Page 1

03/14

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: vapaus


RJ

I ÄK

US

T OI

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: Kalle Erkkilä • Ulkoasu: Pirjo Hakonen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki Puhelin: 045 348 5499 • Sähköposti: TOIMITUS@ vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

02 LIBERO

KALLE ERKKILÄ

PÄÄKIRJOITUS LIBERON PÄÄTOIMITTAJA Niko Pel-

Itsenäisyysmielisiin pelottelu ei

tokangas siirtyi elokuussa eduskun-

kuitenkaan tehoa. Heille kysymys

la, joka sanana kalskahtaa orwelli-

oikeudesta äänestää. Monet katso-

ta-avustajaksi. Hän on nyt työlomallaiselta uuskieleltä. Toimin Raahen

parrakkaan runoilijan sijaisena vappuun asti.

Peltokangas oli jo valinnut tämän

on ennen kaikkea demokratiasta ja

vat tilannetta myös keltapunaisten

lasien läpi. Nationalismilta ja sotapornolta ei voi välttyä.

Espanjan perimyssodan muistoa

lehden teeman, joka on vapaus. Li-

halaavan paatoksen rinnalla talvi-

pailuun osallistuneet sarjakuvat.

kansallistunnetta. Kiihko kohdis-

kädet rakentaa lehti yhdessä Liberon

lonia menetti itsenäisyytensä. Nyt

säksi pöydällä odottivat Liberon kil-

Muuten minulla oli täysin vapaat

avustajien ja luottotaittajan kanssa. Päätin heti käyttää päätoimittajan

vapauttani. Matkustin juttukeikalle

Barcelonaan, jossa tutustuin Katalonian itsenäisyysliikkeeseen. Asuin

sotaliitteet ja -hiihdot ovat kevyttä

tuu vuosilukuun 1714, jolloin Kata-

vuosiluvusta on tullut koko itsenäiOsaa barcelonalaisista itsenäisyys

ei voisi vähempää kiinnostaa. Luot-

tamus politiikkaan on koko Espan-

viikon paikallisen kaverini kimppa-

jassa heikkoa. Metromatkalla parla-

jota on luonnehdittu itsenäisyysmie-

tä. Korruptoituneisiin poliitikkoihin

kämpässä Gràcian kaupunginosassa,

menttiin minulle tarjottiin sytytin-

listen pesäkkeeksi.

kyllästynyt vierustoveri pyysi sytyt-

nattivat itsenäisyyttä. Ulko-oven

leen.

panjateltta. Naapuruston parvek-

kansanäänestystä Kataloniassa käy-

an itsenäisyyslippuja. Olin separa-

lua. Espanjan keskushallinto on sen

Kaiki neljä kämppäkaveriani kan-

edessä oli itsenäisyysliikkeen kam-

keilta roikkui esteladoja, eli Katalonitistien maalla.

tämään sillä parlamenttitalon tuEnnen marraskuun mahdollista

dään kovaa mielipiteiden kamppai-

sijaan ottanut jo selvän kannan, sil-

Vaikutti siltä, että vastapuoli oli

lä se ei tule hyväksymään äänestystä.

kannattajat ovat kyselytutkimusten

nattajien argumentit ovat päteviä,

näkymätön, vaikka itsenäisyyden mukaan vain pieni enemmistö.

Matkustin Katalonian parlament-

tiin kuulemaan itsenäisyyttä vastustavia mielipiteitä. Espanja-mieliset

Vaikka sekä vastustajien että kan-

nousee yksi kysymys yli muiden: Ei-

kö katalaaneilla tulisi olla vapaus ja oikeus päättää omista asioistaan?

poliitikot lietsoivat pelkoa. Kataloni-

an talouden romahtaminen, EU:sta

erottaminen ja kansainvälisen yhtei-

sön hylkääminen kummittelivat heidän puheissaan.

s . 29

syysliikkeen symboli.

KALLE ERKKILÄ PÄÄTOIMITTAJA

ALKUPALAT

04 06 08 10 12

Tasa-arvotyötä Länsirannalla

henkilö: Tuuli Hypén ei kuvaa idylliä. Bangladeshin tehtaan tytöt ja H&M kolumni: Li Andersson

Lukijakirjeessä murretaan juoksuhautojen myyttejä.


s . 15

TEKIJÄLTÄ Kirjoitin kaksi juttua Palestiinasta, joista toisen tein paikan päältä matkallani Länsirannalla. Tapasin siellä paljon ihmisiä ja tutustuin eri järjestöihin. Syvimmän vaikutuksen tekivät kuitenkin serkkuni sanat. Hänen hartain toiveensa on, etteivät hänen lapsensa joutuisi kasvamaan samassa pelossa kun hän. Kuten israelilainen toimittaja Amira Hass totesi rauhanfoorumissa: »Ei ole palestiinalaista, jota tilanne ei koskettaisi.» Tuen merkitys on mittaamattoman arvokas maailmassa, joka kääntää selkänsä. Länsirannalla on hyvin helppo tuntea voimattomuutta.  Matkani muistutti minua siitä, kuinka onnekas olen toimiessani vasemmistossa ihmisten kanssa, jotka jaksavat uskoa tasa-arvoon ja parempaan maailmaan. 

s . 24

s . 36

TEEMA

LOPUKSI

15 22 28 29 34

36 40 42 43 46

reportaasi: Katalonia haluaa eroon Espanjasta. sarjakuvakilpailu: Vapauden ruudut kolumni: Savolaisen näkymättömyysviitta matkareportaasi: Tšetšeenien vapauden kaiho Vallatun laakson puutarhat

hanna-marilla zidan on Liberon avustaja ja Vasemmistonuorten Palestiina-työryhmän puheenjohtaja.

kuvareportaasi: Sairaus, joka voi muuttua näkymättömäksi

pirjo hakonen kuvasi kannen.

03/14

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: vapaus

kritiikki: He ovat paenneet

käsitteitä & kamppailuja: Käyttökelpoisia utopioita vasemmistonuoret: Hoidon tarpeessa vasemmistonuoret: Terveys on luokkakysymys. Remember: all I’m offering is the truth, nothing more.

03 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

TASA-ARVOTYÖTÄ LÄNSIRANNALLA PERINTEET JA MIEHITYS VAIKEUTTAVAT NAISTEN ASEMAA PALESTIINASSA.

teksti hanna-marilla zidan• kuva pwwsd

LÄNSIRANNALLA VALLITSEE jatkuva epävar-

tä, että naiset alkaisivat tienata itse», Masa-

kaatuu usein naisen niskaan. The Palestinian

Naiset eivät kuitenkaan aina pääse itse

muus miehityksen takia. Vastuu perheestä

ri sanoo.

sen on yksin käytännössä mahdotonta toimia ennakkoasenteita vastaan.

PWWSD tarjoaa naisille myös oikeustie-

Working Women’s Society for Development (PWWSD)

päättämään ansaitsemiensa rahojen käytös-

teellistä neuvontaa ja tietoa heidän oikeuk-

syystä naiset ovat palestiinalaisen yhteiskun-

ja. Suhtautuminen naisten työntekoon riip-

massaan, vaikuttaa mediassa naisten mur-

-järjestön työntekijöiden mukaan juuri tästä nan selkäranka.

tä, vaan perheen mies hallitsee naisen tulopuu yleensä perheen taus-

Naisten oikeudet eivät

kuitenkaan toteudu toivotulla tavalla, vaikka perustuslain mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia. Palestiinassa tasa-arvotyötä

vaikeuttavat perinteet se-

tasta.

»miehitys lyö miestä kasvoihin. kun mies tulee kotiin, lyö hän naista kasvoihin.»

kä miehityksen aiheuttama köyhyys.

»Palestiinassa on naisten etuja ajavia la-

keja, mutta käytännössä perinteet jyräävät», PWWSD:n juristi Manar Masari kertoo jär-

Palestiinalaisnaisten on

jolla esimerkiksi väkivallan kohteiksi joutu-

jälkeen moni törmää lasi-

kattoon. Työllistymiseen vaikuttavat niin asenteet,

avioliitto kuin miehityk-

sen aiheuttama heikko taloustilanne.

KRIISIAPUA JA TUKEA NAISILLE

kaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamis-

heeseen.

»Uskon avaimen tasa-arvoon löytyvän sii-

4

LIBERO

Futna Khalefa vastaa järjestön ruohon-

luttautuu. Valmistumisen

ka suurin osa naisista kou-

rintöön. Tästä huolimatta monet naiset eiajatellaan siirtyvän avioliitossa toiseen per-

ja tarjoaa naisille koulutusta.

juuritason työstä, jossa annetaan naisille

PWWSD:n tavoitteena on ajaa demokratian

vät saa osuuttaan, sillä perinteisesti tyttären

hien lopettamiseksi, toimittaa omaa lehteä

vaikeaa saada töitä, vaik-

jestön toimistolla Länsirannan Nablusissa.

Lain mukaan myös tyttärellä on oikeus pe-

sistaan. Järjestö jakaa tietoa radio-ohjel-

keinoin tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmu-

apua etenkin kriisitilanteissa. Apua on tarneille naisille.

Ongelma on syvä. Sanotaan, että miehitys

lyö miestä kasvoihin. Kun mies tulee kotiin, lyö hän naista kasvoihin.

Kriisiapua on tarjottu myös Gazassa, jossa

on yksi PWWSD:n osastoista. Järjestöllä on Gazassa kuusi kriisiaputyöntekijää. Työntekijät riskeeraavat henkensä auttaessaan hyökkäyksestä kärsineitä ihmisiä.

»Meillä on Gazassa edessä pitkä tie. Tällä

ta palestiinalaisessa yhteiskunnassa.

hetkellä tekemämme kriisiapu on vain ensi-

mahdollisimman paljon naisia mukaan po-

seistä ja kaikki työtekijät ovat ammattilai-

Järjestön pyrkimyksenä on myös saada

litiikkaan ja tätä kautta vaikuttamaan. Nai-

apua, mutta meillä on vankka kokemus kriisia», Futna Khalefa sanoo. ­


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

KUKA VASTUSTAISI RAUHAA? RAUHANFOORUMISSA KUULTIIN PUHEENVUOROJA PALESTIINAN PUOLESTA.

teksti hanna-marilla zidan

MAAILMASTA EI LÖYDY palestiinalaista, joka

siksi tilaisuuden järjestäjään.

ei kärsi Israelista, julistaa palkittu israelilainen toimittaja Amira Hass. Hän luennoi Ha-

kunilan kansainvälisen yhdistyksen ja Isra-

eli Comittee Against House Demolitionsin (ICHAD)

Gazaan saa tuoda sampoota, mutta ei hoi-

toainetta. Kiellyttyjä ovat myös kirjoituspaperi, lastenkirjat ja musiikkivälineet.

ZAHALKA KERTOO kuulleensa, että Helsingin

Luennoitsijat eivät antaneet loukkausten

tai vihamielisyyden häiritä itseään.

PUHUJAT KOROSTIVAT kansainvälisen yhtei-

Rauhanfoorumissa Helsingissä. Hass on tul-

Sanomissa oli otsikko: »Hamas vai Israel».

sön roolia konfliktin ratkaisussa.

mittajana, joka raportoi Palestiinasta pai-

zalaiset lapset vai pilotti, joka pudottaa pom-

raelissa olevan mahdollista. Tämän vuoksi

lut tunnetuksi ainoana israelilaisena toikan päällä.

»Päädyin politiikkaan, koska Palestiinas-

»Valinta ei ole Hamas vai Israel, vaan ga-

min.»

vaan ääneen sitä, kuin-

Zahalka. Hän on arabipuolue Baladin pu-

tä Gazan kärsimystä teke-

heenjohtaja ja Israelin parlamentin Knessetin edustaja.

Zahalkan mukaan sillä ei ole merkitystä,

mikä puolue on Israelin hallituksessa. Ha-

tään.

»Älä huuda, olet nyt

sivistyneesti», sanoo Suo-

lujen olevan vain kulissi, jonka takana laajennetaan miehitystä.

Zahalkan mukaan Gazassa ei ollut tänä ke-

sänä sota, vaan kansanmurha. »Politiikka ei

deta vaan käyttäydytään men juutalaisen yhteisön

teen.

Niin kauan kuin Israel

sestä, mutta Zahalka sanoo tottuneensa vas-

tokunnat.

Yleisö on järkyttynyt töykeästä keskeytyk-

taavaan.

»Myös pilotti, joka lentää pommikonetta

littava joko olemassaolonsa alueella tai siir-

Mitä pidempään alistaminen jatkuu, sitä

rumemmaksi muuttuu törmäys.

»Israel ei voi luottaa ikuisesti omaan soti-

juo viiniä ja lukee Kafkaa», jatkaa Zahalka.

laalliseen vahvuuteensa. Ei ole mahdollis-

tömähdyksen pudotettuaan pommin.»

lä siirtokunnat tuhoutuisivat», muistuttaa

Keskeytys ei jäänyt tilaisuuden ainoaksi.

ti saarron, joka on siitä lähtien kurjistanut

Salin perällä seisoi kädet puuskassa joukko

mat rajoitukset ovat käsittämättömiä, tar-

kerran tylysti Amira Hassin ja huusivat hä-

koituksella.

suun vaan käytännöllisyy-

tokuntiaan, he vaaranta-

»Pilotti ei huuda. Ei edes tuntiessaan pienen

elämää pienellä kaistaleella. Saarron asetta-

Amira Hass ei usko mi-

hinkään tiettyyn ratkai-

vat tulevaisuutensa alueella. Heidän on va-

Gazalaisia rankaistiin väärin äänestä-

simaat lakkauttivat tukensa ja Israel aloit-

suuntaan.

edustajaksi esittäytyvä mies.

on sivistynyt. Hän kuuntelee Beethovenia,

misestä. Hamasin vaalivoiton jälkeen län-

ne menee tuhoisampaan

rakentaa ja puolustaa siir-

saa johtaa kärsimykseen tai hiljaisuuteen. Gazassa se on johtanut», toteaa Zahalka.

aggressiosta ei ole, tilan-

»päädyin politiikkaan, koska palestiinassa siltä ei voi välttyä.»

Äkkiä hänet keskeyte-

Hass ja Zahalka painottavat, että Israelilta

neuvotteluissa. Hass sanoo rauhanneuvotte-

an kuin mitään seurauksia

mättä mitään.

Suomessa, jossa ei huu-

puuttuu todellista tahtoa saavuttaa tuloksia

tärkeää, mutta niin kau-

ka maailma katsoi vieres-

lua muutokseen ei ole ollut kymmeneen viime vuoteen.

kansainvälinen paine on

Zahalka kuvailee ko-

sa siltä ei voi välttyä», sanoo foorumin toi-

nen vieras, Israelin palestiinalainen Jamal

Zahalka ei usko sisäisen muutoksen Is-

ta pudottaa ydinpommia Ramallahiin, silHass.

Kyse ei ole vain ihmisoikeuksista, vaan

nuoria miehiä, jotka keskeyttivät useamman

myös juutalaisten tulevaisuudesta alueella.

nelle solvauksia. Yksi miehistä kävi myös kä-

kevan epävarmaa tulevaisuutta.

a o l a j a t s o t a A a o l a v n u u k - marras

Lopuksi Hass vielä muistuttaa Euroopan tu-

T yöväenkirjasTon

lauantaina

ysTäväT ry

8.11.2014

Stadin työväenkirjalliSuuSpäivä Työväenliikkeen kirjasTossa Sörnäisten rantatie 25, Helsinki

LIBERO

5


HENKILÖ

TUULI HYPÉN EI KUVAA IDYLLIÄ HUUMORI VAPAUTTAA SARJAKUVATAITEILIJAN KÄSITTELEMÄÄN KIPEITÄKIN AIHEITA. LESBOSARJAKUVAA HÄN EI KUITENKAAN TUNNUSTA TEKEVÄNSÄ.

teksti ja kuva rimma erkko

HYPÉNIN NANNA-SARJAKUVA käsitte-

kavaa, vaikka ihmiset ovat köyhiä ja

kuten eläinten oikeuksia, yhteiskun-

sin. Tavallaan tässä ollaan kuitenkin

lee huumorin keinoin vakavia aiheita

nan epäoikeudenmukaisuutta ja opiskelijaelämän kurjuutta.

