Lepuski 4 2022

Tämän vuoden iloja ja murheita

Kaamosta valaisemaan on poikkeukselli sen leudon marraskuun lopuksi saatu pik kupakkasta ja lunta. Mutta viime talven kaltaista lumikaaosta ja pääkallokeliä ei kukaan halua enää kokea. Viime talvi oli kaupungin kunnossapidolle häpeällinen. Kaupunginjohtaja pyysikin tätä anteeksi kaupunginosayhdistysten väelle syksyllä järjestämillään kahveilla. Tilanteesta on kuulemma nyt otettu opiksi.

Kunnossapidon takkuaminen jatkui kesään asti. Raitiltakin siivottiin viimeiset isot sorakasat vasta juhannuksen jälkeen. Ympäristön roskaisuus tuntui muutenkin tänä vuonna ärsyttävän leppävaaralaisia poikkeuksellisen paljon. Eipä ihme, että valitukset tukkivat kaupungin palautepal velun.

Tänä vuonna järjestäytyneet Roskarou vat eivät sen sijaan tyytyneet vain luukut tamaan palautepalvelua. Leppävaara-seu ran oranssiliivisestä vapaaehtoisjoukosta roskapihteineen onkin tullut elävä huuto merkki Siistin Lepuskin puolesta. Ohikul kijoilta on sadellut kannustusta, ja moni on pysähtynyt kertomaan, että itsekin kerää roskia. Ja mikä parasta, rouvat ovat pääs seet hyvään keskusteluyhteyteen kaupun gin kunnossapidon kehittäjien kanssa. Kei noja roskaisuuden vähentämiseksi kehitellään nyt yhdessä.

Perkkaan kappelin tuhopoltto hela torstain vastaisena yönä järkytti mieliä. Idyllinen kirkko palveli yli yhdeksän

kymmentä vuotta monen leppävaaralai sen perheen kotikirkkona.

Koronakin varjosti keväällä toimin taamme, mutta rokotussuojan kasvun myötä saatiin taas kokoontua kasvotusten. Kansalaismuistipiiri pääsi viettämään 20-vuotissynttäreitään maaliskuun alussa. Montaa muutakin merkkipaalua nostettiin historiasta esiin. 400-vuotiasta Albergan kartanoa juhlittiin kirjastolla. Espoo täyt ti 50-vuotta kaupunkina ja synttärit pidet tiin kartanolla mm. Alberga-leivoksin.

Gransin kievari, joka on vanhin Le puskin rakennus, rapistuu silmissä. Syk syllä kutsuttiin sen uusi omistaja kylään kertomaan kievarin korjaussuunnitelmis ta.

Raittikarnevaalit oli taas yksi vuoden perinteisistä kohokohdista. Tänä vuonna ei satanut ja meillä oli ilo julkaista karne vaaleilla seuran uusin julkaisu, Leppävaa ran kronikka 2022. Se on jo viides alu eemme vaiherikkaasta historiasta kertova teos.

Vuoden Valopilkun valinta on seuran perinteitä aina näin vuoden pimeimpään aikaan. Tänä vuonna valinta tehdään jo 22. kerran. Kenelle tunnustus tänä vuonna jaetaan? Se selviää lauantaina 3.12. kello 12 Gallerian ala-aulassa. Tavataan siellä isolla joukolla!

Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi

Vuoden opetusapteekista Selloon apteekkariksi

Eeva Savelasta Sellon ap teekki saa monipuolisen osaajan ja apteekkitoimin nan kehittäjän. Joulukuun alussa aloittava uusi apteek kari tuo tullessaan nettiap teekin, jonka hän on kehittänyt Lohjan 1. apteekin ap teekkarina.

Toinen Sellon apteek kiin tuleva uudistus on Re momedi videoapteekkipalvelu, jossa vahvan tun nistautumisen jälkeen voi joko video- tai tavallisena puheluna hoitaa apteekki käyntinsä. Sovelluksen voi ladata puhelimeen ilmaisek si sovelluskaupasta. Sen avulla voi keskustella hy vinkin henkilökohtaisista asioista, kun kuulemassa ei ole ulkopuolisia korvia.

Sellon apteekissa asioin ti nopeutuu, kun apteekin ulkopuolelle asennetaan al kuvuodesta noutolokerikko, josta voi käydä hakemassa Remomedin tai nettiaptee kin kautta tilatut lääkkeet it selleen sopivana aikana sa maan tapaan kuin postin noutolokerikoista. Lokero avautuu tekstiviestinä lähe tetyllä koodilla. Sovellus mahdollistaa apteekkiasioi den hoidon vaikkapa etänä esimerkiksi asiointivaltuu den antaneen omaisen puo

lesta.

Savelan mukaan tähän mennessä Remomedi- pal velua ei vielä ole ollut mis sään Espoon apteekissa. Hän kertoo asiakkaiden ole van Lohjalla hyvin tyytyväi siä; erityisesti siihen, että lääkkeet on voinut käydä hakemassa noutolokerikos ta silloinkin, kun apteekki on kiinni. Savela itse arvos taa palvelun varmaa tunnis tautumista ja asioinnin helppoutta. Asiakkaan on mahdollista välttää ruuhkia.

25 vuotta apteekkarina

Eeva Savela on todellinen moniosaaja. Farmasian toh toritutkinnon ja muiden far masiaan liittyvien erikois tutkintojen lisäksi hän on yhteiskuntatieteiden maiste ri ja työnohjaaja. Hän uskoo tutkinnoista olevan hyötyä henkilöstöhallinnon näkö kulmasta. ”Näkee kokonai suuden laajemmin.”

