Maito ja me 1/2023

Maito ja me

Valion omistajayrittäjien ammattilehti 1 • 2023

Vastuullisuus on arjen tekoja

Tarkat laskelmat kannattavuuden takana s. 14

MAME0223_Heidin.indd 1

Uutta tietoa metaanista s. 26

Vasikoiden vieroitus ja vierihoito s. 32

15.3.2023 12.30

PAKETTI KASASSA Maailman puhtain suomalainen liha syntyy siitä, kun koko paketti on kasassa.

Meillä A-Rehulla kaikki saa alkunsa suomalaiseen viljaan perustuvista laadukkaista rehuista, jotka valmistetaan tuottajien omistamassa kotimaisessa rehutehtaassa.

Kun tukenasi on suomalainen rehunvalmistaja ja nautatilojen ruokinnan ammattilaiset, voit olla varma siitä, että tilallasi on käytössä parhaat mahdolliset ruokintaratkaisut.

Yhteinen tavoitteemme on auttaa tilasi eläimiä voimaan hyvin.

”Rehut ovat laadukkaita ja karjan terveys on parantunut. Meillä on tällä hetkellä todella hyvät pitoisuudet eli rehustus toimii erinomaisesti.”

-Maitotila, Sonkajärvi

www.atriatuottajat.fi/pakettikasassa

2 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 2

15.3.2023 12.30

Toimitukselta

Maito ja me

KUKA Anu Artjoki

1/2023 JULKAISIJA Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio KONSEPTI Genero Oy TOIMITUS Päätoimittaja Anu Artjoki puh. 050 398 4456 Toimituspäällikkö Anna JalasKarjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Hanna Castro, Helena Karhujoki, Hanna Laitinen, Ari Mäkelä, Sanna Nokka, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Valio Oy maitojame@valio.fi ILMOITUSMYYNTI Tuomas Miettinen Valio Oy puh. 010 381 2144 ilmoitusmyynti@ valio.fi PAINATUS Grano Oy Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Seuraava Maito ja me ilmestyy 29.11.2023.

RISTÖMER PÄ

I KK

YM

Maito ja me ammattilaissivusto: maitojame.fi

M

IL J

ÖMÄRK

Painotuote 4041 0955

Kohtaamisia monissa kanavissa

K

ädessäsi on monipuolinen ja laaja lukupaketti, ensimmäinen uudistunut Maito ja me -lehti. Nostamme lehdessä esiin entistä enemmän valiolaisia maitotilayrittäjiä sekä heidän kokemuksiaan ja ammattivinkkejään. Lehden sisältöä rikastamme videoin, joita lukijat voivat katsoa joko ammattilaispalvelusta maitojame.fi tai Valman videokirjastosta.

Painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja numeroiden välillä verkkosisällöt ja uutiskirjeet pitävät valiolaiset maitotilayrittäjät ajan tasalla ammatillisesti kiinnostavista aiheista. Valioryhmässä järjestämme omistajayrittäjille myös erilaisia tilaisuuksia, webinaareja ja mahdollisuuksia kohtaamisiin ja keskusteluihin. Tulethan mukaan virkistymään kollegoiden kanssa!

Talous ja vastuullisuus ovat Maito ja me -lehden kantavia teemoja. Tässä numerossa pureudumme aiheisiin, jotka puhuttavat globaalisti. Metaanikeskustelusta on tähän asti puuttunut tärkeitä näkökulmia, joista kertoo professori Frank Mitloehner (s. 26). Globaalin ruokajärjestelmän murroksesta sekä ruoantuotannon tulevaisuuden työnjaosta ja tuotantotavoista visioi Valion ilmasto-ohjelman vetäjä Juha Nousiainen (s. 42).

Maitotilayrittäjät Annakaisa ja Matti Aspila kertovat tilansa talouden hallinnasta sekä tavoitteistaan ensi kasvukauden rehuntuotantoon (s. 14).

Maitorantalan tilalla on taas saatu kokemuksia imettäjälehmistä − lue artikkeli (s. 35) ja katso lisävinkit videolta! Näkökulmia vastuullisuusohjelman uusista vapaaehtoisista toimista kertovat maitotilayrittäjät Henna ja Marko Hasu, Katja ja Henri Hartikainen sekä Ida Ijäs (s. 52).

Viihdyttäviä ja kiinnostavia lukuhetkiä lehden parissa!

Päätoimittaja, joka istuu keväisin mielellään traktorin hytissä ja viihtyy vapaalla niin keittiössä, marjametsällä, mökillä kuin hevostalleilla.

Palautetta lukijoilta LÄHETÄ PALAUTETTA TOIMITUKSELLE osoitteeseen: maitojame@valio.fi

Annathan palautetta uudistuneesta lehdestä ja sen artikkeleista. Voit lähettää toimitukseen myös ehdotuksia seuraavien Maito ja me -numeroiden juttuaiheista.

Lähetä palautetta joko osoitteeseen maitojame@valio.fi tai vastaa Valmassa palautekyselyyn, joka julkaistaan uudistuneen numeron ilmestyttyä.

Kerro meille mikä oli lehden paras juttu − arvomme vastanneiden kesken Valio-aiheisia yllätyspalkintoja!

T

ANU ARTJOKI Päätoimittaja

MAITO JA ME * 3

MAME0223_Heidin.indd 3

15.3.2023 12.30

Tässä numerossa

s.14

”Rehukuormien punnitusten ansiosta varastossa olevan rehun määrä tiedetään tarkasti. Sen perusteella voimme laskea tarvittavan viljelyalan.”

s.38

s.32

”Suomalaiset haluavat ostaa kotimaista ruokaa ja kauppa haluaa sitä tarjota jatkossakin.”

"Vasikan ensi hetkistä lähtien on tärkeää tarjota sille hyvälaatuista väkirehua."

Sisällysluettelo

Vastuullisuus & talous

Vastuullisuusohjelma kehittyy.................................52

Taskulaskin käytössä: Siiverinmäen maitotila.... 14

Valion hyllyssä............................................................... 60

Varautuminen on ennakointia................................. 20

Luottotuote................................................................... 63

Ajankohtaista maidon laadusta.............................. 24 Mitä uutta metaanista?.............................................. 26

Joka numerossa

Yrittäjät kertovat........................................................... 31

Pääkirjoitus: Anu Artjoki............................................... 3

Kuinka onnistua vieroituksessa...............................32

Pinnalla: Ilkka Pohjamo ................................................. 7

Vierihoito kiinnostaa...................................................35

Valiopalat .......................................................................... 9

Vasikkaripulin hoito..................................................... 36

Vapaalla: Katri Karvinen ............................................. 13

3 näkökulmaa uudistuvaan vastuullisuuslisään.52

Hallitukselta................................................................... 48

Parempi talous: Katse eurojen anatomiaan....... 65

Ilmastopuntari ..............................................................57

Nasevin ja nykyaikaisin nautojen arviointi........... 70

Työ ja terveys................................................................ 58 Työ kevyeksi................................................................... 66

Valiotekoja

Asiantuntija vastaa..................................................... 67

Kotala selvittää: haastattelussa Mari Kiviniemi .38

Laboratoriossa............................................................ 68

Millainen on tulevaisuuden ruokajärjestelmä?.. 42

Me yrittäjät: Terhi ja Pasi Valkama.......................... 72

Tavataan Valiolla: Kevin Deegan............................. 50

Terveiset johdolta: Annikka Hurme........................75

4 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 4

15.3.2023 12.30

NICO BACKSTRÖM

Maito ja me 1/23

s. 42

”Olemme ruoantuotannon murroksen käännekohdassa.”

Juha Nousiainen, Valion ilmasto-ohjelman johtaja

MAITO JA ME * 5

MAME0223_Heidin.indd 5

15.3.2023 12.30

Ruoki pitoisuuksia

Lantmännen Agron pitoisuusrehut sisältävät fraktioitua suojattua rasvaa ja niillä on myönteinen vaikutus maitotuotokseen sekä pitoisuuksiin.

Benemilk®-rehut nostavat eniten maidon rasvapitoisuutta, ja ne parantavat rehuhyötysuhdetta jopa yli 10 prosenttia. Maituri 14 000 -rehut ovat oikea valinta, kun tavoitteena on huipputuotos korkeilla pitoisuuksilla. Opti 22 E sekä Opti 26 E tuovat pitoisuusrehujen tehon Opti-sarjaan.

Tervetuloa tyytyväisten käyttäjien laajaan joukkoon!

kauppa.lantmannenagro.fi 6 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 6

15.3.2023 12.30

Pinnalla

KUKA Ilkka Pohjamo

Valion alkutuotantojohtaja, joka kuljettaa iltaisin lapsiaan harrastuksiin ja kilpailee uinnin masterssarjoissa.

Positiivista kehitystä ja epävarmuutta Syksyn aikana tapahtuneet nousut maidon hinnassa tulivat alkutuotantoon enemmän kuin tarpeeseen.

JOULUN JÄLKEEN maidontuoNäyttää siltä, että kriittisimtannossa tarvittavien tuotantomät hetket sähkön riittävyyden panosten hinnat ovat laskeneet. osalta ovat väistymässä. Hyvä ”Valmasta Tätä positiivista käännettä saaniin, mutta kokonaan emme voi löytyy tiin odottaa harvinaisen pitkään. huokaista helpotuksesta. SähköSamaan hengenvetoon on todetpulan mahdollisuus ensi talvena oppaita tava, että kustannustaso on edelei ole täysin poissuljettua, vaikka varautuleen korkealla ja epävarmuus Olkiluoto 3 lopulta käynnistäisi miseen poikkeuksellisen suurta. säännöllisen sähköntuotantonKansainvälisillä maitomarksa. Olemme Valion alkutuotanliittyen.” kinoilla rasvattoman maitonossa laatineet viime vuoden jauheen ja voin hinnat laskivat aikana erilaisia oppaita muun nopeasti poikkeuksellisen kormuassa toimintaan sähkökatkokealta tasolta loppuvuoden ja jen aikana ja varavoiman käyttammikuun aikana. Helmikuussa hintakehitys töön. Ohjeistusta löytyy sähköisessä muodossa tasaantui. Tulevaan markkinakehitykseen sisälValmasta. Lisäksi painettuja oppaita tullaan jakatyy paljon epävarmuutta. maan maitoautotoimituksina kevään aikana. ��

MAITO JA ME * 7

MAME0223_Heidin.indd 7

15.3.2023 12.30

”Huonoina aikoina käteinen on kuningas. Hyvä maksuvalmius mahdollistaa hankintojen ajoittamisen.”

www.etra.fi

RISKI ON YRITTÄJÄN RENKI Euroopassa soditaan ja maailmanpoliittinen tilanne on sekaisin. Nopeaa käännettä parempaan ei ole näkyvissä. On perusteltua ajatella, että nopeat muutokset hinnoissa ja hintasuhteissa voivat jatkua. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että hankintojen ajoituksella voi vaikuttaa aiempaa enemmän taloudelliseen tulokseen. Sanonta, että huonoina aikoina käteinen on kuningas, pitää edelleen paikkansa. Hyvä maksuvalmius mahdollistaa hankintojen ajoittamisen.

Ennakoiva kunnossapito korostuu toimitusaikojen venyessä. Omalla kohdallani sain tästä oppia kantapään kautta. Traktorin etuperän kitkalevyt oireilivat pitkään, mutta siinä vaiheessa, kun remontti oli pakko tehdä, oli varaosien saatavuus heikentynyt koronakriisin ja Ukrainan sodan välillisten vaikutusten takia.

Nyt niitä levyjä on odotettu kesäkuusta saakka.

Kolmipyörävetoinen traktori ei ole toki sivutoimiselle viljelijälle samanlainen ongelma kuin mitä se ammattilaiselle olisi. ��

8 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 8

15.3.2023 12.30

Valiopalat JARI SALOPINO

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

Yrittäjä, valitse toimenpiteet Valmassa 30.4. mennessä. Koulutusta valintojen tekemiseen saat Teamsissa, linkin löydät Valmasta!

Tästä ilahdumme

Vastuullisuusohjelma laajenee Valioryhmän vastuullisuusohjelma laajenee vapaaehtoisiin toimenpiteisiin 1.5.2023.

Toukokuusta alkaen valiolaiset maitotilat voivat saada vapaaehtoista vastuullisuuslisää yhden sentin maitolitralta lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä, ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Kaikki valiolaiset tilat täyttävät vastuullisuuslisän (2 snt/ litra) vaatimukset, mutta vapaaehtoisten toimenpiteiden avulla vastuullisuuslisää on mahdollista korottaa kolmeen senttiin per maitolitra.

Uudistuksen jälkeen Valio maksaa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä vastuullisuustoimenpiteistä lähes 50 miljoonaa euroa omistajilleen eli maidonhankintaosuuskuntien kautta valiolaisille maitotiloille.

MAITO JA ME * 9

MAME0223_Heidin.indd 9

15.3.2023 12.30

Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista asiaa yhdessä pöydässä! Keväinen Valion omistajayrittäjien Valio Talk -webinaari järjestetään perjantaina 14.4.2023 klo 9.30–11.00.

Webinaarissa kuulet ajankohtaista tietoa Valion liiketoiminnasta. Lisäksi keskustelemme vastuullisuudesta.

Lisätiedot ja linkki webinaariin Valmassa.

Paluu laitumille Kesäkauden varma merkki on laitumellelasku. Neljän vuoden tauon jälkeen Valio järjestää jälleen yleisölle avoimen laitumellelaskutapahtuman Helsingin Viikissä 6.5.2023. Yleisö saapuu tapahtumaan usein koko perheen voimin nauttimaan keväisestä luonnosta ja lehmien riemusta.

Järjestämme yhteistyössä osuuskuntien kanssa laitumellelaskutapahtumia myös ympäri Suomen.

Lämmin kiitos maitotiloille, jotka ottavat vierailijoita vastaan kevään aikana!

SHUTTERSTOCK

VALIOLL A TAPAHTUU

Komealupiini leviää luontoon arvokkaille alueille ja syrjäyttää perinteisiä niittykasveja. Sen siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaisen luonnon monimuotoisuutta Antaa kaikkien kukkien kukkia! Vai ei ehkä sittenkään?

Haitalliset vieraslajit ovat todellinen haaste, johon kannattaa vastata heti kun lajeja havaitsee. Nuoria ja pieniä kasvustoja on helpoin hävittää, ja alkukesä onkin useimmiten torjunnan parasta aikaa. Yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat kuvan komealupiinin lisäksi kurtturuusu, jättipalsami ja jättiputkien ryhmään kuuluvat kasvit.

Jos haitallinen vieraslaji on jo päässyt leviämään, torjuntakeinoja on monia. Pitkäjänteisyys ja oikea ajoitus ovat avainasemassa. Kasveja

voi poistaa mekaanisesti ja torjua kemiallisesti. Ennen aloittamista kannattaa tutustua lajikohtaisiin torjuntakeinoihin ja lopuksi on tärkeää huolehtia torjuntajätteen oikeanlaisesta käsittelystä, jotta laji ei pääse leviämään.

Lisätietoja vieraslajeista ja niiden torjunnasta, levinneisyydestä ja tunnistuksesta löydät osoitteesta vieraslajit.fi.

HY VÄ LUKU

TIESITKÖ?

Valiolaisten maitotilojen tuottamasta maidosta oli parasta E-luokkaa vuonna 2022 ennätykselliset

Jo yli puolet valiolaisista maitotiloista on laskenut raakamaitonsa hiilijalanjäljen Valio Carbo® ympäristölaskurilla.

97,8 %

Kiitos maitotilayrittäjillemme huolellisesti tehdystä työstä tiloilla!

Lue laajempi artikkeli: • maitojame.fi/johtaminen

Ympäristölaskurin käyttökoulutukset jatkuvat klo 11 joka perjantai 28.4.2023 saakka.

Teams-linkki koulutukseen Valmassa ympäristölaskurin omalla sivulla.

10 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 10

15.3.2023 12.30

ANU ARTJOKI

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

Valiopalat #VALIOMAITOA

Kurkistetaan tilojen arkeen ennen kevätkiireitä!

Okra kutsuu kesällä OKRA 2023 -näyttely järjestetään tänä vuonna tuttuun tapaan heinäkuun alussa 5.–8.7.2023 Oripään lentokentällä.

Näyttely tarjoaa maatalousalan ammattilaisille monipuolisen kattauksen, ja mukaan odotetaan yli 80 000 näyttelyvierasta. Valio on mukana Okrassa jo perinteiseksi muodostuneella messupaikalla.

Osastollamme ovat esillä maitotilayrittäjille suunnatut alkutuotannon ja ilmastotiimin palvelut, Valion eläkekassa ja Valmakauppa. Messuvieraat pääsevät maistelemaan kesäkauden uutuustuotteitamme ja kuulemaan uutisia uudistuvasta valio.fisovelluksesta. Esillä on myös biokaasulla toimiva maidonkeräilyauto.

Lapsille hyvät huvit tarjoaa tuttuun tapaan osaston polkutraktorirata, ja pikkuväki pääsee kokeilemaan onnettaren suosiota jäätelöonnenpyörässä. Osastolla järjestetään myös muuta ohjelmaa pihaalueen maitolaiturilla.

Messujen aukioloajat ovat joka päivä klo 9−17. Liput myydään messuporteilla.

Tervetuloa Valion osastolle tapaamaan valiolaisia sekä hallinnon ja osuuskuntien henkilöitä!

@kauhantila Eläimet, perheen kanssa työskentely, yhteistyökumppanit, aikataulutus ja rutiinit. Siinä muutamia maatalousalan hyviä puolia.

Lue lisää: • okramaatalous.fi

@sakonmaitotila

TÄ SS Ä ONNISTUIMME

”Uusien maitotilayrittäjien päivillä tapasimme kollegoita sekä kuulimme esityksiä Valion liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä.

Saimme myös kasvot Valion johdolle.”

Maitotilayrittäjä Sara Karvanen Lappeenrannasta. Karvaset ovat maatalousyhtiöittäneet maitotilansa vuonna 2022.

Onnistunut poikiminen takana, tilan To-Dolista edessä: emälle energiajuomaa ja kipulääkettä sekä vasikalle seleenipiikki.

@lalamariah Tapaninahon tilalla hiehot viihtyvät ulkona vuoden ympäri.

Ensikkokauttaan ulkona viettäneet hiehot ovat olleet terveempiä kuin aiemmin.

MAITO JA ME * 11

MAME0223_Heidin.indd 11

15.3.2023 12.30

TUTKIT TUA

Navettailman metaani hiilidioksidiksi Valio ja VTT selvittävät kansainvälisessä tutkimusprojektissa, miten navettailmassa olevan metaanin voisi kerätä ja hajottaa plasmateknologian avulla hiilidioksidiksi. Tutkimusprojektin tavoitteena on kehittää laite, jonka avulla navettailmaan kertyvä kasvihuonekaasu metaani voidaan muuttaa vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi.

Yksi lehmä tuottaa noin 15 kiloa metaania vuodessa. VTT:n luotsaama tutkimushanke käynnisti alkuvuonna navettailman kaasuseoksen mittaamisen ja tunnistamisen. Mittaukset tehdään valiolaisella Arvelan maitotilalla Pöytyällä, jolla on 240 lehmää. Nelivuotisessa EU-rahoitteisessa CANMILKprojektissa on mukana huippuyliopistoja ja -tutkijoita muun muassa Belgiasta, Englannista, Saksasta ja Hollannista.

Tiloja palkitaan mitaleilla

Montako tilaa automaattilypsyssä?

Huhtikuussa 93 valiolaisia maitotilaa palkitaan Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla E-luokkaisen maidon tuottamisesta 25 tai 50 vuoden ajan. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio jakaa mitalit 18.4.2023 Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Valiolaiset palkittavat maitotilayrittäjät käyvät yhteisellä juhlalounaalla ennen tilaisuutta.

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 1 370 automaattilypsytilaa, mikä on 30 prosenttia kaikista maitotiloista.

Automaattilypsypaikkoja oli vuodenvaihteessa erillisrobotit ja automaattilypsykarusellit huomioiden 2 242 kappaletta, ja robottitiloilla oli keskimäärin 1,6 lypsypaikkaa.

Viime vuoden aikana automaattilypsyyn siirtyi 40 tilaa, mikä on 12 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuosittain päivitettävä automaattilypsytiloja ja -lypsypaikkoja koskeva tilasto perustuu lypsyrobotteja maahantuovilta yrityksiltä kerättyihin tietoihin.

Lämpimät onnittelut mitaleilla palkkittaville tiloille pitkäjänteisestä työstä maidon laadun parissa!

Lue lisää Walter Ehrströmin säätiöstä: • maitohygienialiitto.fi

Lue lisää: • maitojame.fi/teknologia

OTA TALTEEN TÄMÄN LEHDEN VÄLISTÄ LÖYDÄT HALLITUN UUDISTAMISEN OPPAAN.

Poimi vinkit ja löydä keinoja kohti hallitumpaa uudistusta!

HALLITTU UUDISTUS

Lypsykarjan hallittu uudistus on suunnitelmallista työtä, joka vaikuttaa hoitajan, eläinten ja ympäristön hyvinvointiin. Kun uudistamiseen liittyvät vaiheet toteutetaan ajatuksella, säästetään euroja ja työtunteja eikä hukata resursseja. Oppaan avulla uudistat karjaasi ja toteutat terveyden hallintaa suunnitelmallisesti vasikan ensihetkistä lehmän poistopäätökseen saakka. Opas on laadittu yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa osana Vahvat vasikat -hanketta.

12 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 12

15.3.2023 12.30

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

Valiopalat

KUKA Katri Karvinen

VeittooPaavolan tila Tampereen Teiskossa Katri on maitotilayrittäjä 50 lehmän sukutilallaan yhdessä aviomiehensä kanssa. Perheeseen kuuluu kolme lasta ja Katrin äiti.

Seuraa Instagramissa: @veittoontila

Vapaalla

Rautalankabändien keikkakuvaaja Katri Karviselle rautalankabändien keikkojen kuvaaminen on täydellinen irtiotto maitotilayrittäjän arjesta.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

Musiikin kuuntelu ja keikoilla käyminen ovat Katri Karvisen rakkaita harrastuksia. ”Rautalankamusiikki eli sähkökitaravetoinen instrumentaali- tai iskelmämusiikki on minun juttuni”, hän kertoo.

Katri on liittänyt musiikin kuunteluun toisenkin taiteenlajin, valokuvauksen; hän on harrastanut rautalankabändien keikkavalokuvausta yli 20 vuotta. Nykyään bändit toivottavat Katrin tervetulleeksi keikoilleen kuvaamaan ja liikkumaan vapaasti keikkapaikan tiloissa. Esimerkiksi Agents-yhtye nimesi Katrin Tullikamarin keikan viralliseksi kuvaajaksi tämän pyydettyä kuvauslupaa. ”Bändi saattaa ilmoittaa minulle, että nimi on listassa, mikä tarkoittaa, että ota kamera mukaan ja tule keikalle ottamaan

meistä kuvia”, Katri naurahtaa. Toki hän menee keikoille myös muuten vain – mutta ei koskaan ilman kameraa. ”Tallennan sen, mitä keikoilla tapahtuu.

Liikun yleisön joukossa, eikä artistikaan tiedä, missä menen, jotta saan parhaat luonnolliset kuvat.”

Katrilla on ammattilaistason kuvauskalusto tehokkaine objektiiveineen. ”Saan bändeiltä kiitosta siitä, että ne voivat hyödyntää kuviani printtikoossa.

Yksi bändi esimerkiksi sai kuvistani keikkajulisteen.”

Eniten Katri käy keikoilla Tampereella ja sen lähialueella, koska hänen pitää ehtiä kotiin aamu- ja iltalypsyille. Maitotilalle suunniteltu lypsyrobotti toisi harrastukseen lisää liikkumatilaa.

Parasta harrastuksessa...

Kun lähden keikkapaikalle, työt unohtuvat ja pää nollaantuu.

Mistä kipinä….

Näin joskus vuosia sitten Stefan Bremerin kuvia Topi Sorsakosken ja Agentsin levyjen kansiksi.

Ajattelin, että olisipa hienoa oppia itsekin ottamaan tuollaisia kuvia.

Tätä ihmiset eivät tiedä...

Keikoilla monet yllättyvät kuullessaan, etten ole ammattivalokuvaaja vaan maidontuottaja ja että minulla on lehmiä.

Mitä haluaisit saavuttaa…

Haluaisin joskus tulevaisuudessa pitää valokuvanäyttelyn ja vedostaa sinne omia kuviani.

Sitä tulee muuten tehtyä todella vähän.

Vinkkisi aloittelijalle...

Bändeiltä tulee pyytää lupa kuvaamiseen.

Sitten vain rohkeasti kokeilemaan! Jos haluaa printtikelpoisia kuvia, pitää olla kunnon kamera, mutta kännykälläkin kuvaamisen voi aloittaa – heti ei kannata ostaa kalleimpia välineitä.

MAITO JA ME * 13

MAME0223_Heidin.indd 13

15.3.2023 12.30

Tilalla tapahtuu

Numerot kehittämisen kivijalkana Taskulaskin ja Exceltaulukot ovat ahkerassa käytössä Siiverinmäen maitotilalla Kauhavalla.

