Issuu on Google+

01

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 25. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: eduskuntavaalit


RJ

I ÄK

US

T OI

eliisa alatalo

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: eliisa alatalo • Ulkoasu: anna kalso • Osoite: Viherniemenkatu 5 A, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 4264 • faksi: (09) 7747 4270 Sähköposti: libero@vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.vasemmistonuoret.fi/libero • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa Tilaushinta 16 €, tukitilaus 20 €.

kuulen ääniä Kai kk i puolueet muuttuvat vaa-

ten yritysten, erityisesti rakennus-

lien aikaan vasemmistopuolueiksi.

yritysten, toimintaa Afrikassa. Kyy-

Ne lupaavat kaikkea hyvää kaikille,

kytystä on niissäkin monenmoista:

mutta toiminta vallankahvassa on-

afrikkalaisten työtekijöiden palkat

kin sitten päinvastaista. Miksi?

jäävät vähimmäispalkkojen alapuo-

Ei sillä ole niinkään väliä, ket-

lelle, työsopimuksissa on puuttei-

kä ovat ehdolla ja mitä he lupaavat,

ta ja yrityksissä esiintyy piittaamat-

vaan sillä, millaista politiikkaa hei-

tomuutta työlainsäädännön osalta.

dän edustamansa puolueet ovat teh-

Työntekijöillä ei ole oikeutta saira-

neet ja millaista politiikkaa ne aiko-

uslomiin tai vanhempainvapaisiin

vat tehdä.

eikä järjestäytymistä katsota hyväl-

Eduskuntavaaleissa ei äänestetä

lä. Työntekijät eivät tiedä saavatko

vain ehdokasta tai puoluetta, vaan

töitä taas seuraavana päivänä, jol-

myös tulevaa hallituskoalitiota. Ää-

loin he eivät ole järin innostuneita

nestäjien tulisi vaatia puolueilta sel-

kamppailemaan parempien työolo-

keitä hallitusohjelmatavoitteita ja

jen puolesta.

linjausta, keiden kanssa kukin olisi

Kiina on läsnä kaikkialla: tuot-

hallitukseen valmis menemään. Se

teina, työväkenä ja lainanantajana.

lisäisi myös yksittäisten ehdokkai-

Kiinan talous kasvaa nopeammin

den ymmärrystä siitä, millaista val-

kuin missään muualla. Maa on esi-

taa hänen puolueorganisaationsa

merkiksi Yhdysvaltojen suurin lai-

käyttää hänen puolestaan.

noittaja.

Tämän vuoden ensimmäinen Libe-

Kiina rahoittaa Afrikan maita

ro istuu omassa nurkassaan vasem-

muun muassa antamalla suoraa tu-

miston vaalivankkureissa. Puoluei-

kea, korottomia lainoja ja velkahel-

den teettämän tutkimuksen mukaan

potuksia. Kiinan lainaehdotkin ovat

Vasemmistoliitto vetää puoleensa eni-

varsin vapaat: niihin ei kuulu libe-

ten nuorimpia äänestäjiä ja nuorten

raalien markkinoiden, ihmisoikeuk-

saamat äänimäärät ovat merkittävä

sien tai demokratian edistäminen.

osa puolueen saamasta äänimäärästä.

Kiina on jo nyt maailman suurin

Teemassa puidaan nuorten edus-

saastuttaja ja se on Afrikassa erityi-

kuntavaaliehdokkaiden

ajatuksia

sesti kaivannaisten ja luonnonva-

niin palveluista, koulutuksesta kuin

rojen perässä, joita se tarvitsee pys-

ilmastolaistakin ja keskiaukeamalla

tyäkseen

poseeraavat Vasemmistonuorten eh-

tahdissaan ja rakentamaan kansa-

dokkaat.

laisilleen länsimaista hyvinvointia.

kasvamaan

nykyisessä

Vasemmisto toimii tärkeäksi kat-

Olemme kuulleet yleistyksen, et-

somiensa asioiden puolesta vaali-

tä tarvitaan kaksi maapalloa, jot-

en välilläkin punavihreää sävyään

ta edes tämäntasoinen materiaali-

muuttamatta. Vasemmiston halli-

nen hyvinvointi voitaisiin säilyttää.

tusohjelmalinjaukset on hyväksyt-

Kuinkahan monta maapalloa jatkos-

ty puoluekokouksessa ja reunaehdot

sa tarvitaan?

hallitukseen menolle selviävät maaliskuun aikana. *** Jens Finnäsin ruotsinkielisessä jutussa (s. 28–31) käsitellään kiinalais-

eliisa alatalo päätoimittaja eliisa@vasemmistonuoret.fi

s . 08

ALKUPALAT

04 06 07 08 10

Turvapaikanhakijoita ei enää käännytetä Suomesta Kreikkaan. Tänä keväänä tarjoillaan runsaasti poliittista teatteria. Vierailevassa sarjakuvassa seikkailee Raimo Ampiainen. Zeitgeist – foliohattu-utopiaa vai varteenotettava vaihtoehto? Nepaliin rakennettiin 1000 kilometriä vesiputkea.


Huoli koulutuksesta

s . 15

s . 14

s . 36

TEEMA

lopuksi

15 19 20 24 26

28 33 34 36 39

Kapitalismi ulos kouluista! Asiaa perustulosta puolesta ja vastaan. Kohti homomyönteisempää eduskuntaa. Miten ilmastolaki etenee?

Yksityistäminen ei sovi sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kina erövrar Afrika – på arbetarnas bekostnad.

Tämä Libero esittelee monta pätevää eduskuntavaaliehdokasta ja tärkeää tavoitetta. Laura Kumpuniemen ja Eliisa Alatalon jutussa (s.15) ehdokkaat pohtivat koulutusta sen laajassa merkityksessä: opiskelun ei pitäisi olla vain tietojen ja taitojen vaan myös asenteiden omaksumista. Uusiksi oppiaineiksi ehdotetut etiikka ja draama auttaisivat omien mielipiteiden muodostamisessa ja ilmaisemisessa. On selvää, että vain yhdellä luokka-asteella opetettava yhteiskuntaoppi ei yksinään takaa nuorten yhteiskunnallista sivistystä. Se on sääli, sillä vaikuttamisen mahdollisuudet vähenevät, mikäli kriittiseen ajatteluun ja toimintaan ei kannusteta pienestä pitäen. Myös opiskelun hinta mietityttää. Suomi ylpeilee ilmaisella koulutuksellaan, vaikka todellisuudessa opinnot saattavat tulla kalliiksi kaiken maailman materiaali- ja lisämaksujen ansiosta. Ellei isi maksa, opiskelija kituuttaa pienellä tuella, ottaa lainaa tai siirtää valmistumista, jotta ehtii tienata. Yliopistot puolestaan ovat taloudellisesti niin ahtaalla, että lukukausimaksujen uhka alkaa olla todellinen.

kansi: eliisa alatalo & anna kalso

01

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 25. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: kasvu

levy: Time Is Right for Romans, baby! Nestor Kirchner käänsi peronistiliikkeen suunnan. Suomen puolustuspolitiikka on kylmän sodan jäänne. Media käsittelee Vasem­ mistonuoria neutraalisti.

noora vaarala on avustanut Liberoa vuodesta 2007. Oululainen suomen kielen opiskelija kirjoitti tähän numeroon jutun Minnasta ja Millasta (s.20), jotka ajavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Oikeistohallitus on kasvattanut tuloeroja ja kurjistanut palveluita. Vasemmiston tavoite on kääntää tämä kehityskulku. Riveissämme kasvaa voima, joka ottaa hanskat naulasta ja tunkee kätensä multaan. On aika kasvattaa hyvinvointia ja hyvästellä tuhoisa talouskasvupakko.


suomi ei käännytä kreikkaan toistaiseksi

VINKIT

teksti & kuva kaisu suopanki

projekti: vapaa tila ouluun

Tammikuussa Ateenan yliopisto antoi noin 90 afganisiirtolaisen majoittua pihallaan kaupungin keskustassa. Kreikassa yliopistot ovat aktiivisesti mukana poliittisessa taistelussa siirtolaisten riistoa vastaan. Poliisi ei toistaiseksi voi häätää leirejä.

Maahanmuuttovirasto päätti tam-

keuksia ja vapauksia on loukattu, on

mikuun lopussa lopettaa turvapaikan-

oltava käytettävissään tehokas oikeus-

hakijoiden käännytykset Kreikkaan

suojakeino kansallisen viranomaisen

vastuunmäärittämisasetuksen perus-

edessä siinäkin tapauksessa, että oi-

teella.

keuksien ja vapauksien loukkauksen

EU-maiden, Islannin, Norjan ja Sveitsin soveltama niin sanottu Dub-

ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

lin-asetus mahdollistaa hakijan pa-

EIT:n päätös on historiallinen ja vai-

lauttamisen valtioon, josta hän on

kuttaa tuhansien turvapaikanhakijoi-

ensimmäistä kertaa hakenut turva-

den elämään. Dublin-järjestelmää on

paikkaa.

vuosia kritisoitu useiden ihmisoikeus-

Maantieteellisistä syistä erityises-

ja kansalaisjärjestöjen taholta.

ti Kreikka ja Italia ovat olleet jatkuvan

»Päätös on merkittävä voitto eu-

ylikuormituksen alla ja kykenemät-

rooppalaisen turvapaikkajärjestelmän

tömiä takaamaan hakijoille oikeu-

ja

denmukaista turvapaikkaprosessia.

sen näkökulmasta.  Lisäksi inhimil-

Kreikan säilöönotto- ja vastaanotto-

lisistä syistä päätös on tärkeä monil-

olosuhteita on useaan otteeseen ku-

le turvapaikanhakijoille, jotka ovat

vattu epäinhimillisiksi.

useita vuosia eläneet epätietoisuudes-

ihmisoikeuksien

kunnioittami-

Suomessa hallinto-oikeus ja Euroo-

sa ilman mahdollisuutta saada turva-

pan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)

paikkahakemustaan edes käsittelyyn.

ovat antaneet täytäntöönpanokiellon

Dublin-järjestelmä on arvioitava uu-

Kreikkaan käännyttämisille kaikille

destaan. Nyt on syytä juhlia», johtava

hakijoille jo syksystä 2010. Maahan-

lakimies Marjaana Laine Pakolaisneu-

muuttovirasto taipui kuitenkin vasta,

vonnasta sanoo.

kun kohua herättäneessä tapauksessa EIT totesi Belgian rikkovan Euroopan

Maahanmuuttoministeri

Astrid

Thorsin mukaan ratkaisu on raskas

ihmisoikeussopimusta palauttaessaan

isku Dublin-järjestelmälle ja aihe-

afganistanilaisen turvapaikanhakijan

uttaa sille suuria paineita. Suomes-

Kreikkaan. Artiklassa 3 on kirjattu eh-

ta on karkotettu Kreikkaan satoja ha-

doton palautuskieltojen periaate, jon-

kijoita Dublin-asetuksen perusteella.

ka mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä

Maahanmuuttovirasto on tiedottanut

kohdella tai rangaista epäinhimillisel-

seuraavansa Kreikan tilanteen kehi-

lä tai halventavalla tavalla. Artiklassa

tystä, muiden EU-maiden käytäntöjä

sanotaan, että jokaisella, jonka tässä

sekä päivittäessä tarvittaessa linjaus-

yleissopimuksessa tunnustettuja oi-

taan.

04 LIBERO

Talon valtaamisen ja epäkaupallisen tilan ajatukset ovat virinneet uudestaan Oulussa. Vapaa tila Ouluun -ryhmän tavoitteena on luoda tila, jossa ei ole kulutuspakkoa eikä syrjintää. »Tähän mennessä olemme suunnitelleet tilaan liittyviä asioita sekä keränneet mukaan innostuneita ihmisiä. Takana on jo myös yksi tukikeikka», Ville Hämäläinen (kuvassa), yksi ryhmän puuhamiehistä, kertoo. Toive idea vapaasta tilasta on muhinut pinnan alla jo pitkään. »Viime vuonna vallattiin vähin äänin ainakin kolme taloa. Kaikki valtaukset kaatuivat lähinnä valtaajista riippumattomiin syihin. Se kuitenkin osoittaa, että ihmisillä on tarve tällaiselle tilalle ja että he, muutkin kuin nuoret, ovat valmiita jopa valtaamaan taloja saadakseen epäkaupallisen ja ihmismäisen paikan Ouluun». Nyt ryhmä kartoittaa sopivia tiloja ja pohtii seuraavaa siirtoaan. »Vaihtoehdot ovat valtaus tai kaupungin kaljupääalkoholistien kanssa neuvottelu. Osa porukasta haluaisi ottaa helpomman sekä hermoja säästävämmän vaihtoehdon ja vallata. Tulevan tilan suhteen on jo tehty toimintasuunnitelmia, mutta aktiivisia tekijöitä kaivattaisiin enemmän. Suurin osa porukasta on hang-aroundeja, jotka haluavat tulla valmiiseen pöytään. Toki heitäkin tarvitaan. Näissä porukoissa valitettavan usein tekijät on aina niitä samoja tyyppejä, joilla on kiireitä jo muiden projektien kanssa», Hämäläinen harmittelee.

kampanja: kriittinen mainoskampanja etelä-suomen vasemmistonuoret Vasemmistonuorten eteläisin aktiivilössi lanseeraa maaliskuun aikana kampanjan, joka kohdistuu mainoskulttuurin muuttumiseen. Kampanjassa kerrotaan, miten muutama mainostilaa tarjoava yritys kontrolloi pääkaupunkiseudulla kaupunkitilaa. Tilan käyttö kaupalliseen viestintään tukahduttaa sen luovan ilmaisen käytön. Mainonta ja mainosten sisältöjen purkaminen tulee olemaan myös keskeinen teema kampanjan toteutuksessa, joka tapahtuu internetissä, kaduilla, keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa. Kriittiseen mainoskampanjaan liittyvä ensimmäinen seminaari on Helsingin Virtaa on! -festivaali 5.3., jossa käsitellään miten mainonnan keinoin tavoitetaan uusia kuluttajia. Mainonta ja sen keinot ovat kehittyneet. Kuluttajat eivät ole mainostajan silmin yhtenäinen ryhmä vaan heidät pyritään brändäämisen ja mainonnan keinoin jakamaan eri ryhmiin ja luomaan heille uusia tarpeita. Tuotteita ei kaupata enää vain niiden käyttöarvon vuoksi vaan nykyään niitä myydään yhä lisääntyvissä määrin elämäntapavalintoina.


yhden sanan runoja ajankohtaisista aiheista Tero Hannula

»Koti Uskonto Isänmaa» blogi: x23 12x

elokuva: hella w

http://x23-12x.blogspot.com/

teattereissa pitkälle kevääseen

Viime vuoden taatusti ohitetuin suomiräpprojekti oli Johannes Naumasen eli X23:n blogi 12X. Blogissaan X23 julkaisi joka kuukausi kappaleen, jossa hän kommentoi vierailevien räppärien kanssa menneen kuukauden tapahtumia. Kappaleissa käsitellään pääasiassa yhteiskunnallisia tapahtumia Jamaikan mellakoista Wikileaksiin, mutta myös kesän helteistä jalkapalloon. Vierailijoiksi on valikoitunut Suomen räp-skenen tunnetuimpia nimiä kuten Asa, Paleface ja Pyhimys sekä paljon sellaisia artisteja, jotka eivät ole kaikille yhtä tuttuja. 12X:ää kuunnellessa on mielenkiintoista huomata kuinka nopeasti vuoden tapahtumat unohtuvatkaan. Onneksi tämän blogin jälkeen vuosi 2010 ei ihan heti tule häviämään mielestä.

Hella W on ensimmäinen suomalaisesta naisesta tehty elämäkertaelokuva, joka kertoo Hella Wuolijoen (1886–1954) elämästä 40-luvun Suomessa. Wuolijoki oli marxilainen, kirjailija, liikenainen, rauhanneuvottelija, maanviljelijä, vakoojana tuomittu vanki, SKDL:n kansanedustaja ja Yleisradion pääjohtaja. Nuorena, pennittömänä ja kielitaidottomana Virosta Suomeen saapunut Hella Wuolijoki kasvatti nopeasti itsestään yhden naisen konsernin, joka näkyi ja kuului suomalaisessa liike-elämässä. Käänteissään nopea ja ratkaisuissaan poikkeuksellisen rohkea nainen teki lyhyessä ajassa mittavan omaisuuden kansainvälisillä kaupoillaan. Wuolijoen tunnetuimpaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu Niskavuori-sarja. Elokuvan on ohjannut Juha Wuolijoki, pääosaa esittää Tiina Weckström.

teatteri: lastennäytelmä surukeiju

verkkosivu: arjen historiaa

teatteri poleemi 2011

www.arjenhistoria.fi

Fantasianäytelmä Surukeiju kertoo 5-vuotiaasta Stiinasta ja 11-vuotiaasta Rafaelista, jotka huomaavat, että heidän vanhempansa ovat kadonneet. Outojen tapahtumien takana on surukeiju, joka on vienyt perheen äidin Marian Surunmaahan sekä muuttanut isän sarvipäiseksi kiusanhengeksi. Surukeiju käsittelee äidin masennusta ja äidin menettämisen tunteita lasten näkökulmasta. Näytöksen tarkoituksena on antaa lapsille välineitä omien tunteiden käsittelemiseen, ja sitä on käytetty Jyväskylässä kirjallisuusterapian välineenä. Aivan perheen pienimmille pelottavia kohtausiakin sisältävää näytelmää ei suositella: suositeltu ikäraja on seitsemän vuotta. Esitykset pidetään Helsingissä. Ohjaus Jessica Suni, käsikirjoitus Jarkko Uro.

Suomalaisen vasemmiston historiallinen materiaali ei ole enää homeisten kirjankansien takana! Kansan Arkisto tarjoaa Arjen historiaa -palvelussa 63 000 tietuetta kuvineen ja kaikkien katseltavaksi. Aineiston digitointi jatkuu koko ajan ja portaalin sisältämä tietomäärä kasvaa päivä päivältä Arjenhistoria.fi on kiehtovia teemoja kunnankätilön instrumenteista suomalaisen sähkökantaverkon rakentamiseen ja kullanhuuhdonnasta työläisten teatteriharrastuksiin.

Kristillis­ demokraattien vaalislogan 2011

konserväkivaltio

»Äänestä hyvä Suomi» Perussuoma­ laisten vaali­ slogan 2011

kuvastaus

»Uusi Suomi» Vihreiden vaalislogan 2011

RKP:n vaalislogan 2011

uussuomettua

»Rikare Finland, Rikkaampi Suomi»

kuultasuo

»Rikkautta jolla on arvoa» Vasemmisto­ liiton vaali­ slogan 2011

arvorikkuri

05 LIBERO


PAREMPIA UUTISIA Liberon poimimia helmiä uutisvirrasta

teatterin poliittinen kevät teksti sanna uuttu

Diktaattorit saavat lähteä Egyptin ja Tunisian kansalaiset ovat näyttäneet tämän vuoden aikana esimerkkiä muillekin diktatuurin alla eläville, että hirmuvallan kaataminen on mahdollista. Egyptissä 18 päivää kestäneiden mielenosoitusten jälkeen diktaattori Hosni Mubarak erosi virastaan. Egyptin armeija kumosi eron jälkeen perustuslain ja hajotti parlamentin. Paluu siviilihallintoon on luvattu tapahtuvan vaalien jälkeen. Vallankumous ei pysähtynyt pelkästään valtiollisen demokratian ja vapauden vaatimiseen, vaan mielenosoittajat vaativat myös työpaikoilleen samoja oikeuksia. Tunisiassa viime vuoden lopulla alkanut kansannousu pakotti 23 vuotta vallassa olleen presidentti Zine el-Abidine Ben Alin pakenemaan maasta. Kansannousut alkoivat väestön tyytymättömyydestä korkeaan työttömyyteen, korruptioon, ruoan hinnannousuun, puutteelliseen sananvapauteen ja huonoihin elinolosuhteisiin. Egyptin vallankumous on ollut erityisesti nuorten ja naisten toteuttama. Myös sähköisillä viestimillä, kuten twitterillä ja blogeilla, on ollut merkittävä rooli eri maiden kaupunkien mielenosoittajien yhteishengen luomisessa ja valtamedioiden jättämien aukkojen paikkaajana. Hallituksia kritisoivia mielenosoituksia on järjestetty myös Algeriassa, Jordaniassa ja Jemenissä. Vallankumousten mielenkiintoa lisää tieto siitä, että esimerkiksi Tunisia ja Egypti ovat merkittäviä siirtolaisten kauttakulkumaita Eurooppaan ja maiden aiemmat hallitukset ovat tukeneet Euroopan unionin tiukkaa rajavalvontaa alueillaan.

