LexPress 5/21

LEXPRESS OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI

TASAVALLAN PRESIDENTIN JURISTINURA

VAMMAISOIKEUS

5/21

KAKSI TUTKINTOA YHDESSÄ

“Olen jo opintojen alkuvaiheilta asti saanut tehdä monipuolisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä, tutustua eri praktiikoihin sekä olla osana aurinkoista Cassun henkeä.”

-- Nuorempi harjoittelija, 2021

LUE LISÄÄ HARJOITTELUOHJELMISTAMME: WWW.CASTREN.FI/FI/ URAPOLKU/OPISKELIJAT KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA

CALONIA GALLUP

JOULUFIILIKSISSÄ TEKSTI I VEETI KAINULAINEN

Lumettomuudesta huolimatta joulukalenterit ja konvehtirasiat ovat olleet kaupoissa jo pidemmän aikaa, ja monenlaiset jouluvalot ovat ilmestyneet ikkunoihin. LexPress kysyi tällä kertaa lexiläisiltä, miten juhlapyhistä ja niitä edeltävästä ajasta saa kaiken irti.

1.

Mikä on lempijoululaulusi, ja milloin on soveliasta aloittaa joululaulujen kuuntelu?

2.

Mitä lisukkeita täydellisessä glögissä on?

3.

Minkälaisissa merkeissä vietät joululomaa?

Emmi Kurkela-Jurvelin, 1. vuosikurssi 1. Lempijoululauluni on Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan. Itse aloitan joululaulujen kuuntelun jo lokakuun lopussa, sillä kun aloittaa tarpeeksi aikaisin, ehtii virittää itsensä ajoissa joulutaajuudelle!

2. Täydellinen glögi on parasta sellaisenaan, vaikkapa piparin kanssa nautittuna.

Vietän joululomaa toisessa kodissamme Espoossa perinteisesti mm. jouluruuan, joulurauhan julistuksen, joulusaunan sekä lahjojen merkeissä. Heti 3. joulun jälkeen lähdemme koko perheellä Kanariansaarille uudeksi vuodeksi. Siitä tulee jännittävä matka, sillä se on lapsilleni ensimmäinen matka Suomen ulkopuolelle!

Iida Hauhia, 6. vuosikurssi 1. Lempijoululauluni on ollut lapsuudesta lähtien pompöösiydessään mahtava Ilouutinen. Joululauluja voi kuunnella kotona vaikka läpi vuoden (sen sijaan julkisissa tiloissa ne ovat ärsyttäviä jopa joulukuussa).

2. Täydellisen glögin kylkeen sopisi lisukkeeksi esim. joulutorttu.

3. Vietän joululomaa läheisteni, eli poikaystävän, perheen ja gradun kanssa.

Jonas Lund, 2. vuosikurssi 1. En etsi valtaa loistoa, koska Sibelius. Joululaulujen kuuntelu on soveliasta aloittaa perinteisesti siinä ensimmäisen adventin paikkeilla.

2. Glögi on täydellistä jo itsessään. Sopivia lisukkeita ovat kuitenkin rusinat ja koskenkorva makua antamaan.

3. Joululomaa vietän tällä kertaa rauhallisissa merkeissä perheen kanssa.

LEXPRESS

|

3

TOIM. HUOM.

Auskultointi puhuttaa opiskelijoita säännöllisesti. Sivulta 20 alkaen pääsee lukemaan auskultointikokemuksesta sekä työstä tuomioituimessa.

Lopuksi-palstalla tiedustusvastaava Miki Lappi pohtii sitä, voiko aikaa tuhlata. Lue kolumni lehden viimeiseltä sivulta.

5/21 Miten kahden tutkinnon tekeminen samaan aikaan voi olla mahdollista? Sivulta 28 pääsee lukemaan kokemuksia ja näkemyksiä.

Senilexin palstalla Antti Vaaja kirjoittaa kolumnissaan omasta opiskeluajastaan ja sen tuomista opeista. Kolumni löytyy sivulta 12.

@LexTurku

Seuraa somessa: Päätoimittaja: Pihla Kankaanpää lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Helmi Huoviala

Toimituskunta: Veeti Kainulainen Juha Pyrrö Iida Kangas Fanni Rapala Miki Lappi Nelli Leppänen

ISSN 1235-371X Copyright © 2020 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

4 | LEXPRESS

Taitto ja ulkoasu: Pihla Kankaanpää Kansikuva: Sanni Ylimäki Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@lexturku @LexTurku

Ilmoitusmyynti: Jimi Paavola talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Painosalama Oy Painos: 140 kpl

SISÄLLYS

06 PÄÄKIRJOITUS Mihin me jäämme, siitä seuraavat jatkavat 08 PUHEENJOHTAJALTA Riitämmekö?

10 EDARISSA TAPAHTUU Ryhmä Lex kaudella 2022-2023

14

12 SENILEXIN KUULUMISIA Pykälät muuttuvat, ihmiset eivät 14 LEX 60 Alumni ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö 20 AUSKULTOINTI JA URA TUOMIOISTUIMESSA 24 KORONARAJOITUKSET VANKILASSA

22

28 KAKSIN AINA KAUNIHIMPI 32 VAMMAISOIKEUS JA AVOIMEN KESKUSTELUN TARVE 36 KAIKKI KERTAAMISESTA 38 OPINTOPALSTA Pitääkö pandemiasta ottaa jotain mukaan?

40 KUVAGALLERIA

32

47 LOPUKSI Aikaa voi tuhlata vain, jos ajattelee tehneensä niin

LEXPRESS

|

5

PÄÄKIRJOITUS

Mihin me jäämme, siitä seuraavat jatkavat

L

oppusyksystä Lexin kautta järjestetyllä yritysvierailulla

misestä on selvitty ja syvästä päädystä selviydytty kahluualtaan

erityisen mieleenpainuva oli erään esittelijän lausahdus

puolelle, on aika siirtää vastuu seuraavalle. Ajoitus on kuitenkin

siitä, miten omaan työnjälkeensä kannattaa suhtautua.

siinä mielessä täydellinen, että kokemuksesta voi kertoa kaikes-

”Jos puolet tekee hyvin, puolet on varaa tehdä heikos-

ta selviävän ja oleellisen oppivan ajallaan. Armollisuutta itseään

ti. Tärkeintä on se, että pää pysyy pinnalla.”

kohtaan ei voi korostaa liikaa.

Kuten puheenjohtajamme Lari Sorvari omalla palstallaan

Tämän LexPressin ollessa oman päätoimittajavuoteni vii-

kirjoittaa, opiskelijat kokevat paljon suorituspaineita niin opin-

meinen, koen suurta tarvetta kiittää jokaista, joka minua on vuo-

noissa kuin työelämään siirtymisessä. Stressiä aiheuttaa esimer-

den aikana auttanut ja kannustanut. Vuosi on ollut ainutkertai-

kiksi pärjäämisen pelko ja yleinen riittämättömyyden tunne.

nen ja se on opettanut paljon enemmän ja laajemmalta alalta,

Mutta kuten työelämän edustaja kommentillaan yritti muistuttaa,

kuin mitä hakiessani olisin uskonut. Erityiskiitos toimituskun-

ei kukaan pysty eikä tarvitse pystyä täydellisyyteen. Viidenkym-

talaisille sekä vakiopalstojen kirjoittajille – ilman teitä yhtäkään

menen onnistumisprosentti on useimmiten aivan riittävä.

numeroa ei olisi tänä vuonna julkaistu. Suuret kiitokset ja onnit-

Ainejärjestön vastuutehtävät ovat mielenkiintoinen työn-

telut myös toimitusavustajalleni sekä

teon muoto siinä mielessä, että kyse on pohjimmiltaan positii-

vuoden 2022 uudelle päätoimit-

visesta ja iloa tuottavasta puurtamisesta yhteisen hyvän eteen.

tajalle Helmi Huovialalle.

Paineita voi silti muodostua ainejärjestönkin riveissä. Vaikka

Annan lehden eteenpäin

osaisikin ajatella, että puolen onnistumisprosentti riittää, on sitä

luottavaisin ja turvallisin

vaikea käytännössä toteuttaa. Kaikki asiat kun vain lähtökohtai-

mielin, sillä tiedän sen

sesti tehdään paras mahdollinen lopputulos tähtäimessä. Ajal-

olevan hyvissä käsissä

linen rajanveto opintojen, töiden ja ainejärjestöhommien välillä

tulevanakin vuonna.

voikin olla haastavaa, kun ei tiedä, millä saralla antaa itselleen luvan vain pysyä pinnalla.

Vuoden vaihteessa Lex on jälleen valmis uudistumaan, kun vastavalitut vastuuhenkilöt pääsevät aloittamaan. Uusi hallitus, uudet toimihenkilöt ja muut toimijat puhkuvat innosta, kun taas vanhat ovat valmiita siirtymään sivuun. Näin asian kuuluukin olla, ja se luo turvallisuuden tunnetta järjestöön. Vuoden mittaiset vastuutehtävät ovat juuri sen mittaisia, että kun alun rämpi-

6

|

LEXPRESS

Pihla Kankaanpää Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Together we make a mark The future of law is global. If you are ready to take charge of your career, we’d like to hear from you. www.paragraaffi.com/tyonantaja-white-case

PUHEENJOHTAJALTA

Riitämmekö?

O

piskelijat kokevat hyvin paljon paineita joka puo-

yhtä oikeaa vastausta olekaan. Ehkä taustalla on epävarmuus tu-

lelta. Pitäisi menestyä opinnoissa, saada hyviä

levasta tai siitä, että riitänkö tulevaisuuden haasteita varten. Näi-

töitä ja olla aktiivinen opiskelijaelämässä. Tämän

hinkään ei ole yhtä ratkaisua, mutta varmasti omien vahvuuksien

lisäksi pitäisi vielä huolehtia itsestään ja verkos-

tunteminen auttaisi muodostamaan uskoa omaan tulevaisuuteen.

toitua. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Nykymaa-

Omien vahvuuksien tuntemisesta voi löytää uskon siihen, että rii-

ilmassa joka puolelta tulee informaatiota muiden tekemisestä

tän nyt ja tulevaisuudessa. Mutta tarjoaako oikeustieteen opinnot

ja saavutuksista ja se luo helposti riittämättömyyden tunnetta.

avaimia omien vahvuuksien tuntemiseen?

Monille herää ajatuksia, että riittääkö keskiarvo haluamalleni

Tutkintomme sisältää lähinnä itse oikeustieteeseen ja juri-

erikoistumisjaksolle tai miten toiset ovat päässeet jo töihin ja

diikkaan liittyvää opetusta, teoriaa ja tutkimusta ja yleiset työ-

minua ei ole edes kutsuttu haastatteluun tai miten voin pärjätä,

elämätaidot jäävät jokaisen opiskelijan omalle vastuulle. Ope-

kun muilla on toinenkin yliopistotutkinto työn alla. Aina löytyy

tuksessamme on toki lisääntynyt erilaiset pedagogiset elementit,

joku paremmin menestyvä. Mutta onko elämä tällaista kilpailua?

jotka myös tuovat harjoitusta työelämää varten. Tästä esimerkki-

Olenko riittävän hyvä?

nä toimivat erilaiset ryhmätyöt. Opiskelijat kuitenkin harvemmin

Paineet ovat yksi suurimmista opiskelijoiden hyvinvointiin

tunnistavat opetuksesta näitä oppimistavoitteita. Suurin vastuu

vaikuttavista asioista. Paineita luovat niin toiset ihmiset, raken-

työelämätaitojen opettamisessa on meidän nykyisillä ja tulevilla

teet, työnantajat kuin yhteiskuntakin. Luomme myös itsellemme

työnantajilla.

paineita, kun vertailemme itseämme ja tekemisiämme toisiin.

Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi ainejärjestötyötä alus-

Vaadimme itseltämme joskus liikaakin, kun vähempikin riittäisi.

tana, jossa voi oppia tuntemaan itsestään niin heikkoudet kuin

Vertailukohtia löydämme loputtomasti. Mutta miksi me vertaam-

vahvuudet ja oppia työelämätaitoja. Lexissä oppii varmasti myös

me itseämme niin usein toisiin?

erilaisia taitoja kuin töissä ja uskon sen myös kantavan tulevai-

Tätä olen itsekin monesti pohtinut eikä tähän varmasti

8

|

LEXPRESS

suudessa.

PUHEENJOHTAJALTA

Töitä voi tehdä loppuelämän, mutta ainejärjestöhommia vain opiskeluaikana.

Kuluneet melkein kaksi vuotta yhdistyksemme hallituksessa ovat olleet minulle erityisesti oppimisen paikka itsestäni ja muista ihmisistä. Onnistumisia ja epäonnistumisia on tullut eteen.

