Leipuri 2-2023

Page 1

2 / 2023 Esittelyssä leipomoita Lapista Leipuri-lehti ilmestynyt 120 vuotta K-Supermarket Tarmola Porvoosta vei Vuoden 2023 Leipäkaupan tittelin

Maaliskuu 2023

Leipuri 121. vuosikerta

8 numeroa vuodessa

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi

Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

SISÄLTÖ

3 Pääkirjoitus

Elintarvikealan ”tupo-ratkaisu” – kallista, älytöntä, mutta hyvääkin

4 Murusia

6 Vuoden Leipäkauppa on Porvoossa

10 Lapin Leipomossa leivotaan koko Lappiin

14 Ruisrouhereikäleipä on Kursulaisen kärkituote

17 Kemijärven Leipomopalvelut Oy:ssä leivotaan uusissa tiloissa

20 Elintarvikemarkkinavaltuutettu on paljon vartijana

23 Kolumni

Vihreästä siirtymästä hopeareunus synkkiin talousnäkymiin?

24 Miska Kuusela Leipurin Oy:n johtoon

26 Leipuri-lehti täyttää 120 vuotta

29 Viljaklusterin vahdinvaihto Päijät-Hämeessä

29 Maakuntaleivät: Satakuntalainen kakko

30 Ruisleivän suosion syinä hyvä maku ja terveellisyys

32 Pirkanmaan Leipomot ry:llä 80-vuotisjuhlat 34 Yrittäjäpalkinnot, avustustoimintaa

Päätoimittaja

Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Toimituspäällikkö/ilmoitukset

Elina Matikainen

puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Toimituksen sihteeri

Kati Sinda

puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201

Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %)

Seuraava Leipuri ilmestyy nro 3 - vko 16

Taitto

Anita Kataja

Paino

Waasa Graphics Oy

Kansien kuvat

Elina Matikainen

ISSN 0024-0699 (painettu)

ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

Merkkipäivät, nimitykset 36 Leipurissa kirjoitettua 37 Uutuuksia 38 Uutuuskirjoja 38 Palveluhakemisto 42 Ledaren Livsmedelsbranschens ”inpo-lösning” – dyr, galen, men delvis positiv 43 Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto
Ukrainaan 35

Elintarvikealan ”tupo-ratkaisu”

Edellisessä Leipuri-lehden pääkirjoituksessa 1/2023 totesin, että kaikille yrityksille samansuuruiset palkankorotukset, jotka eivät huomioi eri toimialojen erilaisuutta, tai yksittäisen toimialan sisällä toimivien yritysten taloudellista tilannetta, lisäävät työttömyyttä ja yritystoiminnan keskittymistä yhä suurempien yritysten käsiin. Näin elintarvikealalla nyt taas kuitenkin toimittiin. ETL ja SEL 13.2.2023 tekemässään koko elintarvikealaa koskevassa valtakunnan yleistä linjaa mukailevassa tes-ratkaisussa päätyivät siihen, että palkat nousevat samalla tavoin kaikilla elintarvikealoilla. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että pienen käsityövaltaisen leipomon pitää maksaa työntekijöilleen samansuuruiset palkankorotukset kuin suuren teollisen elintarvikelaitoksen, on sitten kysymys liha-alan, meijerialan, panimo-alan tai leipomoalan teollisesta laitoksesta. On selvää, että elintarvikealan ”tupo-ratkaisu” sopii elintarviketyöläisten lisäksi hyvin myös teollisille suuryrityksille. Näillä yrityksillä palkkakustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi käsityövaltaisilla leipomoilla.

Olen usein todennut, että ay-liike keskittyy olemaan hyväosaisten työntekijöiden tuki ja turva. Tästä pieni yksittäinen esimerkki on se, että kaikilla elintarvikealoilla luottamusmiesten korvaukset nousevat ensi kesäkuussa 10 %. Eli yrityksessä parhaimmassa työsuhdeturvan piirissä olevien työntekijöiden taloudellista asemaa parannetaan eniten, samalla kun tiedetään, että toukokuusta 2023 lähtien toteutettavat palkankorotukset tulevat mitä todennäköisimmin johtamaan monen ihmisen irtisanomiseen ja/tai lomauttamiseen. Tästä samasta hyväosaisten työntekijöiden etujen ajamisesta on pohjimmiltaan kysymys myös tätä kirjoittaessani menossa olevassa AKT:n ahtaajien työtaistelussa, jossa hyväpalkkaiset ahtaajat vaativat suurempia palkankorotuksia kuin muiden alojen työntekijät ovat jo sopineet saavansa*.