Y h t e i s k u n n a l l i n e n keskustelu ei

Dostojevskin klassikkoteoksen Rikos

ole yksin sidottu päättävien elimien

ja rangaistus Vaasankadulle ja sen vä-

ja kansan yksinäisten edustajien väli-

littömään läheisyyteen. Psyyken on-

seen vuoropuheluun. Soraääniä huu-

gelmat, alkoholismi ja väkivalta hei-

detaan stand-upissa, kolmen ruudun

kompia ryhmiä kohtaan esitetään

stripeissä ja blogiteksteissä, mutta

Ryhmäteatterin lavalla liki katsojan

turhautuminen päätöksentekoon tai

ihoa nykyhetken kuvastolla. Koomi-

sen seurauksiin purkautuu yhtälailla

set hahmot, juopot, huorat ja strippa-

yleisönosastokirjoituksissa kuin näy-

rit, saavat yleisön ensin nauramaan ja

telmäteksteissäkin.

sitten häpeämään nauruaan - henkilöt

Helsingin ylivilkkaassa teatteriken-

ovat liian lähellä ja liian helposti tot-

tässä Suomen tilaa ruoditaan saman-

ta silloinkin, kun näyttämö peittyy Ro-

aikaisesti Kansallisteatterin suurella

nin/Raskolnikovin harhoihin.

lavalla (Pohjantähti 2011) ja ympäri kaupunkia pienemmissä produktioissa.

Eduskuntavaalien reaalisirkusta ennakoi Kokoteatterin Äänestä mua!. An-

Suomen julkisin ’nuori vihainen

na Veijalaisen ohjaamassa näytel-

mies’, suomentaja ja esseisti Antti

mässä kaksi viimeistä finalistia kisaa

Nylén, on sovittanut ja osin uudelleen

nöyryyttävässä televisio-ohjelmassa

kirjoittanut lontoolaisen 50-luvun näy-

kunniasta olla historian ensimmäi-

telmän Look Back in Anger Teatteri Jurkan

nen tosi-tv:ssä valittu kansanedusta-

yksiön suuruiseen teatterisaliin. Näy-

ja. Arkadianmäestä ja demokratiasta

telmässä Viha sydämessä luokkaristirii-

kertoo myös Susanna Kuparisen Edus-

dat on sijoitettu uudelleen ja realismi

kunta (kuvassa), joka esitetään Ryh-

korvattu valotaululla. Tahdittomassa

mäteatterin Pengerkadun näyttämöl-

dialogissa jokainen katsoja saa punni-

lä ensimmäisen kerran maaliskuun

ta itseään ja yleisöä: kuka nauraa mille

alussa. Teos pohjaa tuhansiin sivuihin

ja keneen pilkka kohdistuu? Provosoi-

täysistuntopöytäkirjoja: vuorosanat

tuminen on varmasti suuri nautinto,

ovat siteerauksia ja sellaisina totta.

eikä sitä välineenä ole Jurkan turkoo-

Kuparinen on jo tehnyt nimeä Ylioppi-

sissa salissa säästetty.

lasteatterin rakastetulla Valtuusto-trilo-

Teatteri Nirvana on nuori, mutta jo mainintoja ja palkintoja kerännyt en-

gialla ja Eduskunnalta odotetaan paljon, ihan kuin esikuvaltaankin. ­

semble, joka valmistaa Takomon tiloihin Paratiisin: näytelmän tuntemattomasta sotatilasta ja päähenkilön matkasta vieraannutettuun Joensuuhun 90-luvun puolivälissä. Jussi Moilan erinomaisen kiinnostavaa tekstiä kannattelee kuoro ja kertoja, paikallislehdille palautetaan niiden ääni yhteisöllisen rasismin kannattelijoina. Timo Aitta on sovittanut Fjodor 06 LIBERO

turhautuminen päätöksentekoon tai sen seurauksiin purkautuu yhtälailla yleisönosasto­ kirjoituksissa kuin näytelmäteksteissäkin.


07 LIBERO

hannele richter

lissu sjรถholm marko ylikoski


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

piilokommunistinen tekno-utopia Liberon toimittaja Pontus Purokuru otti selvää Zeitgeistliikkeen viimeisimmästä tuotoksesta.

rialla sitten skientologian», valittaa

teksti pontus purokuru kuva zeitgeist movement

»foliohattupäiseksi sienitripiksi».

Helsingin Sanomien kolumnisti Ville Similä ja kutsuu Zeitgeist-elokuvaa Ilmiöstä keskustellaan myös yliopistoni virkamiesruotsin kurssilla. »Det är lika som kommunism», vastaa yksi oppilas opettajan uteluihin Zliikkeestä. Onko Zeitgeist mystinen kultti vai kommunismia valepuvussa?

Alussa oli elokuva Zeitgeist-ilmiö

jakautuu

kolmeen

osaan: Peter Josephin elokuvat, kansainvälinen Z-liike ja Jacques Frescon perustama futuristinen design-suuntaus The Venus Project. Elokuvat analysoivat maailman talouden ja henkisen tilan ongelmia, Venus-projekti luonnostelee ratkaisuja ja Z-liike pyrkii toteuttamaan ne. Zeitgeistin mukaan niukkuuteen perustuva rahatalous tuhlaa resursseja ja johtaa ylituotantoon sekä tavaroiden epätasaiseen jakautumiseen. Siksi tulisi siirtyä tieteellisesti suunniteltuun »resurssipohjaiseen talouteen», jossa automatisaatio ja teknokraattinen resurssienhallinta tarjoavat ekologista yltäkylläisyyttä kaikille. Kommunismia? Vähintään liike tuo mieleen 1800-luvun utopistisen sosialismin. Unelma on sama, vain teknologia on muuttunut. Ensimmäinen Zeitgeist-dokumentti (2007) ottaa kaiken irti katsojien tunnereaktioista. Sen mukaan kristinusko on vallanpitäjille sopiva kirjallis-poliittinen myytti. Yhdysvaltojen hallinto teki WTC-iskut itse, jotta saisi syyn sodalle terrorismia vastaan. Lisäksi kansainvälinen pankkiirien salaliitto ohjasi molempia maailmansotia. Josephin ennustuksen mukaan olemme menossa kohti totalitaarisIstun Lasipalatsin Bio Rexissä vii-

netissä. Liikkeen Facebook-ryhmässä

ta maailmanhallitusta. Pian meidät

densadan pitkätukkaisen miehen,

on noin kaksi tuhatta suomalaista.

on merkitty RFID-siruilla ja meistä tu-

teekkarin ja hipin kanssa. Kyseessä

Sanomalehdetkin ovat huomanneet

lee – Zeitgeist-myönteisen Julma-Hen-

on kolmannen Zeitgeist-elokuvan maa-

liikkeen suosion. »Munamies levittää

rin sanoin – tuotantoeläimiä kapitalis-

ilmanlaajuinen ensi-ilta, suurin kos-

kiisteltyä kulttia», luki Iltalehden etu-

min karsinoihin.

kaan järjestetty independent-leffan le-

sivulla 27.1.

vitystapahtuma. Useimmat katsojat

»Zeitgeist on kerännyt valtavan seu-

ovat törmänneet Zeitgeist-liikkeeseen

raajajoukon hourupäisimmällä teo-

08 LIBERO

Toinen Zeitgeist-dokumentti Addenpeter joseph

dum (2008) kuvaa maailmantalouden velkaan perustuvaa rahajärjestelmää


katsojat: osuvaa analyysiä Libero haastatteli uusimman Zeitgeistin nähneitä.

teksti eliisa alatalo

asiallisemmin. Elokuvan Venus-projektia käsittelevä osuus antoi varsinaisen sytykkeen Z-liikkeelle. Nyt julkaistu Moving Forward (2011) antoi soppaan sosiaalipsykologiaa ja agitoi nousemaan keskuspankkien valtaa vastaan.

Sudenkuoppia ja potentiaaleja Omasta mielestään zeitgeistilaiset edustavat tieteellistä futurismia, jota poliittiset jaottelut eivät kykene itseensä sisällyttämään. Zeitgeist-liikkeen analyysissä onkin puoluerajoista riippumattomia innostavia asioita, kuten velkatalouden analyysi ja tieteellinen tulkinta ihmisluonnosta. Liikkeen johtopäätöksiä on vaikeampi sulattaa. Sillä on teknologinen utopia, mutta ei keinoja päästä perille. Liike luottaa lähinnä sanoman le-

Sana »zeitgeist» tarkoittaa »ajan henkeä». Zeitgeist-liike pyrkii herättämään ihmisiä tämän ajan henkeen, yhteiskunnan arvomaailmaan ja kulttuuriin, johon olemme syntyneet. »Pysähdy hetkeksi miettimään, oletko tyytyväinen asioiden nykytilaan? Luoko raha onnea ja onko varallisuus jakautunut mielestäsi oikein? Tuntuuko sinusta, että nykydemokratiassa eduskunta edustaa kansaa, eli juuri sinua?» liike kehottaa.

vittämiseen ja rahatalouden romahtamiseen. Jos onnistumme kehittämään Frescon unelmoimat teknologiat, mikä takaa, ettei kapitalismi vain valjasta

Youtube hakusana Zeitgeist Moving forward official release 2011.

niitä loputtoman arvonlisäyksensä välineeksi? Liikkeessä on siis potentiaalia, mutta myös naiivia ja epäpoliittista utopismia. Keskustelukierros elokuvan jälkeen vahvistaa analyysin.

Helsinkiläisen Antti Kurkon mielestä Moving Forward -elokuvan viesti on selkeä.

»Vallitseva näkökulma on, että

»Yhteiskunnan kehittämisessä tär-

useimmat ongelmamme kuten raken-

kein tavoite tulee olla tasa-arvon lisää-

teellinen väkivalta, köyhyys ja ym-

minen ja maksimaalisen talouskasvun

päristöongelmat juontavat juurensa

hylkääminen», Kurko summaa.

kapitalistiseen logiikkaan. Zeitgeist-

Hänen mukaansa on kuitenkin kei-

liike kyseenalaistaa myös nykyisen

notekoista, että elokuvan tekijät ja sii-

lääketieteen ja nostaa esiin ympäris-

nä esiintyvät eivät halua asettaa itse-

tön osuuden esimerkiksi geneettisten

ään ideologiselle vasemmisto–oikeisto

sairauksien puhkeamisessa. Ehdollis-

-akselille, vaikka elokuvan sanoma

tumme vallitsevalle elämäntavalle jo

onkin voimakkaan antikapitalisti-

äitiemme kohdussa. Suurin osa saira-

nen, kansanvaltaan ja solidaarisuu-

uksistamme, niin henkisistä kuin fyy-

teen kannustava ja siksi ehdottoman

sisistäkin, johtuu siitä, että ympäris-

vasemmistolainen.

tömme on sairas», Jurva sanoo.

»Pidin elokuvasta, mutta sen tarjoamat ratkaisukeinot tuntuivat hieman jopa naiiveilta ja utopistisilta, jotta olisin lämmennyt niille», Kurko toteaa.

Hän on samaa mieltä liikkeen päämääristä. »Maailma on järjestettävä siten, että kaikki ihmiset täällä tähtäävät samaan

Joensuulainen Otto Valpas on pitä-

päämäärään, elämän säilyttämiseen.

nyt Peter Josephin projektia kummalli-

Emme voi enää tuhlata entiseen mal-

sena new age –hihhulointina vakavasti

liin. Kaikki mitä kulutamme, täytyy

otettavan kriittisen yhteiskunnallisen

tuottaa mahdollisimman lähellä ja sel-

ajattelun sijaan.

laisista materiaaleista, jotka jättävät

»Elokuvasarjan fanit ja sen ympäLiikkeen suomenkielinen sivusto www.zeitgeist.fi

Niina Jurva Tampereelta on samaa mieltä liikkeen analyysistä.

jälkeensä mahdollisimman vähän».

rille syntynyt liike on omissa kirjois-

Liikkeen visiossa kaikki työ on va-

sani mennyt osaksi sitä samaa in-

paaehtoistyötä ja hyödykkeet julkisia,

ternet-aikakauden jatkumoa, jossa

teollisuus on automatisoitu ja toimii

foliohattuisimmatkin ajatukset vää-

mahdollisimman pienillä resursseilla.

jäämättä keräävät sekalaisen seurakunnan ympärilleen», Valpas pohtii.

»Voi kuulostaa hurjalta, mutta samalla aika järkeenkäyvältä. Jos unoh-

»Zeitgeistin arvo on idealismissa ja

»Moving Forwardin nähtyäni myönnän

taisimme rakenteellisen alistamisen,

siinä, että ihmiset oppivat ajattele-

olleeni osittain väärässä, mutta yh-

johon koko yhteiskuntamme perus-

maan laatikon ulkopuolella ja kyseen-

tä lailla mopo keulii elokuvan aikana

tuu, voisimme käyttää järkemme ja re-

alaistamaan vallitsevia rakenteita. Aika

sen verran pahasti, että sen voisi kat-

surssimme siten, että siitä seuraisi jo-

sama mulle, vaikka siinä olis mitä hör-

soa kaivanneen paitsi raakaa leikkaus-

tain yleistä hyvää», Niina Jurva pohtii.

höjä messissä», kommentoi eräs Piraat-

pöytäkäsittelyä, myös ripauksen itse-

tipuolueen aktiivi.

kritiikkiä», Valpas sanoo.

»Monihan Zeitgeist-jampoista on

Hänen mielestään Zeitgeist on utopia ja niin kuuluukin olla. Jurva kui-

Valppaan mielestä neljään osaan

tenkin muistuttaa pidemmästä ajal-

selkeästi vasureita. Ne ei vaan usko

jaetussa

paikoitel-

lisesta perspektiivistä, jota elokuva ei

vasemmistoon jostain syystä. Tai eh-

len mainiosti tiivistetty esimerkik-

tarjoa: sotia, väkivaltaa ja vääryyksiä

kä uskoo, mutta ei jaksa vasemmiston

si kapitalistisen kertakäyttökulttuu-

on toki tapahtunut ennen John Lockea

politiikkaa.»

rin mielettömyys. Asiallisuus hukkuu

ja Adam Smithiäkin. Ennen rahatalo-

Tuntuu, että ihmisissä elää ha-

kuitenkin usein Venus-projektilla spe-

utta on ollut vallantahtoisia hallitsi-

lu vastustaa kapitalismin ruokkimaa

kulointiin ja sellaisiin Star Trek -uto-

joita.

kyynisyyttä. Autonomisen mediatuo-

pioihin, joihin perusskeptisen ihmi-

tannon aikakaudella analyysit ja ma-

sen on hyvin vaikea syttyä.

elokuvassa

on

»Moving Forward on suositeltava elokuva, vaikkei liikkeeseen hurahtaisi-

nifestit täytyy tehdä – no, ajan hengen

»On kuitenkin mielenkiintoista

kaan päätä pahkaa. Oli se sitten zeit-

välineillä ja tyylillä, siis sähköisesti,

nähdä, syntyykö liikkeen kautta joskus

geist, degrowth, downshifting tai

sosiaalisesti ja kuvallisesti. Kun va-

jotakin käyttökelpoista. Yhteiskunnal-

kommunismi, tärkeintä on tajuta, et-

semmisto ei tätä tee, Zeitgeistin suo-

lisen analyysin voi paikoitellen katsoa

tä tällä menolla ei ainakaan pitkälle

sio kasvaa.

olevan pätevä», Otto Valpas myöntää.

pötkitä», Jurva muotoilee. 09 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

köyhimpien kolkkien extreme-laji teksti iiro-pekka airola

Nepal on maailman kymmenen köyhimmän maan joukossa ja sen läntinen osa maan köyhintä seutua. Alueen nimi, Kaukolänsi (Far West), kertoo osaltaan jotain. Suomi käynnisti ensimmäisenä alueella kehitysyhteistyöhankkeen, joka tähtäsi puhtaan veden saannin ja sanitaation parantamiseen. Yhteistyössä Nepalin kanssa toteutettu hanke toimi kahdeksassa maakunnassa, Nepalin köyhimmillä alueilla. Hankkeen piti alkaa jo 2004, mutta sitä siirsi kymmenvuotinen sisällissota. Hanke pystyttiin lopulta aloittamaan 2006, kun sota päättyi. Konflikti heijastui alkuvalmisteluihin. »Kun projektia suunniteltiin, turvallisuustilanteen takia kentälle ei päässyt. Siksi alkuasetelma oli jopa epärealistinen», tammikuusta 2009 projektipäällikkönä toiminut SannaLeena Rautanen tunnustaa. »Tyypit ovat tehneet uskomatonta työtä siihen nähden, että täällä on lähes kaikki mahdolliset tilanteet, mitä voi kuvitella.»

Matka ei taitu hetkessä Olosuhteet Kaukolännessä tarjoavat pähkäiltävää. Hanke toimi kaikkiaan 53 kunnassa ja välimatkat olivat pitkiä. Vaikka tieverkko on viimeisen viiden vuoden aikana parantunut huimasti, kulkeminen vie rahaa – ja ennen kaikkea aikaa. Yhteen kylään ei päässyt muuta kuin kävelemällä viisi päivää. »Kun päätettiin tehdä työtä kaikkein köyhimmissä kunnissa, ollaan valmiiksi maan syrjäisimmässä kolkassa. Ja kun otetaan sieltä vielä ne syrjäisimmät, kuljetuskustannukset nousevat välittömästi. Bensan hinnan kallistuminen nosti kuluja ja yllätti budjetoinnissa», Rautanen summaa. Suomi maksoi hankkeen kuluista yli 80 prosenttia, reilut 11 miljoonaa euroa. Nepalin valtio osallistui vajaan miljoonan euron potilla, ja loppu jakautui paikallisten toimijoiden kesken. 10 LIBERO


Kun suomalaiset lähtivät kehitysyhteistyöntekijöinä auttamaan vesijohdon rakentamisessa syrjäiseen Nepalin Kaukolänteen, kaikki ei sujunut kuin vettä vaan. Suomen ja Nepalin yhteishankkeen ensimmäisessä vaiheessa riitti odottamattomia ongelmia, mutta tavoitteet täyttyivät silti.

Kyläläiset mukana

välittömästi, koska yleensä he ovat

koministeriö valitsi sen toteuttajaksi

Kaukolänteen rakennettiin jopa tu-

joutuneet kantamaan veden kaivolta»,

ensimmäisen tapaan Finnish Consul-

hat kilometriä putkea, joka kaivettiin

Rautanen linjaa.

ting Group -yhtiön, ja projektipäällik-

maan alle käsin. Ennen kuin kaivuu-

Hankkeen tavoitteet täyttyivät ja jo-

hommiin edes päästiin, tarvikkeet pi-

pa ylittyivätkin, vaikka puolivälin ar-

Suomi tukee hankkeen toista vai-

ti tuoda kyliin pitkälti joko muuleilla

vioinnissa siltä ei vielä näyttänytkään.

hetta 13,5 miljoonalla eurolla. Työt

tai kantamalla pään päällä.

könä jatkaa Rautanen.

Projektipäällikkö kuitenkin muistut-

ovat valmiina viiden vuoden päästä

Suomalaiset eivät Kaukolännessä

taa, että pelkät paperit eivät kerro ke-

heinäkuussa.

huseeranneet: lähtökohtana oli ottaa

hitysyhteistyöprojektien onnistumi-

kyläläiset alusta asti mukaan. Hank-

sesta.

»Tämä on extreme-laji», vaikeiden olosuhteiden keskellä työstään naut-

keen loppuvaiheessa yli 200 työn-

»Kärpäsmatto on hävinnyt ihmis-

tekijästä vain kolme oli pohjolas-

ten iholta ja väri on palannut kasvoil-

ta. Teknisen henkilökunnan rungon

le. Monet muutoksista ovat niitä, jot-

»Melkein kaikki tuntuvat olevan ve-

muodostivat nepalilaiset. Suurimman

ka eivät näy fyysisissä rakenteissa tai

täytymässä pois maaseudun vesiolojen

korren kekoon kantoivat itse käyttäjät.

numeroissa.»

»Kyläläisiltä on saatu tähän kyllä

Työ Kaukolännessä jatkuu toisessa

tosi hieno panostus. Ehkä se kertoo,

vaiheessa, joka alkoi syyskuussa. Ul-

tiva Rautanen naurahtaa, mutta vakavoituu sitten.

Hankalakulkuinen maasto asetti omat haasteensa hankkeelle.

parantamisesta. Onko Suomi ainoa, jota kiinnostaa Nepalissa maaseudun kehittäminen?»

miten paljon tilausta tälle täällä on», Rautanen sanoo. Paikallisille luovutettiin mahdollisimman iso osa vastuusta. Joka kylässä valittiin käyttäjäkomitea, jonka tarkoitus oli tehdä päätöksiä hankintavaiheesta viimeistelyyn saakka. »Käyttäjäkomitealta odotettiin paljon. Kysymys onkin, odotettiinko komitealta liikaakin. Osa heistä on kuitenkin lukutaidottomia, eikä tottunut niin isoihin rahasummiin», Rautanen muistuttaa. Nepalissa ei voi unohtaa myöskään korruptiota. Siksi vastuuta haluttiin jakaa isolle joukolle, joka seurasi tilinpitoa tiukasti heti alusta alkaen. »Hankinnat on se vaihe, missä on helpointa vetää välistä. Siksi kylätasolla haluttiin nähdä, mihin raha menee», kertoo Rautanen. »Tällä kannustetaan kyläläisiä ajattelemaan, että tämä on meidän juttu ja haluamme ylläpitää sitä. Ei valtion tai minkään muun, vaan meidän.»