Tavoitteita on saavutettu ja välillä on jouduttu pettymään. Sadat ja sadat tunnit ainejärjestohommia ovat auttaneet minua tunnistamaan vahvuuteni ja heikkouteni. Näihin vuosiin on mahtunut oppimista esimerkiksi ryhmätyöskentelystä, johtamisesta, vaikuttamisesta, neuvottelemisesta, viestinnästä ja itsensä johtamisesta.

Ennen kaikkea olen löytänyt omat vahvuuteni ja heikkouteni ja sen myötä uskon riittäväni nyt ja tulevaisuudessa. Paras päätökseni oikisessa on ollut lähteä mukaan aktiivisesti Lexin toimintaan ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille. Töitä voi tehdä loppuelämän, mutta ainejärjestöhommia vain opiskeluaikana.

Aina elämässä ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta, vaikka tavoitteita saakin olla. Ollaan armollisia itsellemme ja toisillemme. Me riitämme kyllä.

Lari Sorvari Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LEXPRESS

|

9

EDARISSA TAPAHTUU

RYHMÄ LEX KAUDELLA 2022-2023 TEKSTI | ELISA HYVÄRINEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

K

iireinen vaalisyksy on nyt takana ja Turun yliopiston

nut ryhmäämme viimeisen 1,5 vuoden ajan.

ylioppilaskunta on saanut uuden edustajiston vuosil-

Henkilökohtaisista onnistumisista huolimatta on kuitenkin

le 2022-2023. Olen Elisa Hyvärinen, 22-vuotias toi-

todettava, että vaalien tulos oli Ryhmä Lexille pettymys. Paikka-

sen vuoden oikeustieteen opiskelija ja Ryhmä Lexin

määrämme putosi edelleen neljästä edaattorista kolmeen. Tämä on

uusi puheenjohtaja. Tehtävä on minulle kunnia-asia

jopa puolet vähemmän kuin edustajistokaudella 2018-2019. Tu-

ja olen otettu vaaleissa teiltä kaikilta saamastani luottamuksesta.

loksesta johtuen tulemme tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä

Ryhmän äänikuningattaren viitta tuo mukanaan paljon vastuuta,

muiden edustajistoryhmien kanssa. Tulemme vaatimaan tarkempaa

jonka otan nöyränä vastaan.

taloudenpitoa ja talouskuria, edunvalvonnan asettamista etusijalle

Kanssani Ryhmä Lexiä edustavat edustajistossa varsinaisina

ja jatkamaan työtä Turun ylioppilaslehden sähköistämiseksi. Ensias-

jäseninä Sami Köseoglu ja Kaapo Havuluoto. Vaalijärjestelyistä,

kel tähän otettiin jo aiemmin marraskuussa, kun edustajisto päätti

Calonialla tarjotuista pullakahveista ja järjestelyistä puolestaan on

myöntää lehdelle 12 500 euron lisämäärärahan Tylkkärin verkkoleh-

syytä kiittää kampanjapäällikkö Minna Vuolteenahoa, jonka panos

den uudistamiseksi. Uskottava ja asteittainen siirtymä paperilehdes-

ryhmälle oli edustajistovaaleissa korvaamaton. Haluan myös vielä

tä verkkolehteen tarvitsee puolustajaansa.

kerran kiittää Katariina Juhakoskea, joka on ansiokkaasti luotsan-

10

|

LEXPRESS

Tulevina vuosina tullaan todennäköisesti myös kiistelemään

EDARISSA TAPAHTUU

Henkilökohtaisista onnistumisista huolimatta vaalitulos oli Ryhmä Lexille pettymys

TYY:n jäsenmaksun suuruudesta. Tänä vuonna korotuksilta vältyt-

ylioppilaskunta tekee. Se hyväksyy vuoden talousarvion ja toimin-

tiin nipin napin, mutta paineita maksun korottamiselle on. Tämä

tasuunnitelman. Toimintasuunnitelmaa toteuttamaan edustajisto

on kestämätöntä tilanteessa, jossa ylioppilaskunnan jäsenet eivät voi

valitsee hallituksen ja samalla valvoo sen toimintaa. Näiden lisäksi

äänestää jaloillaan. Vaikka polku pakkojäsenyyden – tai kauniim-

edustajisto valitsee johto- ja valiokunnat sekä opiskelijajäsenet yli-

min ilmaistuna automaatiojäsenyyden - poistamiseksi näyttäytyy

opiston toimielimiin muun muassa yliopiston hallitukseen, päättää

ajoittain kivisenä ja mahdottomana, ei näissäkään vaaleissa voi si-

ylioppilaskunnan jäsenmaksusta sekä tekee ylioppilaskunnan peri-

vuuttaa sen yhtä perusongelmaa: alhaista äänestysprosenttia. Vain

aatteelliset linjanvedot.

31,92 prosenttia ylioppilaskunnan jäsenistä vaikutti itseään koske-

Ryhmä Lexin toiminta ei kuitenkaan ole vain kuivaa kokousta-

viin asioihin. Äänestysaktiivisuus laski vaaleissa lähes viidenneksen.

mista ja pönötystä Turku-salissa. Vaalien tulos kertoo kiistatta siitä,

Ylioppilaskunnan legitimitaatio on silminnähden heikolla pohjalla

että edustajistoryhmällämme on parannettavaa positiiviseen näky-

ja on paljon tehtävää sen eteen, että äänestysaktiivisuus saataisiin

vyyteen panostamisessa ja tapahtumien järjestämisessä. Toivotan

edes yli 50 prosentin.

kaikki tervetulleeksi koko ryhmämme puolesta näihin tapahtumiin

Edustajiston rooli jokaisen ylioppilaskunnan jäsenen arjessa on kuitenkin kiistaton. Edustajisto muun muassa päättää, mitä

ja toimintaamme ylipäätään, kun vuosi saadaan kunnolla polkaistua käyntiin. Ollaan kuulolla!

LEXPRESS

|

11

SENILEXIN KUULUMISIA

PYKÄLÄT MUUTTUVAT, IHMISET EIVÄT

K

TEKSTI | ANTTI VAAJA SENILEXIN SIHTEERI

un olin opiskelija ja Lex-aktiivi, suhteemme Turun

KUVA | KOTIALBUMI

varmaan näytti muista turhanpäiväiseltä kiukuttelulta.

yliopiston ylioppilaskunnan TYY:n piirissä toimi-

Tuon ajan tyyläisten kanssa on sittemmin tullut monesti nau-

viin ihmisiin oli ”vähän vaikea”. Ainakin itselläni oli

rettua vanhoille väännöille. Jälkikäteen olen oppinut arvostamaan

tapana hyvin vahvasti olettaa, että monet TYY:n ih-

monia noissa merkeissä tapaamiani ihmisiä. Heillä on usein erilaiset

miset olivat jotain tiettyä mieltä, ja tämä mielipide

näkökulmat asioihin. Hyvä niin, maailmaan mahtuu erilaisia arvoja

taas omasta mielestäni oli vähintäänkin hölmö. Meidän porukassa

ja näkemyksiä. Omat vanhat olettamukseni muiden ajatuksista lä-

oli luonnollisesti lähinnä järjen ääniä.

hinnä huvittavat nykyään.

Vuonna 2008 väänsimme naama irvessä TYY:n toiminta-avus-

Tulin toimineeksi opiskeluaikana monissa tehtävissä Lexissä ja

tuksesta Lexille. Avustus oli evätty edellisenä vuonna, mikä otettiin

lopulta myös puheenjohtajana vuonna 2011. Lex täytti tuolloin 50

tuon aikaisten Lex-aktiivien piirissä varsin raskaasti. Summa oli Le-

vuotta. Vuosi huipentui lähes 900 vieraan vuosijuhliin, jotka veti

xin budjetissa pikkiriikkinen, mutta oli kyse periaatteista.

paikalle ison määrän alumneja. Tuo päivä oli Lex-yhteisölle todella

Istuin valiokunnassa, joka valmisteli esitykset toiminta-avustusten

hieno.

myöntämisestä. Jäsenet olivat puolensa jo etukäteen valinneet. Jako-

Opiskeluaikaan mahtuu paljon toinen toistaan tärkeämpiä

linja Lexin avustusta kannattavien ja vastustavien välillä oli selvä ja

muistoja ja asioita. Elinikäiset ystävyydet, lukemattomat opiske-

tilanne jumissa. Lopulta ”lex-vastaisimmaksi” oletettu henkilö eh-

lijatapahtumat, jatkot Kirkkotiellä, rimaa hipoen läpäistyt tentit,

dotti vanhan toiminta-avustussumman palauttamista, ja asia ratkesi

vapun 2010 juhlinta yhdistettynä Turun palloseuran jääkiekon Suo-

tämän mukaisesti hänen äänensä myötä.

men mestaruus -juhliin, vain muutamia mainitakseni.

En tullut kysyneeksi, miksi hän teki niin. Ehkäpä hän halu-

Vuodet Lexin parissa opettivat paljon siitä, miten ihmisten

si ymmärtää asiaa meidän näkökulmastamme, vaikka toimintamme

kanssa on hyvä toimia. Vajaan kymmenen työelämävuoden jälkeen

12

|

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

uskallan todeta, että ihmisten toimintatavat ja reaktiot eivät pahemmin muutu riippumatta siitä, käsitelläänkö sitsien järjestämistä vai paljon nollia sisältäviä ratkaisuja. Ihmiset tulevat tyytyväisiksi tai harmistuneiksi hyvin samalla tavalla ja samanlaisista syistä.

Alumniyhdistys Senilexissä tiedostamme sen, että nykyisillä opiskelijoilla on kovat paineet hyvistä arvosanoista ja nopeasti valmistumisesta. Tämä herättää huolen siitä, voivatko opiskelijat olla rauhassa opiskelijoita. Toki opinnot ovat tärkeitä, mutta opiskeluajassa on kovin, kovin paljon muutakin.

Moni varmaan miettii, miten saa oman alan työpaikkoja ja menestyy työelämässä hyvin. Minun ohjeeni on, että ollaan ihmisiä ihmisille ja armollisia itsellemme. Sen mukana tulee melkein huomaamatta jo työelämätaidoista tärkeimmät, kuten muiden kuuntelu ja kyky katsoa asioita myös toisen ihmisen näkökulmasta.

On tärkeää ymmärtää, että ihmisen kovin kriitikko on käytännössä aina hän itse. Jos aina vain vaatii itseltään lisää ja lisää, jaksamisen rajat tulevat kuitenkin lopulta vastaan. Tosiasia on, että ihminen ei yksinkertaisesti pysty olemaan terävimmillään koko ajan.

Eivät huippu-urheilijatkaan treenaa koko ajan täysillä. Välillä pitää levätä ja ottaa rennommin. Niin jää energiaa olla hyvässä vireessä

hyväksymään omalle päämiehelleni tärkeää ja yleisesti ottaen tavan-

silloin, kun sille on suurin tarve.

omaista ehtoa. Kuulemma tämä ei tule missään nimessä kyseeseen,

Voi tietysti olla, että joku paikka jää saamatta, koska arvosanat

antaa sopimuksen olla ja mennään oikeuteen, edustaja ilmoitti. Het-

eivät olleet huippuluokkaa. Mutta kannattaa kysyä itseltään, mitä

ken teki mieli ajatella, että vastapuoli on vain typerä ja siksi hankala.

siitä sitten lopulta seuraa? Erilaisia työpaikkoja ja -tehtäviä kyllä

Lähdin sitten selvittämään, mikä heidän huolensa ehdossa oli,

riittää. Työelämässä tulee myös usein erikoistuttua, eivätkä kaikki

ja miksi he kokevat sen niin vaikeaksi. Asia selvisi. Huoli oli hyvin-

ovet pysy kuitenkaan ikuisesti auki. Tärkeämpää onkin löytää oma

kin ymmärrettävä. Ehto muotoiltiin hieman toisella tavalla, mutta

juttunsa. Ja ihan vaan elää opiskelijaelämää.

molempien osapuolten tarpeet kuitenkin toteutuivat. Hankala tilan-

Opiskeluajan mahdollisuudet tiivistyvät mielestäni erittäin hyvin professori emeritus Matti Klingen vuonna 1956 lausumiin sanoihin: ”Kahdenkymmenen tai neljänkymmenen vuoden päästä

ne saatiin vietyä onnistuneesti maaliin.

Asiat ja pykälät muuttuvat. Ihmiset sen sijaan eivät. Eikä työelämässäkään tule vastaan ihmistä kummempaa.

kukaan ei kysy teiltä, suorititteko tutkintonne neljässä, viidessä vai kuudessa vuodessa. Sen sijaan kysytään, miten käytitte ainutkertaisen nuoruutenne, sisältyikö siihen yhteisöllisyyden oppimista, ymmärtämistä ulkoluvun sijaan ja – ystävyyttä ja iloa.”