Erityisesti pienille ja keskisuurille leipomo- ja konditoriayrityksille kalliissa elintarvikealan tes-ratkaisussa on kuitenkin myös hyviä asioita, mistä on syytä kiittää molempia neuvotteluosapuolia. Leipomoiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus on tunnetusti Suomen jäykin työehtosopimus. Nyt tuohon jäykkääkin jäykempään sopimukseen tuli muutamia hyviä selkeytyksiä ja jopa mahdollisuus paikalliseen sopimukseen perustuvaan työaikajoustoon. Tuo mahdollinen 4 viikon tasoittumisjaksoon sisällytettävä pieni työaikajousto on kuitenkin periaatteellisesti merkittävä uudistus. Itse olen seurannut yli 30 vuoden ajan läheltä tätä leipomoalan tes-teatteria, eikä sinä aikana paikalliseen sopimukseen perustuvia joustoja ole leipomoalalla juuri näkynyt.

Hyviä uudistuksia edellä mainitun lisäksi ovat myös koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen tulleet selkeytykset siitä, että niiden osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä, sekä mahdollisuus sopia lomarahan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen. Nämä ovat muilla teollisuuden aloilla olleet jo useamman vuoden ajan mah-

dollisia, mutta hienoa, että nuo selkeytykset tulivat nyt myös leipomoalalle. Kiitos näistä!

Selkeä parannus aikaisempaan verrattuna on myös leipomoiden osa-aikatyöntekijöiden palkkaamiseen tehty uudistus. Parannuksesta huolimatta osa-aikatyöntekijöitä koskeva tes-määräys on uudistuksen jälkeenkin valitettavasti varsin älytön kokonaisuus. Uuden määräyksen mukaan työnantajalla on oikeus palkata ajalle ma-pe kaksi (2) osa-aikaista työntekijää ensimmäistä alkavaa kymmentä (10) kokoaikaista toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa leipomotyötä tekevää työntekijää kohden, lisäksi aina kaksi (2) lisää seuraavaa alkavaa kymmentä kokoaikaista työntekijää kohden.

Tuon määräyksen älyttömyys johtuu siitä, että kaikilla muilla aloilla, siis myös kaikilla muilla elintarvikealoilla, osa-aikaisten työntekijöiden palkkaaminen on täysin vapaata. Jostain syystä SEL haluaa, että elintarvikealoista vain leipomoalalla on osa-aikatyötä rajoittava tes-määräys. Joka tapauksessa nyt tehty osa-aikatyöntekijöitä koskeva uudistus on paljon parempi kuin aikaisempi yli 50 vuoden ajan ollut tes-määräys, joka oli täysin kohtuuton ja epäoikeudenmukainen (ks. Leipuri-lehden 8/2022 pääkirjoitus). Uusi tes-määräys kertoo kuitenkin osaltaan paljon leipomoiden työehtosopimuksesta, sen sisällöstä ja erityisesti osa-aikatyön tekemiseen liittyneistä monien vuosikymmenien työmarkkinapoliittisista väännöistä.

Tes-ratkaisussa on kuitenkin myös hyviä asioita, mistä on syytä kiittää molempia neuvotteluosapuolia.

Uudistuksia leipomoalalla siis tapahtuu, suorastaan ”vauhdilla”. Vuonna 1983 leipomotyöaikalakiin tuli uudistus, että leipomossa yötyössä sai olla 6 prosenttia työvoimasta, mutta vähintään 3 henkilöä. Nyt 40 vuotta myöhemmin, vuonna 2023 leipomoiden työntekijöiden tes:siin tuli määräys, että työnantaja saa vapaasti palkata vähintään kaksi osa-aikaista työntekijää. Voi vain todeta, että 40 vuodessa ”eteenpäin on menty”. Saa nähdä, mitä luovia rajoituksia tulevat neuvottelusukupolvet ay-puolella keksivätkään työntekijöiden työaikoihin liittyen vuonna 2063.