Väri palasi kasvoille Elokuun lopussa päättynyt ensimmäinen vaihe turvasi puhtaan veden ja käymälän 113 000 ihmiselle eli lähes Lahden kaupungin väkimäärälle. »Emme ole katsoneet vain vesihanaa, vaan myös sitä, mitä vedellä voi tehdä siinä ympärillä, koko kylässä. Naisten ja lasten elämää se muuttaa 11 LIBERO


MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

kun tuloeroja päätettiin kasvattaa Yhteiskunnallisessa keskustelussa kuulee usein valitettavan epätarkkoja ja ylimalkaisia ilmaisuja tapahtumista tai kehityksen kulusta. Kaikkein yleisin epätäsmällisyys on subjektin eli tekijän puuttuminen. Lehtien otsikoissa viime vuosina vilissyt väite tuloerojen kasvusta sivuuttaa kokonaan kysymykset vastuusta ja vallasta. Tuloerot eivät ole kasvaneet, niitä on päätetty kasvattaa. Aina, kun porvarien rakastamaa arvonlisäveroa tai muita tasaveroja nostetaan, verotuksen tuloja tasaava vaikutus heikentyy. Oikeisto peittelee tuloerojen kasvattamista puhumalla kulutuksen verottamisesta työn sijaan. Verotus on omistussuhteiden ohella tärkein tulonjakoa ohjaava tekijä. Eniten tienaavan ryhmän (yksi prosentti väestöstä) keskimääräinen veroprosentti laski vuosina 1987– 2004 kymmenen prosenttiyksikköä 44,4:stä 34,4:n. Keskituloisten (mediaanitulo) kohdalla verot alenivat vain reilulla prosenttiyksiköllä 20,8 prosenttiin. Varakkaiden veronkevennyksiä ja tulonsiirtoja suuryrityksille on jatkettu myös viime vuosina esimerkiksi yritysverotusta laskemalla ja viimeisimpänä yritysten KELA-maksun poistolla. Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen ja Jyrki Kataisen Suomessa tämä on kaiken lisäksi tapahtunut lainarahalla.

si kova tuloerojen kasvu, mutta tämä ei porvaria haitannut.

Suomessa tuloeroja on viimeisen 20 vuoden aikana kasva-

Samana vuonna arvonlisäverouudistus siirsi välillisiä ve-

tettu enemmän kuin missään muussa läntisessä teollisuus-

roja yrityssektorilta kuluttajien maksettavaksi. Palkansaa-

maassa. Oikeisto on näin pyrkinyt mitätöimään työväestön

jilta alettiin periä työeläkemaksua, jonka maksuprosentti ei

menneet yhteiskunnalliset kamppailut, lakkotaistelut ja

myöskään kasva tulojen myötä. Nykyään enää kymmenes

muun liikehdinnän, jonka avulla rakennettiin mahdolli-

veroista kerätään progressiivisella tuloverotuksella.

simman tasaisesti jakautuvaa hyvinvointia.

Jos haluamme tasaista tulonjakoa, joka on paras tapa ra-

Hyvinvointivaltion rakennusvuosiksi miellettynä aika-

kentaa kestävää hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja ka-

na vuosina 1966–1990 alimpien tuloluokkien ansiot kasvoi-

ventaa terveyseroja, on meidän uudistettava verojärjestel-

vat nopeammin ja sitä enemmän, mitä vähemmän tienasi.

mää perusteellisesti. On tullut aika tunnustaa rohkeasti

Vuosien 1990 ja 2007 välillä tilanne oli päinvastainen. Mitä

väriä ja vaatia kaikkia tuloja verotettavaksi samalla prog-

rikkaampi henkilö oli, sitä nopeammin tulot kasvoivat. Ve-

ressiivisella tavalla riippumatta siitä, ovatko ne pääoma-

rojen lisäksi ansioiden eriytyminen näkyy myös siinä, että

vai palkkatuloja. Lisäksi yritysveroja on nostettava. Tällä

aikavälillä 1995–2008 palkat kasvoivat vajaat 40 prosenttia ja

pääsemme myös eroon keinottelusta, jonka avulla yrittä-

osinkotulot yli 400 prosenttia.

jät muuttavat ansiotulojaan pääomatuloiksi. Mahdollisim-

Tuloerokasvun alkusoitoksi voidaan yksilöidä Esko Ahon

man tasainen tulonjako hyödyttää suurempaa osaa ihmi-

porvarihallituksen vuonna 1993 toteuttama pääomatulojen

sistä. Yhteisestä edusta ei kuitenkaan kannata puhua, sillä

ja ansiotulojen eriytyttäminen verotuksessa. Jo verouudis-

tuloeroja tasataksemme on rikkaimmilta otettava enem-

tusta toteutettaessa tiedettiin hyvin, että seurauksena oli-

män.

Dan Koivulaakso Vasemmistonuorten puheenjohtaja dan@vasemmistonuoret.fi

Beskatta de rika Finland har under de se-

lämnat höginkomsttagar-

naste 20 åren gått mot en

nas skatter, kapitalskatten

plattskatt och ökade in-

samt företagsskatten på en

komstklyftor. Detta är ing-

låg nivå. Om man vill uppnå

et misstag utan utveckling-

ett jämlikt samhälle mås-

en grundar sig på medvetna

te den progressiva beskatt-

beslut. Momsen och andra

ningen åter tas som projekt.

jämnskatter drar in en allt

Alla lika stora intäkter obe-

större del av skattesatsen

roende av form bör skattas

emedan högerpolitiken har

med samma skattesats.

12 LIBERO

tuloerot eivät ole kasvaneet, niitä on päätetty kasvattaa.


MIELIPIDE TULENANTAJA

lappilainen allianssi Viime vuoden aikana olen seurannut ydinvoimalobbarei-

etelässä asuvat voitte oikeas-

den voittokulkuetta, rasismin etenemistä räjähdysvauh-

ti olla se voima, joka tekee

dilla sekä kuinka pääomaa ja lakkorikkureita puolustetaan

tästä liikehdinnästä elinvoimaisen. Monet tuttuni, Lapista

työpaikkojen toivossa ja matkailu muuttaa kaiken muovik-

poismuuttaneet taiteilijat, luennoitsijat ja artistit, kaipaa-

si. Samaan aikaan Esko-Juhani Tennilä ei ole enää asettu-

vat reissuja kotopuoleen ja jonkinlaista kanavaa, jota kaut-

massa ehdolle eduskuntaan, joten mahdollinen vasemmis-

ta voisi edelleen tukea kotopuolen meininkiä.

ton voima Lapissa tulee vähenemään oikeiston hyväksi.

Ehdottamani lappilainen allianssi voi olla esimerkiksi

Elämme parhaillamme sellaista aikaa, jolloin punk- ja

osuuskunta, jonka avulla voisi pitää yhteyttä kotipaikka-

hc-bändien kyynisten laulujen aiheet käyvät toteen kuin

kunnan radikaaliin liikehdintään ja jonka kautta voi aut-

ilmestyskirjassa konsanaan. Tyydymmekö kyräilemään

taa säilyttämään vaihtoehtoinen kulttuuri kepu-Lapissa.

omissa pikku vaihtoehtoisissa ympyröissämme maailman

Järjestäytymällä meillä on paremmat mahdollisuudet

menoa vai haluammeko olla se poliittinen voima, joka oi-

tehdä jotain itseämme varten, yhteiseksi hyväksi. Samalla

keasti haastaa ja luo uuden vastavoiman vanhoillisille val-

hyödynnämme toisiamme tavalla, josta hyväksikäytön ko-

koisen vallan aaveille?

neisto ei voi repiä irti omaa etua.

Haluankin ehdottaa Lapista pois muuttaneille ja muil-

Koneistot voivat luoda hiihtokeskuksia ja ideaparkkeja.

le symppaaville mallia, jolla radikaali lappilainen yleisva-

Me voimme luoda sellaisen kulttuuri-ilmapiirin, jossa myös

semmistolainen liike voisi toimia. Yleisvasemmistolaisella

haluamme elää.

Jan-Mikael Hakomäki nuoriso- ja vapaaajan ohjaaja, Tornion Vasemmistoliiton puheenjohtaja

tarkoitan, että liike ei kulje Vasemmistoliiton tai minkään muunkaan poliittisen puolueen talutusnuorassa. Liike ei olisi kuitenkaan periaateeton. Periaatteisiin voisivat kuulua esimerkiksi alueellinen autonomia, vihreys ilman porvarillisuutta ja uusliberaalismia, vasen kallistuskulma ja kaikkien pääoman käskyvallan ikeessä kärsivien puolustaminen. Moni lappilainen on muuttanut suurempien lihapatojen äärelle Etelä-Suomen kasvukeskuksiin. Kuitenkin verkosto

elämme parhaillamme sellaista aikaa, jolloin punk- ja hc-bändien kyynisten laulujen aiheet käyvät toteen kuin ilmestyskirjassa konsanaan.

entisen paikkakunnan tuttuihin on edelleen olemassa. Te

hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa?

mielipide

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä uusiksi esitutkinta- ja pakkokeinolaeiksi (HE 222/2010 vp). Niissä säädellään mm. kotietsinnän toimittamista. Kotirauha on suojattu rikoslaissa, Suomen perustuslain 10 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklassa. Rikoslain määritelmän mukaan kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut, asuttavat alukset sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Lailla voidaan kuitenkin säätää välttämättömäksi kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Ongelmallista hallituksen esityksessä on se, että se ei edelleenkään takaisi kansalaiselle oikeutta saattaa kotietsinnän lainmukaisuus riippumattoman tahon, toisin sanoen tuomioistuimen arvioitavaksi. Pidättämiseen oikeutettu poliisi, käytännössä komisario, päättää kotietsinnän edellytyksistä.

Hänen ensisijainen intressinsä on saada kerätyksi mahdollisimman paljon näyttöä johtamassaan esitutkinnassa. Tässä asemassa hänen harkintansa ei välttämättä ole objektiivista ja perusoikeutena turvattu kotirauha saattaa liian helposti joutua väistymään rikoksen selvittämisintressin tieltä. Tilanteen ongelmallisuutta lisää se, että kansalainen, jonka mielestä kotietsinnälle ei ole ollut laillisia edellytyksiä, ei voi saattaa jälkikäteen toimenpiteen oikeellisuutta tuomioistuimen arvioitavaksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Camezind-tapauksessa 16.12.1997 todennut, (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi vuonna 1997,) että tilanne, jossa kotietsinnän edellytyksiä ei ole voinut saada jälkikäteen riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi, rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. artiklaa yhdessä 8. artiklan kanssa. Uudemmassa, Ravin ym. vastaan Ransa -tapauksessa 21.2.2008, (tapauksessa vuodelta 2008) EIT totesi, että kotietsinnän kyseenalaistavalla tulee olla jälkikäteen mahdollisuus viedä asia tuomioistuimen arvioitavaksi ja mahdollisuus saada asianmukaista hyvitystä, jos kotietsintä on perusteeton. Hallitus esittää siis hyväksyttäväksi ihmisoike-

ustuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaista lakia. Esitystä valmistellut toimikunta ehdotti kyllä EIT:n edellyttämiä vahingonkorvaussäännöksiä, mutta hallituksen esityksestä ne on jätetty pois. Hallitus sivuutti myös asianajajien Markku Fredmanin ja Tuija Turpeisen toimikunnan mietintöön jättämät eriävät mielipiteet sekä toimikunnan pyytämän oikeustieteen tohtori Johanna Niemen asiantuntijalausunnon. Demokraattisessa oikeusvaltiossa julkisen vallan käytön pitää perustua lakiin. Jokaisella, jonka perusoikeuksia on rajoitettu, tulee olla oikeus saattaa toimenpiteen lainmukaisuus riippumattoman lainkäyttöelimen tutkittavaksi. Nämä keskeiset periaatteet hallitus aikoo iloisesti sivuuttaa. Lähteenä on käytetty Oikeus-lehdessä olleita Markku Fredmanin katsauksia. antti taskinen Opiskelija, vanki Jokelan vankila Palautetta ja mieli­pidekirjoituksia voi lähettää osoit­teeseen: toimitus@vasem­mistonuoret.fi. LIBERO

13


Teemana eduskuntavaalit Libero käsittelee tässä numerossa nuorten vasemmistolaisten ajatuksia eduskuntavaalien alla. Suomalainen koulutus on kansainvälisesti kehuttua ja erilaisten mittareiden mukaan suomalaiset nuoret pärjäävät koulussa hyvin. Samaan aikaan lasten ja nuorten masentuneisuus, syömishäiriöt ja syrjäytyminen kasvavat. Työelämä ja toimeentulo ovat muuttuneet pätkittäisiksi. Köyhyys periytyy. Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, oppilas- ja opiskelijatoimintaan sekä kansalaisjärjestöihin on edelleen heikoilla kantimilla. Koulutusjärjestelmä on keskeinen paikka tavoittaa lapset ja nuoret. Mitä on tehtävä? Vastauksia viereiseltä sivulta alkaen. Nykynuoret ovat kasvaneet aikana, jolloin seksuaalivähemmistöt ovat saavuttaneet lisää oikeuksia ja näkyvyyttä. Pride-kulkueeseen tehty isku ja paljon

palstatilaa saaneet äärikristilliset arvot kertovat ihmisjoukosta, joka olisi valmis polkemaan nuo oikeudet. Artikkeli aiheesta sivulla 20. Ilmastolaki on Vasemmiston ehdokkaiden vastaus ilmastonmuutoksen torjumiseen. Millainen se käytännössä olisi ja mihin siinä sitoudutaan? Aiheesta asiaa sivuilla 24–25. Palveluiden yksityistäminen ja ulkoistaminen ovat ideologista toimintaa, jonka taustalla on kapitalistinen peruslogiikka: kunta ostaa palvelun halvimmalta tarjoajalta, joka taas myy sen korkeimmalla mahdollisella hinnalla. Säästöjen syntymisen ohella hinta kuntalaiselle kuitenkin nousee ja joissain tapauksissa palvelu huonontuu. Ehdokkaat kertovat sivuilla 26–27, miten yksityistäminen ja ulkoistaminen on muuttanut palveluita heidän kotikunnissaan.


käyt kapitalistin koulua teksti laura kumpuniemi & eliisa alatalo kuvitus kp alare

Velttoa nuorisoa pahottelee sukupolvi toisensa jälkeen mutta totta on, että suomalaisnuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus laahaa naapurimaiden jäljessä. Tämä on oikeiston pitkäjänteisen koulutuspolitiikan ansiota. Passiivisuus tasaa tietä lukukausimaksuille ja muille huononnuksille.

Suomessa alettiin toteuttaa 60-luvulla sää-

Suutarisen mukaan oikeisto ei luovuttanut

detyn lain mukaisesti keskusta-vasemmiston

vaikkei kyennytkään puolustamaan yksityis-

Hyviä koulussa, surkeita yhteiskunnassa

ajamana koulu-uudistusta, joka antoi kaikille

koulujärjestelmää. Se alkoi muokata perus-

Vapaan koulutuksen tukisäätiön tavoitteena

lapsille samat mahdollisuuden koulutukseen

koulua mieleiseensä suuntaan. Peruskoulus-

oli estää vasemmistolaisella 70-luvulla mah-

sukupuolesta, asuinpaikasta tai vanhempien

ta tuli niin sanotusti oppikoulumainen, mikä

dollinen vallankumous koululaitoksessa ja

tulotasosta riippumatta. Uudistus ei tapah-

tuki lasten harjaantumista elinkeinoelämän

vastustaa vasemmistolaista opetushallinnon

tunut riidatta: oikeisto halusi tasoryhmiä

hyödyllisiksi katsomiin tietoihin ja taitoihin.

johtoa ja virkamiehiä. Ensimmäistä tavoitet-

ja yksityisiä oppikouluja. Tavoitteita lobba-

»Alkuperäistavoitteena oli tehdä peruskou-

ta edistettiin ajamalla »haitallinen» koulude-

si erityisesti Suomen teollisuuden keskuslii-

lusta nuorten kansalaisten koulu, jossa kan-

mokratia alas. Suutarisen mukaan oikeiston

ton (STK) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan

salaiskasvatus olisi keskeisellä sijalla. Siitä

tavoitteiden onnistuminen näkyy hyvin vuo-

(EVA) vaikuttamisorganisaatio Vapaan koulu-

tuli kuitenkin välinesisältöihin painottava

sina 1999 ja 2009 tehdyissä koulututkimuk-

tuksen tukisäätiö (VKTS).

astekoulu, jonka tarkoituksena on antaa val-

sissa. 38 maata kattavan nuorten yhteiskun-

Koulu-uudistus toteutettiin kuitenkin al-

miudet ja jaotella nuoret seuraavalle koulu-

nallista osaamista, osallistumista ja asen-

kuperäisen yhtenäiskoulu-ajatuksen poh-

asteelle. Näin peruskoulunkin keskeinen tar-

teita tutkivan hankkeen mukaan Suomessa

jalta. Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari

koitus muutettiin», Suutarinen selittää.

vain 15 prosenttia peruskoulun päättövaiheen 15 LIBERO


nuorista kokee osallistuneensa koulun johtamiseen, kun vastaava luku Pohjoismaissa on noin 50 ja Venäjällä 30 prosenttia. Kansainvälinen keskiarvo on 40 prosenttia. Ilmiö on tutkittua totta myös muualla yhteiskunnassa. Viime syksynä valmistuneessa Jyväskylän yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa todettiin kehutun koulutusjärjestelmän paradoksi: suomalaisnuorten tiedot yhteiskunnasta asioista ja luottamus valtionhallinnon järjestelmiin ovat kansainvälistä huippua mutta politiikka tai muut yhteiskunnalliset asiat eivät heitä kiinnosta. »Suomessa on todellakin keskitytty vain tietoihin ja taitoihin. Samalla meillä on jäänyt huomaamatta, että muualla maailmassa koulutyössä painotetaankin käsityksiä, näkemyksiä, asenteita ja toimintaa. Voisi siis helposti ajatella, että Suomessa on jymähdetty teollisen ajan astekoulumalliin. Kärjistetysti voisi väittää, että aivan kuin tavoitteena Suomessa olisi ollut saada nuorista tietäviä ja taitavia, mutta itsekkäitä vaihtoarvosuuntautuneita vehkeilijöitä», Suutarinen sanoo. »Ei siis ihme että elinkeinoelämän OECDjärjestön omassa PISA-tutkimuksessa menestytään, kun meillä elinkeinoelämä on pitkään vaikuttanut olennaisesti koulun ratkaisuun keskittyä individualistisesti tietoihin ja taitoihin».

»ei riitä, että vaikutus­ mahdollisuudet ovat olemassa paperilla, vaan niistä pitää myös tiedottaa opiskelijoille.»

Valta oppilaille Yhteiskuntataitojen puute on huolenaiheena myös vasemmiston nuorilla eduskuntavaaliehdokkailla. Pieksämäkeläisen Sini Savolaisen, mielestä yhteiskunnallisten aineiden opetuksen taso on huono. »Olen kysellyt maakuntani nuorilta, mitä he tahtoisivat historian ja yhteiskuntaopin aineille tehdä. Erityisesti yhteiskuntaopin lisäämiselle olisi tarvetta. Sitä on tällä hetkel-

sojen ymmärtämiseen, ja yhteiskunta raken-

tua koulutusjärjestelmän lähtökohtiin koko-

lä ainoastaan yhdeksännellä luokalla, missä

tuisi kestävämmälle pohjalle».

naisvaltaisesti.

asiat sitten käydään läpi todella nopeasti, ei-

Ammattikoulusta ammattikorkeakouluun

»Vasemmiston tulisi rakentaa oma koulu-

kä nuorille jää aikaa yksityiskohdille tai omi-

opiskelemaan siirtynyt Tiia Meuronen Lap-

tuspoliittinen visionsa ottamalla mallia radi-

en kantojen muodostamiselle», Savolainen

peenrannasta muistuttaa, että lain mukaan

kaalista kasvatustieteellisestä teoriasta, val-

kertoo.

opiskelijoita tulee kuulla heitä koskevassa

lankumouksen pedagogiikasta», Korjonen

päätöksenteossa.

linjaa.

Tärkeää olisi, että oppilaat tulisivat kuulluksi ja he kokisivat, että heitä todella kuun-

»Kuuleminen voi kuitenkin tapahtua vasta

Perusidea on uudessa ihmisessä, jolla on

nellaan. »Oppilaskunnista ei ole mitään hyö-

päätösten teon jälkeen tai opiskelijat jätetään

eväät oman maailmankuvansa luomiseen.

tyä, jos niitä pidetään oppilaitoksissa yllä

kokonaan huomioimatta päätöksenteossa.