Yhteistyö Helsingin yli opiston kanssa toi Eeva Sa velan perheen Pohjanmaalta Etelä-Suomeen. Hän on tar kastanut useita graduja ja joitakin väitöskirjoja. Hel singin yliopiston, Lohjan kaupungin kotihoidon ja Lohjan 1. apteekin projekti

na tehdyissä väitöskirjoissa kehitettiin apteekkien ja vanhusten kotihoidon yh teistyötä. Lohjan 1. apteekin henkilöstö osallistui projek tin käytännön toimiin.

Vuoden opetusapteekik si Savelan apteekki valittiin siksi, että se on tehnyt pitkää ja johdonmukaista työtä tu levien farmaseuttien koulut tajana.

”Meillä opiskelija on päässyt tutustumaan moni puolisesti apteekkityöhön, jonka keskiössä farmaseu teilla ovat reseptilääkkeiden toimittaminen ja itsehoidon lääkeneuvonta. Koko henki lökuntani on ollut hyvin mo tivoitunutta ohjaamaan op pilaita. Proviisorit ovat koordinoineet kokonaisuut ta. Minun tehtävänäni on ol lut toimia mahdollistajana.”

Mahdollistajana Savela on ollut myös niille farma seuteille, jotka Lohjan ap teekissa aikoinaan suoritettu TET-jakso on innostanut alalle.

Teksti: Pirjo Toivonen

Ratsukadun ja Säterinpuistontien jatko-osan katusuunnitelmat hyväksyttiin

Tekninen lautakunta hyväksyi lokakuussa Ratsukadun ja Säterinpuistontien jatkeen katusuunnitelmat. Myös Turuntien kaistoja Säterinpuistontien uudella risteysalueella järjestellään uudelleen ja muutetaan kevyen liikenteen reittien linjauksia junaradan ja Turuntien välisellä puistoalueella.

Ratsukadun molemmat ajoradat rakennetaan 2-kastaisiksi välillä Vanha maantie ja Sellon parkkihallin sisäänajo. Länsipuolen jalankulku- ja pyörätiet poistuvat, samoin kevyt liiken ne Turuntien rampilta Ratsukadulle. Kuvalähde: Lepuski 2.O kilpailuohjelman liitteet.

Ratsukadun poikkileikkaus. Kevyelle liikenteelle rakennetaan yhdistetty jalankulku- ja pyö rätie. Pyörätiellä on omat kaista suuntaansa. Kuvalähde: katusuunnitelman selostusraport ti.

Asukkaat kyseenalaistivat Ratsukadun leventämisen tarpeellisuutta ja harmitteli vat, että kadun leventämi nen pitää tehdä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita hei kentämällä. Kaupungin vas tineen mukaan kadun kais takapasiteetin lisääminen on välttämätöntä bussilii kenteen toimivuuden var mistamiseksi. Ratsukadulla ajaa jo tällä hetkellä arkisin

noin 1100 bussivuoroa ter minaaliin. Suur-Leppävaa ran kasvaessa vuoromäärät ovat kasvussa.

Radan alituksen vankat kaukalorakenteet ovat ra joittaneet mahdollisuuksia järjestää enemmän tilaa asukkaiden toivomalle ja lankululle ja pyöräilylle. Suurten kustannusten vuok si kaupunki ei ole pitänyt

kaukalomuurien purkamista järkevänä.

Asukkaat kaipaavat Ratsukadun ylittävää kevy en liikenteen siltaa sujuvoit tamaan liikkumista keskuk sen suuntaan. Siltaa varten on varaus asemakaavassa, mutta sen tarkempi suunnit telu odottaa vielä Sellon viereen rakennettavan Rata parkin suunnitelmien tar kentumista.

Kooste katusuunnitelmien asukaspalautteista ja kaupungin vastauksista

Jalankulun ja pyöräilyn erottelu toteutuu koko Rat sukadun pituudelle asukkai den toiveiden mukaan. Kau pungin vastineessa luvataan, että toteutus koskee koko katuosuutta Leppävaaran kadulle asti, vaikka katu suunnitelmakartat eivät sitä näytä. Sellon pysäköintilai toksen kohdalle tulee valoohjaus.

Suora kulkuyhteys Ratsukadulta asemalaitu reille on myös ollut pitkään asukkaiden toiveissa. Tämä ratkennee vastaa Leppävaa ran keskuksen pidemmän ai kavälin kehittämisen yhtey dessä, kun keskukset yhdistävä jalankulkusilta to teutetaan. Tällä hetkellä rau tatiealueen leveys ja raitei den sijoittelu eivät tätä mahdollista.

Leppäviidan nykyinen radan alittava kulkuyhte ys poistuu, vaikka monet asukkaat toivoivat sen säi lyttämistä. Peli tämän yhte yden osalta menetettiin jo vuonna 2015 hyväksytyissä kaupunkiradan jatkeen suunnitelmissa. Paikalle ra kennetaan nyt ainoastaan puron alitukseen tarkoitettu

Vuosille 2023-27 ajoittuvat hankkeet maksavat noin 24 miljoonaa euroa. Toteutta minen liittyy samaan aikaan käynnissä olevaan Espoon kaupunkiradan jatkeen ra kentamiseen. Uusilla liiken nejärjestelyillä pyritään pa rantamaan Leppävaaran keskuksen liikenteen toimi vuutta ja turvallisuutta.

