Kilo-Kera -seura s. 6 Leppävaaran keskustaan maksullinen pysäköinti s

köintialueille, joissa maksullisuus edistää lii6 LEPUSKI Loppu kiusaamiselle.Nyt. Kolumni 6.2.2021Kilo-Kera seuran kuulumisia kenteen ja pysäköinnin kokonaistoimivuutta. Esitettyjen alueiden käyttöastelaskelmista on tehty oma liitemuistio. Jatkossa luontevia

Elämme hyvinvointivaltiossa. Meillä on rauha, asunto, ruokaa ja terveydenhuolto. Kaikki saavat opetusta varallisuudesta riippumatta. Meillä on asiat hyvin. Olemme maailman Kilon koulun purku ja uudelleenrakentamisen -hanke hallituksen ja valtuuston käsittelyä ja vaikutetaan ottalaajentumiskohteita ovat muut kaupunkikesonnellisin kansa. Miksi täällä kuitenkin kiusataan? Meidänhän pitäisi tuntea lämpimiä tunteita toisiamme kohtaan, etenee. Alkuvuodesta koulun väistösuunnitelmat kuohuttivat monimutkaisuudellaan. Opetuslautakunnalle esitetmalla yhteyttä päättäjiin. Keran asemakaavan, joka koskee Agaa ja sen ympäristöä, valmistelu on myös käynniskustat ja Otaniemi. Otaniemessä siirtyminen nauttia yhteisestä hyvästä osastamme. Kiusaaminen ei anna tavalliselle ihmiselle mitään lisämaustetta elämään. En ymmärrä minkälainen ihminen haluaa pahoittaa toisen ihmisen tiin säästöihin painottuva suunnitelma, jossa koulu jakautuu eri puolille Espoota ja osa koululaista vaihtaa koulua useammankin kerran 2,5 vuoden aikana. Vanhemmat tetty. Seuraa seuran fb-sivuja. Kotiseutupolkumme asiassa Eija Roslund toimii seuramme yhteyshenkilönä. Keran halleilla on Suomen maksulliseen pysäköintiin edellyttää yhteismielen, murentaa henkisesti, jopa murhata. Kenestä tulee kiusaaja ja miksi? Tuntuu siltä, että juuri lapsineen kysyvät aiheesta, onko tämä se Espoo-tarina, jossa olemme osallisia. Alueelta on kerätty adressi vetoosuurin muraaligalleria, mikä on kävelykohde jo itsessään. Löytyykö sinulta entisestä Kilosta ja Kerasta kuvia, joityötä sekä yliopiston että Senaatin kans-muksena tilanteen uudelleen tarkastelemiseksi ja tieten- den toivot säilyvän seuraaville sukupolville? Tästäkin kiusaajan mieli on niin rikki, että hänelle tuottaa mielihyvää nähdä ilkeydellä alistetun ihmisen hätä ja pelko, tuntea voimansa. Sanotaan, että kiusaaja voi olla vaikka se kympin kin suunnitelman muuttamiseksi. Kilon koulun väistötarvehan on ollut tiedossa jo pitkään. Asia on opetuslauvoit olla yhteydessä meihin sähköpostitse (kilokeraseura@gmail.com). Tarvittaessa voimme myös skannata kusa. Tavoitteena on kadunvarsipaikkojen ja oppilas. Mutta hän voi olla myös se pelistä pudonnut. Kenestä tulee se kiusattu? Ihan kenestä vaan. Luin viikonloppuna viestinnän tutkija Jukka-Pekka Purosta tehtyä takunnassa 3.2. Kilon aseman vieressä on vireillä asemakaavamuutos (Kilonpuisto IA, 132204) ja siihen liittyvien muutosvat ja sen jälkeen palauttaa ne sinulle. Aiemmin suunnittelemamme retki Ateneumiin on peruttu. Ateneum ja siellä oleva ex-kilolaisen Magnus Enckellin näyttely on yleisten pysäköintialueiden tehokas käyttö Maksullisen pysäköinnin alueet ehdotuksien on oltava perillä 9.2. Rataan rajoittuvan tontin käyttötarkoitusta esitetään muutettavaksi asuin- ja liiketilaksi. Espoon kaupunki järjesti 18.1 kaavan esittelyn etätilaisuutena. Tilaisuus oli todella hyvä ja toimiva. Bauhausille on myönnetty tonttivaraus Puolenkilon liittymän seutuville. Bauhausin tarkoituksena on rakentaa tontille myymälä. Tämän osalta jäämme odottamaan asemakaavamuutosta. Kaupunkirata-hanke etenee ja sitä voi seurata https://www.facebook.com/espoonkaupunkirata/ tai Väyläviraston kotisivuilta https://vayla.fi/espoonkaupunkirata. Joukkoliikenteen näkökulmasta alueellamme on keskustelua herättänyt lisäksi bussivuoron 543 muuttuminen niin, että se ei enää metrojatkeen jälkeen kulkisi Lillklobbin kautta vaan Turuntietä. Keran ensimmäinen asemakaava on etenemässä kaupungin hallitukseen. Alueen asukkaat ja seuramme jätti yli 70 muistutusta esillä olleeseen kaavaehdotukseen. Osa niistä sai aikaan muutoksia suunnitelmaan, mutta paljon jäi huomioimatta. Seurataan nyt tarkkana koronan vuoksi suljettu ainakin helmikuun. Seurataan tilannetta ja suunnitellaan retkeä keväämmällä. Huolta on aiheuttanut Kilontien läpiajoliikenne varsin suurine nopeuksineen. Esimerkiksi uudenvuoden seutuvissa sattui yksi ulosajo. Nyt alueelle saadaan, kiitos asukkaiden aktiivisuuden, nopeutta rekisteröivä kamera. Kilon aseman seudun siisteydestä on huolta ilmassa. Onko sinulla ajatuksia, miten yhdessä voisimme lisätä alueen siisteyttä ja viihtyvyyttä sekä turvallisuuden tunnetta? Lähetä viestiä, kiitokset! Teksti: Leila Tauriainen, Kilo-Kera-seuran puheenjohtaja Tule mukaan! Liity jäseneksi! Kilo-Kera –seura toimii alueella asukkaiden yhteisenä foorumina. Jokainen jäsen vahvistaa toimintaamme ja ääntämme. Yhdessä olemme enemmän! Jäsenmaksu 12 € / v. 2021, tilinro FI14 8000 1170 1330 46 Viitenro: 67124 Lähetä yhteystietosi kilokeraseura@gmail. com kaikkialla Espoossa. Maksullinen pysäköinti esitetään kohdennettavaksi oheisten karttojen