»Mun mielestä on itsestäänselvyys,

että ihmisten pitäisi

ajatella yhteiskunta-

kriittisesti. Olen löytänyt siihen oman

ilmaisutapani. Haluaisin kuitenkin jotenkin ajatella, että

kaiken tämän epäoi-

keskellä huumori voisi olla yksi valopilkku. Ei elämän tarvitse olla niin vaLIBERO

luaa pitää sarjakuvassa tietynlaisen lapsenomaisuuden.

»Myönnän olevani lapsellinen.

kaikki samassa veneessä. Olen tehnyt

Mun mielestä eläimet ovat hauskim-

märtävät opiskelijaelämän kurjuuden

kaavat, joten aika monet stripit kes-

sarjakuviani niille ihmisille jotka ymja tulevat just niis-

»ei kissa tarvitse pappia tai poliisia vahtimaan ruumistaan.»

keudenmukaisuuden

6

kipeitä ja Kela perii munuaisia takai-

tä ankeista betonilähiöistä. En halua kuvata idylliä», Hypén pohdiskelee.

Julistamista Hypén

haluaa välttää

kuitenkin

ja

vaikeita

teemoja käsitellään-

kin usein hyvin hienovaraisesti. Va-

kavien teemojensa ohella Hypén ha-

millaan silloin kun ne syövät tai kakkittyvät myös ihan siihen. Olen usein tehnyt strippejä niin, että olen miettinyt ruokaa ja pitänyt telkkaria pääl-

lä. Olen saanut ideoita mainoksista ja tyhmistä tosi-tv-ohjelmista. Eli eivät ne aiheet sen kauempaa tule, ei tar-

vitse mennä merta edemmäs kalaan», Hypén kertoo.

Hypén koki mielenkiintoisen het-

ken lasten sarjakuvapajalla, jota hän pitää, kun yksi lapsista kysyi ovatko


mo. Mutta mielestäni se on jotenkin luontevaa. Ei kissa tarvitse pappia

tai poliisia vahtimaan ruumistaan», Hypén tiivistää.

Nanna-sarjakuva syntyi alun pe-

rin vuoden 2009 Sarjis-kilpailua var-

MUUT MEDIAT Liberon poimimia mediahelmiä vapaudesta

ten, jossa se sai kunniamaininnan.

Sen jälkeinen positiivinen palaute ja selkään taputtelu kannustivat jatkamaan Nannan tekemistä.

»Oli tosi outo fiilis kun kaikki ne

tyypit, joita oli jo kauan ihaillut tuli kehumaan mun sarjakuvaani ja sa-

»Psykologi Aku Kopakkalan mukaan sananvapaus on kuin lihas, joka surkastuu, jos sitä ei käytä. Kopakkalalle lihaksen käyttö toi potkut terveyspalveluyhtiö Mehiläisestä.» voima 6/2014, s.23, »mehiläisen pistämä»

noi että jatka tota», Hypén hehkuttaa ja mainitsee esimerkkinä idolista Petri Hiltusen.

Muita Hypénin suosikkisarjakuvia

ovat esimerkiksi Lassi ja Leevi, Asterixit ja

»Matti Apunen on näköjään näitä liberalisteja, joita kiinnostaa vapauksista enää vain vapaus olla maksamatta veroja.» jukka lindström twitterissä 9.9.2014

Elfquest. Elfquestin hän mainitsee vaikuttaneen paljon myös omaan tyyliin-

sä. Tällä hetkellä Hypén lukee enemmän suomalaista sarjakuvaa.

»Jotenkin noloa ja hassua, että ‘löy-

sin’ suomalaisen sarjakuvan kunnol-

la vasta kun aloin itse sitä tekemään. Missä on suomalainen sarjakuvakult-

tuuri? Meillä on ihan oikeasti kan-

»Pyykinpesukone toi ihmiskunnalle enemmän vapautta kuin monet poliittiset myllerrykset, joita historiankirjoituksessa hehkutetaan. Entisaikaan perheenäidit, palvelijat ja kotiapulaiset käyttivät ison osan elämästään vaatteiden puhdistamiseen.» kolumnisti jarkko tontti hs.fi -sivustolla 17.9.2014 »asiat huomaa vasta, kun ne menevät epäkuntoon»

sainvälisen tason piirtäjiä, joten miksi suomalainen sarjakuva ei löydä suomalaista lukijaa?» Hypén ihmettelee.

Esimerkkinä kansainvälisen tason

piirtäjästä hän mainitsee J.P. Aho-

sen.

»Jälki on todella viimeisteltyä ja vä-

rit ihan tajunnanräjäyttäviä. Ranskassa häneltä on esimerkiksi jul-

»Me muusikot ollaan silleen kummaa ryhmää, että me eletään sitä yhtä tai kahta tuntia varten koko päivä. 22 tuntia menee kaikkeen muuhun ja sitten tulee se kaksi tuntia, jota me kaikki odotetaan. Se vapaus, se on spirituaalinenkin juttu tavallaan. Kaikki haetaan sitä vapautta ja lentoa.» sami yaffa yle.fi -sivustolla 22.8.2014 »sami yaffa rakastaa uutta ja tuntematonta»

kaistu jo Perkeros-sarjakuvasta massiivinen albumi, mutta täällä siitä

liikkuu vain paljon pienempi versio. Miten voi olla mahdollista että suomessa ei ole herätty arvostamaan mei-

dän omia piirtäjiä, mutta ulkomailla Nanna ja Ritu »lepakoita». Mummi

on?» Hypén miettii. ­

»Pakkohoito oli kauheaa. Minulta riistettiin vapaus. Hirveintä, mitä tiedän, on olla osastolla. Se oli myös miehelleni helvetillistä aikaa.» mielenterveyskuntoutuja annemari lindros yle.fi -sivustolla 8.9.2014 »itsemurhayrityksiä ei oteta vakavasti» – turkulaisnaista pompoteltiin vuosikymmen tehottomissa hoidoissa»

oli kuulemma sanonut, että ne on.

»Kyllähän se vähän huvitti. Jos jo-

ku asian näin näkee, eihän se minua

haittaa, mutta itse en ole koskaan

ajatellut tekeväni lesbosarjakuvaa. Pikemminkin teen sarjakuvaa, jossa sukupuolisuhteilla ei ole väliä. Vaik-

ka tietenkään meidän yhteiskunnas-

sa asia ei vielä niin olekaan – sukupuolisuhteilla on liiankin paljon väliä», Hypén miettii.

Hypén tunnustaa kuitenkin, että

haluaa käsitellä sarjakuvansa kautta myös seksuaalisuutta.

»Esimerkiksi Misse-kissa on aika

»Uusi väkivallan aalto on jälleen yksi osoitus siitä, että valtioiden perustamiseen tähtäävä uskonnollinen fundamentalismi tai nationalismi eivät ole ratkaisuja, riippumatta siitä onko kyse yhden- vai kahden valtion ratkaisusta ja siitä onko valtio jota kannatetaan Israel vai Palestiina. […] Siksi kannatamme nollan valtion ratkaisua - vapaiden itsehallinnollisten kommuunien verkostoa, jossa kommuunit huolehtivat yhteisistä asioistaan ilman kapitalismia, ja joissa uskonto on ihmisten yksityisasia jolla ei ole tekemistä yhteisten asioiden hoitamisen kanssa.» a-ryhmän sytyke-lehti, numero 5 syyskuu 2014 »loppu palestiinan miehitykselle – kohti nollan valtion ratkaisua»

avoimen häilyvä, seksuaalinen hah07 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

TEHTAAN TYTÖT PÖLYÄ JA VALTAVIA romahtaneita be-

tekstiiliteollisuudessa käsitelleen se-

nen ajatus on se, että tuolta ei selviä

suurin feministitapahtuma järjes-

tonijärkäleitä. Täystuho. Ensimmäikukaan hengissä, kun katsoo uutisku-

vaa romahtaneesta Rana Plazan teh-

dasrakennuksesta Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa.

tettiin kesäkuussa, Rana Plazan teh-

vauksia. Kansainvälinen työjärjestö

das taas romahti viime vuoden huhtikuussa.

Rana Plaza oli monen länsimaisen

vaateyrityksen alihankkija. Valmista-

sen ammattiliitto IF Metallin edustaja.

ja Loblaw. Vaatejätit ovat kieltäyty-

Hän ei puhu bangladeshilaisteh-

taan onnettomuuskuvista, vaan yhteiskuvasta, johon Malmön pohjoismaisen foorumin panelistit asettau-

tuvat naisten oikeuksia ja työehtoja

08 LIBERO

yli 1 100 ihmistä ja yli 2 500 loukkaan-

»Kuva on todellisuutta kauniimpi»,

hymähtää Mats Svensson, ruotsalai-

Tehdasonnettomuudessa menehtyi

minaarin jälkeen. Vuosikymmenen

jista tunnetuimpia lienevät Primark

tui. Työntekijät odottavat yhtä kor(ILO), Bangladeshin hallitus, vaateteollisuus, ammattiliitot ja länsimai-

set yritykset neuvottelevat, mitä työntekijöille ja heidän omaisilleen pitäisi korvata.

Rana Plaza oli vain yksi Bangla-

neet lahjoittamasta uhreille ja uhri-

deshin tehtaista. Maassa on paljon

Syy voi olla se, ettei merkkejä yhdis-

yritysten alihankkijoita. Tehdaspalot,

en omaisille tarkoitettuun rahastoon. tettäisi onnettomuuteen. Yksi kieltäytyjistä on Benetton.

vaateteollisuutta ja länsimaisten jätti-

rakennusten romahdukset ja työntekijöiden karut olot ovat arkipäivää.


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

GLOBAALI VAATETEOLLISUUS ON EHDOTTOMASTI NAISKYSYMYS. NAISET OMPELEVAT KEHITYSMAISSA HIKIPAJOISSA VAATTEET, JOITA NAISET SHOPPAILEVAT LÄNSIMAISSA. MIEHET KERÄÄVÄT VOITOT. teksti raisa musakka • kuva munir uz zaman / afp photo

MALMÖN SEMINAARISSA globaalin

perilla allekirjoittanut kaikki nämä

puhuu usein työntekijöiden oikeuk-

man pöydän ääreen. Seminaarin jär-

teuteta. Jonkun pitäisi painostaa»,

jaan voidaan parantaa. Hän sanoo,

kapitalismin ääripäät on tuotu sajestivät ammattiliitot IF Metall ja

Handels sekä ruotsalainen vaatejätti H&M. Ammattiliitot ovat kutsuneet

vaatimukset, mutta niitä ei vain toSvensson sanoo.

»SUORAAN SANOTTUNA H&M puhui

panelistiksi bangladeshilaisen teks-

täällä omasta näkökulmastaan, sii-

Onko tämä vaateteollisuuden mai-

neet», sanoo Nashma, bangladeshi-

tiilityöntekijän ja ay-aktivistin. neenpesua, sponsored

tä, miten he mielestään ovat auttalainen

yhdistyksen johto-

by H&M?

»Itse asiassa idea

seminaarin järjestämiseen oli yhtei-

nen. Sitä ehdottivat teollisuustyöntekijöiden liiton IF Metallin lisäksi kaupan alan

työntekijöi-

työläisten

»onko tämä vaateteollisuuden maineenpesua, sponsored by h&m?»

den liitto Handels

Hän ja lukemat-

tomat muut nuoret naiset ovat ommel-

leet valtavan mää-

gelmat ovat surkea

palkka ja turvalli-

Miltä tuntuu olla kuuntelemassa

misarvoista kohtelua», hän sanoo.

brändejä, jotta työläisille maksettai-

saman pöydän ääressä H&M:n edus-

aikoja lyhennettäisiin, työolosuhteet

ta työntekijöiden olojen parantami-

ammatillinen järjestäytyminen sal-

Siksi meille on tärkeää puhua foorumissa, jossa naisten voimaantuminen ja naisten oikeudet ovat keskiössä», sanoo H&M:n edustaja.

Entä miten voitte yhtiönä edistää

naistyöntekijöiden työoloja Bangladeshissa?

»En mielelläni kommentoisi tä-

den vuoksi. Lausuntojen tulee menkommentoida seminaaria, mutta en

muuta. En voi antaa julkista lausuntoa, vaikka sitä ei julkaistaisikaan

täällä, vaan Suomessa. En halua, että joku soittaa minulle seuraavana päivänä, tiedäthän?»

Svensson kehuu vaatejättiä mut-

tajan kertomusta vaatejätin toimis-

ta löytää myös parantamisen varaa:

seksi?

tä: he ovat ikään kuin ne vähän pa-

»Se on tavallaan aika rankkaa. Se

littaisiin ilman, että heitä sen vuok-

on heidän näkökulmansa asiaan»,

halle. Itse asiassa Bangladesh on pa-

H&M:n edustajan mukaan yhtiö

si ahdisteltaisiin tai potkittaisiin pi-

»Samoin alihankkijoidemme työn-

tekijöistä yli 80 prosenttia on naisia.

nä viestintäosastomme kautta. Voin

kijoita, mutta myös toisia suuria

olisivat turvalliset ja työntekijöiden

tekijöistä on naisia.

mistavista asuista.

jen ikkunoita so-

suus. Haluamme kunnioitusta ja ih-

siin elämiseen riittävää palkkaa, työ-

koska yli 80 prosenttia yhtiön työn-

tä kysymystä, jos sopii. Varmuu-

»H&M:n rooli on tärkeä. Heidän tu-

lisi painostaa hallituksia ja alihank-

että naiset ovat vaatejätille tärkeitä,

rän vaatekauppo-

»Suurimmat on-

sekä H&M», vastaa Svensson.

henkilö.

sista ja siitä, kuinka heidän työolo-

hän vastaa.

