Lepuski 2 2023

Page 1

LEPUSKI LEPUSKI

2/2023 • 20.5.2023 • Suur-Leppävaara

lauantaina 2.9. klo 10-18 Merkkaa aika jo allakkaasi! Tarkempi ohjelma ja paikkavaraukset

vuotta Paikallisia uutisia jo

Liukuovet ja kaapistot millilleen.

sata vuotta suomalaista perheyritystä!

Suunnittelu ja mittaus 0 e

Tarjous voimassa 30.6. saakka!

Ota yhteyttä! Soita tai laita sähköpostia!

Ahti Mäntymaa

Puh. 09 2976 123

E-mail: inariastudio.leppavaara@inaria.fi

Inaria Studio Leppävaara

Läkkisepänkuja 4

02650 Espoo

INARIA - Liukuovet ja kaapistot

30

Avaamme pienen luontopäiväkoti Unikon Lystimäkeen elokuussa 2023. Hae nyt!

ww.pilkepaivakodit.fi

www.raittikarnevaalit.fi www.inaria.fi

Muutosmurheita ja ilonaiheita

Leppävaarassa

eletään jälleen isojen muutosten paineessa, kun Espoon suurinta kaupunkikeskusta kehitetään. Moni ymmärrettävästi murehtii tuttujen paikkojen ja maisemien katoamista, kun vanha saa väistyä uuden alta.

Mäkkylänkujalla purettiin tänä keväänä yli kuusi vuosikymmentä palvellut koulukeskus päiväkoteineen ja opettajien asuntoineen. Lähes kaikki vanhat koulut on nyt purettu yksi kerrallaan viime vuosien aikana. Monikon koulukeskuksen osana on onneksi säilynyt ns. vanha kivikoulu, joka on suojeltu.

Lopulliset hyvästit ovat myös käsillä, kun Leppävaaran viimeistä teollisuusaluetta puretaan Palokärjessä Leppävaaran ja Lintuvaaran rajalla. 1950-luvulla perustetun yritysalueen moninaisista vaiheista kerrotaan tarkemmin tässä lehdessä.

Karakalliossakin on tänä keväänä surtu vanhan ostarin purkua. Muun muassa entiset karakalliolaiset nuoret kokoontuivat joukolla paikallisen pubin ”monttubileisiin” muistelemaan lapsuus- ja nuoruusvuosiaan.

Työmaat ja remontit ovat onneksi väliaikaisia. Mutta jatkuvien työmaiden keskellä asuminen ei ole kenellekään herkkua. Mieluiten itse kukin asuisi valmiissa ympäristössä.

Raide-Jokerin pitkäkestoinen rakennusprojekti on nyt saatu finaaliin. Valmista on tullut jopa hieman etuajassa, eikä budjettikaan ole pahemmin paukkunut. Nyt olemme päässeet maan harvo-

jen ratikkakaupunkien joukkoon, josta voi ja kannattaa olla ylpeä. Ratikkaliikenne toivon mukaan alkaa jo syksyllä.

Ilon aihe on myös Leppävaaranraitin ison kunnostusprojektin valmistuminen. Sen myötä Ruusupuisto, Leppävaaran Valopilkku vuodelta 2020, saa uudet upeat ruusuistutukset ja raitti puistikoineen on saanut kasvojenkohotuksen.

Eikä työmaista Lepuskin keskustassa vieläkään päästä eroon. Aseman liikenneterminaali on ensi vuonna menossa isoon remonttiin, kun kaupunkiradan jatkon ja Sellon laajennuksen rakentaminen lähtee liikkeelle.

Poikkeusreittejä ja kiertomatkaa on luvassa varsinkin jalan ja pyörällä keskuksessa liikkuville, kun Ratsukadun ajoratojen levennys ja Säterinniityntien jatkon rakentamisen työt pääsevät vauhtiin ensi vuonna.

Kesäkuussa odotamme uutisia Leppävaaran pohjoisen keskuksen kansainvälisen ideakilpailun ensimmäisen vaiheen voittajista. Tällöin julkistetaan tieto toteuttajaryhmistä, jotka ovat päässeet kilpailun toiselle kierrokselle. Rakennustöiden aloittamiseen radan pohjoispuolella tosin on vielä aikaa. Mutta kehittämisideoista ei nyt ainakaan ole pulaa, kun kilpailuun saatiin ennätysmäärän ehdotuksia.

Sellon apteekki on avoinna:

Arkisin klo 8.30–21.00

Lauantaisin klo 9–19

Sunnuntaisin ja juhlapyhinä klo 11–18

Espoon 10. apteekki, Leppävaarankatu 3–9, 02600 Espoo

Karakallion ostarin paikalle asuin- ja liikekortteli

Uutuutena ilmalämpöpumppuvalmius kaikkiin asuntoihin

Tulevan kesän aikana Karakallion ostari siirtyy historiaan. Tontille nousee kolme kerrostaloa, joissa on yhteensä noin 200 asuntoa. Lisäksi sille rakennetaan pysäköintilaitos. Jo elokuussa on tarkoitus päästä tekemään ensimmäisen talon perustuksia.

Espoon rakennusvalvonta on viime vuoden lopulla päättänyt, että uusiin asuntoihin on suunniteltava valmius aktiiviseen viilennykseen. Varte on ratkaissut asian ilmalämpöpumppuvarauksella.

Projektipäällikkö Minna Ylenius Varte Oy:stä pitää asumismukavuuden kannalta tärkeänä, että etukäteen on mietitty, miten ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö sijoitetaan parvekkeelle.

Kaikkien asuintalojen kattopintojen kuormituksessa on otettu huomioon aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet. Pysäköintilaitokseen ja piharakennukseen tulee viherkatto. Uudenlaista energia-ajattelua edustaa yksi rakennuksista, vuokratalo, joka lämmitetään maalämmöllä.

Ensimmäiseksi rakennetaan torin laidalle ARA-rahoitettu vuokratalo ja sen viereen Alepan päivittäistavarakauppa.

”HOK-Elannon kanssa on sovittu, että kauppa on valmis vuoden 2025 keväällä.” Minna Yleniuksen mukaan seuraavaksi rakennetaan vuokratalo. Viimeksi valmistuu Karakalliontien varteen rs-kohde eli talo, jossa on omistusasuntoja. Sen tuntumaan nousee myös pysäköintilaitos. Arviolta vuoden 2026 aikana koko kortteli on valmiina.

Minna Ylenius korostaa

asumisväljyyttä. Vuokratalonkin huoneistot ovat keskimäärin 45 neliön koteja. Omistusasunnot ovat samaa

kokoluokkaa kuin ARAasunnotkin eli keskimäärin 60–65 neliötä.

tuli yksikerroksinen liikerakennus Karahalli, alueen päivittäistavarakaupan ykkönen. Nyt sen paikalla on senioritalo.

Karakallio oli Espoon ensimmäisiä aluerakentamissopimuksin toteutettuja alueita. Tällaisen sopimuksen avulla kunnat pystyivät käynnistämään suuriakin rakennusprojekteja ilman tarvetta investoida infrastruktuuriin. Usein näissä sopimuksissa maan hankinnan, kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen

kulut tulivat rakennuttajien maksettaviksi eli käytännössä maksajina olivat asukkaat. aluerakentamissopimukset olivat vastaus Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen, sillä ne mahdollistivat kymmenien tuhansien ihmisten asettumisen pääkaupunkiseudulle. Karakalliossa rakennuttajaOstoskeskukset syrjäyttivät lähiöiden kivijalkakaupat. Ne jäivät puolestaan suurten hypermarketien ja Sellon kaltaisten suurten kauppakeskusten jalkoihin. Näin kävi myös Karakallion ostarille, jonka palvelut kutistuivat vuosien saatossa. Ympyrän voisi sanoa sulkeutuvan, sillä Karakallion ostoskeskuksen paikalle rakennettaviin kerrostaloihin tulee kivijalkoihin liiketilaa.