Vallankumouksen pedagogiikan malli ei kos-

vain koristeina. Oppilaskunnille on annet-

Koulutuksen järjestäjän, kuten koulutus-

ke vain oppilaita, vaan myös opettajia ja ih-

tava enemmän valtaa omien oppilaitostensa

kuntayhtymän, hallinto on usein monimut-

miskuntaa yleensä.

päätöksenteossa».

kainen järjestelmä, jossa opiskelijat unohde-

Samoilla linjoilla oppilaskuntien vallan

taan», Meuronen sanoo.

»Uusliberalismi on kiistämättä aikamme vallitseva ideologia. Tämä vaikuttaa koulu-

kasvattamisesta on myös kolarilainen Juha-

»Ei riitä, että vaikutusmahdollisuudet ovat

tukseen avaamalla koulutusjärjestelmän ovet

Petteri Pasma. Hänen mielestään kouluis-

olemassa paperilla, vaan niistä pitää myös

markkinavoimille, jotta se palvelisi talouden

sa voitaisiin opettaa myös yhdistystoimintaa.

tiedottaa opiskelijoille ja lisätä opiskelijan ja

intressejä».

»Koulun aikana ja sen jälkeen useammal-

koulutuksenjärjestäjän yhteistyötä», hän li-

la olisi valmiuksia tarttua avautuviin luotta-

sää.

Korjonen

arvostelee

vasemmistolaista

kenttää sekä kasvatustieteilijöitä yhteisen ihmis- ja kasvatusnäkemyksen ja tavoitteiden

mustehtäviin», Pasma perustelee.

puuttumisesta.

dostamaan kokonaisvaltaisempi maailman-

Lähtökohdaksi vallankumouksen pedagogiikka?

näkemys. »Elämänkatsomustiedon opetuksen

Lapin yliopistossa kasvatustieteitä opiskeleva

mo on aiheuttanut paitsi sen, että ideolo-

lisääminen johtaisi toisten kulttuurien ja kan-

kemiläinen Markus Korjonen haluaa pureu-

gissävytteistä kriittisyyttä ei uskalleta har-

Koulutussisältöjen taas tulisi auttaa muo-

16 LIBERO

»Kylmän sodan synnyttämä ideologiakam-


joittaa tiedepiireissä, mutta myös sen, että

huipentuu jo pitkään meneillään olleita kehi-

viime vuonna yt-neuvottelut, mikä johtaa

yhteiskunnan vallitseva ideologia hyväksy-

tyskulkuja.

kolmen seuraavan vuoden kuluessa 180 hen-

tään muitta mutkitta kasvatuksenkin piiriin», Korjonen toteaa.

»Uudistus vähensi demokratiaa ja luvatun

vähentämiseen.

Kajaanin

opettajankoulutus sai tässä yhteydessä myös viimeisen kuoliniskunsa.

Vallankumouksen pedagogiikkaa kehittä-

erityisesti rahoitusjärjestelmän kautta pi-

nyt kasvatustieteen professori Peter McLaren

kemminkin kiristynyt», kertoo Helsingin yli-

Kalifornian yliopistosta on todennut kasva-

opistossa opiskeleva Immonen.

tustieteestä tulleen talouden alasektori.

kilötyövuoden

autonomian sijaan ministeriön kontrolli on

Maksullisuus etenee

Uuden järjestelmän myötä yliopistojen ra-

Ilmassa kummittelee myös pelko lukukau-

»Konkreettisimmin tämä näkyy siten, että

hoituspohjaa on laajennettu, ja yliopistojen

simaksuista kotimaisille opiskelijoille. Yli-

aiemmin kapitalismin lainalaisuuksina tun-

pitää hankkia osa rahoituksestaan itsenäi-

opistouudistus on jo mahdollistanut kokei-

netut ilmiöt tunkeutuvat puheessa ja käytän-

sesti. Opetusministeriöltä saa tukea tämän

lumuotoisen maksujen perimisen EU- ja ETA-

nöissä kattamaan myös inhimillisen elämän

jälkeen vielä 2,5-kertaisesti itse kerätyn sum-

maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

osa-alueita. Termi homo economicus on tul-

man verran.

Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yli-

lut korvaamaan perinteistä humanistista ih-

»Nyt yliopistot ovat taloudellisesti yhä tiu-

opisto, Aalto-yliopisto ja Jyväskylän aloitta-

miskäsitystä yhä useammalla tieteenalalla»,

kemmilla ja yritysmaailmaa kiinnostavat

vat maksujen perimisen tänä tai ensi vuonna.

Korjonen selittää.

alat, kuten huippumuodikas Aalto-yliopisto,

Katri Immosen mielestä ennen kevään

ahmii yksityisen rahan. Rahoitusongelmissa

eduskuntavaaleja lukukausimaksut on nos-

Muutoksia luvassa?

olevissa yliopistoissa opiskelijat joutuvat kär-

tettava kunnolla esille tai muutoin ne tulevat

Kuluneen talven aikana koulumaailmaa on

simään kurssien vähyydestä ja suurista ope-

seuraavaankin hallitusohjelmaan muodossa

puhuttanut peruskoulun tuntijakouudis-

tusryhmistä», Immonen analysoi.

tai toisessa.

tus, jossa pyrittiin lisäämään valinnaisuut-

Viime vuoden kuluessa yliopistoissa on lak-

»Pahin näkymä on, että korkeakoulut aje-

ta ja esitettiin uusiksi oppiaineiksi draamaa

kautettu useita oppiaineita ja entisiä on ni-

taan rahoituksen suhteen niin ahtaalle, että

ja etiikkaa. Esitys kaatui erityisesti keskustan

vottu tiiviimmiksi kokonaisuuksiksi. Kon-

ne alkavat pian vaatia itselleen oikeutta periä

vastustukseen, sillä sen mielestä uudistus oli-

taktiopetuksen määrää on vähennetty useissa

maksuja.»

si valinnaisuutta lisäämällä ajanut syrjäseu-

yliopistoissa.

tujen koulut eriarvoiseen asemaan.

Elias Laitinen Turun yliopistosta huomaut-

Yliopiston henkilökunta on myös ahtaal-

taa puolueiden lupailleen viime vuonna luku-

»Draama ja etiikka olisivat olleet terve-

la. Professorin paikkoja jätetään yliopistoissa

kausimaksuja vastustaneen mielenosoituk-

tullut lisä. Draama kehittäisi oppilaiden it-

täyttämättä opetushenkilökunnan jäädessä

sen yhteydessä, etteivät ne kannata maksujen

seilmaisua, mikä edesauttaisi henkistä hy-

eläkkeelle ja opetusmäärärahoja vähenne-

käyttöönottoa.

vinvointia. Etiikan lisäys juontaa juurensa

tään.

»Elinkeinoelämän keskusliitto kuitenkin

pyrkimyksiin saada filosofia peruskoulun op-

Joulukuussa julkaistu selvitys vahvisti yli-

kannattaa koulutuksen maksullisuutta, mikä

piaineeksi. Sen pelkistyminen pelkäksi etii-

opistojen henkilökunnan kokevan uudistuk-

heittää varjon näiden lupausten ylle. Toden-

kaksi on pettymys monille, mutta askel on oi-

sen epäonnistuneen ja rajoittaneen akatee-

näköisesti maksullisuutta yritetään myös jat-

keaan suuntaan», Korjonen pohtii.

mista vapautta. Oulun yliopistossa käytiin

kossa ujuttaa järjestelmään esimerkiksi opin-

»Olennaista vallankumouksen pedagogiikan mukaan eivät kuitenkaan ole opetussisällöt, vaan se millainen ihmiskuva piilee opetuksen käytännössä.» Korjonenkin on huolissaan eriarvoistumisesta. »Lasten asuinpaikka on vanhemmista kiinni. Jos lapsen oikeutta halutaan kunnioittaa, tulisi huolehtia siitä, että peruskoulutuksen minimit ovat riittävät ja kaikkialla minimin täyttävät resurssit. Yhteneväinen peruskoulutus vähentää myös yhteiskuntaluokka-aseman periytymistä tarjoamalla duunarin lapsille saman opetuksen kuin pomonkin jälkikasvulle», Korjonen toteaa.

Yliopistoissa ahtaalla opiskelijat ja henkilökunta Uusliberalismi vahvisti otettaan myös yliopistoista, kun yliopistouudistus ajettiin hallituspuolueiden voimin vauhdilla läpi. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen uudistuksen seuraukset eivät tunnu olevan luvatunlaisia. Uudistuksen myötä perinteinen kolmikanta teki yliopistojen hallituksissa tilaa elinkeinoelämän edustajille. Riippumattomuus valtiosta ohjaa korkeakouluja markkinavoimien kukkaroille. Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Katri Immonen sanoo, että yliopistolakiin 17 LIBERO


tosetelien kautta», Laitinen laskee. Tiia Meuronen lisää, että maksullisuus on ongelma myös alemmalla kouluasteella, mutta piilotetummin. »Toisen asteen ammatillisen koulutuksen jatkuva ongelma ovat materiaalimaksut. Todellisuudessa opiskelu toisella asteella ei ole

kommentti

Yhteiskunnallisesti passiivisia möllöttäjiä

maksutonta materiaalimaksujen takia, ja laittomia materiaalimaksuja peritään lähestulkoon jokaisessa oppilaitoksessa. Käytän-

Suomalaisten poliittinen sosialisaatio

Suomalaisessa koulutuksessa oppilaista ha-

nöt vaihtelevat jopa saman oppilaitoksen si-

on pahasti pielessä. Suuri tekijä sen takana

lutaan selvästi kasvattaa lamaantuneita

sällä, esimerkiksi toisella osastolla voidaan

on koulutusjärjestelmässämme piilevä kau-

möllöttäjiä, jotka ovat tyytyväisiä työsken-

periä maksu tutkintoon kuuluvasta tulityö-

pallinen viesti. Jo aapisten tarinoissa kerro-

telemään työnantajan (riisto)ehdoilla eivät-

kortista ja toisella ei», Meuronen selittää.

taan, kuinka salaa kakun päältä syödyt suk-

kä juuri älähdä, vaikka valtakunnassa ta-

Sini Savolainen palaa ulkomaisten opiskeli-

laanapit voidaan vain korvata toisilla, ja

pahtuisi kummia.

joiden asemaan.

kaikki on sen jälkeen hyvin.

Suomalainen koulujärjestelmä ja sen toi-

»On harvinaista, että Suomeen tullaan sti-

Politiikkaan uskalletaan koulussa kajo-

mivuus on yhä valttikortti maailmalla. Va-

pendillä. On tärkeää luoda järjestelmä, jos-

ta vain pitkällä tikulla. Suomessa yhteis-

semmiston tulee osoittaa, että sillä on halu

sa myös ulkomaalaisia opiskelijoita tuetaan.

kunnallisten aineiden opetus on kansain-

parantaa järjestelmää, mutta samalla pitää

Esimerkiksi rajoitukset näiden opiskelijoiden

välisessä vertailussa todella naurettavalla

kiinni järjestelmän hyvistä puolista, kuten

työskentelyaikoihin voisi poistaa, sillä siitä

tasolla: yhteiskuntaoppia on kokonaistun-

tasa-arvoisuudesta. Koulutus on asia, jos-

ylimenevä työ siirtyy helposti harmaan talou-

timäärästä meillä vain muutama prosent-

ta Suomessa ollaan ylpeitä. Koulutusjärjes-

den puolelle. Lisäksi suomen kielen opiskelua

ti, kun taas esimerkiksi Ranskassa vastaa-

telmää ei sitä pidä antaa elinkeinoelämän

on tuettava, että nuorilla on paremmat mah-

va luku on jopa kymmenen prosenttia. Vain

mellastuskentäksi.

dollisuudet työllistyä muuallekin kuin latti-

yhdeksännellä luokalla annettu yhteiskun-

anvahauskoneen varteen».

taopin opetus on nykyisellään riittämätön.

Opintotuki ei riitä Opiskelijat ovat toimeentulonsa puolesta monia muita kansanryhmiä huonommassa asemassa. »Toimeentulo-ongelmat ja opintotukijärjestelmän epäoikeudenmukaisuus ovat erityisesti toisen asteen opiskelijoiden ongelmia. Opintotuki on korkeaastetta huomattavasti pienempi, vanhempien tulot vaikuttavat 20-vuotiaaksi asti eikä täyttä opintotukea saa ennen kuin täyttää 18. Toisella asteella opiskelevan, itsenäisesti asuvan nuoren on pakko joko ottaa lainaa tai käydä töissä opiskeluaikana», Tiia Meuronen listaa. Sini Savolainen lisää, että tällä hetkellä järjestelmä odottaa, että rikkaiden vanhempien lapset ovat hyvissä väleissä vanhempiinsa ja saavat nämä kustantamaan kaiken. »Opintotuella on voitava elää hyvää elämää, jossa ruokavalio koostuu muustakin kuin näkkileivästä ja nuudeleista». Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla opintotuen saamisen ehtoja tiukennetaan lisää ensi syksynä, jolloin vaadittua opintopistemäärää nostetaan ja opintotuki myönnetään kaksivaiheisesti erikseen kandintutkintoon ja maisterivaiheeseen. Lisäksi opintotukikuukausia kuluu jatkossa myös pelkkää asumistukea nostaessa. Opiskelijajärjestöt ovat pitkään ajaneet opintotuen sitomisesta indeksiin. Ministeriötyöryhmän tuesta huolimatta hallitus ei toteuttanut uudistusta. Elias Laitisen mukaan indeksiin sitominen on vähintä, mitä seuraava hallitus voi opiskelijan puolesta tehdä. »Lisäksi tulee korjata opiskelijoiden kesäinen asumistukiongelma. Opiskelijat ovat myös ainoita, joiden oletetaan rahoittavan toimeentuloaan lainalla. Nykyinen järjestelmä tulisi korjata perustulolla, joka voisi alkuun olla 750 euroa kuussa», Laitinen linjaa.

18

LIBERO

laura kumpuniemi


tuloa vai turvaa? »opintotuella on voitava elää hyvää elämää, jossa ruokavalio koostuu muustakin kuin näkkileivästä ja nuudeleista.»

Vasemmistoliiton perusturvaa ja –tuloa käsittelevä työryhmä valmistelee parhaillaan ehdotusta vasemmistolaiseksi perustulomalliksi. Ehdotus on tarkoitus saada julkisuuteen vielä ennen vaaleja. Maaliskuussa puoluehallituksen käsittelyyn menevän pohdinnan kohtaloa odotellessa rummutetaan perusturvan korotusta. teksti heta nuutinen Vasemmiston vaalivaatimuksena on perus-

»Tonnia voi vaatia, mutta lähinnä yhteis-

turvan nostaminen 750 euroon. Tukijärjes-

kuntafilosofisista lähtökohdista. Jo 750 euroa

telmältä halutaan myös yhdenmukaisuutta.

on reaalipoliittisesti suuri vaatimus», Sarkki-

Perusturvauudistuksen piiriin kuuluisivat ne

nen sanoo.

pienimmät tuet, jotka nyt ovat jääneet pahasti muusta ansiokehityksestä jälkeen. Perustuloehdotuksen sisällöstä ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta erona perusturvaan voi kuitenkin odottaa vaatimusta tulon uni-

»Perustulon pitää kuitenkin riittää toimeentuloksi. Ei olisi mitään järkeä, jos sen rinnalle tarvitsisi muita tukia.» Jyväskyläläisen Johannes Kuhmosen mukaan 750 eurolla tulisi jo toimeen.

versaaliudesta. Useimmin esitetyn ajatuksen

»Asumiskustannusten vaihtelu eri puolilla

mukaan perustuloa maksettaisiin vastikkeet-

Suomea on kuitenkin ongelma, johon perus-

ta ja kaikille sama määrä, jotta muiden tulo-

tulo ei kykene vastaamaan kaikkia kansalai-

jen kyttääminen voitaisiin lopettaa.

sia tasa-arvoisesti kohdellen.»

Nykyjärjestelmässä pidetään yllä muodol-

Eduskuntaan myös ehdolla oleva vasem-

lista vastikkeellisuutta: esimerkiksi sosiaa-

mistonuori Kuhmonen ei kannatakaan vas-

livirastossa toimeentulotuki vaihdetaan ha-

tikkeettoman tulon käyttöönottoa.

kijan täyttämiin lappusiin ja tiliotteisiin.

»Mikäli perustulo olisi vastikkeeton, olisin

Perustulon universaalius katkaisisi viran-

varmasti yksi ensimmäisten joukossa hyö-

omaisen ja tulonsaajan välisen pompotus-

dyntämässä mahdollisuutta lekotella kotosal-

suhteen. Vasemmiston sisällä on kuitenkin

la tekemällä mitään. Tuen on aina nimensä

erimielisyyttä siitä, mitä tulon vastikkeetto-

mukaisesti kannustettava eteenpäin», Kuh-

muudesta seuraisi.

monen miettii.

Oululainen vasemmistonuori ja Vasem-

»Joitakin säännöllisiä ilmoitusvelvoittei-

miston eduskuntavaaliehdokas Hanna Sark-

ta tai seurantatilaisuuksia tulisikin järjes-

kinen näkee perustulossa mahdollisuuden

tää sellaisille tuensaajille, jotka eivät selkeäs-

työssä voimaantumiseen .

ti tee jotakin. Taiteilijat, vanhukset ja muut

»Mahdollisuus työstä kieltäytymiseen vah-

pysyväisluonteiset perusturvan nostajat tuli-

vistaisi työntekijöiden asemaa varsinkin ma-

si tunnistaa rajata tämän kannustepakotteen

talapalkka-aloilla. Perustulo antaisi esimer-

ulkopuolelle.»

kiksi PAM:in alaisille aloille paljon voimaa. Porvarit vasta-argumentoivat että »kuka ne

Kuhmosen ehdotus on tuloperustainen malli.

työt sitten tekisi», tarvitaanhan perustulolle

»Tähän liittyvä byrokratia tulisi kuitenkin

maksajatkin. En kuitenkaan usko, että kaik-

saada mahdollisimman yksinkertaiseksi ja

ki jäisivät pois töistä. Ei ole mahdollista saa-

pätkätyönteko kansalaispalkkaa nostettaessa

vuttaa perustulon tasoa, joka houkuttelisi sii-

kannustavaksi.»

hen.» Se, voisiko perustulo mahdollistaa myös

Myös Sarkkinen ymmärtää vasemmiston sisällä esitettyjä kriittisiä näkökulmia.

elämän ilman palkkatyötä, riippuu tietysti

»Joidenkin mukaan perustulo olisi periaat-

tulon tasosta. Vihreiden mallissa muut toi-

teessa hyvä juttu mutta kansantalouden kes-

meentulon lähteet olisivat käytännössä vält-

tävyyteen ei uskota. Toinen kritiikki lähtee

tämättömiä kaikille, jotka eivät taivu 500

moralismista. Perustulon vaikutuksia kan-

euron kuukausibudjettiin. Vasemmistossa

santalouteen on mahdoton täysin ennakolta

rohkeimmat puhuvat tonnin perustulosta.

tietää, mutta sen suuntaisia uudistuksia tu-

Mikä on ehdokkaiden vaatimus?

lisi tehdä ja edetä kohti perustuloa. LIBERO

19


kalapuikkoviiksisetien vastavoima teksti noora vaarala kuva eliisa alatalo

20 LIBERO


Vasemmistonuorten varapuheenjohtajat ja eduskuntavaaliehdokkaat Minna Minkkinen (vasemmalla), 26, ja Milla Pyykkönen, 28, ovat valinneet seksuaalivähemmistöjen oikeudet yhdeksi tärkeimmistä vaaliteemoistaan. Molemmat nimeävät seuraavan vaalikauden tärkeimmiksi tavoitteiksi sukupuolineutraalin avioliittolain ja täydet adoptio-oikeudet samaa sukupuolta oleville pareille.

Pyykkönen ja Minkkinen uskovat,

livähemmistöihin

suhtautumisen

raa», Pyykkönen toteaa. Minkkisen

että ainakin avioliittokysymys pysyy

olevan menossa tasa-arvoisempaan

mielestä Pride-marssille osallistumi-

esillä vaalien ajan. »Ehdokkaat halua-

suuntaan, mutta on silti huolissaan

nen on tuonut puolueelle positiivista

vat ilmaista selkeästi, ovatko seksuaa-

asenneilmapiiristä.

näkyvyyttä. Hän kiittelee myös Outi

livähemmistöjen oikeuksien puolella

»Viimeaikaiset

vihanpurkaukset

Ojalan työtä seksuaalivähemmistöjen

vai niitä vastaan», Pyykkönen arvioi.

ovat näyttäneet, että huolestuttavan

»Suomalaiset ovat tässä asiassa selke-

monet nuoretkin suhtautuvat seksuaa-

ästi jakaantuneita. Se näkyy varmasti

livähemmistöihin suorastaan väkival-

Jatkossa oikeudet lisääntyvät

vaaleissakin.»

taisen vihamielisesti. Yksi ajankohtai-

Ajankohtaisen kakkosen kohutun ho-

nen asia olisikin asennekasvatuksen

moillan jälkeen julkisuudessa ovat

Työsyrjintä esiin, asennekasvatusta lisää!

parantaminen. Tässä tehtävää olisi

meuhkanneet lähinnä konservatiivit,

erityisesti peruskouluilla.» Pyykkönen

ja viharikoksista on keskusteltu pal-

Pirkanmaalla ehdolla oleva Minna

toivoo, että myös seksuaalivähemmis-

jon. Pyykkönen ja Minkkinen eivät us-

Minkkinen aikoo kampanjoida näky-

töjen kokemasta työsyrjinnästä pu-

ko, että homovihamielisillä näkemyk-

västi yhtäläisen avioliittolain puolesta.

huttaisiin julkisuudessa enemmän.

sillä voitetaan vaaleja. nämä jutut varmaan ovat merkityk-

nalta, elämme kuitenkin erittäin he-

Vasemmiston kanta yksiselitteinen

teronormatiivisessa yhteiskunnassa.»

