33
kirjat taiteen ja elämän välisen rajan. He ta-
teksti: Riina Simonen
voittelivat ihmismielen vallankumousta. 1920-luvun loppupuolella osa surrealisteista liittyi Ranskan kommunistiseen puolueeseen. Liikkeessä esiintyi kuitenkin vakavia erimielisyyksiä taiteen ja politiikan suhteesta. Toinen maailmansota ajoi monet surrealistit maanpakoon Yhdysvaltoihin, jossa heidän yhteytensä anarkisteihin voimistui-
Kolme tapaa rikkoa järjestys
vat. Kolmannessa eli terrorismiosiossa ensimmäiseksi tarkastelun kohteeksi
Gaudeamuksen tuore julkaisu on
maisunvapaus. Osa heistä asettui kui-
on valittu yhdysvaltalainen, anarko-
hengästyttävää luettavaa. Vajaas-
tenkin tukemaan Benito Mussolinin fa-
syndikalistinen
sismia.
(The Industrial Workers of The World).
sa kolmessasadassa sivussa käydään läpi
ammattiliitto
IWW
kolme teemaa. Lisäksi pitkin matkaa
Toisin kävi Saksassa, jossa Hitler
Se perustettiin vuonna 1905 vastalau-
pohditaan anarkismin, avantgarden ja
suhtautui hyvin kielteisesti kaikkeen
seeksi vanhoille ammattiliitoille, joi-
terrorismin keskinäissuhdetta.
moderniin taiteeseen. Hän näki sen
den katsottiin ajavan vain hyväosaisten
Kirjoittajien mukaan kyseessä on
edustavan rappiota ja epäisänmaalli-
yksi ja sama ilmiö, jonka päämääränä
suutta. Avantgarde oli saanut Saksassa �
on rikkoa vallalla oleva järjestys. Anar-
jalansijaa jo 1800-luvulla ekspressionis-
kismi on ilmiön teoria, terrorismi sen
min kautta. 1920-luvulla taas esiin nousi
konkreettista toteuttamista ja avantgar-
realistinen uusasiallisuus ja sen poliitti-
de sen estetiikka. Tosin kaikki anarkistit
nen suuntaus, verismi.
eivät tietenkään ole terroristeja ja toisin päin.
Taiteen avulla osoitettiin sympatiaa esimerkiksi kommunisteja ja sosialiste-
työläisten etuja. Ryhmän »terroritoiMarja Härmänmaa ja Markku Mattila (toim.): Anarkismi, avantgarde, terrorismi — muutamia strategioita järjestyksen rikkomiseksi (310 sivua) Gaudeamus (2007)
minta» rajoittui lähinnä lakkoaseen käyttöön ja laululiikkeeseen. IWW:ssä toimi paljon siirtolaisia, myös suomalaisia. Uudempaa ja väkivaltaista terroria edustavat hyvin mielenkiintoiset artikkelit saksalaisesta Punaisesta armeija-
Ensimmäinen, anarkismia aatesuun-
ja kohtaan sekä vastustettiin sotia. Lo-
kunnasta (RAF) sekä Italian Punaisista
tauksena käsittelevä luku on melko ras-
pulta kansallissosialistit takavarikoivat
prikaateista (BR). Lukijalle selviää, mik-
kasta ja teoreettista luettavaa. Aluksi
hallituskaudellaan noin 16 000 työtä,
si nämä ryhmät turvautuivat aseelli-
esitellään anarkismin syntyä yhteiskun-
joista osa myytiin ulkomaille ja osa tu-
seen terrorismiin, ja miten humaanista
tafilosofiana.
hottiin.
antimilitaristista Ulrike Meinhofista
Toinen luku keskittyy anarkismiin
Ranskassa syntynyt surrealismi oli psykoanalyysista
saanut
Raskaan alkunsa jälkeen kirja on mu-
aate sai jalansijaa juuri siellä, sillä nä-
poikkitaiteellinen liike, joka kapinoi
kaansatempaavaa luettavaa, ja suositte-
ennäisesti orjuutettu Venäjän kansa oli
porvarillisia arvoja ja katolista kirkkoa
len sitä kaikille näistä teemoista ja his-
pitkään elänyt hyvin vapaasti ja kansan-
vastaan. Surrealistit halusivat häivyttää
toriasta kiinnostuneille. n
valtaisesti
kyläyhteisöissään.
vaikutteita
kehittyi väkivaltainen terroristi.
Venäjällä. Erään käsityksen mukaan
Myös
luonteensa puolesta venäläisiä voisi esimerkiksi italialaisten ohella pitää niin sanottuina
luontaisina
anarkisteina.
Varsinainen anarkistinen liike Venäjälle syntyi vasta 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Kuuluisin ajan venäläinen anarkisti oli kirjailija Leo Tolstoi, joka ei kunnioittanut mitään auktoriteetteja. Anarkistiset terroristit nousivat esiin vasta vuoden 1905 vallankumouksen yhteydessä. On mielenkiintoista havaita, kuinka samanmielistä porukkaa Venäjän anarkistit ja kommunistit olivat vielä 1900-luvun alussa. Tiet erosivat vasta bolševikkien noustua valtaan. Teoksen toinen osa käsittelee avantwww.flickr.com/photos/jvk
gardea eli kulttuurianarkiaa. Erikseen käsittelyyn on otettu Italia, Saksa ja Ranska. Italiassa esimerkin taide-elämän anarkismista tarjoaa futurismi. Futurismi esiteltiin reformina, jonka oli tarkoitus uudistaa taiteen lisäksi koko yhteiskunta. Futuristeja innoittivat individualistinen anarkismi ja il-
lib e ro 1 | 08
33