Kuluvan vuoden tärkein tavoite on säilörehun ruokinnallisen laadun tarkentaminen.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

14 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 14

15.3.2023 12.30

YRIT TÄ JÄT ESI T TÄY T Y VÄT Siiverinmäen tila, Kauhava Yrittäjät Annakaisa (33) ja Matti Aspila (34).

Perheeseen kuuluvat lapset Ainomaria (6) ja Martta (5). Sukupolvenvaihdos tehty 2017.

Johtoryhmän kokous. Annakaisa ja Matti Aspila tarkastelevat tuotannon tunnuslukuja vähintään kerran viikossa. Lukioaikaisella funktiolaskimellakin on paljon käyttöä.

Kaikki investoinnit lasketaan ennen niiden toteuttamista.

MAITO JA ME * 15

MAME0223_Heidin.indd 15

15.3.2023 12.31

P

ohjoiseen suuntaava Pendolino pöllyttää lunta Siiverinmäen pihaton nurkalla. Tilaa viistävä junarata on yksi syy siihen, miksi tilan eläimet eivät laidunna. Nurmet kasvavat kuitenkin hyvin. Säilörehusato on ollut yleensä määrältään ja laadultaan hyvä, vaikka viime vuoden rehuista puuttuikin kuitua. ”Rehun D-arvotavoitteena on ollut 690–700 g/kg ka. Viime vuonna ylitimme tavoitteen, sillä D-arvo oli ensimmäisen sadon rehuissa lähes 720. Kuiva-ainesatokin on ollut hyvä, keskimäärin 9 400 kiloa hehtaarilta. Silti viime vuoden rehu ei lypsätä riittävästi”, Annakaisa ja Matti Aspila summaavat.

Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® -säilörehuasiantuntija Sari Perälä toteaa korkean sulavuuden kertovan siitä, että nurmi on ollut korjuuhetkellä vielä hyvässä kasvuvaiheessa. ”Kasvustoon ei ollut ehtinyt kertyä riittävästi iNDF-kuitua. Sulamattoman kuidun pieni määrä vaikuttaa pötsin happamoitumiseen, eikä eläin saa rehusta niin paljon energiaa kuin pitäisi.” ”Timotei-nurminatakasvuston lajikesuhteet tuovat vaihtelua säilörehun laatuun. Etenkin timoteilajike voi vaikuttaa ensimmäisen sadon optimaaliseen korjuuaikaan jopa viikolla. Tässä tapauksessa ensimmäistä korjuuta olisi voitu siirtää lähes viikolla eteenpäin”, Perälä näkee.

NDF- ja iNDF-arvot kertovat eri asioista: NDF kuvaa sulavan kuidun osuutta rehussa, iNDF puolestaan kertoo sulamattoman kuidun määrän. Siiverinmäen tilan ykkössadon rehuissa oli NDF-kuitua viime vuonna 600 grammaa ja iNDF-kuitua 45 grammaa kuiva-ainekiloa kohden. Kummatkin arvot ovat kuitenkin suositusten rajoissa. iNDFkuidun määrää voi nostaa lisäämällä hieman olkea seosrehun joukkoon.

Näin tilalla jo tehdäänkin.

Perälä neuvoo jatkossa kiinnittämään huomiota erityisesti timoteilajikkeiden valintaan. Myös apilan lisääminen siemenseokseen nostaisi iNDF-kuidun määrää.

Siiverinmäen tilalla säilörehusatoja korjataan silppurivaunuketjulla aumoihin pääsääntöisesti kaksi, joillain lohkoilla kolme kertaa kasvukaudessa. Umpilehmien ja tiineiden hiehojen rehu korjataan hieman vanhempana paaleihin.

Ensi vuoden D-arvotavoitteeksi yrittäjät asettavat korkeintaan 680–690. Kun siinä pysytään, on rehussa kuituakin aikaisempaa enemmän. ”Sitä tehdään, mitä navetta tilaa”, Matti nauraa. Tällä hän viittaa siihen, että Annakaisa vastaa pääosin eläimistä ja Matti peltoviljelystä sekä seosrehun teosta ja jaosta.

Nykyisillä rehuilla ayrshirelehmien 12 kuukauden keskituotos on ollut 9 400 kiloa energiakorjattua maitoa. Valkuaista maidossa on ollut 3,5 ja rasvaa 4,5 prosenttia. Ayrshire valikoitui roduksi, koska se sopii kooltaan paremmin remontoidun navetan mitoituksiin. Keskituotosta painaa alaspäin viime kesänä puhjennut sorkkien ajotulehdus.

REHUANALYYSIT POHJANA Siiverinmäen tila on ollut jo kymmenen vuotta Valio Artturi® -korjuunäytetila. Tietoa sopivasta korjuuajasta on siten hyvin saatavilla. Tilalla otetaan myös raaka-ainenäytteet korjuun yhteydessä aumalta. Ruokintakauden aikana rehuanalyysejä teetetään neljä kertaa syötössä olevaa aumaa kohden.

Carbo-hankkeen kautta tilalla on käytössä siirrettävä lappuvaaka rehukuormien punnitukseen. Myös sääasemasta on ollut hyötyä kasvuolojen seurannassa ja viljelytoimien tarkentamisessa. Lannoitusta on tarkennettu myös Yaran Atfarm-satelliittipalvelun avulla, ja ensimmäiselle sadolle on annettu typpeä keskimäärin sata kiloa hehtaarille. ��

16 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 16

15.3.2023 12.31

Matti Aspila, Sari Perälä ja Annakaisa Aspila toteavat, että viime kesän rehu on säilynyt aumassa erinomaisesti. Olkipaaleista saadaan lisää kuitua seosrehuun.

”Etenkin timoteilajike voi vaikuttaa ensimmäisen sadon optimaaliseen korjuuaikaan jopa viikolla.”

MAITO JA ME * 17

MAME0223_Heidin.indd 17

15.3.2023 12.31

”Typpeä voisi antaa keväällä jopa 110 kiloa hehtaarille, koska uudet timoteilajikkeet käyttävät typen tehokkaasti sadon muodostamiseen”, Perälä ehdottaa.

Viljan korkean hinnan takia säilörehuala pienennettiin viime vuonna 40 hehtaariin. Ohraa kasvoi 55 hehtaarilla. ”Rehukuormien punnitusten ansiosta varastossa olevan rehun määrä tiedetään tarkasti. Sen perusteella voidaan laskea, paljonko viljelyalaa tarvitaan, että päästään seuraavaan kasvukauteen”, Matti sanoo.

LASKIN KÄYTÖSSÄ Maatalous- ja metsätieteiden kandidaateiksi opiskelleet yrittäjät pyörittelevät mielellään itse laatimiaan Excel-taulukoita. Niistä selviää niin rehun tuotantokustannus kuin käyttö- ja maitokatekin.

Taulukoista selviää, että säilörehun tuotantokustannus maataloustuet mukaan luettuina oli viime vuonna 15,6 senttiä kuiva-ainekilolta.

Edellisenä vuonna se oli 11,7 senttiä. Tänä vuonna tuotantokustannuksen arvioidaan olevan 16,8 senttiä kuiva-ainekilolta.

Maidon hyvän hinnan ansiosta yrittäjät kuvaavat viime vuotta taloudellisesti varsin hyväksi.

Siiverinmäen tila on nuorten yrittäjien johdolla koko ajan kehittämisvaiheessa. Asemalypsy vaihtui robottilypsyyn keväällä 2020. Muutamaa kuukautta ennen sitä erillisruokinta oli muutettu seosrehuruokinnaksi, ja ape jaetaan lehmille visiiriseinän kautta navetan ulkopuolelta.

Tilalla oli aikaisemmin käytössä säilörehutorni, mutta sen käytöstä luovuttiin kolme vuotta sitten. ”Tornirehun käyttäminen vei liikaa aikaa. Siksi siirsimme säilönnän aumoihin. Työaikaa säästyy appeen teossa nyt yli tunti päivässä, ja rehun korjuuaikakin on puolittunut. Aumasäilöntä asvalttipohjalla on toiminut hyvin”, Matti perustelee.

Navetassa on nyt 92 parsipaikkaa lypsyssä oleville lehmille ja kaksi lypsyrobottia. ”Aikaisemmin kombinavetan sata lehmää lypsettiin lypsyasemalla.

Siirryimme robotteihin kolme vuotta sitten, koska halusimme eläimille paremmat olot ja itsellemme lapsiperheen vanhempina joustavammat työajat”, Annakaisa sanoo.

Pariskunta pärjää navetan töissä kahdestaan sen ansiosta, että hiehot lähtevät 4–5 kuukauden ikäisinä tilan ulkopuoliseen kasvatukseen.

Ne palaavat takaisin pari kuukautta ennen poikimista.

Kuluvan vuoden projektina on rehun laadun tarkentamisen lisäksi poikimisten ja samalla navettatyömäärän tasaaminen eri vuodenaikoina. Poikimakertoja lehmää kohti on tällä hetkellä peräti 3,3. ”Tavoitteena on 1–2 itselle jäävää lehmävasikkaa kuukaudessa. Siksi liharotusiemennysten määrää lisätään. Tunteet on työnnettävä pois taloudellisten faktojen alta”, Annakaisa summaa.

Uuden vastuullisuuslisän ehtoihinkin tilalla on jo paneuduttu.

Luonnon monimuotoisuustoimenpiteistä valittiin ympäristösopimus, monimuotoisuusala, hiiliviljely ja Valio Carbo® -ympäristölaskenta. ��

SIIVERIN MÄEN TIL A Kauhava

ELÄIMET 101 lypsylehmää (ay).

Keskituotos 9 400 kg EKM (12 kk), valkuaista 3,5 %, rasvaa 4,5 %.

Poikimakertoja 3,3.

PELTOVILJELY Viljelyala 95 ha. Nurmiseoksessa timotei, nurminata, ruokonata ja englanninraiheinä, apilaa lisätään täydennyskylvönä. Nurmet harataan keväisin. Karhotus ja viljan puinti teetetään urakoitsijoilla.

18 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 18

15.3.2023 12.31

Top 3 menestystekijät

1

Tavoitteet ja visio Päätetään hyvissä ajoin, mitä seuraavana vuonna tehdään ja tavoitellaan.

Tuloksia pyritään parantamaan vuosi vuodelta.

2

Laskeminen Kaikki tärkeimmät tunnusluvut lasketaan itse: rehukustannus, käyttökate, maitokate ja konekustannus hehtaaria kohden. Kirjanpito hoidetaan itse, jolloin todellinen taloustilanne on selvillä koko ajan.

3

Rehujen analysointi Korjuuaikanäytteet otetaan ennen jokaista satoa ja jokaiselta lohkolta.

Raaka-ainenäytteet otetaan korjuun yhteydessä aumalta. Rehukuormat punnitaan. Valio Artturi® -rehuanalyysi teetetään ruokintasuunnitelman pohjaksi kerran kuukaudessa.

” Sitä tehdään, mitä navetta tilaa.”

SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUS Viime vuonna 15,6 snt/ka kg, tänä vuonna arvio 16,8.

Säilörehusta otetaan korjuuaikanäyte, raaka-ainenäyte sekä säilöntänäytteet vähintään kerran kuukaudessa.

RUOKINTA Kahdesti päivässä jaettavassa seosrehussa säilörehun sekä kuivan, litistetyn ohran lisäksi rypsirouhetta ja kivennäistä.

Ruokintasuunnitelmat tila päivittää itse Karjakompassi-ohjelmalla.

Annakaisa ja Matti Aspila laajensivat navettaa vuonna 2020 ja muuttivat asemalypsyn robottilypsyksi. Samalla tehtiin iso poikimakarsina. Tänä vuonna kehittämiskohteena on säilörehun laatu.

MAIDON HIILI JALAN JÄLKI 0,94 CO2e/ kg EKM

MAITO JA ME * 19

MAME0223_Heidin.indd 19

15.3.2023 12.31

Asiantuntija vinkkaa

Lue lisää!

Valio edistää alkutuotannon varautumista yhteistyöverkostossa maitojame.fi/ johtaminen

Varautuminen parantaa yrityksen kestokykyä Maitotilayrityksen varautumisen keskiössä on riskien tunnistaminen ja maidontuotannon kannalta elintärkeiden toimintojen turvaaminen.

V

arautumisen tavoitteena on varmistaa elintärkeiden toimintojen mahdollisimman häiriötön jatkuminen kaikissa olosuhteissa. Maitotilalla pyritään esimerkiksi turvaamaan laadukkaan maidon tuotanto sekä eläinten hyvinvointi häiriötilanteessa.

Varautuminen koostuu kolmesta osaalueesta, jotka ovat häiriötilanteiden ehkäiseminen, valmistautuminen toimintaan häiriötilanteessa ja valmistautuminen hallittuun palautumiseen häiriötilanteesta.

Asiantuntijana HANNA CASTRO Kehityspäällikkö, ELT Valio Laatu-, Lypsy- ja Terveys -palvelut

VARAUTUMINEN ON ENNAKOINTIA Varautuja pyrkii reagoinnin sijasta ennakoimaan mahdollisia häiriötilanteita. Varautuja seuraa toimintaympäristön muutostrendejä ja arvioi saamiensa tietojen perusteella eri riskiskenaarioiden todennäköisyyksiä. Jotkut häiriötilanteet ovat vaikeasti ennakoitavissa. Tästä syystä maidontuotantoon merkittävästi vaikuttaviin häiriötilanteisiin, kuten sähkönjakeluhäiriöihin, on perusteltua varautua, vaikka häiriön todennäköisyys olisi nykyhetkellä vähäinen.

Varautumisen osa-alueet, esim. sähkökatkoihin varautuminen Toimenpiteet häiriötilanteiden ehkäisemiseksi.

Tilalle hankitaan riittävän tehokas varavoimalaite, jota huolletaan ja koeajetaan säännöllisesti.

Toimenpiteet, joilla valmistaudutaan toimintaan häiriötilanteessa.

Suunnitellaan ja ohjeistetaan toiminta sähkökatkon aikana.

Toimenpiteet, joilla valmistaudutaan palautumaan hallitusti normaalitilanteeseen.

Suunnitellaan ja ohjeistetaan toiminta, jolla varmistetaan, ettei sähkökatkosta aiheutunut laitevikoja ja laatupoikkeamia.

20 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 20

15.3.2023 12.31

KAJ NYMAN

Aggregaatti eli varavoimakone varmistaa tärkeimmät toiminnot myös sähkökatkon aikana.

VARAUTUMINEN PERUSTUU RISKINARVIOINTIIN Riskinarvioinnissa huomioidaan yritystoimintaan kohdistuvat riskit, niiden todennäköisyys ja vaikutukset.

Haittavaikutusten arviointi edellyttää tuntemusta yrityksen elintärkeiden toimintojen haavoittuvaisuuksista.

Elintärkeiden toimintojen riskialttiutta voidaan lievittää varakapasiteettia hankkimalla. Jos varakapasiteettia ei ole mahdollista hankkia, voidaan suunnitella toimenpiteitä, joiden avulla häiriötilanteiden vaikutukset elintärkeisiin toimintoihin saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisinä.

SUUNNITTELE JA PRIORISOI TOIMENPITEET Kun toimintaan kohdistuvat riskit on tunnistettu, sunnitellaan toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Hyvässä varautumissuunnitelmassa toimenpiteet painottuvat riskin tason ja vaikuttavuuden mukaisesti. Voimavaroja kohdennetaan niihin hallintakeinoihin ja toimenpiteisiin, joiden avulla mahdollisten häiriötilanteiden haittavaikutukset saadaan pidettyä

"Varautuja pyrkii reagoinnin sijasta ennakoimaan mahdollisia häiriötilanteita."

siedettävällä tasolla. Varautuminen on perusteltua vähintään niiden riskien osalta, joiden toteutuminen on mahdollista ja joilla on merkittävä vaikutus maitotilan elintärkeisiin toimintoihin. Riskienhallintatoimenpiteet jalkautetaan tärkeysjärjestyksessä. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on tilalla työskentelevien ja vierailijoiden ohjeistaminen. Kaikkien tilalla toimivien tulee ymmärtää, miten he voivat osaltaan ehkäistä häiriötilanteita ja miten heidän tulee toimia häiriötilanteessa.

Varautumisen viimeisenä osaalueena suunnitellaan hallittu palau-

tuminen normaalitilanteeseen. Häiriön jälkeen maidontuotanto pyritään palauttamaan takaisin normaalitilaan heti, kun se voidaan toteuttaa turvallisesti. Palautuminen aloitetaan maitotilan elintärkeistä toiminnoista.

Palautumisen yhteydessä tarkastetaan, ettei häiriötilanteen yhteydessä syntynyt laatupoikkeamia tai vikoja laitteisiin tai tietojärjestelmiin.

KEHITÄ VARAUTUMISTA Kun varautumissuunnitelma on laadittu ja jalkautettu, arvioidaan sen onnistumista. Varautumisen riittävyyttä voidaan arvioida paitsi toteutuneiden häiriötilanteiden jälkipuintina, myös erilaisten rasituskokeiden avulla. Maitotilayrittäjän kannattaa esimerkiksi koeajaa varavoimalaite kuormitettuna säännöllisesti erilaisissa sääolosuhteissa sekä varmistaa, että maitotilan henkilökunta on ymmärtänyt heille annetut varautumisohjeet. Onnistumista arvioidessa kokonaiskuvaa kannattaa tarkastella kriittisesti ja pyrkiä riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen ja sopeuttamiseen muuttuvaan toimintaympäristöömme.

MAITO JA ME * 21

MAME0223_Heidin.indd 21

15.3.2023 12.31

Maitotilayrityksen riskejä ja niiden hallintakeinoja Osa-alue

Esimerkkejä riskeistä

Esimerkkejä riskinhallintakeinoista

Tuotantopanokset

Toimitushäiriöt, kustannusten nousu

Varavoimalaite, varavesilähde, varastot, vaihtoehtoiset tuotteet ja toimittajat

Henkilöresurssit

Tapaturmat, sairastuminen, työkyvyn heikkeneminen, työvoimapula

Työterveyspalvelut ja -vakuutukset, työympäristön turvallisuus, suojavarusteet, ohjeet

Koneet, laitteet ja tietojärjestelmät

Varaosien, huollon ja urakoinnin saatavuushäiriöt, sähkö- ja paloturvallisuusuhat, kyberhyökkäys

Varaosavarastot, vaihtoehtoiset toimittajat, verkostot (yhteiskäyttö), sähkö-, palo- ja kyberturvallisuus

Karja

Tarttuvat taudit

Terveydenhuolto, bioturvallisuus, vakuutukset

Rakennukset ja viljelmät

Tulipalo, sääilmiöt, kasvitaudit ja -tuholaiset, säteilyvaara

Paloturvallisuus, viljelyn monipuolistaminen, vakuutukset, suojavarusteet

Riskien arviointiprosessi

Näin käytännössä

1

Huoltovarmuutta rakennetaan yhteistyöllä

Tunnista riskit Tunnista yritystoimintaa uhkaavat riskiskenaariot.

2 Arvioi vaikuttavuus Arvioi riskiskenaarioiden todennäköisyys ja vaikuttavuus toimintaan.

3 Suunnittele toimenpiteet Suunnittele toimenpiteet merkittävimpien riskien hallitsemiseksi.

4

Jalkauta suunnitelma Toteuta riskienhallintatoimenpiteet; hanki tarvittava varakapasiteetti ja laadi toimintaohjeet.

5 Koeta & kehitä riskienhallintaa Koeta riskienhallintaa rasituskokeilla.

Arvioi onnistuminen ja kehitä hallintakeinoja.

TEKSTI HANNA CASTRO

Huoltovarmuus on yksilö-, yritys- ja valtiotason varautumisen kautta hankittua kykyä ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuus rakentuu kyvystä ennakoida ja ennaltaehkäistä häiriö- ja kriisitilanteita sekä kyvystä toimia, sopeutua ja elpyä tehokkaasti näiden sattuessa.

Huoltovarmuuskeskuksen vanhemman asiantuntijan Juha Mantilan mukaan kriisinsietokyky edellyttää sekä materiaalista varautumista eli varastoja että toimenpiteitä kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi. ”Varastot ovat puskuri, joilla voidaan ostaa aikaa ja reagointikykyä häiriötilanteessa. Esimerkiksi valkuais-

rehun markkinahäiriöissä varastot antavat alkutuotannolle aikaa hankkia korvaavia hankintakanavia tai sopeuttaa ruokintaa.”

Huoltovarmuuskeskus ylläpitää valtion varmuusvarastoja osana materiaalista huoltovarmuutta.

Esimerkiksi alkutuotannon kriittisistä tuotantopanoksista, kuten kylvösiemenistä ja rehuvalkuaisesta, pidetään varmuusvarastoja. ”Käytännössä tämä tarkoittaa kriittisten tuotantopanosten varmuusvarastointia kaupallisten varastojen tueksi”, Mantila tarkentaa.

Edellytykset kriittisten toimintojen jatkuvuudelle kaikissa tilanteissa rakennetaan yksityisen ja julkisen

22 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 22

15.3.2023 12.31

sektorin välisellä yhteistyöllä. ”Huoltovarmuustoiminta Suomessa perustuu elinkeinon ja julkisen sektorin yhteistoimintaan, ja pidämme sitä koko toiminnan kulmakivenä”, Mantila kertoo.

Huoltovarmuuskeskus tukee elinkeinonharjoittajien ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä tuottamalla tietoa päättäjille sekä tukemalla elinkeinonharjoittajien varautumista. ”Materiaalisen huoltovarmuuden turvaamisen lisäksi huoltovarmuuskeskuksen kaksi ydintehtävää ovat elinkeinoa koskevan huoltovarmuuden tilannekuvan tuottaminen sekä analyysitoiminta poliittisen päätöksenteon ja viranomaistoimien tueksi.

Samalla pyrimme myös jalkauttamaan tilannekuvaa, viestintää ja huoltovarmuuden kannalta hyvien käytäntöjen hyödyntämistä”, Mantila kiteyttää.

Tilannekuva muodostetaan Huoltovarmuusorganisaatioksi kutsutun yhteistyöverkoston avulla.

Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvat Huoltovarmuuskeskus ja sen hallitus, huoltovarmuusneuvosto sekä eri toimialojen sektorit ja poolit. Alkutuotannon varautumisesta vastaa alkutuotantopooli, jossa ovat edustettuina elinkeinonharjoittajat, tuottajajärjestöt, ministeriöt, keskeiset viranomaiset, tutkimus ja neuvonta. ”Toimialan tilannekuvaa ja näkemystä ei voi luotettavasti muodostaa ilman parhaiden asiantuntijoiden laajaa yhteistyötä yli organisaatiorajojen”, Mantila sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoiman huoltovarmuusrahaston avulla

voidaan tukea erilaista toimintaa kuten koulutusta ja harjoituksia, joiden avulla parannetaan eri toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja häiriönsietokykyä. ”Huoltovarmuuskeskus esimerkiksi budjetoi vuosittain varoja yhteistyössä alkutuotantopoolin kanssa toteutettavaan viljelijöiden varautumiskoulutukseen”, Mantila kertoo. ”Tämän ohella Huoltovarmuuskeskus on esimerkiksi kehittänyt kasvinjalostustoimintaa ja lajikkeiden ylläpitoa sekä turvannut kylvösiemenhuoltoa.”

Kriisitilanteissa Huoltovarmuuskeskukselle voidaan antaa erityistehtäviä. Pandemian aikana alkutuotannon varautumisessa korostui kriittisten merikuljetusten turvaaminen. Kun matkustuslauttaliikenne rajoitusten vuoksi pysähtyi, lauttaliikenteeseen perustuva rahtilogistiikka keskeytyi. Huoltovarmuuskeskus mahdollisti rahtikuljetukset, joiden avulla kriittiset merikuljetukset saatiin turvattua. Mantila pitää Suomen elintarvikehuollon huoltovarmuuden tasoa hyvänä. ”Kuluneet kolme vuotta ovat olleet haastavia ja kovia aikoja elintarvikehuollon toimijoille. Elintarvikehuollon ja huoltovarmuuden kannalta tilanne on kuitenkin hyvä, ja kuluttajille on kyetty tarjoamaan käytännössä häiriöttä elintarvikkeita. Kiitos siitä kuuluu kaikille elintarvikehuollossa ja sen puolesta toimiville tahoille”.

Jatkossa on tarkoitus kehittää ja tukea etenkin alkutuotannon toimijoiden jatkuvuudenhallintaa varautumisessa. ”Kannattavuuskehitys ja siihen liittyvät kohonneet kustannukset ovat elinkeinon kannalta haastavin tilanne, ja sen parantamiseksi tulee tehdä paljon töitä.”

”Varastot ovat puskuri, joilla voidaan ostaa aikaa ja reagointikykyä häiriötilanteessa”, Juha Mantila kuvailee.

