Lepuski 2 2022

A LE

Leppävaaranraitti pesee kasvojaan s. 2-3 Länsi-Uudenmaan asukkaiden tarpeet on huomioitava sote-muutoksessa s. 2 Taloyhtiöllä vastuu väestösuojien kunnosta s. 3 Vallikalliolaisten suut makeaksi s. 5

Leppävaara-seura on sinua varten! s. 6 Lepuskin kirpparit taas täällä s. 6 Seurakuntavaalit ensi marraskuussa s. 7 Uutta tietoa Leppävaaran kivikaudesta s. 8 Lue DigiLepuskista väestösuojan varusteista

2/2022 • 21.5.2022 • Suur-Leppävaara

Valitse se, joka myy eniten.

Ma–Pe 8.30–21 La 10–18 Su 12–18 (arkipyhät 12–15/18)

Ota yhteyttä, me hoidamme loput.

Kutsu meidät Kotikäynnille!

Kiinteistömaailma Espoo Leppävaara, Panorama Tower Pecasa Oy (Bulevardin Kodit) | (09) 2311 0307, leppavaara.panoramatower@kiinteistomaailma.fi Panorama Tower, Hevosenkenkä 3, katutaso, 02600 Espoo www.kiinteistomaailma.fi/ espoo-leppavaara-panorama-tower

Avoinna joka päivä – Leppävaaran asemalla

ELÄINKLINIKKA Vermon raviradan tallialueella

TÄYDEN PALVELUN KOTIMAINEN ELÄINKLINIKKA HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE MYÖS KOTI -JA TALLIKÄYNNIT!

Bongaa

IT R A K I I K

meiltä!

Leppävaaran ideakilpailu käynnistyy syksyllä Espoo järjestää Leppävaaran keskustan suunnittelusta ja toteuttamisesta kansainvälisen ideakilpailun Lepuski 2.O. Kilpailu on kaikille avoin ja asukkaat voivat kommentoida ehdotuksia.

Lisätietoa tulossa osoitteeseen www.espoo.fi ja Tehtävä Leppävaarassa -Facebook-ryhmään.

Seuraa meitä Facebookissa! @Hevosklinikka Equivet

Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon!

010 3214 600

www.equivet.fi

-20%

ILMOITTAUDU MUKAAN TANSSIN TAI MUSIIKIN OPETUKSEEN! LUKUKAUSI ALKAA 22.8.

2 LEPUSKI

Leppävaaranraitti pesee kasvojaan

Pääkirjoitus 21.5.2022

Lepuski 2.O

L

eppävaaran keskuksen arkkitehtikilpailu on saanut nimen Lepuski 2.O ja sillä etsitään ratkaisua Lepuskin ikuisuusongelmaan, isojen liikenneväylien pirstomaan keskuksen kehittämiseen.

Leppävaara on Espoon vetovoimaisin aluekeskus. Kanta-Leppävaarassa ylitetään pian 40 000 ja laajemmalla suuralueella 80 000 asukkaan raja.

Vetovoimasta huolimatta kaupunki ei ole onnistunut löytämään keskuksia yhdistävää ratkaisua, jollaisen Leppävaaran kokoinen kaupunkikeskus ansaitsisi. Yritystä ei ole puuttunut. Työ aloitettiin jo 2013, kunnes kaupunginhallitus viime keväänä yllättäen pisti homman jäihin ja määräsi kaavoittajat valmistelemaan arkkitehtikilpailua uusien näkökulmien saamiseksi.

Niinpä virkamiehet ovat nyt koko vuoden valmistelleet Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kansainvälistä arkkitehtikilpailua. Viime viikolla kerrottiin, että kilpailu avataan elokuussa, ja että ykkösvaiheen kilpailuehdotusten sisäänjättö olisi vuoden lopussa. Tätä ennen kilpailuohjelma esitellään vielä kaupunginhallituksen jaostossa kesäkuussa.

Kilpailulla etsitään ”arkkitehtonisesti, kaupunkirakenteellisesti ja toiminnallisesti korkeatasoista, alueen tunnistettavuutta ja vetovoimaa lisäävää kokonaissuunnitelmaa”. Sen tulee ohjata alueen rakentamista parina seuraavana vuosikymmenenä.

Kaksivaiheisen kilpailun rinnalla rakentamiselle haetaan toteuttajia erillisellä

suunnitteluvarausmenettelyllä, joka toivottavasti perustuu ideakilpailun tulokseen.

Miksi tarvitaan uusia ideoita? Liikenneväylät jakavat keskuksen kahtia eikä niitä yhdistävistä rampeista ja jalankulkutunneleista synnyt yhtenäistä kaupunkikuvaa. Myös paikoitus on iso ongelma. Ja vaatihan 40 vuotta vanha pohjoispuolinen keskus muutenkin monia parannuksia.

Uusi arkkitehtikilpailu vaikuttaa lupaavalta, ainakin näin pitää toivoa.

Ensinnäkin kilpailualueena on nyt koko potentiaalinen keskuksen alue Konstaapelinkadulta Sellon bussiterminaalille asti. Mukaan on otettu myös puretun Metropolian alue. Tämä alue muodostaa luonnolliset puitteet Lepuskin uudelle keskukselle.

Toiseksi kilpailun toteuttaminen SAFA:n sääntöjen mukaan tuo lisää ammattimaista otetta niin tavoitteiden asetteluun kuin ehdotusten tuomarointiin.

Sellon puolen kehittäminen ei kuulu kilpailun alueeseen ja etenee omana prosessina. Ydinkeskusten yhdistäminen radan molemmin puolin siltana tai muulla rakenteella ratkaistaneen nyt ideakilpailun ehdotusten pohjalta.

Toivoa sopii, että myös asukkaita voitaisiin kuulla ainakin tavoitteiden asettelussa ja miksei ehdotusten arvioinnissakin.

Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi

Kohta 40-vuotiaalla Leppävaaranraitilla alkoi toukokuun alussa mittava parannusurakka, joka kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun asti. Pohjoisen keskuksen keskeinen kävelykatu aukioineen ja puistoineen on saamassa todellisen kasvojen kohotuksen. Remontilla on kireä aikataulu. Työt etenevät vaiheittain ja useassa eri paikassa yhtä aikaa. Aidatut työmaat hankaloittavat liikkumista ja varsinkin pyöräilijöiden toivotaan käyttävän kiertoreittejä.

Mitä aluetta remontti koskee?

Urakka-alueeseen kuuluvat Leppävaaranraitti Konstaapelinkadusta ylöspäin sekä sen varrella sijaitsevat kaksi puistoa, Rinkeli- ja Muukalaispuisto. Mukaan kuuluu myös urheilupuistoon johtava Veräjäpellonreitti puistikoineen ja aukioineen.

Raitti ei siis mene remonttiin koko pituudeltaan. Aiemmin 2010-luvun puolivälissä kunnostetut raitin eteläosat Konstaapelinkadusta asemalle päin jäävät remontin ulkopuolelle.

Mitä kaikkea uusitaan?

Kiinnostaako raitilta kierrätettävät katukivet?