Jäikö opiskeluajan kokemuksista sitten jotain käteen työ-

Kirjoittaja toimii johtavana työmarkkina-asiantuntijana Kaupan

elämää silmällä pitäen? Mieleeni tulee eräs tapaus töissä, jossa tein

liitossa sekä sihteerinä alumniyhdistys Senilex ry:ssä. Opiskeluaikojen

sovintosopimusta riidasta. Kaikkein keskeisimmistä ehdoista oli jo

lisäksi kirjoittaja olisi fiilistellyt Turun palloseuraa mielellään enem-

yhteisymmärrys, mutta vastapuolen edustaja ei millään suostunut

mänkin, mutta palstatila loppui kesken

LEXPRESS

|

13

14

|

LEXPRESS

lex 60 vuotta Lex ry:n juhlavuonna muistaa LexPress rakasta ainejärjestöä koko vuoden kestävällä Lex 60 vuotta -juttusarjalla. Vuoden viimeiseen lehteen ja juttusarjan päättämään saimme kunnian haastatella Turun oikeustieteellisen tiedekunnan alumnia, tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Pääsimme kuulemaan, mitä presidentti muistaa omista opiskeluvuosistaan ja Lexistä sekä millaisen pohjan oikeustieteellinen tutkinto on hänen uralleen luonut.

s. 24.8.1948, Salo Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Ura juristina: Nimismies Kiskon piirissä 1974–1975 Hovioikeuden viskaali Turun hovioikeudessa 1976– 1988 Oma lakiasiaintoimisto 1978–1988 Poliittinen ura v. 1987 alkaen Oikeustieteen kunniatohtoruudet: Turun yliopisto, oikeustieteen kunniatohtori 2011 Helsingin yliopisto, oikeustieteen kunniatohtori 2017

Annos ennakkoluulottomuutta kannattaa aina säilyttää mukanaan - SAULI NIINISTÖ

LEXPRESS

|

15

ALUMNI JA TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ TEKSTI | PIHLA KANKAANPÄÄ

T

KUVAT | TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA

urun oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa tasavallan

ka Niinistö kertoo, ettei itse ollut ainejärjestön toiminnassa mukana,

presidentti Sauli Niinistöä voisi kenties kutsua suosituim-

tuli hänenkin toki illanvietoissa käytyä.

maksi ja kuuluisimmaksi alumniksi. Saman opinahjon kasvattina hän edustaa kaikkia niitä mahdollisuuksia,

Oikeustieteellisen tutkinnon luoma pohja uralle

mitä tutkintomme avulla voi saavuttaa. Kun kepillä jäätä kokeillakseni laitoin tasavallan presidentin kansliaan viestiä haastattelupyynnön mer-

Niinistö valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1974. President-

keissä, oli iloiseksi yllätykseksi vastaus myöntävä. Presidentti suostui

ti kertoo, että vielä valmistumisen jälkeen politiikka ei ollut mielessä,

haastatteluun ja kalenterista löytyi vielä tämän vuoden puolelle aikaa

vaan tavoitteena oli päästä tuomioistuimeen. Hän pyrkikin pian val-

lyhyelle puhelinhaastattelulle. Itsenäisyyspäivän alla presidentti kuulos-

mistumisen jälkeen auskultoimaan. Varatuomarin arvon Niinistö sai

ti kiireiseltä, mutta vastatessaan kysymyksiin hän osoitti kiinnostustaan

vuonna 1977 auskultoituaan entisessä Halikon tuomiokunnassa Salos-

muistaa lexiläisiä ja kaikkia yliopistossa opiskelevia.

sa.

Niinistö teki pitkähkön uran Turun hovioikeudessa ja kertoo

Opiskeluvuodet Turussa

tykänneensä siellä työskentelystä kovin. Samaan aikaan toimiessaan hovioikeuden viskaalina Niinistö ehti myös perustaa oman lakiasiain-

Niinistö kertoo Turussa tehdyistä oikeustieteen opinnoistaan jääneen

toimiston kotikaupunkiinsa Saloon. Presidentti kertoo, että toimisto

kokonaisuudessaan oikein myönteinen ja monipuolinen kuva. Hän

perustettiin yhdessä opiskelukaverin kanssa. Perustamisvuonna hän ei

aloitti opintonsa 1960-luvun lopulla ja muistelee, että opiskelu oli

itse ollut ehtinyt vielä valmistuakaan, mutta kaveri oli. ”Lakitoimisto

urakkaluonteista. ”Välillä opiskeltiin lujaa ja välillä oltiin myös muissa

oli ennemminkin välttämätön paha ja pääpaino oli hovioikeudessa”,

töissä”. Presidentti viittasi muilla töillä nimenomaan opintojen ohella

presidentti kuitenkin täsmentää. Toimisto on edelleen olemassa samalla

tehtäviin osa-aikaisiin töihin, jotka ovat nykyisinkin säännöllisin vä-

nimellä kuin perustettaessa, mutta presidentti kertoo, ettei ole itse ollut

liajoin ilmenevä keskustelunaihe niin opiskelijoiden kuin laajemmin-

enää mukana toiminnassa yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

kin oikeustieteellisen yhteisön keskuudessa. Olikin mielenkiintoista

Koska Niinistö on ehtinyt tehdä uraa niin oikeustieteellisellä

kuulla, että tällainen opiskelijoiden toimintatapa on elänyt jo vuosi-

puolella kuin merkittävästi myös politiikassa, on mielenkiintoista kysyä

kymmeniä sitten.

oikeustieteellisen tutkinnon hyödyistä ja merkityksestä. Vastauksessaan

Tutulta kuulosti myös ainejärjestömme Lexin toiminta. Presiden-

Niinistö haluaa irtautua käsitteestä juridiikka ja puhuu mieluummin

tin mukaan jo hänen opiskeluvuosinaan Lex oli elinvoimainen yhdistys

loogisesta ajattelusta. ”Loogista ajattelua juristi harrastaa ja joutuu

ja tärkeä osa opiskelijoiden arkea. Näkyvimpänä osana ainejärjestön

työssään tekemään joka päivä. Tätä tutkinto opettaa ennen kaikkea ja

toimintaa silloin, kuten nykyäänkin, olivat järjestetyt illanvietot. Vaik-

taidosta on elämässä muutenkin hyvin paljon hyötyä”. Paitsi oikeus-

16

|

LEXPRESS

Lakitoimisto oli ennemminkin välttämätön paha. Tavoitteenani oli nimenomaan tuomioistuintyö.

tieteellisestä tutkinnosta, presidentti huomauttaa oppineensa paljon

yliopistoihin. Opetuskäytännöissä on tapahtunut radikaaleja muutok-

vuosistaan hovioikeudessa.

sia ja paluu vanhaan ei ole ollut yksinkertaista. Lisäksi viime vuosien aikana yliopistot muiden korkeakoulujen rinnalla ovat olleet leikkaus-

Yliopistojen tila ja merkitys tänä päivänä

suunnitelmien armoilla. Presidentti Niinistöltä olikin kiinostavaa kuulla, mitä hän ajattelee yliopistojen tilasta ja merkityksestä tänä päivänä.

Viimeiset lähes kaksi vuotta ovat vaikuttaneet kuten kaikkiin, myös

”Yliopistojen merkitys on aina tärkeä, ja paikka yhteiskunnassa on itsestäänselvyys”, presidentti vakuuttaa. Niinistö puhuu kouluttautuneisuuden puolesta ja painottaa, että koulutus on aina vain tärkeämpää. ”Teknisesti helpottuessaan toimet monimutkaistuvat, ja siksi korkea osaaminen on avain tulevaisuuteen”, hän asian tiivistää.

Tämänhetkiseen tilanteeseen ja koko korona-aikaan viitaten presidentti haluaa myös sanoa, että opiskelijat ovat todella olleet hänen mielessään ja myötätunto on heidän puolellaan. ”Rajoitettu elämä on taakka etenkin, kun se on jatkuvaa”, presidentti toteaa. Kuitenkin, kun puheena ovat erityisesti oikeustieteen opinnot, hän muistuttaa, että jo hänen opiskeluaikanaan ala oli itsenäinen ja tietyllä tavalla ”etäopiskelua”. Toteamus on perusteltu, sillä ajasta riippumatta oikeustieteen opinnot toki ovat pääosin itsenäistä työskentelyä.

Terveiset Turun oikeustieteen opiskelijoille Kuten sanottu, presidentti Niinistö on aito esimerkki siitä, että samasta opintoahjosta ja lexiläisistä kengistä voi ponnistaa minne vain. Kysyttäessä vinkkiä tällaisten mahdollisuuksien toteuttamiseen presidentin ohjeena on ennakkoluulottomuus: ”Annos ennakkoluulottomuutta kannattaa aina säilyttää mukanaan”. Niinistö myös korostaa sitä, ettei tulevaisuuden näkymistä kannata tehdä liian vaativia itselleen. ”Elämä

Presidentti Niinistö uskoo yliopistojen merkityksen olevan aina tärkeä. ”Korkea osaaminen on avain tulevaisuuteen.”

aukeaa ja tilaisuuksia tulee”.

LEXPRESS

|

17

Harjoitteluohjelmia opintojen eri vaiheisiin Hei oikkari, onko Hannes Snellman sinulle jo ennalta tuttu? Hannes Snellman on pohjoismainen liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto.

Hanneksella hoidamme asiakkaidemme merkittävimpiä toimeksiantoja, eli työtehtävät ovat taatusti mielenkiintoisia, haastavia ja ainutlaatuisia.

Meillä alamme osaavimmat asiantuntijat työskentelevät yhdessä kannustavassa sekä inspiroivassa ympäristössä. Hanneksella on myös neljä erilaista harjoitteluohjelmaa oikeustieteen opiskelijoille opintojen eri vaiheisiin. Kurkkaa alta tarkemmat kuvaukset eri harjoitteluohjelmista ja mikäli joku niistä voisi olla juuri sinun juttusi, laita hakemusta tulemaan!

Office Support Trainee -ohjelma ”Parasta Hanneksella on mahtava työyhteisö ja monipuoliset työtehtävät.

Meillä on tosi kiva ja rento tiimi, ja työilmapiiri on tosi lämminhenkinen ja kannustava.” – Office support trainee, syksy 2021 Office support traineet, tuttavallisemmin tsupit, ovat ensimmäisen tai toisen vuoden oikkareita. Tsuppien työtehtävät liittyvät usein toimiston juoksevien asioiden hoitamiseen. Harjoittelijat auttavatkin siis mitä erilaisimmissa hommissa; tehtäviin kuuluu esimerkiksi asiakirjojen toimittamista eri virastoihin, tapahtumissa auttamista sekä respassa työskentelyä.

Harjoittelijat työskentelevät osa-aikaisesti keväisin ja syksyisin opintojen rinnalla ja työtunnit sovitaan aina yhdessä oman tiimin kanssa. Kesäisin tsupit työskentelevät täysipäiväisesti. Office support trainee -ohjelma pyörii yleensä kolme kertaa vuodessa ja harjoittelu kestää lähtökohtaisesti noin neljä kuukautta.

18

|

LEXPRESS

Knowledge Management Trainee -ohjelma ”KM trainee -ohjelmassa parasta on työn monipuolisuus: yksikään päivä ei ole samanlainen, ja tiimimme pääsee työskentelemään laajasti eri oikeudenalojen parissa.

Teemme usein tiimityötä esimerkiksi kiinnostavien selvitysten parissa. Loistavat työkaverit ovatkin harjoittelun suola!” - KM trainee, syksy 2021 KM traineet ovat usein kolmannen tai neljännen vuoden oikkareita. KM traineet työskentelevät osana Tech & Innovation -tiimiämme. Harjoittelijat tekevät erilaisia selvitystöitä eri praktiikoillemme ja huolehtivat lisäksi Hanneksen kirjastopalveluista.

KM trainee -harjoittelujakso kestää lähtökohtaisesti vuoden ja on osa-aikainen. Siten se sopii erittäin hyvin opintojen rinnalle – ja mahdollistaa myös osa-aikaisen lomailun kesällä. KM trainee -ohjelma pyörii kolme kertaa vuodessa, ja aloitukset osuvat pääosin tammikuulle, toukokuulle ja syyskuulle.

Associate Trainee -ohjelma “Parasta antia on ollut päästä kerryttämään ja toisaalta näyttämään omaa osaamista nuorena asiantuntijana osana tiimiä, jossa on erinomainen henki ja aidosti ilo työskennellä.” - Associate trainee, syksy 2021 Associate trainee -harjoitteluohjelma on suunnattu oikkareille, jotka ovat ehtineet kerryttää opintoja vähintään 150 nopan edestä. Associate traineet työskentelevät täysipäiväisesti neljän kuukauden ajan eri praktiikoissamme, eli esimerkiksi vero-, rahoitus- tai yrityskauppa-asioiden parissa. Assiocate traineet pääsevät tekemään samantyyppisiä tehtäviä kuin nuoret juristit – esimerkiksi erilaisia selvitystöitä sekä asiakirjaluonnoksia.

Associate traineet aloittavat harjoittelunsa pääosin tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa.

