Pääkirjoitus
Nummen koulussa oppilas on aina yksilö
Monikulttuurisuus on arvo ja rikkaus
Oppilashuolto muutosten edessä 10. Kolumni: Viimeinen kuulutus: lisäresursseja
Koulutuspäivästä uusia vinkkejä arkeen
Visuaaliset tekniikat avuksi käsityön suunnitteluun
Lahjakassi äitienpäiväksi
Uusia vauhdikkaita pelejä liikuntaan
Tähtitiede ja arktinen tutkimus tutuksi
Kouluvalinnat uhkaavat hyvinvointivaltiota
Lääkekasvatus tukee terveyden lukutaidon kehittymistä
Miten puhua sodasta oppilaille?
Työ kiusaamista vastaan jatkuu yhä 28. Tekoäly avuksi oppimiseen
Julkaisija
Suomen Luokanopettajat ry
Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Puh. 050-566 3579 toimisto@suomenluokanopettajat.fi
Ilmoitusmyynti ja -laskutus Suomen Luokanopettajat ry/ Marita Minkkinen, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, puh. 050-566 3579
Roska kerrallaan kohti parempaa huomista Teknologia vaatii vahvan pedagogiikan tuekseen 32. Lyhyesti Lukemalla maailma paremmaksi 34. Asian Ytimessä: Keskosuus voi näkyä luokka-arjessa 36. Oppisopin materiaaleista on moneksi 37. Puheenjohtajan palsta: Vaikuttamisen sietämätön vaikeus 38. Kanta-Hämeen Luokanopettajat ry 39. Kolumni: Unelmien työpäivä
Seuraava lehti ilmestyy 5.9.2022
Päätoimittaja
Marja Heikkilä lehti@suomenluokanopettajat.fi puh. 040-763 0073 Kannen kuva Liisa Takala
Taitto
Viestintätoimisto Keltainen Puutalo Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy, Lahti Suomen Luokanopettajat ry:n lehti
Matinpäivänä helmikuussa 2022 heräsimme uuteen todellisuuteen: Euroopassa oli syttynyt sota. Tieto rysäytti kerralla turvallisuudentun teemme ja rikkoi maailmankäsityksemme –peruuttamattomasti.
Uutiskuvat sotaa pakenevista äideistä ja lapsista sekä rikki pommitetuista kaupungeista ahdistavat ja itkettävät. Tätä pahuutta ei voi ymmärtää, eivät aikuiset saatikka lapset.
Opettajat ja vanhemmat ovat viime viikkoina olleet vaikean paikan edessä. Miten sanoit taa sotaa, miten selittää taistelujen raakalais maisuutta ja siviilien kärsimystä?
Sähköisen tiedonvälityksen vuoksi meidän on mahdotonta varjella lapsia sotauutisilta. Sen takia on erityisten tärkeää, että puhumme lasten kanssa sodasta ja kuuntelemme heidän ajatuksiaan ja tuntemuksiaan. Keskustelemalla voidaan hälventää pelkoja ja saada asiat oikei siin mittasuhteisiin.
Kouluilla on tärkeä rooli myös mediakritiikin opettamisessa. Kaikenikäisille on syytä teroit taa, että aivan kaikki, mitä sodan osapuolten tekemisistä kerrotaan, ei ole totta. Opettajan haasteena on ohjata lapsia laadukkaiden lähtei den äärelle.
Vaikka sodan osapuolet saisivat lähiaikoi na solmittua rauhan, kestää pitkän aikaa ennen kuin elämämme palautuu lähimainkaan ennalleen. Talouspakotteet vaikuttavat jokai seen suomalaisperheeseen tavalla taikka toisel la. Etenkin kallistuva ruuan ja energian hinta kurjistaa jo entuudestaan niukkuudessa eläviä, vähävaraisia lapsiperheitä. Edessä on monen laisia humanitäärisiä, sosiaalisia kuin taloudel lisiakin haasteita Ukrainasta paenneiden lasten koulunkäynnin järjestämisestä alkaen.
Uhkakuvista huolimatta kodeissa ja kouluis sa ei saa antaa liikaa sijaa ahdistukselle ja pelolle. Aikuisten tehtävänä on varjella lapsia huolikuormalta.
MLL:n kouluyhteistyön ja digitaalisen nuo risotyön päällikkö Paula Aalto muistuttaa tässä lehdessä ilon viljelyn ja turvallisen ilmapiirin tärkeydestä. Lapsia ja nuoria tulee suojata lii alta huolelta, sillä heillä on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen.
Nyt kannattaakin keskittyä kaikkeen siihen,
mikä meillä on hyvin ja luoda katse korkealle kohti kevään lisääntyvää valoa. Ja iloita siitä, että koronapandemian myötä tulleista kovim mista rajoitteista on voitu luopua. Taas on lupa kokoontua ja olla yhdessä.
onen tärkeän aiheen ohella tässä lehdessä esitellään virtuaalisena järjestetyn Luo kanopettajan koulutuspäivän (LOL22) pajojen antia. Niistä ja lukuisista muista lehden jutuista kannattaa ammentaa uusia ideoita luokkaarkeen, vaikkapa käsityöhön, liikuntaan tai ympäristöoppiin.
evätlukukautta on vielä jäljellä parisen kuukautta. Luonto heräilee talviunestaan, ja jo lähiviikkoina voi mennä ulos luontoon oppimaan ja bongaamaan oppilaiden kanssa kevään ensimmäisiä muuttolintuja ja maasta nousevia kasveja.
Ja ulkona kannattaa piipahtaa aina kuin suinkin jaksaa ja ehtii. Raikas ulkoilma ja yhä ylemmäksi kiipeävä aurinko antavat parasta vastapainoa työlle ja sotauutisten kuormitta malle mielelle.
Vaasalainen Nummen koulu on vahvasti monikulttuurinen, mutta syrjintää tai rasismia havaitaan hyvin harvoin.
– Tärkein tehtävämme on joka päivä luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta lasten välille. Jokainen on yhtä arvokas, tärkeä ja osaltaan vastuussa yhteisestä hyvinvoinnista, painottaa luokanopettaja Tanja Hietikko.
Nummen koulussa Vaasassa on noin 240 oppilasta. Koulussa toimii yleisopetuksen lisäksi erityisluokkia sekä maahanmuuttajien valmistavia luokkia. Oppilaista miltei kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia.
Maahanmuuttajataustaisuus määri tellään siten, että joko lapsen mo lemmat vanhemmat tai toinen heistä on maahanmuuttaja. Lapsi voi olla syntynyt ulkomailla tai Suomessa.
– Nummen koulussa on jokaiselle luokka-asteelle oma pienryhmänsä. Lisäksi koulussa on viime vuosina toiminut myös yläkoulun erityisryhmiä, koska yläkoulun puolella on menossa suuri rakennusprosessi, kertoo 6ERluokan luokanopettaja Tanja Hietikko Hän opettaa myös italiaa, ranskaa, venä jää ja huolehtii lisäksi S2-opetuksesta.
– Nummen koulussa maahan muuttajuus on varsin luonnollinen ja tavallinen ilmiö. Syrjintää tai rasismia havaitaan hyvin harvoin, sillä jokaisella oppilaalla on eri kieliä ja erilaisista kulttuureista lähtöisin olevia kavereita, Hietikko toteaa.
Hän kertoo, että Vaasan Risti nummi on sosioekonomisesti varsin haastava alue. Alueella on paljon syr jäytymistä, työttömyyttä ja alhainen koulutustaso. Maahanmuuttokriitti syys on vahvaa, mutta se ei Hietikon mukaan näy koulussa juuri koskaan.
Selityksen hän löytää koulun aikuis ten tekemästä työstä.
– Tärkein tehtävämme on joka päi vä luoda yhteenkuuluvuudentunnetta lasten välille. Meillä on kaikenikäi siä ja -näköisiä, erilaisin resurssein koulua käyviä lapsia. Jokainen on yhtä arvokas, tärkeä ja osaltaan vastuussa yhteisestä hyvinvoinnista.
– Mikäli jotain ikävää ilmenee, puu tumme siihen tiukasti heti ja selvitäm me asiat perin pohjin. Lapset otetaan mukaan etsimään tilanteisiin myöntei siä ratkaisuja, Hietikko perustelee.
Toki monikulttuurisuus tuo myös haasteita. Liikunnassa klassisin esimerkki lienee monien muslimityt töjen uintipulma. Vaasan kaupunki on hankkinut uimahalliin burkineja ja pääsuojia. Lähtökohtana on, että jokainen lapsi osallistuu opsin mukai sesti uintiin, sillä uimataito katsotaan Suomessa elintärkeäksi taidoksi.
Juhlissa kristilliset piirteet puhutta vat, mutta hyvin on näistäkin selvitty.
Suomalaisten kristillisten elementtien tunteminen kuuluu kulttuurintunte mukseen.
– Tunnustuksellisesta tilaisuudesta voivat toisin uskovat poistua kor vaavaan toimintaan. Moni muuta uskontoa tunnustava jää tilaisuuteen, koska ei koe sitä vaaraksi itselleen, vaan haluaa ymmärtää suomalaisia tapoja ja juhlia, Hietikko sanoo.
Ramadan aiheuttaa myös pulmia silloin, kun kasvavat lapset koettavat noudattaa paastoa. Silloin he eivät aina jaksa käydä koulua kuten muul loin. Heidän kodeissaan saatetaan myös keskittyä ramadaniin eikä perusarjen pyörittämiseen.
Ristinummella asuu paljon kouluja käymättömiä, osaksi lukutaidotto mia aikuisia, jotka ovat paenneet humanitäärisistä syistä vanhoista kotimaistaan. Myös bulgaariromanit näyttelevät isoa osaa alueen maahan muuttajaväestöstä.
– On hyvin erilaista tehdä työtä täl laisten ryhmien kanssa kuin korkea koulutettujen, työn perässä Vaasaan muuttaneiden erityisalojen osaajien kanssa, Hietikko toteaa.
Nummen koulun laitoshuoltaja Tereza Akeg on kotoisin Etelä-Sudanista. Hän kertoo, ettei ole havainnut mitään rasistista koulussa. Kahden oppilaan äitinä ja työntekijänä hän haluaisi kiin nittää huomiota kahteen seikkaan.
– Vaikka maahanmuuttajataustai nen oppilas olisikin syntynyt Suomes sa, ei hänen sanavarastonsa ole yhtä
hyvä kuin kantasuomalaisen. Toi saalta lapsi ei opi äidinkieltäänkään tarpeeksi hyvin, vaan jää roikkumaan kahden kielen ja kulttuurin välille, mikä on hyvin raskasta.
– Lapsi ei tiedä, minkä kielen hän osaa hyvin, eikä äiti pysty auttamaan, koska suomi on hänellekin vieras kieli. Eri oppiaineiden sanastot ja käsitteet ovat hyvin hankalia hallita vieraalla kielellä, muistuttaa Akeg.
Eritoten hän toivoo, ettei maahan muuttajista puhuttaessa yleistettäisi. Ihminen on aina yksilö kulttuuri- tai kielitaustasta riippumatta.
Tanja Hietikko muistuttaa, että oppilaiden maahanmuuttajatausta on muistettava joka oppitunnilla. On puhuttava selkeästi, avattava käsittei tä, selitettävä toisin sanoin, pyydet tävä oppilaita selittämään käsitteitä, verbejä, jopa sidossanoja.
– Käännösohjelmat ovat kovas sa käytössä, kun haetaan vastaavia termejä lasten äidinkielillä. Googlen kuvahaku on verraton apu.
Nykyään luetaan aikaisempaa vä hemmän. Opettajan tulee muistaa, että myös kantasuomalaisten koululaisten sanavarasto on aiempaa suppeampi.
– Olen työskennellyt monessa eri koulussa, mutta kaikista haasteis ta huolimatta Nummen koulu on rauhallisin koulu mitä tiedän. Samaa sanovat kouluumme tulevat uudet työntekijät, kiertävät terveydenhoita jat, psykologit ja kuraattorit, Hietikko toteaa hyvillään.
Kasvanut maahanmuutto on tehnyt viime vuo sikymmeninä perus koululuokista moni kulttuurisia. Aiemmin kristillisyydelle perustu nut suomalainen yhteiskunta ja koulu laitos sen mukana ovat maallistuneet. Kristillisestä perinteestä muistuttavat enää muutamat juhlapäivät ja uskon totunnit.
Perusopetuksen arvopohja eli pe lisäännöt ovat pysyneet opetussuun nitelmien muuttumisista huolimatta suhteellisen samanlaisina. Niissä ko rostetaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa, luonnon monimuotoi suuden säilyttämistä sekä monikult tuurisuuden hyväksymistä.
Millaisia ohjeita Opetushallitus (OPH) on antanut kouluille mo nikulttuurisuuden arvostamisen käytänteistä?
(Kysymyksiin vastasi opetusneuvos Katri Kuukka, joka konsultoi myös opetusneuvos Tiia Hintsaa, Matti Pietilää ja Satu Honkalaa).
Opetushallituksen määräyksenä antamassa perusopetuksen opetus suunnitelman perusteissa (2014) kulttuurinen moninaisuus rikkautena on yksi perusopetuksen arvoperustaa määrittävistä arvoista.
Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön ar vostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa.
Osana perusopetuksen oppiaineiden opetusta opetetaan myös laaja-alaisen osaamisen osa-alueita. Yksi näistä on
kulttuurinen osaaminen, vuorovaiku tus ja ilmaisu, jossa lähtökohtana on oppilaiden kasvaminen maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellises ti moninainen. Oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen raken tamiseen. Lisäksi ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökoh taisesti myönteisenä voimavarana. Myös monilukutaidon osa-alueen määrittelyssä painotetaan oppilaiden tarvitsevan monilukutaitoa osatak seen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuo toisuutta.
Yhtenä keskeisenä koulun toimin takulttuuria ohjaavana periaatteena määritellään kulttuurinen moninai suus ja kielitietoisuus. Koulu nähdään oppivana yhteisönä osana kulttuuri sesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa erilaiset identitee tit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovai kutuksessa keskenään. Monikielisyys on yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä. Koulu kielitietoisena yhteisönä ymmärtää kielen keskeisen merkityksen oppimisessa, vuorovaiku tuksessa, yhteistyössä sekä identiteet tien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa.
Toimintakulttuuri-osiossa opetus suunnitelman perusteissa on avattu sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa että osallisuutta ja demokratiaa. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen
mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.
Kaikkiaan opetussuunnitelman perusteissa on integroidusti vahva globaalikasvatuspainotus, joka auttaa ymmärtämään yhteistä maailmaa ja ihmisten keskinäisriippuvuutta niin toisiinsa kuin luontoon.
Edellä esitettyjä näkökulmia tulee paikallisissa opetussuunnitelmissa täs mentää ja kuvata niiden ilmeneminen, toteutumisen seuranta ja arviointi.
Millaisista monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista opetushallitukseen tulee kyselyitä tai valituksia?
Maahanmuuttotaustaisten oppi laiden osalta kysymykset koskevat pääosin käytännön opetusjärjes telyitä, S2-oppimäärän valintaa, valtioavustuksiin liittyviä tulkintoja sekä esimerkiksi myöhään perusope tukseen tulleiden oppilaiden opetuk sen tukea. Varsinaisia valituksia en oikein tunnista. Sen sijaan ymmärrän hyvin esimerkiksi kentän kysymykset maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnin haasteista.
Katsomusaineitten opetukseen sekä uskonnonvapauden toteuttamiseen liittyviä ”valituksia” ja kyselyitä tulee usein, mutta Opetushallitus ei ole valitusviranomainen eikä voi tilantei siin puuttua muuten kuin neuvomalla mitä opetussuunnitelman perusteissa edellytetään.
Onko tullut esille ongelmia esi merkiksi liikunta- tai käsityötuntien turvallisuusmääräysten noudattami sessa (pukeutuminen, peseytyminen, sekaryhmät)? Entä poikaoppilaiden suhtautumisessa naisopettajiin?
” Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. ”
Perusopetuslain 29 §:n mukaan opetuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä. Yleisesti ottaen opettajat ymmärtä vät kehollisuuden liikunnassa sekä toiminnallisten oppimisympäristöjen vaihtelevuuden tuomat haasteet. Pu keutumis- ja peseytymistilanteet ovat etenkin yläluokkien osalta herkkä aihe. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut erityisesti rehtoreilta kysymyksiä siitä, voiko esimerkiksi poikia opettaa naisopettaja. Siihen ei ole lainsäädännössä estettä, mutta Opetushallitus tuo informaatioohjauksessaan esille, että tulee ottaa huomioon kasvun ja kehitysvaiheen haasteet ja herkkyys etenkin pu keutumis- ja peseytymistilanteiden osalta murrosikäisillä.
Käsityön työturvallisuusmäärä ysten noudattamatta jättämiseen ei ole tullut asiakaskysymyksiä tai
että niissä olisi esiintynyt ongelmia, jotka tulevat OPH:n hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetut hoitavat näitä usein yhdessä AVI:n satunnaisten tarkastusten kanssa ja asiat käsitel lään niissä ympyröissä.
(Katri Kuukka on konsultoinut näissä vastauksissa opetusneuvos Matti Pietilää (liikunta) ja Tiia Hint saa (käsityö)).
Millä tavalla eri kulttuurien ja uskontojen keskinäistä kunnioitus ta ja luottamusta voidaan koulussa rakentaa?
Jo aiemmin mainitussa kulttuu riseen moninaisuuteen liittyvässä arvossa todetaan yhdessä oppimisen yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luovan edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhtei söllisyydelle. Samalla oppilaita ohja taan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat
yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisina hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kult tuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mah dollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muok kaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä sekä huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.
Tukiaineistoa kulttuurisen moninai suuden tarkasteluun löytyy sivuiltam me: https://www.oph.fi/fi/opettajat-jakasvattajat/kulttuurinen-moninaisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) puhaltaa koulujen oppilas huollossa. Täsmennetty oppilas- ja opiskelijahuoltolaki esiteltiin valtio neuvoston istunnossa helmikuussa ja sen odotetaan etenevän eduskuntaan lähiaikoina.
Opetushallituksessa on valmistau duttu muutosten tuomiin toimiin jo hyvissä ajoin.
– Aloitamme opetussuunnitelman uudistuksen oppilashuollon osalta heti, kun laki on hyväksytty eduskun nassa. Olemme jo aloittaneet työn käynnistämisen, painottaa opetusneu vos Kristiina Laitinen
Hän muistuttaa, että lakiesityksessä koulukohtaiset oppilashuoltosuunni telmat poistuvat käytöstä ja suunnitte luvelvoite olisi siirtymässä koulutuk sen järjestäjien vastuulle.
– Tämä on varmasti suurin asia, joka näkyy konkreettisesti kouluissa.
Koulujen arki säilyy kuitenkin tämän uudistuksen myötä lähes ennallaan, Laitinen summaa.
Uudistuksen ei pitäisi muuttaa pal velujen tai opiskeluhuollon kokonai suuden sisältöä merkittävästi. Muun muassa sosiaalialan ammattijärjestö Talentia korosti lain valmistelun ede tessä ammattihenkilöstön osaamisen turvaamista.
Päätös henkilöstön siirtymisestä tehtiin kesäkuussa 2022 hyväksytyn laajan sote-lainsäädännön uudistuk sen yhteydessä. Tärkeää on huomata erityisesti yksi ero muun Suomen ja Helsingin hyvinvointialueiden välillä. Kun muualla maassa psykologit ja
kuraattorit siirtyvät sosiaali- ja ter veystoimen alaisuuteen, tällä hetkellä näyttää siltä, että Helsingissä kyseinen ryhmä jatkaa Kasvatuksen ja koulu tuksen toimialan alaisuudessa.
Hallituksen esityksen tavoitteena on seuraavaksi varmistaa kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Tähtäimessä on muodostaa alueellinen opiskeluhuol lon yhteistyöryhmä koulutuksen järjestäjien kanssa. Kouluilla sekä hyvinvointialueilla tulisi myös olla yhteistyössä laaditut opiskeluhuolto suunnitelmat kokonaisuuden toteut tamiseksi.
Uudistuksella haetaan muun muas sa parempaa palveluiden saatavuutta. Oppilaiden palvelujen saantia ehdo tetaan parannettavaksi laajentamalla
oppilaitoksen henkilöstön yhteyden ottomahdollisuuksia kaikkiin opiske luhuoltopalveluihin. Terveydenhuol tolakiin lisättäisiin myös säännökset, joissa ne muun ohella turvattaisiin lähipalveluperiaatteella.
Muutoksia on luvassa edellisten lisäksi oppilaiden henkilötietojen suojaan. Sitä parannetaan täsmen tämällä säännöksiä, jotka koskevat rekistereitä, henkilötietojen käsittelyä sekä opiskeluhuoltopalveluissa muo dostuneiden tietojen salassapitoa. Ehdotuksen mukaan kuraattorien ja psykologien asiakasasiakirjojen tallentamiselle valtakunnalliseen arkistointipalveluun säädettäisiin siirtymäaika.
Hallituksen lakiuudistuksessa kartoitet tiin kattavasti oppilashuollon nykytilaa. Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan vuonna 2020 opiskeluhuolto palvelujen piirissä oli yhteensä yli 800 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Tämän lisäksi lukioissa ja ammatil lisissa oppilaitoksissa opiskeli yli 18 vuotta täyttäneitä reilut 290 000. Näin
ollen opiskeluhuoltopalvelujen piiris sä on Suomessa yli miljoona oppilasta ja opiskelijaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisimmän Kouluterveyskyselyn tulosten mu kaan suuri osa lapsista ja nuorista käyttää opiskeluhuoltopalvelu ja. Vastaanotolle pääsy koetaan pääsääntöisesti helpoksi. Oppilaat kokevat saavansa ammattilaisilta tukea ja apua hyvinvointiinsa sitä tarvitessaan.
Koulussa yleisimmin apua haetaan terveydenhoitajalta. Parhaiten opiske lijoiden saatavilla ovat terveydenhoita ja- ja kuraattoripalvelut. Vaikeimmaksi pääsy koetaan psykologille ja lääkärille.
Määräaikaiset terveystarkastukset antavat hyvän mahdollisuuden tun nistaa oppilaiden ja perheiden tuen tarpeet varhain. Kouluterveyden huolto tarjoaa erityistä tukea suurelle joukolle oppilaita. Määräaikaiset terveystarkastukset toteutetaan pää sääntöisesti yli 90 prosentille lapsista ja nuorista.
Tilanne muuttuu haastavammak si, kun katse kohdistetaan tarkem min psykologien ja kuraattorien
työhön, jossa esiintyy vaihtelua alueellisesti ja oppilaitoskohtaisesti. Tilanne on johtanut siihen, ettei opiskeluhuoltopalvelujen työ ole aina tasalaatuista.
Haasteita opiskeluhuollon kuraatto ri- ja psykologipalveluihin ovat aihe uttaneet sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön puutteellinen tunte mus, epäselvät tehtävänkuvat sekä työntekijöiden ammatillisen osaami sen varmistamisen ja tuen puute.
(Lähteenä on käytetty hallituksen esitystä eduskunnalle: laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta, 2022.)
Luokanopettaja-lehti seuraa soten tuomaa muutosta oppilashuoltoon kuluvan vuoden aikana. Oppilashuol toa koskeva uudistus siirtyy käytän töön elokuun 2023 alusta. Jos sinulla on kokemuksia tai huomioita oman koulusi oppilashuollon tilanteesta tai muutoksista, ota yhteyttä lehti@ luokanopettaja.fi.
Sinä ja muut opetusalan ammattilaiset luotte päivittäin Suomen tulevaisuutta. Saatte aikaan yhteistä hyvinvointia kannustamalla ja innostamalla. Olette yhdessä tekemisen mestareita. Niin mekin Turvassa, vakuutusyhtiössä, jonka omistavat työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovat ihmiset.
OAJ on jo vakuuttanut jäsenensä muun muassa yhteisellä matka- ja tapaturmavakuutuksella. Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme.
Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi
OAJ:n vaalihumu on saanut jokaisen ehdok kaan lupailemaan opettajille parempaa ja ehkä vauraampaakin tulevaisuutta. On ollut puhe jopa lakosta opettajien palkan korot tamisen puolesta ja ehdokkaat kertovat kuin yhdestä suusta, miten arvostus opettajan ammattia kohtaan ei ole yhteneväinen palkan kanssa.
Raha on merkittävä asia. Opettajan työtä nimitetään usein kutsumusammatiksi, ja tätä on käytetty jossain määrin myös syynä opetusalan palkkatasoille – opetusalalle kun tullaan yleensä ihan muista syistä kuin suuren palkkapussin perässä. Jokaiselle kuuluu kuitenkin tehdystä työstä työn vaativuutta vastaava palkka, oli kutsumus ammatti tai ei, siitä ei ole kahta kysymystä.
Opettajan palkka ei kui tenkaan ole Suomessa huono, joskaan ei sentään erinomai nenkaan. Työajoilta kerrytetty palkka jaetaan myös lomaajoille, joita ammatissa on varsin mukavasti. Itse asiassa harvassa ammatissa nautitaan yhtä pitkis tä lomista, moni joutuu tyyty mään murto-osaan.
Opettajien korotettu palkka maksettaisiin veroista. Samas ta köntästä, josta maksetaan koulutuksen muutkin kulut. Koulutuksen, josta leikataan joka vuosi yhtä kipeämmin. Kuunnellessamme koulumme budjettia viime henkilöstö kokouksessamme meni kylmä väristys pitkin selkärankaa: Jälleen mennään yhä pienemmillä resursseilla, vaikka lasten henkinen hyvinvointi on jo nyt laskussa. Pienryhmiin on pitkät jonot ja siksi oireilevat lapset, jotka eivät kykene opiskelemaan suuressa luokassa, työnnetään takaisin yhä suurenevaan perusopetusryhmään. Omassa koulussani on yli 200 oppilasta varten yksi koulunkäynninohjaaja, joka ei työskentele täysiä tunteja. Laaja-alaisia erityisopettajia on samoin yksi. Näin Itä-Helsingissä, jossa tuen tarvetta on erittäin paljon.
Opettajat valittavat asiasta yhdestä suusta ja rehtorit vievät valituksia eteenpäin, mutta tilanteelle ei voida tehdä mitään. Sen sijaan kehotetaan keksimään ratkaisuja, koska resurssit tulevat vain heikkenemään entisestään.
Kutsumusammatissaan olevat opettajat eivät anna periksi, vaan antavat selkänahastaan sen tuen, mikä resursseista otetaan pois. Ylityötunteja, stressiä, työuupu musta. Surua ja pelkoa niiden puolesta, jotka eivät pärjää. Jokainen koulutuksen varoihin tehty leikkaus sivaltaa niin oppilaita kuin opettajien työhyvinvointia, ja sitä ei palkankorotuksella, vaikka se varmasti ansaittu onkin, paikata. Määrärahoja on korotettava välittömästi tai lasku on tulevaisuudessa suuri.
Jos oppilaani ymmärtäisivät, mitä heiltä viedään, me istuisimme yhdessä lakossa koulun portailla vastustamassa heidän oikeuksiensa polkemista. Mutta he ovat kahdeksan vuotiaita eivätkä vielä ymmärrä. Heitä, jotka eivät tiedä mitä heiltä otetaan, on helpointa sortaa.
UNNA MOMMO
Kirjoittaja on Rovaniemeltä lähtenyt ja Helsinkiin päätynyt luokanopet taja, maailmankansalainen ja HUMLO:n hallituksen jäsen, joka kirjoittaa blogia koulumaailmasta ja matkailusta.
”Heitä, jotka eivät tiedä mitä heiltä otetaan, on helpointa sortaa.”
Suomen Luokanopettajat ry järjesti yhdessä VaLo - Varsi nais-Suomen luokanopettajat ry:n kanssa maaliskuussa virtuaalisen LOL 22 -koulutus päivän, johon osallistui noin 150 luokanopettajaa.
Monipuolisesta pajatarjon nasta tarttui matkaan monta tuoretta vinkkiä.
– Päivä onnistui hienosti etäilystä huolimatta. Etukä teen jännitimme tekniikan toimimista, mutta kaikki sujui lopulta mutkattomasti, kertoo Tiina Tammi VaLosta.
Pajatarjonta osoittautui kiinnostavaksi ja niistä saadut vinkit hyödyllisiksi. Erityisesti
käsityön ja liikunnan pajat oli vat viimeistä paikkaa myöden täynnä.
– Virtuaalitori eli eri toimi joiden virtuaalinen messu osasto oli onnistunut ja toivon, että osallistujat saivat myös sieltä uusia ideoita työhönsä, Tammi lisää.
Suomen Luokanopettajat ry toivoo, että jatkossa voi daan taas järjestää livetapah tumia.
Elävää musiikkia kouluihin ja päiväkoteihin. Tutustu koulukonserttivalikoimaamme: www.konserttikeskus.fi/konsertit
Teatterin, sirkuksen ja tanssin esitykset lähtevät koulukiertueille! Tutustu LIVE-hankkeen valikoimaan: www.konserttikeskus.fi/live
LOL-päivä on alun perin tarkoitettu läsnäolotapahtu maksi ja kohtaamispaikaksi.
Maistiaisia koulutuspäivän pajatarjonnasta sivuilla 12–16.
Opettajille ja kasvattajille räätälöity ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja koulutus starttaa!
Koulutuksen jälkeen voit toimia neuropsykiatrisena valmentajana.
Opit konkreettisia menetelmiä ja työtapoja nepsy-lasten ja –nuorten kanssa työskentelyyn. Sovellat oppimaasi oman valmennettavasi kanssa.
Koulutus järjestetään 10.9.2022 - 14.5.2023, yht. 18 etäopetuspäivää ja 30 opintopistettä. Etäkoulutuksessa:
Kuulet nepsy-oireyhtymistä eri ikävaiheissa sekä perheiden tilanteista. Neuropsykologian erikoispsykologin ja psykiatrin luennot. Kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot.
Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan: www.pro-oivallus.fi tai www.oppimispoluilla.fi
Miten opettaa alakou lulaisille käsityön suun nittelua? Siihen saatiin vastauksia Luokanopet tajien koulutuspäivässä (LOL22), joka pidettiin virtuaalisena maalis kuun puolivälissä.
MARJA HEIKKILÄ, TEKSTI
Käsityönopettaja Iina Ruuskasen vetämä suunnitteluun pureutuva työpaja oli yksi LOL-päivien suosituimmista. Pajassa tutustuttiin itse kokeillen muutamaan visuaaliseen suunnittelutekniikkaan, joita on helppo soveltaa luokka-asteittain. Ne muotoutuvat moninaisiin käsityön oppi mistehtäviin sekä tekstiili- että teknisen työn tekemiseen.
– Itse haluan opettajana korostaa suun nittelutaitoja, sillä niillä on erityisen paljon kosketuspintaa muuhunkin oppimiseen. Näitä taitoja tarvitaan jatkuvasti itsenäisty vässä opiskeluympäristössä. Suunnittelua ja ideointia on myös nykyisessä opetus suunnitelmassa nostettu selkeämmin nimenomaan käsityötaidoksi, Ruuskanen toteaa.
Opsissa korostetaan suunnittelua, mutta työkaluja siihen on niukanlaisesti. Ruus kasen mukaan pulmana on myös se, miten
puhua suunnittelun kieltä etenkin nuo remmille oppilaille – miten opettaa sitä lapsentasoisesti.
Kokonaisen käsityön opettamiseen liu’uttiin jo edellisten opsien aikaan.