Urakassa puretaan huomattavasti olemassa olevia kiveyksiä, eikä kaikkia voida kierrättää, vaan niitä jaetaan myös halukkaille. Jos kivet kiinnostava, ole yhteydessä työmaapäällikköön sähköpostitse osoitteella jussi.kemppainen(at)vmsuomalainen.fi

Remonttiin kuuluu pohjarakenteiden saneerausta ja vahvistusta sekä uusien pintarakenteiden rakentamista ja maisemointia. Uusittavia johtovetoja varten raitin vanhat kiveykset poistetaan ja maapohjaa kaivetaan noin metrin syvyyteen. Hulevedet viemäröidään ja maan pinnan alla uusitaan tele- sekä sähköverkkoja.

Uutta kiveystä asennetaan lähes 8000 neliötä.

Poispurettavista betonikivistä osa käytetään uudelleen Rinkelipuistossa ja loput annetaan asukkaille.

Urakoitsija organisoi kierrätyksen, josta löytyy tarkempaa tietoa jutun lopussa.

Pyöräily ja jalankulku erotellaan omille kaistoilleen, myös muuta liikenteenohjausta parannetaan.

Urakka-alueelle istutetaan kaikkiaan tuhansia pen-

saita, perennoja ja kukkasipuleita sekä noin 60 puuta.

Ruusupuiston huonossa kunnossa olevat terassirakenteet ja istutusaltaat uusitaan. Puistoon istutetaan kaikkiaan 400 uutta jaloruusun tainta, seitsemää eri lajiketta.

Raitin ja puistojen valaistusta parannetaan. Myös penkit, leikkivälineet ja roska-astiat uusitaan. Muukalaispuiston iso kiipeilyteline siirretään Rinkelipuistoon ja rapistunut katsomorakenne korjataan.

Milloin remontti valmistuu?

Urakalla on hyvin kireä aikataulu, sillä valmista pitää olla Leppävaaran Urheilupuistossa järjestettäviin nuorten EM-yleisurheilukisoihin mennessä eli elokuussa 2023. Ripeä toteu-

Länsi-Uudenmaan asukkaiden tarpeet on huomioitava sote-muutoksessa Ensi vuonna sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastuksen ja oppilashuollon järjestämisvastuu siirtyy Espoolta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Alueeseen kuuluvat Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti, Inkoo, Raasepori, Hanko ja Karkkila.

Asukkaita täällä on noin 475 000. Palveluiden rahoitus tulee jatkossa suoraan valtiolta.

Pyöriä ei saada pyörimään ilman lisärahoitusta

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa työnsä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Pelkästään tälle vuodelle rahoitusvaje välttämättömien muutostöiden osalta on 38,5 miljoonaa euroa. Ilman lisärahoitusta Länsi-Uusimaa ei pysty aloittamaan toimintaansa ensi vuoden tammikuussa.

Rahaa tarvitaan, jotta aiemmin kuntien pyörittämät hallinnon perusasiat saadaan toimimaan. Siis esimerkiksi työntekijät saavat palkkansa ja laskuja voidaan lähettää ja maksaa. Itse palvelujen osalta valtion rahoitus on myös vajavainen,

eikä alueemme tarpeita ole huomioitu rahoituksessa riittävästi. Saamme valtiolta suhteellisesti vähemmän rahaa kuin mitä nykyään alueella käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sote-palveluiden suhteellinen rahoitus siis vähenee, vaikka samaan aikaan tehdään tämän vuosisadan massiivisinta hallinnon uudistusta, ja asukkaiden tarve palveluihin on suurta. Uudeltamaalta nykyinen hallitus siirtää entistä enemmän rahaa muualle Suomeen, vaikka samaan aikaan pääkaupunkiseudun asukkaiden palvelutarpeet kasvavat merkittävästi.

Uusimaa suurin Sote-häviäjä Valtion rahoituskriteereitä on välttämätöntä muuttaa niin, että kasvavan pääkaupunkiseudun tarpeet otetaan täysimääräisesti huomioon.

Valitettavasti nykyinen hallitus on sivuuttanut kasvavan pääkaupunkiseudun erityistarpeet.

Erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja kasvava vieraskielisen väes-

tön määrä lisäävät sosiaalija terveysmenoja.

Eduskunnassa on Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajia yhteensä 58, siis melkein kolmasosa kaikista kansanedustajista! Valitettavasti tämä ei näy kuitenkaan päätöksissä. Uusimaa on suurin häviäjä Sote-muutoksessa ja esimerkiksi yliopistosairaala HUS:n rahoitusta ei vieläkään ole varmistettu.

Sote-muutosta tehdään Suomessa tilanteessa, jossa koronan aiheuttama hoitovelka vaatii myös merkittäviä toimenpiteitä. Korona sekin on kohdellut rankimmin pääkaupunkiseutua. Ihmisten hoitoon pääsy takkuaa, mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat kasvaneet, hampaat jääneet hoitamatta ja monia neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksia on jäänyt tekemättä. Näihin ongelmiin on tartuttava.

Mia Laiho Kansanedustaja, LT Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella valmistellaan muutosta täydellä teholla tiukalla aikataululla. Hallintosääntöä ja HUS-sopimusta ollaan päättämässä, ylimmän johdon rekrytoinnit on käynnistetty, organisaatiorakennetta ja tietojärjestelmien ratkaisuja valmistellaan. Tämän vuoden tärkeitä asioita on varmistaa erityisesti rahoituksen riittävyys muutostöihin, käynnistää strategiatyö ja valmistautua palvelujen ja henkilöstön turvalliseen siirtymään hyvinvointialueelle vuodenvaihteessa 2023.

3 LEPUSKI

joskin tapahtuma-alue onkin totuttua suppeampi.

Työmaat rajoittavat liikkumista

Aidatut työmaat hankaloittavat alueella liikkumista huomattavasti. Urakan ajan huolehditaan kuitenkin siitä, että tonteille säilyy esteetön kulkuyhteys. Urakoitsijan tiedotteen mukaan töitä tehdään pääosin arkisin maanantaista perjantaihin aamuseitsemästä iltakahdeksaan.

Hankkeen urakoitsijana toimii infrarakentaja VM Suomalainen Oy.

Mistä saan lisätietoja?

Asukkaiden Meidän puisto-kohteena hellimässä raitin Ruusupuistossa ei tänä vuonna nähdä ruusuja, sillä puisto kuuluu osana nyt alkaneeseen isoon raittiremonttiin. Mutta Ruusupuisto säilyy, sen terassirakenteet korjataan ja puisto saa ensi keväänä runsaat uudet istutukset. tusaikataulu tulee myös remontille saamasta valtionavusta. Pitkään suunnitellun kalliin remontin toteutus sai yllättäen uutta vauhtia, kun helmikuussa varmistui liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2021 investointiohjelmasta hankkeelle myöntämä tuki. Ministeriön

ohjelma kannustaa kuntia parantamaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Valtionavustus kattaa peräti puolet remontin parin miljoonan euron budjetista.