Thesis Trainee -ohjelma “On mahtavaa, että voi gradua kirjoittaessaan olla mukavan ja asiantuntevan tiimin jäsenenä. Heidän kokemuksestaan ja näkemyksistään on aidosti ollut iso apu tutkielman kirjoittamisessa. Myös käytännön järjestelyt ovat toimineet saumattomasti, ja olenkin hyödyntänyt mm. työpistettä ja laajaa kirjastoa lähes päivittäin.” – Thesis trainee, syksy 2021 Thesis trainee -ohjelma on suunnattu graduaan kirjoittaville oikkareille. Jokaisella thesis traineella on oma tutor, joka on myös traineen gradun aihepiirin erityisosaaja. Lisäksi traineilla on mahdollisuus osallistua Hannes Akatemian – Hanneksen sisäisen koulutusohjelman – järjestämille luennoille sekä päästä mukaan Avocadoksen – Hanneksen vapaa-ajan yhdistyksen – järjestämiin aktiviteetteihin.

Thesis trainee -harjoittelujakso kestää lähtökohtaisesti noin kolme kuukautta ja haku thesis traineeksi on auki ympäri vuoden.

Lisätietoa harjoitteluohjelmistamme löydät nettisivuiltamme osoitteesta hannessnellman.com/careers sekä oheisen linkin takaa...

LEXPRESS

|

19

AUSKULTOINTI JA URA TUOMIOISTUIMESSA TEKSTI | JUHA-MATTI PYRRÖ

A

KUVA | KOTIALBUMI

uskultoinnilla eli tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan

nystä hakeutua tuomioistuinharjoitteluun. Ensinnäkin käräjänotaarin

vuoden kestävää lainkäyttötehtäviin perehdyttävää har-

kuukausipalkka on 2 290,46€, joka on alhainen verrattuna vastavalmis-

joittelua. Sen voi suorittaa joko kokonaan käräjäoikeu-

tuneen juristin keskiansioon. Tämän lisäksi auskultointiin usein liittyy

dessa tai niin sanottuna yhdistelmäharjoitteluna, jolloin

muutto toiselle paikkakunnalle. Tämä yhtälö saattaa nostaa kynnyksen

ensimmäinen puoli vuotta suoritetaan käräjäoikeudessa ja jälkimmäi-

harjoitteluun hakeutumiseen hyvin korkeaksi eri elämäntilanteissa ole-

nen puoli vuotta hovi- tai hallinto-oikeudessa.

ville henkilöille. Kyseessä on vasta harjoittelu, mutta ”käräjäoikeuden

Useimmiten tuomioistuinharjoittelusta kiinnostunut juristi ha-

näkökulmasta käräjänotaarit ovat myös tarpeellinen työvoimaresurssi.

keutuu auskultoimaan uransa alkutaipaleella. Näin on tarkoituskin,

He ratkaisevat merkittävän osan käräjäoikeuteen saapuvista asioista.”

mikä ilmenee siinä, kuinka opintomenestystä korostetaan hakume-

Edellinen sitaatti on Keski-Suomen käräjäoikeuden harjoittelusuunni-

nettelyssä. Oikeusnotaarin tutkintoon sisältyvien opintojaksojen (pois

telmasta. Myös Lakimiesliitto otti aiemmin kuluvana vuonna kovasa-

lukien muun muassa kieliopinnot) laajuudella painotetun keskiarvon

naisesti kantaa epäsuhtaan käräjänotaarien palkkauksen ja työn määrän

perusteella on saatavissa korkeintaan 5 pistettä ja oikeustieteen maiste-

sekä vaativuuden välillä.

rin tutkielmasta arvosanan mukaisesti myöskin 5 pistettä. Jos oikeustie-

Epäkohdistaan huolimatta auskultointipaikoista käydään kilpai-

teen notaarin tutkinnon painotettu keskiarvo ei yllä vähintään 2,5:een

lua ja vuosittain noin joka kolmas hakija tulee valituksi harjoitteluun.

eikä maisteritutkielman arvosana 3:een, ei perustutkinnon opinnoista

Sitä pidetäänkin usein itsestäänselvyytenä juristeille, jotka aikovat

saa laisinkaan pistehyvitystä. Kun jaossa on kaikkiaan 21,5 pistettä,

hakeutua työskentelemään oikeudenhoidon parissa. Tuomioistuinhar-

muodostuu opintomenestyksestä kaikkiaan lähes puolet kaikista pis-

joittelussa juristi pääsee käytännössä näkemään ja kokemaan, millaista

teistä. Vertailun vuoksi työkokemuksesta voi saada enintään 4,5 pis-

työskentely tuomioistuimessa on. Seuraavaksi Länsi-Uudenmaan kärä-

tettä. Tämä toteutuu työskentelemällä kokoaikaisesti juristin tehtävissä

jäoikeudessa määräaikaisessa käräjätuomarin virassa työskentelevä Jen-

36 kuukauden ajan sen jälkeen, kun hakija on suorittanut oikeustieteen

ny Willstedt esittää kyselymuotoisesti näkemyksiään auskultoinnista ja

maisterin tutkinnon.

urasta tuomioistuimessa.

Auskultointiin liittyy myös epäkohtia, jotka voivat nostaa kyn-

20

|

LEXPRESS

Millainen on ollut polkusi käräjätuomariksi?

Olen opiskellut oikeustieteitä Rovaniemellä Lapin yliopistossa vuosina 2002-2008. Olen siis suorittanut tutkinnon vanhan tutkintorakenteen mukaisesti ja valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi. Minulle oli jo opiskeluaikana selvää, että haluan ehdottomasti suorittaa tuomioistuinharjoittelun. Auskultoin Kemi-Tornion käräjäoikeudessa noin 10 vuotta sitten. Auskultointivuosi oli erittäin valaiseva ja oikeastaan sen aikana minulle selkiytyi se, että juuri tuomioistuintyö on sitä, mitä minä haluan jatkossa tehdä. Hainkin heti auskultoinnin jälkeen hovioikeuteen esittelijäksi, mutta päädyin ensin vakuutusoikeuteen reiluksi vuodeksi. Sen jälkeen olen ollut esittelijänä hovioikeudessa ja työtuomioistuimessa ennen tämänhetkistä tehtävääni määräaikaisena käräjätuomarina.

Kerro auskultointikokemuksistasi?

Olen auskultoinut Kemi-Tornion käräjäoikeudessa vuosina 20102012. Minulle henkilökohtaisesti auskultoinnista oli paljon hyötyä, koska vasta työskentely käräjäoikeudessa konkretisoi sen, mitä kaikkea tuomioistuimessa tehdään ja miten monipuolista tuomarin työ on sekä selkiytti minun ajatukseni siitä, minkälaista juristin työtä haluan tulevaisuudessa tehdä. Notaarivuosi koostui pääasiassa summaaristen riita-asioiden, erilaisten hakemusasioiden sekä rikosasioiden käsittelystä. Mielestäni tuomioistuinharjoittelu on tietyllä tavalla yleissivistävä kokemus myös sellaisille juristeille, jotka eivät halua lainkäyttötehtäviin tuomioistuimeen. Hakeutuminen tuomioistuinharjoitteluun on nykyään aika erilainen prosessi kuin silloin, kun itse hain auskultoimaan. Ensinnäkin haku on järjestetty valtakunnallisesti ja keskitetysti.

Toiseksi harjoittelua ja sen sisältöä on pyritty valtakunnallisesti ohjeistamaan tarkemmin. Käräjänotaareille on myös kohdennettua koulutusta. Minun auskultointiaikanani harjoitteluvuosi saattoi olla hyvinkin erilainen riippuen auskultointipaikasta. Toki joitakin eroja voi nykyäänkin olla jo aivan käytännön syistä. Käräjäoikeudet ovat erikokoisia ja käsiteltävien asiaryhmien laadussa ja määrässä voi olla eroja.

Käräjatuomarina työskentelevä Jenny Willstedt auskultoi vuosina 2010-2012 Kemi-Tornion käräjäoikeudessa. Willstedt toivoisi, että tuomioistuinten profiilia ja yhteiskunnallista merkitystä ylipäätään nostettaisiin enemmän esille.

LEXPRESS

|

21

Pyritkö jo opiskeluaikana tekemään valintoja, jotka johdattaisivat

Koen, että työ on yhteiskunnallisesti tärkeää sekä erittäin monipuolista, mielenkiintoista ja haastavaa.

sinut tuomioistuinuralle?

Opintojen suhteen en varsinaisesti tehnyt mitään valintoja, koska oikeustieteellinen tutkinto rakentui siten, että jokaiseen oikeudenalaan tutustuttiin pakollisen kurssin verran. Omavalintaisia kursseja tutkintoon sisältyi melko vähän, joten en usko, että niillä sinänsä on ollut paljonkaan merkitystä jatkon kannalta. En tarkemmin tunne tämänhetkistä tutkintorakennetta, joten siihen en osaa ottaa kantaa. Itse pyrin kyllä jo

- JENNY WILLSTEDT

opiskeluaikana harjoitteluun nimenomaan tuomioistuimeen ja olinkin kolmen kuukauden mittaisessa harjoittelussa Oulun käräjäoikeudessa.

Kyllä tällaisella jo opiskeluaikaisella kiinnostuksella tuomioistuintyöhön voi olla merkitystä, mikäli haluaa tuomioistuinuralle. Tosin tuomioistuinuralle voi nykyään tulla hyvin monenlaisilla taustoilla, joten mikään välttämättömyys tämä ei ole.

män valmistelu- ja tuomionkirjoitustyöhön. Henkilökohtaisesti tykkään käräjäoikeustyöstä ja ylipäätään tuomioistuintyöstä siitä syystä,

Kerro käräjätuomarin arjesta niin hyvässä kuin pahassakin?

että koen, että työ on yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Lisäksi työ on erittäin monipuolista, mielenkiintoista ja haastavaa. Työssä voi ke-

Käräjäoikeudet alkavat olla sen verran suuria, että varmaankin jokainen

hittyä jatkuvasti ja joka päivä oppii jotain uutta. Iso merkitys on myös

Suomen käräjäoikeus on jaettu osastoihin, joilla käsitellään eri asiaryh-

sillä, että tuomioistuimissa työskentelee tosi hyvää porukkaa. Suurin

miä. Tuomarin työpäivä vaihtelee paljon sen mukaan, millä osastolla

miinus on se, että käräjäoikeuksia ja tuomioistuimia ylipäätään vaivaa

hän työskentelee ja mitä asiaryhmiä käsittelee. Esimerkiksi rikososas-

krooninen kiire. Töitä on yksinkertaisesti liikaa, tai vastaavasti työnte-

tolla pääkäsittelyjä on paljon ja istuntoja on useana päivänä viikossa,

kijöitä liian vähän.

kun taas riitaosastolla istuntoja on vähemmän ja työ painottuu enemHaluatko ottaa kantaa johonkin tuomioistuinlaitosta koskevaan ongelmaan?

Toivoisin, että tuomioistuinten profiilia ja yhteiskunnallista merkitystä ylipäätään nostettaisiin enemmän esille esimerkiksi mediassa. Yksi ongelma on tällä hetkellä se, että iso osa tuomioistuinten henkilökunnasta työskentelee määräaikaisina. Tähän kytkeytyy paitsi kysymys tuomareiden riippumattomuudesta, myös tuomareiden henkilökohtainen työhyvinvointi. Lisäksi jo edellisessä kohdassa mainitsemani tuomioistuimia vaivaava kiire sekä jutturuuhkat aiheuttavat käsittelyaikojen pitkittymistä sekä vaarantavat henkilökunnan työssäjaksamisen.

Oletko valmis

omaksumaan liikejuridiikan

huipulla tarvittavat työtavat?

Junior Trainee | Trainee Pääset oppimaan huippuosaajilta kannustavassa ja matalahierarkisessa työyhteisössämme.

Elo-syyskuussa tai tammikuussa alkavien vuoden mittaisten harjottelujaksojen työvuorot sovitaan aina joustavasti ja ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla opinto- ja tenttitilannettasi.

Tutustu osoitteessa: www.merilampi.fi/opiskelijat

“Ilmapiiri Merilammella on todella kannustava ja apua voi kysyä keneltä tahansa.”

“Merilammella ehdottomasti parasta on lämminhenkinen ja rento työilmapiiri, johon on tuntentut olevansa tervetullut heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Vaativan työn vastapainona esimerkiksi yhteislenkit ja virkistyspäivät ovat kiva bonus.”

“Olen päässyt osallistumaan runsaasti erilaisiin koulutuksiin ja kehittään omaa osaamistani. Ilmapiiri Merilammella on todella kannustava ja apua voi kysyä keneltä tahansa.

Meistä harjoittelijoista pidetään hyvää huolta ja kehitysideoitamme kuunnellaan aidosti. Arvostan suuresti myös omaa kokkiamme, joka loihtii joka päivä älyttömän hyvät lounaat.”