»H&M tekee paikoin varsin hyvää työ-

remmat, mitä tulee sopimuksiin. Heillä on myös minimipalkkapolitiikka. Mutta he voisivat tehdä myös enemmän.» ­

PUNAJUURI RY

HYVÄN TYÖN PUOLESTA 09 LIBERO


MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

YHTEISKUNTA ON

HOIDON TARPEESSA SYYSKUUN PUOLIVÄLISSÄ Ruotsin kokoomus eli Moderaterna hävisi eduskuntavaalit. Puolue ehti johtaa vahvasta sosialidemokratiasta tunnettua maata kahdeksan vuotta. Yksi syy Moderaterna-puolueen valtaannousuun oli se, että puolue uudisti tapansa puhua ajamastaan politiikasta. Moderaterna brändäsi itsensä työväenpuolueeksi – aivan kuten kokoomus teki Suomessa. Puolue otti käyttöön termin »utanförskap», vapaasti käännettynä »ulkopuolisuus» tai »syrjäytyneisyys». Termin avulla oikeisto onnistui kääntämään koko työttömyyttä käsittelevän poliittisen keskustelun päälaelleen. Vasemmisto analysoi työttömyyden johtuvan ennen kaikkea työpaikkojen puutteesta, johon on mahdollista puuttua kasvattamalla kysyntää esimerkiksi finanssipolitiikalla, elvytyksellä ja koulutustarjonnalla. Oikeisto sen sijaan ajattelee työttömyyden johtuvan ihmisestä itsestään. Se syyttää ihmisiä laiskoiksi ja epäonnistuneiksi. Oikeisto luo vastakkainasettelua kahden ryhmän välille: sen mukaan toiset ovat yhteiskunnan sisällä, syrjäytyneet taas sen ulkopuolella. Kun oikeisto puhuu syrjäytymisestä, se ei ota huomioon yhteiskunnallisisia rakenteita, luokkaeroja ja niitä keinoja, joilla valtio pystyy edistämään työllisyyttä ja turvaamaan ihmisten toimeentuloa. Sen sijaan huomio kiinnitetään »syrjässä» oleviin yksilöihin, joista halutaan tehdä työllistettäviä muun muassa vastikkeellistamalla sosiaaliturvaa tai alentamalla ihmisten palkkoja. Tällainen lähestymistapa on yleistynyt myös sosiaalipolitiikassa. Päihdehuollon, mielenterveyspalveluiden, nuorisotyön tai perusterveydenhuollon resursseista ei puhuta, vaan keskustulu painottuu hyvinvoinnin edistämiseen. Oikeisto haluaa paikata leikkauksista johtuvaa palveluiden vajetta sillä, että kaikki kokisivat olevansa enemmän vastuussa itsestäään. Keskustelu hyvinvoinnin edistämisestä on johtanut siihen, että pahoinvointi ja siihen puuttuminen on unohdettu. VASEMMISTONUORET ON tänä syksynä aloittanut mielenterveyspoliittisen Hoidon tarpeessa -kampanjan. Haluamme nostaa esiin kolme hoidon tarpeessa olevaa asiaa. Ensimmäinen on se,

10

LIBERO

että yhteiskunnan pitää toimia niin, että ihmisillä on oikeus olla hoidon tarpeessa ilman syyllistämisen tai leimaantumisen pelkoa. Työmarkkinat muuttuvat epävarmemmiksi, työttömyys kasvaa ja moni ihminen kamppailee päivittäisen toimeentulon riittävyydestä. Ei ole ihme, että kaikki eivät jaksa. Ihmisellä pitää olla mahdollisuus hakea apua ja saada sitä. Toinen kampanjan teesi on se, että mielenterveyspalvelut ovat hoidon tarpeessa. Apuun on päästävä nykyistä nopeammin, ja ihmisiä on pyrittävä auttamaan yhden luukun periaatteen mukaisesti. Ihmisten itsemääräämisoikeus on huomioitava niin, että jokaiselle pyritään löytämään sopiva hoito. Myös yhteiskunta on hoidon tarpeessa. Kasvava epävarmuus koulutuksesta, työpaikasta ja toimeentulosta luovat paineita ja stressiä, jotka voivat saada vahvankin ihmisen särkymään. Mielenterveysongelmat ovat yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista Suomessa. Näin ei ole pakko olla. On olemassa keinoja vähentää eriarvoisuutta, kunhan resursseja ei leikata kuiviin. On kehitettävä erilaisia hoitomuotoja, jotka sopivat ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Sosiaaliturvajärjestelmässä ja työelämässä tulee paremmin huomioida ihmisten erilaisuutta ja jaksamista. Ihmisiä ei voi jakaa 12-tuntisia työpäiviä harrastaviin työnarkomaaneihin ja »syrjäytyneisiin».

LI ANDERSSON Vasemmistonuorten puheenjohtaja


11 LIBERO


MIELIPIDE LUKIJAKIRJE

HARMAATA MUSTAN JA VALKOISEN VÄLIIN L AU R I L E I N O N E N K I RJO I T TA A Liberossa julkaistussa artikkelissaan Juoksuhautojen myytti (Libero 2/2014) siitä, kuinka asevelvollisuus ja uskottava puolustus ovat Suomessa tabuja. Leinonen tiivistää päättelynsä toteamukseen, »[o]lemmeko jatkossa yhä valmiina maksamaan armeijan yhteiskunnallisesti suuren hinnan vain turvallisuuden mielikuvasta?» Mielestäni Leinosen kirjoitus johtaa lukijaansa harhaan paitsi sisäisellä epäjohdonmukaisuudellaan myös asiavirheillään.1 Leinosen mukaan Suomessa ei vuonna 2014 ole uskottavaa, asevelvollisuuteen perustuvaa maanpuolustusta. Hänen johtopäätöksensä, maanpuolustuksesta luopuminen sen epäuskottavuuden vuoksi, on mielestäni kuitenkin virheellinen. Miksei Puolustusvoimia voitaisi sitten saattaa uskottaviksi, mikäli ne eivät sitä nykyisellään ole? Virhe on myös nähdä maanpuolustuksen näkeminen ensisijaisesti hyökkäyksellisenä toimintana. Maanpuolustuksen tai sitä harjoittavien Puolustusvoimien tarkoitus tai kyvyt eivät vastaa Leinosen siitä antamaa kuvaa nuoria miehiä tieten tahtoen tapattavana laitoksena. Leinonen sekoittaa kirjoituksessaan sotatilan ja Suomen perustuslakiin kirjoitetut perusoikeudet. Mikäli Suomi joutuisi sotaan, Puolustusvoimat pyrkisi nimenomaan omien tappioiden välttämiseen sekä siviiliväestön suojaamiseen. Suomen perustuslakiin kirjatun oikeuden elämään rikkominen olisi Suomea vastaan sotaa käyvän osapuolen kontolla. Itse asiassa tämän kautta tullaan koko maanpuolustuksen uskottavuuteen. Uskottavaa maanpuolustusta ei haasteta. Täten Puolustusvoimat ihanteellisissa olosuhteissa kouluttaa saapumiserä saa-

pumiserältä asevelvollisia, joita ei heidän reservissäoloaikanansa tarvita siihen tehtävään, jota varten heitä koulutetaan. Leinonen näkee kirjoituksessaan Puolustusvoimat myös tehtäväänsä sopimattomana, vanhentuneena laitoksena. Tämä pitäisi kuitenkin paikkansa vain, mikäli Suomen turvallisuusympäristö olisi jollakin ratkaisevalla tavalla muuttunut sitten Neuvostoliiton lopun vuonna 1991. Näin ei kuitenkaan ole. Venäjä on edelleen Itämeren alueen suurin sotilasmahti, jonka sotilasvoima ja aseistus ovat moninkertaiset verrattuna alueen muiden valtioiden kykyihin. Maanpuolustuksessa jatkuvuutta luodaan jatkuvuudella. Asevelvollisuudesta ja kattavasta maanpuolustuksesta on verrattain helppo luopua, mutta laajan puolustuskyvyn hankkiminen ei vastavuoroisesti tapahdu yhdessä yössä. Lopulta kysymys asevelvollisuudesta palautuu siihen, mikä on yksilöiden halukkuus uhrautua oman yhteisönsä puolesta ja minkälaisia uhrauksia yhteisö voi jäseniltään edellyttää. Toisinaan yksilöiden on tehtävä yhteisönsä puolesta asioita, jotka eivät ole heidän oman, välittömän etunsa mukaisia. Toisinaan tämä vaatii myös yhteisöltä kykyä pakottaa jäsenensä tämän kaltaiseen toimintaan. Vasemmistolaisille ongelmana voi toki olla aiheellisestikin kapitalistisen yhteiskunnan ja sen varaan rakentuvan valtion puolustaminen. Kysymys kuuluukin, mikä olisi nyt asevelvollisuudesta tai -palveluksesta kieltäytyvien suhtautuminen maanpuolustukseen, jos puolustettavana olisikin sosialistinen Suomi.

Mannerheim-ristillä palkitusta Pentti Valkosesta todettakoon, että hän sai ristinsä vasta 7.10. 1944 kaaduttuaan taistelussa palkitsemista edeltävänä päivänä. Lisäksi käsky Arndt Pekurisen teloittamisesta tuli silloisen sotilaslainsäädännön oloissa ja taannehdittavasti Valkosta ylempää. Rintamakarkuruudesta ei ole vuoden 1972 jälkeen ollut kuolemantuomiolla rangaistava teko. 1

SASKA HEINO

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja.

KIRJOITA LUKIJAKIRJE! Anna palautetta, korjaa virheitä, kehu ja väitä vastaan. Julkaistuista kirjoituksista lähetämme vaivanpalkaksi kirjan. Vaippoihin liittyviä palautteita ei julkaista. Saska Heinolle lähetämme Bertha von Suttnerin Aseet pois! -kirjan (Into 2014). 12

LIBERO

Libero Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki


Uusi aika alkaa huomenna ennen puoltapäivää! Ohjaus Lauri Maijala Rooleissa Pirkko Hämäläinen, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi Muusikot Joel Mäkinen, Jiri Kuronen ja Mila Laine

Ensi-ilta KOM-teatterissa 8.10.2014

190x128mm_Libero_syksy2014.indd 1

10.9.2014 12:56:33 LIBERO

13


TEEMANA VAPAUS Vapauden määritelmä riippuu aina näkökulmasta. Yksi puhuu terroristista, toinen vapaustaistelijasta. Myös Liberon sarjakuvakilpailun voittajatyöt (s. 22) kuvaavat vapautta eri kulmista. Strippisarjan palkitut työt käsittelevät eläinten oikeutta vapauteen, ulkopuolisten asettamia vapauden rajoituksia ja talousjärjestelmän siunaamaa vapaudenriistoa. Pitkän sarjan voittajatyö taas avaa vapauden määritelmää arkipäivän tilanteissa. Kalle Erkkilän reportaasi Barcelonasta (s. 15) kertoo Katalonian itsenäistymisliikkeestä ja sen tavoitteesta päästä irti Espanjan keskushallinnon talutusnuorasta. Katalaanit haluaisivat järjestää itsenäistymisestä kansanäänestyksen, mutta Espanja ei hyväksy sitä. Tatu Ahponen pohtii kolumnissaan (s. 21) vasemmiston suhdetta pienten kansojen itsemäärämisoikeuteen ja kehottaa kaikkia maailman kansoja hajaantumaan. Can Masdeun laaksossa Barcelonassa vapautta etsitään omavaraisuudesta. Juttu laakson vallatusta talosta (s. 34) kuvaa vaihtoehtoista tapaa tuottaa ruokaa ja luoda yhteisöllisyyttä. Onko todellista vapautta se, että ei ole riippuvainen muista? Tšetšeenit ovat joutuneet vuosisatojen ajan taistelemaan valtaapitäviä vastaan oman vapautensa puolesta. Kaisa Vainion matkareportaasi vuoristokansan kamppailusta (s. 29) kuvaa paikallisten vaikeuksia Venäjän ja diktaattori Ramzan Kadyrovin otteessa. Sini Savolaisen kolumni (s. 28) vie lukijan matkalle Baltian ja Puolan läpi Saksaan. Matkan aikana hänelle valkenee, että suomalainen passi on kuin näkymättömyysviitta.


assemblea nacional catalana

KATALONIA HALUAA ITSENÄISTYÄ, MUTTA ESPANJAN KESKUSHALLINTO VASTUSTAA KANSANÄÄNESTYSTÄ. teksti ja kuvat kalle erkkilä

VAPAUS LIBERO

15


Katalonian itsenäisyyttä symboloiva lippu estelada roikkuu monella parvekkeella Barcelonan Gracian kaupunginosassa.

MONTJUICIN KUKKULAN huipulta aukeaa

äänestyksen itsenäisyydestä. Espanjan pää-

kaupunki Barcelonan yli. La Sagrada Famili-

nonut äänestyksen olevan perustuslain vas-

näkymä tiiviisti rakennetun Katalonian pääan kirkon tornit kohoavat korkeuksiin kerros-

talokortteleiden keskeltä. Pilvenpiirtäjä Torre Agbar on kuin geysir, joka suihkuaa ylös ka-

tujen välistä. Serra de Collserolan metsäiset

rinteet rajaavat Barcelonaa luoteessa. Kaakossa Välimeri reunustaa

johtajille, että katalaanit haluavat itsenäis-

tainen. Katalonian johtaja Arturo Mas ei

nestää. Aiomme kampanjoida sen puolesta

kuitenkaan ole valmis taipumaan: hän on päättänyt pitää äänestyksen, sanoi keskushallinto mitä tahansa.

Syyskuussa julkaistujen mielipidemitta-

kaupunkia.

Montjuicin kukkulal-

la on vanha linnoitus, jo-

ka toimi Espanjan sisällissotaan asti vankilana.

Sodan jälkeen veri virtasi linnoituksessa, sillä diktaattori Francisco Franco teloitti siellä Katalo-

»yli 70 % katalaaneista haluaa, että kansanäänestys järjestetään.»

Lluís Companysin vuonna 1940. Nykyisin linnoi-

ihmisiä», mielenosoitukseen osallistunut

senäisyyden kannattajat ovat näkyvästi esillä: mo-

lauloivat lauluja. Kadut olivat aivan täynnä opiskelija Oriol Daviu kertoo.

ANC:n keltapunaiset kampanjateltat värit-

nen asunnon parvekkeel-

tävät Barcelonan katuja. Järjestö kerää itse-

talonian keltapunainen

lähetetään Katalonian parlamenttiin. Myyn-

ta roikkuu estelada eli Ka-

lippu, jossa on itsenäi-

nen tähti lipussa taas tarkoittaa sitä, että ta-

näistymisen puolesta nimiä adressiin, joka

nissä on tietysti myös T-paitoja sekä kaikkea

mahdollista kampanjatavaraa keltapunaisissa väreissä.

ANC on halunnut herättää myös kansain-

Itsenäistymistä vaadittiin näyttävästi Ka-

välisen yhteisön huomion, sillä se on järjes-

semblea Nacional Catalana (ANC) -järjestön mie-

ja Oslossa pienimuotoisia mielenosoituksia

voitteena on irtoaminen Espanjasta.

lenosoituksessa ihmiset muodostivat Barce-

LIBERO VAPAUS

»Mielenosoitus sujui rauhallisesti. Ihmi-

Barcelonan kaduilla it-

si itsenäisyyden puolesta.

talonian kansallispäivänä 11. syyskuuta. As-

16

tä, jotka täyttivät kaksi katua yhteensä 11 ki-

set huusivat vapaan Katalonian puolesta ja

katkeaisivat kolmensadan vuoden vankeu-

päättänyt järjestää 9. marraskuuta kansan-

Mielenosoitukseen osallistui kaupungin

yli 50 prosenttia äänestäi-

voitteena on myös sosialistinen yhteiskunta.

Katalonian itsehallintoalueen hallitus on

tävässä lehdistötilaisuudessa.

lometrin matkalta.

tys järjestetään. Hieman

Nyt Katalonian itsenäistymisliike toivoo,

den jälkeen. Liike on voimistunut, ja sen ta-

Carme Forcadell sanoi mielenosoitusta edel-

luaa, että kansanäänes-

syyttä symboloiva valkoinen tähti. Punai-

että Espanjan rakentamat poliittiset kalterit

kaikin mahdollisin keinoin», ANC:n johtaja

viranomaisten mukaan 1,8 miljoonaa ihmis-

tus on sotamuseo, ja vankityrmät ovat enää vain muisto vanhoista ajoista.

tyä. Meillä on demokraattinen oikeus ää-

usten mukaan yli 70 pro-

senttia katalaaneista ha-

nian nationalistijohtaja

»Haluamme näyttää kaikille maailman

ministeri Mariano Rajoy on sen sijaan sa-

lonassa valtavan V-kirjaimen, joka viittaa sanaan »vota!» eli »äänestä!»

tänyt esimerkiksi New Yorkissa, Berliinissä

itsenäisyyden puolesta. Suomeen asti katalaanien nationalismi ei ole kuitenkaan vielä rantautunut.


Ihmistorni eli castell on suosittu perinne Kataloniassa. Castellers de Barcelonan ryhm채 harjoittelee kansallisp채iv채n seremoniaa varten.

VAPAUS LIBERO

17


METROSSA VIERUSTOVERINI tarjoaa minul-

le sytytintä, kun kerron olevani matkalla Ka-

Kansallispäivän mielenosoituksessa kannatettiin itsenäistä Kataloniaa.

talonian parlamenttiin.

»Sytytä tällä koko se koko paska tuleen!

Minä en luota yhteenkään poliitikkoon. He ovat kaikki korruptoituneita valehtelijoita.

En luota politiikkaan, siksi en aio äänestää», hän sanoo.

Hallinnon korruptoimattomuus on ollut

yksi Katalonian iskulauseista, jolla se on ha-

lunnut vakuuttaa ihmisiä itsenäistymisen assemblea nacional catalana

kannalle. Elokuun jälkeen vakuuttelu on ollut vaikeampaa, koska liikkeen keulakuva,

Kataloniaa vuosina 1980–2003 johtanut Jor-

di Pujol myönsi kätkeneenä miljoonia euroja ulkomaisille tileille. Kyselytutkimusten mukaan 40 prosenttia katalaaneista pitää skandaalia haitallisena itsenäistymisliikkelle.