Urheilupuistoon johtavalla Veräjäpellonreitillä töiden on tarkoitus valmistua jo loppukesästä 2022.

Viimeisenä vaiheena työn alle tulee raitin osuudet Maalarin- ja Leipurinaukioiden eteläpuolella, jossa työt aloitetaan vasta loppuvuodesta 2022. Niinpä raitilla voidaan remontista huolimatta vielä järjestää syksyn Raittikarnevaalit ja TMK:n kuukausimarkkinat,

Kaupunkitekniikan keskus on avannut remontille hankesivut, joilta asukkaat saavat tietoa rakentamisesta, töiden etenemisestä ja tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Siellä voi tutkia myös kunkin osa-alueen tarkkoja asemapiirustuksia, joita yhteensä 8 kpl.

Sivut löytyvät osoitteesta https://www.espoo.fi/fi/ hankkeet/leppavaaranraitin-perusparantaminen

Teksti ja kuva: Arja Salmi

Taloyhtiöllä vastuu väestösuojien kunnosta Väestösuojat ovat viime kuukausina puhuttaneet leppävaaralaisia: missä on oma suoja, miten se on varustettu ja mitä pitää ottaa mukaan, jos suojaan joudutaan menemään. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Anssi Kuhlman Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta vastasi Lepuskin kysymyksiin.

Anssi Kuhlmanin mukaan väestösuojien tilanne

ei ole ihmisiä kiinnostanut vuosiin. Nyt asiasta on sen edestä tullut kysymyksiä.

Nykyisten rakennusmääräysten mukaan yli 1200 neliön rakennuksissa on väestösuojavelvoite.

Usein kiinteistöt ovat ostaneet väestösuojapaikat ulkopuoliselta toimijalta. Etelä-Leppävaarassa valtaosa kerrostalokiinteistöistä on hankkinut tilat Ruusutorpan parkkiluolasta. Se myös yl-

Väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on oranssinvärisellä pohjalla oleva tasasivuinen sininen kolmio.

Väestönsuojat merkitään tällä tunnuksella. Se on myös Ruusutorpan parkkiluolan pääsisäänkäynnin ovessa, Gyldenärinkatu 6.

läpitää väestösuojatiloja.

Pohjois-Leppävaaran puolella monissa kerrostaloissa on omat väestösuojat, jotka toimivat esimerkiksi nyt häkkikomeroina. Niiden hoitovastuu on taloyhtiöllä.

Miten häkkivarasto muutetaan väestösuojaksi?

Anssi Kuhlman kertoo, että ensimmäisenä tehtävänä on purkaa mahdolliset raken-

teet. Asukkaat joutuvat viemään tavaransa joko koteihinsa tai taloyhtiön niille osoittamaan paikkaan.

Laitteiston toimintakunto varmistetaan; esimerkkinä ilmanvaihto ja sulkuventtiilit. Vesisäiliöt täytetään.

Käymälälle varattuun tilaan tulee kuivakäymälät.

Sulkuteltta tulee oven ulkopuolelle. Hätäpoistumistiet tarkistetaan.

Tarkastuslistalla ovat myös suojanaamarit ja joditabletit. Kuhlman muistuttaa, että niiden käyttöikä pitää tarkistaa vuosittain ja varusteet pitää uusia tarpeen mukaan. Hän korostaa myös hoitamaan väestösuojatiloja siinä kuin muutakin kiinteistöä. ”Tulee kalliiksi esimerkiksi korjata ilmanvaihtoa, jos 20 vuoteen ei ole tehty mitään.”

Jokaisessa väestösuojassa pitää olla myös suojatyökalut. Niitä tarvitaan paitsi rakenteiden purkamiseen myös mahdolliseen pelastamiseen esimerkiksi hätäuloskäynnin kautta.

Myös yhteisiä väestötiloja koskevat samat kuntoon laittamisohjeet kuin taloyhtiöiden omia. Niissä vastuu on tilojen omistajalla/ylläpi-

täjällä.

Yhteiset väestötilat ovat yleensä normaalisti muussa käytössä kuten parkkitaloina. Lain mukaan tilat on oltava käyttökunnossa viimeistään 72 tunnin päästä hälytyksestä. ”Ehtii hyvin saamaan esimerkiksi autot pois. Jos joku auto jääkin, se siirtyy yhteisvoimin”, Kuhlman arvelee, että hinureita ei helposti saa.

Mitä mukaan väestösuojaan?

”Ruokaa ja omat lääkkeet sekä retkipatja ja makuupussi”, Anssi Kulman neuvoo Lepuskin lukijoita.

Hänen mukaansa väestösuojissa ei yleensä ole esimerkiksi makuualustoja.

Esimerkiksi isännöitsijältä saa tarkan tiedon oman väestösuojan varustetasosta.

Väestösuojan perusvarusteisiin kuuluu 2 joditablettia henkeä kohti. Mukaan kannattaa ottaa myös omat käyttökelpoiset tabletit, jos niitä on hankkinut.

Valtavaa ruokamäärä ei mukaan kannata ottaa, sillä oleskelu suojassa on lyhytaikaiset tai välillä voi päästä myös käymään kotona.

Entä lemmikit?

Lemmikkejä ei suojiin voi ottaa. ”Tilat on mitoitettu tarkasti ihmisten käyttöön.”

Kuhlman, itsekin koiran omistaja, uskoo, että kriisitilanteissa ihmiset osaavat priorisoida, ”ajatusmaailma kääntyy eri asentoon”.

Tilojen ahtaus on yksi syy, ettei sinne mahdu lemmikkejä, toisena ovat allergiaa sairastavat ihmiset, jotka eivät pysty olemaan samassa tilassa esimerkiksi koiran kanssa.

Kolmantena syynä ovat lemmikit itse. Kaikki eivät tule keskenään toimeen, mistä kärsivät eläinten lisäksi muut ihmiset.

Kuhlman uskoo, että lemmikki kokee omassa kodissa enemmän turvallisuutta kuin omistajan kanssa ahtaassa suojassa. ”Yhtäjaksoisesti väestösuojassa ei olla kovin pitkään. Kunhan noudattaa viranomaisohjeita väillä voi poistua hoitamaan lemmikkiä.”

Tärkeintä on, että muistaa kotoa lähtiessään jättää lemmikille ruokaa ja riittävästi juomaa.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Tutta Toivonen

4 LEPUSKI

Leppävaara kasvaa edelleen reippaasti

Perkkaa ja Mäkkylä kasvavat eniten Perkkaa ja Mäkkylä ovat edelleen eniten nyt kasvavia alueita. Molempien väkiluku lisääntyi alkuvuodesta noin sadan asukkaan verran. Vuosi taaksepäin maaliskuun lopusta katsottuna Perkkaalla lisäystä lähes 600 asukasta ja Mäkkylässä 350 asukasta per

vuosi. Perkkaalla kasvua vetää uusi Vermonniityn alue ja Mäkkylässä Puustellinmäen uudisrakentaminen. Perkkaasta on jo kasvanut Leppävaaran väkirikkain alue.

