Lexpress 01 15

CALONIA GALLUP Vuoden ensimmäisessä LexPressissä opiskelijat vastaavat työoikeuteen liittyviin kysymyksiin: 1.

2.

3.

Kiinnostaako ura työoikeuden parissa?

Millaisissa työelämän tilanteissa olet ollut tekemisissä työoikeuden kanssa?

Anna rentoutumisvinkki työstressin poistamiseksi.

EVELIINA NURMI, 1. VUOSIKURSSI 1. Ei ole se ihan ensimmäinen vaihtoehto, kun muitakin on.

2. On ollut aika paljon tilanteita. Olen nähnyt kiusaamista ja syrjintää sekä joitakin lisiä on jäänyt maksamatta. Onneksi osaan pitää puoleni.

3. Kerran viikossa pilatekseen – se toimii ja avartaa mieltä.

SAARA KARTTUNEN, 4. VUOSIKURSSI 1. Hmm...ehkä, en näe sitä ihan mahdottomana.

2. Siitä on ollut hyötyä lähinnä käytännön tilanteissa, kuten esimerkiksi työsopimuksen tekemisessä ja lomien määräytymisen laskemisessa.

3. Muista vapaa-aika ja omat harrastukset, jolloin tasapaino työn ja muun elämän välillä säilyy.

VICTOR MANSNER, 5. VUOSIKURSSI 1. Ei ole se ihan ykkösvaihtoehto, mutta yritysjuridiikka kiinnostaa.

2. Useita työsopimuksiin liittyviä työtehtäviä on tullut vastaan.

3. Itse urheilen, joten suosittelen liikkumista mahdollisimman paljon. Ulos juoksemaan niin jaksaa!

Teksti ja kuvat: Hanna-Maija Raitio

TOIM. huom.

Työoikeudellisten asioiden äärellä Vuoden ensimmäinen LexPress tarjoaa mielenkiintoista ja ajankohtaista luettavaa työoikeuden saralta.

Muun muassa sukulaisten suosimista koskevat käytännöt puhuttivat viime vuoden lopulla ja LexPress pyysikin asiantuntijaa kertomaan aiheesta. Ajankohtaista -palstalla pureudutaan puolestaan vuoden alusta voimaan tuleen työelämän yhdenvertaisuussäännösten kokonaisuudistukseen ja lisäksi vastavalittu valtakunnansovittelija Minna Helle kertoo mietteitään opiskeluajoistaan ja urastaan.

Ajankohtaisten aiheiden ohella numerossa tarkastellaan myös muita työelämään liittyviä aihepiirejä, esimerkiksi miten työn henkinen kuormittavuus vaikuttaa työntekijän suoriutumiseen tehtävistään.

LexPressin tavoite on olla monipuolinen ja kiinnostava. Teema-aiheiden lisäksi lehdestä löytyykin myös muuta mielekästä, erityisesti opiskelijoita kiinnostavaa, luettavaa. Jos tämän vuoden Stiga Cup vaikkapa jäi väliin, liikuntavastaavamme Samuli kertoo, minkälainen tapahtuma oli. Spexin ohjaaja Ville sen sijaan tunnelmoi omassa kirjoituksessaan spexifiiliksistään. Lisäksi saimme tilaisuuden haastatella Suomen eturivin bändiä, Haloo Helsinkiä! - käy siis lukemassa, mitä yhtyeen kitaristilla on sanottavanaan.

Kiitokset toimituskuntalaisille, lehteä oli mukava tehdä kanssanne! Ja sinulle, joka vielä ehkä mietit kiinnostaisiko haastatteleminen ja juttujen laatiminen: tule rohkeasti mukaan! Innokkaat tekijät ovat aina tervetulleita.

Mutta nyt kuppi kuumaa käteen ja lehteä lukemaan!

Petra Anna palautetta: lexpress@lex.fi

LexPress 01/15

Päätoimittaja: Petra Nieminen lexpress@lex.fi

Taitto ja kuvitus: Petra Nieminen

Toimituskunta: Pauli Engblom Mona Flink Juulianna Huusko Armida Rantanen Ilona Sekiguchi Sanna Mäkilä Ville Laakso Tuomas Dahlström István Rytkönen Kirsi Kemppi Jenna Pentikäinen Hanna-Maija Raitio Elina Hirvonen

...s. 34

Etukansi: Petra Nieminen

Kansikuva: Armida Rantanen Kuvassa: Jenna Kanerva

Ilmoitusmyynti: Anton Johans talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos: 550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2015 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

... s. 54

sisällys TYÖOIKEUS JA TYÖELÄMÄN PULMATILANTEET

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Työoikeudellisten asioiden äärellä . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Työelämän kuopilta on vaikea välttyä . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Aktiivisempi ja avoimempi Lex . . . . . . . . 8 Edarissa tapahtuu: Miksi ylioppilaskunta kiinnostaisi? . . . . . 11 Senilexin kuulumisia: Katsaus viime vuoteen ja tulevaan . . . . 14

Vuoden opettaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

s. 27...

Ajankohtaista: Yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus. . 20 Sukulaisten suosiminen - sääntö vai poikkeus? . . . . . . . . 23 Haastattelussa työtuomioistuimen presidentti . . . . . . . . . 27 Yksityisyyden suoja on työelämässä vahva . . . . . . . . . . . . 30 Haastattelussa valtakunnansovittelija Minna Helle . . . . . 34 Työn psykososiaalinen kuormittavuus . . . . . . . . . . . . . . 38 Tarkastelussa työtapaturmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Kohti menestystä: Kaksi tutkintoa - kyllä kiitos! . . . . . . 46 Oikeustaju: Sosiaalinen media ja työelämä . . . . . . . . . . . 49 Opintopalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Tiukkaa kilpailua ja rentoa meininkiä Stiga Cupissa . . . . 54 Mikä ihmeen kv-viikko? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Pikkujouluesiintyjä Haloo Helsinki! . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Spex 2015 ohjaajan terveiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

... s.58

PÄÄ kirjoitus

Työelämän kuopilta on vaikea välttyä ...Ellet sitten välttele työelämää Millaisia kokemuksia sinulla on työelämästä? Itselleni on kertynyt muisteltavaa, etenkin tietysti pitkäaikaisimmasta työpaikastani. Enimmäkseen muistoni ovat hyviä, mutta nihkeitäkin mahtuu mukaan. Paiskin useampana kesänä hiki hatussa hommia kotipaikkakunnallani sijaitsevassa ravintolassa ja todettakoon, että tässä tapauksessa tuon käytössä kuluneen ”hiki hatussa” -ilmauksen voi ymmärtää ihan kirjaimellisesti. Viime kesänkin hellejakso jäi mieleen pääasiassa siksi, että vietin ison osan siitä muutaman neliömetrin keittiössä, 50 celsiusasteen huoneenlämmössä, pitsaa ja burgereita paistellen.

Hellan yläpuolella olevaa yhtä tuuletinta oli vastassa kolme uunia, parilla ja kaasuhella. Sikäli kun kyseinen tuuletin onnistui tehtävässään ja viilensi jonkun olotilaa, en se joku ainakaan minä ollut. Tehtävänkuvaani kokin apulaisena nimittäin kuului juosta ympäriinsä, jotta hänen ei tarvinnut poistua hellan äärestä (siitä tuulettimen alapuolelta).

Toiset päivät kesätyössäni tuntuivat ikuisuuden mittaisilta. Syy ei ole ollut niinkään ylipitkiksi venähtäneissä työvuoroissa, vaan työn fyysisessä luonteessa. Keittiöapulaisen hommat kuluttavat ankarasti voimavaroja, kun pitkän talven aikana istuma-asentoon kangistuneet koivet pitääkin yhtäkkiä pakottaa liikkeelle koko päiväksi.

Ravintolatyön ”ilkeys” piilee korkeiden

6

lämpötilojen lisäksi siinä, että taukoja pidetään vain, jos asiakkaat sattuvat kaikkoamaan. Monen tunnin yhtäjaksoinen puurtaminen ei siis ole mitenkään ennenkuulumatonta. Vessatauot tuntuvat oikeilta tauoilta ja ruokatauot ovat hiljaisten päivien herkkuhetkiä.

Ehkä minun on turha enää tässä vaiheessa yrittää uskottavasti huomauttaa, että olen kuitenkin todella nauttinut kesistäni tuossa ympäristössä.

On todennäköistä, että jokainen kohtaa työelämässään joskus kuoppia.

Työelämän ongelmat voivat olla hyvin monimuotoisia, varmastikin yhtä monimuotoisia kuin ovat työsuhteetkin.

Kyseessä voi olla rankan työn aiheuttama uupumus, työyhteisön huono henki, velvoitteiden laiminlyönti työnantaja- tai työntekijäpuolella, stressi, tapaturma…lista on loputon. Oikeudellisesta näkökulmasta työelämän erilaiset haasteet ovat tietysti omiaan luomaan mielenkiintoisen sääntelykohteen.

Työoikeudelliset ongelmat kiehtovat, sillä useimmilla on niistä jonkinlainen ymmärrys, jos ei muuten, niin median kautta. Uutiset koskien satoja kohdanneita yt-neuvotteluita ja irtisanomisia, johtajien ylisuuria palkkoja, burnoutteja, nuorten solmimia petollisen huonoja työsopimuksia tai eläkeiän nostoa ovat arkipäivää. Työasiat ovat aina pinnalla milloin mistäkin syystä ja sen vuoksi myös työoikeus on aiheena jatkuvasti ajankohtainen.

LexPress

Samasta syystä ihmiset myös puhuvat työasioista jatkuvasti. Niitä vatvotaan niin hyvässä kuin pahassa, mutta ihmekös tuo, onhan kyse isosta osatekijästä elämässämme. Kaikki eivät varmasti elä työlleen, mutta työhön liittyvät asiat kuitenkin liikuttavat jossain määrin meistä jokaista — siitä riippumatta, miten merkittävänä elämän osa-alueena sitä kukin pidämme.

Työlainsäädännön tunteminen on etu. Olisi varmasti hyödyllistä, jos jo peruskoulussa tai edes lukiossa ja ammattikoulussa käytäisiin läpi joitain tärkeimpiä säännöksiä. Tästä huolimatta on toisaalta ehkä onnikin, ettemme edes ymmärrä tehdä kaikista asioista numeroa. Pienempiä sattumuksia sattunee aina ja niistä usein selvitäänkin suhteellisen vähällä.

Tämän olen itsekin oppinut työskenneltyäni kiireisessä keittiössä ja poltettuani siellä näppini kerran jos toisenkin. Mitään suurta vääryyttä en ole kokenut, mutta myönnettäköön, joinakin heikompina hetkinäni olen saattanut olla hyvinkin vakuuttunut siitä, että keittiötyön ”raadollisuus” rikkoo, tai ainakin on vähällä rikkoa, työlainsäädäntöä. Yleisesti ottaen kannattaa kuitenkin olla tarkka ja ainakin omaan huolellisuuteensa voi jokainen vaikuttaa. On mahdollista,että se sormien lävitse katsottu ”pikkujuttu” muuttuukin yllättävän käänteen seurauksena isoksi ongelmaksi. ”Työoikeus ja työelämän pulmatilanteet” on LexPressin vuoden 2015 ensimmäisen numeron teema. Sopivia aiheita olisi löytynyt yli tarpeen, mutta valinnanvaikeuksista huolimatta lehteen on pyritty kokoamaan mahdollisimman monipuolinen kattaus kiinnostavia työoikeudellisia aiheita käsitteleviä juttuja. Päätoimittajalle itselleen ensimmäisen lehden valmistuminen on varmasti aina erityisen jännittävää, niin myös minulle. Aikaansaanosta kohtaan ladatut odotukset ovat verraten korkealla. Voin kuitenkin iloisena todeta olevani ylpeä lopputuloksesta, ja suurin kiitos siitä kuuluu toimituskuntalaisille.

Omasta osastaan on helppo suoriutua, kun toiminnassa on mukana innostunutta ja taitavaa porukkaa! Erityiskiitokset osoitan LexPressin valokuvausvastaaville Armida Rantaselle ja Hanna-Maija Raitiolle. Heidän apunsa on kaltaiselleni, välttävin kuvaajantaidoin varustetulle päätomittajalle korvaamatonta.

Tästä on kaikin puolin hyvä jatkaa ja odotan innolla tulevaa vuotta jäsenlehtemme parissa.

Vastaanotan mielelläni myös palautetta lukijakunnan suunnalta!

Miellyttäviä lukuhetkiä!

Petra Nieminen Päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7

PUHEEN johtajalta

Aktiivisempi, avoimempi ja helposti lähestyttävämpi Lex Viime vuosina Lexissä on toteutettu suuria organisaatiomuutoksia, joiden tarkoituksena on ollut erityisesti lisätä jäsenistön aktiivisuutta ja siirtää vastuuta myös hallituksen ulkopuolelle. Nyt, kaksi vuotta uudistuksen jälkeen, sen onnistuneisuutta voidaan jo arvioida.

Nykyinen organisaatiomalli on pääpiirteiltään erittäin toimiva ja monet aikaisempien vuosien ongelmat ovat poistuneet: Hallitus ei enää tee kaikkea, ja yksittäisellä jäsenellä on enemmän erilaisia mahdollisuuksia lähteä mukaan aktiiviseen toimintaan Lexissä. Useimpiin vastuutehtäviin löytyy monia päteviä halukkaita ja myös uusien vastaavien lisäämi ne n org a nis a a tio o n tuntuu toimivan kivuttomasti. Myös yksittäisille tapahtumille on löytynyt järjestäjiä mukavasti. Isompiin tehtäviin on usein jopa tunkua, mutta ruohonjuuritason tehtävät jäävät valitettavan usein vaille tekijää.

Niiden kautta voi myös helposti innostua pohtimaan, josko jonkin isomman tehtävän hoitaminen kiinnostaisi. Kannustankin kaikkia lähtemään mukaan toimintaan auttamalla erinäköisissä pikkujutuissa; mölkyn tuomarina, muusiaisten juomanjakajana, tai vaikka apurina silliksen järjestämisessä.

Nykyään yhä useampi voi olla aktiivinen Lexissä ja silti samalla hoitaa opintonsa. Luonnollisesti aktiivinen ainejärjestötoiminta verottaa aikaa opiskeluilta, mutta ihanteellisessa tilanteessa aktiivinen lexiläinen pystyy suoriutumaan paitsi pestistään myös opinnoistaan kunnialla. Näin ei aina ole, mutta isoimpia vastuutehtäviä lukuun ottamatta uskoisin, ettei lex-aktiivisuus enää vaikeuta opiskeluja merkittävästi.

Yhtenä tavoitteena tälle vuodelle on laskea kynnystä toimintaan osallistumiselle. On tärkeää, että kaikki kokevat voivansa tulla mukaan järjestämään tapahtumia riippumatta vuosikurssista tai siitä, tunteeko entuudestaan jonkun järjestäjistä. Kuten jo vuonna 2012, on tavoitteena edelleen saada entistä useampi lexiläinen tuntemaan Lex omakseen ja löytämään sen parista mielekästä tekemistä.

Joka kevät uusi tapahtumavastaava tuntuu yllättyvän siitä, kuinka hankalaa on saada lexiläiset auttamaan kaikissa niissä pienissä asioissa, joita tapahtumien järjestäminen vaatii. Kaikki eivät ehkä ymmärrä, kuinka paljon tekemistä jokaisessa tapahtumassa on ja kuinka paljon siitä on apua, että joku käy kaupassa tai hoitaa sen viimeisen juomanjakovuoToisena tärkeänä tavoitteena tulevalle ron. On ymmärrettävää, etteivät kaikki tehtävät kuulosta houkuttavilta, mutta vuodelle on luoda parempi tiedonkulku lähes aina juuri ne pienimmät niistä tar- erityisesti edunvalvontaan liittyville joavat erittäin hauskoja kokemuksia. asioille.

8

LexPress

Edunvalvonnasta informointi on hankalaa, sillä käsiteltävät asiat eivät yleensä ole niin julkisia, että niistä voitaisiin kirjoittaa Lexinfoon tai LexPressiin. Lisäksi edunvalvontaa hankaloittaa huomattavasti, jos edustajamme eri toimielimissä ja vaikutuskanavissa eivät tiedä ongelmakohtia tai sitä, mitä opiskelijat haluavat. Tämä asia korjaantuu vain, jos opiskelijat kertovat kohtaamistaan ongelmista ja puutteista.

