Asian Ytimessä: Keskosuus voi näkyä luokka-arjessa

EMMA SAURE, TEKSTI

Keskosuus voi näkyä luokka-arjessa

Suurin osa keskosina syntyneistä ei tarvitse koulussa tukitoimia. Tuen tarve on kuitenkin selvästi yleisempää kuin täysiaikaisina syntyneillä. Jos opettajalla on tieto, että oppilas on syntynyt keskosena, on tärkeää olla herkästi yhteydessä vanhempiin, jos herää huolta lievistäkin vaikeuksista.

Noin 5–6 prosenttia lapsista syntyy ennenaikaisesti eli keskosena. Raskauden normaali kesto on 40 viikkoa, ja täysiaikaisena pidetään lasta, joka on syntynyt raskausviikon 37 jälkeen. Keskonen tarkoittaa siis lasta, joka on syntynyt raskausviikkojen 22+0 – 36+6 välillä.

Pikkukeskosina syntyneillä on tavallista enemmän fyysisiä vammoja, kehityksen viiveitä ja erilaisia oppimisen vaikeuksia. Keskittymis- ja tarkkaavuushäiriön sekä autismikirjon häiriön riski on myös kohonnut. Pikkukeskosten kehitystä seurataan yleensä ensimmäisten elinvuosien ajan tiiviisti, ja vakavat vammat, kuten

CP-vamma, kokonaiskehityksen viive tai näkövammat huomataan seurannan aikana. Seuranta kuitenkin tavallisesti lopetetaan viimeistään kahden vuoden iässä, jolloin lievemmät vaikeudet, kuten oppimisvaikeudet, jäävät useimmiten vielä tässä vaiheessa huomaamatta. Esimerkiksi lievät kielelliset vaikeudet, lukivaikeus sekä keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet tulevat monesti esille vasta alakouluiässä.

Keskosuuden taustalla voi olla monenlaisia syitä kuten istukan toiminnan ongelmia, odottavan äidin infektio tai raskausmyrkytys. Kaksosuus lisää huomattavasti riskiä ennenaikaisuudelle ja kolmosista kaikki syntyvät ennenaikaisesti. Aina ennenaikaisen syntymän syy ei ole tiedossa. Keskosen kehityksen ja oppimisen ongelmien riski on sitä suurempi, mitä varhaisemmin lapsi on syntynyt. Oppimisen vaikeuksia ja kehitysviivettä on erityisesti pikkukeskosilla, eli ennen raskausviikkoa 32 syntyneillä tai alle 1 500 grammaa syntyessään painaneilla lapsilla.

Keskoslapsi tarvitsee alkuvaiheessa lähes aina tehovalvontaa. Erityisesti pikkukeskosilla tehohoitojaksot voivat olla pitkiä. Myöhempien vaikeuksien kehittymiseen vaikuttavat osaltaan varhaisvaiheen tehohoidon aikaiset tapahtumat. Suomessa keskoshoito on erittäin hyvää, ja keskosten vaikeat vammat ovat vähentyneet parissa vuosikymmenessä huomattavasti hoidon kehittymisen myötä. Myös hyvin varhain syntyneiden keskosten eloonjäämisennuste on parantunut. Suomessa raskausviikolla 23 syntyneistä keskosista jää eloon noin 40 prosenttia ja raskausviikolla 24 syntyneistä keskosista 70 prosenttia.

Monenlaisia oppimisen vaikeuksia

Keskosten oppimisen ja kehityksen ongelmien taustalla ovat varhaisvaiheiden tapahtumat. Keskosena syntyneen lapsen hermosto on vielä syntymän hetkellä kypsymätön ja siksi altis monenlaisille vaurioille. Aivoverenvuodot sekä aivoinfarktit ovat melko yleisiä. Syynä tähän on, että keskosten aivojen verisuonet eivät ole vielä kehittyneet niin vahvoiksi kuin täysiaikaisilla vauvoilla, ja ovat tämän vuoksi alttiita vaurioitumaan. Varhaisvaiheiden aikana tehdyt kirurgiset toimenpiteet lisäävät myös riskiä myöhemmille oppimisvaikeuksille. Lisäksi pitkään tehohoitoon itsessään liittyy monia tekijöitä, kuten mahdolliset infektiot, jotka lisäävät riskiä erilaisten ongelmien ja vaikeuksien kehittymiselle. Keskosina syntyneillä kielen tai puheen kehityksen vaikeudet ovat selvästi yleisempiä kuin muilla lapsilla. Puheen

tuoton osalta keskosina syntyneillä on enemmän äännevirheitä kuin täysiaikaisina syntyneillä ja heidän puheensa on vielä kouluikäisenäkin useammin epäselvempää kuin täysiaikaisina syntyneillä.

Runsaat äännevirheet hankaloittavat puheesta selvän saamista, mikä aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Äännevirheet voivat myös saada lapsen välttelemään puhumista, jolloin lapsi jää helposti syrjään yhteisestä toiminnasta. Lisäksi vaikeuksia voi olla kielen ymmärtämisessä: moniosaisten ohjeiden mukaan toimiminen sekä erilaisten kieliopillisten rakenteiden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Myös erilaisten käsitteiden, erityisesti abstraktien käsitteiden ja yläkäsitteiden, ymmärtäminen voi olla heikkoa.