Teksti Pirjo Toivonen

Lähde: Karakallion

ostoskeskus: Rakennushistoriaselvitys, Helsinki 16.10.2015.

2 LEPUSKI
Pääkirjoitus 20.5.2023
MAALISKUUN TARJOUS Novanight mg 30 tabl. Kolmivaikutteinen nukahtamisaikaa lyhentävä ja rauhallisemman yöunen antava valmiste. Ravintolisä. Kampanja voimassa maaliskuun loppuun tai niin kauan kuin tuote-erää riittää. RATKO RISTIKKO Voita tuotekassi! NIVELRIKKO JA SEN HOITO MIKSI LÄÄKKEESTÄ EI SAA KELA-KORVAUSTA? B
i t a m i i n i n i m ey t y m i s h ä i r i ö t MITÄ SYDÄMEN EKG-TUTKIMUS KERTOO? ASIAKASLEHTI 2/2023 14,90 (norm. 17,64 €) APTEEKKI SELLON KANSI LA 2_23.indd 77 2.2.2023 16.21
käyttöön Remomedipalvelumme ja vältä ruuhka-aikoja! Tule noutamaan uusi asiakaslehtemme apteekista, saat monipuolista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. RATKO RISTIKKO Voita tuotekassi! VIEKÖ KOFEIINI YÖUNET? NÄRÄSTYKSEN SYY KANNATTAA SELVITTÄÄ Migreeni ja sen nykyhoito APTEEKKI LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN VARMISTAJANA TOUKOKUUN TARJOUS Arkeen purutabl./kaps. Aikuisille sopivatmaitohappobakteeri- päivittäiseenkäyttöön. ASIAKASLEHTI 3/2023 APTEEKKI SELLON -10% (norm. 12,54 3_23.indd Lataa REMOMEDI- sovellus: Paakirjoitus_3_22.indd 8 Saat Remomedisovelluksen sovelluskaupasta.
1 2 -v
Ota

Mia Laiho: Perusterveydenhuolto on pelastettava nyt

”Kun nuori lääkäri tulee terveyskeskukseen, hän joutuu heti ”syvään päähän”, tekemään liian itsenäisesti vaativaa työtä suuren työpaineen alla, ei ole ihme, että terveyskeskustyö ei houkuttele”, kansanedustaja Mia Laiho kuvaa terveyskeskusten lääkäripakoa.

”Terveyskeskustyö on tosi kivaa, monipuolista ja motivoivaa, jos työolosuhteet ovat inhimilliset, potilasmäärät ovat kohtuulliset ja tukea saa tarvittaessa ”, korostaa Mia Laiho, koulutukseltaan lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri. Kansanedustajan työn lisäksi hän Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu.

Pitkät hoitojonot ovat perusterveydenhuollossa terveyskeskuksissa arkipäivää. Mia Laihon mukaan ongelma voidaan kestävästi

ratkaista vain toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla. Hän on vetänyt eduskunnassa työryhmää, jossa on etsitty tähän ratkaisua.

Perusterveydenhuollon on oltava sellainen, että asiakas voi luottaa, että hoitoon pääsee tarvittaessa ja joku vastaa hänen hoidostaan. Henkilöstölle taas on tärkeää, että on rauha tehdä työnsä hyvin ja sieltä saa tarvittaessa tukea ja työssä on mahdollisuus kehittyä.

Mia Laihon teesit terveyskeskusten toiminnan muuttamiseksi

Oma tiimi -malli Uuden ajattelun ytimenä on moniammatillinen tiimi, joka ottaa potilaan heti hoitoonsa. Tällainen on toiminut puolitoista vuotta Kilossa ja aloittanut toimintansa Kalajärvellä ja Leppävaarassa. Laiho korostaa, että onnistunut tiimityöskentely vaatii jatkuvaa oman toiminnan seurantaa ja valmiutta muuttaa vanhaa toimintakulttuuria. Riski palata vanhaan toimintatapaan on muuten suuri.

Leppävaaran terveysasema käyttää tiimimallia

Johtava ylilääkäri Paula

Pallasaho iloitsee Kilon terveysaseman saamista kiitoksista. Sen toimintaa kehui ensin Helsingin Sanomien pääkirjoitus. Sitten A-studiossa kuumaksi käyneessä terveyspalvelujen kehittämistä koskevassa keskustelussa Kilon toiminta sai kiitosta.

Pallasahon vastuulla on Pohjois-Espoon ja Kauniaisten avoterveydenhoito Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Tiimimallia opeteltu

Leppävaarassa

kevään ajan

Leppävaaran terveysasemalla tiimimalliin kouluttuminen alkoi helmikuussa. Maaliskuussa, tarkalleen ottaen 27.3., se otettiin käyttöön, jalkautettiin kuten ylilääkäri sanoo. Jo nyt on näkyvissä, että lääkärille saa hyvin myös kiireettömän hoidon aikoja.

Pallasaho arvelee, että toiminta on vakiintunut syksyllä, kun lomakausi on ohitse. Kilo aloitti kiitetyn toimintansa syksyllä 2021.

Vaikka henkilökunta on hyvin motivoitunut ja sitoutunut uuteen toimintatapaan, muutos on tehty muun työn ohella. Samaan aikaan Espoon terveydenhoito on siirretty Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, mikä

myös on sitonut resursseja.

Isot muutokset ovat aiheuttaneet kuormitusta, ja näkyy ongelmina puhelinpalvelussa. Leppävaarassa on lääkäreitä nyt riittävästi, hoitajatilannekin on hyvä.

Mikä tiimeissä muuttuu?

Paul Pallasaho kertoo, että suurin muutos on puhelimeen vastaamisessa. Potilaan hoito alkaa jo silloin, kun hänen soittopyyntöönsä vastataan.

Nyt hoitaja työskentelee yhdessä lääkärin kanssa. Hän pystyy puhelun aikana konsultoimaan lääkäriä. Potilaan ongelma voi ratketa jo puhelun aikana. Jos näin ei käy, hänelle varataan aika, joka voi parhaimmillaan olla samana päivänä. Pallasaho kertoo, että joka päivälle on varattu aikoja lääkärille myös kiireettömiä potilaita varten.

Pallasaho korostaa myös hoidon jatkuvuutta. Kun potilas soittaa uudestaan, ajatuksena on, että häntä aikaisemmin hoitanut hoitaja soittaa hänelle takaisin.

Omaa tilannettaan ei tarvitse silloin kerrata alusta asti, mikä turhauttaa monia. Kun potilaalta ei uudestaan kysytä perusasioita, aikaa jää varsinaiseen hoitotyöhön.

Leppävaaran kasvu lisää palvelujen kysyntää

Leppävaaran terveysasemalla on myös iltavastaanottoja. Paula Pallasaho korostaa, että lääkärit voivat halutessaan normaalin virka-ajan jälkeen jatkaa iltavastanottoa. Ketään ei siihen veloiteta.