Nykyinen ops korostaa sitä, että ensim mäiset vaiheet, kuten ideointi, suunnittelu ja kokeilu, nostetaan aiempaa näkyvämmäksi.
Suunnittelulla voidaan viitata mene telmään (virtuaalinen, visuaalinen tai luonnostelu) tai kuvata prosessia, jossa ongelmanratkaisun keinoin tavoitellaan jotain määrättyä lopputulosta.
– Opetussuunnitelmassa painotetaan oppiainerajat ylittävää ilmiölähtöistä opetusta. Käsityössä se näkyy tutkivana, keksivänä ja kokeilevana otteena, kuvailee Ruuskanen.
Monet kokevat erityisesti suunnittelun opettamisen hankalana. Käytännön koke musta siitä on kertynyt vasta vähän, ja vain harva on saanut valmiuksia siihen omana opiskeluaikanaan. Sen takia moni toimii varman päälle eli turvautuu valmiisiin malleihin ja ohjeisiin. Silloin suunnittelun oppiminen voi kuitenkin jäädä puolitie hen.
Ruuskanen kokosi käsityönopettaja kollegansa Liisa Vuolaksen kanssa laajan materiaalin helpottamaan suunnittelun opetusta. Tämä käsityön suunnittelupakki on rakennettu luokan- ja käsityönopettaji en käyttöön.
– Uusin opetussuunnitelma innostaa meitä, ja haluamme osaltamme nostaa suunnittelun opetuksen tärkeyttä. Mie lestämme suunnittelu ja ideointi ovat käsityönopetuksen ydintä ja tärkeitä tule vaisuustaitoja missä tahansa ammatissa, Ruuskanen ja Vuolas korostavat.
Työelämässä tarvitaan ongelmanratkai sutaitoa, kriittistä ajattelua ja luovuutta. Juuri näitä taitoja opetetaan käsityössä, kun ideoidaan, suunnitellaan, valmistetaan ja lopuksi arvioidaan tuote.
Kun käsityössä aloitetaan uusi projekti, lapset haluaisivat tarttua heti tuumasta toi seen. Mutta miksi suunnitteluun kannattaa satsata kaikenikäisten kanssa?
– Sen avulla opitaan valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja es teettisiä tuotteita. Samalla opitaan huomi oimaan eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot.
Suunnitteluun perehtymällä harjaannu tetaan luovuutta, avaruudellisen hahmot tamisen taitoja sekä kasvatetaan tietämystä esimerkiksi tekniikoista, materiaaleista ja työväleistä.
Kaupanpäällisinä opitaan analysoimaan, yleistämään ja yhdistelemään havaintoja järjestelmällisesti.
– Yksi käsityön opetuksen tavoitteista on löytää oppilaista uusia puolia. Joku voi olla hyvä ideoimaan ja suunnittelemaan, vaikka ei olisi näppäräsorminen.
Ruuskanen painottaa, että suunnittelu saa olla kivaa. Siihen voi yhdistää monen laisia elementtejä sekä työvälineitä kynästä ja paperista pelillistämiseen.
Jos aiheena on kankaanpainanta, oppilaita kannattaa innostaa hakemaan muotoja ja pintoja erilaisin suunnittelu tekniikoin. Kun oppilaat saavat pyöritellä erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi mus teläikkiä, kurkitusluukkuja tai valokuvia hyödyntäen, voi syntyä ihan huikeita
Käsityön suunnittelupakki on käsityönopettajien suunnittele ma, avoin verkko-oppimateriaali kokonaisen käsityön tueksi. Materiaali on suunnattu luokanja aineenopettajille ja sen käyttö on maksutonta. Työkalupakki koostuu viides tä tehtävätyypistä. Jokaisen otsakkeen alle on kerätty useita suunnittelua ja ideointia tukevia vinkkejä sekä työtapoja. Lisäksi löytyy muutamia esimerk kiprojekteja eri luokka-asteille. Ohjeita on sekä työkorteilla että videoilla. Suunnittelupakista saa vinkkejä niin ideointiin kuin suunnit teluunkin. Sieltä löytyy myös muutamia esimerkkiprojekteja.
lopputuloksia. Samalla oppilaat kokevat oivalluksen ja onnistumisen iloa.
Iina Ruuskanen kannustaa luokanopet tajia kokeilemaan suunnittelussa rohkeasti erilaisia menetelmiä ja niiden yhdistelmiä.
– Me opettajat podemme liiallista on nistumisen pakkoa. Ei ole häpeä huomata, että tämä konsti ei toimi, valitsenpa seu raavalla kerralla jonkun toisen, Ruuskanen muistuttaa ja jatkaa:
– Kun lapset oppivat suunnittelua jo alaluokilta alkaen, he pystyvät alakoulun ylimmillä luokilla jo vaativampaankin tuotesuunnitteluun – opetussuunnitelman termein innovointiin.
Suunnittelun nivominen aiempaa kiin teämmin käsityön opetukseen helpottaa myös oppilaan taitojen arviointia ja tuo siihen uusia ulottuvuuksia.
Luokanopettajilla on monta osa-aluetta hallittavana. Toisaalta oman luokan kanssa työskentely antaa mahdollisuuden joustoon ja erilaisten projektien yhdistä miseen.
– Tästä olen käsityönopettajana hieman kateellinen luokanopettajille, Ruuskanen myöntää.
Suunnittelu ei ole aika-, oppiaine- tai paikkasidonnaista. Käsityön suunnittelua voi pohjustaa vaikka kuvaamataidossa.
Hyvinkään Pohjoispuiston koulussa työskentelevä Iina Ruuskanen hyödyn tää kuvataiteen pedagogiikan keinoja käsityönopetuksessaan. Liisa Vuolas puolestaan toteuttaa suunnitteluopetusta käsityönopettajana Vantaan Veromäen koulussa sekä kovien että pehmeiden ma teriaalien parissa.
Käsityön suunnittelupakki toteutui näi den kahden käsityönopettajan sinnikkyy dellä ja Suomen Kulttuurirahaston tuella. Sivuston materiaalia saa vapaasti käyttää opetuksessa.
https://suunnittelupakki.wixsite.com/ mysite
Suunnitellaan oma kuosi äitienpäivän lahjakassiin. Käytössä käsityön klassikot: suunnittelun kurkistusluukku sekä perunapainanta.
väripapereita suunnitteluun A3-paperia painamiseen piirustusvälineet sakset terävä veitsi perunoita akryylivärejä
havainnoidaan ympäristöä kurkistusluukun kautta. Millaisin kukkasin ilahdutetaan äitiä äitienpäivänä? Tutkitaan kukkien muotoja lähikuvissa paperisen kurkistusluukun tai puhelimen zoomaustoiminnon avulla.
Leikataan jokin löydetty muoto moninkerroin tai tetusta paperista ja sommitellaan muodoista kuo sivariaatioita paperille. Oppilas tekee ainakin kolme erilaista suunnitelmaa ja valitsee niistä mieleisensä. Kavereiden kanssa voi vaihdella kuosiaineksia ja saada näin lisää ideoita. Väripapereiden hyödyntä minen auttaa ideoiden hahmottamisessa.
Piirretään muotohalkaistun perunan pintaan tussilla ja leikataan ylimääräiset reunat pois terävällä veit sellä. Painetaan jatkuvakuvioinen kuosi leimasimella paperille oman suunnitelman mukaan. Kuivunutta painokuviota voi viimeistellä tussilla.
Valmistuneesta painotyöstä taitellaan lahjakassi. Netistä löytyy sopivia ohjeita kaikenikäisille.
kuosi, raportti, leimasin, havainnointi
Ohjeen antoi käsityönopettaja IINA RUUSKANEN
Sporttipankki-nettisivuille ladataan kevään aikana 100 erilaista vauhtipeliä kehittämään oppilaiden kuntoa.
Moni lasten kanssa työskennellyt on varmasti ollut tilanteessa, jossa ideat tuntuvat loppuvan kesken. Liikun tatunneilla tai ulkoillessa tehdään aina samoja asioita.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes tuo nyt ke väällä uusia testattuja pelejä ja leikkejä opettajien saata ville. Tausta-ajatuksena on huolehtia lasten ja nuorten terveydestä ja lisätä liikkumisen kautta lasten ja nuorten hyvinvointia.
− Ideana on ollut saada tutkitusti kuntoa kohottavia hauskoja pelejä ja leikkejä kouluikäisille. Näitä voi käyttää liikuntatunneilla, välitunneilla tai urheiluseurojen toimin nassa, Likesin tutkija Jouni Kallio sanoo.
Nimensä mukaisesti Vauhtipelien harjoitteissa liikku misen intensiteetti on vähintään reippaalla tasolla, jotta saavutetaan liikunnan kuntoa kohottavat hyödyt. Kaikissa tavallisissa lasten leikeissä tämä ei toteudu, jos lapset ovat esimerkiksi piilossa hyvin pitkän aikaa.
− Vauhtipelit on mitattu eri maissa koululaisilla syke antureiden avulla. Fyysisen aktiivisuuden intensiteetin lisäksi myös pelien hauskuutta on mitattu, Kallio kertoo.
Vauhtipelit tukevat opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Pelit ja leikit edistävät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kehittymistä.
Kallio kertoo, että vauhtipelejä ei haluttu laittaa erillisel le hankesivulle. Liikunnanopettajien, Jere Lehdon ja Jan ne Hoikkasen, perustama Sporttipankki-sivusto nähtiin niille luontevaksi paikaksi. Lehto ja Hoikkanen perustivat sivuston opiskeluaikanaan, ja se on kasvanut vuosien aika na kattavaksi kokoelmaksi erilaisia ideoita ja ohjeita.
Sivustolla on videoita esimerkiksi kehonhallintaa, lämmittelyä ja palloilua varten, kaikkiaan ohjeita löytyy yli 300 liikuntaharjoitteen ja pelin järjestämiseen. Helmi kuussa julkaistuun Vauhtipelit-kokonaisuuteen lisätään kevään aikana opettajien ja muiden käyttäjien saataville yhteensä 100 hauskaksi todettua ja kuntoa kehittävää peliä ja leikkiä. Sporttipankin Facebook-ryhmässä voi seurata uusien pelien julkaisemista.
Peleistä on selkeät lyhyet videot ja printattavat ohjeet, jotka mahdollistavat erilaisia aktiivisempia hetkiä koului hin. Ideat on tehty erityisesti 3.–6.-luokkalaisille, mutta pelit sopivat kaikenikäisille.
Ideoita on kerätty kansainvälisessä Erasmus+ -hank keessa, jossa ovat olleet Suomen lisäksi mukana Viro, Liettua ja Slovenia.
−Pelit kehittävät lasten ja nuorten motorisia taitoja. Pe lejä on kerätty eri Euroopan maista eli joukossa on kaikille uusia ideoita, Kallio kertoo.
https://sporttipankki.com/vauhtipelit/
Polar Star -työpaketeissa halutaan tuoda tähtitiede ja arktinen tutki mus kouluihin. Kokonaisuuksissa korostetaan aiheiden yhteyksiä arkisen elämän kanssa. Opettaja voi rakentaa omia oppitunteja val miiden materiaalien pohjalta.
Kansainvälisessä Erasmus+ -rahoitteisessa hankkeessa on tuotettu oppituntikokonaisuuksia STEAM-opetukseen, joka perustuu tieteen, teknologian, insinööritieteiden, taiteen ja matematiikan varaan.
Nämä oppimispaketit ovat kestoltaan enemmän kuin yhden tunnin pituisia ja ne toteuttavat esimerkiksi tutkivan oppimisen periaatteita. Lähestymistavat ovat monipuolisia ja esimerkiksi Revontulet-materiaalissa tiede toimii taiteen innoittajana. Toisissa kokonaisuuksissa taas on enemmän rakentamista tai tutkimuskysymysten koettelemista. Etenkin 5.–9.-luokkalaisille ajateltujen materiaalien avulla opettaja voi editoida omanlaisensa oppituntipaketin.
− Kaikki eivät sovi ihan suoraan alakoulun puolelle, mutta sieltä voi ottaa sopivia osia käyttöön, Tiedekeskus ja LUMAyksikön johtaja Pasi Nurmi kertoo.
Oppilaiden materiaali löytyy suomeksi, ja opettajienkin materiaali on käännetty osittain. Sopivan materiaalin löytää, kun englanninkielisiltä sivuilta valitsee tietyn oppituntiko konaisuuden, jonka jälkeen voi valita suomen kielen. Tämän jälkeen löytyvät tarkemmat oppituntitavoitteet ja tiedot, kenelle tunti on erityisesti suunnattu.
Materiaaleilla halutaan tukea monialaista oppimista ja niissä on soveltava lähtökohta. Nurmi uskoo, että tähtitiede kiinnostaa oppilaita. Tavoitteena on myös saada tulevaisuu dessa lisää luonnontieteilijöitä.
− Materiaalit sopivat erityisesti alakoulun ympäristöoppiin,
sillä näissä on hyvin laaja-alainen lähestymistapa. Monissa niistä on mukana esimerkiksi laskemista ja biologiaa, Nurmi kertoo.
Kaikissa tunneissa on toiminnallisuutta mukana. Tunteihin löytyy myös arviointityökaluja, joita voi käyttää oppilaan itsearviointiin, opettajan päiväkirjan pitämiseen tai siihen, että opettaja arvioi oppilaiden osaamista. Tutkijoiden lisäksi myös opettajat ovat olleet tekemässä tunteja.
− Materiaali tarjoaa kouluille hyvän mahdollisuuden tutus tua STEAM-opetukseen. Vaikka tunteja joutuisikin hieman editoimaan, tuovat ne jotain uutta luokkaan. Kaiken lähtö kohtana on, että oppilaat oppisivat paremmin, Nurmi kertoo.
Myös itse hankkeeseen on mahdollista tulla vielä mu kaan testaamaan oppimispaketteja ja antamaan palautetta. Opettaja voi tulla mukaan, editoida materiaaleja ja miettiä, voiko niiden pohjalta pitää oppitunteja. Hanke päättyy tänä vuonna, mutta kaikki materiaalit jäävät käyttöön. http://polar-star.ea.gr/polar-star-kit-activities
Opetusmateriaalissa on käteviä tehtäväkortteja moniin teemoihin.
Luokanopettajalta voi hu veta suhteettoman paljon aikaa yksittäisen liikunta tunnin suunnitteluun.
– Tavoitteenamme on helpot taa opettajien työtaakkaa ja an taa uusia ideoita liikunnanope tukseen, kertovat PE-Centerin perustajat, liikunnanopettajat Veli-Matti Tranberg ja Miika Niva
PE-Centerin materiaali sisäl tää valmiita tuntisuunnitelmia, joita voi hyödyntää sellaisenaan tai laajoista harjoitelistoista voi valita sopivaa vaihtelua ja uutta ideaa omiin liikuntatunteihin. Ajatus liikunnan työkalupak kiin syntyi, kun vastavalmistu neet Tranberg ja Niva huoma sivat, ettei liikunnanopetukseen ollut tarjolla opettajan oppaan -tyylistä ratkaisua. Miehet ryhtyivät suunnittelemaan lii kuntatunteja yhdessä tavoittee na saada liikunnanopetuksesta johdonmukainen ja järkevästi etenevä, opsin mukainen koko naisuus.
– Ideana oli vähentää tule vaisuuden suunnittelutyötä ja saada opetuksesta monipuo lisempaa yhteissuunnittelun avulla. Tästä kimposi idea PE-Centerin perustamiseen vuonna 2016, taustoittavat Tranberg ja Niva.
PE-Centerin sivustolta löytyy yli 30 liikuntamateriaalikoko naisuutta, yli 2 000 liikuntavi deota ja 130 tuntisuunnitelmaa, valtava määrä harjoitteita ja tekniikkavideoita. Lisäksi vink kipankissa on muun muassa
ryhmiin- ja joukkueisiinja kotapoja, työrauhakeinoja ja koulupeleihin sopivia sääntöjä, joilla peleistä saadaan aktiivisia ja ikätasoon sopivia. Kaikki harjoitteet ovat käytännössä testattuja.