Merilampi

Merilampiattorneys

Merilampi Attorneys

Keskuskatu 7 | Helsinki | www.merilampi.com

MerilampiAttorneys

Merilampiattorneys

LEXPRESS

|

23

Koronarajoitukset vankilassa TEKSTI | FANNI RAPALA

KUVA | FREEPIK.COM

Koronarajoitusten merkitystä, tarvetta ja seurauksia vankiloissa käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa julkaistiin edellisessä LexPressissä. Haastateltavana oli entinen vanki ”Jarkko”, joka kertoi korona-ajan tapaamisoikeuksista ja niiden merkityksestä. Nyt julkaistavassa toisessa osassa haastateltavina ovat Rikosseuraamuslaitoksen valmiusryhmän puheenjohtaja Annika Finnberg sekä kriminologian professori Tapio Lappi-Seppälä.

Ensimmäiseksi haastattelukysymyksiin vastaa Rikosseuraamuslaitoksen valmiusryhmän puheenjohtaja Annika Finnberg:

Sittemmin Risessä otettiin käyttöön laki väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta, jonka nojalla voitiin rajoittaa ja keskeyt-

Miten vankien tapaamisoikeudet turvattiin vakavimpina korona-

tää vankien tapaamisia tietyin edellytyksin. Kaikkia tapaamismuotoja

pandemian aikana?

ei kuitenkaan rajoitettu/keskeytetty: esimerkiksi lapsen tapaamiset ja asiamiehen tapaamiset tuli järjestää.

Pandemian alkuvaiheessa maaliskuussa 2020 annetun Rikosseuraamuslaitoksen mediatiedotteen mukaan: ”Eritysesti harkitaan, järjestetäänkö

Pohdittiinko käytettyjen keinojen lisäksi muita mahdollisia keino-

kaikkia myönnettyjä tapaamisia, toteutetaanko tai myönnetäänkö van-

ja?

keuslainmukaisia lupia vangeille, joita ovat esimerkiksi poistumisluvat, opinto- ja siviilityöluvat. Yksiköiden johto tekee päätökset yksikkö- ja yk-

Erilaisia keinoja pohdittiin paljonkin ja vaihtoehtoja selvitettiin. Käy-

silökohtaisesti.”

tännössä väliaikaislaki, jonka aiemmin mainitsin, toi ratkaisun tapaa-

Vankien tapaamiset ja poistumisluvat olivat keskeytettyinä koko

misten järjestämiseen liittyen, eikä sen jälkeen ollut enää aihetta käyt-

kevään ja alkukesän vuoden 2020 aikana. Rise antoi mediatiedotteen

tää muita keinoja kuin mitä laissa säädettiin. Lain voimassaolo päättyi

1.7.2021, jossa todettiin, että ”Vankiloissa palataan eri tapaamisten

31.10.2021, eli meillä ei ole enää käytössä näitä rajoitus- ja keskeytys-

myöntämisten osalta normaaleihin käytäntöihin 1.7.2020 alkaen. Myös

toimenpiteitä.

poistumisluvat ja valvomattomat tapaamiset jatkuvat.”

Edellä mainittuun viitaten voidaan todeta, ettei vangeilla ollut, joitakin

Uskotteko, että käytetyt keinot vaikuttavat vankien tulevaisuuteen?

poikkeuksia lukuun ottamatta, mahdollisuuksia tapaamisiin kyseisenä

Huomattiinko vankien käytöksessä rajoitusten aikana poikkeuksia

aikana. Tapaamiset korvattiin Skype-tapaamisilla sekä puhelimen käy-

aiempaan?

tön lisäämisellä.

24

|

LEXPRESS

Varmasti käytetyillä keinoilla on ollut jonkin verran vaikutuksia van-

jouduttu rajoittamaan/keskeyttämään enemmän kuin toisissa. Koska

kien tulevaisuuteen. Vangit luonnollisestikin kärsivät siitä, etteivät he

rajoitus- ja keskeytyspäätösten tekeminen on perustunut väliaikaislain

voineet esim. tavata läheisiään, joka on monelle merkittävä voimavara

säännöksiin ja päätöksiä on tehty ko. lain nojalla, en näe tarkoituksen-

vankeuden aikana. Joitakin havaintoja meillä on ollut siitä, että van-

mukaisena pohtia epäoikeudenmukaisuuskysymyksiä enempää.

git ovat oireilleet rajoituksista johtuen. Erityisesti he ovat kokeneet käytännöt epäoikeudenmukaisina ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa

Jos koronapandemia pahenee jälleen, millaisia keinoja Risellä on

hankaloittavina. Osa on esim. kannellut näistä asioista sekä vaatinut

koronan leviämisen rajoittamiseen vankiloissa nyt, kun oletettavas-

oikaisua väliaikaislain nojalla tehtyihin päätöksiin. Mitään vakavia väli-

ti useat vangit (ja vierailijat) ovat saaneet koronarokotteen? Tuoko

kohtauksia tai muita tapahtumia rajoitusten johdosta ei ole tietääkseni

rokotustilanne uusia keinoja koronaviruksen leviämisen ehkäise-

syntynyt.

miseen vankiloissa?

Koetteko epäoikeudenmukaiseksi, että osassa vankiloista tapaamis-

Rokotuskattavuuden lisääntyminen niin vankien kuin virkamiesten

oikeuksia ei rajoitettu lainkaan, kun taas toisissa laitoksissa van-

keskuudessa on tietysti merkittävä asia tartuntojen leviämisen ehkäise-

kien tapaamisoikeudet olivat useamman kuukauden hyvin rajoi-

misessä, mutta myös muita keinoja on edelleen käytettävä (mm. suojau-

tettuja? Miten tälläistä mahdollista epäoikeudenmukaisuutta olisi

tuminen ja hygieniasta huolehtiminen). Kuten olemme huomanneet,

mielestänne voitu rajata?

koronatilanne on ryöpsähtänyt koko yhteiskunnassa rokotteista huolimatta. Sama ongelma heijastuu vankiloihin. Joudumme pohtimaan

Rise on tehnyt päätöksiä tapaamisten rajoituksista ja keskeytyksistä

uusia keinoja tartuntojen leviämisen hillitsemiseksi, mutta myöskään

väliaikaislain nojalla ja varmasti osa vangeista on kokenut epäoikeu-

vanhojen toimintamallien käyttöönotto ei liene täysin poissuljettua.

denmukaisuutta sen osalta, että joissakin vankiloissa tapaamisia on

Tällä hetkellä en kuitenkaan pysty ottamaan asiaan tarkemmin kantaa.

LEXPRESS

|

25

Seuraavaksi ääneen påääsee kriminologian professori Tapio Lappi-Sep-

on ensi sijassa laillisuusvalvojien tehtävä. Vankeinhoitoviranomaisten

pälä:

yleisenä velvollisuutena on joka tapauksessa pitää tämänkaltaiset rajoitukset minimissään ja turvautua niihin vain pakottavien syiden sallies-

Miten koet, että vankien tapaamisoikeudet vaikuttavat vankeihin

sa. Selvää myös on, että tapaamisten rajoittamista tulisi kompensoida

normaalioloissa esimerkiksi mielenterveyden ja yhteiskuntaan so-

lisäämällä muuta yhteydenpitoa. Näin käsittääkseni onkin toimittu.

peutumisen kannalta?

Korvaavina toimina otettiin käyttöön mm. Skype-puhelut, joiden lukumäärä saamien tietojen mukaan viisinkertaistui pandemian aikana.

Tapaamisoikeudet ja ns. vankilomat ovat keskeinen osa vankilan kun-

Nyttemmin laissa säädetään jo suoraan, että mikäli tapaamisia tai pois-

touttavaa toimintaa ja pyrkimyksiä vähentää vankeuden sosiaalisia hait-

tumislupia on rajoitettu tai ne on keskeytetty kokonaan, tulee vangeille

tavaikutuksia. Yhteydenpito läheisiin ja toisiin ihmisiin ovat samalla

sallia tavanomaista joustavammin yhteydenpito vankilan ulkopuolelle

tavalla merkityksellisiä vangeille kuin ihmisille yleensäkin. Vankeudessa

videoyhteyden tai muun soveltuvan teknisen yhteydenpitotavan väli-

nämä yhteydet saavat kuitenkin aivan erityisen painoarvon. Kyse on

tyksellä.

kaikille ihmisille tärkeiden sosiaalisten suhteiden säilyttämisestä ja yl-

Julkisuudessa on kyselty myös, olisiko vankien oikeuksien rajoitta-

läpitämisestä, ja ylipäätään yhteyden säilyttämisestä ulkomaailmaan.

mista voinut välttää asettamalla vangit tai suljetuissa laitoksissa asuvat

Arkeen paluu on vangille helpompaa, kun yhteys siviilielämään ei ole

ihmiset edes väliaikaisesti rokotettavien kärkijoukkoon rokotusasetuk-

katkennut kokonaan.

sessa. Tämä on hyvä ja perusteltu kysymys.

Miten uskot tapaamisrajoitusten vaikuttavan vankien tuomion ai-

Näetkö tapaukesssa perusoikeuskytköksiä? Koetko, että tapaamis-

kaiseen elämään? Uskotko sillä olevan vaikutusta myös heidän tuo-

oikeuksien rajoitus on rajoitus oikeuteen perhe-elämästä?

mionsa jälkeiseen elämään?

Tapaamisoikeuksen rajoitukselle löytyy kyllä yleinen perusoikeusTapaamisten rajoittaminen epäilemättä lisää vankila-ajan tuomaa stres-

kytkentä, sillä vangit säilyttävät kaikki perusoikeutensa ja niihin on

siä ja vapaudenmenetyksen aiheuttamaa kärsimystä. Jos yhteydet lähei-

mahdollista tehdä vain lakiin perustuvia rajoituksia. Rajoitusten tulee

siin katkeavat tai kärsivät, vaikuttaa se toki myös eri tavoin vapautu-

olla myös oikeussuhtaisia ja välttämättömiä. Nykyinen vankeuslaki ei

misen jälkeisiin elämään ja sosiaaliseen selviytymiseen. Tulevaisuuden

itsessään toisaalta takaa vangeille ehdotonta tapaamisoikeutta. Kyse

osalta tämä menee kyllä aika lailla spekuloinnin puolelle. Tapaamisen

on viranomaisharkintaan perustuvasta edusta, jonka myöntäminen on

puuttuessa tai harventuessa aikaa otaksuttavasti vietetään enemmän

kuitenkin perustunut vakiintuneeseen sisäiseen ohjeistukseen ja lin-

joko yksin tai yhdessä muiden vankien kanssa. Varmaan tällä jokin vai-

jauksiin. Näistä käytännöistä poikettiin pandemiatilanteessa uusilla

kutus voisi olla siihen, millaisia tukiverkkoja vangit rakentavat vanki-

linjauksilla. Olisi ollut selkeämpää, jos tuolle poikkeamalle olisi ollut

lan sisällä. Verraten lyhytkestoisten rajoitusten heijastusvaikutuksista

esittää selvä lainsäännös, esimerkiksi tarve torjua vaarallisen taudin le-

pitäisin kuitenkin isompana riskinä vankilan ulkopuolisten sosiaalisten

viäminen. Meillä tällaista säädöstä ei lakiin sisältynyt. Niinpä tapaamis-

suhteiden katkeamista tai heikentymistä. Näistä menetyksistä syntyvät

oikeuden rajoituksia perusteltiin yleisellä yhteiskunnallisella tilanteella

seurausvaikutukset voivat olla vapautuvan vangin tulevan sosiaalisen

ja viranomaisten velvoitteella järjestää rangaistuksen täytäntöönpano

selviytymisen kannalta hyvinkin merkityksellisiä.

siten, että se on turvallista niin vangeille, henkilökunnalle kuin yhteiskunnallekin. Sääntelytilannetta ei voi pitää laillisuusperiaatteen

Olisiko mielestäsi tilanteessa voitu toimia toisin? Eli siten, että van-

kannalta tyydyttävänä. Siihen tehtiinkin korjauksia kesällä 2021 voi-

kien tapaamisoikeuksia ei olisi rajoitettu niin paljon, mutta koro-

maan tulleella lailla, jossa säädellään tarkemmin epidemian torjumisek-

naviruksen leviämisen uhka olisi silti saatu pidettyä kurissa?

si tarpeellisten rajoitusten edellytyksistä. Nyttemmin laissa säädetään tarkemmin, millaisia toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia on lupa

Tapaamisoikeuksien rajoitusten oikeasuhtaisuutta on vaikea arvioida

tarvittaessa rajoittaa. Näihin eivät kuulu tapaamiset lasten kanssa. Lap-

tuntematta tarkkaan toteutuneita käytäntöjä. Sen selvittäminen, olivat-

sen oikeus tavata vanhempiaan vankiloissa on siis nyttemmin turvattu

ko asetetut rajoitukset hyväksyttäviä, oikeasuhtaisia ja välttämättömiä,

laissa myös koronaepidemian aikana.

