Issuu on Google+

i t h o k a t t u u 채 s s Yhde Kehitt채misstrategia

2014-2020


Sisällysluettelo 1. Kohdealue ja väestömäärä 2. Oulujärvi LEADER ry 3. Lähtökohdat valitulle strategialle ja teemoille 3.1. Kokemuksia edellisiltä ohjelmakausilta 3.2. Yleisötilaisuuksien tuloksia

4 6 7 7 7

3.3. Ulkoinen arviointi 8 3.4. SWOT -analyysi 8 3.5. Johtopäätökset edellisistä 10 4. Strategia vuosille 2014 - 2020 11 4.1. Visio 2020 11 4.2. Strategia 11 4.3. Valmisteluprosessi 13 5.Toteutussuunnitelma 14 5.1. Valittujen teemojen toteuttaminen 14 5.2. Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö 18 5.3. Tiedottaminen 19 5.4. Yhteistyö 19 5.5. Tulosten ja tuotosten yhteenveto 20 5.6. Tuettavien hankkeiden valinta 20 6. Rahoitus 21 6.1. Maaseuturahasto 21 6.2. Meri- ja kalatalousrahasto 21 6.3. Muu rahoitus 21

3


1. Kohdealue ja väestömäärä Oulujärvi LEADER ry:n toiminta-alue muodostuu Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnista sekä Kajaanin kaupungista. Kajaanin ydinkeskusta jää maaseuturahaston tukialueen ulkopuolelle ELY – keskuksen kanssa sovitun rajauksen mukaisesti. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan alueen asukasluku 31.1.2014 oli yhteensä noin 34 700. Kesäaikana väkiluku lisääntyy huomattavasti 6 000 vapaa-ajan asunnon myötä.

Alueen väestömäärä laskee ja väestö vanhenee nopeasti. Kainuussa väestöllinen huoltosuhde on muuta maata heikompi ja varhainen eläköityminen ja korkea työttömyys ovat huonontaneet huoltosuhdetta entisestään. Vuodesta 2015 alkaen työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat lähes puolta pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvien määrä, tämän odotetaan vaikuttavan työllisyysasteeseen myönteisesti.

Paltamo

Puolanka

Paltamossa on 3 614 asukasta. Kunta panostaa erityisesti asumisviihtyvyyteen ja on investoinut muun muassa rakentamalla uuden vanhusten palvelukeskuksen, koulukeskuksen, päiväkodin ja leikkipuiston. Paltamossa toimii Kainuun ainoa asumistyöryhmä, jossa on sekä kunnan että eri järjestöjen edustajia.

2 871 asukkaan Puolangalla on aktiivisesti kehitetty Paljakan laskettelukeskuksen rinnalle ympärivuotista matkailutoimintaa. Retkeilyreittejä on lisätty ja tuotteistettu, tehty luontonäyttely, rakennettu Suomen pisin mönkijäreitti ja kalastuspuisto. Yritysten yhteisellä matkailuyhdistyksellä on ollut ratkaiseva rooli matkailun kehittämisessä niin investointien käynnistäjänä kuin niiden toteuttajana.

Kunnassa toimii muutamia puunjalostusyrityksiä. Uutena avauksena Paltamoon on perustettu vedenpuhdistustuotteisiin erikoistunut pilottitehdas. Tehtaan tuote on jätevesistä metalleja ja puolimetalleja imevä mineraalipelletti. Yritys on hyvä esimerkki siitä, kuinka kaivannaisteollisuuden myötä Kainuuseen voi syntyä erilaisten urakointi-, huolto- yms. palveluyritysten lisäksi myös aivan uudenlaista yritystoimintaa. Paltamossa on yksi Suomen parhaimmista golfkentistä, lisäksi erilaisia pieniä majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksiä. Uusimpia tulokkaita on parikymmentä vuotta tyhjillään olleessa laskettelukeskuksessa aloittanut maisema- ja luontomatkailuyritys.

Omaehtoinen kulttuuritoiminta on Puolangalla vahvaa ja monipuolista ja houkuttelee mukaansa kaikenikäisiä kuntalaisia. Kainuulaiseksi erityispiirteeksi väitetty pessimismi on käännetty vahvuudeksi, valituskuoro ja kesäisin pidettävät pessimismipäivät tunnetaan jo muuallakin Suomessa. Kulttuuritoiminta tukee osaltaan myös matkailua. Vahva alkutuotanto on tärkeä elinkeino ja Puolangalta löytyvätkin Kainuun suurimmat maatilat maidontuotantomäärillä mitattuna. Kunta, yrittäjäjärjestö ja Työtehoseura tekevät yhteistyötä metsistä ja puusta saatavan taloudellisen hyödyn kasvattamiseksi. Puolangalla on useita erilaisia kiviesiintymiä, joista varsinkin liuskekiven ympärille on syntynyt yritystoimintaa. Puolankalaista kaoliinia hyödynnetään jätevesien puhdistuksessa mineraalipelleteissä, joita valmistetaan Paltamossa.


Alueen sopivuus Leader -toimintaan Oulujärvi Leaderin toiminta-alue on maantieteellisesti laaja, mutta väestömäärältään keskikokoinen Leader -alue. Hankkeita ja hanketoimijoita on riittänyt ja uusia hanketoimijoita löytynyt jo kolmen ohjelmakauden ajan. Alue muodostaa luontevan kokonaisuuden niin maantieteellisesti kuin toimintojen, yhteistyösuhteiden, erityispiirteiden ja luontonsakin suhteen. Alueen sopivuudesta ja toiminnan onnistumisesta kertoo myös kuntien halu aiempaa suurempaan kuntarahoitusosuuteen.

Kainuu

Helsinki

Kajaanin maaseutualueet

Vaala

Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jossa on 37 861 asukasta. Näistä noin 25 000 asuu ydinkeskustan ulkopuolella eli maaseuturahaston Leader -alueella.

Kajaanin ja Oulun puolivälissä sijaitseva 3 193 asukkaan Vaala on suosittu mökkikunta, myös muulla matkailulla on suuri merkitys Vaalalle. Oulujärven suurin saari, Manamansalo, vetää vuosittain kymmeniätuhansia kävijöitä retkeilemään, kalastamaan, yöpymään leirintäalueilla ja osallistumaan joka kesäisille Saaripäiville. Manamansalon lisäksi Säräisniemestä on kehittymässä erityisesti karavaanareitten suosima vetovoimainen alue. Vaala kuuluu mukaan Rokuan Geoparkiin, joka on ensimmäisenä suomalaisena alueena saanut UNESCO:n suojeleman Geopark – verkoston jäsenyyden. Tämä verkosto muodostuu ainutlaatuisista geologisista kohteista, joista Rokua Geopark on pohjoisin maailmassa.

Maaseutualueen merkittävin työllistäjä on noin 500 työntekijän Transtechin Otanmäen tehdas, jossa valmistetaan kiskokalustoa eli kaksikerroksisia junanvaunuja ja matalalattiaraitiovaunuja. Lisäksi Transtechilla on yksi Suomen suurimmista konepajoista. Vaikka Kajaanissa on muita alueen kuntia lyhyempi matka keskustan palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien pariin, myös kyläyhdistyksillä on aktiivista toimintaa ja useita kylätaloja omistuksessaan. Aktiivista yhdistystoimintaa löytyy myös muun muassa kulttuurin saralta. Perinteinen elämäntapa on esillä Riihipihassa, joka on yksityinen säätiön omistama talonpoikaismuseoalue. Riihipihassa pidetään vuosittain vuolijokelaisten yhdistysten voimin Wanhan ajan maatalousnäyttely. Tapahtuma houkuttelee runsaasti yleisöä ja on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Kajaanin kaupungilla on kylä- ja kaupunginosaohjelma, jonka toteutusta edistävä kärkihankemenettely on onnistunut kainuulainen lähidemokratiasovellus.

Vaalan kunnan ruokahuolto toimii Kainuussa hyvänä esimerkkinä lähiruoan käytöstä julkisissa ammattikeittiöissä hyödyntämällä Oulujärven kalaa ja muita paikallisia tuotteita. Ruoka on suuressa arvossa muutenkin: Kainuun suurimmat luomutilat ovat Vaalassa muodostaen merkittävän luomutuotantokeskittymän. Vaala sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla ja tekee aktiivista yhteistyötä molempiin suuntiin.