Ratsukadun molem mat ajoradat muutetaan 2-kaistaisiksi. Uusi järjeste ly koskee katuosuutta välillä Vanha maantie Sellon park kihalli. Jalankulku ja pyöräi ly erotetaan omille kaistoil leen kadun itäpuolella. Vuoteen 2050 ulottuvassa ennusteessa Ratsukadulla arvioidaan kulkevan noin 9 000 ajoneuvoa vuorokau dessa. Nykyinen vuorokau siliikennemäärä on 1000 ajoneuvoa suurempi.

risteyssilta. Sen suunnittelu on parhaillaan Väyläviras tossa työpöydällä. Korvaava yhteys radan alitse kulkee jatkossa uuden Säterinpuis tontien kautta.

Myös Kilon kartanon tammista on oltu huolis saan. Vanhoihin tammipui hin ei nyt yhtä puuta lukuun ottamatta kosketa. Tammi kujasta erillään, puron poh joispuolella kasvava suuri kokoinen tammi on suunnitelmissa erikseen merkitty säilytettäväksi.

Muut asukaskommentit koskivat muun muassa puuttuvaa pikaraitiotien va rausta Säterinpuistontien katusuunnitelmassa sekä toivomusta saada siltayhte ys uuden Säterinpuistontien yli Leppäviidantien länsi päähän. Pikaratikan sovitta mista alueelle tutkittiin kau pungin vastineen mukaan jo alustavasti suunnittelun ai kana ja siltayhteys löytyy asemakaavasta. Molemmat kohteet kuuluvat pidemmän tähtäimen hankkeisiin, joita ei tässä vaiheessa ole otettu mukaan suunnitelmiin.

Teksti: Arja Salmi

Ratsukadun länsipuo len jalkakäytävä ja pyörä tie poistuvat. Poisto koskee osuutta Vanhalta maantieltä Linnatullinkadulle johtaval le suojatielle asti, niin että yhteys mm. Soittokunnan polun suunnasta liikuttaessa aseman ja Sellon suuntaan säilyy nykyisellään. Lisäksi poistetaan kevyen liikenteen yhteys Turuntien rampilta alas Ratsukadulle. Kaupun kiradan jatkeelle rakenne taan myös uusi silta Ratsu kadun yli.

Säterinpuistontielle ra kennetaan kaavan mukai nen jatko-osuus Leppävaa rankadun kiertoliittymästä Turuntielle. Uusi katuosuus alittaa rautatien ja radan vie reen rakennettavan Rantara danbaanan, jota parhaillaan myös suunnitellaan omassa projektissa. Säterinpuiston

tien liikennemäärän on enimmillään arvioitu olevan noin 6 000 ajoneuvoa vuo rokaudessa.

Hankkeiden tarkem paa toteutusaikataulua ei vielä ole lyöty lukkoon, mutta on rakentaminen tar koitus toteuttaa vuosina 2023-2027 yhtä aikaa Es poon kaupunkiradan raken tamisen kanssa. Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusar vio on 23,77 milj.€, josta Ratsukadun järjestelyiden osuus on 2,67 milj.€, Säte rinpuistontien osuus 18,45 milj.€, Turuntien järjestelyt 0,92 milj.€ ja hankkeisiin liittyvien puistojen osuus 1,73 milj.€. Puistohankkei siin sisältyvät myös Ranta radanbaanan osuuden kus tannukset.

Teksti: Arja Salmi

seurakunta

Viime sunnuntaina pidetyis sä seurakuntavaaleissa 8,6 prosenttia äänioikeutetuista leppävaaralaisista seurakun talaisista käytti ääntään, mi kä oli vähiten kaikista Espoon seurakunnista. Ää nestysvilkkaus oli laskenut reilulla prosenttiyksiköllä edellisistä vaaleista.

Kaikki espoolaisseura kunnat näyttivät menettäneen äänestäjiä.

Aktiivisimmat seurakun talaiset löytyivät Tapiolasta (13,1 %).

Leppävaaran ääniharva na oli Teresia Volotinen, jo ka valittiin sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että Lep pävaaran seurakuntaneu vostoon.

Heini Taanila tuo nuor ta näkökulmaa seurakunta työhön

Heini Taanila kuuluu kirkon niihin nuoriin pää töksentekijöihin, joilla on sekä osaamista että koke musta. Teologian maisterina ja kirkon hallinnossa työs kennelleenä hän tuntee or ganisaation ja sen sanoman. Nykyään hän työskentelee rekrytoijana.

Kysyin Heiniltä, miten hän hyödyntäisi rekrytointi osaamistaan, jotta Leppä vaaran seurakuntaan saatai siin nykyistä enemmän sen toiminnasta kiinnostuneita. Hänen mukaansa aivan ku ten kiinnostavat työnantajat tekevät myös seurakunnan kannattaisi nykyistä vah vemmin panostaa omaan mielikuvaansa.

Heini Taanila kertoi, että vuonna 2021 tehtiin seura kuntien tunnettuuskysely,

Leppävaaran

jumbosijalle seurakuntavaalien äänestysinnokkuudessa

Espoossa syntynyt Heini Taanila kuvaa itseään rauhalli seksi, moneen sopeutujaksi ja optimistiksi. Opiskeluaikana hänestä tuli leppävaaralainen. Pienten lasten äitinä hän on tutustunut seurakunnan lapsitoimintaan. Kuva Jukka Granström Juttu jatkuu takasivulla.

Galleria suuntaa kohti tulevaa vuosikymmentä

Leppävaaran keskustan suunnittelukäänteet ovat pi täneet Galleriaa panttivan kina. Nyt päätös käynnistää keskustasuunnitelmat alusta antoi mahdollisuuden sekä Gallerian sisäiseen, että ul koiseen päivitykseen. Uu distukset tuovat myös uusia palveluntarjoajia.