Ohjeiden ja käsitteiden ymmärtämisen vaikeudet voivat hankaloittaa koulun arjessa toimimista, muiden mukana pysymistä ja sen ymmärtämistä, mitä milloinkin tulee tehdä. Ohjeiden ymmärtämisen haasteet voivat helposti jäädä huomaamatta, jos lapsi pyrkii matkimaan muiden tekemisiä, jolloin hän saattaa näyttää tekevän oikeaa asiaa, vaikka ei olisi todellisuudessa ymmärtänytkään annettuja ohjeita.

Motorista kömpelyyttä ja keskittymättömyyttä

Vaikeudet näönvaraisessa hahmottamisessa sekä motorisessa oppimisessa ovat yliedustettuja keskosina syntyneillä. Näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet voivat hankaloittaa matematiikan oppimista. Hienomotoriset vaikeudet useimmiten näkyvät kynätyöskentelyn haasteina. Lapsi voi tarvita huomattavasti enemmän toistoja ja harjoittelua kirjoittamaan oppimisessa kuin luokkakaverinsa.

Keskosuus voi viivästyttää myös karkeamotoristen eli liikunnallisten taitojen kehittymistä. Motoriset liikkeet voivat olla hitaita, epätarkkoja ja harjaantumattomia. Myös liikkeiden koordinointi voi olla vaikeaa. Motoriset vaikeudet hankaloittavat laaja-alaisesti monia päivittäisiä toimintoja, kuten syömistä, pukemista, välituntileikkeihin osallistumista ja siirtymiä.

Luonnollisesti myös liikuntatunneilla muiden mukana toiminen on vaikeaa lapselle, jolla on heikot motoriset taidot. Musiikkitunneilla taas soittimien käsittely voi tuottaa hankaluuksia. Vaikeudet motorisissa taidoissa voivat vaikuttaa myös alentavasti itsetuntoon ja minäpystyvyyteen.

Keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet ovat huomattavasti tavallista yleisempiä erityisesti pieninä keskosina syntyneillä. Heillä ADHD:n riski on kaksinkertainen täysiaikaisina syntyneisiin nähden. ADHD on keskosina syntyneillä usein painottunut tarkkaavuuden vaikeuksiin, eikä ylivilkkautta välttämättä ole havaittavissa.

Tarkkaamattomuus ilman ylivilkkautta näkyy tyypillisimmillään ”päiväunelmointina” eli tarkkaamattomuutena ja passiivisuutena silloin, kun pitäisi tehdä itsenäisesti tehtäviä. Yleensä myös toiminnanohjauksessa on pulmia. Nämä voivat näkyä vaikeuksina esimerkiksi tehtävässä alkuun pääsemisessä tai tehtävän loppuun saattamisessa. Jos lapsella ei ole ollenkaan ylivilkkautta ja impulsiivisuutta, tarkkaavuuden vaikeudet voivat jäädä huomaamatta esikoulussa.

Alakoulussa vaatimusten pikkuhiljaa kasvaessa tarkkaavuuden vaikeudet alkavat vaikeuttaa muiden mukana pysymistä, ja erityisesti jos lapsella on lisäksi muita vaikeuksia, tuen tarvetta ilmenee usein viimeistään alakoulun keskimmäisten luokkien aikana.

Tuki ja harjoittelu auttavat

Suurin osa keskosina syntyneistä ei tarvitse koulussa tukitoimia, mutta tuen tarve on kuitenkin selvästi yleisempää kuin täysiaikaisina syntyneillä. Ne keskosina syntyneet, jotka tarvitsevat tukea koulussa, saattavat tarvita sitä useilla osa-alueilla. Tällöin on erityisen tärkeää suunnitella tukitoimet yhdessä koulupsykologin kanssa, jotta tukea voidaan tarjota riittävästi. Toisaalta taas lievemmät vaikeudet saattavat tulla esille vasta pikkuhiljaa alakoulun aikana koulun vaatimusten kasvaessa.

Erityisesti keskittymisen vaikeudet ilman ylivilkkautta sekä kapea-alaiset kielellisen ymmärtämisen vaikeudet havaitaan usein melko myöhään. Jos opettajalla on tieto, että oppilas on syntynyt keskosena, on tärkeää olla herkästi yhteydessä vanhempiin, jos herää huolta lievistäkin vaikeuksista.

Kiinnostavaa on, että keskosuus vaikuttaa myös lapsen persoonallisuuden ja luonteen kehitykseen. Keskosina syntyneet ovat keskimäärin tunnollisempia, varautuneempia sosiaalisissa suhteissa ja heillä on vähemmän riskikäyttäytymistä kuin täysiaikaisina syntyneillä.

Tunnollisuus voikin parhaimmillaan auttaa lasta taitojen harjoittelussa. Keskosena syntyneet voivat siis tarvita monenlaista tukea alakouluikäisinä, mutta valtaosa keskosina syntyneistä kasvaa terveiksi sekä osaaviksi nuoriksi ja aikuisiksi.

EMMA SAURE

Emma Saure on psykologi ja neurotieteen maisteri, joka on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa erikoissairaanhoidossa, koulupsykologina sekä perheneuvolassa. Sauren ammatillisia mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti autismikirjo, oppimisvaikeudet sekä mielenterveydenhäiriöihin liittyvät neuropsykiatriset piirteet. Tällä hetkellä Saure tekee väitöskirjaa psykologian alalta ja työskentelee free lancer -toimittajana.