Leipuri 1/2021

1 / 2021

Vöyrinpoika ja Malviala vaihtoivat omistajaa Yritystukia tarjolla myös leipomoille Puheenaiheena leipomoiden paloturvallisuus

Teemana talous

SISÄLTÖ

Tammikuu 2021 Leipuri 119. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2

LEIPURI 1 / 2021

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Yhteistyöllä yhdessä vai eripuraisina kukin erillään?

4

Murusia

8

Leipuriliiton hallinto vuonna 2021

9

Uusi hallituksen jäsen Petri Kivineva esittelyssä

10

Nelimarkan Leipomossa kolmas polvi puikkoihin

11

Vöyrinpoika siirtyi Kotileipomo Hämäläisen omistukseen

12

Elonen osti Malvialan osakekannan

13

Ramin Konditorialle uusi leipomo Visulahteen

14

Katsaus elintarvikealan toimialaraporttiin

18

Taloudellisia kehitystrendejä leipomoissa ja kaupassa

22

Koronan vaikutuksia elintarvikesektoriin

24

Yritystuet pähkinänkuoressa

28

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan suositus

30

Puheenaiheena leipomoiden paloturvallisuus

32

Ruuan ilmastovaikutuksiin mukaan otettava myös ravitsemus

33

Vajaasti hyödynnetyt kotimaiset kalat elintarvikekäyttöön

34

Viimeisintä tutkimustietoa – ruis superterveellistä

35

Kolumni Laiha sopu

36

Yrittäjäpalkinnot

38

Kilpailut, palkinnot

39

Merkkipäivät, nimitykset, vainajat

40

Leipurissa kirjoitettua

41

Uutuuksia

42

Palveluhakemisto

46

Ledaren Samarbete tillsammans eller osams skilt för sig

47

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 2 - vko 10.

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

V

Yhteistyöllä yhdessä vai eripuraisina kukin erillään

uosi 2021 alkoi elintarvikealan järjestömaailmassa tapahtumarikkaissa ja mielenkiintoisissa merkeissä, kun ETL 5.1.2021 tiedotti, että heidän toimitusjohtajansa vaihtuu.

Noin neljä vuotta toimitusjohtajana toiminut Pia Pohja oli irtisanoutunut tehtävästään.

Muutama päivä tuon ilmoituksen jälkeen (8.1.2021) Maaseudun Tulevaisuus -lehden kolumnissa ”Hajanaisten yritysten kerho” lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen totesi, että ”ETL on itse asiassa hajanaisten yritysten kerho, jonka on vaikea olla samaa mieltä vähänkään merkittävimmistä asioista”.

Ja samainen lehti nosti toisessa samanpäiväisessä artikkelissaan esille haastateltuaan Lihakeskusliiton johtoa, että ”Elintarviketeollisuusliitto sanoi irti yhteistyösopimukset pienten liittojen kanssa”. Näillä ”pienillä liitoilla” artikkelissa tarkoitettiin Suomen Leipuriliittoa, Lihakeskusliittoa, Panimoliittoa ja Suomen Alkoholijuomakauppayhdistystä. Tähän Lihakeskusliiton ulostuloon ETL:n toimitusjohtaja Pia Pohja vastasi Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle 11.1.2021 lähettämällään viestillä, että ”Lihakeskusliitto ja Leipuriliitto eivät ole ETL:n jäseniä, eikä myöskään suurin osa heidän jäsenyrityksistään ole ETL:n jäseniä, mutta liitot haluaisivat jatkossakin hyötyä maksimaalisesti ETL:n jäsenpalveluista ja asiantuntijoiden ammattitaidosta maksamatta kuitenkaan täyttä hintaa”. ETL:n toimitusjohtajan kommentista ei kuitenkaan tarkemmin selvinnyt, mitä hän tarkoitti esimerkiksi väitteellään ”maksamatta täyttä hintaa” tai ”hyötyä maksimaalisesti”. Mutta joka tapauksessa yhden viikon aikana sattui ja tapahtui paljon.

Edellä esiintuotuun yhteistoimintasopimusten irtisanomiseen liittyen totean omana näkemyksenäni seuraavaa. ETL irtisanoi syyskuussa 2020 ETL:n ja Leipuriliiton välillä vuodesta 1979 asti voimassa olleen yhteistoimintasopimuksen. Tuon sopimuksen molemminpuolisena pitkäaikaisena tavoitteena on ollut, että pienten ja keskisuurten leipomoiden ja konditorioiden ääni tulisi huomioitua ETL:n päätöksenteossa*. Yhteistoimintasopimuksessa sovitun mukaisesti Leipuriliitolla on ollut edustus muutamassa ETL:n toimikunnassa, joissa Leipuriliitto on voinut tuoda laajan jäsenkuntansa näkemyksiä kootusti esiin.** Yhteistoimintasopimuksen irtisanomisen taustalla näyttää olevan se, että ETL haluaa, että ainakin Leipuriliiton ja kaiketi myös Lihakeskusliiton edustus ETL:n toimikunnissa lakkaa.

Yhteistyö sekä alan suurimpia yrityksiä edustavan liiton että pienempiä yrityksiä edustavien liittojen välillä edellyttää, että molemmat osapuolet ovat valmiita kuuntelemaan toistensa näkemyksiä ja ottamaan ne tosiasiallisesti myös huomioon. Yhteistyötä ei ole ainakaan se, että vain vahvemmassa asemassa olevan mielipiteet ovat ainoa ”oikea totuus”. Olemme saaneet seurata neljän vuoden ajan maailman suurimman demokraattisen val-

tion Yhdysvaltojen ja sen vallassa olleen presidentti Donald Trumpin toimintaa. Mielipiteet, jotka ovat vastakkaisia Trumpin näkemyksille, ovat vain ”fake news- näkemyksiä” tai jotain vastaavia. Ja sen takia eriäviä näkemyksiä esittävistä henkilöistä tulee päästä nopeasti eroon.

Leipuriliiton onni on aina ollut, että Leipuriliiton puheenjohtajaksi on valikoitunut henkilö, joka on halunnut ajaa koko jäsenkunnan etua, eikä esimerkiksi vain omaa ja/ tai yrityksensä etua. Kaksi viimeisintä liiton puheenjohtajaa, sekä Jari Elonen että nykyinen puheenjohtaja Kari Meltovaara, ovat molemmat varsin suuren keskisuuren leipomoyrityksen omistajia. He olisivat voineet valita myös itsekkään linjan puheenjohtajana toimiessaan, mutta he eivät ole sitä tehneet, vaan ajaneet koko leipomo- ja konditoria-alan etua.

Toivottavasti ETL:n tuleva uusi toimitusjohtaja pystyy katsomaan koko toimialaa, sen tulevaisuutta ja ymmärtämään, että myös elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä on hyvä kuunnella ja ottaa näitä toiminnassa myös tosiasiallisesti huomioon. Käsitykseni mukaan suurin osa ETL:n hallinnon jäsenistä ymmärtää tämän, mukaan lukien nykyinen ETL:n puheenjohtaja. Kyse on kuitenkin yleishyödyllisestä elintarvikealan kattojärjestöstä. ETL:n toimitusjohtajan tehtävässä olevan henkilön pitää uskaltaa tuoda esille näkemyksiä, joista joku voi joskus pahastua, joskus myös jopa suurten yritysten johtajat. Mutta jos asiat tehdään aina vain siten kuin muutaman suuryrityksen johtaja edellyttää, silloin kyse on todella vain ”Hajanaisten yritysten kerhosta”. Itse kuitenkin uskon, että ETL pystyy todellisuudessa paljon parempaan, ja yhteistyö ETL:n ja ”pienempien liittojen” välillä palaa taas normaaliksi hyvähenkiseksi toiminnaksi.

Mika Väyrynen

* Leipuriliitolla on jäsenenä noin 260 leipomoa ja/tai konditoriaa.

ETL:n jäsenenä on noin 30 leipomoa ja/tai konditoriaa, joista 20 on myös Leipuriliiton jäseniä. Syksyllä 2020 julkaistun elintarvikealan toimialaraportin mukaan Suomessa on yhteensä 649 leipomo- ja/ tai konditoriayritystä. **Tärkeimpänä syynä tähän yhteistyöhön on ollut se, että ETL neuvottelee yhdessä työntekijäliitto SEL:n kanssa leipomoalalla noudatettavan työehtosopimuksen. Ja koska kyseistä sopimusta pidetään ainakin vielä toistaiseksi yleissitovana työehtosopimuksena, ETL ja SEL päättävät siitä, minkälaisilla työehdoilla keskenään kilpailevat leipomo- ja konditoria-alan yritykset Suomessa kilpailevat. Osa toimialan yrityksistä noudattaa kuitenkin muuta työehtosopimusta, kuten esim. MaRa:n ja PAM:in välillä neuvoteltua majoitus- ja ravitsemusalan työntekijöiden työehtosopimusta.

LEIPURI 1 / 2021

3

v MURUSIA v

Nuorten ruokailutottumuksia tutkittu

Vuoden 2020 viljasato oli 2000-luvun kolmanneksi pienin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuoden 2020 viljasadon pääviljan, ohran, sato jäi viidenneksen keskimääräisestä.

Samoin kävi vehnä- ja ruissadoille. Sen sijaan kaurasato ylitti kymmenen vuoden keskisadon kymmenyksellä.

– Lähes 3,3 miljardin kilon viljasato riittää määrällisesti viime vuosien noin 2,8 miljardin kilon vuosittaiseen kotimaiseen käyttöön. Vaikka määrä on riittävä, ei se täysin vastaa käyttötarpeitamme.

Lisäksi kaurasadostamme kolmannes eli noin 300 miljoonaa kiloa on päätynyt pääosin eurooppalaisiin ruokapöytiin, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta.

Noin 66 miljoonan kilon ruissato riittää laskennallisesti seitsemästä kahdeksaan kuukauden tarpeeseen kotimaassa.

Huonoina satovuosina ruista on tuotu Suomeen, mutta tällä kertaa vuoden 2019 runsasta ruissatoa on vielä varastoissa ja se vähentää tuontipaineita.

Herneen viljely on kokenut uuden renessanssin. Hernesato oli satavuotisen tilastohistorian suurin ja markkinoilla sille näytetään pelkästään vihreää valoa.

Herneen ja härkäpavun tulevaisuus kotimaisena rehuvalkuaislähteenä on lupaava, toki ruokakäyttökin on nousussa.

Sen sijaan rypsin ja rapsin viljely on taantunut heikkojen satojen myötä. Vuoden 2020 rypsi- ja rapsisato oli tilastohistorian heikoin sitten 1970-luvun.

Luomukaurasato kasvoi viisi prosenttia viime vuodesta. Luomukaurasato, noin 80 miljoonaa kiloa, on noin seitsemän prosenttia Suomen koko kaurasadosta. Luomukauraa on sekä tuotu että viety Suomesta viime vuosina.

4

LEIPURI 1 / 2021

Nuorten ruokailutottumuksiin vaikuttavat eniten vanhemmat, kaverit ja sosiaalinen media. Sen sijaan virallisilla suosituksilla ja opettajien, lääkäreiden tai terveysammattilaisten sanalla on heille vähemmän merkitystä. Tämä selvisi Arlan teettämästä, tutkimusyritys Ipsoksen kesällä 2020 tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin 13–19-vuotiaiden ruoka-asenteita Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jokaisesta maasta mukana oli 500 nuorta.

Tutkimustuloksia esiteltiin pohjoismaisessa ravitsemuskonferenssissa NNC 2020:ssa ennen joulua. Yksi konferenssin keskeisistä aiheista ovat uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistaan vuonna 2022.

Suomalaiset nuoret tuntevat ravitsemussuositukset hieman paremmin kuin nuoret Ruotsissa ja Tanskassa. Suomalaisnuorista 58 % tuntee ne melko tai erittäin hyvin ja 89 % pitää niitä myös luotettavina. Esimerkiksi vain 45 prosentilla ruotsalaisista teini-ikäisistä on selkeä kuva ravitsemussuosituksista. Viralliset suositukset eivät kuitenkaan innosta nuoria hakemaan lisätietoa, ja suomalaiset nuoret

myös ajattelivat muiden maiden nuoria useammin, että suositukset ovat vanhanaikaista luennointia.

Tutkimuksen mukaan joka kolmas 13–19-vuotiaista suomalaisista nuorista noudattaa jotakin ruokavaliota, tytöt vähän useammin kuin pojat. Ruotsissa 40 % nuorista kertoi noudattavansa erikoisruokavaliota, Tanskassa vastaava luku on 23 %.

Suomessa laktoositonta ruokavaliota noudattaa 17 %. Pääasiassa kasvispainotteisesti syöviä eli ns. “flexaajia” on 6 %, kasvissyöjiä 6 %, vegaaneja 2 % ja gluteenitonta ruokavaliota noudattavia 2 %. Nuoret ja vanhemmat ovat ruokavalioiden osalta hyvinkin tasoissa ja luvut ovat liki yksi yhteen, mikä tukee tutkimuksen tulosta vanhempien vahvasta vaikutuksesta.

Vaikka nuoret eivät innostu virallisista ravintosuosituksista, he ovat kuitenkin kiinnostuneita aiheesta ja etsivät siitä tietoa. Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisnuorista oli hakenut inspiraatiota tai tietoa ruoasta. Tärkeimmät tiedonhaun lähteet olivat verkosta löytyvät reseptit, sosiaalinen media ja YouTube.

Oy WMA Invest Ab järjesteli laitevälitysliiketoimintansa Foodmec Oy:ksi Oy WMA Invest Ab on yhdistänyt omistamiensa JTJ-Sales Oy:n ja Oy Mesmec Ab:n laitevälitysliiketoiminnan uuteen yritykseen. joka toimii nimellä Foodmec Oy. Laite- ja järjestelmätoimittaja Mesmec tulee jatkamaan sisaryrityksenä Foodmecin rinnalla.

JTJ Sales Oy toimi yli 30 vuotta elintarvikealan kone-, laite- ja tarvikemaahantuonnissa. Foodmec Oy jatkaa JTJ-Salesin edustamien tuotemerkkien myyntiä ja myös Mesmecin aikaisemmin edustamat tuotemerkit siirtyivät nyt Foodmecin vastuulle.

Foodmec Oy toimittaa laitteita, järjestelmiä sekä työkaluja ja tarvikkeita elintarviketeollisuudelle. Päämiehet ovat tunnettuja teknologiavalmistajia eri puolilta maailmaa. Mesmecin ydinosaamista ovat puolestaan suunnittelu-, valmistus ja projektipalvelut elintarviketeollisuuden

kokonaistoimituksissa sekä Suomeen että kansainvälisille markkinoille. Viennin osuus liikevaihdosta kasvaa koko ajan.

Foodmec pystyy toimitusjohtaja Anders Asplundin mukaan tarjoamaan lisäarvoa toimituksissaan hyödyntämällä Mesmecin suunnitteluosaamista sekä kykyä soveltaa päämiesten laiteratkaisuja.

Foodmec Oy:llä on asiakkaita lihanjalostus-, valmisruoka-, teurastamo- ja kalanjalostusteollisuudessa, leipomoissa sekä vihannesten käsittelyteollisuudessa Suomessa. Leipomoasiakkaille on toimitettu mm. vierasesinetunnistuslaitteita, spiraalipakastimia ja -jäähdyttimiä, sekälineaari- ja monipäävaakoja.

Foodmecin toimipaikat pysyvät Kokkolassa ja Helsingissä. Henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä. Foodmec ja Mesmec työllistävät yhteensä lähes 40 henkilöä.

IDEOITA

JA ASIANTUNTIJUUTTA

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on tärkeä osa tasapainoista elämää. Leipurin haluaa tarjota asiakkailleen ideoita ja tukea tämän toteuttamiseen. Leipomo- ja konditoria-alan ammattilaiset ovat aina asiakkaidemme käytettävissä, ja verkkopalvelusta löydät ammattilaistemme kehittämät ja testaamat reseptit niin artesaanileipien kuin sesonkiherkkujen maailmasta.

Leipurin reseptit ja muita vinkkejä löydät osoitteesta LEIPURINSTORE.COM

LEIPURIN.COM

v MURUSIA v

Stabilointiainetta kuusesta Puusta saatava biomassa ja siitä eroteltavat jakeet voivat toimia lähtömateriaaleina tulevaisuuden kestäville ja kustannustehokkaille raaka-aineille eri teollisuuden osa-alueilla. Esimerkkinä tästä on luonnossa yleinen, uudistuva ja kestävän kehityksen mukainen raaka-aine kuusikumi, eli ryhmä kuusen galaktoglukomannaaneja.

Näillä puun hemiselluloosilla on lupaavia ominaisuuksia emulsioiden, kuten esimerkiksi salaatinkastikkeiden ja jogurttien, stabilointiaineina. Stabilointiaineiden avulla elintarvikkeisiin saadaan haluttu rakenne ja suutuntuma. Tähän saakka öljyn ja veden muodostamien dispersioiden vakauttamisessa on käytetty pääosin kalliimpia polysakkarideja, jotka ovat tuontitavaraa.

Niiden tuottamisessa on myös käytetty vähemmän kestävän kehityksen menetelmiä, sanoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väitellyt Ma-

Oikealta: puhdistamaton, kuuman veden avulla uutettu kuusikumi, teollisuuden jalostevirrasta saatu kuusikumi ja puhdistettu kuusikumi. Kuva: Mamata Bhattarai

mata Bhattarai. Hän tutki väitöskirjassaan kolmella eri tavalla eristettyä kuusikumia ja havaitsi, että eristysmenetelmä vaikutti huomattavasti kuusikumin liukoisuuteen ja sen toiminnallisuuteen emulsioissa Kuusikumi tarjoaa kasvipohjaisen vaihtoehdon elintarvike-, kosmetiikka- ja farmasian teollisuudelle, jotka valmistavat yleisesti emulsiopohjaisia tuotteita. Väitöskirjasta saatu perustieto kuusikumista

edistää galaktoglukomannaanien erilaisia sovelluksia myös esimerkiksi biopohjaisissa kalvoissa, täyteaineina ja biopolttoaineissa, joko sellaisenaan tai muokattuina.

Mamata Bhattarai väitteli 25.11.2020 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Associative behavior of spruce galactoglucomannans in aqueous solutions and emulsions”.

Luomua tuotetaan ja jalostetaan koko maassa Aitoja makuja -yritystilaston mukaan luomua jalostavia yrityksiä on koko maassa 388, ja Uudellamaalla niistä sijaitsee noin 110. Seuraavaksi eniten luomua jalostavia yrityksiä on Varsinais-Suomessa, mistä löytyy eniten luomuviljatuotteita jalostavia yrityksiä, sekä Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mistä löytyy muun muassa teurastusta ja lihanjalostusta. Kaiken kaikkiaan Suomessa on 2893 elintarvikkeita jalostavaa yritystä.

Suomessa luomutuotteita valmistavat usein samat yritykset kuin tavanomaisia elintarvikkeita. Koska luomuyrityksiä on vain reilut 13 % kaikista yrityksistä, isojen, yli 50 henkilöä työllistävien yritysten osuus korostuu.

Toimialoittain eniten luomua jalostavia yrityksiä löytyy teurastuksesta ja lihanjalostuksesta, vihannesten, marjojen ja hedelmien sekä muiden elintarvikkeiden jalostuksesta. Paikalliset pienteurastamot ja tilojen yhteydessä tapahtuva lihanjalostus saattavat selittää toimialan yritysten suurta määrää. Sen sijaan luomuleipomotuotteita tekeviä yrityksiä on suhteessa vähän koko maan leipomoiden määrään.

6

LEIPURI 1 / 2021

Rypsi-ingredientti sai myyntiluvan Apetit-konserniin kuuluvan Avena Nordic Grain Oy:n kehittämälle BlackGrain from Yellow Fields -rypsinsiemenjauheelle eli rypsi-ingredientille on myönnetty uuselintarvikelupa. Kyseessä on uusi tuoteinnovaatio, rypsin- ja rapsinsiemenistä valmistettava kasviproteiini- ja kuituvaihtoehto, jonka ravintoarvot ja tuotesovellukset ovat monipuoliset.

BlackGrainin lupahakemus siirtyi Euroopan komission käsittelyyn heinäkuussa 2020 sen jälkeen, kun Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) oli antanut sille lupaa puoltavan lausunnon.

Apetit on ottanut uuselintarvikelupapäätöstä odottaessaan jo seuraavia askeleita BlackGrainin kehityksessä. Yhtiö kertoo investoivansa pientuotannon aloittamiseen, jonka käynnistyttyä voidaan testata rypsi-ingredienttiä entistä laajemmassa mittakaavassa potentiaalisten asiakkaiden

kanssa. Myös kaupallistamisen mahdollisuuksia puntaroidaan.

BlackGrain valmistetaan olemassa olevasta raaka-aineesta, osittain rasvattomaksi puristetusta rypsinsiemenkakusta, jolla on erinomaiset ravintoarvot: se sisältää kuitua, proteiinia, hyviä rasvoja sekä riittävän määrän ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Aiemmin puristekakku on käsitelty rypsipuristeeksi, joka on hyödynnetty eläinrehun raaka-aineena, mutta kehitystyön tuloksena sen jalostusarvoa voidaan lisätä valmistamalla siitä ihmisravintoon sopivaa rypsinsiemenjauhetta.

Vegaaninen, gluteeniton, GMO-vapaa ja soijaton BlackGrain sopii useimpiin ruokavalioihin. Väriltään tumma ja maultaan mieto tuote toimii erityisen hyvin yhdessä viljan, herneproteiinin ja tärkkelyksen kanssa.

v MURUSIA v

Materiaalitehokkuuden sitoumus vähensi ruokahävikkiä Elintarvikeala allekirjoitti ensimmäisenä toimialana Suomessa materiaalitehokkuuden sitoumuksen, jossa asetettiin tavoitteet ja mittarit materiaalitehokkuuden parantamiselle vuosille 2019-2021.

Sitoumus laadittiin vuonna 2019 elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön kesken. Sen tavoitteena oli vähentää ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vapaaehtoisin toimin sääntelyn sijaan.

Sitoumuksen on allekirjoittanut tähän mennessä kaikkiaan 16 elintarvikealan yritystä. Esimerkiksi suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat, Kesko, S-ryhmä ja Lidl, ovat mukana sitoumuksessa. Elintarviketeollisuuden yrityksistä sitoumukseen on liittynyt yli 20 % alan yrityksistä liikevaihdon volyymissa mitattuna.

Sitoumukseen liittyneet yritykset raportoivat Motivalle materiaalitehokkuustoimenpiteisiin liittyviä kustannussäästöjä sekä kasvihuonekaasupäästöjen, ruokahävikin, elintarvikejätteen sekä energia- ja sekajätteen määrän vähenemän. Eniten kustannussäästöjä, reilun neljän miljoonan euron edestä, yritykset raportoivat saavuttaneensa prosessien materiaalitehokkuutta parantamalla. Näillä toimilla elintarviketeollisuuden yritykset vähensivät samalla ruokahävikkiä yli 300 000 kiloa.

Materiaalitehokkuudella voidaan luonnonvarojen säästämisen lisäksi vähentää ilmastopäästöjä. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemät saavutettiin kierrätystä lisäämällä.

Näin CO2ekv. -päästöjä vähennettiin 4000 tonnia, joka vastaa yli 1900 henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä eli reilun 26 miljoonan ajokilometrin päästöjä.

Yritysten saavuttamat kustannussäästöt ovat niin mittavia, että toimintaa kannattaisi laajentaa muille teollisuuden aloille. Potentiaalia on myös elintarvikealan sisällä, sillä kaikki isot elintarviketeollisuuden yritykset eivät ole vielä mukana.