Myös Kilo ja PohjoisLeppävaara saivat lisää väkeä alkuvuodesta. Kilossa tämä on vasta alkusoittoa ennen kuin Keran alueen isot rakentamissuunnitelmat alkavat toteutua. PohjoisLeppävaarassa valmistui hiljattain uudisrakentamista, suurehko kerrostalokohde Laturinkujalla. Se näkyy nyt selkeästi tilastoluvuissa.

Suuralueen muilla tilastoalueilla alkuvuoden kasvuluvut laskettiin vain muutamissa kymmenissä.

Kolmella tilastoalueella eli Lintukorvessa, Lähderannassa ja Laaksolahdessa (Veininlaakson pienalue) väkimäärä väheni alkuvuodesta. Eniten vähennystä oli Lintukorvessa, 27 asukasta.

Kaupunginosat suuruusjärjestyksessä

Suur-Leppävaara jakaantuu kahdeksaan kaupungin-

osaan, joista selvästi suurin on 26 428 asukkaan Leppävaara. Tilastoalueina siihen lasketaan Pohjois- ja EteläLeppävaara, Mäkkylä ja Perkkaa.

Seuraavaksi suurin kaupunginosa on 11 265 asukkaan Laaksolahti, johon kuuluvat Veininlaakson, Lähderannan ja Jupperin tilastoalueet. Kilo jakaantuu kahdelle tilastoalueelle ja niissä asui yhteensä 10 702 asukasta. Lintuvaaran 10 233 asukasta jakaantuvat neljälle tilastoalueelle, Lintukorpeen, Lintulaaksoon, Uusmäkeen ja Lintumetsään.

Neljä pienintä kaupunginosaa ovat 5 456 asukkaan Karakallio, 5 223 asukkaan Viherlaakso, 4 202 asukkaan Lippajärvi ja pienimpänä Sepänkylä, jossa asui 1 691 henkeä.

Kaikki yllä mainitut kaupunginosien asukasluvut ovat maaliskuun lopun ennakkotilaston tietoja.

Tietolähteet: Väestötiedot perustuvat aluesarjat.fi -palvelun ennakkotietoihin väestömääristä 31.3.2022 ja niiden muutoksista.

Suur-Leppävaaraan kuuluu kahdeksan kaupunginosaa, jotka ovat suuruusjärjestyksessä Leppävaara, Kilo, Laaksolahti, Lintuvaara, Karakallio, Viherlaakso, Lippajärvi ja Sepänkylä. Tilastoalueita on suuralueella 17 kappaletta, sillä neljä suurinta kaupunginosaa jakaantuu vielä pienempiin tilastoalueisiin.

Tilastoalueiden rajaukset on otettu kaupungin kartat.espoo.fi -palvelusta.

Tilastoalueiden väkiluvut maaliskuun 2022 lopussa ja väkilukujen muutokset tammi-maaliskuun aikana on koottu oheiselle kartalle.

Teksti ja karttakuva: Arja Salmi

ä ä s ke ti h o k

Soiva kesäpäivä KE 8.6. KLO 12 LEPPÄVAARAN KIRKKO Ilmastokonsertti. Raili Poijärvi-Salmela, viulu, Petrus Laitinmäki, viulu, Teija Carlsson, alttoviulu, Lauri Suonio, sello, Susanna Pajukangas, piano.

Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu, tuotto WWF:lle Itämeren suojelun hyväksi.

Kesäkahvila KE 8.6. JA 22.6. KLO 17 KARAKAPPELI

Juhannusjuhla PE 24.6. KLO 16–18 LEPPÄVAARAN KIRKKO. Kirkkohetki, grillimakkaraa, mehua sekä yhdessäoloa ja yhteislaulua. Duo Nurmilintu.

Vap.eht. maksu Ukrainan pakolaisille Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Kummipäivä Seikkailupuisto Huipussa

Kevätpurojen solinaa -konsertti

SU 5.6. KLO 10–18. Tule mukaan juhlimaan valtakunnallista Kummipäivää! Kummit ja kummilapset voivat osallistua maksuttomaan Verkkoseikkailuun yläilmoissa. Koe pomppuisat verkot, jotka kulkevat 10 metrin korkeudessa. Ei etukäteisvarausta. Katso lisää: seikkailupuistohuippu.fi. Kaikki Kummipäivän tapahtumat: espoonseurakunnat.fi/kummipaiva

SU 22.5. KLO 18 LEPPÄVAARAN KIRKKO Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro laulaa ja laulattaa Kullervo Latvasen johdolla. Vapaa pääsy.

Perheiden kesäkahvila

Karakalliopäivä torilla

Olet juhlan arvoinen TI 24.5. KLO 11 LEPPÄVAARAN KIRKKO kevätmessu ja diakonian 150-vuotisjuhla.

MA–PE 6.–22.6. KLO 9–13 LEPPÄVAARAN KIRKKO. Laulua, leikkiä, liikuntaa, kahvia ja mehua.

HELATORSTAINA 26.5. KLO 14–18 KARAKAPPELILLA avoimet ovet.

Ohjelmaa kaikenikäisille.

Lauantaibrunssi

www

LA 21.5. KLO 10−12 RAITIN PYSÄKKI Konstaapelinkatu 1. Hinta 3 €.

Mitkä alueet kuuluvat Suur-Leppävaaraan?

espoonseurakunnat.fi Leppävaaran seurakunta Leppävaaran seurakunta

ESPOONSEURAKUNNAT.FI/VAALIT

Suur-Leppävaara vetää edelleen koko Espoon kasvua. Lähes puolet koko kaupungin alkuvuoden väkiluvun kasvusta tulee Suur-Leppävaarasta. Osuus on sama myös vuosi taaksepäin tarkasteltuna eli viime vuoden maaliskuun lopusta tämän vuoden maaliskuun loppuun.

Suur-Leppävaarassa asui nyt maaliskuun lopussa 75 200 asukasta. Se on 576 asukasta enemmän kuin tämän vuoden alussa ja 2 092 asukasta enemmän kuin maaliskuun lopussa vuosi sitten. Koko Espoon vastaavat luvut olivat 1 302 asukasta ja 4 858 asukasta.

petetty jätetty kastettu Asetu ehdolle sellaisena kuin olet. # S EU RAKU N TAVAAL I T

Ehdokasasettelu käynnissä 15.9. asti.

5 LEPUSKI

Vallikalliolaisten suut makeaksi

K-market toimittaa herkut kohta kotiin Kauppias Ilkka Kärkkäinen K-Market Vallikalliosta kertoo, että kesäkuun toisesta viikosta alkaen Wolt kuljettaa vallikalliolaisille nopeasti syötävää, jos halu herkutella yllättää. ”Meidän saamasta tilauksesta ostokset ovat nopeimmillaan 40 minuutissa jo tilaajalla.” Ilkka Kärkkäinen tietää muiden K-kauppiaitten Wolt-kokemuksesta, että hedelmät, karkit ja limsat ovat haluttuja herkkuja, samoin erilaiset pikkupurtavat. Ostoksia tehdään 10–20 eurolla.