Katalonian parlamenttitalo on Ciutadel-

lan puiston perällä Barcelonan vanhassa

kaupungissa. Kivestä ja terrakottakaakeleis-

ta tehtyä rakennusta voisi olla aika vaikeaa saada syttymään tuleen.

Maanantai-iltapäivänä rakennuksessa on

hiljaista. Vain aulavahdin tietokoneen naputus kaikuu autiossa porraskäytävässä.

Katalonian parlamentissa puolueet eivät

jakaudu ainoastaan perinteisen oikea–vasen -akselin välillä, sillä myös kanta itsenäisyydestä rajaa puolueita. Kannatusta on niin

oikealta kuin vasemmalta. Tällä hetkellä se-

paratistipuolueet ovat vahvoilla, sillä Katalonian itsenäistyminen sai parlamentin äänestyksessä 85 ääntä puolesta ja 41 vastaan.

Itsenäisyyttä kannattavat puolueet koros-

tavat sitä, että katalaaneilla on demokraattinen oikeus äänestää hallintomuodostaan. Vahvimmin itsenäisyyttä ajavat Katalonian

parlamentissa keskusta-oikeistolainen Convergència i Unió (CiU) sekä Katalonian tasavaltalainen vasemmisto ERC. 18

LIBERO VAPAUS

»Olen aina kokenut olevani katalaani enkä espanjalainen. Puhuin aina katalaania perheeni ja ystävieni kanssa, koska olen kotoisin pienestä kaupungista Pohjois-Kataloniasta.» Ariadna Joi, 22.

»En ole parempi tai huonompi kuin espanjalaiset, mutta olen erilainen. Elin Francon aikana, jolloin kulttuurini oli kiellettyä. Haluan elää vapaassa ja itsenäisessä Kataloniassa.» Eduard Torn, 70.


Barcelonassa itsenäisyyden kannatus on pienempää kuin muualla Kataloniassa, koska tiiviissä metropolissa asuu paljon muualta Espanjasta tullutta väkeä.

»Ei ole mitään demokraattisempaa kuin

Keskushallinto on varoitellut myös sillä,

antaa ihmisten äänestää. Lain ei tulisi rajoit-

että itsenäistyminen johtaisi todennäköises-

sin päin. Ihmiset, jotka vastustavat Katalo-

ongelmia taloudelle. Jos itsenäinen Katalo-

taa demokratiaa, vaan se pitäisi olla juuri toinian itsenäisyyttä, vastustavat myös demo-

kratiaa», ERC:tä Katalonian parlamentissa edustava Jordi Solé julistaa.

ERC on kritisoinut keskushallintoa siitä,

ti erottamiseen EU:sta, mikä voisi aiheuttaa nia haluaisi takaisin EU:n jäseneksi, Espanja todennäköisesti vastustaisi hakemusta.

BA RC E LO N A A ES PA NJA N perimyssodassa

että Espanjan perustuslakituomioistuin on

vuonna 1714 puolustaneiden sotilaiden muis-

»Katalonian hallitus on jo päättänyt, että

kion muistomerkissä palaa ikuinen tuli. So-

katalonialaisten tahdon yläpuolella. kansanäänestys pidetään.

toksi rakennetun Fossar de las Moreresin autilaiden

Voidaanko tämä päätös

vain kumota perustuslakituomioistuimessa? Kyse ei ole lainsäädännöstä

vaan poliittisesta tahdosta. Jos tahtoa olisi, Espanjan keskushallinto olisi jo

hyväksynyt kansanäänes-

hautausmaan

päälle tehty aukio on yk-

si itsenäisyyskamppai-

»ei ole mitään demokraattisempaa kuin antaa ihmisten äänestää.»

tyksen», Solé sanoo.

boleista.

Muistomerkin kyljessä

on mahtipontinen viesti: »Vaikka menetämme

lippumme, Fossar de las Moreres ei menetä kun-

Keskushallinnon ja Ka-

talonian suhdetta hiertää

lun vahvimmista sym-

niaansa».

Sotaa ei ole unohdettu

erityisesti talous. Itsenäisyyttä kannattavien

Kataloniassa. Nykyinen kamppailu itsemää-

talouden veturi, ja itsehallintoalueen ajatel-

myssodan taisteluun, jossa Katalonia me-

puolueiden mukaan Katalonia on Espanjan laan olevan muun Espanjan maksumies.

Keskushallituksen mukaan Katalonian

nettomaksu on kuitenkin väitettyä pienempi ja tulonsiirrot vauraammilta alueilta köy-

hemmille ovat normaaleja kaikissa maissa.

rämisoikeuden puolesta rinnastetaan peri-

Habsburg-suvun Kaarle VI:n puolella, mut-

ta sota kääntyi lopulta Bourbon-suvun Filip V:n voitoksi.

Sotasankareita kunnioitetaan kansallis-

päivänä juhlallisin menoin. Katalaanien

ta Espanjan itsehallintoalueista.

laskee kukkaseppeleen Barcelonan joukkoja

»Katalaaneilta puuttuu solidaarisuutta

muuta Espanjaa kohtaan. Itsenäistyminen on itsekästä tässä taloustilanteessa. Tarvit-

johtaneen kenraali Rafael Casanovan patsaan päälle.

Vuosilukua 1714 tarkkaillaan kellotaululta

myös jalkapallojoukkue FC Barcelonan liiga-

Katalonian parlamentissa Espanjan kansan-

independència-huudot, kun ottelun alusta on

puoluetta edustava Jose Antonio Coto toteaa.

RANSKA ANDORRA

yhteistyötä symboloiva castell eli ihmistorni

semme yhteistyötä ja vahvan Espanjan – se

on ainut tapa saada maa takaisin nousuun»,

Yksi Espanjan 17:stä itsehallintoalueesta Pääkaupunki Barcelona 7,5 miljoonaa asukasta Pinta-ala noin 32 000 neliökilometriä

netti itsenäisyytensä. Barcelona oli sodassa

Lisäksi Espanjan hallitus on nostanut esiin

sen, että Katalonialla on eniten velkaa kaikis-

KATALONIA

otteluissa. Camp Nou -stadionilla raikaavat

KATALONIA Barcelona ESPANJA

Välimeri

kulunut 17 minuuttia ja 14 sekuntia.

VAPAUS LIBERO

19


Nationalismi elää ja voi hyvin Mercat del

laanien tulisi pyrkiä eroon tunkkaisesta kan-

taistelun symboliksi, vaikka todellisuudessa

lä perimyssodan raunioita. Kulttuurikeskuk-

»Nationalismi kuuluu 1800-luvulle eikä tä-

linen sota», Espanjan kansanpuolueen Ka-

Bornin kulttuurikeskuksessa, jossa on jäljelsen ravintolan ruokalista on silkkaa sotapornoa, sillä listalla on muun muassa Rafael Casanovan sekä Almansan

sallistunteestaan.

hän päivään. Meidän pitää tehdä yhteistyötä muun Espanjan kanssa. Poteroon lukkiutuminen ja vanhanaikainen

taistelun mukaan nimet-

tyjä paisteja. Ruokalistan otsikkona on »a la guerra!», joka tarkoittaa katalaaniksi »sotaan».

Katalaaneilla on oma

kieli ja kulttuuri sekä pitkä historia. Vahvim-

»nationalismi kuuluu 1800luvulle eikä tähän päivään.»

maksi oma kansallinen

identiteetti koetaan pienemmissä kaupungeissa

sanoo.

Itsenäisyysmieliset eivät kuitenkaan koe

oman katalaani-identiteettinsä korostamista

Euroopassa,» Societat Civil

on eilispäivää. Historia on viiltänyt haavoja,

eivät edistä asemaamme

Catalana -järjestön johtaja Jose Ramon Bosch kertoo.

Rinnastus nykyisen it-

senäisyyskamppailun ja perimyssodan välillä on

Espanja-mielisten polii-

tikkojen leirissä laskettu

halvaksi populismiksi.

mättä samaistu katalaanikulttuuriin.

tusperiään ajaakseen vuosien 1701–1714 pe-

Itsenäisyyttä vastustavien mielestä kata-

talonian alueen puheenjohtaja Enric Millo

kansalliskiihkoilu

ja kylissä. Barcelonassa taas on enemmän muualta muuttanutta väkeä, joka ei välttä-

se oli kahden Eurooppalaisen dynastian vä-

»Itsenäisyysliike on nostanut omia tarkoi-

rimyssodan Espanjan ja Katalonian välisen

vanhanaikaisena. Heille yhtenäinen Espanja jotka eivät ole vielä parantuneet: Francon ai-

kana katalaanien oma kieli ja kulttuuri olivat kiellettyjä. Radikaaleimmat separatistit näkevät yhtäläisyyksiä nykyisen keskushallinnon ja Francon diktatuurin välillä.

Marraskuussa katalaanit saavat pitää kan-

sanäänestyksen, jos Espanjan keskushallin-

to ei torppaa sitä. Vaikka äänestyksen edessä on vielä useita esteitä, voi Euroopan karttaan

tulla yksi rajaviiva lisää. Ehkä tulevaisuudessa Montjuicin kukkulalta voi katsella yli itsenäisen Katalonian pääkaupungin.

assemblea nacional catalana

Kansallispäivänä mielenosoittajat muodostivat V-kirjaimen Barcelonan kaduille.

Quatre Columnes symboloi Katalonian lipun neljää raitaa. Alkuperäiset tornit tuhottiin 1928, koska katalaanisymbolit haluttiin pois näkyvistä. Tornit pystytettiin uudestaan vuonna 2010.

20 LIBERO VAPAUS


A ONEN HP

KAIKKI MAAILMAN KANSAT, HAJAANTUKAA! SKOTLANTI PÄÄTTI sitten olla itsenäistymättä. Loppupeleissä unionin kannattajien pelottelut voittivat itsenäisyyden puoltajien toivon ja muutoksen viestin. Muualla Länsi-Euroopassa ryminä on kuitenkin vasta alkamassa. Katalonian kansanäänestys on vasta tulossa, ja muuallakin itsenäisyysäänestykset ovat nousseet kuumaksi puheenaiheeksi. Valta hajaantuu, kunhan sen vain annetaan päättää siitä, hajaantuuko vai eikö. Seuraava itsenäisyyskansanäänestys on tuloillaan Kataloniassa marraskuussa, maakuntaa hallitsevien keskustaoikeistolaisen ja vasemmistolaisen puolueen tuella. Espanjan oikeistohallitus on kuitenkin ottanut jyrkän äänestyksen vastaisen kannan. Entinen pääministeri José Mariá Aznar, joka on edelleen yksi maata johtavan oikeistopuolueen voimahahmoista, on väläytellyt jopa katalonialaisten päättäjien heittämistä vankilaan. Mikä on vasemmiston suhde pienten kansojen itsemääräämisoikeuteen? Kun kyseessä ovat vaikkapa kurdit tai palestiinalaiset, kysymys on selkeämpi ja mielipide suhteellisen varma. Skotlannin ja Katalonian kohdalla sen sijaan monia alkaa askarruttaa, onko kansallismielisyyttä syytä tukea. Eikö vasemmiston kannattaisi pikemminkin olla madaltamassa rajoja kuin nostamassa uusia sellaisia? Rajat eivät kuitenkaan katoa Iso-Britannian tai Espanjan yhtenäisyyttä tukemalla mihinkään. Haluatko tukea imperiuminsa menneisyydellä edelleen ylpeilevää maata tai Francon aikana tiliä tekemätöntä oikeistohallitusta – ja yleensäkään status quon ylläpitoa?

Itse olin pari viikkoa sitten Kataloniassa vasemmistolaisen itsenäisyysliikkeen vieraana ennen Skotlannin äänestystä. Siellä juttelin paitsi katalaanien, myös walesilaisten, baskien ja muiden vastaavien liikkeiden edustajien kanssa. Kaikki olivat sitä mieltä, että itsenäisyys on ennen kaikkea askel kohti vielä perustavanlaatuisempaa muutosta, jonka avulla voidaan rakentaa vasemmistolaisempaa yhteiskuntaa. Ihmisryhmiä pois sulkevien nationalismin muotojen sijaan korostettiin sitä, miten muun muassa Walesin ja Katalonian itsenäisten valtioiden tulisi hyväksyä kaikki asukkaansa jäsenikseen. Kaikki itsenäisyyttä ajavat puolueet eivät ole sellaisia, joiden kanssa vasemmisto voi tai sen kannattaa tehdä yhteistyötä. Joillain alueilla aloite voi olla oikeistopopulisteillakin. Niillä alueilla, joissa itsenäisyys on tällä hetkellä kuumin aihe, itsenäisyysliikkeistä on muodostunut laajoja kansanliikkeitä, joiden kautta huomattava määrä uusia ihmisiä aktivoituu ymmärtämään, että heidän oman tulevaisuutensa avaimet ovat heidän omissa käsissään. Tämä tarkoittaa usein paitsi irtautumista entisten emämaiden hallinnasta, myös laajempaa irtautumista kapitalismin ja vaihtoehdottomuuden kahlinnasta sekä ymmärrystä siitä, että samoin ajatellaan Euroopassa ja koko maailmassa. Näennäinen hajanaisuus voikin lopulta tarkoittaa perustavanlaatuista yhtenäisyyttä.

tatu ahponen Kohta vanhentuva poliittinen nuori

VAPAUS LIBERO

21


VAPAUDEN RUUDUT LIBERON JA Vasemmistonuor-

Sarjakuvakilpailun raadissa

ja jopa lastenkirjamainen sarja-

läheinen tyyli miellytää ja tari-

Sutinen ja Joonas Rinta-Kan-

tä, miten erilaiset vapaudet mel-

on paljon tehtävää aidon vapau-

ten sarjakuvakilpailussa palki-

olivat sarjakuvapiirtäjät Aino

näkökulmista. Myös sarjakuvien

to sekä Vasemmistonuorten en-

tut työt käsittelevät vapautta eri visuaalisessa ilmeessä on paljon

vaihtelua, sillä kilpailutöissä on käytetty erilaisia tekniikoita ve-

simmäinen varapuheenjohtaja Juuso Aromaa.

Tämän lehden sivuilla 24–27

siväreistä tusseihin ja digimaa-

julkaistaan vapaan sarjan voit-

luun osallistui 16 sarjakuvaa,

va »Olen vapaa».

laukseen. Vapaan sarjan kilpai-

»Kuvitukseltaan viehättävä

kein toteutuvat yhteiskunnassamme. Vaikka meille taataan

lainsäädännöllä suuri määrä vapautta, ovat yhteiskunnalliset

na muistuttaa siitä, että vielä

den saavuttamiseksi yhteiskun-

nassa», raadin jäsen Juuso Aromaa sanoo.