5


2. Oulujärvi LEADER ry Strategian toteutumista hallinnoi Oulujärvi LEADER ry, joka on toiminut Leader – ryhmänä vuodesta 1997. Yhdistyksen jäsenistö koostuu alueen kunnista, yhteisöistä ja henkilöjäsenistä. Jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen toimintaa ohjaava 12 -jäseninen hallitus on muodostettu kolmikantaperiaatteen mukaan. Jokaisesta kunnasta on hallituksessa kuntatahon edustaja, yhdistystahon edustaja ja yksityinen henkilö sekä kaikilla kolmella vastaavaa tahoa edustava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja toimikausia voi olla korkeintaan kolme peräkkäin. Hallitus valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan vuosittain. Hallituksen jäsenten aktiivisuus voi jättää varajäsenet käyttämättömäksi voimavaraksi. Tämä on haluttu välttää kehittämällä varajäsenten osallistumismuotoja. Varajäsenillä on samat mahdollisuudet osallistua koulutuksiin, opintomatkoille ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin kuin varsinaisilla jäsenillä. Hallituksen kokoukset kiertävät eri kunnissa, kokousvuorossa olevasta kunnasta kutsutaan kokoukseen läsnäolijoiksi myös varajäsenet. Kerran vuodessa pidetään strategiakokous, jossa sekä varsinaiset että varajäsenet seuraavat strategian toteutustilannetta ja linjaavat yhdistyksen toimintaa. Käytännön toimenpiteistä vastaavat kokoaikaisessa vakinaisessa työsuhteessa olevat toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja, jotka muodostavat kiinteän työparin. Talouden seuranta on helppoa ja nopeaa, koska kirjanpitoa ei ole ulkoistettu vaan sen hoitaa talousalan koulutuksen omaava hankeneuvoja. Tarvittaessa palkataan määräaikaisia hankevetäjiä yhdistyksen omiin hankkeisiin. Ulkoisen arvioinnin ja tarkastusten mukaan Oulujärvi Leader on pystynyt tekemään laadukasta työtä, johon ovat olleet tyytyväisiä niin viranomainen kuin hanketoimijatkin. Laatutason pysyminen korkealla varmistetaan noudattamalla keväällä 2014 valmistunutta laatukäsikirjaa. Vuosien mittaan Oulujärvi Leaderin toiminta on laajentunut ja siitä on tullut tunnustettu toimija, joka on monipuolisesti mukana sekä Kainuun kehittämisessä että valtakunnallisessa Leader – ja maaseudunkehittämistyössä.

Oulujärvi LEADER 2014 – 2020: Olemme osaava ja luotettava, vahvasti verkottunut paikallisen kehittämisen mahdollistaja ja kehittäjäkumppani. Kannustamme kokeilemaan ja luomaan uutta sekä toimimme aktiivisina uudistajina myös itse.


3. Lähtökohdat valitulle strategialle ja teemoille 3.1. Kokemuksia edellisiltä ohjelmakausilta LEADER II JA LEADER+ Vuosien 1997 – 1999 LEADER II – kaudella myönteisen tukipäätöksen sai 92 hakemusta. Lähes kaikki olivat kehittämishankkeita, yrityshankkeita oli kolme. Painotus oli matkailussa ja kylätoiminnassa, myös luonnontuotteiden hyödyntäminen nähtiin alueella tärkeänä. Kansainvälistymisessä otettiin ensimmäisiä askelia. LEADER+ -kaudella vuosina 2000 – 2006 tukea sai 167 hakemusta, joista 63 oli yrityshankkeita eli 38 %. Elinkeinojen kehittämisessä matkailulla oli edelleen suurin osuus, joskin erilaisia hoiva-alan yrityksiä perustettiin myös useita ja Oulujärvi Leaderillä olikin huomattava rooli yksityisen hoiva-alan käynnistymisessä alueellaan. Yhteisöllisessä kehittämisessä kylätoiminnan lisäksi aktivoituivat myös muut yhdistykset kehittämään toimintojaan. Oulujärvi Leaderillä oli ensimmäiset omat hankkeet, samoin kansainvälisessä toiminnassa nähtiin ensimmäiset varsinaiset hankkeet.

Ohjelmakausi 2007 - 2013 Tuettuja hankkeita oli 171, joista 97 eli 57 % yritystukia. Oulujärvi Leaderin merkitys alueensa mikroyritysten tukijana on kasvanut huomattavaksi ja yritystuet ovat tärkeä paikallisen kehittämistyön väline yhteisöllisen kehittämisen rinnalla.

Hallitus keskittyi vuosittaisessa strategiakokouksessaan ohjelman toteutumiseen ja suunnittelemaan toteutumista edistäviä toimia. Onnistuneita toimenpiteitä olivat muun muassa nuorten pienhankehaku, yritystuki- ja luonnontuotehankekampanjat sekä nuoriin kohdistuvien hankkeiden ideahaku. Yleensäkin ottaen Oulujärvi Leaderin omat aktivointitoimenpiteet ja laaja verkostoituminen toivat väestömäärään nähden runsaasti hakemuksia. Joukossa oli uudenlaista toimintaa luovia hankkeita, joiden jatkumona syntyy hanke- ja yritystukihakemuksia myös uudella ohjelmakaudella.

3.2. Yleisötilaisuuksien tuloksia Yleisötilaisuuksissa haettiin ensin strategisia ja sisällöllisiä painotuksia, jatkossa syvennettiin tärkeiksi koettuja teemoja ja kartoitettiin toimenpiteitä, näitä molempia kerättiin lisäksi nettikyselyllä. Ohjelmakaudella 2007 – 2013 Oulujärvi Leaderin ohjelman punainen lanka oli yhteistyö. Nyt yhteistyön rinnalle strategisiksi avainasioiksi nousivat selvästi innovatiivisuus/uudistuminen sekä osaamisen kasvattaminen, elinkeinollisen painotuksen haluttiin jatkuvan. Kehittämistarpeet olivat monipuolisia ja monialaisia, nuorten aikuisten huomioiminen nähtiin hyvin tärkeänä. Monialaisuudesta huolimatta elinkeinojen kehittämisessä matkailuun, lähienergiaan, luonnontuotteisiin ja luoviin aloihin liittyvät mahdollisuudet nousivat esiin muita useammin, yhteisöllisessä kehittämisessä puolestaan yhdistysten tarjoamat virkistysmahdollisuudet ja palvelut sekä ympäristöasiat ja perinteiden hyödyntäminen nykyihmisiä kiinnostavilla tavoilla.

Ohjelman viisi painopistealuetta olivat toimivia ja vastasivat alueen tarpeita, vaikka etenivät hieman eri tahtiin: palveluyrittäjyys nopeammin kuin odotettiin, kun taas kulttuuriin ja tietotyöhön liittyviä hankkeita ja yrityksiä alkoi viritä lähinnä vasta kauden loppupuolella. Matkailun kehittymisessä Oulujärvi Leaderin tukimuodoilla on ollut erityisen suuri merkitys ja luonnontuotteisiin pohjautuen on toteutettu uudenlaisia avauksia. Kylien kehittämisessä panostettiin erityisesti yleishyödyllisiin investointeihin, nämä ovat innostaneet uusia ihmisiä mukaan kehittämistyöhön ja niiden konkreettisuus tuo yhteisen työn tulokset kaikkien näkyviin. Myös muiden yhdistysten hakemat hankkeet olivat usein konkreettista rakentamista ja monipuolistivat alueen harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumatarjontaa. Hitaan alun jälkeen myös kansainvälistyminen toteutui ohjelman mukaisesti. Ohjelmalla tavoiteltiin yhteistyön lisäämistä ja sillä oli elinkeinollinen painotus, molempien osalta onnistuttiin hyvin.

7


3.3. Ulkoinen arviointi Toiminnan ulkoisen arvioinnin toteutti TK – Eval kesällä 2012. Arvioinnin avulla haluttiin löytää ehdotuksia toiminnan laadun ja ohjelmallisuuden parantamiseksi tulevaisuudessa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat innovatiivisuuden lisääminen ja osaamisen kasvattaminen, jotka olivat nousseet yleisötilaisuuksissa tärkeimmiksi strategisiksi asioiksi tulevalle kaudelle. Oulujärvi Leaderin toiminta nähtiin jokseenkin innovatiivisena ja sen osuutta haluttiin lisättäväksi. Osaamisen kasvattamista alueella pidettiin erittäin tärkeänä ja toivottiin, että ryhmä pyrkii edistämään sitä määrätietoisesti. Keinojen osalta toivottiin Oulujärvi Leaderin jatkavan ja vahvistavan niitä toimintatapoja, joita sillä jo on: hakijoiden sparraus, viestintä, koulutustilaisuudet, yritystapaamiset, opintomatkat, verkottaminen, uudet avaukset tarvittaessa omilla hankkeilla.

Vastaajat halusivat Oulujärvi Leaderin roolin pitävän sisällään useita tehtäviä myös tulevalla ohjelmakaudella. Elinkeinojen kehittämistä painotettiin, kansalaistoimintaa unohtamatta. Toiminnan toivottiin pysyvän monipuolisena.

TK – Eval arviointiraportissaan: Oulujärvi Leader on tuonut selkeää lisäarvoa alueensa kehittämiseen pienten toimijoiden toiminnan tukemisella, jossa korostuvat yhteisölliset ja elinkeinolliset vaikutukset Oulujärvi Leader on onnistunut yritystoiminnan kehittämisessä ja liikkeelle laittamisessa. Hankkeiden luottamus toimintaryhmään on korkea ja ryhmän ja sen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden välillä vallitsee korkea sosiaalinen pääoma.