*Ay-liikkeen puolelta korostetaan usein tasapuolisuutta ja työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua perusteena tasasuuruisille palkankorotuksille. AKT:n ahtaajien kiista on hyvä esimerkki siitä, miten ay-liikkeessä viitataan kintaalla tuolle periaatteelle, kun ay-liikkeen (esim. AKT:n ja/tai SAK:n johdon) omat työmarkkinapoliittiset tavoitteet ajavat edelle. Tasapuolisuus ay-liikkeessä on tapaus- ja tilannekohtaista.

LEIPURI 2 / 2023 3
PÄÄKIRJOITUS
– kallista, älytöntä, mutta hyvääkin

Leipomo AXO Oy on ostanut Pargas ax Oy:n liiketoiminnan

Leipomo AXO Oy:n uudet omistajat ovat toimitusjohtaja Teppo Viherkoski (KTM) sekä hallituksen puheenjohtaja Reijo Svanborg (DI) tasaosuuksin. Leipomon tuotannosta vastaa tuotantojohtaja Ari Grönlund. Leipomo AXO Oy jatkaa ostetun yrityksen 80-vuotista perinnettä ja panostaa kasvuun tuotevalikoimaa lisäämällä sekä myyntiorganisaatiota laajentamalla. Uusien tuotteiden osalta painotetaan terveellisyyttä sekä gluteenittomuutta. Leipomotoiminta jatkuu keskeytymättömänä nykyisissä Paraisten kaupungin omistamissa tiloissa Teollisuuskatu 16:ssa ja kaikki työntekijät siirtyvät Leipomo AXO Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Kuluttajat ostivat vähemmän ja edullisempaa

Hintojen nousu oli viime vuonna keskeisin päivittäistavarakaupan elintarvikemyyntiin vaikuttanut tekijä. Hintojen nousu ohjasi kuluttajia ostamaan vähemmän ja edullisempia tuotteita, ja elintarvikkeiden myyty määrä laski. Eniten myynnin määrä laski perusraaka-aineissa, joiden kulutus palautui osin takaisin ravintoloihin ja muihin ruokapalveluihin.

PTY:n julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 päivittäistavarakaupan koko myynnin arvo oli 21,1 miljardia euroa, josta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus oli 15,4 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna päivittäistavarakaupan myynti kasvoi 3,3 % ja elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynti 5,0 %. Kasvu selittyy täysin hintojen nousulla, sillä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintataso oli viime vuonna 10,5 % korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Leipää myytiin koko vuonna pt-kaupassa 759 miljoonalla eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli hieman yli 4 %, keskimääräisen hintojen muutoksen ollessa 9 %.

Savolaiselle talkkunalle nimisuojahakemus

Ruokavirasto on hyväksynyt nimisuojahakemuksen, joka koskee Savolainen talkkuna ja Savolainen talakkuna -nimitysten rekisteröintiä. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on ProAgria Itä-Suomi ry. Lopullisen päätöksen nimen rekisteröinnistä tekee Euroopan komissio.

Savolainen talkkuna/Savolainen talakkuna –nimisuojahakemus perustuu savolaisen talkkunan maineeseen perinteisenä savolaisena viljatuotteena, jonka erityispiirteitä ovat tumma väri ja karkea rakenne. Pääasiallinen raaka-aine on ohra tai ohra ja kaura sekoitettuna.

Ohran kuorista akkumateriaalia

Itä-Suomen yliopistossa on väitöstutkimuksessa kehitetty menetelmä, jolla vähäarvoisista ohran kuorista voidaan valmistaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti arvokasta nanorakenteista piikarbidia. Kehitettyä nanorakenteista piikarbidia voidaan käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan hyvää kemiallista stabiiliutta ja korkeaa pinta-alaa. Väitöskirjassa nanorakenteisen piikarbidin ja hiilen seosta käytettiin myös grafiittisen hiilen tuotannossa. Tuotettu grafiittinen hiili puolestaan osoitti lupaavia ominaisuuksia litium-ioniakkujen anodimateriaalina erityisesti, kun akuilta vaadittiin kykyä kestää suuria virtoja.