Kierrätettäviä pulloja hedelmänkuorista VTT kehitti teknologian, joka tarjoaa mahdollisuuden biopohjaisten PEF-muovipullojen valmistukseen korvaamaan fossiilipohjaiset PET-pullot. Teknologia perustuu pektiinipitoisen maatalousjätteen, kuten sitrushedelmien kuorien ja sokerijuurikasmassan käyttöön raaka-aineena.

PET-muovia (polyetyleenitereftalaatti) ja muita polyestereitä käytetään laajalti elintarvikepakkauksissa, muovipulloissa ja tekstiileissä. PET:n vuosituotannon on arvioitu yltävän 30 miljoonaan tonniin. Korvaamalla fossiilipohjaiset PET-polymeerit kasvipohjaisilla PEF-polymeereillä (polyetyleenifuranoaatti) on mahdollista vähentää tuotteiden hiilijalanjälkeä 50 %. PEF-muovin elintarviketta suojaavat ominaisuudet ovat PET-muovia paremmat, mikä pidentää tuotteen säilyvyyttä.

Täysin kierrätettävänä ja uusiutuvana muovina PEF avaa teollisuudelle mahdollisuuden hyödyntää elintarvikejätevirtoja ja vähentää ympäristöhaittoja entistä parempien muovien valmistuksessa.

Stoppi hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien muovisten elintarvikekontaktimateriaalien maahantuonnille ja myynnille Ruokavirasto tiedotti viime vuoden lopulla, että maahantuojien ja jakelijoiden on lopetettava hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien, muovisten elintarvikekontaktimateriaalien maahantuonti, koska ne ovat määräystenvastaisia. Jo markkinoilla olevat tuotteet tulee myös poistaa myynnistä. Kunnalliset elintarvikevalvontayksiköt valvovat takaisinvetoa.

Hyväksymättömiä kasvikuituja, esimerkiksi bambujauhoa tai riisijauhoa sisältävien muovisten elintarvikekontaktimateriaalien maahantuonti ja myynti on kiellettyä. Tällaisia materiaaleja on käytetty muun muassa erilaisten take away -mukien, lasten astiastojen ja ruokailuvälineiden valmistuksessa muovin täyteaineena.

Nämä tuotteet eivät ole elintarvikekontaktimateriaaleja koskevan lainsäädännön mukaisia eikä niiden turvallisuudesta näin ollen voida varmistua. Kielto ei koske bambusta valmistettuja elintarvikekontaktimateriaaleja, joiden valmistuksessa ei ole käytetty lainkaan muovia.

Kaikkia kasvikuituja ei ole hyväksytty käytettäväksi muovisten kontaktimateriaalien valmistusaineena EU:ssa. Kasvikuituja sisältävissä muovisissa elintarvikekontaktimateriaaleissa on usein havaittu muun muassa melamiinin ja formaldehydin raja-arvojen ylityksiä. Myös tuotteissa käytettyjen kasvikuitujen alkuperän puhtauden suhteen on syntynyt epäilyjä. Kasvikuituja sisältäviä tuotteita on markkinoitu harhaanjohtavasti ympäristöystävällisinä, luonnollisena vaihtoehtona muovituotteille ja jopa biohajoavina.

Ne ovat kuitenkin muovituotteita eivätkä siten hajoa luonnossa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn arvion mukaan kasvikuituja ei voida yleisesti hyväksyä käytettäväksi muovisten elintarvikekontaktimateriaalien valmistusaineena, vaan niiden turvallisuus tulee arvioida tapauskohtaisesti. Tiedossa ei ole, että kasvikuituja valmistusaineena muovisissa elintarvikekontaktimateriaaleissa käyttävät yritykset olisivat hakeneet sen käytölle hyväksyntää. Myös Euroopan komission mukaan kasvikuituja sisältävät tuotteet eivät ole kontaktimateriaalilainsäädännön mukaisia.

Leipomo- ja ravintola-alan yrittäjiä Walleniuksen Wapriikin uniikkiin tehdasmiljööseen Pirkanmaalle etsitään leipomo-, ravintola- ja makeisalan yrittäjiä Vuokrataan ja myydään myös tapahtuma-, tuotanto- ja toimitilaa www.walleniuksenwapriikki.fi info@walleniuksenwapriikki.fi p.0405153362

LEIPURI 1 / 2021

7

v LIITON HALLINTO v

Suomen Leipuriliitto ry:n hallitus ja valtuuskunta vuonna 2021 HALLITUS

1

Suomen Leipuriliitto ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku. Hallituksen varapuheenjohtajana toimii Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere.

Muut hallituksen jäsenet ovat Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna, Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo, Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala, Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu, Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio, Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari ja Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori (uusi).

VALTUUSKUNTA Leipuriliiton valtuuskunnan muodostavat sääntöjen mukaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kymmenen ja enintään kolmekymmentä muuta jäsentä. Myös tänä vuonna noudatetaan käytäntöä, jossa kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja toimii valtuuskunnan jäsenenä.

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä. Varapuheenjohtaja on Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva.

Valtuuskunnan jäsenet eli alueyhdistysten puheenjohtajat: Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry: Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää; Pirkanmaan Leipomot ry: Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere; Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry: Mikko Hietala, MBakery, Turku; Satakunnan Leipomoyhdistys ry: Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma; Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry: Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä; Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry: Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta; Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry: Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna; Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry: Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo; Savon Leipomoyhdistys ry: Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli; Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry: Nina Teemu, Pirjon pakari Seinäjoki Oy; Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry: Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti; Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry: Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola; Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry: Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas; Lapin Leipomoyrittäjät ry.

Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten sähköpostiosoitteet löytyvät tämän lehden sivulta 47. Tarkemmat yhteystiedot Leipuriliiton kotisivulla osoitteessa www.leipuriliitto.fi.

23 1.

2.

3.

8

LEIPURI 1 / 2021

Hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku.

Hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere.

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä (oik.) ja varapuheenjohtajana Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva.

v LIITON HALLINTO v

Esittelyssä hallituksen uusi jäsen

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy 1. Kuka olet ja mistä tulet? Perhesuhteet?

Olen Petri Kivineva, 48-vuotias ja koulutukseltani insinööri, Mba. Kotoisin olen rannikkopohjanmaalta Vaasasta, mutta parikymmentä vuotta olen jo asunut perheeni kanssa Porissa.

2. Leipuritaustasi ja millaista leipomoyritystä edustat?

Olen vuonna 1993 mennyt leipomoalalle kesätöihin, Vaasalaisen Alf. Erikssonin palvelukseen. Opiskelijana työskentelin muutamaan otteeseen Englannissa ja myöhemmin myös Apetitin tehtailla Turussa ja Säkylässä. Porin Leivässä olen työskennellyt parikymmentä vuotta erilaisissa tehtävissä. Edustan keskisuurta leipomoa, jolla on ikää yli 70 vuotta ja kaksi leipomoa Porissa.

3. Elämänasenteesi?

Haluan oppia uutta, koska ympäristö muuttuu entistä nopeammin.

4. Miksi Leipuriliiton jäsenyys on mielestäsi leipomolle tärkeä?

Leipuriliitto edustaa erityisesti pieniä ja keskisuuria leipomoita, joissa haasteet ovat erilaiset kuin esim. kansainvälisillä toimijoilla, sekä on tärkeä tuoda esille myös Leipuriliiton jäsenille keskeisiä asioita.

5. Millä mielellä lähdet Leipuriliiton hallitukseen ja mitä jäsenyydeltäsi odotat?

Itse lähden kehittämismielellä. Leipuriliitto ei ole markkinointikoneisto, mutta mielestäni kaikki positiivinen julkisuus toimialasta ja tuotteista, tukevat myös Leipuriliiton tärkeää tehtävää.

6. Mitkä ovat leipomotoimialan suurimmat haasteet tällä hetkellä?

Tällä hetkellä tietysti covid-19 kurittaa osaa toimialan yrityksiä rajusti ja on

suuri haaste palata muuttuneeseen toimintaympäristöön, mikä ei välttämättä ole sama kuin helmikuussa 2020. Muutoin on tärkeää, että suomalainen rikas ja monipuolinen leipäkulttuuri säilyy, sekä nuorempi sukupolvi löytäisi voileivän uudelleen välipalaksi, kaikkine terveyttä tukevine ominaisuuksineen.

7. Mihin asioihin Leipuriliiton pitäisi erityisesti pyrkiä vaikuttamaan ja millä keinoilla?

Toimialan koulutukseen ja imagoon sekä myös toimialan edunvalvonta on osa Leipuriliiton tärkeää tehtävää. Täysjyväviljojen ja ravintokuitujen hyödyistä on pitkältä ajalta tutkimusta, mitä Leipätiedotus on ansiokkaasti tuonutkin esille.

Ruisleipä on suomalainen ”multitabs”.

8. Millainen on ollut kulunut vuosi 2020 yrityksenne bisneksen kannalta?

Miten korona on koetellut yritystänne?

Entä millaisin ajatuksin aloitatte vuoden 2021?

Vuosi 2020 oli hyvin erilainen kuin odotimme, mutta emme tainneet olla ainoita. Korona on vaikuttanut myös meidän myynninkehitykseemme. Tämän vuoden alku on ennusteiden mukaan myös haastava, mutta toivottavasti jo keväällä sekä Suomen että maailman taloudet lähtevät kasvuun.

9. Mitkä ovat ne eväät, joilla leipomoyrityksenne menestyy?

Tuotekehitys, uudistuminen, kilpailukyky.

10. Mitä terveisiä haluaisit lähettää leipomoalan yrittäjäkunnalle?

Leipomoala tarkoittaa monelle yrittäjälle pitkiä päiviä. Pitäkää huolta myös itsestänne ja kunnostanne, sitä ei kukaan muu tee teidän puolestanne.

LEIPURI 1 / 2021

9

v JÄSENYRITYKSET v

Nelimarkan Leipomossa kolmas polvi puikkoihin Perttu Nelimarkka (oik.) on ottamassa Nelimarkan Leipomon vetovastuun isältään Kimmo Nelimarkalta. 60-vuotias perheleipomo on Kimmon isän Kalevi Nelimarkan perustama vuonna 1960.

Vimpeliläisessä Nelimarkan Leipomo Oy:ssä on tänä vuonna siirrytty leipomaan jo kolmannen sukupolven luotsaamana, sillä sukupolvenvaihdos Perttu Nelimarkalle hänen isältään Kimmo Nelimarkalta on käynnistetty. 60-vuotias perheleipomo saa siis jatkajan samasta suvusta, mikä on iloinen asia.

TEKSTI Elina Matikainen KUVA Nelimarkan Leipomo Oy

T

eknisesti tässä menee vielä 2-5 vuotta ennen kuin sukupolvenvaihdos on valmis, mutta voidaan sanoa että se juna on nyt lähtenyt liikkeelle, toteaa nuori yrittäjä Perttu Nelimarkka. Tätä ennen hän oli hankkinut koulutuksen sekä useamman vuoden työkokemuksen myynnistä ja markkinoinnista. Kymmenen vuotta kului näissä merkeissä Seinäjoella, jossa asuinpaikka on edelleenkin. Samalla on tullut kuvioihin myös perhe eli puoliso ja kaksi poikaa, joista vanhempi on hieman yli kaksivuotias ja nuorempi syntyi vuoden 2020 joulukuun alussa.

Kotona riittää siis vilskettä.

Nuori yrittäjä osaa myös leipomoa - Koko lapsuuteni asuin leipomon yläkerrassa ja olin leipomossa aina kesät eli kaikki tuotannon työt tulivat kyllä silloin tutuiksi, ja sujuvat edelleenkin, Perttu kertoo. Leipomolla ollessaan hän osallistuu aktiivisesti aina myös tuotantoon ’kädet taikinassa’, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että myöskään myynnin ja markkinoinnin osaamisesta ei varmasti ole haittaa. Päinvastoin niiden merkitys tulee jatkossa entisestään korostumaan.

Perttu Nelimarkka pendelöi Seinäjoelta Vimpeliin kolmasti viikossa ja parina päivänä hän hoitaa asioita kotikonttorilla.

- On paljon asioita, jotka voin hoitaa tietokoneella missä tahansa, joten paperitöiden vuoksi ei kannata lähteä ajamaan Vimpeliin.

Matkaan kuluu kuitenkin tunti suuntaansa.

10

LEIPURI 1 / 2021

Paluu leipomokuvioihin vuonna 2020 oli Pertulle hieman erilainen kuin ennalta oli ajateltu, sillä korona vaikutti myös Nelimarkan Leipomon toimintaan. Eniten se kolahti leipomon yhteydessä toimivaan 55-paikkaiseen kahvila-myymälään, jossa asiakasmäärä väheni rajusti. Vähittäiskauppa veti onneksi kohtalaisen hyvin, vaikka vaihtelua eri päivien toimitusmäärissä saattoi olla todella paljon. Leipomo toimittaa tuotteita Etelä-Pohjanmaan alueelle, Vimpelistä noin sadan kilometrin säteelle. Kauppojen lisäksi merkittäviä asiakkaita ovat ammattikeittiöt ja grillit.

Nelimarkan Leipomossa leivotaan täyttä valikoimaa eli leipiä, kahvileipiä ja konditoriatuotteita. Tänä vuonna on käyty valikoimaa läpi uudella otteella, karsittu joitakin tuotteita ja tuotu myös uusia tilalle.

- On pysyttävä ajan hermolla, tuotteita ei kannata leipoa vain leipomisen vuoksi, Perttu Nelimarkka toteaa. Hänen mukaansa Nelimarkan Leipomo tunnetaan erityisesti hapanohuesta ruisleivästään, joka valmistetaan samalla reseptillä kuin on tehty leipomon alkuajoista lähtien. Myös sämpylöihin on erityisesti panostettu. Kahvileipiäkin tehdään paljon ja niissä suosikkeina Perttu mainitsee Vadelmaveivi- ja Herkkuveivi pullat.

Leipomon uunit kuumenevat perinteisesti joka arkiaamu kello 4.30 ja tuoreet leivät, sämpylät ja pullat lähtevät aamunkoitteessa jakeluautoilla asiakkaille. Leipomo työllistää Perttu ja Kimmo Nelimarkan lisäksi viisi henkilöä ja vilkas kesäaika vaatii pari kolme työntekijää lisää eli silloin tekijöitä on kymmenkunta. Osaavat ja sitoutuneet työntekijät ovat Pertun ja Kimmon mukaan yrityksen selkäranka ja tärkein voimavara.

Kimmo Nelimarkka on edelleenkin täysillä mukana yrityksessä, ja se on Perttu Nelimarkan mukaan yksinomaan hyvä asia.

- Itse opettelen vähitellen yrittämistä ja tässä on kyllä todella paljon opeteltavia asioita, joiden sisäistäminen vie aikaa. Eli on vain hyvä, kun on joku, jolta kysyä.

- Yhteispelimme toimii ja meillä on selkeä työnjako paperitöissä, jossa kumpikin hoitaa oman tonttinsa. Kimmolla on leipomossa vastuu tuotteista ja taloudesta, kun taas itse vastaan myynnistä, markkinoinnista sekä asiakkuuksista. Lisäksi olemme molemmat mukana tuotannossa.

Sukuyrityksen jatkaminen oli mieleinen asia - Yritykseen on 60 vuoden aikana panostettu paljon. Perustaja oli pappani Kalevi vuonna 1960 ja sen jälkeen isäni on toiminut yrittäjänä vuodesta 1991. Annan heidän työlleen suuren arvon ja haluan jatkaa tarinaa omalta osaltani.

Leipomon 60-vuotispäivä sattui viime vuoden loppuun ja koronan vuoksi syntymäpäivää päästään juhlimaan vasta myöhemmin. Kakkukahvien merkeissä tietenkin, kuten leipomoyritykselle hyvin sopii.

Onnittelumme sekä sukupolvenvaihdoksesta että yrityksen 60-vuotispäivästä!

v JÄSENYRITYKSET v

Vöyrinpoika Oy siirtyi Kotileipomo Hämäläinen Oy:n omistukseen Kauppakirjan allekirjoitustilaisuudessa ostaja Jukka Hämäläinen (oik.), sitten myyjät Rita ja Anders Bondén ja heidän poikansa Adrian Bondén.

Vaasassa allekirjoitettiin 15.12.2020 yrityskaupat mustasaarelaisen Kotileipomo Hämäläinen Oy:n yrittäjien Jukka ja Jani Hämäläisen sekä vöyriläisen Ecce-Re Oy:n yrittäjien Anders ja Rita Bondénin välillä.

TEKSTI Elina Matikainen KUVA Staffan Blom

K

auppaan kuului Vöyrinpoika Oy:n osakekanta, leipomokiinteistöt Vöyrillä ja Uudessakaarlepyyssä, konditoriakahvila Göranin Konditoria Vaasassa sekä Vaasan Prismassa toimiva myymäläleipomo. Leipomot myi Ecce-Re Oy ja sen tytäryhtiö Vöyrinpoika Café Oy myi puolestaan Göranin Kahvilan liiketoiminnan.

Kaksi muuta kahvilayhtiöön kuuluvaa kahvilaa jäi vielä Bondénien omistukseen. Nekin ovat myynnissä, mutta kaiken kaikkiaan Anders ja Rita Bondén sanovat olevansa hyvin tyytyväisiä kauppaan.

- Vöyrinpojan tarina jatkuu osaavien paikallisten yrittäjien käsissä ja myös työpaikat säilyvät leipomoissa.

Toimitusjohtaja Jukka Hämäläisen mukaan mitään isoja muutoksia ei aiota yrityksissä tehdä. Henkilökunta siirtyy kaupan myötä uuden omistajan palvelukseen entisillä ehdoilla.

Sekä Vöyrinpoika että Kotileipomo Hämäläinen tunnetaan hyvin Vaasassa ja lähiympäristössä. Nyt kun nämä kaksi yritystä yhdistyvät, saadaan alueella pidettyä vahva perinteinen paikallinen leipomo.

- Se oli koko ajan tavoitteenamme ja se toteutui, toteaa Jukka Hämäläinen, joka sanoo olevansa tyytyväinen siitä, että heidän valikoimansa nyt täydentyy Vöyrinpojan laadukkailla ja suosituilla tuotteilla. Kummankin leipomon brändit tulevat näkymään tuotteissa jatkossakin.

Anders Bondén ja Jukka Hämäläinen tuntevat toisensa hyvin sen parinkymmenen vuoden ajalta, jonka Hämäläinen on veljensä Janin kanssa toiminut Kotileipomo Hämäläisen yrittäjänä.

- Kyllä tämä kauppa perustuu suurelta osin myös hyviin ihmissuhteisiin ja luottamukseen. Uskalsimme lähteä tähän, koska tun-

simme myyjät niin hyvin, Hämäläinen toteaa.

Anders Bondenin mukaan heille leipomoyrittäjinä alkoivat jo vuodet tulla täyteen, eikä jatkajaa ollut omassa perheessä. Yrittäjävuosia on heillä Ecce-Re Oy:ssä takana vuodesta 1982 lähtien. Jukka Hämäläinen sanoo puineensa Bondéneilta saamaansa tarjousta tarkasti yhdessä puolisonsa Johannan sekä veljensä Janin kanssa.

- Olihan tämä iso juttu, sillä ostimme itseämme isomman yrityksen, hän toteaa ja jatkaa, että kaupan myötä työntekijämäärä heillä hieman yli kaksinkertaistuu, samoin liikevaihto.

Ennen kauppaa Kotileipomo Hämäläisellä oli Mustasaaressa toimiva leipomo myymälöineen sekä kaksi kahvilaa Vaasassa.

Nyt tulivat lisäksi Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn leipomot, Prisman myymäläleipomo sekä konditoriakahvila Göranin Konditoria. Leipomoita on leipomoyrityksessä nyt neljä ja kahviloita kolme sekä lisäksi leipomomyymälä.

Bondéneilta putoaa nyt paljon vastuuta harteilta, vaikka edelleen, ainakin toistaiseksi, heidän on hoidettava kahden Vöyrinpoika Café Oy:n alla olevan kahvilan toimintaa Vaasassa. Korona on vaikeuttanut kahvilaliiketoimintaa, mutta Anders Bondén luottaa siihen, että ajat paranevat ja kiinnostuneita ostajia kahviloille löytyy.

- Lisäksi olemme lupautuneet toimimaan konsultteina ostajille puoli vuotta, sillä yrityksessämme on paljon asioita, joiden kanssa heidän pitää tulla sinuiksi. Siinä voimme varmasti auttaa. Olimme vetovastuussa Vöyrinpojasta viime vuoden loppuun asti ja tämän vuoden alusta vastuu siirtyi Kotileipomo Hämäläisen yrittäjille.

Jukka Hämäläisen mukaan Bondénien konsulttiapu otetaan heillä ilolla vastaan. Lisäksi hän on hyvin tyytyväinen siitä, että sai toimintaan mukaan myös tutun ja kokeneen tekijän yritysten ulkopuolelta, kun Juha Valtamäki aloittaa Jukan oikeana kätenä Vöyrinpojan leipomoissa.

- Juha jäi jo pari vuotta sitten viettämään eläkepäiviä Fazer Leipomoista, mutta hän halusi vielä palata työelämään. Meille se sopi enemmän kuin hyvin. On erinomainen asia saada osaava ja luotettava henkilö mukaan kehittämään toimintaamme.

Taustaksi molemmista leipomoyrityksistä sen verran, että Ecce-Re Oy on sukuyritys Rita Bondénin puolelta. Hänen vanhempansa Reijo ja Anita Iso-Aho ostivat vuonna 1962 perustetun leipomon osake-enemmistön itselleen vuonna 1964 ja Anders ja Rita Bondén jatkoivat Ritan veljen, Ralf Iso-Ahon, kanssa yritystä. Ralf osti vuonna 1987 oman leipomon. Kotileipomo Hämäläisen juuret ulottuvat puolestaan jo vuoteen 1926. Leipomon perusti tuolloin Aati Hämäläinen, jonka työtä jatkoi ensin hänen poikansa Aarne Hämäläinen, sitten tämän poika Matti Hämäläinen, jolta yritys siirtyi hänen pojilleen eli nykyisille yrittäjille Jukka ja Jani Hämäläiselle.

Todellinen yhteensattuma oli, että kummankin leipomoyrityksen perustamispäivä oli 15. joulukuuta. Siksi juuri tuo päivä valittiin myös kaupantekopäiväksi.

Onnittelumme yrityskaupan johdosta!

LEIPURI 1 / 2021

11

v JÄSENYRITYKSET v

Elonen Oy osti Malviala Oy:n osakekannan Leipomoalan kaksi vahvaa toimijaa yhdistyvät, kun Elonen Oy osti 12.01.2021 allekirjoitetulla kauppasopimuksella Malviala Oy:n osakekannan. Yli 50 vuotta alalla toimineet perheyhtiöt näkevät tulevaisuuden vahvempana, kun voimat ja osaaminen yhdistetään. Malviala Oy:n tuotemerkkejä ovat Malviala, Tasangon, Töysäläinen ja Cookieland.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elonen Oy

Kättä päälle korona-ajalle sopivasti ’löivät’ ostaja Jari Elonen (vas.) ja myyjä Harri Malviala.

uotteet täydentävät mainiosti tuotevalikoimaamme ilman ainuttakaan päällekkäisyyttä, toteaa Elosen toimitusjohtaja Jari Elonen. Hänen mukaansa kauppaa alettiin hieroa alkusyksystä ja sen siemenenä oli alun perin tuoteyhteistyö muutaman tuotteen osalta. Lopputuloksena oli kauppa koko yrityksestä. Kauppa syntyi nopeasti, kun huomattiin, että yhteinen vahvempi pohja mahdollistaa nopeamman kasvun.

Elonen on viime vuosina panostanut vahvasti valtakunnalliseen laajentumiseen ja tämä yrityskauppa on sen strategian mukainen.