WOT -analyysi

3.4. SWOT -analyysi VAHVUUDET • Luonto, luonnontuotteet ja luonnonvarat: elämyksiä ja raaka-aineita

• Retkeilyreittejä ja muuta valmista matkailuinfraa • Lisääntynyt matkailuyritysten määrä • Luonnonläheinen, turvallinen ja avara asuin- ja elinympäristö

• Ihmiset: kädentaitoja, sitkeyttä, selviämisen perinnettä, talkoohenkeä • Aktiivista kylä- ja yhdistystoimintaa • Kunnostettuja ja varusteltuja kylätaloja • Omaleimainen paikalliskulttuuri, lisääntyvä monikulttuurisuus

• Vetovoimaisia tapahtumia ja niiden järjestämistaitoa • Vahvistuneet yhteistyöverkostot • Työpaikkauskollista työvoimaa

HEIKKOUDET

MAHDOLLISUUDET • Matkailijoiden määrän lisääntyminen • Rokua Geopark, Tervan tie • Matkailijoiden halu ostaa palveluja ja paikallisia tuotteita kasvaa

• Luonnontuotteiden ja luonnonvarojen paikallinen hyödyntäminen ja jalostaminen §§ uusiutuvat energiamuodot ja lähienergia kaikissa muodoissaan §§ pienimuotoinen elintarviketuotanto ja lähiruoka §§ luonnontuotteiden uudet käyttömuodot • Monimuotoinen palveluyrittäjyys

• Laajenevan valokuituverkon luomat mahdollisuudet

yritystoiminnassa ja palvelujen tuottamisessa + sosiaalinen media

• Yhteistyö ja verkostoituminen §§ Kainuun sisällä, ulkopuolelle ja kansainvälisesti §§ julkisen sektorin, yritysten, kolmannen sektorin sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten välillä Monipaikka-asumisen lisääntyminen •

UHKAT

• Resurssipula: pääomien ja osaajien puute, aktiivisten

• Väestökato ja – rakenne; riittääkö yrittäjiä, yritysten

• Pienet paikalliset markkinat • Yritysten puute ja pienuus, työnantajana toimimisen

• Mielikuva Kainuun puhtaasta luonnosta ja metsämai-

toimijoiden vähäisyys

vieraus Ø työpaikkojen puute

• Ikärakenne, 18 – 35 – vuotiaitten vähäinen määrä, väestön alhainen koulutustaso

• Pitkät välimatkat ja vähäinen julkinen liikenne • Heikot tietoliikenneyhteydet osassa toiminta-aluetta • Kuntatalouden tilanne • Muutosvastarinta; kielteinen suhtautuminen uusiin ideoihin ja toimintatapoihin

sukupolven- ja omistajanvaihdoksia, osaavaa työvoimaa ja yhdistystoimijoita semista romahtaa mm. kaivosteollisuuden ja metsien rakenteen muuttumisen vuoksi

• Kuntarakenteen muutos vie palveluita kauemmas • Kylien autioituminen • Julkisen sektorin päätösvalta etääntyy, jopa Kainuun ulkopuolelle

• Kaupunkikeskeinen kehittämisajattelu


Vahvuudet ja heikkoudet Alueen luonto on monipuolinen ja monimuotoinen: Oulujärven ja muiden vesistöjen elävöittämä maisema vaihtelee länsiosan tasaisista peltoaukeista pohjoispuolen jylhiin vaaroihin, joista korkeimmalle nousee Puolangan Paljakka. Metsät ovat havupuuvaltaisia ja talousmetsien lisäksi alueelta löytyy luonnonpuistoja ja luonnonsuojelualueita. Matkailuelinkeinoa tukevat muun muassa kuntien ja Metsähallituksen toimesta rakennetut retkeilyreitit ja taukopaikat sekä erilaisten yhdistysten ylläpitämät rakenteet. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat vaihtelua erilaisten aktiviteettien muodossa niin pysyville asukkaille, vapaa-ajan asutukselle kuin matkailijoillekin. Alueelle on perustettu useita uusia pieniä matkailuyrityksiä. Yöpyvien matkailijoiden määrä tulee lisääntymään, kun Ruununtörmän caravan – alueen laajennus Vaalassa, uusi Metelinniemen caravan – alue Paltamossa ja uusi Jormuan leirintä-/ matkailualue Kajaanissa valmistuvat. Kainuulainen maaseudun asukas on tottunut pärjäämään luonnon keskellä, keksimään ratkaisuja ja pärjäämään omin päin, mutta tarvittaessa auttamaan muita ja toimimaan yhteisöllisesti. Tämä näkyy monipuolisena yhdistystoimintana, yhä enemmän vastuuta ottavana kylätoimintana ja runsaina kulttuuri-, liikunta- ja virkistystapahtumina, joista osa on kasvanut paikallisista huomattavasti suuremmiksi, jopa tuhansia osallistujia houkutteleviksi. Uusia kainuulaisia ovat muista maista muuttaneet, joita on jokaisella paikkakunnalla ja joiden osaamisella kannattaa rikastuttaa kainuulaista elämänmenoa. Puuta jalostetaan lähinnä energiaksi ja puutavaraksi, luonnontuotteista hyödynnetään enimmäkseen marjoja, sieniä ja jonkin verran jäkälää, kaivannaisia käyttää raaka-aineenaan muutama yritys – kaikkien näiden ympärille on kehitettävissä lisää ja uudenlaista paikallista tuotantoa. Yhteistyötä ja verkostoja on opittu hyödyntämään, silti siinä löytyy vielä myös opeteltavaa ja lisäämistä. Korkean työttömyysasteen seurauksena työtä ja työpaikkaa arvostetaan ja siitä pidetään kiinni, alueelle perustettavilla ja

sijoittuvilla yrityksillä onkin hyvät mahdollisuudet saada pitkäaikaista ja pysyvää työvoimaa. Heikkoudet liittyvät lähinnä väestön määrään, ikärakenteeseen ja alueen pitkäaikaiseen heikkoon talouskehitykseen. Nuorille aikuisille on löydyttävä koulutuksen jälkeisiä työpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittämiseen, heidän osuuttaan väestömäärästä on pystyttävä lisäämään alueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Ikärakenteeseen liittyy myös mahdollisuuksia: esimerkiksi palvelujen ja matkailun kehittämisessä voidaan luoda uutta ikääntyville kohdennettua tai heitä kiinnostavaa tarjontaa.

Mahdollisuudet ja uhkat Ympäristötietoisuuden ja eettisten arvojen yleistyminen lisäävät monenlaisen paikallisen tuotannon kysyntää. Alueen läpi kulkee yksi Suomen yhdeksästä virallisesta matkailutiestä, Tervan tie. Se ja Rokua Geopark ovat ”tuotemerkkejä”, jotka kaipaavat vielä lisää kohteita, tuotteita ja palveluja sisällökseen. Paikalliseen kulttuuriin, historiaan ja perinteisiin pohjautuvalla tarjonnalla voidaan erilaistua, erottua muista alueista ja tuottaa ainutlaatuisia kokemuksia. Oulujärvi tunnetaan yhtenä Suomen parhaista haukivesistä, Manamansalo on maankuulu lohikalastuskohde, alueella on monia pienempiä omaleimaisia kalavesiä ja Paljakkaan on valmistunut kalastuspuisto. Oulujärvellä pidettävät Kuhakunkku- ja hauki – EM – kisat vetävät vuosittain tuhansia osanottajia. Metsähallitus panostaa Kainuussa virkistyskalastuskohteidensa kehittämiseen, Manamansalo kuuluu näihin. Alueelle tarvitaan lisää yrittäjävetoista kalastusmatkailua, samoin omatoimikalastusmatkailijoiden huomioimista muun muassa majoitustarjonnassa. Alueen matkailu tukeutuu lähinnä kotimaisiin matkailijoihin, ulkomaisista matkailijoista suurin osa tulee Venäjältä. Venäläisten matkailijoiden määrä voi lisääntyä huomattavasti, mikäli Karjalan tasavallan kaavailema matkustajajunayhteys Petroskoista Kostamuksen ja Kajaanin kautta Ouluun toteutuu. Tavoitteena on käynnistää matkustajaliikenne jo lähi-

9


vuosina. Samoin tavoite Suomen ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta tulee toteutuessaan lisäämään merkittävästi venäläisten matkailijoiden määrää alueella. Luonnonvarojen rikkautta ja monipuolisuutta hyödynnetään alueella jonkin verran, mahdollisuus on lisätä tätä huomattavasti. Uusiutuva energia, bioenergia, lähienergia – näiden käyttöä lisäämällä lisätään myös siihen liittyvää yritystoimintaa. Metsien virkistyskäyttö ja puun uudet käyttömuodot ovat myös mahdollisuuksia lisätä alueen elinvoimaisuutta. Luonnon puhtaus antaa hyvät mahdollisuudet myös viljeltyjen elintarvikkeiden tuotannolle. Palveluyrittäjyyden monipuolistumista tukevat alueella ja sen läheisyydessä käynnistyvät suuret hankkeet: tuulipuistot, uudet kaivokset ja mahdollinen Pyhäjoen ydinvoimala lisäävät erilaisten huolto- yms. palvelujen kysyntää. Ikääntyvä väestö ja luonto antavat hyvät mahdollisuudet hoiva- ja hyvinvointipalveluja tuottavien, muun muassa Green Care – yritysten syntymiselle. Näiden tarvetta voi lisätä julkisen sektorin taloustilanne, jonka vuoksi on löydettävä uusia tapoja hoitaa ja kuntouttaa sairaita ja vajaakuntoisia ihmisiä. Kainuussa on suunnitteilla uusi keskussairaala, jonka rakentaminen aloitettaneen vuonna 2015. Sairaalasta suunnitellaan ns. seinätöntä sairaalaa, jossa osa hoidosta ja sen tukitoimenpiteistä kuten kuntoutuksesta toteutetaan sairaalan ulkopuolella. Tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia Green Care – yritystoiminnalle ohjelmakauden lopulla. Palveluyritysten lisäksi erilaisille yhdistysten tuottamille palveluille on kasvava tarve. Eri tahojen yhteistyöllä voidaan luoda uusia tapoja tuottaa tarvelähtöisiä, kustannustehokkaita lähipalveluja. Valokuituverkko mahdollistaa aiemmin paikallisina pidettyjen palvelujen muuntamisen ja laajemmille markkinoille tarjottaviksi. Paikkasidonnaisuuden vähentyessä maaseudulle voi tulla aivan uudenlaista palveluyrittäjyyttä ja uusia asukkaita. Näitä varten on oltava saatavilla vetovoimaisia asuinpaikkoja ja – alueita. Erilaisia asumisvaihtoehtoja tarvitaan myös monipaikka-asujille, jotka viettävät alueella osan vuodesta käyttäen palveluja ja osa heistä osallistuu myös alueen kehittämiseen.

