikan systeemi tulee muuttumaan isosti. Ukrainalla on valtavan iso poliittinen merkitys, ja sen jäsenyys tulee vaikuttamaan koko EU:n rakenteeseen.

Keskeistä on myös saada syötettyä enemmän suomalaisia EU-virkauralle nyt, kun ensimmäisen sukupolven virkamiespolvi on jäämässä eläkkeelle. EU-ura pitäisi saada houkuttelevaksi lahjakkaille nuorille. ��

MAITO JA ME * 41

Kiertotaloudessa ei mitään mene hukkaan

Mitä kiertotalous tarkoittaa, ja mikä on maidontuotannon rooli osana kokonaisuutta?

TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

Dataratkaisut resurssitehokkuuteen

Eläintila Hiilensidonta & luonnon monimuotoisuus

Agrokuidut tekstiilituotantoon

Digitaaliset ratkaisut kuluttajille ja resurssitehokkuutta edistävät vähittäiskaupan ratkaisut

Kasvinviljelyn hävikistä eläinten rehua

Lantabiokaasutuotanto

Biokaasulaitoksen hiilidioksidi muunnetaan metaaniksi vihreän vedyn avulla

Lantabiokaasun tuotannon jätteistä valmistetut kiertotalouslannoitteet

Tehtaan sivuvirrat muunnetaan yksisoluiseksi proteiiniksi –elintarvikkeiksi ja rehuiksi

Strategia
edellä
VALIO
42 * MAITO JA ME

KIERTOTALOUDESSA TOISEN JÄTE VOI OLLA TOISEN RAAKA-AINE

Suomen Lantakaasu Oy, uusiutuvista materiaaleista valmistetut pakkaukset, tehtailla syntyvän hävikin minimoiminen ja parempi hyödyntäminen – siinä muutama käytännön esimerkki teoista, joilla Valio jo osallistuu kiertotalouteen ja kestävään ruoantuotantoon. Mutta miksi se on tärkeää?

Vielä näihin päiviin asti erilaisten hyödykkeiden tuotanto on ollut mahdollista tehdä niin, että ehtyviä luonnonvaroja kuten raaka-aineita louhitaan tai öljyä porataan maasta, niistä tehdään tuotteita, joita käytetään lyhyen aikaa ja sitten ne hävitetään. Tähän toimintamalliin on tulossa muutos olosuhteiden pakosta. Emme enää voi väistää sitä tosiasiaa, että maapallon luonnonvarat ovat rajalliset, ja uusiutuviakin luonnonvaroja kuten ravintoa täytyy tuottaa kestävämmin.

Kiertotalouden tärkein tavoite on säästää luonnonvaroja eli hyödyntää kaikki materiaalit tehokkaasti, kestävästi ja pitää ne mahdollisimman pitkään kierrossa ilman, että syntyisi jätettä. Tuotteilta ja pakkauksilta se edellyttää, että ne suunnitellaan helposti purettaviksi ja kierrätettäviksi ja että jätteet käytetään uudelleen aina kun se on mahdollista. Tähän kytkeytyy myös siirtyminen fossiilisista polttoaineista ja pakkausmateriaaleista uusiutuviin.

Ruoantuotannon kohdalla aito kiertotalous tarkoittaa, että ravinteet, energia ja sivuvirrat kiertävät. Hyvä esimerkki tästä on Fazerin kauramyllyn vieressä Lahdessa pyörivä ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta, yli jääneistä kauran kuorista. Unelmajärjestelmässä kaikki matkan varrella tuotettu päätyy hyötykäyttöön, eikä mitään mene hukkaan. Valio tekee jo omassa toiminnassaan paljon tämän eteen, mutta tulevaisuudessa

RUOKA

Tulevaisuuden ruokajärjestelmässä ruoantuotannon eri muodot, eläinperäinen, kasvipohjainen ja solumaatalous, tukevat toisiaan.

tarvitaan myös entistä enemmän eri tuotantomuotojen ja yritysten välistä yhteistyötä, jotta materiaalien parempi kierto toteutuisi.

”Tätä työtä ei voi tehdä yksin. Me Valiolla lähdemme siitä, että kiertotaloutta on edistettävä eri toimialojen kesken. Helmikuussa saimme hienoja uutisia, kun Business Finland myönsi Valiolle 10 miljoonan euron rahoituksen Veturi-tutkimusja kehityskokonaisuuteen. Tarkoituksena on luoda Suomeen ruokajärjestelmä, jossa kasvua ja lisäarvoa rakennetaan kestävän tuotannon pohjalle. Tavoittelemme mukaan vähintään sataa kumppania, ja Business Finland on varautunut rahoittamaan näitä verkoston hankkeita 20 miljoonalla eurolla”, kertoo Valion tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Harri Kallioinen

Viereisen sivun havainnekuvassa kuvataan eri raaka-aineiden kiertämisen mahdollisuuksia. Jos esimerkiksi kasvipohjaisessa tuotannossa viljan laatu ei täytä elintarvikekäytön kriteerejä, sopii se silti usein

mainiosti eläinten rehuksi. Samoin rypsiöljyn puristamisesta jäljelle jäävä aines ja vaikkapa oluen tuotannossa syntyvä mäski voidaan hyödyntää rehuna. Näin eläimet hyödyntävät muuten hukkaan menevän raaka-aineen, ja käyttöön saadaan esimerkiksi lihaa, kananmunia ja maitoa sekä lannoitteeksi ja poltto-aineeksi muuntuvaa lantaa.

”Todellisuus on toki havainnekuvia monimutkaisempi. Kuvassa esimerkiksi viljatila ja maitotila ovat kätevästi vierekkäin, vaikka todellisuudessa välimatkaa voi olla kymmeniä tai satoja kilometrejä, eikä raaka-aineiden liikuttelu käy yhtä helposti kuin kuvasta voisi olettaa. On selvää, että tätä yhteistyötä kannattaa kehittää ja siinä on paljon voitettavaa, sillä jätteiden käsittelystäkin koituu kustannuksia. Kyseessä on kokonaisuus, jossa raaka-aineita ja sivuvirtoja liikkuu moniin suuntiin, ja yhdessä kohtaa tehty muutos voi vaikuttaa myönteisesti koko ketjuun”, Valion alkutuotantojohtaja Ulf Jahnsson kuvailee.

��
VALIO JA 123RF MAITO JA ME * 43

Laktoosi hyötykäyttöön

Innovaatiot ovat aina olleet tärkeä osa Valion kasvua. Uutena aluevaltauksena Valio on yhdistänyt voimansa PEKILO®myko- eli sieniproteiinia valmistavan Eniferin kanssa. Sieniproteiinin ja maitotuotteiden väliltä löytyy yllättävä yhteys.

”Kuluttajat haluavat ostaa yhä useammin maitotuotteet laktoosittomina, mikä tarkoittaa, että maitotuotteiden valmistuksessa jää yli laktoosia. PEKILOproteiinin tuotannossa voidaan käyttää tätä ylimääräistä laktoosia ja mahdollisesti muitakin maitotuotteiden sivuvirtoja”, kertoo Eniferin toimitusjohtaja Simo Ellilä (kuvassa).

Runsaasti kuitua ja proteiinia sisältävä PEKILO® sopii hyvin kasvisruokiin tacotäytteestä pyöryköihin. Sovelluskohteita riittää ihmisravintoa laajemminkin, Ellilä lupaa:

”Tänä päivänä moni miettii lemmikinruokien lihan alkuperää ja vastuullisuutta. Hyvin sulava PEKILO®Pet on hyvä vaihtoehto, joka voisi hyvinkin ilahduttaa eläinten ystäviä ympäri maailman. PEKILO®Aqua taas on vastuullinen proteiininlähde yhä lisääntyvään kalankasvatukseen”, hän kertoo.

Valion strategiaa päivitettiin hiljattain vastaamaan entistä paremmin toimintaympäristön haasteisiin. Se ohjaa myös tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Perimmäinen tavoite on tietenkin kannattava liiketoiminta, joka turvaa maidontuottajaomistajiemme elinkeinoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

TULEVAISUUDEN RUOKATALO Valio on tänä päivänä paljon muutakin kuin meijeri, vaikka maito onkin nyt ja tulevaisuudessa kivijalkamme. Visiomme on olla johtava maito- ja ruokatalo, joka tarjoaa rakastetut brändit ja innovatiiviset ratkaisut.

”Tulevaisuudessa tarvitaan kaikkia ruoantuotannon muotoja, ja maidontuotannolla on siellä vahva paikkansa. Ei tulevaisuuskaan ole pelkkää kasvisruokaa, esimerkiksi Aasiassa pizza ja latte tekevät vasta tuloaan. Suomalainen maidontuotanto on myös keskeinen osa ruokaturvaamme ja huoltovarmuuttamme. Itse asiassa sillä on isompi rooli kuin on ehkä tähän asti ymmärretty. Tulevaisuudessa maidontuotantoon liittyy entistä vahvemmin ruoan lisäksi myös polttoaine- ja lannoiteomavaraisuus, jotka taas vaikuttavat paljon muuhunkin kuin siihen, saammeko juustoa leivän päälle.

”Eläinperäinen ja kasvipohjainen ruoantuotanto mahtuvat samaan kokonaisuuteen.”

Eri toimialojen yhteistyön entistä parempi ymmärtäminen tarjoaa isoja ratkaisuja aikamme isoihin ongelmiin, ja tätä näkemystä haluamme myös tuoda julkiseen keskusteluun”, Valion yhteiskuntasuhteiden johtaja Anna-Kaisa Auvinen sanoo. Valio toimii pääasiassa ruoka-alalla mutta kytkeytyy moniin toimialoihin.

VALIO
44 * MAITO JA ME

”Ruoka on vain yksi palanen palapelissä, jossa on paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi tuotantolaitoksissamme hävikki tulee tietenkin ensisijaisesti pyrkiä estämään, mutta aina silloin tällöin syntyy väistämättä eriä, joissa vaikkapa tuotteen koostumus ei ole halutunlainen. Olisi hyvä selvittää, voisiko tuotetta tällaisessa tilanteessa vielä käyttää esimerkiksi kosmetiikan raaka-aineena. Myös vaateteollisuudessa etsitään globaalisti kestävämpiä ratkaisuja. Voisivatko tulevaisuudessa esimerkiksi peltojen sivuvirrat kuten oljen ja heinän kuidut korvata puuvillakuitua, jonka viljely vaatii runsaasti vettä?”, Auvinen pohtii.

”Valio haluaa ottaa roolia ja ajatusjohtajuutta tässä keskustelussa ja tuoda esiin sitä näkökulmaa, että eläinperäinen ja kasvipohjainen ruoantuotanto eivät suinkaan ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kestävä tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä. Tätä viestiä voi muuten jokainen maitotilayrittäjä ja valiolainen tuoda esiin vapaamuotoisissa keskusteluissa tai vaikkapa kohdatessaan poliitikkoja ja päättäjiä”, hän vinkkaa. ��

Kuluttajan näkökulma

Ruoka tuo turvaa muuttuvassa maailmassa

Kuulemme usein, että olemme suuren muutoksen äärellä. Yhtäällä on teknologinen kehitys, erityisesti tekoälyn nopea edistyminen, jonka kerrotaan mullistavan kaiken. Toisaalla ilmastonmuutos ja huoli maapallon resurssien riittävyydestä vaativat meiltä suuria muutoksia nykyiseen elintapaamme. Kun vielä poliittinen maailmanjärjestyskin uhkaa murtua Kiinan nousun ja Venäjän uhittelun vuoksi, tuntuu, että kaikki on liikkeessä.

Ruokakin muuttuu. Tavallisesta lähikaupasta saa jo suuressa osassa Suomea mitä erilaisimpia kasvipohjaisia tuotteita, joita vielä kymmenen vuotta sitten näki lähinnä erikoisliikkeissä. Valmisruoat valtaavat alaa, ja uutuuksia ilmestyy hyllylle suuria määriä. Muuttuvatko ruoka ja ruokailutavat samaa tahtia muun kanssa?

Jos moni toivookin uuden puhelimensa olevan täysin erilainen ja edistyneempi kuin aiemman, ruoan suhteen asia on monimutkaisempi. Nuorena opitut ruokamieltymykset kantavat läpi elämän. Vaikka kuluttajat haluavat kokeilla uutuuksia ja ne kiinnostavat, he jatkavat usein vanhoja tapojaan ostaa ja laittaa ruokaa. Ruokatrendit innostavat, mutta ruoka edustaa silti monelle pysyvyyttä muuttuvassa maailmassa. Tämä näkyi COVID-19-pandemian aikana.

Muutos on kuitenkin todellinen, ja vuosien saatossa ruoan mannerlaatat liikahtelevat. Uusista tuotteista ja raaka-aineista voi ajan myötä tulla tapa. Kuluttaja on avoin ruokailun muutokselle, mutta suuret, äkilliset mullistukset eivät ole tyypillisiä ruoan maailmassa vaan asteittainen muutos, johon kuluttaja totuttelee omassa tahdissaan.

JARNO RAUTIO

Kuluttajaymmärryksen päällikkö Innovation & Insight Valio Oy

LAURI HYYPPÄ
-
MAITO JA ME * 45
VEGAANINEN
MAKARONILAATIKKO NYHTÖ
KAURALLA, VALIO.FI

Mitä eroa on fossiilisilla ja uusiutuvilla polttoaineilla?