Viisi vinkkiä kriisivarautumiseen

1

Tee yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Voiko lähiseudun viljelijöiltä lainata koneita tai tarvikkeita häiriötilanteissa? Keskustele paikallisen pelastuslaitoksen ja vedenjakelulaitoksen kanssa vedenjakeluhäiriöihin varautumisesta. Ilmoita maitotila kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi paikalliseen jakeluverkkoyhtiöön.

Pohdi ennakkoon, mistä saat tukea ja neuvontaa häiriötilanteessa (osuuskunta, eläinlääkäri, asiantuntijapalvelut ja niin edelleen).

2

Näytä hyvää esimerkkiä. Kiinnitä huomiota omaan toimintaasi ja näytä hyvää esimerkkiä turvallisuusohjeiden noudattamisesta ja asianmukaisten suojavarusteiden käytöstä.

3

Anna selkeät ohjeet. Varmista selkeitä suullisia ja kirjallisia ohjeita hyödyntäen, että tilan henkilökunta ja vierailijat tiedustavat toimintaan liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot.

4

Suunnittele viestintä häiriötilanteissa. Häiriötilanteesta on viestittävä nopeasti ja täsmällisesti. Pidä tärkeimmät yhteystiedot helposti saatavilla ja suunnittele ennakkoon mitä, miten ja kenelle viestitään häiriön sattuessa.

5

Tarkkaile kokonaiskuvaa ja kehitä varautumista. Tarkastele yrityksesi riskienhallintaa kriittisesti ja tunnista tärkeimmät kehityskohteet. Pyri kehittämään omaa ja henkilökuntasi osaamistasi varautumiseen liittyvissä asioissa.

MAITO JA ME * 23

MAME0223_Heidin.indd 23

15.3.2023 12.31

Maidon laatu

Laatu ylsi huipputuloksiin Valiolaisten maitotilojen tuottamasta maidosta oli parasta E-luokkaa vuonna 2022 ennätykselliset 97,8 prosenttia.

Maitohävikkiä syntyi reilut puoli miljoonaa litraa.

V

iime vuonna valiolaisesta raakamaidosta oli I-luokkaa 2,2 prosenttia.

II-luokan maitoa taas kertyi vain 0,003 prosenttia, eli vajaat 50 000 litraa koko vuoden aikana. II-luokkaisen maidon osuudessa ei ollut muutosta edellisiin vuosiin verrattuna, ja 5 kuukauden aikana II-luokkaista maitoa ei tullut lainkaan.

Myös poikkeavan maidon määrä väheni puoleen edellisvuodesta.

Viime vuonna poikkeavia eriä oli 40, ja maitohävikkiä syntyi yhteensä 566 000 litraa. Poikkeavista eristä

Eniten sattui pesuainevahinkoja, ja lisäksi oli muutama lämmennyt ja aistinvaraisesti poikkeava maitoerä.

Edellisvuonna poikkeavia maitoeriä oli 65 kappaletta eli yhteensä noin 1 200 000 litraa. Näistä antibioottimaitoja oli noin 800 000 litraa ja loput 400 000 litraa oli pääosin pesuainevahinkoja.

Lämmin kiitos teille maitotilayrittäjille viime vuonna hyvin tehdystä työstä ja tarkkuudesta antibiootti- ja pesuainevahinkojen ehkäisemisessä!

Kun hävikkiä on saatu vähennettyä, olemme saaneet säästettyä ketjussa merkittävän summan. ��

Asiantuntijana HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Valio Laatu -palvelut

29 eli vajaat 300 000 litraa oli antibioottimaitoja ja loput 11 erää muita poikkeamia kuten pesuvesivahinkoja tai muuten laadultaan poikkeavia.

Maidonlaadun kehitys Valioryhmässä

”Kolme neljästä maidon laatupoikkeamasta oli antibioottivahinkoja.”

%

E-luokan osuus maidosta II-luokan osuus maidosta

I-luokan osuus maidosta

100 99 98 97 96 95 94 93 Vuosi

2010

2012

2014

2016

2018

2020

2022

24 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 24

15.3.2023 12.31

Ennakoi kesää Kun lämpötila nousee, bakteerien ja muiden taudinaiheuttajien elinolosuhteet paranevat ja tekniikkaan kohdistuva rasitus lisääntyy. Pahimmassa tapauksessa tuloksena voi olla maidon laatupoikkeama tai heikentynyt utareterveys, jolloin tilalle voi aiheutua ylimääräistä lisätyötä ja vaivaa muutenkin kiireisenä vuodenaikana. Ennakoinnilla voi pienentää ongelmatilanteiden riskiä merkittävästi.

• Katso vinkit laadun hallintaan Valman Valio Lypsy -kirjastosta!

1

Jäähdytä maito huolella Huolehdi ajoissa, että tilasäiliöllä on hyvät edellytykset jäähdyttää maitoa, vaikka ympäristön lämpötila nousisi.

Puhdista tilasäiliön lauhdutin ja huolehdi maitohuoneen tai konehuoneen riittävästä ilmanvaihdosta ajoissa keväällä.

Kunnossa oleva tekniikka ja riittävä ilmanvaihto vähentävät myös sähkönkulutusta. Maidon esijäähdytyksellä tilasäiliön sähkönkulutus pienenee samalla kun maidon jäähdytys tehostuu. Tarpeeksi tehokkaan jäähdytyksen nyrkkisääntö perinteisessä lypsyssä on, että neljännen lypsyn päätyttyä (lähes täysi säiliö) maito jäähtyy yhden asteen alle 20 minuutissa.

2

Pese laitteet puhtaiksi Onnistuneeseen pesuun ja hyvään pesutulokseen vaaditaan kaikkien neljän pesun osatekijän eli lämpötilan, kemiallisen tehon, mekaanisen tehon ja ajan yhteisvaikutusta. Huolehdi siis, että eri pesuvaiheiden lämpötilat ovat suositusten mukaisia, tarkoitettu pesuaineannostelu toteutuu, vesi kiertää tarpeeksi tehokkaasti, ja pesuvaiheiden kestoajat ovat pesuohjelman mukaisia. Puhdas lypsylaitteiston sisäpinta on sormen alla ”narisevan” puhdas.

Liukas tai saostuman takia epätasainen pinta kertoo puutteellisesta pesutuloksesta. Hyvä taskulamppu on erinomainen apuväline pesutuloksen tarkastamisessa.

Muista myös lypsykoneen ulkopintojen puhtaanapito.

3

Huomioi utareterveys Lämpö ja loppukesän kosteus lisäävät utaretulehdusten riskiä. Hyvä navetan yleishygienia, puhtaat parret ja makuualueet, säännöllinen juoma-altaiden puhdistaminen ja toimiva ilmanvaihto vähentävät tautipainetta.

Huollettu ja oikein säädetty lypsykone yhdessä maidonantirefleksiä maksimaalisesti hyödyntävän lypsyrutiinin kanssa tuovat tehokkaan ja utareterveysnäkökulmasta hyvän lypsyn.

Lue lisää utaretulehdusmikrobeista s. 68 ja • maitojame.fi/hyvinvointi/utaretulehdusmikrobit

4

Viilennä navetta Navetan hyvä ilmanvaihto ja viilennyspuhaltimet vähentävät eläimiin kohdistuvaa lämpöstressiä. Viilennys lämpimällä kelillä parantaa eläinten hyvinvointia, vähentää mahdollista tuotoksen laskua ja auttaa ylläpitämään eläinten vastustuskykyä.

KAJ NYMAN Kehityspäällikkö Valio Lypsy -palvelut

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varaudu ajoissa kesän tarpeisiin Power XL -käärintämuovi 󶬾󶬾 Muovihylsy 󶬾󶬾 10 % enemmän metrejä rullassa

󶬾󶬾 Vähemmän rullan vaihtoja 󶬾󶬾 Vähemmän pakkausjätettä 󶬾󶬾 Edullinen metrihinta 󶬾󶬾 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Värit

valk., vihr., musta

Rullan pituus 1650 m Leveys

Paksuus

22 µ (micron)

Teknologia

7-kerros

500 ja 750 mm

Winner-sidontaverkko 󶬾󶬾 28 % enemmän metrejä rullassa 󶬾󶬾 Takuumitta 3850 m joka rullassa 󶬾󶬾 Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä 󶬾󶬾 Rullan varoitusmerkki ennen rullan loppumista 󶬾󶬾 Kantokahvat 󶬾󶬾 UV-suoja Värit

valk., vihr., pun.

Toimii kaikissa koneissa

Halkaisija

280 mm

Rullan pituus 3850 m

Vetolujuus

270 (280) kg

Leveys

Teknologia

Edge to Edge

Paksuus

16 µ (micron)

Teknologia

7-kerros

1230 mm

Powersidontamuovi 󶬾󶬾 Vaihtoehto käärintäverkolle 󶬾󶬾 Minimaalinen hapenläpäisy 󶬾󶬾 Helpompi kierrättää 󶬾󶬾 Ei jäädy kiinni rehuun Värit

valk.

Rullan pituus 2000 m Leveys

1280 ja 1380 mm

Laadukkaat Power- ja Winner-tuotteet myynnissä Valmakaupoissa

Lisätietoja: www.finnlacto.fi

MAME0223_Heidin.indd 25

15.3.2023 12.31

MARKKU LEMPINEN

Lehmän erittämän metaanin määrää voidaan vähentää uudella rehun lisäaineella, jalostuksella ja korkeammalla elinikäistuotoksella.

Ilmiö

Mitä uutta metaanista?

Lehmät ovat saaneet metaaniröyhyistään osin turhaan ilmaston pilaajan maineen.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN

26 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 26

15.3.2023 12.31

MARKKU LEMPINEN

M

etaanin käyttäytymiseen lehmän pötsissä ja ilmakehässä perehtynyt professori Frank Mitloehner Davisin yliopistosta Kaliforniasta oli alkuvuonna puhumassa metaanista Suomessa ja kertoi, että metaani ei olekaan ihan niin paha kasvihuonekaasu, kun on annettu ymmärtää. ”On totta, että metaani on ongelma, jos sitä ei vähennetä, ja metaania on tällä hetkellä ilmakehässä liikaa. Metaani lämmittää ilmakehää enemmän kuin hiilidioksidi, mutta se myös hajoaa ilmakehässä varsin nopeasti. Tähänastisissa laskelmissa metaania on pidetty 28 kertaa hiilidioksidia pahempana kasvihuonekaasuna.

Metaani kuitenkin hajoaa ilmakehässä 10–12 vuodessa hiilidioksidiksi ja vedeksi, kun hiilidioksidin hajoaminen kestää noin 1 000 vuotta.

Tätä metaanin hajoamista ei ole laskelmissa huomioitu”, Mitloehner sanoo.

Kasvihuonekaasujen ilmakehää lämmittävää vaikutusta ilmaistaan yleisesti GWP100-arvolla, joka kertoo, kuinka paljon kyseinen kasvihuonekaasu lämmittää ilmakehää sadan vuoden aikana hiilidioksidiin verrattuna. Oxfordin yliopistossa on kehitetty uusi mittari GWP* (Global Warming Potential), joka huomioi myös kasvihuonekaasujen hajoamisen. Uudella mittarilla laskettuna metaanin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 3–4 kertaa aikaisempaa pienempi edellyttäen, että metaanin päästölähde ei kasva.

OSA LUONNON KIERTOKULKUA Mitloehner muistuttaa, että kotieläintuotannosta ilmaan pääsevä hiilidioksidi on mukana luonnon kiertokulussa, eikä se lisää ilmakehän hiilimäärää, jos nautojen määrä pysyy vakiona. ”Maatalouden biogeeninen hiili on eri asia kuin fossiilinen hiili. Maaperästä ja eläimistä vapautuva hiilidioksidi palaa ilmakehästä yhteyttämisen raaka-aineeksi tuottamaan biomassaa. Lehmä syö nurmen ja vapauttaa hiilidioksidia, jonka kasvit jälleen sitovat.”

Metaani kiertää ilmakehässä samalla tavalla kuin hiilidioksidi, joskin nopeammin.

Jos metaanipäästöt pysyvät samansuuruisina, vakiintuu metaanin määrä ilmakehässä tietylle tasolle, eikä se lisää ilmaston lämpenemistä.

Jos metaanipäästöjä pystytään vähentämään, ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä. �� MAITO JA ME * 27

MAME0223_Heidin.indd 27

15.3.2023 12.31

MARKKU PULKKINEN

”Uudella mittarilla laskettuna metaanin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 3–4 kertaa pienempi kuin tähänastisissa laskelmissa.”

REHUN KOOSTUMUKSESTA RATKAISUJA Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi metaanipäästöjä on pyrittävä vähentämään myös siksi, että metaanin karkaaminen lehmän pötsistä heikentää ainakin teoriassa rehunkäytön hyötysuhdetta ja tuotannon kannattavuutta. ”Noin kymmenesosa rehun energiasta häviää Kalifornian lämpimässä ilmastossa metaanina taivaalle. Tämä on energian ja rahan tuhlausta.

Metaania pitää pyrkiä hallitsemaan, jolloin siitä tulee ongelman sijaan ratkaisu”, Mitloehner painottaa.

Metaanin muodostumista voi vähentää rehun koostumusta muuttamalla. Esimerkiksi kauran ja rasvaa sisältävän rypsirehun syöttäminen lehmille vähentää metaanin muodostumista 5–15 prosenttia ruokinnan lähtötasosta riippuen.

Suurempi vähennys voidaan saada tulevina vuosina aikaan rehun lisäaineilla, kuten hollantilaisen biotekniikkayhtiö DSM:n kehittämällä Bovaer®-valmisteella, joka sisältää 3-nitrooxypropanolia (3-NOP). Euroopan unioni on jo hyväksynyt myyntiluvan Bovaer®-rehun lisäaineelle pötsin metaanipäästöjen vähentämiseen.

Tutkimuksissa on havaittu, että Bovaer® vähentää lehmien metaanin eritystä 30 prosentilla ja lihakarjan metaanin eritystä 45 prosentilla. Myös Valio on pilotoinut onnistuneesti 3-NOP:in vaikutuksia käytännössä kolmella maatilalla, ja kevään 2023 aikana valmistetta pilotoidaan 24 valiolaisella maitotilalla noin 3 100 lypsylehmällä.

UNIVERSITY OF CALIFORNIA

”Öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista vapautuva hiilidioksidi palaa hiilivarastoon vasta satojen miljoonien vuosien päästä. Ihminen on viimeisen 70 vuoden aikana polttanut puolet fossiilisesta hiilivarastosta. Se hiili säilyy ilmakehässä lähes ikuisesti”, Mitloehner muistuttaa.

Frank Mitloehner tuntee ilmakehän kuin omat taskunsa. Hän muistuttaa, että maaperästä, kasveista ja tuotantoeläimistä peräisin oleva biogeeninen hiili kiertää koko ajan, mutta fossiilinen hiili ei.

28 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 28

15.3.2023 12.31

Kotieläintieteen tohtori Frank Mitloehner kertoi tammikuisessa Huippuseminaarissa vauhdikkaasti ja selkeästi kasvihuonekaasujen käyttäytymisestä ilmakehässä. 200 maidon- ja lihantuottajaa sai paljon uutta tietoa ja ennen kaikkea uskoa omaan tekemiseensä.

Metaanin kiertokulku luonnossa Jos nautojen määrä pysyy vakiona, niiden tuottama Metaanin kiertokulku luonnossa

metaani ei lisää ilmakehän hiilimäärää, sillä metaanin Jos nautojen määrä pysyy vakiona, niiden tuottama metaani ei lisää ilmakehän syntymisen lisäksi sitä myöslisäksi hajoaa hiilimäärää, sillä metaanin syntymisen sitäilmakehässä. myös hajoaa ilmakehässä

CO2 CH4

Metaani hajoaa ilmakehässä takaisin hiilidioksidiksi 10-12 vuodessa.

CO2 Kun lehmä syö nurmea, osa hiilestä vapautuu metaanina ilmakehään.

Nurmen fotosynteesi sitoo ilmasta hiilidioksidia (CO2)

Hiili varastoituu nurmeen hiilihydraatteina kuten kuituina ja sokereina.

MONIA KEINOJA Frank Mitloehnerin mukaan toinen vaikuttava tapa vähentää metaanipäästöjä on karjanjalostus. ”Eläinyksilöiden välillä voi olla eroja metaaninerityksen suhteen, ja metaanin määrää per maitolitra voidaan vähentää nautojen rehuhyötysuhdetta jalostamalla.”

Myös lehmien elinikäistuotoksen paraneminen vähentää metaanipäästöjä. Kun kaikki edellä mainitut metaanin vähentämiskeinot otetaan käyttöön, on metaanipäästöt mahdollista vähentää lähes puoleen tuotettua maitokiloa kohden seuraavan 15 vuoden aikana.

Professori Mitloehner kehottaa hyödyntämään lannan metaanin mahdollisimman hyvin, sillä uusiutuville biopolttoaineille on kasvavaa kysyntää. Esimerkiksi väki- ja autorikkaassa Kaliforniassa maidontuottaja saa yhden lehmän maidosta reilun 3 000 dollarin ja yhden lehmän biokaasusta vajaan 2 000 dollaria vuositulon.

Biokaasun arvo lähestyy jo maidon arvoa.

Mitloehner kannustaa meitä kaikkia ruokaketjussa toimivia kertomaan muille, kuinka luonnon kiertokulku ruoantuotannossa toimii. ”Olemme olleet hieman huonoja viestijöitä.

Olemme hyviä tuottamaan ruokaa, mutta huonoja kertomaan siitä kuluttajille ja päätöksentekijöille. Tässä me kaikki voimme parantaa.

Kertomalla faktoja esimerkiksi metaanista saamme myös paremman hyväksyttävyyden kotieläintuotannolle”, Mitloehner uskoo. ��

VALIO TUTKII Valio on tutkinut metaanin vähentämistä jo pitkään, koska maidontuotannon yhteydessä syntyvät metaanipäästöt muodostavat Suomen olosuhteissa noin 50 prosenttia maidon hiilijalanjäljestä. Metaanin määrää on vähennetty Suomen kansallisen maitoalan metaani-inventaarin mukaan vuosien 1960−2020 aikana jo lähes 60 prosenttia ja maitokilokohtaista metaanimäärää noin 40 prosenttia.

Viime vuosikymmenten aikana Valio on tutkinut esimerkiksi Asparogopsis-levälajin käyttöä lehmien ruokinnassa sekä biotekniikkayhtiö DSM:n kehittämää Bovaer®-rehulisäainetta (3-NOP). Jälkimmäisen käyttöä pilotoitiin onnistuneesti viime vuonna valiolaisilla maitotiloilla.

Viimeisimpänä tutkimuksena Valio ja VTT ovat lähteneet selvittämään kansainvälisessä tutkimusprojektissa, miten navettailman metaanin voisi kerätä ja hajottaa plasmateknologian avulla hiilidioksidiksi.

Vinkki!

Kokosimme Valmaan kysymyspatteriston, josta saat vastauksia ja viimeisintä tietoa metaanista. Löydät sen Valio Carbo® ympäristölaskurin omalta sivulta.

MAITO JA ME * 29

MAME0223_Heidin.indd 29

15.3.2023 12.31

MIKÄ VMS ™ ON OIKEA SINULLE? 1

TM

De

La

TM

ro

VMS™ V310

M

0

VMS™ V300

V

VMS™ V300 -malliston kaksi mallia sopivat jokaiselle karjatilalle ja maidontuottajalle lypsäen jokaisen lehmän ja jopa jokaisen neljänneksen yksilöllisesti. Samalla ne luovat paremman paikan työntekijöillesi, lehmillesi, sinulle ja perheellesi.

S V3 val R eP

“Lehmiä ei tarvitse enää tiineystarkistaa.

VMS tekee sen automaattisesti”

“Suurin vaikutus lehmiin on ollut tuotostaso” NIEK | ALANKOMAAT 3X DELAVAL VMS™ V300 170 LEHMÄÄ DeLaval VMS™ -mallisto tarjoaa sinulle mahdollisuuden luoda lypsyjärjestelmä, joka sopii parhaiten tarpeisiisi ja tilallesi. Auta lehmiäsi tuottamaan täyden potentiaalinsa.

EEVA | MTY HEMMINKI | SUOMI 1 X VMS V310 + OCC 75 LEHMÄÄ, poikimaväli: 396 pvää VMS™ V310:llä lypsyrobottisi muuttuu erinomaiseksi hedelmällisyyden hallintatyökaluksi. Automaattinen progesteronin mittaus tuottaa selkeän luettelon tehtäviä, kuten siemennys, tiineystarkastus tai hedelmällisyyshäiriön hoito.

www.delaval.com/fi

KLIPPERI DELAVAL R2, 2 AKKUA

KLIPPERI S250 LAMPAILLE

UTAREKLIPPERI CB35 AKKUKÄYTTÖINEN

NORM. 809,00 | AL2150007720 Kevyt ja ergonominen klipperi kahdella akulla.

Latausaika 70 min ja käyttöaika n. 2 h/lataus.

Mukana leikkuuterät 21/23. 2 vuoden takuu.

NORM. 709,00 | AL2150007812 Ergonominen klipperi lampaiden keritsemiseen. Klipperissä on kaksi nopeutta ja sisäänrakennettu ylikuumenemissuoja.

NORM. 569,00 | AL94247100 Kätevä klipperi erityisesti utarekarvalle sekä hevosten ja lemmikkieläinten karvan leikkuuseen. Hiljainen ja kevyt. Mukana laturi ja 2 kpl 1,4 Ah Li-ion-akkua.

JUOMAKUPPI COLORADO S22

JUOMAKUPPI P20 HEVOSILLE JA LEHMILLE

PAALIVEITSI

599,-

149,-

NORM. 189,00 | AL90602883 Ruostumattomasta teräksestä valmistettu huippukuppi korkeatuottoisille eläimille. Veden virtaus 22 L/min 4 barin paineella. Sopii hyvin myös hevosille.

529,-

6995

NORM. 89,95 | AL64410701 Vahvaa iskunkestävää muovia. Antaa helposti vettä ja on helppo pitää puhtaana. Vesiliitos 1/2” kupin ylä- tai alapuolelta. Veden virtaus noin 15 l/min.

419,-

4995

NORM. 68,95 | AL86904901 Erinomainen työkalu pyöröpaalien ja suursäkkien avaamiseen.

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TÄMÄN ILMOITUKSEN TARJOUKSET VOIMASSA 30.4.2023 SAAKKA. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI DeLaval_Hankkija_MjaM_1_200x280.indd 1 MAME0223_Heidin.indd 30

21.2.2023 12.32 15.3.2023 12.31

Yrittäjät kertovat

Mitä mieltä metaanista?

Kysyimme kolmelta Osuuskunta Pohjolan Maidon Kalajoen Huippuseminaariin osallistuneelta yrittäjältä, millaisia ajatuksia professori Frank Mitloehnerin esitys herätti.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN

n JUHO MÄENPÄÄ Maatalousyhtymä Mäenpää, Lohtaja Juho on työskennellyt yrittäjänä maatalousyhtymässä vanhempiensa kanssa vuodesta 2014. Robottipihaton 60 lehmälle viljellään rehua 71 hehtaarin alalla.

Metaani kiertää

Avoinna uudelle

Olemme osa ratkaisua

”Metaanin kiertoa kuvaava esitys oli hyvin myönteinen. Uutta oli se, että metaani pysyy koko ajan luonnon kiertokulussa eikä jää ilmakehään pysyvästi. Amerikkalaiset ovat selvästi edelläkävijöitä näissä asioissa.

Me olemme panostaneet tilallamme tosissamme nurmenviljelyyn.

Kaikki peltomme ovat nurmella, ja ruokintaan käytettävä vilja ostetaan muualta. Nurmiseoksiin olemme ottaneet mukaan maan rakennetta parantavia syväjuurisia kasveja.

Energiatehokkuutta lisäävinä toimenpiteinä asensimme viime vuonna aurinkopaneelit, ja lantakuiluista otetaan lämpö talteen. Rehujen lisäaineita olemme ilman muuta valmiita kokeilemaan. Maidon hiilijalanjälki tilallamme on tällä hetkellä 0,85 CO2e/kg EKM.

”Ensimmäistä kertaa tuli esille ja ymmärsin, että metaanin ja hiilen kierto ovat näin kokonaisvaltaisia asioita. Aikaisemmin on puhuttu vain siitä, että metaani on pahasta.

Maitotilat ovat sitoneet hiiltä jo pitkään, joten on hienoa, että asiaa aletaan tarkentaa ja nostaa enemmän esiin.

Omalla tilallamme olemme pyrkineet lisäämään apilan osuutta ja sillä tavoin kasvattamaan hiilen sidontaa.

Syväjuurisia heinäkasveja, esimerkiksi ruokonataa, olemme käyttäneet jo aikaisemmin. Olemme kiinnostuneina valmiita kokeilemaan myös metaanipäästöjä vähentäviä rehun lisäaineita. Kaikelle uudelle pitää olla avoin, paikalleen ei saa jäädä.

”Puhujalla oli hyvin optimistinen näkemys kotieläintuotannosta. Vahva tulevaisuudenusko ja optimismi on varsinkin meille nuorille, tilan jatkamisesta haaveileville, tärkeää. Me emme ole ongelma vaan osa ratkaisua.