Liikunnanopetuksessa opetet tavien lajien ja aiheiden kirjo on laaja, ja jokaisella opettajalla on luultavasti osa-alue, jonka opet taminen tuntuu haasteelliselta.
– Olemme pyrkineet tarjoa maan ideoita laajasti eri liikun tamuotoihin. Esimerkiksi viime keväänä saimme valmiiksi alakoulun palloilumateriaalin, josta on jo tullut kiitosta opetta jilta, Niva ja Tranberg toteavat hyvillään.
Materiaaliin sisältyy eri ikä tasoille 28 tuntisuunnitelmaa ja 66 harjoitetta, joissa haaste taan oppilaita monipuoliseen välineenkäsittelyyn ja edetään johdonmukaisesti kohti haasta
vampia harjoitteita.
– Parhaillaan rakennamme opettajien toivomuksesta yksi lötanssimateriaalia koululiikun taan. Sen avulla opettaja pystyy hyödyntämään tanssimateri aalia, vaikka itsellä ei juuri olisi tanssinopetustaustaa, Niva ja Tranberg havainnollistavat.
Isot oppilasryhmät ja pienet liikuntatilat muodostavat yhden liikunnanopetuksen haasteen. Pienessä tilassa toimivat har joitteet, pelit ja leikit -materiaa liin on valittu harjoitteita, joita opettaja pystyy opettamaan pienessä tilassa. Harjoitteita, pe lejä ja leikkejä on eri aiheisiin, kuten palloiluun, voimisteluun, lihaskuntoharjoitteluun ja voimisteluun.
Liikunnanopetus on oppi
aineena hyvin erilainen kuin luokassa tapahtuva opetus, mikä tuo paineita etenkin työrauhan suhteen.
– Painotamme omassa ma teriaalissamme toimeliaisuutta, sillä aktiivinen liikuntatunti edistää hyvää työrauhaa tun nilla. Olemme laatineet myös erillisen Työrauhavinkkejäosion, josta löytyy konkreettisia keinoja ryhmän hallintaan, Niva ja Tranberg kertovat.
Materiaalin hinta kouluille alkaen 149 euroa (+alv 24%) per vuosi, yksittäinen opetta jakohtainen lisenssi 99 euroa (+alv 24%).
https://pe-center.fi/
Suomessa on leviämässä ilmiö, jossa jo vauvaikäiset ilmoitetaan jonoon hyvämaineiseen päiväkotiin. Tällä py ritään varmistamaan lapsen suotuisaa kehitystä valintojen kautta. Kouluva lintoja tutkinut kaupunkimaantieteilijä Venla Bernelius näkee tilanteessa isoja haasteita niin Suomessa kuin kansain välisestikin. Kyseessä on kuitenkin hyvin monimutkainen ilmiö.
– Osa perheistä pyrkii etsimään lap selleen esimerkiksi erityisten tarpeiden takia sopivaa koulua. Joillakin taas valinnat liittyvät selvästi lapsen harras tukseen tai kiinnostukseen johonkin aineeseen tai kieleen. Toisaalta myös iso osa valinnoista liittyy pikemminkin vanhempien koulujen sosiaalista ym päristöä koskeviin huoliin tai toiveisiin, Bernelius painottaa.
Erityisesti suurempien sosiaalisten
erojen maissa korkeasti koulutetut van hemmat voivat pyrkiä maksimoimaan koulutuksesta saatavaa sosiaalista hyötyä ohjaamalla lapsensa kohti eliittikouluja.
– Suomessa tämä on kuitenkin harvinaisempaa, ja meillä arvostetaan tasa-arvoista koulua ja monimuotoista vertaisryhmää.
Vaikka Suomessa tasa-arvo toteutuu hyvin kouluvalintojen suhteen, muutos on näky vissä. Vanhempien valinnat voivat eriyttää kouluja ja asuinalueita entisestään.
– Tyypillisimmin valintoja tekevät nimenomaan korkeasti koulutetut vanhemmat, jolloin joidenkin koulujen välttely yksipuolistaa oppilaspohjaa. Tästä ilmiöstä olen erityisen huolissani, sillä Suomessakin näkyy viitteitä siitä,
että kaupunkisegregaation lisäännyttyä osa vanhemmista kokee huolta tiettyjen asuinalueiden ja koulujen sosiaalisesta ympäristöstä, pohtii Bernelius.
Hänen mielestään tämä on suuntaus, jossa pitäisi tukea kouluja niin, että vanhemmat voisivat luottaa opinah jon kykyyn ratkoa mahdolliset arjessa ilmenevät pulmat.
– Samalla tämä alleviivaa sitä, että lapsen mahdollisuuksiin tai turvalli suuteen liittyvien huolien kääntymistä kouluvalinnoiksi on minusta vaikeaa kutsua "koulushoppailuksi".
Kouluvalinnat eriyttävät oppilaspohjaa siten, että oppimistulosten erot koulu jen välillä kasvavat. Tämä on johtanut monissa maissa jyrkkään koulujen vä
liseen jakoon, josta on lopulta haittaa suurelle osalle lapsia.
– Tutkimusten mukaan koko maan oppimistulokset ovat parempia, jos koulujen oppilaspohja pysyy mo nimuotoisena, ja oppilaat saavat tukea ja motivaatiota myös toisiltaan monimuotoisissa ryhmissä. Erityisen tärkeää koulujen sekoittuneisuus on niille lapsille, joiden oma perheta usta on koulutuksen näkökulmasta hauraampi.
Isojen, kansainvälisten tutkimusten pohjalta koulujen valikointi erityisesti eliittikouluihin tai mahdollisimman hyväosaisten alueiden kouluihin suuntautuen ei näytä tuottavan suurta hyötyä valintoja tekeville lapsille.
– Ne lapset, jotka saavat kotoaan tukea ja kannustusta koulunkäyntiin, pärjäävät tyypillisesti hyvin varsin erilaisissa ympäristöissä. On myös näyttöä siitä, että esimerkiksi erityisen kilpailullinen ympäristö ei ole kaikille oppilaille hyväksi. Toki joissakin tapa uksissa kouluvalinnoista voi myös olla lapsille hyötyjä, muistuttaa Bernelius.
Kaupunkitutkijan mukaan näissä tilanteissa yhteiskunnassa täytyy poh tia, miten tasapainottaa yhteinen etu.
Pyrkimys tasa-arvoisiin, sekoittunei siin kouluihin, ja toisaalta perheiden toiveet valinnan mahdollisuuksista.
– Jos yksittäiset oppilaat voivat hyötyä hieman koulujen eriytymisestä, mutta samalla toisessa päässä koulu jen yksipuolistuminen heikentää vielä suuremman osan mahdollisuuksia ja tuloksia, miten kokonaisuutta pyritään tasapainottamaan, Bernelius haastaa.
Kansallisen koulutuksen arviointikes kus (Karvi) julkaisi joulukuussa 2021 arvioinnin, jossa mitattiin oppilaiden matematiikan osaamista (Luokanopet taja-lehti 1/2022). Raportin mukaan kouluerot ovat kasvaneet erityisesti pääkaupunkiseudulla.
– Kannan huolta siitä, miten mo nissa eurooppalaisissa kaupungeissa näkyvä asuinalueiden välinen sosioe konomisten ja etnisten erojen kasvu heijastuu kouluihin – myös Karvin raportti heijastelee näitä kehityskulkuja Suomessa. Olen kuitenkin toiveikas siinä, että meillä ollaan vielä hyvässä tilanteessa. Kehityskulkuihin ehditään puuttua, jos panostuksia suunnataan
nyt viisaasti ja opettajia kuunnellen. Samalla tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi kaupunkisuunnittelun ja koulutuspolitiikan toimijoiden välillä siten, että naapurustojen ja koulujen eriytymistä pyritään ehkäisemään yhdessä toimien.
Lähikoulu nähdään kuitenkin mo nin paikoin Suomessa merkittävänä arvona. Lähikoulun käymiseen liittyy myös erilaisia hyötyjä, kuten omassa naapurustossa vahvistuva sosiaalinen verkosto kuten kaveripiiri ja kaverei den vanhemmat.
On myös tutkimusnäyttöä siitä, että lähikoulua käyvät lapset ovat fyysisesti aktiivisempia, kun kaupungissa kou luun voi kulkea kävellen tai pyörällä.
– Suomessa on edelleen upea koulutusjärjestelmä, ja itsekin ala koululaisen vanhempana ihailen sitä sitoutuneisuutta ja taitoa, jolla opetta jat suhtautuvat työhönsä sekä lapsiin ja nuoriin yksilöinä. Oma lapseni käy asuinalueemme tavallista lähikoulua, ja olen aivan kansainvälisestikin vertail len tyytyväinen ja iloinen positiivisesta oppimisympäristöstä ja lämpimästä suhteesta opettajan ja oppilaiden välil lä, Bernelius summaa.
Luokanopettajien tekemä, jo 33. painos!
lukuvuodelle 2022-2023
Sisältää mm. vinkkejä työhyvinvointiin, aforismeja työviikkoja piristämään, tulostettavia lomakkeita, muovitaskun
Kaksi kokoa ja mallia: A4 ja B5 Sidottu kirja (25€) ja kierreselkäinen (27€)
Tilaa suunnittelulle ja muistiinpanoille Päiväkirjan tilaajalle Lukuvuosikalenterijuliste veloituksetta
SLO ry jäsenille 5€ alennus tilaus jäsensivujen kautta
Ostamalla Luokanopettajan Päiväkirjan tuet luokanopettajuutta ja sen kehittämistä.
Tilaa verkosta! www.lo-tarvike.com/ paivakirja
Lääkekasvatusmateriaalissa tuodaan esiin myös lääkkeettömiä vaihtoehtoja oireiden hoidossa.
Lääkekasvatuksen oppimateri aali päivitettiin ja osa tutuista tehtävistä sähköistettiin. Fimean laadukas materiaali löytyy nyt suositulta UKK-instituutin Terve koululainen -sivus tolta.
Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea ja UKK-instituutti käyn nistivät vuosi sitten ai nutlaatuisen yhteistyön. Sen tuloksena Fimean laatima lääkekasvatusmate riaali päivitettiin ja siirrettiin UKK-instituutin Terve koululainen -si vustolle. Materiaali täydentää luontevasti tervekoululainen.fi-sivuston liikunnan ja terveyskasvatuksen oppimateriaalia.
Lääkekasvatusmateriaalin päivi tys toteutettiin opettajia kuunnellen. Opettajahaastatteluiden perusteella kartoitettiin materiaalien tunnettuutta ja käytettävyyttä. UKK-instituutin ylläpitä mä Terve koululainen -sivusto tunnis tettiin opettajien laajasti käyttämäksi.
Sieltä löytyy jo entuudestaan alakouluun tiiviitä tietopa ketteja, erilaisia tehtäviä ja toimintamalleja liikunnan, ravinnon ja unen keskeisis tä teemoista. Yläkouluun suunnattu sisältö on tee moiltaan vielä laajempi.
Päivityksessä lääkekasva tusmateriaali teemoitettiin uudestaan – se sisältää laajat tieto paketit lääkkeiden käyttötarkoituksista, lääkkeiden oikeasta käytöstä, luotettavista lääketiedon lähteistä ja tyypillisistä lasten sairauksista. Materiaalin valmiit, eri luokka-asteille sopivat tuntisuunnitelmat ja tehtävät päivitettiin teemoihin sopi viksi. Päivityksessä haluttiin huomioida myös koululaiset materiaalin käyttäjinä sekä etäopetuksen tarpeet. Suurin osa tehtävistä on uudistettu sähköisesti to
teutettaviksi, joten koululainen voi tehdä tehtäviä millä tahansa laitteella, jossa on verkkoyhteys.
Lääkekasvatuksen oppimateriaalit tukevat soveltuvin osin opetussuunnitel man mukaisia alakoulun ympäristöopin sekä yläkoulun terveystiedon tavoitteita ja sisältöalueita. Oppimateriaaleissa on huomioitu ympäristöopin ja terveystie don laaja-alaisen osaamisen edistämi nen ja lääkekasvatuksen linkittäminen oppilaiden kokemusmaailmaan.
Tehtävien ja tuntisuunnitelmien ta voitteena on tukea oppilaiden aktiivista oppimista, vahvistaa vuorovaikutus taitoja sekä ennen kaikkea kehittää terveyden lukutaitoa. Materiaalit ovat saatavilla suomeksi ja ruotsiksi sekä suppeammin englanniksi.
Lääkekasvatus tärkeä osa terveyskasvatusta
Lääkekasvatus on terveyskasvatuk sen yksi osa-alue kotona, koulussa ja
terveydenhuollossa. Lääkekasvatuksen perusteena on positiivisen terveyskäyt täytymisen kehittymiseen sekä lääkkei siin liittyviin asenteisiin vaikuttaminen. Jokainen joutuu käyttämään lääkkeitä jossain elämänsä vaiheessa, ja joskus lääkkeiden käyttö voi olla jopa elintär keää.
Lääkekasvatuksen päätavoitteina on opettaa lapsia ja nuoria järkeviksi lääk keiden käyttäjiksi. Heitä kannustetaan kysymään ja keskustelemaan lääkkeisiin sekä terveyteen liittyvistä asioista lääkä rin vastaanotolla ja apteekissa. Lisäksi terveyteen ja lääkkeisiin liittyvän tiedon käsittely ja arviointi korostuu entises tään lääketiedon, myös väärän tiedon, lisääntyessä. Taito selvittää tarkoituk senmukainen hoitokeino omaan vaivaan luotettavista tiedonlähteistä on tärkeä kansalaistaito.
Lääkekasvatusmateriaalissa tuodaan myös lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten ravinnon, levon ja liikunnan merkitystä, oireiden hoidossa. Lääke kasvatuksen tavoitteena ei suinkaan ole, että lapset ja nuoret oppisivat
käyttämään lääkkeitä itsenäisemmin yhä nuorempana tai käyttämään enem män lääkkeitä.
Materiaalia täydentää Fimean tuotta ma, oppilaille tarkoitettu TroppiOppipeli, joka löytyy osoitteesta www.peli. laakekasvatus.fi. Sen avulla voi harjoi tella lapsille tyypillisten oireiden hoitoa lääkkeettömin keinoin ja itsehoitolääk kein.
Artikkelin ovat kirjoittaneet tutkija Minttu Kokko ja kehittämissuunnittelija Päivi Kiviranta Fimeasta sekä viestintäasi antuntija Raija Oksanen UKK-instituu tista.
Tervekoululainen.fi-sivuston lääkekasvatus osio tarjoaa monipuolista oppimateriaalia terveyskasvatuksen tueksi suomeksi, ruotsiksi ja suppeammin englanniksi.
LAAJA TIETOPAKETTI n lääkkeiden erilaisista käyttötarkoituksista n lääkkeiden oikeasta käytöstä n luotettavista lääketiedon lähteistä n tyypillisimmistä lasten sairauksista ERI LUOKKA-ASTEILLE SOVELTUVIA n tuntisuunnitelmia n tehtäviä n tietovisoja Fimean maksuton oppimateriaali osoitteessa terve koululainen.fi/laakekasvatus
Lääkekasvatuksen oppimateriaali sisältää perustietoa noin 30 tyypillisestä lasten sairaudesta ja terveysongelmasta. Kuvauksiin sisältyvät määritelmä, syyt, oireet, itsehoito-ohjeita, yleisluontoinen kuvaus lääkehoidosta sekä linkkejä luotettaviin lisätiedonlähteisiin.