M aapallon nykyisten hiili-, öljy- ja maakaasuvarantojen muodostuminen on vienyt satoja miljoonia vuosia ja vaatinut tietyt olosuhteet. Fossiiliset polttoaineet valmistetaan näistä maaperään varastoituneista uusiutumattomista luonnonvaroista, joiden hiili vapautuu ilmakehään.

N ykyisin maaperästä porattava öljy on syntynyt miljoonien vuosien kuluessa, kun biomassaa eli esihistoriallisia kasveja ja meren eliöitä on hautautunut sedimentin alle hapettomaan tilaan sopivaan lämpötilaan ja paineeseen. Vaikka öljy siis alkujaan onkin eloperäisestä aineksesta muodostunutta, sen valmistuminen kestää niin pitkään, että ihmiskunnan näkökulmasta se on käytännössä uusiutumaton energialähde.

U usiutuvia polttoaineita sen sijaan voidaan valmistaa aiemmin käytetyistä materiaaleista tai jätteistä – kuten lannasta. Lannasta tuotettu biokaasu on hieno osoitus siitä, miten voimme sekä kantaa kortemme kekoon kestävämmän tulevaisuuden puolesta että luoda kokonaan uutta liiketoimintaa hyödyntämällä paremmin maidontuotannon sivuvirtaa. Tulevaisuuden polttoaineita ovat biokaasun lisäksi sähkö ja vety.

Tässä tankataan hyytävän kylmää biokaasua. Nestemäisen biokaasun lämpötila on noin -160 °C, joten biokaasurekat hyrisevät tyytyväisinä kovemmillakin pakkasilla.

LUONNON EHDOILLA

Vastuullisena yrityksenä Valion on kannettava vastuunsa ympäristöasioissa, sillä elinkelpoinen luonto on toimintamme edellytys.

”Luonnon monimuotoisuus sekä hiilen ja ravinteiden kierto ovat herkkiä kokonaisuuksia, jotka meidän on toiminnassamme huomioitava. Se ei tietenkään tapahdu ilmaiseksi, mutta vaihtoehtoja meillä ei oikeastaan ole. Ilman elinkelpoista luontoa ei tuoteta maitoa eikä mitään muutakaan. Mahdollisia kustannuksia miettiessä on hyvä muistaa, että esimerkiksi raaka-aineiden entistä parempi hyödyntäminen parantaa liiketoimintamme kannattavuutta”, sanoo Valion kasvuliiketoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi

”Suomella on kaikki edellytykset olla kiertotalouden mallimaa.”

Hän uskoo, että Suomella on kaikki edellytykset olla kiertotalouden mallimaa.

”Vihreä siirtymä ja kiertotalouden edistäminen vaativat kuitenkin myös poliittista ohjausta ja tahtotilaa, siis käytännössä kannustimia ja esimerkiksi parempaa jätemateriaalien kierrätys- ja uudelleenkäsittelyinfrastruktuuria. Kun nämä edellytykset ovat kunnossa, yritykset kyllä muuttavat tuotantoprosessejaan entistä kestävämmälle pohjalle jo ennen kuin se muuttuu raaka-aineiden ja polttoaineiden saatavuuden puolesta välttämättömäksi.”

Valion tulevaisuuden hän näkee valoisana: ”Olemme jo löytäneet biokaasun mahdollisuudet, eikä se varmasti jää viimeiseksi isoksi oivallukseksemme. Kun nykyhetkessä on paljon epävarmuustekijöitä, voivat tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet tuntua kaukaisilta. Vuodet kuluvat kuitenkin yllättävän nopeasti, ja meidän tehtävämme on katsoa nykyhetkeä pidemmälle. Teemme ratkaisuja, jotka takaavat, että Valio on tässä tulevaisuudessakin.” ��

VALIO
46 MAITO JA ME

Hiiliviljelyn välitilinpäätös

Maankäytön muutos on osa EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa.

MAATALOUS- JA RUOKASEKTORILLA maankäytöllä ja sen muutoksella on merkittävä ilmastovaikutus. Tämä on myös osa EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa. Vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että multavuudella ja hiilimäärällä on keskeinen vaikutus viljelysmaan viljavuuteen ja vedensitomiskykyyn. Useat maaperän hiilimallit lähtevät siitä, että hiiliviljelyn avulla hiilimäärä voi lisääntyä vain tiettyyn rajaan saakka, minkä jälkeen on mahdollista vain ylläpitää saavutettua multavuutta. Maaperätutkimuksessa on kuitenkin esitetty, että saturaatiotaso voi oikeilla toimenpiteillä nousta, jolloin hiilensidonnalle tulee ikään kuin lisätilaa. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä selkeää yksimielisyyttä.

VALIO-RYHMÄSSÄ maidon arvoketjussa vajaa kolmasosa kaikista päästöistä syntyy maankäytöstä ja sen muutoksesta. Valion ilmastoohjelmassa hiiliviljelyllä on keskeinen rooli. Sillä pystytään sekä vähentämään maaperästä tulevia päästöjä että lisäämään viljeltyihin kivennäismaihin pysyvästi sitoutunutta hiilimäärää. Suomen pellot sisältävät suhteellisen korkean hiilimäärän, ja osin sen vuoksi peltojen sisältämä hiilimäärä on ollut laskusuunnassa Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisseurannan mukaan. Hiiliviljelyn tavoitteena on kääntää hiilikato pysyväksi hiilensidonnaksi.

Maidon ja naudanlihan tuotanto pohjautuu Suomessa nurmitalouteen. Suomalaisten uusimpien tutkimustulosten mukaan nurmikierrossa olevien peltojen hiilitase on mahdollista pitää pysyvästi nielun puolella oikeita viljelytapoja noudattaen. Meiltä kuitenkin valitettavasti puuttuu pitkäaikaiset mittaussarjat Ilmastopuntari

KUKA

Juha

Nousiainen Valion ilmastoohjelman johtaja , joka kuuntelee bluesia ja nauttii retkipyöräilystä, lukemisesta ja puutöistä.

nurmikiertoisilta lohkoilta. Osin tästä ja maaperän hiilenkierron monimutkaisuudesta johtuen tieteellisesti päteviä hiilenpoistomalleja ei vielä ole Suomessa käytössä. Vanhoja IPCC:n julkaisemia hiilenpoistomalleja ei tulisikaan käyttää, vaan kehittää kansallisesti toimivat laskutavat.

”Hiiliviljelyn tavoitteena on kääntää hiilikato pysyväksi hiilensidonnaksi.”

HIILIVILJELYYN KOHDISTUU suuria odotuksia, jotka voivat johtaa myös ylilyönteihin tai jopa selkeään hiilensidonnan yliarviointiin. Tästä syytä EU:ssa ollaan valmistelemassa lainsäädäntöä maatalousmaiden biologiseen hiilenpoistoon ja hiilenpoiston sertifiointiin. Ympäristöväittämiä koskevan lainsäädännön mukaisesti yritysten ilmastoväittämien tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä ja niiden todenperäisyys tulee olla tarkistettavissa. Muutoin väittämää voidaan pitää harhaanjohtavana tai niin kutsuttuna viherpesuna.

Varovaisuusperiaatteen mukaan Valio on käyttänyt hyvin maltillisia hiilenpoistoarvioita hiiliviljellyille lohkoille, eikä näitäkään vielä käytetä yrityksen virallisessa kasvihuonekaasuinventaarissa tai tuotekohtaisissa hiilijalanjälkimalleissa. Hiiliviljelyä kuitenkin edistetään määrätietoisesti maitotilojen jatkuvalla koulutuksilla sekä maksamalla hiiliviljelyn toimenpiteistä vastuullisuuslisää. Tieteellisesti pätevät ja yleisesti hyväksytyt laskentamallit, joita voidaan soveltaa lohkokohtaisesti, on yksi tärkeä lähiajan ilmasto-ohjelman tavoitteista. Hiiliviljelyn lisäksi panostamme turvemaiden päästöjen vähentämiseen eri tavoin, satoa lisäävien peltojen viljelykäytäntöjen kehittämiseen ja vapaaehtoisiin heikkotuottoisten peltojen ennallistamiskäytäntöihin.

MAITO JA ME * 47

KUKA

Ismo Nikkola

Valion brändeistä, vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaava johtaja, jonka löytää vapaa-ajalla urheilukentän laidalta, melomasta tai mökiltä.

Brändien avulla parempaa bisnestä

Valion menestystä on alusta asti rakennettu brändien varaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Meidän tulee kuitenkin elää ajassa ja kehittää brändejämme, sanoo Valion brändeistä, vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaava johtaja Ismo Nikkola.

TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

Tavataan Valiolla
48 * MAITO JA ME
VALIO

TEHTÄVÄNI VALIOLLA

Kuulun Valion johtoryhmään, ja vastuullani ovat Valion brändit, vastuullisuus, viestintä sekä yhteiskuntasuhteet. Minä ja tiimini vastaamme siitä, miten Valio näyttäytyy ihmisille, on se sitten mainontaa, vastuullisuusviestintää tai yhteiskuntasuhteita. Haluamme tavoittaa niin viikon ruokalistan kanssa pähkäilevät ihmiset kuin meille tärkeät sidosryhmät ja päättäjät oikeissa paikoissa, oikeilla viesteillä.

Valion mainetta ja brändejä rakennetaan joka päivä, jokaisessa kohtaamisessa. Ne tuovat myös pitkän tähtäimen turvaa liiketoimintaamme. Valio-laadun tulee välittyä kaikissa kohtaamisissa, oli kyse sitten messuista, mainonnasta tai tilaisuuksista, joissa Valion asiantuntija puhuu vaikkapa opiskelijoille. Meillä on monta syytä olla ylpeitä Valio-brändistä ja siitä mitä teemme, tiloilta kaupan hyllyyn asti.

TYÖURANI

Muistoni maatilalta

”Lapsuudessani mökkinaapureillamme oli maitotila. Tehtäväni oli viedä iltakävelyllä alumiininen maitotonkka täytettäväksi tuoreella maidolla. Sen taisi kyllä hakea joku aamuvirkumpi.”

Brändistä puhutaan silloin, kun valinnan hetkellä kohtaa jokin muukin kuin hyödyke ja sen käyttäjä: kun syntyy emotionaalinen yhteys tuotteen ja ihmisen välillä. Esimerkiksi kun ihminen valitsee kolajuomaa, ostaako hän marketin halvinta merkkiä vai valitseeko brändituotteen ja miksi? Hinnasta huolimatta moni valitsee brändituotteen. Tämä ei ole sattumaa, vaan ostopäätökseen on vaikutettu systemaattisesti. Tämä sama koskee myös Valion tuotteita, jotka eivät nekään yleensä ole se hyllyn edullisin vaihtoehto. Vahva brändi kuten Valiojogurtti vaikuttaa niin, että hinta ei ole ainoa määräävä tekijä. Viime vuonna lanseerattu Onhan se Valio -slogan kiteyttää jotakin hyvin olennaista Valio-brändistä. Valio on aina lupaus herkullisimmasta mausta ja parhaasta laadusta. Tavoitteeni on rakentaa Valion brändejä niin, että kuluttaja tuntisi tekevänsä kompromissin, jos jostain syystä valitsee kaupan hyllyllä muun kuin Valion tuotteen.

Opiskelin kauppatieteitä. Päädyin heti urani alussa elintarviketeollisuuden pariin, Leafin legendaarisen Lauantaipussin markkinointiassistentiksi. Puolet työurastani onkin vierähtänyt erilaisissa elintarviketeollisuuden brändija markkinointitehtävissä. Olen työskennellyt muun muassa Pauligin ja Fazer Leipomoiden brändien parissa. Toinen puolikas on vierähtänyt mainostoimistoissa kehittäen kotimaisten ja kansainvälisten yhtiöiden markkinointistrategioita, brändejä ja viestintää. Valiolla olen ollut kohta kaksi vuotta.

PARASTA VALIOLLA

Valio on ainutlaatuinen yritys. Meillä on Suomen hienoimmat brändit, ja olen ylpeä voidessani pitää niistä huolta ja kehittää niitä eteenpäin. Työ on hyvin merkityksellistä. Jokainen valiolainen pitää osaltaan huolta suomalaisen maidon- ja ruoantuotannon tulevaisuudesta. Meillä on myös avulias ja avoin työkulttuuri.

PITKÄN LINJAN BRÄNDITALO

Valio täyttää pian 120 vuotta. Alusta asti yrityksemme menestystä on rakennettu brändien varaan pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella työllä. Olemme valinneet tämän tien, koska vahvojen brändiemme avulla saamme kasvua ja parempaa tuottoa omistajillemme kuin myymällä bulkkituotteita. Toisin sanoen teemme parempaa bisnestä.

Valion tuotteita on lähes jokaisen suomalaisen ruokapöydässä joka päivä, ja meidän on mietittävä, miten siellä näymme, miten ilahdutamme ja miten luomme tunnesidettä. Valio tunnetaan laadukkaista tuotteistaan, ja tähän kytkeytyy myös design. Kun tuotetaan parasta tuotelaatua, laadun pitää näkyä kaikessa, myös tuotepakkauksissa. Designin avulla erotumme brändille ominaisella tavalla.