Vapaan sarjan toiseksi sijoit-

olomme vielä sellaiset, että näi-

tui Aapo Kukko ja kolmannek-

käytännön elämässä ei ole to-

julkaistaan Liberon seuraavassa

den vapauksien toteutuminen dellisuutta. Voittajatyön maan-

si Ella Eiranto. Heidän työnsä numerossa.

pyry urhonen

strippikilpailuun 7 työtä.

taja Emma Rantatalon sarjaku-

kuva kertoo vahvan tarinan sii-

PALKINNOT Strippisarja 1. sija 500 € 2. sija 300 € 3. sija 200 €

Vapaa sarja 1. sija 800 € 2. sija 500 € 3. sija 300 €

22

LIBERO VAPAUS

Strippisarjan voittaja: Pyry Urhonen »Teoksessa tuodaan hienosti esille, että vapaus ei ole arvo vain ihmisille, vaan myös eläimillä on oikeus vapauteen. Sarjakuvan ruutujako on rikottu rohkeasti ja ruutujen väliset rajat on otettu osaksi kerrontaa. Tukkimiehen kirjanpito, kolme sanaa ja murrettu harmaa muuri, jonka toisella puolella paistaa päivä, kertovat vahvan tarinan vapaudesta ja eläinten oikeuksista», sarjakuvapiirtäjä Joonas Rinta-Kanto perustelee.


jasu setälä

Strippisarjan kolmas: Jasu Setälä »Itseäni lämmittää aina kuvaus stereotyyppisestä kapitalistipossusta. Aina on syytä kysyä: millaisesta vapaudesta milloinkin puhutaan, kuka määrittelee vapauden ja kenen intressit ovat kyseessä?» sarjakuvapiirtäjä Aino Sutinen perustelee.

antti partiainen

Strippisarjan toinen: Antti Partiainen »Sarjakuva pohtii niitä rajoja, joita viralliset instituutiot pyrkivät taiteelle ja sen tekemiselle asettamaan. Teoksen sanoma on vahva ja tyyli lopussa jopa psykedeelinen. Viesti on yksinkertainen ja sellainen, joka meidän kaikkien on hyvä muistaa, toimimme sitten taiteen, politiikan tai minkä tahansa parissa: Sinusta voi tulla mitä vain. Unohda rajat ja luota itseesi. Näin saavutat vapauden», Juuso Aromaa perustelee.

VAPAUS LIBERO

23


emma rantatalo

24

LIBERO VAPAUS


VAPAUS LIBERO

25


26

LIBERO VAPAUS


VAPAUS LIBERO

27


SA

LAINEN VO

MINULLA ON NÄKYMÄTTÖMYYSVIITTA MATKUSTIN KESÄLLÄ Euroopan Vasemmiston kesäyliopistoon, Berwellinzeehen Saksaan, Baltian ja Puolan halki bussilla. Suosittelen reittiä kaikille. Euroopan syrjäkylät tuli nähtyä. Vaikkei matkalla ollut yhtyneen Euroopan takia ainuttakaan rajatarkastuspistettä, olivat matkustajien passit syynissä niin meno- kuin paluumatkalla. Jo matkan ensimmäisenä iltana, auringon laskiessa puolalaisen perunapellon laitaan tein havainnon, ettei suomalainen passini kiinnosta ketään. Tämä siitä huolimatta, että passikuvani ei todellakaan vastaa nykyistä ulkomuotoani. Kuvassa on hiuksensa lyhyiksi kyninyt lävistetty punkkari, passia heiluttaa joku lettipäinen hippi. Bussin käytävällä harppoo maastokuvioisiin vaatteisiin pukeutunut mies, en ole varma onko hän jonkinlainen poliisi, vai kenties upseeri. Tarkastuksen syy ei selviä meille matkustajille. Bussi seisoo tienposkessa ja me istua napotamme tiukasti omilla paikoillamme. Mies syynää matkustajien passeja. Minun matkustusasiakirjani tarkastaminen hoituu nopealla vilkaisulla. Miehen pää kääntyy yhtä nopsaan kuin ammattipoliitikon takki. Viuh ja viuh. Viininpunaiset kannet, kaikki OK. Käytävän toisella puolella istuvan latvianvenäläisen naisen harmaa muukalaispassi taas tutkitaan kaikkia liitoksia ja viisumien liimauksia myöten. Paluumatkalla törmään toiseen vastaavanlaiseen tilanteeseen. Tällä kertaa harmaata passia tosin ihmettelee saksalainen poliisi. 48 euron muoviläpyskä suojaa minua sen suuremmilta kysymyksiltä. Valkoisella naisella on passi, jonka kuvassa on valkoinen nainen, kaikki OK.

28

LIBERO VAPAUS

Kesä 2007, istun iltaa silloisen seurustelukumppanini ja tämän ystävien kanssa. Ilta oli lämmin kuten Maltalla heinä-elokuun vaihteessa on. Yksi miehistä kertoo, miten hänen serkkuaan ei ollut päästetty paikalliseen yökerhoon, koska portsari ei uskonut Briteissä syntyneen nigerialaistaustaisen miehen passin olevan aito, saati tämän oma. Myöhemmin samalla reissulla olen paikallisille poliiseille täysin näkymätön. Poliisit ratsaavat rantakadun myyntikojuja. Ystävättäriäni vaaditaan näyttämään alkuperäiset asiakirjat ja kopiot kaikesta. Meininki on kuin Speden sketsistä, jossa Spedellä on todistus kaikesta. Ketään ei tosin naurata. Itse istun pöydän takana ja mietin, että nyt on hirmu hyvä hetki olla ihan hiljaa, toinen poliiseista selkeästi nauttii pahan poliisin esittämisestä. Minua ei edes puhutella. Valkoinen tyttö, kaikki OK. Se, kuka saa olla ja liikkua ja missä on Euroopassa ja EU:ssa edelleen tarkoin säädeltyä. Minulla ja Palefacella on lupa kävellä kadulla suurinpiirtein kaikkialla, kuulummehan kalpeanaamojen heimoon. Virkavallala ei ole meitä kohtaan odotuksia. Me emme voi olla laittomasti missään. Olen positiivisesti näkymätön muiden vapauden kustannuksella.

SINI SAVOLAINEN

Kirjoittaja pohti tätä tekstiä kirjoittaessaan paljon Spearhead-yhtyeen Food For Tha Masses -kappaleen riviä »can’t stand my people but ya love the sun tan».


vuoristokansan vapauden kaiho matkakertomus tšetšeniasta TŠETŠEENIT OVAT JOUTUNEET VUOSISATOJEN AJAN TAISTELEMAAN VALTAAPITÄVIÄ VASTAAN OMAN VAPAUTENSA PUOLESTA. teksti ja kuvat kaisa vainio

VAPAUS LIBERO

29


Groznyin maamerkki, keskustan pilvenpiirtäjät valaistaan yöllisellä valoshow’lla.

POHJOIS-OSSETIAN Vladikavkazissa

etsin Tšetšenian pääkaupunkiin Groznyihin menevää bussia. Vladikavkaz

on suuri ja likainen, hieman rempal-

laan oleva kaupunki, jonka katukuva on samanlainen kuin missä tahansa

keskisuuressa venäläisessä kaupungissa. Samat kaupat, samannäköiset ihmiset samanlaisissa vaatteissaan. Päiväsaikaan kaupunki on hiljainen.

Bussiasemalla minut havaitsee

nuori mieskaksikko, joka kehottaa minua hyppäämään heidän kyytiin-

sä. Ajatus tuntuu huonolta. Ottaisin mieluummin bussin. Näen, että he eivät ole venäläisiä. En tunne

tšetšeenejä, enkä tiedä, voinko luot-

taa heihin. Onko yksin matkustavan ulkomaisen naisen viimeinen virhe

mennä näiden miesten kyytiin? Venäläiset ja georgialaiset ystäväni ovat varoitelleet tšetšeenimiehistä.

Bussia ei tule. Puoli tuntia myö-

hemmin ja osin vastentahtoisesti is-

tun mieskaksikon autossa matkalla kohti Groznyia. Mutta nyt tunnelma on rento ja iloinen. Takapenkillä istuu

lisäkseni kaksi nuorta naista. Kaikki

ovat uteliaita. He keskustelevat venäjäksi, tšetšeeniksi ja inguušiksi.

Matkakumppanini haluaisivat kut-

sua minut luokseen kylään, antavat

puhelinnumeroitaan ja tarjoavat apuaan. He ovat avuliaita, ystävällisiä ja

kohteliaita. Oloni on helpottunut ja

toiveikas. Teiden varsilla seisoo ihmisiä odottamassa kyytiä: vanhoja ja

nuoria naisia, jopa lapsia. Kysyn, on-

ko naisen turvallista matkustaa yksin

liftaamalla. Minulle kerrotaan, että jokainen tšetšeeninainen on kuin sisar: on jokaisen miehen kunniakysymys, että naisille ei tapahdu mitään pahaa.

Ajamme Ingušian halki. Groznyia

lähestyessämme naiset kaivavat lau-

kustaan värikkäät huivit ja sitovat ne

TŠETŠENIA Kuuluu Venäjän Pohjois-Kaukasian federaatiopiiriin Pääkaupunki Groznyi 1,2 miljoonaa asukasta Pinta-ala noin 16 000 neliökilometriä

päähänsä venäläiseen tyyliin. Maisema ja maailma on muuttunut, vaikka

olemme ajaneet vain reilun 100 kilometriä. Tuttuja ketjukauppoja ei enää

näy. Tiet ovat loistokunnossa, talot tien varsilla uusia ja kauniita. Naisilla on pitkät hameet ja huivit. Useimmilla miehillä parrat ja muslimien perinteiset, taqiyya-hatut.

30 LIBERO VAPAUS


MONI YLLÄTTYY GROZNYIN loistoa.

la. Sotilaat partioivat kaduilla kone-

sa elää Ramzanin kaima, president-

valoin koristeltu upea moskeija. Näin

tilasleirit ovat heti kaupungin ulko-

uttaan ja vaurauttaan symboloivat

Pilvenpiirtäjiä, leveät tasaiset kadut, loisteliaassa kaupungissa asuvien ih-

misten täytyy olla onnellisia? Kaikki on uutta ja upeaa. Ei ihme, sillä

kiväärein aseistettuna, ja valtavat sopuolella. Virallista tietoa sotilaiden määrästä ei ole saatavilla.

Groznyissä työskentelevä Ram-

kaupunki pommitettiin maan tasal-

zan kertoo, ettei kyse ole vain pelos-

läisten äänessä on katkeruutta kun

le vuoden 1999 sodassa. Monien venä-

näytän heille kuvia Groznyista. Rahat rakennustöihin tulevat Moskovasta.

Mutta kaduilla ei näy ketään. Groz-

nyissa on virallisten tietojen mukaan noin 270 000 asukasta ja koko tasaval-

lassa vain noin 1,2 miljoonaa. Todellinen luku on varmasti pienempi. Sodan aikana suurin osa kaupungin ve-

näläisistä muutti pois. Yhteensä noin 217 000 ihmistä pakeni tasavallasta

Ingušiaan tai ulkomaille. Hurjimpien arvioiden mukaan jopa 200 000 ih-

misen arvellaan kuolleen ensimmäi-

sen ja toisen Tšetšenian sodan aikana. Edelleen lähes joka päivä katoaa

ihmisiä. Vaikka sota on ohi, maa on

edelleen eräänlaisen miehityksen al-

ta, vaan siitä, etihmiset

ta. Ihmiset eivät

nauti elämästään,

sillä heillä ei ole vavaikuttaa

maansa asioihin, omaan elinympäristöönsä.

valtava kokoelma loistoautoja, marten eläinten eläintarha. Hän esittelee mielellään luksuselämäänsä sosiaalisessa mediassa

tai järjestää miljoo-

»edelleen lähes joka päivä katoaa ihmisiä.»

Liian

moni kamppailee köyhyyden kanssa.

nia maksavat syntymäpäiväjuhlat maailmanluokan

täh-

tiesiintyjineen. Katujen

varret

ovat täynnä Ramzan Kadyrovin, hänen isänsä ja Putinin kuvia. Kau-

pungista on jopa

Keskustan hienostoravintolat ja os-

Venäjän ainoa Putinin mukaan ni-

tiä varten. Muutaman korttelin pääs-

tä on kiittäminen Groznyin jälleenra-

toskeskukset ovat pienen pientä eliit-

sä alkaa maaseutu, jossa tavalliset ih-

miset asuvat kerrostalolähiöissään ja pienissä taloissaan.

Presidentti Ramzan Kadyrov ja Putin kaverikuvassa: »Kai muistatte, kuka täällä määrää?»

moripalatsi ja yksityinen harvinais-

eivät

nauti kaupungis-

pautta

ti Ramzan Kadyrov. Hänen vapa-

Aivan toisenlaisessa maailmas-

metty katu. Tekstit muistuttavat, kekentamisesta ja järjestyksestä. Kadyrov on tunnettu Putinin ystävänä – tai

Putinin nukkehallitsijana. Mutta pai-

kalliset eivät mielellään sano sitä ääVAPAUS LIBERO

31


Turistin matka voi päättyä yllättäen tarkastuspisteellä, koska vuoristoalue on määritetty rajavyöhykkeeksi.

Gallerian piano kehottaa muistamaan tšetšeeniväestön pakkosiirron Kazakstaniin. Virallisesti muistopäivän viettäminen on kielletty. Kapinallisia etsitään tiesululla.

neen. Politiikasta puhuminen on vaa-

osin tšetšeenejä, jotka työskentele-

nopeasti. Kadyrov on samaan aikaan

Minulla on erikseen anottu ulkomaa-

rallista. Kriittiset äänet hiljennetään kansansa suurin hyväntekijä ja suurin vihollinen.

Saksalaisen ihmisoikeusryhmä Ge-

sellschaft für bedrohte Völkerin mu-

kaan Kadyrovin yksityinen kolmitu-

hatmiehinen armeija (kadyrovtsy) on vastuussa pääosasta tasavallassa ta-

vät Venäjän turvallisuuspalveluille. laisten erityislupa. Paikalliset saavat kyllä liikkua alueella tarkastuspisteiden kautta, mutta ulkomaalaiset eivät saa astua rajavyöhykkeeksi nimettyyn vuoristoon ilman asianmukaisia papereita.

Ramzan vakuuttaa, että vuorilla

pahtuneista väkivallanteoista ja kaap-

on turvallista, mutta venäläiset so-

tään kapinallisia, mutta kohteiksi

välttelevät heitä. Kolmannella tarkas-

paamisista. Virallisesti teoista syytejoutuvat kriittiset äänet sekä kapinallisten ja poliittisten vastustajien perheet ja sukulaiset.

Oppaani Ramzan kertoo, että jo-

kaista perhettä pai-

tilaat vartioivat teitä, ja kapinalliset

tuspisteellä matka katkeaa. Minua ei

enää päästetä eteenpäin, mutta paikalliset saisivat jatkaa matkaa. Mi-

tään syytä ei ilmoiteta. Valitsemme sattumanvaraisesti

navat suru ja pelko.

»Jos Kadyrov me-

nettäisi Moskovan tuen, hän ei eläisi pitkään. Jokainen

suku on häneen ve-

rikostosuhteessa», hän sanoo. RAMZAN

HALUAA

näyttää

minulle

toisen tien.

»eliitille vapautta on ottaa kaikki, mitä itselleen saa haalittua.»

vuoret. Ajamme pit-

jylhät

vuorenhuiput ja au-

ringossa kiiltelevä lumi

ovat

lumoavan

kauniita. Ihmisiä ei näy, ja taloja on harvakseltaan. Kyliä on merkitty

karttaan,

mutta kaikkia niistä

ei ole enää tai ole koskaan ollut ole-

tuspisteitä. Sotilaat tarkastavat pape-

tšetšeenit asuivat mieluiten vuoril-

rimme. Odotamme.

Tapaamamme ihmiset ovat pää-

LIBERO VAPAUS

siputoukset,

kään tasaisella maalla, vuoret siintä-

vät edessä. Ohitamme useita tarkas-

32

Keväinen luonto on

heräämässä: joet, ve-

massa. Oppaani kertoo, että ennen

la. Siitä johtuu Kaukasuksen kansojen uskomaton kielellinen moninai-


Vapauden linnake vuoristossa.

suus. Kyliä erottavat vaikeakulkuiset

ELIITILLE VAPAUTTA ON ottaa kaikki,

Nykytilanne Kaukasuksella jatkuu

vuoristoseudut. Ystävät ja viholliset

mitä itselleen saa haalittua. Korrup-

jännitteisenä. Ukrainan kriisi jat-

Löydämme kylän, jossa ei enää asu

us. Virkamiehet hyväksikäyttävät ase-

tomuuden lisääntyminen voi lisätä

ovat kaukana.

ketään. Talot ovat olleet tyhjillään todennäköisesti Stalinin ajoilta saakka, jolloin koko Tšetšeenian ja Ingušian väestö pakkosiirrettiin Kazakstaniin vuonna 1944. Jo tsaarin aikana väestöä

pakkosiirrettiin; se oli Stalinin hajota ja hallitse -politiikkaa.

tio on enemmän sääntö kuin poikkemaansa ja rakentavat hienoja talo-

ja hyville asuinalueille. Katukuvassa on loistoautoja yllättävän paljon. Parhaat arvosanat koulussa vaativat opettajan ylimääräistä palkitsemista, ja yliopistotutkinnon voi ostaa.

vestä muuratut seinät.

vallat, nykyiset pienet naapurimaansa, tiukasti vaikutuspiirissään.