Gallerian isännöitsijä Emil Selin United Banker sista kertoo, että suurin muutos koskee uudenlaisia energiaratkaisuja. Galleri

aan on tulossa oma ilmave si-lämpölaitos, joka saadaan sijoitetuksi ostoskeskuksen kattokerrokseen – sinne missä ennen oli autopaikko ja.

Uusi lämpölaitos pystyy tukemaan koko kiinteistön lämmitystä talvikuukausien yli. Siitä saadaan myös riit tävästi energiaa hellekauden viilennystarpeisiin. Ensi ke sänä Galleriassa on miellyt tävää asioida kuuminakin päivinä.

Viilennyksestä kiittävät myös kauppiaat. Esimerkik si K-kaupan Ilkka Kärk käinen kertoi sen vähentä vän kylmälaitteiden energian kulutusta.

Emil Selin kertoo, että myös aurinkoenergiamah dollisuuden selvittäminen on niin pitkällä, että tarjouk sia on jo pyydetty. United Bankers panostaakin omis tamissaan kiinteistöissään ratkaisuihin, jotka paranta vat energiatehokkuutta.

rinkoenergiastakin sillä on jo kokemusta.

Tulossa palveluja, joita Leppävaarasta puuttuu

Galleria neuvottelee par haillaan joidenkin uusien palveluntarjoajien kanssa.

Emil Selin ei voi vielä ker toa, mitä on tulossa. Hän tyytyy sanomaan, että jotain sellaista, jota Leppävaarassa ei vielä ole.

Kotoisa Minttu Cafe & Bar

”Leppävaaran ykköspaikka”, Johanna Aalto arvioi Galle riaa ja sen ympäristöä.

Hän uskalsi lähteä Minttu cafe & barin toiseksi omista jaksi, kun varmistui, että kauppakeskusta päivitetään tälle vuosikymmenelle. Mintun toinen osakas on Kuldip Ku mar, jonka omistamissa Pinokkiossa ja Harakanpesässä Jo hanna toimii edelleen ravintoloitsijan oikeana kätenä.

Johanna kehittää Minttua suunnitelmallisesti ja harkiten, kuuntelee asiakkaita, ideoi. Palvelukirjoa laajennetaan pik kuhiljaa. Terassista on jo saatu aitaamalla ja kukkaistutuksin houkutteleva. Aitaaminen rajasi tarjoilualueen ja hääsi pois omia juomiaan nauttineet.

Selkeästi määritelty oma tavoite – kotoisa ykköspaikka ykkösalueella – auttaa pitämään suunnan vaikeissakin tilan teissa. Korona ja korkea inflaatio ovat niistä ikävät esimer kit. Johanna osaa kuitenkin katsoa vaikeuksien ylitse kohti normaalia elämää.

Johanna Aalto kehuu Gallerian kauppaisporukkaa. Hän uskoo yhteistyön tiivistyvän vielä, kun nyt on päästy hyvään alkuun.

Gallerian joulunavaus käynnistää uudenlaisen yhteis työn. Johanna kertoo olevansa idean äiti ”minun suustani”, mutta painottaa kaikkien panosta. Erityiskiitoksen hän antaa Kuldipin ja vuokraisännän lisäksi K-kaupan Ilkalle, Tiimi xin Jussille ja Jannelle sekä DriveGo.eu:n Teemulle

Selinin mukaan Leppä vaarassa, joka kokonsa pe rustella voisi olla Suomen 13. suurin kaupunki, on sii hen nähden melko suppea palveluvalikoima. ”Ostopo tentiaalia on sen kasvattami seen.”

Sisätilojen remontissa otetaan huomioon nykyisten toimijoiden lisäksi tulokkai den tarpeet. Muutokset ja parannukset tehdään niin, että työstä on mahdollisim

man vähän haittaa Galleri assa asioimiselle.

Gallerian ulkoisen ole muksen muutoksista Emil Selin ei vielä halua puhua. Tällä hetkellä tärkeintä on saada uudet energiaratkaisut kuntoon ja sisätilat houkut televiksi niin asiakkaille kuin uusille ja nykyisille kauppiaille.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Insite Finland

Rauhaisaa joulun aikaa!

ADVENTTIKIRKOT − SU 27.11.

klo 11 Leppävaaran kirkko klo 13 Karakappeli

klo 15 Lasten hoosiannakirkko, Leppävaaran kirkko klo 18 Valo!-messu, Leppävaaran kirkko

JOULUAATTO LA 24.12. klo 11 Lasten joulukirkko, Leppävaaran kirkko klo 15 aattohartaus, Leppävaaran kirkko klo 15 aattohartaus, Karakappeli klo 16.30 aattohartaus, Leppävaaran kirkko klo 23 Jouluyön joululaulumessu, Leppävaaran kirkko

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

pe 9.12. klo 18 The Greatest Christmas Songs, Leppävaaran kirkko la 10.12. klo 15 Karakappeli, perheille la 10.12. klo 17 Karakappeli su 11.12. klo 18 Leppävaaran kirkko to 15.12. klo 13 Raitin pysäkki la 17.12. klo 14 ja 16 Albergan kartano la 17.12. klo 15 Leppävaaran kirkko, lapsille su 18.12. klo 15 ja 17 Leppävaaran kirkko ti 20.12. klo 18 Uuttu ke 21.12. klo 17 ja 19 Sellon kirjasto to 22.12. klo 21 Yön kauneimmat, Leppävaaran kirkko

Toivo Studiot: Täyden palvelun tilapäisasumista Leppävaarassa

Moni asunnonvaihtoa suun nitteleva kokee ongelmaksi, missä asuu, jos vanhasta pi tää muuttaa ennen kuin uusi on ostettu tai se on muutto kunnossa.