Olemme ihmisten arjessa läsnä monin tavoin, myös digitaalisten palveluidemme kautta. Jopa 2 miljoonaa ihmistä käy kuukausittain katsomassa Valion reseptejä. Parhaillaan olemme kytkemässä Valion loistavat tuotteet ja niitä varten kehitetyn reseptiikan entistä vahvemmin yhteen. Näin vastaamme myös haastavaan tilanteeseen, jossa kaupan omat merkit ovat vahvistaneet asemaansa meille merkittävissä tuoteryhmissä erityisesti ruoanlaiton ja leivonnan alueella, niin sanotuissa perustuotteissa. Haluamme olla kylmähyllyn johtava brändi tulevaisuudessakin.

VALIOTUOTTEENI

” Valio PROfeel on tuonut vanukkaat takaisin elämääni. Ne ovat niin monella tapaa hyviä. Suosikkimakuni on minttusuklaa.”

MAITO JA ME * 49

Uudet yrittäjät Valiolla

Valio-ryhmässä maidontuotannon aloittaneet yrittäjät verkostoituivat, viihtyivät ja kuulivat ajankohtaisista aiheista Valion toimintaan, toimintaympäristöön ja yrittäjyyteen liittyen, kun he vierailivat Pitäjänmäellä tammikuussa.

TEKSTI ANU ARTJOKI

Yksi vuoden tärkeimmistä päivistä on toivottaa tervetulleiksi Valio-ryhmässä maidontuotannon aloittaneet yrittäjät uusien yrittäjien päiville Pitäjänmäen pääkonttorille. Tänä vuonna uusia yrittäjiä saapui tammikuun 17.–18. päivinä talviseen Helsinkiin noin 60.

”Onnea päätöksenne johdosta ryhtyä maitotilayrittäjiksi –se on kova juttu, ja arvostan valitsemaanne tietä! Haastakaa meitä valiolaisia ja kyselkää mahdollisimman paljon päivien aikana. Tarvitsemme sukupolvenvaihdoksia ja uskoa suomalaiseen maidontuotantoon. Ette ole yksin, vaan verkostoitukaa sekä kysykää apuja osuuskunnista ja Valion alkutuotannosta", alkutuotantojohtaja Ulf Jahnsson totesi avauspuheenvuorossaan.

Uudet yrittäjät saivat tuhdin tietopaketin omistamansa yrityksen toimintaan liittyen niin Valion hallituksen puheenjohtajan Vesa Kauniston, Valion ydinliiketoiminnoista ja kotimarkkinoista vastaavan johtajan Elli Siltalan kuin tutkimus- ja kehitysjohtajan Harri Kallioisen puheenvuorojen aikana.

”Te omistatte firman, joka on esimerkiksi suurin tavarantoimittaja kaikille suomalaisille kauppaketjuille ja maamme kolmanneksi maineikkain yritys*”, Elli Siltala totesi puheenvuorossaan.

Yrittäjät kyselivät runsaasti ajankohtaisia kysymyksiä ja keskustelu kävi vilkkaana. Minimessuilla he maistelivat Valion uutuustuotteita. Sekä lounalla että illallisella yrittäjät nauttivat Valion legendaarisen henkilöstöravintola Olivian herkuista. Toisena päivänä ohjelma jatkui Helsingin keskustassa yhteisen aamutilaisuuden jälkeen osuuskuntien omissa tilaisuuksissa. Kysyimme kolmen maitotilan toimintaa luotsaavalta yrittäjältä eri puolilta Suomea, millaisia ajatuksia heillä on maitotilayrittäjyyteen ja uusien yrittäjien päiviin liittyen.

* T-Media, Luottamus&Maine 2023 -tutkimus

Kolme näkökulmaa
VALIO
50 * MAITO JA ME

Tukea nuorille

yrittäjille

Kallion tilan juuret juontavat vuoteen 1895, ja tilaa on laajennettu yrittäjien mukaan sen historian ajan hitaasti mutta varmasti. Yritysmuotona on ollut osakeyhtiö vuodesta 2010.

Nuoret yrittäjät toteavat, että Valion uusien yrittäjien päivillä oli silmiä avaavaa kuulla eri aiheista meijeriyrityksen toimintaan liittyen. Erittäin runsaasti uutta tietoa tuli esimerkiksi elintarvikkeiden valmistukseen ja eri prosesseihin liittyen.

”Oli mielenkiintoista kuulla, miten paljon asioita Valion brändin takana tapahtuu”, Olli Kallio toteaa. ”Opimme ymmärtämään enemmän Valion toiminnasta ja lisäksi oli mukavaa jutella ja tutustua valiolaisiin työntekijöihin –paljon tietoa ja taitoa yrityksestä löytyy.”

Myös Valio Aimo® tukkukauppaan liittyvät asiat eli tukkukaupan bisneksen kuulumiset kiinnostivat.

Nuoria yrittäjiä lämmitti erityisesti, miten kannustava ja tukeva ilmapiiri Valiolla oli uusia yrittäjiä kohtaan.

Valion uutuustuotteet tuli maisteltua läpi minimessuilla, ja ne saivat yrittäjiltä kiitosta. ”Maukkaita tuotteita on tulossa lanseeraukseen”, he vinkkaavat.

Positiivista palautetta sai päivillä puhuneen sarjayrittäjä Ronny Erikssonin innostava puheenvuoro. Eriksson muistutti esimerkiksi siitä, että yrityksen johtajuus alkaa itsensä johtamisesta, ja että yrittäjyys on uskoa omaan tekemiseen.

Tilalla on noin 330 lypsävää ja pienimuotoista lihanautojen kasvatusta. Viljeltyä pinta-alaa 450 hehtaaria, josta nurmella noin 250 ha, ohralla noin 150 ha ja loppuala kokoviljoja. Kallion tila Oy:n osakkaina ovat Päivi ja Juha Kallion lisäksi heidän poikansa Olli ja Jyri. Sofia Kivistö ja Iiro Kallio toimivat tilalla työntekijöinä.

ELÄINTEN HYVINVOINTI TULEE YKKÖSENÄ

Kallion tila Oy:n yrittäjät kertovat, että eläinten hyvinvointi on tilan toimintaa ohjaavista asioista tärkein, sekä peltoviljelyssä onnistuminen.

”Näihin asioihin on meillä panostettu lujasti, ja jatkossakin panostetaan”, Jyri Kallio sanoo.

Tilalla pyritään pitämään yrittäjien omasta jaksamisesta hyvää huolta jakamalla vastuuta ja pyrkimällä jokaisen kohdalla vapaapäiviin lähes viikoittain.

”Eläinten hyvinvointi on tilan toimintaa ohjaavista asioista tärkein, sekä peltoviljelyssä onnistuminen.”

”Kaiken kaikkiaan ajattelemme, että meillä on hieno ammatti, joka on mahdollisuuksia täynnä – teemme monipuolista ja mukavaa työtä eläinten ja peltojen parissa.”

”Olisi mukavaa, jos uusien yrittäjien päivien kaltaisia tilaisuuksia järjestettäisiin esimerkiksi muutaman vuoden välein muillekin kuin uusille yrittäjille. Silloin olisi mahdollisuus tavata uudelleen kollegoita ympäri Suomen, joiden kanssa ehti päivillä verkostoitua.” ��

SOFIA KIVISTÖ, JYRI, IIRO JA OLLI KALLIO Kallion tila Oy, Nivala
ANU ARTJOKI MAITO JA ME * 51

Tilalla on lypsyrobotilla varustettu vinokuivikepohjapihatto, johon mahtuu runsaat 60 lypsävää. Viljeltyä pinta-alaa on 114 hehtaaria, joista nurmella reilut 60 hehtaaria, loput kauralla ja ohralla.

Tavoitteena hyvinvoivat eläimet ja yrittäjät

Marjut ja Jouni Sillanpää ovat toimineet maitotilayrittäjinä vuoden 2022 tammikuusta. Sen jälkeen he ovat remontoineet tilan 150paikkaisen lihasonnipihaton lypsävien käyttöön. Tuotantosuunta on käännetty hiljalleen pelkkään maidontuotantoon, mikä tuo jatkossa helpotusta ja selkeyttä tilan töihin. Tällä hetkellä lypsäviä on noin 25, ja määrää kasvatetaan hiljalleen.

”Rakensimme pihaton päätyyn tilat lypsyrobotille, maitohuoneelle, toimistolle sekä poikimakarsinoille. Vanha parsinavetta remontoidaan nuoren karja käyttöön tulevana vuonna”, Jouni Sillanpää kertoo.

”Robottilypsy on lähtenyt tilalla hyvin käyntiin, ja lehmien tuotostaso on noussut hiljalleen.”

Tilalla laidunnetaan lypsylehmiä ja hiehoja, ja sivuelinkeinona ovat lähijärven rannalla sijaitsevan viiden lomamökin viikkovuokraus.

MARKKINOINTI ON ELINTÄRKEÄÄ

Uusien yrittäjien päivillä pariskuntaan teki vaikutuksen erityisesti idearikkaat ja visionääriset Valion työntekijät.

”Oli mukava käydä vierailulla ja nähdä, miten sitoutuneita työntekijöitä yrityksessä on. Uusien yrittäjien päivillä heräsi ylpeys siitä, että myymme maitomme Valiolle – yritykselle, jolla on hyvin pitkät juuret ja historia”, Marjut Sillanpää toteaa.

Pariskuntaa yllätti, kuinka tiivis ja rakentava asiakassuhde Valiolla on kaupan alan yritysten kanssa, ja miten yhteistyötä tehdään.

”Tuotteita on markkinoitava, että ne saadaan kauppojen hyllyille. Ei niitä kukaan tule tuotantolaitoksistamme ilman markkinointia noutamaan. Valion tuotteet ovat kunnossa ja niiden lanseeraukset onnistuneita”, Sillanpäät kiittävät.

Lisäksi kiitosta saa esimerkiksi maidonkeräilyn ja Valmakaupan toiminta.

Maitotilayrittäjinä Sillanpäiden tavoitteena on mahdollisimman terve ja tuottava karja, mikä pystytään hoitamaan oman perheen voimin. Yhden robotin kokoluokka on tilalle sopiva, ja tärkeänä apuna on Jounin isä Heikki

”Valtavasti suurempaan kokoluokkaan emme halua harpata, koska esimerkiksi karjan laidunnus voi olla haasteellisempaa usean robotin yksikössä. Olemme kehittäneet tilaa eläinten hyvinvointi edellä parsinavetasta pihatoksi, ja sillä on ollut mielestämme suuri vaikutus lehmän elämään. Myös meidän hyvinvointimme on toiminnan lähtökohta, ja lypsyrobotti onkin tuonut huomattavan helpotuksen työhömme lisäjouston muodossa”, pariskunta sanoo.

Jotta uusia yrittäjiä saadaan murrosvaihetta elävälle alalle, jossa tilojen lopettamistahti on kova, on yrittämisen edellytysten ja toimeentulon oltava kunnossa, Jouni pohtii. Myös vinkeistä ja neuvoista talousasioihin ja johtamiseen liittyen voi saada tilanhoitoon apua.

”Tämä on niin sanotusti vaativa laji, mutta se ei tullut yllätyksenä. Olemme tykänneet työstämme.”

”Uusien yrittäjien päivillä heräsi ylpeys siitä, että myymme maitomme Valiolle.”
MARJUT JA JOUNI SILLANPÄÄ Sillanpään tila, Soini
KOTIALBUMI 52 * MAITO JA ME
SILLANPÄIDEN

Lantta Mty

Salosen tila, Hamina

Tilalla on kahden lypsyrobotin pihattonavetta ja peltoa viljelyssä noin 180 hehtaaria. Sekä eläimet että pellot ovat luomutuotannossa. Lantan maatalousyhtymässä ovat mukana Atte ja Eeva-Liisa Lantta sekä heidän poikansa Lasse Lantta.

Lisää ymmärrystä markkinoista

Luomumaitoa tuottavan Maatalousyhtymä Lantan tuorein osakas Lasse Lantta on ollut mukana yhtymässä vuodesta 2020. Myös Lassen veli Veeti Lantta on mukana tilan toiminnassa. Tilan peltoviljely on nurmipainotteinen ja vihantaviljaa korjataan nurmen uusimisen yhteydessä. Viisi lähiseudun kasvinviljelytilaa on rehujen ja viljojen osalta maatalousyhtymän yhteistyötiloina.

Uusien maitotilayrittäjien päiviä Lasse Lantta pitää hyödyllisinä.

”Opimme esimerkiksi sen, mistä ja miten maidon hinta muodostuu, ja mitkä tekijät hintaan vaikuttavat. Kun asian näkee mustana valkoisella, se kirkastuu itsellekin paremmin. Suosittelen päiviä kaikille ja niille kannattaa ehdottomasti osallistua, jos mahdollisuus on", Lasse sanoo.

Erityisesti yrittäjä yllättyi nähdessään, miten paljon Valiolla on maidosta valmistettuja erilaisia tuotteita.

”Oli hienoa kuulla, miten paljon ihmisiä maitoketju työllistää meidän maitotilayrittäjien lisäksi.”

”Oli hienoa nähdä ja kuulla, miten laaja tuotanto kotimaisella firmalla on, ja miten paljon ihmisiä maitoketju työllistää meidän maitotilayrittäjien lisäksi.”

Toisen päivän ohjelmasta Lasse nostaa esiin erityisen hyödyllisinä Valmakaupan toiminnan avaamisen sekä Ronny Erikssonin puheenvuoron yrittäjyydestä.

”Erikssonin puheenvuoro oli opettavainen ja mielenkiintoinen, ja sisälsi paikkansa pitäviä väitteitä ja huomioita yrittäjyydestä.”