Resursseista ylilääkäri sanoo, että toiminta ei vaadi aiempaa enemmän rahaa eikä henkilökuntaa. Sen sijaan Leppävaaran väestömäärän kasvu – parin viime

Mia Laiho kertoo, että tiimi -mallia on tavoitteena laajentaa koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Sen saaminen valtakunnalliseksi toimintamalliksi voi vaatia muutoksia lainsäädäntöön.

Itsenäiset ammatinharjoittajat

Mia Laiho muuttaisi terveyskeskuksia niin, että esimerkiksi lääkärit voisivat toimia siellä myös itsenäisinä ammatinharjoittajina. Se voisi osaltaan parantaa perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja lisätä terveyskeskusten houkuttelevuutta ammattilaisten keskuudessa.

Laihon mukaan tarvitaan yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, jotta palvelut ihmisille voidaan turvata. Hoitoonpääsyn nopeuttamisen lisäksi on varmistettava hoidon jatkuvuus. Siitä hyötyy sekä asiakas että henkilöstö.

Laihon mukaan nykyisinkin käytössä oleva palveluseteli sopii hyvin jonojen purkuun. Jotta palvelut voidaan turvata kestävällä tavalla ja pitkäjänteisesti

tarvitaan kuitenkin rakenteellisia ja uudenlaisia ratkaisuja. Siinä voidaan hyödyntää julkisia, yksityisiä sekä kolmannen sektorin palveluja. Omatiimimallin hyödyntäminen olisi oiva toimintatapa saada hoitoonpääsy ja hoidon jatkuvuus kuntoon sekä lisätä perusterveydenhuollon houkuttelevuutta.

Töiden karsinta ”Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää lääkäreitä ja sairaanhoitajaa muuhun kuin heidän koulutustaan vastaavan työhön. Terveyskeskuksiin on saatava riittävästi avustavaa henkilökuntaa.”

Mia Laiho uskoo, että Länsi-Uudellamaalla päästään terveysasemilla tarjoamaan vielä iltavastaanottoja. Hän korostaa, että useisiin vaivoihin ei tarvita päivystystä, jos vain hoitoonpääsy muuten on hyvin hoidettu.

vuoden aikana noin 3 000 uutta asukasta – lisää terveyspalvelujen kysyntää.

Leppävaaran terveysasemalla pystytään palvelemaan hyvin myös muualta Suomeen tulleita. Esimerkiksi monia ohjeita on käännetty usealle eri kielelle.

Teksti: Pirjo Toivonen

Kuva: Paula Pallasahon arkisto

3 LEPUSKI
Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Mia Laiho
Kronikkaa kerrakseen! www.lepuski.fi Kirjaa myyvät Sellon Suomalainen kirjakauppa ja verkkokauppa www.booky.fi Osta aito kirja Lepuskista
Ylilääkäri Paula Palasaho kiittää henkilöstöä, jolle hoidon hyvä laatutaso on kunnia-asia. Ennen eduskuntaa Mia Laiholla on pitkä työkokemus lääkärinä niin potilastyössä kuin johtotehtävissä. Kesken hallituskiireiden hän ehti Lepuskin haastateltavaksi.

Vanhaa Leppävaaraa: Palokärjen teollisuusalue

Leppävaaraa ei hevillä mielletä teollisuuspaikkakunnaksi, mutta Leppävaaralla on pitkät teolliset perinteet. Viimeisenä teollisuusalueena sinnitteli Palokärki, jossa huippuaikoina työskenteli 200 henkilöä. Palokärki sijaitsi Pohjois-Leppävaaran ja Lintuvaaran välissä nykyisen Lintukorpi-kadun eteläpuolella ja joutui 2000-luvulla tiiviin asutuksen saartamaksi. Talouselämän muutokset ja asukkaiden valitukset teollisuuden päästöistä ajoivat yritykset muualle.

Leppävaaran vanhin teollisuus

Koko Espoon vanhin teollisuusrakennus, Nikolai Istominin höyrymylly, valmistui 1906 Mäkkylän seisakkeen tuntumaan. Istominilla oli kauppaliike nykyisen Lasipalatsin paikkeilla, jossa hän myi omassa myllyssään jauhettuja rukiita. Istomin oli myös tukkukauppias ja Suomen Sikuritehdas Oy:n osakas. Myllyä laajennettiin valkotiilisellä osalla, johon muutti sikuritehdas. Sikuri jauhettiin samassa myllyssä ja sitä myytiin kahvin korvikkeena. Mylly lopetti toimintansa 1943, mutta sen rakennukset ovat edelleen hyväkuntoisina tallella.

Teollisuus levisi vuosisadan alussa radan varteen. Kiviteollisuudella on Leppävaarassa pitkät juuret. Kiviosuuskunta Roima ja Kivi saivat aikaan teollisuusraiteen asemalle 1908, josta katu- ja rakennuskiviä voi-

tiin kuljettaa Helsingin työmaille. Aseman teollisuusalueelle sijoittuivat myös halko- ja lautatarhat. Puuta tarvittiin lämmittämiseen ja vilkkaan rakennustoiminnan tarpeisiin.

Teollisuusalue laajeni radan ja Turuntien välissä. Sen muistetuimpia yrityksiä olivat automaalaamo Taximo, kenkälankkia ja -voitei-

ta valmistanut KasKas, Kosan kaasun jakelupiste, vaihtoautoliike, Sahakonttori, Aallon tinaamo, pikasuutari ja lyhyttavaraliike Eveliitta. Radan varressa, nykyisen Kehä I:n sillan itäpuolella oli autohajottamo ja tahranpoistoliike

Teollisuusalue poistui käytöstä 1980-luvun alkupuolella, kun Turuntie siir-

Kaatopaikasta koirapuisto

Nykyisen Lintukorpi-kadun länsipäässä ja pururadan vieressä sijaitsi aikoinaan Leppävaaran ja silloisen Harakan ainoa kaatopaikka. Se syntyi enemmän tai vähemmän suunnittelemattomasti, kun soistuneeseen painanteeseen alkoi ilmaantua kaiken näköistä jätettä. Leppävaaran kaatopaikka oli käytössä vuosina 1956–1972.

Omakotiyhdistys ajoi voimakkaasti kaatopaikan perustamista. Alueiden roskaantuminen ja metsiköiden käyttö kaatopaikkoina oli yleistynyt asutuksen laajetessa ja avotunkioiden myötä syntyi iso rottaongelma. Kaatopaikalle silloin johtanut tie oli nykyisen Lintukorpi-kadun paikalla. Tiellä oli ennen kaatopaikkaa puomi ja valvontakoppi, jossa ei tosin ollut valvojaa. Palokärjen teollisuusalue alkoi sekin laajentua ja teollisuuden jätteitä todennäköisesti dumpattiin samalle kaatopaikalle. Kohtuullisen matkan päässä oli Talin suurkaatopaikka, mutta sitä saivat käyttää vain helsinkiläiset. YTV:n jätehuoltoon siirryttiin 1980-luvulla.

Kaatopaikan käyttö loppui 1972 jonka

Lintukorven koirapuisto, tai virallisesti koira-aitaus, kuvattuna syksyllä 2018.

jälkeen aluetta käytettiin Espoon teknisen toimen varikko- ja varastoalueena. 1990-luvulla kaatopaikan paikalle suunniteltiin asemakaavassa koulutonttia. Maaperätutkimuksissa sieltä löytyi rakennusjätettä, täyttömaata, renkaita ja tuhkaa, mutta myös ongelmajätteitä kuten raskasmetalleja ja öljyä. Alue kaavoitettiin puistoksi ja se kunnostettiin Lintukorven koirapuistoksi.

ja

rettiin lähemmäksi rataa.