MSc Ondřej Haluskan sovelletun fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Plant-based nanostructured silicon carbide; The cases of dissolved heavy metal removal and Li-ion battery anodes tarkastettiin 28.1.2023 luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Kuopion kampuksella.

Sininen Lenkki 60 vuotta

HK Sininen Lenkki täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Perinteisen ja edelleen suosituimman Sinisen Lenkin rinnalle on vuosikymmenten aikana tullut erilaisia makuvaihtoehtoja sekä kevytversio. Juhlavuoden uutuus on Valio Aura-sinihomejuustolla maustettu lenkki. Perinteinen Sininen Lenkki valmistetaan yhä samalla reseptillä kuin se on tehty alusta alkaen. Se valmistetaan aina suomalaisesta lihasta. Makkaramestari Urho Hirvosta pidetään tuotteen isänä.

Savuiset annosateriat voitokkaina

Ylöjärveläisen perheyrityksen Mattila Brosin laadukkaat, savustetut BBQ- ja smokehouse-tyyppiset annosateriat veivät voiton tämänvuotisessa Suomalainen Menestysresepti -kilpailussa, jossa etsitään suomalaisia ruokainnovaatioita. Tuotekategoriassa on kolme vaihtoehtoa: possunniska, kana ja kasvis. Aiemmilta kausilta menestykseen ovat nousseet mm. Leivon Leipomon Boltsi ja Leipomo Rostenin Rostis.

Luomun myynti notkahti

Luomutuotteita myytiin vähittäiskaupassa 375 miljoonalla eurolla vuonna 2022, arvioi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu. Myynti laski kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Volyymin muutoksesta ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta elintarvikkeiden hintojen nousu huomioiden Pro Luomu arvioi, että volyymi on laskenut vielä arvoakin enemmän. Luomun osuus päivittäistavarakaupan elintarvikemarkkinan arvosta oli 2,2 prosenttia.

Luomun myynti laski sekä arvossa että volyymissa mitattuna eniten tuoreessa lihassa, lihavalmisteissa, vihanneksissa, kasvijuomissa ja panimotuotteissa. Arvossa mitattuna luomu menetti markkinaosuuttaan eniten kananmunien, vihannesten ja kasviöljyjen tuoteryhmissä.

4 LEIPURI 2 / 2023 v MURUSIA v

Leipurin tuo kevään

Herkulliset leivonnaiset sesonkiin

Seuraamme alan kehitystä ja pidämme huolen siitä, että saat meiltä parhaat tuotteet kevään tuotteisiin.

Valikoimissamme on raaka-aineet ja laitteet kaikenkokoisille leipomoille ja elintarvikealan yrityksille. Sekä kaikenlaisille asiakkaille, sillä meillä on kattavasti myös vegaanisia ja gluteenittomia aineksia.

Ota yhteyttä, kun tarvitset neuvoja, vinkkejä tai ideoita uusia tuotteita varten. Asiantuntijamme ovat valmiina sinua varten!

www.leipurin.com

www.store.leipurin.com

LEIPURI 2 / 2023 5

Kauppias Jani Heinänen sekä leipäosaston vastaavat Paula Ek (keskellä) ja Taina Grotell pitävät kauppansa kunnia-asiana sitä, että asiakkaille voidaan tarjota vaihtoehtoja ja elämyksiä niin paikallisten, alueellisten kuin valtakunnallistenkin leipomoiden tuotteilla.

Vuoden 2023 Leipäkauppa on Porvoossa

Porvoossa toimiva K-Supermarket Tarmola palkittiin Vuoden 2023

Leipäkauppana helmikuun puolivälissä. Kauppias Jani Heinänen henkilökuntineen otti tunnustuksen vastaan iloisena ja tyytyväisenä. Oli hienoa jälleen kerran nähdä, että tunnustus on kaupan puolella odotettu ja arvostettu.