Paikallisilla toimijoilla ei ole suuria resursseja käytettävissään, mutta niitä ja osaamista voidaan vahvistaa ja lisätä panostamalla verkostoitumiseen. Yhteistyötä tekemällä saadaan uusia toimintatapoja, palvelumuotoja ja ideoita, näitä haetaan myös kansainvälistymisen kautta. Uhkana on, etteivät etääntyvä päätöksenteko ja kaupunkikeskeinen kehittämispolitiikka tunnista maaseutuun liittyviä mahdollisuuksia ja tunnusta paikallisuuden arvoa kehittämistyössä. Osaaminen ja verkostoituminen eivät ole paikkaan sidottuja kehittämisresursseja. Väestön vähenemiseen liittyviin uhkiin voidaan vaikuttaa kohdistamalla toimenpiteitä nuoriin aikuisiin ja vahvistamalla yrityksiä siten, että niille voidaan löytää jatkajia.

3.5. Johtopäätökset edellisistä Päättyneen ohjelmakauden kokemukset, alueen toimijoilta kerätyt näkemykset, ulkoisen arvioinnin tulokset sekä nelikenttäanalyysi ovat yhdenmukaisia ja samansuuntaisia. Niiden pohjalta strategialle on valittu neljä teemaa:

• • • •

Luontoon pohjautuva elinkeinotoiminta Voimavaroja luovuudesta Viihtyisä ympäristö, kasvava ympäristövastuu Sujuva arki elinvoimaisissa yhteisöissä

Teemat ovat selkeä jatkumo edellisen kauden painopisteille, vaikka ne on nimetty uudelleen ja sisällöt yhdistetty eri tavalla. Pitkäjänteisellä tuloksellisella kehittämistyöllä saavutetut tulokset muodostavat vankan perustan, jolle on hyvä rakentaa uutta. Ulkoiseen arviointiin ja yleisötilaisuuksiin osallistuneet sekä ohjelmaluonnokseen lausuntojaan antaneet odottavat Oulujärvi Leaderin ohjelman vaikutuksina monipuolista ja uutta luovaa toimintaa, luonnon käyttämistä virkistykseen ja elinkeinotoimintaan kestävällä tavalla, luonnosta ja ympäristöstä huolehtimista, ennakkoluulotonta tarttumista uusiin mahdollisuuksiin ja aktiivista yhdistys- ja kansalaistoimintaa – tekemisen meininkiä.Nämä on kiteytetty muutaman sanan visioksi.


4. Strategia vuosille 2014 - 2020 4.1. Visio 2020 Vireä, viihtyisä ja rohkeasti uudistuva maaseutualue. Kylillä asuu monia ammattialoja edustavia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Osa heistä on muuttanut kaupungeista, koska haluavat asua luonnon keskellä vastapainona työlle, joka vie ympäri maailmaa. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kautta alueen asukkaat ja yritykset hyödyntävät ja tuottavat joustavasti ja osaavasti erilaisia sähköisiä palveluita. Ympäristön sekä ekologisten ja eettisten arvojen merkityksen kasvu on johtanut monipuolisen lähituotannon, mm. bioenergian ja lähiruuan arvostamiseen; tämä näkyy lisääntyneenä yritystoimintana. Osa lähipalveluista tuotetaan kuntien, yritysten ja yhdistysten yhteistyössä luomilla uusilla palvelumuodoilla. Omaleimainen matkailutarjonta on kehittynyt ympärivuotiseksi ja houkuttelee kotimaisten matkailijoiden lisäksi ulkomaisia kävijöitä. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, monipuolistuneet työ- ja yrittäjyysmahdollisuudet sekä aktiivisesta yhdistystoiminnasta kumpuava yhteisöllisyys ja virikkeellinen vapaa-aika takaavat alueen asukkaiden hyvinvoinnin.

4.2. Strategia Yhteistyöllä ja osaamisen kasvattamisella lisätään innovatiivisuutta; halua ja kykyä uudenlaisiin ratkaisuihin. Innovatiivisuuden lisääntymisen seurauksena syntyy uusia tuotteita, toimintatapoja ja palvelumuotoja sekä elinvoimaista yritystoimintaa.

Strategialla on elinkeinollinen painotus, mutta myös yhteisöllisyyteen panostetaan vahvasti. Yhdistysten toiminnalla ja toteuttamilla hankkeilla on usein suora tai vähintäänkin välillinen vaikutus elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen. Tärkeänä näkökulmana ovat hankkeiden vaikutukset nuoriin aikuisiin, joita alue kaipaa ollakseen vireä ja elävä. Strategian laaja-alaisuudella taataan aktivoinnin ulottaminen mahdollisimman monille tahoille. Strategisuus ja tuloksellisuus varmistetaan toimintatavoilla, esimerkiksi teemahakuja käyttämällä. Strategian toteuttamisessa käytetään yritystuet mukaan lukien kaikkia maaseuturahaston tuki- ja hankemuotoja sekä lisäksi eri rahastoja ja muita kansallisia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä. Rakennerahastojen varoja tarvitaan uudenlaisten paikallisten työllistymisratkaisujen luomisessa ja mahdollistamaan asukaslähtöinen kehittämistyö myös Kajaanin keskusta-alueella (ns. kaupunki - Leader). Kaupunkikeskustan asukkaat ovat nostaneet esiin erityisesti elinkeinollisia, yrittäjyyttä ja työllistymismahdollisuuksia edistäviä, yhteisöllisyyttä ja sosiaalista osallistumista lisääviä sekä nuoriin ja maahanmuuttajiin kohdistuvia tarpeita. Strategiaa toteutetaan sekä aktivoimalla ja tukemalla alueen toimijoiden hankkeita että Oulujärvi Leaderin omilla hankkeilla ja muilla omilla toimenpiteillä. Oulujärvi Leader on verkostoitunut tiiviisti Kainuun muuhun kehittämistyöhön muun muassa olemalla aktiivisesti mukana erilaisissa kehittämistyöryhmissä. Tätä alueellista vaikuttamista jatketaan ja samalla saadaan lisää yhteistyöverkostoja paikallisen kehittämistyön tueksi. Oulujärvi Leaderin toiminta-alueena ovat maaseuturahaston osalta Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnat sekä Kajaanin kaupungin maaseutualueet. Muiden rahastojen ja omien hankkeiden osalta toiminta-alue voi olla tätä laajempi, yhteistyössä muiden Leader -ryhmien kanssa. Näin on

11


jo ollut esimerkiksi Oulujärvi Leaderin hallinnoiman Kainuun ja Koillismaan Kalaleader – ohjelman kohdalla. Meri- ja kalatalousrahastosta haetaan ohjelmakaudelle 2014 – 2020 jatkorahoitusta aiempaa laajemmalle Kalaleader – ohjelmalle: Kainuun ja Koillismaan lisäksi mukaan on liittynyt Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaalta. Kalaleader – ohjelman hallinnoijana toimii edelleen Oulujärvi Leader ja toteuttajakumppaneita ovat Elävä Kainuu Leader, Leader Koillismaa ja KeskipisteLeader. Strategialla toteutetaan kaikkia kuutta maaseudun kehittämisen prioriteettia, suurin osa rahoitettavista toimista toteuttaa kuitenkin prioriteettia 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla.