Uutta oli se, että metaanilla on toinenkin, myönteisempi puoli. On hyvä huomata, että kun uutta tietoa saadaan, se otetaan käyttöön.

Nurmirehu on ehdottomasti Suomen etu. Kotitilalla olemme panostaneet etenkin pitkään laidunkauteen.

Valio Carbo® ympäristölaskuri on hyvä tapa kiinnittää huomiota ympäristöpäästöihin. Rehujen lisäaineet ovat mielenkiintoinen, uusi asia.

Niitä voisi ainakin kokeilla, jos hinta on järkevä.

EN

ten ja

23 12.32

MAIJA KYMÄLÄINEN Agrologiopiskelija, Salo Maija työskentelee mielellään vanhempiensa maito- ja kasvinviljelytilan navetassa, jossa on 30 lehmän karja.

Tilalla panostetaan erityisesti pitkään laidunkauteen.

JUHA JA VIRPI MANNINEN Mannisen tila, Kalajoki Yrittäjäpariskunta pyörittää vuonna 2019 valmistunutta kolmen robotin navettaa.

Nurmiviljelyyn panostamalla tuotokset ovat lähteneet nousuun ja eläinten terveys parantunut.

MAITO JA ME * 31

MAME0223_Heidin.indd 31

15.3.2023 12.31

SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ

Asiantuntija vinkkaa

Kuinka onnistua vieroituksessa?

Monenlaisilla juottotavoilla on mahdollisuus päästä hyviin kasvutuloksiin juottoaikana. Haasteellisinta on säilyttää vasikan hyvä kasvu myös vieroituksessa ja sen jälkeen. Väkirehun syönti on ratkaisevaa.

Y

leisin juottotapa on juottaa vasikoita yksilö- tai ryhmätuttisangoilla 2−3 kertaa päivässä maidolla tai juottorehusta tehdyllä juomalla.

Tätä kutsutaan rajoitetuksi juotoksi, koska vasikalla ei ole pääsyä jatkuvasti maidolle. Kokonaismaitomäärä on tällöin noin 8–12 litraa päivässä.

Joillakin tiloilla vasikat juotetaan hapanjuomalla, joka on tehty joko maidosta tai juomarehusta muurahais- tai sitruunahapolla hapattamalla. Sitä vasikat saavat juoda ympäri vuorokauden rajattomasti ja juomamäärät voivat olla melko suuria, jopa 10–20 litraa päivässä.

Kolmas yleinen vaihtoehto on juottoautomaatti, jossa voidaan käyttää joko juomarehua tai maitoa, ja kokonaisjuottomäärät vaihtelevat automaatin asetusten mukaan 8–12 litran välillä.

Asiantuntijana SEIJA PERASTO ELL, MMM Vahvat Vasikat -hanke, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Neljäs, eniten viime aikoina kiinnostusta herättänyt tapa on vierihoito, jossa emä tai imettäjälehmä hoitaa vasikan koko juottokauden ajan. Juodusta maidonmäärästä ei ole silloin tarkkaa tietoa.

ERILAISIA VIEROITUSTAPOJA Vasikka on valmis vieroitettavaksi, kun se pystyy syömään noin 1,5 kiloa väkirehua per päivä kolmena perättäisenä päivänä. Jos väkirehun syönti vähenee kahden päivän jälkeen, ei vasikan ruuansulatuskanava ole vielä valmis sulattamaan riittävästi kuivaa rehua, vaan maitojuottoa on jatkettava entisellä määrällä, jotta kasvu ei notkahtaisi. Notkahtanut kasvu näkyy pari kuukautta myöhemmin takkukarvaisina ja isomahaisina vasikoina.

Rajoitetussa juotossa maidon määrää voidaan aluksi vähentää esimerkiksi kolmasosaan tai puoleen, kun väkirehun päiväkohtainen syönti onnistuu 1,5 kilon määrällä kolmena perättäisenä päivänä. Automaatilla vieroitus voidaan tehdä asteittain maitomäärää ja/tai juottokertoja vähentämällä.

32 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 32

15.3.2023 12.31

Vapaassa hapanjuotossa voidaan vuorokauden kokonaismaitomäärän rajoittamisen lisäksi käyttää myös pientä juoman happamuuden lisäämistä.

Vierihoidossa vieroitus tehdään usein nenäläpällä, joka estää imemisen ja maidon saanti loppuu kerrasta.

Vierihoidossa vieroittamiseen tulee uudenlainen näkökulma: vasikka pitää vieroittaa maidon lisäksi myös emästä, ja näiden kahden asian ei ole suotavaa tapahtua samalla kertaa.

Jos juottokauden kokonaismaitomäärät ovat olleet isoja, kuten 10 litraa tai yli, on vieroitukseen varattava enemmän aikaa − esimerkiksi kolme viikkoa − jotta vasikat saadaan syömään paremmin väkirehua. Vieroituksen loppupuolella kerralla jaettu maitomäärä ei saisi mennä kuitenkaan hyvin vähäiseksi, koska se laukaisee helposti toisten imemistä,

”Vasikan kuuluu saada vapaasti väkirehua neljännestä elinpäivästään neljän kuukauden ikään asti.”

kun imemistarve ei tule kerralla tyydytetyksi. Näin voi tapahtua varsinkin juottoautomaatilla juotettaessa, jos käytössä on vain yksi tutti eikä vasikka ole oppinut syömään vielä riittävästi väkirehua.

VÄKIREHUA VAPAASTI Vasikan kuuluu saada vapaasti väkirehua neljännestä elinpäivästään neljän kuukauden ikään asti. Kun illalla jaetaan väkirehua, aamulla rehua on vielä tähteenä. Huonot rippeet puhdistetaan päivittäin pois vanhemmille eläimille, esimerkiksi jo vieroitetuille vasikoille. Väkirehun jakoastia kannattaa punnita, niin kulutusta voi seurata. Väkirehua kannattaa jakaa esimerkiksi heti imemisen jälkeen, kun vasikat ovat aktiivisia.

Väkirehun lisäksi pitää olla tarjolla hyvälaatuista ja hyvin sulavaa karkearehua kuten heinää tai säilörehua, mutta ne eivät saa sekoittua jaetun väkirehun kanssa. Erillinen väkirehuruuhi tai väkirehunjakelupiste ovat hyviä vaihtoehtoja. On tärkeää, että kaikki vasikat mahtuvat yhtä aikaa syömään, koska ne oppivat laumassa toisiltaan. ��

MAITO JA ME * 33

MAME0223_Heidin.indd 33

15.3.2023 12.31

BIOGLYKOLI 55 • Energialiuos lypsylehmille – myös luomutuotantoon * • Syömättömyyteen ja energiavajeeseen • Nostaa rehuseoksen energiapitoisuutta • Maittava – sopii myös robotille

EMMI-LEENA VIITANEN

!

S U U T UU

Vasikkaväkirehun tulee olla valkuaispitoista ja maukasta.

Laakeassa, matalassa astiassa väkirehu on paremmin tarjolla kuin syvässä ämpärissä.

Saatavilla olevat koot: 230 kg tynnyri ja 1100 kg kontti.

Käyttö aloitetaan noin viikko ennen poikimista ja jatketaan muutaman viikon ajan poikimisen jälkeen.

Annetaan 2–4 dl päivässä tai eläinlääkärin ohjeen mukaan.

*Ennen käyttöönottoa eläinlääkärin tulee kirjata valmiste Luomutilan eläintenhoitosuunnitelmaan.

Vierihoidossa väkirehuruokinta voidaan toteuttaa vasikkapiiloon sijoitetulta ruokintapöydältä tai varustamalla osa lehmien ruokinta-aidasta sellaisella etuesteellä, että vain vasikat pääsevät siihen syömään.

Kuivaa rehua syödessä vasikka tarvitsee myös runsaasti raikasta vettä. Vasikoiden vesikuppi on hyvä sijoittaa lähelle niiden ruokintapöytää ja vasikoille sopivalle korkeudelle.

Vasikoiden väkirehun laadulla ja sen päivittäisellä tarjoamisella ensi hetkistä lähtien on erittäin keskeinen vaikutus vieroituksen onnistumiseen kaikissa juottotavoissa. Väkirehuruokinnalla tähdätään siihen, että vasikka pystyisi hyödyntämään kuivia rehuja maidon sijaan. Vasikkaväkirehun kuuluu siksi olla hyvin valkuaispitoista ja maukasta.

Mure on parempi pieneen suuhun kuin pelletoitu kova nappula. Raakavalkuaispitoisuuden kuuluu olla yli 200 ja energia-arvon yli 13 MJ kiloa kuiva-ainetta kohden. Tästä ei kannata säästää, koska kuukauden ikäinen vasikka voi kasvaa yli kilon päivässä, mutta sen kuivan rehun syöntikapasiteetti on vain kahvikupillisen verran päivässä. �� Lue lisää!

18 MJ/kg ka

Tutkittua tietoa vasikoiden hoidosta löydät Vahvat vasikat -hankkeen sivustolta.

• Skannaa Qr-koodi tai mene osoitteeseen proagria.fi/hankkeet/ vahvat-vasikat-hanke

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560 biofarm.fi

MAME0223_Heidin.indd 34

15.3.2023 12.31

MARKKU LEMPINEN

Näin käytännössä

Vierihoito kiinnostaa Niemiset innostuivat vasikoiden vierihoidosta ja imettäjälehmistä, jotta vasikoista tulisi terveempiä.

YRIT TÄ JÄT ESI T TÄY T Y VÄT Maitorantalan tila, Sysmä Yrittäjät Jonna (34) ja Ville Nieminen (31).

Perheeseen kuuluu myös Viljo (2).

TEKSTI ANU ARTJOKI

Miten vierihoito tilallanne käytännössä sujuu?

Vasikka on emänsä kanssa syntymänsä jälkeen muutaman päivän, jonka jälkeen se joko siirretään imettäjälehmän hoidettavaksi tai lehmälle tuodaan lisää vasikoita imetettäviksi. Vaihtelemme imettäjälehmiä vasikka- ja lehmätilanteen mukaan niin, että maitoa riittää kaikille imeville vasikoille. Lehmä voi jäädä poikimisen jälkeen imettämään vasikoita esimerkiksi kuukaudeksi, ja sille tuodaan lisää imetettäviä vasikoita sen mukaan, kun sen tuottama maitomäärä nousee.

Joka päivä varmistamme, että vasikat ovat saaneet riittävästi maitoa ja imettäjälehmän utare on tyhjentynyt tasaisesti. Jos lehmällä on vasikoita vähän, sitä voidaan käyttää välillä robotilla lypsyllä − esimerkiksi kerran päivässä.

Vasikat ovat koko juottokauden noin 2,5 kuukauden ikään imettäjälehmän hoidettavana. Käytämme niin sanottua kaksivaiheista vieroitusta, jossa vasikoille laitetaan ensin nenäläpät, jolloin ne eivät enää pääse imemään utaretta mutta pääsevät syömään rehua ja juomaan vettä. Siitä noin 2−3 viikon kuluttua ne siirretään toiseen karsinaan tai hieholaan.

Millainen on hyvä imettäjälehmä?

Sopiva imettäjälehmä on rauhallinen ja hoitaa vasikoita sekä seurustelee niiden kanssa. Se ei hätkähdä vasikoiden tökkimisestä tai imemisestä ja päästää kaikki vasikat imemään.

Olemme pyrkineet opettamaan mahdollisimman monta lehmää imettäjiksi, mutta aivan kaikki lehmät eivät luonteensa

puolesta sovellu hommaan.

Kaikki hyväksyvät omat vasikkansa, mutta toiset eivät muiden lehmien jälkeläisiä: eroja emo-ominaisuuksissa on.

Mitkä ovat olleet suurimmat edut ja haasteet?

Suurimpana etuna imettäjälehmäsysteemissä on ollut vasikoiden hyvä terveys ja kasvu sekä työajan säästö, kun juottotyötä ei tarvitse tehdä itse. Maito tulee vasikalle aina tasalaatuisena ja -lämpöisenä, eikä niillä ole ollut lainkaan ripuleita tai yskää. Lisäksi imettäjälehmät opettavat vasikoita syömään karkearehua jo hyvin nuoresta.

On mukavaa katsoa, kun vasikat touhuilevat tyytyväisenä imettäjälehmän kanssa, siitä tulee aina hyvä mieli. Suurimpana haasteena imettäjälehmien käytössä on

Niemisillä on yhden robotin viileäpihatto Hartolassa, Sysmässä.

Tilalla on hoidettu vasikat imettäjälehmien avulla vuodesta 2021.

runsas maidon kulutus ja siten kustannukset.

Aiotteko jatkaa samalla linjalla?

Imettäjälehmien käyttö on sopinut tilallemme hyvin, joten jatkossakin aiomme hoitaa vasikat näin. Systeemi vaatii kylläkin koko ajan seurantaa sekä silmää tehdä tarvittaessa muutoksia.

Aamulla on mukava tulla navettaan, kun vasikat ovat tyytyväisiä ja saaneet riittävästi maitoa.

KATSO VIDEO! • Video Maitorantalan tilan imettäjälehmistä löytyy osoitteessa maitojame.fi/ hyvinvointi

MAITO JA ME * 35

MAME0223_Heidin.indd 35

15.3.2023 12.31

Asiantuntija vinkkaa

Ripuli vahingoittaa vasikkaa Vasikkaripulin hoidon tavoitteena on korjata ja ennaltaehkäistä nestehukka, elimistön happamoituminen, verenmyrkytys, nälkiintyminen, kylmettyminen, suoliston vaurioituminen ja kipu.

R

ipuli on pikkuvasikalle vaarallinen sairaus. Taudinaiheuttajat vaurioittavat potilaan suoliston seinämää ja vaikeuttavat elimistön toimintaa.

Ripulin aikana neste, elektrolyytit ja ravintoaineet eivät enää imeydy normaalisti ja potilas kuivuu, nälkiintyy ja kylmettyy. Samalla elimistö happamoituu, ja sairastunut eläin on heikko ja kokee kipua. Myös bakteereita tai niiden erittämiä myrkkyjä voi päästä vasikan verenkiertoon vahingoittuneen suolen seinämän läpi, jolloin ne voivat aiheuttaa verenmyrkytyksen ja jopa sokin.

KUIVATTAA JA HAPPAMOITTAA ELIMISTÖN Kun vasikka menettää paljon nesteitä ja elektrolyyttejä, sen veren tilavuus pienenee ja verenkiertoelimistön kyky kuljettaa elintärkeää happea ympäri elimistöä vaarantuu. Potilaan sydän lyö tavallista tiuhempaan.

Niin kauan kun ripuloiva vasikka jaksaa imeä maitoa, juomarehua tai hyvälaatuista elektrolyyttiliuosta, se saa ravintoa ja pystyy korvaamaan

Asiantuntijana ANN - HELENA HOKKANEN Maitotilayrittäjä, ELT Helsingin yliopisto

osan menettämistään nesteistä. Näin se pysyy kohtuullisen pirteänä, jaksaa seistä sekä liikkua ja ennen kaikkea sen imurefleksi säilyy.

Jos ripulipotilaan yleisvointi heikkenee eikä se jaksa enää imeä, nestehukan paheneminen johtaa nopeasti veren määrän vähenemiseen verisuonissa, verenpaineen laskuun ja elimistön toiminnan yhä paheneviin häiriöihin. Kuivunut vasikka on heikko, sillä on nihkeät tai kuivat limakalvot, kylmät ääreisosat, vähentynyt ihon elastisuus ja kuopalle painuneet silmät.

Kuivumisen lisäksi ripulipotilaan elimistö happamoituu. Erityisesti vointia heikentää elimistöön kertyvä hermomyrkky D-laktaatti, joka

aiheuttaa heikkoutta, lihasvapinaa, erilaisia hermosto-oireita sekä tajunnan häiriöitä. Kun vasikka ei jaksa enää imeä, sen veren sokeripitoisuus laskee ja se kylmettyy helposti.

Lopulta nestehukka, elektrolyyttitasapainon järkkyminen, happamoituminen ja liian alhainen verensokeri johtavat sydämen toiminnan häiriöihin ja potilaan menehtymiseen.

APUA TARVITAAN NOPEASTI Ripulivasikoiden hoidossa tärkeintä on ripeästi aloitettu nestehoito.

Sillä pyritään palauttamaan elimistön neste-, elektrolyytti- ja happoemästasapaino sekä tarjoamaan potilaalle energiaa. Näin turvataan eläimen verenkiertoelimistön kyky kuljettaa happea kudoksiin, jolloin elimistön solujen normaali toiminta säilyy. Samalla vilkastunut verenkierto poistaa hapenpuutteen aikana elimistöön kertyneitä haitallisia aineita kuten maitohappoa.

Onnistunut nestehoito palauttaa nestetasapainon ja korjaa elimistön happamoitumista, helpottaa vasikan oloa, hoitaa kipua, tarjoaa ravintoa

36 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 36

15.3.2023 12.31

Olemme ! kotimainen

Pikkuvasikkaripulin ennaltaehkäisyssä puhtaus on puoli ruokaa.

”Niin kauan kun ripuloiva vasikka jaksaa imeä, se saa ravintoa ja pystyy korvaamaan osan menettämistään nesteistä.”

sekä palauttaa tai pitää yllä hyvää imurefleksiä.

Hoito on tärkeää aloittaa ajoissa, kun vasikka vielä jaksaa imeä. Heikko vasikka, jolla ei ole imurefleksiä, tarvitsee eläinlääkärin antamaa suonensisäistä nestehoitoa.

Neste- ja lääkehoito ovat osa ripulivasikan hyvää hoitoa, mutta myös tukihoidolla on suuri merkitys potilaan toipumisessa.

Hyvissä, toipumista tukevissa olosuhteissa sairastuneet eläimet toipuvat nopeammin ja taudinkuva jää lievemmäksi kuin haastavissa olosuhteissa pidetyillä vasikoilla. Erityisen tärkeää sairaille vasikoille on lämmin, hyvin kuivitettu ja vedoton nukkumapaikka, jolloin energiaa säästyy lämmöntuotannosta taudinaiheuttajista toipumiseen ja kasvuun. �� Lue laajempi artikkeli: • maitojame.fi/hyvinvointi

MAME0223_Heidin.indd 37

15.3.2023 12.31

Kotala selvittää

ESA KOTALA Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja selvittää maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä.

Kotimainen ruoka on kaupalle elinehto Maatalouden tilanteen parantamiseksi yhtä ratkaisua ei ole, toteaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi.

Elintarvikeviennissä hän näkee valtavasti mahdollisuuksia.

TEKSTI RAILA AALTONEN KUVAT PEKKA ROUSI

E

sa Kotala tarjoaa Mari Kiviniemelle aamukahvit Valion pääkonttorilla hallintoneuvoston kokoushuoneessa.

Hän haluaa kuulla vieraansa näkemyksiä kaupan ja elintarviketeollisuuden yhteistyöstä sekä kaupan toiveista tulevalle hallitukselle. Kahta pohjalaista yhdistää talonpoikainen tausta ja kiinnostus kansantalouden kysymyksiin.

Kiviniemi on johtanut Kaupan liittoa runsaat neljä vuotta. Pitkäaikainen keskustan kansanedustaja ja useissa ministerin tehtävissä karaistunut Kiviniemi toimi ennen nykyistä tehtäväänsä OECD:n varapääsihteerinä vuosina 2014–2018.

KUKA Mari Kiviniemi Kaupan liiton toimitusjohtaja

Ekonomisti ja kokenut poliitikko haluaa kehittää kauppaa ja koko yhteiskuntaa.

Kilpailukyky on hänen mukaansa pienen maan talouden elinehto.

38 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 38

15.3.2023 12.31

MAITO JA ME * 39

MAME0223_Heidin.indd 39

15.3.2023 12.31

ESA KOTALA : Mikä on Kaupan liiton tehtäväkenttä ja mitkä ovat liiton tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan?

MARI KIVINIEMI : Olemme kaupan edunvalvoja ja vaikutamme siihen, että kaupalla on hyvät toimintaedellytykset tässä maassa. Neuvottelemme alan työehtosopimukset ja teemme tutkimusta hahmottaaksemme kaupan tilannetta, ja toki myös edunvalvonnan tueksi.

Eduskuntavaalien alla kauppaa kiinnostaa erityisesti verotus ja ostovoima. Kauppa käy, kun ihmisillä on ostovoimaa. Verotus vaikuttaa, sehän kertaantuu kaupan hinnoissa.

Valtion budjettia pitää tasapainottaa, mutta sen taso tulee pitää sellaisena, että ostovoima säilyy, täällä pystyy elämään ja yritystoiminta on kannattavaa.

Jotta saamme alalle työvoimaa, työn vastaanottamisen tulee olla aina ihmiselle kannattavaa. Maahanmuutto on kaupalle tärkeä kysymys, sillä esimerkiksi varastotyössä työskentelee todella monia eri kansallisuuksia.

Sääntely on kolmas iso kokonaisuus. Nykyinen maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö on kaupan investointien näkökulmasta liian byrokraattinen ja hidas prosessi. Apteekkeja ja alkoholikauppaa koskevasta erityissääntelystä haluttaisiin myös eroon.

EK : Millainen merkitys ruoan kotimaisuudella on kaupalle?

MK : Suomalaiset haluavat ostaa kotimaista ruokaa ja kauppa haluaa sitä tarjota jatkossakin. Kotimaisen ruoan osuus onkin merkittävä isoilla kaupan ketjuilla, ja myös Lidlillä.

Ymmärrämme kyllä hyvin tuottajien huolen tiukassa taloustilanteessa. Kauppa haluaa olla yhteistyössä mukana, ja esimerkiksi viime vuoden vaikeassa kustannustilanteessa hintoja neuvoteltiin uusiksi kesken sopimuskauden satojen miljoonien eurojen edestä. Kaikkia nousuja ei viety hintoihin, joten ruoan hinta ei noussut kaupoissa samalla tavalla kuin tuottajahinnat.

Tämä osoitti, että markkinat toimivat ja sopeutuvat.

Pitää muistaa myös, että kaupan hyvissä tuloksissa ruokamyynnin osuus ei ole koko totuus. Isoimmat voitot ovat tulleet muualta, eikä kaupassakaan kaikilla mene yhtä hyvin.

Ruokaketjussa kaikkien osaalueiden pitää toimia mahdollisimman kannattavasti ja hyvin. Kauppa on tehnyt ison rakennemuutoksen, vuodesta 1995 kauppojen lukumäärä on pudonnut tuhansilla liiketoiminnan lopettamisten, konkurssien ja yhdistymisten kautta. Maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa tuottavuutta tulee vielä parantaa, kuten Reijo Karhinen totesi pari vuotta sitten ilmestyneessä selvityksessään.

”Ruokaturvaan kuuluu vahva oma tuotanto ja lisäksi tuonti ja vienti.”

EK : Millaisena näet kaupan ja elintarviketeollisuuden yhteistyön näkymät?

MK : Syyttelyn ja vastakkainasettelun sijaan tarvitaan enemmän yhteistyötä ja avointa keskustelua. Kauppa on vuodesta 2020 lähtien antanut myyntitietoja Tilastokeskukselle, sen verran kuin on kilpailunäkökulmien ja lainsäädännön puitteissa mahdollista. Näemme, että ruokaketjussa pitää voida todentaa, miten kustannukset ja tulot toteutuvat toimijoiden kesken.

Vienti pitäisi ottaa Suomessa strategiseksi kehittämiskohteeksi, koska suomalaiselle puhtaalle ja antibioottivapaalle ruualle on varmasti markkinoita. Valion vientiluvut ovat kunnossa, mutta monilla muilla on petrattavaa. Tarvitaan enemmän

rohkeutta ja katsetta eteenpäin. Tässä kauppa on omine jakelukanavineen, kontakteineen ja kansainvälisine linkkeineen myös yhteistyökumppani elintarviketeollisuudelle.

EK : Eläinperäisten tuotteiden arvostelu kiihtyy ja vaatimukset ilmastonmuutoksen huomioimisesta alkutuotannossa kasvavat. Miten koet tämän keskustelun?

MK : Maalaistyttönä itseäni ärsyttää, että ei jakseta ajatella kokonaisuutta, vaan tarrataan yhteen yksityiskohtaan. Tuntuu täysin kohtuuttomalta syyttää suomalaista nautaa, kun samalla kivihiiltä ja öljyä käytetään sen kun ehditään. Pitäisi osata suhteuttaa asioita: ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaiseen taisteluun pitää löytää hyvät ja tehokkaat keinot, mutta siten, että ihminenkin voi täällä maapallolla tallata.

Kaupan tehtävä on auttaa kuluttajaa tekemään valintoja faktojen perusteella. Meille on tärkeää olla jakamassa tutkittua tietoa, ja kuluttajat myös tätä yhä enemmän meiltä edellyttävät. Kaupassa pitäisi pystyä näyttämään, mikä on tuotteen hiilijalanjälki, missä se on tuotettu, mistä raaka-aineet ovat peräisin ja minkälaisissa työoloissa esimerkiksi vaatteet tai kengät on valmistettu. Tuotantoketjun avaamisen kannalta yhteistyö valmistavan teollisuuden kanssa on tärkeää.