Otto Lundström onnittelemassa Paula Ekiä, joka juuri on saanut kaulaansa kultamitalin takanaan olevalta Mika Väyryseltä. Taina Grotell taustalla mitalin ja kukkien kera.

K-Supermarket Tarmola on jo 27. kauppa, jolle Vuoden Leipäkauppa -tunnustus on jaettu. Kilpailu käydään nykyisin joka toinen vuosi pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa ja joka toinen vuosi hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa. Tänä vuonna olivat vuorossa pienemmät kaupat. Kauppias Jani Heinänen otti Vuoden 2023 Leipäkauppa -tunnustuksen vastaan iloisena ja tyytyväisenä ja vähintään yhtä iloisia olivat leipäosaston vastaava Taina Grotell sekä varavastaava Paula Ek

- Hehän ovat olleet ihan liekeissä siitä asti, kun tieto voitosta tuli, eikä siitä saanut kertoa ennen julkistamista, paljasti Jani Heinänen palkintojenjakotilaisuudessa.

Heinänen kiitti lämpimästi sekä leipäosaston vastaavia että myös kaikkia muita, jotka hänen kaupassaan tekevät töitä leipäosaston hyväksi.

- Tunnustus lämmittää varmasti kaikkia, mutta erityisen onnellinen olen Tainan ja Paulan puolesta, sillä tämä on

Perinteinen banderolli luovutettiin voittajille Porvoossa 13.2.2023. Luovuttajina Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen (oik.) ja Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n edustajana helsinkiläisen Eromangan Leipomon Otto Lundström (vas.). Palkinnon vastaanottivat Jani Heinänen, Paula Ek ja Taina Grotell.

6 LEIPURI 2 / 2023 v VUODEN LEIPÄKAUPPA v
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

suurinta, mitä heidän ammatissaan voi saavuttaa. Koko valtakunnan paras leipäosasto, yli kaikkien kaupparyhmien, on upea suoritus.

K-Supermarket Tarmolan leipäosastosta vastaavat kokeneet voimat, sillä Taina Grotell on työskennellyt kaupassa yhdeksän vuotta ja Paula Ek kuusi vuotta. Siinä ajassa on jo tullut varsin hyvin selväksi, millaisia tuotteita asiakkaat haluavat ja myös se, mistä niitä saa. Paikallisia tai alueellisia tuotteita on valikoimassa runsaasti ja säännöllisesti toimittavia leipomoita iso määrä.

- Laskin, että meille tulee säännöllisesti tuotteita kuudestatoista leipomosta, Jani Heinänen mainitsee.

Vaikka Vuoden Leipäkaupan valinnassa ruokaleipävalikoima onkin keskeisessä osassa, on Porvoossa myös yhdellä makealla leipomoherkulla aivan erityinen asema.

- Runebergintorttuja oli meillä tässä sesongissa tarjolla kahdeltakymmeneltä yhdeltä leipomolta, laskee Taina Grotell, jonka mukaan näitä torttuja on heidän kaupassaan tarjolla ympäri vuoden, vaikka ei toki noin suurta valikoimaa.

Vuoden Leipäkaupan valinnut raati totesikin perusteluissaan, että K-Supermarket Tarmolan leipäosaston valikoima on erittäin runsas ja monipuolinen ja siinä on todella paljon pienempien paikallisten leipomoiden tuotteita. Lisäksi osastolla on hyvä valikoima alueellisten ja valtakunnallisten leipomoiden tuotteista. Raadin muodostivat elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry:stä sekä Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen.