Palokärjen teollisuusalue Palokärjen teollisuusalueen rakentaminen alkoi 1950-luvulla. Alue kuului Leppävaaran kartanolle, joka myi tontit suoraan teollisuusyrityksille. Ensimmäisiä muuttajia olivat Kustaa ja hänen poikansa Arto Kaislampi, jotka rakensivat verstas- ja asuinrakennuksen Palokärkeen 1955. Heidän yrityksensä oli Puumeka, joka valmisti mm. Hankkijan ja Tampellan pääkonttoreiden kokoushuoneiden kalustuksia ja yksityishenkilöille piirustusten mukaan huonekaluja. Kustaa teki myös sohvakalustoja, jotka verhoiltiin Katajamäen verstaalla. Loppuaikoina tehtiin myös ovia ja ikkunoita ja verstas toimi vuoteen 1986 asti. Tämän jälkeen sen tiloihin muutti Espoon Lasi.

Muita alkuvaiheen firmoja olivat Puuseppo Oy ja Painevalu Oy, hissiyhtiö

Koneellakin oli alueella jotain toimintaa. Myöhemmin Palokärkeen sijoittuivat timanttityökaluja valmistanut Levanto Oy, ruosteenestofirma Finikor, veljekset Sundberg ja Woikosken myymälä sekä vetytehdas, joka toimi Kometan alihankkijana.

Airam - Kometa

Palokärjen suurin teollisuusyritys Kovametalli Oy eli Kometa muutti alueelle 1963, jolloin valmistui sen uusi tehdas. Kometa valmisti metalliteollisuudelle työkaluja sekä kiviporia, joiden kärki oli valmistettu kovametallista. Kometa oli saanut alkunsa sotakorvausteollisuuden tarpeesta saada teräksen muokkaamiseen soveltuvia työkaluja, joita siihen asti oli tuotu Saksasta. Airam oli yksi Kometan osakkaista, sillä samalla teknologialla valmistettiin sähkölamppujen hehkulangatkin.

Vuonna 1960 tehtiin talviautoilun kannalta aivan käänteentekevä keksintö, nastarengas. Sen pito-ominaisuudet perustuvat kumiin kiinnitettyyn nastaan, jonka kärki tehtiin kovametallista. Nastojen kysyntä levisi kaikkiin pohjoisiin maihin ja siksi Kometa tarvitsi suuremmat tuotantotilat, jotka rakennettiin Palokärkeen.

”KOMETA” -logonimi siirtyi myös sen valmistamien

nastojen nimeksi ja se näkyi ralliautojen kylkeen teipattuna ja jääkiekkokaukaloiden reunoilla. Nastojen kysyntä vauhditti lisärakentamista ja Palokärkeen rakennettiin uudet tilat poratehtaalle, jotka valmistuivat 1984. Tehtaassa oli 10 metriä maanpinnan alle ulottuva polttouuni poratankojen lämpökäsittelyä varten. Uuni tuotti 2023 yllätyksen purkufirmalle, joka ei siitä etukäteen tiennyt.

Kometan toiminta Palokärjessä loppui ja kiinteistö myytiin 1995 firmalle, joka vuokrasi siitä tiloja bändien kämpiksi, väliaikaisiksi varastoiksi ja muiksi harrastustiloiksi. Loppuaikoina Palokärjen muissa rakennuksissa toimi useita autojenkorjaukseen liittyviä pikku yrityksiä ja pajoja.

Palokärjen teollisuusalue on 2023 purettu ja edessä on todennäköisesti maaperän vaihto ennen kuin alueelle suunniteltu kerrostalorakentaminen pääsee liikkeelle.

Teksti: Markku Salmi

Lähteet:

Leijona-Sanomat 1986

Aapo Kirvesniemi:

Lintuvaaran teollisuusalue. Luonnos 2023

Leppävaaran alkukoti. Leppävaara-seura 2017

Leppävaara: Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 3-9,

4 LEPUSKI
HOK-Elannon Hautauspalvelun KIVIPÄIVÄT 4.–15.2. hok-elannonhautauspalvelu.fi Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta. Kiviesittelijä paikalla: MA–TI 11.–12.2. Hyvinkää Suokatu 8, Prismakeskus puh. 010 76 66580 (0,0835 € + 0,1209 €/min) hok-elannonhautauspalvelu.fi
hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
puh. 010 76 66610
Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.
Kometan sisäänkäynti 1960-luvulla, portailla vahtimestari Gunnar Aarnio. Kuva Helsingin kaupunginmuseo Palokärjen tienviitta Lintuvaarantien ja nykyisen Lintukorpi-kadun risteyksessä. Kuva Markku Salmi Leppävaaran aseman suurimpia rakennuksia oli Taximon automaalaamo. Kuva Espoon Kaupunginmuseo Teksti kuvat: Markku Salmi

Perkkaalle rakennettu

Suomen suurin ilmavesilämpöpumppulaitos

tuottaa myös viilennystä

Fortumin ilma-vesilämpöpumppulaitos alkaa toimia täydellä teholla kesäkuussa.

Se korvaa kivihiilen ja kaasun käyttöä ja varmistaa osaltaan asiakkaiden lämmön muuttamisen hiilineutraaliksi. 11 megawatin laitos on Suomen suurin kaukolämpöverkkoon kytketty laitos, joka kierrättää lämpöä ilmasta kaukolämpöverkkoon.

Lämmityksen lisäksi laitos tuottaa jäähdytystä Perkkaan ja sen lähialuei-

den tarpeisiin. Mahdolliset hukkalämmöt saadaan myös tehokkaasti kierrätettyä kaukolämpöjärjestelmään Perkkaalle valmistunut ilma-vesilämpöpumppulaitoksen konsepti on helposti skaalattavissa ja monistettavissa. Se on osa Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka tavoite on luopua kivihiilestä kaukolämmön tuotannossa viimeistään vuonna 2025 ja muuttaa se kokonaan hiilineutraaliksi 2020-luvulla.

Vieraspaikkojen puute ja tavaroiden lastaaminen puhuttavat leppävaaralaisia

Vieraspaikkonen puute ja hankaluudet tuoda autolla tavaroita kotiin nousivat esiin erään leppävaaralaisen taloyhtiön asukaskyselyssä. Ruokakassin viemisestä kotiin joutuu maksamaan pysäköitimaksun.

Samat ongelmat nousivat esille Tehtävä Leppävaarassa -sivustolla.

”Asukkaat pitäisi ottaa tavarakuljetuksessa huomioon siten, että ensimmäinen 15 minuuttia olisi maksuton. Nyt joudumme maksamaan palvelutarjoajan palvelumaksun 0,59 euroa joka kerta kun puramme kauppakassit”, kommentoi eräs keskustelija. Hänen mielestään pitäisi olla sovittavissa,

että pysäköinnin laskutus palvelumaksuineen alkaisi vasta 15 minuutin päästä.

Toinen kertoi auttavansa isovanhempiaan käymällä heidän puolestaan kaupassa. Ostosten sisään viemisestäkin pitää maksaa.

Sovelluksella maksettava pysäköintiä monet pitävät hankalana niille, joilla ei ole älypuhelinta. Lepuskille on kerrottu, että nyt pysäköinti määrää, koska täällä voi vierailla – ei ihmisten oma aikataulu. Keskustelu pysäköinnistä jatkuu Lepuskin seuraavassa numerossa 30.8.