26

|

LEXPRESS

Hyvä kysymys on, olisiko vankien oikeuksien rajoittamista voitu välttää asettamalla vangit edes väliaikaisesti rokotettavien kärkijoukkoon rokotusasetuksessa - TAPIO LAPPI-SEPPÄLÄ

Vaikka keskustelun päähuomio on kohdistunut etenkin perhe-

joukossa, jolloin kenties ei olisi tarvittu niin jyrkkiä suojatoimenpi-

tapaamia koskeviin rajoituksiin, on hyvä muistaa, että yhteyksiä ul-

teitä. Toisaalta on myös otettava huomioon se, että kaikki vangit eivät

komaailmaan tarvitsevat nekin vangit, joilla ei ole omaisia tai ystäviä.

välttämättä halua rokottautua, jolloin he ovat edelleen suuressa vaarassa

Tämä ryhmä on monella tapaa suojaton ja erityisten turvaverkkojen

sairastua koronavirukseen.

tarpeessa. Näistä syistä Punainen Risti on jo 50 vuoden ajan ylläpitä-

Voidaankin mielestäni todeta, että viranomaiset ovat toimineet

nyt vankilavierailijoiden vapaaehtoispalvelua, jonka puitteissa vapaaeh-

tämän hetken lainsäädännön puitteissa asettaessaan rajoituksia vanki-

toistyöntekijät käyvät tapaamassa vankeja. Tavoitteena on mahdollistaa

loihin. Ymmärrettävästi viranomaiset ovat joutuneet erittäin hankalaan

vangille ihmissuhde vankilan ulkopuoliseen henkilöön ja tarjota vangil-

tilanteeseen epidemian alussa, kun laki ei antanut selkeitä ohjeita tä-

le mahdollisuus harjoitella ja ylläpitää sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.

män kaltaiseen tilanteeseen. Tämä asettaakin kysymyksen siitä, olisiko

Tämä on arvokasta ja monella tapaa kannatettavaa kansalaistoimintaa.

lain tullut varautua tälläiseen epidemiaan etukäteen tarvittavin säädöksin, vai voiko tälläiseen edes varautua? Uskon, että yhteiskunnasta löy-

Molempien haastateltavien näkökulmat herättivät paljon pohdit-

tyy aina osa-alueita, joita ei voida etukäteen säännellä. Tässä tapaukses-

tavaa. Erityisen kiinnostava kysymys koskee vankien rokottamista. Ko-

sa lainsäädännön puutteet vaikuttivat kuitenkin merkittävästi vankien

ronaviruksen on todettu leviävän erityisen nopeasti laitosolosuhteissa,

perusoikeuksiin. Tämän vuoksi mielestäni mahdollisissa tulevissa ra-

jossa vangitkin elävät. Tämän vuoksi onkin ollut hyvin perusteltua, että

joitustoimenpiteissä on kiinnitettävä erityisesti huomiota vankien pe-

vankien tapaamisoikeuksia on jouduttu rajoittamaan tarkoituksena eh-

rusoikeuksien mahdollisimman laajaan toteutumiseen sekä siihen, ettei

käistä koronaviruksen leviämistä vankiloissa. Voidaan kuitenkin poh-

vankien tapaamisoikeuksia rajoiteta enempää kuin on tarpeen.

tia, olisiko myös laitosolosuhteissa elävät tullut rokottaa ensimmäisten

LEXPRESS

|

27

KAKSIN AINA KAUNIHIMPI TEKSTI | IIDA KANGAS

K

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

ahden yliopistotutkinnon suorittaminen on viime

väksilukemiseen suhtaudutaan ja tukevatko opinnot toisiaan. Ko-

vuosien aikana yleistynyt huomattavasti. Sen lisäk-

kemuksistaan kertoivat Lenni Lassila, joka opiskelee oikeustiedettä

si, että valmistumisen jälkeen haetaan suorittamaan

kolmatta vuotta ja taloustiedettä toista vuotta Turun yliopistossa,

uutta tutkintoa, on olemassa jatkuvasti kasvava mää-

sekä Ida-Marie Cederberg, joka on myös kolmannen vuoden oi-

rä opiskelijoita, joilla on kaksi tutkinto-oikeutta samaan aikaan.

keustieteenopiskelija Turun yliopistossa ja ensimmäisen vuoden

Oman kokemukseni mukaan erityisesti oikeustieteen opiskelijat

psykologianopiskelija Åbo Akademissa. Lisäksi opiskelen itse Turun

ovat vahvasti edustettuna näissä kahden samanaikaisen tutkinnon

yliopistossa oikeustiedettä neljättä vuotta ja kauppatieteitä toista

suorittajissa. Tutkintomme painottuu moniin muihin aloihin verrat-

vuotta.

tuna enemmän itsenäiseen opiskeluun kuin ryhmäopetukseen. Tämä

Sekä Lassila että Cederberg kertoivat olleensa kiinnostuneita

saattaa olla yksi selittävä tekijä sille, miksi oikeustieteen opintojen

oikeustieteen lisäksi taloustieteestä ja psykologiasta jo pitkään en-

yhdistäminen samanaikaisesti toiseen alaan on niin suosittua ja yli-

nen kuin he olivat päässeet yliopistoon. Vaikka oikeustiede veikin

päätään mahdollista.

voiton, jäi ajatus muista opinnoista mieleen hautumaan. Lassilan

Lähdin selvittämään opiskelijoiden kokemuksia kahden tutkin-

mukaan oikeudenalojen perusteiden opiskelu ja sen itsenäisyys jätti-

non suorittamisesta ja syitä sen taustalla. Erityisesti oli kiinnostavaa

vät kalenteriin sen verran tyhjää tilaa, että hakeminen toiselle alalle

tietää, miten aika riittää kaksiin opintoihin, miten opintojen hy-

alkoi tuntua mahdolliselta. Cederberg mainitsi lisäksi korona-ajan

28

|

LEXPRESS

ja kotona opiskelun vaikuttaneen valintaan lähteä tavoittelemaan

kuitenkin jäänyt. Hyvistä organisointitaidoista ja oman lukuno-

toista tutkinto-oikeutta. Korona-aika, ja erityisesti sen tuomat muu-

peuden tunnistamisesta on ollut Lassilalle hyötyä opintojen yhdis-

tokset todistusvalintaan, ovat varmasti vaikuttaneet opiskelijoiden

tämisessä. Cederbergin mukaan hänen ensimmäinen syksynsä kah-

hakeutumiseen toisillekin aloille. Itsekin ajattelin kokeilla onneani,

den tutkinnon kanssa on sujunut hyvin, mutta hänkin myöntää,

jos koronan vuoksi olisi mahdollista päästä ei-ensikertalaisena todis-

ettei aikaa tunnu aina olevan tarpeeksi. Minun mielestäni kaksien

tuksella opiskelemaan kauppakorkeakouluun, ja vuonna 2020 tämä

opintojen kanssa suoriutumisessa oman jaksamisen seuraaminen ja

mahdollisuus olikin. Oma havaintoni on, että huomattava määrä

niin sanotun ”päätutkinnon” valitseminen ovat avainasemassa. Ha-

oikeustieteen opiskelijoita päätyi kanssani samaan ratkaisuun.

vaintoni oli, että pääpaino oli meillä kaikilla kolmella oikeustieteen

Lassilan kanssa keskustelimme opintojen aikataulutuksesta ja yhdistämisestä, joista kummallakin on nyt noin puolentoista

opinnoissa, ja muut opinnot menevät enemmän omalla painollaan, vaikka niihinkin toki panostetaan.

vuoden kokemus. Yhteinen lopputulemamme oli, että aivan heik-

Opintojen yhdistämistä helpottaa myös se, että joitakin kursseja

kohermoiselle tuplamäärä opintopisteitä ei sovellu, ja vapaa-aikaa

saa hyväksiluettua tai sisällytettyä toiseen tutkintoon. On kuitenkin

on välillä niukasti. Tähän on hyvä varautua, mikäli kahdet opinnot

hyvin tutkintokohtaista, minkälainen suhtautuminen tiedekunnalla

houkuttelevat. Aikaa harrastamiselle ja opiskelijatapahtumille on

on hyväksilukemiseen. Jaoimme Lassilan kanssa näkemyksen siitä,

Ida-Marie Cederberg opiskelee kolmatta vuotta oikeustiedettä Turun yliopistossa ja ensimmäistä vuotta psykologiaa Åbo Academissa. Cederberg haluaa painotta, että yksikin tutkinto on aivan riittävä, eikä toinen mullista uramahdollisuuksia täysin.

Lenni Lassila opiskelee kolmatta vuottaan oikeustiedettä ja samalla toista vuotta taloustiedettä Turun yliopistossa. ”Aivan heikkohermoiselle eivät tuplamäärä opintopisteitä sovellu”, Lassila toteaa.

LEXPRESS

|

29

Aidon kiinnostuksen toistakin alaa kohtaan tulisi olla tärkein motiivi hakemiselle - LENNI LASSILA JA IDA-MARIE CEDERBERG

että varsinkin kieliopintojen hyväksilukeminen on tehty turhan

ja ongelmanratkaisun kehittymistä, josta hän näkee yleisesti olevan

hankalaksi opiskelijoille. Koska kielikurssien sanastot ovat alakoh-

kaikessa opiskelussa hyötyä. Itse näen kauppatieteiden opiskelun

taisia, ei esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan ruotsinopintoja

tukeneen oikeustieteen opintoja erityisesti vero- ja yhtiöoikeuden

saa hyväksiluettua kauppakorkeakoulun puolella. Cederberg puo-

aloilla.

lestaan kertoi onnistuneensa hyväksilukemaan aiempia opintojaan

Kysyin Lassilalta ja Cederbergiltä, mitä he sanoisivat toisen

ÅA:n puolella melko paljon ja se on hänen mukaansa keventänyt

tutkinnon aloittamista harkitseville. Kummankin vastauksissa ko-

opiskelutaakkaa huomattavasti.

rostui se, että aidon kiinnostuksen toistakin alaa kohtaan tulisi olla

Cederberg ja Lassila sanoivat molemmat toivovansa, että pys-

tärkein motiivi hakemiselle. Lassila halusi muistuttaa, että vaikka

tyisivät yhdistämään urallaan oppeja kummastakin tutkinnostaan.

tulevaisuudessa olisikin kysyntää monen alan osaajille, on kahden

Vaikka taloustiede ja psykologia ovat Lassilan ja Cederbergin mu-

tutkinnon suoritus kuitenkin kovaa työtä ja sitä kannattaa harkita

kaan oikeustieteen kanssa aloinakin melko erilasia, on niistä ollut

perusteellisesti. Cederberg puolestaan painotti, että yksikin tutkinto

hyötyä opintojen aikana. Cederberg kertoi olevansa kiinnostunut

on aivan riittävä, eikä toinen tutkinto mullista uramahdollisuuksia

erityisesti oikeuspsykologiasta, rikosoikeudesta ja kriminologiasta,

täysin. Vaikka moni tekee tällä hetkellä kaksoistutkintoa, ei turhia

joissa oikeustiede ja psykologia olisi helppo yhdistää. Lassila taas

paineita sellaisen suorittamisesta pidä ottaa.

mainitsi taloustieteen matemaattisuuden tukevan loogisen ajattelun

30

|

LEXPRESS

Hei jäsen, olethan jo hyödyntänyt etusi?

Kauppalehti Digi 0 € Tilaa Kauppalehti Digi nyt Lexin opiskelijajäsenetuna 31.5.2022 asti hintaan 0 €. Tilaus päättyy automaattisesti.

Tee tilaus osoitteesta: kl.fi/lex21

IUS NATURALE

VAMMAISOIKEUS JA AVOIMEN KESKUSTELUN TARVE TEKSTI | NELLI LEPPÄNEN

KUVA | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Vammaisoikeudellinen lainsäädäntö Suomessa on suhteellisen hyvällä pohjalla, mutta ongelmiin törmätään etenkin täytäntöönpanossa ja yleisissä asenteissa.

Lainsäädäntö kunnossa, mutta täytäntöönpano ja koulutus laahaa-

nön opetuksessa, vaikka Suomen YK-liiton mukaan arviolta noin 15 %

vat

maailman ihmisistä ovat vammaisia henkilöitä. ”Tietoisuus vammaisoikeuksista edesauttaisi vammaisten henkilöi-

Vammaisten yhdenvertaisuuden takaava lainsäädäntö on Suomessa suh-

den oikeusturvan toteutumista laajasti yhteiskunnassa, kun eri suuntiin

teellisen kunnossa. Ongelmiin törmätään lähinnä täytäntöönpanossa ja

erikoistuvat juristit omaisivat edes jonkinlaisen kokemuksen ja tietä-

tulkinnoissa – esimerkiksi vammaispalvelulakiin kunnilla on omat tul-

myksen vammaisoikeuksista”, Kumpuvuori toteaa.

kintamarginaalinsa.