Kriittiset menestystekijät • Osallistumisen helppous ja houkuttavuus §§ Leader näkyy, tulee lähelle ja kutsuu mukaan, tulokset esillä • Osaava hallitus ja henkilöstö §§ strategian määrätietoinen toteutus §§ laatukäsikirjan mukainen toiminta, sitoutuminen yhdistyksen arvoihin §§ jatkuva oppiminen, herkkyys uudistaa toimintaa • Laaja-alainen toimiva yhteistyö §§ voimakas yhteistyöhakuisuus toimintatapana • Monipuolinen rahoitusvälineiden käyttö: §§ maaseuturahasto, meri- ja kalatalousrahasto, rakennerahastot, Erasmus+, komission suorat tuet, Leader – ryhmän omat varat, muut rahoituslähteet §§ onnistunut rahoituslähteen valinta: kokeilut, uudet avaukset ja riskinotto mahdollisia

Innovatiivisuus ja verkostoituminen Innovatiivisuus on yksi kolmesta strategian punaisesta langasta ja vahvasti kytköksissä yhteistyöhön ja osaamisen kasvattamiseen. Tuettavien hankkeiden valinnassa painotetaan uutta luovia tai uuden luomista edistäviä hankkeita. Tällaisten hakemusten saamiseksi tehdään pohjatyötä muun muassa aktivointityöllä, tiedottamalla, verkottumalla ja verkottamalla. Strategian toteutumisen varmistamiseksi käytetään tarvittaessa teemahakuja, ideahakuja ja muita vastaavia toimenpiteitä, joista Oulujärvi Leaderin hallituksella on jo onnistuneita kokemuksia. Näitä voidaan myös jatkokehittää esimerkiksi osallistamista lisäämällä. Yritystuissa halutaan lisätä kehittämistoimenpiteiden osuutta. Innovointituella (ns. kokeiluraha) tulee olemaan merkittävä rooli uusien asioiden testaamisessa ja käyttöön oton edistämisessä. Oulujärvi Leader on toteuttanut omilla varoillaan nuorille suunnatun pienhankehaun, vastaavia hakuja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan myös muilla teemoilla. Pienhankehakujen tavoitteena on antaa uutta toimintaa käynnistäviä alkusykäyksiä. Pienhankehakua voidaan soveltaa myös yhteisöllisiin kokeiluihin, mikäli varsinainen Leader - rahoitus ei niihin jousta.

Valokuidun mahdollisuudet ja sosiaalisen median hyödyntäminen huomioidaan kaikkien neljän teeman toteuttamisessa. Molemmilla tulee olemaan huomattavia vaikutuksia sekä kansalaistoiminnassa että yritystoiminnassa. Vaikka innovatiivisuutta painotetaan, on tarpeellista tukea myös tavanomaisempia toimenpiteitä sekä kehittämishankkeissa että yritystuissa. Alueen todellinen vahvistuminen edellyttää, että myös heikoimpien tilannetta parannetaan. Koko alueen tai sitä laajemmassa mittakaavassa tavalliseksi katsottu toiminta voi olla toteuttajalleen uutta ja suuri muutos entiseen. Uusia asioita kokeillessa ei voi aina onnistua. Siksi kovien tulosten lisäksi arvioidaan ja arvostetaan myös prosessia eli tehtyjä toimenpiteitä, joilla tavoitteiden toteutumista yritettiin edistää sekä niistä kertynyttä kokemusta ja osaamista. Samoin yllättäviä, ennakoimattomia tuloksia arvostetaan, sillä ne voivat johtaa johonkin aivan uuteen. Oulujärvi Leaderin hallinnoiman, Elävä Kainuu Leaderin kanssa vuosina 2013 – 2014 toteutetun Innoliiteri – hankkeen tarkoitus on viedä maaseudulla syntyneitä innovaatioaihioita kohti toteuttamista. Samalla on luotu vapaaehtoinen Innojelppari – ryhmä pohtimaan yrittäjien kanssa ratkaisuja kone-, laite- ja ohjelmisto-ongelmiin. Innojelppareihin kuuluu osaajia insinööreistä tekniikan tohtoriin. Keksintösäätiö, Kajaanin Ammattikorkeakoulun protopaja ja Työtehoseura kuuluvat Innoliiteri -yhteistyökumppaneihin. Hankkeessa luotuja yhteistyömuotoja ja toimintatapoja jatketaan uudella ohjelmakaudella.


Oppimissuunnitelma Hallituksen ja henkilöstön oppimistarpeiksi on tunnistettu erityisesti eri rahoituskanavien tuntemus, sosiaalisen median ja sähköisten työkalujen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen, innovointimenetelmät ja toimintaympäristön muutosten ymmärtäminen (esimerkiksi pelillistyminen, digitalisoituminen). Aiheista tullaan järjestämään omia koulutustilaisuuksia. Uusien hallituksen jäsenten perehdyttäminen tehdään vuosittain, samoin hallituksen ja henkilöstön oppimistarpeiden kartoitus seuraavaa vuotta varten. Kansainvälisen yhteistyön kytkeminen luontevaksi osaksi teemojen kehittämistä edellyttää oppimista niin henkilöstöltä, hallitukselta kuin toimijoiltakin. Henkilöstö osallistuu Leader – ryhmille suunnattuihin koulutuksiin, hallituksen jäsenet osallistuvat niihin mahdollisuuksiensa mukaan. Toiminnan laajamittainen ulkopuolinen arviointi tehdään ainakin kerran ohjelmakauden aikana ja arviointitulokset ja -suositukset huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Hankkeiden loppuraportit käsitellään hallituksessa, lisäksi puoltopäätösten yhteydessä valitaan muutamia hankkeita, joita seurataan hallituksessa tarkemmin koko toteutuksen ajan. Hankkeiden kokemukset voidaan hyödyntää hallitustyöskentelyn lisäksi hankkeiden valmistelussa. Omien toimintatapojen ja hallitustyöskentelyn jatkuvaa parantamista tehdään Pohjois-Kymen Kasvun kanssa. Yhteistyössä on mukana myös Elävä Kainuu Leader. Hanketoimijoiden osaamista lisäävänä toimintatapana kannustetaan sisällyttämään jokaiseen kehittämishankkeeseen ainakin pieni koulutusosio. Vastaavasti voidaan edistää kokeilukulttuuria ja sen kautta oppimista motivoimalla hakijoita tarkastelemaan, onko heidän hankkeessaan jotain sellaista, jota olisi luontevaa ja järkevää viedä eteenpäin myös kokeiluilla. Oppiminen yhdessä tekemällä ja kokemalla on tehokas tapa osaamisen kasvattamiseen. Yksilöllinen hankeneu-

4.3. Valmisteluprosessi Oulujärvi Leaderin strategiatyötä on tehty monipuolisesti ja laajasti ja siihen on osallistunut suoraan 286 henkilöä: maaseudun yksittäisiä asukkaita, yrittäjiä, yhdistysväkeä, kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, sidosryhmien edustajia. Neljän kuntakohtaisen tilaisuuden lisäksi järjestettiin yksi koko aluetta koskeva tilaisuus. Lisäksi Vaalassa järjestettiin vesistöteemainen ilta yhdessä Kalaleader – ohjelman kanssa ja Paltamossa mielikuvapaja koko perheen energiamessujen yhteydessä. Tilaisuuksien lisäksi toteutettiin sähköinen kysely. Edellä kuvatussa lähes 300 osanottajan valmistelutyössä kerättyä aineistoa on täydennetty ostamalla ulkoinen arviointi TK – Evalilta ja teettämällä Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijalla opinnäytetyönä selvitys Oulujärven vesistömatkailun nykytilasta ja kehittämistarpeista. Päättyneiden hankkeiden loppuraporteista on myös saatu aineksia ohjelman valmisteluun.

Yritys- ja hanketukien lisäksi parhaat strategian toteutuskeinot valmisteluun osallistuneiden mielestä: 1. 2.

Kokeilujen rahoittaminen ja toteuttaminen Ideahaut (parhaat ideat jatkojalostetaan rahoitettaviksi hankkeiksi) 3. Eri rahoituslähteiden käyttö maaseuturahaston lisäksi 4. Oulujärvi Leaderin omat hankkeet 5. Oulujärvi Leaderin omat pienhankehaut 6. Koulutusten sisällyttäminen kehittämishankkeisiin 7. Teemahaut 8. Yhteistyö muiden kotimaisten Leader – alueiden kanssa 9. Yhteistyö oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa 10. Kansainvälinen yhteistyö 11. Opinto- ja tutustumismatkat, myös ulkomaille 12. Koulutustilaisuudet

vonta koko hankeprosessin ajan lisää hankkeiden toteuttajien osaamista, samalla oppii myös Leader – henkilöstö jokaisen hankkeen omista erityispiirteistä ja tilanteista. Yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa, opinto-, tutustumis- ja kumppanuusmatkat myös ulkomaille, kansainvälinen yhteistyö, koulutukset ja valmennukset tulevat olemaan osa innovatiivisuutta ja oppimista tukevista toiminnoista. Kainuun ammattioppilaitoksen, Kajaanin Ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston kanssa tehtyä yhteistyötä laajennetaan aiempaa monipuolisemmaksi. Kiitosta saanutta ja suuria yleisömääriä kerännyttä Kainuun ulkopuolisten luennoitsijoiden (mm. Aalto – yliopisto) tuomista alueelle jatketaan.

Oulujärvi Leaderin hallitus on ohjannut strategian valmistelua vuosien 2007 – 2013 kehittämisohjelmalle tekemänsä toteutumistarkastelun pohjalta. Ministeriöltä palautteen saanut strategialuonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa joulukuussa 2013 ja luontomatkailualan toimijoille helmikuussa 2014. Yksityisten henkilöiden kommentteja haettiin nettikyselyllä maaliskuussa 2014 ja alueen yhdistyksiltä pyydettiin lausuntoja. Kommentit ja lausunnot on huomioitu strategian sisällössä ja painotuksissa, samoin nuorten aikuisten innovaatioleirillä maaliskuussa 2014 esittämät ajatukset ja ideat. Eri ohjelmien yhteensovittamista on tehty Kainuun maaseuturyhmässä ja Kainuun strategiaryhmässä, joissa Oulujärvi Leader on jäsenenä. ELY – keskuksen kanssa sovittu työnjako on esitetty liitteessä.