mukaisesti vain tarkasti rajatuille kadunvarsille ja pysäköintialueille, joissa maksullisuus edistää liikenteen ja pysäköinnin kokonaistoimivuutta. Esitettyjen alueiden käyttöastelaskelmista on tehty oma liitemuistio. Jatkossa luontevia laajentumiskohteita ovat muut kaupunkikeskustat ja Otaniemi. Otaniemessä siirtyminen maksulliseen pysäköintiin edellyttää yhteistyötä sekä yliopiston että Senaatin kanssa. Tavoitteena on kadunvarsipaikkojen ja yleisten pysäköintialueiden tehokas käyttö kaikkialla Espoossa. hienoa haastattelua, jossa tuli esiin myös koulukiusaaminen. Puro oli saanut silmälasit varhain, eivätkä kiusaajat hänen mielestään muita syitä tarvinneet, vain likinäkö ja epämuodikkaat vaatteet. Purosta tuli kuitenkin viestinnän tutkija. Moni mieli on murtunut, moni kannattelee itseään sisulla, vaikka elämä ei anna mitään iloa.. Ei lapsi voisi ymmärtää, miksi juuri häntä kiusataan, miksi juuri hän ei kelpaa kenenkään kaveriksi. Hän nököttää yksinään koulun pihalla, syrjässä muista. Oletko nähnyt sellaista? Nuori ei halua kertoa kenellekään kiusaamisesta. Hän ei halua uskoa, että se on totta. Mutta se on. Iso mörkö selän takana, vierellä, edessä. Eikä kukaan voi auttaa. Jos hän valittaa kiusaajasta, häntä uhkaa julma kosto. Kiusaajia ovat myös ne, jotka eivät puutu kiusaamiseen, jotka näkevät sen ja sallivat sen. Monista on helpompaa liittyä kiusaajan seuraan hymistelemään. Jotkut menevät vielä pitemmälle. Ihan oikeasti yksi hymistelijä oli kuiskannut kiusatulle: “Noi sanoi, että sut pitäisi tappaa. Tapa itse itses!” Kiusaaminen netissä on lisääntynyt. Siellä kiusaajalta voi estää pääsyn omille sivuilleen, mutta sitä ei voi estää, mitä valheita kiusaaja levittää uhristaan. Ja se on kiusaajista PIISPANSILTA MATINKYLÄNTIESUOMENLAHDENTIE MATINKATU LÄNSIVÄYLÄ Matinkylä GRÄSANLAAKSO vain hauskanpitoa! Leppävaaran keskustaan maksullinen pysäköinti Koulu ei kuulemma voi tehdä mitään, jollei kiusatuksi joutunut ilmoita asiasta. Ihmettelen. Kuinka moni uskaltaa paljastaa kiduttajansa? Asia tulee ilmi vasta, kun nuori ei Pysäköinti Sellon ympäris- telmat etenevät ilman vali- uskotaan nopeuttavan pysä- Teksti: Pirjo Toivonen enää jaksa taistella. Vanhemmat, opettajat, katsokaa lasta tön kaduilla ja Läkkise- tuksia, Läkkisepänaukiosta köintipaikkojen kiertoa, jol- Karttakuva: silmiin! Näette ahdistuneen. Tehkää jotakin! pänaukiolla tulee maksulli- tulee osa tilapäistä bussis- loin myös kotihoidon pysä- Espoon kaupunki Rakas kiusattu, sinussa ei ole mitään vikaa. Olet ihana. seksi tämän kevään aikana. terminaalia. Tanska kertoo, köinti helpottuu. Mutta sinun täytyy tehdä yksi juttu. Vain sinä voit lopettaa Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska kertoo, että pysäköintimittareita alueelle ei tule. ”Maksamiettä silloin pysäköinti mieti tään uudelleen. Kotihoidon Kuva: Leppävaaran maksulliset katuosuudet ja yleiset pysäköintialueet kiusaamisen ja pelastaa kiusaajasikin, johdattaa hänet tera peutin puheille, hoitoon. Ratu POHJANTIE Tapiola nen tapahtuu joko älypuhe linsovelluksella tai teksti pysäköinti puhuttaa Kotihoidon pysäköintion- MERITUULENTIE viestillä.” Kerrallaan pysäköintiaikaa voi ostaa tunnista neljään tuntiin. Yöaikaan pysäköinnistä ei veloiteta. Vielä ei ole päätetty viikonlopuista, onko pysäköinti silloin maksullista vai ei. Tanska arvelee, että 24 tunnin maksuttomia pysäköintipaikkoja jää vielä Leppävaaraan. Kaksi maksuvyöhykettä Harri Tanska lupaa, että kaupunki tiedottaa asukkaille tarkasti vielä maksullisista alueista, maksutavoista ja ajasta, jolloin pysäköinnistä pitää maksaa. Pysäköinti Sellon ympäristössä maksaa euron tunnilta. Läkkisepänaukiolla pysäköinnin tuntihinta on kaksi euroa. Espoo poisti aukiolta pysäköintimittarit noin 15 vuotta sitten. Jos Leppävaaran keskuksen rakentamissuunnigelmat puhuttivat leppävaaralaisia ”Tehtävä Leppävaarassa” -Facebookissa. Harri Tanska kertoo, että Espoon sosiaali- ja terveystoimi valmistelee kotihoidon pysäköintilupajärjestelyä. Espoon yleisten alueiden toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2022 todetaan, että kotihoidon pysäköintiongelmat johtuvat pitkälti siitä, ettei asiakkaiden asuinkiinteistöillä ole riittävästi pysäköintimahdollisuuksia. Kunta voi muutetun tieliikennelain mukaan poiketa kotihoidolle ja tietyille kotiin annettavia palveluja tarjoavien kohdalla joistakin pysäköintirajoituksista. Laki mahdollistaa myös kotihoidon pysäköintiluvan. Ensisijaisesti Espoo huolehtii siitä, että kadunvarsi- ja vastaava pysäköinti on tehokkaassa käytössä. Maksullisen pysäköinnin RATSUKATU SÄTERIN-PUISTONTIE SÄTERINKATU LEPPÄVAARANKATU TURUNTIE KEHÄ I FRIISIN-MÄENTIE ESPLANADI ALBERGAN Leppävaara Toimenpidekokonaisuudet vuosille 2020-2022 Kuvat: Leppävaaran, Matinkylän ja Tapiolan maksulliset katuosuudet ja yleiset pysäköintialueet. ETELÄTUULENTIE LÄNSIVÄYLÄ RATSUKATU SÄTERIN-PUISTONTIE SÄTERINKATU LEPPÄVAARANKATU TURUNTIE KEHÄ I FRIISIN-MÄENTIE ESPLANADI ALBERGAN Leppävaara