Lisäksi opiskelijoille jää usein epäselväksi se, missä kaikkialla Lex tekee edunvalvontaa ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Lexin edunvalvonta on kerroksellista ja edustajia on hankala tavoittaa, jos ei tiedä mistä etsiä. Lex vaikuttaa monilla tasoilla tiedekunnan hallinnosta lakimiesliittoon, ja on tärkeää tuoda ongelmat esille, sekä keskustella niistä.

Yhdistyksen kehittäminen ja muutosten tekeminen on usein lähtöisin hallituksesta.

Tänäkin vuonna hallituksen tavoitteena on perinteiden ylläpitämisen lisäksi luoda uutta ja siten tehdä Lexistä paremmin jäsenistön tarpeisiin sopiva. On kuitenkin huomattava, että vaikka hallitus hoitaa paljon käytännön asioita, ei yhdistyksemme pyörisi ilman muita aktiiveja. Useasti parhaat ideat ja oivallukset tulevat hallituksen ulkopuolelta, ja vielä mahtavampaa on, jos niille löytyy myös toteuttaja aikaisemman aktiivipiirin ulkopuolelta.

Kaikki mielipiteet ja ajatukset uudistusideoita ja kehityskohtia koskien ovat tervetulleita ja kuulen niistä mielelläni!

Elina Hirvonen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9

EDARISSA tapahtuu

Miksi minä olisin kiinnostunut ylioppilaskunnan toiminnasta?

Me lexiläiset pääsemme heti fuksiviikosta alkaen osaksi loistavaa ja aktiivista aine- ja tiedekuntajärjestöä, joka tarjoaa meille koko opiskeluajan huikean monipuolisen tapahtumatarjonnan, mahdollisuuden päästä osallistumaan ainejärjestön toimintaan ja ottamaan vastuuta erilaisissa luottamustehtävissä. Lisäksi saamme edunvalvojan, joka pitää huolta oikeustieteen opiskelijan edusta esimerkiksi tiedekuntamme eri toimielimissä.

Ja tässä oli vain muutama esimerkki. Ensimmäisten opiskeluvuosien aikana alkaakin nopeasti tuntua siltä, että Lex on kaikkea sitä, mitä oikkari tarvitsee. Miksi sitten menisi merta edemmäs kalaan? Miksi meillä on Ryhmä Lex? Miksi minä olisin kiinnostunut ylioppilaskunnasta ja sen tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista?

Kuvassa Sanna Mäkilä

Toimivan ainejärjestömme takana on juuri se, että lexiläiset kokevat ainejärjestön toiminnan olevan itseään lähellä, Lex toimii konkreettisena yhdyssiteenä ja toimintaan on helppo lähteä mukaan. Ainejärjestö voi parhaimmillaan olla kuin toinen perhe. Aloittaessani fuksivuoteni vuonna 2010 tuntui TYY olevan hyvin kaukana lexiläisen arjesta. Hyvä, jos kerran fuksivuoden aikana olin kuullut maininnan Ryhmä Lexistä tai edes Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistosta. Voin myöntää, että tuskinpa fuksi-Sanna olisi osannut nimetä edes Ryhmä Lexin silloisia edaattoreita, vaikka he uurastivat edustajiston kokouksissa etujamme valvoen. Pienen fuksitytön silmin TYY vaikutti suunnilleen Yliopistonmäen kupeessa asuvalta peikolta, josta kuuli satunnaisia huhuja, mutta josta tietoa oli vähän. Lexin toiminta sen sijaan imaisee nopeasti mukaansa - onhan se monelle merkittävässä osassa vähitellen muodostuvaa oikkari-identiteettiä.

Tapahtumia ja toimikuntakokouksia on tarjolla enemmän kuin lukusalissa istumapaikkoja ja lukuisat uudet kaverit tulevat merkittäväksi osaksi opiskeluarkea.

Parittomina vuosina järjestettävät edustajistovaalit olivat vasta ensimmäisen kerran herättämässä minua toisen vuoden opiskelusyksynä siihen, että lexiläisten aktiivista otetta kaivataan myös Calonian ja Kirkkotien seinien ulkopuolella.

Ylioppilaskuntatoiminta rakentuu vahvasti edunvalvonnan piiriin ja TYYssä tehdään lukemattomia työtunteja opiskelijoiden edunvalvonnan ja hyvinvoinnin eteen. Ylioppilaskunta pystyy vaikuttamaan kansallisesti Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta poliittisiin päättäjiin ja tuomaan valtakunnalliseen keskusteluun kaikkia meitä opiskelijoita koskettavia ajankohtaisia aiheita. SYL:n toiminnan keskiössä on esimerkiksi tänä keväänä eduskuntavaalit, jotta opiskelijoita koskevat teemat eivät unohtuisi.

LexPress

11

Ylioppilaskuntamme osallistuu SYL:n kautta vaalivaikuttamiseen.

Edunvalvonnan lisäksi TYY pystyy tarjoamaan meille lexiläisille poikkitieteellisen toimintakulttuurin, joka tuo varmasti omalla tavallaan lisäarvoa myös Lexin omaan toimintaan. Lisäksi TYY kouluttaa alayhdistystoimijoita, jotta ainejärjestöjen johtotehtävissä olisivat kaikkein osaavimmat tyypit. Ylioppilaskunta ei esimerkiksi tapahtumien tasolla pysty kovinkaan helposti kilpailemaan Lexin tapahtumien ja toimikuntakulttuurin kanssa, mutta laadukas edunvalvonta mahdollisimman monella sektorilla on se, mitä jokaisen lexiläisenkin kannattaa arvostaa. Tätä varten Ryhmä Lex on yhtenä TYYn edustajistoryhmänä pitämässä huolta siitä, että ylioppilaskunta toimisi oikkariopiskelijan kannalta mahdollisimman ihanteellisella tavalla niin kampusalueella kuin kansallisesti. Ylioppilaskunta pystyy tuskin koskaan viemään ainejärjestöltä sitä edellä mainittua toisen perheen roolia, mutta se onkin kan. nattava nähdä tämän perheen tukiverkkona lempparitädin ja isoisän roolissa.

On useiden tekijöiden summa, että Ryhmä Lex ja TYY ovat alkaneet entistä paremmin näkyä osana oikkariopiskelijan arkea. Käynnissä olevana edustajistokautena 2014–15 Ryhmä Lex voi mainiosti; toimimme aktiivisesti, lexiläiset ovat alkaneet saada entistä paremmin tietoa sekä Ryhmä Lexin että TYYn toiminnasta, ja lisäksi meillä on aktiivisia edustajia lukuisissa eri toimielimissä. TYYn hallituksessa on tänä vuonna mukana kaksi lexiläistä: Mikko Mononen puheenjohtajana ja Sami-Petteri Seppä hallituksen jäsenenä vastuualueena sosiaalipolitiikka, yhdenvertaisuus ja liikunta. Ja tiesitkö, että TYYn siipiin hakeneista noin puolet oli lexiläisiä?

Paljon on vielä tehtävää, mutta Ryhmä Lex pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Vuosi 2015 on edustajistovaalivuosi, ja edustajistovaaleissa tulevana syksynä jokainen ylioppilaskuntamme jäsen pääsee jälleen vaikuttamaan, miltä huomisen ylioppilaskunta näyttää ja miten se toimii.

Mikä olisikaan loistavampi mahdollisuus kuin äänestää muutamalla hiiren klikkauksella tai asettua itse ehdolle? Ryhmä Lexin vaalikampanja lähtee käyntiin keväällä, joten nyt sinulla on loistava tilaisuus miettiä, mitä sinä toivot TYYltä. Sinulla on varmasti annettavaa Ryhmä Lexin toiminnalle.

Ihanaa alkavaa kevättä! Olkaa aktiivisia!

Sanna Mäkilä Ryhmä Lexin ryhmäpuheenjohtaja 12

LexPress

LexPress

13

SENILEXIN KUULUMISIA

Katsaus viime vuoden toimintaan sekä kurkistus tulevaan Senilexin toiminta ei ole yhtä aktiivista kuin Lexin, vaikka olemmekin virkeässä teini-iässä oleva järjestö. Edellisen Lexpressin ilmestymisen jälkeen Senilexillä ei ole ollut jäsentilaisuuksia, joten tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus viimevuotiseen toimintaamme. Lisäksi kerrotaan maaliskuun lopussa järjestettävästä Tiedekunnan päivästä sekä yhdistyksen suunnitelmista vuodelle 2015. Tiedekunnan päivä huipentuu Kirkkotien jatkoille ja seuraavan aamun sarastukseen – toivottavasti myös opiskelijat tulevat 27.3. sankoin joukoin Kirkkotielle juhlimaan meidän entisten lexiläisten kanssa!

Teksti: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin hallituksen tiedotusvastaava Kuva:Senilex

Vuoden 2014 aikana Senilexin toiminta oli edellisvuoden tapaan vireää ja jäsentilaisuuksiin osallistui runsaasti alumneja. Teknologiaoikeus-teemainen LexPress 5/14 postitettiin yhdistyksen jäsenistölle joulukuussa. Senilex jakoi vuoden aikana kaksi stipendiä: kesäkuun publiikissa stipendin sai OTM Jaana Mikkola ja joulukuun publiikissa OTM Jonne Rantanen.

Kevään 2014 toiminnasta

Illallisella kuultiin em. vuosikurssien lyhyet tervehdykset muulle juhlakansalle, juomalauluja sekä runonlausuntaa.

Iltajuhlan jälkeen noin sata alumnia nähtiin vielä Kirkkotien jatkoilla.

Huhtikuun lopussa Senilex vieraili UPM-Kymmene Oyj:n upouudessa pääkonttorissa Töölönlahdella (ks.

LexPress 3/2014). Senilexin jäsenistö tutustui moderniin ja valoisaan Biofore-taloon ja kuuli esitykset talon suunnittelu- ja rakennusprojektista sekä kansainvälisen pörssiyhtiön liiketoiminnasta. UPM:n lakimies Reeta Niemisvirran emännöimälle yritysvierailulle osallistui viitisenkymmentä alumnia. Toukokuussa 2014 joukko alumneja osallistui Kakskerran kauniissa maisemissa järjestettyyn Calonia Running Challengeen.

Kolmastoista Tiedekunnan päivä Turussa järjestettiin perjantaina 28.3.2014 yhteistyössä tiedekunnan kanssa (ks. myös LexPress 2/2014). Päivä alkoi Asiantuntijuuden ongelmia –seminaarilla Calonialla, minkä jälkeen vuosina 1964, 1974, 1984, 1994 ja 2004 opintonsa aloittaneet kokoontuivat omiin kurssitapaamisiinsa. Senilexin vuosikokouksessa hallitustoiminnasta luopuneen Jarkko Syysseminaari ja sitsit Ruoholan tilalle yhdistyksen hallitukseen valittiin Niina Palaja. Vuosikokouksen Syyskuussa järjestettiin ensimjälkeen vietettiin yli 130 alumnin iltajuh- mäinen Lexin ja Senilexin yhteinen laa Ravintola Koulun Bellman-salissa. syysseminaari ja sitsit Turussa. Tapah-

14

LexPress

Kuvassa panelistit

tuma onnistui erinomaisesti, ja tarkoitus onkin tehdä siitä vuosittainen. Calonian seminaariosuudessa asianajaja Salla Suomisen johtaman paneelikeskustelun aiheena oli “Lexin kautta maailmalle”, ja neljä panelistia kertoi mielenkiintoisista, kansainvälisväritteisistä urapoluistaan. Niin yleisössä olleet opiskelijat kuin alumnitkin osallistuivat vilkkaasti keskusteluun. Cocktailien jälkeen noin nelikymmenhenkinen joukko lexiläisiä ja senilexiläisiä siirtyi Kirkkotielle sitsaamaan, eikä eroja opintojen aloitusvuosissa tai ikävuosissa juurikaan huomannut!

nostavien seminaarien lisäksi entiset lexiläiset pääsevät vuosittain tapaamaan toisiaan ja viettämään viihdyttävää iltaa yhdessä. Ari Saarnilehdon loistava idea yhdistää vuosittaiseen alumnitapahtumaan vuosikurssitapaamiset houkuttelee paikalle erityisesti sitä alumnijoukkoa, joka tietää näkevänsä päivän aikana ainakin entisiä kurssikavereitaan. Jo neljästoista tiedekunnan päivä pidetään perjantaina 27.3.2015, ja kurssitapaamiset järjestetään vuosina 1965, 1975, 1985, 1995 ja 2005 opintonsa aloittaneille.

Vuosittain Tiedekunnan päivään osallistuu myös kymmenittäin alumneja, joiden vuosikurssitapaaminen ei kyseisenä vuonna kohdalle osu.

Kiinnostavaa ohjelmaa ja loistoseuraa on joka vuosi ollut riittämiin myös meille innokkaille vakiokävijöille.

Perinteinen syystapaaminen pidettiin Microsoftilla, jossa pääsimme kuulemaan suuryrityksen lakiasiainyksikön toiminnasta Senior Legal Counsel Helena Wetterstrandin emännöimällä vierailulla (ks. LexPress 5/14). Vierailun pääpuhujana oli Vice President, Deputy Tiedekunnan päivä kuvastaa hieGeneral Counsel Rich Wallis, joka johtaa Microsoft Devices Group –liiketoimin- nosti myös kolmiyhteyttä Senilexin, tayksikön lakiasioita. Tapahtumaan Lexin ja tiedekunnan välillä. Tieosallistui viitisenkymmentä alumnia. dekunta tarjoaa seminaaritilat sekä järjestää päivällä luento-osuuden ja XIV Tiedekunnan päivä: Mistä kahvitukset. Tänä vuonna seminaarin teemana on Kriisi, katastrofi ja juristi, on kysymys? ja alumneille kerrotaan niin kansainJokavuotinen Tiedekunnan päivä on välisestä oikeudesta konflikteissa kuin erinomainen alumnitapahtuma: kiin- eri tehtävissä toimivien Lex-alumnien

LexPress

15

näkökulmista katastrofeihin. Ne, joilla ei ole vuosikurssitapaamista, voivat iltapäivällä osallistua ansionmenetyksen korvaamista käsittelevään seminaariin.

Senilexin vuosikokous pidetään ennen iltajuhlaa. Senilex järjestää Panimoravintola Koulun Bellman-salissa illallistilaisuuden, jonne on viime vuosina osallistunut n. 130 henkilöä. Yleensä jokainen kurssitapaamisvuosikurssi on intoutunut esittämään tervehdyksensä alumnijoukolle. Kolmen ruokalajin dinnerin jälkeen niin vastavalmistuneet kuin jo eläköityneetkin entiset lexiläiset, sekä lähes kaikki muut siltä väliltä ovat suunnanneet Senilexin järjestämällä bussikuljetuksella Kirkkotielle Lexin organisoimille jatkoille. Kirkkotiellä on vanhojen tanssiliikkeiden verestämisen lisäksi ollut mukava tavata nykyisiä opiskelijoita sekä kuulla Lexin kuulumisia. dulla, ja loistavien kokemusten perusteella aiomme vakiinnuttaa Lexin kanssa järjestettävän syysseminaarin Vuoden 2015 suunnitelmista ja sitsit vuosittaiseksi perinteeksi.

Opiskelijoiden kannattaa seurata Senilex ry:n sääntöjen mukaan yh- Lexin tiedotusta – myös ensi syksynä distyksen tarkoituksena on olla yhdys- alumnit saapuvat Turkuun ja Kirkkositeenä Turun yliopistossa oikeustie- tielle viettämään iltaa lexiläisten pateellisen tutkinnon suorittaneiden rissa! Edellä mainittujen lisäksi Senilex henkilöiden välillä, sekä edesauttaa järjestää muitakin tilaisuuksia, joissa yhteistyötä ammatissa toimivien la- asiaohjelman lisäksi alumnit pääsevät kimiesten ja oikeustieteen opiskelijoiden tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kesken. Lisäksi tarkoituksena on tukea kuulumisia. Alumnit osallistuvat myös oikeustieteellistä opiskelua, opetusta ja Calonia Running Challengeen, joka tutkimusta turkulaisissa yliopistoissa. tänä vuonna järjestetään Helsinki City Run –juoksutapahtuman yhteydessä.

Senilexin toimintasuunnitelma vuodelle 2015 vahvistetaan maaliskuun Lexin ehdotuksesta Senilexin hallilopun vuosikokouksessa, mutta yhdistyk- tus osallistuu tästä vuodesta lähtien Lex sen hallituksessa on jo tätä kirjoitet- ry:n stipendinsaajien valintaprosessiin taessa pohdittu ensi vuoden toiminnan valmistellen ehdotuksen stipendeistä linjauksia. Jäsenistölle Senilexin toi- tiedekunnan johtokunnalle. Tämänminta näkyy vahvimmin järjestettyjen tyyppinen yhteistoiminta, jossa alumtapahtumien, kuten yritysvierailujen ja nien näkemyksestä on hyötyä opiskeliNetworking Nightien kautta. Yhdistys jakunnalle, on tärkeää, ja Senilex tekee toki paljon muutakin työtä, joka ottaa tehtävän vastuulleen mielellään. tukee tarkoituksemme toteuttamista. Senilex myös pohtii yhteistyössä tiedekunnan edustajien kanssa keinoja yliPäätapahtuminamme myös tänä opiston varainhankintaan, jotta turkuvuonna säilyvät Tiedekunnan päivä laisen oikeustieteen opetuksen taso ja sekä syystapaaminen pääkaupunkiseu- asema voitaisiin turvata jatkossakin.

16

LexPress

Vuoden opettaja Jaakko Ossa Finanssioikeuden professori Jaakko Ossa valittiin opiskelijoiden äänestyksessä oikeustieteellisen tiedekunnan vuoden 2014 opettajaksi. Tämä oli kolmas kerta, kun Ossa valittiin vuoden opettajaksi. Perusteluissa Ossaa kiitettiin muun muassa asiantuntijuudesta, rennosta ja kiinnostavasta opetuksesta sekä opiskelijamyönteisyydestä. Toiseksi äänestyksessä sijoittui professori Jukka Snell ja kolmanneksi professori Outi Korhonen.

Teksti: Tuomas Dahlström Kuva: Tero Wester

nykyään professorina toimiva Laura Ervo. Opiskeluaikana Ari Saarnilehdon ja Leena Kartion luennot tekivät Ossaan vaikutuksen. Vuoden 2013 opettajaksi valittu Saarnilehto yhdisteli jo 1980-luvulla taidokkaasti teoriaa ja käytäntöä luennoillaan. Syventävät opinnot Ossa teki vero-oikeudesta, mutta esimerkiksi lisensiaatin työn kauppaoikeudesta.

- Oikeudenaloilla on paljon yhteistä, vero-oikeus ei ole irrallinen oikeudenala, toteaa Ossa. Hän kertoo pitävänsä myös perhe- ja jäämistöoikeudesta, eikä vero-oikeus ole siitäkään erillinen.

Vero-oikeuden ymmärtäminen vaatii laajaa tuntemusta monilta oikeudenaloilta. Jäätyään tutkijaksi Ossa tiesi haluavansa professoriksi. Hän työskenteli yliopistossa sekä apulaisprofessorina että määräaikaisena professorina ennen vuoden 2004 nimitysOssa pääsi ensimmäisellä yrittämällä tään finanssioikeuden professoriksi. oikeustieteelliseen tiedekuntaan vuonna Ossan mukaan isossa tai pienessä 1984. Ossa suoritti asevelvollisuutensa, minkä vuoksi hänen voidaan sanoa salissa opettaminen ei eroa toisistaan kuuluvan sekä vuoden -84 että vuoden suuresti, sillä kyse on pohjimmil-85 vuosikursseihin. Hänen kanssaan taan samanlaisista opetustilanteista.

- Seminaarisaleissa voi keskustelu samalla vuosikurssilla on ollut myös muutama muu professoriksi päätynyt olla helpompaa, mutta monesti myös oikeustieteilijä, kuten nykyisin tie- isoissa saleissa joku uskaltaa aloittaa dekunnan dekaanina toimiva Jukka keskustelun, hän kertoo. Ossa on saaMähönen, Vaasan yliopiston professori nut itse vaikuttaa siihen, mitä kursseja Vesa Annola ja Örebron yliopistossa opettaa. Viime vuoden kursseista

Jaakko Ossan mielestä hyvä yliopisto-opettaja osaa yhdistää teorian ja käytännön.

- On tärkeää saada viesti perille ja käytännön asioista on vaikea opettaa ilman kokemusta, kertoo vuoden opettajaksi valittu Ossa. Ossa on ensisijaisesti yliopistomies, mutta hänellä on kokemusta yliopiston lisäksi asianajotehtävistä, poliitikkona toimimisesta ja lukuisista luottamustehtävistä. Miten professori ehtii tekemään tunnolliesti töitä niin monella osa-alueella?

- Ehdin ihan hyvin, hän naurahtaa ja jatkaa: - Töitä jaksaa tehdä, kun on hyvä motivaatio ja ajan käyttää tehokkaasti. Tämä on ihanneammatti ja eri tehtävät tukevat toisiaan, Ossa jatkaa.

Esimerkiksi politiikassa Ossa on ollut vaikuttamassa veropolitiikkaan.

LexPress

17

sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen ja verotus oli aiheena hänen mukaansa erityisen mukava opettaa, sillä siitä ilmestyi Ossan kirjoittama kirja. Kriisi- ja valmiuslainsäädäntöä Ossa opettaa, sillä hän on asepalveluksensa jälkeen osallistunut sekä kertausharjoituksiin että maanpuoluststoimintaan ja ylennyt reservin majuriksi. Vapaa-ajallaan Ossa on kunnostautunut myös filatelistina eli postimerkkien keräilijänä, joskin viimeaikaiset kiireet ovat vieneet aikaa harrastukselta. Lisäksi Ossa pitää ajanviettämisestä maalla tilan ja puutarhanhoidon parissa.

Mediassa on uutisoitu viime aikoina suomalaisista veropakolaisista.

- Jokainen voi valita kotipaikkansa vapaasti, eikä tästä näkökulmasta asiassa ole mitään ihmeellistä. Poismuuttaneiden yksittäisten ihmisten antamat viestit on kuitenkin hyvä ottaa vakavasti. Jos yritykset ja useampi ihminen muut-

Kuvassa Jaakko Ossa

18

taa pois maasta, on syytä huolestua, kertoo Ossa. Hän on kommentoinut asiaa viimeaikoina tiedotusvälineille.

- Yliopisto-opettajan tehtäviin kuuluu asioiden kommentointi, jos aiheesta pyydetään haastattelua, hän toteaa. Osaako professori sanoa mihin Eurooppa on menossa?

- Tilanne on ollut vaikea. Välillä Eurooppa on vahva ja välillä heikko. Jonkun täytyy uskaltaa johtaa päätösten tekemistä ja viedä siten Eurooppaa eteenpäin.

Jos finanssioikeuden professorille annettaisiin mahdollisuus tehdä lainsäädäntöön muutoksia, mitä ne olisivat?

Ossa miettii pitkään, mutta toteaa sitten: - Tekisin varmaan verolainsäädäntöön päivitystä. Selkeyttäisin myös osinkoverojärjestelmää. Kokonaisuudistuksia tarvitaan aina säännöllisin väliajoin.

Suomellakaan ei ole helppoa. Ossa toteaa velanoton olleen viime vuosina hurjaa ja menorakennetta pitäisi keventää.

- Nykyiseen elintasoon ei ole varaa, hän jatkaa.

Ossan mukaan Suomessa osataan hyödyntää sukupolvenvaihdoksissa riittävästi huojennuksia.

- Itse verosäännökset eivät ole hankalia, mutta jotkut tilanteet voivat olla ja silloin juristeja tarvitaan. Rahoitus on yksi kysymys ja toisinaan jatkajan löytäminen. Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen vaatii aina tutustumista yritykseen ja myös sopimusoikeuden tuntemista tarvitaan, hän kertoo. Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen ei siis ole pelkästään verotuksellinen kysymys. Mitä neuvoja vuoden opettajalla näin lopuksi olisi opiskelijoille?

- Asiantuntemuksen ja sosiaalisten taitojen lisäksi hyvä verkostoituminen on tärkeää. Jos haluaa toimia liike-elämässä, on hyvä jo opiskeluaikana tutustua yritysten tilinpäätösten analysointiin liittyviin asioihin.

Lisäksi hallinnossa on yhä enemmän taloudellista vastuuta, joten osaamista tarvitaan sielläkin, Ossa vinkkaa.

LexPress

AJAN KOHTAISTA

Kohti yhdenvertaisempaa Suomea Tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus, sekä syrjinnän vastustaminen ovat tärkeitä asioita niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta.

Perustuslain asettama vaatimus yhdenmukaiseen kohteluun ja laaja-alaiseen syrjintäkieltoon onkin saanut hallituksen tarttumaan toimeen, ja uudistunut yhdenvertaisuuslainsäädäntökokonaisuus tuli voimaan vuoden alusta.

Teksti: Juulianna Huusko

Laajeneva sääntely tuo turvaa yksilöille niin työelämän, koulutuksen kuin viranomaistoiminnankin alueella.

Laajentuva lainsäädäntö ja soveltamisala Tärkein uudistuksen hedelmä on uusi Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joka voimaan tullessaan kumosi vuosikymmentä aiemmin säädetyn edellisen yhdenvertaisuuslain. Uuden lain ohella muutoksia on tehty yhteensä pariinkymmeneen lakiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, sekä niiden valvonnan lainsäädäntöalueella.

Uudistuva lainsäädäntö asettaa soveltamisalaltaan laajentuvia velvoitteita julkiseen ja yksityiseen, sekä koulutuksien järjestämistoimintaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistämissuunnitelman laatimisvelvollisuuden muodossa. Lainsäätäjän tarkoituksena ei kuitenkaan edelleenkään ole säännellä yksityistä elämää, perheitä tai uskonnonharjoittamista, vaan nämä jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Laajentunutkaan soveltamisala ei kuitenkaan siirrä sukupuolisyrjintää koskevaa sääntelyä yhdenvertaisuuslain piiriin, vaan näistä asioista säädellään edelleen tasa-arvolaissa.

20

Suojaa syrjintävaarassa oleville Uudella lainsäädännöllä pyritään tavoittamaan etenkin erityisen syrjinnän vaarassa olevat ryhmät (mm. maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat). Tavoitteena on kuitenkin ehkäistä kaikenlainen syrjintä ja edistää yhdenvertaisuuden suojaa. Aikaisempien lakien ongelmaksi nähdystä sekavuudesta ja erilaisten oikeussuojakeinojen käytöstä pyritään uudistuksessa pääsemään eroon yhdenmukaistamalla suojan ulottuvuuksia sekä rikkomuksista johtuvia seurauksia. Lakiteknisenä tavoitteena mainittakoon myös ilmaisujen selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen.

Mainitsemisen arvoinen yksityiskohta on tasa-arvolakiin uudistuksessa sisällytetty sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto.

Oikeuden sukupuoli-identiteettiin suojaa jo EU-lainsäädäntö, jossa aiheen katsotaan kuuluvan hyvin läheisesti myös tasa-

LexPress

arvodirektiivin yhteyteen. Suomessakin aiheen erottaminen muusta sukupuolisesta syrjinnästä nähtiin keinotekoiseksi jo rajanvetojen vaikeuden vuoksi.

kaan edistävän tasa-arvoa erityisesti työelämässä. Käytettyjä keinoja ovat mm. palkkakartoitukset, joiden avulla turvataan sama palkka

“Laajeneva sääntely tuo turvaa yksilöille niin työelämän, koulutuksen kuin viranomaistoiminnankin alueella.”

Euroopan unionin tuomioistuimen ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöjä on tuotu muutenkin mukaan uudistukseen. Niin kutsutut ”olettamaan perustuva syrjintä” (väärään olettamaan perustuva henkilön syrjintä) ja ”läheissyrjintä” (epäsuotuisa kohtelu syrjityn läheisen vammaisuuden vuoksi) on nyt tuotu selkeästi ja nimenomaisesti ratkaisukäytännöstä lakiin.

Ennen uudistusta erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet lueteltiin laissa tyhjentävästi, mikä oli omiaan tuomaan monenlaisia tulkintaongelmia. Nyt erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteisiin on tuotu EU-direktiiveistä tutut erilaisen kohtelun perusteet, jotka on ulotettu koskemaan muitakin elämänaloja kuin työelämää ja koulutusta.

samasta työstä, sekä aiempaa laajemmat mahdollisuudet hyvityksiin.

Lainsäädäntöuudistusten toivota a n t u ova n t a s a - a r vo n ä k ö k u l mille aiempaa suurempaa pain o a r vo a j a n ä k y v y y t t ä p a i t s i työelämässä myös sen ulkopuolella.

Julkisessa keskustelussa on katsottu ongelmalliseksi syrjintätapauksiin liityvät kovat näyttövaatimukset ja oikeusprosessien raskaus. Etenkin palkansaajapuoli on toivonut lisää kovennuksia tasa-arvolakeihin ja entistä vahvempaa suojaa syr jinnän kohteeksi joutuneille.

Kaiken kaikkiaan uudistus on kuitenkin osoitus siitä, että Suomessa reagoidaan tasa-arvo-ongelmiin ja kehitetään lainsäädäntöä jatkuvasti entistä vedenpitävämpään suuntaan.

Painoarvoa ja näkyvyyttä Uudistuksen sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevien osa-alueiden on katsottu hallituksen esityksen muJatkuu seuraavalla sivulla ->

LexPress

21

Asiantuntijakommentti: LexPress haastatteli jutun yhteydessä hallitusneuvos Susanna Siitosta Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Mikä on mielestänne uudistuksessa tärkeintä?

- Uudistuksessa käy selkeästi ilmi, että tehokkain tapa puuttua syrjintään on sen ennaltaehkäisy. Mietitään etukäteen, miten esimerkiksi työpaikoilla voidaan toimia siten, ettei syrjintäkokemuksia synny ja toisaalta otetaan paremmin huomioon työntekijöiden erilaisuus.

Mihin tämän uudistuksen jälkeen tulisi vielä työelämän tasa-arvossa mielestänne puuttua?

- Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain keskinäinen suhde moniperustaisessa ja erityisesti risteävässä syrjinnässä ei ole selkeä. Näissä molemmissa tapauksissa sukupuoli on yleensä yksi/toinen syrjintäperusteista. Kahden osin hyvinkin erilaisen lain yhteensovittaminen voi olla haastavaa ilman selkeitä säännöksiä.

SUKULAISTEN SUOSIMINEN TYÖHÖNOTOSSA – SÄÄNTÖ VAI POIKKEUS? Sukulaisten suosiminen työhönotossa nousi median otsikoihin ja suomalaisten huulille viime marraskuussa, kun neljän valtionyhtiön hallituksissa toimineen Soili Suonojan väitettiin auttaneen sukulaisiaan työnsaannissa johtamissaan yrityksissä. Suonoja kiisti väitteet, mutta erosi luottamustoimistaan. Lähes välittömästi tämän jälkeen uutisoitiin myös epäilystä, jonka mukaan Tullin virkavapaalla oleva pääjohtaja Antti Hartikainen olisi edistänyt vaimonsa pääsyä töihin Tulliin.

Teksti: Kirsi Kemppi

Syrjintäkielto koskee työhönottoa LexPress haastatteli aiheesta Suomen Toimihenkilökeskusjärjestön (STTK) lakimiestä Anja Lahermaata. Lahermaa vastaa järjestössä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä työn ja perheelämän yhteensovittamiseen liittyvistä asioista sekä toimii vastuuasiantuntijana myös työelämän tietosuojan ja yksityisyyden suojan edunvalvonnassa.

- Vaikka aiheen nouseminen yleiseen keskusteluun on ehdottomasti hyvä asia, ei ole oikein, että ilmiö henkilöityy yhteen tai kahteen henkilöön, Lahermaa huomauttaa.

Lahermaa pelkistää syrjintäkiellon yksinkertaiseksi: ketään ei saa syrjiä millään perusteella, oli sukulainen tai ei.

Syrjintäkielto koskee myös työhönottoa.

Jos asiaa lähtee kuitenkin problematisoimaan, voi aloittaa siitä, miten sukulainen ylipäätään määritellään. Kuinka pitkälle menevä sukulaisuus vaikuttaa?

Työhönottotilanteita on myös todella monenlaisia: tilanne on osin erilainen

soveltuvan lainsäädännön osalta esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijää rekrytoidaan yritykseen ulkopuolelta kuin tilanteissa, joissa yrityksen sisällä omia työntekijöitä rekrytoidaan ylempiin tehtäviin. Valtamedia antaakin aiheesta turhan pelkistetyn kuvan.

Oikeudenmukainen rekrytointimenettely Aiheen tiimoilta voidaan tarkastella sekä rekrytoinnissa mukana olevien henkilöiden toimintaa ja sen asianmukaisuutta, sekä työnhakijoiden keskinäistä vertailua ja syrjimättömyyttä. Valintaperusteena (pelkkä) sukulaisuus ei ole missään nimessä hyväksyttävä, vaan rekrytoinneissa on kiinnitettävä huomiota hakijoiden pätevyyteen ja soveltuvuuteen haettavana oleviin työtehtäviin. Rekrytoinneissa mukana olevien henkilöiden on tärkeä jättäytyä ulkopuolelle

LexPress

23

sellaisista valintatilanteista, joissa herää epäilys jääväytymisen tarpeesta.

- Työpaikan rekrytointiprosessin tulee kestää päivänvaloa. Rekrytoinneista ja valintaperusteista olisi työnantajan kannalta järkevää olla konkreettista dokumentaatiota, Lahermaa huomauttaa.

Virkamiespuolella asiaa on säännelty eri tavalla kuin yksityisellä sektorilla. Lainsäädäntö sisältää säännökset virkavastuun laiminlyönnistä ja virkavastuun rikkomuksesta sekä näille erityiset seuraamusjärjestelmänsä.

Samalla myös lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli muutoksia.

Yksi merkittävimmistä asioista uuden YVL:n suhteen on, että kielletyt syrjintäperusteet ovat tästedes kokonaisuudessaan YVL:ssä eivätkä työ- tai virkasuhdelaeissa. Mistään laista ei kuitenkaan suoraan ole löydettävissä sukulasten suosimista kieltävää säännöstä, mikä voi olla muiden kuin juristien kannalta ongelmallista.

“Rekrytointiprosessin tulee kestää päivänvaloa.”

Lahermaa erottaa pitkänlinjan perheyritykset muista yrityksistä, vaikkakin yhdenvertaisuuslaki velvoittaa perheyrityksiä samalla tavoin kuin muitakin.

Oikeuttamisperusteet ja hyväksyttävät syyt voivat kuitenkin tulla laveammin tarkasteltaviksi perheyritysten kohdalla.

Myös koululaisten työelämään tutustumisjaksot, TET:it, ovat tässä suhteessa erilaisessa asemassa. TETjaksot eivät ole työsuhteessa tehtäviä har joitteluja ja niitä ohjaavat aivan erilaiset motiivit kuin määräaikaisia -saati vakituisia- työsuhteita.

Yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistuksen merkitys Aiheen kannalta merkittävä lakiuudistus on tämän vuoden alusta voimaan tullut yhdenvertaisuusl a i n ( Y V L ) k o k o n a i s u u d i s t u s.

24

Sukulaisuuteen soveltuu syrjintäperusteista listan viimeinen, ”muu henkilöön liittyvä syy”.

Uusi YVL velvoittaa myös työnantajat, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, laatimaan suunnitelman yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tasa-arvolaissa on jo pitkään ollut velvoite laatia tasa-arvosuunnitelma. Lahermaan mukaan rekrytointikäytännöt olisikin hyvä kirjata työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.

Työsopimuslaki, ja erityisesti siihen sisältyvä tasapuolisen kohtelun velvoite, voi tulla kuitenkin edelleen sovellettavaksi ennen muuta työnantajan sisäisissä rekrytoinneissa. Julkisella puolella merkittävä tekijä on virkamiehen toimiminen virkavastuulla. Hakijoiden kes-

LexPress

kinäisessä vertailussa tulevat huomioon otettavaksi sekä työsopimuslain että yhdenvertaisuuslain säännökset.

Työnantajapuolella sosiaalinen paine toimia “oikein” Lahermaa muistuttaa, että lainsäädännön ja kirjoitettujen sääntöjen ohella rekrytointeihin vaikuttavat myös yleinen moraali ja sosiaalinen paine toimia tietyllä tavalla. Ei-juridinen pohja on myös tärkeä. Käytännössä vain negatiiviset tapahtumat päätyvät julkisuuteen. Työnantajilla on luonnollisesti halu välttää huonoa julkisuutta, ja erityisen tärkeää on työnantajan halu sitoutua hyvään menettelyyn. Negatiivisetkin tapahtumat nousevat esille vain silloin, kun joku uskaltaa riitauttaa oman asiansa. Aiheesta käydään todella vähän oikeudenkäyntejä.

- En muista, milloin aihe olisi noussut keskusteluun edellisen kerran ennen viime syksyistä mediakohua, Lahermaa sanoo.

Vähän oikeusjuttuja Työpaikkatasolla juttujen hoitaminen etenee siten, että syrjintäepäilyn ilmetessä ensisijaisesti luottamusmies hoitaa asiaa ja se selvitetään työpaikalla työnantajan, asianosaisten ja luottamusmiehen välillä.

Lahermaa toteaakin luottamusmiesten olevan työpaikoilla juuri sitä varten, että ongelmatilanteet voitaisiin selvittää välittömästi työpaikan sisällä. Jos tämä ei kuitenkaan riitä, asia voidaan saattaa työntekijöiden jäsenliiton hoidettavaksi, joka voi viedä sen oikeuteenkin, ellei sopua muutoin saada aikaan.

Yksittäinenkin ihminen voi toki lähteä ajamaan omaa juttu-

aan, mutta käytännössä näin tapahtuu erittäin harvoin, muun muassa oikeudenkäynnin kalleuden vuoksi.

- Ihmiset eivät lähde riitauttamaan vahvojakaan juttujaan, sillä pelkäävät negatiivista leimautumista työelämässä. Suomi on pieni maa, joten piiritkin ovat pienet.

Lisäksi yksityisellä sektorilla riitauttamisen seuraamuksena on työnantajapuolelta mahdollista saada vain korvauksia – mitään velvollisuuutta kyseisen työpaikan antamiseen ei edelleenkään ole, Lahermaa toteaa.

Julkisella puolella seuraamuksena voi olla myös nimittämispäätöksen kumoaminen. Lahermaa kuitenkin huomauttaa, ettei kyseiseen virkaan ole välttämättä enää riitauttamisen ja oikeuskäsittelyn jälkeen halukkuutta.

Lahermaan mukaan tapauksia pitäisi tarvittaessa viedä enemmän oikeuteen, jotta työnantajille tulisi seuraamuksia ja tietoisuus kielletyistä käytännöistä lisääntyisi. Niin sanotuilla julkisuuskohuilla on siis myös hyvät puolensa. Lahermaa pohtii ilmiön näkymättömyyttä julkisuudessa: joko sukulaisten suosimista ei juurikaan ole, tai sitten ilmiö on niin yleinen, ettei siitä ole syytä kohista.

Hänen mukaansa läpinäkyvyys ja avoimuus ovat aina hyviä asioita, mutta negatiivinen julkisuus ei saa silti kääntyä sukulaisia vastaan; voi olla, ettei pätevä henkilö uskalla hakea työpaikkaa sukulaisuutensa vuoksi.

Mitä mieltä Lahermaa on joidenkin yritysten käytännöistä, joiden mukaan sukulaiset eivät voi työskennellä samalla osastolla tai olla toistensa kanssa suorassa alais-esimies -suhteessa?

Mihin tällaiset käytännöt perustuvat?

- Käytännöt perustuvat kirjoitta-

LexPress

25

mattomiin sääntöihin, eikä mikään laki kiellä esimerkiksi alais-esimies -suhdetta sukulaisilta. Ongelmia tulee kuitenkin käytännössä useasti erityisesti jääviyden suhteen, kun työpaikalla tehdään henkilöstöä koskevia päätöksiä. Työntekijöillähän ei ole suoraa velvollisuutta kertoa kenelläkään sukulaisuudestaan ja myös työpaikalla on oikeus yksityisyyteen. Yleensä asiat tulevat kuitenkin ilmi ennemmin tai myöhemmin.

Yhteenvetona Lahermaa kertoo nykyisen työlainsäädäntömme olevan toimiva ja ajantasainen. Katvealueita ei juurikaan ole, mutta sen sijaan tietoisuus säännöksistä on työnantajapuolella toisinaan puutteellista. Hänen mukaansa tilannetta voitaisiin parantaa panostamalla edelleen enemmän hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja käymällä rekrytoinnin pelisäännöt läpi luottamusmiehen kanssa työpaikalla mielellään etupainotteisesti ja avoimessa hengessä jo ennen ongelmien syntymistä.

Kuvassa Anja Lahermaa

26

LexPress

Haastattelussa työtuomioistuimen presidentti LexPress pääsi haastattelemaan työtuomioistuimen presidenttiä, oikeustieteen tohtori Jorma Saloheimoa ja kuulemaan millaista työoikeuteen keskittyneen erityistuomioistuimen toiminta on. Samalla Saloheimo tuli muistelleeksi mielenkiintoista, mutta myös merkitykselliseksi osoittautunutta riitaa, jonka keskiössä oli meille suomalaisille eräs hyvinkin tuttu tuote — karjalanpiirakka.

Teksti: Pauli Engblom

Työtuomioistuin ratkaisee työelämän riitoja ja rikkomuksia Työtuomioistuin on erikoistuomioistuin, joka käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvia riita-asioita ja työrauharikkomuksia. Miksi näiden asioiden käsittely on haluttu erottaa erikoistuomioistuimeen?

- Aikanaan tällä jär jestelyllä tavoiteltiin nopeutta ja asiantuntemusta, Saloheimo kertoo. Siinä on hänen mukaansa sittemmin onnistuttukin.

Työtuomioistuin on kolmikantainen ratkaisuelin, jossa työmarkkinaosapuolet ovat edustettuina. Saloheimon mukaan tuomioistuimeen on saatu tätä kautta asiatuntemusta ja lisäksi työmarkkinaosapuolten luottamus.

Työtuomioistuin ei käsittele kaikkia työoikeuteen liittyviä tapauksia. Esimerkiksi työsopimuslakiin ja valtion virkamieslakiin liittyvät tapaukset käsitellään yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomio-

istuimissa.Työriitojen sovittelu sopimuksettomana aikana puolestaan kuuluu valtakunnansovittelijalle.

Ensimmäinen ja viimeinen oikeusaste Noin puolet työtuomioistuimeen nostettavista kanteista koskee työehtotai virkaehtosopimuksen oikean tulkinnan vahvistamista. Usein vaaditaan samalla myös hyvityssakkoja. Toinen puoli tapauksista käsittelee työrauharikkomuksia eli työehtosopimuksen voimassa ollessa tehtäviä työtaistelutoimenpiteitä, kuten lakkoja ja ulosmarsseja. Näissä tapauksissa yleensä työnantajapuoli vaatii hyvityssakkoja.

Tulkinta- ja rikkomusasioissa työnantaja- ja työntekijäpuoli voittavat ja häviävät suunnilleen yhtä usein. Työrauharikkomusasioissa työnantajapuoli voittaa useimmiten.

T yö t u o m i o i s t u i m e n k ä s i t t e lemät kannetyypit ovat melko va-

LexPress

27

Karjalanpiirakka johti aterian määrittelyyn kiintuneita ja liittyvät esimerkiksi palkkaukseen, korvauksiin ja irtisanomisiin. Saloheimon mukaan asiaryhmissä ei ole viime vuosina tapahtunut isoja suhteellisia tai määrällisiä muutoksia. Yhden riitatyypin Saloheimo kuitenkin nostaa esille.

– Riidat kilpailevista työehtosopimuksista ja liittorajariidat ovat yleistyneet. Niissä kysymys on siis siitä, mitä työehtosopimusta työntekijöihin sovelletaan. Usein riidat ovat seurausta liiketoimintojen luovutuksesta yritykseltä toiselle.

Yksi Saloheimon mieleen hyvin jäänyt tapaus koski asiaa, jossa tuomioistuin antoi hallinto-oikeudelle lausunnon asiassa, jossa poliisimies oli nauttinut virkamatkallaan 1,90 euroa maksavan karjalanpiirakan. Erimielisyyttä oli siitä, oikeuttiko karjalanpiirakka 9 euron ateriakorvaukseen.

– Kysymys oli hyvin pienestä yksittäisestä intressistä. Meidän täytyi kehittää aterian määritelmä. Täytyykö ateria olla ostettu ravitsemusliikkeestä vai kelpaako vähittäismyymälä?

“Pian päätöksen jälkeen ilmeni, että valtiovarainministeriö antoi ratkaisumme pohjalta soveltamisohjeen ateriakorvausten maksamisesta.”

Työtuomioistuin on toimialallaan ensimmäinen ja viimeinen oikeusaste.

Kanne työtuomioistuimeen voidaan nostaa vasta, kun asiasta on käyty paikalliset erimielisyysneuvottelut työnantajan ja luottamusmiehen välillä ja sen jälkeen liittojen väliset neuvottelut.

– Turun yliopistossa on tutkittu näitä työmarkkinamekanismeja. Valtaosa jutuista ratkaistaan erimielisyysneuvotteluissa. Meille tulee vain jäävuoren huippu ja tulkintariidat, joista liitot eivät ole päässeet yksimielisyyteen, Saloheimo sanoo.

28

Entä sitten kylmä salaatti? Oli määriteltävä vähimmäisedellytykset aterialle, Saloheimo kuvaa. Tapauksessa oli kysymys ateria- ja matkakustannusten tarkoituksesta. Ateriakorvauksen tarkoituksena ei ollut taata tuloa, vaan korvata aiheutunut kustannus. Työtuomioistuin päätyi toteamaan, ettei karjalanpiirakkaa voinut pitää ateriana.

– Ihmettelin vähän, onko tällaisella tarpeen rasittaa oikeuslaitosta. Pian päätöksen jälkeen ilmeni, että valtiovarainministeriö antoi ratkaisumme pohjalta soveltamis-

LexPress

ohjeen ateriakorvausten maksamisesta. Teimme siis merkittävän ennakkopäätöksen, Saloheimo muistelee.

Saloheimon mukaan tapaus kuvaa hyvin työtuomioistuimen toimintaa. Kysymys saattaa olla yksittäisessä tapauksessa pienestä euromääräisestä intressistä. Liitot kuitenkin hakevat ennakkopäätöstä, jota aletaan siiten soveltaa maanlaajuisesti ja valtakunnallisissa sopimuksissa.

– Tässä mielessä tämä on ennakkopäätöstyötä, koska kyseessä on virka-, tai työ- ja sopimussuhteet, jotka eivät ole kertaluontoisia, Saloheimo sanoo.

Kuvassa Jorma Saloheimo

LexPress

29

Yksityisyyden suoja on työelämässä vahva Työntekijän oikeutta yksityisyyteen ja oikeutta määrätä itseään koskevien tietojen käsittelystä on rajoitettu. Työnantajalla voi kuitenkin olla perusteltu tarve käsitellä työnhakijoita ja työntekijöitä koskevia tietoa. Rajat yksityisyyteen puuttumiselle asettaa laki yksityisyyden suojasta työelämässä, eli niin sanottu työelämän tietosuojalaki. Samaa tarkoitusta palvelevat myös muun muassa henkilötietolaki ja syrjintää koskeva sääntely. Neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen työ- ja elinkeinoministeriöstä on osallistunut työelämän tietosuojalain valmisteluun ja kertoo tarkemmin vallitsevista käytännöistä.

Teksti: Ilona Sekiguchi

30

Kantasen mukaan työelämän tietosuojalaki käsittelee vain työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta. Lakia sovelletaan työnhakijoihin, työntekijöihin ja virkamiehiin.

- Laki sovittaa yhteen työnantajan tarpeet kerätä ja käsitellä työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja ja toisaalta työntekijän tarpeen suojata ja määrätä omien tietojensa käytöstä.

Työntekijällä on oikeus tulla arvioiduksi asianmukaisin tiedoin ja oikeus saada tieto siitä, mihin työsuhdetta koskevat päätökset perustuvat. Tarvittaessa työntekijä voi varmistua tietojen oikeellisuudesta ja korjata väärän tiedon, Kantanen kertoo.

Työnantajalla rajattu oikeus rikostaustaa, huumetestejä tai terveydentilaa koskeviin tietoihin

Niin työnhakijan kuin työntekijänkin osalta työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella.

Lähtökohtaisesti työnantajan tulee hankkia työntekijää koskevat tiedot työntekijältä itseltään ja ilmoittaa muista lähteistä hankittavat tiedot.

Kantasen mukaan huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyedellytykset ovat työhönotossa hieman matalammat kuin työsuhteen aikana. Huumetestitodistus voidaan vaatia työnhaussa, jos työntekijän tarkoituksena on toimia tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä, tai hyvää reagointikykyä vaativissa tehtävissä. Edellytyksenä

Rikostaustaa koskevien tietojen käsittely edellyttää laissa erikseen säädetyn perusteen olemassaoloa.

Vuoden alusta tuli voimaan uudistettu turvallisuusselvityslaki, jonka mukaan turvallisuusselvitys voi paljastaa rikostaustan myös työnhaussa. Esimerkiksi pysyväisluonteinen ja olennainen työskentely alaikäisten kanssa ilman huoltajan läsnäoloa edellyttää kuitenkin aina rikostaustan selvittämistä.

LexPress

on myös, että huumeiden käyttö vaarantaisi kyseisissä työtehtävissä terveyttä tai työturvallisuutta. Työsuhteen kestäessä työnantajalla on oltava perusteltu aihe epäillä, että työntekijä on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä tai hänellä on niihin riippuvuus. Mainittakoon, että geenitestitodistusta työnantaja ei saa missään tapauksissa pyytää tai käsitellä.

Terveydentilatietoja työnantajalla on oikeus käsitellä vain, jos tämä on tarpeen sairausajan palkan tai vastaavien etuuksien suorit-

“Työntekijöiden käyttöön osoitetut sähköpostit ovat yksityisluonteista viestintää, vaikka kyse olisikin työhön liittyvistä asioista.” tamiseksi ja työntekijä antaa suostumuksensa tietojen käsittelylle.

- Esimerkiksi työehtosopimuksissa on sovittu sairausajalta lakia kattavammista palkanmaksuvelvoitteista, joiden toteutuminen monesti edellyttää diagnoositiedon toimittamista työnantajalle. Varsin monet työntekijät haluavat paremman sairausajan palkan ja luovuttavat vapaaehtoisesti tiedot, Kantanen kertoo. Työnantajalla on oikeus käsitellä terveydentilatietoja myös silloin, jos hänellä on lakiin perustuva syy selvittää työntekijän oikeutta työstä poissaololle tai jos työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyisyyttään selvitettävän.

Terveydentilatiedot kuuluvat aina salassapitovelvollisuuden piiriin ja ne

on hävitettävä viiden vuoden kuluttua.

Työnantaja voi hakea tai avata työntekijälle osoitettuja viestejä vain, jos työntekijä ei itse ole paikalla tai pysty suorittamaan tehtäviään ja viestit kuuluvat työnantajalle.

Jälkimmäisen voi pystyä päättelemään vaikkapa viestin otsikoinnista. Ennen viestin avaamista työnantajan on yritettävä tavoittaa viestin vastaanottaja tai lähettäjä saadakseen viestin tiedon suoraan häneltä.

Valvonnan, tarkkailemisen ja viestisalaisuuden rajoilla Työnantajalla on oikeus päättää työpaikan valvontakeinoista, mutta kameravalvonnan ei pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto.

- Kameravalvontaan voidaan turvautua, jos tarkoituksena on työntekijöiden tai muiden työnantajan tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisuuden valvonta. Jonkun tietyn työntekijän tarkkailuun kyseinen keino ei esimerkiksi ole sallittu. Kiellettyä sen käyttö on myös wc-, pukeutumisja henkilöstötiloissa sekä työntekijän työhuoneessa, Kantanen listaa. Kameravalvonnasta on tiedotettava työpaikalla ja ilmoitettava, missä sitä suoritetaan.

Kuva: Common Creatives

32

LexPress

Asiallisuutta työhaastatteluun ja sosiaalisen median käyttöön Työhaastattelussa työnantajan tiedustelujen täytyy koskea työsuhteeseen liittyviä asioita. Haastattelijan on kyettävä perustelemaan, minkä takia jonkin asian kysyminen on tarpeen.

- Liian pitkälle menevät utelut perheasioista eivät ole sallittuja. Poliittisen mielipiteen kysyminen ei ole pääsääntöisesti sallittua. Kuitenkin esimerkiksi ulkomaan työkomennuksen yhteydessä työantajalla voi olla perusteltu tarve käsitellä perhettä koskevia tietoja laajemmin, jos perhe seuraa ulkomaille ja työantaja järjestää majoituksen. Haastattelutilanteessa esitettyihin epäasiallisiin kysymyksiin voi jättää vastaamatta tai pyytää työnantajalta perusteluja epäasialliseksi koettuun kysymykseen, Kantanen ohjeistaa.

käytetään päätöksenteon perusteena, on siitä työelämän tietosuojalain mukaan ilmoitettava työntekijälle. Lain noudattamista voi kuitenkin olla vaikea valvoa ja työntekijän on todennäköisesti hankala osoittaa tällaista tietoa käytetyn häntä koskevassa päätöksenteossa.

Työnantaja ei saa valvoa työntekijöiden verkkoselailusta muodostuvia tunnistetietoja, mutta voi kuitenkin päättää, millä sivustoilla työntekijöiden on mahdollista työaikanaan vierailla. Työntekijällä on puolestaan lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan vapaa-aikanakin. Työntekijää voidaan vaatia vaikkapa pidättäytymään työantajan liiketoiminnan kannalta haitallisten tietojen levittämisestä.

Kantanen arvioi, että työpaikoilla noudatetaan yleensä hyviä tietojenkäsittelytapoja ja asiaa koskevia lakeja.

- Nykyään ongelmia voi aiheutua siitä, että ihmiset jakavat avoimesti tietoja sosiaalisessa mediassa ja netissä. Tietojen myöhempi poistaminen voi osoittautua mahdottomaksi ja omia päivityksiä voi päätyä sellaisiin yhteyksiin, joihin niitä ei ole tarkoitettu, Kantanen pohtii. Jos sosiaalisen median tietoja

Kuvassa Päivi Kantanen

LexPress

33

Juristista neuvottelijaksi Haastattelussa valtakunnansovittelija Minna Helle Työmarkkinariitojen sovittelussa tarvitaan juridisten taitojen lisäksi pelisilmää ja yhteiskunnallisten asioiden tuntemusta. Tammikuun alussa Suomen valtakunnansovittelijan virkaan astui Minna Helle, joka tuntee neuvottelutilanteiden haasteet ja on valmis ottamaan ne vastaan. Nelivuotisessa tehtävässään hän odottaa kohtaavansa yllätyksellisiä tilanteita ja haluaa myös kehittää sovittelijan työtä.

Teksti: Armida Rantanen Kiinnostus työoikeuteen selvä jo opiskeluaikana

Helle valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997 ja tiesi jo opiskellessaan, että työmarkkina-asiat kiinnostavat.

– Opiskelujen alussa kaikki kiinnosti, olin niin innoissani päästessäni juridiikan opintojen pariin. Opintojen puolivälissä suoritin työoikeuden opintokokonaisuutta ja silloin tiesin löytäneeni oman juttuni. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja työmarkkinajärjestöt tarjoavat hyvän vaikuttamisen väylän. Työmarkkina-asioissa on vahva kytkentä talouteen ja politiikkaan sekä ihmisten arkeen, Helle kertoo.

Kiinnostus työoikeuteen heräsi tenttikirjoista, joissa selostettiin työehtosopimuksen oikeudellista luonnetta, sekä alan gurun, Kari-Pekka Tiitisen luennoilla.

– Pääsin myös kesätöihin työmarkkinajärjestöön, jossa tein erilaisia työoikeudellisia selvityksiä. Valmistuessani tiesin haluavani työmarkkinajuristiksi.

Sittemmin olen tehnyt paljon muutakin, mutta kiinnostus työoikeuteen on säilynyt.

Helteen ensimmäinen lainopil-

34

lisen alan työpaikka oli Rakennusteollisuuden Keskusliitto, jossa hän toimi asiamiehenä neljännen opiskeluvuoden kesänä.

– Siellä oltiin niin positiivisesti yllättyneitä hakemuksestani, että he päättivät palkata minut, vaikka eivät olleetkaan aikeissa palkata kesätyöntekijää, Helle kertoo työnhausta.

Työura ennen valtakunnansovittelijan virkaa

Helle on ennen nykyistä tehtäväänsä ollut mukana monessa ja kuvaileekin työuransa olleen järjettömän mielenkiintoinen.

– Urani on edennyt hyvin. Olen aina tarttunut uusiin haasteisiin ja hypännyt kylmäänkin veteen. Työurani kovin paikka oli vuoden 2007 syksyllä, kun 16 000 hoitajaa irtisanoutui työtaistelutoimenpiteenä työstään. Olin silloin Tehyn neuvottelujohtaja, Helle muistelee. Vaikka töitä on tullut tehtyä paljon, välillä kelloonkaan katsomatta, hän korostaa, että työn lisäksi elämässä on muutakin.

– Olen myös äiti ja ehtinyt harrastaa ja matkustella.

Helle toteaa muuttuneensa työuransa aikana juristista neuvottelijaksi, ja

LexPress

Kuva: Common Creatives

asiantuntijasta johtajaksi.

- Uuden oppiminen on ollut työurani punainen lanka, Helle toteaa. Hän mainitseekin neuvottelukokemuksen olevan yksi tärkeimmistä työkaluista valtakunnansovittelijan virassa, jossa työmarkkinaneuvottelujen umpisolmut avataan.

– Olen ollut työurani varrella mukana monenlaisissa tiukoissakin neuvotteluissa ja jäänyt koukkuun neuvottelutilanteiden dynamiikkaan, jännitykseen, taktisiin kuvioihin ja luovuuteen. Olen ollut sorvaamassa mm. keskitettyjä palkkaratkaisuja, työ- ja virkaehtosopimuksia, työeläkeuudistusta, EUtason työmarkkinasopimuksia sekä lainsäädäntöuudistuksia. Tiedän, että kestän hyvin paineita.

Sovittelija ei pärjää vain juridisella argumentoinnilla

Kun työtaistelu uhkaa, valtakunnansovittelijan tärkein tehtävä on edesauttaa työriitojen ratkeamista. Työn kiireellisyys vaihtelee, eikä sovittelijan työviikko kulje kaavojen mukaan.

– Leimallista sovittelijan työlle on, että tilanteet vaihtelevat umpihektisestä rauhalliseen. Kun soviteltavia työriitoja ei ole, seuraan työmarkkinoita, tapaan työmarkkinaosapuolia, koulutan sekä

pohdin, miten järjestelmää voisi kehittää. Sovittelijan on tärkeää olla ajan tasalla siitä, mitä taloudessa ja eri sopimusaloilla tapahtuu, Helle selvittää monipuolista työnkuvaansa.

Vaikka useimmat valtakunnansovittelijat ovat olleet juristeja, tarvitaan työssä paljon muutakin kuin lainoppineisuutta.

– Sovittelijan ei tarvitse olla juristi, mutta sovittelijan on tunnettava työmarkkinakäytännöt ja -sopimukset.

Juristin taustasta on hyötyä, sillä sovittelijan toimistossa ei ole erillisiä juristiasiantuntijoita. Juristi ei kuitenkaan automaattisesti ole hyvä sovittelija.

Työmarkkinaneuvotteluissa ei pärjää juridisella argumentoinnilla, liiasta juridiikkaan tuijottamisesta on vain haittaa. Tärkeämpiä taitoja ovat kyky kuunnella, pelisilmä sekä kyky etsiä uusia luovia ratkaisuja, Helle kertoo.

Ainoastaan yhtä tapaa hoitaa valtakunnansovittelijan työtä hyvin ei ole, mutta joitakin henkilökohtaisia ominaisuuksia Helle luettelee valtakunnansovittelijan tarvitsevan.

– Jokainen luo omat toimintatapansa. Sovittelijan persoona vaikuttaa paljon. Hyvin erityyppiset sovittelijat ovat vuosien varrella saaneet aikaiseksi hyviä tuloksia. Itse ajattelen, että tarvi-

LexPress

35

Kuvassa Minna Helle

taan sopiva yhdistelmä diplomatiaa ja kärsivällisyyttä sekä toisaalta jämäkkyyttä ja määrätietoisuutta.

Hyvä paineensietokyky on välttämättömyys.

Valtakunnansovittelijan työ tarjoaa monenlaisia haasteita

Valtakunnansovittelijan työhön kuuluu yllätyksiä ja vaihtuvia tilanteita, mutta milloin ja millaisia, se jää nähtäväksi.

– Edessä on varmasti tiukkoja tilanteita, mutta en ole koskaan pelännyt haasteita ja suhtaudun tulevaan sekä suurella innolla että vakavuudella. Hoidan sen mitä eteen tulee ja niin hyvin kuin pystyn. Toivon, että pystyn myös kehittämään sovittelijan työtä ja oppimaan paljon uutta, Helle toteaa odotuksistaan seuraavalle neljälle vuodelle.

Helle näkee työnsä haasteena myös sen, miten yhteiskunnalliset tilanteet ja muutokset heijastuvat

työmarkkinoihin.

– On odotettavissa, että työmarkkinariidat muuttuvat koko ajan vaikeammiksi ratkaista. Tämä johtuu siitä, että heikko talous- ja työllisyystilanne luovat niukan liikkumatilan ja julkinen taloutemme on kurimuksessa, Helle selvittää.

Hänen mukaansa myös koko ajan kansainvälistyvä yhteiskunta tuo työmarkkina-asioiden selvittämiseen haastetta yhä enenevässä määrin.

– Globaali toimintaympäristö merkitsee sitä, että työmarkkinariidat on entistä tärkeämpää saada nopeasti ratkaistuksi. Vakaat ja toimivat työmarkkinat ovat Suomelle myös brändikysymys.

Vaikka työ valtakunnansovittelijana on täynnä haasteita, osaa Helle myös irrottautua työstään.

– Liikkuminen, musiikki ja aika perheen kanssa ovat parasta vastapainoa työlle. Irrottaudun työasioista muun muassa laskettelemalla, käymällä tanssitunneilla ja kokkaamalla aasialaista ruokaa, sovittelija kertoo harrastuksistaan.

LexPress

37

T yön psykososiaalinen kuormittavuus Betoniharkot eivät putoile juristin niskaan, eivätkä nikamat kulu läppärin kantta availlessa, mutta kehno psykososiaalinen työympäristö voi murskata myös kivenkovan lakimiehen. Kun vaatimukset kasvavat ja oman työn hallinta vähenee, saattavat puhtaan ja ergonomisen toimistonkin seinät kaatua päälle.

Teksti: István Rytkönen

Oikeudenmukaisuuden kokemus keskiössä

kyselyaineistoon, työntekijän omalla maailmankatsomuksella on myös merkitystä kuormittavuuden kokemisessa.

- Jos maailma muutenkin on musta, - Psykososiaalinen työympäristö on sitä, miten työt on organisoitu, miten myös työelämässä tuntuu olevan kaikki työyhteisö toimii ja miten työntekijä vialla, Vahtera havainnollistaa. kokee työnsä, kiteyttää kansanterveystieVastaavasti kuitenkin työntekijän teen professori Jussi Vahtera. Hän kokokema merkityksellisyys voi lisätä rostaa, että psykososiaalisten tekijöiden syy-yhteyttä yksittäisen työntekijän työhyvinvointia. Työntekijän on tunterveysongelmaan on vaikea osoittaa, nettava saavansa oikeudenmukainen mutta tutkimustulokset näyttävät muun palkkio ponnisteluistaan. Palkkion käsitmuassa sydän- ja verisuonitautien riskin teen Vahtera kuvaa aineellista palkkaa kohoavan korkean stressitason työssä. laajemmaksi: työstä saatu arvostus ja kokemus työn merkityksellisyydestä ovat Koska monet tutkimukset psykoso- keskeinen osa oikeudenmukaisuuden siaalisesta kuormittavuudesta perustuvat tunnetta.

38

LexPress

Subjektiivisuus hankaloittaa juridisten syy-yhteyksien näyttämistä. Siinä missä rakennustyömaan turvajärjestelyt voidaan osoittaa joko riittäviksi tai puutteellisiksi, psykososiaalisen työympäristön riittävä taso ei ole tarkasti määriteltävissä. Monia suureita on vaikea mitata muuten kuin kyselyin.

Eräänä onnistuneena objektiivisiin mittareihin perustuvana esimerkkinä Vahtera esittelee sairaalaosastolla tehdyn tutkimuksen. Tarkastelun kohteena oli henkilökunnan jäsenillä puhjenneiden masennusten lukumäärä verrattuna sairaalan resurssien ylittymiseen, eli niin sanotuilla ylipaikoilla hoidettavien potilaiden määrään. Viiden vuoden ajan tarkasteltiin henkilökunnan masennusten puhkeamisajankohtia ja verrattiin niitä ylipaikkojen käyttöön.

Tutkimuksen tuloksena voitiin selvästi osoittaa masennuksen puhkeamisen todennäköisyyden kasvavan ylikuormituksen aiheuttaman stressaavan työtilanteen aikana.

Vahtera huomauttaa, että masennuksen syytekijäksi työstressiä ei voi tältä pohjalta väittää, mutta masennustilan puhkeamiseen yhteys oli ilmeinen.

Tarkkojen syy-seuraus -suhteiden osoittamisen hankaluuden vuoksi Vahtera korostaa, etteivät he tutkimusten nojalla pysty takaamaan työnantajille tiettyjen toimintamallien tarkkoja vaikutuksia.

Esimerkiksi lupausta sairauspoissaolojen vähentymisen asteesta työstressiin puuttumisen seurauksena on mahdotonta antaa.

Ammattitautien syiden näyttäminen on usein kiistatonta: keuhkopussin syöpää ei aiheuta juuri mikään muu kuin asbesti. Psykososiaalisen kuormittavuuden terveyshaitoista sen sijaan löytyy harvoin riittävää näyttöä.

- Esimerkiksi elintapojen vaikutus on paljon suurempi kuin työympäristön, vertailee Vahtera.

40

“Pitkällä aikavälillä yhteys kuormittamattoman työympäristön ja organisaation tuottavuuden välillä on kiistaton.”

Tietoa sääntelyn sijaan Vahtera epäilee näyttökysymysten muodostuvan myös työsuojelussa ongelmiksi. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Seppo Pekkala tukee väitettä ja kertoo työsuojeluvalvonnan voivan kohdistua vain työturvallisuuslaissa edellytettyihin olosuhteisiin. Henkisen kuormittavuuden osalta hän nimeää kaksi valvonnan painopistealuetta: väkivallan uhan välttämisen ja häirinnän kitkemisen. Työturvallisuuslaissa työnantajaa velvoitetaan puuttumaan työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaan häirintään sekä ehkäisemään väkivaltatilanteita ja väkivallan uhkaa ennakolta.

Työnantajan vastuuta häirinnästä ei aina pystytä näyttämään. Pekkala näkeekin ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuvan ja olevan tärkeää myös viranomaisten toiminnassa psykososiaalista kuormittavuutta kitkettäessä.

Lainsäädännön Pekkala kokee riittäväksi psykososiaalisen työympäristön alueella. Sääntelyä oleellisempaa on sekä työnantajien että työntekijöiden tiedon ja ymmärryksen lisääminen kuormittavuuden hallitsemiseksi: - Tietoisuutta henkisestä kuormittavuudesta on lisättävä ja asenteet ongelmaa kohtaan on saatava vaka-

LexPress

voitumaan. Kun ongelmatilanteet tiedostetaan ja niihin ollaan halukkaita puuttua, tarvitaan vielä ymmärrystä menetelmistä, joilla kuormittavuutta voidaan hallita.

doista ja siihen puuttumisesta on saatu lisättyä, ja yhä useammilla työpaikoilla sisäiset toimenpiteet tehoavat – työsuojeluviranomaisten väliintulon tarve on vähenemässä.

Vahterakin painottaa työnantajien roolia: pitkällä aikavälillä yhteys kuormittamattoman työympäristön ja organisaation tuottavuuden välillä on kiistaton. Yhteyden ymmärtäminen ohjaa työnantajat pyrkimään pitkäjänteisesti kestävän työympäristön luomiseen lyhytnäköisen voitontavoittelun sijaan. Luonnollisestikin myös työyhteisön tuella, kuten työkavereilta saatavalla avulla, on keskeinen merkitys jaksamisen kannalta.

Julkisella sektorilla työhyvinvoinnin kehittämiseen on herätty laajan Kunta10 -tutkimuksen ravistelemana.

Yhdentoista kaupungin työntekijät kattavassa tutkimuksessa on kartoitettu sairauspoissaolojen määriä, syrjintää ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Aineiston pohjalta kunnat ovat voineet muuttaa johtamisstrategioitaan paremmin työntekijöiden hyvinvointia huomioiviksi.

Tutkimustiedolla tuottavuutta Kehitys on Pekkalan mukaan ollut selvästi parempaan päin. Työpaikkahäirinnän yleisen tiedostamisen alkuaikoina 1990-luvun lopulla monet työpaikat kiistivät ongelman esiintymisen juuri heillä. Nyttemmin tietoisuutta häirinnän ilmenemismuo-

Kuvassa Seppo Pekkala

Myös Kunta10 -tutkimuksen parissa puurtanut Vahtera kannustaa hyödyntämään tutkimustuloksia myös kuntasektorin ulkopuolella, sekä yleensäkin antamaan arvoa myös psykososiaalisen työympäristön kehittämiselle.

Se on pitkän aikavälin tuottavuuden perustavanlaatuinen edellytys.

Kuvassa Jussi Vahtera

LexPress

41

Kuvat Annika Falben

Tarkastelussa Työtapaturmat: Mistä on kyse ja miten ne selvitetään?

Vuosittain tapahtuu useita tuhansia työtapaturmia, joista suurin osa työpaikoilla ja loput muissa työhön liittyvissä olosuhteissa. Työtapaturmiin liittyy monenlaisia kysymyksiä muun muassa velvollisuuksista ja vastuista.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston lakimies Anna Pärtty avasi LexPressille työtapaturmiin liittyviä kysymyksiä.

Teksti: Mona Flink

Tilastotieto auttaa hahmottamaan tapaturmien tyyppitapauksia

työssä, siis työstä johtuvissa olosuhteissa.

Sellaisia ovat esimerkiksi työpaikka tai siihen kuuluva alue, työmatka asunnosta työpaikalle taikka päinvastoin.

Työstä johtuvasta olosuhteesta on kyse myös silloin, kun työntekijä yrittää vaikkapa varjella tai pelastaa työnantajan omaisuutta tai, työtoimintansa yhteydessä, ihmishenkeä. Vakavia väkivaltatapauksia tutkitaan myös työtapaturmina.

Työtapaturmista pidetään kattavaa tilastoa. Noin kaksi kolmasosaa työtapaturmista sattuu miehille. Eniten tapaturmia sattuu tuotantotöissä, kuljettamisessa tai siirtämisessä ja asennustöiden yhteydessä. Myös rakennustöiden yhteydessä sattuu usein tapaturmia. Usein vahingoittumisen kohteena ovat sormet, silmät, jalat ja selkä. Yleisimmin tapaturmat Työtapaturmien aiheuttavat erilaisia pinnallisia vammoja ennaltaehkäisy tai venähdyksiä, mutta vuosittain muuTyö t a p a t u r m i e n t u t k i n n a n p e tama tapaus johtaa myös kuolemaan. rusteella annettavan viranomaisohjaukTyösuojeluhallinnossa vakiintuneen sen tulee antaa työpaikalle keinoja käytännön mukaan vaikeaan vammaan omaan jatkuvaan vaarojen tunnistajohtavia tapaturmia ovat muun muassa miseen ja riskien arviointiin, ja sitä erilaiset murtumat, sormen tai sormen kautta tapaturmien ennaltaehkäisyyn.

- Tärkeää on, että työpaikan konivelten menetykset, lievääkin haittaa jättäneet aivovammat, pysyvät vaikeat konaisturvallisuus on hallinnassa. Niin terveyshaitat sekä puheen, näön tai kuulon sanottuja perustapaturmia tapahtuu menettämiset tai pysyvät heikentymiset. paljon koneilla ja laitteilla työskenneltäessä, joten niiden suojaukseen tulee kiinnittää huomiota, Pärtty toteaa.

Mikä on työtapaturma?

Työturvallisuuslaissa on nykyisin Tapaturmavakuutuslain 4 §:n mukaan omaksuttu turvallisuusjohtamisen käsite, työtapaturmalla tarkoitetaan tapatur- vaikkei järjestelmä olekaan pakollinen. maa, joka on kohdannut työntekijää Laissa kuitenkin edellytetään riittävän

LexPress

43

järjestelmällistä selvittämistä ja tunnistamista työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvista haitta- ja vaaratekijöistä.

- Uusien työntekijöiden opetus, ohjaus ja perehdytys on tärkeää.

Tapaturmia sattuu helposti kokemattomille työntekijöille. Toisaalta taas erittäin kokeneet työntekijät saattavat mieltää esimerkiksi turvalaitteet työntekoa hidastavina tekijöinä ja pyrkivät nopeuttamaan työntekoa laiminlyömällä turvallisuusohjeita, Pärtty kertoo.

Työnantajan velvollisuudet Jos työtapaturman seurauksena on kuolema tai vaikea vamma, on työnantajan ilmoitettava siitä heti työsuojeluviranomaiselle ja poliisille.

Tällaisissa tapauksissa työsuojeluviranomaisten on tehtävä työtapaturman tutkinta kiireellisesti.Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työsuojeluviranomaiselle koskee siis samoja tapaturmia, jotka kuuluvat työsuojeluviranomaisen lakisääteisen tutkintavelvollisuuden piiriin. Jos työnantaja jättää vakavan työtapaturman ilmoittamatta, se ei oikeuta työsuojeluviranomaista olemaan tutkimatta työtapaturmaa, jos tapaturma tulee tietoon muuta kautta.

Mikäli työtapaturma myöhemmin osoittautuu ennakoitua vakavammaksi, voidaan ilmoitus tehdä hyvinkin pitkän ajan kuluttua tapahtumasta ja, mikäli mahdollista, nämä työtapaturmat tutkitaan. Tällaisissa tapauksissa työnantajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä harkitaan tavallista lievemmillä perusteilla.

Tutkintavelvoite ja tutkinnan vaiheet Tapaturmien tutkintavelvoite koskee vain työturvallisuuslaissa tarkoitetussa työssä sattuneita tapaturmia. Myös

44

LexPress

Kuvassa Anna Pärtty

lievemmät työtapaturmat tulee tutkia, jos niihin liittyy epäily työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvien säännösten rikkomisesta. Pärtty kertoo, että koska tutkintavelvollisuus ei ole kaikissa tapauksissa itsestään selvä, pitää työsuojelun vastuualueen kirjata kaikki sen tietoon tulevat tapaturmat ja arvioida kunkin osalta, kuuluvatko ne tutkintavelvoitteen piiriin ja päättää tutkinnan aloittamisesta. Tämän päätöksen tekeminen saattaa vaatia lisäselvityksiä erityisesti sen suhteen, liittyykö työtapaturmaan sellaista, johon työnantajalla olisi ollut lakisääteinen velvollisuus puuttua.

Tarkastajan on tutkinnassa pyrittävä selvittämään mitä tapahtui, toisin sanoen muun muassa tapahtumien kulku, mitä työvälineitä käytettiin, vahingoittuneen tai vahingoittuneiden vammat ja niiden vakavuus. Lisäksi tulee selvittää materiaalivahingot sekä se, voidaanko työpaikalla jatkaa työtä ja millä ehdoilla. Seuraavaksi tutkitaan miksi tapaturma tapahtui eli mitkä tekijät aiheuttivat tapaturman. Tämän jälkeen on pohdittava,

miten vastaavat tilanteet voidaan estää.

- On tärkeää, että tapaturmatutkinnassa selvitetään välittömästi tapahtumiin johtaneiden tapaturmatekijöiden lisäksi välillisten tekijöiden merkitys.

Välillisillä tekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka mahdollistavat tai aiheuttavat välittömien tapaturmatekijöiden olemassaolon.Välillisiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi puutteet johtamisessa, perehdytyksessä tai osaamisessa, sekä kiire ja melu, selvittää Pärtty.

koja on valvottava tehokkaammin.

Pärtty toteaa, että vastuualueen on syytä jonkin aikaa seurata työpaikkaa ja pyrkiä huolehtimaan siitä, että kyseinen työpaikkaa tarkastetaan useammin. Vastuualueen tulee vaarojen selvittämistä ja arviointia valvoessaan varmistaa, että arviointiin tarvittaessa liittyy työpaikan oma tapaturmien ja läheltäpiti -tapausten tutkinta.

Työtapaturman sattuessa reagointiaika on nopea ja kokonaiskuvan saaminen Tarkasta“Tapaturmia sattuu helposti tapahtumista saatjan tulee selvitt ä ä t yö n a n t a j a n kokemattomille työntekijöille. taa olla hankalaa.

- Paikalle menja työntekijöiden sekä tar vittaessa Toisaalta taas erittäin kokeneet nään jälkikäteen ja osapuolilla saattaa muiden työturvallisuussäännöksissä työntekijät saattavat mieltää olla tapahtumista velvoitettujen taho- esimerkiksi turvalaitteet työn- erilaisia kertomuksia. Lisäksi pahoisjen toiminta, ja puuttua tutkimuk- tekoa hidastavina tekijöinä ja sa tapauksissa loukkaantunut ei vältsen yhteydessä ilmeneviin epäkoh- pyrkivät nopeuttamaan työn- tämättä pysty edes tiin tai tur valli- tekoa laiminlyömällä turval- itse kertomaan tapahtumista, Pärtty suussäädösten rikhuomauttaa. Hän komuksiin samalla lisuusohjeita.” pitää haasteellisena tavalla kuin jos myös vastuukysymyksiä, eli miten ne havaittaisiin muussa valvonnassa. vastuu jakautuu osapuolten kesken.

Vaikeita ovat niin ikään tapaukToisinaan työsuojeluviranomaiselle set, joista on kulunut pitkä aika. ilmoitetaan myös rikosoikeudellisesti - Onneksi työnantajat yleenvanhentuneita tapauksia, esimerkiksi sä tietävät ilmoitusvelvollisuuvakuutuskorvausten saamiseksi. Täldestaan, joten tapaukset tulevat laiset vakavat tapaturmat on työsuojemonesti heti tietoon, hän toteaa. lun vastuualueen tutkittava, jos saatujen tietojen mukaan tapaturman aiheuttanut tekijä on vielä olemassa.

Tulevaisuus ja haasteet Pärtty painottaa, että työtapaturmien torjuntaan on panostettava edelleen.

Keskeinen tekijä tapaturmien torjunnassa on, että yrityksen johto ja koko organisaatio, sekä alihankintaketju ovat mukana tapaturmien torjuntatyössä.

- Tähän vaikutetaan viranomaisaloitteisilla tarkastuksilla, hän sanoo. Myös valvontalain mukaan vaarallisia työpaik-

LexPress

45

KOHTI MENESTYSTÄ

Kaksi tutkintoa - kyllä Kiitos!

Yritysjuridiikkaan tähtäävällä lexiläisellä saattaa käydä mielessä, miltä kuulostaisi tehdä toinen tutkinto kauppatieteistä. Suunta voi olla myös päinvastainen, kun kauppislainen hakeutuu oikkareiden rivehin. LexPress haastatteli kahta tähän ratkaisuun päätynyttä kauppakorkeakoulusta meille tullutta ”tuplatutkinnon” suorittajaa, Jere Wikströmiä ja Eevamari Lehtosta.

Teksti: Jenna Pentikäinen

Jere Wikström aloitti oikeustieteellisessä vuonna 2012 ja Eevamari Lehtonen kaksi vuotta myöhemmin.

Molemmilla oli kuitenkin takanaan jo paljon kauppatieteellisen opintoja ennen oikeustieteellisen aloittamista.

Kumpikin koki, ettei pelkästään kauppatieteellisen yritysjuridiikan tuntemuksella pääse haluttuihin työtehtäviin. Lehtonen kertoi miettineensä mahdollisuutta jäädä väliinputoajaksi pelkillä kauppatieteellisen papereilla, sillä monissa yritysjuridiikkaan liittyvissä tehtävissä edellytetään myös paljon oikeudellista osaamista.

Lehtonen päättikin sen vuoksi hakea oikeustieteelliseen. Wikströmkin kertoo, että myös hänen tämän hetkisessä taloushallinnon alaan kuuluvassa työssään muun muassa työoikeuden tuntemuksesta on hyötyä.

kuitenkin huomauttaa, että hakua ei kannata viivästyttää, sillä vielä ei tiedä, millä tavalla hakuja aiotaan muuttaa lähitulevaisuudessa.

Erot tiedekuntien välillä Lehtosen mukaan kauppatieteellisessä korostuvat enemmän käytännön työelämän taidot, kuten tiimityöskentely, ryhmätyöt, viestintä ja kielet. Niitä ei samalla

Hakeminen Sekä Wikström että Lehtonen ovat hakeutuneet tiedekuntaan ns.

Calonia-väylän kautta, joka tosin lopetettiin viime vuonna. Tällä hetkellä oikisopiskelijan vaihtoehtona on pääsykokeen kautta Turun kauppatieteelliseen hakeminen. Wikström Kuvassa Jere Wikström

46

LexPress

laan samaa asiaa, mutta hieman eri näkökulmasta. Tässä mielessä asioita pystyy ehkä ymmärtämään laajemmin.

Opiskelun taloudellinen puoli

Kuvassa Eevamari Lehtonen

tavoin oikiksessa näy, ellei erityisesti sellaisiin paneudu. Toinen erottava tekijä on opiskelun itsenäisyys, sillä kauppakorkeakoulussa joutuu tekemään erilaisia harjoitustehtäviä, ryhmätöitä ja esitelmiä. Toisin on oikeustieteellisessä, varsinkaan perusopintojen aikana. Myös Wikström painottaa juuri opiskelutapojen eroja, sillä oikiksessa ei esiinny aivan vastaavissa määrin erilaisia harjoitustehtäviä tai ryhmätyöskentelyä.

Opiskelujen vaativuus Lehtonen oli oikikseen päästessään jo suorittanut kaikki kauppakorkeakoulun kurssit, joten tällä hetkellä hänellä on vain gradun kirjoittamista sillä puolella. Hän kuitenkin kokee, että on helpompi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, minkä vuoksi Lehtonen keskittyykin välillä oikiksen kursseihin ja toisinaan taas gradun kirjoittamiseen. Wikström puolestaan toteaa, että opintojen yhdistelemisellä on hyvätkin puolensa, sillä monesti kummallakin puolella opiskel-

Jos ajattelee suorittavansa sekä kauppatieteellisen että oikeustieteellisen tutkinnon, tulee ottaa huomioon myös KELA:n rajoitukset opintotukikuukausille. Yhteen tutkintoon saa käyttää 55 tukikuukautta ja toiseen on mahdollista saada ylimääräiset yhdeksän kuukautta. Wikströmin mukaan taloudellinen puoli ei ole tuottanut ongelmia ja Lehtonenkin kertoo pystyneensä työskentelemään opintojen ohella osaaikaisesti perintätoimistossa. Lehtosen on tarkoitus saada kauppakorkeakoulusta maisterin paperit, jolloin hän pystyy hakeutumaan oman alan töihin ja suorittaamaan samalla oikiksen loppuun.

Kenelle kahden korkeakoulututkinnon suorittaminen sopii?

Wikström suosittelee tuplatutkinnon suorittamista muillekin, mutta painottaa, että toisen tutkinnon ei tarvitse välttämättä olla juuri kauppakorkeakoulu.

Tärkeintä on hänen mukaansa löytää itselleen sopiva ja itseä kiinnostava yhdistelmä. Lehtonenkin kannustaa opiskelemaan toista tutkintoa, mutta toteaa, että kiinnostusta tulee löytyä paljon, jotta molemmat opinnot jaksaa suorittaa.

LexPress

47

OIKEUS TAJU

Sosiaalinen media ja työelämä KOHTI

Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä, tiedon vastaanottaja ja sisällöntuottaja.

Teksti: Seppo Koskinen

Sosiaalinen media on jo nyt monin tavoin vaikuttanut työnantajien ja työntekijöiden toimintaan ja asemaan. Facebook on muutamin tavoin ollut esillä myös perinteisissä työmarkkinakysymyksissä.

Esimerkiksi kohua herättänyt vapaaehtoisia ahtaajia kevään 2010 lakon aikana kerännyt Facebook-ryhmä organisoitui henkilöstöpalveluyritykseksi. Paljon julkisuutta sai myös loppuvuodesta 2010 yleislakkoa puuhannut Facebook-ryhmittymä.

kysyi asiaa tuhannelta henkilöltä. Kuusi prosenttia vastanneista, mikä koko Britanniassa tarkoitti kahta miljoonaa henkilöä, vietti yhteisöpalveluissa vähintään tunnin päivässä. Kaikista haastatelluista yli puolet (55 prosenttia) käytti yhteisöpalveluja työpaikaltaan. Heistä kolmasosa viettää päivittäin yli puoli tuntia Facebookissa tai muissa samantyyppisissä palveluissa. Tulosten perusteella MyJobGroup laski, että Facebook ja muut sosiaaliset nettipalvelut aiheuttavat Britannian työnantajille 17 miljardin euron laskun menetettynä työaikana.

Taloussanomat kysyi muutama vuosi

sitten viideltäkymmeneltä suomalaiselta Moni työnantaja haluaa rajoittaa Facebookin käyttöä pörssiyhtiöltä näiden sosiaalisen median Työnantajien asenteet sosiaalisen median käyttöä kohtaan ovat parhaillaan muotoutumassa. Eniten yrityksissä ollaan huolissaan tietoturvasta, mutta myös siitä, että työntekijät käyttävät työaikaansa väärin. Esimerkiksi yhdessä sairaanhoitopiirissä Facebookin käyttö jouduttiin kieltämään, kun henkilökunnan jäsen oli kirjoittanut sinne vitsejä potilaista.

Erään englantilaisen selvityksen mukaan jopa kaksi miljoonaa brittityöntekijää käyttää tunnin päivässä työaikaansa Facebookissa tai muissa yhteisöpalveluissa. Selvityksen tehnyt brittiläinen työnvälitysnettipalvelujen ketju MyJobGroup

käytäntöjä. Vastanneista yrityksistä 27 oli laatinut työntekijöilleen eritasoisia ohjeita sosiaalisesta mediasta, ja ainakin yhdessätoista ohjeistus oli tekeillä. Joissakin yrityksissä ohjeistus tarkoitti yleisiä julkisuusohjeita, toisissa taas tarkkoja neuvoja siitä, mitä missäkin mediassa saa paljastaa ja mitä ei. Kaikkiaan 15 yhtiöstä kerrottiin, etteivät ne suvaitse työpaikalla rajatonta sosiaalisessa mediassa ja netissä surffailua. Tiukkojen julkisuussääntöjen sisällä toimivat pörssiyhtiöt kertovat haluavansa myös varmistaa, etteivät niiden liiketoimintatiedot valu vahingossa ulkopuolisille. Vastaajayhtiöistä 26 sanoi, etteivät ne estä mitenkään työntekijöidensä pääsyä sosiaaliseen mediaan.

LexPress

49

Työnhakutilanteet ja sosiaalinen media

Työhönottajat ovat entistä kiinnostuneempia työnhakijoiden profiileista sosiaalisissa verkkopalveluissa.

Huumeiden käyttö, juopottelu tai epäsopivat kuvat profiileissa ovat johtaneet useimmin hakijan hylkäämiseen. Työnantajat luottavat entistä enemmän sosiaalisiin verkkosivuihin uusien työntekijöiden valinnassa.

Rekrytointisivu Careerbuilder.com haastatteli vuonna 2009 vaihteessa 3100 henkilöä tutkimustaan varten.

Tulosten mukaan joka viides johtaja tukeutuu hakijan profiiliin sosiaalisilla verkkosivuilla päätöstä tehdessään.

Vuonna 2010 jo 45% työnantajista kertoi tutkivansa sosiaalisen median tarjoamia tietoja hakijoista. Nykyisin tämä luku on paljon suurempi.

Profiileja tutkineista kolmannes kertoi hylänneensä hakijan löytämiensä tietojen perusteella. Kaksi yleisintä hylkäyksen syytä olivat huumeet tai alkoholi ja toisena sopimattomat tai provokatiiviset valokuvat.

Muita hylkäyssyitä olivat kehnot kommunikaatiotaidot, aikaisempien työnantajien moittiminen, valehtelu pätevyydestä ja ”epäammatillinen” verkkonimi. Toisaalta 24% oli palkannut työntekijän osaksi profiilin tietojen perusteella. Yleisimmät syyt olivat hyvät taustatiedot, hyvät kommunikointitaidot sekä sopivuus yrityksen kulttuuriin. Hyvät suositukset ja ammattimaisesti tehty profiili olivat myös positiivisia signaaleja.

Työnteon ehdot ja sosiaalinen media

Yhä useampi työ tarkoittaa julkisuutta ja monessa työssä tekijä myy paitsi työpanostaan ja -aikaansa myös persoonallisuuttaan. Se, miten paljon työntekijältä voidaan vaatia vaikkapa sosiaaliseen mediaan osallistumista ja blogikirjoittelua, riippuu tehtävästä. Yhä useammat työntekijät ovat yhteisösivusto Facebookissa sekä muissa sosiaalisissa medioissa ja kommentoivat keskustelupalstojen ja blogien tekstejä työajallaan työnantajan toiveesta tai vaatimuksesta. Aiempaa useammin yritys käyttää sosiaalista mediaa viestintä- ja markkinointikanavana.

Siitä, miten paljon työnantaja voi vaatia työntekijää esiintymään julkisuudessa, ei ole yhteistä sääntöä tai näkemystä.

Joissakin johto- ja asiantuntijatehtävissä julkisuus on osa työtä. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden johtoryhmään hakeva saa varautua siihen. Rajanveto julkisen ja yksityisen tilan välillä on erilaista kuin ennen, sillä keskustelut, jotka ennen jäivät yksittäisiksi hetkiksi ja vain muutaman ihmisen tietoon, jäävät sosiaalisessa mediassa talteen ja niihin voidaan palata myöhemmin. Jos työnantaja edellyttää osallistumista sosiaaliseen mediaan, hänen pitää ymmärtää antaa sille myös aikaa.

Potkut ja sosiaalinen media

Monikansallinen yritys Serena Software on ohjeistanut työntekijöitään kaikkiaan kahdeksassatoista maassa viettämään jatkossa

50

Facebook-perjantaita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koko henkilöstö voi käyttää perjantaisin tunnin palkallista työaikaansa Facebook-profiilinsa päivittämiseen ja yhteydenpitoon niin työtoverien, asiakkaiden kuin läheistensäkin kanssa. Yrityssalaisuuksiaan ohjelmistoyhtiö ei aio jatkossakaan Facebookiin viedä, mutta sitäkin enemmän siihen uskotaan sisäisen viestinnän välineenä.

Jos on lisännyt pomonsa kaverikseen esimerkiksi Facebookissa, se kannattaa muistaa kun pitkän päivän jälkeen tekee mieli lausua pari valittua sanaa työpaikastaan. Nettiblogi Applicantin

LexPress

paljastamassa tapauksessa brittinainen kertoi Facebookissa vihaavansa työtään ja kutsui pomoaan ”pervoksi runkkariksi”. Pari tuntia naisen purkauksen jälkeen kommentin alle oli ilmestynyt pomon vastaus. – “Hei, ilmeisesti unohdit, että lisäsit minut ystäväksesi.” Pomolla oli tyly viesti: – “Taisit myös unohtaa, että koeajastasi on vielä kaksi viikkoa jäljellä. Töihin ei tarvitse vaivautua huomenna. Ja kyllä, olen tosissani.”

Kuvassa Seppo Koskinen Kuva: Hanna Oksanen

Tapaus ei ole ensimmäinen tai ainoa, jossa työntekijä on saanut potkut haukuttuaan työnantajaansa netin yhteisöpalveluissa. Työntekijäjärjestöjen mukaan rajanveto netin yksityisyyden ja julkisuuden välillä on kuitenkin hankalaa. Suomessa netin yhteisöpalveluista, kuten esimerkiksi Facebookista, ei ole johtunut suurta määrää irtisanomisia. Muutamissa tuomioistuinratkaisuissa tätä asiaa on meilläkin arvioitu. Kerrotaanpa meillä myös sellaisesta tapauksesta, että tuomari olisi kesken istunnon lähettänyt kavereilleen viestin, jossa oli todennut asianajajien olevan pitkäveteisiä.

Facebook-kirjoittelu on usein vain yksi syy työnantajan ja -tekijän hiertyneisiin väleihin. Facebook-kirjoittelun törkeyttä pitää aina tarkastella tapauskohtaisesti. Usein tällaiset keskustelut jäävät vain pienen keskustelupiirin sisäisiksi ja sen takia niiden perusteella työsuhteen päättämiskynnys ei ylity.

LexPress

51

Tekstin koonnut: Jenna Pentik채inen Kuvat: Lex

OPINTO PALSTA Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita

O

pintoasiat eivät ole niitä asioita, jotka täyttävät Lexin raflaavim-

mat jutut top3 -listan. Hyvä näin. Edunvalvonnan silmin tavoitetila näet on se, että opiskelijan kompastuskivet kerätään pois opinpolulta jo ennen, kuin ne päätyvät keskustelunaiheiksi Calonian kahvilaan. Proaktiivisuus ei kuitenkaan ole onnistuneen edunvalvonnan ainut elinehto, sillä myös opiskelijoiden yleistä aktiivisuutta tarvitaan. Yleisessä aktiivisuudessa puolestaan korostuu palautejärjestelmien merkitys. Opinnoissa, kuten elämässä yleensä, tulee väistämättä eteen ongelmia ja ongelmista eroon pääsemiseksi niiden on pakko tulla tietoon. Siksi toivoisinkin, että opinto@lex.fi tai nettisivuilta löytyvä hallituspalaute -osio olisivat ahkerassa käytössä. Kynnyksen palautteen antamiselle tai huomion kohdistamiselle ei pitäisi olla liian korkea. Tuokaa siis aktiivisesti esiin epäkohtia, joihin toivoisitte puututtavan. Tietysti myös negatiivinen ja (hypoteettinen) positiivinen palaute toiminnasta yleisesti on tervetullutta.

Istuuko opintoasiaintoimikunta nyt sitten toimiston sohvalla seuraavaan hallituspalautteeseen saakka? Ei istu. Työ jäsenkyselyssä esille tulleiden seikkojen parissa jatkuu aktiivisesti. Tästä mainittakoon vaikkapa tenttijärjestelmä, josta esimerkiksi tenttien sähköistäminen on puhuttanut jo pitkään. Tenttien siirtäminen tenttiakvaarioon joustavoittaisi opintoja huomattavasti. Nykyisellään kesäkuukaudet eivät juurikaan sovellu opintojen edistämiseen, sillä tenttejä ei liiemmin järjestetä kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen. Onhan tämä ymmärrettävää, perinteinen tenttitilaisuus kun edellyttää salien varaamista ja henkilökunnan resursseja tenttivalvojien muodossa. Tilannetta ei yhtään helpota, että opiskelijoilla on tapana ilmoittautua tentteihin, mutta jättää saapumatta paikalle. Nykyisellään ei ole siis kysymys pelkästään kallisarvoisten sali- ja henkilökuntaresurssien ylikäytöstä, vaan niiden hukkaan heittämisestä. Lisäksi on muistettava, että käytännön seikat asettavat omat rajoituksensa sähköiselle tenttimuodolle. Toistaiseksi tenttiakvaarioon ei nimittäin saa viedä mukanaan mitään, eikä sieltä saa poistua kesken tentin. Tällöin sen vastapainoksi, että tenttejä voidaan tehdä ilman valvomiseen kuluvia henkilöresursseja, asettuu kielto viedä sähköisiin tentteihin eväitä tai pitää vessataukoja. Korostettakoon, että tenttiakvaarioon liittyvät säännöt eivät ole tiedekunnan asettamia.

Positiivisena seikkana tulee vielä mainita, että niin opiskelijoiden, tiedekunnan kuin yliopistonkin yhteinen tahtotila on saada sähköinen tenttiminen käyttöön mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman laajasti. Uskon siis, että myös tämä kivi saadaan pois opiskelijoiden opinpolulta lähiaikoina, kun siihen nyt puututaan aktiivisesti.

Ville Laakso

Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

LexPress

53

Tiukkaa kilpailua ja rentoa meininkiä

Stiga Cupissa

Jo muutaman vuoden ajan osaksi Lexin tapahtumakalenteria on kuulunut Stiga Cup eli pöytälätkäturnaus. Tänä vuonna se pelattiin ravintola Red Hot Chilissä, jossa oli ystävällisesti rajattu lexiläisille yksityinen pelitila ravintolan keskelle. Turnaus järjestettiin perjantaina 23. tammikuuta ja tapahtuma oli avoin kaikkien vuosikurssien edustajille. Turnaukseen sai osallistua sekä yksin että parin kanssa. Parhaiten menestyneille luovutettiin 20 € lahjakortit, minkä lisäksi kaikki lexiläiset saivat nauttia laadukkaista ja maukkaista burger-aterioista.

Janoisimpien oli mahdollista nauttia myös hanajuomia Happy Hour -hintaan. Liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja vaalivat lexiläiset eivät kuitenkaan tähän ansaan astuneet, vaan keskittyivät ainoaan tavoitteeseen, eli turnausvoittoon ja siitä saatavaan kunniaan.

son murtaessa puolustuksen kolme sekuntia ennen peliajan päättymistä - vieden samalla maukkaan 3-2 voiton.

Turnauksen finaalissa pelasivat Lihapäät -nimeä kantanut joukkue, jonka muodostivat Calonian karjuiksi kutsutut Ari Lehtinen ja Paavo Paukamainen. He saivat vastaansa tiedekunnan opintovastaavan, Ville Laakson, joka taisteli urhokkaasti proteiinihirviöitä vastaan. Joskus ylipaino on ylivoimaa ja Lihapäät juhlivatkin voittoaan pimenevässä perjantai-illassa.

(Todennäköisesti punttisalin puolella.)

Osallistujamäärä oli järjestäjille lievä pettymys ja hieman yllättäen fuksit loistivat poissaolollaan. Mutta kuten yleensä, laatu korvaa määrän ja pienelläkin porukalla pelattu turnaus oli intensiivinen ja tunteita herättävä tapahtuma. Tunnelma oli innokas ja kilpailuhenkinen. Urheilulle tyypillisesti tunteet olivat pinnassa ja pelin aikaansaamat tunteenpurkaukset saattoivat kantautua torin Hesburgerille asti. Turnaus oli miesvoittoinen, mutta hatunnoston ansaitsevat hallituksen mainetta puolustaneet Jasmine Jansson ja Natalia Laakso, jotka pelasivat naisellisen periksiantamattomasti ja taistelutahtoa puhkuen. Tämän sai kokea myös allekirjoittanut itse, Laak-

54

LexPress

Kuvat: Lex

Lopuksi kiitokset tapahtumaan osallistuneille; rehti ja hyvähenkinen kilpailu on aina mukavaa ajanvietettä ja siitäkin kiitokset pelaajille, jotka pelasivat tosissaan, mutta hymynkare huulillaan. Tämänkaltaisia matalan kynnyksen lajien turnauksia on hieno järjestää ja niitä on tulevana vuonna tarkoitus organisoida lisää. Tavoitteena on löytää lajeja, joihin kuka tahansa voi ottaa osaa ilman aikaisempaa lajikokemusta. Toivottavasti mahdollisimman moni lexiläinen uskaltautuu tulemaan tuleviin turnauksiin päästen samalla nauttimaan paitsi hyvästä seurasta, useimmiten myös ruoasta ja juomasta.

Tämä oli vuoden 2015 ensimmäinen liikuntajaoston tapahtuma ja seuraavana horisontissa siintää legendaarinen ja spektaakkelimainen Lex Curling, jota useat ovat kuolanneet jo syyskuusta asti.

Nähdään tapahtumissa liikunnan merkeissä!

Samuli Nieminen Liikuntavastaava

Kuvassa Henriikka Tiainen

LexPress

55

Mikä ihmeen Kv-viikko?

Heippa ja terveiset Reykjavikiin matkaavasta lentokoneesta, jossa tätä kirjoittaessani paraikaa istun! Vuosi 2015 on pyörähtänyt myös kv-viikkojen osalta käyntiin vauhdikkaasti. Vuosi alkoi tammikuussa upeassa Bergenissä, helmikuun alkuviikon vietimme puolestaan Aarhusissa ja nyt odotan jo innolla mitä Orator, Reykjavikin oikkarijärjestö, on suunnitellut pohjoismaisille vierailleen.

Kv-viikkoja on jo vuosien ajan järjestetty kaikissa Pohjoismaissa, ja tällä hetkellä mukana on peräti 11 oikislaista ainejärjestöä: Suomesta viisi, Ruotsista ja Norjasta kaksi sekä yksi Tanskasta ja Islannista. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtätoista mahdollisuutta vuodessa lähteä tutustumaan eri puolilta Pohjolaa tulleisiin oikkareihin. Samalla pääsee näkemään kaupunkeja opiskelijan, ei vain tavallisen turistin, näkökulmasta.

Jokaisella viikolla on oma juridinen teemansa, jonka puitteissa saa kuulla mielenkiintoisia luentoja, käydä excuilla alan yrityksissä ja paikallisissa asianajotoimistoissa ja katsoa nähtävyyksiä – unohtamatta juhlimista sitseillä, järjestysvuorossa olevan ainejärjestön vuosijuhlilla ja silliksellä, jotka perinteisesti päättävät viikon. Jokaisen viikon aloittaa ”hytte”, eli mökkireissu, joka onkin loistava tilaisuus oppia tuntemaan muut viikolle osallistuvat nordistit.

Kaikille viikoille kutsutaan vieraita jokaisesta ainejärjestöstä ja mukaan mahtuu niin ensikertalaisia kuin jo useampiakin kv-viikkoja kiertäneitä. Lähdin itsekin aikoinaan mukaan viikoille juuri kaikkien niiden mahtavien, samanhenkisten, ihmisten vuoksi. Heistä monesta onkin tullut hyviä ystäviäni, joiden kanssa pysyn varmasti yhteyksissä läpi elämän.

Kuva: Juridisk Selskab

Kv-viikkoihin kuuluu paljon hauskoja perinteitä, kuten jokaisella viikolla mukana seuraavat laulut. Yhteishenkeä luovat perinteet hitsaavat porukasta viikon aikana tiiviin ryhmän, oli kyseessä sitten ”old farts”, joilta traditiot tulevat jo selkärangasta, tai ensikertalaiset, joille kyseiset konkarit näitä tapoja mieluusti opettavat. Lisäksi jokaisella viikolla on tietysti myös erityispiirteensä, esimerkiksi Bergenissä retki Mount Floyenin huipulle, Islannissa Blue Lagooniin, ja vaikkapa Codexissa K-Supé: maailman nopeimmat sitsit. Jokainen viikko on siis samalla paitsi perinteikäs myös uniikki - kahta samanlaista ei varmasti tule vastaan.

On mahtavaa, että lexiläisten kiinnostus kv-viikkoja kohtaan on kasvanut valtavasti. Etenkin ensikertalaisten määrä on lisääntynyt. Kannustankin lämpimästi kaikkia osallistumaan kv-viikolle edes kerran, mutta varoitan, saatat jäädä koukkuun!

Nyt lentokone lähestyy jo Reykjavikia, joten Lexin edustuksen lienee aika valmistautua tulevaan viikkoon.

Milla Männistö Vi ses i Norden!

Ulkosuhdevastaava

LexPress

57

HALOO HELSINKI!, MITÄ KUULUU?

Kuva: Sony Music Finland

Lexin pikkujouluesiintyjä ja yksi Suomen tämän hetken suosituimmista suomirockyhtyeistä Haloo Helsinki! julkaisi viidennen albuminsa ”Kiitos ei ole kirosana” viime vuoden lokakuussa. Albumi nousi ilmestyttyään suoraan Suomen Virallisen Albumilistan ykköseksi ja on myynyt tuplaplatinaa. LexPress haastatteli ennen pikkujouluja kitaristi Leo Hakasta tulevasta keikasta ja bändin kuulumisista.

Teksti: Kirsi Kemppi

Yhtyeellä on takanaan yli 500 keikkaa. Hakasella on hyvät odotukset pikkujoulukeikalta ja yleisöltä, sillä opiskelijabileissä on aina omanlaisensa meininki.

- Aikaisemmin olemme esiintyneet kertaalleen Pykälän bileissä ja voi sanoa, että oikkarit osaavat ainakin juhlia. Myös tällä kertaa tulee varmasti hyvät bileet, hän toteaa.

Entä millainen hänen mielestään on stereotyyppinen oikeustieteen opiskelija?

- Ei ole mitään pahaa sanottavaa.

Kaveripiiriini kuuluu myös alan opiskelijoita ja kokemuksieni mukaan

58

he ovat rehtejä ja skarppeja tyyppejä.

Oikkarit ovat monesti kunnianhimoisia, mikä on hyvä asia, sillä kunnianhimoa tarvitaan kaikissa ammateissa eteenpäin pääsemiseen, Hakanen kertoo.

KOVALLA TYÖLLÄ MENESTYKSEEN Haloo Helsinki! oli sekä radioiden soitetuin kotimainen artisti että vuoden kuunnelluin artisti Spotifyssa vuonna 2013. Kaksi edellistä albumia ovat olleet myös myyntimenestyksiä. Yhtye on lisäksi ensimmäinen suomalainen artisti,

LexPress

jonka neljä peräkkäistä singleä (“Maailman toisella puolen”, “Huuda!”, “Vapaus käteen jää”, “Maailma on tehty meitä varten”) ovat nousseet Suomen radiolistan kärkeen.

Hakanen toteaa menestyksen tuntuvan tietysti todella hyvälle, kun kova työ palkitaan. Yhtye on ollut koossa kahdeksan vuotta ja koko tämän ajan hommia on tehty aika pitkälti ilman lomia. Töitä menestyksen eteen on siis saanut tehdä. Aina tekeminen ei kuitenkaan tunnu työltä, sillä siitä nauttii niin paljon. Musiikkiura on sitä, mitä bändin jäsenet ovat aina halunneet tehdä.

- Olemme menneet eteenpäin, ottaneet haasteista kopin ja pyrkineet kehittymään joka osa-alueella, mikä on vienyt eteenpäin. Suurin juttu tässä on intohimo ja kliseisesti sanottuna asioita on tehty sydämellä, mikä kuuluu musiikissa ja näkyy keikoilla, hän summaa.

Kysyttäessä keikkajännityksestä Hakanen toteaa, että aina jännittää hiukan, mikä on hyväkin asia. Vaikka jännitys on vähentynyt kokemuksen myötä, hän sanoo, että siinä vaiheessa pitäisi jo huolestua, kun ei jännittäisi ollenkaan. Jännitys on hyvä merkki, sillä siitä tietää lavalle noustessaan antavansa kaikkensa. Hän paljastaa myös bändin jäsenistä Ellin jännittävän eniten.

Elli pärjää hyvin poikien kanssa kiertueilla.

- Olemme käytännössä kahdeksan vuotta kasvaneet keikkabussissa yhdessä ja tunnemme toisemme perin pohjin. Nykyään keikkabussissa on myös lisää naisverta, kun paitamyyjä Roosa on liittynyt joukkoon. Elli on toisinaan keikkabussin äitihahmo, Hakanen naurahtaa.

Kuva: Lex

LexPress

59

JURISTI APUNA MUSIIKKIMAAILMAN HAASTEISSA

TAVOITTEENA PITKÄ URA

Myös musiikkiuralla tulee toisinaan eteen tilanteita, joissa artisti tarvitsee asiantuntija-apua juridisissa kysymyksissä. Sopimusasioissa, muun muassa levytyssopimuksen ja keikkasopimuksen kanssa, tarvitsee tietysti juridista apua, jotta asiat menevät niin kuin niiden pitää. Lisäksi Hakasen mukaan merkittävä tekijä on erityisesti arvonlisäverolaki, johon myös moni muusikko on ottanut viime aikoina kantaa.

- Meidän lisäksemme muun muassa Jannika B, Irina ja Toni Virtanen ovat puhuneet siitä suureen ääneen.

Keikkatulo ei ole arvonlisäveron alaista tuloa, mikä on artistiyrittäjälle epäoikeudenmukaista. Kaikki muu sen sijaan on arvonlisäveron alaista ja kun keikkatulo ei ole, emme pysty vähentämään sitä mistään.

Tämä on ikävä asia, ja siitä on keskusteltu myös pääministerin kanssa.

Yhtyeen jäsenet eivät ole ehtineet hakea kouluihin lukion jälkeen, vaan ovat keskittyneet täysipäiväisesti musiikkiin.

- Tämä on meidän juttu ja olemme halunneet panostaa siihen, Hakanen toteaa ja jatkaa: - Tämäkin voi mahdollistaa niin paljon kaikkea muuta keikkailun ympärille, esimerkiksi tulevaisuudessa voimme alkaa pohtia tosissamme levy-yhtiöpuolella toimimista.

Haloo Helsinki! pyrkiikin pitkällä tähtäimellä tekemään pitkän uran. Pitkä ura on kuitenkin Hakasen mukaan vaikeinta, mitä Suomessa pystyy käytännössä saavuttamaan.

Monikymmenvuotisen uran lisäksi yhtye tähtää siihen, että se pystyisi etenemään tasaiseen tahtiin, uudistumaan ja tekemään erilaisia asioita.

Lopuksi Hakanen toivottaa yhtyeen puolesta kaikille lexiläisille hyvää Asiasta on puhuttu reilut pari vuotta talvea ja tsemppiä opiskeluihin. ja siihen liittyen tullaan varmasti tarvitsemaan juridista neuvontaa jatkossa.

Nykyisin on runsaasti artistiyrittäjiä ja bändit ovat yrityksiä, mikä helpot- S A N A - A S S O S I A A T I O taa paljon käytännön asioita. Arvonlisäveroasia on Hakasen mukaan kuitenkin heidän kohdallaan suuri vääryys. Juristi - Oikeudenpalvelija - Piratismi on onneksi laskussa, mut- Turku - Hyvä opiskelijakaupunki ta ainahan sitä silti on ja tulee olemaan.

Palvelut, kuten Spotify, ovat nostaneet Pikkujoulut - Keikkailu päätään ja myös me olemme Spotifyn Beibi - Räjäytä mut tässä suurkuluttajia. Samoin Youtube on Rock - Kova meininki parantunut palveluna ja videoiden katselusta maksetaan tekijöillekin jotain.

On mukava suunta, että artistit saavat palkkansa työstään, Hakanen kehuu.

60

LexPress

LexPress

61

Terveisiä ohjaajalta!

Spex on parasta mitä voi tehdä housut jalassa, ja on se ihan hauskaa ilmankin. En muista koska viimeksi olisin päässyt näin syvälle johonkin näin suurta mielihyvää tuottavaan toimintaan. Kirkkotiellä vietetyt lukuisat harjoitustunnit ovat tuoneet elämiimme väsymystä, iloa ja uusia ystävyyksiä. Samalla huomaan, etteivät kevään hylsyt enää nappaa tätä speksipappaa. Ehkä se kertoo jotain spexaamisen tyydyttävyydestä?

Projektin muovaileminen alkoi jo pian vastaavavalintojen jälkeen kesällä, kun brainstormasimme Skypessä käsikirjoitusvastaavan kanssa. Ensimmäiset ideat, eeppisimmät sellaiset, tipahtelivat pois yksi kerrallaan uusien noustessa tilalle — näytelmä haki muotoaan kuin Barbapapa. Produktio ei ole kertaakaan tuntunut junnaavan paikoillaan, vaan jokainen vastaava on näyttänyt erinomaista aloite- ja yhteistyökykyä. Nyt ensi-illan lähestyessä näen, kuinka tuotannon eri osat loksahtelevat paikoilleen palapelin palojen tavoin.

Muistan valituksi tultuani tunteneeni motivaation kasvavan sisälläni.

Olin uuden haasteen edessä ja kohtaisin sen pystypäin. Keräisin jokaiseen rooliin näyttelijän ja opin tuntemaan heidät harjoitusten yhteydessä. Jälkiviisaana, ja produktion vielä kestäessä, olen oppinut luottamaan niin näyttelijöihin kuin muihinkin tuotantotiimin jäseniin. Vaikka olenkin ohjaaja ja ”yleisjohtajan” asemassa, niin koen, että opetamme toinen toisiamme ja yllämme sitä kautta kukin parhaimpiin suorituksiimme. En malta odottaa näytösten alkamista.

Käsikirjoitustiimi osoitti kunnianhimoa ja motivaatiota tarinaa luodessaan. Suurin osa heistä kuuluu myös Spexin bändiin. Porukka puski mielikuvituksen rajoja, sillä mikä olisikaan mielikuvituksellisempaa kuin turkulaiset tupaantuliaiset ja parisuhdedraama?

Ville Jokiranta Spexin ohjaaja 2015

Spexin näyttelijät tuovat roolihahmot eloon. Tätä taitoa on kartutettu improvisaatioharjoituksissa, eikä naurusta tule olemaan puutetta näytöksissä. Kutsunkin kaikki rohkeasti katsomaan vuosisadan sekopäisimpiä tupareita 3.3. alkaen. Avec on sallittu, muttei pakollinen.

Kuvassa mölkkyvastaavat

62

LexPress