Turvattomuuden tunne lisääntyy

Paine myöntyä Moskovan politiik-

pistäviä, luonnonolot ankarat ja lähin

ta ovat enää jäljellä vain luonnonki-

rettävästi pitää entiset neuvostotasa-

Vaikka köyhyys ja puute ovat silmiin-

naiset, lapset ja vanhukset, jotka ei-

sia. Kaikki teloitettiin. Rakennuksis-

muilla keinoin. Venäjä haluaa ymmä-

jo monissa entisissä neuvostotasa-

noo olevansa tyytyväinen elämäänsä.

vät olisi kestäneet matkan rasituk-

Venäjän intressejä kiristää otettaan

Vuoristokylässä asuva nainen sa-

Ramzan kertoo, että vuorilla piiles-

kelleet etsittiin ja ammuttiin. Myös

kuu edelleen. Reuna-alueiden levot-

kylä pitkän matkan päässä, hän ei valita. Hän on poissa viranomaisten silmien alta, hän on vapaa.

Ramzanin mukaan pahin este va-

valloissa, esimerkiksi Kazakstanissa. kaan on sodan uhassa kova. Pelätään,

että se, mitä Georgiassa ja Ukrainassa on jo tapahtunut laajenee Kazakstaniin, Azerbaidžaniin ja muualle.

Vuoristolaississit, joista media

Ingušiasta löytyy valtava Stalinin

paudelle on oikeuden puute. Ihmisillä

käyttää nimeä tšetšeenikapinalliset

Tšetšeniasta. Kadyrov on kieltänyt

ei Venäjän lain, perinteisen vuoristo-

vat vapaudesta. Vuoret kutsuvat sotu-

vainojen muistomerkki, mutta ei pakkosiirtojen muistopäivän viettämisen koko maassa. Vain tyhjät talot muistuttavat kansallisesta tragediasta.

Saavun kylään, jossa pitäisi pape-

reiden mukaan asua sata ihmistä.

Myös kartalle on merkitty tähän kohtaan kylä, mutta oikeasti täällä on

vain yksi perhe. Kylässä asuva nai-

nen kertoo, että vanhimmat lapset käyvät koulua alempana vuoristossa. Kotikylässä on uusi koulu, jota ei käytetä. Joku pistää siis koulun määrärahat omaan taskuunsa.

ei ole mahdollisuutta vaatia oikeutta: laisten lain eikä šaria-lain mukaan.

Ylemmät virkamiehet käyttävät väärin valtaoikeuksiaan ja johtamiensa laitosten budjettia, eli he rikkovat

kaikkia kolmea lakia. He tekevät sen avoimesti, sillä heidän ei tarvitse pelätä ilmiantoa. Venäjän tuki suojelee

heitä. Erityisen raskasta se on kansal-

tai suoremmin terroristit, haavelei-

rikansan nuorukaisia, etenkin niitä, jotka ovat menettäneet jo kaiken sodassa tai Kadyrovin vainoissa. Mutta

kuinka moni tosissaan toivoo heidän

vapauttavan maan Venäjän hallinnas-

ta? Tulisiko pieni maa kuitenkaan toimeen omillaan?

Sorrettukin kansa voi olla vahva ja

le siksi, että perinteisesti tšetšeenit

toiveikas. Tšetšeenit ovat kärsineet jo

ovat olleet samat oikeudet. Nykyään

luottaa ennustukseen: jonain päivä-

ovat olleet tasa-arvoisia. Kaikilla

tšetšeenejä on kahdenlaisia: niitä,

jotka ottavat hyödyn järjestelmästä ja

niitä, jotka eivät hyödy siitä lainkaan.

tarpeeksi. Oppaani kertoo, että kansa

nä valta vielä murtuu, ja tšetšeenien kansa on vapaa – niin kuin se on ennen ollut.

*Ramzanin nimi on muutettu. Aiemmin Ramzan oli yleinen ja hyvänä pidetty nimi. Nimi juontaa ramadanista, muslimien pyhästä kuukaudesta. Nyt kukaan ei halua nimetä lastaan presidentin nimen mukaan. VAPAUS LIBERO

33


VALLATTU LAAKSO CAN MASDEUN TALONVALTAAJAT ELÄVÄT OMAVARAISESTI JA PITÄVÄT PUUTARHAT AVOINNA KAIKILLE. teksti ja kuvat kalle erkkilä

K A R L M A R X I N MU K A A N nimetys-

riston rikasta luontoa, mutta ei kui-

kiikkuivat ikkunoista ulos työnnet-

senkeltaiset kerrostalot kurjistavat

tenkaan liian kaukana Barcelonan

kaupunkikuvaa. Kadulle dumpatut roskapussit haisevat pilaantuneilta

vihanneksilta. Tervetuloa Barcelonan Nou Barrisin kaupunginosaan!

Ei tarvitse kuitenkaan kävellä kuin

kilometri liikenneympyrästä kohti

Collserolan vuoristoa, niin jalkakäy-

kaupungista. Siksi Sant Pau oli meil-

le täydellinen vaihtoehto. Asukkaiden on helppo päästä täältä kaupunkiin,

ja toisaalta vierailijoiden on helppo tulla tänne», rakennuksen vallannut Arnau Montserrat sanoo. Sant Paun val-

tävä vaihtuu hiekkatieksi, joka kie-

taajat olivat ym-

rinnettä. Tien päässä odottaa yllätys.

jotka olivat muka-

murtelee pitkin metsäisen kukkulan Kirkkaanpunaisia tomaatteja ja raakoja munakoisoja riippuu pensaista,

jotka levittäyvät alas Can Masdeun laaksoon. Omenapuut kukkivat. Si-

nitiainen istuu sitruunapuun oksalla. Vehreiden viljelmien vieressä on

1900-luvulla rakennettu luostari Sant Pau, joka toimi nunnien lähdön jälkeen vuoteen 1948 asti leprasairaala-

na. Sen jälkeen rakennus oli yli viisikymmentä vuotta tyhjillään, kunnes

neljä talonvaltajaa keksi sille uutta käyttöä. LIBERO VAPAUS

vää kestänyttä häätöyritystä. He si-

nus, joka olisi lähellä Collserolan vuo-

ma-autoja kolmella kaistalla. Ku-

34

»Tavoittenamme oli vallata raken-

sä liikenneympyrässä suhailee kuor-

päristöaktivisteja,

na myös globalisaa-

tiota vastustavassa liikkeessä. Heidän tavoitteenaan

oli vallata rakennus kansainvälistä

toivat itsensä kiinni rakenteisiin ja

tyjen lautojen päällä. Valtaajat saivat lopulta pidettyä rakennuksen hal-

lussaan. Kolme vuotta myöhemmin oikeudessa päätettiin, että valtaajat saavat häädön. Rakennuksen omis-

tava sairaalasäätiö ei ole kuitenkaan tehnyt asialle mitään.

»Rakennuksessa

asuu nykyään yh-

»kantava ajatus on ruuantuotanto paikallisesti, kestävästi ja ekologisesti.»

kokoontumista varten, jonka aiheena

teensä 30 ihmistä,

joita yhdistää rakkaus ja kunnioitus luontoa

kohtaan.

Olemme kuitenkin hyvin

monipuoli-

nen yhteisö, jossa on eri-ikäisiä ja eri

asioista kiinnostuneita ihmisiä. Toi-

oli ilmastonmuutos. Tarkoituksena

set ovat mukana aktivismissa, osa

jekteja.

mäntavasta», Montserrat kertoo.

oli myös aloittaa laaksossa viljelyproCan Masdeun valtaajat vastustivat

rauhanomaisesti poliisin kolme päi-

taas on kiinnostunut ekologisesta eläValtaajilla on Can Masdeun laak-

sossa yli hehtaari puutarhoja, jois-


sa kasvaa vihanneksia, palkokasveja

»Yhteistyö paikallisten asukkaiden

ovat avoinna kaikille, jotka haluavat

on hyvä tapa vaihtaa viljelyyn liitty-

västä viljelystä. Tarjolla on myös ve-

ja hedelmiä. Lisäksi tontilla on viisi-

kanssa on meille todella tärkeää. Se

»Can Masdeun kantava ajatus on

vää tietoa. Monelle paikalliselle laak-

toista hehtaaria metsää.

ruuantuotanto paikallisesti, kestäväs-

ti ja ekologisesti. Suurin osa syömästämme ruuasta kasvatetaan omas-

sa puutarhassamme. Omavaraisuusasteemme on korkea. Tavoitteenamme ei ole kuitenkaan täydellinen omavaraisuus, koska haluamme tehdä yh-

son puutarhat tarjoavat hengähdys-

tauon hektisestä kaupunkielämästä.

oppia luonnonmukaisesta ja kestägaaninen illallinen, joka valmistetaan oman maan antimista.

Viime aikoina Barcelonassa on sul-

kiksi Barcelonan vanhimman squatin talonvaltausliikkeelle. Elise Boisson ei

kuvat alhaalla:

jettu useita vallattuja taloja. Esimer-

kallisten osallistaminen on siihen hy-

Can Viajesin häätö oli kova isku koko

vä keino», Montserrat sanoo.

Puutarhoja viljellään luonnonmu-

ole kuitenkaan huolissaan Can Mas-

teistyötä muiden viljelijöiden kanssa,

kaisesti, joten ravinteita ja torjunta-

Lähimpänä rakennusta sijaitse-

myös permakulttuurihankkeita, joi-

ristön asukkaisiin, mikä auttaa val-

viljelymenetelmiä, jotka eivät pitkäl-

neet paljon töitä sen eteen, että ihmi-

talon asukas Elise Boisson sanoo.

vat viljelmät on tarkoitettu oppimis-

paikoiksi muun muassa paikallisten koulujen oppilaille. Osa puutarhoista on asukkaiden omaa ruuantuotantoa

varten. Laajimmat viljelmät ovat kai-

kille avoimia, ja niitä hoitavat pääasiassa lähialueen asukkaat.

aineita ei käytetä. Can Masdeussa on den tavoitteena on kehittää sellaisia

lä aikavälillä kuluta maaperää viljely-

kelvottomaksi esimerkiksi ravinteiden liikakulutuksen, maan tiivistymisen tai eroosion vuoksi.

Torstaisin Can Masdeun puutarhat

Sant Pau oli ennen luostari ja sen jälkeen leprasairaala. Nyt se on vallattu. Arnau Montserrat valtasi rakennuksen vuonna 2002. Hän asuu siellä edelleen.

Meille on tärkeää saada myös sosiaalista hyväksyntää valtaukselle, ja pai-

kuvat ylhäällä:

deun kohtalosta.

»Meillä on hyvät suhteet lähiympä-

tauksen hyväksyntää. Olemme tehsille jää hyvä kuva toiminnastamme. Lopulta rakennuksen omistaja päättää kohtalostamme, mutta uskon, että meillä on vielä monia vuosia edes-

Elise Boisson vastaa Can Masdeun puutarhoista, joissa opetetaan viljelytaitoja. Can Masdeussa on yli hehtaari puutarhoja, joissa kasvatetaan vihanneksia, hedelmiä ja palkokasveja.

sämme», Boisson toteaa.

VAPAUS LIBERO

35


näkymätön kuvat ja teksti laura happo Ruusu Kiekara on sairastanut sekä bulimisia että anorektisia vaiheita elämässään. Nyt hän on päättänyt parantua. Suhde omaan kehoon muuttuu paranemisen myötä. Kiekara arvostaa sitä, että keho kestää myös fyysisiä rasituksia. Nykyisin Kiekara on voitolla sairaudestaan. Hän pystyy nauttimaan ruuasta, ja samalla hänellä on anettavaa myös toisille ihmisille.

36

LIBERO


n

Kiekara tekee töitä lehdenjakajana. Öiset porraskäytäväkierrokset ovat olleet hänelle aikaisemmin keino selvitä sairauden kanssa. Hän saattoi seurata sykemittarilla kuluttamiaan kaloreita. Nykyisin hän syö aamiaisen ennen työvuoroa, eikä sykemittarissakaan ole paristoja.

Kiekara muistaa kuusivuotiaana todenneensa tarhassa, että hänen reitensä ovat paksummat kuin muiden tyttöjen. Siitä alkoi sairauskierre, joka paheni yläaste- ja lukioiässä.

LIBERO

37


Pitsi muistuttaa sairausajasta. Se on ohutta, kaunista ja haurasta. Moni syömishäiriötä sairastava rakastuu sairauteensa: Se voi tuottaa euforisen olotilan ja huumaavan vallan tunteen. Siksi sairaudesta voi olla vaikea luopua.

Psykiatrista hoitoa Kiekara on saanut lukioiässä nuorisopsykiatrian puolella. Hoitosuhde jäi lyhyeksi, koska hän ei halunnut jatkaa. Syömishäiriöiden hoitoa on kritisoitu Suomessa esimerkiksi alueellisista eroista. Syömishäiriöklinikoille on vaikea päästä hoitoon. Sairautta saatetaan hoitaa tehottomin metodein yleisen psykiatrian osastoilla.

38

LIBERO


Oman vartalon sietäminen normaalipainoisena ei ole ollut helppoa. Työn fyysinen rasitus vähentää ahdistusta ja auttaa sietämään muuttuvaa kehoa. Ajatukset oman elämän hallinnasta ovat olennaisia syömishäiriössä. Jos muu elämä tuntuu kaoottiselta, ajatukset heijastuvat kehoon, ja kaaosta kontrolloidaan syömisen avulla.

Myytti-koira on seurannut Kiekaran lähellä läpi sairaskierteen. Koira on myös rajoittanut sitä, kuinka syvälle sairauteen voi vajota. »Aina piti olla vähintään siinä kunnossa, että pystyy huolehtimaan Myytille ruokaa ja viemään ulos», Kiekara sanoo.

LIBERO

39


KRITIIKKI

valkeapää

pakenee kotimaisen elokuvan konventioita Leijonasydän,

vilkkaimmista asiakkaista. Änkytyksestä

heidän tekojaan tuomita tai kauhistella. Jos

elokuvien nimet ovat niin usein jotenkin

vetoa Raisaan. He varastavat yhdessä auton

malaisen yhteiskunnan väkivaltaisuutta ja

VA D E L M AV E N E PA KO L A I N E N,

Kaksipäisen kotkan varjossa... Miksi suomalaishölmöjä? J-P Valkeapään toinen ohjaustyö

He ovat paenneet (2014) ei kuulu aivan samaan

kärsivä Joni on rauhallinen, mutta tuntee ja lähtevät päämäärättömälle pakomatkalle. He ovat paenneet on samaan aikaan sekä

kastiin, mutta turhan kohtalokkaalta sekin

hyvin suomalainen maisemiltaan ja henki-

tyypillinen kotimainen.

malaiselokuvaa tyyliltään. Valkeapään ku-

kuulostaa. Muutoin elokuva ei ole lainkaan

Valkeapään esikoiselokuva Muukalainen

(2009) sai maailmanensi-iltansa Venetsian

elokuvajuhlilla, mutta Suomessa se ei kerännyt katsojia. Sääli, joskin ymmärrettävää, sillä kestää yli vartin ennen kuin eloku-

van ensimmäinen dialogi kuullaan. Kaunis elokuva sai kuitenkin Suomen arvostelijain

löhahmoiltaan että kovin epätyypillistä suo-

vissa, äänisuunnitelussa ja kerronnassa on

jotain elokuva tuntuu vieroksuvan, niin suoomaisuuden varjelemista. Nuorisokodissa

vartijoiden otteet ovat sallitun rajamailla, pakomatkalla Suomen metsissä kohdataan

uusnatsismia ja yksityisalueelle astumisesta seuraa piinaavaa satunnaista kuritusta.