EK : Huoltovarmuus puhuttaa nyt kaikkia, mikä on kaupan rooli?

MK : Sekä koronapandemia että erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan on avannut silmiä. Huomataan, ettei ole mikään itsestäänselvyys, että Suomessa on ruokaa kaikkina aikoina.

Huoltovarmuuden toteutumisessa kauppa on merkittävä toimija, olemmehan osa elintarvikesektoria. Toimimme yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen organisaation kanssa muun muassa kauppa- ja jakelupoolissa.

Ruokaturvaan kuuluu vahva oma tuotanto ja lisäksi tuonti ja vienti.

Kaikkien osa-alueiden pitää olla kunnossa, jotta pystytään varmistamaan huoltovarmuus kaikissa oloissa.

40 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 40

15.3.2023 12.31

Esa Kotala ja Mari Kiviniemi ovat yhtä mieltä siitä, että kaupan ja elitarviketeollisuuden yhteistyön kehittäminen on kaikkien etu.

JÄLKIRUOKA KRUUNA A ATERIAN Vaikka elintarviketeollisuuden ja -kaupan keskittyneisyys maassa tuo haavoittuvuuksia, huoltovarmuutta vahvistaa se, että toimijoita ei ole paljon. Asiat saadaan nopeammin hoidettua ja käskyt jalkautettua koko kentällä, kun toimijoiden määrä ei ole ihan mahdoton.

EK : Kävit vuoden alussa suurilla kaupan alan messuilla Yhdysvalloissa.

Millainen on tulevaisuuden kauppa?

MK : Verkko-ostamisesta pyritään tekemään elämyksellistä: menet ikään kuin kauppaan, pystyt liikkumaan siellä jopa kaverin kanssa ja esimerkiksi sovittamaan vaatteita virtuaalisesti. Digitaalisuus tuo

”Mieheni valmistaa usein ruoan, ja jälkiruoat ja leivonnaiset ovat minun vastuullani. Suosikkituotteitani ovat Valion maustetut rahkat, ja tietysti voi ja kerma. Kun kokkaan itse, löydän ruokaohjeet usein Valion sovelluksesta.”

kauppaan uusia elementtejä, mutta verkkokaupan rinnalla kivijalkakauppa pitää pintansa. Molempia pitää olla.

Kaikkialla maailmassa ruoan verkkokauppaa on vaikea saada kannattavaksi, koska kuljetuksessa se viimeinen maili maksaa niin paljon. Suomalainen kuluttaja on tutkitusti erittäin hintatietoinen, jopa nuuka ostaja, joka ei ole halukas pistämään kovin paljoa rahaa kuljettamiseen. ��

MAITO JA ME * 41

MAME0223_Heidin.indd 41

15.3.2023 12.31

123RF

Strategia edellä

Tulevaisuuden ruokajärjestelmä Missä ruokaa kannattaa tuottaa ja miten?

Ruokaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä suuremmalle joukolle, pienemmillä päästöillä ja vähemmällä peltopinta-alalla. Miten pystymme vastaamaan näihin haasteisiin, ja mikä on kotimaisen maidontuotannon rooli tässä kokonaisuudessa?

TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

V

äestönkasvu haastaa ruoantuotantoa. Ruokittavia suita on jo nyt yli kahdeksan miljardia, ja YK ennustaa maailman väkiluvun kasvavan lähes 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että ruoan tarve kaksinkertaistuu verrattuna vuoden 2020 tasoon. Nykyisillä ruoantuotannon ratkaisuilla ei tähän tarpeeseen pystytä vastaamaan, vaan monia asioita on mietittävä uusiksi niin meillä Suomessa kuin koko maailman mittakaavassa.

Samaan aikaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastonmuutos pakottavat ruokajärjestelmäämme uudistumaan.

Lainsäädäntö ohjaa ja velvoittaa yrityksiä koko ajan vahvemmin muuttamaan toimintaansa ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin ratkaisuihin.

Tarvitaan uutta, tulevaisuuteen katsovaa ruokajärjestelmää, joka huomioi ympäristökysymykset, paikallisen huoltovarmuuden, ruokaturvan ja ruoan reilun tarjonnan kaikille. Kysyimme Valion ilmasto-ohjelman vetäjältä Juha Nousiaiselta, millainen tämä ruoantuotannon globaali työnjako voisi olla tulevaisuudessa.

Tutkijan urallaan Nousiainen on syventynyt muun muassa maidontuotannon ympäristövaikutuksiin.

42 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 42

15.3.2023 12.31

MARKKU LEMPINEN

123RF

KUKA Valion ilmasto-ohjelma

Haasteet vaativat isoja ratkaisuja TULEVAISUUDEN HAASTEET ruoantuotannolle ovat isoja. Valon määrä, lämpötila, sateisuus ja kuivuus vaikuttavat siihen, mitä missäkin päin maailmaa voi ja kannattaa viljellä.

Haastavissakin olosuhteissa ruoantuottajien olisi saatava elantonsa tekemästään työstä. ”Suurimpia ongelmia on veden epätasainen jakautuminen. Maidontuotannossa vettä tarvitaan sekä nurmen kasvamiseen että eläimille juomaksi. Tulevaisuudessa maidontuotanto tuleekin keskittymään alueille, joilla sataa riittävästi ja nurmi kasvaa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Iso-Britannia, Irlanti sekä Skandinavian alueella Norja, Ruotsi ja Suomi. Esimerkiksi Australiassa ja monissa USA:n osavaltioissa haasteena tulee olemaan sateiden riittävyys”, Juha Nousiainen ennustaa.

USEIN KUULTU RATKAISUEHDOTUS ruoantuotannon haasteisiin on, että kaikki nurmirehun kasvattamiseen käytetty maa-ala otettaisiin ihmisen ravinnoksi kelpaavien ruokakasvien viljelyyn. Tämä ei kuitenkaan ole Suomessa mahdollista. ”Meillä pohjoisessa kasvukausi on lyhyt ja valtavan intensiivinen.

Olosuhteet eivät sovi suuressa osassa maata ainakaan taloudellisesti kannattavaan ruokakasvien tuotantoon.

Sadot eivät ole riittävät, eikä laatu välttämättä riitä elintarvikekäyttöön.

Juha Nousiainen Valion ilmastoohjelman johtaja, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Luotsaa Valiota kohti hiilineutraalin maidon tavoitetta.

Kasvanut maitotilalla PohjoisSavossa.

Täällä kuitenkin monet nurmikasvit kasvavat hyvää satoa tuottaen pohjoisinta Lappia myöten. Tietyillä alueilla Suomessa voidaan ja kannattaa toki lisätä ruokakasvien viljelyä nykyisestä, mutta emme pysty kilpailemaan Keski-Euroopan viljelyolosuhteiden kanssa”, Nousiainen toteaa.

Ruokakasveja kuten soijaa, maissia, riisiä ja hirssiä kannattaa kasvattaa alueilla, joilla auringonvaloa on enemmän ja talvet ovat leudompia.

Nousiaisen mukaan optimaaliset olosuhteet näiden viljelyyn löytyvät esimerkiksi Keski-Euroopasta, Pohjoisja Väli-Amerikasta sekä Aasiasta. ”Suomessa voimme lisätä meidän kasvuolosuhteisiimme sopivien palkokasvien kuten härkäpavun ja herneen viljelyä”, Nousiainen ehdottaa.

Kaikessa viljelyssä tulisi kuitenkin pyrkiä monimuotoisuuteen, hän painottaa. ”Tavoitteena eivät missään nimessä ole yhden lajin monokulttuurit. Esimerkiksi Saharan aavikoituminen on ollut seurausta yksipuolisesta viljelystä ja metsien hävittämisestä, loppu eroosio on saatu aikaan ylilaiduntamisella. Meillä Suomessa pellot ovat metsien ympä-

röimiä luonnostaan, mikä jo itsessään suojelee maaperää ja lisää monimuotoisuutta. Nurmi monipuolistaa viljelyä, lisää maan hiilivarastoa ja ylläpitää viljavuutta.”

RUOKAKESKUSTELUSSA KASVEIHIN ja eläimiin perustuva ruoantuotanto asetetaan usein vastakkain, vaikka todellisuudessa ne täydentävät toisiaan. Mikään yksittäinen ratkaisu kuten pelkästään kasvipohjaisen ruoan tuottaminen tai solumaatalous ei tule Nousiaisen mukaan yksin ratkomaan tulevaisuuden haasteita. ”Totuus ei löydy ääripäistä, vaan koko ruokajärjestelmän osien yhteistyöstä. Vastakkainasettelun ilmapiirissä myös osa maidontuotannon ilmastovaikutuksiin liittyvistä argumenteista on virheellisiä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita niin sanotun metaanitarinan. On totta, että lehmien tuottama metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja sitä on ilmakehässä liikaa. Keskustelusta unohtuu, että toisin kuin muut kasvihuonekaasut, metaani myös hajoaa ilmakehässä 10–12 vuodessa. Se lämmittää ilmakehää tuon ajan, mutta ei kuitenkaan loputtomiin. ��

MAITO JA ME * 43

MAME0223_Heidin.indd 43

15.3.2023 12.31

3 x sivuvirrat hyötykäyttöön

* Artikkelin kirjoittamishetkellä päätös odotti vielä Euroopan komission hyväksyntää.

1. Hera: hylkiöstä himoituksi Vielä 1960-luvulla hera oli juustonvalmistuksen sivutuote, jota pidettiin sikojen rehuna. Vuonna 1975 tutkija Matti Harju kehitti herasta elintarvikekäyttöön sopivan, proteiinipitoisen ja vähäsuolaisen Valio Demi™ jauheen.

2000-luvulla heran jatkojalostuksen tuloksena syntyi suosittu Valio PROfeel® tuotesarja.

2. Tuotteet kulkevat kauppoihin tehtaan sivuvirran voimalla Kun Valion tehtailla syntyy sivutuotteena ruoaksi kelpaamatonta jätettä, se toimitetaan kotimaisen energiayhtiö Gasumin biokaasulaitoksiin. Siellä jätteestä syntyy biokaasua, jolla Valion jakeluauto kulkee pääkaupunkiseudulla.

3. Suomen Lantakaasu Oy hyödyntää lannan energian Valion ja energiayhtiö ST1:n yhteisyritys perustettiin vuonna 2022 tavoitteenaan lantabiokaasun laajamittainen tuotanto.

Yritys suunnittelee Suomen suurimman biokaasulaitoskokonaisuuden rakentamista Ylä-Savoon.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle 19,2 miljoonan euron rahoituksen*. Toteutuessaan laajamittainen biokaasutuotanto mahdollistaisi myös lisätuloja maitotiloille.

Metaani on osa hiilen kiertokulkua maasta nurmeen, ja lehmän kautta se kiertää edelleen ilmakehän kautta takaisin maahan. Lehmän röyhtäily ei siis lisää ilmakehän hiilimäärää, jos lehmien määrä pysyy vakiona, vaan on osa hiilen luonnollista kiertoa”, Nousiainen kertoo.

Työtä metaanin vähentämiseksi tehdään kuitenkin koko ajan. ”Suomessa maidontuotannossa syntyvän metaanin määrä on vähentynyt 60 vuodessa lähes 60 prosenttia. Tämä on saavutettu panostamalla tuottavuuteen ja ruokintaan samalla, kun maidon kokonaistuotanto on pienentynyt”, Nousiainen lisää.

RUOKATURVAN KANNALTA Suomella näyttäisi menevän hyvin. Ruoantuotantomme omavaraisuusaste on korkea, noin 80 prosenttia. Sen sijaan lannoitteiden ja polttoaineiden osalta emme enää olekaan niin omavaraisia. ”Huoltovarmuus makaa tuontipanosten varassa. Tällä hetkellä typpi on täysin tuontitavaraa, ja väkilannoitteiden vaatimasta ammoniakista yli 80 % on tullut Venäjältä. Myös teollisuus ja logistiikka toimivat pitkälti ulkomailta tuodun fossiilisen energian varassa”, Nousiainen luettelee.

”Maidontuotanto tulee keskittymään alueille, joilla sataa riittävästi vettä ja joilla nurmi kasvaa.”

Materiaalien saatavuus ja kustannusten nousu ovat saaneet yritykset kiinnittämään enemmän huomiota resurssien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. ”Kun resurssit ovat tiukassa, se pakottaa kehittämään kiertotaloutta ja pohtimaan keinoja tuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseksi loppuun asti. Viimeaikainen esimerkki tästä ovat Fazerin tuotannon sivuvirroista tuotetut Lumenen kosmetiikkatuotteet”, Nousiainen kertoo. ”Vastuu raaka-aineiden hyödyntämisestä on meillä jokaisella”, hän kuitenkin muistuttaa. ”Tällä hetkellä 40 prosenttia tuotetusta ruoasta joutuu hävikkiin. Jos edes puolet tästä määrästä saataisiin hyödynnettyä, se ratkaisisi jo paljon.”

44 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 44

15.3.2023 12.31

RUOKATIETO YHDISTYS RY

NICO BACKSTRÖM

Kuluttajan näkökulma

Kuluttajat arvostavat ruoan kotimaisuutta Nousiainen uskoo, että Suomella olisi kaikki mahdollisuudet kiertotalouden mallimaaksi. Se vaatii hänen mukaansa korkeaa koulutustasoa ja teknologista osaamista mutta myös poliittisia päätöksiä, jotka kannustavat kiertotalouteen. ”Valio oli aikanaan veturina, kun nestekartonkipakkausten kierrätysjärjestelmää rakennettiin Suomeen.

Nyt Suomen Lantakaasu Oy:n kautta olemme ottamassa sivuvirtojemme hyödyntämisessä uuden vaihteen. Lantahan on jo tähän asti pystytty hyödyntämään ravinteiden osalta hyvin. Nyt hyödynnetään myös sen energiapotentiaali. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan – eli neitseellisen raaka-aineen korvaamista uusiutuvalla – sillä biokaasu korvaa fossiilista öljyä ja kaasua. Samalla Suomen lannoiteomavaraisuus paranee. Monella tilalla lannasta syntyy energiaa jo nyt”, hän muistuttaa.

Ongelmana on vain se, että toistaiseksi kiertotalouden on ollut vaikea kilpailla fossiilitalouden äärimmäisen tehokkaiksi viritettyjen ratkaisujen kanssa. ”Tarvitaan poliittista ohjausta, jotta biokaasun tuottaminen olisi taloudellisesti kannattavaa”, Juha Nousiainen peräänkuuluttaa. ��

Ruoantuotanto on käynyt läpi suuren mullistuksen viimeisten sadan vuoden aikana. Kun aiemmin enemmistö oli jollain tavalla mukana ruoantuotannossa, nykyisin valtaosa meistä on ruoankuluttajia. Ostamme ruoan kaupasta tai ravintoloista, emmekä useinkaan kohtaa tuottajia tai ole tietoisia siitä, mitä lautasellemme päätyvän ruoan tuottaminen vaatii.

Kuluttajat eivät siten oikeastaan tiedä, mistä puhutaan, kun puhutaan ruokajärjestelmästä ja sen muutoksesta.

Kuluttajalle tärkeää on, että ruoka on maukasta ( ja toissijaisesti terveellistä), sitä on riittävästi, ja hänellä on rahaa sen ostamiseen. Minkälaisena tahansa tulevaisuuden ruokajärjestelmä toteutuukin, nuo kolme ruoankuluttajan perusoletusta pysyvät ennallaan.

Keskustelu ruokajärjestelmästä ja kriisien vaikutuksesta ruoantuotantoon heijastuu kuitenkin myös kuluttajiin.

Esimerkistä käy tuotannon vastuullisuus, joka on nostanut päätään kuluttajien keskuudessa. Myös vastuullisuus on teemana monimutkainen, mutta kuluttajilla on keinonsa sen yksinkertaistamiseksi. Suomessa ratkaisu on kotimaisuus.

Se on eräänlainen oikotie vastuullisuuteen: kun ruoka on Suomessa tuotettu tai valmistettu, sen ajatellaan olevan todennäköisesti vastuullista, oli kyse sitten ilmastonmuutoksesta, työllistämisestä tai eläinten hyvinvoinnista.

Niinpä suomalaisten kuluttajien näkökulmasta kotimaisella ruoantuotannolla on erityinen asema, kun puhutaan tulevaisuuden ruokajärjestelmästä. Kuluttajien silmissä kotimaisen ruoantuotannon täytyy olla keskeinen osa sitä, ja erilaiset kriisit vain vahvistavat tätä näkemystä.

JARNO RAUTIO Kuluttajaymmärryksen päällikkö Innovation & Insight Valio Oy

MAITO JA ME * 45

MAME0223_Heidin.indd 45

15.3.2023 12.31

Päivä päivältä parempia pakkauksia 100 % uusiutuvista materiaaleista valmistetut tölkit Valio toi ensimmäisenä maailmassa markkinoille vuonna 2015 täysin uusiutuvasta materiaalista valmistetut kasvipohjaiset tölkit.

Tölkin hiilijalanjälki on 58 prosenttia pienempi kuin perinteisen fossiilisesta muovista valmistetun tölkin.

Panttipullosta juustopakkaukseksi Olimme ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön kierrätysmuovia elintarvikepakkauksissa.

Nyt pullonpalautukseen laitettu muovipullo saa uuden elämän juustoviipalepakkauksessa.

Kartonkipikarit yleistyvät annospakkauksissa Yhä useampi Valion tuote pakataan kartonkiin täysin muovisen pikarin sijaan. Kartonkikierrätykseen sopivia pikareita käytetään tällä hetkellä esimerkiksi pienissä Oddlygood® gurtti- ja Luonnonjogurtti+™ pakkauksissa sekä Valio PROfeel® proteiinirahkoissa.

Pitkän aikavälin tavoitteemme on, että kaikki Valion pakkaukset on valmistettu uusiutuvista tai kierrätetyistä materiaaleista ja pakkaukset sopivat täysin aitoon kiertotalouteen eli niillä on mahdollisuus päätyä uusiksi tuotteiksi kaupan hyllylle.

OLEMME RUOANTUOTANNON murroksen käännekohdassa, jota sanelee ennen kaikkea ilmastonmuutos. Tuotanto vaikeutuu samaan aikaan, kun ruoan tarve kasvaa ja ruokaa pitäisi pystyä tuottamaan vähemmän päästöjä aiheuttaen. Miltä tässä kokonaisuudessa näyttää kotimaisen maidontuotannon tulevaisuus? ”Uskon, että suomalaisen maidontuotannon rooli tulee olemaan vuonna 2050 hyvin samantapainen kuin nytkin. Se on erinomainen tapa tuottaa näissä olosuhteissa laadukkaita elintarvikkeita”, Nousiainen sanoo. ”Tulevaisuudessa tuomme myös energiasektorille oman panoksemme. Viljelykasveissa voi tapahtua muutoksia, mutta monilla alueilla nurmi tulee edelleen olemaan perusta, johon monimuotoinen viljely Suomessa pohjautuu.” ”Maidontuotannon uhkia on maalailtu oikeastaan koko sen ajan, kun olen ollut alalla – eli noin 40 vuotta. Ja tässä sitä ollaan edelleen”, Nousiainen naurahtaa. ”Tämä antaa tietynlaisen varmuuden siitä, että meillä on maidontuotantoa vielä seuraavatkin vuosikymmenet. Tällä hetkellä monilla tiloilla kamppaillaan pitkäkestoisen kannattavuus- ja akuutin kustannuskriisin kanssa. Nopeita ratkaisuja tilanteeseen ei ole, mutta yrityksenä teemme kaikkemme tämän korjaamiseksi”, hän sanoo.

Nousiaisen mukaan viljelijöiden toimeentulo kytkeytyy vahvasti ruoan hintaan ja sen arvostukseen: ”On mielenkiintoista, että olemme luoneet järjestelmän, jossa ruoan tuottaminen ei ole itsessään kannattavaa, vaan ruoan pitää olla äärettömän halpaa. Tämä tehdään mahdolliseksi tukijärjestelmillä, jolloin ruoan hintaa maksetaan sekä veroissa että kaupan kassalla. Mutta ruoan hinta on poliittisesti äärimmäisen herkkä aihe. On pitkä tie pohtia, sopisivatko tukijärjestelmät kenties paremmin ympäristöasioiden tai luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kuin ruoan hinnan keinotekoiseen alentamiseen. Markkinaehtoinen tuotanto ja toimeentulon varmistava hintataso on varmasti useimman maatalousyrittäjän toive.” ��

46 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 46

15.3.2023 12.31

123RF

Tulevaisuuden ruokajärjestelmä

On kestävä paikallisesti ja globaalisti

Tuottaa monipuolisen ja riittävän ravitsemuksen

Ottaa huomioon alueelliset erot esimerkiksi viljelyolosuhteissa ja veden riittävyydessä

Hyödyntää luonnon resursseja viisaasti ja tehokkaasti: eteläisemmillä kasvualueilla kasvinviljelyä, pohjoisessa nurmipohjaista proteiinintuotantoa

Turvaa huoltovarmuuden ja maatilojen kannattavuuden

Maapallon väkiluvun kasvaessa ruoan tarve tuplaantuu 2020

7,8

miljardia

2050

9,6

miljardia

MAITO JA ME * 47

MAME0223_Heidin.indd 47

15.3.2023 12.32

Hallitukselta

Ympäristö- ja ilmastotoimet vaikuttavat markkinaan

KUKA Vesa Kaunisto Valion hallituksen puheenjohtaja, joka harrastaa kuntoliikuntaa ja lukee tietokirjoja, elämäkertoja ja dekkareita.

muutosten seurauksena. Vielä viime vuoden VIIMEISTEN PARIN VUODEN ajan maitomarkkeväällä maidontuotanto monissa Euroopan kinoilla on tapahtunut ennennäkemättömiä suurissa tuottajamaissa oli laskussa eikä niimuutoksia. Maitotilojen kustannuskehitys lähti den uskottu pystyvän kääntämään tuotantoaan nousuun jo vuonna 2021, ja viime vuosi oli nopeasti nousuun. Nyt voidaan nähdä, että kustannusinflaation suhteen ennätyksellinen. oletus oli väärä, ja korkeiden tuottajahintojen Kustannukset nousivat voimakkaasti myös kannustamana esimerkiksi Saksasta ja Holmuualla kuin Euroopassa. Osittain korkean kustannustason vuoksi maitomarkkinat ajautui- lannista löytyi edelleen kapasiteettia nopeaan tuotannon kasvattamiseen. Huolimatta kevään vat alitarjontatilanteeseen ja maitotuotteiden suurista miinusluvuista Sakhinnat maailmanmarkkinoilla sassa maidontuotanto oli nousivat myös ennätystasolle. joulukuussa yli kolmen ja Vuoden 2022 viimeisellä nelHollannissa yli neljän projänneksellä maitosykli kään”Maitosentin kasvussa. tyi jälleen, kun markkinat siirmarkkinoiden Aiemmin EU pyrki pitätyivät ylitarjontatilanteeseen. mään maitomarkkinoiden Korkeat tuottajahinnat olivat tasapaino kysyntää ja tarjontaa tasakannustaneet maidontuottajia on varsin painossa kiintiöjärjestelmällä, eri puolilla maailmaa kasvattaherkkä.” joka päättyi vuonna 2015. maan tuotantoaan, ja samaan Tulevina vuosina erilaisista aikaan korkeat maitotuotteiden ympäristörajoituksista tulee hinnat ja kuluttajien ostovoiyhä enemmän uusi ”kiintiöman hiipuminen johtivat kysynjärjestelmä”, joka vaikuttaa nän laskuun. maidon tuotantomääriin myös Euroopan ulkoMarkkinahintojen lasku on alkanut näkyä puolella. viime kuukausina myös merkittävinä maidon Pariisin ilmastosopimuksessa mukana oletuottajahintojen laskuina. Meillä Suomessa vat maat ovat sitoutuneet vähentämään omia hinnat ovat perinteisesti reagoineet hitaammin ilmastopäästöjään ja nyt sitoumukset alkavat markkinoiden liikkeisiin, ja Valion tavoitteena realisoitua myös maataloussektorille. Ensimon läpi vuosien ollut mahdollisimman vakaa mäisenä toimenpiteitä on lähdetty tekemään maidon hinta. maissa, joissa maatalouden osuus maan kokonaispäästöistä on suuri. Uudessa-Seelannissa MAITOMARKKINOIDEN TASAPAINO on varmaatalouden osuus maan CO2-päästöistä on sin herkkä. Siirtyminen alitarjontatilanteesta lähes 50 prosenttia, ja maahan säädettiinkin ylitarjontaan ja päinvastoin voi tapahtua jo maailman ensimmäinen vero maatalouden suhteellisten pienten kysynnän tai tarjonnan

48 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 48

15.3.2023 12.32

”Ulkoisista tekijöistä riippumatta Valiolla jatketaan oman toiminnan kehittämistä monilla toimenpiteillä.”

kasvihuonekaasupäästöille. Myös Tanskassa odotetaan päätöstä vastaavasta verosta jo tämän vuoden aikana. Hollannissa suurimpana ongelmana ovat typpipäästöt ja vuonna 2019 maan hallitus on sopinut 25 miljardin euron rahoituspaketista, jonka avulla vähennetään tuotantoeläinten määrää, parannetaan vesien laatua ja vähennetään maatalouden päästöjä. Arvioiden mukaan tuotantoeläinten määrä Hollannissa tulee vähenemään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

YMPÄRISTÖRAJOITUSTOIMET tulevat ajan mittaan vähentämään tarjontapainetta markkinoilla ja maitotuotteiden globaalin kysynnän odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan.

