TEE
MA MAITOTILAYRITTÄJÄT Jaakko Kukkonen ja Virve Mäkipää ovat napsauttaneet tietokoneen auki navetan toimistossa aamukahdeksalta. Pariskunta tarkastelee edellisen vuorokauden tuotostietoja innokkaasti. ”Haluamme kehittyä koko ajan. Keskituotoksemme on reilut 11 100 kiloa, joten asiat alkavat olla todellista hienosäätöä. Pienikin muutos vaikuttaa. Tavoitteemme on päästä 12 000 kilon tuotokseen”, Mäkipää linjaa. MERKITTÄVÄ TEKIJÄ Kukkosen tilan korkeassa keskituotoksessa on karjan hyvä terveys. Yrittäjät liikkuvat robottipihatossaan paljon ja tarkkailevat lehmiä myös toimiston isoista ikkunoista. ”Näen lehmän katseesta, milloin asiat eivät ole hyvin. Karjasilmä kehittyy kokemuksen myötä, mutta jotain synnynnäistäkin siinä varmasti on”, Mäkipää arvelee. Fysioterapeutin koulutus auttaa Mäkipäätä havainnoimaan eläinten vaivoja. ”Osaan katsoa, kuinka ihmiset liikkuvat. Samalla tavalla lehmän monet vaivat näkyvät liikkumisesta. Jos joku ontuu, hoidamme sorkat heti kuntoon, ennen kuin tulee muita ongelmia”, Mäkipää painottaa. Omien silmien lisäksi yrittäjät käyttävät eläinten hyvinvoinnin mittareina aktiivisuuspantojen tietoja, maito- ja solumääriä ja robotilla syötyä rehumäärää. SEITSEMÄN VUOTTA vanha, yhden robotin pihatto palvelee hyvin yrittäjien ja eläinten tarpeita. Navetta on raikas ja valoisa. 65 lehmällä on reilusti tilaa. Myös eläinten käsittelytila sekä sairas- ja poikimistilat ovat kunnossa. Seuraaviakin askeleita on mietitty. ”Kestokuivikepohjainen poikimakarsina on suunnitelmissa. Erillisen vasikkalan rakentaminenkin tulee varmasti jossain vaiheessa eteen. Navetan laajentaminen kahdelle robotille on myös viiden vuoden suunnitelmissa. Teemme kaikki investoinnit miettien eläinten hyvinvointia”, Kukkonen sanoo. Kun navetan laajennus tulee ajankohtaiseksi, pohditaan tilalla myös ulkoilutarhan mahdollisuutta. Nyt jaloittelutarhaa ei ole. Laiduntaminenkaan ei ole mahdollista peltojen sijainnin vuoksi. HYVÄ LEHMÄ SYNTYY hyvästä vasikka-ajasta. ”Ravintoa pitää olla riittävästi, sillä lehmän utarekudos muodostuu juottokaudella”, Mäkipää muistuttaa. ”Vasikat saavat ternimaitoa 2–4 tunnin sisällä syntymästään. Ensimmäiset 1–3 päivää ne viettävät emänsä kanssa, minkä jälkeen ne siirtyvät imettäjälehmälle. Noin kuukauden ikäisinä siirrämme vasikat automaattiruokintaan. Ne kasvavat päivässä paljon ja pysyvät terveinä.” Imettäjälehmien käytöstä tilalla on vielä lyhyt kokemus, mutta tulokset ovat lupaavat. ”Totutamme vasikat väkirehuun mahdollisimman varhain, jotta niistä saadaan märehtijöitä. Vasikoille on aina tarjolla vapaasti kuivaa heinää, säilörehua ja vasikkanappulaa”, Mäkipää kuvailee. Vasikat siirretään navetan vieressä olevaan kestokuivikepohjaiseen kylmäpihattoon 10–12 viikon ikäisinä. Kukkonen ja Mäkipää olivat mukana Osuuskunta Maitosuomen järjestämässä utareterveyspienryhmässä, vaikka tulehdukset eivät ole olleet tilalla ongelma. Lyhytkurssit täydentävät omaa osaamista ja ovat molempien mielestä hyödyllisiä.
14 * MAITO JA ME