Leppävaaran seurakunta tempaisee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ja muuttaa kirkkosalinsa helmikuun ajaksi pakohuonepelin areenaksi. Aikuisille suunnattu pakohuonepeli meni vauhdilla kaupaksi sosiaalisen median kautta. ”Tämä on ainutkertainen ympäristö pelata pakohuonepeliä. Mikään muu yritys ei pysty tarjoamaan kirkkoa pelipaikaksi”, kertoo yksi tempauksen ideoijista Leppävaaran seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mio Mokki. ”Leppävaaran kirkko otetaan pelissä oikeasti haltuun eli pelin aikana saa vapaasti tutkia kirkkosalia ja pääsee ihmettelemään alttarinkin taakse. Mihinkään koskemista ei ole kielletty sen vuoksi, että se on pyhää, vaan ainoastaan käytännön syistä.”

Pakohuonepelin Leppävaaran kirkolle on ideoinut Mio Mokki yhdessä työtoverinsa diakoni Noora Lanan kanssa. Kaksikon yllätykseksi pelit menivät ennätysvauhtia alle viikossa kaupaksi eikä niitä voi enää varata. Vuonna 1979 rakennettuun Leppävaaran punatiiliseen kirkkoon päästään pelaamaan helmikuussa 2–6 hengen porukoissa yhteensä 40 pakopeliä. Pelin hinta kahdelta pelaajalta on 40 euroa ja jokaiselta lisäpelaajalta 5 euroa. Se menee suoraan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. ”Tehtävien keksiminen ei ollut hankalaa, vaan hauskaa. Kirkkotila inspiroi itsessään. Tila on osa tunnelmaa, teemaa ja tehtävää. Kaikki tehtävät ovat kuitenkin ratkaistavissa, vaikka ei olisi kirkossa koskaan aiemmin käynytkään.”