Joistakin sairauksista löytyy erityishuomioita opettajalle -kohta, jossa pohditaan sairauden mahdollisia vaikutuksia koulutyöhön. UKK-instituutin yhteistyön myötä kuvauksiin on lisätty myös tietoa liikunnan merkityksestä joidenkin sairauksien tai oireiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
saat
Kun liityt heti eläkkeelle jäädessäsi OSJ:n jäseneksi, OAJ maksaa sinulle liittymisvuoden jäsenmaksun.
ja huvia uuteen elämänvaiheeseen. OSJ:lla on 70 paikallisyhdistystä ja jo 21 000 jäsentä. www.osj.fi
Opetusalan Seniorijärjestö OSJ Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki toimisto@osj.fi | p. 020 748 9678
Miten sotaa ja sotaan liittyviä uutissisältöjä tulisi käsitellä luokkahuoneessa?
Opetushallitus julkaisi Ukrainan sodan sytyttyä ohjeita aiheen tarkasteluun opetuksessa. Sisällössä on ohjeita niin Venäjän hyökkäyksen kuin sosiaalisen median sisältö jen pohdintaankin. Myös esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsi uutistulvassa -ohjeet antavat kattavia ohjeita sodan käsittelyyn lapsen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Paula Aalto kertoo, että heidän auttaviin puhelimiinsa on tullut runsaasti yhteydenottoja Ukrainan sodan alettua. Myös koulut ja vanhempainyhdistykset ovat pyytäneet apua siihen, miten he voisivat käsitellä aihetta.
Aalto korostaa mediakritiikin merkitystä, jolloin ikätasoisuus ja lapsen kehitystaso nousevat tärkeään asemaan. Nyt lapset ovat altistuneet sotauutisoinnille ja aikuisten keskusteluille. Lasten on usein vaikea hah mottaa kokonaisuutta tiedonmurusten keskellä.
Kouluissakin aikuisten olisikin hyvä pitää huoli iloi sista hetkistä.
– Nyt huomaa, että aikuisten huoli kuormittaa lapsia. Lapsia ja nuoria tulee kuitenkin suojata huolelta, sillä heillä on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen, Aalto sanoo.
Lasten kanssa tulisi korostaa, että nyt meillä on täällä kaikki hyvin. Lasten elämään kuuluu edelleen monia sa moja asioita kuin aiemmin, kuten ulkoilu ja harrastukset.
Aalto uskoo sodan näkyvän lasten leikeissä, ja lapset voivat käsitellä sitä huumorin ja meemien kautta. Aikuisten tulisi auttaa lapsia kiinnittämään huomioita muihin asioihin ja luoda turvallisuuden tunnetta.
Nykyisin lapset ja nuoret eivät voi välttyä sosiaaliselta medialta ja sen tarjoamalta tiedolta. Käynnissä oleva informaatiosota on ollut ennennäkemätöntä. Liikkeellä on hyvin suuri määrä tahallista ja tahatonta väärää tietoa, jonka on tarkoitus tuottaa vastakkainasettelua ja reaktioita.
– Sosiaalisen median tietotulva yllätti aikuiset. Olisi myös tärkeää, että me aikuiset osaisimme tunnistaa asianmukaisen, ajanmukaisen ja neutraalin tiedon, Aalto sanoo.
Lapset ja nuoret käyttävät eri sosiaalisia medioita kuin aikuiset. Lapsen todellisuus sosiaalisessa mediassa on
Kouluilla on tärkeä rooli sodan käsittelyssä ja mediakritiikin opettamisessa.
Luokanopettaja Katriina Piispa on puhunut Ukrainan sodasta espoolaisessa Päi vänkehrän koulussa alakoululaisten kielikylpyoppilaidensa kanssa. Ikä- ja kehitysta soisessa opetuksessa on huomioitu eri-ikäisten oppilaiden tiedot ja taidot.
Aiheen käsittely luokkien kanssa on lähtenyt oppilaista ja heistä askarruttaneista kysymyksistä. Esimerkiksi 5.–6.-luokkalaisten kanssa tapahtumia on peilattu muun muassa historian muihin sotiin.
Sosiaalinen media on herättänyt Piispassa huolta. Oppilaita onkin herätelty kyseen alaistamaan, mitä kaikkea kannattaa katsoa.
– Pitkään aikaan lapset eivät ole joutuneet käsittelemään näin isoja asioita näin lyhyessä ajassa. Nyt asiat asettuvat perspektiiviin, kun pohditaan, mikä on tärkeää, Piispa pohtii.
Hänen mukaansa korona vaikuttaa tuntemuksiimme aiheesta, sillä oppilailla on ollut etäkouluineen raskas vaihe takana. Hyökkäys olisi ehkä voinut tuntua muuten vieläkin suuremmalta iskulta.
Positiivisesta pedagogiikasta kiinnostunut Piispa kertoo, että he ovat pohtineet yhdessä, mistä ovat kiitollisia. Myös empatia on noussut esiin.
– Olen huomannut, että oppilaat ovat alkaneet olla huolissaan ihmisistä niin Suo messa kuin Venäjällä, Piispa kertoo.
Hän opettaa etenkin suomea useille eri luokka-asteille yhden ryhmän sijaan. Omas sa luokassa asia voisi olla intensiivisempi.
myös algoritmien vuoksi erilainen kuin aikuisilla. Aikuis ten onkin tärkeää selvittää, miltä lapsen syöte näyttää.
– Koska sosiaalisen median sisällöt ovat tunnepitoisia, lapsi tai nuori on usein haastavassa asemassa median käyttäjänä, Aalto sanoo.
Mediakritiikissäkin on hyvä muistaa ikätasoisuus. Lasten kanssa voi etsiä sellaisia sisältöjä, jotka kertovat tiedon vääristelystä. Lapset voivat huomata, että monet verkossa olevat videot ovat aivan muista tilanteista. Näiden esimerk kien kautta he voivat pohtia itse kriittisesti asioita.
Opettajan haasteena on ohjata oppilaita laadukkaiden lähteiden äärelle, sillä lapsilla on oikeus tietoon. Kouluilla on mahdollisuus laajentaa näkymää asioihin. Tärkeitä näkökulmia ovat esimerkiksi Ukrainan historia, sodan säännöt ja miten lasten elämä on muuttunut.
Opettajat ovat jo keksineet hyvin monipuolisia, myön teisiä tapoja käsitellä aihetta. Aalto nostaa esiin kuvaa mataidon rauhankyyhkyt ja koulujen mielenosoitukset rauhan puolesta. Nämä ovat rakentavia tapoja toimia ja reagoida vaikeaan tilanteeseen.
Ukrainan sota nostatti Suomessa tunnevyöryn sen lä heisyyden vuoksi. Lasten kanssa on hyvä nostaa esiin, että maailmalla on paljon konflikteja, jotka eivät ole läpäisseet jokapäiväistä kiinnostusta.
Korona on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään. On tärkeää pyrkiä tarkkailemaan lasten mielialoja ja olotiloja.
– Venäläistaustaiset ovat raportoineet meille syrjinnäs
tä. Kiusaamisen ehkäisy on tärkeä teema, josta haluamme muistuttaa. Tarvitaan empatiaa ja myötätuntoa, sillä tämä voi olla traumaattista heille, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa opettajien täytyy nähdä vaivaa muis tuttaakseen sotaa edeltävästä ajasta ja siitä, että ketään ei pidä kiusata tai syrjiä taustan vuoksi. Kaikilla on oikeus iloita omasta kielestään ja kulttuuristaan.
Aalto pohtii, että on merkittävää, että olemme valmiita auttamaan. Tällä voi luoda toiveikkuutta. Olemme yhdes sä saman asian äärellä.
– Jos sota pitkittyy, voidaan aiheeseen kyllästyä ja turtua. Lapsilta on hyvä kysyä jatkossakin, miten aihe näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Mitä puhutte kavereiden kanssa, mikä huolestuttaa ja mistä aikuisten olisi hyvä tietää?
Aalto haluaa korostaa pieniä tekoja, kuten hymyilyä, silmiin katsomista, ystävällisyyttä, tervehtimistä, kiit tämistä ja huomaavaisuutta. Näitä tekemällä autamme toisiamme jaksamaan.
https://www.mll.fi/ammattilaisille/ammattilaisten-aineis tot/koulujen-aineistot/mediakasvatuksen-aineistot/sotaaja-uutistulvaa/
https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/ opetustoimi-kansainvaliset-ohjelmat-ja-venajan-hyok kays-ukrainaan
Luokanopettaja Minna Rytylä , 56, loikkasi Seinäjoen Törnävän alakou lusta sijaiseksi Tallinnan suomalaiseen kouluun Taskiin. Maisemanvaihdok sen hän on kokenut piristävänä ja vahvistavana.
Sattumalla oli kädet pelissä, että Rytylä opettaa nyt suomalaislapsia Tallinnassa.
– Ystäväni, Taskin rehtori Riitta Kemppainen hoksasi kysyä minua sijaiseksi. Tuumasin siihen, että miksikäs ei, etenkin kun elämäntilan teeni Suomessa mahdollisti lähtemi sen. Aviomieheni ja aikuiset nuoreni lupasivat yhteistuumin hoitaa kodin ja koiran, Rytylä toteaa.
27 vuotta toimineessa Tallinnan suomalaisessa koulussa on 59 oppi lasta esikoululaisista yläkoululaisiin ja 13 työntekijää. Alakoulun luokat ovat yhdysluokkia.
– Opetan 1.–2. luokkaa sekä esikoululai sille matematiikkaa ja äidinkieltä. Lisäksi minulla on tunteja myös 3.–4.-luokkalai sille, Rytylä kertoo.
Koulutyö itsessään on samankaltaista kuin hänen aiemmissa työpaikoissaan Suomessa, mutta luokkakoot ovat pienem
mät ja yhdysluokkaopetusta on enemmän.
– Kouluna tämä on tosi viehättävä, kuin kyläkoulu keskellä kaupunkia. Täällä kohtaavat suomalaiset ja virolaiset lapset ja heidän perheensä.
Työyhteisönsä parhaiksi puoliksi Ry tylä kiteyttää kohtaamisen, kuuntelemi sen ja kiireettömyyden. Oppilaat, heidän perheensä ja henkilökunta muodostavat ikään kuin suuren perheyhteisön.
Oman haasteensa tuo oppilaiden vaihteleva suomen kielen taito. Lasten perheissä on viron,- venäjän- ja ruot sinkielisiä, joten käsitteiden ja sanaston ymmärtäminen ei ole kaikille helppoa.
Opettajan on muistettava avata ja konkretisoida sanoja, käsitteitä ja asioita.
– Koen antoisana työskentelyn eriikäisten lasten kanssa. On palkitsevaa nähdä heidän kasvunsa opillisissa ja sosiaalisissa asioissa. Lisäksi saan tehdä työtä omalla persoonallani, ideoida ja käyttää luovuutta. Työyhteisö ja kollegat ovat mukana arjessa jakaen, auttaen ja innostaen, mistä olen todella kiitollinen, Rytylä hehkuttaa.
Virolaisessa kulttuurissa parasta ovat arvojen esiin nostaminen ja niiden kun
nioittaminen. Arki ja juhla erotetaan, juhlat ovat juhlia ohjelmineen, pukeutu misineen ja perinteineen.
– Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan ja vaalitaan hyviä käytöstapoja, kuten tehtiin omassa lapsuudessani. Kun täältä palaan, yritän pitää kiinni näistä asioista ja välittää niitä työssäni eteenpäin.
Loikkaa ulkomaille tai kauemmas kotikulmilta hän suosittelee jokaiselle, joka haluaa kokeilla uutta tai kaipaa vaihtelua. Maisemanvaihdos piristää ja antaa voimia.
Vapaa-aikanaan Rytylä viihtyy konser teissa, ooppera- ja balettiesityksissä sekä taidenäyttelyissä.
– Käyn kuoroharjoituksissa kerran viikossa ja opiskelen viron kieltä. Kuu lun myös suomalaisnaisten verkostoon, Suomettariin. Joka ilta kirjoitan päivä kirjaani ajatuksiani Tallinna-elämästä, aktiivinen opettaja luettelee.
Kaupunki on kaunis ja paikalliset ihmiset ystävällisiä.
– Nautin kävelyistä vanhan kaupungin ympäristössä tai lähipuistoissa. Siellä on hieno huomata, että välillä on hyvä olla yksin muttei yksinäinen.
Kiinnostus opetusalaa kohtaan sekä ihmisten kanssa toimimiseen saivat Sauli Juslinin hakemaan opettajankou lutukseen. Opinnoissaan nuori mies on viihtynyt hyvin ja ammatinvalinta tuntuu oikealta.
Kustavissa varttunut 22-vuotias Juslin aloitti luokanopettajaopinton sa Turun yliopistossa syksyllä 2019. Tällä hetkellä hän työstää kandidaatin tutkielmaa liittyen koululiikuntaan. Liikunnallisena tyyppinä hän on valinnut sivuaineikseen liikunnan sekä digitaalisen oppimisen ja opettamisen perusopintoja.
– Koen, että liikunta tuo ilon tunnetta oppimiseen ja oppilaiden koulupäiviin, joten opintojeni suuntaa minen liikunta-alalle oli luonnollinen vaihtoehto. Digitaalinen oppiminen on mielenkiintoista sekä tulevaisuudessa koko ajan enemmän ajankohtaista, Juslin uskoo.
Opinnoissaan mielekkääksi Juslin kokee verkostoitumisen ja uusiin ihmisiin tutustumisen. Hänellä on tunne siitä, että tekee asioita, joista itse pitää ja kokee tekemänsä asiat merki tykselliseksi. Haasteita opintoihin on tuonut korona-aika, joka on rajoittanut opiskelutovereiden tapaamista sekä vai kuttanut opintojen sisältöihin.
– Käytännönläheisen työn opiskeluun on ollut välillä vaikea sovittaa etäopiske lua, hän harmittelee. Yliopisto-opettajat ovat onneksi suurimmaksi osaksi kek sineet erilaisia opetusmenetelmiä sekä materiaaleja, joilla saadaan opintoja edistettyä mielekkäästi myös etänä.
Juslinin koulutukseen on mahtunut kaksi harjoittelujaksoa Turun normaa likoulussa, joka on Turun yliopiston harjoittelukoulu. Ensimmäisen jakson kesto oli kolme viikkoa, ja tämä suori tettiin ensimmäisen opintovuoden syk synä. Sen aloittamista Juslin luonnehti melko jännittäväksi, sillä opintoja ei ollut kovinkaan paljoa takana ja uuteen ympäristöön sopeutuminen kuormitti enemmän kuin harjoittelun työmäärä.
– Oppituntien suunnittelu oli en simmäisen harjoittelun alussa hieman
vaikeaa, mutta kehittyi harjoittelun edetessä merkittävästi. Kaikesta huoli matta jakso oli todella opettavainen ja ohjaavat opettajat antoivat hyvää tukea, Juslin kiittelee.
Ensimmäinen ja toinen harjoittelu jakso eroavat toisistaan melko paljon, sillä toista harjoittelujaksoa suoritta essaan Juslin oli kerryttänyt enemmän ammattiosaamista opintojensa kautta.
– Toinen harjoittelu oli suurempi ja kuormittavampi, mutta pidemmän kestonsa vuoksi työmäärään ehti tottua. Lisäksi oppilaisiin pääsi tutustumaan paremmin, ylipäätään pääsi koko naisvaltaisemmin sisälle itse työhön, opiskelija jatkaa.
Koronaviruksen vaikutus opetushar joitteluun näkyi koulun käytänteiden muuttuessa normaaleista poikkeaviksi, mikä tarkoitti etäopetusta, turvavälejä sekä varautumista muuttuviin tilanteisiin.
– Vaikkakin koronaviruksen aihe uttamat toimet saattoivat kuormittaa opetusharjoittelijoita lisää, se varmasti paransi kykyä reagoida ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin, Juslin pohtii.
Nuoren miehen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu valmistuminen keväällä 2025, jonka jälkeen hän näkee itsensä opetusalan työtehtävissä. Hän ei myöskään poissulje jatkokouluttau tumista, vaan katsoo tulevaisuuteen avoimin mielin.