Teksti: Pirjo Toivonen

Kuva: Tutta Toivonen

K-kauppias vie karakalliolaiset bussilla ostoksille

Lähes 6 000 asukkaan Karakallio jää ilman ruokakauppaa, kun Alepa sulki ovensa huhtikuussa. Karakallio-seuran puheenjohtaja Aulikki Pentikäinen kertoi, että asukkaat olivat toivoneet saavansa tilapäisen parakkikaupan siksi ajaksi, kunnes uusi kauppa valmistuu. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista.

Asukkaiden hädän kuuli Mirko Antikainen, K-

Supermarket Auroran omistaja, kartsilainen itsekin. Hän on luvannut järjestää ja maksaa kerran viikossa bussikuljetuksen Karakalliosta kauppaansa aluksi kokeiluluontoisesti.

Aulikki Pentikäinen toivoo uudisrakentamisen tuovan mukanaan Karakallioon erilaisia palveluntarjoajia. ”Asiakaspotentiaalia alkaa olla.”

Yrityksistä kerätään perinnetietoa

Espoon perinneseuran vuoden 2023 teemana on Yrittävä Espoo. Yhdistyksen verkkosivuille tuotetaan artikkeleita espoolaisista yrityksistä, yrittäjistä ja yrittäjyydestä. Sisältöä täydennetään koko teemavuoden ajan.

Perinneseura kutsuu nyt yhdistyksiä, yrityksiä ja asukkaita keräämään yhdessä tietoa espoolaisesta yritystoiminnasta eri aikoina. Jos sinulla on tai voit tuottaa aineistoa, jonka voisi julkaista Yrittävä Espoo -sivustolla, ota yhteyttä Martti Hellströmiin, marttifi@gmail.com, tai Esko Uotilaan, euotila@gmail.com. Yrittävä Espoo sivusto löytyy osoitteesta espoonperinneseura.net/yritykset

Kummipäivä Espoossa 4.6.

Luontokeskus Haltia

Seikkailupuisto Huippu

ilmainen verkkoseikkailu kummille ja kummilapselle

Ilmainen leffanäytös

”Kolme iloista rosvoa” kummille ja kummilapselle Kino Tapiolassa, Tapiolan seurakunta tarjoaa.

Ilm. viim. 21.5.

16–18.30 Perhemessu & aasilla ratsastusta, lampaita, lettuja ja kasvomaalausta. Mukana Pikku-Päkä ja Aina-aasi

5 LEPUSKI
espoonseurakunnat.
fi/kummipaiva
Katujen varsille mahtuisi lastauspaikkoja asukkaiden ja kuljetusyritysten käyttöön

Kysy eläinlääkäriltä

Kysy Lepuskin eläinlääkäriltä

Lähetä kysymykset pirjo@luovaratkaisu.fi

Kolumni 20.5.2023

Kevättä kaikille!

Lähdettiin mustarastaan laulusta ja vihertyvien lehtien ihailusta kokemaan alkukevättä uudestaan noin 500 km täältä koilliseen. Täällähän se oli: lunta, pakkasta, kylmää tuulta, paljaat oksat, muutama talitintti. Ensimmäisenä yönä satoi lisää kaunista valkoista lunta. No, ei nyt ihan tätä toivottu, mutta tulkoon, kun ei estääkään voi. Onneksi on Porinmatti.

Hengitän täällä syvään. Vedän sisääni niin paljon raitista ilmaa kuin pystyn. Puhallan pitkän hiekoituskauden pölyt ja myrkyt ulos keuhkoistani. Ja uudestaan. Kylmä tuoksuu raikkaalta, tunnen metsän, maan, kevään hajun!

Taija Saloniemi

on Vermon eläinklinikan uusi eläinlääkäri

”Kysy, oliko eläinlääkäri hänen toiveammattinsa”, pieni avustajani mietti, mitä eläinlääkäriltä pitäisi kysyä.

”Kyllä on”, Taija Saloniemi vastaa. Ensimmäinen ammatti se ei kuitaankaan ole. Sitä ennen hän ehti hankkia kaksi muuta eläimiin liittyvää koulutusta: ratsastuksenopettajan ja hevostenhoitajan. Jos Taijasta ei olisi tullut eläinlääkäriä, eläimet olisivat olleet kuitenkin hänen työtään.

Mikä sitten veti työskentelemään pieneläinten parissa? Taija kertoo, että kipinä syttyi, kun hän työskenteli pieneläinklinikalla. Vermossa sijaitseva Equivet on hänelle ihanteellinen työpaikka, sillä siellä hän voi hoitaa myös hevosia.

Hevoset ja lehmät ovat osa Taija Saloniemen elämää. Kun työ eläinklinikalla päättyy, kotona maatilalla odottavat ison perheen lisäksi hevoset ja lehmät. Ja kolme koiraa.

”Entä oliko hänellä lapsena lemmikkejä?”, ohjeisti avustajani minua kysymään. Taija muistelee, että hänellä on ollut jyrsijöitä – hiiriä, rottia, gerbiileitä. Joukkoon on mahtunut kaneja ja kalojakin – ja tietysti koiria.

Nyt on ihan pakko kysyä, onko Taija enemmän koira- kuin kissaihminen. Kissojakin hänellä on ollut, vaikka niitä ei juuri nyt olekaan. Vastaanotolta tulikin ennen haastattelua kissanomistaja, jonka kissa levollisena makasi kuljetuskopassa. Eläinlääkärissä käynti näytti olleen kohtuullisen miellyttävä kokemus.

Vielä avustajallani oli yksi kysymys: Mikä on ollut jännittävintä työssä? Taija Saloniemi muistelee yöllistä sektiota, joka pelasti mopsin ja sen ainokaisen hengen. Hän kertoo, että erityisesti joillekin pienille koirille synnytys voi olla vaikea, jos pennuilla on kovin iso pää kuten on mopseilla.

Eläinlääkärin vinkkejä koiran kesään

Taija Saloniemi antoi Lepuskin lukijoille muutamia vinkkejä, jotka auttavat tekemään helteisestäkin kesästä koiralle miellyttävän.

Punkit

Suun kautta annettavat tabletit häätävät tehokkaasti punkit. Ne sopivat erityisen hyvin koirille, jotka uivat paljon. Liuoskäsittely ei tällaisille koirille anna riittävää suojaa. Tabletit eivät tehoa hyttysiin, jotka jotkut liuokset karkottavat. Apua pukkeihin saa myös punkkipannasta. Tabletteihin tarvitaan resepti lääkäriltä.

Kuumuus Koiraa eikä kissakaan saa jättää edes lyhyeksi aikaa pysäköityyn autoon, jonka lämpötila voi kohota nopeasti hyvin korkeaksi. Tärkeää on, että koiralla on aina riittävästi juotavaa – myös automatkoilla, joissa viilennysalustoilla voi helpottaa lemmikin oloa. Myös märällä pyyhkeellä voi viilentää koiraa. Ne toimivat myös kotona, jos sisällä on kovin kuumaa.

Kuuma asfaltti polttaa tassuja. Siksi sillä ei pidä pitkään kävelyttää koiraa.

Pitkät lenkit kannattaa tehdä varhain aamulla tai myöhään illalla.

Kyyt ja ampiaiset

Jos koira sattuu työntämään kuononsa paikkaan, jossa kyy lymyää, edessä on nopea matka eläinlääkärille. Kyypakkauksella ei pidä itse lääkitä käärmeenpuremaa, ellei purema ole pään alueella ja turvotus uhkaa tukkia ilmatiet. Kyypakkauksen tableteista voi olla hyötyä ampiaisen pistoihin.