SEKÄ ELÄINTEN ETTÄ YRITTÄJIEN HYVINVOINTI KIVIJALKA

Lasse Lantta nostaa eläinten hyvinvoinnin ja vastuullisuuden maitotilayrittäjän työn kivijalaksi: kun eläimillä on kaikki hyvin, homma toimii.

”Toki yrittäjien hyvinvointi on yhtä tärkeää ja on tiedettävä, missä omien voimavarojen rajat menevät. Muuten itsensä voi polttaa loppuun. Usein me yrittäjät taidamme kuitenkin asettaa eläinten hyvinvoinnin omamme edelle.”

Maitotilayrittäjien tulisi osata ja pystyä pitämään lomaa, koska aina ei voi olla töissä. Maatalousyhtymä Lantassa vapaata pystyy järjestelemään itselleen, koska vanhemmat ja Lassen veli ovat mukana tilan töissä.

”Erityisesti talvella pääsee vapaalle, jos haluaa – kesät ovat sitten hieman kiireisempää aikaa. Mutta yritämme aina päästä kukin vuorollamme vapaille ja tekemään sitä, mikä itseä virkistää. Useampi yrittäjä tilalla tuo joustavuutta tässä suhteessa.”

Sukupolvenvaihdoksiin Lantan mielestä tulisi varautua niin, että laskelmat ovat kunnossa ja todenmukaiset. Hän kannustaa nuoria ryhtymään rohkeasti yrittäjiksi!

Osuuskunnille ja Valiolle hän esittää toiveen, että toimintaa tulee kehittää jatkuvasti ja etsiä tehokkaampia ja parempia ratkaisuja toimintaan eikä jämähtää vanhoihin toimintamalleihin. Myös maitotilayrittäjien neuvonta on hänen mielestään tärkeää.

LASSE LANTTA
��
LASSE LANTTA
MAITO JA ME * 53

Hallitukselta

Veturin voimalla eteenpäin

VILJELIJÄT YMPÄRI

Eurooppaa ovat protestoineet viime kuukausina oman elinkeinonsa jatkuvuuden puolesta. Tyytymättömyyden takana on useita koko EU-aluetta koskevia asioita. Esimerkiksi nousseet viljelyn kustannukset, tuottajahintojen lasku, halpatuonnin vaikutus ruoan hintaan ja EU:n vihreään siirtymään liittyvä uusi sääntely ovat syitä barrikadeille nousuun. Viljelijät ovat protestoineet myös omia hallituksiaan vastaan. Esimerkkinä kovista toimista voidaan nostaa Hollanti. Maa on ylittänyt EU:n asettamat typpipäästörajat ja maksaa nyt niille tuottajille, jotka lupaavat laittaa lapun luukulle. Protesteja on nähty Hollannin lisäksi muun muassa Irlannissa, Italiassa, Kreikassa, Puolassa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa.

EU:TA ON kritisoitu sääntelytsunamista, jolla se uhkaa pelata itsensä ulos kansainvälisestä kilpailusta. Suomessa traktorimarssille ei ole vielä lähdetty, mutta meilläkin kiristyvä sääntely koetaan ahdistavana ja elinkeinon kannattavuutta uhkaavana. Mielestäni paras tapa vaikuttaa on olla itse aktiivinen ja kertoa niistä asioista, joita maitotiloilla on tehty vapaaehtoisesti aivan ilman sääntelyäkin. Valion vastuulli-

”Tarvitsemme investointeja, sukupolvenvaihdoksia ja nuoria maitotilayrittäjiä.”

KUKA

Pentti Suokannas Valion hallituksen varapuheenjohtaja, joka on perheen vitsin mukaan ensimmäisenä ja viimeisenä töissä. Iloa ja menoa arkeen tuovat myös naapurissa asuvat lapsenlapset.

suusohjelmassa maitotilat voivat esimerkiksi laskea oman tilansa hiilijalanjäljen tai valita lainsäädäntöön kirjattua laajemman laiduntamisen, joka parantaa karjan hyvinvointia ja lisää samalla luonnon monimuotoisuutta.

VALIO TEKEE poliittiseen päätöksentekoon liittyvää vaikuttamistyötä sekä Suomessa että EU:ssa. Parhaat edellytykset onnistua tässä työssä on niillä toimijoilla, jotka pystyvät sanomaan muutakin kuin ei. Valio on pystynyt jo useamman vuoden ajan tuomaan toimialan toimintaedellytyksiä turvaavien vaatimusten lisäksi pöytään myös aitoja ratkaisuja ja esimerkkejä oikeista jo toteutetuista toimenpiteistä. Iso kiitos siitä kuuluu teille maitotilayrittäjät.

Sinnikäs työ on myös huomattu. Siitä tuorein esimerkki on helmikuulta, jolloin Business Finland valitsi Valion kaikkien aikojen ensimmäiseksi ruoka-alan veturiyritykseksi. Valio sai 10 miljoonan euron rahoituksen tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tarkoituksena on luoda uusia innovaatioita ja kiihdyttää kannattavaa vientiä sekä varmistaa samalla, että tuotanto on kestävää luonnon ja ilmaston kannalta. Valio hakee tutkimusverkostoon parhaillaan sataa kumppaniyritystä ruoka-alalta ja esi-

54 MAITO JA ME

merkiksi energia-, lannoite-, ja materiaalientuotantosektoreilta. Kantavana ajatuksena on, että jatkossa ruoantuotannon sivuvirrat kiertäisivät nykyistä paremmin esimerkiksi energiaksi, lannoitteiksi ja raaka-aineiksi. Koko verkosto tavoittelee yhteensä 100 miljoonan euron lisäsatsausta ruoka-alaan kytkeytyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan viiden vuoden aikana. Food 2.0 -nimellä kulkeva kokonaisuus keskittyy neljään teemaan: tulevaisuuden tuotteet, teknologinen uudistuminen, uudistava viljely sekä kiertotalous ja resurssitehokkuus.

Uutinen on iso asia koko ruoka-alalle ja kertoo siitä, että meihin uskotaan kestävän ja kannattavan liiketoiminnan rakentajana. Business Finland on julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja edistää suomalaisyritysten vientiä. Veturiyritykset valitaan tarkasti, ja rahoituksen saadakseen pitää osoittaa kykyä toimia koko alan veturina ja luoda kasvua globaaleilla markkinoilla. Muut veturiyrityksiksi valitut yritykset olivat Kempower, Patria ja Wärtsilä. Olemme hyvässä seurassa.

OMA URANI maidontuottajana alkoi vuonna 1988 eli 35 vuotta sitten. Maatalousyrittäjänä tietty epävarmuus maailman muutoksista on ollut ainakin omalla kohdallani läsnä läpi vuosikymmenten. Investointeja ja tilan kehittämistä on pitänyt tehdä epävarmoissa olosuhteissa, mutta aina päällimmäisenä mielessä on ollut, että eteenpäin täytyy mennä. Vaikka toimintaympäristö on juuri nyt liiketoiminnan kannalta haastava, ruoka on pitkällä aikavälillä globaali kasvubisnes.

Me uskomme tähän alaan ja nyt näemme, että muutkin meihin uskovat. Tarvitsemme investointeja, sukupolvenvaihdoksia ja nuoria maitotilayrittäjiä. Yhdessä voimme rakentaa tulevaisuuden ruokajärjestelmää, joka tuottaa elintärkeää ravintoa, on maatalousyrittäjille kannattava ja käyttää luonnon resursseja viisaasti.

meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Kuparisulfaatin myynti on kielletty 1.1.2024 alkaen. Intra Hoof-fit on todistetusti tehokas vaihtoehto!

Tieteellisesti todistettu protokolla

pH- ja lämpötilariippumaton

Sisältää Aloe veraa ja kelatoituja orgaanisia mineraaleja

Tarttuu vahvasti sorkkaan

Turvallinen viljelijälle, eläimelle, luonnolle ja voidaan käyttää myös biokaasua tuottavilla tiloilla NYT

Erittäin VAKAA LIUOS kelatoitujen mineraalien ansiosta

Pysyy tehokkaana jopa 250 LÄPIKÄYNTIÄ

AINOA todistettavasti tehokas sorkkakylpy tuote

Intra Hoof-Fit Bath -sorkkakylpy 20 litraa

896,00

Hinta tilalle toimitettuna 179,20 €/astia.

Intra Hoof-Fit Spray -sorkkasuihke 10 litraa

434,00

ERIKOISHINTAAN:
Hinta sisältää myös toimituskulut. Yksittäin
212,00 €/astia.
tilalle toimitettuna
tilalle
Hinta sisältää myös toimituskulut. Yksittäin
5 x 20 litraa
Hinta
toimitettuna 86,80 €/astia.
98,00 €/astia.
5
10
tilalle toimitettuna Lisätietoja: www.finnlacto.fi
kannattavaan
Yhteistyössä
x
litraa
Edelläkävijän ratkaisut
tuotantoon
Työ ja terveys 56 * MAITO JA ME
Maitotilayrittäjän ja eläinten hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa

Maitotilayrittäjän työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus tunnetaan ja tunnistetaan.

Pitkään kuntapraktikkona työskennellyt läänineläinlääkäri tietää, miten yrittäjän uupumus näkyy valvontakäynnillä.

Työssä eläinten kanssa on hyviä ja huonoja päiviä, kuten kaikissa muissakin töissä. Ihmisten jaksaminen ja eläinten terveys kuitenkin heijastuvat vahvasti toisiinsa, tunnetuin seurauksin: eläintaudin tulo karjaan tai huonot rehut kuormittavat henkisesti ja lisäävät työn määrää. Lisäksi ongelmat karjan kanssa vaikuttavat aina tilan talouteen lisäten kuormitusta.

”Työn suunnittelu ja työn sopiva määrä on keskeistä. Eläintenhoitaja on kuin kuka muu tahansa: jos työtä on enemmän kuin mitä hyvällä jaksaa, tulee ongelmia niin henkisellä kuin fyysiselläkin puolella”, sanoo läänineläinlääkäri Anna Jeshoi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

UUSI LAKI LISÄÄ TARKASTUKSIA

Vuoden alussa voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki korostaa tiloilla

käyvien ammattilaisten vastuuta ilmoittaa eläinten avun tarpeesta. Eläintiloilla työnsä puolesta käyvien tulee tehdä ilmoitus, jos havaitsee jotain huolestuttavaa eläinten olosuhteissa. Lomittajien, keinosiementäjien ja maito- ja lihayritysten neuvojien tulee siis nyt lainkin mukaan olla aktiivisia asiassa.

Jeshoi arvioi, että huoli-ilmoituksia valvontaviranomaiselle alkaa tulla aikaisempaa enemmän. Tällainen ilmoitus johtaa aina eläinten olosuhteiden tarkastukseen tilalla.

”Paras tilanne on, kun tulee ilmoitus, tehdään tarkastus ja todetaan, että huoleen ei ole aihetta ja asiat ovat kunnossa.”

Eläinten hoidon laiminlyöntien takaa paljastuu usein hoitajan uupumusta tai muita terveysongelmia. Eläinsuojeluvalvojan toimivalta ei kuitenkaan ulotu ihmisten hyvinvointiin. Valvontaeläinlääkäri ei saa kirjata kertomukseensa esimerkiksi

arvioita syistä, jotka ovat johtaneet eläinten hyvän hoidon laiminlyöntiin.

”Tarkastuskertomus on määrämuotoinen luettelo havaituista asioista, jotka eivät täytä vaatimuksia ja pykälistä, joita on rikottu. Viranomainen ylittää toimivaltansa, jos menee kirjoittamaan salassa pidettäviä asioita, jotka nauttivat yksityisyyden suojaa. Esimerkiksi yrittäjän uupumuksen huomioiminen ei ole mahdollista.”

Välitä viljelijästä -projektia Anna Jeshoi pitää valtavan hyödyllisenä valvontaeläinlääkärin kannalta.

”Olemme saaneet projektin asiantuntijoilta ohjausta siinä, miten ottaa puheeksi arkoja asioita. Lisäksi joissain valvontayksiköissä on otettu tavaksi, että valvotulle tilalle jätetään aina Välitä viljelijästä -projektin esite. Se on parempi antaa automaattisesti kaikille kuin jäädä tapauskohtaisesti arpomaan esitteen tarpeellisuutta.” ��

MAITO JA ME 57

MIKÄ AVUKSI, JOS TUNTUU

ETTEI JAKSA?

Tarkastuskäynneillä keskustelut sivuavat usein maitotilayrittäjän omaa jaksamista, Anna Jeshoi kertoo.

”Moni ilmaisee suoraan olevansa väsynyt. Tai keskustelussa voi tulla esiin negatiivisuus tai näköalattomuus, joka herättää huolta. Usein väsymys näkyy käytännössä siten, että välttämättömät työt jaksetaan juuri ja juuri hoitaa, mutta ei kehitetä eikä suunnitella tulevaa.”

Ihmisillä on jaksamisongelmia monissa ammateissa, maidontuotanto ei ole erikoistapaus. Maitotilalla eläimet kuitenkin täytyisi jaksaa hoitaa joka päivä. Lisäksi pitää muistaa ja saada aikaiseksi muut sujuvan tuotannon edellyttämät asiat, kuten siemennykset ja rehuntuotannon ja muun viljelyn suunnittelu ajoissa.

”Jos pitkän tähtäimen näkymä hukkuu, sillä on vaikutuksensa eläinten hyvinvointiin.”