13


5.Toteutussuunnitelma 5.1. Valittujen teemojen toteuttaminen

Luontoon pohjautuva elinkeinotoiminta Lähtötilanne ja kehittämistarpeet Matkailutoimialan kehittyminen on edennyt pikkuhiljaa ja perustuu mikroyrityksiin. Yritysten yhteisiä matkailuyhdistyksiä on kaksi. Oulujärven alueella toimii Oulujärven Jättiläiset ry ja Puolangalla Puolanka-Paljakka matkailuyhdistys ry. Matkailijamäärien kasvattamiseksi on parannettava matkailutuotteiden tunnettuutta ja saatavuutta, lisättävä kohteita ja aktiviteetteja, etsittävä uusia kohderyhmiä, sovellettava uusia markkinointikeinoja ja syvennettävä yritysten välistä yhteistyötä.

Alueelle on alkanut syntyä pienen mittakaavan elintarvikeyrittäjyyttä. Lähiruokayritysten lisäksi tarvitaan muuta pienimuotoista elintarviketuotantoa; erikoistuotteille pelkkä paikallisilla markkinoilla toimiminen ei muodosta riittävää kysyntäpohjaa. Oulun yliopisto / CEMIS-Oulu tutkii ja kehittää biomassaraaka-aineista korkean arvon tuotteita. Yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa Lumene. Oulujärvi Leader on osallistunut yhteistyöhön ja tavoitteena on jatkaa sitä toimimalla linkkinä luonnontuotteisiin liittyvän tutkimuksen ja maaseudun mikroyritysten välillä.

Tavoitteet ja esimerkkejä tuettavista toimenpiteistä Ympärivuotista matkailua

Luontoaarteet monipuolisessa käytössä

• uudet aktiviteetit, ohjelmapalvelut, tapahtumat, vierailukohteet ja yritykset • kylämatkailun käynnistyminen yhteisöjen ja matkailuyritysten yhteistyöllä • majoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen • uusien markkinointitapojen käyttöönotto • uusien kohderyhmien tavoittaminen ja heidän palvelutarpeidensa huomioiminen (esimerkiksi ikääntyvät tai liikuntarajoitteiset: helppokulkuisuus ja avustamistarve, omatoimikalastajat ja venäläiset matkailukalastajat: kalankäsittely- ja varustehuoltomahdollisuudet, venäläiset: kieli ja kulttuuri )

• luonnontuotteita käytetään muuhunkin kuin elintarviketuotantoon • luonnontuotteiden kasvattaminen ja keräily mm. kosmetiikkateollisuuteen • puun uudet paikallisesti toteutettavat käyttömuodot ja niihin liittyvät tekniset ratkaisut • metsänomistajille taito kasvattaa laadukasta raakaainetta myös uusiin ja erikoisiin puunjalostustarpeisiin • metsien ja muun luontoympäristön virkistys-, matkailu-, hoiva- ja hyvinvointikäyttö

Puhdasta, turvallista ruokaa Paikallista energiaa • lähienergian käyttö- ja esimerkkikohteet • tuotantoprosessien kehittäminen • energiahuoltoon liittyvät palvelut

Tulokset ja tuotokset uudet vierailu- / käyntikohteet energiakohteet uudet yritykset toimintaansa uudistaneet yritykset uudet työpaikat hankkeen aikana työllistyneet koulutuksiin osallistuneet aktivointitilaisuuksiin osallistuneet talkootyön tuntimäärä (ei tavoitetta, seurataan toteutumaa) uusien palvelujen määrä

• lähiruoan saatavuuden parantaminen • omaleimainen pienen mittakaavan elintarvikejalostus • uudet markkina-alueet ja markkinointitavat

Lukumäärä yhteensä

Naiset

joista alle Miehet 35 v.

joista alle 35 v.

15 15 15 20

8

2

7

2

20 5

10 2

3 1

10 3

3 1

200

110

30

90

25

600

300

30

300

30

50


Voimavaroja luovuudesta Lähtötilanne ja kehittämistarpeet Suurin osa julkisista kulttuuripalveluista on Kajaanissa. Muissa kunnissa tarjonta on lähinnä kirjastopalveluja ja kansalaisopistojen toimintaa. Yhdistykset ovat merkittävä kulttuurintuottajataho; kesäteatteri toimii jokaisessa kunnassa, lisäksi on musiikki-, kuvataide-, kirjallisuus- ja muita yhdistyksiä. Myös joillakin kyläyhdistyksillä on omaa kulttuuritoimintaa. Valokuituverkkoa hyödyntämällä voidaan erilaisia esityksiä ja tapahtumia tuoda yhä useamman katsojan ulottuville.

Monipuolinen yhdistysten luova toiminta yhdistää eri-ikäiset ja erilaisen taustan omaavat ihmiset ja lisää siten yhteisöllisyyttä ja rohkeutta uusien asioiden tekemiseen. Paikalliskulttuurilla elävöitetään aluetta ja lisätään sen vetovoimaa ja viihtyvyyttä. Samalla tuetaan elinkeinoelämää, erityisesti matkailua. Kulttuuri- ja luovien alojen yrityksiä on alkanut syntyä ja tämän kehityksen halutaan jatkuvan. Kehitystä voidaan tukea yhdistämällä luovien alojen osaajia muihin aloihin.

Värikäs historia ja perinteinen elämäntapa toimivat perustana, johon pohjautuen voidaan luoda monenlaisia elämyksiä sekä tapahtumina, palveluina että tuotteina. Tässä voidaan soveltaa italialaisen yhteistyökumppanin toteuttamaa nuorten luovien alojen ammattilaisten työllistämismallia.

Kajaanin Ammattikorkeakoulun pelialan koulutus on edelläkävijä koko maassa. Peliteknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kehittämällä sisältöjä matkailu-, liikunta- ja hoivaaloille sekä markkinoinnissa. Oulujärvi Leader on tehnyt jo jonkin verran yhteistyötä pelialan koulutuksen kanssa ja yhteistyötä jatketaan.

Tavoitteet ja esimerkkejä tuettavista toimenpiteistä Yhteisöllisen kulttuuritoiminnan vahvistuminen • yhteistyö ammattilaisten kanssa • kulttuurikohteisiin lisää ohjelmasisältöä • kulttuurin ja luovien alojen yhdistäminen matkailuun, hoivaan tai nuorisotyöhön • tarvittavat uudet rakennukset, rakennelmat ja vastaavat • maaseutu verkkoon ja tapahtumat esille

Perinteet eläväksi • historia ja perinteet nykyaikaan tapahtumina ja tuotteina sekä yhdistämällä matkailuun ja muihin elinkeinoihin • rakennusperinnön säilyttäminen ja uusiokäyttö

Luovaa yritystoimintaa • edellä mainitut toimenpiteet (esim. rajapinnat muiden alojen kanssa) luovat mahdollisuuksia alan yritysten syntymiseen ja laajenemiseen

Tulokset ja tuotokset rakennetut/kunnostetut/laajennetut rakennukset ja rakennelmat uudet yritykset toimintaansa uudistaneet yritykset uudet työpaikat hankkeen aikana työllistyneet koulutuksiin osallistuneet aktivointitilaisuuksiin osallistuneet talkootyön tuntimäärä (ei tavoitetta, seurataan toteutumaa) uusien palvelujen määrä

Lukumäärä Naiset yhteensä

joista alle 35 v.

Miehet

joista alle 35 v.

15 15 5 15 5 120 100 -

8

4

7

3

8 3 70 50

4 2 15 10

7 2 50 50

3 1 10 10

20

15


Viihtyisä ympäristö, kasvava ympäristövastuu Lähtötilanne ja kehittämistarpeet

Ympäristön puhtauteen voidaan vaikuttaa vähentämällä ympäristökuormitusta ja energian ja tavaroiden kulutusta.

Ympäristötietoisuus kasvaa ja erityisesti nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia ekologisesta ajattelusta ja ympäristönsuojelusta. Maaseudun elinkeinojen murroksessa maisemat ovat muuttuneet ja niiden hoitoon kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Viihtyisä, kunnostettu ja hoidettu maaseutumaisema lisää asumismukavuutta, alueen houkuttavuutta ja tukee osaltaan luontoon pohjautuvaa elinkeinotoimintaa. Ympäristöyrittäjyydelle on alkanut löytyä tarvetta ja mahdollisuuksia.

Perinteisen maaseutuasumisen rinnalle on alkanut nousta uudenlaista asumisajattelua, muun muassa eri kohderyhmille suunnattuna. Esimerkiksi Paltamoon on alustavasti suunniteltu koira- ja hevosharrastajien asuinaluetta ja Puolangalla on selvitetty mahdollisuuksia pienen kylämäisen keskittymän yhteiseen lämmitysjärjestelmään, energiantuotantoon sekä vesi- ja jätevesijärjestelmiin.