Woltin lähetit käyttävät polkupyöriä ja autoja. Kärkkäinen iloitsee siitä, että yritys on panostanut lähettiensä pysäköintiin ja muuhun liikennekulttuuriin.

Verkkokauppa kasvaa maltillisesti

Pahimpaan korona-aikaan ruokien keräilypalvelu ja kotiinkuljetus kasvoivat räjähdysmäisesti. Nyt tilanne on tasoittunut. Kärkkäinen

arvelee, että normaalioloissakin palvelutarve kasvaa, mutta hallitusti. Moni ostaa verkkokaupan kautta painavat tavarat kuten juomat ja jauhot. Liha ja kala halutaan valita itse.

Kärkkäisen normaalissa verkkokaupassa ostosten keskihinta on yli 100 euron.

Tuotteet pakataan pahvilaatikoihin ja kylmäsäilytystä vaativat termokasseihin. ”Jos asiakas haluaa, pakataan muovipusseihin.”’ Tämän hintaiset ostokset kerätään kaupassa maksutta; kuljetus on maksullista.

Pahvilaatikot ovat hyvä paikkausmateriaali, koska ne sopivat hyvin kierrätykseen. Niiden säilyttämineen ei vie kaupassa paljon tilaa.

Laatikot on myös helppo purkaa levyiksi kierrätystä varten.

Suurin osa hävittää jätteet asiallisesti, mutta edelleen on niitä, jotka täyttävät pahviroskikset ehjillä pahvilaatikoilla.

Kauppiaana Ilkka Kärk-

käinen on miettinyt ongelmaan ratkaisua. Laatikoita ei voi hygieniasyistä käyttää uudelleen. Hän pohtii, olisiko jonkinlainen pullojen kaltainen palautusjärjestelmä mahdollinen.

Sunnuntai on uusi ostospäivä

Ilkka Kärkkäinen kertoo, että etätyöhön siirtyminen näkyi siinä, että työmatkalaiset eivät aamuisin hakeneet syötävää tai tulleet ostamaan lounasruokaa. Nyt monet ovat palanneet lähityöhön ainakin osittain.

Kauppojen laajentunut aukioloaika on tehnyt sunnuntaista päivän, jolloin hankitaan kotiin alkuviikon ruoat. Tämä muutos tuli jo ennen koronaa, ja vahvistuu entisestään. ”Kokeilimme sunnuntaina palvelutiskinkin pitämistä auki. Se ei kannattanut, sillä sunnuntaityö on niin kallista.”

Teksti: Pirjo Toivonen

Perkkaan Huolto Oy www.perkkaanhuolto.fi Isännöinti - Kiinteistöhuolto - Päivystys 24h

Ääni helposti kuuluviin!

Oma Podcast on helppo tapa pitää yhteyttä tai kertoa uutuuksista.

Teemme sinulle Podcastin äänityksestä valmiiksi ohjelmaksi tai editoimme oman tallenteesi.

Ota yhteyttä ja kysy lisää Luova Ratkaisu Oy Tutta Toivonen puh 040 821 6472 tutta@luovaratkaisu.fi

VALLIKALLIO

LÖYDÄT MEIDÄT

MYÖS WOLTISTA 9.6.

Tilaa ostokset pikatoimituksella ovellesi.

ALKAEN Vallikallio

Lintuvaarantie 33, 02650 ESPOO Arkisin 07-22, L-Su 09-22 ilkka.karkkainen@k-supermarket.fi puh. 020 700 2240

6 LEPUSKI

Leppävaara-seura on sinua varten!

Liity jäseneksi! www.lepuski.fi

Lepuski on suurin ja voimakkaimmin kehittyvä kaupunginosa Espoossa ja Leppävaara-seura on sen asioista monipuolisesti huolehtiva kaupunginosayhdistys. Yksin emme saa paljoa aikaan, mutta toimintatapamme onkin tehdä laajasti yhteistyötä, niin Espoon

kaupungin kuin alueen lukuisten yhteisöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Vaikuttamista ja karnevaaleja

Keskeinen toimintasarka on pysyä kärryillä, tiedottaa, keskustella ja ottaa kantaa

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 4.–15.2.

Leppävaara: Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66610 Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Muut toimistot: hok-elannonhautauspalvelu.fi Kiviesittelijä paikalla: MA–TI 11.–12.2.

Hyvinkää, Suokatu 8, Prismakeskus puh. 010 76 66580

(0,0835 € + 0,1209 €/min)

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

Osta aito kirja Lepuskista!

Iskee suoraan nostalgian ytimeen! Kirjaa myyvät Sellon Suomalainen kirjakauppa ja verkkokauppa www.booky.fi

www.lepuski.fi

alueemme moniin suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin. Pyrimme myös jatkuvasti parantamaan asukasyhteistyötä kaupungin kanssa. Hyvä kanava tätä varten on ollut Leppävaaran projektinjohtajan Tehtävä Leppävaarassa -tapaamiset ja somekeskustelut.

Näkyvintä toimintamme on jokavuotisilla Raittikarnevaaleilla. Tänä vuonna juhlimme taas Läkkitorilla ja Raitilla la 3.9.2022. Silloin julkistamme ylpeänä uusimman historiakirjamme, joka on nimeltään Leppävaaran kronikka 2022.

Historiaa ja kirpputoreja

Olemme tehneet määrätietoista ja palkittua työtä Leppävaaran historian tallentamisessa ja tunnetuksi tekemisessä. Sen tuloksena on syntynyt jo neljä Leppävaaran historiasta kertovaa kirjaa ja uusin ilmestyy syksyllä. Historiatyön tukijalkana on jo 20 vuotta toiminut kansalaismuistipiiri.

Uusimpana aluevaltauksena historiasaralla ottaneen ohjelmaan myös arkeologiset kaivaukset, joista kerrotaan tarkemmin lehden takasivulla.

Asukkaiden toivomuksesta järjestämme suosittuja kirpputoreja.

Pidämme myös huolta asukkaille tärkeästä Ruusupuistosta kaupungin kanssa tehdyn Meidän puisto -sopimuksella.

Vuotuisella Valopilkun valinnalla palkitsemme ilmiöitä tai henkilöitä, jotka ovat edesauttaneet myönteistä kaupunkielämää.

Kolumni 21.5.2022

Tule mukaan jäseneksi!

Tavoitteena on lisätä jäsenmääräämme. Leppävaaraseuran jäsenenä olet mukana vaikuttamassa oman kaupunginosasi asioihin.

Liittymisohjeet löydät lepuski.fi -sivuilta, jossa voit tarkemmin tutustua toimintaamme, mm. kuvitetuksi lukupaketiksi kootusta toimintakertomuksestamme.

Julkaisemme neljästi vuodessa Lepuski-lehteä, jonka levikki on 22 000. Ylläpidämme useita ryhmiä sosiaalisessa mediassa, joilla tavoitamme parhaimmillaan tuhansia asukkaita.

Johtokunnan kokoonpano 2022-23

Huhtikuun lopulla pidetyssä vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin edelleen Arja Salmi. Johtokuntaan tuli muutoksia, kun Alana Riihelä valittiin mukaan uutena jäsenenä ja Annika Tuominen-Kalland jäi nyt siitä pois. Uudeksi toiminnantarkastajaksi vuosikokous valitsi Reija Loposen ja hänen varahenkilökseen Markku Toivosen.