Jeshoi pitää vapaa-ajan löytämistä tärkeänä eläinten kanssa työtä tekeville. Liiallinen työn määrä uuvuttaa ihmisen, hän muistuttaa. Vapaa-aikaa on helpompi järjestää yksiköissä, joissa on enemmän porukkaa töissä.

”Suurimmassa vaarassa ovat yksin karjaa hoitavat. Silloin tieto siitä, että kaverilla on asiat huonosti, tavoittaa ulkopuoliset vasta, kun tilanne on aika pitkällä. Itseään ruokkiva kierre voi syntyä, jos kukaan ei käy, ketään ei kiinnosta eikä itse jaksa lähteä kotoa pois. Hyvät ihmissuhteet ovat tarpeellisia kaikille.”

VALVONNAT KUULUVAT

MAITOTILAN ARKEEN

Ilmoitusvelvollisuuden laajetessa epäilyyn perustuvat tarkastuskäynnit karjatiloille todennäköisesti lisääntyvät. Ensimmäinen hyvinvointitarkastus on maksuton, kuten vanhankin lain aikana, mutta uusintatarkastukset ovat tulossa maksullisiksi.

Anna Jeshoi ei odota vaikeiden tilanteiden lisääntyvän niiden yhteydessä. Hän on tehnyt valvontatyötä vuodesta 2010, ja asenteet ovat sinä aikana muuttuneet merkittävästi.

”Viljelijät ovat tottuneita siihen, että valvonnat kuuluvat asiaan, jos haetaan tiettyjä tukia. Valtaosa osaa suhtautua tilanteeseen hyvin.”

Valvontakäynnistä ei yleensä ilmoiteta etukäteen. Käynnin aluksi valvojat esittäytyvät ja kertovat, mitä asioita valvonnassa käydään läpi.

”Suurimmassa vaarassa ovat yksin karjaa hoitavat.”

Yleensä kierretään kaikki eläinten pitopaikat ja rehuvarastot ja täytetään kaavakkeet. Kulkusuunta tilalla on puhtaasta likaiseen päin, ja valvojat pyrkivät olemaan häiritsemättä meneillään olevaa työtä. Käynnin lopuksi käydään rauhassa läpi kokonaiskuva: mitä tarkastettiin ja minkä takia, sekä tärkeimmät havainnot.

”Loppukeskustelussa ei saa olla kiire. Jos toimenpiteitä tarvitaan, keskustellaan, millä tavalla tuottaja aikoo korjata puutteet ja missä aikataulussa sen saa tehtyä. Esimerkiksi lattian korjaus ei välttämättä onnistu talvipakkasella. Tarpeettomasti korjauksia ei saa pitkittää.”

Loppukeskustelussa Jeshoi kertaa, kuka oli, mistä tuli ja mitä valvoi, ja

antaa yhteystiedot, jotta mahdollisesti askarruttamaan jääneet asiat voidaan selvittää käynnin jälkeen.

MITÄ VALVOJA VOI TEHDÄ?

Jos valvoja on sitä mieltä, että ihminen kaipaisi apua, hän voi tämän luvalla ottaa yhteyttä Välitä viljelijästä -projektin yhteyshenkilöön tai tehdä huoli-ilmoituksen sosiaaliviranomaiselle. Näin voi toimia myös kuka tahansa ihminen, jolla herää huoli vaikkapa naapurin jaksamisesta.

Viranomaisen on pakko pysyä omassa viitekehyksessään. Toki tarkastusta tehdessään hän voi esimerkiksi ehdottaa viljelijälle yhteydenottoa työterveyteen, jos tällä on väsymystä, uupumusta, unettomuutta tai muita jaksamisen ongelmia.

Maitotilojen määrä vähenee ja jäljellejäävien joukko jakautuu Jeshoin näkemyksen mukaan yhä selvemmin kahtia.

”Lopettajissa on paljon hyvää keskikastia, joilla on kohtuullisen velaton tila, mutta ei jatkajaa eikä haluja investoida tuotantoon. Laajentaneille, joilla usein on paljon velkaa, lopettaminen on vaikeaa. Tuotanto jatkuu myös tiloilla, joilla karja on elämäntapa ja talous ei näyttele suurta osaa.”

”Vaikeuksia voi olla millaisella tilalla tahansa, mutta jos isossa yksikössä alkaa mennä huonosti, jälki on isoa. Ja toisaalta hyvinkin pienimuotoisessa ja vanhanmallisessa navetassa kaikki voi olla hyvin.” ��

58 * MAITO JA ME

Apua jaksamiseen ja oman tilan kehittämiseen

Välitä viljelijästä -projektityöntekijä voi

auttaa kehittämään oman tilan toimintaa ja pohtimaan, miten työkuormitusta voisi vähentää.

Kohta seitsemän vuotta toiminut Välitä viljelijästäprojekti polkaistiin käyntiin nopealla aikataululla silloisen maatalouden kriisitilanteen helpottamiseksi. Käynnistämisen jälkeen kriisit ovat seuranneet toisiaan, mutta tilanteesta huolimatta osa tiloista on pystynyt kehittämään toimintaansa ja pysymään kannattavina. Suomessa on tiloja, joissa piilee kehittämispotentiaalia, jota ei ole vielä syystä tai toisesta käytetty. Kehittymispotentiaalin kartoittamisessa ja tarkastelussa myös Välitä viljelijäksi -projektissa työskentelevät asiantuntijat ovat tilojen käytettävissä.

Lähtökohtana tarkastelussa tulee olla kokonaisvaltainen ote niin, että prosessissa käydään läpi tilan mahdollisuudet ja vaihtoehdot erityisesti maatalousyrittäjän tai maatalousyrittäjien näkökulmista. Siten on mahdollista välttää kehittämiseen, omistajanvaihdoksiin tai investointeihin liittyviä inhimillisiä riskejä kuten työuupumusta tai uuden tilanteen aiheuttamia ihmissuhderistiriitoja.

Näitä ja muita inhimillisiä

Lakisääteiset TYÖELÄKEVAKUUTUKSET

Valion Eläkekassasta

riskejä voi ehkäistä vain niiden aktiivisella ennakoinnilla kuten työhyvinvointiin ja maatilan toimintakulttuuriin panostamalla.

Tilan tulevaisuuden ja kehityssuunnitelmien pohtimiseen kannattaa käyttää ulkopuolisia tahoja. Tulevaisuudessa pärjäävät ne tilat, jotka ottavat huomioon kaikki näkökulmat: talouden, tuotannon hallinnan, yrittäjien ja muiden tilan toimijoiden osaamisen ja työhyvinvoinnin. Välitä viljelijästä -projektin henkilöstöllä on erityisosaamista juuri näiden asioiden pohdintaan.

Lue lisää:

• mela.fi/tyokykypalvelut/ valita-viljelijasta

Asiantuntijana

Projektityöntekijä

Mela Työkykypalvelut Välitä viljelijästä -projekti

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täytet-tävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

Näin käytännössä
Olemme kotimainen!

Valion hyllyssä

3 x välipala

Herkullista hedelmää ja vaihtelua välipaloihin!

Tuulahdus tropiikista Hedelmäinen Valiojogurttiuutuus vie makumatkalle Balille. Jogurtissa maistuvat raikas ananas, kukkainen hibiscus ja pehmeä vanilja.

Villimpi viili

Viidakkorumpu kertoo, että uusin Viilis on herkullisen hedelmäinen sekoitus ananasta, mangoa ja papaijaa!

Nyt on raekasta!

Valio PROfeel® yhdisti samaan purkkiin luonnostaan runsaasti proteiinia sisältävää raejuustoa ja herkullista hedelmäsosetta, nam! Kaksi makua: uuniomena ja ananas-mango.

Mielessä piña colada?

Hedelmäinen herkku ei jätä kylmäksi ja on saatavilla vain rajoitetun ajan.

Lipaise rohkeasti ananaksen ja kookosen makuista trooppista unelmaa. Ja tee se muuten nopeasti! Limited Edition -maku on myynnissä vain rajoitetun ajan.

Yhteistyö tukee Oddlygoodin kansainvälistä kasvua, sillä Käärijä tunnetaan laajasti myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Kasvipohjainen Oddlygood Dreamy Dessert -uutuus on toteutettu yhdessä Oddlygoodin brändilähettilään Käärijän eli artisti Jere Pöyhösen kanssa. Yhteistyö alkoi syksyllä 2023, ja sen myötä Käärijä on näkynyt Oddlygoodin somekanavissa ja mainonnassa. Lisäksi Oddlygoodtuotteet saavat näkyvyyttä Käärijän omissa sosiaalisen median kanavissa.

”Yhteistyö on ollut molemmille osapuolille mieleen, sillä Käärijä on myös yksi Oddlygoodin pitkäaikaisimmista faneista. Hän on käyttänyt Oddlygood-kaurajuomia alusta saakka”, Oddlygoodin markkinointipäällikkö Tyrsky Ylppö kertoo.

• kampanjoita • tuotevinkkejä JANITA AUTIO
Uutuuksia
60 MAITO JA ME

Makeus hedelmistä

Uudet Valio luonnonjogurtti+™ smoothiet raikastavat päiväsi smoothisti ilman lisättyä sokeria.

Valio Luonnonjogurtti+™ smoothieiden resepti on sama kuin monella kotona: vain luonnonjogurttia, hedelmää ja marjaa. Ei lisättyä sokeria tai makeutusaineita.

0,75 l kokoisesta tölkistä riittää useampaankin smoothielasilliseen, koko perheen aamupalaksi tai välipalaksi.

Kaikkien janoisten sankari on palannut

Valio Grandi® on täällä isompana, raikkaampana ja viileämpänä kuin koskaan.

Aikamme legenda, kaikkien janoisten sankari… Moni muistaa Kari Grandin seikkailut vanhoissa Grandimainoksissa. Nyt Valio Grandi® seisoo omilla jaloillaan ja palaa kaikkien janoisten sankariksi muun muassa tuomalla pillimehujen rinnalle isoja mehujuomia isoon janoon. Pakkausten raikkaan ilmeen on suunnitellut kuvittaja Eija Vehviläinen. Suosikkijuoman brändimainonnassa nähdään myös grandimaista huumoria.

”Pillimehujen uusissa pakkauksissa seikkailevat hurmaavat hedelmähahmot, ja litran purkeissa myytävät sokerittomat Valio Grandi persikkajäätee ja lemonade on kuvitusta myöten suunnattu hieman vanhemmalle kohderyhmälle. Nämä kevään viileimmät uutuudet löytyvät tietysti kylmähyllystä”, vinkkaa liiketoimintapäällikkö EmmaRiikka Kero Valiolta.

Lue lisää: • valio.fi/grandi

Raikkautta leipojille

Hyviä uutisia raikkaiden leivonnaisten ystäville! Kirpeän makealla sitruunakreemillä maustetulla tai ihanan vadelmaisella Valio rahkalla syntyvät monenlaiset leivonnaiset pullasta piirakoihin ja kekseistä kakkuihin. Molemmat tuotteet ovat paistonkestäviä ja laktoosittomia. Nappaa parhaat vinkit pääsiäisen ja kevään leivontaan Valio.fi:stä tai Valio Sovelluksesta! Muotoile

ja leikkaa napeiksi.

Kokeile 1 + 1
+ = Tee nappeihin kolo Valio sitruunakreemille. Paista ja herkuttele! VALIO SITRUUNAKEKSIT
ohje Valio.fi:stä! MAITO JA ME * 61
valmis tai itse tehty murotaikina tangoksi
Katso

OONA HEIKKINEN

Ruoka-asiantuntija

Valio Koekeittiö

”Käytän Valio voita monipuolisesti arjessa ja juhlassa. Se tuo aromikasta makua ruoanlaittoon ja leivontaan. Ja hyvää se on ihan sellaisenaan perunoiden kanssa tai kaurapuuron voisilmänä.

Leivonnassa voi vaikuttaa moneen asiaan: koostumukseen, rakenteeseen, suutuntumaan, makuun ja säilyvyyteen. Mureiden keksien, kuohkeiden ja mehevien kakkupohjien sekä lehtevien voitaikinaleivonnaisten salaisuus on aito voi.

Lempileivonnaiseni on voihin leivottu pulla. Ei ole parempaa kuin uunituoreen pullan tuoksu, joka vie ajatukset välittömästi onnellisiin hetkiin: lapsuudenkotiin, mummolaan ja kahvitteluun kaverin kanssa. On hyvä muis taa, että leivonnassa myös voin lämpötilalla on merkitystä!

Pullataikinaan suosittelen lisäämään voin huoneenlämpöisenä – eli pehmeänä, mutta silti vielä kiinteänä – ja vasta vaivauksen loppupuolella.

Voi, mikä maku!

Poimi ammattilaisten vinkit Valio voin käyttöön.

ILMAN LISÄAINEITA

Valio Luomu ™ voin valmistuksessa on käytetty ainoastaan luomukermaa ja suolaa, eikä tippaakaan lisäaineita.

Ruskistamalla voihin saa upeaa, intensiivistä makua. Ruskistettu, vaahdotettu voi on juhlava levite. Ruskistetun voin paahteinen maku vie myös perinteisen munavoin uudelle tasolle.”

ONKO RUSKISTETTU VOI TUTTU?

Ruskistamalla voihin saa upeaa, intensiivistä makua.

Kun vesi haihtuu voista, sen maku muuttuu paahteisen pähkinäiseksi. Ruskistettu voi sopii niin suolaisiin kuin makeisiin herkkuihin.