Valmiiksi kalustetut asunnot Leppävaaralaistuneella Toi vo Group Oyj:llä on tähän ratkaisu. Gransinmäkeen valmistuu 101 valmiiksi ka lustettua studioasuntoa. Toi mitusjohtaja Markus Myl lymäki sanoo tulevien asukkaiden olevan niitä, jot ka tarvitsevat muutamaksi kuukaudeksi tilapäistä asun toa muuttajista keikkatyön tekijöihin, opiskelijoista put kiremonttia pakeneviin.

”Kaikki muu on, astiat ja liinavaatteet pitää tuoda.” Ei vätkä palvelut lopu viehättä västi kalustettuihin asuntoi hin. Asukkaiden käyttöön tulee täysimittainen kuntosa li (”Erittäin hyvä kuntosali”, huikkaa välineitä purkava ra kennusmies.)

Kun on kuntosali, on tie tysti myös saunaosastot sekä miehille että naisille. Pieni Cinema-teatteri, kirjasto ja yhteinen oleskelutila täyden tävät palvelua.

Asunnoissa on kaikki televisiota myöten. Omat astiat ja lii navaatteet tuovat kodin tunnun.

Vaikka asunnoissa on pyykinpesukone, palveluihin kuuluu myös pesula. Kaikki yhteisessä käytössä olevat palvelut sisältyvät asunnon kuukausivuokraan, johon kuuluu myös kuukausisiivo us.

Laajasta palvelutarjon nasta huolimatta asuntojen kuukausivuokrat ovat Myl lymäen mukaan edullisem pia kuin muilla palveluntar joajilla. Se johtuu osittain siitä, että Toivo Group Oyj omistaa koko ketjun tontista rakentamiseen, ylläpitoon ja markkinointiin. Myös raken

tamisella on vaikutus kustan nustasoon. Kiinteistöllä on maalämpö. Aurinkoenergi aan on jo varauduttu.

Oma hovimestari Tuleva hovimestari Nea Saunamäki kertoo, että pal velutarjontaa pohdittaessa etsittiin parhaita käytäntöjä sekä vuokra- että hotelliasu misesta. Siksi päädyttiin ho vimestariin, joka on tavoitet tavissa päivisin omalta tiskiltään.

Nea kertoo hoitavansa varauksia, joita jo on tullut, vaikka markkinointia ei ole

vielä edes aloitettu. Hän pi tää huolta siitä, että talossa kaikki sujuu ja asukkaat viihtyvät. Hän pohtii jo nyt erilaisia ohjelmavaihtoehto ja. Leppävaaran historia tun tuu häntä kiinnostavan.

Ehkäpä ideoita, vaikka historiapainotteiseksi tieto kilpailuksi, löytyy Leppä vaara-seuran julkaisemista kirjoista, jotka seura on lu vannut toimittaa talon kirjas

Katujengien lisäksi Espoon poliisi huolissaan nuorista

”Moni nuori ei ymmärrä, mihin teräaseen kanssa liik kuminen voi johtaa”, sanoo komisario Hannu Väänä nen Länsi-Uudenmaan po liisilaitokselta. Hänen mu kaansa monilla nuorilla on teräase taskussaan. Keske nään tappelevat nuoret eivät kuitenkaan kaikki kuulu ka tujengeihin.

Parin viimeisen vuoden aikana myös tytöt ovat ene nevässä määrin osallistu neet nuorisoryhmiin, joissa nahistelu johtaa helposti vä kivaltaan. Nuoret ovat otta neet tavaksi kuvata sosiaali seen mediaan tilanteita, joissa tekijä esiintyy kame ralle aivan avoimesti.

Poliisi tekee nuorten rik komuksista lastensuojeluilmoituksen. Näin vanhem mat saadaan mukaan autta maan nuorta. Suurin osa vanhemmista suhtautuu po sitiivisesti yhteydenottoon ja yhteistyöhön nuoren aut tamiseksi. Toki on niitäkin, jotka suuttuvat – vikahan ei voi olla omassa lapsessa. Ja

on myös vanhempia, jotka eivät jaksa puuttua.

Hannu Väänänen ker too, että nuorten kohdalla poliisin yhteistyökumppa neina ovat vanhempien ja sosiaalityön lisäksi koulu, nuorisotyö ja kolmannen sektorin toimijat. Näin nuo relle saadaan moniammatil lista apua.

Entä ne katujengit?

Katujengejä ei pysty tunnis tamaan kuten liivijengejä, mutta Hannu Väänäsen mu kaan poliisi kyllä tietää suu relta osin, ketkä jengeihin kuuluvat.

Nuorisoryhmistä poike ten katujengit muodostuvat aikuisista nuorista miehistä. Jengit voivat ryhmittyä kau punginosan mukaan. Julki suudessakin on kerrottu, mi ten eri alueiden aseistetut jengit ottavat yhteen hyvin kin väkivaltaisesti.

Katujengit elävät rikok sista. Epäluulo, jopa viha poliisia ja järjestäytynyttä yhteiskuntaa kohtaan kuu

luu näiden ryhmien identi teettiin. Omia saavutuksia esitellään sosiaalisessa me diassa.

Hannu Väänänen sanoo poliisin pyrkivän katujen gien kohdallakin varhaiseen puuttumiseen ja ehkäisevän toimintaan. Esimerkiksi yh teistyö eri etnisten ryhmien kanssa on toiminut.