Tavoitteet ja esimerkkejä tuettavista toimenpiteistä Energian ja ympäristön säästäminen • ekologiset toimintatavat sekä yhteisöllisissä kohteissa että yrityksissä • maatilojen ja muiden yritysten kannustaminen korvaamaan ostettua energiaa omalla energiantuotannolla • yhteisten kokoontumistilojen jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen mukaisiksi

Hoidettu ympäristö, maisemat ja vesistöt • hoitosuunnitelmat ja hoitotoimenpiteet • ympäristö- ja maisemanhoitopalveluita tarjoavat yritykset, muut ympäristöliiketoimintaa harjoittavat yritykset • ympäristökasvatus

Vetovoimainen asuinympäristö • uudenlaiset vakituisen, vapaa-ajan tai monipaikkaasumisen ympäristöt, joissa huomioidaan esimerkiksi ekologisuus ja elämäntapaan tai harrastuksiin liittyvä tilan tarve • pienimuotoiset infrakohteet ja niiden hoitoon liittyvät uudet ratkaisut • kyläsuunnitelmiin perustuvat investoinnit ja kehittämistoimenpiteet

Tulokset ja tuotokset yhteisöllisten kohteiden uusitut jätevesijärjestelmät hoitosuunnitelmat (maisema, ympäristö, vesistö yms.) energiaa tuottavat kohteet asumisympäristösuunnitelmat uudet yritykset toimintaansa uudistaneet yritykset uudet työpaikat hankkeisiin työllistyneet koulutuksiin osallistuneet aktivointitilaisuuksiin osallistuneet talkootyön tuntimäärä (ei tavoitetta, seurataan toteutumaa) uusien palvelujen määrä

Lukumäärä yhteensä

Naiset

joista alle 35 v.

Miehet

joista alle 35 v

5 5 15 5 5 5 5 5 150 150 10

1

1

4

1

1 1 50 70

1 1 5 10

4 4 100 80

1 1 10 15


Sujuva arki elinvoimaisissa yhteisöissä Lähtötilanne ja kehittämistarpeet

Yhdistyksillä on suuri merkitys elinvoimaisuudelle harrastusja virkistysmahdollisuuksien tuottajina. Osa näistä voidaan toteuttaa kylätaloilla, mutta usein niitä varten tarvitaan omia tilaratkaisuja. Uusien toimintamallien luominen edellyttää välillä palkattua henkilökuntaa, lisäksi maksullisesta palvelutoiminnasta on tulossa monen yhdistyksen arkipäivää.

Pinta-aloiltaan suuret, mutta väestömäärältään pienet kylät, harva asutus ja pitkät välimatkat eivät mahdollista markkinaehtoisia palveluja kyläläisille. Jäljellä on enää muutama kyläkauppa ja kyläkoulu, joten palvelut on toteutettava muilla tavoilla kuin niiden yhteydessä. Yksi ratkaisu ovat kylätalot, joita on useita jokaisessa kunnassa. Kylätalot ovat useimmiten entisiä kouluja ja ylläpito on kyläyhdistyksille suuri ponnistus. Kylätalojen käyttöä monipuolistamalla turvataan sekä palvelut että yhteiset kokoontumistilat.

Maaseudun asukkaat ovat usein käytännöllisiä ja monipuoliset kädentaidot omaavia. Pitkät välimatkat ruokkivat itse pärjäämisen tarvetta ja kykyä luoviin ratkaisuihin. Tältä pohjalta syntyy innovaatioaihioita, jotka jäävät usein tunnistamatta ja hyödyntämättä. Tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä niiden etsimiseksi ja jalostamiseksi.

Julkisen sektorin taloudellinen tilanne on saanut asukkaat ja yhdistysväen tarttumaan kotiseutunsa kehittämiseen ja palvelujen järjestämiseen. Tämän odotetaan lisääntyvän. Palvelujen uusien toteuttamistapojen lisäksi tarvitaan lisää palveluyrittäjyyttä.

Uudistamalla mikroyritysten usein käsityövaltaisia toimintatapoja voidaan vähentää työn kuormitusta sekä parantaa tuottavuutta ja kannattavuutta. Näin saadaan sujuva arki toteutumaan myös maaseutuyritysten kohdalla.

Tavoitteet ja esimerkkejä tuettavista toimenpiteistä Palvelujen monipuolistaminen

Paremmat osallistumismahdollisuudet

• yhdistysten maksullisen palvelutoiminnan kehittäminen • yhteisöllinen liiketoiminta; harjoittajina esim. kyläosuuskunnat tai muut kyläyhtiöt • kylätaloista monitoimitaloja ja paikallisia palvelukeskuksia • julkisen sektorin, yritysten ja yhdistysten yhteistyö uusien palvelujen luomiseksi; osa palveluista tuotetaan sähköisesti • palveluyrittäjyys, mukaan lukien yrityksille suunnattavat esim. huoltopalvelut

• virtuaalijärjestelmiä kylätaloille Ø mahdollistaa esim. sähköisten palvelujen käytön ja tuottamisen sekä virtuaalikoulutukset • uudenlaiset keinot vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja oman asuinalueen kehittämiseen (lähidemokratia) • uudet nuorten kesätyömallit • nuorten aikuisten kytkeminen kehittämistyöhön

Houkuttelevat harrastus- ja virkistysmahdollisuudet

Innovaatiot käyttöön

• erilaiset rakenteet, rakennelmat, radat, kentät ja vastaavat, myös kuntien toteuttamina tarpeen tullessa asukkailta • yhdistysten osaamisen kasvattaminen • uudet tapahtumat erityisesti silloin, kun ne houkuttelevat osanottajia ja yleisöä myös alueen ulkopuolelta • yhteiset kokoontumistilat ja niiden kunnostaminen ja varustaminen

• maaseudun asukkaiden innovaatioiden eteenpäin vienti Ø Innoliiteri – hankkeen jatkaminen ja kasvattaminen monipuoliseksi teemaksi • uudet toimintatavat yrityksissä, esim. tuotantotalouden soveltaminen, teknologian hyödyntäminen • Innojelppi – toiminnan jatkaminen

Tulokset ja tuotokset

Lukumäärä yhteensä

uudet / kunnostetut / varustetut kylätalot ja muut kokoontumistilat

10

toimintojaan monipuolistaneet kylätalot tai vastaavat

10

uudet virkistysrakenteet uudet tapahtumat uudet yritykset toimintaansa uudistaneet yritykset uudet työpaikat hankkeisiin työllistyneet koulutuksiin osallistuneet aktivointitilaisuuksiin osallistuneet talkootyön tuntimäärä (ei tavoitetta, seurataan toteutumaa) uusien palvelujen määrä

50 5 30 20 40 15 300 700 -

Naiset joista alle 35 v.

Miehet joista alle 35 v.

10

2

20

5

15 5 150 350

5 1 50 100

25 10 150 350

10 1 50 100

80

17


5.2. Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö Alueiden välisiä hankkeita on toteutettu 15 kotimaisen Leader – ryhmän kanssa. Yhteistyötä tehdään jatkossakin tarpeiden mukaan. Yhteistyötä Ylä-Savon Veturin kanssa lisätään: aloitettua ympäristöliiketoiminnan edistämistä jatketaan ja uusina yhteistyöteemoina ovat maaseutuinnovaatiot ja nuoret aikuiset. Kansainvälistä yhteistyötä Oulujärvi Leader on tehnyt omilla toimenpiteillään, yhdessä Elävä Kainuu Leaderin kanssa sekä yhteistyössä Kalakukko ja Aktiivinen Pohjois-Satakunta - Leader – ryhmien kanssa. Venäjä – yhteistyötä on tehty Elävä Kainuu Leaderin kanssa Maa- ja metsätalousministeriön Lähialueyhteistyövaroilla. Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin unkarilaisen yhteistyökumppanin (Leader 36Jó Palóc) kautta on päästy hyödyntämään komission suoraa Kansalaisten Eurooppa – rahoitusta ja löydetty uusia kumppaneita. Tämän verkoston kanssa syksyllä 2013 solmitun yhteistyöaiesopimuksen teemoja ovat mikroyrittäjyys, palvelut, maaseudun nuoret ja perinteiden elävöittäminen. Yhteistyö on jo johtamassa hankkeeseen, johon haetaan rahoitusta Kansalaisten Eurooppa – ohjelmasta. Muiden rahoituslähteiden käyttöä kansainvälistymiseen lisätään. Näihin kuuluu Cimo, jonka rahoituksia Oulujärvi Leader ei aiemmin ole hakenut. Oulujärvi Leader on toteuttanut omaa kansainvälistä Ekomuseo -hanketta italialaisten Leader – ryhmien Piceno Scarl ja Sibilla kanssa. Yhteistyötä aiotaan laajentaa muihin teemoihin. Oulujärvi Leaderillä ja Elävä Kainuu Leaderillä on ollut yhteinen kv – koordinaattori, jonka palkkaamisesta on vastannut Elävä Kainuu Leader. Tavoitteena on toimia näin jatkossakin. Kansainvälistymistä edistetään muutenkin kuin hankkeilla, esimerkiksi tutustumis- ja kumppanuusmatkoina, henkilövaihtoina sekä seminaareina.

Alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sisältyy kaikkiin Oulujärvi Leaderin kehittämisstrategian neljään teemaan. Yleisenä tavoitteena on uudistaa kylä- ja yhdistystoimintaa sekä vahvistaa elinkeinotoimintaa. Hankkeet toteuttavat osaltaan teemakohtaisia tulos- ja tuotostavoitteita, lisäksi alueiden välisille ja kansainvälisille hankkeille on seuraavat omat indikaattorit:

Tulokset ja tuotokset alueiden välisiin hankkeisiin osallistuneet • yritykset • yhdistykset kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneet • yritykset • yhdistykset kumppanuus- yms. matkoille osallistuneet henkilöt yhteistyöverkostot nuoriin aikuisiin kohdistuneet hankkeet/toimenpiteet muulla kuin Leader – tuella toteutetut kv -hankkeet

Lukumäärä

20 15

10 20 100 10 5 5


5.3. Tiedottaminen Tavoitteena on löytää keinot Oulujärvi Leaderin toteuttaman Kainuun Leader – ryhmien ja ELY -keskuksen yhteisen ohjelmatiedottamisen jatkamiseksi myös tulevalla kaudella. Omaa perustiedottamista ovat kohderyhmästä riippuen mm. itse kirjoitetut artikkelit paikallislehdissä, lehdistötiedotteet ja juttuvinkit tiedotusvälineille, lehti-ilmoitukset, jäsentiedot-

teet, esitteet, itse järjestetyt aktivointitilaisuudet ja Leader – infot muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Yhdistyksen nettisivut uusitaan tukemaan uuden strategian toteutusta ja valtakunnallisen Leader – brändin mukaisiksi. Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin yhteisen Facebook – sivun käyttöä jatketaan ja muiden sosiaalisen median välineiden käyttöä lisätään.

Viestinnän pääteemat: toiminta tutuksi

toimijat tuntevat yhdistyksen ja sen tavoitteet, toiminnan, rahoitusmahdollisuudet ja osallistumismahdollisuudet

tulokset

konkreettisten tulosten kertominen lisää myönteistä asennoitumista ja aktivoi

mallia muualta

muilla alueilla aikaansaadut onnistumiset ja uudet toimintamallit innostavat luomaan omia sovelluksia

5.4. Yhteistyö Oulujärvi Leaderille yhteistyö on jo pitkään ollut vakiintunut tapa toimia ja yhdistys osallistuu aktiivisesti paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten verkostojen työhön. Laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa osaltaan ohjelman toteuttamisen ja parhaiden mahdollisten kumppanien löytämisen paikallisten yhteisöjen tueksi. Yhteistyökumppanit ja yhteistyön tiiviys vaihtelevat strategian neljän teeman tarpeiden mukaan. Tärkeää on huolehtia, että yhteistyösuhteita on olemassa jokaisessa teemassa. Ympäristöasiat ovat strategiassa aiempaa vahvemmin

mukana, niihin liittyen on löydettävä uusia kumppanuuksia. Yksi niistä voi olla Aluekehityssäätiö, jonka kanssa on jo aloiteltu yhteistä toimintaa. Osaamisen kasvattamista tukemaan ollaan virittämässä yhteistyötä Maaseudun Sivistysliiton kanssa, joka on uusi toimija Kainuussa. Yrityshankkeisiin liittyen tärkeimpänä kumppanina ovat kuntien elinkeinotoimesta vastaavat henkilöt, joiden kanssa hakemusvalmistelua tehdään tiiviinä yhteistyönä. Yhteistyötä tehdään myös Yritys-Suomi Kainuun yritysneuvojien, ProAgrian Masva – yritysneuvojien ja elinkeinoyhtiö Kainuun Edun kanssa.

19


5.5. Tulosten ja tuotosten yhteenveto Uusiin hankehakijoihin ja alle 18 – vuotiaisiin kohdistuvia tavoitteita ei ole asetettu, mutta heidän osallistumistaan Leader – toimintaan aktivoidaan ja seurataan. Hankkeet valitsevat valtakunnallisesta Leader – indikaattoripatterista

Tulokset ja tuotokset uudet yritykset toimintaansa uudistaneet yritykset uudet palvelut uudet työpaikat hankkeen aikana työllistyneet koulutuksiin osallistuneet aktivointitilaisuuksiin osallistuneet rakennetut/kunnostetut/varustetut rakennukset ja rakennelmat • matkailun vierailu- ja käyntikohteet • energiaan liittyvät kohteet • kulttuurikohteet • kylätalot • virkistysrakenteet laaditut suunnitelmat toimintojaan monipuolistaneet kylätalot tai vastaavat av- ja kv – hankkeisiin osallistuneet yhteisöt kumppanuus- yms. matkoille osallistuneet henkilöt av- ja kv -yhteistyöverkostot nuoriin aikuisiin kohdistuneet hankkeet/toimenpiteet muulla kuin maaseuturahaston Leader – tuella toteutetut hankkeet

tavoitteitaan parhaiten mittaavat indikaattorit. Näiden joukossa on sellaisia, joille Oulujärvi Leaderin strategiassa ei ole asetettu tavoitteita, mutta joiden toteutumaa seurataan: talkootyön tuntimäärä, järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat ja niiden osallistujien määrä, ympäristöä parantavat toimenpiteet, hankkeisiin osallistuvat organisaatiot ja uudet harrastusmahdollisuudet.

Lukumäärä Naiset joista alle 35 v. Miehet joista alle 35 v. yhteensä 65 27 9 38 11 50 160 80 34 13 46 17 30 11 5 19 4 770 380 100 390 95 1550 770 150 780 155 130

Julkisen tuen jakautuminen teemoittain 10 10 65 100 10 25 10

5.6. Tuettavien hankkeiden valinta Tuettavia hankkeita valittaessa tarkastellaan, onko hanke strategiaa toteuttava, tavoitteita edistävä, realistinen ja taloudellinen. Hallitus perehtyy hankehakemuksiin ja valitsee tuettavat hankkeet ja yritystukihakemukset kokouksissaan, joita pidetään noin kuusi – kahdeksan kertaa vuodessa. Valinnassa käytetään hankevalintakriteerejä, jotka ovat kaikkien nähtävissä yhdistyksen nettisivuilla. Osa kriteereistä koskee kaikkia hakemuksia ja lisäksi kehittämishankkeille, yritystuille ja kansainvälisille hankkeille on asetettu omia kriteereitään. Myönteinen päätös on mahdollinen kun riittävä määrä kriteereistä täyttyy

Luontoon pohjautuva elinkeinotoiminta Voimavaroja luovuudesta Viihtyisä ympäristö, kasvava ympäristövastuu Sujuva arki elinvoimaisissa yhteisöissä Yhteensä

33 %

vuosi 2014 - 2020 250 000 1 750 000

17 %

130 000

910 000

16 %

120 000

840 000

34 %

260 000

1 820 000

100 %

760 000

5 320 000

Teemoihin sisältyy alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä, joihin käytetään 15 % julkisesta tuesta.

Jokaisesta hakemuksesta täytetään lausunnon liitteeksi hankearviointilomake, jossa todetaan kriteerien täyttyminen ja esitetään mahdolliset lisäperusteet tukea tai olla tukematta hanketta. Valintakriteeritarkastelun lisäksi arvioidaan jatkuvuutta, mitä pysyvää hankkeesta jää jäljelle. Jatkuvuuden arvioinnissa huomioidaan, että kokeiluluontoisten hankkeiden tukeminen on strategian mukaista, vaikkei jatkuvuutta voida hakuvaiheessa taata.


6. Rahoitus 6.1. Maaseuturahasto Taulukko 1. Maaseudun yritys- ja kehittämishankkeisiin haettava rahoitus EU (42 %) 2 234 400

Valtio (38 %)

Kunnat (20 %)

2 021 600

Julkinen rahoitus yhteensä (A)

1 064 000

Yksityinen rahoitus (35 % kokonaisrahoituksesta)

5 320 000

Kokonaisrahoitus yhteensä

3 580 800

10 230 800

Taulukko 2. Haettava toimintaraha EU (42 %) Toimintakustannukset Aktivointi ja toiminnan edistäminen Toimintaraha yhteensä

Valtio (38 %)

Kunnat (20 %)

111 720 446 880

101 080 404 320

Julkinen rahoitus Julkinen rahoitus yhteensä taulukon 1 kohdasta A 53 200 266 000 5% 212 800 1 064 000 20 %

558 600

505 400

266 000

6.2. Meri- ja kalatalousrahasto vuosi EU / valtio Kunta Julkinen yhteensä Yksityinen yhteensä Yhteensä

ohjelmakausi

Osuus %

194 000 26 000 220 000

1 358 000 182 000 1 750 000

80

55 000

385 000

20

275 000

2 135 000

100

1 330 000

25 %

6.3. Muu rahoitus Muiden rahoituslähteiden käytöstä on jo jonkin verran kokemusta ja niiden käyttöä lisätään, uusia kanavia etsitään aktiivisesti. Tavoitteena on käyttää vähintään 300 000 euroa muuta rahoitusta kuin maaseuturahaston tai meri- ja kalatalousrahaston varoja.

21



Oulujärvi Leader, kehittämisstrategia 2014-2020