100 g Valio voita 3 keitettyä kananmunaa

Puolita voi ja anna toisen puolen pehmetä huoneenlämmössä.

Valmista toisesta puolikkaasta ruskistettu voi: keitä voita pannulla tai kasarissa korkealla keskilämmöllä sekoitellen. Anna voin kuplia, jolloin voin vesi haihtuu. Kun voi kuohahtaa ja alkaa tuoksua pähkinäiseltä, ota pannu pois liedeltä.

Kaada ruskistettu voi metallikulhoon ja anna jäähtyä ja jähmettyä kylmässä. Vaahdota jähmettynyt ruskistettu voi huoneenlämpöisen voin kanssa kuohkeaksi vaahdoksi.

Kuori kananmunat ja hienonna ne ruskistetun voivaahdon joukkoon. Tarjoile levitteenä.

”Aloitan Valion luomuvoin käyttämisen jo aamusta, kun valmistan aamiaista hotellivieraille. Nokare sitä tekee munakokkelista taivaallista. Voita on tarjolla myös hotellin aamiaisleipien kanssa.

Käytän voita vähän joka paikassa, ja aina Valion luomuvoita. Yksinkertaisilla asioilla tehdään mielestäni hyvä ruoka, ja kaikessa yksinkertaisuudessaan juurikin hyvä voi on tärkeä työväline.

Teen luomuvoista myös älyttömän hyvää ruskistettua voita. Lorautan sitä esimerkiksi sesongin kermaisten keittojen päälle, kuten kantarellikeittoon. Talvisesonkiin suosittelen ruskistetussa voissa paistettuja juureksia. Ne tuovat ihanasti syvyyttä ruokiin ja karamellisuus antaa pientä makeutta.”

PALKITTU KULTAKIMPALE

Valion voi on voittanut muun muassa maailmanmestaruuden World Championship Cheese Contest -kilpailussa vuonna 2018.

Luottotuote 62 * MAITO JA ME

Maahantuonti - Valio Myynti - Valmakaupat

Kustannustehokkuus tuonnissa ja jakelussaedullisemmat hinnat!

Uusi isompi pakkauskoko 12 tuubin laatikoissa.

Nykyaikaiset tuotteet 2020-luvulle.

Valma-pastatuotteet nyt saatavilla!

Yksinmyyntituote vain Valmakaupoista.

Valma CalciumPlus pasta

Kalsiumpasta vähentää poikimahalvauksen riskiä. Maukas ja syövyttämätön kalsiumpasta sisältää 50 grammaa helposti imeytyvää kalsiumia tuubia kohden. Sisältää myös magnesiumia, niasiinia ja seleeniä. Magnesiumilla on tärkeä rooli Ca-aineenvaihdunnassa ja mobilisaatiossa.

Seleeni vahvistaa immuunijärjestelmää ja tukee kilpirauhasta. Niasiini auttaa ehkäisemään poikimahalvausta, ketoosia, rasvamaksaa ja nostaa veren glukoositasoa.

Valma PötsiBoosteri Pasta

Ruokahalua ja pötsiä stimuloiva pasta. Tehokas pötsiä stimuloiva ja ruokahalua säätelevä pasta, joka lisää rehun imeytymistä ja edistää pötsin liikkeitä. Sisältää runsaasti glukoosia muodostavia aineita energia-aineenvaihdunnan stimuloimiseksi. Sisältää seleeniä, rautaa, sinkkiä, elävää hiivaa ja helposti imeytyvää kalsiumia. Voidaan käyttää myös vasikoille maidolta vieroitettaessa.

Valma Fosfori-Kalsium Pasta

Erittäin energiapitoinen seleeniä sisältävä fosfori-kalsium pasta makuri-oireyhtymän ja poikimahalvauksen riskin vähentämiseksi.

Fosfori- ja energiapitoinen pasta ehkäisee ensikko lypsylehmien fosforin ja kalsiumin puutetta. Puute voi aiheuttaa makuri-oireyhtymän poikimishetkellä. Sisältää runsaasti glukoosia muodostavia aineita sekä seleeniä. Yksi tuubi sisältää 42 g fosforia ja 30 g kalsiumia.

Valma KetosisPlus Pasta

Erittäin energiapitoinen, seleeniä ja niasiiniä sisältävä pasta ketoosin riskin vähentämiseen. Energiarikas pasta, joka sisältää kolmea glukoosia muodostavaa ainetta ja suojaa energia-aineenvaihdunnan häiriöiltä. Korkean verensokeritason ylläpitäminen estää ketoosia maidon tuotannon alkuvaiheessa. Sisältää myös niasiinia ja seleeniä. Niasiini auttaa ehkäisemään poikimahalvausta, ketoosia ja rasvamaksaa.

Valma LactaStart Pasta

Niasiinia ja hiivaa sisältävä maidontuotannon käynnistäjä vastapoikineille lehmille. Edistää karkean rehun sulattamista ja antaa pötsille tiivistetyn hiivaviljelmän ja glukoosia muodostavia aineita, jotka edistävät optimaalista energia-aineenvaihduntaa ja ruokahalua. Sisältää 36 grammaa helposti imeytyvää kalsiumia (kalsiumformiaattia) sekä niasiinia. Suositellaan käytettäväksi erityisesti nuorille lehmille ensimmäisen ja toisen kerran poikineille.

Valma Hiili+tanniini Pasta Tanniinia sisältävä hiilipasta ruuansulatuskanavan häiriöiden riskin vähentämiseen. Hiilitahna sisältää 30 % hiiltä ja tanniinia. Pasta edistää ruoansulatuskanavan tervettä toimintaa, stimuloi ruoansulatusta ja sitoo suolisto- ja mykotoksiineja. Pasta pysäyttää ”löysän ulosteen” ja ripulin.

Koeruokinnassa on kehuttu maittavuutta, käytettävyyttä ja todettu hyvin toimivaksi.

Valma-pastat ovat vastaus 2020-luvun lypsylehmien tarpeisiin.

UUTUUS
Valma CalciumPlus pasta Valma PötsiBoosteri pasta Valma Fosfori-kalsium pasta Valma KetosisPlus pasta Valma LactaStart pasta Valma Hiili-tanniini pasta
49€ 12 x 350 g 52€ 12 x 325 g 66€ 12 x 330 g 59€ 12 x 300 g 66€ 12 x 320 g 54€ 12 x 390 g Huomioithan, että QR-koodin takaa hinta näkyy vain silloin, kun olet kirjautuneena Valmaan.

Energiaa juuri poikineille!

HelunanHerätys-energiajuoma

virkistääpoikineenlehmän.

Uutta

energiaa ja virkistystä juuri poikineille lehmille

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energiaa:

1. stressin haitat vähenevät syönti lisääntyy nopeasti –  energiavaje vähenee hyvän alun vaikutus jatkuu

Helunan Herätys -energiajuoman saat meijereistä ja maatalouskaupoista.

Kolme kovaa tekijää kannattavaan karjaan

Karjakoon kasvaessa ja tuotostason noustessa vaatimukset eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille korostuvat. Kehittämällä karjaa, huolehtimalla hedelmällisyydestä ja pitämällä olosuhteet kunnossa, parannat karjan kannattavuutta ja kestävyyttä.

Terve ja kestävä karja

Terveet eläimet tuottavat enemmän ja säästävät hoito- ja poistokustannuksia. Pitkään tuottavat, kestävät lehmät ovat sekä taloudellisia että ympäristöystävällisiä. Faban kautta saatavat sonnit ovat terveysominaisuuksiltaan maailman kärkeä!

Hedelmällisyys kunnossa

Hyvä hedelmällisyys ja optimaalinen poikimaväli takaavat tasaisen tuotannon ja parhaan tuoton. Faban hedelmällisyyspalvelut auttavat hedelmällisyyden hallinnassa!

Hyvät olosuhteet

Hyvillä olosuhteilla varmistat, että eläimet voivat hyvin ja tuottavat parhaan kykynsä mukaan. Puhdas ja turvallinen navetta lisää sekä ihmisten että eläinten viihtyvyyttä ja pienentää tautipainetta. 1 2 3

Tutustu laajaan ja monipuoliseen valikoimaan: faba.fi

Lisätietoja: www.valio.fi/startti

1Tekoälystä tehoa talouteen

Tekoälyn hyöty perustuu sen kyvykkyyteen käsitellä valtavia tietomääriä tehokkaasti.

Tekoälyn käyttö myös maataloudessa yleistyy nopeasti. Avainasemassa on tekoälystä saatavien hyötyjen yhdistäminen yrittäjän omaan asiantuntemukseen ja harkintakykyyn.

Johda tiedolla

Kokonaisvaltaisesti johdetussa maitotilayrityksessä päätökset tehdään järjestelmällisesti kerättyä tietoa ja analytiikkaa hyö dyntäen. Tekoäly voi tukea mai totilayrityksen tiedolla johta mista, kun tavoitteena on esi merkiksi parantaa tuottavuutta ja kannattavuutta, hallita riskejä tai reagoida muuttuviin olosuh teisiin. Tekoälysovellukset voivat noutaa ja analysoida tarvittavia tietoja automaattisesti ja tarjota reaaliaikaisia näkemyksiä ja suo situksia päätöksenteon tueksi.

2 Optimoi

Tekoälyn avulla suurista ja monimutkaisistakin aineistoista voidaan löytää tehokkain tai vaikuttavin ratkaisu. Resurssitehokkuutta optimoimalla tekoälysovellukset voivat parantaa yrityksen kannattavuutta. Optimointia voidaan hyödyntää esimerkiksi viljely-, ruokinta- tai investointisuunnitelmia tehdessä. Tulevaisuudessa optimointia tehdään yhä suuremmalla yksikkötarkkuudella. Jo nyt tekoälyä hyödynnetään täsmäviljelyssä, jossa jokaiselle viljelyalueelle haetaan optimaalista ratkaisua esimerkiksi tuotantopanosten käytön osalta parhaan satotason saavuttamiseksi.

3 Ennakoi

Tekoälyn voi kouluttaa tunnistamaan markkina- ja maatalouden datasta säännönmukaisuuksia, joiden perusteella se voi ennustaa tulevia kehityssuuntia ja tapahtumia. Ennakointitietoa toimintaympäristön muutoksista tarvitaan yrityksen riskienhallintaan ja strategisen päätöksenteon tueksi. Ennusteet voivat liittyä esimerkiksi markkinoiden kehitykseen, sadon laatuun ja määrään, maidontuotantoon, eläinten terveyteen tai laitteiston huoltoihin.

HANNA CASTRO Kehityspäällikkö, ELT Valio Laatu-, Lypsy- ja Terveys-palvelut

Maataloudessa hyödynnetään runsaasti erilaisia seurantalaitteita, joiden tuottamaa tietoa tekoäly analysoi. Seurantajärjestelmillä tavoitellaan tehokkaampaa työajan käyttöä sekä nopeampaa reagointia huomioita vaativiin tilanteisiin. Esimerkiksi erilaiset kiimantarkkailu- ja poikimisvahdit ovat jo nyt yleisesti käytössä. Tekoäly tunnistaa seurantalaitteen tuottamasta tietovirrasta merkit alkavasta tapahtumasta ja hälyttää riskitason noustessa riittävän korkeaksi. Näin yrittäjä voi käynnistää tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen reagointi ja ennaltaehkäisy vähentävät poikkeamista aiheutuvia menetyksiä ja parantavat tuottavuutta.

Suojaudu kyberhyökkäyksiltä Kyberrikolliset suosivat helppoja kohteita. Pidä tietoturvan perusasiat kunnossa:

• Pidä ohjelmistot ajantasaisina ja päivitettyinä.

• Ylläpidä varmuuskopioita tärkeistä tiedostoista.

• Käytä vahvoja salasanoja ja monivaiheista tunnistautumista.

• Huolehdi henkilökunnan tietoturvaosaamisesta.

Parempi talous
123RF
MAITO JA ME * 65

Nostaminen on riski!

Taakkojen käsittely on arkipäivää maataloustyössä. Nostaminen on selvä selkävaivojen riskitekijä, ja raskaisiin nostoihin liittyy tapaturmariski. Tapaturma voi johtua putoavasta taakasta, tai kun nostaja menettää tasapainonsa, putoaa tai kaatuu. Yksikin riuhtaisu voi aiheuttaa pysyvän vamman.

1

MINIMOI NOSTOT

Suunnittele työmenetelmät, työtilat, työvälineet, työasennot ja työliikkeet niin, että nostamista on mahdollisimman vähän. Nostaminen pitää korvata mekaanisilla laitteilla aina kun mahdollista. Työolojen turvallisuuteen vaikuttaminen on helpointa suunnitteluvaiheessa, mutta muistathan, että koskaan ei ole liian myöhäistä.

2

OLOSUHTEET KUNTOON

Käsittele mieluummin useaa pientä ja kevyttä taakkaa kuin yhtä isoa. Varmista, että alusta on tukeva ja tasainen ja että nostamiseen on riittävästi tilaa. Taakan on syytä olla tasapainossa ja muodoltaan helposti käsiteltävä. Vältä nostamista hartiatason yläpuolella ja lattiatasolla.