Eri kansalaisuuksia on Espoossa käytännössä maa ilman joka kolkalta. Monilla on hyvin huono, jopa pelot tava kokemus oman maansa poliisista, mikä näkyy myös siinä, miten täällä suhtaudu taan poliisin.

Espoossakin on muuta mia poliiseja, joilla on muu kuin suomalainen tausta. Vaikka se auttaa ymmärtä mään muualta tulleiden kulttuuria, se ei vielä tarkoi ta, että tuntee kaikkien muu alta tulleiden kulttuuriset vi vahteet.

Väänäsen mukaan katu jengityössä Helsingillä on jo kokemusasiantuntijoita. Oman jengikokemuksensa

Perkaan Huolto 50 vuotta

perusteella he pystyvät me nemään jengiläisten nahkoi hin, mihin hyvinkään koulu tettu asiantuntija harvoin pystyy. Espoon poliisilla jengien kokemusasiantunti joita ei vielä ole.

Ilmiö sitoo paljon polii sin resursseja. Esimerkiksi Sellon ympäristössä poliise

ja näkyy usein jalkautunee na sinne, missä nuoriso- ja muut joukot liikkuvat. Vää nänen sanoo, että nykyistä enemmänkin tehtäisiin, jos olisi resursseja. Vakavat ri kokset ja kiireelliset häly tykset menevät ennalta eh käisevän toiminnan ohitse.

Perkkaalaiset kiittävät omaa huoltoyhtiötä ”Ensi vuonna ei tule koro tuksia isännöintiin eikä huol toon.” Isännöitsijä Marko Ruokanen Perkkaan Huolto Oy:stä sai 50-vuotisjuhla yleisön hyrisemään. Juhla puhuja Kari Teppola, perk kaalainen vuodesta 1973, oli juuri muistuttanut vieraita siitä, että Perkkaalla vastik keet ovat edullisempia kuin Espoon muissa kerrostalois sa.

Juhlapuhetta kuunneltiin tarkasti; eikä ihme, sillä suu

rin osa Albergan kartanossa pidetyn juhlan vieraista oli omistajataloyhtiöiden edus tajia.

Teppola kertoi, että Perk kaan Huolto on ainakin kak si kertaa tehnyt tietoisen pää töksen olla laajentumatta. Se ei lähtenyt kilpailemaan 2000-luvun alussa Itsehallin nontien ja Everstinkadun vä liin nousseiden uudisraken nusten isännöinnistä ja huollosta. Myös Vermonnii tyn uudiskohteisiin ei tartut tu, vaikka ne sijaitsivat kriit tiseksi katsotun 15 minuutin

siirtymäajan sisäpuolella.

Alkuperäinen reviiri Taloudellisesti Perkkaan Huollolla olisi ollut edelly tyksiä laajentamiseen. Kari Teppola pohti juhlapuhees saan, olisiko huoltoyhtiö samalla voimalla pystynyt keskittymään esimerkiksi omistaja-taloyhtiöiden yh teishankkeena toteutetulle julkisivuremontille. Nyt ”vanha Perkaa” liittyy sau mattomasti uutuuttaan hoh tavaan Vermonniittyyn.

Kari Teppola piti taloyh

Piharemontit ovat hyvä esimerkki taloyhtiöiden yhteistyöstä ja niiden vaikutuksesta koko alueen ilmeeseen.

tiöiden omistamaa huoltoyh tiötä jatkeena talonmiehille, joilla oli iso merkitys myös yhteishengelle ja turvallisuu delle.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Perkkaan Huolto

Sivullisten

kannattaa pysyä sivullisina

Hannu Väänänen muistut taa, että vaikka nuoret ja ka tujengeihin kuuluvat käyttävät toisiaan kohtaan silmi töntä väkivaltaa, sivulliset saavat yleensä olla rauhas sa. Siksi jokaisen kannattaa toimia niin, ettei joudu uh riksi.

”Se viimeinen tuoppi kannattaa jättää juomatta.” Jos sen juo, kuljetus kotiin voi olla paikallaan. Myös jengit ja nuorisojoukot kan nattaa kiertää – ainakin, jos niissä tuntuu olevan kärhä mää.

Väänänen sanoo, että jo kaisen on velvollisuus aut taa, jos tilanne voi johtaa hengenlähtöön. ”Sankariksi ei kuitenkaan pidä heittäy tyä.”

Paras tapa on soittaa hä täkeskukseen (112) ja huu taa kovaa, että poliisi on tu lossa. Tieto poliisin tulosta yleensä saa jengin hajaantu maan.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

Perkkaan Huolto Oy perustettu 5.11.1972

• Perustajina Keskus-Sato Oy, Helsingin Asuntokeskuskunta Haka ja Hakan Kiinteistöt Oy. Kokonaan taloyhtiöiden omistukseen v. 2002.

• Toiminut samassa osoitteessa alusta asti.

• Pieni oma henkilökunta, pitkäaikaiset sopimukset mm. siivouksesta, sähkö- ja putkitöistä ja säännöllisesti käynnissä olevien urakoiden valvonnasta.

• Koordinoi ja toteuttaa isot hankkeet, joissa mukana kerralla useita taloyhtiöitä kuten julkisivu- ja energiatehokkuutta parantavat remontit.

• Harvoja Espoossa toimivia taloyhtiöiden omistamien huoltoyhtiöitä. Suurin osa on myyty isoille toimijoille.

Kirjoja myyvät Sellon Suomalainen kirjakauppa ja www.booky.fi.