Johtokunnassa 8 varsinaisina jäsentä: Timo Haukilahti (varapuheenjohtaja), Tytti Hopsu(sihteeri), Martti Jokela, Karri Karsi, Olli Lehtonen, Kari Pietarinen ja Alana Riihelä sekä 4 varajäsentä: Yrjänä Lehti, Pirjo Myllys, Olli Palonen ja Marja Sysimies.

Käytännön toimintaa pyöritetään monissa työryhmissä, joissa on mukana seuran jäseniä ja yhteistyökumppaneita.

Hyvissä käsissä Kun jatkuva kipu sumentaa mielen ja elämänilon, on jästipäänkin pakko lähteä kuormittamaan terveydenhuoltoa.

Ensin Leppävaaran terveysaseman päivystykseen, josta tutkimusten ja verikokeiden jälkeen lääkäri kertoi laittaneensa lähetteen Jorvin päivystykseen. Kun en heti pystynyt ampaisemaan ylös tuolista, lääkäri kohotti kulmakarvojaan: “Sinne olis lähdettävä nyt heti!”

No lähdettiin! Ja se oli täynnä. Ambulanssit toivat aika ajoin lisää porukkaa. Huolestuneiden henkien tuoksu leijui odotustilan yllä. Istuimme tarkkailemassa toisiamme. Vaivihkaa kuten suomalaiseen tapaan kuuluu. Joku kutsuttiin huoneisiin, toinen istahti hänen paikalleen Palaaja etsi itselleen uuden kyttäyspaikan. Vessassa en uskaltanut käydä, sillä kutsu saattoi mennä ohi. Mutta tulihan se kutsu vähän myöhemmin.

Seinällä oli lappu jossa kerrottiin, ettei ensin tullutta välttämättä kutsuta ensimmäisenä ja asiantuntija määrittää kiireen. Illan pimetessä istuminen alkoi kuitenkin ärsyttää monia ja lopulta oli hoitajan ovella pieni jono narisemassa.

Hoitaja selitti ystävällisesti jokaisen ongelman, rauhoitti ja pyysi odottamaan. Minuakin sattui koko ajan ja toki halusin tietää, mitä se on, mutta siihen jonoon meneminen olisi mitään auttanut. Tasapuolisesti meitä kohdeltiin.

Joidenkin kokeiden jälkeen sain paikan hieman pehmeämmän sohvan ja seinän välissä. Ihanaa, pystyin vähän nojaamaan. Joitakin lähti osastoille, jotkut pääsivät jo ulos.

Taisin torkahdella. Minut kutsui sisälle ihanan kovaääninen lääkäri. Hyvä. Tutkimuksen jälkeen takaisin nuokkumaan ja miettimään kuulemaani. Seuraavan kutsu kuului jostakin kaukaa. Keräsin vähäiset tavarani ja kiirehdin kurkkaamaan kulman taakse. Ai, se viipalekuvaus.

Siitäkin selvisin ja ei kun takaisin odottelemaan uudelle paikalle, kovalle penkille. Pelotti. Unisuus oli tiessään.

Porukka oli vähentynyt ja vaihtunut. Herttainen vanhempi rouva nukkui lopen uupuneena miehensä kainalossa kuin lintu pesässään.

Kipujeni syy selvisi osittain, kun päivystävä lääkäri vielä kerran kutsui luokseen. Tarkempi tutkimus sitten näyttäisi, miten asiat ovat. Olin niin saamastani tiedosta pyörryksissä, etten osannut edes pelästyä leikkausta. Nyt pääsisin kotiin. Se oli tärkeintä.

Astuin viimein kirpeään yöhön. Hoitamattomat hiekkakasat löyhkäsivät. Mutta se on toinen juttu. Terveydenhoito on Suomessa hyvissä käsissä. Meitä hoidetaan erittäin hyvin.

Lisää liksaa hoitajille toivon mä.

Kiitollisena Ratu

Seuraava Lepuski ilmestyy 31.8. 2022

Lepuskin kirpparit taas täällä Leppävaara-seura järjestää tänä vuonna neljät Lepuskin kirpparit kahdessa eri paikassa eli Kartanonpuistossa Albergan kartanon luona ja Läkkitorilla. Kartanonpuistossa järjestetään kahdet kirpparit, toiset toukokuussa (la 21.5.) ja toiset elokuussa (la 13.8.). Läkkitorilla taas kirppistellään toukokuussa (la 28.5.) ja syyskuussa Raittikarnevaalien jälkeen, päivämäärä vahvistetaan myöhemmin.

Kaikissa neljässä tapahtuma-aika on kello 9-14.

Myyntipaikat ovat tuttuun tapaan maksuttomia ja ne saa valita saapumisjärjestyksessä. Mitään ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Leppävaara-seuran vapaaehtoiset ovat tapahtumapaikalla aamulla kello 8 alkaen ohjaamassa myyjien järjestäytymistä paikoille. Oma pöytä, viltti tai muu myyntialusta pitää olla.

Kirpparipuffetissa on myynnissä kahvia ja teetä sekä ihania kotileivonnaisia, myös kotiin vietäväksi.

Tarkemmat ajo- ja käytännön ohjeet roudauksista, parkkipaikoista, vessoista ym. kannattaa tarkistaa lepuski.fi-sivustolta. Muistetaan myös edelleen huolehtia terveysturvallisuudesta, vaikka koronarajoitukset onkin purettu. Ethän tule paikalle, mikäli tunnet itsesi sairaaksi.

Leppävaara-seura järjestää kirpparit vapaaehtoisvoimin. Suosittuja tapahtumia on järjestetty jo vuodesta 2012 ja mukaan kaivataan jo uusia vapaaehtoisia.

Jos haluat olla mukana järjestelyissä ja tiedottamisessa, ota yhteyttä seuraan seura@lepuski.fi

2022

Kaikille avoin ja maksuton!

Ei ennakkoilmoittautumisia!

Tule ostamaan!

klo 9–14

Tule myymään!

Oma pöytä/ alusta.

Kartanonpuistossa la 21.5.

Albergan kartanon vieressä

ja Läkkitorilla la 28.5. @leppavaaraseura

www.lepuski.fi

7 LEPUSKI

Seurakuntavaalit ensi marraskuussa Seuraavat seurakuntavaalit ovat 20.11.2022. Vaalien ennakkoäänestys on 8.– 12.11.2022 eli ennakkoäänestyspäivät ovat tiistaista lauantaihin. Vaaleissa äänestetään kirkon ja sen seurakuntien tulevaisuudesta valitsemalla luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle Leppävaaran seurakunta on osa Espoon seurakuntayhtymää, jossa on kahdet

vaalit. Yhteinen kirkkovaltuusto johtaa koko seurakuntayhtymää. Seurakuntaneuvosto johtaa seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan työtä.