Haavat

Puhtaalla vedellä huuhtelu riittää yleensä koiran haavojen puhdistamiseen. Tärkeää on pitää haava kuivana ja puhtaana. Joskus tarvitaan kauluria estämään koiraa nuolemasta omia haavojaan. Jos oma apu ei tunnu auttavan, haavaa kannattaa käydä näyttämässä eläinlääkärille.

Vaikka näyttää, että koiraan sattuu, sille ei koskaan saa antaa ihmisten särkylääkkeitä, jotka voivat olla eläimelle vaarallisia. Esimerkiksi parasetamoli on kissalle tappavaa. Kipuileva eläin tarvitsee eläinlääkärin.

Teksti ja kuva: Pirjo Toivonen

Pihassa on vielä iso katolta pudonnut lumikuorma. Sen reunamilla on parin sentin kokoinen sula kohta, josta tunkee esiin pieni krookus.Miten noin pienessä kasvissa voi olla niin paljon lämpöä, että kova lumi sulaa! Kukan kaunis, terhakka nuppu on tummansininen ja tiukasti kiinni.

Seuraavan päivän aurinko avaa sitä hiljalleen ja näen sahramin väriset sisäosat. Mutta jälleen tulee tuima tuuli, viskoo lunta. Nuppu sulkeutuu. Kuvittelen, miten sinisen nupun sisällä heteet hymisevät rauhoittavasti.

Pienet sinitiaiset aloittavat reviiritaistelut. Kuin kaksi vaaleansinistä tupsua törmäilisi toisiinsa. Mutta taistelu on kiivas, höyhenet pölisevät. Räkättirastaat ajavat toisiaan takaa, kunnes ne äkkäävät korpin ja lähtevät yhdessä tuumin takaa-ajoon. Sitten jatkuu taas keskinäinen välienselvittely. Korkeiden puiden kätköistä kuuluu peipponen, laulu- ja punakylkirastas. Punatulkku käy nappaamassa syreenin viimevuotisista kukinnoista kuivuneen siemenen.

Pihassa pitää nyt kävellä varovasti, sillä krookukset ovat vallanneet sen. Niitä suorastaan putkahtelee minne vain. Valkovuokot ja kevätesikot haluavat kukkia sentin pituisen vartensa varassa. Silmut pullistelevat syreeneissä ja omenapuissa. Koivujen latvat vihertävät

Yrttimaalla suren lipstikan mystistä häviämistä. Monta vuotta se kestikin. Meirami taas aikoo omia koko lavan ja jostakin lavaan eksynyt metsämansikka tunkee myös rönsyjään pitkin laatikkoa. Jänis ei ole hyvän suojauksen vuoksi päässyt omenapuiden kimppuun, mutta ruusupensaissa näkyvät niiden sen hampaiden aiheuttamat leikkaukset.

Nyt on mustarastas virittämässä lauluaan. Lassi Nummen haikean runon viimeinen säe kuuluu “Eikä kukaan ole keneltäkään poissa, kun mustarastas laulaa.” Se on siinä. Elämä ja kuolema.

Kun meillä on näin upea luonto, uusiutuva, runsas, ihmistä paljon viisaampi, miksei luonnon roskaaminen ja tuhoaminen ole vakava rikos?

Keväthuumassa

Inaria Studio Läkkitorilta nettiin

”Kauppiaan pitää olla siellä, missä asiakkaatkin”, sanoo Inaria Studion Leppävaaraan perustanut Ahti Mäntymaa siirtymisestään fyysisestä myymälästä nettiin.

”Olemme ilolla palvelleet asiakaitamme yli kymmen vuotta Leppävaaran myymälässä, mutta nyt on aika kehittyä.” Mäntymaa mukaan suuri osa asiakkaista aloittaa yhteyden netin kautta tai puhelimitse ja tulee sitten myymälään.

Nyt Ahti tulee sovitusti kotiin suunnittelu- ja mittauskäynnille. Näin hän pystyy antamaan heti tarkan tarjouksen. Kuten ennenkin varsinainen työ eli mittaukset ja asennukset tehdään asiakkaan luona, jonne toimitetaan asennettavat tuotteet.

”Minulla on värimallit ja materiaalit mukanani ja jopa muutama toimiva ovi, toki pienoiskoossa”, Ahti Mäntymaa kertoo. ” Hänen mukaansa asiakas hyötyy siitä, että suunnittelija näkee kodin värimaailman ja muun sisustuksen ja voi hyödyntää niitä, asiakkaan toiveita

Espoo arpoo 57 omakotitonttia

ja omaa suunnitteluosaamistaan.

”Kun myymäläkulut jäävät pois, toivon pystyväni siirtämään hintaetua myös myyntihintoihin.”

Teksti: Pirjo Toivonen

Kuva: Tutta Toivonen

Lintuvaarassa on arvonnassa kaksi tonttia

Tontit sijaitsevat Henttaalla (3 tonttia), Kalajärvellä (16), Kauklahdessa (1), Kurttilassa (9), Latokaskessa (20), Lintuvaarassa (2), Nupurissa (1) ja Saunalahdessa (5). Ne ovat pinta-aloiltaan 435–1101 m2 ja rakennusoikeuksiltaan 109–286 k-m2. Tontinhakija voi valita, haluaako hän ostaa vai vuokrata tontin.

6 LEPUSKI
Ratu

Pilke päiväkodit avaa pienen luontopäiväkodin

Lystimäkeen Espooseen

Pilke avaa luontopainotteisen, 44-paikkaisen päiväkoti Unikon Lystimäkeen Espooseen elokuussa 2023. Päiväkotia rakennetaan Ylismäenkujalla.

Unikko on luontopainotteinen päiväkoti 0–5-vuotiaille lapsille, jotka oppivat päiväkodissa myönteistä asennetta luontoon sekä kestävään elämäntapaan.

Päiväkodissa ulkoillaan paljon säästä riippumatta. Toiminnassa korostuvat erilaisten luonnonilmiöiden tutkiminen ja ihmettely, säännöllinen retkeily ja luonnossa liikkuminen.

Monissa Pilke-päiväkodeissa on mahdollisuus valita eri tavoin painotettua varhaiskasvatusta. Pilke-päiväkotien painotteisuudet ovat kielet, tiede, luonto, liikunta, musiikki, taide ja ilmaisu.

”Varhaiskasvatuksen toteuttamisessa koemme tärkeänä lasten leikin, oivaltamisen ja osallisuuden toteutumisen lämpimässä vuorovaikutuksessa kasvattajien kanssa. Lasten päivään sisältyy luontopainotteisuuden lisäksi monipuolista toimintaa uuden

Lepuskin kirpparit starttaavat taas

Lepuskin suosittuja kirppareita järjestetään tänä keväänä kahdessa paikassa. Kausi avataan Läkkitorilla lauantaina 20.5. Kesäkuun kirpparit pidetään Kartanonpuistossa Albergan kartanon luona lauantaina 10.6. yhdessä Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen kanssa. Tapahtuma-aika molemmissa on kello 9-14.

Myyntipaikat ovat tuttuun tapaan maksuttomia ja ne saa valita saapumisjärjestyksessä. Mitään ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Leppävaara-seuran vapaaehtoiset ovat tapahtumapaikalla aamulla kello 8 alkaen ohjaamassa myyjien järjestäytymistä paikoille. Oma pöytä, viltti tai muu myynti-

alusta pitää olla. Kirpparipuffetissa on myynnissä kahvia ja teetä sekä ihania kotileivonnaisia, myös kotiin vietäväksi.