Hannu Väänänen

Leppävaran leijonajärjestöt tarjosivat vuonna 2018 lep pävaaralaiskouluille Break the Fight! -työpajoja. Niissä opittiin selvittämään keski näisiä välejä breikkaamalla koulukiusaamisen ja -väki vallan asemasta. Leijonat rahoittivat työpajat Talvirie ha-tapahtuman tuotolla. Leppävaaraan ei toistaiseksi ole saatu toiminnalle jatkoa.

”Kouluväkivaltaan puuttuminen alkaa ennalta ehkäisevästä työstä, jota teemme kouluilla”, korostaa Arja Tiili omistamastaan Break the Fight Oy:stä. Hän on kehittänyt kouluihin jal kautuneen uudenlaisen tai denuorisotyön toimintamal lin Break the Fight (BTF). Nykyään hänen yrityksensä

Taidenuorisotyö vie kouluille väkivallattomuuden sanomaa

täydennyskouluttaa nuori sotyöntekijöitä uudenlai seen taidenuorisotyöhön, jo ta voi tehdä kouluissa, nuorisotaloissa ja julkisissa tiloissa.

Arja Tiili Dance Compa ny, jota pyörittää Intomieli set ry, on myös kehittänyt teatteritoimintaa, johon tai denuorisotyö yhdistyy. Toi minnan ideana on tuoda erityisesti 13–17-vuotiaita taiteen tekemisen ja koke misen pariin.

Arja Tiili kertoo koulun välitunnilla tappeluksi su keutuneesta tilanteesta, joka muuttuikin tappelijoiden väliseksi breikkibattleksi breikkiringissä. Taidekum mit osasivat ohjata nuoret ratkaisemaan riidan luovasti

battlaamalla tanssin kei noin. Breikki tosiaan aika naan oli New Yorkissa eri jengien tapa selvitellä väle jään. Näin toimittiin myös koulun pihalla.

”Hip hop-kulttuurin eri elementit tuodaan kouluar keen tukemaan ja kehittä mään koulun yhteishenkeä. Taidekummeina toimivat taidekasvattajat ja hiphop -kulttuurin ammattilaiset. Taidenuorisotyöntekijän ni mikkeen saavat täydennys koulutetut nuorisotyönteki jät ja yhteisöpedagogit.”

Arja Tiilin mukaan toimin taa pyritään saamaan sinne, missä nuoret kohtaavat, esi merkkinä kauppakeskukset

Teksti: Pirjo Toivonen.

Kuva: Raisa Kyllikki Ranta

Leppävaaran kansalaismuistipiirin kevät 2023

Kansalaismuistipiirin suosio on taas kasvanut, kun olemme käyneet läpi Lepuskin yli vanhimpia rakennuksia. Juttua on riittänyt, tarinoita ja tietoa löytynyt enemmän kuin kaupungin rekistereistä konsanaan. Ensi keväänä jatketaan ja jossain vaiheessa ryhdytään käymään läpi Lepuskin elämää, tapahtumia ja merkkihenkilöitä vuosikymmenittäin.

Kansalaismuistipiiri kokoontuu joka toinen keskiviikkona klo 18 Ruusutorpan koulun auditoriossa, osoite Leppävaarankatu 24. Ensi kevään kokoontumisajat ovat seuraavat:

18.1.2023 klo 18:00–19:30 1.2.2023 klo 18:00–19:30 15.2.2023 klo 18:00–19:30 1.3.2023 klo 18:00–19:30 15.3.2023 klo 18:00–19:30 29.3.2023 klo 18:00–19:30 12.4.2023 klo 18:00–19:30 26.4.2023 klo 18:00–19:30.

Tervetuloa! Tapaamiset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Leppävaara: Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 3-9, puh. 010 76 66610

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

Kolumni 26.11.2022

Ihanat Roskarouvat

Joka maanantai puolelta päivin Lepuskin tarmokkaat Roskarouvat pukevat orans sit turvaliivit päälleen, tarttuvat pihteihinsä ja lähtevät nyppimään roskia lähiseudun teiltä ja kujilta. Jos sataa kaatamalla, rouvat nauttivat suosiolla muista asioista. Jo ku tolkku se on vapaaehtoistyölläkin.

Kun Ruusupuiston avustustyöt jäivät Raitin remontin jalkoihin, aktiivit kään sivät katseensa seuraavaan tehtävään: kotikulmiemme lisääntyvään roskaisuuteen. Työ kuuluu oikeasti Espoon kaupungille, mutta kaupungin säästötoimet ovat niin tiukat, ettei kunnossapito pysty kaikkea tekemään. Siispä Ruusurouvat ovat nyt myös Roskarouvia ja siivoavat ympäristöä Raitin lähialueilla. Roskarouvien lisäk si aluetta siistii myös muita törkyisyyteen kyllästyneitä. Ja lisää kaivataan.

Arvaapa mitä Roskarouvat sitten pihteihinsä nyppivät? Yleisin roska on käyte tyt tupakkatuotteet. Purkat, karkkipussit, välipalojen kääreet, pizzalaatikot, muo vipullot ja alumiinipurkit ovat myös kärkipäässä. Onneksi viimemainituilla on myös omat innokkaat kerääjänsä. On sitä löydetty paljon muutakin roskaa. Jääköön ne tässä erittelemättä.

Tupakkatuotteet ovat maailman yleisin luontoon päätyvä roska. Tumppi ei maa du, sillä se on selluloosa-asetaattia, muovia, jonka hajoaminen kestää vuosia. Sen myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Leppävaarassa heitetään joka päivä tuhansia tupakantumppeja maahan, hulevesikaivojen ritilöistä sisään, puroihin, mereen ja nurmikoille. Filtteristä liukenee monia kemikaaleja, joista mm. lyijy, kadmium ja arsenikki ovat ympäristölle vaarallisia.