Odotuksissa onkin, että maitomarkkina pysyisi tulevien vuosien aikana aiempaa paremmin tasapainossa.

Viime aikoina markkinoita sekoittaneet koronapandemia ja Ukrainan sota ovat kuitenkin opettaneet, että myös jatkossa meidän täytyy varautua odottamattomiin tapahtumiin, jotka voivat muuttaa markkinaolosuhteita voimakkaastikin. Ulkoisista tekijöistä riippumatta Valiolla jatketaan oman toiminnan kehittämistä monilla toimenpiteillä, jotta parannamme edelleen kykyämme maksaa mahdollisimman korkeaa maidon tilityshintaa omistajiemme tuottamasta maidosta.

Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi #2025tulosparannusohjelma, Valion brändien ja tuotteiston kehittäminen, Valio Aimo® tukun myynnin kasvattaminen ja lisäarvoviennin edistäminen.

MAME0223_Heidin.indd 49

Taloudellinen ja tuottava

tulevaisuuden karja Karjan tehokkuutta ja tuottavuutta parantamalla on samalla mahdollista vähentää sekä rehukustannuksia että hiilijalanjälkeä. Faban sonniaineksella saavutat taloudellisesti tehokkaan, hyvin tuottavan sekä ilmastoystävällisemmän karjan.

1 2 3

Terveydellä lisää elinikäistuotosta Terveysominaisuuksia painottamalla parannat karjasi utare- ja sorkkaterveyttä. Terve eläin säästää hoito- ja poistokustannuksia. Hyvä hedelmällisyys vaikuttaa paitsi tuotannon jatkuvuuteen myös sen kannattavuuteen.

Kestävyydellä täydet tuotantokaudet Pitkään tuottavat, kestävät lehmät ovat sekä taloudellisia että ympäristöystävällisiä. Kestävyysindeksi ennustaa, kuinka pitkään sonnin tyttäret pysyvät tuotannossa. Myös maidon pitoisuuksiin kannattaa panostaa, jos haluaa olla taloudellinen ja ympäristöystävällinen.

Vähemmän rehua – sopusuhtainen koko Rehun optimaalisella hyödyntämisellä lehmä tuottaa saman määrän maitoa ilman energiavajausta. Rehuhyötysuhteen avulla maidontuotannon päästöjä voidaan alentaa. Kooltaan sopusuhtainen eläin tarvitsee vähemmän energiaa ilman, että sen tuotos laskee.

Tutustu laajaan ja monipuoliseen valikoimaan: faba.fi

15.3.2023 12.32

VALIO

Tavataan Valiolla

KUKA Kevin Deegan Valion innovaatiojohtaja, joka nauttii vapaa-ajallaan kokkaamisesta ja leipomisesta.

Erityisesti silloin, kun apukokkeina ovat hänen 3- ja 6-vuotiaat poikansa.

Innovatiivisuus on kaikkien asia Muuttuvassa maailmassa innovaatiot rakentavat Valion kilpailukykyä ja tulevaisuutta, uskoo Valion Chief Innovation Officer Kevin Deegan.

TEKSTI ANNA JALAS - KARJALAINEN

50 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 50

15.3.2023 12.32

INNOVAATIOIDEN MERKITYS VALIOLLE TEHTÄVÄNI VALIOLLA Tärkein tehtäväni on luoda Valiolle kulttuuria, Meijeriteollisuudessa kaikilla on sama raakajossa innovatiivisuus kuuluisi jokaisen valiolaiaine: maito. Kilpailuetu luodaan sillä, mitä siitä sen työhön – että meiltä löytyisi innovatiivisin pystytään keksimään. Perinteiset meijeriteollituotanto, logistiikka, henkilöstöjohtaminen suuden innovaatiot ovat olleet jotakin sellaista, ja niin edelleen. Innovatiivisuus on uuden mitä kilpailijat eivät pysty tekemään. Valion hisluomista, halua kokeilla, haastaa itseään ja toriasta löytyy tästä paljon hienoja esimerkkejä. ottaa riskejä. Se on tapa ajatella asioita uusiksi Toinen tie innovaatioihin on arvioida, millaija tehdä asioita paremmin joka päivä. Meillä sia tarpeita ja haasteita maailmassa on, mihin on töissä osaavia ja sitoutuneita ihmisiä, mutta maailma on menossa ja millaisia mahdollisuukkulttuurinmuutos ei tapahdu itsestään. Tarvisia on tulevaisuudessa – ja etsiä ratkaisuja näitaan arkkitehtuuria, joka mahdollishin tarpeisiin sekä taklata ongelmia taa valiojengin innovatiivisuuden jo etukäteen. Hyvä esimerkki omassa työssään – ja sitä että tämänkaltaisesta innovoinnista Muistoni kaikki ymmärtävät ennakoinValiolla on Oddlygood® -tuotemaatilalta nin strategisen arvon. perheen luominen. Me emme ”Lapsuudessani asuin pienessä irlantilaisTiimini seuraa kuluttajapäättäneet tehdä kasvipohkylässä. Leikimme tarpeita ja -trendejä, arvioi jaisia tuotteita vain sen takia, pelloilla ja lehmät olivat ja tulkitsee kuluttajakäytettä se oli mahdollista. Se oli aina lähellä. Irlannissa maito on tärkeä osa reaktio muutokseen, jonka täytymistä sekä antaa taustakulttuuria – ja myös näimme tapahtuvan ja perustietoa, joka ohjaa liiketoiminyleinen ruokajuoma!” taan liittyvää päätöksentekoa. tui näkemykseen tulevaisuuTämän ohella olemme nyt uudisdesta sekä ymmärrykseen yhteistamassa innovaatiokulttuuria kunnasta ja kuluttajista.

Ihannetilanteessa toiminnassamme Valiolla. Innovaatio terminä voi olla olisi nämä molemmat innovaatiotavat mukana. vaikea ymmärtää. Meidän määritelmämme on Tähän meillä on kaikki mahdollisuudet. On ”Parempaa joka päivä”. myös hyvä muistaa, että innovaatioissa kaiken ei tarvitse olla radikaalia tai edes uutta. EsimerTYÖURANI Olen kotoisin Irlannista. Opiskelin Corkin ylikiksi ensimmäinen iPhone oli radikaali innoopistossa maitoteknologiaa ja kemiaa. Maidosta vaatio. Sitä seuraavat tuotteet ovat olleet aina tuli isompi osa elämääni koko ajan. Olen muun vain vähän edellistä parempia. Tätä kutsumuassa työskennellyt juustotehtaalla, jossa valtaan inkrementaaliseksi eli asteittaiseksi innomistettiin 100 000 kiloa cheddaria joka päivä. vaatioksi. Innovointi ei ole vain määränpää tai Tohtorintutkintoni oli aistinvaraisen ja kuluttapäätepiste, vaan matka.

Pohjimmiltaan innovaatiojohtaminen on jatutkimuksen alalta, sovelluskohteena juuston tulevaisuuden rakentamista. Tulevaisuus ei laatu ja kypsytys. Olen edelleen sitä mieltä, että maito on ihmeellinen aine. vain tapahdu, vaan me voimme myös vaikuttaa Vuonna 2013 aloitin tutkijana Valion siihen. Valion historia osoittaa, että olemme T&K:ssa aistinvaraisen tutkimuksen ryhmässä. yhä uudelleen pystyneet luomaan uutta ja Myöhemmin siirryin kuluttajanäkemyksen ratkomaan vaikeitakin ongelmia. Radikaaleja tiimiin. Välillä työskentelin muutaman vuoden muutoksia voi tapahtua nopeasti, eikä kaikkea ajan Saarioisilla, missä johdin kuluttaja- ja voi ennakoida. Silloin ratkaisee kyky sopeutua markkinaymmärryksen organisaatiota ja kuumuutokseen ja nähdä sen tarjoamat mahdolliluin johtoryhmään. Sitten tuli mahdollisuus suudet. Joustava ajattelu muuttuvassa maailpalata Valiolle ratkomaan sitä, miten voisimme massa luo kilpailukykyä. parantaa innovointia Valiolla tavalla, joka VALIO kunnioittaisi historiaamme j­ a toisi sen entistä TUOT TEENI vahvemmaksi osaksi työkulttuuriamme.

PARASTA VALIOLLA Parasta Valiolla ovat ehdottomasti ihmiset.

Meillä on inspiroiva työilmapiiri, jota ovat luomassa pätevät ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvat ihmiset. Täällä ollaan kokeilunhaluisia ja etsitään ratkaisuja yhteistyöllä.

”Valio Oivariini® merisuola vei sydämeni ensimmäisellä levityksellä. Voimakas maku ja ainutlaatuinen suutuntuma pienistä suolakristalleista tekevät siitä loistavan tuotteen ja moniaistisen kokemuksen.”

MAITO JA ME * 51

MAME0223_Heidin.indd 51

15.3.2023 12.32

Vastuullisuusohjelma kehittyy

JARI SALOPINO

Kolme näkökulmaa

Valioryhmän maitotilojen vastuullisuusohjelma laajenee toukokuun alussa vapaaehtoisiin toimenpiteisiin.

TEKSTI ANU ARTJOKI

V

alioryhmän vastuullisuusohjelman vapaaehtoisten toimenpiteiden myötä maitotilat voivat valita omalle tilalleen sopivia toimenpiteitä liittyen eläinten ulkoiluun ja laidunnukseen, luonnon monimuotoisuuteen ja maidon hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kaikki valiolaiset tilat täyttävät vastuullisuuslisän (2 snt/litra) vaatimukset, mutta vapaaehtoisten toimenpiteiden avulla vastuullisuuslisää on mahdollista korottaa kolmeen senttiin per maitolitra.

Valio maksaa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä toimenpiteistä lähes 50 miljoonaa euroa omistajilleen eli valiolaisille maitotiloille maidonhankintaosuuskuntien kautta.

Yrittäjät voivat valita vapaaehtoisen vastuullisuuslisän toimenpiteet Valmassa huhtikuun aikana, jolloin lisäsentin tilitys tilalle alkaa toukokuun alussa.

Kysyimme kolmelta maitotilayrittäjältä, mitä toimenpiteitä he aikovat tilallaan toteuttaa, ja millaisia ajatuksia vastuullisuusohjelman kehittyminen on herättänyt.

52 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 52

15.3.2023 12.32

Lehmien talviulkoilu alkoi Hasun tilalla lähes vahingossa muutamia kymmeniä vuosia sitten. Vuonna 1946 rakennettua ja 1970-luvulla remontoitua parsinavettaa oli helpompi siivota ja korjata, kun osa lehmistä oli ulkona. Aamupäivällä ulkoili toinen rivillinen, iltapäivällä toinen. ”Olemme suunnitelleet uudisrakennuksemme lähtökohdasta, että eläimet pääsevät ulos. Jo parsinavetan aikaan havainnoimme, että talviulkoilu puhdistaa sorkat, tuuheuttaa turkit ja tekee eläimistä virkeämpiä”, Henna Hasu kertoo.

Lypsävillä on ovet auki, jotta ne pääsevät laitumelle kesäisin läpi vuorokauden. Laidunlohkot ovat pihaton ympärillä. Vesihuolto on järjestetty navettaan, ja ape jaetaan ympäri vuoden samalla tavalla ruokintapöydälle. ”Lypsävät talviulkoilevat terveyden ehdoilla. Jos ulkona on kova pakkanen tai liukasta, navetan ovi tarhaan pidetään kiinni. Tehtävämme on valvoa ulkoilua ja varmistaa, ettei eläimille aiheudu siitä vaaraa”, Henna jatkaa.

Keskimäärin lypsävät ulkoilevat talvella 2–3 kertaa viikossa.

VALINNAN VAPAUTTA Ummessa olevilla ja hiehoilla on omat kylmäpihattonsa Pitkärannan tilalla. Hiehoilla on kestokuivikepohja ja ovet auki tarhoihin ja kesäisin laitumelle 24/7. Umpparit laiduntavat naapurin peltolohkolla, koska myös naapuri arvostaa laiduntavia eläimiä niin, että halusi tarjota Hasuille navetan lähellä sijaitsevan lohkonsa laidunkäyttöön.

”Eläimet saavat valita, missä ne haluavat kulloinkin oleskella.”

HASUJEN KOTIALBUMI

Ulos terveys edellä

HENNA JA MARKO HASU Pitkärannan tila, Lapinjärvi Hasuilla on 130 lypsävää kahden robotin viileäpihatossa. Tilalla on viljeltyä pinta-alaa noin 150 ha laitumina, joista 10 ha laitumina.

”Eläimet saavat valita, missä ne haluavat kulloinkin oleskella eikä niitä ajeta ulos tai sisään. Sateisella tai tuulisella säällä ne tykkäävät olla sisätiloissa, helteellä samoin.”

Hasujen mielestä eläinten ulkoilussa on terveyshyötyjen lisäksi ympäristöllisiä, työn säästöllisiä ja maisemallisia arvoja. ”Laitumilla kasvilajit monipuolistuvat ja erilaisten pörriäisten määrä kasvaa. Arvostamme myös laidunnuksen ja ulkoilun tuomaa maisemallista arvoa, joka on sekä yrittäjille että kuluttajille arvokasta.”

Navetassa tehtävä työ vähenee eläinten ulkoillessa. Aitaustarvikkeisiin ja aitojen suunnitteluun on kuitenkin järkevää panostaa.

Irtoaitaelementit ovat edullisia ja varmoja, eivätkä eläimet pääse karkailemaan niiden läpi.

Aitaan kannattaa laittaa riittävän monta lankaa sekä valita riittävän tehokas sähköpaimen.

Kun eläimet ovat tottuneet liikkumaan ja ulkoilemaan, se sujuu ilman suurempia riehumisia ja juoksenteluja.

"Mitä nuorempana ne ulkoiluun tottuvat, sitä helpompaa se jatkossa on. Jos tilalla ei ole ulkoilutettu eläimiä ennen, se on helpointa aloittaa tiineistä hiehoista."

"On hyvä muistaa, että kaikkia eläimiä ei ole välttämätöntä ulkoiluttaa samaan aikaan, vaan sen voi aloittaa ryhmittäin ja laittaa kerralla ulos esimerkiksi neljäsosan lehmistä."

Hasuilla on hyvä vinkki, jos eläimet pääsisivät jostain syystä karkaamaan. Käynnistämällä apevaunun he saavat houkuteltua eläinporukan vikkelästi tarvittaessa pihaton ovelle. ��

MAITO JA ME * 53

MAME0223_Heidin.indd 53

15.3.2023 12.32

HARTIKAISTEN PERHEALBUMI

KATJA JA HENRI HARTIKAINEN Pietinmäen tila, Mietoinen Hartikaisilla on 80 lypsävän kestokuivikepohjainen kylmäpihatto. Tilalla on viljeltyä pinta-alaa noin 100 hehtaaria ja hiehojen laitumena 40 ha perinnebiotooppia.

Perinnebiotooppi hiehojen kesäkotina Pietinmäen tilan hiehot ovat laiduntaneet 50 vuoden ajan Metsähallitukselta vuokratulla perinnebiotooppialueella Mynälahden rannalla.

Alueella on eri ikäisiä perinnebiotooppialueita, joista vanhin ja arvokkain on avoin merenrantaniitty. ”Kansallisesti arvokkaaksi arvioitu alue on ollut myös yhteislaitumena. Vieressä on lisäksi kaksi nuorempaa perinnebiotooppialuetta”, Katja ja Henri Hartikainen kertovat.

Hiehot kuljetetaan kärryllä noin kolmen kilometrin päässä olevalle perinnebiotooppialueelle toukokuussa ja takaisin kylmäpihattoon lokakuussa. ”Biotooppien hoito vie kesäisin työtunteja jonkin verran. Aitojen rakentaminen ja kunnossapito sekä ruovikon raivaus aitojen alta 3–4 kertaa kesässä ovat suurimmat työt. Osalle laitumista viemme veden, toisaalla eläimet pääsevät juomaan luonnonvesistä eli joesta”, Henri kertoo. ”Kesällä siivouksen ja kuivituksen poisjäänti säästää työtä.”

Hartikaiset tarkastavat päivittäin hiehojen voinnin, ja lisäksi alueen mökkiläiset seuraavat eläimiä aktiivisesti.

“Vanhimman perinnebiotooppialueen keskellä on lintutorni, joten myös lintubongareita liikkuu alueella. Olemmekin tulleet tutuiksi monen lintuharrastajan kanssa”, pariskunta kertoo hyvillään.

Syksyisin Hartikaiset seuraavat, koska eläinten ravinnonsaanti ehtyy ja ne on hyvä noutaa takaisin tilalle. Perinnebiotoopilla ei saa lisäruokkia eläimiä. ”Metsähallituksen kanssa asiat ovat sujuneet aina hyvin, samoin ELY-keskuksesta olemme saaneet avun eri kiemuroiden selvittelyyn”, Hartikaiset kiittävät.

Perinnebiotoopille tulee tehdä hoitosuunnitelma, ja tehdyistä hoitotoimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

MONIMUOTOISUUS VILJELYN PERUSTA Hartikaiset toteavat, että ilman luonnon monimuotoisuutta viljelykin loppuisi. Monipuolistamalla viljelyä ja lajikkeita poikkeusvuosinakin saadaan helpommin hyvä sato. ”Kylvimme viime vuonna maisemakasvipellon, josta ohikulkijat ovat keränneet kukkia.

Pellolla näkyi erilaisia siivekkäitä hyönteisiä runsaasti.”

Pietinmäen tilalla on luovuttu myös pellonja tienpientareiden niitosta lintuharrastajien toiveesta. Nurmissa käytetään 6–7-lajista seosta, ja viljelyssä on hernettä, härkäpapua, maissia ja durraa. Lypsävät pääsevät kesällä laitumelle ja talvella kelien mukaan ulkoilemaan. ”Uusista vapaaehtoisista vastuullisuuslisän toimista löytyi helposti tilallemme sopivat. On mukavaa, että vastuullisuustoimista maksetaan maidon hinnassa”, Hartikaiset toteavat.

”Ilman luonnon monimuotoisuutta viljelykin loppuisi.”

54 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 54

15.3.2023 12.32

IJÄKSEN PERHEALBUMI

”Halusin parantaa eläinten hyvinvointia poikimakarsinoilla.”

IDA IJÄS Kiialan tila, Heinola Ijäksellä on 40 lypsävän parsinavetta.

Tilalla on viljeltyä pinta-alaa vajaat 120 hehtaaria.

Poikiminen sujuu karsinassa Yrittäjä Ida Ijäs aloitti maitotilayrityksen puikoissa vuonna 2020, ja samana vuonna tilan vanhaan parsinavettaan remontoitiin lehmille poikimakarsinat. Yrittäjä halusi parantaa eläinten hyvinvointia poikimakarsinoilla. Lisäksi karsinassa poikiminen vapautti aikaa, kun poikimisia ei ole enää tarvinnut avustaa ja olla siten minuutilleen navetassa. ”Lehmät poikivat karsinassa paremmin kuin parressa: poikimiset ovat nopeita ja sujuvat omatoimisesti, kun eläimet saavat olla vapaina.

Ainoastaan, mikäli tulee poikkeustilanteita kuten kohtukierteitä tai muita ongelmia, tarvitaan ihmisen apua”, Ida sanoo.

"Yleensä riittää, että seuraan kamerasta etenemistä."

Tilalla poikimakarsinoissa käytetään kuivikkeena turpeen, oljen ja purun sekoitusta.

Karsinat siivotaan perinteisesti talikolla lantakouruun. ”Siirrän lehmät poikimakarsinaan noin 5 päivää ennen poikimista, kun utare alkaa kasvaa. Vanhemmille lehmille annan kalkkia juuri ennen poikimista.”

Lehmät viettävät karsinassa muutamia päiviä vasikkansa kanssa, jonka jälkeen vasikat siirretään tuttijuotolle yksilökarsinoihin.

”Huolehdin tarkasti, että vasikat saavat ternimaitoa ja vasta-aineita riittävästi heti syntymän jälkeen. Ne joko imevät emää, tai vaihtoehtoisesti lypsän lehmän karsinassa kannukoneella ja juotan vasikan. Ternimaidosta teen vasta-ainemäärityksen Brix-mittarilla. Hyvälaatuista ternimaitoa on pakkasessa ja ternimaidon tehostetta varastossa”, Ida kertoo.

HIEHOT JA UMPILEHMÄT KYLMÄPIHATOSSA Tilan hiehoille ja umpilehmille valmistui viime vuonna kylmäpihatto, jossa ne pääsevät liikkumaan vapaasti. ”Laitumia on tilakeskuksen ympärillä rajoitettu määrä eli tarkalleen kaksi lohkoa. Viitostie kulkee tilan vierestä ja rajoittaa osaltaan peltojen ja laidunten käyttöä. Kauimmaiset peltolohkomme sijaitsevat 20 kilometrin päässä Kuortissa.”

Vastuullisuuslisän vapaaehtoisista toimista oli Ijäksen mukaan helppoa löytää sentin edestä omalle tilalle sopivia toimenpiteitä. ”Lypsävät laiduntavat meillä helposti pidennetyn ajan, ja lisäksi ne talviulkoilevat navetan päädyssä 2–4 kertaa viikossa kelien mukaan.

Tosin talviulkoilu on välillä hieman hankalaa järjestää, koska hoidan eläimiä yksin.”

Ijäksellä on peltotöissä apuna puoliso ja veli, mutta navettatyöt hän hoitaa pääsääntöisesti yksin. ��

TIESITKÖ?

Kun tila valitsee Valmassa tietyn vapaaehtoisen vastuullisuuslisän toimenpiteen, tieto siirtyy tilastoihin, joita hyödynnämme myynti- ja asiakastyössämme. Asiakkaat eli kaupat tai foodservice- ja teollisuusmyynnin asiakasyritykset tiedustelevat yhä useammin eläinten ulkoiluun, luonnon monimuotoisuuteen ja maidon hiilijalanjälkeen sekä hiiliviljelyyn liittyviä faktoja alkutuotannon osalta.

Valitsethan Valmassa kaikki vapaaehtoisen vastuullisuuslisän toimenpiteet, joita tilallasi toteutetaan, niin saamme tiloilla tehdyt toimenpiteet mahdollisimman kattavasti tilastoitua.

MAITO JA ME * 55

MAME0223_Heidin.indd 55

15.3.2023 12.32

Kotimainen startti vasikan alkuruokintaan

Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Starttien raaka-aineet saadaan aidosta suomalaisesta maidosta ja niissä on kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Hyvin hoidettu vasikka kasvaa nopeammin ja tulee aikuisena lypsämään paremmin. Tuottajat tietävät, että Startit antavat varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

Startti Talous soveltuu erityisesti hapanjuottoon.

Kaikki valkuainen maidosta!

Startti-juottorehut ovat saatavilla 20 kg säkkien lisäksi 800 kg lavoina tai suursäkkeinä – suoraan tilalle toimitettuna. Tiedustele omasta meijeristäsi, teurastamoista tai hyvin varustelluista maatalousmyymälöistä.

Startit valmistetaan Suomessa – aurinkoenergiaa hyödyntäen.

Lue lisää: www.valio.fi/startti

MAME0223_Heidin.indd 56

15.3.2023 12.32

Ilmastopuntari

Kaurajuoman ja maidon hiilijalanjäljillä Hiilijalanjälkien vertailussa on huomioitava laskentatavat sekä tuotteiden ravitsevuus.

KUKA Juha Nousiainen Valion ilmastoohjelman johtaja, joka kuuntelee bluesia ja nauttii retkipyöräilystä, lukemisesta ja puutöistä.