Lepuski kysyi kolmelta henkilöltä heidän työstään seurakunnassa. He kaikki kuuluvat sekä kirkkovaltuustoon että Leppävaaran seurakuntaneuvostoon.

Kysymykset 1. Mihin asioihin halusit vaikuttaa, kun pyrit Espoon kirkkovaltuustoon /Leppävaaran seurakuntaneuvostoon 2. Miten arvioit saaneesi äänesi kuuluviin ja itsellesi tärkeitä asioita viedyksi eteenpäin?

3. Minkälaisia haasteita tulevalla seurakuntaneuvostolla on edessään?

Herttaliisa Tuure, ryhmä Kokoomus ja sitoutumattomat

kuntaa Espoossa on tehnyt tästä jo myönteisen päätöksen ja toivon, että Leppävaara seuraa perässä. Lisäksi olemme olleet Leppävaarassa vaikeiden asioiden äärellä, kun on keskusteltu ja päätetty tilojen luopumisesta.

Perkkaan kappelin menetys on iso, ja se tulee koskettamaan koko seurakuntaa.

merkityksellinen tässä ajassa.

koneuvostossa sekä viestinnän toimikunnassa.

Teresia Volotinen, Tulkaa kaikki -lista

3. On jo vuosia ollut paineita vähentää seurakuntien käytössä olevia toimitiloja mieluummin kuin vähentää työntekijöitä.

Pitää siis löytää toimivia ratkaisuja, etteivät seurakunnan jäsenet etäänny entisestään kirkosta.

1. Haluan vaikuttaa siihen, että seurakunta kuuluu kaikille. Tässä on otettu askeleita eteenpäin, mutta vielä on paljon tehtävää. Seurakunnalla on myös merkittävä rooli lasten, nuorten ja perheiden rinnalla kulkijana palveluissa ja toiminnan tarjoajana. Tämä rooli on korostunut erityisesti koronaaikana.

2. Yksi tärkeimmistä keskusteluista on Leppävaarassa vielä edessä: seurakunnan tilojen käyttö samaa sukupuolta olevien avioliiton vihkimiseen. Kaksi seura-

3. Tulevien vuosien isot kysymykset ovat: miten seurakunta pysyy lähellä ihmistä ja mitä edistysaskelia otetaan, jotta kirkko kuuluu aidosti kaikille. Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti, seurakunnan ovet pitää olla auki kaikille ja lähimmäisen rakkaus on

1. Kirkollisessa päätöksenteossa avoimuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus ovat tärkeitä perustekijöitä.

Tavoitteenani on ollut edistää myös tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä.

2. Uudistusmielistä vaikuttamista olen tehnyt seurakuntaneuvoston lisäksi piispanvaalissa, kirkolliskokous- ja hiippakun tavaltuuston vaaleissa, yhteisessä kirkkovaltuustossa ja kirk-

Herttaliisa Tuure

Teresia Volotinen

Kirsi Nummi

tetään. Kiinteistökysymykset ja rahojen ohjaaminen kansainväliseen vastuuseen ovat itselleni erityisen tärkeitä Espoon yhteisen kirkkovaltuuston päätösasioista.

Leppävaaran seurakuntaneuvostossa itselleni tärkeitä asioita ovat työntekijävalinnat ja toiminnan painopiste-kysymykset.

Erityisesti lapsi- ja perhetyö on minulle tärkeä.

rakunnassa.

Myös toimitilojen vähentämistä koskevien lapsivaikutusten arvioinnissa olen ollut aktiivisesti mukana.

Teksti: Pirjo Toivonen

Kirsi Nummi, Yhdessä matkalla -lista

1. Kun pyrin Espoon yhteiseen kirkkovaltuustoon, halusin ja haluan edelleen olla vaikuttamassa siihen, miten yhtymän varallisuutta käy-

2. Kuluneella vaalikaudella olen tehnyt aloitteen maksuttomista päiväkerhoista, mikä on toteutunut Leppävaarassa ja myös muutamassa muussa Espoon seu-

3. Seuraavalla kaudella haasteita tulee kirkkovaltuustossa olemaan varmasti edelleen talouden osalta, kun seurakuntien jäsenmäärä vähenee. Leppävaarassa joudutaan suunnittelemaan toimintaa entistä vähäisemmissä tiloissa Perkkaan kappelin tuhoutumisen vuoksi. Espoo muuttuu myös jatkuvasti monikielisemmäksi, mikä asettaa työlle omat haasteensa.

Estrada ja Balettikoulu Heli Aalto yhdistyvät Koulu muuttaa kesällä Läkkisepänkujalle Balettikoulu Heli Aalto on toiminut pitkään Estradan salissa. Vuosikausien erinomaisen yhteistyön tuloksena oppilaitokset yhdistyvät kesällä. Heli Aalto jatkaa opetusta Estradan opettajana. Tämä tuo uusia harrastusmahdollisuuksia erityisesti kaikenikäisille tanssin ystäville.

Estrada muuttaa kesällä uuteen tilaan Läkkisepänkujalle, jossa on yhteiset tilat musiikin- ja tanssiopetukselle. Musiikkipuolelle saadaan studiotiloja, jotka mahdollistavat uudenlaisia kursseja ja tanssinopetustarjonta laajenee elokuusta lähtien balettiin.

Airmovies • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • As Oy Espoon Emilia • Estrada Espoon musiikki- ja tanssikoulu • Gallant • Hammaskeiju • JM Suomi Oy • Kauppakeskus Sello • Kolmas sektori ry • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran järjestöyhdistys ry • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • Mailhouse • Musiikkiopisto Juvenalia • Niemi – muuttopalvelut • Offistore • Orasmus Oy • Painonet • Pelican Self Storage • Ravintola Harakanpesä • Ruoka-apu ry • Sellon apteekki • Tiimixi Oy • Toivo Group Oy • Wulff-Yhtiöt Oyj • Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin www.lepuski.fi puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja.

LEPUSKI

Liukuovet ja kaapistot millilleen.

Mittaus suunnittelu ja asennus TARJOUS VOIMASSA 30.6. SAAKKA.

Ota yhteyttä Inaria Studioon ja sovitaan jo etukäteen Sinulle paras toimintatapa. Tervetuloa!

Inaria Studio Leppävaara Läkkisepänkuja 4 puh. 09 2976 123 inariastudio.leppavaara@inaria.fi

Liukuovet ja kaapistot

www.inaria.fi

Uutta tietoa Leppävaaran kivikaudesta Leppävaara-seura toteutti syksyllä 2021 arkeologiset koekaivaukset Monikon torpan pihamaalla. Sieltä oli 1990-luvulla löydetty pintamaasta kvartsi-iskoksia, pieniä kvartsin siruja, joita syntyy kivityökalujen valmistuksen yhteydessä. Niiden perusteella arvioitiin, että paikalla olisi voinut olla kivikautinen asuinpaikka.

Tilanne oli pääkaupunkiseudulla harvinainen, sillä torpan piha oli säilynyt koskemattomana, eikä sen maaperää oltu kaivettu.