Mio Mokki ei ole kuullut, että pakohuonetta olisi Mio Mokki

aiemmin järjestetty kirkkotilassa. ”Itse en ole kuullut yhtään tapausta, jossa pakohuonepeli olisi järjestetty kirkolla, mutta varmasti niitäkin on. Olen itse vetänyt pakohuonepelejä muun muassa rippileirien yhteydessä. Nyt peli halutaan kuitenkin tehdä isommin ja suunnata nimenomaan nuorille aikuisille.”

Teksti: Laura Vähäsarja Kuva: Sirpa Päivinen

Leppävaaran Pysäköinnille lisää pysäköintipaikkoja

Golf-kenttää vastapäätä ja Ruusutorpan koulun tuntumaan valmistuu ensi toukokuun loppuun mennessä yhteensä 80 autopaikkaa Leppävaaran Pysäköinti Oy:lle, johon Ruusuparkkikin kuuluu.

Toimitusjohtaja Tarja Korhonen Leppävaaran Pysäköinnistä kertoo, että luolaa ei olla laajentamassa, vaan kaikki uudet paikat tulevat maan päälle. Niillä korvataan Säterinkatu 13:n tyhjällä tontilla olevat pysäköintipaikat. Espoon Asunnot rakennuttaa tontille kerrostalon, kun se vapautuu pysäköinniltä.

Espoon kaupunki ja Ruusutorpan tuntuman kerrostalot ovat Leppävaaran Pysäköinnin osakkaina. Kun taloja aikoinaan rakennettiin, kaupunki edellytti taloyhtiöiden hankkivan niiden tarvitseman pysäköintitilan pysäköintiyhtiöltä. Uudelle alueelle ei enää saanut rakentaa taloyhtiökohtaisia parkkialueita.

Leppävaaran Pysäköinnin paikat ovat yhteispysäköintipaikkoja, joten voimassa olevan pysäköintiluvan haltija voi pysäköidä mille tahansa vapaana olevalle paikalle joko luolaan tai maan päälle. Leppävaaran Pysäköinnillä on tällä hetkellä 1 570 pysäköintipaikkaa.

Teksti: Pirjo Toivonen Kartta: Leppävaaran Pysäköinti Säterinpuistotien varteen tulee 60 pusäköintipaikkaa.

Airmovies • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • As Oy Espoon Emilia • Gallant • Hammaskeiju • JM Suomi Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran järjestöyhdistys ry • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • = mailhouse • Musiikkiopisto Juvenalia • Niemi – muuttopalvelut • Offistore • Orasmus Oy • Painonet • Pelican Self Storage • Ravintola Harakanpesä • Sellon apteekki • Tiimixi Oy • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Wulff-Yhtiöt Oyj •

Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. www.lepuski.fi

LEPUSKI LEPUSKI

Päätoimittaja:

Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi

Vastaava toimittaja:

Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi

Ilmoitusmyynti:

Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi

Ilmoitusaineisto:

tutta@luovaratkaisu.fi

Kustantaja:

Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy

SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI

Julkaisija:

Leppävaara-seura ry Kivenhakkaajankuja 2 C 17, 02650 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi

Painopaikka:

Suomalainen Lehtipaino Oy

Jakelu ja jakelun valvonta:

Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu

Jäsenmaksut:

Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi

Leppävaara-seuran tilit:

Nordea FI20 2386 1800 0251 30

Varsinaiset jäsenet:

Arja Salmi, puheenjohtaja, Raija Ahonen, sihteeri, Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja Martti Jokela Olli Lehtonen Tapio Lipasti Reija Loponen Kari Pietarinen Marja Sysimies

Varajäsenet:

Pirjo Myllys Olli Palonen Yrjänä Lehti Annika Tuominen-Kalland

Kansallismuistipiiri:

Markku Salmi, Arja Salmi ja Riitta Laaksonen www.lepuski.fi www.facebook.com/leppavaaraseura www.instagram.com/lepuskiseura/ https://twitter.com/LeppavaaraS

Raittikarnevaalit

Ohjelmaa koskevat tiedustelut: Viivi Pennanen viivi.pennanen@humak.fi www.raittikarnevaalit.fi

ELÄINKLINIKKA

Vermon raviradan tallialueella

TÄYDEN PALVELUN KOTIMAINEN ELÄINKLINIKKA HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE

MYÖS KOTI -JA TALLIKÄYNNIT!

Seuraa meitä Facebookissa! @Hevosklinikka Equivet

Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon! 010 3214 600

www.equivet.fi

HEURLININTIE, ESPOO

Tälle paikalle rakennetaan uusi upea puutarhakylä johon tulee 54 uniikkia siirtolapuutarhamökkiä. Kokonaisuus on mietitty loppuun asti, ja ostajalla onkin mökin lisäksi oma viljelypalsta, tila maakellarista, kasvihuoneesta ja yhteiseen käyttöön rakennettavasta päärakennuksesta, jossa voidaan saunailtojen lisäksi pitää vaikka rieskan leivonta iltoja!