Siitä huolimatta, että elokuva kritisoi

sellaista arkipäivän kuvastosta karkaavaa

enemmän yhteiskuntaa kuin nuoria, sitä ei

on Suomessa kyennyt. Aki Kaurismäen elo-

ihannoinnista. Toisin kuin monessa nuori-

elokuvallista voimaa, johon harva ohjaaja

kuvat nojaavat aina napakkaan tekstiin. Valkeapäällä kuvat hallitsevat.

Elokuvan iskevimmät kohtaukset ovat pit-

voi syyttää päihteiden käytön tai nuoruuden

sokuvauksessa pitkän road tripin tekevät tei-

nit näyttävät todenmukaisesti nuhjuisilta ja he näkevät nälkää – asioita, jotka usein si-

liiton Kritiikin Kannukset -palkinnon, jota ei

kiä, ja ne sisältävät hyvin vähän puhetta.

Toisin kuin esikoiselokuva, He ovat paen-

hallusinointia mielikuvituksellisesti ja tun-

pullaa, mutta jotain on mennyt pieleen. Ta-

tä tällä vuosituhannella samaan on pystytty

avat siitä, ettei elokuva jaa heti henkilöhah-

usein elokuvantekijöille myönnetä.

neet on vauhdikas ja puhelias tie-elokuva. Se alkaa tavanomaisesti ja pakenee konventioita vasta myöhemmin tarinan edetessä.

Joni ja Raisa tapaavat nuorisokodissa, jos-

sa Joni on sivarina. Raisa on yksi laitoksen 40 LIBERO

Sykähdyttävin niistä kuvaa nuorten huumeteikkaasti. Kohtaus on niin tyylillä tehty, etkorkeintaan Ranskassa.

Ilahduttavaa ohjaajan käsittelytavassa on

sen avoimuus. Näkökulma on teinien, eikä

vuutetaan elokuvissa.

Valkeapää ei halua leipoa syrjäytyneille

rinan yllätyksellisyys ja vaarallisuus kumpumoja pahoihin ja hyviin. Runollinen teos ei

tarjoa helppoja vastauksia, mutta loppuratkaisu on yllättävän koskettava.


KRITIIKKI

perusvenäläisen sielunmaisemaa selvittämässä teksti antti kurko RUOTSISSA ARVOSTELUMENESTYKSEKSI noussut Kalle Kniivi-

län Putinin väkeä -kirja pyrkii kumoamaan väitettä, jonka mukaan

Venäjää on mahdotonta ymmärtää. Entinen Kansan Uutisten Mos-

kovan-kirjeenvaihtaja ja nykyisin Sydsvenska Dagbladetiin Venäjästä kirjoittava Kniivilä on koonnut vakuuttavan reportaasin

perusvenäläisistä yhteiskunnallisista arvoista, jotka ovat häm-

mentävä soppa »vanhaa hyvää neuvostoaikaa», kiiltävää kapitalismia ja ortodoksikirkon määrittämiä kristillisiä perusarvoja.

Elämänmakuisessa ja paikoin hauskassa kirjassa käydään lä-

pi maan kirjavat vaiheet Neuvostoliiton hajoamisesta kaoottiseen

Jeltsinin aikaan, Putinin valtaannousuun ja talvella kärjistynee-

seen Ukrainan kriisiin. Kniivilän haastateltavat kertovat, miksi he luottavat presidenttiinsä ja kokevat toimeentulon ja vakauden tär-

Kalle Kniivilä Putinin väkeä Into 2014

keämmiksi kuin demokratian ja vapauden – ja syyn sille, minkä takia nämä asiat heidän mielestään sulkevat toisensa pois.

teksti mikko pihkoluoma

tee työtä elääksesi, elä työtä tehdäksesi teksti aino tuomi-nikula

Elokuvaa tullaan varmasti vertaamaan

ATLANTIS-MUSIKAALI on osoitus vahvasta tahdonvoimasta. Tä-

viime vuonna Jussi-palkintoja voittaneeseen

mä käy ilmi myös ohjaaja Tina Salminen da Costan haastatte-

He ovat paenneet on maailmankuvaltaan

taa tehdä heti.»

Pirjo Honkasalon unenomaiseen Betoniyöhön. tuoreempi, verisempi ja hengittää samaa il-

lussa: »Elämä on lyhyt: jos jotain haluaa tehdä, niin se kannatAtlantis on tarina vapaudesta, orjuudesta ja vallankumouk-

maa uusien tekijöiden kanssa. Jonia esittävä

sesta. Perinteisesti pääteeman vierellä kulkee myös rakkaustari-

nesin opiskelijasarjan voittaneessa Taulu-

on orjuuttanut kansan. Orjat tekevät työtä, jotta keisari saisi yhä

Teppo Manner on näyttellyt aiemmin Can-

kauppiaat-lyhytelokuvassa, johon Valkeapään vimmaista eurooppalaisuutta voisi verrata.

Osuvampia esikuvia elokuvalle täytyy ha-

na. Musikaalissa keisari Orichalcum on luonut systeemin, joka

enemmän himoitsemaansa punakultaa. Uupuneet viedään pois ja korvataan uusilla työntekijöillä.

Myös sokeuden teema on näytelmässä jatkuvasti läsnä. Köyhä

kea ulkomailta. Tomas Alfredson yhdisti

neito Arana, johon päähenkilö Klebe rakastuu, näkee enemmän

vassa Ystävät hämärän jälkeen. Valkeapää tuntee

sari ohjailee heitä kuin nukkeja.

kauhuelokuvaa ja draamaa taitavasti elokuelokuvahistoriaa hyvin, joten nuorten pakomatkoista kertovat Julma maa (1973) ja Räsynuk-

ke (1955) ovat ehkä vaikuttaneet elokuvan tunnelmaan.

kuin muut vaikka on sokea. Ihmiset eivät avaa silmiään, ja keiSanoma on raskas, mutta toteutus kuitenkin kevyt. Teemojen

avaamisessa olisi voinut toki jättää enemmän tilaa katsojien mielikuvitukselle. Monet asiat on väännetty rautalangasta.

Näyttelijäntyö on aitoa ja selvästi harrastelijamaista. Esityk-

Valkeapää on omaperäinen lahjakkuus, jo-

sen tunnelma on hyvin rakennettu: valot ja äänet ovat upeat. Kä-

Muukalainen ja He ovat paenneet välissä kului

tenkin tapahtuu liikaa samanaikaisesti, jotain olisi voinut karsia.

ta Suomella ei ole varaa menettää. Elokuvien

useita vuosia. Täytyy toivoa, että seuraava elokuva syntyy ja saa rahoitusta nopeammin.

Tina Salminen da Costa ja Esko Vähätalo Atlantis-musikaali Kantaesitys syyskuussa Turun Logomossa

sikirjoitus on luonteva ja henkilöhahmot uskottavia. Lavalla kuiKaiken kaikkiaan projekti on upea; rouhea ja aito eikä liian klii-

ninen tai hiottu. Aloin itsekin jo odottaa vallankumousta.

LIBERO

41


KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

Ö T T Y KÄ A I S I O P L KE A T I O I P UTO

minen. Uuden luominen näyttäytyy vain vanhan toistona.

Graeber huomauttaa, että mieli-

kuvituksella on kuitenkin tapana lei-

mahtaa uudelleen aina, kun hallintojärjestelmissä ilmenee pieniäkin

säröjä. Jos kapitalistiselle yhteiskunnalle löytyy edes huonokin vaihtoeh-

to, kuten Neuvostoliitto syntyaikoinaan, niin järjestelmä ajautuu kriisiin.

Työläiset on silloin lahjottava tyyty-

väisiksi, koska vaihtoehto luo toivoa ja halua paeta kapitalistista kuria.

Olisiko hyvinvointivaltiota synty-

nyt, jos kapitalismi olisi ollut ainoa

kuviteltavissa oleva yhteiskuntajärjestelmä?

KAPITALISMI. RAKKAALLA VIHOLLISELLA ON MONTA MÄÄRITELMÄÄ: SIJOITTAJAVALTA, TOIMINTATAPA, MAAILMANJÄRJESTYS.

Utopioiden ajattelu on ollut perintei-

teksti pontus purokuru

vitusta. Kaukaiseen paikkaan tai toi-

UTOPIA ON KÄYTÄNNÖLLINEN METODI nen tapa laajentaa poliittista mieliku-

MIKSI ON NIIN PALJON helpompi ku-

munismi on ihan kiva ajatus, mutta

lukemista:

min loppu? Tai vaatimattomampi ky-

luutioon, geeneihin ja muihin » vält-

Mark Fisher: Capitalist Realism. Zero Books 2009.

vitella maailmanloppu kuin kapitalissymys: miksi on niin paljon helpompi

vaatia leikkauksia kuin uusien yhteis-

kunnallisten instituutioiden rakentamista?

se ei vain toimi». On vedottava evotämättömyyksiin», joiden pitäisi pe-

rustella asioiden nykytilan luonnollisuus.

On väitettävä Margaret Thatche-

Poliittisia kamppailuja käydään ka-

rin tavoin, että »there is no alterna-

vituksessa. Mielikuvitus rajaa, mitä

että historia on ohi eikä mitään olen-

binettien ja katujen lisäksi mielikuon mahdollista ajatella, mikä tuntuu mielekkäältä, mikä ohitetaan auto-

tive», ja Francis Fukuyaman sanoin, naista ole enää tehtävissä.

Thatcherin ja Fukuyaman aikakau-

maattisesti ja mikä ei edes käy mie-

della paisunut velkaannuttaminen

Mielikuvitus on mahdollisuuden

toehtoisen tulevaisuuden ajattelu.

lessä.

aluetta, ja vallankäyttö on juuri mahdollisuuksiin vaikuttamista.

Mielikuvituksen murskaaminen ja

toivottomuuden tuotanto ovat tärkeä

osa hallintakoneistoja, kirjoittaa antropologi David Graeber.

on erityisen tehokas tapa estää vaih-

Velanmaksu kahlitsee tulevaisuutta koskevaa mielikuvitusta: elämänta-

dalla, ja niiden esittämät vaihtoehdot on tehtävä naurunalaisiksi tai täysin mahdottomiksi.

On hoettava jatkuvasti, että »kom-

42 LIBERO

sa peloponnelaissodan uuvuttamassa Ateenassa, ja kuuluisimmat utopiat

Thomas Moresta sosialisteihin syntyivät uuden ajan mullistuksissa.

Utopistinen ajattelu on myös joh-

tanut kriiseihin, kun todellisuutta on

väkivaltaisesti juntattu abstrakteihin ihannekaavoihin. Utopiatutkija Darko Suvin ehdottaakin, että utopiat

kannattaa käsittää ennemmin ajatuskokeiksi ja metodiksi kuin tilaksi, joka olisi mahdollista saavuttaa.

Ehdotukseen voi lisätä, että käyttö-

tornien propellihattujen pyörinnästä.

KAPITALISTINEN REALISMI

tiseksi realismiksi». Se on kyyninen

tukahdutettava poliisilla ja propagan-

Utopiat syntyvät tavallisesti krii-

seistä. Platon kirjoitti Valtio-utopian-

palkkatöissä ja maksaa velkaa.

sen sijaan tärkeäksi tulee pakko pysyä

Jotta kapitalismi hierarkkisine kan-

tävä. Yhteiskunnalliset liikkeet on

Maurizio Lazzarato: Kapitalismin vallankumoukset. Tutkijaliitto 2006.

ta yhteiskuntaa.

kelpoiset utopiat syntyvät ennemmin

Mark Fisher kutsuu näin tuotettua

liittinen mielikuvitus on näivetet-

Keijo Lakkala: Utopia tänään: yhteiskunnallisen mielikuvituksen metodologiaa. Kampus Kustannus 2014.

utopia auttoi arvostelemaan todellis-

pakokeilujen ja vaihtoehtojen luomi-

VAIHTOEHDOT KATOSIVAT JA HISTORIA LOPPUI sallisvaltioineen pysyy kasassa, po-

David Graeber: Revolutions in Reverse. Autonomedia 2011.

seen aikaan sijoitettu ihanteellinen

mielikuvituksettomuutta »kapitalistalouskurin ja masennuksen mielen-

tila, jossa asioiden muuttaminen tai ylittäminen tuntuu mahdottomalta

ja kapitalistinen toimintatapa on ainoa todellinen.

Elämästä jäävät jäljelle pelkät

markkinat, työnteko, sijoittaminen,

alistuminen, voittaminen ja häviä-

arjen kamppailuista kuin norsunluu-

Vastustamisen ja rakentamisen li-

säksi yhteiskunnalliset kamppailut

avaavat utooppisia mahdollisuuksia ja voimistavat kuvittelukykyä. Seattlen

WTO-mielenosoittajien

vuonna 1999 esittämä iskulause »toi-

senlainen maailma on mahdollinen» on edelleen yhteiskunnallisen muutoksen ehto.

Kun ihmiset pystyvät kuvittele-

maan vaihtoehtoja nykyiselle elämäntavalleen, he eivät alistu tai alista yhtä helposti.


VASEMMISTONUORET

HOIDON TARPEESSA

-KAMPANJA ALKOI teksti kalle erkkilä HOIDON TARPEESSA on Vasemmis-

Mielenterveyspalveluiden järjestä-

tonuorten mielenterveyspoliittinen

misessä on Suomessa paljon paran-

vähentää mielenterveysongelmiin

miten tasa-arvo toteutuu kansalais-

kampanja, jonka tarkoituksena on

liittyviä vääriä uskomuksia ja sosiaalista leimautumista. Vasemmisto-

nuoret vaatii myös mielenterveyspal-

veluiden merkittävää parantamista. Yhteiskunnan on toimittava niin, että ihmisellä on lupa olla hoidon tarpeessa.

»Mielenterveysongelmiin on saa-

tava nykyistä nopeammin apua. On luotava erillinen mielenterveyshoitotakuu niin aikuisille kuin lapsille

ja nuorille. Kun mielenterveysongelmasta kärsivä hakee apua, hänen tulisi päästä hoidon tarpeen arviointiin vuorokauden kuluessa ja tarvittaessa

suoraan luomaan hoitosuhdetta avohoidon puolelle», Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

tamisen varaa. Lopulta kyse on siitä,

mukaisesti, jotta potilasta ei kierräte-

tä eri hoitopaikkojen välillä», Andersson toteaa.

Mielenterveyden keskusliiton mie-

ten välillä. Kaikilla ei ole varaa hoi-

lenterveysbarometrista selviää, että

kettavat erityisesti heikommassa ase-

misissä mielenterveysongelmaisten

toon. Mielenterveysongelmat kosmassa olevia ihmisiä, joiden on lisäksi hankalampi hakeutua hoitoon.

»Psykiatrisen avo-

hoidon

resursse-

ja on vahvistettava

huomattavasti, sillä

lähes joka neljäs ei halua olla tekekanssa. Ympäristön syrjimisen

ohella mielenterveyspotilaat usein antavat itse itselleen rankimman lei-

man. Mielenterveyden häiriöihin

liittyväs-

tä häpeäleimasta on

tällä hetkellä järjes-

päästävä eroon.

maan riittävää tukea

-kampanja jatkuu vuo-

telmä ei pysty tarjoakaikille sitä tarvitse-

Hoidon

tarpeessa

den ajan. Kampanja-

ville. Psykiatrisen avohoidon palve-

sivuilla ja sosiaalisessa mediassa ke-

la myös päivystyksessä. Lisäksi po-

noita ja nostetaan esiin ajankohtaisia

luja pitäisi olla tarvittaessa saataviltilaalle on taattava apua useampaan

ongelmaan yhden luukun periaatteen

rätään mielenterveyspotilaiden taripuheenaiheita. Luvassa on myös erilaisia tapahtumia!