Koekaivauksissa varmistui, että Monikossa oli asuttu noin 5 000–5 500 vuotta sitten. Kaivausalueen eri osissa ja eri syvyyksiltä tehtiin kivikautisia löytöjä.

Ne osoittivat, että alueella on asuttu useaan otteeseen.

Löydöt sisälsivät kvartsi- ja pii-iskoksia sekä saviastian palasia, jotka olivat kuoppakoristeisia ja edustivat myöhäistä kampakeramiikkaa.

Maa nousee

Jääkauden jälkeen noin 8 000 vuotta sitten paljastuivat meren alta ensimmäisinä Leppävaaran korkeimmat kohdat Lintukallio, Vallikal-

Monikon koekaivauksissa löytyneitä saviastian paloja, myöhäistä kampakeramiikkaa. Kuva Jemina Rajamäki, kirjasta Leppävaaran kronikka 2022. lio ja Mäkkylänkallio. Merenpinta oli pitkään 34 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Silloisen meren rantaviivan voi nähdä Leppävaaran urheilupuiston pohjoispuolisella rinteellä.

Litorinameren pinta laski nopeasti noin 6 500 vuotta sitten ja jäi 25 metriä ny-

kyistä merenpintaa korkeammalle.

Leppävaaran sokkeloinen sisäsaaristo muuttui ajan myötä ja saaret yhtyivät mantereeseen. Tuon ajan rantaviiva kulki mutkitellen nykyisten Leppävaaran kirkon mäen ja Postipuunmäen tasolla ja kiersi Nupukiven-

kallion. Kehä I kulkee sen aikaisen salmen paikalla.

Pitkä merenlahti ulottui Monikonpuron nykyistä uomaa myötäillen aina Vantaan puolelle Linnaistensuolle asti.

latujen alle jääneeltä asuinpaikalta löydettiin vuonna 2014 useita kuoppaliesiä, joita oli käytetty noin 6 000 vuotta sitten hylkeen rasvan sulattamiseen.

Kivikauden asuinpaikat

Leppävaarasta ei tunneta yhtään kivikauden asumusta, asuinpaikkoja kylläkin.

Varhaisimmat Suomesta tunnetut asumukset ovat olleet kotarakennelmia. Asuntojen katteena lienee käytetty nahkoja tai tuohta.

Kampakeraamisilta asuinpaikoilta tunnetaan kotien lisäksi myös suorakaiteenmuotoisia asumuksia.

Lähes kaikilta asuinpaikoilta on löydetty keramiikkaa eli saviastioiden palasia.

Saviastioita opittiin valmistamaan runsas 6 500 vuotta sitten ja sen katsotaan johtuneen tarpeesta säilyttää ruokaa, ennen kaikkea rasvaista hylkeen lihaa. Pienimmät saviastiat olivat munakupin kokoisia ja suurimmat vetivät jopa 70 litraa. Astiat koristeltiin ja poltettiin avotulella. Suippopohja oli kätevä, se oli vahvempi kuin tasapohja ja ruukku pysyi

Leppävaaran ja Espoon suojainen saaristo ja sen monipuolinen luonto tarjosivat hyvät ruuanhankinta mahdollisuudet ympäri vuoden.

Noin 6 000 vuotta sitten ilmasto oli lämpimimmillään ja täällä viihtyi kasvilajeja, joita nykyisin tavataan Keski-Euroopassa. Lehtipuut, lukuisat marjat, sienet sekä pensas- että vesipähkinät tarjosivat runsaasti ravintoa vähälukuisille keräilijöille.

Nykyistä suolaisemmasta merestä saatiin ympäri vuoden ravintoa, kalaa, hylkeitä ja norppia ja majavia.

Grönlannin hylje oli tärkeimpiä saaliseläimiä, ennen kuin sen kanta metsästettiin sukupuuttoon.

Leppävaaran urheilupuiston rinteestä on löydetty neljä varmistettua kivikautista asuinpaikkaa. Sprintti-

Asumisen jäljet

helposti pystyssä painettuna hiekkaan.

Monikon arkeologiset kaivaukset jatkuvat syksyllä

Leppävaara-seura jatkaa Monikon kaivauksia tänäkin vuonna. Arkeologit Jan Fast ja Janne Soisalo vetävät taas kaivaukset, joiden osanottajat ovat innokkaita amatöörejä. Vuoden 2021 koekaivauksella saatiin Monikon asuinpaikka ajoitettua ja sen keskusosan sijainti paikannettua. Tänä vuonna siirrymme laajempiin arkeologisiin tutkimuksiin. Upeat löydöt odottavat vielä löytymistään Monikon hiekkaisessa maassa.

Artikkeli perustuu Markku Salmen kirjoitukseen Kivikauden Mäkkylä Leppävaaran alkukoti -kirjassa sekä Jan Fastin artikkeliin Monikon kivikautinen asuinpaikka Leppävaaran kronikka 2022-kirjassa, jonka Leppävaara-seura julkaisee 3.9.2022.

Teksti: Markku Salmi Jatkuu sivulla 9.

9 LEPUSKI

Kivikauden aikainen tyttö Leppävaaran Urheilupuiston asuinpaikalla, ruukussa hylkeen rasvaa. Piirros Tom Björklund, Espoon kaupungin museo, johtolankoja juurillemme 2022.

Väestösuojavarusteet Nykyaikaisessa suomalaisessa väestönsuojassa on oltava sisäänkäynnin suojateltta tai -huone (eli sulkuteltta), yksi tai useampi käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtokoje suodattimineen, lankapuhelinliittymä, ainakin yksi varauloskäynti, kuivakäymälöitä, varavesisäiliöitä, säteilymittari, raivaustyökaluja ja ensiapuvälineet. Varusteista määrätään lakisääteisesti. (Sisäasiainministeriön asetus 10.5.2011/506).

Suojalle tulee lain mukaan määrätä suojanhoitaja ja mahdollisesti myös varahenkilö. Heidän odotetaan suorittavan suojanhoitajan kurssin.

Väestönsuojaan on varattava 0,75m2 ala jokaiselle henkilölle. Suojaan mahtuva henkilömäärä saadaan, kun varsinainen suoja-ala jaetaan 0,75:llä. Esim. suoja-alan ollessa 53m2, suojaan mahtuva henkilömäärä on 53m2:0,75=70,6. Suojaan mahtuu siis 70 henkilöä.

Suoja-alan mukaan lasketaan kaikkien varusteiden tarve, sillä ne mitoitetaan suojaan mahtuvan henkilömäärän mukaisesti.

Esimerkkejä: Joditabletit (2/hlö) kuuluvat varusteisiin.

Kuivakäymälöitä pitää olla 1/ varsinainen suoja-ala 20 m2 Varavesisäiliöitä 40 litraa /varsinaisen suoja-alan m2. Jokaisessa väestösuijassa pitää olla turvallisuussyistä vähintään 3 erillistä vesisäiliötä. Jäteastioita vaaditaan 15 l/varsinaisen suoja-alan m2.

Urheilupuiston kivikautiset asuinpaikat ja pronssikautiset löydöt. Ortokuva museovirasto, kartta Markku Salmi.