- Haluamme olla johtava toimija kahvipöydän antimissa. Pikkuleivät, piparit, korput, vohvelit ja marengit täydentävät erinomaisesti konditoria-, kahvileipä- ja ruokaleipävalikoimaamme, Jari Elonen toteaa.

Myös toisen polven yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja Harri Malviala on tyytyväinen.

- Halusimme perheyrityksenä Malvialalle hyvän uuden kodin ja se löytyi toisesta perheestä, Eloselta. Kunnianhimoinen yrittäminen ja vastuullinen kotimainen toimija ovat meille tärkeitä perusarvoja, kun mietin yrityksen tulevaisuutta.

Jari Elonen on tyytyväinen myös Malvialan nykyaikaiseen tuotantoon, teknisiin olosuhteisiin sekä toimiviin laatujärjestelmiin. Valtakunnallinen myyntiorganisaatio on sekä Elosella että Malvialassa ja jonkin verran viimeksi mainitun tuotteita

Tutustumikierroksella Töysäläisellä Raimo Elonen (vas.), Jari Elonen, Harri Malviala, Tuire Elonen, Matti Ylitalo, Eetu Elonen, Vesa Takala, Matti Ylimäki ja Kimmo Perämäki.

T

12

LEIPURI 1 / 2021

menee myös vientiin, mikä sinällään on Eloselle uusi aluevaltaus.

Jari Elosen mukaan yhdistyminen tarjoaa monia mahdollisuuksia kehittää toimintaa.

- Olemme nyt entistä vahvempia kohtaamaan kovenevan ulkolaisen kilpailun.

Uskomme tulevaisuuteen ja suomalaiseen yrittämiseen alati muuttuvissa olosuhteissa.

Malviala Oy:n perusti Jouko Malviala vuonna 1969. Vuodesta 2011 omistajana ja yrittäjänä on toiminut Joukon poika Harri Malviala. Yrityksellä on neljä toimipaikkaa (Kuopio, Töysä, Ylistaro, Vehmersalmi).

Yritys työllistää n. 50 henkeä ja liikevaihtoa oli vuonna 2020 n. 14 miljoonaa euroa.

Elosen Konditoria Oy:n ja Elonen Oy Leipomon ovat perustaneet Raimo ja Marja-Liisa Elonen vuonna 1966. Tänään yrittäjänä toimii toisen polven leipuri Jari Elonen vaimonsa Tuire Elosen kanssa. Elosen pääleipomo sijaitsee Jämsässä ja lisäksi Elosen Konditorialla on 8 myymäläleipomoa sekä 14 kahvilaravintolaa viidellä eri paikkakunnalla (Jämsä, Jyväskylä, Tampere, Lahti ja Seinäjoki).

Elonen Oy työllistää noin 190 työntekijää ja vuoden 2020 yhteisliikevaihto oli noin 27 miljoonaa euroa.

Onnittelumme kaupan molemmille osapuolille!

v JÄSENYRITYKSET v

Ramin Konditorialle uusi leipomo Visulahteen Mikkeliläinen perheyritys Ramin Konditoria Kahvila Oy rakentaa uuden leipomon Mikkeliin. Investointia on toimitusjohtaja Pirita Huikurin mukaan suunniteltu jo pari vuotta, mutta korona viivästytti toteuttamista. Uusi leipomo nousee viitostien varteen, Mikkelin Visulahteen. Koko kiinteistöön tulee noin 1500 neliötä ja leipomolle siitä on varattu 1000 neliotä. Rakennukseen tulee myös kahvila-ravintola-myymälä.

Uuden leipomokiinteistön hahmotelma. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy. TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

P

irita Huikurin mukaan rakentaminen alkaa jo tänä keväänä heti kun säät sallivat ja valmista on viimeistään vuoden päästä, parhaassa tapauksessa jo aikaisemminkin. Hänen mukaansa rakentamiselle on nyt sikäli hyvä aika, että tekijöitä on hyvin tarjolla, kun muutoin rakentamispuolella on seutukunnalla varsin hiljaista. Urakkoja on kilpailutettu ahkerasti.

- Käytämme paikallisia yrityksiä niin pitkälle kuin mahdollista.

Leipomoon on tulossa oma alue myös gluteenittomien leipomotuotteiden valmistukseen. Tähän asti täysin gluteenittomia tuotteita ei ole ollut omasta takaa ja Pirita Huikurin mukaan niiden kysyntä on ollut jatkuvassa kasvussa niin yrityksen kaikissa kahviloissa kuin myös ulos myytävissä tuotteissa.

Rami Konditorialla on Mikkelin lisäksi kahvilat Kouvolassa ja Kuopiossa. Niiden toiminta jatkuu ennallaan, kuten myös Mikkelin kahviloiden. Rokkalankadulla nyt toimiva leipomo-konditoria tulee siirtymään uusiin tuotantotiloihin, mutta sen yhteydessä oleva kahvila-ravintola jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti.

Investointi tietää myös uusia työpaikkoja, sillä sekä leipomoon että kahvilaan tarvitaan uusia työntekijöitä. Pirita Huikuri arvioi, että heitä tarvitaan vähintään kymmenen. Tällä hetkellä yrityksessä on

Ramin Konditoria Kahvila Oy:ssä ahkeroi yrittäjiä kolmessa polvessa. Kuvassa Jonna Liedes (vas.), Rami Liedes, Pirita Huikuri, Tinja Huikuri ja Isto Huikuri.

ns. normaaliaikana 34 työntekijää, sesonkiaikoina 50.

Ramin Konditoria on vuodesta 1997 Mikkelissä toiminut perheyritys, jossa ahkeroi kolme sukupolvea. Perustaja Rami Liedeksen ohella mukana ovat hänen tyttärensä Pirita Huikuri ja Jonna Liedes sekä Piritan puoliso Isto Huikuri. Kolmattakin polvea on jo mukana. Tulevaisuudenuskoa riittää uusien tilojen rakentamiseen.

- Investointi on iso, miljoonaluokkaa, mutta luotamme tulevaisuuteen, omaan

perheeseen ja hyviin työntekijöihin, Pirita Huikuri vakuuttaa.

- Koronan kanssa opitaan elämään koko ajan paremmin ja rokotukset tuovat helpotusta. Suomalaiset ovat nyt oppineet matkailemaan kotimaassa, ja viitostie tuossa vieressä on todella vilkas. Myyntiä tuo myös yhteistyö muiden leipomoiden kanssa, Huikuri jatkaa ja lisää vielä, että Ramin ’tavaramerkki’ tulee säilymään eli tuotteet tullaan jatkossakin tekemään käsityönä, kuten tähänkin asti. Automaattilinjoja ei uuteen leipomoon ole tulossa.

LEIPURI 1 / 2021

13

v TALOUS v

Elintarviketeollisuus porskuttaa tasaisesti, mutta leipomoilla tiukempaa Joulukuun alussa julkistetun Elintarviketeollisuuden toimialaraportin perusteella suomalainen elintarvikeala on virkeä ja elinvoimainen, vaikka koronapandemia onkin kohdellut tämän monialaisen ja -muotoisen toimialan yrityksiä eri tavoin. Elintarvikeyritykset osoittivat koronakeväänä toimintakykynsä myös erityistilanteessa.

TEKSTI Elina Matikainen

E

lintarviketeollisuutta voi hyvällä syyllä kutsua aktiivitoimijaksi.

Koronakeväänä se uudisti toimintojaan ja varmisti ruokaketjun toimintaa. Ala tuo markkinoille paljon uutuuksia, investoi rohkeasti ja tehostaa toimintojaan, luetteli toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta omassa esityksessään Toimialaraportin julkistuswebinaarissa joulukuun alussa.

Koronakevät kuitenkin koetteli myös elintarvikealaa, mutta hieman eri tavoin sen eri alatoimialoilla. Elintarvikkeiden valmistuksessa kokonaisuudessaan liikevaihto kehittyi tasaisesti aina koronakevääseen asti, mutta vuoden 2020 huhti-kesäkuussa liikevaihto supistui 64 prosentilla alan yrityksistä. Lähes puolella liikevaihto supistui yli 15 prosenttia.

Taulukko 1 osoittaa hyvin, miten liikevaihto muuttui keväällä 2020 elintarviketeollisuuden eri alatoimialoilla. Suurimmat miinukset näyttävät olevan leipomotuotteissa sekä hedelmien ja kasvisten jalostuksessa sekä juomien valmistuksessa.

Leipuriliiton keväällä 2020 jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn perusteella myynnin pudotus on todellinen, sillä myynti putosi huhtikuussa keskimäärin yli 53 % yrityksissä, joiden liikevaihto on alle

14

LEIPURI 1 / 2021

Taulukko 1. Elintarvikkeiden valmistuksen ja sen muutamien alatoimialojen sekä juomien valmistuksen liikevaihdon muutosprosentteja vuosina 2018-2020 vuosineljänneksittäin.

5 miljoonaa euroa. Yrityksistä 95 % kuuluu tähän liikevaihtoryhmään. Suurimmissa yrityksissä liikevaihdon pudotus oli keskimärin 31 %. Vähiten tilanne vaikutti vk-sektorilla toimiviin leipomo- ja konditoriayrityksiin, eniten ovat kärsineet horeca-sektorille toimittavat sekä kahvilatoimintaa harjoittavat yritykset.

Yritykset, toimipaikat, henkilöstö Suomen lähes 1800:sta elintarvikealan yrityksestä 68 % työllistää alle neljä henkilöä ja 79 % alle 10 henkilöä. Toisaalta yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä on vain 24. Erityisesti keskisuuria yrityksiä puuttuu alalta. Leipomoalan yritysten runsautta todistaa, että enemmän kuin joka kolmas elintarviketeollisuuden yritys on leipomoalan toimija. Raportin mukaan niitä oli yhteensä 649 kappaletta vuonna 2019. Toisaalta leipomoalan osuus koko toimialan liikevaihdosta on alle 9 %.

Uusia yrityksiä on elintarvikealalle syntynyt enemmän kuin niitä on lopettanut. Uusia yrittäjiä on houkutellut erityisesti juomien valmistus sekä muiden elintarvikkeiden valmistus. Leipomotuotteita valmistavien yritysten määrässä on ollut jonkin verran laskua vuosina 2017-2019

(-3 %). Sama koskee teurastusta ja lihatuotteiden valmistusta (-7 %), kalanjalostusta (- 8 %), sekä mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistusta (- 5 %).

Elintarvikeyritysten määrää lisäävät erilaiset lähiruoka- ja toiminimellä toimivat yritykset. Niiden joukossa on myös paljon leipomoalan yrityksiä. Aitojamakuja.fi tilastoinnin mukaan elintarvikealan yrityksiä oli vuonna 2020 kaikkiaan lähes 2900 kappaletta.

Valitettavasti myös konkurssien määrä kasvoi vuonna 2020. Tammi-syyskuussa konkurssiin oli hakeutunut jo 41 elintarvikealan yritystä, valtaosa juomia valmistavia. Koko vuonna 2019 konkurssiin ajautui 28 yritystä. Nähtäväksi jää, mikä on koronavuoden 2020 lopullinen konkurssisaldo.

Elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä eli sen merkitys kansantaloudelle on huomattava. Elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes 38 000 henkilöä noin 1800 yrityksessä. Leipomoalalla työskenteli vuonna 2019 raportin mukaan 7152 henkilöä. Myös elintarviketeollisuuden välillinen työllistävyys on merkittävä, sillä ala työllistää yli 300 000 henkilöä ja tuottaa noin 15 miljardin euron arvonlisäyksen.

v TALOUS v

Tilastokeskuksen tuoreen panos-tuotostilaston mukaan elintarviketeollisuudessa oli teollisuustoimialojen suurimmat välilliset vaikutukset Suomen kansantalouden työllisyyteen vuonna 2017. Toimialan tuotteiden loppukäytön (kulutusmenot + pääoman bruttomuodostus + vienti) miljoonan euron suuruisen lisäyksen välillinen vaikutus koko talouden työllisten määrään oli 9,5 työllistä. Seuraavaksi suurimmat välilliset työllisyysvaikutukset olivat sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksessa (5,7) sekä muiden kulkuneuvojen valmistuksessa (5,2).

Entä miten henkilöstö sitten tuottaa elintarvikealalla? Kuvio 1 kertoo, että elintarviketeollisuuden alatoimialoista korkein luku liikevaihto/henkilö (mediaani) oli eläinten ruokien valmistuksessa, seuraavaksi korkein öljyjen ja -rasvojen valmistuksessa ja sitten kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostuksessa ja säilönnässä.

Leipomotuotteiden valmistus sijoittuu tässä kohdassa häntäpäähän.

Toimialaraportin mukaan työvoiman kohtaantotilanne leipureiden ja kondiittoreiden kohdalla on varsin hyvä. Pulaa hakijoista ei näyttäisi syksyä 2020 koskevan arvion mukaan olevan missään päin maata, ja muutamissa maakunnissa on jopa liikaa alan hakijoita. Todellisuus voi kuitenkin olla hieman erilainen ainakin paikoittain, sillä leipomoyrittäjiltä kuulee säännöllisesti kommentteja vaikeuksista löytää osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa (artikkelin kirjoittajan huomautus).

Markkinoiden kehitys ja vienti Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala. Sen liikevaihto oli vuonna 2019 noin 11,2 mrd € eli noin 7,7 % koko teollisuuden liikevaihdosta. Kasvua oli 1,2 % vuoteen 2018 verrattuna.

Leena Hyrylän mukaan liikevaihto kasvoi vuonna 2019 lähes kaikilla muilla elintarviketeollisuuden alatoimialaoilla paitsi leipomosektorilla, jonka liikevaihto painui alle yhden miljardin euron. Edellisinä vuosina liikevaihto oli ylittänyt miljardin rajan.

Alatoimialoista liikevaihto kasvoi eniten mylly- ja tärkkelystuotteiden (15 %) sekä hedelmien ja kasvisten jalostuksessa (11 %).

Muilla alatoimialaoilla kasvu oli niukempaa rajoittuen valtaosin välille 0-3 %.

Suomalaisten elintarvikkeiden vien-

Kuvio 1. Tunnuslukuja toimialoittain ja kokoluokittain vuonna 2019, liikevaihto/ henkilö 1000 €, mediaani. Lähde: Tilastokeskus.

ti on alkanut vetää yhä paremmin ja se on vetänyt myös vuonna 2020 koronasta huolimatta. Vuonna 2019 vienti oli ennätyksellinen ja elintarvikkeita ja juomia vietiin 1,75 miljardin euron arvosta. EU on edelleen tärkein vientialue, mutta nyt myös sen ulkopuoliset maat, etenkin Kiina, ovat nousseet merkityksellisiksi vientimaiksi. Vuonna 2019 elintarvikevienti Kiinaan kasvoi 82 prosenttia ja Kiina on sen ansiosta toiseksi tärkein elintarvikkeiden vientimaamme heti Ruotsin jälkeen.

Tuoteryhmittäisessä viennissä kärjessä olivat maitotaloustuotteet ja liha, jotka molemmat olivat kasvaneet (ajanjakso 2019/09-2020/08). Niin ikään viljan viennissä oli merkittävää kasvua. Myös leipomotuotteiden vienti kasvoi hieman ja niitä vietiin ko. ajanjaksolla 51,7 miljoonan euron edestä.

Alan yritysten taloudellinen tilanne Raportin mukaan elintarviketeollisuuden kannattavuus on muuta teollisuutta hieman heikommalla tasolla. Alan yritysten taloustilanteet vaihtelevat kuitenkin suuresti.

Taulukossa 2 sivulla 16 on elintarviketeollisuuden kannattavuuden tunnuslukuja vuonna 2019 (mediaaneja). Mediaani eli keskiluku tarkoittaa, että puolella yrityksistä luku on taulukon lukua pienempi ja toisella puolikkaalla yrityksiä se on isompi.

Kannattavuuden tunnuslukuina käy-

tetään käyttökateprosenttia ja liiketulosprosenttia. Käyttökateprosentti kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan ennen poistoja ja rahoituseriä. Teollisuuden käyttökatteet vaihtelevat 5–20 %:ssa ja kaupan 2–10 %:ssa. Leipomoalalla käyttökatteen mediaaniluku on 6 %.

Liiketuloprosentti kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja suhteutettuna liikevaihtoon. Liiketulosta pidetään hyvänä, jos se on yli 10 %. Tyydyttävä tulos on 5–10 % ja heikko alle 5 %.

Leipomosektorialla liiketuloksen mediaani on taulukon perusteella 3 %.

Kauraleivät nosteessa Leipätiedotus ry on vuodesta 2014 koonnut tietoja ruokaleipien tuotannon määrästä ja jakautumisesta. Tätä ennen tilastointia teki Elintarviketeollisuusliitto.

Kuviossa 2 ovat mukana tuoreimmat tilastot. Koko vuoden 2020 osalta tiedot eivät olleet vielä valmiina tämän jutun mennessä painoon. Kotimaiset tuoreleivän toimitukset ovat olleet pitkään hieman alle 200 miljoonaa kiloa. Kuvio osoittaa myös, että tummien ja vaaleiden leipien osuuksissa vaaleat ovat siirtyneet hienoiseen ’johtoon’ 50 %/ 50 % -tilanteesta. Se johtuu ennen kaikkea kauraleipien suosion kasvusta. Kuviossa alimpana on kuvattu ruoLEIPURI 1 / 2021

15

v TALOUS v

kaleipien tuonti.

Vuonna 2019 kotitalouksien kulutusmenoista kului ruokaan ja alkoholittomiin juomiin 11,4 %. Vielä vuonna 1980 luku oli 21 %. Toimialaraportissa todetaankin, että Suomi ei ole kallis ruokamaa, kun ruuan hinta suhteutetaan yleiseen palkkatasoon. Suurin osuus elintarvikkeiden kulutusmenoista Suomessa on maitotuotteilla 16,3 % ja seuraavaksi suurin lihalla ja lihatuotteilla 15,7 %. Leivän ja viljatuotteiden osuus on 13,9 % ja alkoholittomiin juomiin kuluu meillä 9,1 % elintarvikkeiden kulutusmenoista. Toimialaraportin tiedot ovat Kantar TNS Agri Oy:n Elintarviketalous 2020-raportista.

Ruotsissa elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin kuluu 12,6 %, Tanskassa 11,4 % ja Virossa 19,6 %.

Elintarviketeollisuusliiton joulukuun 2020 talouskatsauksen mukaan Suomessa oli elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa viime syksynä hienoisesti laskeva trendi.

Jos suunta jatkuu lähikuukausina samanlaisena, elintarvikkeiden hintojen vuosimuutoksen povataan kääntyvän negatiiviseksi alkuvuodesta 2021. Euroalueella keväällä 2020 koettu elintarvikkeiden hintapiikki on jäänyt taakse ja syksyllä hintakehitys palasi aiemmalle trendilleen.

Kotimaisuuden arvostus on nosteessa.

Ostokäyttäytymisessä se näkyy erityisesti leipä-, liha- ja maitotuotteiden kohdalla, joissa suositaan kotimaista. Tämä käy selville Taloustutkimuksen Suomi Syö-tutkimuksesta kesä-elokuulta 2020.

Yli puolet kyselyyn vastanneista 1517 henkilöstä arvioi koronalla olevan pysyviä vaikutuksia ostotottumuksiin siten, että kaupassa tullaan käymään harvemmin.

Ostokset tehdään suunnitelmallisemmin ja myös verkkokauppaa käytetään aiempaa enemmän. Myös monet muut ilmiöt vaikuttavat elintarvikkeiden kysyntään ja ostamiseen, kuten kiire, välipalaistuminen, allergiat, kasviproteiinit, erilaiset ruokatrendit, vastuullisuus ja niin edelleen.

Kaikki kriisin vaikutukset elintarviketeollisuuteen eivät ole vielä kokonaan tiedossa. Kaiken kaikkiaan pandemia on muuttanut elintarvikealan toimintaympäristöä ja vaikeuttanut toimialan ennustettavuutta. Lisäksi taudin leviämisen hidastamiseksi tehdyt rajoitukset ovat vaikuttaneet negatiivisesti elintarviketeollisuuteen. Koko Suomen talous supistuu, kokonaistuotanto pienenee, työttömyys kasvaa

16

LEIPURI 1 / 2021

Taulukko 2. Elintarviketeollisuuden kannattavuuden tunnuslukuja vuonna 2019, mediaani.

Kuvio 2. Kotimaisen tuoreleivän toimitukset 1994-2019 ja ruokaleivän tuonti 20032019. Lähde: Leipätiedotus ry.

ja lomautuksia tehdään. Tänä vuonna kysyntä voi elpyä, ellei pandemia pitkity.

Koronan vaikutuksia pk-yritysten liiketoimintaan on selvitetty kesällä tehdyssä Elintarviketeollisuuden pk-yritysbarometrissa, jonka tuloksia käsitellään artikkelissa tämän lehden sivuilla 20-21.

Lähteet: Energinen elintarviketeollisuus. Leena Hyrylän esitys 1.12.2020 toimialaraportin julkistuswebinaarissa sekä sitä täydentävä materiaali.

TEM toimialaraportit 2020:2. Elintärkeä, monimuotoinen elintarvikeala. Työ- ja elinkeinoministeriö, Hki 2020.

Leipätiedotus ry:n tilastot

MENESTYKSEN AINEKSET Haarla Oy ja CSM Bakery Solutions aloittavat yhteistyön Pohjoismaissa. Kun kaksi kokenutta ja asiakaslähtöistä toimijaa yhdistävät voimansa, voit olla varma, että tarjolla on sinunkin leipomo- ja konditoriatarpeisiisi sopivimmat raaka-aineet – yksittäisistä aineksista valmiisiin seoksiin.

Tarjoamme ratkaisuja muun muassa: leipiin • browniesiin • kakkuihin • kuppikakkuihin • pikkuleipiin • muffinseihin • täytteisiin • kiilteisiin • kuorrutteisiin • kreemeihin

Mitä ikinä tarvitsetkaan, me toimitamme. Rakkaudesta lajiin ja asiakkaisiin.

HAARLA OY on luotettava elintarviketeollisuuden toimija 60 vuoden kokemuksella. Tuotevalikoimamme sisältää yksittäiset raaka- ja apuaineet, seokset sekä asiakaskohtaisesti räätälöidyt raaka-aineratkaisut.

CSM BAKERY SOLUTIONS on laajalla tuotevalikoimallaan

leipomoalan kansainvälinen johtaja ja palvelee asiakkaitaan yli sadassa eri maassa.

HAARLA – ASIANTUNTIJA RINNALLASI Haarla Oy • Pyhäjärvenkatu 5A, 33200 Tampere +358 3 3399 1300 • info@haarla.com www.haarla.fi

LEIPURI 1 / 2021

17

v TALOUS v

TEKSTI Aimo Jussila AmiHelp Oy, Pirkanmaan Yrityskummit ry

Taloudellisia kehitystrendejä ja erilaisia lähteitä, joista niitä voi seurata Oheisessa katsauksessa on tarkoitus täydentää tässä numerossa olevia muita talousjuttuja. Painopisteenä on leipomoiden ja sitä seuraavien jakeluportaiden (siis päivittäistavarakaupat, suurkeittiösektori ja kuluttajat) kehityssuunnilla ja niin tuorein tiedoin kuin vain saatavilla on. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että volyymi- ja hintatietoja löytyy jopa loppuvuodesta 2020, mutta viimeisimmät tulostiedot ovat tilikaudelta 2019. Artikkelissa voi olla jonkin verran poikkeavia lukuja muiden kirjoitusten kanssa, koska tietolähteet sekä tarkasteltavat ryhmät ovat erilaisia tai eri kokoisia.