Vasemmistoliitto on ottanut seksuaa-

ne ovat aika vieraita», Minkkinen to-

Hän mainitsee toisena tärkeänä ky-

livähemmistöjen oikeuksiin selkeän

teaa.

symyksenä sukupuolivähemmistöjen

kannan: oikeus avioliittoon ei saa ol-

Pyykkönen epäilee, ettei vihamie-

tilanteen.

la riippuvainen omasta tai kumppanin

lisyys sinänsä ole lisääntynyt: viime

»Vaikka tilanne on kohtalaisen hyvä julkisen keskustelun ja median kan-

tasa-arvon puolesta.

»Konservatiivien omissa leireissä sellisiä, mutta tavalliselle tallaajalle

»Vaikka sukupuoli ja seksuaali-

sukupuolesta. Puolue kannattaa myös

aikojen keskustelut ovat vain saaneet

suus eivät kuljekaan käsi kädessä, oli-

oikeutta ulkoiseen adoptioon jo hyväk-

konservatiivit ilmaisemaan kantansa

si tärkeää puhua myös transihmisten

sytyn sisäisen adoption lisäksi. Linja-

äänekkäämmin.

asemasta ja translain vanhanaikai-

ukset löytyvät Vasemmistoliiton ohjel-

Kansanedustajaehdokkaat näkevät

suudesta», Vasemmiston sateenkaari-

mista, ja esimerkiksi puoluesihteeri

seksuaalivähemmistöjen tulevaisuu-

rakastajat eli Vasara-ryhmän puheen-

Sirpa Puhakka on nostanut näkemyk-

den positiivisena.

johtajana toimiva Minkkinen sanoo..

siä myös tiedotteiksi.

»Uskon, että seuraava eduskunta

Pohjois-Karjalasta eduskuntaan pyr-

»Kannat ovat oikein hyviä, mutta

tulee kaikesta huolimatta olemaan

kivä Milla Pyykkönen toteaa seksuaa-

näkyvyydessä olisi parantamisen va-

entistä homomyönteisempi. Vaikka perussuomalaiset varmasti kasvattavat paikkamääräänsä runsaasti ja samalla tuovat lisää konservatiivisuutta eduskuntaan, seksuaalivähemmistöjen tasavertaisten oikeuksien kannat-

»viimeaikaiset vihanpurkaukset ovat näyttäneet, että huolestuttavan monet nuoretkin suhtautuvat seksuaalivähemmistöihin suorastaan väkivaltaisen vihamielisesti.»

tajien määrä kasvaa muissa konservatiiviryhmissä kuten kokoomuksessa, demareissa ja keskustassakin», Pyykkönen ennustaa. Minkkinenkään ei usko, että tilanteessa tulisi takapakkia. »Konservatiivit tuskin nostavat avioliittoasiaa hallituskysymykseksi.» »Uskon ja toivon, että edistystä tapahtuu ennen kaikkea uusien sukupolvien eduskuntaan nousun myötä. Kalapuikkoviiksisetien aika on ohi!» tiivistää Pyykkönen.

21 LIBERO


Hartikainen Antti, s.1990

Lindell Armi, s.1980

Satakunta

Varmavuori Marissa, s.1986

Harjunharja Hansi, s.1983

Arvola Iiro, s.1980

Aromaa Juuso, s.1986

Mithiku Hanna, s.1982

Varsinais-Suomi

Lepp채nen Joonas, s.1980

Ahola Riku, s.1981

Helsinki

Uusimaa

011 .2 .4 2 1 .6 s y t s e Ennakko채채n /vaalit .fi t e r o u n o t is m m www.vase

. 4 . 7 1 t i l a a v a Eduskunt .

H채me

Andersson Li, s.1987

Nyholm Henrik, s.1987

Immonen Katri. s.1985

Pirkanmaa

Kapanen Matti, s.1982

Pihlaja Kirsi, s.1980

Koivulaakso Dan, s.1980


Laitinen Elias, s.1985

Minkkinen Minna, s.1984

Vehviläinen Ville, s.1980

Oulu

Sarkkinen Hanna, s.1988

Karvonen Annika, s.1981

Lehtomäki Emilia, s.1985

Vatanen Julia, s.1982

Keski-Suomi

Kuhmonen Johannes, s.1986

Valkonen Noora, s.1983

Korjonen Markus, s.1984

Lappi

Hyvönen Pieta, s.1984

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Komulainen Heidi, s.1983

Meuronen Tiia, s.1991

Kymi

Mäkilä Eveliina, s.1981

Puskala Jarmo, s.1981

Loven Sanna, s.1980

Moisanen Sari, s.1980

Pyykkönen Milla, s.1982

Mielonen Joona, s.1985

Myllykoski Juha, s.1981

Pasma Juha-Petteri, s.1989

Reijonen Juha-Pekka, s.1984

Rouhiainen Tomi, s.1984

Ranta Raisa, s.1978

Raudaskoski Laura, s.1980

Saarelainen Antti, s.1989

Savolainen Sini, s.1990

Etelä-Savo

Mäkinen Suvi, s.1982

Ameli Wafa, s.1988

Vaasa

Pitkänen Juha, s.1983

Pohjois-Savo

+

Turunen Jaakko, s.1983

Reponen Sami, s. 1987

Helle Severi, s.1991


polttavat vaalit teksti minna sumelius kuvat eliisa alatalo

24 LIBERO

Kevään aikana tuhannet eduskuntavaaliehdokkaat pyrkivät edustamaan Suomen kansalaisia myös globaaleissa, koko maailmaa koskevissa asioissa. Tiede osoittaa, että on kiire asettaa ilmastopolitiikalle tiukemmat puitteet, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajoittaa alle kahden asteen.


I l m a s tova s ta ava

Laura

Meller

Maan ystävistä kertoo, että maapallon keskilämpötilan nousu voidaan realistisesti pitää siedettävissä rajoissa il-

kuvassa: vasemmalla Li Andersson, oikealla Henrik Nyholm

Vasemmistoliitto tukee ilmastolakia

meille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin

Vasemmistoliitto on asettunut ilmas-

nolla millä hyvänsä.»

pahimpien tuhojen välttäminen kei-

tolain taakse. Istuvat kansanedustajat

Nyholmin mielestä eduskunnan on

mastolain avulla. Vaadittavat päästö-

Matti Kauppilaa ja Unto Valpasta lu-

vähennyksiin liittyvät numerot ovat

kuun ottamatta ovat myös sen kannal-

»Tähän asti kansan ilmastohuoli ei

suuria: teollisuusmaiden päästöjen

la. Laura Meller on tyytyväinen siihen,

ole Arkadianmäelle riittävästi välitty-

tulisi laskea 40 prosenttia vuoteen 2020

että Vasemmistoliitto vaatii ohjelmas-

nyt», hän toteaa.

mennessä ja 95 prosenttia vuosisadan

saan nimenomaan vuosittaisiin vä-

puoleenväliin mennessä. Ilmastola-

hennyksiin perustuvaa lakia.

oltava lain kohdalla jämäkkä.

Ehdokas on itse toiminut aktiivina Polttava kysymys -kampanjassa ja ol-

ki olisi väline varmistaa, että ilmas-

»Vuosittaiset vähennykset pureutu-

tokysymykset sisällytettäisiin vahvas-

vat konkreettisesti itse ongelmaan ja

ti kaikkeen muuhunkin politiikkaan:

edistävät päästövähennysten tapah-

Myös turkulainen Li Andersson

työ-, sosiaali- ja talouspolitiikkaan. Jo-

tumista nimenomaan kotimaisin voi-

mainitsee ilmastolain yhtenä vaali-

kainen ministeriö vastaisi omasta toi-

min.»

kampanjansa pääasioista. Hän ei pidä

lut mukana lobbaamassa lakia eduskuntaan.

Vasemmistoliiton ehdotus ilmasto-

nykyisiä linjauksia, kuten hallituksen

»Eduskunnan pitäisi huolehtia sii-

laiksi pitää sisällään ajatuksen ilmas-

energia- ja ilmastopoliittista tulevai-

tä, että hallituksessa tehdään ilmasto-

to-oikeudenmukaisuudesta. Ilmastoa

suusselontekoa ja energia- ja ilmasto-

tieteen mukaista ja reilua ilmastopo-

ei pidä jättää markkinoiden armoille

strategiaa toimivina tai riittävinä.

litiikkaa. Päästövähennyksiä ei saisi

eikä ydinvoimaa tule rakentaa lisää.

mialastaan.

»Markkinamekanismeja,

ulkoistaa, vaan toteuttaa ne kotimaassa», Meller listaa.

»Niissä mainitut ratkaisut eivät ole

kuten

riittävän konkreettisia, niiden ohjaus

päästökauppaa, ei saa päästää estä-

on heikkoa ja tavoitteet liian alhaalla.

Hän toivoo jokaiselta vanhalta ja uudelta kansanedustajalta ilmastolain eteenpäin viemistä valiokuntatyössä ja omassa puolueessaan. Apua tarvi-

»jokainen voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä, mutta suuremmat asiat, kuten kaupunkirakenne ja teollisuuspolitiikka nousevat yli tämän.»

taan myös tavoitteessa saada laki seuraavaan hallitusohjelmaan.

Yksilön vaikutus ei riitä Mellerin mielestä ilmastonmuutokseen vastaaminen ei ole asia, joka tulisi ratkaista oikeisto-vasemmisto-akselilla. Kaikkien eduksi olisi laki, joka sitoisi yli hallituskausien. Maan ystävien koordinoima Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja ei

mään oikeudenmukaista ilmastopo-

Laki on paras keino varmistaa päästö-

ota kantaa yksittäisiin päästövähen-

litiikkaa ja synnyttämään eriarvois-

vähennysten riittävä toteutuminen se-

nyskeinoihin, mutta esimerkiksi ko-

tavaa talouspolitiikkaa. Samalla kun

kä niiden kotimaisuus».

koomuksen ajamaa, yksilön vastuuta

EU:n alueella vähennetään päästöjä

Andersson näkee eduskunnan roolin

korostavaa ympäristöpolitiikkaa Mel-

jyrkästi, on tuettava kehittyviä mai-

tärkeänä - lain hyväksymisen ohella

ler ei ymmärrä.

ta ympäristöystävällisessä tuotannos-

myös sen konkretisoimisessa. Anders-

»Jokainen voi vaikuttaa omaan hii-

sa ja estettävä hiilitulleilla ongelmien

son itse edistäisi lakia eduskunnassa

lijalanjälkeensä, mutta suuremmat

siirtyminen EU:n rajojen ulkopuolel-

äänekkäästi.

asiat, kuten kaupunkirakenne ja teol-

le», puolueen ohjelmassa sanotaan.

»Huutamalla, symbolisesti sanottu-

lisuuspolitiikka nousevat yli tämän.

Oikeudenmukaisena puolue näkee

na», Andersson naurahtaa. »Ensin va-

Yksilön valintoihin voidaan vaikuttaa

sen, että ilmastotalkoisiin osallistu-

kuuttaisin oman puolueryhmäni, sit-

politiikalla.»

taan varojen mukaan: pienituloisten

ten muut.»

Meller kehottaa jokaista äänestä-

menot eivät saa lisääntyä ilmaston-

jää selvittämään ehdokkaansa, ja suh-

muutoksen torjunnan vuoksi.

Hänen mielestään tärkeintä on tällä hetkellä saada laki seuraavaan hal-

teellisen vaalitavan takia myös tämän

Laura Meller esittää myös kritiikkiä:

litusohjelmaan. Lisäksi Vasemmisto-

puolueen, kannan ilmastolakiin. Hän

»Kunnollisen ilmastopolitiikan sivu-

liiton ilmastopoliittisiin linjauksiin

rohkaisee äänestäjiä myös esittämään

hyödyt, kuten työpaikkojen lisäänty-

tarvitaan lisää yksityiskohtaisuutta ja

tiukkoja kysymyksiä ehdokkaille vaali-

minen, tulisi mainita erikseen.»

konkretiaa.

Nuorta vihreää voimaa

köyhien maiden ilmastouudistusten

Helsinkiläisen ehdokkaan Henrik Ny-

rahoituksesta.

tapahtumissa. Polttava kysymys -kampanjan aikana on myös julkaistu opas, joka perehdyttää ilmastolain taustoihin. Kampanjan nettisivuilla on yhden kysymyksen vaalikone, jonka avulla ehdokkaan voi haastaa kertomaan oman kantansa ilmastolakiin.

Myös Vasemmisto­ nuoret on mukana Polttava Kysymys -kampanjassa, johon kuuluu 30 järjestöä, yritystä ja yhteisöä. Kampanja vaatii ilmastolakia, jossa sitouduttaisiin vuotuisiin päästö­ vähennyksiin.

Andersson korostaa myös vastuuta

holmin mukaan päästöt on pakko saa-

»Sopeutumisrahasto

kehittyville

da nopeasti kuriin ilmastolain avulla.

maille on velan takaisinmaksua saas-

Laki toisi ilmastopolitiikkaan myös pa-

teista, jotka ovat teollisuusmaissa ai-

rempaa kokonaiskuvan hallintaa.

heutettuja. Ilmastorahoitus ei saa sik-

»Nyt voimme vielä valita kustannustehokkaan tavan toimia. Myöhemmin

si sisältyä yleiseen kehitysapuun, vaan sen täytyy olla erillistä.» 25 LIBERO


palvelu pelaa?

Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen ovat perua Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin. Kaupallisuuden ja kovan kapitalismin hivuttautuessa syvemmälle julkisen palvelun puolelle yksityistäminen on yhä voimistunut. Yhteisten palvelujen tuottajiksi on otettu paitsi kolmannen sektorin yhteisöjä, myös suuryrityksiä, joista VTT:n tutkija Jouko Kajanojan mukaan on pääsääntöisesti huonoja kokemuksia. »Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että palveluissa toimivan henkilöstön motivaatio ja palvelujen laatu

teksti riina simonen kuvat mortti saarnia

heikkenee, kun mukana on voitontavoittelu.» Oikeistohallituksen mukaan palveluiden kilpailuttaminen on pakollista EU-lainsäädännön vuoksi. Kajanojan mielestä Suomi tulkitsee EU:n kilpailuttamispakkoja tarpeettoman laajasti. »Se, että julkisissa palveluissa on kilpailuttamispakko, tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluja on paha tuotteistaa yksityistämisen ja kilpailuttamisen vaatimalla tavalla.» Kajanoja antaa kärkevän esimerkin. »Venäjän rikkaat liikemiehet, oligarkit, rikastuivat, kun yhteiskunnallista tuotantoa yksityistettiin. Suomessa ulkoistaminen ja kilpailuttaminen ovat uutta, ja rakennemuutos tarjoaa nopean rikastumisen mahdollisuuksia. Mutta kansalaisen asema vaarantuu.»

Ehdokkaat – ehdottomasti ei Tamperelainen sairaanhoitaja Emilia Lehtomäki, 25, pitää yksityistämistä järjettömänä. »Yksityistämisen taustalla ovat tunne- ja ideologiset syyt, eivät niinkään järkiperustelut. Yksityinen taho ei voi hoitaa välttämättömiä palveluja paremmin ja edullisemmin kuin julkinen sektori. Yksityinen palvelu saattaa olla joissain tapauksissa halvempaa, mutta rahansäästö on usein näennäistä. Yksityinen sairaala voi valita, mitä ja minkälaista erikoissairaanhoitoa se tekee, ja valita helpoimmat ja halvimmat kohteet. Moniongelmaiset ja vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan vain ja ainoastaan julkisella puolella.» 28-vuotias nuorisotyöntekijä Matti Kapanen Turusta on myös yksityistämistä vastaan. »Palvelut

tuotetaan

verovaroin,

mutta rahat valuvat yrittäjien tas26 LIBERO


kuun, sillä yksityiset palveluntuotta-

perusterveydenhuollon tulevaisuut-

jat tavoittelevat taloudellista voittoa

ta», Lehtomäki huomauttaa.

toisin kuin julkinen sektori. Tämä on

Kapasen mukaan huostaan otettujen sijoittaminen muualle olisi lakkautusten toteutuessa kasvanut räjähdysmäi-

pois muista palveluista. Yksityiset pal-

Yksityistäminen tulee kalliiksi

sesti ja kustannukset olisivat nousseet:

velut ovatkin kalliimpia, mutta eivät

Ylen uutisten mukaan tällä hetkel-

kaupungin järjestämänä ne ovat noin

tehokkaampia.»

lä joka kolmas sosiaalipalvelu on yk-

200–300 euroa päivässä per lapsi, kun

Kuopiolaisen Heidi Komulaisen, 27,

sityissektorin tuottama. Järjestöjen

yksityispuolella kustannukset ovat 300–

mukaan kyse on kapitalistisen talous-

ja yritysten osuus on kasvanut tasai-

500 euroa päivässä per lapsi.

järjestelmän laajentamisesta ja pää-

sesti koko 2000-luvun. Työntekijöiden

»Tämän lakkautusehdotuksen taka-

omien keskittämisestä.

määrää tarkastelemalla suhteellises-

na olivat Kokoomus, Vihreät ja SDP.

»Oma utopiani ei ole vahva valtio,

ti eniten on kasvanut yritysten osuus.