Valintaraati kävi tutustumassa kaikkiin kilpailun finalistikauppoihin ennalta ilmoittamattomana ajankohtana tammikuussa. K-Supermarket Tarmolan lisäksi Vuoden 2023 Leipäkaupan tittelistä kilpaili kolme muuta hyvää leipäkauppaa, jotka olivat K-Supermarket Valtari, Kouvola, S-market Niinivaara, Joensuu sekä Osuuskauppa Keskimaa, Mestarin Herkku, Jyväskylä

Leipäkulttuuri on nousussa

Vuoden 2023 Leipäkauppa palkittiin Porvoossa 13.2.2023. Palkinnon luovuttivat Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen sekä leipomoyrittäjä Otto Lund-

Keskon Etelä-Suomen alueen johtaja Mika Sivula (vas.) totesi onnittelupuheessaan, että Vuoden Leipäkauppa-tunnustus on upea saavutus, josta voi olla ylpeä. Lisäksi K-Supermarket Tarmola on myynniltään koko K-Supermarket-ketjun suurin kauppa. Onnitteluihin yhtyi K-Supermarket ketjun Uudenmaan alueen ketjupäällikkö Timo Iwendorff (2. vas.).

ström helsinkiläisestä Eromangan Leipomosta. Lundström edusti tilaisuudessa Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:tä joka oli valinnut K-Supermarket Tarmolan ehdokaskaupakseen.

Mika Väyrynen totesi palkitsemistilaisuudessa, että kaupalla on iso rooli leipäkulttuurin esiin tuomisessa ja samalla myös sen säilyttämisessä. Kehitys viime vuosina onkin ollut tässä mielessä ilahduttavaa kauppojen leipäosastoilla.

- Nyt tarjotaan erilaisia tuotteita, tuodaan esiin leipäkulttuuria ja erilaisia leipo-

moita. Aikaisemmin valikoima oli kaikissa kaupoissa samanlainen ja mentiin vain hinta edellä, hän totesi kiittäen samalla kauppaa tästä viime vuosien positiivisesta kehityskulusta, jota hän on todistanut omalla, kohta parikymmentä vuotta kestäneellä toimikaudellaan Suomen Leipuriliitossa.

Myös Vuoden Leipäkauppa -kilpailulla tuetaan suomalaisen leipäkulttuurin ja leivän arvostuksen hyväksi tehtävää työtä. Tunnustus myönnetään päivittäistavarakaupalle, joka on esimerkillisesti paneu-

LEIPURI 2 / 2023 7 v VUODEN LEIPÄKAUPPA v
Sinuhe Oy:n edustajana myyntipäällikkö Jenni Katajanheimo kehui kaupan henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä ja muisti voittajia kukkakimpuin.

tunut ja panostanut leipomotuotteiden kauppaan ja huomioinut monipuolisesti erikokoisten suomalaisten leipomoiden laajan tarjonnan. Samalla palkitaan myös leipäosaston henkilökuntaa.

Otto Lundström onnitteli voittajakauppaa Etelä-Suomen Leipomoyrittäjien puolesta. Hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että valinta oli oikea.

- Sekä teidän kauppanne että kauppa yleisestikin on ottanut tosissaan asiakkaiden toiveet laajasta valikoimasta ja tuoreudesta ja siitä tulee varmasti olemaan hyötyä teille myös jatkossa. Asiakas osaa

kyllä arvostaa leipäosaston hyvää tarjontaa. Lisäksi on mahdollista saada mainetta ja kunniaa, kuten nyt tämä Vuoden Leipäkauppa -tunnustus.

Paikallisyhdistykseen kuuluvista leipomoista oli paikalla myös Sinuhe Oy:n edustajana myyntipäällikkö Jenni Katajanheimo, joka omassa onnittelupuheenvuorossaan totesi yhteistyön K-Supermarket Tarmolan kanssa olevan mutkatonta ja hedelmällistä.

- Entisenä leipäosaston päällikkönä ihailen leipäosastoanne: se on upea ja aina tip top. Irtovalikoima on huikea. Yhteis-

Vuoden Leipäkauppa -valinnat 2013-2023

2013 K-supermarket Revontori, Haukipudas, U & P Rantala Oy

2014 K-citymarket Kouvola, Anne ja Simo Hiltunen Oy

2015 S-market Rantakatu, Joensuu

2016 Sokos Herkku Tampere, Pirkanmaan Osuuskauppa

2017 K-supermarket Reimari, Oy K & C Mattsson Ab, Parainen

2018 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prisma Joensuu

2019 K-Supermarket Arabia, Tmi Sasu Hamina, Helsinki

2020 K-Citymarket Lappeenranta, kauppiaat Ari ja Miia Piiroinen

2021 K-Supermarket Westeri, kauppias Ari Ruissalo, Tampere

2022 K-Citymarket Tammisto, kauppias Kimmo Sivonen, Vantaa

2023 K-Supermarket Tarmola, kauppias Jani Heinänen, Porvoo

työ Tainan kanssa on helppoa, hän ottaa ideoita vastaa ja antaa niitä myös takaisin päin. Vuoden Leipäkaupan valinta meni kyllä oikeaan osoitteeseen.