Kumpi on ilmaston kannalta parempi valinta, Kaurajuoman valmistukseen käytettävän kaurajuoma vai maito? Tähän kysymykseen prosessoidun kauramassan hiilijalanjälki pienenee, kun siihen sekoitetaan vettä. Näin ei ole yksinkertaista vastausta. Kaurajuoman laimennetaan sekä tuotetta että sen hiilijalanhiilijalanjälkeen vaikuttavat esimerkiksi viljelytapa, tuotteen valmistuksessa syntyvien sivuvirjälkeä. Yleensä vain noin kolmasosa kauran jyvästä päätyy kaurajuomaan. Monessa tapauktojen hyödyntäminen sekä tuotteeseen lisättävä vesi ja ravintoaineet. Maidon hiilijalanjälkeen sessa tämä sivuvirta päätyy eläinten rehuksi taas vaikuttavat esimerkiksi tai muuhun käyttöön, mikä onkin resurssitehokkuuden tilalla käytetty energia, ruonäkökulmasta hyvin järkevää. kinta, rehun viljelytapa sekä Kokonaisuutta punnilannan käsittely. ”Päästöjä Olisi kaikkien etu, jos tessa on hyvä muistaa myös vähentävä kuluttaja voisi kaupassa juomien ravitsevuus. Jos selkeästi verrata tuotteiden kaurajuoman proteiinipitoiilmastotyö hiilijalanjälkiä toisiinsa. suus halutaan nostaa maion kaikkien Mutta jos päästölaskennan toa vastaavaksi, pitää siihen vastuulla.” taustalla oleva tuotantoprolisätä kauraa tai vaihtoehtoisessi ja laskentatapa eivät ole sesti muita proteiinipitoisia tiedossa, on vaikeaa tehdä raaka-aineita, jolloin kaurajohtopäätöksiä tuotteen ilmastoystävällisyyjuoman hiilijalanjälki nousisi lähelle maidon hiilijalanjäljen tasoa. destä. Ruoan kohdalla myös ravintoarvolla ja tuotteen roolilla ruokavaliossa on merkitystä.

HIILIJALANJÄLKI ANTAA kuluttajille suuntaaJO YLI PUOLET valiolaisista maitotiloista on antavaa informaatiota. Tuotteen myyjällä ja laskenut tuottamansa maidon hiilijalanjäljen valmistajalla on kuitenkin iso vastuu siinä, että Valio Carbo® ympäristölaskurilla. Keskiarvo kerrotaan, mitä luvun takaa löytyy. Tuotteiden on noin ”kilo per kilo” eli 1 kg CO2e/kg maitoa. hiilijalanjäljissä on tällä hetkellä laskentatapoKaupan hyllystä löytyvien Valion maitojen hiilijen valinnoista aiheutuvaa vaihtelua sekä todeljalanjälki vaihtelee välillä 0,7–0,9 kg CO2e/kilo. lisista ilmastopäästöistä aiheutuvia eroja.

Tämä sisältää kaikki päästöt alkutuotannosta Voidaan sanoa, että kaurajuoman valinta kauppaan saakka. maidon sijasta pelkästään ilmastoperustein Kaurajuomien ilmoitetut hiilijalanjäljet ei kestä kriittistä tarkastelua. Mikäli ruokavaihtelevat välillä 0,2–0,6 kg CO2e/kilo. Olejuoman valinta tehdään ilmastoperustein, tus on, että nämä luvut sisältävät päästöt alkuon vesi paras vaihtoehto. Mikäli valinta tehtuotannosta, logistiikasta ja teollisesta prosesdään ravitsemus- ja ilmastoperustein vaiksoinnista kaupan hyllyyn saakka. Käsittelekapa kasvavan lapsen kouluruokailussa, mättömän kauran hiilijalanjälki on suurempi, ei kaurajuoma pärjää maidolle.

0,6–0,9 kg CO2e/kilo kauran kuiva-ainetta.

MAITO JA ME * 57

MAME0223_Heidin.indd 57

15.3.2023 12.32

123RF

Työ ja teveys

Suunnittele tilan arki sujuvaksi Maitotilayrityksen työskentelyyn saadaan sujuvuutta suunnittelemalla työtehtävät ja niiden tekijät. Sujuvuus lisää sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

T

utkimusten mukaan sujuvuus lisää työhyvinvointia maitotiloilla. Sujuvuutta syntyy suunnittelemalla maitotilan arkea niin, että tehtävät suoritetaan ajallaan ja vapaa-aikaakin jäisi.

Sujuvuus lisää paitsi ihmisten, myös eläinten hyvinvointia ja terveyttä, mikä taas näkyy tuotoksessa ja lopulta tilan taloudessa. ”Jos työvaiheita jää väliin esimerkiksi kiireen tai suunnittelemattomuuden takia, eläimet eivät voi niin hyvin kuin olisi mahdollista. Naudat rakastavat rutiineja ja tasaisia oloja”, kehityspäällikkö Elisa Uusi-Heikkilä Osuuskunta Tuottajain Maidosta sanoo.

MAITOTILAYRITTÄJÄN tulee pohtia tarkasti, millaisia töitä tilalla tulee tehdä, miten ne suoritetaan, mitä rakennuksilta ja koneilta vaaditaan sekä millaisia työntekijöitä tarvitaan. ”Tämä on yrittäjän jatkuvaa työtä, jota ei voi tehdä vain kerran vuodessa tai pihattoa suunniteltaessa”, Uusi-Heikkilä huomauttaa.

Fyysisiä tehtäviä kannattaa sälyttää koneille, mutta esimerkiksi tiedon ja eläinten hyvinvoinnin seuraamista koneet eivät voi hoitaa. Siksi yksi tärkeimmistä suunniteltavista asioita on työvoiman tarve.

Elisa Uusi-Heikkilä Kehityspäällikkö Osuuskunta Tuottajain Maito

58 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 58

15.3.2023 12.32

123RF

”Monesti työvoimaasiaa pohditaan vasta sitten, kun rakennukset on jo rakennettu valmiiksi ja koneet hankittu.”

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! KALSIUM-pasta

”Monesti työvoima-asiaa pohditaan vasta sitten, kun rakennukset on jo rakennettu valmiiksi ja koneet hankittu. Työvoiman suunnittelu pitäisi kuitenkin ottaa huomioon rakennusvaiheen alussa – lypsyrobotti kun ei siemennä, hoida vasikoita tai huolehdi kuivituksesta”, Uusi-Heikkilä korostaa.

Työvoiman suunnittelu on erityisen tärkeää nykyään, kun työvoiman saatavuus on vaikeaa, ja maitotilayrittäjä saattaa joutua kouluttamaan työntekijöitään pitkälti itse.

HYVÄSTÄ TYÖNTEKIJÄSTÄ kannattaa pitää kiinni.

Siinä auttaa, että tehtävät ovat selkeitä ja työ sujuvaa. Työntekijää kannattaa sitouttaa tilan toimintaan antamalla vastuuta sekä kertomalla tavoitteista ja niiden toteutumisesta. ”On tärkeää myös palkita hyvä työntekijä esimerkiksi rahabonuksella tai yhteisellä tekemisellä, kuten retkellä tai ulkona syömisellä”, Uusi-Heikkilä vinkkaa.

Luotettavat työntekijät, jotka tuntevat ja osaavat tilan tehtävät, mahdollistavat yrittäjän lomat ja muun vapaa-ajan. Se on kriittisen tärkeää jaksamisen kannalta. ”Työvoimaa tulee olla riittävästi. Jos uurastetaan päivästä toiseen minimimäärällä ihmisiä, tilan rutiinit ovat vaarassa esimerkiksi jonkun sairastuessa”, Uusi-Heikkilä neuvoo.

Maitotilayrittäjän kannattaa harkita myös joidenkin töiden, kuten lietteenajon tai kirjanpidon, ulkoistamista.

TYÖOHJEET SELKEYTTÄVÄT ja sujuvoittavat työpäivien kulkua, mutta ne myös lisäävät turvallisuutta ja eläinten hyvinvointia.

Työohjeet on tärkeä saattaa kaikkien tilalla työskentelevien tietoon suullisesti mutta myös kirjallisesti esimerkiksi infotauluina navetan seinässä.

Nykyään tietoa voi yrittäjien ja työntekijöiden välillä siirtää näppärästi myös kännykän sovelluksin.

Lisäksi ihan päivittäin tulee kiinnittää huomiota kaikenlaiseen tiedonkulkuun: avoin, suora ja selkeä vuorovaikutus sekä viestintä kasvotusten, kirjallisesti tai vaikka puhelimella on avain tuottavaan mielekkääseen toimintaan ja työhyvinvointiin.

MAME0223_Heidin.indd 59

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

FOSFORI-pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

15.3.2023 12.32

Valion hyllyssä 3x uutuus

Valio Koskenlaskija® 90 vuotta Alkuperäinen folioon kääritty herkkupala säilyi pitkään kotona sekä eränkävijöiden ja korpisoturien repuissa. Juhlavuottaan sankari viettää tyylilleen uskollisesti – metsässä.

VEIKKO KÄHKÖNEN

Välipalat maistuvat nyt kirsikalta, kauralta ja mansikkakakulta!

Uutuuksia • kampanjoita • tuotevinkkejä

Kirsikkaa kevääseen Marjakeittouutuus Japani saa makunsa mehukkaista mansikoista ja kirsikoista.

Ihanaa puuron, rahkan tai jogurtin kaverina sekä smoothiessa!

Huiput

Kalsiumia ja kauraa

Uudistuneet Valio Gefilus® OLO jogurtit ovat herkullinen valinta aamuin illoin!

Tuotteet sisältävät kalsiumia ja runsaasti kuitua.

Kerro muistosi ja osallistu kampanjaan osoitteessa valio.fi/ koskenlaskija

Maista mansikkaa

Valio Herkku kermainen jogurtti mansikkakakku yhdistää suosikkileivonnaisen ja täyteläisen jogurtin – tätä on pakko maistaa!

Juhlavuonna Valio Koskenlaskija® tuoteperhe kasvaa uudella maulla, leppäsavulla. Monikäyttöiset Valio Koskenlaskija® Ruoka & Dippi -tuotteet puolestaan täydentyvät kahdella uudella tuotteella, jalapeno-cheddar 250 g ja taco 125 g.

Juhlakampanjassa Valio kerää juhlan kunniaksi suomalaisten reseptivinkkejä ja muistoja siitä, miten Valio Koskenlaskija® on kulkenut heidän mukanaan. Syntymäpäivät vietetään missäpä muualla kuin metsässä. Fiilistely modernin klassikon kanssa voi alkaa!

60 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 60

15.3.2023 12.32

VALIO

Maista jäätelökesä!

Kauraista namia Herkumpi kahvihetki on vain tölkin ravistuksen päässä, kun Oddlygood® Barista vanilja tai salted caramel lorautetaan kahvin sekaan.

Lisää kahviin joko sellaisenaan, kuumennettuna tai vaahdotettuna. Kaurajuomat sopivat kahvin lisäksi muihinkin lämpimiin juomiin kuten kaakaoon, ja niihin voi keittää helpon herkkupuuron.

Jäätelöfaneja hemmotellaan peräti kahdella raikkaalla uutuudella. Raparperi-vadelma crumble 480 ml purkissa on juuri sopivasti kahdelle… ei, vaan yhdelle herkkusuulle. Tuuttirintamalla nautiskellaan uutukaisesta lakkakinuskista, joka on jo suuremmassa purkissa löytänyt tiensä monen suosikiksi.

Paluun pakkaseen tekee myös tuttu lime-sitruunatuutti.

Valio PROfeel® puhuu herkullisen palautumisen puolesta ”Treeni ei aina ole herkkua, mutta onneksi palautuminen on.” Valio PROfeel® tuotteiden mainonnassa tuodaan urheilukuvastoon annos inhimillisyyttä.

Valio PROfeel® -tuotteiden uudessa brändimainonnassa liikuntaan suhtaudutaan rennosti ja huumorilla. ”Vaikka olisi kuinka hyvä ja yrittäisi täysillä, ei treeni silti aina mene putkeen.

Tilanteesta pääse yli hyvällä asenteella, ja palkintona on herkkua lihaksille Valio PROfeel -tuotteiden muodossa”, kuvailee markkinointipäällikkö Sanna Kuosa Valiolta.

Alkuvuoden mainonnassa lanseerataan samalla herkullisen kuohkea uutuus, lempeästi maitokahvin makuinen Valio PROfeel® proteiinimousse cappuccino.

Lue lisää palautumisesta:

Katso oh Valio.fi:s je tä!

• valio.fi/hyvinvointi/anna-aikaamyos-palautumiselle

Kokeile 1+1

Paistonkestävä Valio kinuskikreemi toimii leivonnaisten täytteenä kuin unelma.

Valio kinuskikreemi

+

Lisää vain Valio voilla leivottua voitaikinaa ja raparperia, ja saat helpot viinerit!

Myllyn Paras voitaikina

=

RAPARPERIKINUSKIVIINERIT

MAITO JA ME * 61

MAME0223_Heidin.indd 61

15.3.2023 12.32

Tutkitusti tarkempaa ravinteiden käyttöä Yaran matalan hiilijalanjäljen lannoitteet ja pilottitiloilla tehty tutkimus auttavat viljelijää pienentämään nurmirehun hiilijalanjälkeä ja tehostamaan ravinteiden käyttöä.

UUTUUS

Lue lisää: yara.fi/carbo-tilat-ja-kestavyys 62 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 62

15.3.2023 12.32

Luottotuote

Rahkan parhaat puolet MIKA PARVIAINEN Leipomokonsultti, Valio Aimo® Koeleipomo

”Leivonnassa rahka tuo mehevyyttä, kosteutta, säilyvyyttä ja luonnollista happamuutta niin täytteisiin kuin taikinaankin. Esitaikinaan sillä voi tuoda maitohappokäymistä. Hera erottuu helposti ja jää nesteenä rahkan pintaan. Pyöräytä se massan sekaan tuomaan kosteutta.

Hyödynnä ylimääräinen hera taikinanesteenä leivissä ja sämpylöissä.”

Poimi parhaat vinkit maitorahkan käyttöön!

HYVÄÄ SYDÄMELLE Molemmilla rahkoilla on Sydänmerkki.

MAINIO MAKUPARI Sitruuna on leivonnassa rahkan klassisin makupari, mutta kokeile kaveriksi myös appelsiinia tai mandariinia.

PROTSKUJA , KIITOS! Maitorahka sisältää runsaasti laadukasta maitoproteiinia ja on siksi hyvä lisä esimerkiksi urheilijalle tai laihduttajalle.

”Perinteinen maitorahka on mainio raaka-aine leivontaan, välipaloihin ja jälkiruokiin.

Aavistuksen hapan mutta mukavan täyteläinen rahka tuo leivonnaisiin luonnetta. Sesonkileivonnaisten klassikkoja ovat muun muassa rahkajuustokakku, rahkamunkit, rahkapiiraat ja rahkapullat. Kokeile rahkaa myös leipätaikinoihin.

Rahkan perinteiset makuparit löytyvät kirpeistä marjoista ja hapokkaista sitruksista.”

Resepti

Rahkatäyte pulliin 18 kpl

300 g 1 dl ¾ dl 1 tl 1 rkl 1 tl

SOPII MONEEN Käytä Valio maitorahkaa jälkiruokiin ja leivontaan. Kokeile myös levitteisiin!

Valio pehmeä maitorahka maistuu aamu- ja välipalalla esimerkiksi pakastemarjojen ja marjakeiton kanssa.

Valio maitorahkaa Valio kuohukermaa sokeria vaniljasokeria sitruunamehua sitruunankuorta

Sekoita täytteen ainekset tasaiseksi kulhossa.

Paina juomalasilla syvennys kohonneisiin pikkupulliin.

Voitele pullien reunat munalla. Lusikoi syvennykseen rahkaseosta. Paista 200 asteessa uunin keskiosassa n. 12 min tai kunnes pullat ovat kypsiä.

TUOMAS HÄMÄLÄINEN Keittiömestari, Valio Aimo® Koekeittiö

”Kun teet rahkajälkkäreitä, älä turhaan vatkaa kermaa erikseen ja kääntele rahkaa sekaan, sillä voit vatkata kerman ja rahkan yleiskoneessa samalla kertaa. Muista myös rahkojen erot: Jos haluat hapokkaamman ja kestävämmän vaahdon, jota voit myös pursottaa, valitse maitorahka.

Jos haluat miedomman hapokkuuden ja kevyemmän vaahdon, valitse pehmeä maitorahka.”

JAANA TOLONEN Ruoka-asiantuntija, Valio Koekeittiö

Milloin leivoit viimeksi rahkapullia?

MAITO JA ME * 63

MAME0223_Heidin.indd 63

15.3.2023 12.32

Energiaa juuri poikineille!

Avainominaisuudet • Helunan Herätys -energiajuoma antaa lehmälle nopeasti voimia ja virkistää poikineen lehmän.

• Elävä hiiva ja sen runsas B-vitamiinimäärä voimistavat lehmän pötsin toimintaa ja ruokahalua.

• Parantaa pötsin pH-tasoa ja estää pötsin happamoitumista.

• Voimistaa pötsin käymistä edistämällä pötsin bakteerien nopeaa lisääntymistä.

• Lisää mikrobivalkuaisen tuotantoa, vapaa ammoniakki pötsissä vähenee ja sen seurauksena maidon urealuvut pysyvät alhaisempina.

Helu na virkis n Heräty st ää p oikin energia ju een le h m o m a än .

Uutta energiaa ja virkistystä juuri poikineille lehmille!

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energiaa: 1. Stressin haitat vähenevät 2. Syönti lisääntyy nopeasti – energiavaje vähenee 3. Hyvän alun vaikutus jatkuu koko lypsykauden

Helunan Herätys -energiajuoman saat meijereistä ja maatalouskaupoista.

Lisätietoja: www.valio.fi/startti

MAME0223_Heidin.indd 64

15.3.2023 12.32

Parempi talous

Katse eläinterveyden eurojen anatomiaan Epäoptimaalisen karjanpidon taloudelliset vaikutukset ovat valtavia. Eurojen jäävuoresta näkyy vain huippu, jos niitä tarkastelee pelkästään suorien hoito- ja eläinlääkintäkustannusten kautta.

KRISTIINA SARJOKARI Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Terveys -palvelut

1

Laske Paljonko käytät euroja karjan uudistukseen? Montako lehmävasikkaa tarvitset? Paljonko menetät rahaa utaretulehdusten, sorkkasairauksien tai liian pitkäksi venyvien poikimavälien vuoksi? Suurin osa tappioista piiloutuu muihin kulueriin kuten karjanpitoon tarvittavien rehujen, rakennusten ja työn kustannuksiin sekä tuottamatta jääneen tai eroon lypsetyn maidon kuluihin.

4 Hallitse sairastavuutta ja uudistusta

Panosta kestävyyteen, pidä huolta huolloista Pitkäikäinen on yleensä kokonaistaloudellinen − näin myös lehmän osalta. Huolehdi hyvistä olosuhteista ja ruokinnasta eläimen jokaisessa ikä- ja tuotosvaiheessa. Pidä huolta huolloista: hoidata sorkat säännöllisesti ja ota kipeä eläin hoitoon heti havaitessasi sairastumisen ensimmäiset oireet, niin et menetä eläimiä turhaan. Jokainen lehmä, joka siirtyy uudelle poikimakaudelle, on askel kohti parempaa tuottavuutta.

123RF

2 3 Täsmästi vasikoita napakoin poikimavälein Älä kasvata liikaa. Vähemmän hiehoja on enemmän euroja, sillä ylimäärä tuottaa tappiota. Ensikkoa ei kannata poistaa vain matalahkon tuotostason takia, eikä perustervettä tai pikkuvikaista lehmää hiehon tieltä. Aloita siemennykset ajoissa, niin lehmä tiinehtyy todennäköisimmin. Suunnittele jokainen syntyvä vasikka. Käytä sekstattua siementä lehmille, joista haluat jälkeläisen, muille liharotua. Umpeuta ajallaan ja napakasti, jotta rehu muuttuisi maidoksi eikä läskiksi, ja utare ehtisi levätä ennen seuraavaa lypsykautta.

Jotta voisit hallita uudistusta, tulee hallita poistoja ja pyrkiä mahdollisimman pieneen poistoprosenttiin. Minimoi poikimahalvaukset ja ketoosit, sillä ne heikentävät lehmän vastustuskykyä ja altistavat muille sairauksille sekä hedelmällisyyshäiriöille. Vähennä utaretulehdusten ja sorkka- ja jalkasairauksien esiintyvyyttä, sillä ne ovat kalliita ja johtavat usein lehmän ennenaikaiseen poistoon. Mieti, mitkä ovat ne eläinterveyden kehityskohteet, joiden muuttamisessa on suurin potentiaali. Hyödynnä tämän haarukoimisessa sinulle täysin maksutonta Valmasta löytyvää SimValiokarja-laskuria.

LUE LISÄÄ AIHEESTA tämän lehden välissä jaetusta hallitun uudistamisen oppaasta.

MAITO JA ME * 65

MAME0223_Heidin.indd 65

15.3.2023 12.32

Työ kevyeksi

Parempi katsoa kuin kaatua Asiantuntijana ANNA - RIIKKA PUKARI Melan työkykypalvelut

1

LAITA TYÖYMPÄRISTÖ KUNTOON. Pidä paikat siisteinä ja järjestyksessä äläkä säilytä kulkuteillä, käytävillä tai portaikoissa tavaroita.

Tasaiset, pitävät ja yhtenäiset kulkutiet parantavat turvallisuutta. Karheat lattiat etenkin kaltevilla tasoilla vähentävät liukastumisriskiä. Hiekoita kulkutiet liukkaalla kelillä.

Huolehdi ulkona ja sisällä asianmukaisesta valaistuksesta.

Maatalousyrittäjille sattuvista tapaturmista kaatuminen ja liukastuminen ovat yleisimpiä ja johtavat vakaviinkin vammoihin. Kaatumisia sattuu kesällä ja talvella, sisällä ja ulkona. Miten voit välttää vahingot?

2

PIDÄ ITSESI KUNNOSSA. Huolehdi hyvästä lihasvoimasta ja -tasapainosta. Pidä itsesi vireänä nukkumalla, syömällä ja liikkumalla sopivasti. Hallitse stressiä. Sitä saa olla hiukan, mutta liika on liikaa. Pidä aistit valppaina ja harjoita päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Hanki tietoa ja treenaa taitoja.

3

ARVIOI RISKIT JA HALLITSE NIITÄ JÄRJESTELMÄLLISESTI. Suunnittele työ kaikin puolin turvalliseksi. Huolehdi myös suojaimista, kuten kunnon turvajalkineista. Suitsi kiire, sillä se on aivan liian monen tapaturman taustalla. Päätä, että tilallasi ajatellaan ja toimitaan työturvallisesti kaikissa tilanteissa.

S

Pi –k

Pio val Val

Sila Tuo nii

www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi

Uu Uu jo k

LIS

Hankkij MAME0223_Heidin.indd 66

15.3.2023 12.32

.fi

Asiantuntija vastaa

Eläinlääkäri sanoi, että pikkuvasikalla on verenmyrkytys.

Miksi sillä ei ole kuumetta?

Asiantuntijana ANN - HELENA HOKKANEN ELT, maitotilayrittäjä

Vakavaa tulehdussairautta sairastava vasikka on heikko. Sen elimistön tila on pahoin häiriintynyt. Lämmönsäätely ei toimi kunnolla, eikä elimistö välttämättä pysty nostamaan kuumetta monesta eri syystä.

Vasikan sairastuessa sen puolustusjärjestelmä tarvitsee käyttöönsä paljon energiaa. Kuumeella eli kohonneella kehon lämpötilalla pyritään edistämään puolustusjärjestelmän toimintaa sekä estämään taudinaiheuttajien lisääntymi-

nen elimistössä. Kuumeen noustessa ruumiinlämpöä kohotetaan hakeutumalla lämpimään, pörhistämällä karvat ja säästämällä lämpöä sekä aktiivisesti lisäämällä aineenvaihduntaa, lihasvärinää ja ruskean rasvan polttamista. Tämä kaikki vaatii hyvin paljon energiaa ja kuluttaa varsinkin nuoren vasikan voimavaroja nopeasti.

Vakavaa tulehdussairautta kuten ripulia ja verenmyrkytystä sairastava vasikka on heikko, ja sen elimistön tila on pahoin häiriintynyt, jolloin lämmönsäätely ei toimi kunnolla.

Siksi elimistö ei välttämättä pysty nostamaan kuumetta monesta eri

syystä. Pikkuvasikka ei voi tai osaa hakeutua lämpimään. Lisäksi sairauden vahingoittama elimistö ei pysty kiihdyttämään aineenvaihduntaa eikä ruskeaa rasvakudosta ole välttämättä enää jäljellä lämmöntuotantoon.

Heikko vasikka makaa paljon, joten se menettää runsaasti lämpöä ympäristöönsä. Etenkin, jos makuualue on märkä ja vetoisa eikä kuiviketta ole riittävästi. Sairaan vasikan heikko ruokahalu vähentää maidosta saatavaa energiaa, varsinkin jos juoma tarjotaan viileänä.

Aina vakavaa tulehdussairautta sairastavalla vasikalla siis ei ole kuumetta, vaan myös normaali- tai alilämpöinen pikkuvasikka voi olla hyvin vakavasti sairas. Runsas olkikuivitus, vedottomuus, lämmin maito ja tarvittaessa lisälämpö ovatkin tärkeä osa sairaan ja viluisen hoitoa.

Lue lisää vasikan tulehduksista ja napatulehduksesta: • maitojame.fi/hyvinvointi

Hyvät asiakaskokemukset

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet – kehitetty toimimaan Suomen olosuhteissa!

Pioneer SILA-BAC® -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella.

Valikoimassa on tuotteet myös säilö-/hevosheinälle ja maissisäilörehulle.