Kunpa ihmiset ottaisivat käyttöön taskutuhkiksia. Sellaisen voi tehdä mistä ta hansa tiukasti suljettavasta muovipurkista. Stumppi sisään ja kansi kiinni. Hapet tomassa tilassa sauhu sammuu. Taskutuhkiksen voi tyhjentää kätevästi yleisen sekajätteen joukkoon. Sieltä se matkaa HSY:n kyydissä Vantaan energialaitokselle poltettavaksi.

Roskaretken jälkeen rouvat käyvät kahvilla ja keskustelevat iloisina ja tyyty väisinä saaliistaan ja elämästä yleensä. Erään tällaisen keskustelun Harakanpesäs sä katkaisi kohteliaasti pyyntö saada laulaa lovely ladyille serenadi. Upeasti her kisti.

Roskia nyppiessään Roskarouvat ovat kohdanneet monta kulkijaa. Palaute on rohkaisevaa, kiitoksia, ihailua. Kuten eräs seniori herrasmies sanoi: “Te olette kuul kaa ihania naisia, kaikki!”

Ratu

Airmovies • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • As Oy Espoon Emilia • Estrada Espoon musiikki- ja tanssikoulu • Hammaskeiju • JM Suomi Oy • Kauppakeskus Sello • Kolmas sektori ry • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran järjestöyhdistys ry • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • Mailhouse • Musiikkiopisto Juvenalia • Niemi – muuttopalvelut • Offistore • Orasmus Oy • Painonet • Pelican Self Storage • Ravintola Harakanpesä • Ruoka-apu ry • Sellon apteekki • Tiimixi Oy • Toivo Group Oy • Wulff-Yhtiöt Oyj • Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. www.lepuski.fi

LEPUSKI LEPUSKI

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

Espoon Leppävaarassa 1.1.2023 alkaen STUDIOS BY TOIVO

Studios by Toivo mahdollistaa vapaamman ja helpomman tavan elää – hotellitason palveluilla. Yksi hinta sisältää kaiken!

KALUSTETUN

STUDION KUUKAUSIHINTAAN SISÄLTYY MM. SEURAAVAT PALVELUT:

• Vesi, sähkö & Wi-Fi

• CoWorking-tilan käyttöoikeus

• Elokuvahuoneen käyttöoikeus

• Kuntosalin käyttöoikeus

• Saunaosaston käyttöoikeus

• Kirjaston käyttöoikeus

• Kuukausisiivous

• Hovimestarin palvelut

alk.

• Yhteiskäyttöauton käyttöoikeus Varaa heti omasi: tai +358 43 201 0583

Yht. alk. 599 €/kk + 49 €/kk hyödykemaksu. Vuokra-aika 1-6 kk.

...jatkoa sivulta 3 Leppävaaran seurakunta jumbosijalle...

jossa selvitettiin kaupunki laisten mielikuvia seurakun nista. Sen mukaan kirkko koetaan toisaalta auttajaksi, mutta toisaalta etäiseksi ja näkymättömäksi.

Mielikuva perustuu ar voihin, joten arvokeskuste lulla pitäisi olla tärkeä rooli kirkon toiminnassa. Heini ottaa esimerkiksi sen, kir kon ovien pitää olla aidosti

avoinna kaikille, sukupuo leen, ikään, syntyperään tai seksuaaliseen suuntautumi seen katsomatta. ”Jokainen saa tulla omana itsenään”, hän tiivistää.

Some on tehokas keino, jolla seurakunta voi vähen tää mielikuvaa näkymättö myydestä ja etäisyydestä erityisesti nuorten keskuu dessa. Toki muutkin ikäryh mät voivat pitää kirkkoa etäisenä, mutta eivät niin vahvasti kuin nuoret.

Vaikka ihmiset kokevat kirkon auttajaksi, usein se nähdään etäisenä auttajana.

Heini Taanilasta auttajakäsi tettäkin voisi vielä vahvis taa. Sinällään kirkko tarjoaa jo nyt aika kattavasti erilai sia palveluita. Kirkko ei kui tenkaan voi ottaa muun yh teiskunnan roolia itselleen.

Kirkon päätehtävä autta janakin on sielunhoito, jo hon kuuluu myös keskuste luapu. Heini arvelee, että kirkon tarjoama apu näh dään vielä aika kapeana.

Anna-Liisa Markkula Heikki Tallgren Päivi Käri-Zein

Joulun avauksen Leppävaaran Suurmarkkinoilla. Myymme Leppävaaranraitilla Cafe Mintun vieressä uusinta kirjaamme Leppävaaran kronikka 2022. Myynnissä on myös mainiota Leppävaaran ytimessä -kirjaa, joka kertoo koko Etelä-Leppävaaran historian, Maxia unohtamatta.  Lisäksi on saatavilla Leppävaaran historiakalenteria 2023 niin kauan kuin painosta riittää. Tule ostamaan aitoja lepuskilaisia joululahjoja ja vielä edulliseen markkina hintaan, kirjat vain 25 €/kpl, kalenteri 10 €/kpl!

Leppävaara-seura järjestää 3.12.2022

Sampo Kauranne Mikael Sorvanto Mitja Ervasti Martti Kokki

Mirja Härkönen Kyösti Karjalainen Ilkka Ruskeepää Kari Gröhn Väinö Väistö Ville Lahti-Nuuttila

Tule kojullemme juttelemaan ja liittymään seuran jäseneksi sekä osallistumaan Roskarouvien arpajaisiin. Tämän vuoden Valopilkku julkistetaan Gallerian aulassa klo 12. Tule ihmeessä paikalle!