14,5 m² 15,5 m² 17,0 m²

+ parvi 6,8 m² + parvi 7,0 m² + parvi 7,0 m²

alk. 69 500€ 79 500€ 89 500€

PÄÄSUUNNITTELIJA

ARKKITEHTISUUNNITTELU NISKANEN OY PANKKI

LÄNSI-UUDENMAAN SÄÄSTÖPANKKI

RAKENNUTTAJA MYYNTI & LISÄTIEDOT

KARTANON PUUTARHAYHTEISÖ OY ALEKSI SAVELA P. 050 917 2102 aleksi.savela@gardenvillage.fi

gardenvillage.fi

Vilkasta keskustelua pysäköinnistä somessa

Pysäköinnin maksullisuus kirvoitti kipakan keskustelun leppävaaralaisten käyttämillä Facebook-sivuilla. Monet olivat eri mieltä siitä, että maksullisuus lisäisi pysäköintipaikkojen kiertoa.

Asukas Säteristä: missä ovat kivijalkakaupat?

Asun Etelä-Leppävaaran Säterissä. Monet asuinympäristöni katujen pysäköintipaikat ovat muuttumassa maksullisiksi. Itselläni on silloin tällöin tarve auto tänne pysäköidä. Koskaan ei ole ollut tilannetta, ettei noiden katujen varrelta olisi paikkaa löytynyt.

Eli tuo peruste, että tällä saadaan jakelulle ja täällä oleville palveluille paikkoja, ontuu. Paikka kyllä löytyy. Sitä paitsi montako ns. kivijalkaliiketilaa Säterissä on? Taitaa olla yhden käden sormin laskettavissa.

Pysäköintipaikat ovat kaikki aikarajoitettuja (2h tai 4h) arkisin, joten en usko, että yksikään autonomistaja jättää oman paikan lunastamatta noiden paikkojen takia. Joten tämäkin peruste ontuu. Sen sijaan joku voi autoaan noilla paikoilla pitää sen takia, ettei tällä alueella ole paikkoja tarpeeksi.

Alueen asukaspysäköintiähän hallinnoi Leppävaaran pysäköinti Oy, joka jakaa pysäköintipaikkoja asunto-osakeyhtiöille tietyn kiintiön mukaan. Ja tuo kiintiö jättää aika monta asuntoa ilman. Puhumattakaan että alueella olisi yhtään vieraspaikkaa.

Täällä asuu kuitenkin tuhansia ihmisiä ja heillä on varmasi ystäviä/sukulaisia ympäri Suomea ja ulkomaitakin. Vaan yhtään vieraspaikkaa ei lähimaillakaan ole. Joten tervetuloa kylään, kunhan ette tule autolla. Tällä hetkellä ei muuten Säterinkadulla ole yhtään parkkipaikkaa, kun kaikki ovat täynnä lunta.

Jukka Lempiäinen

Kotisivut joista hakukoneetkin tykkäävät

Kysy lisää: tutta@luovaratkaisu.fi marika@luovaratkaisu.fi www.luovaratkaisu.fi

Espoon merkittävimmät kaupunginosalehdet, KeskiEspoon Sanomat ja Lepuski, tarjoavat kunnallis järjestöille ja kuntavaaliehdokkaille ilmoistilaa lehdistä, jotka ilmestyvät 27.–28.3. Juuri kuntavaalien alla.

Ennakkoäänestys alkaa 7.4. ja päättyy 13.4. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.

Keski-Espoon Sanomat ja Lepuski ovat omien alueittensa asioihin perehtyneitä ja niistä kirjoittavia lehtiä. Kummankin lehden taustalla on aktiivisesti toimiva kaupunginosayhdistys.

Lehtien yhteislevikki on 51 000 kpl. Nämä lehdet ovat ainoat Espoossa ilmestyvät kaupunginosalehdet, joiden jokainen numero jaetaan koteihin. Lisäksi niillä on telinejakelua.

Keski-Espoon Sanomat, painos 30 000, julkaisija Keski-Espoo seura, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, on tarjonnut paikallisia uutisia jo 33 vuotta.

Lepuski, julkaisija Leppävaara-seura, painos 21 000 kpl, ilmestyy 5 kertaa vuodessa, on tarjonnut paikallisia uutisia jo 28 vuotta. Lepuski jaetaan Suur-leppävaaraan.

Miksi kuntavaalit ovat tärkeät?

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. ne ovat myös lähidemokratian perusta. Vaaleissa valitaan edustajat, jotka ovat lähellä meidän asukkaiden elämää. Miten päivähoito järjestetään? Joutuvatko lapset koulun väistötiloihin? Saako ikäihminen tarvitsemansa palvelut?

Yhteisvastuukeräyksellä apua ikäihmisten taloudellisiin vaikeuksiin

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa ongelmissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa 7.2.2021. Koronarajoitusten vuoksi Yhteisvastuukeräys keskittyy verkkoon.

Näppärimmin keräykseen voi osallistua tekemällä lahjoituksen tilisiirrolla, MobilePaylla tai tekstiviestillä. Tilisiirrolla lahjoituksen voi ohjata oman seurakunnan kautta käyttämällä seurakuntakohtaista viitenumeroa. Myös MobilePayssa on mahdollisuus kohdentaa lahjoitus tietyn seurakunnan keräystilille.

Diakoniatyö ikäihmisten apuna

Köyhyys aiheuttaa vähävaraisille vanhuksille helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.

Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Listalle kuuluvat niin ikään kallis asuminen, peritty huonoosaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä monet yllättävät tekijät. 40 prosenttia eläkeläisistämme saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa. Karua on, että suurin yksittäinen seurakuntien ruokaavun asiakasryhmä on vähävaraiset vanhukset.

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallisena tuotonsaajana on Kirkon diakoniarahasto. Se kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta.

Keräyksen toinen maanlaajuinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto. Se toteuttaa yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen.

Ennakkotietoa Espoon kaupungin tilinpäätöksestä 2020

Koronapandemia teki vuoden 2020 taloudesta ja kasvusta poikkeuksellista.

Vuosi 2020 oli kuntataloudessa poikkeuksellinen, sillä koronasta huolimatta kuntatalous vahvistui. Espoossa tähän vaikuttivat vuodelta 2019 verokorttiuudistuksen takia saamatta jääneiden verotulojen tilitykset, valtion koronakompensaatiot sekä kulujen maltillinen kasvu.

Verotulot kattoivat palvelujen rahoituksen

Espoon kaupungin vuosikate nousi 316 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos 140 miljoonaan euroon. Verotulot kattoivat hyvin palvelujen rahoituksen.

Investoinneista pystyttiin rahoittamaan 92 prosenttia tulorahoituksella.

Ulkoisia toimintatuottoja vähensivät koropandemian aiheuttamat varhaiskasvatuksen, liikunta- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelujen sulkutoimet. Tuloja kertyi 404 miljoonaa euroa, mikä on 14 miljoonaa euroa ja 3,4 prosenttia vähemmän kuin 2019.

Ulkoiset toimintakulut toteutuivat alkuperäisen talousarvion tasolla ja kasvoivat 45 miljoonaa euroa vuodesta 2019.

Korona näkyi terveyspalvelujen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahojen kasvuna

Sosiaali- ja terveystoimessa terveyspalvelujen oman toiminnan alkuperäinen talousarvio ylittyi 21 miljoonalla eurolla. Siihen vaikutti erityisesti koronan testaus-, jäljitys- ja suojauskustannukset.

Toisena syynä oli erikoissairaanhoidon kuntaosuuden kasvaminen 6 miljoonalla eurolla, kun HUS alueen kaupungit päättivät kattaa HUS kuntayhtymän koronan aiheuttaman 40 miljoonan euron alijäämän tilikauden 2020 aikana.

Myös perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahat ylittyivät 9 miljoonalla eurolla. Kasvanut työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, nosti kaupungin työmarkkinatukimenot 24,6 miljoonaan euroon, kasvua edellisvuodesta oli yli 19 prosenttia.

Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 424,5 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 342,2 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi ja vuoden lopussa se oli 1 119 miljoonaa euroa. Useat espoolaislapset opiskelevat väistötiloissa. Jopa pienimmillekin lähikoulu on toistaiseksi haave.

Väestön määrä kasvoi vähemmän kuin edellisvuonna

Espoon väestö kasvoi koronavuoden aikana 3180 asukkaalla. Vuonna 2019 väestö kasvoi ennätyksellisesti 6 100 asukkaalla, joten keskiäärin kahden vuoden kasvu vastaa Espoon normaalia väestönkasvua, joka on ollut 4 600 henkilöä/vuosi.

Vuoden 2020 lopussa Espoon työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,7 prosenttia.

Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2020 lopussa 325 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuokratyövoiman käyttö väheni niin, että yhteensä henkilöstö- ja vuokratyökustannukset kasvoivat vain 1,4 prosenttia.

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina Espoon tilinpäätöksen ennakkotietoja vuodelta 2020.

Varsinainen tilinpäätös käsitellään 29.3.2021 kaupunginhallituksessa ja 17.5.2021 valtuustossa.

Koronvuodesta huolimatta Suur-Leppävaaran väkimäärän kasvu jatkui, joskin hitaampana kuin parina aiempana vuonna. Useilla alueilla väkimäärä väheni ja silmiinpistävä piirre koronavuonna oli kato nuorten aikuisten ikäryhmissä. Tilanteen on arveltu johtuvan muun muassa siitä, että koronan takia alueella asuvat opiskelijat palasivat kotiseuduilleen oppilaitosten siirryttyä etäopiskeluun. Tilastoluvut perustuvat seuraavassa aluesarjat.fi -tietokannan tietoihin. Vuotta 2020 koskevat tiedot ovat vielä ennakkotietoja. Tämän lehden sivulla 4 on myös käsitelty Leppävaaran väestökehitystä ja erityisesti Vermonniityn muista alueista selvästi poikkeavaa kasvua.

Väkimäärältään kasvaneet alueet

Väkimäärät kasvoivat vuonna 2020 viidellä Suur-Leppävaaran tilastoalueella eli Perkkaalla, jossa kasvu perustuu uuden Vermonniityn kasvuun, Uusmäessä, Lintuvaarassa, Viherlaaksossa ja Sepänkylässä.

Vermonniityn uudisalueella väkimäärä kasvoi koronavuonna 998 asukkaalla, kasvu jatkui nopeana jo kolmatta vuotta. Vuoden lopussa siellä asui Vanha Perkkaa mukaan lukien 6 747 asukasta. Uudisalueen osuus tästä on arviolta noin puolet. Vermonniityn kasvuvauhti on koko pääkaupunkiseudunkin mittakaavassa ennätyksellistä. Kasvu painottuu selvästi nuoriin aikuisiin eli 20-35-vuotiaiden ikäryhmään. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä se oli selvästi pienempi.

Uusmäen ja Painiityn uudisalueet Espoon ja Helsingin rajalla ovat kasvaneet hitaammin kuin Perkkaalla. Alueita on nyt rakennettu noin kymmenen vuotta ja koronavuoden lopussa täällä asui 2 897 asukasta. Vuosi kasvu jatkui edelleen reipasta 5% vauhtia eli 136 asukkaalla. Lisäystä tuli kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta nuoria aikuisia (20-35-vuotiaat), jossa oli katoa. Eniten alueen kasvu lisäsi 35-50-vuotiaiden määrää, joka kasvoi peräti 10%. Lintuvaarassa väkimäärä kasvoi maltillista prosentin vuosivauhtia. Pientalovaltaisella alueella asui vuoden lopussa 7 083 asukasta, jossa oli edelliseen vuoteen verrattuna 63 asukkaan lisäys. Yllättäen kasvu lisäsi täällä eniten yli 65-vuotiaiden määrää, peräti 7%. Lintuvaaraan on tässä laskettu Lintulaakso, Lintukorpi ja Lintumetsä.

Viherlaakson kehityksessä tapahtui koronavuonna selvä käänne, kun väkimäärään kirjattiin 159 asukkaan kasvu. Aiempina vuosina tilastot ovat jo pidempää näyttäneet miinusmerkkistä kehitystä. Vuoden 2020 lopussa Viherlaaksossa (Lippajärvi mukaan lukien) asui 9 039 asukasta. Vuosikasvu jakaantui melko tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Poikkeuksena oli 35-50-vuotiaiden ryhmässä, jossa oli vähennystä. Suurin suhteellinen kasvu saatiin nuorten aikuisten ikäryhmässä.

Suuralueeseen kuuluva pieni Sepänkylän alue Viherlaakson kupeessa kasvoi koronavuonna 63 asukkaalla. Alueella asui vuoden 2020 lopussa 1 479 asukasta.

Alueet, joilla väkimäärä väheni

Etelä-Leppävaara, jota on rakennettu 1990-luvun puolesta välistä lähtien, on nyt kasvanut 7 196 asukkaan kaupunginosaksi. Koronavuonna väkimäärä väheni parilla prosentilla eli 125 asukkaalla. Vähennystä oli erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmissä. Kaikkiaan alle 35-vuotiaiden määrä väheni prosentilla vuoden alusta. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi yli kahdella prosentilla.

Pohjois-Leppävaarassa

asui koronavuoden lopussa 6 604 asukasta. Myös täällä väkimäärä väheni koronavuonna, mutta ei suhteessa yhtä paljon kuin radan eteläpuolella. Tilastossa näkyi 89 asukkaan vähennys, joka keskittyi tuntuvimmin nuorten aikuisten ryhmään (6 %:n vähennys). Sama ilmiö oli muuallakin Leppävaarassa. Myös keski-ikäisten määrissä oli katoa. Sen sijaan yli 65vuotiaiden määrä kasvoi yli 3 prosentilla.

Laaksolahden laajoilla pientaloalueilla asui koronavuoden lopussa yhteensä 11 210 asukasta. Se oli 76 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa. Väkimäärän väheneminen oli lievää eli vajaan prosentin luokkaa. Tuntuvinta vähennys oli nuorten aikuisten ikäryhmässä (4 %). Yli 35-vuotiaiden aikuisten määrä kasvoi jonkin verran. Jupperi ja Lähderanta kuuluvat tilastossa myös Laaksolahteen.

Kiloa odottaa lähivuosina tuntuva kasvu, jos Keran uuden kaupunginosan suunnitelmat toteutuvat. Koronvuoden lopussa Kilossa asui 10 501 asukasta, jossa oli lievä 53 asukkaan vähennys vuoden alkuun verrattuna. Ikäryhmittäin tarkastellen tuntuvin vähennys oli täälläkin nuorten aikuisten ryhmässä (yli 4 %). Myös lasten ja alle 20-vuotiaiden nuorten määrissä oli lievää katoa (2 %). Sen sijaan muissa ikäryhmissä väkimäärä lisääntyi. Kiloon kuuluu myös Kuninkaisten alue.

Mäkkylän alueelle on koko 2000-luvun ajan rakennettu uutta kerrostaloasutusta. 1990-luvun lopussa täällä asui noin 1000 asukasta, josta väkimäärä on pikkuhiljaa kasvanut 4 458 asukkaan alueeksi koronavuoden lopussa. Vuoden alun tilanteeseen verrattuna alueelle kirjattiin kuitenkin miinusta 41 asukkaan verran. Vähennystä oli erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä, samaan tapaan kuin muillakin osaalueilla Kanta-Leppävaarassa. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä oli peräti 5 prosentin kasvu.

Karakalliossa väkimäärä on viime vuosina ollut lievässä laskussa ja sama trendi jatkui koronavuonnakin. Vuoden 2020 lopussa Karakalliossa asui 5 420 asukasta, joka oli 29 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa. Täälläkin vähennys oli suurinta nuorimmissa ikäryhmissä. Sen sijaan kasvua tuli 35-50-vuotiaiden ryhmässä (reilut 2%), samoin yli 65-vuotiaiden määrässä oli lievää lisäystä.

Teksti: Arja Salmi Lähteenä on käytetty www. aluesarjat .fi -tietokantaa. Kuvat: Tutta Toivonen

Perkkaa

Viherlaakso

Suur-Leppävaaran alueiden ikärakenteissa suuria eroja

Eri alueiden ikäprofiilit ovat yllättävän vaihtelevia eri puolilla Suur-Leppävaaraa. Esimerkiksi Perkkaalla peräti kaksi kolmasosaa väestöstä on alle 35-vuotiaita. Nopeasti nuorten aikuisten alueeksi kasvanut Vermonniitty vaikuttaa vahvasti Perkkaan profiiliin. Laaksolahdessa puolestaan ikäjakauma on Perkkaan peilikuva: kaksi kolmannesta alueen väestöstä on 35-vuotta täyttäneitä.

Lapsiperheiden alueet

Eniten lapsia ja alle 20-vuotiaita nuoria asuu suuralueen pientalovaltaisilla alueilla Lintuvaarassa ja Laaksolahdessa. Myös Kilossa, Karakalliossa ja Viherlaaksossa asuu paljon lapsiperheitä. Suluissa näkyvät %-luvut kertovat ikäryhmän osuuden alueen väestöstä vuoden 2020 lopussa.

Lintuvaara, Uusmäki ja Painiitty ml. (31 %) Laaksolahti (29 %) Kilo (27 %) Karakallio (25 %) Viherlaakso-Lippajärvi (25 %)

Sen sijaan Kanta-Leppävaarassa radan molemmin puolin lasten ja nuorten suhteellinen osuus jää selvästi pienemmäksi kuin muualla suuralueella (19%). Alhaisin tarkasteltavien ikäryhmien osuus oli Perkkaan ja Vermonniityn alueilla (18%).

Nuoret aikuiset eli 20-35-vuotiaat ovat keskittyneet KantaLeppävaaran ja Kilon kerrostaloalueille. Vermonniityn alue on selvästi muita alueita nuorekkaampi (suluissa ikäryhmän osuudet alueen väestöstä):

Perkkaa ja Vermonniitty (44 %) Muu Kanta-Leppävaara (28 %) Kilo (25 %) Muualla suuralueella nuorten aikuisten osuus on selvästi alhaisempi. Alhaisin osuus on Laaksolahdessa (11%). Myös Karakalliossa (18 %), Lintuvaara (17 %) ja ViherlaaksoLippajärvellä (15 %) osuudet ovat muita alueita selvästi alhaisemmat.

Keski-ikäisiä asuu eri alueilla tasaisesti

Keski-ikäisiä (35-49 vuotiaita) asuu melko tasaisesti kaikilla alueilla Suur-Leppävaarassa. Eniten heitä on suhteellisesti tarkastellen seuraavilla alueilla (osuudet väestöstä suluissa):

Kilo (25 %) Karakallio (23 %) Viherlaakso-Lippajärvi (23 %) Laaksolahti (23 %)

Koko Kanta-Leppävaarassa 35-40-vuotiaiden osuus on viidenneksen luokkaa, mutta Perkkaalla osuus on Vermonniityn poikkeuksellisen ikärakenteen vaikutuksesta muita alueita alhaisempi (19 %).

Varttuneen väen alueet

Eniten yli 50-vuotiaita asuu suuralueen pientalovaltaisilla alueilla ja Kanta-Leppävaaran kerrostaloalueilla Perkkaata lukuun ottamatta (ikäryhmän osuudet väestöstä suluissa):

Laaksolahti (38 %) Viherlaakso-Lippajärvi (37 %) Lintuvaara (36 %) Kanta-Leppävaara (30 %)

Muualla suuralueella osuudet jäävät alle 30 prosentin eli ovat Kilossa (27 %) ja Karakalliossa (25 %). Alhaisin osuus on Perkkaalla, jossa nuorekas Vermonniitty vaikuttaa ikärakenteeseen. Yli viisikymppisten osuus on Perkkaalla vain 19 %.

Tiedot perustuvat vuoden 2020 ennakkotietoihin aluesarjat.fi -tietokannan väestötiedoista. Alueiden eroja voi tarkemmin tutkia oheisista ikäpyramideista.

Teksti ja grafiikka: Arja Salmi Kuva: Tutta Toivonen