Tarkemmat ajo- ja käytännön ohjeet roudauksista, parkkipaikoista, vessoista ym. kannattaa tarkistaa lepuski.fi-sivustolta.

Pidetään edelleen myös huolta terveysturvallisuudesta. Ethän tule paikalle, mikäli tunnet itsesi sairaaksi.

päiväkodin sisätiloissa, pihalla ja retkillä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti.” kertoo Pilkkeen asiakkuusjohtaja Riikka Mattsson.

Päiväkotiin haetaan palveluseteliä Espoon kaupungilta. Unikko on Pilkkeen 23. päiväkoti Espoossa.

Leppävaara-seura on sinua varten!

Leppävaara-seura toimii Espoon suurimmassa ja voimakkaimmin kehittyvässä kaupunginosassa. Yksin emme saa paljoa aikaan, mutta monipuolisella yhteistyöllä voimme monin tavoin vaikuttaa asumisviihtyisyyteen ja myönteiseen paikan henkeen Leppävaarassa.

Toimintaperiaatteemme on ylläpitää ja laajentaa seuran hyviä yhteistyöverkostoja sekä vaikuttaa siihen, että tiedonkulku asukkaiden ja kaupungin välillä parannetaan. Seuraamme tiiviisti alueen ajankohtaisia suunnitelmia ja hankkeita, jaamme niistä tietoa, synnytämme keskustelua ja otamme kantaa tilanteiden mukaan sekä välitämme asukkaiden tarpeita kaupungin ja muiden viranomaisten suuntaan. Järjestämme vuodessa useita asukastilaisuuksia, ylläpidämme Lepuski.fi-sivustoa ja olemme esillä sosiaalisessa mediassa. Julkaisemme neljästi vuodessa tätä Lepuski-lehteä, jonka levikki on 16 000.

Historiaa ja monipuolisia asukastapahtumia

Asukkaiden toivomuksesta järjestämme suosittuja kirpputoreja. Pidämme myös huolta asukkaille tärkeästä Ruusupuistosta kaupungin kanssa tehdyn Meidän puisto -sopimuksella. Puiston ollessa remontissa aktiivinen talkooporukka on järjestäytynyt Roskarouviksi, jotka kerran viikossa kokoontuvat keräämään roskia. Vuotuisella Valopilkun valinnalla palkitsemme ilmiöitä tai henkilöitä, jotka ovat edesauttaneet myönteistä kaupunkielämää.

van seuran toiminnasta saa kuvitetuksi esitteeksi kootusta viime vuoden toimintakertomuksestamme.

Johtokunnan kokoonpano 2023-24

Leppävaara-seura järjestää kirpparit vapaaehtoisvoimin. Suosittuja tapahtumia on järjestetty jo vuodesta 2012.

Olemme tehneet määrätietoista ja palkittua työtä Leppävaaran historian tallentamisessa ja tunnetuksi tekemisessä. Sen tuloksena on syntynyt jo viisi Leppävaaran historiasta kertovaa kirjaa. Historiatyön tukijalkana on jo 20 vuotta toiminut kansalaismuistipiiri. Jatkamme jo kolmatta kertaa syksyllä arkeologisia kaivauksia Monikon entisen torpan maastossa. Uutena projektina päivitämme Leppävaaran kotikaupunkipolut digitaaliseen muotoon.

Näkyvin tapahtumamme on jokavuotiset Raittikarnevaalit. Tänä vuonna juhlimme jo 32. kerran lauantaina 2.9.2023. Päivämäärä kannattaa jo merkata kalenteriin.

Tule mukaan Leppävaara-seuran jäseneksi!

Tavoitteemme on lisätä jäsenmääräämme. Leppävaara-seuran jäsenenä olet mukana vaikuttamassa oman kaupunginosasi asioihin.

Liittymisohjeet löydät lepuski.fi -sivuilta, jossa voit tarkemmin tutustua toimintaamme. Kattavamman ku-

Huhtikuun lopulla pidetyssä vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin edelleen Arja Salmi. Johtokuntaan tuli muutoksia: Reija Loponen valittiin uudeksi jäseneksi, ja Tytti Hopsu ja Pirjo Myllys jäivät pois. Uudeksi toiminnantarkastajaksi valittiin Jukka Sneck ja hänen varahenkilökseen Pirjo Myllys.

Johtokuntaan kuuluvat varsinaisina jäseniä: Timo Haukilahti (varapuheenjohtaja), Reija Loponen (sihteeri), Martti Jokela, Karri Karsi, Olli Lehtonen, Kari Pietarinen ja Alana Jelonen sekä varajäseninä: Yrjänä Lehti, Olli Palonen ja Marja Sysimies.

Seuran toimintaa pyöritetään monissa työryhmissä, joissa on mukana seuran jäseniä ja yhteistyökumppaneita.

Apteekki Elixir • As Oy Espoon Emilia • Estrada Espoon musiikki- ja tanssikoulu • Hammaskeiju • JM Suomi Oy •

Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran järjestöyhdistys ry •

Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • Musiikkiopisto Juvenalia •

Offistore • Orasmus Oy • Pelican Self Storage • Ravintola Harakanpesä •

Sellon apteekki • Tiimixi Oy • Toivo Group Oy • Wulff-Yhtiöt Oyj •

Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. www.lepuski.fi

LEPUSKI LEPUSKI

Päätoimittaja:

Arja Salmi

Leppävaara-seura ry

Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi

Vastaava toimittaja:

Pirjo Toivonen

Luova Ratkaisu Oy

Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi

Ilmoitusmyynti:

Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi

Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.fi

Kustantaja:

Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy

SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI

Julkaisija:

Leppävaara-seura ry

Kivenhakkaajankuja 2 C 17, 02650 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi

Painopaikka:

Suomalainen Lehtipaino Oy

Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy

Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelupalaute

Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi

Leppävaara-seuran

pankkiyhteys:

Danske Bank FI47 8000 1170 8786 73

Varsinaiset jäsenet: Arja Salmi, puheenjohtaja Reija Loponen, sihteeri Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja

Alana Jelonen

Martti Jokela

Karri Karsi

Olli Lehtonen

Tapio Lipasti

Kari Pietarinen

Varajäsenet:

Olli Palonen

Yrjänä Lehti

Marja Sysimies

Tilitoimisto:

Lady Balance Oy, Merja Honkanen

Kansallismuistipiiri:

Markku Salmi, Arja Salmi ja Riitta Laaksonen www.lepuski.fi www.facebook.com/leppavaaraseura www.instagram.com/lepuskiseura/ https://twitter.com/LeppavaaraS

Raittikarnevaalit

Ohjelmaa koskevat tiedustelut Tuottaja Viivi Pennanen viivil.pennanen@gmail.com www.raittikarnevaalit.fi

7 LEPUSKI
www.lepuski.fi
Liity jäseneksi!

Ruusupuisto puhkeaa

uuteen kukoistukseen

Vuoden päivät kestäneen Leppävaaranraitin perusparannusurakan loppusuora alkaa häämöttää. Viimeisiä kiveyksiä vielä ladotaan raitin pintaan, uusittujen istutusaltaiden ja -terassien reunakiveyksiä viimeistellään ja puuttuvia kalusteita asennetaan paikoilleen. Ilmojen lämmettyä myös mittavat istutustyöt ovat päässeet kunnolla liikkeelle. Valmista pitäisi olla heinäkuun alkuun mennessä.