Päivittäistavarakaupan ja foodservice-tukkukaupan kehitys Tarkastelussa on koko 2010-luku ja tuoreimmat tiedot ovat marraskuulta 2020. Nämä tilastot päivittyvät kuukausittain. Viime vuosikymmenen alkupuolella kehitys oli hyvää ja vauhti oli jopa 5–10 % välillä. Sitten puolivälissä tahti hyytyi eli syntyi vain pientä kehitystä tai jopa taantumaa. Vuoden 2018 alusta alkoivat jälleen ns. paremmat ajat ja kasvu oli keskimäärin 5 % luokkaa. Vuonna 2020 tuli selvä harppaus ylöspäin jopa yli 10 % kasvulukuihin, mikä johtuu siitä, että koronapandemian takia kuluttajat ruokailivat enemmän kotona kuin työpaikalla tai ravitsemusliikkeissä (kuvio 1).

Foodservice-tukkukaupassa (ex. Horeca -tai SK-sektori) kehitys oli samansuuntaista kun pt -kaupassa (huomaa eri asteikot!) viime vuoden alkuun saakka. Sitten koronavirus aiheutti aukioloaikojen muutoksia, liikkeiden sulkemisia ja asiakaskatoa, mikä johti dramaattisesti jopa 20-50 prosentin myynnin laskuihin. Se näkyy selvästi kuvaajassakin. Tämän ovat leipuritkin saaneet kokea sekä omissa myymälöissä ja kahviloissa sekä toimitusmäärissä ko. asiakaskunnalle; ovatpa monilla miinukset ovat olleet vieläkin isompia. Kesä näytti tuoneen pientä toipumista, mutta syksyllä taas muutos oli synkempi (kuvio 2).

Päivittäistavarakaupan myyntiä voi nykyisin seurata myös tuoteryhmittäin kolmen kuukauden jaksoissa. Tuoreimmat saatavilla olevat luvut ovat syyskuulta

18

LEIPURI 1 / 2021

Kuvio 1: Päivittäistavaroiden myynnin vuosimuutos 2010–2020 Lähde Tilastokeskus ja Päivittäistavarakauppa ry

Kuvio 2: Foodservice-tukkukaupan liikevaihdon vuosimuutos 2010 – 2020 Lähde tilastokeskus ja PTY (päivittäistavarakauppa ry)

v TALOUS v

2020. Elintarvikkeiden myynnin kehitys viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden jaksolla oli 7,2 % ja kuluttajahinnat pysyivät keskimäärin ennallaan.

Leipomotuotteiden myynti vastaavana ajanjaksona kasvoi 2,2 %, jossa oli mukana pientä hinnannousua 0,9 % verran. Leipomotuotteiden osuus elintarvikemyynnistä oli 10,2 %. Leipomotuotteet on vielä jaoteltu alkuperäisessä tilastossa tarkemmin. Leipä-tuoteryhmään kuuluvat ruokaleivät, sämpylät ja patongit sekä muihin tuotteisiin kahvileivät, korput, näkkileivät ja keksit. Mukana ovat siis myös tuontituotteet sekä sellaisia tuoteryhmiä, joita ns. perinteinen leipomo ei juurikaan tee.

Leipomoeinekset ovat mm. pizzojen joukossa ja niistä ei voi saada erikseen lukuja (taulukko 1).

Taulukko 1: Pt -kaupan myynti elintarvikkeet ja leipomotuotteet tammi – syyskuu 2020. Lähde Tilastokeskus ja Päivittäistavarakauppa ry.

Elintarvike- ja leipomosektorin liikevaihdon kehityksiä sekä kuluttajahintojen muutoksia Näitä kehityssuuntia tarkastellaan vuodesta 2015. Lähteinä on käytetty tilastokeskuksen tietokantoja, jotka päivittyvät kuukausittain parin kuukauden viiveellä.

Luvut ovat kotimaan valmistuslukuja, joten vienti tulee lisäksi, kun mietitään kokonaiskulutusta. Leipomoalalla liikevaihdon kasvu on ollut ko. viiden ja puolen vuoden tarkastelujaksolla n 8 %. Liha- ja maitotuotteiden liikevaihdot ovat kumpikin kehittyneet 3 % verran. Sen sijaan hedelmien ja vihannesten jalostus on ko. tarkastelujaksolla lisääntynyt lähes 30 %, mikä on yksi osoitus terveellisyys- ja ympäristötrendien voimistumisesta (kuvio 3) Hintakuvaaja kertoo kuluttajahintojen muutoksesta päivittäistavarakaupassa. Verrattuna liikevaihtokuvaajaan siitä puuttuvat siis mm. horeca -ja alihankintatuotteet sekä vienti. Lisäksi mukana on kaupan kate ja arvonlisävero. Kuluttajahinnat yhteensä ovat kehittyneet enemmän kuin elintarvikkeiden hinnat.

Leipomotuotteilla tultiin kolme vuotta (2015–2017) alaspäin, josta alkoi loiva kasvu. Kaiken kaikkiaan ollaan vieläkin alemmalla tasolla kuin vuoden 2015 alussa (Kuvio 4)

Leipomoalan taloudellinen kehitys Enin osa yrityksistä on jo valmistelemassa vuoden 2020 yhteenvetoa, sillä tie-

Kuvio 3: Eri elintarvikesektoreiden liikevaihdon kehitys vuosina 2015 - 2020 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu ja Leena Hyrylä.

Kuvio 4: Hintojen muutostrendi vuosina 2015 – 2020. Lähde: Tilastokeskus.

LEIPURI 1 / 2021

19

v TALOUS v

dot on jätettävä viranomaisille viimeistään neljä kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen niiden käsittely ja hyväksyminen ottaa vielä muutaman kuukauden. Niinpä ko. tietojen tulo julkisuuteen kestää yksittäisten yritysten osalta 6 - 8 kk ja erilaisten yhteenvetotilastojen osalta lähes vuoden.

Leipomoiden kustannusrakenteessa neljän vuoden jaksolla näkyy vain lieviä muutoksia. Tarkastelussa ovat mukana TOL-luokituksen 107 yritykset, jolloin mukana on myös säilyvien leivonnaisten ja makaronituotteiden valmistus, joiden osuus on toki aika pieni. Kolme eri kustannuserää ovat yllättävänkin lähellä toisiaan eli materiaaliostot 32 %, palkat sivukuluineen (sis. palkkakorjaus) 31 % ja muut kulut niputettuna 28 % vuonna 2019. Käyttökate 8 - 9 % ja tilikauden tulos (ns. ”viimeinen rivi”) 1 – 4 %. (taulukko 2). Tarkempaa tietoa siitä, miten kustannukset ja tulos vaihtelevat eri yrityskokoluokissa, löytyy artikkelistani Leipuri -lehdessä 2/2020, s. 26-27.

Lopuksi tarkastellaan muutaman tunnusluvun kehitystä erikseen. Tiedot on poimittu Balance Consultingin toimialatilastosta (TOL 1071: leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus). Mukana tässä tilastossa on ollut vuosittain reilut 200 yritystä. Näissä tunnusluvuissa näkyy, miten heterogeeninen joukko leipomoyrityksetkin ovat. Tämän raportin voi hankkia käyttöönsä alle satasella. Sellaiset benchmarking-raportit, joissa tarkastellaan myös yksittäisiä yrityksiä erikseen, ovat jo selvästi kalliimpia (tällöin mukana on yhteensä 50 yritystä kolmessa eri kokoluokassa).

Palautetaan ensin mieliin mitä tietyt tilastotermit tarkoittavatkaan. Sinisellä merkityn yläkvartaalin eli ylimmän käyrän yläpuolella sijaitsee 25 % yrityksistä.

Keskimmäisen eli vihreällä merkityn mediaanin (on siis eri asia kuin keskiarvo) ylä- ja alapuolella on saman verran eli puolet yrityksistä ja alimman eli punaisella merkityn alakvartaalin alapuolella 25 % yrityksistä. Myynnin suhteen 2010-luvun ensimmäinen puolisko oli alalla taantuvaa; sitten oli selvä nousu vuonna 2016 ja sen jälkeen on ollut pientä nousua tai laskua.

Seuraavassa esitetyt luvut ovat vuodelta 2019. Liikevaihdon kehitys eri neljänneksissä oli -6 %, 0 % ja 8 % (kuvio 5). Liikevaihto vuodessa per henkilö oli tasolla

20

LEIPURI 1 / 2021

Taulukko 2: Leipomoiden suhteellinen kustannusrakenne vuosina 2016 - 2019.

Lähde: Tilastokeskus, Leena Hyrylä.

Kuvio 5

Kuvio 6

Kuvio 7

Kuvio 8

Kuvio 9

Kuvio 10

v TALOUS v

70.000 €, 90.000 € ja 130.000 euroa (kuva 6). Henkilöt pitää tilinpäätöksessä ilmoittaa ns. henkilötyövuosina (htv) eli esim. kaksi 50 % osa-aikatyöntekijää vastaa yhtä henkilöä. Käyttökate ja nettotulos noudattavat 2010-luvulla aika lailla myynnin kehitystä, mikä kertoo siitä, että lienee vaikeaa sopeuttaa kuluja myynnin pienennykseen; palkkakuluthan ovat lyhyellä tähtäimellä myös melko kiinteäluonteisia. Käyttökate eri neljänneksissä oli tasolla 2 %, 6 % ja 10 % (kuva 7) ja nettotulos vastaavasti -2 %, 2 % ja 5 % (kuvio 8).

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) kertoo siitä, miten kannattavaa liiketoiminta on. Periaatteessahan yritys voisi yrittää realisoida liiketoimintansa ja ryhtyä harjoittamaan muuta alaa tai sijoitustoimintaa. Sijoitetun pääoman vähimmäistuottona on pidetty yrityksen vieraalle pääomalleen maksamaa korkoa. Hyvällä kannattavuustasolla toimivan yrityksen sijoitetun pääoman tuoton tulisi nousta selvästi lainakorkoja suuremmaksi. Alle 6 % tuottoa pidetään huonona ja yli 15 % on erinomainen. Tämä tuotto on ollut eri neljänneksissä viimeisimmällä tilikaudella 0 %, 11 % ja 27 % (kuvio 9) eli voisi ajatella, että puolet leipomoyrityksistä on pärjännyt tässä valossa vähintäänkin hyvin.

Mikäli vuosien varrella on menestytty eikä syntynyttä tulosta ole käytetty suhteessa liikaa investointeihin tai osinkoihin, niin pääomaakin on kertynyt. Tästä kertoo tunnusluku omavaraisuusaste (SPOT) (kuvio 10). Omavaraisuusasteen viitteellisinä arvoina voidaan pitää: erinomainen yli 50 %, hyvä yli 35 % ja toisaalta sitten välttävä alle 25 % ja heikko alle 15 %. Leipomoyritysten omavaraisuudet ovat olleet viime tilikaudella eri neljänneksillä 5 %, 35 % ja 59 %. Alin taso merkitsee sitä, että näillä yrityksillä menee huonosti ja rahoitusta lienee vaikeaa saada. Sen sijaan tällä mittarilla parhaalla puoliskolla yrityksiä menee hyvin.

Niiden olisikin hyvä toimia niin, ettei ko. pääoma ole ns. ”laiskaa rahaa” vaan käytettäisiin esimerkiksi järkeviin investointeihin, yritysostoihin tai ainakin korkeatuottoisiin sijoituskohteisiin.

Lopuksi kiitos Tälläkin kerralla osan aineistosta mukaan lukien kuvien stilisointi olen saanut toimialapäällikkö Leena Hyrylältä. Kiitos siitä!

Lähteet ja linkit: Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) tilastot, linkki: https://www.pty.fi/julkaisut/tilastot/ Tilastokeskus, liikevaihtokehitys (kuukausitaso); linkki: http://pxnet2.stat.fi/ PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__teo__tlv/statfin_tlv_pxt_112c.px/ Täältä löytyy lukuina vain elintarviketeollisuus yhteensä eikä eri toimialoja erikseen. Ne tiedot lienevät ns. maksumuurin takana, mutta esim. toimialapäälliköt käyttävät niitä tietoja toimialaraporteissaan.

Tilastokeskus, hintojen kehitys (kuukausitaso), linkki: http://pxnet2.stat.fi/ PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi__kk/statfin_khi_pxt_11xb.px/ Alma Talent tietopalvelut (Balance Consulting, Leipomoiden toimialatilasto jou2020; linkki: https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/palvelut/yritystietopalvelut/toimialatilasto Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Elintärkeä, monimuotoinen elintarvikeala, TEM toimialajulkaisu 2020:2 Linkki: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162570

Elintarviketeollisuus saa hyvät arviot yhteiskuntavastuullisuudestaan TEKSTI Elina Matikainen

K

oronavuosi on muuttanut suomalaisten näkemyksiä toimialojen yhteiskuntavastuullisuudesta myönteiseen suuntaan. Koko tutkimushistorian aikana ei suomalaisten luottamus toimialojen yhteiskuntavastuuseen ole ollut yhtä korkealla tasolla kuin nyt, eikä se kertaakaan ole parantunut vuodessa yhtä paljon kuin nyt.

YouGov kartoitti kyselytutkimuksessa joulukuussa 2020 suomalaisten asenteita toimialojen yhteiskuntavastuuseen seitsemällä eri yhteiskuntavastuun osa-alueella 11 toimialan osalta nyt yhdeksättä kertaa. Mukana olivat elintarviketeollisuusyritykset, energiayhtiöt, finanssisektori, kemianteollisuusyritykset, kuljetusalan yritykset, lääketeollisuusyritykset, metsäteollisuusyritykset, päivittäistavarakaupat, rakennusalan yritykset ja teknologiateollisuusyritykset.

Vastuualueet olivat tuote-/palvelulaatu, ympäristö ja ilmasto, työllisyys, oikeudenmukainen veronmaksu, kansantalouden investoinnit, sukupuolten välinen tasa-arvo ja työhyvinvointi.

Eniten luottamus on noussut työllisyysvastuun osalta, jossa yhtä toimialaa lukuun ottamatta kaikkien toimialojen saama vastuullisuusarvosana on noussut viime vuodesta. Parhaiten työllisyysvastuuta suomalaisten mielestä kantaa päivittäistavarakauppa ja toiseksi parhaiten elintarviketeollisuus. Näillä toimialoilla arvosana on myös selvästi eniten noussut viime vuodesta.

Myös vastuu ympäristöstä ja ilmastosta arvioidaan nyt aikaisempaa paremmin hoidetuksi. Tässä yhteiskuntavastuun osa-alueessa arvosanat ovat nousseet yhtä lukuun ottamatta kaikilla toimialoilla. Päivittäistavarakauppa on tässäkin ykkösenä ja myös eniten arvosanaansa parantanut toimiala. Vastuullisuusarvosanaansa tässä vastuualueessa ovat merkitsevästi nostaneet myös elintarviketeollisuus, metsäteollisuus, rakennusala ja teknologiateollisuus.

Parhaiten yhteiskuntavastuun katsotaan yleisesti toteutuvan tuote- ja palvelulaadussa, heikoiten työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointivastuu on ainoa tutkituista yhteiskuntavastuun osa-alueista, jossa ei viime vuoteen nähden ole tapahtunut parannusta.

Kaikkien seitsemän vastuualueen keskiarvona lasketun kokonaisindeksin mukaan kolme parhaiten yhteiskuntavastuusta huolehtivaa toimialaa suomalaisten mielestä ovat paremmuusjärjestyksessä päivittäistavarakaupat, elintarviketeollisuus ja apteekit.

Päivittäistavarakauppa ja elintarviketeollisuus ovat myös eniten indeksiään parantaneet toimialat, kolmanneksi eniten paransi kuljetusala.

Kyselytutkimusta varten haastateltiin 30.11-2.12.2020 sähköisellä lomakkeella yhteensä 1000 täysi-ikäistä suomalaista iän (18 v+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan edustavalla otoksella YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa.

LEIPURI 1 / 2021

21

v TALOUS v

Muutosten vuosi 2020 Koronaepidemia on aiheuttanut uudenlaisia, ennakoimattomia tilanteita elintarvikealan yrityksille sekä vaikuttanut merkittävästi kuluttajien arkeen ja elämään. Koronaepidemian leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitukset sekä muutokset ovat vaikuttaneet monialaiseen ja -muotoiseen elintarvikealaan eri tavoin.

TEKSTI Leena Hyrylä, toimialapäällikkö

K

oronaepidemian vaikutukset ilmenevät erityisesti kysynnän rakenteen muutoksissa, kun kysyntä on kohdistunut vähittäiskauppaan ja vähentynyt erilaisissa ruokapalveluissa. Koronakevät 2020 aiheutti lyhytaikaisen hamstrauksen, mutta tilanne on tasoittunut. Korona on kuitenkin tuonut ainakin väliaikaisia muutoksia kuluttajien ostokoriin, ja lisännyt esimerkiksi perunan, säilyvien elintarvikkeiden ja jauhojen myyntiä. Ruoan verkkokauppa on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta sen kannattavuus on yhä heikkoa.

Vastauksia saatiin kaikilta elintarviketeollisuuden alatoimialoilta painottuen leipomoalan pk-yrityksiin (vastanneita 50).

Muutosjoustavuutta ja uudistumista Yritysten uudistumiskyky ja resilienssi korostuvat muuttuvassa toimintaympäristössä. Resilienssillä tarkoitetaan selviytymistä ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. Monet ilmiö ja trendit ilmenevät samanaikaisesti elintarvikealalla. Useat tutkimukset ja kyselyt ovat osoittaneet, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän kotimaista ruokaa ja jäljitettävyyttä. Lisäksi korona on saanut kuluttajat kiinnittämään huomiota elintapojensa terveellisyyteen ja voimistanut halua tehdä vastuullisia valintoja. Innovatiivinen, asiakaslähtöinen tuotekehitys varmistaa onnistuneita lanseerauksia. Myös operatiivinen tehokkuus vaatii toimintojen jatkuvaa kehittämistä.

Investoinnit ja tuotetarjonnan kehittäminen ovat olleet perinteisesti elintarvikealan pk-yrityksissä eniten käytetyt uusiutumistoimet. Kesällä tehdyn kyselyn mukaan töiden organisointi uudella tavalla nousi käytetyimmäksi kehittämistoimeksi. Henkilöstöön panostaminen on vuonna 2020 ollut yleisempää kuin 2019. Leipomoalan yritykset hakevat muun elintarvikealan lailla

Kasvunälkäinen elintarvikeala - Pk-yritysbarometrin havaintoja Elintarvikealan pk-yritysten kasvunälkäisyys jatkuu, ilmenee joulukuussa julkaistussa Elintarviketeollisuuden pk-yritysbarometrissä. Myös leipomoalan yritykset ovat kasvuhakuisia. Koronaepidemia ja yhä jatkuva epävarmuus ovat kuitenkin heikentäneet leipomoalan yritysten kasvuodotuksia, suhdannenäkymiä ja taloudellista tilannetta.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja työelinkeinoministeriö toteuttavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tässä esitetyt havainnot perustuvat kesä-heinäkuussa tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 5 068 kohderyhmän yritystä. Vastanneista 112 oli elintarvikealan pk-yrityksiä.

Kuvio 2. Uusiutumistoimet leipomo- ja elintarvikealan pk-yrityksissä, %. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja.

menestystä usealla eri tavalla, kuten kuvio 2 osoittaa.

Elintarvikealan pk-yritykset hyödyntävät erilaisia digitaalisia palveluja aiempaa enemmän ja monipuolisemmin. Digitaalisen toiminnan aktiivisuus keskittyy erityisesti internet-sivuihin ja sosiaaliseen mediaan. Leipomoalan pk-yritykset näkivät digitaalisuuden vahvistavan erityisesti yrityskuvaa, parantavan asiakaspalvelua, tehostavan liiketoimintaprosesseja ja mahdollistavan uusien asiakasryhmien tavoittamista.

Kehittämistarpeissa kestosuosikkina jatkuu markkinointi ja myynti Kuvio 1. Elintarvikealan pk-yritysten kasvuhakuisuus.

22

LEIPURI 1 / 2021

Leipomoalan pk yrityksissä, kuten muissakin vastaajaryhmissä, eniten kehittämistarpeita nähdään markkinoinnissa ja

v TALOUS v

Kuvio 5. Pk-yritysbarometriin vastanneiden yritysten arviota tulevaisuuden näkymistä kesällä 2020, %.

Kuvio 3. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten kokemat sisäiset kehittämistarpeet, %. Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

myynnissä. Kehittämistarpeena ovat voimistuneet tuotanto- ja materiaalitoimet, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu. Myös johtamisessa sekä rahoituksen ja talouden hallinnassa koetaan olevan aiempaa enemmän kehittämistarvetta.

Leipomoalan yritykset kokivat pahimpana kehittämisen esteenä kustannustason, yleisen suhdanne- ja kilpailutilanteen ollessa seuraavaksi suurimmat esteet. Elintarvikealan yrityksissä yritystoiminnan sääntely nähdään suurempana kehittämisesteenä kuin pk-yrityksissä keskimäärin ja työvoiman saatavuus muita pienempänä. Sääntelyssä korostuivat leipomoalan yrityksien vastaamisessa työehtosopimukset.

Yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa ja pyrkineet varmistamaan toimintakykyään sekä henkilöstön hyvinvointia. Leipomoalan pk-yritysten mielestä lomautusilmoitusajan lyhentäminen viiteen päivään joustavoittaisi yritystoimintaa kaikkein parhaiten. Paikallisen sopimisen laajentaminen, työlainsäädännön ja työaikalainsäädännön joustavoittaminen nähtiin leipomoalan pk-yrityksissä heidän yritystoimintaansa pitemmällä aikavälillä parhaiten tukevina toimenpiteinä.

Kuvio 6. Miten liiketoimintanne muuttui kevään kriisin aikana, %.

Kuvio 4. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten kokemat pahimmat kehittämisen esteet, %. Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

Koronaepidemia on heikentänyt elintarvikealan yritysten liiketoimintojen ennustettavuutta ja lisännyt epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Kesällä, osin korona-aallokon suvantovaiheessa, tehdyssä kyselyssä yli puolet elintarvike- ja leipomoalan yrityksissä koki, etteivät kriisin vaikutukset ole vielä tiedossa.

Pienellä osalla vastanneista pk-yrityksistä kriisi oli parantanut yrityksen tilannetta. Leipomoalan yritykset kokivat muita vertailualoja useammin, että uudet toimintatavat ja palvelut tulevat olemaan pysyvä osa liiketoimintaa. Noin kolmannes leipomoalan yrityksissä kertoi toimintansa olleen pysähdyksissä kevään aikana.

Leipomo- ja konditoria-ala on muun elintarviketeollisuuden lailla merkittävä alueellinen toimiala, jonka tuotteista sekä palveluista saamme nauttia päivittäin. Elintarviketeollisuudella on Tilastokeskuksen joulukuussa julkaiseman selvityksen mukaan teollisuuden toimialoista suurin välillinen työllisyysvaikutus.

Leipomo- ja elintarvikeyritykset varmistavat osaltaan maamme elinvoimaisuutta, turvaavat hyvinvointia ja ylläpitävät ruokakulttuuria.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 047 Toimialaraportit löytyvät toimialapalvelun verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/toimialapalvelu

LEIPURI 1 / 2021

23

v TALOUS v

Yritystuet pähkinänkuoressa Parhaillaan haussa olevan yritysten kustannustuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta.

Tuki on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä normaalitilanteessa pk-yritystukia voi saada lähinnä yrityksen kehittämiseen ja siihen liittyviin investointeihin.

Ohessa yleisimmät kolme pk-yritysten tukea pähkinänkuoressa.

TEKSTI Elina Matikainen

V

iime aikoina esillä ovat olleet koronaan liittyvät yritystuet.

Yritysten kustannustuen ensimmäinen kierros vietiin läpi viime vuonna ja parhaillaan on meneillään joulukuussa avattu yritysten kustannustuen toinen kierros. Haun toteutuksesta vastaa Valtiokonttori ja haku on avoinna helmikuun 26:nteen päivään klo 16.15 asti.