VASEMMISTONUORET

sinisiä ja punaisia paitoja HISTORIASARJAN KOLMANNESSA OSASSA KESKITYTÄÄN SDNL:N SISÄISEEN HAJAANNUKSEEN 1970-80-LUVUILLA.

teksti ja kuvat heidi auvinen

NUORISOLIITON

JA K A U T U M I S E N

käännekohtana on pidetty usein Prahan kevättä. Toinen puoli tuomitsi

jyrkästi miehityksen, ja toinen puoli vähemmän jyrkästi. Terä-lehdestä käy ilmi, että taustalla vaikuttivat myös laajemmat poliittisideologiset jaot. Nuorisoliitossa kamppailtiin

siitä, kuinka marxistis–leninistiä oltiin, ja oliko Terä-leh-

ilmestyä Toveri-lehti, joka määritteli itsensä taistelevan työläisnuorisoliik-

keen teoreettis-poliittiseksi äänenkannattajaksi. Terä ja Toveri ilmestyivät 1970-luvulla rinnakkain. Terä oli enemmistön äänenkannattaja ja Toveri vähemmistön.

Enemmistön eli punapaitojen jä-

senpohja kumpusi työläisnuorisosta.

Taistolaiset sinipaidat

ti tarpeeksi luokkatietoinen ja radikaali.

Erimielisyyksien voi-

daan katsoa alkaneen jo 1960-luvun lopus-

sa, mutta varsinainen hajaannus näkyi vasta 1970-luvulla ja jatkui 1980-luvulla. Aika-

taas nojasivat pitkäl-

»hajaannus repi liikkeen kahtia ja heikensi sen voimaa.»

kauden järjestökamppailut olivat monelle

lulaisnuorisoon. Sinipaitojen hallinnassa

oli myös Sosialistinen opiskelijaliitto. Tämä jakolinja näkyy myös

Nuorisoliiton lehdissä. Toverissa käsiteltiin 1970-luvulla paljon

politisoitunutta Teini-

henkilökohtaisesti niin rankkoja ko-

liittoa ja kouluneuvostoja. Koulutus-

tä ole päästy vieläkään yli. Hajaan-

kaisessa Toverin numerossa.

kemuksia, että niistä ei välttämätnus repi liikkeen kahtia ja heiken-

kysymykset olivat esillä vahvasti jo-

si sen voimaa, vähensi jäsenmäärää

KOHTI YHTEISTÄ RINTAMAA CHILESOLIDAARISUUDEN AVULLA

1980-luvun jälkeen alkanut liikkeen

Vakavista erimielisyyksistä huolimat-

kin käynnissä.

distäviä tapahtumia. Vuoden 1973 so-

ja vaikeutti tulevaisuutta. Vaikean

uudisrakentaminen on osittain vielä-

TERÄ, TERÄ B1 JA TOVERI Nuorisoliiton äänenkannattaja Terä-lehti sai myös osansa liikkeen ha-

jaannuksesta. Vuonna 1971 Terän rin-

nalle tuli toinen julkaisu, jonka nimi oli Terä B1. Lehden esipuheessa korostettiin, että pelkillä vallankumo-

uksellisilla iskulauseilla ei rakennettaisi muutosta, vaan sanojen lisäksi

tarvittaisiin tekoja ja aatetta. Lehti

määritteli olevansa keskustelunava-

us, jota liikkeessä olisi käytävä. Tästä seurasi se, että myöhemmin sama-

na vuonna alkoi Terä-lehden rinnalla

44 LIBERO

ti opiskelija- ja kou-

ta 1970-luvulla oli myös osapuolia yh-

tilasvallankaappaus Chilessä yhdisti hajaantunutta Nuorisoliittoa ja jär-

kytti koko vasemmistoa. Toimiessaan diktatuuria vastaan ja Chile-solidaa-

risuuden puolesta vasemmistolainen nuoriso löysi yhteisiä tavoitteita ja-

kolinjoista huolimatta. Chilen tilanne oli vahvasti läsnä sekä Terässä että

Toverissa. Toinen osapuolia yhdistävä tekijä oli EEC:n vapaakauppasopimuksen vastustaminen ja pelko sen johtamasta NATO-kehityksestä, jota

käsiteltiin molemmissa lehdissä. Yhtenäisyyden voima oli rauhanaatteessa ja kansojen solidaarisuudessa.


VASEMMISTONUORET JÄRJESTÖUUTISET

tekstit heidi auvinen ja niko peltokangas

UNOHTUNEITA IDEOITA KOULUTUSTOIMINTAAN

Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret 40 vuotta JUHLAT JÄRJESTETÄÄN TVO:n tiloissa Turussa 25.10.2014 osoitteessa Köydenpunojankatu 14.

Ovet aukeavat kello 17.30, ja ohjelma

alkaa kello 18.00. Luvassa puheita, his-

toriaa, maljoja ja musiikkia! Ei pukukoodia. Liput 5 euroa. OPM!

Tilaa liput sähköpostilla: varsinais-

suomi@vasemmistonuoret.fi

pirjo hakonen

Lainaa tai lahjoita arkistomateriaalisi Vasemmistonuorille Sirénin ensimmäinen muisto jär-

VASEMMISTONUORTEN 70-vuotisjuh-

jestön koulutuksista on Opi perusasi-

lat järjestetään 31.12.2014 Helsingin

kyläläinen Sirén muutti Helsinkiin

den takaa. »Olin aivan häkeltynyt,

tuu myös 70-vuostisjuhlanäyttely, jon-

rinä elokuussa. Alun perin jyväs-

Rovaniemeltä, jossa hän opiskelee sosiaalityötä. 24-vuotias Vasemmis-

tonuorten hallituksen jäsen on toiminut koulutusjaostossa, Keski-Suomen

ja Lapin piirijärjestöissä, Prometheus-leireillä ja opiskelijapolitiikassa.

»Monet koulutusjaostossa keksi-

tyt hyvät ideat ovat vuosien varrel-

la unohtuneet, ja nyt yritän parhaa-

ni mukaan toteuttaa ne. Haluan pa-

nostaa etenkin siihen, että kursseilta

at -kurssi Pieksämäeltä kuuden vuokun silloinen puheenjohtaja Jussi

ne Vasemmistonuoret kerää kaikkea

Saramo istui pöydällä odottelemassa

mahdollista historiaan liittyvää mate-

meitä kurssilaisia. Lauloimme työvä-

riaalia. Löytyykö nurkistasi Vasemmis-

enlauluja yöhön asti, ja tunsin miele-

tonuorten tai sen edeltäjän Suomen

töntä yhteenkuuluvuutta juuri tapaa-

Demokraattisen Nuorisoliiton histori-

mieni ihmisten kanssa. Sittemmin

aan liittyvää materiaalia? Esimerkik-

olen oppinut, että järjestössä todella

si vanhoja valokuvia, viirejä, pinsse-

on matalat hierarkiat, ja edelleen pu-

jä tai muuta. Lahjoita tai lainaa oma

heenjohtaja istuu pöydällä melkein

materiaalisi näyttelyn käyttöön. Tava-

joka kurssilla.»

raa otetaan vastaan vuoden vaihteessa

Järjestötoiminnan lisäksi Sirén har-

jää aktiiveille käteen jotain, mitä voi

rastaa musiikkia ja seikkailemista

minnassa.»

syessäni».

suoraan hyödyntää käytännön toi-

Kultuuritalolla. Juhlien jälkeen avau-

Helsingissä avattavaan päänäyttelyyn asti. Lisätietoa ja sopimiset tavarantoi-

»melkein joka päivä työmatkalla ek-

mituksista:

mai@vasemmistonuoret.fi

Kurssilla ehdittiin opiskelun lisäksi myös sienestää.

Porissa sienestettiin ja opittiin byrokratiaa VA S E M M I STO N U O RT E N Sinun täy-

järjestötyön erityispiirteitä ja työnan-

5.–7.9. Porissa SPR:n leirikeskukses-

tamisen eri keinot herättivät paljon

sa. Kurssi kokosi yhteen kourallisen innostuneita aktiiveja ympäri maata. Osallistuneet oppivat yhdistyslain perusteet, taloudenhoidon aakkoset,

tajavastuuta. Kriisiviestintä ja tiedot-

uusia monipuolisia ideoita. Kurssilaiset kokivat palautteen mukaan saaneensa kurssista paljon uusia taitoja, joita hyödyntää järjestöelämässä.

mimmi hirviniemi

tyy astua johtoon -kurssi järjestettiin

heidi auvinen

A I N O S I R É N A LO I T T I Vasemmisto-

nuorten järjestö- ja koulutussihtee-

LIBERO

45


VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

TERVEYS ON LUOKKAKYSYMYS

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO:

YHDENVERTAISUUS ON vasemmiston

kiksi kevyen liikenteen väyliin ja ul-

della viitataan usein ihmisten yhden-

denmukaista ruokapolitiikkaa ja kou-

keskeisimpiä arvoja. Yhdenvertaisuuvertaiseen kohteluun ja oikeuksiin.

Ihmisten eriarvoisuus ilmenee monin tavoin, ja yksi tapa tarkastella eriar-

koilureitteihin panostamista, oikeulujen luokkakokoihin puuttumista.

TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN tuke-

voisuutta on ihmisten terveys.

misen lisäksi terveyseroja voidaan

tisista kehityksistä Suomessa onkin

kuntapoliittisilla toimilla köyhyy-

Yksi huolestuttavimmista poliit-

terveyserojen kasvu eri ihmisryhmien välilllä. Suomen hyvätuloisimpaan

viidennekseen kuuluvat naiset elävät

7 vuotta ja miehet jopa 13 vuotta pidempään kuin pienimpään tuloviidennekseen kuuluvat.

Ihmisen tulot ovat yhteydessä sai-

rastavuuteen. Tutkimusten mukaan myös koulutus ja ammattiasema vai-

kuttavat terveyteen. Suomessa tu-

loerojen kasvua on pidetty syynä myös terveyserojen kasvuun. Vuosien 1995–

2005 aikana Suomessa tuloerot kasvoivat nopeiten OECD-maista.

Sekä tulo- että terveyseroissa on

kaventaa myös vaikuttamalla yhteisteen, koulutukseen, työllisyyteen ja

asumiseen. Huomio on kiinnitettävä terveyden sosiaalisiin syihin ja niihin

olosuhteisiin, joissa ihmiset kasvavat

ja elävät, ja jotka joko mahdollistavat tai heikentävät ihmisten terveyttä.

»suomessa tuloerojen kasvua on pidetty syynä myös terveyserojen kasvuun.»

havaittavissa samankaltainen ilmiö: keskituloisilla ja keskiluokkaisilla se-

kä tulot että terveys ovat kohentu-

Terveys on luokkakysymys, ja oi-

neet, kun taas pienituloisilla ja kou-

keus terveyteen on politisoitava. Vä-

rantumista kummassakaan.

aalisen ja taloudellisen kehityksen

luttamattomilla ei ole tapahtunut paToisin kuin oikeiston suunnalta

usein kuulee, ihmisen terveys ei ole pelkästään yksilön omasta toimin-

estön terveys on yhteiskunnan sosimittari, ja terveyserot ovat yhteiskunnallisen eriarvoisuuden mittari.

Kolmas tärkeä tekijä on parantaa

nasta kiinni tai siitä, että »ottaa vaan

sosiaali- ja terveyspalvelujen saata-

vät ole pelkästään yksilöllisiä valinto-

tänä syksynä Hoidon tarpeessa -nimisen

itseään niskasta kiinni». Elintavat eija, vaan niitä raamittavat rakenteelliset tekijät ja mahdollisuudet. Hyvin

laajat yhteiskunnalliset kehykset, ku-

ten yhdyskuntasuunnittelu, hintapolitiikka ja lasten hoidon ja koulutuksen järjestelyt vaikuttavat terveyteen

ja terveellisen elämän mahdollistami-

seen. Tämän takia terveysvaikutuk-

set pitäisi ottaa paremmin huomioon kaikessa politiikassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-

sen pääjohtaja Juhani Eskolan tekee

JHL:n Motiivi-lehdessä useita konkreettisia ehdotuksia, joilla kaventaa

terveyseroja. Hän ehdottaa esimer-

46 LIBERO

vuutta. Vasemmistonuoret aloittaa mielenterveyspoliittisen kampanjan. Yksi päävaatimus on palveluiden saa-

tavuus ja turvaaminen. Vaadimme mielenterveyshoitotakuuta, jossa jokainen apua hakeva pääsee vuorokau-

den sisällä hoitoon. Jo ennen kampan-

jan julkistamista palautetta kampan-

jan tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta on tullut paljon. Terveys on jokaisen

Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna ma-to kello 10–15. PUHEENJOHTAJA: li andersson, 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: mai kivelä, 040 741 7379 mai@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: aino sirén 040 753 4784, aino.siren@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: Kalle Erkkilä, 040 770 8653 kalle@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, 045 351 9917 pirkko@vasemmistonuoret.fi toimistoSIHTEERI: sara korhonen, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi kampanjakoordinaattorI: aino tuomi-nikula 044 013 0215, aino@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja lauri von pfaler, 040 7276 731 piirisihteeri heidi gröndahl, 0400 195 950, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen, 050 431 1824 tominnanjohtaja pyry urhonen, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja tuulikki rautiainen, 044 017 8466 järjestösihteeri viljami vaskonen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja marjukka huttunen, 040 843 6301 Piirisihteeri martti rasa, 044 347 7235 keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja Jussi Öman, 040 731 4145 Piirisihteeri eetu ahola, 040 700 0219 lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jaripekka kanniainen, 040 596 4764 piirisihteeri ville luotola, 0400 632 540 f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi

perusoikeus. Puhutaan terveydestä ja

Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja riku-petteri vainio, 044 3569 187 piirisihteeri aleksi norman, 044 9664 878, satakunta@vasemmistonuoret.fi

MAI KIVELÄ PÄÄSIHTEERI

VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja saska heino, 040 503 2524 piirisihteeri misha dellinger, 045 131 2552 varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

politisoidaan terveyserot!


aino sutinen

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite. Anna Kontula: Kirjeitä oikealle (Into 2014) Teppo Eskelinen & Inari Juntumaa (toim.): Kapitalismin sanakirja (Into 2014)

Haluamani tilaajalahja: (sisältyy maksullisiin tilauksiin)

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti............................................................................................................

Liityn sähköpostilistalle.

Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 3 | 2014

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

JÄSENEKSI


Vapaus, Aate, Suoruus, Eettisyys, Monipuolisuus, Mielekkyys, Ilo, Sananvapaus, Toiminta, Oikeudenmukaisuus, Näkyvyys, Upea, Oivaltava, Rakas, Erilaisuus, Tahto. Näillä sanoilla kuvasin joskus Vasemmistonuoria, kun piti keksiä jokaisesta alkukirjaimesta yksi sana. Sanat ovat suuria ja voimakkaita – aivan kuten Vasemmistonuoretkin.

Vasemmistonuorten tapa toimia yhdessä on jotakin ainutlaatuista. Maailma on välillä masentava paikka, mutta näin hieno ja moninainen jengi kyllä vielä saa aikaan jotakin suurta. En koskaan lakkaa uskomasta ruohonjuuritason vaikuttamiseen ja massojen voimaan. Kaikkea ei tarvitse saada aikaan kerralla. Juuri sinnikkyys ja yhteen hiileen puhaltaminen

on Vasemmistonuorten vahvuus. On ollut suuri kunnia saada olla työssä näin hienossa järjestössä. Nyt minun on kuitenkin aika astua sivuun, mennä kohti uusia haasteita ja antaa tilaa seuraavalle seikkailijalle tässä upeassa työssä järjestö- ja koulutussihteerinä. Kiitos tuhannesti kaikille jäsenille ja keskustoimiston jengille! - Tuuli Huovila

Libero 3/2014  

Liberossa 3/2014 on reportaasit Katalonian itsenäistymisliikkeestä ja tšetšeenien vapaudenkaipuusta. Vapaus-teemaisessa numerossa julkaistaa...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you