Materiaali- ja tarviketoimitusten viivästyminen on pitkin matkaa hankaloittanut töiden etenemistä. Myös taimien saatavuudessa on ollut haasteita. Onneksi ruusupuistoon tehtyä hienoa istutussuunnitelmaa ei tämän takia ole tarvinnut muuttaa. Uusia ruusuntaimia on kaikkiaan 400 kappaletta ja niitä on seitsemää eri lajiketta. Kukin lajike on istutettu omiksi ryhmikseen.

Puiston alimmalle terassille istutetaan 143 kpl punaista Rosa Europeanan tainta. Seuraavan eli kakkosterassin istutusaltaisiin tulee 51 kpl valkoista Rosa Schneewittcheniä ja 28 kpl punaista Rosa Tom Tomia. Kolmatta terassia komistaa

55 kpl vaaleanpunaista Rosa

Balladea ja 30 kpl oranssinpunaista Rosa President

Kekkosta. Neljännelle terassille on luvassa 66 kpl punaista Rosa Queen Elisabethia ja 48 kpl keltaisen ja roosan kirjavana Rosa

Peacea, joka on myöhään

kukkivaa lajiketta.

Nyt keväällä istutetut taimet eivät vielä ehdi parhaimpaan loistoonsa, mutta ensi vuodeksi on jo luvassa upea kukinta, joka säiden salliessa

kestää myöhäiseen syksyyn. Ruusupuisto on yhteisen raittimme todellinen kaunistus. Puiston kukkaloistoa tullaan ihailemaan kauempaakin. Puiston kulmaan on tulossa hieno infotaulu, joka kertoo asukkaiden talkootyöstä Ruusupuiston hoidossa.

Teksti ja kuva: Arja Salmi Tietolähde: espoo.fi -sivustolta löytyvä istutussuunnitelma

Ryhmätaideterapia auttaa eteenpäin, kun elämä jumittaa

”On aivan ihanaa huomata, kuinka ihmiset löytävät itsensä”. Leppävaaran seurakunnan diakoni, ryhmätaideterapeutti Riitta Türkmen kertoo, että ryhmätaideterapian ideana on oppia löytämään omia voimavarojaan ja näkemään omia mahdollisuuksiaan. Unelmoimaan.

Riitta kertoo, että moni on sitä mieltä, ettei heillä ole unelmia. On iso juttu uskaltaa haaveilla. Pitkäaikaistyöttömyys ja sairaudet ovat kaventaneet monen elämän. ”Kun on vaikeaa, ei huvita lähteä. Ja kun voisi lähteä, ei ole enää kontakteja”, Riitta kuvaa näköalattomuuden kierrettä.

Taidekipinä voi sytyttää elämänpalon uudestaan

Ensi syksynä, 19.9. alkaa Leppävaaran seurakunnan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän yhdessä järjestämä ryhmätaideterapia, Taidekipinä. Ryhmän viikoittaiset tapaamiset Karakappelissa jatkuvat 5.12. asti.

Taidekipinässä taide on terapian ja itseilmaisun väline. Osallistua voi vaikka ei olisi sitten kouluaikojen piirtänyt tai maalannut.

Ryhmässä opitaan värien

käytön tekniikkaa, eli kuinka värit toimivat, mutta ei tekemään esittävää taidetta.

Riitta Türkmen vastaa ryhmän taideosuudesta. Sosiaaliohjaaja Leila Urpelan aluetta on sosiaalinen kuntoutus. Länsi-Uudenmaan Sotessa hänelle kuuluvat muun muassa työllisyyttä edistävät palvelut ja sosiaalinen kuntoutus.

Ryhmään otetaan 7-8 henkilöä, jotka ovat iältään 35-65- vuotiaita. Suuri osa taidekipinäläisistä tulee Länsi-Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmästä.

Riitta Türkmenille voivat ilmoittautua henkilöt, jotka eivät ole sote-alueen asiakkaita.

Kurssille osallistumiselle on matala kynnys, esimerkiksi lääkärin lähetettä ei tarvita. Kaikki halukkaat kuitenkin haastatellaan, jotta voidaan arvioida, hyötyvätkö he ryhmästä. Tärkein kriteeri onkin, että sitoutuu viikoittaisiin tapaamisiin. Sitoutuminen on tärkeä niin yksilön itsensä kuin ryhmän kannalta.

Taidekipinään osallistuminen on maksutonta. Leppävaaran seurakunta vastaa tiloista ja tarjoaa välipalan. Uudenmaan Sotelta tulevat

Mitä ryhmätaideterapia on?

Ryhmätaideterapiayhdistys ry:n määritelmässä taideterapia koskee kuvallisen itseilmaisun käyttöä. Taideterapiassa mielikuvat saavat visuaalisen, konkreettisen muodon eri taidemenetelmien avulla. Taideterapiassa tutkitaan sekä kuvallisen itseilmaisun prosessia että kuvallista tuotosta; niihin liittyviä tunteita, muistoja ja ajatuksia. Kuva auttaa tunnistamaan tiedostamattomampia puolia itsestä lisäten siten syvemmän tason itsetuntemusta. Lähde: Ryhmätaideterapeutit ry

värit ja muu materiaali. Edes bussimatkoja ei tarvitse maksaa, sillä osanottajat saavat BC-matkakortin.

Ystävyyssuhteita on syntynyt Riitta Türkmen kertoo, että eräs ryhmä jatkoi omin päin kokoontumisia ja järjesti Sellon kirjastossa oman taidenäyttelyn. Jotkut ovat saaneet ryhmästä kaverin, jonka kanssa voi käydä leffassa tai erilaisissa tapahtumissa – tehneet asioita joita kavereiden kanssa tehdään. Taidekipinään kuuluukin

Kaikukortti

myös näyttelyissä käynti. Samalla osanottajia opetetaan käyttämään maksutonta Kaiku-korttia, jolla pääsee Espoossa muun muassa museoihin, konsertteihin ja teatteriin sekä Ateneumiin ja Kiasmaan. Jos olet kiinnostunut Taidekipinästä, ota yhteyttä Diakoni Riitta Türkmen puh. 040 546 5198 sähköposti: riitta.turkmen@evl.fi

Kulttuuri kuuluu kaikille. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa hankkia lippuja esimerkiksi museoon, teatteriin tai konserttiin

Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuuksia nauttia taiteesta ja kulttuurista. Ratkaisuksi tähän on kehitetty Kaikukortti. Espoossa kortin voi saada

• olet asiakkaana Kaikukortteja jakavassa Espoossa toimivassa terveyden ja hyvinvoinnin palvelussa

• olet asiakaskontaktissa Kaikukortteja jakavaan espoolaiseen yhteisöön

• sinulla ei tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi ole rahaa pääsylippuihin. Kaikukortin saaminen ei edellytä erillisiä todistuksia tuloistasi

• olet vähintään 16-vuotias.

Kaikukortista voi kysyä esimerkiksi yhteispalvelupisteistä

www.equivet.fi MYÖS KOTI -JA TALLIKÄYNNIT! Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon! 010 3214 600 Vermon raviradan tallialueella @Hevosklinikka Equivet Seuraa meitä Facebookissa! TÄYDEN PALVELUN KOTIMAINEN ELÄINKLINIKKA HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE
ELÄINKLINIKKA
Ruusupuiston ykkösterassille on juuri istutettu noin puolet Rosa Europeanan taimista.
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.