Kiusaaminen mustaa edelleen liian monen oppilaan kouluarkea. Pahimmillaan kiusatuil le jää elämänikäinen, kirvelevä muistijälki. Teemaa on tutkittu ja sen kitkemiseksi on teh ty paljon, mutta työsar kaa riittää vastakin.
Mielikuvat ja väitteet siitä, että kiusaaminen olisi valtaosin siirtynyt pihoilta ja käytäviltä nettiin, ei pidä ilmiötä yli kolme vuosikym mentä tutkineen psykologian professori Christina Salmivallin mukaan paikkaansa.
Edelleen kiusataan sekä perinteisesti että netissä. Ne, jotka joutuvat uhreiksi, kärsivät siitä aiempaa pidempään.
– Kiusaamistermiä on ajoittain kritisoitu ja vaadittu, että sen sijaan pitäisi puhua väkivallasta. Kaikki väkivalta ei ole kiusaa mista, mutta kiusaaminen on aina väkival taa, Salmivalli määrittelee.
Välillä kuulee vähäteltävän toimenpitei den tehoa.
– Kiusaamisen vastaisten ohjelmien kautta kiusaaminen on kyetty vähentä
mään 15–20 prosenttia, KiVa Koulu ohjel man perustanut Salmivalli alleviivaa.
Laajojen kouluterveyskyselyjen mukaan kiusaaminen on vähentynyt.
– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme huokaista helpotuksesta tai jättää asian huomiotta, Salmivalli muistuttaa ja viittaa vähenevän kiusaamisen paradoksiin.
– Tapausten määrä on laskenut, mut ta ne, jotka ovat joutuneet kiusaamisen kohteeksi, voivat aiempaa huonommin. Tämän hankalan ja monisyisen ilmiön syitä Salmivalli selvittää tutkijaryhmänsä kanssa parhaillaan.
KiVa Koulun kokeiluvaiheessa havainnoi tiin eri menetelmien tehokkuutta. Toisessa otettiin tiukka tuomitseva puhuttelu, toisessa vedottiin tekijän empatiaan. KiVatiimien raportoinneista selvisi, että mene telmät olivat kutakuinkin yhtä tehokkaita.
Salmivallia ja hänen tutkimusryhmäänsä kuitenkin askarrutti, miksi puuttumisessa epäonnistuttiin.
– Yleensä näissä tapauksissa kiusaa minen oli jatkunut pidempään ja sisälsi ryhmän ulkopuolelle sulkemista.
Tutkijat ovat selvittäneet koulujen välisiä onnistumiseroja. Karkeasti arvioiden ne koulut, joissa ei ollut johdonmukaista puuttumistapaa, epäonnistuivat toimissaan todennäköisemmin. Myös jatkoseurannal la oli iso merkitys.
– Alakouluissa puuttuminen tehoaa usein
paremmin kuin yläkoulussa. Mitä pidem pään kiusaamisen on jatkunut ja mitä ylem pi luokka-aste on kyseessä, sitä vaikeampaa on puuttuminen, Salmivalli kertoo.
Nyt hän pureutuu tutkijaryhmineen erityisen haastaviin kiusaamistapauksiin hyödyntämällä muun muassa pitkittäis tutkimusta, kokeellisia asetelmia sekä molekyyligenetiikkaa.
– Tavoitteena on selvittää, miksi kiusaami senvastaiset interventiot eivät toisinaan tehoa, ja mitkä selittävät haastavia tapauksia. Näitä syitä selvittämällä pystytään Salmivallin mu kaan luomaan uusia toimintamalleja erityyp pisiin ongelmatilanteisiin puuttumiseksi.
Salmivallille myönnettiin vuonna 2020 viisivuotinen, noin 2,5 miljoonan euron ERC Advanced Grant -rahoitus kiusaamis tutkimuksen jatkamiseksi.
Professori Christina Salmivalli aloitti teemalla Kiusaamisen ehkäisy – saavutuk sia ja haasteita Turun yliopiston psykologi an opetus ja tutkimus 100-vuotisjuhlavuo den luentosarjan.
12.4. professori Paula Salo aiheesta Käyt täytymistieteet ilmastonmuutoksen hillitse misen tukena 26.4. apulaisprofessori Johanna Kaakinen aiheesta Lukemisen ilot ja hyödyt 10.5. professori Lauri Nummenmaa aihees ta Tunteet, aivot ja tietoisuus Luennot ovat seurattavissa joko verkon välityksellä (linkit nettisivulla www.utu. fi/psykologia100 ) sekä Turun yliopiston luentosaleissa.
Sveitsiläinen Jacobs Foundation on myöntänyt runsaat 1,9 miljoonaa euroa tekoälyn käyttöä oppimises sa tutkiville professori Sanna Järvelälle Oulun yliopistosta ja professori Inge Molenaarille alankomaalaisesta Rad boudin yliopistosta.
Säätiön tuella perustetaan tutkimus keskus, joka keskittyy tekoälypohjaisten oppimisteknologioiden tutkimukseen. Jacobs Foundation on sveitsiläinen maailman lasten ja nuorten yhdenver taisia koulutusmahdollisuuksia edistävä järjestö.
Järvelän ja Molenaarin johtama kan sainvälinen CELLA-tutkimuskeskus (Center for Learning and Living with AI) toimii maailmanlaajuisen tutki javerkoston tavoin. Keskus kokoaa yhteen oppimis- ja kasvatustieteiden,
oppimisanalytiikan ja tekoälyn johtavia kansainvälisiä tutkijoita, joiden tavoit teena on tutkia ja kehittää tekoäly pohjaisia oppimisteknologioita, kuten oppimisen vaiheita tukevia adaptiivisia järjestelmiä sekä virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden mahdollisuuk sia auttaa oppimisessa. Tutkimuksessa keskitytään koululaisten ja opiske lijoiden oppimisen säätelyn taitojen kehittämiseen.
Järvelän mukaan lasten ja nuorten kyky säädellä omaa oppimistaan ja siihen liittyviä taitoja on kriittisen tärkeää tekoälyn aikakaudella.
– CELLA-tutkimuskeskus mahdol listaa sen, että voimme hyödyntää alan perustutkimusta ja muokata tekoälypohjaisten oppimisteknologioi den tulevaisuutta ja siten auttaa lasten
oppimista, hän perustelee.
Kasvatustieteen professori Järvelä on kansainvälisesti johtavia oppimisen itse säätelyn ja oppimisteknologian tutkijoi ta. Hän johtaa Oulun yliopistossa toimi vaa Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikköä (LET), jossa tutkitaan oppimista ja teknologian hyödyntämistä oppimisen tukena.
Tekoälyohjattujen oppimistek niikoiden käyttö yleistyy kouluissa eri puolilla maailmaa. Koska laaja mittaista tutkimusta ja käytettävissä olevia ratkaisuja ei vielä ole, tekoälyn mahdollisuuksia ei tunneta tarpeeksi. Kouluissa tarvitaan teknologioiden ja pedagogiikan yhdistämistä. CELLAtutkijat toimivat yhteistyössä koulujen ja Edtech- eli opetusteknologian alan yrittäjien kanssa.
Joka kevät lumipeitteen alta paljastuu röykkiöittäin karkki papereita sekä muuta pihoille ja luontoon kuulumatonta roinaa. Kevät on oivallista aikaa ympäristö kasvatukseen.
Roska päivässä -liike haastaa tänä keväänä kouluja roskisten kaunistami seen.
Roska päivässä -liikkeen Facebooksivulle tulee uusia jäseniä läpi vuoden. Liikkeen pyörittäjille ympäristön tilan kohentaminen antaa energiaa.
– Ainoana roskatoimijana me myös ennaltaehkäisemme roskaamista mi niroskisten ja kaunistettujen roskisten avulla, liikkeen vuonna 2000 perusta nut Tuula-Maria Ahonen kertoo.
Liikkeen syntyä edelsi ikävä kokemus neljä vuotta aikaisemmin.
– Pienet lapseni eivät voineet kävellä paljain jaloin heinäkuisella uimarannalla, koska maassa oli rikottua lasia, tumppeja ja muuta roskaa.
Kun Ahonen oli huhtikuussa 2000 keräämässä roskia lastensa kanssa, hän sai idean. Jos jokainen keräisi roskan päivässä, elettäisiin aivan toisen laisessa ympäristössä. Siten voisimme kaikki vaikuttaa tulevaisuuteemme.
Roska päivässä -kansalaisliike sai innostumaan lukuisat ihmiset eri puolilla Suomea ja maailmaa. Pian kotisivut käännettiin englanniksi ja monelle muulle kielelle. Nykyisin sivu löytyy 23 kielellä.
Ahonen on vieraillut roskaliikkeen merkeissä lukuisissa suomalaisissa kouluissa sekä myös Köö penhaminassa ja Reykjavikissa.
Kaunis roskis houkuttelee Kokemuksesta tiedetään, että värikkääksi ja innosta viksi maalattuja roskiksia käytetään mieluummin kuin ulkonäöltään ankeita. Muutamissa kouluissa oppilaat ovat maalanneet roskiksia kuvistunneillaan. Kun pihan roskisten kaunistamiseen on nähty vaivaa, sen on huo mattu sitouttavan myös niiden käyttämiseen.
Kun oppii koulussa viemään roskat roskikseen, hyvä tapa voi siirtyä myös muualle.
– Monissa kouluissa puhutaan useita kieliä. Entä jos oppilaat saisivat kirjoittaa roskikseen sanan Kiitos eri kielillä, joita koulussa puhu taan? Ahonen pohdiskelee.
– Kuvataitelija Auli SuvantoSalokannel maalasi kaksi kotimme ja koulun lähellä olevaa roskista. Roskikset eivät siis ole koulun pihalla. Toisessa on tottelevainen koira, toisessa villi kissa. Roskikset ovat olleet käytössä vuosien ajan, ja ne ovat pääsääntöisesti välttyneet tuhrimiselta.
Nyt Roska päivässä -liike haastaa alakoulut maalaamaan roskiksia. Aikaansaannoksista toivotaan kuvia liikkeen Facebook-sivulle, jonne pääsee kotisivun www.roskapaivassa.
Ahonen arvelee, että paikallisleh det saattaisivat olla kiinnostuneita tekemään juttua koulupihojen uudesta roskiskulttuurista. Samalla lapset voisivat pienestä pitäen kokea olevansa vaikuttajakan salaisia.
TUULA-MARIA AHONEN Jutun kirjoittaja on Roska päivässä -liikkeen perustaja
Kouluissa hyödynnetään yhä enemmän oppimisteknologioita. Samaan aikaan niiden tutkimus on lisääntynyt. Alku hehkutuksen jälkeen uusia tapoja on tarkasteltu kriittisesti ja tulokset ovat yllättäviä. Filosofian tohtori Daranee Lehtonen löysi väitöstutkimuksellaan tärkeän tuloksen.
– Teknologian käyttäminen yksistään ei ole ihmeitä tekevä juttu. Erityisesti matematiikan oppimisessa on tärkeää hyödyntää opetusohjelmien lisäksi kielentämistä. Kognitiiviset kyvyt on otettava laajasti käyttöön, painottaa Lehtonen.
Tutkimuksessa selvisi, että parhaan tulokseen saa aikaiseksi, kun edelliseen liitetään vielä tekstiä, kuvia ja esimer kiksi tehtävään liittyvien esineiden liikuttamista.
– Teknologian hyödyntäminen va paasti luokkatilanteissa voi johtaa liian nopeaan toimintaan. Tämä puolestaan vähentää merkittävästi asian sisäistä
Uusi kehitet ty teknologia tukee tehokkaasti keskitasoisia ja heikkoja oppilai ta matematiikan oppimisessa.
mistä ja ymmärryksen syventämistä, Lehtonen kuvailee.
Lehtonen selvitti väitöstutkimukses saan, kuinka perinteiset ja virtuaaliset oppimisvälineet tukevat alakoulun matematiikan oppimista. Hän myös kehitti uudenlaisen teknologisen oppi misvälineen, joka auttaa alakoululais ten matematiikan oppimista.
Tablettisovellus hyödyntää niin kutsuttua multimodaalista teknologiaa. Kosketusnäytön painelun ja pyyhkäi syn sijaan oppilas on vuorovaikutuk sessa kehitetyn sovelluksen kanssa liikuttamalla fyysisiä esineitä. Näin nopea toiminta saadaan hidastumaan ja ymmärrys lisääntymään.
– Tutkimustulokset osoittivat, että kehittämämme teknologinen oppimis väline tukee kaiken tasoisia matematii kan oppijoita. Se avustaa alakoululaisia
Daranee Lehtonen painottaa, että teknologia yksistään ei ole toimiva ratkaisu luokkahuo neissa.
ilmaisemaan omaa matemaattista ajatteluaan ja olemaan vuorovaiku tuksessa. Juuri vuorovaikutus moti voi lapsia oppimaan matematiikkaa. Lisäksi väline auttaa keskitasoisia ja heikkoja oppilaita uusien matemaattis ten käsitteiden konkretisoimisessa sekä tukee lahjakkaita laskun tarkistamises sa, Lehtonen summaa.
Tutkija korostaa, että teknologisten oppimisvälineiden hyödyntäminen menestyksekkäästi vaatii tukea monilta tahoilta.
Sekä opettajaopiskelijoille että ken tällä oleville opettajille on tarjottava koulutusta, joka antaa heille valmiutta hyödyntää uusia tapoja opetuksessaan.
Koulun tulee tukea välineiden han kintaa, niihin liittyvää täydennyskoulu tusta sekä opetuskäyttöä.
— Teknologisia oppimisvälineitä on käytettävä opetuksessa ja opiskelussa asianmukaisesti eikä vain teknolo gian vuoksi. Laadukkaat ja toimivat oppimisvälineet eivät myöskään synny itsestään. On oltava toimijoita, joilla on osaamista ja kykyä suunnitella sekä valmistaa niitä, Lehtonen sanoo.
Thaimaasta Hämeenlinnaan muut tanut Daranee Lehtonen työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana ja -päällikkönä Euroopan sosiaalira haston rahoittamassa Digitaalinen lukutaito koronapandemian jälkeen -hankkeessa Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestin nän tiedekunnassa.
Väitöskirjaan voi tutus tua osoitteessa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-2250-2
Luokanopettaja Mari Muinonen on pohtinut väitöskirjassaan, miten 4. ja 6. luokan oppilaat toimivat digiprojekteissaan ja millaista toimin takulttuuria he luovat. Aineistot ovat Muino sen omista luokista suoraan arjen työstä.
Tulosten mukaan alakoululaiset voivat olla hyvin taitavia kuvaamaan tunteitaan. Ristirii tojen selvittely vie energiaa, mutta asiat eivät kaadu siihen, että niistä ollaan eri mieltä.
– Kielteisiin tunteisiin ei juututa vaan toisi naan ärsyyntyminen vie tekemistä eteenpäin. Oppilaat pystyvät syväluotaaviin analyysei hin yhdessä tekemisestä, Muinonen kuvaa. Digitaaliseen projektityöhön liittyvä ajoittainen sekavuus, jota Muinonen luonnehtii häröilyksi ja säätämiseksi, häiritsee yhteistä työskentelyä yllättävän vähän. Oppilaat suvaitsevat sitä osa na digitaalista leikkiä, huumorin kautta. – Peruskoulun viimeaikaiset uudistukset ovat saaneet osakseen paljon arvostelua. Välillä voisi kiinnittää huomiota myös siihen, mikä sujuu, Muinonen tuumii.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut yli 2 000 aloituspaikan lisäämisestä korkea kouluihin ympäri Suomea. Ammattikorkea koulut saavat yhteensä 822, yliopistot yh teensä 1 469 lisäaloituspaikkaa vuonna 2022 alkaviin koulutuksiin. Päätökset perustuvat korkeakoulujen esityksiin.