Jokainen, varsinkin oikeudellisen koulutuksen piirissä oleva tai ol-

Valvonta heikkoa

lut, on oikeudellinen toimija ja omassa toiminnassaan vaikuttaa väistämättä jossain vaiheessa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden to-

Vammaisoikeudellisiin rikkomuksiin liittyvä valvonta on tällä hetkellä

teutumiseen. Joko niitä edistäen tai niitä vastoin toimien. Valitettavasti

käytännön tasolla heikkoa – Kumpuvuoren mukaan paljon katsotaan

liian usein vastoin, sanoo vammaisoikeusjuristi Jukka Kumpuvuori.

läpi sormien.

Siksi olisikin tärkeää kehittää oikeustieteen koulutusta. Kumpu-

”Juuri sain oikeusasiamiehen ratkaisun, jossa oikeusasiamies oli

vuoren mukaan vammaisten henkilöiden oikeudet ja oikeusturva on

ottanut annettuna viranomaisen ilmoituksen, että eräs tila oli estee-

läsnä kaikilla oikeudenaloilla. Silti ne loistavat poissaolollaan käytän-

tön pyörätuolia käyttävälle, vaikka se ei ollut. Viranomaisia uskotaan

32

|

LEXPRESS

IUS NATURALE

enemmän kuin kantelijoita.”

Valvonta on ensisijaisesti kunnan vastuulla, seuraava valvova taho on aluehallintovirasto. Valtakunnallisesti taas Valvira ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat vammaispalveluita.

Lopputuloksena laiminlyönneistä kunnalle ei seuraa käytännössä mitään sanktioita, usein vain huomautus ja asian korjaaminen. Todellisia sanktioita olisi kuitenkin myös olemassa. Kumpuvuoren mukaan laiminlyöntejä tulisikin tutkia virkarikoksena. Tällöin hänen mukaansa myös viranomaispuolella havahduttaisiin tilanteeseen, ettei vammaista

We don’t need your pity. But if you are willing to help, you are welcome - ADOLF RATZKA

sosiaalihuollon asiakasta voi kohdella miten tahansa.

Asenteet suurempi ongelma Kumpuvuoren mukaan usein vammaisoikeudellisten ongelmien noustessa esiin nostetaan ratkaisuksi valvonnan lisääminen, mutta hänen mukaansa kyse on kuitenkin varsin usein ennemminkin vammaisvihaisista asenteista, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

sessä korostui myös palvelujärjestelmän taholta koettu syrjintä.

Vuonna 2016 teetetyn oikeusministeriön selvityksen mukaan

Kumpuvuoren mukaan maailmalla on tutkittu sitä, kuinka

vammaiset joutuivat vihapuheen ja häirinnän kohteeksi eniten juuri

vammaisvihaa ja konservatiivisia asenteita on oikeudellisten toimijoi-

terveydenhuollon tai sosiaalihuollon työntekijöiden toimesta. Selvityk-

den joukossa. Hän peräänkuuluttaa samanlaisen tutkimuksen tarvetta Suomessa. Kumpuvuori kertoo kohtaavansa päivittäin asenteita, joiden mukaan vammaisten pitäisi pysyä kotona ja olla osallistumatta yhteiskunnan eri toimintoihin. Hän kertoo muistavansa vammaisvihamielistä toimintaa opiskeluajoiltaankin Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. ”Pieniä merkkejä, joita ei-vammaisten on vaikea havaita, mutta kun niitä kohtaa joka päivä, huomaa vammaisvihaiset asenteet ja tuntee ulkopuolisuuden tunteen”.

Sen toki voi jokainen kokeilla. Lainaa vaikka pyörätuolia ja lähtee asioimaan kaupungilla. Sen tunteen tietää ja tuntee vasta kun on kokenut, toteaa Kumpuvuori.

Tätä kirjoitusta varten haastateltiin myös 27-vuotiasta, tänä vuonna musiikin maisteriksi valmistunutta Sanni Virtaa, joka opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Arts Management, Society and Creative Entrepreneurship -maisteriohjelmassa.

Sanni Virta painii rakenteellisen esteettömyyden kanssa päivittäin.

Esimerkiksi suuri osa yliopiston opiskelutiloista eivät sovellu opiskelijalle, joka on Sanni Virran tavoin lyhytkasvuinen ja liikuntavammai-

Vammaisoikeusjuristi Jukka Kumpuvuoren mukaan tietoisuus vammaisoikeuksista edesauttaisi vammaisten henkilöiden oikeusturvan toteutumista laajasti yhteiskunnassa.

nen. Muun muassa opiskelutilojen tuoleista mitkään eivät ole sellaisia joissa Virran olisi helppo istua. Hän kuljettaakin usein omaa tuolia mukanaan. Ratkaisuksi Virta peräänkuuluttaa esimerkiksi vammaisjärjestöjen konsultoimista uusia tiloja rakennettaessa.

LEXPRESS

|

33

Keskeiset säädökset yksissä kansissa Lakikirja on aina ajan tasalla.

Säädökseen tulleet muutokset ovat helposti ja nopeasti tarkistettavissa QR-koodilla.

Osta omasi: lakikirja.com Tiesithän, että oikeustieteen opiskelijana saat 40 prosentin alennuksen Editan Lakikirjoista!

IUS NATURALE

tehdä. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa autistiselle lapselle myönnetään vain viisi vaippaa vuorokaudessa käytettäväksi, vaikka oikea tarve olisi kahdeksalle – tilanne on erittäin huolestuttava etenkin kysymyksissä, jotka liittyvät perusihmisyyteen. Jotkin päätökset voivat olla todella vakavasti ihmisarvoa loukkaavia.

Valittaminen päätöksistä, jotka olisi itsestään selvästi pitänyt hyväksyä on valitettavan tavallista, mutta myös todella kuluttavaa ja turhauttavaa. Kaikilla ei ole resursseja tai osaamista lähteä valittamaan jokaisesta oikeudettomasta päätöksestä.

Sanni Virrassa henkilöityy kokemukset tilanteista, joissa päätös haettavasta etuudesta on tehty perusteettomasti, viranomaisten taholta on kohdattu asiatonta vammaisuuteen liittyvää kommentointia sekä asenteellista kommentointia ja ilmapiiriä liittyen vammaisuuteen.

Eräässä tilanteessa hän oli hakenut kirjoittamisen eli toisin saTaideyliopisto Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Sanni Virta muistuttaa keskustelun tärkeydestä. Haasteet jokapäiväisessä elämässä ovat usein sellaisia, joita ei-vammainen tuskin tulee helposti ajatelleeksi.

noen opiskelujen ja työnteon kannalta itselleen tärkeää apuvälinettä, jota ei oltu ensimmäisellä kerralla myönnetty. Hänen valitettuaan päätöksestä apuväline myönnettiin, mutta palvelunmyöntäjän taholta häntä kehotettiin miettimään, “mikä on kestävä ratkaisu sinun työksesi”.

Virta koki tämän loukkaavana ja tarpeettomana kommentointina. Virta

Myös esimerkiksi liikuntavammaisten hyödyntämissä, useim-

on kohdannut myös esimerkiksi lääkäriltä tökeröitä ja epäkohteliaita

miten kunnan järjestämissä kuljetuspalveluissa näkyy rakenteellista

kommentteja ulkoisesta olemuksestaan. Myös työtilanteissa Virta toisi-

asenteellisuutta vammaisia henkilöitä kohtaan. Esimerkiksi tiettyyn

naan kokee, että joutuu näkemään enemmän vaivaa uskottavuutensa ja

kellonaikaan yöstä ei ole mahdollista tilata invataksia. Tämä kertoo sii-

asiantuntijuutensa perustelemiseen ja todistamiseen.

tä, ettei invataksia tarvitsevien vammaisten opiskelijoiden esimerkiksi nähdä tärkeäksi päästä osallistumaan haluamallaan tavalla opiskelija-

Keskustelu ja tietoisuus avain kaikkeen, sääliä ei kaivata

rientoihin, jotka kuuluvat tavalla tai toisella kiinteänä osana jokaisen opiskelijan opiskelijaelämään.

Kuten Sanni Virta aiemmin totesi, avain rakenteellisen asenteellisuu-

Edellä mainitut haasteet ovat esimerkkejä tilanteista, joita ei-vam-

den kitkemiseksi ja esteettömyyden lisäämiseksi on keskustelu ja sen

maiset henkilöt tuskin tulevat ajatelleeksi jokapäiväisessä elämässään.

kautta tietoisuuden lisääntyminen. Kumpuvuori tarjoutuu käytettä-

Sanni Virta näkee ratkaisuksi keskustelun.

väksi esimerkiksi oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen opiskelijoiden ”täydennyskouluttamiseen” vam-

Valittamista, valittamista, valittamista

maisjärjestöjen ja vammaisoikeuden asiantuntijoiden toimesta. Lisäksi Kumpuvuori on lahjoittanut Turun yliopiston kirjastoon vammaisoi-

Pääasiassa vammaisoikeudelliset toimeksiannot ovat muutoksenhakua

keudellista kirjallisuutta, johon on mahdollista perehtyä.

ja valituksia hallinnon päätöksiin. Kumpuvuoren arvion mukaan esi-

Sääliä ei kuitenkaan kaivata. Kuten Adolf Ratzka, yksi vammai-

merkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon vammaisoikeudellisia muutok-

soikeusliikkeen pioneereista Tukholman vammaisoikeusseminaarissa

senhakuja tehdään 5000-8000 vuosittain. Nämä luvut puhuvat omaa

2019 sanoi ”We don’t need your pity. But if you are willing to help, you

karua kieltään siitä, kuinka epäoikeudenmukaisia ja perusteettomiakin

are welcome”. Jukka Kumpuvuoren mielestä tämä on hyvä ohje ihan

päätöksiä vammaisoikeudellisissa asioissa hallinnon toimesta saatetaan

kaikille.

LEXPRESS

|

35

OPISKELUNURKKA

Kaikki kertaamisesta TEKSTI | FANNI RAPALA

K

ertaus on opintojen äiti. Jokainen meistä on kuullut tuon lauseen liiankin monta kertaa. Jokainen meistä myös ymmärtää kertauksen hyödyt, mutta

KUVA | FREEPIK.COM

1.

Luentomuistiinpanojen kertaaminen. Niiden kertaamisessa, kuten kaikessa kertaamisessa, olisi tärkeää työstää kerrattavaa asiaa jollakin tavalla, jotta se jäisi mieleen. Toisin sanoen pelkkä muis-

turhan usein se jää kuitenkin tekemättä. Kertaa-

tiinpanojen silmäily harvoin riittää tai hyödyttää. Sen sijaan voi

minen voi tuntua tylsältä tai hankalalta. Muita

esimerkiksi selittää muistiinpanot ääneen omin sanoin. Toinen

tehtäviä onkin helppo laittaa etusijalle. Saatamme ajatella, että

erinomainen tapa on käyttää muistiinpanoihin Cornell-tekniikkaa,

uusien asioiden oppiminen on tärkeämpää kuin vanhan kertaa-

jolloin muistiinpanot tulee automaattisesti kerrattua ainakin kaksi

minen. Kuitenkin tutkimusten mukaan opiskelija saattaa unohtaa

kertaa. Cornell-tekniikkaan löytyy hyviä ohjeita netistä.

jopa puolet uudesta tiedosta seuraavan tunnin aikana sen oppimisesta. Näin ollen voidaan todeta, että uuden asian opiskelusta ei ole juuri hyötyä, jos sen ehtii unohtaa lähes kokonaan seuraavaan päivään mennessä.

2.

Tenttikirjojen kertaaminen. Usein jo ensimmäistä kertaa kirjaa lukiessa kannattaa tehdä muistiinpanoja tai esimerkiksi merkintöjä marginaaleihin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin on helpom-

Kertaustapoja on monenlaisia. Osa niistä on hyödyllisempiä

paa keskittyä, kun samalla tekee merkintöjä tai muutoin “työstää”

kuin toiset. Onkin tärkeää löytää oman oppimisen kannalta paras

kirjoja. Toinen syy on se, että muistiinpanoja ja merkintöjä voi

tapa kerrata. Luettelen seuraavaksi muutamia kertaustapoja, joita

hyödyntää kertauksessa. Esimerkiksi marginaaleihin merkittyjen

itse käytän.

avainsanojen merkityksen selittäminen on oiva tapa palauttaa mieleen aiemmin luetut asiat.

36

|

LEXPRESS

OPISKELUNURKKA

3.

4.

5.

Tiivistelmien tekeminen. Näitä kannattaa tehdä jo kirjaa lukiessa.

