Nummen koulussa oppilas on aina yksilö

Luokanopettaja Tanja Hietikko ja laitoshuoltaja Tereza Akeg työskentelevät oppilaiden parhaaksi monikulttuurisessa Nummen alakoulussa Vaasassa.

RAIMO HAUTANEN, TEKSTI JOHANNA HÖGLANDER, KUVAT

Vaasalainen Nummen koulu on vahvasti monikulttuurinen, mutta syrjintää tai rasismia havaitaan hyvin harvoin. – Tärkein tehtävämme on joka päivä luoda yhteenkuuluvuudentunnetta lasten välille. Jokainen on yhtä arvokas, tärkeä ja osaltaan vastuussa yhteisestä hyvinvoinnista, painottaa luokanopettaja Tanja Hietikko.

Nummen koulussa Vaasassa on noin 240 oppilasta. Koulussa toimii yleisopetuksen lisäksi erityisluokkia sekä maahanmuuttajien valmistavia luokkia. Oppilaista miltei kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia.

Maahanmuuttajataustaisuus määritellään siten, että joko lapsen molemmat vanhemmat tai toinen heistä on maahanmuuttaja. Lapsi voi olla syntynyt ulkomailla tai Suomessa. – Nummen koulussa on jokaiselle luokka-asteelle oma pienryhmänsä. Lisäksi koulussa on viime vuosina toiminut myös yläkoulun erityisryhmiä, koska yläkoulun puolella on menossa suuri rakennusprosessi, kertoo 6ERluokan luokanopettaja Tanja Hietikko. Hän opettaa myös italiaa, ranskaa, venäjää ja huolehtii lisäksi S2-opetuksesta. – Nummen koulussa maahanmuuttajuus on varsin luonnollinen ja tavallinen ilmiö. Syrjintää tai rasismia havaitaan hyvin harvoin, sillä jokaisella oppilaalla on eri kieliä ja erilaisista kulttuureista lähtöisin olevia kavereita, Hietikko toteaa.

Hän kertoo, että Vaasan Ristinummi on sosioekonomisesti varsin haastava alue. Alueella on paljon syrjäytymistä, työttömyyttä ja alhainen koulutustaso. Maahanmuuttokriittisyys on vahvaa, mutta se ei Hietikon mukaan näy koulussa juuri koskaan.

Selityksen hän löytää koulun aikuisten tekemästä työstä. – Tärkein tehtävämme on joka päivä luoda yhteenkuuluvuudentunnetta lasten välille. Meillä on kaikenikäisiä ja -näköisiä, erilaisin resurssein koulua käyviä lapsia. Jokainen on yhtä arvokas, tärkeä ja osaltaan vastuussa yhteisestä hyvinvoinnista. – Mikäli jotain ikävää ilmenee, puutumme siihen tiukasti heti ja selvitämme asiat perin pohjin. Lapset otetaan mukaan etsimään tilanteisiin myönteisiä ratkaisuja, Hietikko perustelee.

Liikunnassa ja juhlissa haasteita

Toki monikulttuurisuus tuo myös haasteita. Liikunnassa klassisin esimerkki lienee monien muslimityttöjen uintipulma. Vaasan kaupunki on hankkinut uimahalliin burkineja ja pääsuojia. Lähtökohtana on, että jokainen lapsi osallistuu opsin mukaisesti uintiin, sillä uimataito katsotaan Suomessa elintärkeäksi taidoksi.

Juhlissa kristilliset piirteet puhuttavat, mutta hyvin on näistäkin selvitty. Suomalaisten kristillisten elementtien tunteminen kuuluu kulttuurintuntemukseen. – Tunnustuksellisesta tilaisuudesta voivat toisin uskovat poistua korvaavaan toimintaan. Moni muuta uskontoa tunnustava jää tilaisuuteen, koska ei koe sitä vaaraksi itselleen, vaan haluaa ymmärtää suomalaisia tapoja ja juhlia, Hietikko sanoo.

Ramadan aiheuttaa myös pulmia silloin, kun kasvavat lapset koettavat noudattaa paastoa. Silloin he eivät aina jaksa käydä koulua kuten muulloin. Heidän kodeissaan saatetaan myös keskittyä ramadaniin eikä perusarjen pyörittämiseen.

Ristinummella asuu paljon kouluja käymättömiä, osaksi lukutaidottomia aikuisia, jotka ovat paenneet humanitäärisistä syistä vanhoista kotimaistaan. Myös bulgaariromanit näyttelevät isoa osaa alueen maahanmuuttajaväestöstä. – On hyvin erilaista tehdä työtä tällaisten ryhmien kanssa kuin korkeakoulutettujen, työn perässä Vaasaan muuttaneiden erityisalojen osaajien kanssa, Hietikko toteaa.

Tanja Hietikon 6ER-luokassa on hyvä henki. Ikäviin tilanteisiin puututaan välittömästi. Ratkaisut etsitään oppilaiden kanssa yhdessä.

Kahden kielen ja kulttuurin välillä

Nummen koulun laitoshuoltaja Tereza Akeg on kotoisin Etelä-Sudanista. Hän kertoo, ettei ole havainnut mitään rasistista koulussa. Kahden oppilaan äitinä ja työntekijänä hän haluaisi kiinnittää huomiota kahteen seikkaan. – Vaikka maahanmuuttajataustainen oppilas olisikin syntynyt Suomessa, ei hänen sanavarastonsa ole yhtä hyvä kuin kantasuomalaisen. Toisaalta lapsi ei opi äidinkieltäänkään tarpeeksi hyvin, vaan jää roikkumaan kahden kielen ja kulttuurin välille, mikä on hyvin raskasta. – Lapsi ei tiedä, minkä kielen hän osaa hyvin, eikä äiti pysty auttamaan, koska suomi on hänellekin vieras kieli. Eri oppiaineiden sanastot ja käsitteet ovat hyvin hankalia hallita vieraalla kielellä, muistuttaa Akeg.

Eritoten hän toivoo, ettei maahanmuuttajista puhuttaessa yleistettäisi. Ihminen on aina yksilö kulttuuri- tai kielitaustasta riippumatta.

Opettajan puhuttava selkeästi

Tanja Hietikko muistuttaa, että oppilaiden maahanmuuttajatausta on muistettava joka oppitunnilla. On puhuttava selkeästi, avattava käsitteitä, selitettävä toisin sanoin, pyydettävä oppilaita selittämään käsitteitä, verbejä, jopa sidossanoja. – Käännösohjelmat ovat kovassa käytössä, kun haetaan vastaavia termejä lasten äidinkielillä. Googlen kuvahaku on verraton apu.

Nykyään luetaan aikaisempaa vähemmän. Opettajan tulee muistaa, että myös kantasuomalaisten koululaisten sanavarasto on aiempaa suppeampi. – Olen työskennellyt monessa eri koulussa, mutta kaikista haasteista huolimatta Nummen koulu on rauhallisin koulu mitä tiedän. Samaa sanovat kouluumme tulevat uudet työntekijät, kiertävät terveydenhoitajat, psykologit ja kuraattorit, Hietikko toteaa hyvillään.