Opettajankoulutuslaitoksille paikat koh distuvat erityispedagogiikkaan, joiden määrä kasvaa viime vuodesta 29 uudella oppilaalla. Myös luokanopettajia koulutetaan viime vuotta enemmän.
Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakou luihin opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa korkean osaamistason osaajapulaan sekä toteuttaa hallituksen tavoitetta osaamis- ja koulutustason nostosta.
Aloituspaikkoja lisätään korkeakoulutuksen saatavuuden turvaamiseksi eri puolella Suomea. Lisäaloituspaikkoja kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Koulutustar peisiin vastaamisen lisäksi lisäaloituspaikoilla vahvistetaan alueiden elinvoimaisuutta.
Opetushallituksessa on käynnistynyt vuoteen 2023 asti jatkuva kestävyyskas vatuksen kehittämishanke. Tavoitteena on tukea yhtenäisemmin varhaiskasva tuksen, opetuksen ja koulutuksen jär jestäjiä kestävyyskasvatuksen teemoissa. Hanke tukee kautensa aikana perusope tusta ja toista astetta valtionavustuksina yhteensä viidellä miljoonalla eurolla. Hankkeen aikana tuetaan peruskou lujen toimintakulttuurin muutosta kohti ekologisesti kestävämpää elämäntapaa. Lisäksi vahvistetaan osaamista ilmaston muutoksen hillinnästä. Tähän työhön on
Perusopetuksessa opetus voidaan jatkossa evätä kiusaajalta jäljellä olevan koulupäivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi laissa säädetyin edellytyksin. Perusopetuksessa ja toisella asteella epäämisen aikana oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilas- tai opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa, sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvittava tuki oppilaan tai opiskelijan palatessa kouluun. Oppilaalle ja opiskelijalle tehdään myös suunnitelma, jossa määritellään käytännöt, joilla tuetaan oppilaan turvallista opetukseen paluuta.
Oikea-aikaisen puuttumisen mahdol listamiseksi muutetaan perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua
varattu jaettavaksi valtionavustuksina pe rusopetukseen neljä miljoonaa ja toiselle asteelle miljoona euroa.
– Keskeistä on uudistava oppiminen, joka muuttaa perustavanlaatuisia käsi tyksiämme ihmisenä olemisesta ja suh teestamme ympäröivään todellisuuteen, kertoo koordinaattori Helena Suomela pedagogisesta taustasta.
Kestävyyskasvatus on kasvatuksen osaalue, joka tukee elinikäistä oppimispro sessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muut tuvat kestävän kehityksen mukaisiksi.
lakia, lukiolakia sekä tutkintokoulu tuksen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia. Valtioneuvosto esitteli 10.3.2022, että Tasavallan Presidentti vahvistaisi lait 11.3.2022. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2022 alkaen.
– Kiusaaminen jättää sen uhriksi jou tuvaan lapseen tai nuoreen syvät jäljet. Meidän on yhteiskuntana kyettävä toi mimaan yhtenäisemmin ja voimakkaam min kiusaamista vastaan ja näin hallitus myös tekee. Nämä lakimuutokset tuovat lisää työkaluja puuttua kiusaamiseen ja tämän lisäksi hallitus lisää myös oppilai den tukea ja koulujen resursseja puuttua kiusaamiseen ajoissa, opetusministeri Li Andersson (Vas.) sanoo.
s 17 6 1936 Ylistaro k 13 3 2022 Ylistaro
Luokanopettaja lehden pitkäaikainen, entinen päätoimittaja ja Suomen Luokanopettajat ry:n kunniajäsen.
Kansallista lukutaidon ja lukemisen teemaviikkoa eli Lukuviikkoa vietetään jäl leen 4.–10.4.2022. Vaikka luku viikkoa vietetään vain kerran vuodessa, kouluissa lukemisen teemaviikkoja voi järjestää muulloinkin. Lukukeskuksen materiaaleista suurin osa on saatavilla ympärivuotisesti.
Tämän kevään Lukuviikon teemana on Lukemalla parempi maailma, jol loin Lukukeskus ja muut alan toimijat nostavat esiin lukutaidon merkityk sen globaalista näkökulmasta.
Vuosittain järjestettävä Lukuviik ko tavoitti viime vuonna 1,8 miljoo naa suomalaista ja oli monipuolisesti esillä mediassa. Lukuviikkoa vietetään suomeksi ja ruotsiksi.
Lukuviikko tarjoaa joka vuosi uusia materiaaleja lukutaitotyöhön ja luke maan innostamiseen. Materiaaleissa on niin Lukukeskuksen itse tuottamia sisältöjä kuin kumppaneiden tarjoamia materiaaleja. Tehtäviä on jokaiselle luokka-asteelle sekä kirjastoille ja ko tiin. Suurin osa kouluille suunnatuista tehtävistä on lähiopetukseen, mutta osaa sisällöistä voi hyödyntää myös etä nä. Kaikki ovat maksuttomasti saatavil la ja suurin osa pysyy käytössä ympäri vuotisesti. Tehtäväpankista löydät myös aiempien vuosien Lukuviikko-sisältöjä. https://lukuviikko.fi/tehtavapankki/
Lukuviikon aikana julkaistaan ajankohtaista tietoa lukutaito tilanteesta meillä ja maailmalla, tarjotaan nä
MARJA HEIKKILÄ, TEKSTIkökulmia kirjallisuuteen ja lukemiseen sekä innostetaan kaikenikäiset kirjo jen pariin. Kirjastot, koulut ja muut toimijat voivat osallistua Lukuviikkoon ympäri Suomen muun muassa hyö dyntämällä Lukuviikon materiaaleja, osallistumalla keskusteluun sosiaalises sa mediassa, nostamalla esiin lukutaitoa omasta näkökulmastaan sekä järjestä mällä erilaisia tapahtumia, tempauksia ja kirjailijavierailuja.
Lukutaito ei ole itsestäänselvyys Lukukeskuksen ky selyn mukaan 60 pro senttia
aikuisista kokee lukevansa liian vähän ja neljännes aikuisista kertoo lukevansa, koska aihetta on käsitelty mediassa.
– Lukutaito on kansalaistaito ja suo malaisen yhteiskunnan demokratian tae. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lukutaito on monelle myös elintärkeä selviytymistaito ja lukeminen suuri etuoikeus. Julkaisemmekin Lukuvii kolla 10 faktaa lukutaidosta maailmalla -tietopaketin, joka kuvaa lukemisen ja lukutaidon nykytilannetta globaalisti, Lukukeskuksen tiedottaja Elisa Grön holm kertoo.
Lukutaidon heikkeneminen herättää Suomessa huolta, mutta maailmassa on myös 770 miljoonaa täysin lu kutaidotonta aikuista.
Koronapandemia on vai keuttanut monien hei koimmassa asemassa olevien tilannetta entisestään.
Suurin osa keskosina syntyneistä ei tarvitse koulussa tukitoimia. Tuen tarve on kuitenkin selvästi yleisempää kuin täysiaikaisi na syntyneillä. Jos opettajalla on tieto, että oppilas on syntynyt keskosena, on tärkeää olla herkästi yhteydessä vanhempiin, jos herää huolta lievistäkin vaikeuksista.
Noin 5–6 prosenttia lapsista syntyy ennenaikaisesti eli keskosena. Raskauden nor maali kesto on 40 viikkoa, ja täysiaikaisena pidetään lasta, joka on syntynyt ras kausviikon 37 jälkeen. Keskonen tarkoit taa siis lasta, joka on syntynyt raskaus viikkojen 22+0 – 36+6 välillä.
Pikkukeskosina syntyneillä on tavallista enemmän fyysisiä vammoja, kehityksen viiveitä ja erilaisia oppimisen vaikeuk sia. Keskittymis- ja tarkkaavuushäiriön sekä autismikirjon häiriön riski on myös kohonnut. Pikkukeskosten kehitystä seu rataan yleensä ensimmäisten elinvuosien ajan tiiviisti, ja vakavat vammat, kuten CP-vamma, kokonaiskehityksen viive tai näkövammat huomataan seurannan ai kana. Seuranta kuitenkin tavallisesti lopetetaan viimeistään kahden vuoden iässä, jolloin lie vemmät vaikeudet, kuten oppimisvaikeudet, jäävät useimmiten vielä tässä vaiheessa huomaamat ta. Esimerkiksi lievät kielelliset vaikeudet, lu kivaikeus sekä keskitty misen ja tarkkaavuuden haasteet tulevat monesti esille vasta alakouluiässä.
Keskosuuden taustalla voi olla monenlaisia syitä kuten istu
kan toiminnan ongelmia, odottavan äidin infektio tai raskausmyrkytys. Kaksosuus lisää huomattavasti riskiä ennenaikaisuu delle ja kolmosista kaikki syntyvät ennen aikaisesti. Aina ennenaikaisen syntymän syy ei ole tiedossa. Keskosen kehityksen ja oppimisen ongelmien riski on sitä suurempi, mitä varhaisemmin lapsi on syntynyt. Oppimisen vaikeuksia ja kehi tysviivettä on erityisesti pikkukeskosilla, eli ennen raskausviikkoa 32 syntyneillä tai alle 1 500 grammaa syntyessään pai naneilla lapsilla.
Keskoslapsi tarvitsee alkuvaiheessa lähes aina tehovalvontaa. Erityisesti pik kukeskosilla tehohoitojaksot voivat olla pitkiä. Myöhempien vaikeuksien kehit tymiseen vaikuttavat osaltaan varhais vaiheen tehohoidon aikaiset tapahtumat. Suomessa keskoshoito on erittäin hyvää, ja keskosten vaikeat vammat ovat vähentyneet parissa vuosikymme nessä huomattavasti hoidon kehitty
misen myötä. Myös hyvin varhain synty neiden keskosten eloonjäämisennuste on parantunut. Suomessa raskausviikolla 23 syntyneistä keskosista jää eloon noin 40 prosenttia ja raskausviikolla 24 syntyneis tä keskosista 70 prosenttia.
Keskosten oppimisen ja kehityksen ongelmien taustalla ovat varhaisvaiheiden tapahtumat. Keskosena syntyneen lapsen hermosto on vielä syntymän hetkellä kypsymätön ja siksi altis monenlaisille vaurioille. Aivoverenvuodot sekä aivoin farktit ovat melko yleisiä. Syynä tähän on, että keskosten aivojen verisuonet eivät ole vielä kehittyneet niin vahvoiksi kuin täysiaikaisilla vauvoilla, ja ovat tämän vuoksi alttiita vaurioitumaan. Varhaisvai heiden aikana tehdyt kirurgiset toimen piteet lisäävät myös riskiä myöhemmille oppimisvaikeuksille. Lisäksi pitkään teho hoitoon itsessään liittyy monia tekijöitä, kuten mahdolliset infektiot, jotka lisäävät riskiä erilaisten ongelmien ja vaikeuksien kehittymiselle.
Keskosina syntyneillä kielen tai puheen kehityksen vaikeudet ovat selvästi yleisempiä kuin muilla lapsilla. Puheen
tuoton osalta keskosina syntyneillä on enemmän äännevirheitä kuin täysiaikaisi na syntyneillä ja heidän puheensa on vielä kouluikäisenäkin useammin epäselvempää kuin täysiaikaisina syntyneillä. Runsaat äännevirheet hankaloittavat puheesta selvän saamista, mikä aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Äännevirheet voivat myös saada lapsen välttelemään puhumista, jolloin lapsi jää helposti syrjään yhteisestä toiminnasta.
Lisäksi vaikeuksia voi olla kielen ymmärtämisessä: moniosaisten ohjeiden mukaan toimiminen sekä erilaisten kieli opillisten rakenteiden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Myös erilaisten käsitteiden, erityisesti abstraktien käsitteiden ja yläkä sitteiden, ymmärtäminen voi olla heikkoa. Ohjeiden ja käsitteiden ymmärtämisen vaikeudet voivat hankaloittaa koulun arjessa toimimista, muiden mukana pysymistä ja sen ymmärtämistä, mitä milloinkin tulee tehdä. Ohjeiden ymmär tämisen haasteet voivat helposti jäädä huomaamatta, jos lapsi pyrkii matkimaan muiden tekemisiä, jolloin hän saattaa näyttää tekevän oikeaa asiaa, vaikka ei olisi todellisuudessa ymmärtänytkään annettu ja ohjeita.
Motorista kömpelyyttä ja keskittymättömyyttä
Vaikeudet näönvaraisessa hahmotta misessa sekä motorisessa oppimisessa ovat yliedustettuja keskosina syntyneillä. Näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet voivat hankaloittaa matematiikan oppi mista. Hienomotoriset vaikeudet useim miten näkyvät kynätyöskentelyn haasteina. Lapsi voi tarvita huomattavasti enemmän toistoja ja har joittelua
kirjoittamaan oppimisessa kuin luokkaka verinsa.
Keskosuus voi viivästyttää myös kar keamotoristen eli liikunnallisten taitojen kehittymistä. Motoriset liikkeet voivat olla hitaita, epätarkkoja ja harjaantumattomia. Myös liikkeiden koordinointi voi olla vai keaa. Motoriset vaikeudet hankaloittavat laaja-alaisesti monia päivittäisiä toiminto ja, kuten syömistä, pukemista, välitunti leikkeihin osallistumista ja siirtymiä.
Luonnollisesti myös liikuntatunneilla muiden mukana toiminen on vaikeaa lapselle, jolla on heikot motoriset taidot. Musiikkitunneilla taas soittimien käsittely voi tuottaa hankaluuksia. Vaikeudet moto risissa taidoissa voivat vaikuttaa myös alen tavasti itsetuntoon ja minäpystyvyyteen. Keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet ovat huomattavasti tavallista yleisempiä erityisesti pieninä keskosi na syntyneillä. Heillä ADHD:n riski on kaksinkertainen täysiaikaisina syntyneisiin nähden. ADHD on keskosina syntyneillä usein painottunut tarkkaavuuden vaike uksiin, eikä ylivilkkautta välttämättä ole havaittavissa.
Tarkkaamattomuus ilman ylivilkkautta näkyy tyypillisimmillään ”päiväunel mointina” eli tarkkaamattomuutena ja passiivisuutena silloin, kun pitäisi tehdä itsenäisesti tehtäviä. Yleensä myös toimin nanohjauksessa on pulmia. Nämä voivat näkyä vaikeuksina esimerkiksi tehtävässä alkuun pääsemisessä tai tehtävän loppuun saattamisessa. Jos lapsella ei ole ollenkaan ylivilkkautta ja impulsiivisuutta, tarkkaa vuuden vaikeudet voivat jäädä huomaa matta esikoulussa.
Alakoulussa vaatimusten pikkuhiljaa kasvaessa tarkkaavuuden vaikeudet alkavat vaikeuttaa muiden mukana pysymistä, ja erityisesti jos lapsella on lisäksi muita vaikeuksia, tuen tarvetta ilmenee usein viimeistään alakoulun keskimmäisten luokkien aikana.
Suurin osa keskosina syntyneistä ei tarvit se koulussa tukitoimia, mutta tuen tarve on kuitenkin selvästi yleisempää kuin täysiaikaisina syntyneillä.
Ne keskosina syntyneet, jotka tarvitsevat tukea koulussa, saattavat tarvita sitä useilla osa-alueilla. Tällöin on erityisen tärkeää suunnitella tukitoimet yhdessä koulupsy kologin kanssa, jotta tukea voidaan tarjota riittävästi. Toisaalta taas lievemmät vaike udet saattavat tulla esille vasta pikkuhiljaa alakoulun aikana koulun vaatimusten kasvaessa.
Erityisesti keskittymisen vaikeudet ilman ylivilkkautta sekä kapea-alaiset kielellisen ymmärtämisen vaikeudet havai taan usein melko myöhään. Jos opettajalla on tieto, että oppilas on syntynyt kesko sena, on tärkeää olla herkästi yhteydessä vanhempiin, jos herää huolta lievistäkin vaikeuksista.