Toisena esimerkkinä mainittakoon

mutta näen sen välttämättömänä pa-

Osittain tämä selittyy sillä, että kansa-

vanhainkotien lakkauttamisuhat ja

hana matkalla kohti luontaisten yhtei-

laisjärjestöt ovat yhtiöittäneet toimin-

yksityisten palveluasuntojen rakenta-

söjen ja demokratian maailmaa. Yksi-

taansa.

minen. Palveluasuntojen kalliit hin-

tyistäminen saattaa vaikuttaa hyvältä

Kapanen antaa konkreettisia esi-

vaihtoehdolta sille, että jatkaisimme

merkkejä kotikaupungistaan. Kokoo-

tulotukiasiakkaiksi,

palvelujen tuottamista teknokratian ja

musjohtoisessa Turussa yksityistämi-

eläkkeensä eivät riitä kattamaan asu-

byrokratian vaivaaman julkisen sekto-

nen hoidetaan julkisten palvelujen

miskustannuksia.»

rin voimin. Mutta yksityistäminen

lakkauttamisen kautta. Esimerkiksi

Komulainen kuvaa oman kotipaik-

eriarvoistaa ja sitä kautta vahvistaa

lähiöiden terveyskeskuksia on siirret-

kakuntansa tilannetta: »Kuopiossa on

luokkajakoa. Vaarana on myös palve-

ty tai lopetettu ja samaan aikaan yk-

syydetty surutta rahaa esimerkiksi Har-

lujen ja pääomien monopolisoitumi-

sityiset terveyspalvelut ovat saaneet

julan osasto 3:n kilpailuttamiseen. Me-

nen», sosiaalityöntekijänä työskente-

rakennuslupia tai laajentaneet toi-

dOne on otettu toimimaan kunnan

levä Komulainen selittää.

mintaansa.

omistamissa ja ylläpitämissä tiloissa,

nat ovat ajaneet vanhuksia toimeenkoska

heidän

»Perusturvalautakunnassa päätet-

ja tämä yritys tahkoaa pörssissä voit-

Kilpailutus ei paranna palveluja

tiin lakkauttaa kolme kunnallista las-

toa. Kunnan henkilöstömenot kyllä

Emilia Lehtomäen mukaan kilpailu-

tensuojelulaitosta, mutta asia sai pal-

laskevat, mutta ostopalvelumenot kas-

tuksen huono puoli on se, että ainoana

jon huomiota sekä paikallisessa että

vavat. Näin siirretään kätevästi rahaa

mittarina käytetään rahaa. »Laatua on

kansallisessa mediassa. Päätös perut-

pääomanhaltijoiden taskuun. En pidä

vaikeampi kilpailuttaa. Kilpailutuk-

tiin kovan vastustuksen johdosta»,

tätä reiluna menettelynä.»

sessa on tehty monilla paikkakunnil-

hän iloitsee.

la virheitä, kun jokin pitkään palvelua tuottanut luotettava taho on hävinnyt kilpailutuksen ja tilalle on otettu uusi ja kokematon palveluntuottaja», hän kritisoi. Matti Kapanen on samoilla linjoilla. »Kilpailuttamalla on tarkoitus saada mahdollisimman edullista palve-

joka kolmas sosiaalipalvelu on yksityissektorin tuottama.

lua. Yleensä palvelun halpa hinta ja laatu eivät kulje käsi kädessä. Kun kilpaillaan hinnalla, työntekijän asema on vaarassa heikentyä. Työntekijöiden palkkojen pitää olla kilpailukykyisiä palvelun ostajan näkökulmasta.» Heidi Komulaista huolestuttaa työntekijöiden jaksaminen kiristyvien tehokkuusvaatimusten ja paineiden alla. Eduskuntavaaliehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että kaikkein huonoimmin yksityistäminen ja kilpailutus sopivat sosiaali- ja terveyspalveluihin. »Kilpailuttaminen ja yksityistäminen eivät sovellu julkisen sektorin peruspalveluihin, sillä palvelujen on oltava laadukkaita ja tasa-arvoisia: parhaiten tämä taataan kunnan omilla palveluilla», Kapanen tiivistää. »Jos julkiset palvelut toimivat huo-

Omasta kokemuksestaan Tuomo tiesi, ettei yritysmaailmassa ihan kevein perustein ulkoistettu yhtään toimintoa. Ei ainakaan sellaista, joka olisi yrityksen ydinliiketoimintaa. Ja mikä sitten oli kunnan ydinliiketoimintaa, ellei lakisääteisten palveluiden tuottaminen? (…) Niinpä yksityisellä sektorilla ulkoistamismuoti oli jo hiipumassa. Joten luonnollista oli kai sitten, että yksityistämistä suosittelevat konsultit olivat siirtyneet suosittelemaan keinojaan julkiselle sektorille. Miksi konsultit ryhtyisivät opettelemaan uutta, kun pystyivät vielä rahastamaan vanhoillakin keinoilla? Eivätkä varmaan kuntia kolutessaan kertoneet, että ulkoistaminen oli yrityksissä epäonnistunut ja nostanut kustannuksia. Kerran talousmies aina talousmies, totesi Tuomo laskiessaan nopeasti päässään, kuinka paljon kalliimmaksi kunnalle tulisi, jos se palkkaisi lääkärin joltain yksityiseltä lääkäriasemalta sen sijaan, että ottaisi sellaisen omille palkkalistoilleen. Miten tahansa hän asian laski, ainakin kolmasosan enemmän sellainen maksoi.

nosti, on syytä miettiä, kuinka niitä voidaan parantaa. Yksityinen keikka-

Kalle Isokallio: Urhola. Tammi 2008

lääkäri tai peräti kokonaisen terveyskeskuksen yksityistäminen ei pelasta 27 LIBERO


28 LIBERO


Arbetssökande. Innocent Chiumia har varit arbetslös i ett halvår. Utan ekonomisk hjälp från vänner skulle han inte klara sig. Men till en kinesisk arbetsgivare återvänder han inte.

– på arbetarnas bekostnad text och bilder jens finnäs Lediga jobb är en eftertraktad brist-

den (30 euro), men det var sällan vi fak-

vara i Dar es Salaam, Tanzania. Sta-

tiskt fick full lön. Om vi till exempel

dens arbetslöshet ligger på omkring 30

gav en fel mat åt en kund blev vi tvung-

procent och konkurrensen om framför

na att betala ur egen ficka.»

allt de okvalificerade jobben är hård. Men det finns jobb som till och med de arbetslösa vänder ryggen. »Jag kommer aldrig att jobba för ett kinesiskt företag igen. Inte en dag!»

En sådan felbeställning kunde kosta en tiondel av månadslönen. I dag jobbar han som portvakt på ett av stadens otaliga vaktbolag. »Det blir rätt långtråkigt, men det

I fem månader jobbade Innocent

är i alla fall bättre än på restaurangen.

Chiumia på en kinesisk kappsäcksfa-

Nu kan jag till exempel stanna hemma

brik i Dar es Salaam. Sedan fick han

om jag är sjuk, utan att det inte dras

nog. Han sade upp sig och har nu varit

från lönen», säger Kaldlokesha.

utan arbete i ett halvår. »Det var tufft. Vi jobbade från sex på

Rapport: oacceptabel situation

morgonen till åtta på kvällen, sex da-

Saled Tamim, som är biträdande gene-

gar i veckan. Lönen var 60 000 shilling

ralsekreterare vid industrifacket Tuico,

(35 euro) i månaden, varav en tredjedel

blir inte överraskad när han hör om In-

gick till hyran.»

nocent Chiumias och John Kaldlokes-

Hans vän, John Kaldlokesha, hann

has erfarenheter.

arbeta i ett och ett halvt år på en kine-

»Det låter normalt. Lönerna är låga

sisk restaurang innan han sade upp sig.

och ofta ger de kinesiska arbetsgivarna

»Vi skulle få 50 000 shilling i måna-

vare sig ordentliga raster eller lagstad-

29 LIBERO


gad semester. African Labour Research Network sammanställde i fjol, med understöd av bland annat SASK (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus), en rapport om arbetsförhållandena vid kinesiska företag i Afrika. Listan över brister blev lång. Avsaknad av arbetskontrakt, löner under minimibestämmelser, nonchalans inför nationell arbetslagstiftning, nekande av sjuk- och föräldraledighet och fientlighet gentemot facklig organisering visade sig vanliga vid många kinesiska arbetsplatser. »De afrikanska arbetarna har fått lida i arbetsförhållanden som helt enkelt är oacceptabla», sammanfattar rapporten.

Kinesiska skyddas Byggnadsbranschen i Dar es Salaam domineras i dag av kinesiska företag. Anasimbo Nico Lema, som är regionsekreterare för byggnadsfacket Tuico, tvingas tänka efter en god stund innan han kommer på ett enda större byggnadsprojekt som inte skulle ligga på kinesisk entreprenad. »Kineserna är ett stort problem. Deras löner kan ligga mer än femtio procent under de lagstadgade minimigränser och arbetarnas utrustning är ofta mycket bristfällig». En bit utanför centrum bygger kinesiska CRJE ett nytt parkeringshus. Begreppet arbetsmarknad får här en mycket konkret innebörd. Varje morgon samlas omkring hundra arbetssökande män i åldern 20 till 40 utanför byggplatsen, varpå byggnadsledaren väljer ut så många arbetare han behöver för dagen. Ingen är anställd, trots att flera har jobbat här nästan varje dag i ett halvt år. Den här dagen fick ungefär sextio jobb. »Enligt arbetslagstiftning ska man ha rätt till pension och hälsovård om man jobbat tre månader på samma arbetsplats», säger Ponera Kacheuka, som är administratör på bygget. Inte heller han är anställd. För att arbetsgivaren ska slippa betala sociala avgifter registreras alla arbetare som dagsarbetare. Anasimbo Nico Lema säger att man försökt ta de kinesiska företagen till domstol, där man också vunnit, men domarna har inte haft någon effekt. »Kineserna har sina beskyddare», säger Kacheuka. Han beskriver kampen om byggnadskontrakten som ett smutsigt spel, 30 LIBERO

Ingen gratis lunch. De tanzaniska arbetarna på det kinesiska bygget i Dar es Salaam får lunchrast, men inte mat.


Jobb för dagen. För att arbetsgivaren ska slippa betala sociala avgifter ges ingen anställning vid det här parkeringshusbygget.

afrikas nya bästa vän? I takt med att västerländskt bistånd allt mer framstår som en misslyckad utvecklingsstrategi, vänder sig fler och fler afrikanska länder österut. År 1996 handlade Kina och Afrika för 5,6 miljarder dollar, år 2000 för 10 miljarder, år 2005 för 40 miljarder. I år är målet 100 miljarder. Kina har under de senaste tio åren aktivt arbetat för att bli Afrikas nya bästa vän och landets närvaro på kontinenten märks på flera sätt – i form av migranter, investeringar och bistånd. Uppemot en miljon kineser lär arbeta i afrisom inte går att vinna om man håller sig till reglerna. »Om ett europeiskt företag går in med ett anbud på fem miljarder, bjuder kineserna två miljarder. Myndigheterna ger kontraktet åt kineserna för två och en halv miljard och tar mellanskillnaden själv». Anasimbo Nico Lema försöker under lunchrasten övertyga arbetarna om att de måste organisera sig fackligt för att åstadkomma någon förändring, men mottagandet är skeptiskt. »Psst, mister reporter!», viskar en av arbetarna och pekar på den ivrigt argumenterande fackmannen.

På egen risk. Alla arbetare ges en skyddshjälm. I övrigt är utrustningen bristfällig. Knappt någon har till exempel ordentliga handskar eller arbetsskor.

kanska länder i dag.

källor: Meine Pieter van Dijk: The New Presence of China in Africa (2009) Anthony Yaw Baah och Herbert Jauch: Chinese Investments in Africa: A Labour Perspective (2009)

på vare sig demokrati och mänskliga rättigheter eller nylibe-

USA, Europa och Sydafrika är fortfarande de största investerarna i Afrika, men Kinas investeringar har växt snabbt sedan millennieskiftet och får en allt större betydelse. Kina ger också betydande utvecklingsstöd till de afrikanska länderna i form av direkt bistånd, räntefria lån och skuldavskrivningar. Till skillnad från väst ställer Kina inga krav rala marknadsreformer, vilket gjort länder som Sudan och Angola till nära Kinavänner. Motiven bakom Kinas Afrikaprojekt sägs vara delvis politiska (kampen om rösterna i FN), men utan de ideologiska undertoner som präglade jakten på allierade under kalla kriget. Framför allt handlar det i dag ändå om naturresurser. Den ständigt hungriga kinesiska exportmaskinen behöver råvaror för att hållas rullande. Omvärldens syn på Kinas nya roll i Afrika är kluven. Kriti-

»Only talk.»

ker talar om nykolonialism och resursutsugning. Föresprå-

Tilltron till facket är litet. Dagslö-

karna ser en ekonomisk partner som för första gången tar

nen (2–4 euro) räcker inte till myck-

Afrika på allvar och som möter de afrikanska länderna på

et mer än mat för dagen och när

jämställd nivå.

man aldrig kan vara säker på att få

På en kontinent, där bara en tredjedel av vägarna är belag-

jobb följande dag vill man inte vara

da, är Kinas förmånliga infrastrukturbyggen efterlängtade.

den som börjar bråka.

Samtidigt skapar de kinesiska företagen tusentals nya jobb.

»Det finns ingen som stor upp för

Att det tummas på både miljö- och arbetarhänsyn är de fles-

de här arbetarna», säger Ponera Ka-

ta överens om, däremot går åsikterna isär om huruvida för-

cheuka lakoniskt.

delarna lyckas uppväga nackdelarna. 31 LIBERO


elokuva

köyhän kuistilla teksti mikko pihkoluoma Kun Hollywood on viime vuosina palkinnut vuoden parasta elokuvaa, on Oscar-ehdokaslistalle usein mahtunut yksi pienempi itsenäinen tuotanto. Tosin monesti elokuvan pääosassa on ollut tähtinäyttelijä, ohjaaja on ollut vanha konkari tai elokuvaa on levittänyt Hollywood-yhtiön tytäryhtiö kalliin markkinointibudjetin voimin. Leffaa on näistä syistä johtuen saattanut olla vaikea hahmottaa muuksi kuin Hollywood-elokuvaksi. Tänä vuonna ehdokasjoukon pienin elokuva on Winter’s Bone, poikkeuksellisesti aito independent-tuotanto. Ohjaajalle kyseessä on vasta toinen elokuva, näyttelijäkaartissa ei ole niminäyttelijöitä ja elokuvan rahoitus on hankittu täysin studioiden ulkopuolelta. Budjetti on amerikkalaisittain erittäin pieni – yhtä pieni kuin tyypillinen suomalaisen elokuvan budjetti. Winter’s Bone on ahtaissa raameissa monestakin syystä. Amerikkalaiset naisohjaajat ovat lähes aina joutuneet ponnistamaan alalle studioiden ulkopuolelta. Debra Granikin aihevalinta ei myöskään ole helppo.

sa käytettiin alueen asukkaiden va-

vaa sitä tökerösti.

Ree (Jennifer Lawrence) on perheen

rastoista löydettyjä esineitä. Kuvista

2000-luvun tv-sarjoissa toistuvas-

vanhin lapsi, jonka äiti on jatkuvas-

välittyy köyhän syrjäkylän nurja puo-

ti esiin noussut pienkaupunkien me-

sa huumetokkurassa ja isä kadoksissa.

li. Miljöö luo elokuvaan toden tuntua.

tamfetamiiniongelma on taustalla

Ennen katoamistaan isä on pantannut

Synkkään tarinaan uppoutuu helpom-

myös Winter’s Bonessa. Granikille se on

perheen talon takuuksi vankilasta va-

min, kun realismi välittyy jokaisesta

kuitenkin vain osa todellisuutta eikä

pautuakseen. Ree joutuu sekä kasvatta-

huonokuntoisesta hirsitalosta.

siihen keskitytä tarkemmin. Ratkai-

maan sisaruksiaan että tunkeutumaan

Pääasiassa elokuvia tehdään ja

su vaikuttaa järkevältä, sillä huumeen

alamaailmaan kytköksissä olevan su-

markkinoidaan suurkaupunkien asuk-

suosio keskilännen köyhien parissa on

vun sotkuihin, jottei perheen talo me-

kaille. Keskellä metsää kuvataan har-

tullut jo tutuksi aiemmin.

nisi alta.

voin. Kärjistäen voisi sanoa, etteivät

Tarinan alkupuolella Ree harkit-

Elokuvan Oscar-ehdokkuutta edelsi

amerikkalaiset kuvaa kaupunkien ul-

see rahaongelmien vuoksi armeijan

menestys Sundancen ja Berliinin elo-

kopuolella kuin historiallisia elokuvia

palvelukseen ryhtymist��. Armeijan

kuvajuhlilla Jälkimmäisellä elokuva

ja road movie -leffoja. Kun joku kuvaa

värväyspolitiikka saa elokuvassa yl-

sai ensiesityksen Euroopassa. Ohjaaja

vuoristometsien Yhdysvaltoja pietee-

lättävän puhtoisen kuvan, kun haas-

oli paikalla kertomassa elokuvan syn-

tillä, on lopputulos kuvalliselta arvol-

tattelija ohjailee Reen harkitsemaan

nystä.

taan melkein kuin dokumentti.

asiaa vielä vakavammin. Granik ker-

Winter’s Bone sijoittuu Ozarkin ylän-

Dokumenttimaisuuden ohella Gra-

toi Berliinissä, että armeijan edusta-

göille Yhdysvaltain Keskilänteen. Se

nik rakentaa elokuvan roolisuoritus-

jaa näyttelevä henkilö esitti itseään ja

perustuu samannimiseen romaaniin,

ten ja teemojen varaan. Reetä näytte-

kohtauksen sisältö pyrittiin pitämään

jonka kirjoittaja on syntynyt Missou-

levä Jennifer Lawrence tekee roolissaan

realistisena.

rissa ja asuu yhä alueella. Säilyttääk-

huikeaa työtä. Itsevarman nuoren sil-

Elokuvaa katsoessa on kuitenkin

seen kirjan tunnelman Granik päät-

mistä näkyy määrätietoisuus, mutta

vaikea välttyä ajatukselta, että Granik

ti kuvata elokuvan samoilla seuduilla.

tyttö joutuu toistuvasti patriarkaali-

tarjosi kohtauksella juuri sellaista pr-

Granik sai luvan kuvata jopa ihmis-

sen yhteisön lyömäksi. Naisen asema

materiaalia, jota Yhdysvaltain armeija

ten kodeissa ja pihoilla. Lavastukses-

nousee esiin, mutta Granik ei allevii-

kipeimmin kaipaa.

32 LIBERO

ohjaus: Debra Granik käsikirjoitus: Debra Granik, Anne Rosellini pääosissa: Jennifer Lawrence, Isaiah Stone, Ashlee Thompson p.s. Monet elokuvan tähdistä ovat läheisen Forsythin kaupungin asukkaita, jotka eivät koskaan ole näytelleet aiemmin.


kirja

levy

riemastuttavan erilaisia satuja

tyttörokkia mistään tinkimättä

teksti noora vaarala

teksti feniks willamo

Vuonna 1985 syntynyt Myry Voipio

haluakaan kuningattareksi. Perhemal-

Kuin varkain suomalaisen indiekentän arvostettu-

on esikoiskirjailijaksi nuori. Voipio on

lejakin on monenlaisia: eräs lapsisan-

jen nimien joukkoon kohonnut Pintandwefall on ehti-

ehtinyt kuitenkin paljon: satukokoel-

kareista elää kahden tätinsä kanssa.

nyt tehdä jo kolmannen levynsä. Tarina Pintandwefallin

man julkaisemisen lisäksi hän on val-

Voipion tarinat ovat täynnä absur-

taustalla lienee monille tuttu, mutta kerrattakoon vielä:

mistunut maisteriksi, opettanut yli-

deja, maagisia sattumuksia, joihin

viisi vuotta sitten neljä Vaskivuoren lukion musiikkilin-

opistossa ja tehnyt töitä kustannus-

tarinoiden henkilöt itse suhtautuvat

jalla opiskelevaa nuorta naista perusti vitsinä yhtyeen,

alalla.

huvittavan neutraalisti. Satuihin on

jonka oli määrä hajota ensimmäisen keikan jälkeen. Toi-

Tällä hetkellä Voipio kirjoittaa Ou-

ripoteltu myös melkoinen määrä viit-

sin kävi, tie vei Ääni & Vimma - bändikilpailun voittoon

lun yliopistossa kirjallisuuden väitös-

tauksia, jotka on selvästi tarkoitettu

ja tamperelaisen GAEA Recordsin talliin.

kirjaansa. Tutkimusaiheena on jo pi-

vain isompien lukijoiden ymmärret-

tempään ollut tyttökirjallisuus. Näistä

täviksi.

Yhtye on suosiolla jättänyt teknisen soittotaituruudella leveilemisen muille ja tehnyt asiat aina itse haluamal-

lähtökohdista saattaakin arvata, et-

Yhteiskuntakritiikki on ilmeistä,

tä Voipion tarinat ovat jotain muuta

kun kaupungintalo on »kaamea kivi-

laan tavalla. Time Is Right for Romans, Baby -levyn jokaiseen

kuin perinteistä prinssi pelastaa prin-

nen möhkäle», jonka ilmoitustaulussa

Vaikka varmuutta on ymmärrettävästi kolmanteen le-

sessan -höttöä.

lukee »KEHITYSKESKUSTELUT KÄYN-

vyyn tultaessa jo kertynyt, kuulostaa Time Is Right for Ro-

kappaleeseen tullaan tekemään musiikkivideo!

Ylipainoinen yksisarvinen ja muita kerto-

NISSÄ». Tarinoissa on useampi taso,

mans, Baby silti tunnistettavasti Pintandwefallilta. Itse

muksia on juuri sitä, mitä sen herttai-

eikä kaikkia vihjeitä huomaa ensim-

olen aina pitänyt yhtyeen vahvuutena hulluttelua. Tur-

sella tavalla vinkeä nimi antaa ymmär-

mäisellä lukukerralla. Tässä mielessä

ha ryppyotsaisuus ei vaivaa tätäkään albumia, mutta vä-

tää. Kokoelma pitää sisällään toinen

kokoelma on varsin tyypillinen kirjal-

lillä käsitellään silti vakavia teemoja. Levyn viimeinen

toistaan sympaattisempia satuja, joi-

lisuudenopiskelijan esikoisteos – mut-

kappale Drunkberries tiivistää Pintandwefallin arkisten

den hahmokavalkadi on ilahduttavan

ta ei onneksi mitenkään väkinäisellä

havaintojen hienouden: »I’m drunk and eating a packa-

monipuolinen. Kermakakkua rakasta-

tavalla.

ge of ice cream, strawberries». Aiemmilla levyillä muun

van yksisarvisen lisäksi kirjassa seik-

Voipio ei tuputa arvojaan lukijal-

muassa eläimistä laulanut yhtye on uutukaisellaan siir-

kailevat muun muassa prinsessaksi

le alleviivaamalla satujen opetuksia,

tynyt kohti henkilökohtaisempia ja aidomman tuntuisia

muuttuva porsas, säntillinen herra Yr-

minkä ansiosta kerronta pysyy ke-

tekstejä, mikä on toimiva ratkaisu.

jölä ja väittelevä lohikäärme.

peänä. Tasa-arvoinen ja lempeä maa-

Tytöttely on musiikkimaailmassa harmaantunei-

Voipio ajautui kirjailijaksi Lasten

ilmankuva välittyy vaivatta tarinan

den setämiesten kuluttama nolo klisee, mutta Pintand-

Keskus -kustannusyhtiössä tekemänsä

mukana. Ylipainoinen yksisarvinen ja mui-

wefall kuulostaa nuorten naisten yhtyeeltä niin paljon

harjoittelujakson myötä – firma pyysi

ta kertomuksia on riemastuttava lisä las-

kuin vain voi. Tämä siis täytenä kehuna. Uskon ettei mi-

kustannustoimittajaa kirjoittamaan

tenkirjatarjontaan. Tämä teos kasvaa

kään miesporukka voisi saada aikaan tällaista levyä vaik-

oman satukirjan. Kirjailija on kerto-

lukijansa mukana ja tarjoaa jotain

ka kuinka yrittäisi. Pintandwefall on täydellinen todiste

nut rakentaneensa satunsa systemaat-

myös iltasatua ääneen lukevalle.

siitä, että tytöt osaavat soittaa rokkia.

tisesti. Ennen varsinaista kirjoittamismira shemeikka

ta hän kävi läpi omien lempisatujensa henkilöhahmoja ja juonirakenteita, muutti ne taulukoiksi ja analysoi tulokset. Tarkoituksena oli luoda keskenään erilaisia hahmoja, jotka toimivat rooliodotusten vastaisesti. Voipion mukaan kaikkien tyttösankareiden ei tarvitse olla Pepin kaltaisia rämäpäitä: leipominenkin on kelpo harrastus, eikä rauhallista puuhailua tule pitää vähempiarvoisena. Pojat voivat pelata jalkapalloa, jos haluavat, mutta pakko ei ole.