3

ANNA RIIKKA PUKARI Melan työkykypalvelut

NOSTA ASIANMUKAISESTI Oikea tekniikka, harjoitus ja lihaskunto vähentävät riskiä. Ota haara- tai käyntiasento, jalat tukevasti lattiassa. Kyykisty selkää eteenpäin kallistaen niin, että saat tukevan otteen taakasta. Käytä jalkalihaksia, selkä suorana, pidä taakka lähellä vartaloa koko noston ajan. Nosta tasaisesti, älä tempaise!

Työ kevyeksi

Asiantuntija vastaa

Apua! Miten toimia, jos lehmä loukkaantuu laitumella?

MERVI YLI - HYNNILÄ

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Lehmälääkärit.com

Laidunkauden aloitukseen liittyvät tapaturmat ja sairastumiset syntyvät useimmiten olosuhteiden tai laumakäyttäytymisen muutoksien seurauksena. Laitumelle laskun riemu ja mahdollisesti eläinten tarve lauman arvoasteikon testaamiseen saattavat aiheuttaa vahinkoja.

Vaikeissa tapauksissa on tarpeen kutsua eläinlääkäri tutkimaan lehmä. Osassa tilanteista utare tulehtuu, jolloin tarvitaan antibioottihoito. Useimmat verimaitotapaukset paranevat lähes ennalleen, mutta palautuminen voi kestää pitkään utareen turvotuksen osalta.

Pienemmät vedinhaavat ovat myös päivystystapauksia. Haava on ommeltava heti, ja haavojen hoitoon kuuluu jatkossa puhtaanapito ja paranemisen tarkkailu päivittäin. Lievempiä vedinten ja ihon vaurioita ovat auringon valon ja tuulen aiheuttama kuivuminen ja ahavoituminen. Erityisesti umpilehmiä tulee tarkkailla laitumella päivittäin. Ihon hoitoon suositellaan voiteita ja hoitavia vedinsuihkeita tai -kastoja.

Akuutti ontuminen on tyypillinen laidunkauden alun riesa. Sorkat on hoidettava ajoissa ennen laitumelle laskua. Ontuvan ensiapu vaatii sorkan tutkimista ja sorkkahoitajan tekemää kengitystä. Mikäli vika on vakava ja selkeäsi muualla kuin sorkassa, hoito kuuluu päivystävälle eläinlääkärille.

Vasikoilla tyypillinen sairastumistilanne laidunkauden alussa on ripuli. Tyypillinen vamma on utareen kannatinsiteiden revähtäminen, jonka seurauksena utare tai jokin lohko tai puolisko turpoaa ja maavara madaltuu sekä ilmenee verimaitoisuutta.

Liikunnan raju aloitus voi aiheuttaa haavoja. Utare ja vetimet ovat lehmän heikoin ihon kohta, ja maitosuoni vakavin vuotokohta siinä kulkevan suuren verimäärän vuoksi. Vuotokohdan saa parhaiten tyrehtymään painesiteellä, ja on nopeasti kutsuttava apuun päivystävä eläinlääkäri.

Lue laajempi artikkeli lehmien ensiavusta laidunkaudella • maitojame.fi/hyvinvointi

EU:n kylmäainelainsäädäntö kiristyy

Asiantuntijana

Kehityspäällikkö

Valio Lypsy -palvelut

Kylmäaineissa ollaan asteittain siirtymässä luonnollisten kylmäaineiden eli hiilidioksidin, propaanin, isobutaanin ja ammoniakin käyttöön.

Euroopan neuvosto ja parlamentti pääsivät lokakuussa 2023 sopuun kylmäaineita koskevan F-kaasuasetuksen sisällöstä. Asetus astuu voimaan huhtikuussa 2024. Uusi asetus asettaa aiempaa tiukempia rajoituksia kylmäaineille entistä tiiviimmässä aikataulussa.

F-kaasuasetuksen lisäksi EU:n kemikaaliasetukseen, niin kutsuttuun REACH-asetukseen kaavaillaan PFAS -aineita koskevia rajoituksia. Nykyään käytetyt fluoratut kylmäaineet kuuluvat PFAS -aineiden ryhmään.

F-KAASUASETUS rajoittaa HFCyhdisteiden valmistusta ja maahantuontia kiintiöitä asteittain vähentämällä. Uusille kylmälaitteille se asettaa laite- ja sovelluskohtaisia rajoituksia kylmäaineen GWPrajoina. F-kaasuasetus rajoittaa huollossa käytettäviä kylmäaineita niin sanotun huoltokiellon kautta. Se myös asettaa pätevyysvaatimuksia yrityksille ja henkilöille, jotka käsittelevät kylmäaineita.

UUSIEN TILASÄILIÖIDEN osalta kiinteällä kylmäkoneella ja irtokoneikolla olevilla tilasäiliöillä tulee olemaan jonkin verran erilaiset

”Uusissa tilasäiliöissä kannattaa valita luonnollinen kylmäaine, sillä kylmäainerajoitukset tiukkenevat suhteellisen nopeasti.”

rajoitukset markkinoille saattamisen suhteen. 1.1.2025 alkaen uutta, kiinteällä kylmäkoneella olevaa tilasäiliötä ei saa saattaa markkinoille GWP-arvoltaan 150 tai yli olevalla kylmäaineella. Uudella irtokoneellisella tilasäiliöllä kylmäaine ei saa tämän jälkeen olla GWP-arvoltaan 2500 tai suurempi. Vuodesta 2030 alkaen GWP-raja laskee myös näillä säiliöillä 150:een.

Käytännössä uudet rajoitukset tarkoittavat sitä, että vuodesta 2025 alkaen uusien kiinteällä kylmäkoneella olevien tilasäiliöiden kylmäainevaihtoehdoksi jäävät luonnolli-

set kylmäaineet eli hiilidioksidi, propaani, isobutaani ja ammoniakki. Näistä hiilidioksidi ja propaani ovat tällä hetkellä tilasäiliökäytössä. Molemmissa on omat haasteensa: hiilidioksidilla korkea käyttöpaine ja propaanilla paloturvallisuus.

Uusien, irtokoneikolla olevien tilasäiliöiden osalta F-kaasuasetus mahdollistaa esimerkiksi R134a (GWP 1430) -kylmäaineella toimivien laitteiden saattamisen markkinoille vuoden 2029 loppuun asti, mutta pääsääntöisesti näissäkin kannattaa uusissa tilasäiliöissä valita luonnollinen kylmäaine. Tilasäiliön käyttöikä on kuitenkin kymmeniä vuosia, ja kylmäainerajoitukset tiukkenevat suhteellisen nopeasti.

KÄYTÖSSÄ OLEVIEN tilasäiliöiden osalta F-kaasuasetus rajoittaa ajan myötä kylmäaineiden käyttöä laitteiden huollossa. Vuoden 2025 alusta alkaen uutta ja neitseellistä, GWP-arvoltaan 2500 tai yli olevaa kylmäainetta (esimerkiksi R404A) ei saa huollossa käyttää. Kierrätettynä ja regeneroituna käyttö on kuitenkin sallittua 2029 vuoden loppuun asti. Nyt käytössä olevien tilasäiliöiden huolto hoidetaan siis tulevina vuosina pitkälti kierrätetyillä ja regeneroiduilla kylmäaineilla.

Koneklinikka
68 * MAITO JA ME
CO2 tilasäiliöt säästävät energiaa ”Tekninen kehitys on nopeaa.”

SUMMA SUMMARUM: Tiukkenevan kylmäainelainsäädännön myötä kylmäaineissa ollaan siirtymässä luonnollisten kylmäaineiden eli hiilidioksidin, propaanin, isobutaanin ja ammoniakin käyttöön. Uusien tilasäiliöiden osalta tämä tarkoittaa, että sellainen kannattaa hankkia luonnollisella kylmäaineella. Nyt käytössä olevien tilasäiliöiden huolto hoituu kierrätetyillä ja regeneroidulla kylmäaineilla, eli niiden osalta ei ole tarvetta tehdä hätiköityjä päätöksiä.

Tekninen kehitys on nopeaa. Valio ja osuuskuntien tilasäiliöhuollot ovat mukana kehittämässä suomalaisille maitotiloille sopivia, teknisesti ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja, joilla turvaamme maidon jäähdytyslaitteistojen toiminnan jatkossakin. Lisätietoa maidonjäähdytykseen liittyvistä asioista saat omasta osuuskunnastasi.

”Jo käytössä olevien tilasäiliöiden osalta ei tarvitse tehdä hätiköityjä

19632023

Olemme valmiita!

Uudet CO2 by Wedholms tilasäiliöt täyttävät tulevat normit.

* EU-Parlamentin ehdotuksen mukaan kaikki 1.1.2025 jälkeen myytävät omakoneelliset tilasäiliöt tulee toimittaa matalan GWP:n (alle 150) kylmäaineella.

* R744 GWP on 1

www.kylmakarki. www.wedholms. p.075 756 5000 Lisätietoa:
TILASÄILIÖT SUOMESSA
Niiden huolto hoituu
johtopäätöksiä.
kierrätetyillä kylmäaineilla.”

Hyvinvoivasta vasikasta hyvinvoiva lypsylehmä

On ilo huomata, kuinka vasi koiden hyvinvointi ja esimer kiksi pitkä vierihoito kiinnos tavat maidontuottajia yhä enemmän. Vasikoiden hyvinvoinnin arviointi kuitenkin laahaa jäljessä kehityksestä. Esimerkiksi kansainvälisestä, tieteellisesti hyväksytystä lypsykarjojen Welfare Quality® -järjestelmästä vasikoiden ja nuorkarjan arviointi puuttuu kokonaan.

Nasevan terveydenhuoltokäynnillä vasikoista arvioidaan pääasiassa samoja asioita kuin lypsylehmistäkin, mutta arvioinnissa niputetaan useita erillisiä indikaattoreita samaan arviointikohtaan. Siten hyvin voinnin kehittämisen avuksi ei saada yksityiskohtaista tietoa.

Naseva

Vasikat tarvitsevat omat mittarinsa

Juottovasikoiden hyvinvointiin vaikuttavat monet samat asiat kuin lypsylehmienkin hyvinvointiin. Muun muassa makuumukavuudella ja ruokintakäytännöillä on suuri merkitys. Lypsylehmien mittarit eivät kuitenkaan välttämättä sovellu suoraan vasikoille. Esimerkiksi vasikoiden kuntoluokan arviointiin tarvitaan aivan omat kriteerinsä, minkä lisäksi ruokinnan onnistumista ja terveyttä pyritään arvioimaan vasikoiden päiväkasvun avulla.

Vasikoiden hoitokäytännöt merkittävässä roolissa Hyvinvointia pyritään arvioimaan mahdollisimman paljon eläimestä itsestään niin sanotuilla eläinperusteisilla mittareilla. Jotkin hyvinvoinnin osaalueet ovat kuitenkin parhaiten arvioitavissa resurssien ja tilan toimintatapojen kautta.

Ravitsemuksen osalta eläinperusteisten mittareiden lisäksi kartoitetaan tilan

Tarkempaa tietoa vasikan elämästä
Vasikoiden hyvinvoinnin arviointi on monessa suhteessa vielä lapsenkengissä, mutta Naseva nautojen hyvinvointitieto -hanke vie kehitystä taas askeleen eteenpäin.

Asiantuntijana

LILLI FRONDELIUS

FM, väitöskirjatutkija Luonnonvarakeskus

Asiantuntijana

MIKAELA MUGHAL Tutkija

Tuotantojärjestelmät, tuotantoeläinten hyvinvointi Luonnonvarakeskus

juottokäytäntöjä: miten useinvat maitoa tai maitojuomaa? Lisäksi arvioidaan vasikoille tärkeiden käyttäytymistarpei-

tarve imeä, eikä juoton aikana tarjolla oleva tutti välttämättä

tarve voi purkautua imemällä rakenteita tai toisia vasikoita.

kysytäänkin, onko vasikoilla

Arviointiin sisältyy lisäksi maidolta vieroitukseen sekä ryhmäkasvatukseen tai mahdolliseen vierihoitoon liittyviä -

hoitokäytäntöjen hyvinvointivaikutuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, joten luokittelu tehdään hyvin yleisellä tasolla. Mittari on kuitenkin rakennettu niin, että tiedon lisääntyessä luokkia voidaan lisätä ja antaa erilaisille vierihoitokäytännöille erilainen arvo hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kilpajuoksua ajan kanssa Koko karjan hyvinvoinnin arvioiminen vie aikaa! Jotta arviointi säilyy kustannustehokkaana, täytyy jostain myös tinkiä. Mittaristo on suunniteltu niin, että tarkinta tietoa kerätään herkimmistä ryhmistä, juottovasikoista ja lypsylehmistä.

Ajan säästämiseksi onkin tehty periaatepäätös, että vieroitettuja vasikoita ja nuorkarjaa tarkastellaan ryhmänä karsinan ulkopuolelta. Tällöin yksittäisistä eläimistä ei pystytä tekemään yhtä tarkkoja arvioita. Esimerkiksi ihovaurioita ei näiltä eläimiltä arvioida, mutta sen sijaan voidaan esimerkiksi laskea laihojen ja likaisten eläinten osuus ryhmässä.