Myös valintaraati kiinnitti huomiota leipäosaston siisteyteen ja tuotteiden hyvään järjestykseen. Osastosta vastaava Taina Grotell toteaakin, että heille on kunnia-asia, että hyllyillä eivät ole näkyvissä vain leipäpussien suut sikin sokin.

- Leipäähän täällä myydään, joten tuotteet on aseteltava niin, että myös nimi ja sisältö ovat näkyvissä niin hyvin kuin mahdollista.

Suomen eniten myyvä

K-Supermarket

K-ryhmää edustivat palkintojenjakotilaisuudessa K-Supermarket ketjun Uudenmaan alueen ketjupäällikkö Timo Iwendorff, sekä Keskon Etelä-Suomen alueen johtaja Mika Sivula, joka onnittelupuheessaan kuvasi leipäosaston suoritusta ”mielettömäksi”. Mainoslause ”tavallista parempi ruokakauppa” tuntuu tässä kohdassa toteutuneen hyvin.

Sivulan mukaan K-Supermarket-ketjun kaupoissa on käytössä kauppiasyrittäjämalli, jossa yrittäjä panee koko elämänsä ja osaamisensa peliin oman kaupan puolesta. Niin on tehnyt myös Jani Heinänen, joka on aloittanut kauppiasuransa vuonna 2003 Heinolassa. K-Supermarket Tarmo-

8 LEIPURI 2 / 2023 v VUODEN LEIPÄKAUPPA v
K-Supermarket Tarmolan leipäosasto. Gluteenittomille tuotteille on varattu oma hyllynpääty.

lan kauppiaana Porvoossa hän on toiminut vuodesta 2009. Uusi kauppakiinteistö valmistui vuonna 2016 ja siellä ahkeroi peräti 70 työntekijää. Myynnin kehitys on ollut huikea.

- K-Supermarket Tarmola on K-Supermarket-ketjun lähes 250 kaupasta viime vuonna eniten myynyt kauppa K-ryhmässä. Myös leivän myynnissä se on samalla tavoin ykkösenä, Sivula hehkutti.

Hänen mukaansa K-Supermarket-ketjussa päätösvaltaa annetaan myös kauppiaalle ja työntekijöille. Se auttaa jokaisessa kaupassa hakemaan sen liikeidean, joka parhaiten toimii juuri siinä paikassa ja juuri sen kaupan asiakkaille.

- Sen löytämisessä tämä kauppa on onnistunut erinomaisesti.

Sivulan mukaan ykköstila kauppojen leipäosastojen kilpailussa on upea suoritus, sillä kauppoja on todella suuri määrä ja kilpailu tiukkaa jo yksinomaan K-ryhmän kauppojen välillä. Lisäksi tulevat vielä muut kaupparyhmät. Yksi syy voittoon lienee K-Supermarket Tarmolan valtava leipävalikoima, josta asiakkaat löytävät mieleisensä tuotteen. Sivula kertoi laskeneensa, että K-Supermarket Tarmolalla oli viime vuoden aikana valikoimassaan 1315 eri leipänimikettä.

- Eli kyllä kuluttajalla on valinnan varaa, hän kehui ja totesi vielä, että vuoden jokaisena päivänä pitäisi maistaa vähintään kolmea erilaista leipää tuosta valikoimasta, jotta ehtisi testata kaikki vaihtoehdot.

Kauppias Jani Heinänen totesi periaatteenaan, että leipäosastolta on löydyttävä valtakunnallisten isojen brändien lisäksi erilaisia tuotteita, jotka tarjoavat asiakkaille uusia elämyksiä ja erilaisia vaihtoehtoja. Jokainen meistä haluaa niitä silloin tällöin, emmekä halua syödä samaa leipää päivästä päivään.