Myry Voipio Ylipainoinen yksisarvinen ja muita kertomuksia Lasten Keskus 2010

Kokoelman nimikkosatu kertoo osuvasti ulkonäköpaineista, jotka kasva-

Myry Voipio

ylipainoinen yksisarvinen

telemänsä aiheet kriittisesti. Totut-

ja muita kertomuksia

..

Muutenkin Voipio on valinnut käsit-

Kuvitus Christel Ronns

vat lastenkin maailmassa vauhdilla.

koutuu,

kun

kruununprinsessaksi

paljastunut tavallinen perheenäiti ei

Lasten Keskus

tu ryysyistä rikkauksiin -kaava rik-

33 LIBERO


Käsitteitä & kamppailuja

seistaan – Que se vayan todos, hiiteen kaikki poliitikot! – väki palasi vaaliuurnille vuonna 2003 ja täpärän voiton myötä peronistipuolueen keskustavasemmistolainen Nestor Kirchner nousi valtaan. Viime vuonna kuolleen Nestor Kirchnerin työtä jatkaa hänen vaimonsa Cristina Fernández de Kirchner, joka hakee lokakuun vaaleissa jatkokautta. Kirchnerismiin on kuulunut uusliberalistisen mallin ja Washington-konsensuksen hylkääminen ja diktatuurin aikaisten ihmisoikeusrikkomuksia selvittäminen. Työläisten haltuunottamille tehtaille on annettu joitakin juridisia mahdollisuuksia. Kirchnerien hallituksista puhutaan »edistyksellisinä» hallituksina.

peronismista kirchnerismiin teksti miika saukkonen

Kenraali Juan Perónin nimeä kanta-

John William Cookella, joka organi-

va liike on vaikuttanut Argentiinan po-

soi 1950–60 -luvuilla sotilashallinnon

liittiseen kenttään vuosikymmenestä

aikana lakkoja, sabotaaseja, aseellista

toiseen. Peronismia voi kuvailla kan-

vastarintaa ja rakensi yhteyksiä Kuu-

salliseksi populismiksi, mutta sen si-

baan.

sällä on aikoinaan ajettu myös työväen vallankumousta.

Vasemmistoperonismin projekti kärsi kuitenkin tappion peronistiliikkeen

Peronismi on hämmentävä ilmiö.

sisäisessä konfliktissa. Oikeistopero-

Voidaan sanoa, että Juan Perónin ide-

nistit vainosivat vasemmistolaisia ja

ologia oli porvarillista nationalismia

perustivat antikommunistisen allians-

ja jopa jonkinlaista fasismia. Toisaal-

sin. Sotilasjuntan aikana kymmeniä

ta korostetaan, ettei peronismia voi-

tuhansia vasemmistolaisia, työläisiä ja

da palauttaa Peróniin. Peronismi oli

opiskelijoita tapettiin. Tämä näkyy ny-

laaja joukkoliike, jonka sisällä toimi-

kyään vasemmiston heikkoutena.

villa vasemmistolaisilla oli oma pro-

Violeta Gavagnin kertoo syntyneen-

jektinsa: työväen vallankumouksen

sä kommunistiperheeseen, joka on ko-

edistäminen. Peronismi on tärkeä osa

kenut sotilasdiktatuurin ajan vainot

työväenliikkeen historiaa Argentiinas-

joutuen elämään maan alla.

sa. Liike veti puoleensa erilaisia ihmi-

»Vielä Carlos Menemin presidentti-

siä tunnustensa vuoksi, joita olivat

kauden loppuun asti ajattelin, että ai-

sosiaalinen oikeudenmukaisuus, po-

noa vaihtoehto oli kommunismi ja sen

liittinen suvereenius, taloudellinen it-

edellyttämä vallankumous, vaikka tie-

senäisyys.

dostimmekin, ettei se ollut enää mah-

»Peronismi kehittyi Argentiinassa

dollista», Gavagnin kertoo.

ensimmäisenä työväestön sosiaalisena liikkeenä», kertoo vasemmistope-

Kirchnenismin aika

roni Violeta Gavagnin.

Vuonna 2003 näyttämölle nousi Nestor

Peronismin on sanottu olleen tapa, jolla argentiinalainen työväes-

Kirchner, joka määritteli ja mobilisoi peronistiliikkeen uudelleen.

Vasemmisto-oppositiota

edustaa

liuta pieniä vasemmistopuolueita, kukuvassa: Juan Perón ja Nestor Kirchner luettavaa: Colectivo Situaciones: Conversaciones en el Impasse (Tinta Limón, 2009) Disquiet in the impasse http://turbulence.org.uk/turbulence-5/disquietin-the-impasse/ peronismi: Peronismi on argentiinalainen poliittinen liike ja aatesuunta, joka perustuu Argentiinan entisen presidentin kenraali Juan Perónin opetuksiin, ajatuksiin ja tavoiteohjelmiin. Perónin omat kannattajat tulivat alemmista yhteiskuntaluokista, kuten köyhistä, työväestöstä ja erityisesti »paidattomista» (Descamisados), joiden johtajaksi nousi Juan Perónin vaimo Eva »Evita» Perón. Lisäksi1970-luvulla Argentiinassa toimi vasemmistoperonistien aseellisia järjestöjä kuten Montoneros, FAR ja FAP.

ten trotskilainen Partido Obrero tai maolainen PCR. Presidentinvaaleissa Kirchnerien linjan haastaa vasemmalta elokuvaohjaaja ja poliitikko Fernando »Pino» Solanas. On kuitenkin vasemmistolaisia, ja jopa anarkisteja, jotka näkevät järkevämmäksi tukea kirchnerismin projektia: nykyinen hallitus on niin vasemmistolainen kuin Argentiinassa on mahdollista – tai vähiten huono verrattuna aiempiin. »Peronismin ulkopuolisilla vasemmistopuolueilla ei ole merkittävää kannatusta kansan parissa. Vasemmiston ajatuksia edustaa kuitenkin se peronismi, joka on viimeisten seitsemän hallitusvuoden aikana saanut uuden merkityksen ihmisoikeuksien, sosiaalisten, kulttuuristen ja sukupuolta koskevien oikeuksien saralla käytyjen kamppailujen myötä», Gavagnin sanoo Radikaalimpaa muutosta ei ole siis näköpiirissä. Vaikka 2001 talouskriisin ja kapinan aika oli poliittisesti luovaa aikaa, ei samanlaista dynamiikkaa enää ole. On valittava, uskooko Kirchnerien maltilliseen muutosprosessiin vai ei. »Tällä hetkellä suuri osa kymmenen vuoden takaisista protestiliikkeistä on asettunut tukemaan vuonna 2003 käynnistynyttä projektia, toiset ovat kadonneet sen myötä, kun kriisi on ylitetty, ja monet muut ovat säilyttäneet alkuperäisen luonteensa. On kui-

tö, marginalisoidut ja köyhät ajatteli-

Vajaa kymmenen vuotta sitten Ar-

vat vallankumouksen mahdollisuutta.

gentiina oli talouskriisin riivaama ja

Peronismin muuttaminen vallanku-

kansa vaati kaduilla hallituksen eroa.

roolia kuin se, minkä ne saivat vuonna

mousliikkeeksi oli ajatuksena myös

Huolimatta kumouksellisista iskulau-

2001», Violeta Gavagnin toteaa.

34 LIBERO

tenkin selvää, että näillä liikkeillä ei enää tänään ole samanlaista keskeistä


protestilaulaja the ex min vallatussa satamassa. Levylle vieraili muun muassa Sonic Youthin Lee Ranaldo ja Thurston Moore Jo varhaisessa vaiheessa The Ex suuntasi pakettiautonsa muihin maihin, muun muassa itäblokin alueelle, jossa muut eivät esiintyneet. Nykyäänkin The Ex on jatkanut kiertämistä oudoissa paikoissa. 2002–2004 yhtye kiersi Etiopiaa kahdesti järjestäen ilmaisia konsertteja missä se suinkin oli mahdollista: kaupungintaloilla, poliisilaitoksilla ja toreilla. Yhtye opetteli paikallisia lauluja ja soitti niitä oman settinsä lomassa. Rumpali-laulaja Katherina Bornefeld nousi paikallisten silmissä jumalattaren asemaan

the ex – suuri tuntematon

Vuonna 1979 neljä hollantilaista veti pitkää tikkua siitä, kuka soittaisi mitäkin soitinta. Yhtyeen nimeksi valittiin The Ex. Kriteerinä nimelle oli, että se pitää voida spray-maalata seinään kahdessa sekunnissa.

etiopialaisia lauluja laulettuaan. The Ex otti matkaan myös Friso Heidingan, amsterdamilaisen torvien korjaajan. Heidingalla riitti töitä, sillä Hollannissa oli paljon rikkinäisillä torvilla soittavia muusikoita. Heidigan jakoi työkaluja ja neuvoja torvien korjaamiseen. Joitain vuosia myöhemmin The Ex kutsui etiopialaisen saksofonistin Getatchew Mekurian soittamaan 25-vuotisjuhlaansa. Yhtyeen musiikista innostunut Mekurian antoi bändille 10 etiopialaista torvikappaletta opeteltavaksi ja uudelleen sovitettavaksi. Kotvasen kuluttua Mekurian alkoi jo soittaa The Ex:n kanssa konsertteja ja julkaisi bändin kanssa levyn Moa Anbessa. Äänitettä jaettiin Etiopiassa kasetteina taksikuskeille, koska se oli paras tapa saada musiikki mahdollisimman monen kuuluviin.

teksti pekka leviäkangas kuva tim ferguson

Mekurian ja Sonic Youth eivät suin-

H a rva y h t y e pystyy yhdistämään

Sok» Kley oli kyllästynyt sääliin ja ha-

punkkia, meteliä, avant-jazzia, itä-

lusi paremman paikan elää, joten rak-

eurooppalaista kansanmusiikia, es-

kauslaulujen kirjoittaminen ei tul-

panjalaisia työväenlauluja, afrikkalai-

lut kysymykseen. Massatyöttömyyden

sia rytmejä ja silti kuulostamaan ai-

runnellessa Hollantia köyhät punk-

na itseltään. Tämä harva yhtye on The

karit elivät työttömyystuella, asuivat

Ex. Itse asiassa ainoastaan the Ex on

halvalla tai ilmaiseksi ja keskittyivät

the Ex!

olennaiseen eli soittamiseen. Kitaristi

»no dogs allowed i’m this weeks jew» the ex equals only

kaan ole ainoita The Ex:n yhteistyökumppaneita. Yli 30 vuoden saatossa The Ex:ssä on ollut jäseniä ja vierailijoita enemmän kuin Muhoksella asukkaita. Vuonna 2011 bändissä on enää vain yksi alkuperäinen jäsen, kitaristi Terrie Hessels. Alkuperäinen laulaja GW

Nelikon vielä opetellessa soittamaan

Terrie Hessels ei ole omien sanojensa

Sok kyllästyi yhtye-elämään vuonna

instrumenttejaan ja maalailemaan lo-

mukaan koskaan joutunut tekemään

2009. Hänen tilalleen yllättävän suju-

goaan seiniin kylmä sota jatkui. Yh-

töitä muille, eli kokoomus kuulolla,

vasti tuli Zea-yhtyeen Arnold de Boer.

dysvallat halusi Euroopan ohjuksiensa

punkissa on yrittäjyyttä! Punkissa on

Pitkään yhtyeessä ovat myös olleet ki-

laukaisualustaksi ja työttömyysluvut

tekijöitä, joiden liisteri pitää julisteet

taristi Andy Moor Dog-faced Herman-

olivat huipussaan. »Ei tulevaisuutta» ei

seinillä.

sista ja rumpali Katherine Bornefeld.

ollut vain H&M:n paidassa lukeva slogan.

Alkuaikoinaan The Ex soitti pääosin

Tämän venkoilevan yhtyeen mat-

vallatuissa taloissa ja nuorisotaloil-

kassa on vierailijoina kulkenut muun

Hollanti oli pullollaan anti-impe-

la. Vuonna 1981 yhtye valtasi kotiky-

muassa sellisti Tom Cora, kontrabasis-

rialistisia ja antimilitaristisia yhdis-

lässään talon nimeltä Villa Zuid, jota

ti Rozemarie Heggen, freejazzrumpa-

tyksiä. Wormerin pienessä kylässä si-

uhkasi tuho. Tiedottaakseen tilantees-

li Han Bennink ja The Brass Unbound.

kisi punk-yhtyeitä kuin ydinsieniä

ta yhtye jakoi kyläläisille lentolehti-

Viime vuonna julkaistu hieno Catch

kolmannessa maailmansodassa. Nuo-

siä sekä minilevyään Villa Zuid Moet Bli-

My Shoe on tutustumisen arvoinen

riso oli saanut tarpeekseen ja oli ai-

jveniä. Vuonna 1989 julkaistu tuplalevy

julkaisu. Tee itsellesi palvelus ja ota

ka tarttua toimeen. Laulaja Jos »GW

Joggers & Smoggers äänitettiin Amsterda-

selvää tästä yhtyeestä. LIBERO

35


suomi pelkää toista maailmansotaa teksti toivo haimi kuva eliisa alatalo

Mitä vastaan suomen puolustusvoimat valmistautuu taistelemaan? Reservin vänrikki Toivo Haimi esittelee näkemyksiään puolustusvoimista. Suomen puolustuspolitiikka on nykyään har-

sodan kaltainen skenaario, jossa Suomeen

tusratkaisu ei pysty puolustamaan Suomea

vinainen kylmän sodan jäänne läntisessä Eu-

kohdistuu massiivinen maavoimien hyökkä-

2010-luvun uhkilta. Sen estävät sekä ulko- ja

roopassa. Yleiseen asevelvollisuuteen nojaava

ys.

turvallisuuspoliittiset seikat että käytännön

puolustusjärjestelmämme voi kriisitilantees-

Laajan reserviarmeijan ylläpito tulee val-

sa saada noin 350 000 koulutettua taistelijaa

tiolle hyvin kalliiksi, sillä puolustusvoimi-

aseisiin. Tällainen armeija on kuitenkin ny-

en rahoitus on taattu inflaation mukaisella

Stalinin haamu

kyaikaisessa tilanteessa vanhentunut, sillä se

indeksikorotuksella sekä 2 prosentin lisäyk-

Suomen puolustusratkaisua perustellaan

on suunniteltu torjumaan toisen maailman-

sellä vuosittain. Näinkään hintava puolus-

useimmiten Suomen kokemuksilla toisessa

36 LIBERO

sotatekniset ja -strategiset kehitykset.


suomen rooli afganistanin kriisinhallinta­operaatiossa on viimeisten vuosien aikana muuttunut rauhanturvaamisesta sodan­käynniksi. suomi koetaan sotaa käyvänä osa­puolena verisessä sodassa nato-joukkojen ja vastarintasissien välillä.

maailmansodassa ja sotaveteraanien perin-

Mitä vastaan on taisteltava?

rauhanturvajoukkoja toimii muun muassa

nöllä. Tosiasia on, että Suomi oli huonosti va-

Mikäli Suomeen kuitenkin kohdistuisi laaja-

Afganistanissa ISAF-operaatiossa, Kosovossa

rautunut talvisotaan, koska puolustusmää-

mittainen hyökkäys suurvallan toimesta, ei

KFOR-operaatiossa sekä Somaliassa ATALAN-

rärahoja oli 1930-luvulla huomattavasti vä-

se tapahtuisi toisen maailmansodan kaltai-

TA-merioperaatiossa.

hennetty. On kuitenkin ymmärrettävä, ettei

sella tavalla. Nykyaikaiseen sodankäyntiin

Suomen rooli Afganistanin kriisinhallin-

talvisota sellaisenaan toistu nykypäivänä.

kuuluvat tehokkaat ilmaiskut, joilla tuho-

taoperaatiossa on viimeisten vuosien aikana

Suomen puolustusratkaisu perustuu pitkäl-

taan kertaheitolla maan infrastruktuuri, sekä

muuttunut rauhanturvaamisesta sodankäyn-

ti Aksel Airon 1920-luvulla kehittämään alu-

kybersodankäynti, joka lamauttaa puolusta-

niksi. Suomi koetaan sotaa käyvänä osapuo-

eellisen puolustuksen järjestelmään. Tässä

jan tietoliikenteen. Varsinainen strateginen

lena verisessä sodassa Nato-joukkojen ja vas-

opissa jokainen miesikäluokka koulutetaan

isku tapahtuu yhtä aikaa maalta, mereltä ja

tarintasissien välillä. Kalliiksi ja vaaralliseksi

muodostamaan satojentuhansien miesten

ilmasta sekä useiden satojen kilometrien sy-

käynyt operaatio on syytä muuttaa välittö-

reservi, jota harjaannutetaan kertausharjoi-

vyydessä. Perinteiseen rintamasodankäyn-

mästi siviilioperaatioksi, jolla päästään pa-

tuksissa ja mobilisoidaan kriisin uhan ollessa

tiin koulutettu reserviläisarmeija ei pysty tor-

remmin tavoitteeseen: rauhan luomiseen ja

väistämätön. Tällä tavalla Suomi pystyi talvi-

jumaan tällaista iskua tehokkaasti.

turvaamiseen Afganistanissa.

ja jatkosodissa saamaan huomattavan määrän koulutettuja miehiä aseisiin.

Koska toista maailmansotaa ei tarvit-

Suomen laivaston lippulaiva, miinalaiva

se enää pelätä, ei siihen ole myöskään syytä

Pohjanmaa, lähti vuoden 2011 tammikuus-

Alueellisen puolustuksen järjestelmä oli

varustautua. Puolustusvoimien reservin ko-

sa Somalian rannikolle EU:n johtamaan ATA-

kuitenkin aikansa tuote, joka kehitettiin tor-

koa tulee pienentää ja vuosittain koulutetta-

LANTA-merioperaatioon torjumaan meriros-

jumaan toiseen maailmansotaan johtaneen

vien varusmiesten määrää vähentää, samal-

vousta. Hanke maksaa 11 miljoonaa euroa.

ulkopoliittisen tilanteen uhkia. Se oli realis-

la kun varusmiehiä koulutetaan paremmin

Miinalaivaa ei ole suunniteltu tällaiseen

tinen järjestely 1930-luvun Euroopassa, jos-

nykyajan haasteita vastaaviin tehtäviin. Li-

operaatioon eikä Adeninlahdella saa käytän-

sa oli vallinnut hiuksenhieno rauha I maa-

säksi kalliit asehankinnat on lopetettava, ja

nön kokemusta Suomen merialueen puolus-

ilmansodan jälkeen. Lisäksi monia valtioita

puolustusvoimien toimintaa on tehtävä kus-

tamisesta. Kaiken kukkuraksi hankkeella ei

hallitsivat militaristiset diktaattorit, kuten

tannustehokkaammaksi.

puututa Somalian merirosvouksen syihin eli

Tänä päivänä suurimman uhan Suomelle

köyhyyteen ja anarkiaan vaan taistellaan näi-

muodostavat terrorismi ja luonnonkatastro-

den lieveilmiötä vastaan. Noilla 11 miljoonal-

2010-luvun Eurooppaan kohdistuvat uhat

fit. Kansainvälistä terrorismia ehkäistään

la saisi varmasti monta neuvonantajaa Soma-

ovat täysin erilaisia. Vaikka Venäjä ei ole de-

parhaiten järkevällä ulko- ja turvallisuuspo-

liaan rakentamaan parempaa yhteiskuntaa,

mokraattinen valtio, ei se ole Suomelle soti-

litiikalla. Tässä keskeisenä tekijänä on puo-

jossa kenenkään ei tarvitse ruveta meriros-

laallinen uhka. Suomen sijainti ei ole strate-

lueettomuus ja sotilaallinen liittoutumatto-

voksi.

gisesti enää yhtä merkittävä kuin 1930-luvun

muus. Nato-jäsenyys tekisi Suomesta USA:n

Vasemmisto esittää huhtikuun eduskun-

etupiireihin jaetussa Euroopassa eikä Suo-

liittolaisen, mikä altistaisi Suomen maali-

tavaaleissa, että puolustusvoimien »superin-

messa ole merkittäviä luonnonvaroja, joiden

tauluksi USA:n vallankäyttöä vastustaville.

deksikorotus» on lakkautettava, asevarustelu

vuoksi sotia.