Sila-Bac -tuotteet ovat helppokäyttöisiä, koneystävällisiä ja takaavat hyvän säilöntätuloksen.

Tuotteet eivät vaadi kylmäsäilytystä ja ne liukenevat veteen erinomaisesti, jonka ansiosta niitä voidaan käyttää myös pienannostelulaitteissa.

Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle.

Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo kahden viikon päästä siilon sulkemisesta.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA: HANKKIJA.FI

Hankkija_SilaBac_MaitoJaMe_200x140.indd 1

21.2.2023 12.40

MAME0223_Heidin.indd 67

15.3.2023 12.32

Laboratoriossa

Asiantuntijana ANU SURAKKA Laboratoriojohtaja Valion aluelaboratoriot

Stafylokokit aiheuttavat edelleen eniten utaretulehduksia Kun näyte on saapunut Valion aluelaboratorioon Seinäjoelle, PCR-menetelmällä on mahdollista saada tulos jo saman päivän aikana.

P

CR-menetelmät tulivat kaikille tutuiksi COVID-19 -pandemian aikana. PCRtekniikkaa hyödynnetään myös utaretulehdusdiagnostiikassa, mikä on nopeuttanut utaretulehdusmäärityksiä huomattavasti. Kun näyte on saapunut laboratorioon, PCR-menetelmällä on mahdollista saada tulos jo saman päivän aikana. PCR-menetelmällä voidaan myös analysoida näytteitä, joihin on lisätty säilöntäainetta, mikä helpottaa näytteiden kuljetusta.

Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa on käytetty jo vuodesta 2010 lähtien Suomessa kehitettyä PathoProof ™ Mastitis Complete-16 PCRmenetelmää, jolla voidaan todeta yleisimmät utaretulehduksen aiheuttajat ja stafylokokkien β-laktamaasi penisilliiniresistenssigeeni.

Vuonna 2022 yleisimpiä löydöksiä olivat koagulaasinegatiiviset stafylokokit, Staphylococcus aureus, Streptococcus dysgalactiae, Streptococcus uberis ja Corynebacterium bovis, mikä on linjassa aiempien seurantojen kanssa. Harvinaisia

”Laboratoriomenetelmien toimivuutta ja oikeellisuutta seurataan säännöllisesti.” löydöksiä ovat edelleen Mycoplasma bovis, Mycoplasma spp., Prototheca spp., Serratia marcescens ja Streptococcus agalactiae.

Laboratoriomenetelmien toimivuutta ja oikeellisuutta seurataan laboratoriossa säännöllisesti. PathoProof ™-menetelmässä käytettävien PCR-reagenssien ja laitteiden toimivuus varmistetaan päivittäin sisäisten kontrollien kautta. Utaretulehdusmenetelmän tulosten oikeellisuuden toteamiseksi laboratorio osallistuu ulkopuolisen tahon järjestämään pätevyyskokeeseen. Pätevyyskokeen järjestäjä lähettää useille laboratorioille samoja näytteitä, ja kukin osal-

listuva laboratorio analysoi näytteet käyttämällään menetelmällä. Vuonna 2022 Seinäjoen aluelaboratorio osallistui kahteen pätevyyskokeeseen (yhteensä 10 näytettä), joissa käyttämämme menetelmä löysi kaikki sokkonäytteissä olleet utaretulehduksia aiheuttavat bakteerit.

Vaikka PathoProof ™ PCR-menetelmä löytää 15 yleistä utaretulehduksen aiheuttajaa, se ei valitettavasti löydä harvinaisempia utaretulehduksen aiheuttajia. Vuoden 2022 aikana kaikista Seinäjoen aluelaboratoriossa analysoiduista utaretulehdusnäytteistä ei löydöstä -tuloksia oli 16,8 prosenttia, mikä on normaalia tasoa, sillä osa näytteenlähettäjistä lähettää näytteet aina kaikista vetimistä, ja osa lähettää näytteitä myös oireettomista lehmistä umpeenpanon yhteydessä.

Jos ei löydöstä -vastauksia alkaa tulla normaalia enemmän oireisista vetimistä otetuista näytteistä, kannattaa lähettää näytteet perinteisiin viljelyihin. Näytteiden lähettämiseen löydät vinkkejä Valio Laboratorio- osiosta Valmasta.

68 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 68

15.3.2023 12.32

Utaretulehdusten aiheuttajat vuonna 2022

T. pyogenes 5,8 % Str. uberis 13,3 %

C. bovis 10,6 % E. coli 6,7 % Enterokokki 5,1 %

Str. dysgalacticae 11,2 % Str. agalactiae 1,1 % S. aureus 14,6 % S. marcescens 0,1 % M. bovis 0,03 % Prototheca sp. 0,2 % Mycoplasma sp. 0,1 %

Hiiva 3,6 % Klebsiella sp. 1,5 %

Koagulaasinegatiiviset stafylokokit 26,0 %

PathoProof™ Mastitis Complete-16 PCR-menetelmällä löydettävät utaretulehduksen aiheuttajat • Staphylococcus aureus • Staphylococcus suku (sis. kaikki tärkeimmät koagulaasinegatiiviset stafylokokit) • Streptococcus agalactiae • Streptococcus dysgalactiae • Streptococcus uberis • Escherichia coli • Enterococcus suku (sis. E. faecalis ja E. faecium) • Klebsiella sp (K. oxytoca ja K. pneumoniae) • Serratia marcescens • Corynebacterium bovis • Trueperella (Arcanobacter) pyogenes ja Peptoniphilus (Peptostreptococcus) indolicus • Mycoplasma bovis • Mycoplasma suku • Prototheca suku • Hiiva Lisäksi testillä voidaan tunnistaa myös stafylokokkien β-laktamaasi penisilliiniresistenssigeeni.

MAITO JA ME * 69

MAME0223_Heidin.indd 69

15.3.2023 12.32

Naseva

mittaaminen on haasteellista, sillä hyvä olo ei ole senttejä eikä desilitroja, vaan koostuu tunteista ja kokemuksista. Eläimen hyvinvointi on yksilön subjektiivinen kokemus siitä, miltä just nyt tuntuu.

Hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat monet eläimen fysiologiset tekijät eli esimerkiksi ikä, hormonaalinen tila ja terveydentila.

Hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat myös eläinyksilön käytettävissä olevat resurssit ja mahdollisuus tyydyttää sille tärkeitä käyttäytymistarpeita ja kokea sekä positiivisia tunteita että välttää negatiivisia kokemuksia.

Vasikan tarpeet ja toiveet ovat joiltain osin hyvin erilaisia kuin lehmän. Lehmällä hyvään oloon vaikuttaa esimerkiksi se, saako se hoitaa vasikkaansa, sairastuuko se utaretulehdukseen tai pysyvätkö sorkat kunnossa. Lisäksi vaikuttavat esimerkiksi rehun ravitsevuus ja maistuvuus sekä se, pääseekö lehmä syömään usein ja helposti tai voiko se mennä laitumelle haistelemaan tuulia ja napostelemaan tuoretta ruohoa. Myös makuupaikkojen pehmeys sekä se, syntyykö laumakavereiden kanssa kahinoita, vaikuttaa lehmän kokemaan hyvään oloon.

Menetelmissä vahvuuksia ja heikkouksia

Euroopassa käytetään montaa erilaista tapaa arvioida nautojen hyvinvointia, mutta mikä niistä on paras?

123RF

Eläinten hyvinvoinnin

Nasevin ja nykyaikaisin nautojen arviointi Naseva nautojen hyvinvointitieto -hankkeessa mitataan vasikoiden, hiehojen, sonnien ja lehmien oloa uudella tavalla.

Asiantuntijana KRISTIINA SARJOKARI Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Terveys -palvelut

Ei mikään, sillä kaikissa niissä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Osasta alkaa olla jo aika ajanut ohi, eivätkä ne esimerkiksi sisällä lainkaan mittareita lypsykarjatilan vasikoiden hyvinvoinnille.

Mallien taustalle rakennettu laskenta voi olla myös monimutkaista tai mittausmenetelmät epätarkkoja.

Naseva on maailmanlaajuisesti huippu − ainutlaatuisen kattava ja monipuolinen. Tieto suomalaisten nautojen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä muun muassa antimikrobilääkkeiden käytöstä ja karjan hoitokäytännöistä kootaan Naseva-järjestelmään. Tiedon luotettavuuden tukena on ISO9001-laatusertifikaatti ja Kiwa Inspectan auditointi.

Omalle tilalle hyvinvointiarvio

Naseva nautojen hyvinvointitieto -hankkeen avulla voimme jatkossa kerätä hyvinvointitietoa Nasevaan yhä tarkemmalla tasolla.

Tulevaisuudessa myös jokainen maidon- ja naudanlihantuottaja voi saada omalle tilalleen arvion karjansa hyvinvoinnin tilasta.

Hanke alkoi tammikuussa 2023. Sen toteuttajia ovat Luonnonvarakeskus, Valio, Atria, HKScan, Snellman ja ETT ry/NASEVA. Tutkimusryhmän jäseninä toimivat eläinten hyvinvointitutkijat Lilli Frondelius, Tarja Koistinen ja Maiju Pesonen sekä terveydenhuoltoeläinlääkärit Tuomas Herva, Heidi Härtell ja Kristiina Sarjokari.

70 * MAITO JA ME

MAME0223_Heidin.indd 70

15.3.2023 12.32

Tilalla tehtävät mittaukset.

Eläinperusteiset mittarit.

Eläimen käytettävissä olevat resurssit.

Etukäteen tietokannoista kerättävä tieto.

Yrittäjäkysely ja yrittäjän tekemät mittaukset.

Kaikki tilan eläimet: Vasikat, nuorkarja, lehmät, sonnit

AUDITOIJA

NASEVA NAUTOJEN HYVINVOINTITIETO Yksittäiset tarkat hyvinvointitiedot Hyvinvoinnin kokonaisarvio

Nasevan laatukäsikirjan mukaisen toiminnan varmistus

ARVIOIJA Hyvinvoinnin mittaaminen tilalla

Säännölliset Karjan MAATALOUSELÄINterveydenhuoltopäivittäinen hoito, YRITTÄJÄ LÄÄKÄRI käynnit ja hoitotiedon seuranta ja dokumentaatio kirjanpito Hyvinvoinnin ylläpito ja edistäminen Naseva nautojen hyvinvointitieto kokoaa yhteen olemassa olevan tiedon ja uusien hyvinvointimittareiden tuottaman tiedon. Nasevassa on nautojen hyvinvointitiedolle vankka perusta: maatalousyrittäjän päivittäinen työ terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä eläinlääkärin tekemät säännölliset terveydenhuoltokäynnit.

Hanke kehittää mittarin Naseva nautojen hyvinvointitieto -hankkeessa tartumme hyvän olon mittaamisen haasteeseen tavoitteenamme kehittää nykyaikainen ja käytännönläheinen nautojen hyvinvoinnin arviointitapa.

• Jatkojalostamme, testaamme ja validoimme kehittämämme täysin uuden lypsykarjojen hyvinvoinnin arvioinnin mittariston. Aloitamme vastaavan kehittämisen myös lihakarjoille.

• Luomme innovatiivisen nautojen kokonaishyvinvoinnin arviointimallin hyödyntäen ihmisten elämänlaatuarvioinnissa yleisesti käytettyjä tilastollisia menetelmiä.

• Julkaisemme menetelmän kansainvälisesti

vertaisarvioituina tieteellisinä artikkeleina ja seminaariesityksinä sekä kansantajuisina teksteinä.

MAME0223_Heidin.indd 71

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­kassan verkkosivuilla täytet-tävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

15.3.2023 12.32

Me yrittäjät

HARJUNSYRJÄN TILA Valkeakoski

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

Tila Viljeltyä alaa 234 ha, josta omaa noin 90 ja vuokrapeltoa noin 145 ha. Somerolla viljeltyä noin 50 ha.

Lisäksi noin 10 ha sopimusalaa.

Eläimet 170−175 lypsävää (ay 50 % ja hol 50 %) ja nuorkarja, yhteensä noin 300 eläintä.

Keskipoikimakerta 3,2 ja poistettujen 4.

Tilalla on paljon kestäviä lehmiä: elossa olevien elinikäistuotos 30 025 kg ja poistettujen 39 410 kg.

Keskituotos Viimeisin 12 kuukauden tuotos n. 11 000 EKM kg, valkuaista 3,7 % ja rasvaa 4,6 %.

Pitoisuuksiin on panostettu.

Maitoa Maitoa meijeriin noin 1 600 000 litraa.

Maidon hiilijalanjälki 0,88 CO2e/kg EKM

MAME0223_Heidin.indd 72

”Valio tekee pitkäjänteistä ja uutta luovaa työtä omistajien eduksi eikä tavoittele nopeita voittoja. Voimme luottaa vakaaseen maidon hintaan.”

Ennakoiden laatu hallinnassa Tehokas tiedonsiirto, seuranta ja ammattitaito ovat avaimia E-luokkaisen maidon tuottamiseen Terhi ja Pasi Valkaman tilalla.

TEKSTI ANU ARTJOKI

H

arjunsyrjän maitotilaa on kehitetty askel askeleelta vuodesta 1998, jolloin Terhi ja Pasi Valkama aloittivat maidontuotannon. Karja ostettiin Terhin kotitilalta vastavalmistuneeseen lämpimään makuuparsipihattoon Pasin kotitilalle. ”Maidontuotannon aloitimme lähes nollasta tuotantorakennusten ja koneketjujen rakentamisella”, Valkamat kertovat. ”Maito ja yrittäjyys on ollut meidän juttumme.”

KÄYTÖSSÄ LYPSYROBOTIT JA -ASEMA Harjunsyrjässä lehmiä lypsetään kahden robotin lisäksi lypsyasemalla, jossa lypsyllä käyvät poikineet, lääkityt ja soluseurantaa vaativat lehmät. ”Asema jäi luontevasti remontoidun tuotantorakennuksen keskelle, joten jätimme sen käyttöön. Aseman

vieressä sijaitsevat sairaskarsinat, ja asemalypsy helpottaa maidon laadun seurantaa ja hallintaa”, Terhi toteaa. ”Esimerkiksi antibioottimaitoa ei koskaan pääse isoon tankkiin, vaan vahingon sattuessa se olisi ainoastaan aseman tankissa. Vahinkoja ei ole tosin koskaan sattunut.”

Asema turvaa eläinten hyvinvointia myös silloin, jos robottien toimintaan tulisi häiriöitä tai korjaus viivästyisi.

ELÄIMET TULEE MERKITÄ HYVIN Valkamat pitävät tärkeänä tiedonkulkua tilalla, koska aamu- ja iltavuoroissa on usein eri henkilö. Lypsävät lehmät on merkitty tarkasti: ”Tiedot erityislehmistä löytyvät maitohuoneen valkotaululta, asemalla olevista lypsyohjeista, lehmien jalkapannoista ja koneella olevista lypsymerkinnöistä. Otamme lääkittävät lehmät erilleen sairaskarsinaan. Ne lypsetään viimeisinä”, Terhi kertoo.

15.3.2023 12.32

VALKAMAN PERHEALBUMI

Tilalla työskentelee kokopäiväinen karjanhoitaja sekä oppisopimusopiskelijoita ja eläintenhoitajaharjoittelijoita. Terhi vastaa navetan työnjohdosta, robottien päivityksistä ja tiedonsiirrosta sekä eläintenhoitotöistä. Hän myös perehdyttää opiskelijat navetan eri osa-alueiden hoitoon. Pasi hoitaa rehustusta, ruokinnan tekniikkaa, huoltoja ja peltoviljelyä. ”Hyvä tiedonsiirto ja tietojen merkitseminen varmistavat, ettei esimerkiksi antibioottivahinkoja pääse syntymään. Selkeä työnjako ja ammattitaito omissa vastuualueissa auttavat tilakokonaisuuden johtamisessa”, Valkamat toteavat.

HAASTEILTA EI OLE VÄLTYTTY Tilalla huolehditaan ennakoiden lypsyrobottien huolloista. Sähköasentajaksi kouluttautuneella Pasilla on teknistä osaamista roboteista. ”Kun huoltomiehet ovat kaukana, saa muutamalta hyvältä ammattilaiselta tarvittaessa puhelinneuvontaa.

Vaikka robotit ovat monimutkaisia, yleensä melko nopeasti on jo oma ajatus siitä, missä vika voi olla”, Pasi sanoo.

Suurin haaste Harjunsyrjän tilalla lypsyrobottien aikana on ollut maidon bakteeripitoisuuden heittely, johon ei ole aina löytynyt helposti syytä. ”Mikäli bakteerit nousevat yli 10:een, lähdetään kiireesti selvittämään syytä”, Pasi toteaa. ”Kerran kaikki näytti toimivan moitteettomasti, mutta silti bakteerit nousivat. Osuuskunta LänsiMaidon tuotantoneuvoja Anne Ikävalko oli apuna ongelman selvittelyssä ja otti pesun jälkeen bakteerinäytteitä venttiileistä. Lopulta vika saatiin paikallistettua 1. ja 2. venttiileihin, jotka eivät olleet peseytyneet kunnolla.”

Sen jälkeen koko pesulinja purettiin ja puhdistettiin perusteellisesti. Säännöllisellä puhdistuksella ollaan vältetty se, ettei vastaavaa enää pääse tapahtumaan.

Roboteilla ei ole solumittareita. Terhin mukaan soluttavat lehmät saadaan hyvin kiinni tulkitsemalla robottien tuottamaa dataa. ”Seuraamme päivittäin MDI-arvoja, jotka kertovat sähkönjohtavuuden muutoksista ja lypsyjen onnistumista”, hän kertoo. ”Lämpötiloja seuraamme tarkasti molemmista tankeista, ja maitonäytteistä tarkistamme aina bakteeri- ja solutulokset. Solujen kanssa meillä ei ole ollut ongelmia.”

Valkamat arvostavat tänä vuonna saamaansa kultaista Walter Ehrström -säätiön mitalia. Se on kiitos monen kymmenen vuoden kovasta työstä. ”Itse asiassa karjamme on tuottanut E-luokkaista maitoa jo 40 vuotta, jos otettaisiin huomioon myös Terhin vanhempien yrittäjyysaika Somerolla. Koska tiloilla on eri karjatunnukset, tuotostiedot eivät siirry suoraan sukupolvelta toiselle”, pariskunta toteaa.

Harjunsyrjän tila

Yrittäjät:

Terhi (55) ja Pasi (55) Valkama, perheeseen kuuluvat 22-vuotias poika ja 18-vuotias tytär.

Tilanne vahvuudet?

Omien vastuualueiden vankka ammattitaito: hyvä karjasilmä sekä osaaminen tilan johtamisessa, tekniikassa ja rehustuksessa.

Mistä saatte voimaa?

Onnistumisista, joista esimerkkinä Walter Ehrströmin mitali E-luokkaisen maidon tuottamisesta. Vapaaajasta perheen kanssa ja kohtaamisista kollegoiden kanssa.

Mistä olette ylpeitä?

Itse rakennetusta tilakokonaisuudesta, josta on tehty oman näköinen yritys.

Mistä haaveilette?

Toivomme, että tilaa saataisiin vietyä hyvässä kunnossa eteenpäin ja sille löytyisi jatkaja joko itseltä tai tilan ulkopuolelta. Toiveena päästä terveinä eläkkeelle.

TERVEISEMME KOLLEGOILLE Vaikka kustannusten osalta tilanne on nyt haastava, uskomme siihen, että kotimaista ruokaa tarvitaan tulevaisuudessakin. Tilan jatkuva kehittäminen on tärkeää vaikeinakin aikoina. Samassa veneessä ollaan, pidetään yhtä!

MAITO JA ME * 73

MAME0223_Heidin.indd 73

15.3.2023 12.32

Älykästä ruokintaa Lely Vectorilla Lely Vector on automaattinen ruokintajärjestelmä, joka lastaa, sekoittaa ja jakelee rehun eläimille tarkasti ja oikeaan aikaan. Tiheä ruokinta ja rehunsiirto aktivoi eläimiä syömään tasaisesti ympäri vuorokauden. Näin ollen karjan syömän rehun määrä lisääntyy, millä on myönteinen vaikutus eläinten yleiseen terveyteen ja maitotuotokseen.

Lue lisää Lely Vectorista osoitteessa: www.nhk.fi/navettaan/

MAME0223_Heidin.indd 74

15.3.2023 12.32

KUKA

Terveiset johdolta

Vaalilupausten kevät

Annikka Hurme Valion toimitusjohtaja, joka rakastaa tavallista perhearkea sekä sudokujen ratkomista ja ulkoilua metsässä.

kiinnostusta, ja toimitusvarmuus ja laadukkaat VALION LIIKETOIMINTAVUOSI on lähtenyt suunnitellusti käyntiin. Viime vuosi oli toiminta- tuotteet pitävät asiakastyytyväisyyden korkealla niin kotimaassa kun maailmalla. ympäristön muutosten vuoksi vaikeasti ennustettavissa, ja ihan tasaista ei tule olemaan tänäVASTUULLISUUSOHJELMA uudistuu toukokään vuonna. Rajuimmat kustannusnousut ja kuussa. Olemme uudistuksen kanssa todella inflaation kasvu ovat toivottavasti takanapäin, hyvään aikaan liikkeellä, sillä niin asiakkaiden ja leuto talvi on auttanut siinä, että sähköä on vaatimukset kuin lainsäädäntö lisääntyvät riittänyt. Mutta on toki tosiasia, että kustanjatkuvasti. Vastuullisuusohjelmalla kannusnukset ovat edelleen korkealla tasolla, mikä tamme maitotiloja konkreettisiin toimenpiteihaastaa kannattavuutta niin maatiloilla kuin siin. Samalla ohjelma on meille teollisuudessa. vahva perusta, kun kerromme Kohonneet elintarvikkeiden hyvästä työstä asiakkaille, kuluthinnat heijastuvat kuluttajien tajille ja päättäjille. Eläinten ostokäyttäytymiseen, ja edul”Porkkana on hyvinvoinnin lisäksi puhumme listen tarjoustuotteiden osuus elintarvikevahvasti luonnon monimuotoiostoskorissa kasvaa. Vaikka suutta tukevista toimista, ilmastutkimusten mukaan kotimaialalle ja maatotyöstä ja eläinten ulkoilusta. nen tuote kiinnostaa enemmän, taloudelle valitettavasti ostotilanteessa parempi TÄTÄ KIRJOITTAESSANI vaalimoni valitsee halvemman tuonkampanjointi on täydessä vauhtituotteen. kannustin dissa, ja ehdokkaat lupaavat kuin keppi.” enemmän tai vähemmän reaVIIME VUONNA maidosta oli listisia veronkevennyksiä tai – globaalilla tasolla pulaa, mutta kiristyksiä. Ilmasto, työvoiman suunta on nyt muuttunut. EU:n riittävyys ja valtion talous ovat vahvasti esillä. sisällä maidontuotanto on taas kasvussa, mikä Valio osallistuu keskusteluun ehdokkaiden on johtamassa ylitarjontaan raaka-ainemarkkija puolueiden kanssa aktiivisesti. Nostamme nalla. Samalla maailmanmarkkinahinnat laskeesille maidontuotannon merkityksen Suomen vat yleistä kysynnän ja tarjonnan lakia seuraten. huoltovarmuudelle, ravitsemukselliset näköKehitys näkyy jo siinä, että maaliskuussa moni kulmat sekä ilmaston, ympäristön ja eläinten EU-toimija ilmoitti tuottajahintojen laskusta. hyvinvoinnin eteen tehtävän työn.

Maailmanmarkkinahintojen muutokset Porkkana on elintarvikealalle ja maatalouvaikuttavat myös Valion liiketoimintaan, sillä delle parempi kannustin kuin keppi. TerveysValion Suomessa valmistamista tuotteista noin tai ilmastoveroja ei pidä asettaa, sillä ne heiken30 prosenttia menee vientiin. Pyrimme tasaitäisivät suomalaisen ruoan kilpailukykyä niin seen maidonhintaan omistajillemme. Kun marketin hyllyssä kuin vientikisassa. Valion hinnoittelemme Valion tuotteita, arvioimme ilmasto-ohjelma on hyvä esimerkki yritysten aina, mille tasolle hinta kannattaa asettaa, vapaaehtoisista toimista. Tiukkaankin julkiseen jotta tuotteita menisi mahdollisimman paljon keskusteluun on ollut hyvät edellytykset osalkaupaksi ja jotta maitotilayrittäjien saama tuottajahinta olisi mahdollisimman suuri. Kuluttaja­ listua, kun olen voinut kertoa konkreettisista teoista, joita maitotiloilla ja Valion tehtailla hinnoista päättää kauppa. Vahva valikoimatyö, tehdään jo nyt, ei vasta tulevaisuudessa. uutuudet ja mainonta lisäävät kuluttaja-

MAITO JA ME * 75

MAME0223_Heidin.indd 75

15.3.2023 12.32

EN JUHLI. OLEN METSÄSSÄ.

–

MAME0223_Heidin.indd 76

VA H VA VA I K U T U S J O 9 0 V U O T TA

–

15.3.2023 12.32