70 * MAITO JA ME

JUOTTOVASIKOIDEN MITTARIT

(eläinperusteiset mittarit lihavoitu)

Ravitsemus

Kuntoluokka

Ruokintatilan määrä

Vasikoiden juottamiskäytännöt

Jatkuva juomaveden saatavuus

Kasvatusympäristö

Eläimen puhtaus

Varautuminen liialliseen kuumuuteen/kylmyyteen

Ilmanlaatu

Elävien eläinten kuljettaminen

Terveys

Ihovauriot ja vammat

Hengityselinsairauden oireet

Yskiminen

Ripuli

Selkeästi sairas

Vasikoiden päiväkasvu

Kivunlievitys sairaudessa ja toimenpiteissä Lopettaminen tilalla

Käyttäytyminen ja tunnetila

Mahdollisuus kontaktiin lajitoverin kanssa

Mahdollisuus kehonhoitoon

Laiduntaminen Ulkoilumahdollisuus

Vasikoiden mahdollisuus imeä

Vasikoiden kasvatus- ja vierihoitokäytännöt

Eläinten käsittelymenetelmät

Laadullinen käyttäytymisen arvio

Kotimainen toivelehti jokaiselle oman pihan laittajalle, kotipuutarhurille ja vihersisustajalle. Lehdestä löydät niin unelmia ja ideoita kuin käytännönläheisiä ohjeita toteuttamiseen!

Oma PIHA täyttää 20 vuotta!

Tartu juhlavuoden tarjoukseen ja tilaa lehti kestotilauksena vain

26 € tai

/ vuosi (6 numeroa, norm. 40 €)

Määräaikaisena 36 € / vuosi (6 numeroa, norm. 46 €)

Tarjouskoodi MAITO24

Kestotilaajille kukkalahja joka vuosi!
nettilehtiarkisto ilmaiseksi!
Sekä yli 8000 sivun
Tilaa sähköpostilla tilaukset@pellervo.fi tai soita 020 413 2636 (ark. klo 8–16) omapiha.info

HUOVILAN TILA

Akaa Kylmäkoski

Pellot Pinta-ala 120 ha, josta nurmella 52 ha.

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

”Saamme olla osa tunnettua ja arvostettua brändiä. Voimme luottaa, että työtä maidontuotannon eteen tehdään tulevaisuudessakin.”

Navetta

50 vuotta vanha parsinavetta. Uuden pihaton on määrä valmistua syksyllä.

Eläimet

Noin 47 lypsävää ja 31 päätä nuorkarjaa (rodut ayshire, holstein, montbeliarde, itäsuomenkarja ja pohjoissuomenkarja).

Uusi pihatto vapauttaa aikaa perheelle

Kaisa ja Erkki Karema ovat yrittäjyysaikanaan parantaneet tilallaan lehmien oloja määrätietoisesti. Nyt on vuorossa uuden pihaton rakentaminen.

Kaisa ja Erkki Karema ottivat hoitaakseen ja kehittääkseen Erkin kotitilan Akaan Kylmäkoskella viisi vuotta sitten.

”Ryhdyimme heti alusta parantamaan määrätietoisesti lehmien oloja ja olemme siinä onnistuneet, mikä näkyy maidontuotannon kasvuna. Eläinlääkäri kehui viime terveydenhuoltokäynnillä lehmiemme terveyttä”, Kaisa kertoo tyytyväisenä.

Karemat ostivat heti aluksi pienkuormaajan, jotta saivat jaettua lehmille rehut tehokkaasti. Sitten he hankkivat vanhaan parsinavet-

taan kennolevyikkunat ja uudet valot, parantelivat ilmanvaihtohormeja ja päällystivät ruokintapöydän. Umpilehmille ja hiehoille rakennettiin kylmäpihatto.

Kaikista parannuksista huolimatta tilan 50 vuotta vanha lypsynavetta alkaa nyt olla niin huonokuntoinen, että Karemat ovat päätyneet rakentamaan yhden robotin pihaton. Rakennustyöt ovat aluillaan, ja navetan on määrä valmistua syksyllä.

”Vaihtoehtomme oli joko lopettaa maitotilayrittäminen tai rakentaa uusi navetta. Valitsimme tilan jatkamisen”, Erkki kertoo.

Me yrittäjät
TEKSTI SUSANNA CYGNEL Maitoa meijeriin 363 000 litraa
hiilijalanjälki 2,11 kg CO ₂ e/kg EKM
Maidon
72 * MAITO JA ME

LEHMÄT NÄKYVÄT LAITUMELLA

Eläinten hyvinvointi on Kaisalle ja Erkille sydämen asia muutenkin kuin vain maidontuotantomielessä.

He sopivat vuonna 2019 ottaessaan Huovilan tilan hoitaakseen, että lehmät pääsevät ulkoilemaan ja laiduntamaan. Uuden pihaton valmistuttua lehmät pääsevät edelleen laitumelle toukokuusta jopa lokakuulle ja talvella pihalle jaloittelemaan.

”Laitumella olevat lehmät näkyvät läheiselle isolle tielle. On hyvä, että ihmiset huomaavat lehmien laiduntavan – ihan kuin ennen vanhaan”, Kaisa sanoo.

Karemat ovat kertoneet lähiseudun ihmisille navettaprojektistaan ja siten sitouttaneet esimerkiksi peltojen vuokraajia yhteistyöhön kanssaan.

”Voimme osoittaa ihmisille, että lehmillä on hyvä olla meidän tilallamme. Vaikka uusi navetta on suuri ja nykyaikainen, se ei ole mikään maitotehdas”, Erkki lisää.

LISÄÄ AIKAA PERHEELLE

Erkki hoitaa päivittäin navetta- ja peltotyöt. Hänen äitinsä on tilan kokoaikainen palkkatyöntekijä, ja kesällä avuksi pestataan yksi tai kaksi kesätyöntekijää. Myös Erkin eläkkeellä oleva isä auttaa toisinaan.

Kaisa huolehtii perheen kolmesta alle kouluikäisestä lapsesta ja tekee osan tilan paperitöistä, mutta lisäksi hänellä on työ seurakunnan pappina.

”Palaan perhevapaalta töihin syksyllä. Toinenkin tulonlähde tuo perheellemme taloudellista turvaa”, Kaisa toteaa.

Karemat toivovat, että vaikka lehmämäärä lähes kaksinkertaistuu uuden navetan ansiosta ja ruokintaa sekä siivoamista tulee lisää, lypsyrobotti ja eläinten vapaampi liikkuminen vähentävät tilan töiden sitovuutta.

”Tavoitteena olisi, että Erkki ehtisi viettämään enemmän aikaa lasten kanssa”, Kaisa toteaa.

Karemat kokevat jaksaneensa hyvin tilan ja perheen pyörityksessä, vaikka luppoaikaa ei juuri jää. Erkki pelaa ehtiessään sählyä ja harrastaa muutenkin urheilua. Kaisa rentoutuu mattoja kutomalla ja osallistumalla partiotoimintaan.

”Lisäksi tapaamme tuttavaperheitä ja kutsumme ystäviämme yökylään, jotta saamme pidettyä sosiaalisia suhteitamme yllä. Se on meille tärkeää”, Kaisa ja Erkki kertovat.

Huovilan tila

Yrittäjät:

Kaisa ja Erkki Karema. Perheeseen kuuluvat myös 6-, 3- ja 1-vuotiaat lapset.

Mitkä ovat tilanne vahvuudet?

Teemme lähialueiden viljelijöiden kanssa paljon yhteistyötä esimeriksi sadonkorjuussa, puinneissa, kasvinsuojeluruiskutuksissa ja lannan levittämisessä. Jos traktori tai muu laite hajoaa, voimme luottaa muiden apuun.

Mistä saatte voimaa työhön?

On kannustavaa huomata, että asiat kehittyvät myönteiseen suuntaan ja onnistumme tekemään oikeita päätöksiä. Olemme innokkaita kehittymään ja oppimaan uutta. Keskustelemme ja pallottelemme asioita keskenämme ja muidenkin kanssa.

Mistä olette ylpeitä?

Olemme saaneet yhdistettyä perhe-elämän, maatilan työt, Kaisan papin työt ja sosiaalisen elämän toimivaksi arjeksi.

Mitä olette oivaltaneet?

Maitotilayrittämisen sitovuuden oppii vasta, kun sitä elää. Toisaalta tämä on meidän valintamme: Erkillä oli ennen työ muualla, mutta valitsimme maitotilayrittäjän uran.

Millaisia haasteita olette kohdanneet?

Tunnin junarata Helsingistä Tampereelle olisi kulkenut jonkin linjauksen mukaan meidän tilamme läpi, mutta onneksi se suunnitelma haudattiin.

Mistä haaveilette?

Toivottavasti pihatto vapauttaa valmistuttuaan Erkin aikaa, jotta voisimme syödä päivittäin yhdessä

KAREMAN PERHEALBUMI MAITO JA ME * 73

Tutkitusti tarkempaa

yara.fi/nurmi

Terveiset johdolta

Sanoilla on väliä

MAITOTILAYRITTÄJÄ, maidontuottaja, maitotilallinen. Maanviljelijä, ruoantuottaja, Valion omistajayrittäjä. Ainakin näin monella eri tavalla keksin kuvata tämän lehden keskivertolukijaa. Sanavalinnoilla on merkitystä, sillä sanojen avulla luomme yhteistä ymmärrystä meitä ympäröivästä maailmasta.

Maatalous, metsätalous ja energiatalous ovat esimerkkejä termeistä, jotka jäävät helposti uutislähetysten yläpilveksi. Mutta heti, jos puhutaan ruoan, klapien tai sähkön hinnasta, niin johan alkaa kiinnostaa.

Haluaisin kiinnittää huomion erityisesti yhteen sanaan: maatalouspolitiikan sijaan meidän pitäisi niin Suomessa kuin EU:ssa alkaa puhua ruokapolitiikasta. Eihän maatalouspolitiikkaa maatalouden takia tehdä, vaan ruoan vuoksi!

Erityisesti maataloustuilla on negatiivinen kaiku, ja keskustelusta puuttuu lähes aina se kaikkein tärkein näkökulma: maatalous (ja ne usein negatiivisesti mielletyt tuet) ovat olemassa, jotta ruoantuottajilla olisi kannustin harjoittaa ammattiaan myös kylmissä ja kosteissa pohjolan olosuhteissa, ja suomalaisilla jääkaappi täynnä myös tiukan paikan tullen. Suurin osa maailman valtioista tukee oman maan ruoantuotantoa tästä aivan samasta syystä, ja meidän on pärjättävä kilpailussa tuontituotteille.

KUKA

Annikka Hurme Valion toimitusjohtaja, joka rakastaa tavallista perhearkea sekä sudokujen ratkomista ja ulkoilua metsässä.

Tiesitkö esimerkiksi sen, että maitoautot raportoivat teiden poikkeavasta kunnosta viranomaisille ja tiestöstä huolehtiville urakoitsijoille? Yleensä poikkeamat koskevat liukkautta, aurausta, kelirikkokautta tai vaikka tielle kaatunutta puuta. Toimiva tieverkosto on yhteiskunnallisen infran peruspilari. Kun eri alueilla on maatiloja, on myös elintarviketehtaita ja työpaikkoja, taloja ja niissä asukkaita. Ruoan lisäksi saamme maaseudulta polttopuut, vessapaperin ja jatkossa esimerkiksi lehmänlannasta tehdyn biokaasun. Ei sovi unohtaa sitäkään, että ”vain asuttu raja on myös turvallinen raja”. Tämä vanha viisaus kuultiin viimeksi presidentinvaaleissa.

”Maatalouspolitiikan sijaan meidän pitäisi niin Suomessa kuin EU:ssa alkaa puhua ruokapolitiikasta.”

TAPASIN TAMMIKUUSSA Pohjolan

Maidon ja Maitosuomen tuottajatilaisuuksissa GIRA:n johtaja Christophe Lafougèren Ranskasta. Hänen esityksestään jäi mieleen erityisesti se, että vaikka globaali ruoan tuotantoketju on haasteiden edessä, haasteet tarjoavat meille myös mahdollisuuksia. Sään ääri-ilmiöt, erityisesti kuumuus ja kuivuus, lisääntyvät monilla alueilla, joilla ruokaa tuotetaan nykyisin paljon. Siksi pohjoisten alueiden merkitys ruoantuotannossa kasvaa. Lafougère nosti esimerkiksi Kaakkois-Aasian maat kuten Vietnamin, Thaimaan, ja Malesian. Näissä maissa väestö ja bruttokansantuote kasvavat ja samalla kysyntä maitotuotteille voimistuu. Ilmasto on liian kuuma maidontuotannolle, joten tarvitaan tuontia.

MAATALOUSPOLITIIKAN yhteyttä arkeen ei siis julkisessa keskustelussa tuoda esille riittävästi: tarvitsemme maataloutta, koska syömme. Ruoan ohessa yhteiskuntaan syntyy paljon muutakin hyvää. Kun meillä on ruoantuottajia ympäri maan, moni syrjäisempikin alue säilyy elinvoimaisena.

EU-vaalit ovat tulossa, ja nyt jos koskaan tarvitsemme päättäjiä, joilla on kokonaisymmärrys ruoantuotannosta ja uskallus pitää suomalaisen ruoantuotannon ja Suomen hyvien käytäntöjen puolia. Kerrotaan siis yhdessä siitä, mitä kaikkea hyvää maanviljely luo ruoan lisäksi yhteiskuntaan.

MAITO JA ME * 75

VOITTAMATON MAKU JA PEHMEÄT ÖLJYT NYT

SAMASSA PAKETISSA.

Maukas yhdistelmä pehmeitä kasviöljyjä ja tuoretta voita. Levitä lempeydellä leivän päälle tai käytä ruoanlaitossa tukemaan terveellistä elämäntapaa ja laadukkaiden rasvojen saantia.

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.