Tukea voi siis hakea vielä noin kuukauden ajan tämän lehden ilmestymisestä.

Yritysten kustannustuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta. Tuella korvataan joustamattomia kustannuksia ja palkkamenoja, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuki on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut koronaviruksen vuoksi vähin-

24

LEIPURI 1 / 2021

tään 30 prosenttia. Ohjeet tuen hakuun ja linkki sähköiseen asiointipalveluun löytyvät valtiokonttorin sivuilta osoitteesta https://www.valtiokonttori.fi/palvelu/yritysten-kustannustuki Koronatuki on poikkeusajan tuki yrityksille ja siksi myös ne kustannukset, joita tämä tuki korvaa, ovat poikkeuksellisia.

Yleensä joustamattomia kustannuksia ja palkkamenoja ei korvata, kuten tässä tapauksessa nyt tehdään. Vielä kolmaskin tukikierros saattaa olla tulossa.

Ns. normaaliaikoina yritystuissa määräävänä piirteenä on, että ne on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen ja siihen liittyviin investointeihin. Jos mukaan liittyy vientikulma, aina parempi. Nämä perusmuotoiset, jatkuvassa haussa olevat tuet myönnetään pääosin ELY-keskuksista (elinkei-

no-, liikenne- ja ympäristökeskukset) tai myöntäjä on Business Finland.

- ELY-keskuksilla on sekä ns. omia tukia ja lisäksi ne käsittelevät ja myöntävät maaseudun yritystuet, toteaa Jussi Saarinen. Hän toimii rahoituspäällikkönä Grants Funding Oy:ssä, joka laatii yrityksille rahoitussuunnitelmia eli yritysten kehittämissuunnitelmiin liittyviä kokonaisrahoituskehyksiä, joihin olennaisena osana kuuluvat myös erilaiset yritystuet.

Kehittämiskulman lisäksi yritystuissa on muitakin reunaehtoja.

- Lainsäädäntö määrittelee, että vaikeuksissa olevia yrityksiä ei voi tukea. Tukea voi saada vain terveen liiketoiminnan päälle tehtäviin kehittämisponnistuksiin.

Siinä mielessä tuet eivät ole mitään ”pelastusrenkaita”, Jussi Saarinen toteaa.

v TALOUS v

Maaseudun yritystuet Maaseudun yritystukia myöntävät ELY-keskukset. Rahoitus tulee Euroopan Unionista sekä osittain se on myös kansallista, kuntien ja valtion maksamaa rahaa. Tukia myönnetään maaseutumaisella alueella toimiville yrityksille. Edellytyksenä ei ole maatalouden harjoittaminen, mutta yrityksellä on oltava edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan ja sen on annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle.

- Maaseutumaista aluetta on 90 prosenttia Suomesta. Yllättävän lähellä kaupunkien keskustojakin olevat alueet luetaan meillä maaseutumaiseksi ja niillä alueilla nämä tuet ovat käytössä. Kannattaa siis selvittää, miten oma yritys tältä osin sijoittuu, toteaa Saarinen.

Maaseudun yritystukia on kahdenlaisia, perustamistukia ja investointitukia.

Perustamistuella avustetaan yritystoiminnan käynnistämistä ja alkutaivalta, mutta sitä voidaan myöntää myös toimivalle yritykselle, joka ryhtyy harjoittamaan kokonaan uutta liiketoimintaa.

Perustamistukea voi saada 5000 - 35 000 euroa ja sitä voidaan myöntää esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, koemarkkinointiin, vientiselvitykseen jne. Hakemuksen liitteenä tulee olla toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma.

Investointituki puolestaan auttaa sekä aloittelevia että laajentavia yrityksiä niiden hankinnoissa. Tämän tuen saaminen edellyttää, että investoinnilla tulee olemaan olennaista merkitystä yrityksen

Koronatuki on poikkeusajan tuki yrityksille ja siksi myös ne kustannukset, joita tämä tuki korvaa, ovat poikkeuksellisia.

perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle.

Nämä tuet ovat maaseutumaisilla alueilla varsin tuntuvia, sillä tukea voi saada 20-30 prosenttia investoinnin arvosta. Siis esimerkiksi miljoonan euron investoinnista 200 000 - 300 000 euroa.

- Leipomoiden kohdalla nämä tuet kohdistuvat usein tuotannollisiin investointeihin, kuten tuotantotiloihin, koneisiin ja laitteisiin, Jussi Saarinen toteaa.

Maaseudun yritystukia voi hakea jatkuvasti. Niitä käsitellään ELY-keskuksissa hakujaksoittain. Varojen maksamisesta vastaa Ruokavirasto. Aivan ensin kannattaa olla yhteydessä omaan ELY-keskukseen tai paikalliseen Leader-ryhmään siitä, onko omalla hankkeella mahdollisuuksia saada tukea. Mikäli on, hakijaa ohjataan prosessissa eteenpäin.

Maaseudun yritystukia on vuosina 2014-20 myönnetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa, joka siis päättyi viime vuoden lopussa. Katkosta tukiin ei kuitenkaan tule, vaan vuosina 2021-22 rahoitusta jatketaan nykyisillä toimenpiteillä, kertoo johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä. Tukia voi siis hakea kuten tähänkin asti ja vasta vuonna 2023 siihen mahdollisesti tulee muutoksia.

- Uusi kausi alkaa vuonna 2023, mutta tämä ja ensi vuosi mennään nykyisellään, Kalliokoski toteaa.

Lisätietoja maaseudun yritystuista https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/ maaseudun-yritystuet/

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus ELY-keskusten ”omat” tuet eli yritysten kehittämisavustukset tulevat nekin EU:sta. Nämä tuet on tarkoitettu pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin. Yrityksen kehittämisavustus on tarkoitettu rahoitustyökaluksi silloin, kun yritys on käynnistämässä sen normaalista toiminnasta poikkeavaa kehittämishanketta, jolla pyritään esimerkiksi kansainvälistymiseen tai tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen ja sitä voi saada sekä aineellisiin että aineettomiin investointeihin. Kehittämisavustuksen avulla voi kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa tai luoda yrityksen kannalta täysin uutta liiketoimintaa.

Tuen myöntämisessä huomioidaan muun muassa tuen vaikutus yrityksen liiketoiminnan kasvuun, kannattavuuteen ja yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyyn sekä alan kilpailutilanteeseen. Lisäksi huomioidaan vaikutus alueiden elinvoimaan ja elinkeinotoiminnan kehittymiseen.

- Esimerkiksi uudenlaiset tuotantotavat, tuotteet tai vaikkapa markkinoinnin kanavat voivat avata mahdollisuuden tähän tukeen. Leipomoyritykselle sellainen projekti voisi olla esimerkiksi gluteenittomien tuotteiden tuotebrändin kehittämi-

LEIPURI 1 / 2021

25

v TALOUS v

nen koemarkkinointeineen ja kuluttajatutkimuksineen.

Kehittämistoimenpiteistä aiheutuvia palkka-, matka-, konsultointi ja muita vastaavia menoja voidaan rahoittaa enintään 50 prosentin arvosta. Jos kyse on investoinneista, tuen määrä on enintään 10-35 prosenttia menoista. Kehitysrahaa on oltava siis myös omasta takaa. Lisäksi on huomioitava, että tuki maksetaan takautuvasti.

ELY-keskusten yritysten kehittämisavustuksia jaetaan rahoituskausittain, jotka kestävät seitsemän vuotta. Uusi kausi on juuri alkamassa, sillä edellinen seitsemän vuotta meni umpeen vuoden lopussa. Päättyneen kauden tukia jaetaan Jussi Saarisen mukaan vielä tämänkin vuoden puolella eli uusi rahoituskausi ei käynnistynyt aivan tämän vuoden alusta.

- Nyt ollaan siis taitevaiheessa, ja kohta nähdään, millaiset määrärahat ovat ja mihin suuntaan rahoituslinjaukset kääntyvät. Niillä mennään sitten seuraavat seitsemän vuotta.

Saarisen mukaan leipomoissa on ELY-keskusten kehittämisavustuksella kehitetty esimerkiksi gluteenittomia tuotteita ja muita eritysruokavaliotuotteita tai vientiin meneviä leipomopakasteita.

- Koronan vuoksi rahoituslinjauksia on useammassakin eri ELY-keskuksessa päivitetty tukemaan enemmän paikallista kehittämistä. Tähän asti kehittämisen suuntautumisella vientiliiketoimintaan on ollut hyvin suuri painoarvo.

Viime vuoden lopussa jatkettiin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettuun valtioneuvoston asetukseen tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaoloa 30.6.2021 asti. Mainittu asetus koskee ELY-keskusten myöntämää yrityksen kehittämisavustusta. Väliaikaiset muutokset mahdollistavat yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena sekä avustuksen myöntämisen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Asetusmuutoksella ei säädetty uudesta tukimuodosta eli kyse ei ole varsinaisesta koronatuesta, mutta muutosten tavoitteena on parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista.

Avustuksen myöntämisen ehdot pysyvät samoina kuin tähänkin asti.

Tietoja yrityksen kehittämisavustuk-

26

LEIPURI 1 / 2021

sesta löytyy esim. https://www.ely-keskus. fi/yrityksen-kehittamisavustus

Business Finlandilla monta rahoitusinstrumenttia Innovaatio- ja kansainvälistymisrahoitusta voi hakea valtakunnallisesti toimivasta Business Finlandista, joka rahoittaa suomalaisia kasvuyrityksiä tuki- ja lainamuotoisesti.

- Näiden tuki-instrumenttien avulla on tarkoitus kehittää liiketoimintaa ja menestyä viime kädessä vientimarkkinoilla eli päästäkseen Business Finlandin palvelujen piiriin, on yrityksen todella tavoiteltava vientimarkkinaa. Leipomot ovat käyttäneet palvelua esimerkiksi erityistuotteiden vientiponnisteluissa, Jussi Saarinen tietää. Hän kehuu myös Business Finlandin asiantuntemusta ja palvelualttiutta.

Business Finlandin rahoitusinstrumenttien kirjo on laaja, niitä on toistakymmentä erilaista eri tarkoitukseen.

Tuen hakeminen ja saaminen riippuu mm. yrityksen iästä ja siitä onko suuntautunut suoraan vientiponnisteluihin vai enemmän vielä innovaatiokehitykseen.

Lisäksi Saarinen mainitsee lainaehtoisen T&K-instrumentin. Se on hyväehtoista tuotekehityslainaa, mutta edellytyksenä siinäkin on kansainvälistymisintressi.

Business Finlandin tuet tulevat valtion myöntämästä budjetista ja niitä voi hakea milloin tahansa. Tukien määrät pk-yrityksille liikkuvat yleensä tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa euroissa ja ne vaihtelevat eri tukimuodoittain. Lisäksi yrityksellä on oltava omaa rahoitusta projektin toteuttamiseen.

Business Finland jakoi viime vuonna myös korona-ajan tukia yrityksille. Näissäkin edellytyksenä oli siis kehitystoiminta, mutta ’vientikulmaa’ ei silloin vaadittu.

- Nämä tuet synnyttivät yrittäjien kes-

kuudessa paljon keskustelua, koska niitä ei voinut käyttää esimerkiksi palkkakuluihin. Lainsäädännössä on kuitenkin määritelty, että kehittämistuki myönnetään vain kehittämiseen, eli sen tulee olla suunniteltu erillinen hanke, jonka toteutumista pystytään mittaamaan.

Koronaan liittyen juuri viime joulun alla tuli tieto, että Business Finlandin tilapäisen TKI-lainan (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) häiriötilanteisiin hakuaikaa on jatkettu 14.5.2021 asti. Tämä lainamuotoinen rahoitusinstrumentti on tarkoitettu Suomessa toimiville vähintään 6 henkilöä työllistäville pk- ja midcap-yrityksille sekä merkittävää liiketoimintaa tekeville säätiöille ja yhdistyksille, myös kotimarkkinayrityksille. Rahoituksella voi etsiä uusia keinoja liiketoiminnan häiriötilanteen ratkaisemiseen sekä parantaa liiketoimintaedellytyksiään ja uudistaa toimintaansa ollakseen kilpailukykyinen koronakriisin jälkeen. Lainan korko on 1%, takaisinmaksuaika 7-10 vuotta ja lyhennysvapaata 3-5 vuotta. Lisätietoja Business Finlandin nettisivuilta https://www.businessfinland. fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tki-laina-hairiotilanteisiin

Tarkka valvonta Tukirahojen käyttöä valvotaan tarkasti. Jokaiseen hankkeeseen tehdään hankesuunnitelma, josta ilmenee, mitä tehdään ja mihin rahat käytetään. Raportointivaiheessa tuen myöntäjä käy kirjanpitoaineiston avulla läpi tarkasti sen, onko toimittu tämän suunnitelman mukaisesti.

Siitä ovat tuen myöntäneet virkamiehet hyvin tarkkoja.

- Suunnitteluvaiheessa pitääkin miettiä, että rahoitus suunnataan niihin kohteisiin, joihin sitä oikeasti halutaan käyttää, Saarinen painottaa ja jatkaa, että tukea ei kannata hakea kirjoittamalla hakemukseen ’mitä tahansa’ vain ajatuksella, että se varmasti menee läpi. Ellei tukea käytetä niin kuin on haettu, se voidaan periä takaisin.

- On myös muistettava, että rahoituksen myöntäjä tukee riskiä, joka saattaa toteutua. Eli hankkeen lopputulos ei välttämättä ole positiivinen. On kuitenkin tärkeää, että on tehty hankesuunnitelmassa luvattuja asioita, vaikka lopulta todettaisiin, ettei tulos ollutkaan sellainen kuin ennakoitiin.

Osallistu innovaatiokilpailuun!

PAKKAUSTARINOITA 2021 Onko sinulla oivaltava tuotepakkaus tai idea, joka auttaa vähentämään turhaa muovia tai lisäämään pakkausten kierrätettävyyttä? Voisiko olla?

Lidlissä tavoitteemme on vähentää muovin määrää omien merkkiemme tuotepakkauksista 20 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Lisäksi aiomme tehdä kaikista pakkauksistamme kierrätettäviä.

Kutsumme yritykset ja korkeakoulut kirittämään meitä tavoitteidemme saavuttamisessa ja keksimään ratkaisuja turhan muovin vähentämiseksi. Parhaat ideat keksineille on luvassa hyviä palkintoja sekä mahdollisuus nähdä oma pakkausratkaisu Lidlin hyllyssä.

Lue lisää ja ilmoittaudu: lidl.fi/pakkaustarinoita

ÄLÄ JÄTÄ VIIME TIPPAAN Osallistu 31.3.2021 mennessä

v TALOUS v

ELINTARVIKEKETJUN KAUPPATAPALAUTAKUNTA 20.11.2020

SUOSITUS: SUULLISEN SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

E

lintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa tekemään sopimuksen aina kirjallisesti.

Jo tehdyn suullisen sopimuksen voi vaatia myös kirjallisena.

Lisäksi lautakunta korostaa, että sopimus on sitova riippumatta siitä, onko se tehty kirjallisesti vai suullisesti. Jos sopimus on tehty suullisesti, sitä voi muuttaa jälkikäteen, mutta muuttaminen edellyttää, että molemmat sopijakumppanit hyväksyvät muutoksen.

Tausta Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan vaikuttavuuskyselyssä keväällä 2020 mainittiin yhtenä alan epäkohtana ”suullisten sopimusten peruuntuminen”.

Lautakunta on selvittänyt asiaa tarkemmin kysymällä alan järjestöiltä ja yrityksiltä muun ohella seuraavia seikkoja: millaisissa tilanteissa käytetään suullista sopimusta; millaisissa tilanteissa suullinen sopimus saattaa peruuntua ja mitä siitä seuraa. Yhdeksän alan toimijaa toimitti kirjallisen vastauksensa lautakunnalle.

Lautakunta on päättänyt antaa asiassa suosituksen.

28

LEIPURI 1 / 2021

Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan alan puitesopimukset ovat kirjallisia.

Suullisia sopimuksia tehdään tyypillisesti tilattaessa paikallisia tuoretuotteita, kuten hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja leipiä.

Tuoretuotteiden kauppaa käydään päivän hinnalla kysynnän ja tarjonnan mukaan, jolloin tuotteiden hinnasta, laadusta tai määrästä saatetaan sopia suullisesti.

Eräiden kuultavien mukaan ostaja saattaa peruuttaa suullisesti tekemänsä tilauksen kokonaisuudessaan tai muuttaa tilattua määrää. Esitetyn selvityksen mukaan tällaisen menettelyn syynä voi olla se, että ostaja saa mahdollisuuden ostaa vastaavaa tuotetta edullisemmin toiselta toimijalta.

Jos alkuperäinen toimittaja ei löydä tuotteelle toista ostajaa, aiheutunut vahinko jää toimittajan vahingoksi. Lautakunnalle

Lautakunta korostaa, että sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti ja eräissä tilanteissa laki jopa edellyttää sopimuksen kirjallista muotoa.

ei ole esitetty tarkempaa tietoa siitä, miten yleistä tällainen menettely on.

Edellä kuvatun tilanteen lisäksi sopimus on suullinen esimerkiksi silloin, kun osapuolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen tavarantoimittajasopimuksen ehdoista tai kun kysymys on yksittäisestä erä- tai testiostosta. Tällaisten suullisten sopimusten peruuntumisesta lautakunnalle ei ole esitetty tarkempaa selvitystä.

Eräs kuultava on kertonut tekevänsä ostotilauksen suullisesti ainoastaan sellaisille yksittäisille tavarantoimittajille, jotka ovat kirjallisesti nimenomaisesti pyytäneet saada tilaukset vain puhelimitse. Kuultavan mukaan tällaisia tavarantoimittajia on vain muutama.

Muutoksia ostotilauksiin tehdään kysynnän ja tarjonnan ennakoimattomien muutosten vuoksi. Esimerkiksi kasvisten saatavuus on riippuvainen muun muassa säätilasta ja tuottajan on vaikea ennustaa satoa tarkasti. Kuultavan mukaan valtaosa muutoksista tilauksiin johtuu ennustetta ja tilausta pienemmästä tuotantomäärästä. Tällöin tavarantoimittaja pienentää tai peruuttaa tilatun toimituksen hyvin lyhyellä varoitusajalla ja jopa samana päivänä.

Tästä ei aiheudu tavarantoimittajalle seu-

v TALOUS v

raamuksia.

Yksi kuultava on kertonut, että sopijaosapuolet tekevät kaikkensa, ettei tilauksia tai toimituksia jouduttaisi perumaan.

Muutoksista informoidaan sopimuskumppania hyvissä ajoin, jotta toinen osapuoli pystyy varautumaan tilanteeseen.

Jos tilaus joudutaan poikkeuksellisesti peruuttamaan, asiasta sovitaan osapuolten välillä, jotta löydetään hyvä ratkaisu yhteistyön jatkamiseksi.

Yhden kuultavan mukaan suulliset sopimukset eivät ole elintarviketeollisuusyrityksille ongelmallinen alue.

Hyvän kauppatavan periaatteet Euroopan komissio ja elintarvikeketjun EU-järjestöt ovat 29.11.2011 sopineet hyvän kauppatavan periaatteista parantaakseen eurooppalaisen elintarvikeketjun toimintaa. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet direktiivin (EU) 2019/633 hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maatalous- ja elintarvikeketjussa. Hyvän kauppatavan periaatteiden erityisten periaatteiden 2 kohdan mukaan ”Sopimuksia on noudatettava”.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan arvio asiasta Tausta: lautakunnan 23.1.2018 ja 13.12.2019 antamat suositukset

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta toteaa aluksi, että se on 13.1.2018 antanut suosituksen, joka on koskenut kirjallisia sopimuksia ja sopimusten yksipuolista muuttamista. Lautakunta korosti tuolloin, että sopimus on koko arvoketjun perusta ja sisältää kaupallisen riskin jakamisen. Kun sopimus on tehty, sopijaosapuolten on voitava rakentaa oma liiketoimintansa sen mukaan ja voitava luottaa siihen, ettei riskinjakoa jälkikäteen yksipuolisesti muuteta.

Lisäksi elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on 13.12.2019 antanut suosituksen heikomman sopijaosapuolen suojasta. Lautakunta korosti suosituksessaan, että kaupan on suurempana ja osaavampana sopimusosapuolena huolehdittava siitä, että sopimuksissa otetaan kohtuullisessa määrin huomioon heikomman sopijaosapuolen intressit asianmukaisella tavalla.

Lisäksi lautakunta korostaa, että sopimus on sitova riippumatta siitä, onko se tehty kirjallisesti vai suullisesti. Kun sopimus on tehty, sitä ei saa yksipuolisesti muuttaa.

Asian arviointi

Käsiteltävänä olevassa asiassa esille nostettu epäkohta on kysymys siitä, että paikallisen tuoretuotteen ostaja saattaa peruuttaa suullisesti tekemänsä tilauksen kokonaisuudessaan tai muuttaa tilattua määrää, koska voi ostaa vastaavaa tuotetta edullisempaan hintaan joltakin toiselta taholta.

Lautakunta korostaa, että sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti ja eräissä tilanteissa laki jopa edellyttää sopimuksen kirjallista muotoa*. Kirjallisen sopimuksen etuja on käsitelty lautakunnan 23.1.2018 antamassa suosituksessa.

Lautakunta toteaa, että tehdyn suullisen sopimuksen voi vaatia myös kirjallisena.

Lisäksi lautakunta korostaa, että sopimus on sitova riippumatta siitä, onko se tehty kirjallisesti vai suullisesti. Kun sopimus on tehty, sitä ei saa yksipuolisesti muuttaa**. Sopimusta voi muuttaa jälkikäteen, mutta se edellyttää, että molemmat sopijakumppanit hyväksyvät muutoksen, kuten sen, että myyjä ostaa tuotetta sopimusosapuolten välillä vakiintunutta toimitusmäärää pienemmän erän.

Kummankin sopijaosapuolen etu on, että sopimussuhteeseen sovellettavat sopimusehdot ovat selkeät, yksiselitteiset ja riittävän yksityiskohtaiset. Kirjallisessa raamisopimuksessa sopimuksen jälki-

käteistä muuttamista koskevien ehtojen tulee olla sopimusosapuolten kannalta tasapainoisia, jottei sopimus muodostu heikommalle sopijaosapuolelle, kuten tuottajalle, kohtuuttomaksi.

Lopuksi lautakunta toteaa, että sen 13.12.2019 antama suositus heikomman osapuolen suojasta, on aiheuttanut epäselvyyttä eräiden alan toimijoiden keskuudessa. Tämän vuoksi lautakunta toteaa kysymyksessä olevan suosituksen osalta vielä seuraavaa: Lautakunnan suosituksissa ei ole mahdollista ottaa kantaa tietyn toimijan yksittäisiin sopimusehtoihin tai yksittäistapauksiin muutoin, vaan kysymyksessä olevan suosituksen tarkoituksena on ollut korostaa sopimusoikeudellista näkökulmaa, kuten lojaliteettivelvoitetta ja heikomman sopijaosapuolen suojaa.

Asian käsittelyyn ovat osallistuneet elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan puheenjohtaja professori Kari Hoppu ja jäsenet varatuomari Risto Airikkala, professori Niklas Bruun, oikeustieteen tohtori Marja Luukkonen Yli-Rahnasto, insinööri Ilkka Mäkelä, toimitusjohtaja Gun Marit Nieminen ja toimitusjohtaja Hannu Pellinen.

Kari Hoppu, puheenjohtaja Paula Paloranta, sihteeri

*Elintarvikemarkkinalain (2212/2018) 3

§:n mukaan sopimus, joka koskee maataloustuotteiden toimittamista tuottajalta keskisuurelle tai sitä suuremmalle elintarviketeollisuuden tai tukku- tai vähittäiskaupan yritykselle, on tehtävä kirjallisesti. Lain mukaan ostaja vastaa vaatimuksen noudattamisesta. Vaatimusta kirjallisesta sopimuksesta ei kuitenkaan sovelleta, jos tuottaja kirjallisesti ilmoittaa, ettei sitä ole tarpeen noudattaa.

** EU:n hyvän kauppatavan vastaisia käy-

täntöjä koskevan direktiivin 2019/633 3 artiklan c kohdan mukaan jäsenvaltion on hyvän kauppatavan vastaisena kiellettävä muun ohella käytäntö, jossa ostaja muuttaa yksipuolisesti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitussopimuksen ehtoja, jotka koskevat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimituksen tai jakelun tiheyttä, menetelmää, paikkaa, ajankohtaa tai määrää tai jotka koskevat laatuvaatimuksia, maksuehtoja tai hintoja.

LEIPURI 1 / 2021

29

v PALOTURVALLISUUS v

Puheenaiheena

leipomoiden paloturvallisuus Syyskuun alussa Ruotsin Älvsbyssä tapahtunut Polar Brödin tuhoisa tulipalo havahdutti leipurit Ruotsin lisäksi myös Suomessa jälleen kerran ajattelemaan tulipalon mahdollisuutta ja luonnollisesti toivomaan, ettei sama koskaan tapahtuisi omassa leipomossa.

TEKSTI Elina Matikainen

O

ululaisen Pulla-Pirtti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Räinä toteaa, että paloturvallisuus ja leipomoiden paloasiat ovat hänelle leipomoyrittäjänä tärkeä asia ja hän nostaa mielellään aihetta esiin. Tulipaloriski kun on leipomoissa tosiasia ja jokaisen leipomoyrittäjän tulee miettiä tulipaloriskikohdat oman leipomonsa osalta ja tehdä parhaansa niiden vähentämiseksi.

- Paloturvallisuusasiat ovat aivan varmasti kaikilla leipureilla tiedossa ja heille tärkeitä, mutta valitettavasti ne joskus tahtovat unohtua arjen kiireiden keskellä.

Totuushan on, että joka päivä paloriski on leipomossa olemassa, Räinä toteaa ja kertoo, että omassa leipomossa näitä tilanteita tulee vastaan säännöllisesti ja muutamia läheltä piti -tilanteitakin on ollut.

- Viimeksi mainitut herättivät toimimaan ja etsimään ratkaisuja siihen, miten riskiä voisi vähentää. Eli viimeistään silloin, kun on ollut läheltä piti -tilanne, pitäisi jokaisen leipurin herätä ja kartoittaa riskipaikat ja ennen kaikkea se, miten niiden paloturvallisuus on hoidettu.

Hannu Räinän mukaan vakuutusyhtiöt laskevat jo nyt leipomot riskialttiiksi vakuutettaviksi kohteiksi paloherkkyyden vuoksi ja mitä enemmän leipomoissa sattuu tulipaloja, sitä enemmän se voi vaikuttaa vakuutusmaksuihin koko toimialalla.

Toki myös vakuutuskorvausten hakemi-

30

LEIPURI 1 / 2021

nen ja mahdollinen taistelu niiden saamiseksi voi olla pitkä prosessi ja keskeyttää tuotannon pitkäksi ajaksi.

Myös toimitusjohtaja Harri Jaakkola tamperelaisesta Leivon Leipomo Oy:stä on samaa mieltä siitä, että paloturvallisuus on aihe, josta säännöllisin väliajoin kannattaa puhua ja muistuttaa.

- Oma tuntumani on, että paloturvallisuus kyllä otetaan leipomoissa vakavasti, mutta siitä huolimatta paloja sattuu, hän toteaa.

Asiaa ei Jaakkolan mukaan ainakaan helpota se, että kustannukset leipomoissa ovat nousseet tasaisesti, mutta tuotot eivät niinkään. Se vaikuttaa helposti myös siihen, miten paloturvallisuuteen satsataan.

- Lisäksi aika moni leipomo toimii vanhassa kiinteistössä ja vanhoilla laitteistoilla, joiden myötä paloriski väistämättä kasvaa.

Paloasiat ovat tuttuja myös turkulaisen Leipomo Salonen Oy:n toimitusjohtaja Juha Saloselle. Leipomossa ’savusi’ viime syksynä, kun huippuimurin sähkömoottoriin tullut vika aiheutti tulipalon.

- Sähköviat ovat varsin yleisiä palon aiheuttajia leipomoissa, aina ei ole kyse kuumuuden aiheuttaman riskin toteutumisesta, Salonen tietää.

Pidä paikat siisteinä ja kunnossa Monella on tuoreessa muistissa Ruot-

sin Älvsbyssä viime syksynä tapahtunut Polar Brödin tulipalo, jossa leipomo paloi käytännössä maan tasalle. Arvio palon syystä on se, että leipomon uunissa ylikuumentunut ja hiiltynyt taikinapala kulkeutui jäähdytysradalle, jossa se roihahti liekkeihin ja sytytti kuljettimen. Sen kautta palo levisi sitten koko leipomoon tuhoisin seurauksin.

- Kannattaa istua leipomossa alas ja miettiä, missä riskin paikat ovat ja ovatko nämä riskit hallinnassa, toteaa Niko Toropainen Sintrol Oy:stä. Yritys toimittaa ratkaisuja teollisuuden palontorjuntaan sekä myös leipomoihin. Toropaisen mukaan leipomoissa on usein paljon palokuormaa eli helposti syttyvää materiaalia, kuten esimerkiksi jauhopölyä tai muovilaatikoita. Sopivassa tilanteessa molemmat voivat syttyä lähes räjähdysmäisesti.

Eroja on myös siinä, miten palontorjunta leipomoissa on mietitty ja järjestetty. Monesti siitä löytyy parantamisen varaa.

Toropaisen mukaan myös omalla toiminnalla leipomossa on keskeinen merkitys.

- Siivous ja kunnossapito ovat hyvin tärkeitä ennaltaehkäiseviä asioita ja niissä voidaan paljon tehdä itse. Itse sanonkin usein, että tärkeää on siivous, siivous ja siivous.

Mitä enemmän ihmissilmiä on prosessin ympärillä, sitä helpommin palonalut on mahdollista havaita ajoissa. Kaikkialle ei valvova silmä kuitenkaan yletä tai ennätä. Kannattaakin miettiä, tarvittaisiinko leipomoon johonkin kohtaan lisäksi vielä erityinen palontorjuntajärjestelmä kaikkein suurimman riskin paikkoihin.

Asiassa on toki aina mukana myös raha.

Paloturvallisuuteen investoiminen maksaa, eikä sinänsä tuota mitään. Mutta jos

v PALOTURVALLISUUS v

- Meilläkin oli viimeisimmässä vähän vakavammassa palotilanteessa noin vuosi sitten henkilökunnan tekemällä esisammutuksella ratkaiseva merkitys siinä, että palokunta sai palon hallintaansa ajoissa, Harri Jaakkola toteaa.

Korkealämpöuuneissa suurempi riski

tulipalo sattuu kohdalle, se voi tulla hyvin kalliiksi. Vaikkei leipomo palaisikaan maan tasalle, sammuttaminen aiheuttaa helposti suuret siivous- ja korjauskustannukset.

Harri Jaakkola nostaa esiin myös säännöllisiä palotarkastuksia ja niiden tärkeyttä.

- Ne eivät ole mitään ’läpihuutojuttuja’ leipomoissa juuri sen vuoksi, että niissä on korkea paloriski. Ainakin meillä tarkastus otetaan myös konsultoivana käyntinä, mikä sen tarkoitus luonnollisesti onkin. Siitä kannattaa ottaa kaikki hyöty itselle.

Leivon Leipomossa on Jaakkolan mukaan vältytty vakavilta palotilanteilta ja siten isommilta vahingoilta. Välillä kuitenkin ’savuaa’ ja paloautot saapuvat leipomon pihalle. Silloin tällöin tapahtuu myös niin, että palokunta saapuu, kun palonilmaisin on lauennut aivan jostakin muusta syystä kuin tulipalon vuoksi.

Juha Salosen mukaan myös heillä on monta vuotta vältytty vakavammilta tulipaloilta. Leipomossa on nykyaikainen palohälytysjärjestelmä, joka välittää hälytyksen suoraan pelastuslaitokselle. Hän lisää, että viimesyksyisen palonalun sammutuksessa myös leipomon henkilökunnalla oli keskeinen rooli.

- Iso kiitos on annettava osaavalle henkilökunnalle, joka hoiti alkusammutuksen ja hälytti palokunnan. Vahingot jäivät hyvin pieniksi ja tuotantoa päästiin jatkamaan parin tunnin kuluttua, kun savu leipomosta oli tuuletettu pois. Vain pieni osa tuotantoalueesta, eli juuri paloalueen kohdalla ollut alue, rajattiin pois käytöstä väliaikaisilla seinillä.

Salosen Leipomossa henkilökunnalle on annettu sammutuskoulutusta ja samoin on tehty Leivon Leipomossa Tampereella.

Pulla-Pirtti on tunnettu rieskatalo ja siksi siellä tunnetaan hyvin korkealämpöuunien riskit. Rieskat ovat tyypillisiä näissä uuneissa paistettavia tuotteita. Paistossa ongelmallisia ovat Hannu Räinän mukaan erityisesti pienet taikinapalat, lähinnä kanttipalat, joita väkisinkin joskus menee uuniin. Siellä ne ylikuumentuvat ja hiiltyvät ja tulevat uunista ulos hehkuvina kappaleina. Kuljetinradalla ne saattavat leimahtaa palamaan uudelleen. Juuri niin kuin arvellaan käyneen Polar Brödissä.

- Muovisilla kuljetushihnoilla on varsin alhainen syttymispiste, noin 110 astetta.

Eli jos hihnalla on kytevä kappale, se on todellinen vaaranpaikka.

Lisäksi Räinä mainitsee piipun nokipalovaaran, joka muutaman kerran on heilläkin konkretisoitunut läheltä piti -tilanteeksi. Jos noki syttyy, se palaa todella korkealla lämpötilalla ja kuumentaa samalla myös piipun jopa punahehkuiseksi, mikä puolestaan aiheuttaa palovaaran kattorakenteisiin.

Hannu Räinä toteaa, että heillä mietittiin pitkään, millainen palontorjuntajärjestelmä korkeapaistossa olisi hyvä. Nyt leipomon rieskalinjalla on ruotsalaisvalmisteinen FireFly, joka on osa Sintrolin Safety -konseptia. Tämä sammutusjärjestelmä tunnistaa uunin ulostuloaukon kohdalla ylikuumentuneet, hiiltyneet kappaleet infrapunan avulla. Tunnistus perustuu joko kappaleessa olevaan liekkiin (Oven Guard) tai kytevässä, ei-palavassa kappaleessa olevaan energiaan (Bake Scan), joka on käytössä Pulla-Pirtissä.

Tunnistus laukaisee sammutusjärjestelmän, joka suihkuttaa linjalle vettä korkeapainevesisuihkulla ja sammuttaa palavan kappaleen.

Korkeapainesumulla sammutettaessa vettä käytetään niin vähän, että tuotantoa päästään jatkamaan suhteellisen vähäisellä siivouksella verrattuna siihen, että palo sammutettaisiin esimerkiksi runsaalla vedellä tai jauhesammuttimella. Pulla-Pirtissä on lisäksi asennettu sammutussuuttimet rieskauunin piipun sisäpuolelle mah-

dollisen nokipalon varalta.

Rasvakeittimessäkin piilee palovaara, sillä rasva voi ylikuumentua ja syttyä palamaan. Tällöin vettä ei saa kaataa suoraan rasvaan sammutustarkoituksessa, sillä siitä seuraa räjähdysmäinen palo, jonka sammuttaminen voi olla todella vaikeaa.

Rasvapalojen sammutusta varten on olemassa erityisiä rasvapalosammuttimia.

Niko Toropaisen mukaan heidän yrityksellään on rasvapaloihin myös sammutusjärjestelmä, joka toisin kuin oletetaan ja neuvotaan, perustuu veden käyttöön. Vesi sumutetaan paloon hienona sumuna, jolloin se ei Toropaisen mukaan räjähdä, vaan tukahduttaa palon.

Vertaile vaihtoehtoja Hannu Räinän mukaan sammutusjärjestelmän hankinnassa kannattaa vertailla vaihtoehtoja. Laitteita ja menetelmiä kun on erilaisia.

- Elintarviketeollisuudessa esimerkiksi hiilidioksidisammuttimet ovat suositeltavampia kuin jauhesammuttimet, joiden käytön jälkeen pitää tehdä erityinen jälkisiivous.

Lisäksi suuri merkitys on omalla toiminnalla ennakolta.

- Kiertoarinauunien pohjien ja sisuksen säännöllinen puhdistus on tärkeää, jotta niihin ei kerry jauhoa, joka aiheuttaa ns. kytöpalon. Myös uunien päällys etenkin piippujen ympäristössä on pidettävä puhtaana pölystä ja muusta syttyvästä.

Muutoinkin mitä vähemmän pölyä sitä parempi, sillä pöly on paloherkkää.

Jokainen leipomoyrittäjä ratkaisee palontorjunta-asiat oman harkintansa, omien tilojensa, tilanteensa ja resurssiensa mukaan. Yhtä ja oikeaa patenttiratkaisua ei ole olemassa.

- Suomessa on useita palontorjuntajärjestelmiä tarjoavia yrityksiä ja kannattaa tehdä vertailuja niiden välillä, jotta itselle sopiva löytyy. On myös mahdollista kartoittaa riskipalokohdat ammattilaisten kanssa, siihenkin on olemassa erikoistuneita palvelutarjoajia, huomauttaa Räinä.

- Kokemuksesta on sanottava, että palontorjuntajärjestelmä on leipomolle iso kustannus ja sitä on pakko harkita tarkasti. Sehän ei sinällään ole tuottava investointi. Mutta toisaalta se ehkäisee vahinkoja ja siinä kohdalla se on kyllä hyvinkin kannattava investointi, hän päättää.

LEIPURI 1 / 2021

31

v YMPÄRISTÖ v

Ruuan ilmastovaikutuksiin otettava mukaan myös ravitsemus Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Envitecpolis Oy:llä teettämä Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi. Erot ruoka-aineiden välillä kuitenkin tasoittuvat, kun hiilipäästöt suhteutetaan ruuan sisältämään ravitsemukseen.

TEKSTI Elina Matikainen

R

uuan keskeinen tarkoitus on ravintoaineiden saanti.

Siksi ruuassa ei pitäisi puhua ainoastaan ympäristövaikutuksista, vaan myös ravitsemuksen on syytä aina olla mukana. Lisäksi keskustelussa kannattaa keskittyä niihin elintarvikkeisiin, joita käytetään usein ja paljon. Niiden käyttömääriin vaikuttamalla voidaan saada aikaa merkittäviäkin muutoksia, toteaa selvityksen tehnyt Senja Arffman Envitecpolis Oy:stä.

Selvitys vertasi eri ruoka-aineiden hiilipäästöjä suhteutettuna niiden sisältämään ravintoaineiden määrään. Vertailu tehtiin CO2-ravintoainetiheysindeksin avulla. Mitä pienemmän indeksiluvun ruoka-aine sai, sen parempi eli sitä enemmän ruoka-aine sisältää ravintoaineita kasvihuonekaasupäästöihinsä (CO2e) nähden. Ravintoainetiheys kertoo, miten paljon ruuassa on suojaravintoaineita energiaan suhteutettuna.

Selvityksen hiilipäästöt eivät kuvaa suomalaista tuotantoa, vaan ovat kansainvälisten tutkimusten keskiarvoja, koska tutkimusdataa suomalaisesta tuotannosta ei ole riittävästi saatavilla.

Päästöissä ei myöskään ole huomioitu maaperään sitoutuvaa hiiltä. Hiilipäästöt ja ravintoainesisältö on laskettu syötävän, kypsennetyn ruoka-aineen mukaisesti eli niissä on huomioitu mahdolliset teurastuksen, perkauksen ja puhdistuksen hävikit sekä kypsennyksen painonmuutokset. Vertailtavien ruoka-aineiden valintaan vaikutti se, että niihin ei ollut lisätty kypsennyksen yhteydessä suolaa tai rasvaa, jotka olisivat vaikuttaneet ravintoaineiden määrään ja vaikeuttaneet eri ruoka-aineiden vertailtavuutta.

CO2-ravintoainetiheysindeksin vertailussa mukana olivat: • hiilihydraatin lähteistä peruna, valkoinen riisi, tumma riisi, valkoinen makaroni ja tumma makaroni • proteiinin lähteistä naudanliha, sianliha, broileri, lohi, soija ja härkäpapu • kasvikunnan tuotteista mansikka ja banaani • juomista maito, soijajuoma, kaurajuoma ja mantelijuoma.

Selvityksessä valkoinen riisi osoittautui indeksin heikoim-

32

LEIPURI 1 / 2021

Kuvio 1

Riisi osoittautui indeksin heikoimmaksi ruoka-aineeksi eli se sisältää vähiten ravintoaineita hiilipäästöihin nähden. Paras ruoka-aine ravintoaineindeksissä oli lohi.

Kuvio 2

Ruoka-annosvertailussa broileriannos perunamuusilla, porkkanaraasteella ja tomaatilla tuotti ravintoainesisältöön nähden vähemmän päästöjä kuin vastaavankokoinen sushilajitelma.

maksi ruoka-aineeksi (kuvio 1). Sen ilmastopäästöt ovat korkeat ja ravintoainesisältö alhainen. Paras ruoka-aine indeksissä oli lohi. Ravitsemus-hiilijalanjälkivertailulla peruna osoittautui ylivertaiseksi riisiin ja pastaan samoin kuin mansikka banaaniin verrattuna. Ruoka-annosvertailussa broileriannos perunamuusilla, porkkanaraasteella ja tomaatilla oli kirkkaasti parempi kuin vastaavankokoinen sushilajitelma. Vertailu on esitetty kuviossa 2.

Senja Arffmanin mukaan hiilipäästöjen vähentämisen ei pidä tapahtua ravitsemuksen kustannuksella. Monilla jo syömisen muuttaminen suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisiksi palvelisi asiaa sekä hiilipäästöjen että terveyden kannalta.

Pitää muistaa myös ruuan monet muutkin merkitykset, kuten sen tuottama nautinto ja ilo. Yksittäinen ruoka-aine ei ratkaise, vaan kokonaisuus. Yksi ruoka-aine ei tee ruokavaliosta huonoa, jos tekee valintoja jossakin toisessa kohdassa paremmin. Myös herkuttelu sallittakoon silloin tällöin, sillä oleellisinta ovat arjen valinnat. Niillä on suurin merkitys kokonaisuudessa.

v YMPÄRISTÖ v

T

avoitteiden saavuttamiseksi on maa- ja metsätalousministeriö laatinut edistämisohjelman, jolla ohjataan kalataloushallintoa ja sen rahoituksen suuntaamista.

- Tavoitteena on saada suomalaiset syömään kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti eli 2-3 annosta viikossa, kun nykyisin määrä on 1,7 annosta viikossa. Eli yksi annos viikossa lisää kalaa, toteaa neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Halonen alusti kotimaisen kalan edistämisohjelmasta John Nurmisen Säätiön Roskakalasta ruokakauppojen rokkitähdeksi -webinaarissa marraskuun lopussa. Webinaarissa pohdittiin kaupallistamisen haasteita hoitokalastuksessa - Visiona on vastata kasvaneeseen kulutukseen kotimaisella kalalla. Mikäli tässä onnistutaan, kotimaisen kalan kulutus kaksinkertaistuu. Tällä on myönteisiä vaikutuksia sekä Suomen talouteen että ympäristöön ja kansanterveyteen.

Käytännössä tavoiteltavat konkreettiset muutokset olisivat, että silakan elintarvikekäyttö kolminkertaistettaisiin, muun kotimaisen kalan elintarvikekäyttö kaksinkertaistettaisiin, kalanviljelymäärä kolminkertaistettaisiin ja kalan viennin arvo moninkertaistettaisiin. Muun kotimaisen kalan osalta erityinen potentiaali nähdään vajaasti hyödynnetyissä kaloissa, kuten kilohaili, kuore, särkikalat, pieni ahven ja muikku.

Viennin osalta voidaan todeta, että Suomesta viedään varsin paljon kalaa, mutta se on alhaisesti jalostettua. Samalla meille tuodaan paljon arvokkaampaa kalaa, kuten lohta. Kalatuotteiden kauppataseemme on noin 350 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Ministeriö esittää, että vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan miljoonan euron rahoituksella. Rahoitus suunnattaisiin kehittämishankkeisiin, joilla yritetään saada uusia kotimaisia kalatuotteita markkinoille.

Särkikalojen hyödyntämistä ravinnoksi on jo pyritty edistämään yksityisellä hankkeella eli John Nurmisen Säätiön vuosina 2015–2019 toteuttamalla Lähikalahankkeella. Tässä hankkeessa luotiin ensimmäistä kertaa markkinaehtoinen arvoketju Saaristomeren särkikalalle merestä lautaselle ja kohotettiin särkikalan imagoa ruokakalana. Hankkeessa lansee-

Vajaasti hyödynnetyt kotimaiset kalat elintarvikekäyttöön Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Monia kotimaisia kalalajeja kuten silakkaa, kilohailia, kuoretta, muikkua sekä pienikokoisia ahvenia ja särkikaloja ei vielä hyödynnetä elintarvikkeina läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista.

TEKSTI Elina Matikainen

rattiin tuotteita suurkeittiö- ja kuluttajamarkkinoille (esim. kalapihvejä). Hanke osoitti, että särkikalasta valmistetuille tuotteille on olemassa kysyntää ja kuluttajat ovat valmiita kestäviin valintoihin.

Särkikalan kaupallistamiseen liittyvissä arvoketjuissa huomattiin kuitenkin monia kehitystarpeita muun muassa ketjun tiivistämisessä, yhteistyön lisäämisessä sekä tuotantotekniikassa.

Yhtenä ajurina John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeessa oli myös vesistöjen fosforikuormituksen vähentämistarve Suomessa. Esimerkiksi Itämereen päätyvää fosforikuormitusta tuli vähentää 12 % hyvän tilan saavuttamiseksi. Hoitokalastuksella tätä kuormitusta voidaan vähentää tehokkaasti.

Silakka- ja kilohailisaaliiden saaliista vain noin neljä prosenttia käytetään kotimaan elintarvikemarkkinoilla. Tässä olisi suuri potentiaali, mutta se vaatii tuoteke-

hitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehittämistä. Sama koskee särkikaloja, mutta niiden kohdalla arvoketjua on lähdettävä kehittämään vielä pidemmältä kuin silakan ja kilohailin, alkutuotannosta asti.

Näin pystytään vastaamaan mahdollisen kysyntään.

Timo Halonen toteaa, että särkikalojen osalta aika näyttää otolliselta, sillä niiden käyttö elintarvikkeiksi on lisääntynyt koko ajan. Kymmenen vuotta sitten käyttömäärä oli noin 50 000 kiloa vuodessa, viime vuonna jo miljoona kiloa.

Halonen muistuttaa myös muista kalankäytön lisäämisen hyödyistä. THL on laskenut, että jos suomalaiset söisivät yhden kala-aterian lisää viikossa, siitä kertyisi terveyshyötyjä 1-2 miljardin euron arvosta. Niin ikään LUKEn mallinnuksen mukaan yksi kala-ateria lisää viikossa pienentäisi ruokavaliomme hiilijalanjälkeä peräti 5-6 prosenttia.

LEIPURI 1 / 2021

33

v LEIPÄTIEDOTUS v

Viimeisintä tutkimustietoa – ruis superterveellistä Suomen ravitsemustieteen yhdistys järjesti joulukuussa Pohjoismaisen ravitsemuskonferenssin, jonka osana Fazer yhdessä Nordic Rye Forumin kanssa piti ruis-aiheisen symposiumin: ”Rye – ’wholy’ grain for gut and the brain”. Neljän vuoden välein järjestettävä konferenssi oli tarkoitus pitää Helsingissä ja sinne odotettiin saapuvaksi satoja ravitsemuksen uusimmista tutkimuksista kiinnostuneita kuulijoita.

Vallitsevan koronatilanteen ja -rajoitusten takia tapahtuma pidettiin virtuaalisena. TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

N

imensä mukaisesti ruis-symposiumissa kuultiin rukiin kuidun ja fytokemikaalien yhteydestä suolistomikrobistoon sekä niiden merkityksestä suoli-aivo -yhteydelle ja sydän- ja verisuoniterveydelle.

Kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijapuheenvuorot käsittelivät uusinta tutkimustietoa rukiin terveyshyödyistä ja ravitsemuksellisista ominaisuuksista.

mukaan tällä on vaikutusta esimerkiksi hiilihydraattien imeytymiseen ja insuliinin määrän tarpeeseen: vehnäleivän aiheuttaman verensokerin nousun tasaamiseen tarvitaan enemmän insuliinia kuin ruisleivän hiilihydraattien aiheuttaman verensokerin nousun tasaamiseen. Lisäksi imeytymättömät komponentit vaikuttavat paksunsuolen mikrobiston hyvinvointiin, aktiivisuuteen ja niiden tuottamiin aineenvaihduntatuotteisiin.

Rukiin terveysvaikutukset ovat moninaiset

Rukiin kuitupitoisuus on poikkeuksellinen

Itä-Suomen yliopiston elintarvikkeet ja terveys -professori Marjukka Kolehmainen totesi puheenvuorossaan rukiin terveysvaikutusten liittyvän runsaaseen ravintokuitupitoisuuteen ja rukiin sisältämiin proteiineihin, vitamiineihin, kivennäisaineisiin, tyydyttymättömiin rasvahappoihin sekä fytokemikaaleihin. Fytokemikaalit ovat kasveissa olevia kemiallisia yhdisteitä, jotka täysjyväviljassa sijaitsevat pääosin leseessä. Ruis ja vehnä sisältävät fytokemikaaleja, joita ei juurikaan löydetä muista kasveista. Fytokemikaalien rakenne muokkautuu ruoan prosessoinnissa sekä elimistössä mm. mikrobien aineenvaihdunnan vaikutuksesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että fytokemikaaleilla saattaa olla monilta sairauksilta, kuten syövältä ja sydän- ja verisuonisairauksilta suojaava vaikutus.

Myös viljapitoisten ruokien rakenteen arvellaan vaikuttavan terveyteen. Esimerkiksi rakenteensa ansiosta ruis sitoo ruoansulatuselimistössä muita ravintoaineita ja hidastaa niiden imeytymistä. Kolehmaisen

Rukiin poikkeuksellisen runsaasta kuitupitoisuudesta kertoo se, että kuorittuna ja puhdistettunakin ruisjauhon kuitupitoisuus on jopa 10 g / 100 g. Tätä sihtiruisjauhoa käytetään Suomessa jonkin verran ruislei-

34

LEIPURI 1 / 2021

vän leivonnassa, mutta pääosin suomalainen ruisleipä leivotaan täysjyväruisjauhosta. Täysjyväisen ruisjauhon kuitupitoisuus on 24 g / 100 g.

Usein ruista ja viljatuotteita pidetään energian, hiilihydraattien ja kuidun lähteenä ja niiden merkitystä proteiinien lähteenä ei aina muisteta. Kuitenkin ruokavaliomme proteiineista keskimäärin 25-30 % saadaan viljatuotteista. Viljatuotteiden merkitys raudan lähteenä unohdetaan usein: jopa 40-45 % ruokavaliomme raudasta tulee viljatuotteista. Viljojen runsas B-vitamiinipitoisuus sen sijaan tunnetaan yleisemmin.

Viljatuotteet sisältävät etenkin tiamiinia ja folaattia. Kolmannes näiden vitamiinien saannista tuleekin viljatuotteista.

Ruis sopii kestävän kehityksen ruokavalioon Pohjoismaisessa Ravitsemuskonferenssissa yhtenä aihepiirinä olivat uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistaan vuonna 2022. Puheenvuoroissa nousi esiin ympäristön kestävyysnäkökulman liittäminen aiempaa vahvemmin suosituksiin. Proteiinipitoisuutensa takia ruis ja muut viljat ovat tärkeitä proteiinien lähteitä etenkin kasviperäisessä ruokavaliossa. Selvitysten mukaan kasvipitoisten tuotteiden tuottaminen kuormittaa ympäristöä eläinproteiinin tuotantoa vähemmän. Näin ollen rukiin voidaan todeta sopivan mainiosti ympäristön ystävän ruokavalioon.

Ruisleipäpäivää vietetään 28.2. jo viidettä kertaa Ruisleipä valittiin Suomen kansallisruoaksi viisi vuotta sitten ja jälleen on aika juhlistaa tätä kansallisherkkua Ruisleipäpäivänä 28.2. Silloin vietetään myös Kalevalan päivää ja suomalaisen ruokakulttuurin päivää, johon ruisleivällä herkuttelu kuuluu. Ruisleipäpäivää varten voi tilata Leipätiedotuksen toimistolta pöytäständejä sekä julisteita. Muistakaa nostaa esille ruisleipää sosiaalisessa mediassa #ruisleipäpäivä . Annetaan yhdessä ruisleivälle näkyvyyttä ja sen ansaitsemaa kunniaa!

K OLU MN I

Laiha sopu Ruokailutottumuksemme ovat pitkään olleet kansainvälisiä. Pitsaa, Tikka Masalaa ja tortilloja saa lähes kaikkialla maailmassa. Olemme tottuneet Euroopassa vihannes- ja hedelmätoreihin ja -kauppoihin, joissa on lähestulkoon sama valikoima maasta riippumatta. Hinnat toki täällä pohjoisessa ovat hieman etelää kalliimmat. Hintojen kallistumista on odotettavissa myös Britanniassa.

Britit saivat (useiden mielestä käänteisenä) joululahjana erosopimuksen EU:sta, kun EU ja Britannia pääsivät viimehetkillä ennen vuodenvaihdetta sopuun kauppa- ja yhteistyösopimuksesta. Covid-19-muunnosviruksen pahoin kiusaaman maan rajoilta välittyi uutiskuvaa kilometrien pituisista rekkajonoista, kun monissa EU-maissa varauduttiin sopimuksettomaan eroon ja brittituotteita hamstrattiin kauppaketjujen varastoihin juuri ennen joulua.

Olen syvästi pahoillani eurooppalaisten ja ennen kaikkea Britannian kansalaisten puolesta. Neuvoa antavassa kansanäänestyksessä eron puolesta äänestäneet voittivat 52/48 täpärästi ja alusta asti oli selvää, että Brexit jakaa väestöä voimakkaasti.

Yli 1200-sivuisen Brexit-sopimuksen yksityiskohtia ja lopullisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta sen taloudelliset vaikutukset osuvat kovimmin heikoimmassa asemassa oleviin, koska talouden voidessa huonosti, supistuvat verotulot merkitsevät vähemmän resursseja tulonsiirtoihin, ja köyhimmät kärsivät.

Brexit tuo mukanaan ainakin nousevat hinnat, varsinkin vihannesten ja kasvisten hintojen pelätään nousevan ja niiden käytön sitä myötä vähenevän. Sillä puolestaan tulee tutkimusten mukaan olemaan suuri merkitys väestön terveyteen seuraavalla vuosikymmenellä.

Maailman talouden mittakaavassa Britanniakin on kovin pieni ja Brexitin myötä sen kansainvälinen asema ja merkitys

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

heikkenevät. Britannia on osa globaalia taloutta eikä kauppa Britannian kanssa lopu, mutta siitä tulee kalliimpaa ja hankalampaa. Sopimuksessa sovitaan vapaakaupasta, joka käytännössä tarkoittaa tavarakaupan jatkumista ilman tulleja tai kiintiöitä, mutta kuitenkin lisää byrokratiaa ja tarkastuksia. Sopimuksella varmistetaan, ettei EU:n tai Britannian keskeistä lainsäädäntöä poljeta.

Euroopan parlamentti käsittelee sopi-

muksen alkuvuodesta, kunhan olemme saaneet tilaisuuden perehtyä siihen. Elämä ja yhteistyö EU:n ja Britannian välillä jatkuu. Uudet haasteet globaalissa maailmassa hitsaavat yhteen. Maailma ei ole joko tai, vaan se on sekä että; siinä missä kannattaa suosia kotimaista, varsinkin elintarviketuotantoa, ja läheltä tulevia tuotteita jo laadun ja tuoreuden vuoksi, tarvitsemme myös reiluilla pelisäännöillä toimivaa maailmankauppaa. Yksin kukaan meistä ei voi tuottaa kaikkea tarvitsemaamme ja haluamaamme.

Oikeistopopulismin nousu, pelko ja epäluulo lisääntyvät ja uhkaavat murentaa pohjaa yhdessä toimimiselta. Jatkuvat puheet raja-aidoista ja muureista ovat ikävää kuultavaa, sillä mikään kansakunta ei yksin pysty ratkaisemaan ilmastonmuutosta tai suojautumaan tulevilta pankkikriiseiltä. Nykymaailmassa ei voida sulkea rajoja ja toivoa parasta. Vastakkainasettelun politiikan lopputulema on surullisen tuttua historiasta.

Brexit näytti populistisen huutelun seuraukset ja erityisesti, mitä seuraa vastuuttomiin heittoihin mukaan lähtemisestä. Populismi on julmaa peliä, jonka seurauksista heikoimmat kärsivät eniten.

Tulevaisuus näyttää miten hyvin britit pärjäävät. Kukaan ei voittanut tässä sopassa, mutta onneksi kansalaiset hävisivät vähemmän kuin pahimmassa tapauksessa olisi ollut uhkana. Eron jälkeenkin britit ovat osa Eurooppaa, ja yhteistyön sujumisesta on huolehdittava. Laihempikin sopu on parempi kuin lihava riita.

LEIPURI 1 / 2021

35

v YRITTÄJÄPALKINNOT v

Vuoden Nuoret Yrittäjät Kainuussa Vuoden Nuoriksi Yrittäjiksi Kainuussa vuonna 2020 valittiin Marianne Huusko ja Henriikka Huusko kuhmolaisesta Kaesan Kotileipomo Oy:stä. Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon voi saada yritys, joka toimii yrittäjyyden perusarvojen mukaisesti: rohkeasti, luotettavasti ja uusiutuen. Lisäksi yritys vaikuttaa ainakin maakunnallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti.

TEKSTI Elina Matikainen

Sisarukset Marianne ja Henriikka Huusko ovat toimineet kuhmolaisen Kaesan Kotileipomon yrittäjinä vuodesta 2011. Yrittäjävuosina on tehty paljon työtä ja viety yritystä eteenpäin.

- Tunnustus tuntuu hyvältä, ja erityisesti se lämmitti näin korona-aikana, toteaa toimitusjohtaja Marianne Huusko. Tunnustus myönnettiin ja julkistettiin joulukuussa, mutta palkitsemisjuhla pidetään vasta myöhemmin keväällä, kun tilanne sen jälleen sallii.

Alun perin Kaesan Kotileipomo oli nykyisten yrittäjien isomummon Elsa Heikkisen perustama vuonna 1968. Sen jälkeen sitä pyörittivät Heikkisen tyttäret

36

LEIPURI 1 / 2021

Helena Malinen ja Anja Heikkinen ja nyt siis Marianne ja Henriikka Huusko.

He ovat vieneet leipomoyritystä eteenpäin pitkäjänteisesti, investoineet ja myös menestyneet. Viimeisin iso investointi oli siirtyminen uusiin tuotantotiloihin Kuhmon keskustaan vuonna 2014.

Leipomoyritykseen kuuluvat leipomon lisäksi kahvila-herkkupuoti sekä verkkokauppa. Lisäksi omana yrityksenään pyöritetään lounasravintolaa nimeltä Neljä Kaisaa. Leipomon valikoimaan kuuluu paljon perinteisiä tuotteita, joista erityisen kuuluisia ovat Kainuun rönttöset. Lisäksi tehdään piiraita ja teoksia sekä avokukkoja sekä ruisleipää, vaaleita ruokaleipiä, kahvileipiä ja konditoriatuotteita. Erikoisuuksina tehdään

Kaesan Kotileipomon yrittäjät Henriikka (vas.) ja Marianne Huusko palkittiin Vuoden 2020 Maakunnallisella Nuoren Yrittäjän tunnustuksella.

snack-tuotteiksi luettavia tikkuja, joita on tällä hetkellä viisi erilaista makua.

Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat myös asiakastilaisuudet, joita järjestetään omissa asiakastiloissa. Kaesan Kotileipomo työllistää normaaliaikana noin 20 henkilöä, mutta kesällä määrä tuplaantuu.

- Myös joulun aikaan tarvitsemme enemmän väkeä, mutta tuolloin sesonki on kesää lyhyempi, lisää Marianne Huusko, jonka mukaan korona vähensi joulun ajan kiireitä etenkin palvelupuolella. Leipomon myynti näytti ainakin vielä joulukuun alkupuolella kehittyvän kohtuulliseksi. Yrittäjät toivovat kaikkien muiden tavoin, että vuonna 2021 päästään jälleen toimimaan normaalisti.

v YRITTÄJÄPALKINNOT v

Palkintojenjaossa oltiin asiaankuuluvasti maskit päällä. Vasemmalla Henri Rautio ja Anttu Rautio, oikealla Tiina Laamanen. Laamasen vieressä on Juvan Nuoreksi Yrittäjäksi valittu Antti Pulkkinen, joka maitotilallisena edustaa elintarvikesektoria hänkin. Kuva Juvan Yrittäjät.

Vuoden yrittäjiä Juvalla Juvalla Vuoden 2020 yrittäjä -tunnustukset kohdistuivat leipomoalan yrityksiin. Vuoden 2020 Yrittäjäksi Juvalla valittiin Kotileipomo Siiskonen Oy, joka yrittäjinä toimivat veljekset Anttu ja Henri Rautio. Vuoden Yrittäjänaiseksi Juvalla valittiin Tiina Laamanen, T&T Food Oy. Kotileipomo Siiskosen perustivat vuonna 1964 Mikkelin Asilan kylään nykyisten yrittäjien isovanhemmat Pentti ja Sirkka Siiskonen. Juvalle yritys muutti vuonna 2009. Konserniin kuuluvat Kotileipomo Siiskonen Oy sekä kahvila-ravintola-leipomomyymälä Punaisen Piipun Kievari Oy. Jälkimmäiseen kuuluu kahvila-myymälä myös Mikkelin kauppahallissa. Konserni työllistää vähän yli 40 työntekijää.

Kotileipomo Siiskosella leivotaan täyttä

valikoimaa, johon kuuluvat niin ruokaleivät, kahvileivät kuin konditoriatuotteetkin.

Tunnetuin leipomo lienee kauraleivästään, mutta myös lihapiirakat, ruiskuoripiirakat sekä ruislimput ovat keränneet mainetta. Anttu ja Henri Rautio ovat yrittäjiä kolmannessa polvessa, sillä toisen polven yrittäjänä toimi heidän äitinsä Riitta Siiskonen. Anttu Rautio toimii myös Suomen Leipuriliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana.

Juvan Yrittäjänaiset puolestaan valitsivat Vuoden 2020 Yrittäjänaiseksi Juvalla T&T Food Oy:n Tiina Laamasen. Laamanen on tunnustuksesta iloinen, mutta toteaa, että hänen puolisollaan Teppo Erosella on yrityksessä yhtä tärkeä rooli, sillä yritys ei pyörisi eikä käytännössä olisi edes syntynyt ilman molempien yrittäjien panosta. Yrittäjillä on omat maatilat, joissa kummassakin harjoitettiin aikanaan maidontuotantoa. Kun tiloilla oli edessään mittavat investoinnit, päätettiin vaihtaa tuotantosuuntaa ja perustaa yhteinen yritys. Erilaisten vaiheiden jälkeen syntyi leipomo, T&T Food Oy, joka on perustettu vuonna 2009. Sen tuotantotilat rakennettiin pitkälti omin voimin eli Teppo Erosen metallityöosaamisen avulla entisen kalkkunakasvattamon tiloihin. Leipomon päätuotteita ovat sokerikakkutuotteet eli kakkupohjat ja vetopohjat, jotka tehdään lähialueella tuotetuista kananmunista. Lisäksi valikoimaan kuuluvat rukiiset piirakat sekä letut. Myös uusia tuotteita on kehitteillä. Yrittäjien lisäksi T&T Food oy työllistää neljä työntekijää.

Raimo Elonen (vas.) palkittiin yrittäjäristin timanttiristillä kunnioitettavasta 50 vuoden yrittäjäurasta. Elosen vieressä Anja Kaislo, sitten Timo Sarante ja Johanna Alho. Kuva Jämsän Yrittäjät.

Raimo Eloselle yrittäjäristi

Jämsän Yrittäjät on palkinnut Raimo Elosen, Elonen Oy Leipomo, yrittäjäristin timanttiristillä 50 vuoden yrittäjäurasta. Tunnustus luovutettiin 27.11.2020.

Saman tunnustuksen saivat tilaisuudessa myös Anja Kaislo, Jämsän Kauppahuone Kaislo Oy (40 vuotta) ja Timo Sarante, Jokilaakson Eristys Oy (30 vuotta). Jämsän Vuoden Yrittäjänä palkittiin Johanna Alho, Huopatehdas J. Alho. Jämsän Yrittäjät myönsivät ensimmäisen kerran myös kunniajäsenyyksiä: kunniapuheenjohtajan arvon saivat Raimo Elonen ja Anja Kaislo.

LEIPURI 1 / 2021

37

Kilpailut

Palkinnot

Pekka Puskalle elämäntyöpalkinto Sydänliiton kunniapuheenjohtajalle ja Maailman Sydänjärjestön (WHF) entiselle puheenjohtajalle professori Pekka Puskalle on myönnetty vuoden 2020 Maailman Sydänjärjestön elämäntyöpalkinto hänen merkittävästä panoksestaan pitkän ja arvokkaan uran aikana Maailman Sydänjärjestön kutsumustehtävässä, maailmanlaajuisessa taistelussa kroonisia sairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja vastaan.

Pekka Puska on professori, lääkäri ja Sydänliiton kunniapuheenjohtaja. Hän on aiemmin toiminut Suomen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana ja on vuosikymmenien ajan vaikuttanut merkittävällä tavalla kansanterveyden tutkimukseen ja sairauksien ehkäisemisen käytäntöihin sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.

Kansanterveyspalkinnon saajat Tähtiteko 2020 -kilpailu Ksylitolia kauran kuoresta valmistava Fazerin tehdasinnovaatio voitti Tähtiteko 2020 -kilpailun, jossa etsittiin vuoden 2020 merkittävintä suomalaista elintarviketekoa. Fazer Lifestyles Foodsin ksylitolitehdas rakennetaan Lahteen Fazerin kauramyllyn viereen. Tuotanto käynnistyy keväällä 2021. Ksylitolin valmistaminen kauran kuorista on todellinen innovaatio, jossa käytetään uutta teknologiaa. Tähän asti kauran kuoria ei ole hyödynnetty ksylitolin kaupallisessa valmistuksessa. Tällä hetkellä kauran kuoria käytetään pääasiassa energiantuotantoon.

Tehdas saa siis raaka-aineensa yrityksen omasta tuotannosta hyödyntämällä kauramyllyn sivuvirtoja ja on siten erinomainen esimerkki modernista kiertotaloudesta elintarviketeollisuudessa. Fazerin mukaan tehdas tulee valmistamaan useita ksylitolilaatuja, joita voidaan käyttää elintarvike-, kosmetiikkaja lääketeollisuudessa.

Elintarviketeollisuusliitto lanseerasi Tähtiteko-kilpailun syksyllä 2019 korvaamaan Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailua.

Se laajensi kilpailun koskemaan kaikkia elintarvikesektoriin vaikuttaneita innovatiivisia tekoja, jotka ovat vieneet alaa eteenpäin ja nostaneet sitä myönteisesti esiin. Voittajaehdokkaaksi sai ilmoittaa esimerkiksi ruoka- tai juomatuotteeseen liittyvän uuden tuoteinnovaation, pakkauksen, tutkimuksen tai julkaisun, markkinointikampanjan tai vaikkapa alalla positiivisesti vaikuttaneen henkilön.

Kilpailuun tuli 37 ehdotusta, joista asiantuntijaraati valitsi kuusi finalistia. Raadin puheenjohtajana toimi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Hänen mukaansa raati katsoi, että ksylitolitehdas on vakuuttava innovaatio, jollaisia Suomi tarvitsee vahvistamaan kestävää kasvua ja ihmisten hyvinvointia.

Tehdas tuo työpaikkoja ja työllistää myös välillisesti. Hankkeeseen sisältyy suuri kansainvälistymis- ja vientipotentiaali, sillä kasvipohjaisesta pohjoismaisesta raaka-aineesta - puhtautensa ja laatunsa ansiosta kovassa nosteessa olevasta kaurasta - valmistetun ksylitolin uskotaan herättävän paljon kiinnostusta maailmanmarkkinoilla.

Elintarviketeollisuusliitto avaa Tähtiteko-kilpailun jälleen tämän vuoden keväällä. Voittaja julkistetaan marraskuussa 2021.

38

LEIPURI 1 / 2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on myöntänyt kansanterveyspalkintonsa Tekniikan Maailma -lehdelle ja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:lle valtakunnallisesti merkittävästä kansanterveyttä edistävästä työstä.

Tekniikan Maailma on esimerkki siitä, että kansanterveyttä voivat edistää tahot, joita ei perinteisesti mielletä terveyden edistäjiksi. Tekniikan Maailma on yleistekninen aikakauslehti, joka tavoittaa yli 700 000 lukijaa kuukaudessa. Heistä suurin osa on miehiä. Lehti välittää lukijoilleen monipuolista tietoa tekniikasta, mutta lähes joka lehdessä on myös terveysteemoja. Lehdessä on käsitelty terveyttä kestävän kehityksen näkökulmasta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä.

Ruukku ry on aktiivinen ruokakasvatuksen edistäjä Suomessa. Sen kohderyhmänä ovat ruokakasvattajat, ruuan ja kasvatuksen ammattilaiset sekä lapset, nuoret ja lapsiperheet. Yhdistys viestii aktiivisesti ruokakasvatukseen liittyvistä teemoista, jotka tukevat lasten ja nuorten yhdenvertaista osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Toimintaan kuuluvat erilaiset hankkeet, kurssit ja koulutukset sekä muut tapahtumat.

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

www.leipuriliitto.fi

Merkkipäivät

Pullin Leipomo Ay:ssa Lappenrannassa Harri Pulli täyttää 60 vuotta 3.2.2021. Ei juhlia.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Tapahtumia

Leipomoalan suurtapahtuma IBA on tarkoitus järjestää Münchenissa 24.-28. lokakuuta tänä vuonna. Keväällä leipomoja konditoria-alan ammattilaiset voivat osallistua virtuaalisesti ns. IBA kick off-tilaisuuteen, joka järjestetään verkossa 15.17.3.2021. Alan uutuuksiin voi näin tutustua oman työpöydän ääressä. Luvassa on myös oheisohjelmaa, eli alustuksia alan ajankohtaisista aiheista.

Tapahtuma on näyttelyvieraille maksuton ja siihen voi rekisteröityä osoitteessa https://connecting.iba.de/

Alueyhdistykset Nimitykset Elintarviketeollisuusliitto ETL ry

Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa vuonna 2021 Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme.

Myös varapuheenjohtajat, Elonen Oy Leipomon toimitusjohtaja Jari Elonen ja Oy Hartwall Ab:n toimitusjohtaja Kalle Järvinen, jatkavat tehtävissään.

Uusi jäsen hallituksessa on Porin Leipä Oy:n toimitusjohtaja Petri Kivineva. Hallituksessa jatkaa toimitusjohtaja Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton puheenjohtajana jatkaa Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho. Varapuheenjohtajaksi valittiin Oy Hartwall Ab:n toimitusjohtaja Kalle Järvinen ja hallituksen jäseniksi Oy Sinebrychoff Ab:n toimitusjohtaja Anders Frydenlund sekä MBH Breweries Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tomas Lindfors.

Pro Luomu ry

Pro Luomu ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu K-ryhmän tavarakaupan ja vastuullisuuden johtaja Harri Hovi. Hän johtaa K-ryhmässä päivittäistuotteiden hankintaa, valikoimia, hinnoittelua ja kampanjointia sekä päivittäistavarakaupan vastuullisuuden koordinointia. Hovi seuraa tehtävässä S-ryhmän Viron ja Pietarin marketkaupasta vastaavaa johtajaa Ilkka Alarotua.

Päivittäistavarakauppa ry (PTY)

Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli on valittu Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) hallituksen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle 1. 1. 2021 alkaen.

Hallituksen varapuheenjohtajiksi on valittu SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine ja Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtaja Nicholas Pennanen.

Ruokatieto yhdistys

Ruokatieto yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2021 jatkokaudelle on valittu Harri Hovi Kesko Oyj ja varapuheenjohtajaksi Jyrki Wallin MTK ry. Leipomotoimialaa hallituksessa edustavat yrittäjä Teppo Ylä-Hemmilä, Viipurilainen Kotileipomo Oy sekä toimitusjohtaja Marko Bergholm, Fazer Leipomot Oy.

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtajaksi on valittu 1.1.2021 alkaen toimitusjohtaja Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna.

Vainajia

Einari Sillanpää on poissa Alallamme tunnettu, arvostettu työntekijämme ja kollegamme Einari Sillanpää nukkui pois 11.1.2021 nopeasti edenneen sairauden murtamana. Einari teki kunnioitettavan yli 50-vuotisen työuran ja työskenteli loppuun saakka, viimeksi meillä Finnbakelsilla osa-aikaisena myyntiedustajana.

Einari oli syntynyt vuonna 1948 eteläpohjalaisen maatalon vanhimmaksi pojaksi, jonka vastuulle jäivät jo nuorena, isän varhaisen kuoleman johdosta, toisinaan hyvinkin raskaat maataloustyöt. Tämä tausta vahvisti Einarin yrittäjähenkisyyttä ja positiivista elämänuskoa.

Einari oli tunnettu suoruudestaan, ronskista huumoristaan ja kiinnostuksesta ihmisiin. Häntä voisi kuvailla vanhan liiton myyntimieheksi, jolle puhelin ja etenkin henkilökohtaiset kohtaamiset olivat aina tärkeämpiä kuin sähköpostit ja sosiaalinen media. Einarin myyntihenkisyyttä ja peräänantamattomuutta kuvaa hyvin viimeinen puhelinkeskustelumme uuden vuoden jälkeen, kun hän, jo selvästi taudin heikentämänä, tiedusteli joulukuun myyntilukuja ja korosti yrityksemme kasvutavoitteita.

Einarin korkea työmoraali ja yrittäjähenkisyys säilyy perintönä meille muille.

Tommi Leander toimitusjohtaja, Finnbakels Oy

LEIPURI 1 / 2021

39

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 1/1926 Lehdessä on katsaus vuoteen 1925, jonka kerrotaan olleen leipurialalle vaikea. Tuotteet eivät menneet kaupaksi odotetusti ja alalla nähtiin vararikkoja ja liikkeenlopettamisia.

Kirjoituksessa maini-

taan tähän tulokseen vaikuttaneina myös osuustoiminnalliset liikkeet, jotka ”sivutuotantona harjoittavat leivänvalmistusta ja joskus liioittelevalla reklaamillaan ovat koettaneet halventaa yksityisten kilpailevia tuotteita.”

Toisessa artikkelissa korostetaan käsityön ja pienteollisuuden tärkeyttä. Sen mukaan ”niin suuret mahdollisuudet

kuin joukkotuotannolla onkin kehittyä, se ei sittenkään täydellisesti kykene syrjäyttämään käsityötä ja pienteollisuutta.” Syyksi sanotaan, että ”ihmisten tarpeet ja maku ovat niin erilaiset, heidän tapansa ja tottumuksensa niin toisten tavoista ja tottumuksista poikkeavat, että niiden samaan kaavaan valaminen ei liene mahdollinen.”

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 1/1946 Sodanjälkeisessä Suomessa leipureita askarruttaa rahalain väliaikainen muutos, joka poistaa käytöstä pienet kolikot ja pienimmäksi vaihtorahaksi tulee 50 pennin raha.

Leipomoissa se tarkoittaa hintojen pyöristämistä 25 pennistä ylöspäin ja 26 pennistä alaspäin.

Uuden vuoden lahjaksi hallitus toimeenpani maassamme myös seteleiden leikkauksen.

Siinä kaikki 500, 1000 ja 5000 markan setelit

oli leikattava poikki. Vasen puoli kävi maksuvälineenä puolesta koko setelin arvosta ja oikea puolisko jäi omistajalleen annettavaksi valtiolle korollisena lainana. Tämä rahareformi tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ja yllätti niin yritykset kuin yksityiset henkilötkin, jotka joutuivat näin pakkolainoittamaan rahojaan valtiolle. Toimenpiteellä pyrittiin hillitsemään inflaatiota, mutta lehdessä todetaan, että se ei ole riittävä, koska inflaatiota ei ole aiheuttanut rahan runsaus, vaan hyödykkeiden niukkuus.

Säännöstely on edelleenkin arkipäivää. Kansanhuoltoministeri on todennut mm. leipävil-

jatilanteesta seuraavaa: sen leipäviljamäärän hankkiminen, joka olisi tarpeen nykyisten viljatuoteannosten korottamiseksi täysin riittäväksi, tulisi tapahtua lisääntyvän tuonnin avulla.

Tähän ei kuitenkaan nykyoloissa vielä näytä olevan mahdollisuuksia. Elintarvikeavustusta on saatu mm. Ruotsista, josta on saatu mm. näkkileipää, vellijauhetta, maitojauhetta, kuivattuja kasviksia, kahvinkorviketta ja monenlaista muuta elintarviketta, yhteensä 100-150 miljoonan markan arvosta.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 1/1961 Leipomo- ja konditoriatuotteiden pakastamisesta on saatu uusia kokemuksia leipuri- ja kondiittorikouluista Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista. Suomesta kokemuksia on niukemmin, sillä kirjoituksen mukaan meikäläisissä leipomoissa tai konditorioissa saadut kokemukset pidetään yleensä liikesalaisuuksina, eikä niitä jaeta muiden käyttöön. Norjalaisten kokemusten mukaan oikealla tavalla pakastetusta leivästä

saadaan ainakin yhtä hyvää kuin tuoreesta.

Tuoreeltaan pakastettu leipä pannaan vain uuniin muutamaksi minuutiksi ennen myyntiä – mieluummin höyryttäen. Tanskalaiset ovat samaa mieltä: uunissa käyttäen pakastetusta leivästä saadaan ensiluokkaista tavaraa.

Vanhaa leipää ei kuitenkaan pidä pakastaa, sillä se ei tee sitä paremmaksi.

Linkosuon uusin kahvila, Siilinkari, esitellään lehdessä kuvien kera. Pinta-alaa on kaikkiaan 245 neliötä ja asiakaspaikkoja 120.

Kaikki koneet ja laitteet edustavat viimeisintä tekniikan sanaa. Tukholmasta puolestaan

kerrotaan, että kaupunki saa suuren automaattikaupan, joka palvelee asiakkaita kellon ympäri. Automaateista saa mm. erilaisia elintarvikkeita, mausteita ja tupakkaa. Elintarvikkeet ovat jäähdytettyjä. Englannissa otetaan käyttöön numerointi kestoleipomotuotteiden pakkauksiin. Kullakin leipomotuotelajilla on oma numerojärjestyksensä ja alhaisemmilla numeroilla varustetut pakkaukset on myytävä ensin. Näin tuotteet saadaan kiertämään kaupoissa oikeassa järjestyksessä.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 1/1981 Vuonna 1931 perustettu Suomen Hiivatehtaiden Myyntiyhdistys täyttää 50 vuotta. Sen tehtävänä on hoitaa jäsentehtaiden valmistaman hiivan markkinointi, huolehtia myyntiosuuksien toteutumisesta sekä suorittaa laskutus. Tällä hetkellä maassamme toimii kaksi hiivatehdasta, toinen Rajamäellä ja toinen Lahdessa.

40

LEIPURI 1 / 2021

Pääkaupunkiseudulla tehdyssä kuluttajatutkimuksessa on selvitetty kuluttajien tapoja käyttää leipomotuotteita aamiaisella. Leipä näyttelee aamiaisella keskeistä osaa. Yli 40 prosentilla kuluttajista on aamiaispöydässä useampaa kuin yhtä leipomotuotetta ja tuotteiden käytöstä voisi tarjota enemmän vinkkejä. Suurin osa kuluttajista ostaa leipomotuotteet kello 11-17, vaikka kauppiaat toivovat ja leipurit pyrkivät aikaisiin aamutoimituksiin. Leipien tuoreus ja lämpimänä tar-

joaminen ovat hyviä argumentteja, kun halutaan lisätä leipomotuotteiden menekkiä.

Lehdessä kerrotaan ansiotason kehityksestä elokuusta 1979 elokuuhun 1980.

LTK:n aloilla palkkojen kerrotaan nousseen keskimäärin 15 % ja kaikilla palkansaajilla 12,5 %. Leipomotyöntekijöiden ansiot nousivat kyseisenä ajanjaksona peräti 19,2 %. Tätä suurempi nousu oli vain meijerityöntekijöillä (20 %).

v UUTUUDET v

Höyryttämättömät kaurahiutaleet Hollolasta Uusi kuvio Arabian 24-h-sarjaan Arabian 24h -sarjan 25-vuotisjuhlan kunniaksi on sarjan muotoilija Heikki Orvola suunnitellut siihen kuvion. Lisäksi hän on suunnitellut sarjaan yhden uuden osan, joka on reunoilla varustettu syvä lautanen. Syvän sininen kuvio on nimeltään Piennar. Kuvio sävyttää yhteensä viittä 24h-sarjan muotoa: uutta syvää lautasta, kulhomaista syvää lautasta, mukia sekä kahta erikokoista matalaa lautasta.

Uusi syvä lautanen on tulee 24h-sarjaan sekä Piennar-kuviolla että kokovalkoisena. Lautasen muotoilussa on kiinnitetty huomiota siihen, että se on vaivatonta asettaa astianpesukoneeseen.

Taikinajuurella varustettu pizzajauho Helsingin Myllyn Myllärin pizzajauho (1 kg) on uusi kotimainen, Järvenpäässä valmistettu jauhoseos. Se sisältää taikinajuuren, joka antaa pizzapohjalle makua ja rakennetta. Jauhoseoksessa ovat mukana myös suola ja sokeri, joten siihen lisätään vain vesi ja öljy. Pizzan voi leipoa myös ilman hiivaa, jos taikinaa on mahdollista nostattaa pitkään, esimerkiksi yön yli. Kilon pussista saa 2-3 pellillistä pizzaa riippuen siitä, kuinka paksun pohjan haluaa leipoa. Jauhoseoksen ainesosat ovat vehnäjauho, vehnähapate, sokeri ja suola.

Myllärin pizzajauho valmistetaan hiilineutraalisti, kuten muutkin Myllärin-tuotteet.

Kauppoihin se tulee helmikuussa.

Luomu kookosmaito Foodin on lanseerannut valikoimaansa luomu kookosmaidon, joka tulee Vietnamista. Siellä kookostuotanto tapahtuu Foodinin mukaan perheviljelmillä, ympäristöystävällisesti sekä reilun kaupan periaatteita noudattaen. Uudelleensuljettavan TetraPak-pakkauksen ansiosta kookosmaitoa on kätevä käyttää ja säilyttää myös avattuna pidempään. Tuote säilyy avattuna jääkaapissa vähintään 1-3 vuorokautta.

Kookosmaidon pakkauskoko on 330 ml.

Hollolalaisen Kinnarin Tilan Höyryttämättömät kaurahiutaleet on valmistettu tilan omasta sekä sopimustuottajien tuottamasta kotimaisesta, Päijät-Hämeessä kasvaneesta kaurasta. Kaurahiutaleita ei ole höyrytetty eli niitä ei ole valmistuksen yhteydessä lämpökäsitelty vesihöyryllä. Sen ansiosta hiutaleissa säilyvät paremmin kauran alkuperäiset entsyymit ja rasvat. Höyryttämättömyyden vuoksi kyseessä on tuoretuote, jonka säilyvyys on kuusi kuukautta tuotteen valmistuksesta. Nopeasti kypsyvät kaurahiutaleet sopivat puuron lisäksi myös esimerkiksi raakapuuroon, smoothieihin leivontaan tai ruoanlaittoon, esimerkiksi korvaamaan korppujauhot lihapullissa. Tuotteessa on Hyvää Suomesta -alkuperämerkki sekä Sydänmerkki. Pakkaus 1 kg.

Leipälaatikko veitsitelineellä

Yrttiteevalmistajan luomu-uutuudet

Yamazakin uusi Tower leipälaatikko sisältää telineen leipäveitselle, joten se on aina käden ulottuvilla tarvittaessa.

Laatikon puukansi toimii myös leikkuulautana. Yamazakin tuotteiden suunnittelua inspiroi elämä Japanissa, jossa kodit ovat pieniä ja tilaratkaisuihin kiinnitetään erityistä huomiota. Leipälaatikko on valmistettu PP-muovista, kansi on bambua. Mitat ovat 35,5 x 23 x 18,2 cm. Maahatuoja on Mastermark Brands Oy ja Yamazaki-jälleenmyyjät on listattu sen verkkosivuilla mastermarkbrands.fi.

Eurooppalainen teetalo, Teekanne, on tuonut Suomeen kaksi luomulaatuista uutuutta. Swinging Green sisältä vihreää teetä, moringaa ja sitruunaa. Kofeiiniton You’re My Berry sisältää vadelman ja karpalon lisäksi myös mm. karhunvatukan lehtiä sekä hibiskusta. Tuotteisiin on käytetty luomuraaka-aineita, eikä mukaan ole lisätty mitään keinotekoista.

Molemmat uutuudet löytyvät kaupan teehyllyltä.

Fazerin Sininen uudistuu alkuperäänsä kunnioittaen Suomen rakastetuin suklaa syntyi ystävänpalveluksena vuonna 1922, ja sen visuaalinen ilme on muuttunut aina kulloiseenkin aikaan sopivaksi. Karl Fazerin nimikirjoituksen alkuperäinen muoto tulee takaisin entistä ehompana. Yhtenäinen, herkullisuutta korostava design tulee liukuvasti kaikkiin Karl Fazer -tuotteisiin ja näkyy ensimmäisenä Karl Fazer -levyissä alkuvuonna 2021.

Valrhonalta vegaaninen Grand Cru -suklaa Amatika on ranskalaisen Valrhonan kehittämä uutuus, ensimmäinen vegaaninen Grand Cru -suklaa. Amatika on 46% couverture-suklaa, johon kaakao tulee Madagaskarilta. Maahantuojan mukaan uutuussuklaa muistuttaa maultaan ja koostumukseltaan klassista maitosuklaata.

Maitojauheen sijaan tähän vegaaniseen suklaaseen käytetään mantelijauhetta. Amatika käyttäytyy suklaa-aplikaatioissa tavallisen maitosuklaan tavoin. Pakkauskoko: on 3 kg blokki, joita on myyntierässä 5 kpl. Lisätiedot PNM Gourmet Oy, laura.kosonen@pnm.eu.

LEIPURI 1 / 2021

41

v UUTUUDET v

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Coca-Cola-pulloissa uudenvuodenlupauksia Tammi–helmikuussa Coca-Cola- sekä Coca-Cola Zero -pullojen etiketeissä on suomen- ja ruotsinkielisiä uudenvuodenlupauksia. Pulloissa on 27 erilaista lupausta ja ne ovat sekä 0,5 litran että 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa. Suomenkielisten lisäksi valikoimassa on kaksi ruotsinkielistä lupausta. Lupausetiketillä varustetut juomat ovat myynnissä tammi–helmikuun ajan vuonna 2021.

Coca-Cola on myös avannut uuden sivuston, jossa voi tilata lupauksen sisältävän Coca-Cola-tölkin omalla tekstillä tai valita tölkkiinsä jonkin sivustolta löytyvästä 170 lupauksesta. Sivusto on osoitteessa: store.coca-cola.fi.

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Sillin ystäville Uusi Abba 5 minuutin sillifilee sisältää valmistajan mukaan yli puolet vähemmän suolaa kuin muut markkinoilla olevat sillifileet keskimäärin. Tuote on sellaisenaan käyttövalmis ilman aikaa vievää liotusta.

Uutuussillifileen voi maustaa tai syödä sellaisenaan ja miedosti maustetun liemen voi halutessaan käyttää pohjana omalle sillille. Tuote on MSC-sertifioitu.

Pakkaus 420/210 g.

42

LEIPURI 1 / 2021

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

WWW. FAZERMYLLY.FI

Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille.

CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 1 / 2021

43

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Suomalaista laatutyötä

LEIPOMOUUNIT – KONEET

• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

Tmi Tarmo Palomaa Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Puh. 0500 166 355

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 2/2021 ilmestyy viikolla 10

44

LEIPURI 1 / 2021

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

P. 0207 815 400

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti.

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia

pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

Suomen Leipuriliitto ry:n vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät pidetään Helsingissä Hotelli Hilton Kalastajatorpalla 13.-15.8.2021

LEIPURI 1 / 2021

45

LEDAREN

Å

Samarbete tillsammans eller osams skilt för sig

r 2021 fick inom livsmedelsbranschens organisationer en intressant början då Livsmedelsindustriförbundet ETL den 5.1 meddelade att deras verkställande direktör byts ut.

Pia Pohja, som basat för förbundet i fyra år, har sagt upp sig från sin tjänst. Några dagar efter nyheten (8.1.2021) konstaterade Maaseudun Tulevaisuus -tidningens chefredaktör Jouni Kemppainen i ett inlägg ”De splittrade företagens klubb” att ”ETL i själva verket är en splittrad samling företag som har svårt att vara av samma åsikt om en enda sak som är av någon betydelse”. Samma tidning konstaterade i en annan artikel i samma nummer, efter att man intervjuat ledningen för Köttbranschens centralförbund, att ”Livsmedelsindustriförbundet säger upp alla samarbetsavtal med de små förbunden”. Med dessa ”små förbund” syftade man i artikeln på Finlands Bageriförbund, Köttbranschens förbund, Bryggeriförbundet och Förbundet för handel med alkoholdrycker i Finland. Som svar på Köttbranschens förbunds inlägg, konstaterade ETL:s verkställande direktör Pia Pohja i Maaseudun Tulevaisuus -tidningen den 11.1.2021 att ”Köttbranschens förbund och Bageriförbundet är inte medlemmar av ETL och det är inte heller den största delen av deras medlemsföretag, men förbunden skulle gärna även i fortsättningen dra maximal nytta av ETL:s medlemstjänster och specialisternas yrkeskunskap, dock utan att betala fullt pris för detta”. Ur ETL:s verkställande direktörs kommentarer framgick dock inte exakt vad hon till exempel avsåg med sina uttalanden ”utan att betala fullt pris” och ”dra maximal nytta”. Men oberoende så hände det en hel del under en enda vecka.

Min egen synpunkt på ovan nämnda uppsägningarna av samarbetsavtalen är följande. ETL sade i september 2020 upp samarbetsavtalet mellan ETL och Bageriförbundet, ett avtal som varit i kraft sedan år 1979. Den ömsesidiga målsättningen för denna långvariga överenskommelse har varit att ta i beaktande de små och medelstora bageriernas och konditoriernas röst i ETL:s beslutfattande*. Enligt samarbetsavtalet har Bageriförbundet haft representation i vissa av ETL:s kommittéer och Bageriförbundet har vid dessa kunnat lyfta fram sin breda medlemskårs samlade synpunkter**. Bakgrunden till uppsägningen av samarbetsavtalet ser nu ut att vara ETL:s strävan att avsluta Bageriförbundets och antagligen också Köttbranschens förbunds representation i ETL:s kommittéer.

Samarbetet mellan förbund som representerar branschens största företag och förbund som representerar de mindre företagen förutsätter att båda parterna är beredda att lyssna på varandras synpunkter och också ta dessa synpunkter i beaktande.

Om endast de åsikter som framförs av en starkare part är ”den enda sanningen” så är det inte längre frågan om ett samarbete. Vi har under de senaste fyra åren fått följa med hur världens

46

LEIPURI 1 / 2021

största demokratiska stat, Förenta Staterna, och dess ledare Donald Trump har handlat. Åsikter som inte har varit i linje med Trumps åsikter har varit ”fake news” eller något liknande. Och därför har man strävat till att snabbt göra sig av med personer med avvikande åsikter.

Till all lycka för Bageriförbundet så har till förbundets ordförande alltid utvalts en person som har drivit hela medlemskårens nytta, inte endast sin egen och/eller sitt företags nytta. Förbundets två senaste ordförande, Jari Elonen och nuvarande ordförande Kari Meltovaara, är båda ägare till rätt stora medelstora bageriföretag. De skulle ha kunnat välja en självisk linje vid sin verksamhet som ordförande, men de har valt att inte göra detta, utan har drivit hela bageri- och konditoribranschens intressen.

Förhoppningsvis kommer ETL:s nya verkställande direktör kunna betrakta hela branschen och dess framtid och förstå vikten av att också lyssna på livsmedelsbranschens små och medelstora företags synpunkter och att också ta dessa synpunkter i beaktande i verksamheten. Enligt min uppfattning förstår den största delen av ETL:s ledning detta, också ETL:s nuvarande ordförande.

Det är ju ändå frågan om en allmännyttig takorganisation inom livsmedelsbranschen. Den person som är verkställande direktör för ETL måste våga framföra synpunkter som kanske någon kan ta illa upp av, ibland till och med ledare för de större företagen.

Men om saker alltid görs enligt några större företags förutsättningar är det verkligen frågan om en ”De splittrade företagens klubb”.

Själv tror jag verkligen att ETL kan prestera mycket bättre och att samarbetet mellan ETL och de ”mindre förbunden” återgår till en normal verksamhet i god anda.

Mika Väyrynen

* Bageriförbundet har cirka 260 bageri- och/eller konditoriföretag som medlemmar. Av ETL:s medlemmar är cirka 30 bagerier och/eller konditorier, och av dessa är 20 också medlemmar i Bageriförbundet. Enligt livsmedelsbranschens rapport från hösten 2020 finns det sammanlagt 649 bageri- och/eller konditoriföretag I Finland. **Den viktigaste orsaken till detta samarbete har varit att ETL underhandlar med arbetstagarförbundet SEL om ett kollektivavtal inom bageribranschen. På grund av att ifrågavarande avtal åtminstone tills vidare betraktas som ett allmänbindande kollektivavtal, besluter ETL och SEL om arbetsvillkoren för de konkurrerande företagen inom bageri- och konditoribranschen i Finland. Vissa av branschens företag följer andra kollektivavtal, som t.ex. det kollektivavtal som förhandlats för arbetstagare vid turism- och restaurangbranschen mellan MaRa och PAM.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon Pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 1 / 2021

47