Kiinnostavaa on, että keskosuus vai kuttaa myös lapsen persoonallisuuden ja luonteen kehitykseen. Keskosina syntyneet ovat keskimäärin tunnollisempia, varau tuneempia sosiaalisissa suhteissa ja heillä on vähemmän riskikäyttäytymistä kuin täysiaikaisina syntyneillä.
Tunnollisuus voikin parhaimmillaan auttaa lasta taitojen harjoittelussa. Kesko sena syntyneet voivat siis tarvita monen laista tukea alakouluikäisinä, mutta valta osa keskosina syntyneistä kasvaa terveiksi sekä osaaviksi nuoriksi ja aikuisiksi.
Emma Saure on psykologi ja neurotieteen maisteri, joka on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa erikoissairaanhoidossa, koulupsykologina sekä perheneuvolassa. Sauren ammatillisia mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti autismikirjo, oppimisvaikeu det sekä mielenterveydenhäiriöihin liittyvät neuropsykiatriset piirteet. Tällä hetkellä Saure tekee väitöskirjaa psykologian alalta ja työskentelee free lancer -toimittajana.
COVID-19-epidemia ja sen luoma digitaalinen oppimisympäristö ovat osoittaneet, että oppimi seen ja opettamiseen tarvitaan parempia verkko työkaluja. EU:n Oppisoppi-sivusto on erinomai nen työkalu moneen käyttöön kaikenikäisille.
Oppisoppi on räätälöity 5–18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän opettajilleen ja vanhemmilleen. Se kutsuu käyttäjiä tu tustumaan EU:hun liittyviin kilpailuihin, oppimateriaaleihin ja peleihin sekä opetta jien verkostoitumismahdollisuuksiin sekä opiskelijoiden vapaaehtoistoimintaan. Tätä EU:n toimielinten välistä verkkoalustaa käytti vuonna 2020 yli 1,7 miljoonaa kävijää.
Oppisoppi on saatavilla EU:n kaikilla 24 virallisella kielellä, ja se yhdistää satoja inter aktiivisia EU:ta käsitteleviä koulutusmateriaa leja. Se kattaa 12 kiinnostavaa aihetta EU:ssa, kuten kulttuuri ja EU:n historia, ilmaston muutos ja ympäristö, ruoka, maatalous ja
kalastus sekä tiede ja tutkimus.
Aineistot on lajiteltu ikäryhmän, aiheen ja materiaalityypin mukaan, jotta opiskelijat sekä opettajat löytävät parhaan materiaalin kuhunkin tarkoitukseen. Oppimateriaaleissa on esimerkiksi toimintakirjoja, pelejä, videoita ja julkaisuja eri ikäryhmille. Materiaaleista löytyy esimerkiksi verkkolautapeli ”Tutkimusretkellä Euroopassa”, jonka avulla 9–12-vuotiaat oppilaat pääsevät tu tustumaan eurooppalaiseen kulttuuriin, histori aan urheiluun sekä kuuluisiin eurooppalaisiin.
Oppisopin materiaalit ovat saatavilla ilmaiseksi suoraan Oppisopista tai seuraamalla linkkiä, joka vie EU:n julkaisutoimistoon.
https://learning-corner.learning.europa.eu/ learning-corner_fi
Oppisoppiin kuuluu myös kuukausittain ilmes tyvä sähköinen uutiskirje, jonka avulla pysyy ajan tasalla verkkosivuston viimeisimmistä päivityk sistä.
Moni oman arjen asia tai ongelma tuntuu merki tyksettömältä Ukrainan tapahtumien rinnalla. Olemme myös kärvistelleet kaksi vuotta korona pandemiassa. Silti tiedän, että löydämme omasta elämästämme ilonaiheita. Asioita, joista olla kii tollinen ja jotka tuovat meille voimia. Meillä on oikeasti hyvä kotimaa ja monet asiat ovat meillä erittäinkin hyvin.
Suomalainen demokratia on idealtaan hyvä.
Täällä kuunnellaan ihmisiä sekä otetaan eri näkemyksiä ja tavoitteita huomioon. Vaaleissa äänestämämme edustajat päättävät asioista niin paikallisilla kuin valtakunnallisellakin tasolla. Valittujen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa antamalla heille oikeaa tietoa ja perusteluja kehit tämistarpeista. Tätä vaikuttamistehtävää tekee myös Suomen Luokanopettajat ry.
Olisinkin toivonut, että voisin tuoda hyviä uutisia koskien luokanopettajan työtämme. Valitettavasti joudumme ilmeisesti toteamaan, että useat työhömme liittyvistä ongelmakohdista jäävät vaille ratkaisua ja parannusta tälläkin hallitus kaudella. Näköpiirissä ei ole kolmiportaisen tuen uudistusta, ei ryhmäkokosäännöksiä eikä merkit täviä koulutuksen perusrahoituksen parannuksia. On ehkä jo hieman arvostellenkin todettava, että maamme hallituksen ja eduskunnan pau kut koulutusasioissa taisivat tällä kertaa mennä oppivelvollisuusuudistukseen. Toivottavasti tämä uudistus osoittautuu hintansa arvoiseksi.
Olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että luokanopettajien saama rahallinen korvaus ei vastaa työmme edellyttämää koulutusta, työn vaativuutta eikä kuormittavuutta. Tätäkin viestiä olemme vieneet eteenpäin. Kuulemmeko tänä keväänä ilosanomaa luokanopettajien palkka kuopan täyttämisestä? Tuskinpa, mutta toivoa on kuitenkin joistakin edistysaskelista.
Tänä keväänä äänestämme uuden OAJ:n valtuus ton. Luokanopettajat ovat niin jäseninä kuin valtuutettuinakin suuri opettajaryhmä OAJ:ssä. Olettaisi, että luokanopettajien edunvalvonta toimii
JÄSEN
ja tuottaa meille hyvää. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä opettajaryhmiä on useita ja kaikilla omia tarpeitaan. Ja loppupeleissä, jos kun tatyönantaja ei halua meille maksaa enempää palk kaa, niin se ei maksa. Kivaa on kuitenkin se, että Taloustutkimuksen selvityksen mukaan opettajien ammatin arvostus on korona-aikana entisestään vahvistunut. Vuosi sitten opettajia arvosti 94 pro senttia kyselyyn vastanneista ja nyt luku on noussut muutaman prosenttiyksikön. OAJ:n kohta väistyvä puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa, että ”työn arvostuksen pitää näkyä myös tilillä ja työoloissa”. Niin pitäisi! Jäämme odottamaan…
SLO sai uuden hallituksen 24.3.2022. Luokan opettajien oma yhdistys jatkaa vaikuttamis työtään, vaikka joskus tuntuukin siltä, että mikään ei muutu. Emme saa kuitenkaan lannistua vaan aina jostakin uutta jaksamista keräten jatkamme työtämme, niin koulutyössämme kuin järjestötyös sämme.
Hyvää ja aurinkoista kevättä!
Ilmoitathan sähköpostiosoitteesi toimistolle (toimisto@suomenluokanopettajat.fi), mikäli et ole tehnyt sitä jo aiemmin. Muista ilmoittaa myös osoitteenmuutoksista. Tiedotamme sähköpostitse toiminnastamme sekä välitämme yhteistyötahojemme uuti sia ajankohtaisista asioista ja koulutuksista. Myös jäsenmaksulaskut lähetetään sähköpostitse.
Luokanopettajien toiminnalla on pitkät perinteet Kanta-Hämeessä. Toiminta on ollut aktiivista ja kattanut Kanta-Hämeen kolme eri seutukuntaa: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut.
Olemme tarjonneet koulutuksia ja tutus tumistilaisuuksia eri kohteisiin. Hattulassa Juteinin koulussa ja Hämeenlinnassa Nummen yhtenäiskoulussa saimme tutustua eri tavoin toteutettuihin avoimiin oppimisympäristöihin. Viime syksynä pidimme vuosikokouksemme lähitilaisuutena tutustuen samalla täysin uudis tettuun Hämeenlinnan pääkirjastoon.
Oman hallituksemme piiristä on löytynyt vuosien aikana moniosaajia, joiden osaamista on hyödynnetty muiden hyväksi. Olemme saaneet esimerkiksi opetusta tietokoneavus teisesta opetuksesta sekä vaikeiden asioiden käsittelemistä draaman keinoin. Nuorin jäse nemme Juha on esitellyt kirjoittamansa kirjan Gen, Karateka ja vanhin jäsenemme Eero esit ti mahtavan itsetekemänsä musiikkiesityksen.
Koronapandemia ja jäsenten eläköityminen ovat supistaneet toimintaamme. Nyt kaipaam me joukkoomme uusia toimijoita, jotta pai kallisyhdistyksen toiminta voi jatkua. Olemme harkinneet myös vaihtoehtoa, että kantahämä läiset luokanopettajat olisivat suoraan Suomen Luokanopettajat ry:n jäseniä ja toimintaa alueellamme järjestettäisiin sen kautta.
Sihteeri Elina Autio työskentelee 1.–2. luokan opettajana Länsi-Lopen koulus sa, jossa hänellä on meneillään 33. työ vuosi. Elina on siis todella viihtynyt ky läkoulussa. 2001 alkaen Elinalla oli yhdeksän vuoden ajan esi-alkuopetus ryhmä ja 2010 3.–4. yhdysluokka. Vuo desta 2019 jatkui alkuopen tehtävä, kun koulu muuttui taas kaksiopettajaiseksi. Vapaa-aikanaan Elina nauttii musiikis ta, koti-illoista ja retkeilystä sekä yhdes säolosta lastenlasten kanssa.
Puheenjohtajana vuodesta 2015 toiminut Pirkko työskentelee Nihattulan koulussa Hattulassa 1.–2. luokan opettajana ja koulunjohtajana. Pirkon sydäntä lähellä ovat kyläkoulut ja niiden puolustaminen. Harrastukset liittyvät pitkälti järjestötoi mintaan ja päätöksentekoon. Pirkon löytää niin kunnanvaltuustosta kuin vapaaehtoi sesta maanpuolustustoiminnastakin.
Varapuheenjohtaja Piritta Siekkinen työs kentelee luokanopettajana Hämeenlinnan Nummen yhtenäiskoulussa. Vapaa-aikanaan Piritta harrastaa kuvataiteita ja kulttuuria eri muodoissa erityisesti taidemuseoissa, elo kuvissa ja konserteissa käyden sekä kirjoja lukien. Hän on Suomen Luokanopettajat ry:n hallituksen sekä OAJ Kanta-Hämeen alueyhdistyksen ja Hämeenlinnan paikallis yhdistyksen hallitusten jäsen.
Satakunnan Luokanopettajat ry:n esittäytymään
Paikallistoiminnan lisäksi vaikutam me useissa sidosryhmissä. Vpj. Siekkinen toimii Suomen Luokanopettajat ry:n edustajana eri sidosryhmissä. Hän on Kehittämiskeskus Opinkirjon hallituksen jäsen ja toimii aina keväisin Yritys Hyvä- ja TuKoKe -kilpailujen parissa. Piritta tuo esille luokanopettajien näkökulmaa myös ITK-konferenssin suun nitteluryhmässä sekä Mediakasvatuskes kus Metkan hal lituksessa ja sen Oivallusseminaarin suunnittelussa. On tärkeää saada luokan opettajien ääni kuuluviin eri sidosryhmissäkin.
Kirsi Puumalainen on 4.–6.-luo kan opettaja Viralan kyläkoulussa Janakkalassa, jonne hän siirtyi isol ta Turengin koululta. Tällöin työnku va muuttui alkuopetuksesta yhdys luokka- ja vuorokurssiopetukseen sekä pieneen työyhteisöön. Kir si on toiminut vuosien ajan Varga–Neményi -menetelmäkouluttajana. Erityistä iloa opetustyöhön tuo mahdol lisuus opettaa tällä menetelmällä mate matiikkaa alakoulun kaikille luokille.
Oitin koulussa Hausjärvellä työskentelevä Juha Kaitakorpi puuhastelee vapaa-ai kanaan pienen poikansa kanssa. Hän on julkaissut lasten- ja nuortenkirjan Gen, karateka ja työstää tällä hetkellä jatkoosan lisäksi kirjaan liittyvää tehtävämate riaalia opettajille.
Työpäivän jälkeen minusta tuntuu usein siltä kuin olisin pyörinyt päi vän pyykkikoneessa. Pää on pyörällä päivän aikana tapahtuneista asioista. Kolmenkymmenen minuutin työmatka menee asioita kelatessa, ja hiljaisuus autossa tulee tarpeeseen.
Minkälainen minun mielestäni olisi unel mien työpäivä luokanopettajana:
"Herään ennen kuin herätyskello soi. Olo on levännyt. En ole enää viitsinyt seurata nuk kumisaikaani älykellosta, koska joka yö saan tarpeeksi unta ja tunnen palautuvani päiväs tä. Syön aamupalan ja luen lehden. Lähden töihin hymyssä suin.
Kouluun päästyäni laitan työpuhelimeni päälle ja tarkistan Wilman. Ei viestejä.
Oppilaat saapuvat hyväntuulisina luok kaan. On kiva kuulla, että aamupala maistui ja oli kiva saada koulumatkalla raitista ilmaa. Nauramme yhdessä, kun kaikilta unohtui kännykät kotiin. Aikamoinen yhteensattuma!
Matikan tunnin alkaessa Arto sanoo, että ei oikein osannut kotitehtäviään, mutta isä oli kotona auttanut. Kaikilla on kotitehtävät teh tyinä ja koulutarvikkeet mukana. Avaan tieto koneelta opetusmateriaalin, joka räpsähtää sa man tien ruudulle. On hienoa, että kaupunki on panostanut tekniikkaan. Älytaulu palvelee luokassa opettajia ja oppilaita. Laaja-alainen erityisopettaja on tunnilla samanaikaisopetta jana ja huolehtii, että tehostetun tuen oppilaat pysyvät opetuksessa mukana.
Tunnin jälkeen Iina kertoo, että hänellä on ollut riitaa äidin kanssa ja huomaan, että ah distus on suuri. Soitan kuraattorille, jolla on aikaa tavata tyttö heti.
Välitunnilla oppilaat pelaavat ja leikkivät. Koulun pihaan on panostettu kivasti. Se on viihtyisä ja oppilaita on kuultu välinehan kinnoissa. Peliareenalta karannut pallo osuu suoraan valolyhtyyn, josta menee lamppu rik ki. Huikkaan lähistöltä talonmiehen paikalle, joka ottaa pelaajat siivoamaan sotkut ja asia sovitaan siinä paikassa.
Liikuntatunnit alkavat. Oppilailla on sisä liikuntavaatteet ja he tulevat ajoissa tunnil
le. Oppilaiden toiveesta pelaamme sählyä. Kouluun on juuri hankittu uusia mailoja sekä maalivahdin varusteet. Pelin tiimellyksessä Niina kaatuu ja loukkaa jalkansa. Opella ei mene sormi suuhun, koska kaupunki huoleh tii, että kaikilla opettajilla on ensiapukortti voimassa. Ohjaaja vie kuitenkin Niinan ter veydenhoitajalle, joka on joka päivä koululla. Tunnin lopuksi oppilaat haluavat kaikki käydä nopeasti peseytymässä.
Koulupäivän aikana saan keskittyä opet tamiseen. Kasvatustyötä tehdään porukalla. Kaikki aikuiset niin koulussa kuin kotona ovat ymmärtäneet, että kaikilla on sama tavoi te –lapsen tai nuoren hyvinvointi.
Sähköpostissa on vain yksi lukematon vies ti. Henkilökunnan työhyvinvointiin halutaan panostaa ja sen takia on tulossa työhyvinvoin ti-iltapäivä. Aiheena on työssä jaksaminen kuntoilun ja hyvän ruuan merkeissä.”
PÄIVI KOIVISTO
Kirjoittaja on Vuoden 2022 luokanopettaja.
”Herään ennen kuin herätyskello soi. Olo on levännyt..”