Kaikenlainen kertaaminen on kuitenkin hyväksi - jopa se

Tiivistelmää voi kirjoittaa esimerkiksi opiskelupäivän päätteeksi,

muistiinpanojen tai materiaalien uudelleen silmäily on enemmän

jolloin asioita tulee kerrattua silloin. Lähempänä tenttiä tiivistel-

kuin ei mitään. Mikäli kertaaminen tuntuu edelleen tylsältä ja

mään voi palata, ja lukea tenttikirjojen sijaan niitä.

hankalalta, aloita esimerkiksi siitä, että kertaat 5 minuuttia jokaisen opiskelupäivän päätteeksi. Käytä tämä 5 minuuttia esimerkiksi

Oikein/väärin-väittämien tekeminen. Tämä on yksi oma suosik-

johonkin vaikeaan aiheeseen, äläkä edes yritä käydä koko aluet-

kini. Opiskelupäivän lopuksi kirjoitan lukemistani asioista oi-

ta läpi sen aikana. Parempi kerrata edes yksi aihe kunnolla, kuin

kein-väärin väittämiä tai “korjaa virheet” tyyppisiä lauseita. Seu-

useampi huolimattomasti.

raavana päivänä aloitan opiskelut vastaamalla näihin väittämiin.

Loppuun vielä hieman erikoisempi kertausvinkki. Viime

Tämä on mielestäni mukava ja nopea kertaustapa. Halutessaan

keväänä kerratessa ympäristöoikeuden materiaaleja opetin kiin-

nämä voi jakaa myös kaverille, jolloin kaverin vastausten tarkista-

teistön jakamista kuvitteelliselle yleisölle. Laitoin tietokoneeni

minen toimii kertauksena.

näytölle kuvan juridiikan parissa työskentelevästä henkilöstä, jota ihailen suuresti. Opetin siis kiinteistön jakamista hänelle. Hän oli

Asian opettaminen puolisolle, kaverille tai kuvitellulle yleisölle.

kuvassa melko vaativan ja vihaisen näköinen, joten yritin opet-

Kun opetat asiaa jollekin, joka ei tunne aihetta, joudut todella

taa kiinteistöjaon mahdollisimman selkeästi, jotta hän piristyisi.

kuvailemaan asiaa omin sanoin ja muuttamaan vaikeat oikeudel-

Ilmeen säilyessä nyrpeänä totesin, että se johtuu varmasti aiheesta.

liset termit yleiskielelle. Tällöin asiaa tulee todella tarkasteltua

Lopulta tentissä kysyttiin juuri kiinteistön jakamisesta ja muistin

laajasti ja monipuolisesti, jolloin se jää myös paremmin mieleen.

sen aiheen erittäin hyvin, sillä olin kerrannut sitä erikoisella tavalla. Suosittelen siis käyttämään myös mielikuvitusta!

LEXPRESS

|

37

OPINTOPALSTA

Pitääkö pandemiasta ottaa jotain mukaan?

Y

ksinkertaisesti vastaus kuuluu että pitää. Avataan

reen luentosaliin. Haastavan keskustelusta tekee se, että opinto-

näitä asioita kuitenkin hieman. Kulunut vuosi on

vastaavat ovat läpi vuosien yrittäneet saada opintoja joustavam-

ollut opintoedunvalvonnan osalta erityisen merkit-

miksi ja yksi tärkeistä askeleista, olisi luentojen nauhoittaminen

tävä, sillä paljon on saavutettu. Pandemia-aika toi

sekä mahdollisesti myös osittainen etäopetus.

mukanaan poikkeuksellisen määrän haasteita, mutta

se toi myös mukanaan muutamia hyötyjä.

Tällä hetkellä käydään aktiivista keskustelua yliopiston “exit-suunnitelmasta” eli keinoista ja tavoitteista, joiden avulla

Opiskelijat ovat heränneet pandemian aikana kiinnittämään

pääsisimme palaamaan mahdollisimman normaaliin yliopistoar-

erityistä huomiota opintojensa laatuun. Keskustelua on aiem-

keen. Alamme koulutus ei päästä opiskelijoita joilla on oppimis-

minkin voitu herättää, mutta viime vuoden aikana opiskelijoista

vaikeuksia kovin helpolla, sillä suurimmaksi osaksi opiskelumme

lähtöisin olevat keskustelunaloitukset ovat olleet ilokseni erittäin

rakentuu itsenäisen puurtamisen varaan. Monelle opiskelijalle

yleisiä. Vaikka esiin nousseet asiat ja huolet eivät ole olleet aina

nauhoitetut luennot ovat olleen äärimmäisen suuri apu osana

mieluisia, niin tärkeintä on ollut se, että asioihin on kiinnitetty

oman osaamisen kehittämistä.

tarkasti huomiota. Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä ilman tätä

Osa opiskelijoista pelkää, että jos opinnoista tehtäisiin jous-

opiskelijoilta tulevaa tietoa ja palautetta on opintovastaavat työ-

tavampia ja opetusmuotoja kehitettäisiin, siirtyisimme samalla

pöytä huomattavasti tyhjempi.

automaattisesti verkkoyliopistoon, jossa opetus tapahtuisi ainoas-

Yksi erityisen paljon puhuttanut aihe on etäopetus ja pa-

taan sähköisesti. Tämä ei kuitenkaan ole kenenkään tahtotila. On

hamaineiset zoom-luennot. Näin puolentoista vuoden zoomailun

täysin mahdollista tuoda uusia opetusmuotoja nykyisten rinnalle

jälkeen moni varmasti jo kaipaa palavasti takaisin Calonialle suu-

ja näin tukea entistä paremmin ja monimuotoisemmin erilaisia

38

|

LEXPRESS

OPINTOPALSTA

Pelkkä tenttien muuttaminen ei auta, sillä mikäli tenteissä vaaditaan soveltamista, tulee sitä myös opettaa luennoilla

opiskelijoita.

na. Näitä uusia muotoja ei tule pelätä, vaan ne tulee ottaa osaksi

Toinen asia jota on korona-aikana pohdittu on tenttien mo-

opintojamme joustavasti ja rohkeudella. Voimme varmasti kaikki

nimuotoisuus. Opiskelijat ovat useiden vuosien ajan ottaneet

iloita siitä, kun saamme korona-arjen vihdoin jätettyä taaksem-

kantaa exam-tenttejä vastaan, sillä niiden nykyinen muoto haas-

me. Kaikkia kokemiamme asioita ei kuitenkaan tule jättää unho-

taa opiskelijan ainoastaan pänttäämään yksittäisiä tärppejä kir-

laan. Merkityksellisille opeille tulee antaa painoarvo myös tule-

joista ja aikaa jää vähemmän kokonaisuuksien sisäistämiselle.

vaisuudessa.

Exam-tenttitilat olivat kiinni vajaan puoli vuotta ja silloin kaikki tenttitoteutukset tehtiin etänä erilaisia alustoja käyttäen. Opiskelijoilta tuli paljon positiivista palautetta siitä, että tenttejä tehdessä oma osaaminen kehittyi eikä pänttäykselle annettu enää sa-

Katariina Juhakoski Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

manlaista painoarvoa.

Opettajien puolelta palaute oli hieman värikkäämpää. Opettajat kokivat tilanteen haasteellisena, sillä se vaati heiltä täysin uudenlaisten tenttien keksimistä, koska netin olemassaolo poisti täysin pelkkien yksittäisten pykälien merkityksen. Heidän tuli sisäistää se, että tentissä ei ainoastaan voida vaatia pänttäämistä vaan tentin tulee onnistua yhdistämään yksityiskohtaisen tiedon sisäistämistä sekä perusperiaatteiden soveltamista. Tenttiarviointi oli ajoittain myös todella tiukkaa. Pelkkä tenttien muuttaminen ei auta, sillä mikäli tentissä vaaditaan soveltamista, tulee soveltamista myös opettaa luennoilla.

Toivon, että tiedekuntamme opetus- ja tenttimismuodot tulevat olemaan murroksessa seuraavien vuosien aikana, sillä työelämän vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja opetuksen tulee muuttua siinä samassa. Tulevaisuutta suunnitellessa tulee huomioida ne erityiset hyödyt joita kaikki saimme matkaamme korona-aika-

LEXPRESS

|

39

40

|

LEXPRESS

42

|

LEXPRESS

Nähdään Heidi'sissa!

44

|

LEXPRESS

LEXPRESS

|

45

ON THE ROAD TO SUCCESS? DRIVE SAFELY.

Astrea provides high quality legal services in all fields of business. Astrea is based in Helsinki, Turku and Oulu.

We take care of our clients assignments with expertise and efficiency both nationally and internationally.

We offer functional solutions and up-to-date knowledge in any required environment.

TURKU Kauppiaskatu 5, 20100 Turku | puh. (02) 273 0200 | turku@astrea.fi HELSINKI Pieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinki | puh. (09) 681 8290 | helsinki@astrea.fi

46

|

OULU Rantakatu 4, PL 557, 90101 Oulu | puh. (040) 583 8043 | oulu@astrea.fi

LEXPRESS

LOPUKSI

Aikaa voi tuhlata vain, jos ajattelee tehneensä niin TEKSTI | MIKI LAPPI

K

uluneen syksyn aikana nähtiin todella poikkeuksel-

tamaan kyseisiä lajitovereita. Pelkällä naama-tunnettavuudella voi

linen suoritus, kun Helsingin yliopistosta valmistui

olla jo suuri merkitys, sillä onhan ”hei, muistanko mä sut jostain?”

oikeustieteen maisteri yhdessä vuodessa - vieläpä 583

varsin oiva jäänmurtaja virkistystapahtumassa jos toisessakin.

opintopisteen kera. Monille tapahtunut on herättänyt

Selvää on myös se, että keskustelemalla oppii. Yliopiston

kysymyksiä oikeustieteen opintojen haastavuudesta ja

kirjastoissa tai kahviloissa käydyt keskustelut lukemisen lomassa

vaativuudesta. Itseäni ei kiinnosta ottaa kantaa tähän keskusteluun,

tai usein niiden sijaan ovat erinomaisia keinoja jäsennellä tietoa tai

vaan miettiä suorittamista oikeustieteen opinnoissa vaihtoehtoista

oppia jotain sellaista, mitä kirjassa ei lue. Voidaan keskustella luet-

kautta. Oletan tekstini taustalla, että opiskelevan oikkarin motivaa-

tavista perusteista tai aivan muusta - kaikesta jää jotain mieleen.

tiotausta on tehdä hieno suoritus opinnoissaan, sellainen josta voi

Kaikki knoppitiedot ja hassut faktat on syytä häikäilemättä varas-

olla ylpeä vielä vuosienkin päästä.

taa omaan arsenaaliin, mikäli haluaa olla työpaikan kahvihuoneen

Kuten aina kuulee puhuttavan, on opiskelu todellakin paljon

sumpliikein seurahenkilö.

muutakin kuin vain lukemista ja luennoilla istumista. Opiskelijaelä-

Sitten niihin töihin. Harjoittelupaikat ovat loistava tapa saada

mä pitää sisällään verkostoitumista, kasvamista ja parhaimmillaan

jalkaa oven väliin sekä oppia uusia asioita ja toimintatapoja ympä-

ensikosketuksen oman alan työelämään. Kaikilla näillä pelikentillä

ristössä, jossa riskit on harjoittelijan osalta minimoitu ja odotukset

on oikeustieteen opiskelijalla mahdollisuus pyrkiä hyvällä suorituk-

ovat riittävän alhaalla. Hitaasti ja porrastetusti kerrytetyn työko-

sella parantamaan omaa yhteiskunnallista asemaansa joko välittö-

kemuksen pohjalta on huomattavasti helpompaa ponnistaa juristin

mästi tai tulevaisuudessa.

työelämään kuin suoraan kirjastoista ja tenttisaleista.

Aloitetaan itselleni mielekkäimmästä eli opiskelija-ainejär-

Tee siis kaikkea. Suorita kunnolla ja ajan kanssa, ja muista

jestöistä ja -tapahtumista. Markkinoinnissa kaikkein tärkeintä on

nauttia joka hetkestä. Aikaa voi tuhlata vain, jos ajattelee tehneen-

tunnistettavuus. Ihminen harvemmin muistaa mistä muistaa vaikka

sä niin. Opiskelu, ystävät, työt ja vapaan-ajan harrastukset ovat si-

tietyn logon, mutta tekee silti kuluttajana valintoja kohti ”tuttuja”

joituksia itseen, omaan osaamiseen ja hyvinvointiin, jotka kantavat

tuotteita. Eräs kauppislainen ystäväni puhuu usein omasta henki-

varmasti hedelmää tulevaisuudessa.

löbrändistään: siitä kuka hän on, mitä hän edustaa, sekä erityisesti, miten hän saa tämän välittymään ympärillä oleville ihmisille. On

Kirjoittaja on neljännen vuoden lexiläinen, joka on

selvää, että tiheämpi altistuminen muille ihmisille tarkoittaa suu-

aloittanut asuntonsa uudelleensisustusprojektin. Projekti

rempaa todennäköisyyttä sille, että oppii pitämään tai jopa arvos-

etenee etanan vauhtia.

LEXPRESS

|

47

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Veikko Myller: ”The Bull”

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers/students Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki