__MAIN_TEXT__

Page 1

Raide-Jokeri työt Sellon ympäristössä s. 3 Mitä Leppävaaranraitille nyt suunnitellaan? s. 3 Leppävaaran kasvu jatkuu s.4

Kilo-Kera -seura s. 6 Leppävaaran keskustaan maksullinen pysäköinti s. 6 Tervetuloa Baseen

ystävänpäivämenulle 12.2. tai 13.2.

Voit myös tilata take away ystävänpäivämenun.

1/2021 • 6.2.2021 • Suur-Leppävaara

Paikallisia uutisia jo

28

Tiedot sivuillamme www.ravintolabase.fi

vuotta

Leppävaarankatu 3–9, Ratsutori

Tällä kupongilla

Miksi mennä Lappiin, kun meillä on Espoo?

Lumitöitä kaipaaville tai niistä eroon haluaville, apunasi on Suur-Leppävaaran ja Espoon tehokkaimmat kodinvaihdon ammattilaiset.

Kiinteistömaailma Espoo Leppävaara | Pecasa Oy 09 2311 0307, leppavaara@km.fi

Talvi-ihon kirkastamiseksi Hae Aqualan-voiteen ilmainen näytetuubi (30 g)

Helmikuun ajan vain Apteekki Elixiristä ma–pe 8.30–21 la 10–18 su 12–18

KIITOS! Leppävaaranraitin yleissuunnitelmaluonnosta kommentoitiin ahkerasti. Kiitos teille siitä! Suunnitelmat on nyt päivitetty ja haluamme esitellä niiden sisältöä teille etätilaisuudessa.

Tervetuloa tutustumaan Leppävaaranraitin yleissuunnitelmaan 10.2.2021 klo 15.00-16.30. Tilaisuudessa käydään läpi yleissuunnitelman keskeiset sisällöt ja Leppävaaranraitin kehittämiseen vaikuttavat muut seikat kuten viemäri- ja vesihuoltoverkoston tarpeet. Liity tilaisuuteen oheisen linkin tai QR-koodin avulla.

https://urly.fi/1TZo

Meiltä myös ilmastoinnin huollot! Tukesin hyväksymä huoltoliike Palokärjentie 5, 02660 Espoo Lintuvaara

Puh. 09 5414 974 posti@stenstrom.fi

Tutustu monipuoliseen palveluvalikoimaamme! www.stenstrom.fi

Espoo Leppävaara • 133 mukavaa huonetta • Ystävällisin henkilökunta • Yhteiset keittiöt ja oleskelutilat

www.forenom.com Forenomilta myös asunnot putkiremontin ajaksi!

Kuntavaaliehdokas Haluathan täsmänäkyvyyttä?

27.–28.3. ilmestyy Lepuskin vaalinumero. Kysy vaalitarjoustamme. tutta@luovaratkaisu.fi


2 LEPUSKI

Pääkirjoitus 6.2.2021

Leppävaaran uusi maamerkki Kartalta katsottuna Leppävaaran ydinkeskus on yhtä liikennealuetta. Itä-länsisuunnassa sitä halkoo rata ja Turuntie, ja pohjois-eteläsunnassa Kehä ykkönen, yksi maan vilkkaimpia teitä. Suurten väylien hallitsemaa keskustamme on joskus verrattu Raisioon, ”Suomen ainoaan tienristeykseen, joka on saanut kaupunkioikeudet”. Hajanaisen kaupunkikeskuksemme uudistaminen on ollut suunnittelupöydillä vuosikausia. Asemakaavaehdotus saatiin vuodenvaihteessa viimein nähtäville. Esittely järjestettiin tammikuussa virtuaalisena asukastilaisuutena. Lähes kolmituntinen tilaisuus veti ruudun ääreen parhaimmillaan reilut sata kiinnostunutta. Kaavan keskeinen tavoite on häivyttää isojen väylien jakavaa vaikutusta kaupunkirakenteessa. Liikennealueiden viemää tilaakin pyritään supistamaan. Turuntie siirretään niin lähelle rataa kuin mahdollista ja asema-aukion bussiterminaali siirretään Sellon laajennuksen alle. Keskukset yhdistetään radan ja Turuntien ylittävällä katetulla siltarakennuksella palvelutiloineen. Sillasta tehdään maamerkki Leppävaaran uudelle keskukselle. Kaavaselostuksen mukaan se tulee suunnitella ”arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseksi ja muotokieleltään alueen identiteettiä tukevaksi”. Siltarakennukseen sijoittuvat myös matkustajien odotustilat. Asukastilaisuudessa esite-

tyissä kommenteissa toivottiin, että sitä myös elävöitetään ympäristötaiteella. Suunnittelijat kertoivat, että asiaa onkin jo mietitty, ja yksi mahdollisuus on valoteos. Kummallista kyllä asukastilaisuudessa ei vielä kenellekään tullut mieleen kysyä sillan nimeä. Vasta myöhemmin kaavalausuntoa valmistellessa Leppävaara-seurassa huomattiin, että sillan viralliseksi nimeksi ehdotetaan Läkkisiltaa. Tällä on haluttu jatkaa radan pohjoispuolisen keskuksen nykyisen nimistön Läkki- ja Läkkiseppä -teemoja. Leppävaara-seuran kaavalausunnossa päädyttiin ehdottamaan nimeksi Leppävaaransiltaa. Se alleviivaisi kahden keskuksen osan liittämistä yhdeksi, toimivaksi Leppävaaran keskukseksi. Nimestä keskusteltiin myös seuran facebookissa. Keskustelijat torjuivat harvinaisen yksimielisesti Läkkisillan ja pitivät Leppävaaransiltaa hyvänä. Joidenkin mielestä voisi jo olla aika ottaa nimistössäkin käyttöön kaupunginosan vakiintunut lempinimi Lepuski. Soitto nimistönsuunnitteluun kuitenkin paljasti, että Espoossa ei hyväksytä slangisanoja viralliseen nimistöön. Uuden keskuksen rakentaminen on iso, kallis ja pitkäaikainen projekti. Tulemme seuraamaan sitä tiiviisti. Arja Salmi arja.salmi@lepuski.fi

Uusi siirtolapuutarhakylä nousemassa Karakallioon

”Etätyötä tekevät ovat tosi paljon kyselleet mökkejä”, kertoo toimitusjohtaja Anton Koski Garden Villagesta. Hänen mukaansa monille on tarvetta hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen lähellä olevalle ”piilopaikalle”. Garden Village rakentaa Karakallion ja Rastaalan välimaastoon 54 mökin mökkikylän kaupungin vuokratotille. Ensimmäiset mökit valmistuvat jo tulevana kesänä. Kaikki saadaan valmiiksi tämän vuoden aikana. Mökkien koko vaihtelee 14 neliöstä 17 neliöön. Mökkien hinnat vaihtelevat

koon ja sijainnin mukaan noin 70 000 eurosta 95 000 euroon. Vastike, joka sisältää tonttivuokran, on 110– 130 euroa. Mökeissä voi oleilla ympäri vuoden, mutta vakituiseksi asunnoksi niitä ei saa tehdä. Niissä on oleskelutilan lisäksi makuuparvi, pieni keittotila ja vessa, jossa on polttamiseen perustuva kemiallinen wc-pönttö. Saunoja on kolme: yksi piharakennuksessa, miesten ja naisten saunat ovat kylätalossa samoin suihkutilat. Kylätalossa on tupa leivinuuneineen. Kosken mukaan tupa sopii yhteiseen tekemiseen: uunissa paistuvat ries-

kat ja hellalla muhii omien palstojen satoa. Muista siirtolapuutarhaalueista poiketen Garden Village tarjoaa runsaasti oman mökin ulkopuolista, mutta mökkiin kuuluvaa tilaa. Jokainen saa paikan maakellarista ja kasvihuoneesta sekä oma palsta kylän yhteisestä kasvimaasta. Voi kuvitella, että mökit ovat oikeita viherpeukalon unelmia; niin kasvimaa kuin kasvihuone pukkaavat satoa, jonka voi säilyttää maakellarissa.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Garden Village

2021 . 3 . 4 1 . 1.2 PÄIVÄ

JOKA A N N I AVO 0-20

klo 1 Arkisin -20 La klo 9 18 .) 01 22.-26.2 Su klo iikolla ( v a m lo Hiihto 9-20. ivä klo ä p a k jo

paljon TEKEMISTÄ KAIKENIKÄISILLE raikkaassa ulkoilmassa, isolla alueella HINNASTO: Lapset 2-17 v. sekä aikuiset 9 € • Lapset alle 2 v. maksutta • Eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 7 € • Perhelippu (4 hlöä) 30 € • Kausikortti 35 € • Husky-ajelu 10 € / aikuinen ja 8 € / alle 18 v. • Parkkimaksu 3 €

www.vermo.fi

LUE LISÄÄ:

talvenihmemaa.fi


LEPUSKI 3

Raide-Jokerin työt

keskittyvät nyt

Sellon ympäristöön Raide-Jokerin työt ovat edenneet suunnitellusti, jopa hieman aikataulua nopeammin. Hankepäällikkö Mira Saarentaus, joka Espoon puolelta vastaa omistajaohjauksesta, uskoo aikataulun pitävän jatkossakin. Pitävät aikataulut ovat tärkeitä yritysten kannalta. Etukäteen on tehty koekuoppia ja muita töitä, jotta vältytään suurimmilta yllätyksiltä. ”Sidosryhmät ovat myös sitoutuneet aikatauluun”, Saarentaus kehaisee. Radan rakentamisen lisäksi Sellon ympäristön vanha vedeneristys uusitaan. Työ sopii hyvin yhdistettäväksi ratatöihin. Saarentauksen mukaan jalankululle ja bussiliikenteelle aiheutuva haitta on melko lyhytaikainen, koska työt on jaksotettu tarkasti. Esimerkiksi bussikuskit tietävät tarkkaan, mistä reitti milloinkin kulkee. Hyvään ennakkosuunnitteluun kuuluu, että esi-

merkiksi Sellon johdon kanssa pidetään kuukausittain palaveri ja muita tahoja on informoitu. Sello pitää omat liikkeensä ajan tasalla, samoin tekee Panorama Towerin yhteyshenkilö. Kesän korvalla Sellon alue on kokonaan kunnossa, ehkä vähän kiveys-, asfaltointi- ja nurmikointitöitä jää myöhemmäksi. Mira Saarentaus kertoo, että Sellosta Raide-Jokerin työt siirtyvät Hevosenkengän alikulun kautta Perkkaalle. Pysäkit on tehty samaan aikaan muiden töiden kanssa, ainoastaan katokset tehdään myöhemmin. Esimerkiksi Sellosta tulee sisäänkäynti katetulle pysäkille. ”Espoon puolella olemme aikataulussa edellä.” Saarentauksen mukaan Helsingissä Patterimäen tunnelin rakentaminen odottaa korkeimman oikeuden päätöstä. Hän arvelee ratikkalinjan koeajoihin päästävän vuonna 2023.

Mitä Leppävaaranraitille nyt suunnitellaan? Raitti on keskeinen osa Leppävaaran kävelykeskustaa radan pohjoispuolella. Sen kehittämisen yleissuunnitelma välillä Konstaapelinkatu ja Leppävaaran urheilupuisto on valmistunut. Kaupunkitekniikan keskus järjestää suunnitelmasta kaikille avoimen esittelytilaisuuden verkossa keskiviikkona 10.2.2021 klo 15 alkaen. Suunnitelma kattaa raitin lisäksi vanhan raitin puistot ja aukiot. Monivaiheista suunnittelua tehty jo kolmisen vuotta. Raittikävelyllä ja -kyselyillä kartoitettiin suunnittelun alkuvaiheessa asukkaiden ja raitin käyttäjien näkemyksiä parantamistarpeista. Viime lokakuussa oli kommenteilla yleissuunnitelman luonnos, johon kaupunki sai runsaasti kommentteja. Verkkotilaisuudessa projektipäällikkö Heli Enberg esittelee kommenttikierroksen pohjalta tehdyt muutokset ja kertoo muista suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä, kuten vesi- ja viemäriverkoston korjaustarpeista. Tarkempi rakentamissuunnittelu on jaettu useaan pienempään projektiin, joista myös saadaan lisää tietoa. Varsinais-

Viikot

Raide-Jokerin aikataulu Sellon kohdalla

5–9

Nykyinen vaihe, 1.2. alkaen (kulku Apteekki Elixiriltä (Panorama Tower) /Promenadilta Sellon oville) kesto 5 viikkoa. Väliaikainen kulku alitunnelin kautta.

10–14

Jalankulku ja pyöräreitit palaavat ennalleen. Bussien jättöpaikka muuttuu hieman (kesto 4 viikkoa).

15–18

HOK-Elannon Hautauspalvelun Suojatien paikka Sellolta juna-asemalle siirtyy hieman sivulle päin, samoin jättöpaikka siirtyy KIVIPÄIVÄT 4.–15.2. takaisin alkuperäiselle alueelle (kesto 4 viikkoa)

19–23

Viimeisessä liikenteeseen vaikuttavassa vaiheessa suljetaan bussiterminaalin ja taksiaseman välinen alue ja kulku Selloon, juna-asemalle kuljetaan lähempää Apteekki Elixiriä Alberganpromenadin kohdalta. Bussien jättöpaikat ovat alkuperäisillä paikoillaan (kesto 3 viikkoa).

Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta. Kiviesittelijä paikalla: MA–TI 11.–12.2. Hyvinkää, Suokatu 8, Prismakeskus puh. 010 76 66580

(0,0835 € + 0,1209 €/min)

Teksti: Pirjo Toivonen

Kuva: Tutta Toivonen

Seuraava Lepuski 27.–28.3.2021 vaalinumero

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Leppävaara: Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66611 Tapiola: Tapiontori 1, Keskustorni, puh. 010 76 66572 Espoonlahti: Kivenlahdentie 9, puh. 010 76 66641

Lakipalveluja elämän varrelle: testamentit, perunkirjoitukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, perinnönjaot, avioehtosopimukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

ten rakennustöiden alkamista jouduttaneen vielä odottamaan, sillä se riippuu kaupungin vuotuisesta määrärahatilanteesta. Verkkotilaisuuteen pääsee mukaan tietokoneen selaimella ilman erillisten ohjelmien lataamista. Järjestäjät muistuttavat, että

esittelyssä olevia tarkkoja kartta-aineistoja voi olla helpompi seurata tietokoneen näytöltä kuin puhelimella tai tabletilla. Osallistuminen puhelimella ja tabletilla kuitenkin onnistuu, mutta edellyttää Teamssovelluksen lataamista.

Talvinen Leppävaaranraitti tammikuussa 2021. Tilaisuuden esittelyosiosta julkaistaan tallenne kaupungin verkossa olevalla hankesivuilla. Teksti: Arja Salmi Kuva Tapio Lipasti


Leppävaaran kasvu jatkuu

4 LEPUSKI

Väestömuutos eri ikäryhmissä uudella Vermonniityn alueella ja muualla Kanta-Leppävaarassa vuonna 2020 (ennakkotieto) asukasmäärä

300 250 200 150

Väestölisäys per vuosi 2020 2019 2018 Koko Espoo 3 182 6 099 4 947 Suur-Leppävaara 1) 1 006 2 123 1 229 Kanta-Leppävaara 2) 942 1 948 978 Muu suuralue 3) 64 175 251 Perkkaa 4) 998 1 311 610 Muu Kanta-Leppävaara 5) -56 637 368 Alue

100

1) Suuralue koostuu Karakallion, Kilon, Laaksolahden, Leppä vaaran, Lintuvaaran, Lippajärven, Sepänkylän ja Viherlaakson kaupunginosista. 2) Kanta-Leppävaaraan kuuluvat Leppävaaran ja Lintuvaaran kaupunginosat 3) Suuralue ilman Kanta-Leppävaaraa 4) Vermonniityn alue kuuluu osana Perkkaan tilastoalueeseen 5) Muu Kanta-Leppävaara ilman Perkkaata

50 0 -50 -100 -150 -200

Vermonniitty

Koronavuosi 2020 vähensi muuttovirtaa pääkaupunkiseudulle, varsinkin jos lukuja verrataan vuoden 2019 ennätyksellisen suureen väkiryntäykseen. Leppävaarassa väkiluku kuitenkin kasvoi koronavuonnakin. Vauhti myötäili pidemmän aikavälin keskimääräistä kasvua. Suur-Leppävaarassa asui vuoden 2020 lopun ennakkotilaston mukaan 72 634 asukasta, josta noin puolet asui Kanta-Leppävaarassa. Suurleppävaara-

Muu Kanta-Leppävaara

laisia on nyt tuhat asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Kirkkaasti eniten kasvoi uusi Vermonniityn alue Perkkaan kupeessa. Se on osa Kanta-Leppävaaraa, jonka monilla muilla alueilla muutos oli lievästi miinusmerkkistä. Kolmannes koko kaupungin viime vuoden kasvusta tuli Suur-Leppävaaraan, joka on Espoon suurin kaupunkikeskus, ja olisi yksinkin huomattavan kokoinen suomalainen kaupunki. Täällä asui vuoden alussa

yhtä paljon väkeä kuin Lappeenrannassa, joka on 13. suurin Suomen kaupungeista.

Vermonniitty vetää nuoria aikuisia Leppävaaran ja koko Espoon nopeimmin kasvava alue on jo kolmen vuoden ajan ollut Vermonniitty. Sen erityispiirteenä on, että sinne muuttaa paljon nuoria aikuisia. Muuttajien ikärakenteessa näkyy selvä piikki pari-kolmekymppisten ikäryhmässä. Tilannetta selit-

Taulukossa väkimäärän kasvuluvut koronavuonna ja vertailulukuja vuosilta 2018–2019 tää varmasti se, että alueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja. Vermonniityssä asuntojen keskikoko oli vuonna 2019 vain 46 neliötä, kun se on muualla Leppävaarassa 72 neliötä. Kolme neljästä alueen uudesta asunnosta oli yksiöitä tai kaksioita, kun muualla Kanta-Leppävaarassa vain joka kolmas uusi asunto oli yksiö tai kaksio. Kanta-Leppävaarassa on, Vermonniittyä lukuun ottamatta, käynyt yllättävän suurta katoa juuri nuorten ai-

kuisten ikäryhmässä. Täällä on paljon opiskelija-asuntoja, ja yksi selitys voi olla, että ne ovat jääneet tyhjilleen koronan ajettua nuoret etäopiskeluun ja muuttamaan takaisin kotiseuduilleen. Varsinkin solutyyppisiä opiskelija-asuntoja on jäänyt tyhjilleen. Kato nuorten aikuisten ikäryhmässä on monella pienemmällä tilastoalueella sen verran suuri, että koko alueen koronavuoden kasvuluvut ovat lievästi miinusmerkkisiä.

Jutussa on käytetty aluesarjat.fi-palvelun tietoja. Tuoreimmat väestöluvut ovat vielä ennakkotietoja. Suur-Leppävaaran eri kaupunginosien väestökehityksestä koronavuonna on luettavissa laajempi juttu digilehdessä. Katso eri kaupunginosien ikäpyramit digilehdestä! Teksti ja grafiikka: Arja Salmi

K-SUPERMARKET LEPPÄVAARAN

TILAA JA NOUDA PALVELU SEKÄ KOTIINKULJETUKSET

JOKA ARKIPÄIVÄ

K-RUOKA.FI/KAUPPA Konstaapelinkatu 4, 02650 ESPOO

LEPPÄVAARA

Palvelemme: ma-pe 6-22, la 8-21, su 9-21


LEPUSKI 5

Miksi Juha muutti Vermonniittyyn? Nelikymppinen Juha Saarikko muutti ensimmäisten joukossa vuoden 2019 alussa Vermonniittyyn Vallilasta. Juha oli asunut siellä jo 12 vuotta ja vähitellen kypsynyt vanhojen talojen vetoisiin asuntoihin, ahtaisiin katuihin ja parkkipaikkojen puutteisiin. Edessä oli muutto, sillä tarvittiin lisää tilaa ja valinta osui Vermonniittyyn. Valinnassa painoi uuden alueen tarjoama asumisen helppous, edullisemmat asumis- ja elinkustannukset, hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja kuntoilumahdollisuudet. Vermonniittyä mainostettiin luonnonläheiseksi ja nuorekkaaksi, uudeksi kaupunginosaksi, jossa hyvät palvelut olivat nurkan takana Sellossa ja josta oli erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet Helsingin keskustaan sekä metrolle. Tämä oli tärkeää Juhalle, joka on päätynyt yhteiskäyttöautoon oman auton sijasta. Lisäksi hän edellytti, että asunnon arvon pitää säilyä tai mieluimmin kasvaa uudella alueella. Juha on Espoon kasvatteja ja käynyt siellä koulunsa ylioppilaaksi asti. Juha ehti asua Viherissä parissakin eri osoitteessa ja Laaksolahdessa Pitkäjärventiel-

AJANVARAUS 010 414 00* TAI MEHILAINEN.FI

lä. Koulujen jälkeen hän reissasi maailmalla, ja suoritti siviilipalvelunsa Oulun yliopiston suurpetotutkimuksessa tutkimusavustajana, jossa hänellä oli seurannassaan pari susilaumaa. Juha teki pääkaupunkiseudulla erilaisia töitä, kuten erityislasten opettajan sijaisuuksia, jotka alkoivat yleistyä siinä määrin, että hän jäi opetustehtäviin. Nyt Juha suorittaa yliopistolla sekä erityispedagogiikan että psykologian opintoja. Liikunnallinen Juha arvostaa Vermonniityssä oman taloyhtiönsä kuntosalia, pihan kuntoiluvälineitä ja pyöräkellaria, jossa on erin-

omaiset välineet pyörän huoltoa ja korjaamista varten. Lenkkeilymaastot ovat mainiot ja Juha juoksee usein Ruukinrantaan, käy avannossa ja juoksee lämpimikseen takaisin kotiin. Vermonniityn ympäristön laatu on hyvää ja viimeisteltyä, ainoa epäkohta on jätehuolto, joka tuntuu riittämättömältä. Roskat pursuavat yli astioiden ja biojäteastiat ovat rottien valtaamia. Siitäkin huolimatta Juha viihtyy Vermonniityssä.

MEHILÄINEN ESPOO PALVELEE Leppävaarassa Hevosenkenkä 3, Panorama Tower ma-to 8-20 pe 8-18 la 9-15

Matinkylässä Piispanportti 10 A, 3. krs ma-to 8-20 pe 8-16

Tapiolassa

Digiklinikka apunasi 24/7 Mehiläisen Digiklinikka palvelee joka päivä ympäri vuorokauden – aina ilman ajanvarausta OmaMehiläisen applikaatiossa tai osoitteessa oma.mehilainen.fi. Lataa OmaMehiläinen puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi.

Revontulentie 8 C, 5. krs ma-to 8-20 pe 8-15

Teksti: Markku Salmi Kuva: Juha Saarikko

*Soitto palvelunumeroon maksaa 0,084 €/min. Jonotus on maksullinen.

Koululaisten KESÄKERHO 7–9-vuotiaille 7.–23.6. Uutussa ma–pe klo 9–14

KESÄLEIRI 1.–6.-luokkalaisille 7.–9.6. Hilassa

Ilmoittaudu mukaan:

espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta

Kivaa tekemistä kesälomaan


köintialueille, joissa maksullisuus edistää lii6 LEPUSKI kenteen ja pysäköinnin kokonaistoimivuutta. Kolumni 6.2.2021 Kilo-Kera seuran Esitettyjen alueiden käyttöastelaskelmista Loppu kiusaamiselle.Nyt. kuulumisia on tehty oma liitemuistio. Jatkossa luontevia laajentumiskohteita ovat muut kaupunkikeskustat ja Otaniemi. Otaniemessä siirtyminen maksulliseen pysäköintiin edellyttää yhteistyötä sekä yliopiston että Senaatin kanssa. Tavoitteena on kadunvarsipaikkojen ja yleisten pysäköintialueiden tehokas käyttö Maksullisen pysäköinnin alueet kaikkialla Espoossa. Maksullinen pysäköinti esitetään kohdenLÄ

IE

Kotihoidon pysäköinti puhuttaa

NT

Kuva: Leppävaaran maksulliset katuosuudet ja yleiset pysäköintialueet

Teksti: Pirjo Toivonen Karttakuva: Espoon kaupunki

Ratu

Tapiola

IE

IT M ER

UUL

E NT

IE

Kotihoidon pysäköintiongelmat puhuttivat leppävaaralaisia ”Tehtävä LeppävaaTU R U N TIE rassa” -Facebookissa. Harri TU R U N Tanska kertoo, että Espoon TI E sosiaali- ja terveystoimi valmistelee kotihoidon pysäköintilupajärjestelyä. LEPPÄVAARANK ATU Espoon yleisten alueiden toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2022 todetaan, että kotihoidon pysäköintiongelmat johtuvat pitSÄTERINKATU kälti siitä, ettei asiakkaiden LEPPÄVAARAN asuinkiinteistöillä ole riittäK ATU LÄNSIVÄ västi pysäköintimahdollisuuksia. Kunta voi muutetun tieliikennelain mukaan poiketa Kuvat: Leppävaaran, Matinkylän ja Tapiolan maksulliset katuosuudet ja yleiset pysäköintialueet. kotihoidolle ja tietyille kotiin annettavia palveluja tarjoavien kohdalla joistakin pysäköintirajoituksista. Laki mahdollistaa myös kotihoidon pysäköintiluvan. SÄTERINK ATU Ensisijaisesti Espoo huolehtii siitä, että kadunToimenpidekokonaisuudet vuosille 2020-2022 varsi- ja vastaava pysäköinti on tehokkaassa käytössä. Maksullisen pysäköinnin E TE L

RATSUKATU

KEHÄ I

Leppävaara AL BE RG AN ESPLANADI

KEHÄ I

AL BE RG AN ESPLANADI

SÄTERINPUISTONTIE

SÄTERINPUISTONTIE

F M RI Ä IS EN I TI N E

F M RI Ä IS EN I TI N E

TI E

Leppävaara

LE N

RATSUKATU

U ÄTU

Harri Tanska lupaa, että kaupunki tiedottaa asukkaille tarkasti vielä maksullisista alueista, maksutavoista ja ajasta, jolloin pysäköinnistä pitää maksaa. Pysäköinti Sellon ympäristössä maksaa euron tunnilta. Läkkisepänaukiolla pysäköinnin tuntihinta on kaksi euroa. Espoo poisti aukiolta pysäköintimittarit noin 15 vuotta sitten. Jos Leppävaaran keskuksen rakentamissuunni-

uskotaan nopeuttavan pysäköintipaikkojen kiertoa, jolloin myös kotihoidon pysäköinti helpottuu.

T JAN

Kaksi maksuvyöhykettä

telmat etenevät ilman valituksia, Läkkisepänaukiosta tulee osa tilapäistä bussisterminaalia. Tanska kertoo, että silloin pysäköinti mietitään uudelleen.

POH

Pysäköinti Sellon ympäristön kaduilla ja Läkkisepänaukiolla tulee maksulliseksi tämän kevään aikana. Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska kertoo, että pysäköintimittareita alueelle ei tule. ”Maksaminen tapahtuu joko älypuhelinsovelluksella tai tekstiviestillä.” Kerrallaan pysäköintiaikaa voi ostaa tunnista neljään tuntiin. Yöaikaan pysäköinnistä ei veloiteta. Vielä ei ole päätetty viikonlopuista, onko pysäköinti silloin maksullista vai ei. Tanska arvelee, että 24 tunnin maksuttomia pysäköintipaikkoja jää vielä Leppävaaraan.

KY

Leppävaaran keskustaan maksullinen pysäköinti

Matinkylä TI N MA

Teksti: Leila Tauriainen, Kilo-Kera-seuran puheenjohtaja

TA SIL

laajentumiskohteita ovat muut kaupunkikesTule mukaan! Liity jäseneksi! Kilo-Kera –seura kustat ja Otaniemi. Otaniemessä siirtyminen toimii alueella asukkaiden yhteisenä foorumina. maksulliseen pysäköintiin edellyttää yhteisJokainen jäsen vahvistaa toimintaamme ja ääntämtyötä sekä yliopiston ettäJäsenmaksu Senaatin me. Yhdessä olemme enemmän! 12 €kans/ v. 2021, tilinro FI14 8000 1170 1330 46  Viitenro: sa. Tavoitteena on kadunvarsipaikkojen ja 67124 Lähetä yhteystietosi kilokeraseura@gmail. yleisten pysäköintialueiden tehokas käyttö com  kaikkialla Espoossa.

AN SP

hallituksen ja valtuuston käsittelyä ja vaikutetaan ottamalla yhteyttä päättäjiin. Keran asemakaavan, joka koskee Agaa ja sen ympäristöä, valmistelu on myös käynnistetty. Seuraa seuran fb-sivuja. Kotiseutupolkumme asiassa Eija Roslund toimii seuramme yhteyshenkilönä.  Keran halleilla on Suomen suurin muraaligalleria, mikä on kävelykohde jo itsessään. Löytyykö sinulta entisestä Kilosta ja Kerasta kuvia, joiden toivot säilyvän seuraaville sukupolville? Tästäkin voit olla yhteydessä meihin sähköpostitse (kilokeraseura@gmail.com). Tarvittaessa voimme myös skannata kuvat ja sen jälkeen palauttaa ne sinulle. Aiemmin suunnittelemamme retki Ateneumiin on peruttu.  Ateneum ja siellä oleva ex-kilolaisen Magnus Enckellin näyttely on koronan vuoksi suljettu ainakin helmikuun. Seurataan tilannetta ja suunnitellaan retkeä keväämmällä.  Huolta on aiheuttanut Kilontien läpiajoliikenne varnettavaksi oheisten karttojen mukaisesti sin suurine nopeuksineen. Esimerkiksi uudenvuoden seuvain tarkasti rajatuille kadunvarsille pysätuvissa sattui yksi ulosajo. Nyt alueelle saadaan,jakiitos asukkaiden aktiivisuuden, nopeutta rekisteröivä kamera. liiköintialueille, joissa maksullisuus edistää Kilon aseman seudun siisteydestä on huolta ilmassa. Onkenteen ja pysäköinnin kokonaistoimivuutta. ko sinulla ajatuksia, miten yhdessä voisimme lisätä aluEsitettyjen käyttöastelaskelmista een siisteyttä jaalueiden viihtyvyyttä sekä turvallisuuden tunnetonta?tehty oma liitemuistio. Jatkossa luontevia Lähetä viestiä, kiitokset! 

PII

Kilon koulun purku ja uudelleenrakentamisen -hanke etenee. Alkuvuodesta koulun väistösuunnitelmat kuohuttivat monimutkaisuudellaan. Opetuslautakunnalle esitettiin säästöihin painottuva suunnitelma, jossa koulu jakautuu eri puolille Espoota ja osa koululaista vaihtaa koulua useammankin kerran 2,5 vuoden aikana. Vanhemmat lapsineen kysyvät aiheesta, onko tämä se Espoo-tarina, jossa olemme osallisia. Alueelta on kerätty adressi vetoomuksena tilanteen uudelleen tarkastelemiseksi ja tietenkin suunnitelman muuttamiseksi. Kilon koulun väistötarvehan on ollut tiedossa jo pitkään. Asia on opetuslautakunnassa 3.2. Kilon aseman vieressä on vireillä asemakaavamuutos (Kilonpuisto IA, 132204) ja siihen liittyvien muutosehdotuksien on oltava perillä 9.2. Rataan rajoittuvan tontin käyttötarkoitusta esitetään muutettavaksi asuin- ja liiketilaksi. Espoon kaupunki järjesti 18.1 kaavan esittelyn etätilaisuutena. Tilaisuus oli todella hyvä ja toimiva. Bauhausille on myönnetty tonttivaraus Puolenkilon liittymän seutuville. Bauhausin tarkoituksena on rakentaa tontille myymälä. Tämän osalta jäämme odottamaan asemakaavamuutosta.  Kaupunkirata-hanke etenee ja sitä voi seurata https://www.facebook.com/espoonkaupunkirata/ tai Väyläviraston kotisivuilta https://vayla.fi/espoonkaupunkirata. Joukkoliikenteen näkökulmasta alueellamme on keskustelua herättänyt lisäksi bussivuoron 543 muuttuminen niin, että se ei enää metrojatkeen jälkeen kulkisi Lillklobbin kautta vaan Turuntietä.  Keran ensimmäinen asemakaava on etenemässä kaupungin hallitukseen. Alueen asukkaat ja seuramme jätti yli 70 muistutusta esillä olleeseen kaavaehdotukseen. Osa niistä sai aikaan muutoksia suunnitelmaan, mutta paljon jäi huomioimatta. Seurataan nyt tarkkana

Elämme hyvinvointivaltiossa. Meillä on rauha, asunto, ruokaa ja terveydenhuolto. Kaikki saavat opetusta varallisuudesta riippumatta. Meillä on asiat hyvin. Olemme maailman onnellisin kansa. Miksi täällä kuitenkin kiusataan? Meidänhän pitäisi tuntea lämpimiä tunteita toisiamme kohtaan, nauttia yhteisestä hyvästä osastamme. Kiusaaminen ei anna tavalliselle ihmiselle mitään lisämaustetta elämään. En ymmärrä minkälainen ihminen haluaa pahoittaa toisen ihmisen mielen, murentaa henkisesti, jopa murhata. Kenestä tulee kiusaaja ja miksi? Tuntuu siltä, että juuri kiusaajan mieli on niin rikki, että hänelle tuottaa mielihyvää nähdä ilkeydellä alistetun ihmisen hätä ja pelko, tuntea voimansa. Sanotaan, että kiusaaja voi olla vaikka se kympin oppilas. Mutta hän voi olla myös se pelistä pudonnut. Kenestä tulee se kiusattu? Ihan kenestä vaan. Luin viikonloppuna viestinnän tutkija Jukka-Pekka Purosta tehtyä hienoa haastattelua, jossa tuli esiin myös koulukiusaaminen. Puro oli saanut silmälasit varhain, eivätkä kiusaajat hänen mielestään muita syitä tarvinneet, vain ÄYlikinäkö ja epämuoSIV viestinnän tutkija. dikkaat vaatteet. Purosta tuli kuitenkin N Ä Moni mieli on murtunut,L moni kannattelee itseään sisulla, vaikka elämä ei anna mitään iloa.. Ei lapsi voisi ymmärtää, miksi juuri häntä kiusataan, miksi juuri hän ei kelpaa kenenkään kaveriksi. Hän nököttää yksinään koulun pihalla, syrjässä muista. Oletko nähnyt sellaista? Nuori ei halua kertoa kenellekään kiusaamisesta. Hän ei halua uskoa, että se on totta. Mutta se on. Iso mörkö selän takana, vierellä, edessä. Eikä kukaan voi auttaa. Jos hän valittaa kiusaajasta, häntä uhkaa julma kosto. U AT TI E IN K Kiusaajia ovat myös EN ne, jotka eivät puutu kiusaamiseen, AT D M H LA jotka näkevätMsen EN ja sallivat sen. Monista on helpompaa liitO U S tyä kiusaajan seuraan hymistelemään. Jotkut menevät vielä pitemmälle. Ihan oikeasti yksi hymistelijä oli kuiskannut kiusatulle: “Noi sanoi, että sut pitäisi tappaa. Tapa itse itses!” Kiusaaminen netissä on lisääntynyt. Siellä kiusaajalta voi estää pääsyn omille sivuilleen, mutta sitä ei voi estää, mitä valheita kiusaaja levittää uhristaan. Ja se on kiusaajista vain hauskanpitoa! Koulu ei kuulemma voi tehdä mitään, jollei kiusatuksi joutunut ilmoita asiasta. Ihmettelen. Kuinka moni uskaltaa paljastaa kiduttajansa? Asia tulee ilmi vasta, kun nuori ei enää jaksa taistella. Vanhemmat, opettajat, katsokaa lasta silmiin! Näette ahdistuneen. Tehkää jotakin! Rakas kiusattu, sinussa ei ole mitään vikaa. Olet ihana. Mutta sinun täytyy tehdä yksi juttu. Vain sinä voit lopettaa kiusaamisen ja pelastaa kiusaajasikin, johdattaa hänet terapeutin puheille, hoitoon.


LEPUSKI 7

Leppävaaran kirkko muuttuu pakohuoneeksi Yhteisvastuun hyväksi Leppävaaran seurakunta tempaisee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ja muuttaa kirkkosalinsa helmikuun ajaksi pakohuonepelin areenaksi. Aikuisille suunnattu pakohuonepeli meni vauhdilla kaupaksi sosiaalisen median kautta. ”Tämä on ainutkertainen ympäristö pelata pakohuonepeliä. Mikään muu yritys ei pysty tarjoamaan kirkkoa pelipaikaksi”, kertoo yksi tempauksen ideoijista Leppävaaran seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mio Mokki.   ”Leppävaaran kirkko otetaan pelissä oikeasti haltuun eli pelin aikana saa vapaasti tutkia kirkkosalia ja pääsee ihmettelemään alttarinkin taakse. Mihinkään koskemista ei ole kielletty

sen vuoksi, että se on pyhää, vaan ainoastaan käytännön syistä.” Pakohuonepelin Leppävaaran kirkolle on ideoinut Mio Mokki yhdessä työtoverinsa diakoni Noora Lanan kanssa. Kaksikon yllätykseksi pelit menivät ennätysvauhtia alle viikossa kaupaksi eikä niitä voi enää varata. Vuonna 1979 rakennettuun Leppävaaran punatiiliseen kirkkoon päästään pelaamaan helmikuussa 2–6 hengen porukoissa yhteensä 40 pakopeliä. Pelin hinta kahdelta pelaajalta on 40 euroa ja jokaiselta lisäpelaajalta 5 euroa. Se menee suoraan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. ”Tehtävien keksiminen ei ollut hankalaa, vaan hauskaa. Kirkkotila inspiroi it-

Mio Mokki

sessään. Tila on osa tunnelmaa, teemaa ja tehtävää. Kaikki tehtävät ovat kuitenkin ratkaistavissa, vaikka ei

olisi kirkossa koskaan aiemmin käynytkään.” Mio Mokki ei ole kuullut, että pakohuonetta olisi

Leppävaaran Pysäköinnille lisää pysäköintipaikkoja Golf-kenttää vastapäätä ja Ruusutorpan koulun tuntumaan valmistuu ensi toukokuun loppuun mennessä yhteensä 80 autopaikkaa Leppävaaran Pysäköinti Oy:lle, johon Ruusuparkkikin kuuluu. Toimitusjohtaja Tarja Korhonen Leppävaaran Pysäköinnistä kertoo, että luolaa ei olla laajentamassa, vaan kaikki uudet paikat tulevat maan päälle. Niillä korvataan Säterinkatu 13:n tyhjällä tontilla olevat pysäköintipaikat. Espoon Asunnot rakennuttaa tontille kerrostalon, kun se vapautuu pysäköinniltä. Espoon kaupunki ja Ruusutorpan tuntuman kerrostalot ovat Leppävaaran Pysäköinnin osakkaina.

aiemmin järjestetty kirkkotilassa. ”Itse en ole kuullut yhtään tapausta, jossa pakohuonepeli olisi järjestetty kirkolla, mutta varmasti niitäkin on. Olen itse vetänyt pakohuonepelejä muun mu-

assa rippileirien yhteydessä. Nyt peli halutaan kuitenkin tehdä isommin ja suunnata nimenomaan nuorille aikuisille.” Teksti: Laura Vähäsarja Kuva: Sirpa Päivinen

Säterinpuistotien varteen tulee 60 pusäköintipaikkaa.

Kun taloja aikoinaan rakennettiin, kaupunki edellytti taloyhtiöiden hankkivan niiden tarvitseman pysäköintitilan pysäköintiyhtiöltä. Uudelle alueelle ei enää saanut rakentaa taloyhtiökohtaisia parkkialueita. Leppävaaran Pysäköinnin paikat ovat yhteispysäköintipaikkoja, joten voimassa olevan pysäköintiluvan haltija voi pysäköidä mille tahansa vapaana olevalle paikalle joko luolaan tai maan päälle. Leppävaaran Pysäköinnillä on tällä hetkellä 1 570 pysäköintipaikkaa. Teksti: Pirjo Toivonen Kartta: Leppävaaran Pysäköinti

Airmovies • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • As Oy Espoon Emilia • Gallant • Hammaskeiju • JM Suomi Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran järjestöyhdistys ry • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • = mailhouse • Musiikkiopisto Juvenalia • Niemi – muuttopalvelut • Offistore • Orasmus Oy • Painonet • Pelican Self Storage • Ravintola Harakanpesä • Sellon apteekki • Tiimixi Oy • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Wulff-Yhtiöt Oyj • Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. www.lepuski.fi

LEPUSKI Päätoimittaja: Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi Vastaava toimittaja: Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi

Ilmoitusmyynti: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.fi Kustantaja: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy

SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI Julkaisija: Leppävaara-seura ry Kivenhakkaajankuja 2 C 17, 02650 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu

Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi Leppävaara-seuran tilit: Nordea FI20 2386 1800 0251 30 Varsinaiset jäsenet: Arja Salmi, puheenjohtaja, Raija Ahonen, sihteeri, Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja Martti Jokela Olli Lehtonen Tapio Lipasti

Reija Loponen Kari Pietarinen Marja Sysimies Varajäsenet: Pirjo Myllys Olli Palonen Yrjänä Lehti Annika Tuominen-Kalland Taloudenhoitaja: Gallant, Milka Jaatinen

Kansallismuistipiiri: Markku Salmi, Arja Salmi ja Riitta Laaksonen www.lepuski.fi www.facebook.com/leppavaaraseura www.instagram.com/lepuskiseura/ https://twitter.com/LeppavaaraS Raittikarnevaalit Ohjelmaa koskevat tiedustelut: Viivi Pennanen viivi.pennanen@humak.fi www.raittikarnevaalit.fi


E JA ILLE

ELÄINKLINIKKA

A RV I O I T U VA L M I S T U M I N E N V U O D E N 2 0 21 A I K A N A

Vermon raviradan tallialueella

gardenvillage.fi

TÄYDEN PALVELUN KOTIMAINEN ELÄINKLINIKKA HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE

HEURLININTIE, ESPOO Tälle paikalle rakennetaan uusi upea puutarhakylä johon tulee 54 uniikkia siirtolapuutarhamökkiä. Kokonaisuus on mietitty loppuun asti, ja ostajalla onkin mökin lisäksi oma viljelypalsta, tila maakellarista, kasvihuoneesta ja yhteiseen käyttöön

MYÖS KOTI -JA TALLIKÄYNNIT!

rakennettavasta päärakennuksesta, jossa voidaan saunailtojen lisäksi pitää vaikka rieskan leivonta iltoja!

14,5 m² 15,5 m² 17,0 m²

Seuraa meitä Facebookissa! @Hevosklinikka Equivet

Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon!

010 3214 600

www.equivet.fi

+ parvi 6,8 m²

alk.

+ parvi 7,0 m²

+ parvi 7,0 m²

69 500€ 79 500€ 89 500€

PÄÄSUUNNITTELIJA

PANKKI

ARKKITEHTISUUNNITTELU NISKANEN OY

LÄNSI-UUDENMAAN SÄÄSTÖPANKKI

RAKENNUTTAJA KARTANON PUUTARHAYHTEISÖ OY

MYYNTI & LISÄTIEDOT ALEKSI SAVELA P. 050 917 2102 aleksi.savela@gardenvillage.fi

Vilkasta keskustelua pysäköinnistä somessa Pysäköinnin maksullisuus kirvoitti kipakan keskustelun leppävaaralaisten käyttämillä Facebook-sivuilla. Monet olivat eri mieltä siitä, että maksullisuus lisäisi pysäköintipaikkojen kiertoa.

Asukas Säteristä: missä ovat kivijalkakaupat? Asun Etelä-Leppävaaran Säterissä. Monet asuinympäristöni katujen pysäköintipaikat ovat muuttumassa maksullisiksi. Itselläni on silloin tällöin tarve auto tänne pysäköidä. Koskaan ei ole ollut tilannetta, ettei noiden katujen varrelta olisi paikkaa löytynyt. Eli tuo peruste, että tällä

saadaan jakelulle ja täällä oleville palveluille paikkoja, ontuu. Paikka kyllä löytyy. Sitä paitsi montako ns. kivijalkaliiketilaa Säterissä on? Taitaa olla yhden käden sormin laskettavissa. Pysäköintipaikat ovat kaikki aikarajoitettuja (2h tai 4h) arkisin, joten en usko, että yksikään autonomistaja jättää oman paikan lunastamatta noiden paikkojen takia. Joten tämäkin peruste ontuu. Sen sijaan joku voi autoaan noilla paikoilla pitää sen takia, ettei tällä alueella ole paikkoja tarpeeksi. Alueen asukaspysäköintiähän hallinnoi Leppävaaran pysäköinti Oy, joka ja-

kaa pysäköintipaikkoja asunto-osakeyhtiöille tietyn kiintiön mukaan. Ja tuo kiintiö jättää aika monta asuntoa ilman. Puhumattakaan että alueella olisi yhtään vieraspaikkaa. Täällä asuu kuitenkin tuhansia ihmisiä ja heillä on varmasi ystäviä/sukulaisia ympäri Suomea ja ulkomaitakin. Vaan yhtään vieraspaikkaa ei lähimaillakaan ole. Joten tervetuloa kylään, kunhan ette tule autolla. Tällä hetkellä ei muuten Säterinkadulla ole yhtään parkkipaikkaa, kun kaikki ovat täynnä lunta.

Jukka Lempiäinen

Kotisivut joista hakukoneetkin tykkäävät

Kysy lisää: tutta@luovaratkaisu.fi marika@luovaratkaisu.fi www.luovaratkaisu.fi

• Sinulle suunnitellut. • Voit päivittää itse.


LEPUSKI 9

Kuntavaaleihin täsmänäkyvyyttä Espoon merkittävimmät kaupunginosalehdet, KeskiEspoon Sanomat ja Lepuski, tarjoavat kunnallis järjestöille ja kuntavaaliehdokkaille ilmoistilaa lehdistä, jotka ilmestyvät 27.– 28.3. Juuri kuntavaalien alla.

kaupunginosayhdistys.

Ennakkoäänestys alkaa 7.4. ja päättyy 13.4. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.

Keski-Espoon Sanomat, painos 30 000, julkaisija Keski-Espoo seura, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, on tarjonnut paikallisia uutisia jo 33 vuotta.

Keski-Espoon Sanomat ja Lepuski ovat omien alueittensa asioihin perehtyneitä ja niistä kirjoittavia lehtiä. Kummankin lehden taustalla on aktiivisesti toimiva

Lehtien yhteislevikki on 51 000 kpl. Nämä lehdet ovat ainoat Espoossa ilmestyvät kaupunginosalehdet, joiden jokainen numero jaetaan koteihin. Lisäksi niillä on telinejakelua.

Lepuski, julkaisija Leppävaara-seura, painos 21 000 kpl, ilmestyy 5 kertaa vuo-

dessa, on tarjonnut paikallisia uutisia jo 28 vuotta. Lepuski jaetaan Suur-leppävaaraan.

Miksi kuntavaalit ovat tärkeät? Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. ne ovat myös lähidemokratian perusta. Vaaleissa valitaan edustajat, jotka ovat lähellä meidän asukkaiden elämää. Miten päivähoito järjestetään? Joutuvatko lapset koulun väistötiloihin? Saako ikäihminen tarvitsemansa palvelut?

Yhteisvastuukeräyksellä apua ikäihmisten taloudellisiin vaikeuksiin Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa ongelmissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa 7.2.2021. Koronarajoitusten vuoksi Yhteisvastuukeräys keskittyy verkkoon.

Näppärimmin keräykseen voi osallistua tekemällä lahjoituksen tilisiirrolla, MobilePaylla tai tekstiviestillä. Tilisiirrolla lahjoituksen voi ohjata oman seurakunnan kautta käyttämällä seurakuntakohtaista viitenumeroa. Myös MobilePayssa on mahdollisuus kohdentaa lahjoitus tietyn seurakunnan keräystilille.

Diakoniatyö ikäihmisten apuna Köyhyys aiheuttaa vähävaraisille vanhuksille helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä. Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Listalle kuuluvat niin ikään kallis asuminen, peritty huonoosaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä monet yllättävät tekijät. 40 prosenttia eläkeläisistämme saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa. Ka-

rua on, että suurin yksittäinen seurakuntien ruokaavun asiakasryhmä on

vähävaraiset vanhukset. Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia

jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alu-

eella. Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallisena tuotonsaajana on Kirkon diakoniarahasto. Se kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta. Keräyksen toinen maanlaajuinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto. Se toteuttaa yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen.

Ennakkotietoa Espoon kaupungin tilinpäätöksestä 2020 Koronapandemia teki vuoden 2020 taloudesta ja kasvusta poikkeuksellista. Vuosi 2020 oli kuntataloudessa poikkeuksellinen, sillä koronasta huolimatta kuntatalous vahvistui. Espoossa tähän vaikuttivat vuodelta 2019 verokorttiuudistuksen takia saamatta jääneiden verotulojen tilitykset, valtion koronakompensaatiot sekä kulujen maltillinen kasvu.

Verotulot kattoivat palvelujen rahoituksen Espoon kaupungin vuosikate nousi 316 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos 140 miljoonaan euroon. Verotulot kattoivat hyvin palvelujen rahoituksen. Investoinneista pystyttiin rahoittamaan 92 prosenttia tulorahoituksella.

Ulkoisia toimintatuottoja vähensivät koropandemian aiheuttamat varhaiskasvatuksen, liikunta- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelujen sulkutoimet. Tuloja kertyi 404 miljoonaa euroa, mikä on 14 miljoonaa euroa ja 3,4 prosenttia vähemmän kuin 2019. Ulkoiset toimintakulut toteutuivat alkuperäisen talousarvion tasolla ja kasvoivat 45 miljoonaa euroa vuodesta 2019.

Korona näkyi terveyspalvelujen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahojen kasvuna Sosiaali- ja terveystoimessa terveyspalvelujen oman toiminnan alkuperäinen talousarvio ylittyi 21 miljoonalla eurolla. Siihen vaikutti erityisesti koronan testaus-,

jäljitys- ja suojauskustannukset. Toisena syynä oli erikoissairaanhoidon kuntaosuuden kasvaminen 6 miljoonalla eurolla, kun HUS alueen kaupungit päättivät kattaa HUS kuntayhtymän koronan aiheuttaman 40 miljoonan euron alijäämän tilikauden 2020 aikana. Myös perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahat ylittyivät 9 miljoonalla eurolla. Kasvanut työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, nosti kaupungin työmarkkinatukimenot 24,6 miljoonaan euroon, kasvua edellisvuodesta oli yli 19 prosenttia. Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 424,5 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 342,2 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi ja vuoden lopussa se oli 1 119 miljoonaa euroa.

Useat espoolaislapset opiskelevat väistötiloissa. Jopa pienimmillekin lähikoulu on toistaiseksi haave.

Väestön määrä kasvoi vähemmän kuin edellisvuonna Espoon väestö kasvoi koronavuoden aikana 3180 asukkaalla. Vuonna 2019 väestö kasvoi ennätyksellisesti 6 100 asukkaalla, joten keskiäärin kahden vuoden kasvu vastaa Espoon normaalia väestönkasvua, joka on ollut 4 600 henkilöä/vuosi.

Vuoden 2020 lopussa Espoon työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,7 prosenttia. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2020 lopussa 325 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuokratyövoiman käyttö väheni niin, että yhteensä henkilöstö- ja vuokratyökustannukset kasvoivat vain

1,4 prosenttia. Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina Espoon tilinpäätöksen ennakkotietoja vuodelta 2020. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 29.3.2021 kaupunginhallituksessa ja 17.5.2021 valtuustossa. Teksti: Arja Salmi Kuva: Tutta Toivonen


Suur-Leppävaaran väkimäärien kehityskoronavuonna 2020 Koronvuodesta huolimatta Suur-Leppävaaran väkimäärän kasvu jatkui, joskin hitaampana kuin parina aiempana vuonna. Useilla alueilla väkimäärä väheni ja silmiinpistävä piirre koronavuonna oli kato nuorten aikuisten ikäryhmissä. Tilanteen on arveltu johtuvan muun muassa siitä, että koronan takia alueella asuvat opiskelijat palasivat kotiseuduilleen oppilaitosten siirryttyä etäopiskeluun. Tilastoluvut perustuvat seuraavassa aluesarjat.fi -tietokannan tietoihin. Vuotta 2020 koskevat tiedot ovat vielä ennakkotietoja. Tämän lehden sivulla 4 on myös käsitelty Leppävaaran väestökehitystä ja erityisesti Vermonniityn muista alueista selvästi poikkeavaa kasvua.

Väkimäärältään kasvaneet alueet Väkimäärät kasvoivat vuonna 2020 viidellä Suur-Leppävaaran tilastoalueella eli Perkkaalla, jossa kasvu perustuu uuden Vermonniityn kasvuun, Uusmäessä, Lintuvaarassa, Viherlaaksossa ja Sepänkylässä. Vermonniityn uudisalueella väkimäärä kasvoi koronavuonna 998 asukkaalla, kasvu jatkui nopeana jo kolmatta vuotta. Vuoden lopussa siellä asui Vanha Perkkaa mukaan lukien 6 747 asukasta. Uudisalueen osuus tästä on arviolta noin puolet. Vermonniityn kasvuvauhti on koko pääkaupunkiseudunkin mittakaavassa ennätyksellistä. Kasvu painottuu selvästi nuoriin aikuisiin eli 20-35-vuotiaiden ikäryh-

mään. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä se oli selvästi pienempi. Uusmäen ja Painiityn uudisalueet Espoon ja Helsingin rajalla ovat kasvaneet hitaammin kuin Perkkaalla. Alueita on nyt rakennettu noin kymmenen vuotta ja koronavuoden lopussa täällä asui 2 897 asukasta. Vuosi kasvu jatkui edelleen reipasta 5% vauhtia eli 136 asukkaalla. Lisäystä tuli kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta nuoria aikuisia (20-35-vuotiaat), jossa oli katoa. Eniten alueen kasvu lisäsi 35-50-vuotiaiden määrää, joka kasvoi peräti 10%. Lintuvaarassa väkimäärä kasvoi maltillista prosentin vuosivauhtia. Pientalovaltaisella alueella asui vuoden lopussa 7 083 asukasta, jossa oli edelliseen vuoteen verrattuna 63 asukkaan lisäys. Yllättäen kasvu lisäsi täällä eniten yli 65-vuotiaiden määrää, peräti 7%. Lintuvaaraan on tässä laskettu Lintulaakso, Lintukorpi ja Lintumetsä. Viherlaakson kehityksessä tapahtui koronavuonna selvä käänne, kun väkimäärään kirjattiin 159 asukkaan kasvu. Aiempina vuosina tilastot ovat jo pidempää näyttäneet miinusmerkkistä kehitystä. Vuoden 2020 lopussa Viherlaaksossa (Lippajärvi mukaan lukien) asui 9 039 asukasta. Vuosikasvu jakaantui melko tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Poikkeuksena oli 35-50-vuotiaiden ryhmässä, jossa oli vähennystä. Suurin suhteellinen kasvu saatiin nuorten aikuisten ikäryh-

mässä. Suuralueeseen kuuluva pieni Sepänkylän alue Viherlaakson kupeessa kasvoi koronavuonna 63 asukkaalla. Alueella asui vuoden 2020 lopussa 1 479 asukasta.

Alueet, joilla väkimäärä väheni Etelä-Leppävaara, jota on rakennettu 1990-luvun puolesta välistä lähtien, on nyt kasvanut 7 196 asukkaan kaupunginosaksi. Koronavuonna väkimäärä väheni parilla prosentilla eli 125 asukkaalla. Vähennystä oli erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmissä. Kaikkiaan alle 35-vuotiaiden määrä väheni prosentilla vuoden alusta. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi yli kahdella prosentilla. Pohjois-Leppävaarassa asui koronavuoden lopussa 6 604 asukasta. Myös täällä väkimäärä väheni koronavuonna, mutta ei suhteessa yhtä paljon kuin radan eteläpuolella. Tilastossa näkyi 89 asukkaan vähennys, joka keskittyi tuntuvimmin nuorten aikuisten ryhmään (6 %:n vähennys). Sama ilmiö oli muuallakin Leppävaarassa. Myös keski-ikäisten määrissä oli katoa. Sen sijaan yli 65vuotiaiden määrä kasvoi yli 3 prosentilla. Laaksolahden laajoilla pientaloalueilla asui koronavuoden lopussa yhteensä 11 210 asukasta. Se oli 76 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa. Väkimäärän väheneminen oli lievää eli vajaan prosentin luokkaa.

Perkkaa Tuntuvinta vähennys oli nuorten aikuisten ikäryhmässä (4 %). Yli 35-vuotiaiden aikuisten määrä kasvoi jonkin verran. Jupperi ja Lähderanta kuuluvat tilastossa myös Laaksolahteen. Kiloa odottaa lähivuosina tuntuva kasvu, jos Keran uuden kaupunginosan suunnitelmat toteutuvat. Koronvuoden lopussa Kilossa asui 10 501 asukasta, jossa oli lievä 53 asukkaan vähennys vuoden alkuun verrattuna. Ikäryhmittäin tarkastellen tuntuvin vähennys oli täälläkin nuorten aikuisten ryhmässä (yli 4 %). Myös lasten ja alle 20-vuotiaiden nuorten määrissä oli lievää katoa (2 %). Sen sijaan muissa ikäryhmissä väkimäärä lisääntyi. Kiloon kuuluu myös Kuninkaisten alue. Mäkkylän alueelle on koko 2000-luvun ajan rakennettu uutta kerrostaloasutusta. 1990-luvun lopussa täällä asui noin 1000 asukasta, josta väkimäärä on pikku-

Viherlaakso hiljaa kasvanut 4 458 asukkaan alueeksi koronavuoden lopussa. Vuoden alun tilanteeseen verrattuna alueelle kirjattiin kuitenkin miinusta 41 asukkaan verran. Vähennystä oli erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä, samaan tapaan kuin muillakin osaalueilla Kanta-Leppävaarassa. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä oli peräti 5 prosentin kasvu. Karakalliossa väkimäärä on viime vuosina ollut lievässä laskussa ja sama trendi jatkui koronavuonnakin.

Suur-Leppävaaran alueiden ikärakenteissa suuria eroja Eri alueiden ikäprofiilit ovat yllättävän vaihtelevia eri puolilla Suur-Leppävaaraa. Esimerkiksi Perkkaalla peräti kaksi kolmasosaa väestöstä on alle 35-vuotiaita. Nopeasti nuorten aikuisten alueeksi kasvanut Vermonniitty vaikuttaa vahvasti Perkkaan profiiliin. Laaksolahdessa puolestaan ikäjakauma on Perkkaan peilikuva: kaksi kolmannesta alueen väestöstä on 35-vuotta täyttäneitä.

Lapsiperheiden alueet Eniten lapsia ja alle 20-vuotiaita nuoria asuu suuralueen pientalovaltaisilla alueilla Lintuvaarassa ja Laaksolahdessa. Myös Kilossa, Karakalliossa ja Viherlaaksossa asuu paljon lapsiperheitä. Suluissa näkyvät %-luvut kertovat ikäryhmän osuuden alueen väestöstä vuoden 2020 lopussa. Lintuvaara, Uusmäki ja Painiitty ml. (31 %) Laaksolahti (29 %) Kilo (27 %) Karakallio (25 %) Viherlaakso-Lippajärvi (25 %) Sen sijaan Kanta-Leppävaarassa radan molemmin puolin lasten ja nuorten suhteellinen osuus jää selvästi pienemmäksi kuin muualla suuralueella (19%). Alhaisin tarkasteltavien ikäryhmien osuus oli Perkkaan ja Vermonniityn alueilla (18%).

10 LEPUSKI

Vuoden 2020 lopussa Karakalliossa asui 5 420 asukasta, joka oli 29 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa. Täälläkin vähennys oli suurinta nuorimmissa ikäryhmissä. Sen sijaan kasvua tuli 35-50-vuotiaiden ryhmässä (reilut 2%), samoin yli 65-vuotiaiden määrässä oli lievää lisäystä.

Teksti: Arja Salmi Lähteenä on käytetty www. aluesarjat .fi -tietokantaa. Kuvat: Tutta Toivonen


LEPUSKI 11 Nuorten aikuisten alueet Nuoret aikuiset eli 20-35-vuotiaat ovat keskittyneet KantaLeppävaaran ja Kilon kerrostaloalueille. Vermonniityn alue on selvästi muita alueita nuorekkaampi (suluissa ikäryhmän osuudet alueen väestöstä): Perkkaa ja Vermonniitty (44 %) Muu Kanta-Leppävaara (28 %) Kilo (25 %) Muualla suuralueella nuorten aikuisten osuus on selvästi alhaisempi. Alhaisin osuus on Laaksolahdessa (11%). Myös Karakalliossa (18 %), Lintuvaara (17 %) ja ViherlaaksoLippajärvellä (15 %) osuudet ovat muita alueita selvästi alhaisemmat.

Keski-ikäisiä asuu eri alueilla tasaisesti Keski-ikäisiä (35-49 vuotiaita) asuu melko tasaisesti kaikilla alueilla Suur-Leppävaarassa. Eniten heitä on suhteellisesti tarkastellen seuraavilla alueilla (osuudet väestöstä suluissa): Kilo (25 %) Karakallio (23 %) Viherlaakso-Lippajärvi (23 %) Laaksolahti (23 %) Koko Kanta-Leppävaarassa 35-40-vuotiaiden osuus on viidenneksen luokkaa, mutta Perkkaalla osuus on Vermonniityn poikkeuksellisen ikärakenteen vaikutuksesta muita alueita alhaisempi (19 %).

Varttuneen väen alueet Eniten yli 50-vuotiaita asuu suuralueen pientalovaltaisilla alueilla ja Kanta-Leppävaaran kerrostaloalueilla Perkkaata lukuun ottamatta (ikäryhmän osuudet väestöstä suluissa): Laaksolahti (38 %) Viherlaakso-Lippajärvi (37 %) Lintuvaara (36 %) Kanta-Leppävaara (30 %) Muualla suuralueella osuudet jäävät alle 30 prosentin eli ovat Kilossa (27 %) ja Karakalliossa (25 %). Alhaisin osuus on Perkkaalla, jossa nuorekas Vermonniitty vaikuttaa ikärakenteeseen. Yli viisikymppisten osuus on Perkkaalla vain 19 %. Tiedot perustuvat vuoden 2020 ennakkotietoihin aluesarjat.fi -tietokannan väestötiedoista. Alueiden eroja voi tarkemmin tutkia oheisista ikäpyramideista. Teksti ja grafiikka: Arja Salmi Kuva: Tutta Toivonen

Koulun väistötilat Viherlaaksossa

Profile for Lepuski

Lepuski 1 2021  

Advertisement