Lisäksi suojelupoliisin ja puolustusvoimien

lopetettava, reserviä pienennettävä ja puolus-

Nykyisessä tilanteessa Suomeen kohdis-

yhteistoimintaa on syytä tehostaa ja lisätä

tuspolitiikka on suunniteltava vastaamaan

tuva hyökkäys olisi hyökkääjälle diplomaat-

sotilaspoliisien koulutusta terrorisminvastai-

nykyaikaisia uhkakuvia. Lisäksi kalliit soti-

tinen katastrofi. Venäjän uhka pohjautuu

seen toimintaan.

laalliset kriisinhallintaoperaatiot on korvat-

Adolf Hitler Saksassa, Benito Mussolini Italiassa sekä Josif Stalin Neuvostoliitossa.

talvisodasta aiheutuneeseen kansalliseen traumaan, Stalinin haamuun.

Luonnonkatastrofit, kuten öljyvuodot tai

tava siviilikriisinhallinnalla.

metsäpalot ovat toinen uhka, joiden torjun-

Jyri Häkämiehen »Venäjä, Venäjä, Venä-

taan puolustusvoimien olisi syytä käyttää re-

jä» -linjan puolustajat käyttävät esimerkkinä

sursseja. Varusmiehiä tulisi kouluttaa katast-

laajan reservin tarpeesta vuonna 2008 käytyä

rofintorjuntaan ja kybersodankäyntiin omina

Georgian sotaa. Siinä taustalla kuitenkin vai-

koulutushaaroinaan, joihin on hankittava

kuttivat etniset ja alueelliset ristiriidat Ete-

ajanmukaista kalustoa.

lä-Ossetian ja Abhasian alueilla, joita sekä Venäjä että Georgia vaativat itselleen. Tällai-

Turvaamaan ja luomaan rauhaa

sia ristiriitoja ei Suomella ole – ellei Suomi it-

Tärkeän osa-alueen Suomen ulko- ja turvalli-

se tahdo sellaisia luoda esimerkiksi Karjalan

suuspolitiikasta muodostaa kansainvälinen

kannakselle.

kriisinhallinta. Tällä hetkellä suomalaisia 37 LIBERO


vasemmistonuoret HYLLYNI

levyhyllyni

Vasemmistonuorten jyväskyläläinen jäsen, sosiologian opiskelija, Martti Rasa, 21, esittelee levyhyllynsä valittuja teoksia.

My Bloody Valentine - Loveless

The Smashing Pumpkins - Gish

Kenkiintuijottelurockin pioneerien mahtavasoundinen tuotos vuodelta 1991. Soundimaailma on aivan uskomattoman hienosti muodostettu, fuzzinen, uninen ja melodinen kokonaisuus. Levyn kuuntelu on kuin vaipuisi jonkinlaiseen utuiseen transsiin. Soundit ovatkin tämän levyn kohdalla ehkä se merkittävin tekijä, ja albumi on herättänyt maailmalla myös musiikkitieteilijöiden huomion.

The Smashing Pumpkinsin aliarvostettu debyytti yhdistää hard rockin tiukkuuden, tuutulaulupsykedelian ja maailman parhaan kitarasoundin. Levy on ihanan unenomainen, mutta toisaalta hissuttelusta ei ole kyse, vaan riffivetoisuutta ja ujeltavia kitarasooloja kuullaan. Rhinoceros on yksi parhaista maapallolla koskaan äänitetyistä biiseistä.

Devendra Banhart Rejoicing in the Hands Uuden omituisen Amerikan psykedeelistä folkia edustavan Devendra Banhartin toinen levy on aavistuksen lo-fi-vaikutteista, oudon ihanaa ja ihanan outoa musiikkia. Banhartista tulee aina hyvä mieli, ja miehen överiin vibraan ja karismaan sekä 60-lukulaiseen äänimaailmaan jää koukkuun.

John Frusciante - Niandra LaDes and Usually Just a T-shirt Tätä levyä kuunnellessa – tai John Frusciantea ylipäätään – ei uskoisi kyseessä olevan mies, joka tunnetaan Red Hot Chili Peppersin kulta-ajan kitaristina. Vuonna 1994 julkaistu Fruscianten heroiininhuuruinen debyyttialbumi vetää kuuntelijansa Fruscianten mukana jonnekin, missä mieli ei lepää. Rujoa avantgardea.

38

LIBERO

Nirvana - Bleach

The Smiths - Meat Is Murder

Jo debyytillä Nirvana osasi yhdistää räkäiset riffit ja tarttuvat popmelodiat Kurt Cobainin hienoihin sanoituksiin. Bleachin aikaan Seattlesta tuli paljon muitakin soundeiltaan vastaavia levyjä, mutta ei yhtään musiikillisesti niin hyvää kuin Bleach. Kuuntele riipivä Paper Cuts ja beatlesmainen popklassikko About a Girl, jos levy ei ole sinulle entisestään tuttu.

Kuka osaa kirjoittaa yksinäisyydestä niin kuin Morrissey? Harva. Yhdistettynä Johnny Marrin uniikkiin kitarointiin The Smiths todellakin loi jotakin erilaista. Vaikka bändiä vaivaa post-punkin leima, leijaillaan levyllä myös muun muassa funkimmilla maisemilla. Nimikkokappale on saanut monet fanit kasvissyöjiksi.


vasemmistonuoret

Mediaselvitys ruoti viestinnän onnistumista Va s e mm i sto n u o rt e n julkisuuskuvaa ja tiedotuksen onnistumista selvitettiin viime vuoden lopulla.

laatinut Kaisa Niiranen. Vasemmistonuorten piirijärjestöjen tapahtuma- ja paikallispoliittiset tie-

Mediaselvityksen mukaan tavallinen media, kuten sanomalehdet, kä-

dotteet nousivat tutkimuksen mukaan hyvin esiin.

sittelee järjestöä neutraalisti, mutta

Mediaselvityksessä oli mukana sekä

verkossa Vasemmistonuoriin suhtau-

paperilehdet että keskustelufoorumit,

dutaan negatiivisesti, jopa vihamie-

blogit, Facebook ja muut julkisesti nä-

lisesti.

ko-

kyvät keskustelupalstat. Tutkimuksen

rostuivat negatiiviset stereotypiat ja

Vasemmistonuorille toteutti Libero ry

virheelliset mielipiteet vasemmisto-

ja se rahoitettiin Allianssi Työtä nuo-

nuoriin liittyen, ja niihin tulisi puut-

rille -tuella.

Internetkeskusteluissa

tua aktiivisemmin. Vasemmistonuorten mediatiedotteista puolet julkaistiin, ja niistä merkittävä osa julkaistiin vasemmistolehdistössä. Eniten keskustelua vuosina 2009–2010 käytiin Vasemmistonuorten

eniten keskustelua vuosina 2009–2010 käytiin vasemmistonuorten työelämäkampanjoinnista.

työelämäkampanjoinnista. Muita näkyviä aiheita olivat ympäristötoiminta sekä Vasemmistonuoret nuorisojärjestönä. »Ilmianna pomosi -kampanja herätti sellaista keskustelua, jota ei olisi muuten syntynyt», toteaa selvityksen

Liittokokous hyväksyy nelivuotissuunnitelman Vasemmistonuorten ensimmäinen

työstetty myös kaikille avoimessa wi-

järjestöllinen strategia tuodaan esityk-

kissä ja yhdessä strategiaseminaaris-

seksi kevään liittokokoukselle. Strate-

sa.

gian on tarkoitus vahvistaa toiminnan suunnittelua vuoteen 2015 asti.

»Emme ole järjestössä myöskään harrastaneet syvällistä itseanalyysiä,

»Vasemmistonuoret on suunnitel-

joten nykytilan ruotiminen oli todel-

lut toimintaansa tähän saakka lyhy-

la antoisaa ja tärkeää myös seuraavi-

ellä aikajänteellä, korkeintaan kah-

en hallitusten ja puheenjohtajistojen

den vuoden ajalle. Nyt on aika tarttua

perehdyttämistä varten», Taavetti jat-

toiminnan suunnitteluun pidemmällä

kaa.

aikavälillä ja miettiä, millaisen järjes-

Strategialuonnoksessa tavoitellaan

tön haluamme Vasemmistonuorista

muun muassa jäsenmäärän ja aktii-

kehittää», pääsihteeri Riikka Taavet-

visten jäsenten määrän kasvattamis-

ti sanoo.

ta, kampanjasuunnittelun ja -toteut-

Strategian laatiminen aloitettiin

tamisen tehostamista, aktiivisempaa

edellisen liittokokouksen päätöksen

kannanottoa ulkopolitiikan- ja am-

mukaisesti vuonna 2009 ja sitä on teh-

mattiyhdistystoiminnan suhteen sekä

nyt työryhmä, joka valmisteli myös

puheenjohtajatapaamisten käyttöön-

poliittisen ohjelman. Strategiaa on

ottoa piirien johtohenkilöille.

jäsennelty ajatus Toivo Haimi, 20, Joensuu

raha ratkaisee! Uskon, ettei raha yksin tee ihmistä onnelliseksi. Kuitenkin väitän, että hyvinvointia lisättäisiin nimenomaan antamalla ihmisille lisää rahaa. Sadattuhannet suomalaiset joutuvat taistelemaan jokapäiväisen leipänsä eteen. Näihin suomalaisiin kuuluvat niin työttömät, pätkätyöläiset, eläkeläiset kuin pienyrittäjätkin sekä kaikkein köyhimmät eli toimeentulotuen varassa elävät. Kurjimmassa loukussa ovat ne, joiden on tehtävä epämiellyttävää tai huonosti palkattua työtä vain siksi, että saisi ansaittua toimeentulonsa. Kaikkia näitä ihmisiä yhdistää se, että he joutuvat elämään kädestä suuhun. Kaikki tulot menevät toimeentuloon ja perustarpeiden tyydyttämiseen. Ihminen tarvitsee muutakin. Sosiologi Anna Kontula on osuvasti sanonut, että ihmiset ovat halunneet yksinkertaisia asioita ollakseen onnellisia: aikaa läheisten kanssa, mielekästä työtä sekä koulutusta lapsilleen. Vasemmistonuorten vastaus tähän on selkeä eli suoraan sanoen rahan lisääminen kansalaisille. Vastikkeeton toimeentulon takaava perustulo mahdollistaa työntekijälle kieltäytymisen paskaduunista ja pakottaa työnantajan kilpailemaan perustuloa vastaan. Paskaduunit jouduttaisiin miettimään uudelleen, ja niistä saisi irti muutakin kuin toimeentulon. Ennen kaikkea perustulo lisäisi ihmisten hyvinvointia. Kun valtio takaa toimeentulon, voi ihminen valita mielekkäämmän ja näin ollen tuottavamman työn. Hänelle jää myös aikaa tehdä niitä asioita, joista nauttii. Oikeudenmukaisempi talouspolitiikka, johon kuuluvat perustulon lisäksi pääomatulojen progressiivinen verotus, 10 euron minimipalkka sekä alle 10 000 euron vuositulojen verovapaus, ovat kaikki asioita, jotka liittyvät suoraan rahaan ja siihen, ettei ihmisen tarvitsisi enää Suomessa vuonna 2011 taistella perustoimeentulonsa eteen. Ei raha tee ihmistä onnelliseksi, mutta se auttaa kuitenkin kummasti, kun leivästään ei tarvitse enää murehtia. LIBERO

39


KUTSU VASEMMISTONUORET RY:N XXVI SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN LIITTOKOKOUKSEEN Vasemmistonuoret ry:n (Vänsterunga rf, Gurut Beale Nuorat rs) 26. sääntömääräinen yhdistyksen varsinainen kokous, jota kutsutaan liittokokoukseksi, pidetään 27.–29.5.2011 Pohjankartanon koululla osoitteessa Suvantokatu 1, Oulu. Kokous alkaa 27.5.2011 klo 17. Kokouksen äänivaltaisia osanottajia ovat yhdistyksen piirijärjestöjen valitsemat enintään 200 edustajaa, joilla kullakin on yksi ääni. Kukin piirijärjestö on oikeutettu lähettämään kokoukseen edustajia jäsenmääriensä suhteessa, kuitenkin vähintään yhden edustajan. Piirikohtainen edustajien määrä, jonka hallitus on vahvistanut, lasketaan edellisen kalenterivuoden lopun jäsenmäärien perusteella. Piirijärjestöt valitsevat edustajansa vuosikokouksessaan tai jäsenäänestyksellä. Edustajien on oltava piirijärjestön tai sen yhteisöjäsenen jäseniä. Piirijärjestön valitsema edustaja saa täyttää kokousvuonna korkeintaan 30 vuotta. Yhdistyksen kannattajajäsenillä ja perusjärjestöjen nimetyillä edustajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Kokouksessa käsitellään järjestön sääntöjen 8 §:n määräämät asiat sekä uuden poliittisen ohjelman ja järjestön strategian hyväksyminen. Yhdistyksen yhteisöjäsenet voivat tehdä kokoukselle kirjallisia aloitteita ja esityksiä. Jos aloitteisiin ja esityksiin halutaan hallituksen vastaus, on ne toimitettava hallitukselle viimeistään 1.4.2011. Yhteisöjäsenten on toimitettava edustajiensa valtakirjat kokouksen valtakirjantarkastajille lähettämällä ne todistettavalla tavalla 29.4.2011 klo 16 mennessä osoitteeseen: Vasemmistonuoret ry, pääsihteeri Riikka Taavetti, Viherniemenkatu 5, 3. krs, 00530 Helsinki. Kokouksen edustajakorttien jako aloitetaan ilmoittautumispisteessä koulun aulassa perjantaina 27.5.2011 klo 15.30 hyväksyttyä edustajavaltakirjaa vastaan. Helsingissä 28.1.2011 Vasemmistonuoret ry:n hallitus


vasemmistonuoret pääsihteeri

liittarihulluus Liittarihulluus on tunnetila, joka

Kokouksella on kuitenkin luovuttama-

tuntuu valtaavan useat Vasemmisto-

ton oikeus muuttaa käsittelyssä olevia

nuorten aktiivit noin paria viikkoa en-

asiakirjoja juuri niin paljon kuin on

nen liittokokousta. Jokainen pienikin

tarpeellista. Se ei ole loukkaus ketään

kysymys, jota liittokokous käsittelee,

valmistelussa mukana ollutta kohtaan

muuttuu lähes elämää tärkeämmäk-

eikä huonoa kokouskäyttäytymistä,

si asiaksi, josta aivan varmasti riippuu

vaan osa jokaisen kokousedustajan

järjestön tulevaisuus. Tunteena liitto-

vastuuta siitä, että liittokokouksen

kokoushulluus on hyvin läheistä su-

päätökset vastaavat jäsenistön tahtoa.

kua vaalihulluudelle. Ei ole luultavaa,

Kokouksen merkittävyyteen – ja

että monenkaan ehdokkaan tai aktii-

epäilemättä myös liittarihulluuden

visen tukiryhmäläisen suhteellisuu-

esiintymiseen – vaikuttaa se, että liit-

dentaju on ihan kohdallaan viimeisi-

tari on paljon muutakin kuin kokous.

nä viikkoina ennen vaaleja. Liittarihulluus on oikeasti hieno asia. Se kertoo siitä, miten merkittävä järjestö Vasemmistonuoret meille on. Liittokokous päättää järjestön kaikkein tärkeimmistä asioista, joten siitä on syytäkin olla innoissaan. Liittokokouksessa päätetään sekä järjestön poliittisista linjoista että järjestön

tunteena liittokokoushulluus on hyvin läheistä sukua vaalihulluudelle.

johdosta. Vuonna 2011 kokouksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että siellä hyväksytään paitsi kokonaan uu-

Viikonlopun aikana käydään lukui-

distettu poliittinen ohjelma, myös Va-

sia poliittisia keskusteluja myös ko-

semmistonuorten ensimmäinen stra-

koussalien ulkopuolella, tutustutaan

tegia.

uusiin tovereihin ja tavataan vanhoja

Liittokokousta valmistellaan noin

tuttuja. Liittarin iltabileissä päästään

vuoden verran. Vasemmistonuorten

juhlimaan isolla omalla porukalla. Uu-

hallitus päättää, missä ja milloin ko-

sia ryhmittymiä, kaveriporukoita ja

kous pidetään, miten siihen valmis-

ihmissuhteita syntyy.

taudutaan ja millaisia asioita sille esi-

Onnellista liittarihulluudessa on

tetään. Silti, muutamin sääntöjen

myös tunnetilan ohimenevyys. Yleen-

asettamin rajoituksin, liittokokous

sä viimeistään liittokokousta seuraa-

voi ihan itse päättää, miten se haluaa

vana päivänä, kun paluumatkasta

toimia. Hallituksen esitykset ovat vain

on selvitty ja kokouksen jälkipuinnit

esityksiä, jotka voidaan hyväksyä, joi-

käyty, asiat alkavat asettua oikeisiin

ta voidaan muokata tai jotka voidaan

mittasuhteisiinsa. Ehkä joku hävitty

hylätä kokonaan.

äänestys ei sittenkään tuhonnut jär-

Esimerkiksi poliittinen ohjelma voi-

jestön tulevaisuutta. Ja ehkä ne eri

daan kirjoittaa vaikka kokonaan uu-

mieltä olevat toverit eivät olekaan pa-

destaan liittokokousviikonlopun ai-

himpia vihollisia vaan poliittisesti

kana. Ponsien ja kokousedustajien

kaikkein lähimpiä – sekä tärkeitä ystä-

tekemien aloitteiden kautta liittoko-

viä. Yhtä tärkeää kuin se, että liittari-

kous voi ottaa käsittelyyn myös aihei-

innostus synnyttää liittarihulluutta,

ta, joita hallitus ja muut liittokoko-

on se, että liittarin jälkeen palataan

usta valmistelleet eivät ole lainkaan

normaaliin järjestötyöhön, toivotta-

ajatelleet.

vasti hyvillä päätöksillä ja uusilla yh-

Toivottavaa tietysti on, että liitto-

teyksillä vahvistettuna.

kokouksen valmistelu on onnistunut

Perimätiedon mukaan liittarissa on

niin hyvin jäsenistöä kuunnellen, että

parhaat bileet ja liittariviikonloppuna

valmistellut pohjaesitykset kelpaavat

paistaa aina aurinko. Tule Ouluun tar-

kokoukselle kohtuullisin muutoksin.

kastamaan, pitääkö se paikkansa!

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO: Viherniemenkatu 5 , 3. krs, 00530 Helsinki, p. (09) 7747 4260, f. (09) 7747 4270, toimisto@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–16. PUHEENJOHTAJA: dan koivulaakso, p. (09) 7747 4261, gsm 044 506 66 13 dan@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: riikka taavetti, p. (09) 7747 4262, gsm 040 702 3917, riikka@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: aydin saiyar, p. (09) 7747 4263, gsm 040 413 3558, aydin@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: Eliisa alatalo, p. (09) 7747 4264, gsm 044 511 2134, eliisa@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, p. (09) 7747 4265, pirkko@vasemmistonuoret.fi järjestöSIHTEERIn sijainen: pekka pehkonen, p. (09) 7747 4260, gsm 045 348 5499, toimisto@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja antti kurko piirisihteeri heidi auvinen gsm 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Mari-Helmi Pirhonen, gsm 044 017 2725 tominnanjohtaja kalle honkanen gsm 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja otto valpas, gsm 040 820 0791, ita@vasemmistonuoret.fi järjestösihteeri samuli koponen, gsm 044 202 3911 Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja taija roiha, gsm 050 400 6786, keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja Markus Korjonen, gsm 045 673 40 13 Piirisihteeri santeri mikkola, gsm 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja tero kaikko, gsm 050 409 1063 piirisihteeri markus koivumaa, gsm 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Henri-Pekka Solala, satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja tiina järvi gsm 050 328 0332 piirisihteeri Misha Dellinger, p. (02) 237 9130, gsm 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

LIBERO

41


DIALOGI KAINO & VIENO

kaino

42

LIBERO

vieno


miiku lehtel채


olli hietala

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 16 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti........................................................................................................................................................................ Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 1 | 2011

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

JÄSENEKSI


Libero 1/2011