- Siksi ”haalimme” toimittajiksi paljon pieniä leipomoita, jotka tarjoavat asiakkaille näitä vaihtoehtoja ja elämyksiä.

Leipäosastolla on paistopiste, mutta myymäläleipomoa ei ainakaan toistaiseksi ole kauppaan haluttu ottaa. Kauppiaan mielestä se toki toisi leipäosastolle lisää tuotteita, mutta toisaalta kaventaisi valikoimaa toisesta päästä. Näin ei haluta käyvän, mieluummin asiakkaille tarjotaan laaja valikoima eri leipomoiden tuotteita.

Tässä myyntikalusteessa on tuotteita läheltä ja hieman kauempaa, mm Tarmolan Leipomosta Porvoosta, Huovilan Leipomosta Askolasta, Pekan Leivästä Heinolasta sekä Leipomo Rostenilta Turusta.

Valintaraati kiersi kaikki finalistikaupat ja oli voittajasta yksimielinen. Raatiin kuuluivat Kaisa Mensonen Leipätiedotuksesta (edessä), Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sekä Mika Väyrynen Leipuriliitosta. Kuva on otettu S-market Niinivaarassa Joensuussa.

LEIPURI 2 / 2023 9 v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Lapin Leipomossa leivotaan koko Lappiin

Lapin Leipomo Oy Rovaniemellä on toiminut nyt kahdeksan vuotta.

Yrittäjät Minna ja Jukka Saarelainen ovat kasvattaneet leipomosta koko maakuntaan tuotteitaan toimittavan yrityksen.

Jukka ja Minna Saarelaisen mukaan leipomoyrityksen perustaminen alusta alkaen vaatii valtavasti työtä, lisäksi vähän hulluutta, valtavaa riskinsietokykyä, hurttia huumoria ja sitkeyttä mennä läpi kaikista tilanteista.

Kyllähän me olemme ennen kaikkea ruokaleipäleipomo, vaikka myös kahvileivillä on vankka sija tuotannossa. Sen sijaan konditoriaa teemme lähinnä palvelutuotteena, kuvaa Minna Saarelainen, jonka tie leipomoyrittäjäksi kävi yhdessä puolison Jukka Saarelaisen kanssa.

- Meistä Jukka on se todellinen leipuri, eli hänellä on siihen osaaminen koulutuksensa ja kokemuksensa ansiosta. Omat tehtäväni keskittyvät yrityksen hallintoon ja ”kaikkeen muuhun”.

Jukka Saarelainen on saanut leipuringeenit isältään Erkki Saarelaiselta, joka

10 LEIPURI 2 / 2023 v LAPIN LEIPOMO v
Kahvileipäpuolella menevimpiä ovat korvapuustit ja perinteiset pitkäviinerit. Rukiinen Son ja vaaleampi Ainua -palalevät olivat leipomon ensimmäisiä tuotteita, ja ne ovat edelleenkin tuotannossa. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

aikoinaan toimi ensin tuotantopäällikkönä Lapin Leivässä ja siirtyi sitten leipuri-kondiittoreiden opettajaksi Lapin ammattiopistoon. Myös Jukka toimi pitkään opettajana samassa koulussa ennen oman leipomoyrityksen perustamista.

Jukan mukaan yksi syy Lapin Leipomon perustamiseen oli se, että Rovaniemeltä isot leipomot olivat lakkauttaneet omat toimipisteensä. Alueelliselle leipomolle oli hänen mielestään selkeä tarve, jotta täkäläiset saisivat leipänsä ja kahvileipänsä mahdollisimman tuoreena.

- Mutta kyllä leipomoyrityksen perustaminen alusta alkaen vaatii valtavasti työtä ja lisäksi vähän hulluutta, valtavaa riskinsietokykyä, hurttia huumoria ja sitkeyttä mennä läpi kaikista tilanteista, toteavat Minna ja Jukka yksimielisesti.

Minnan mukaan kaikkein rankimmat olivat ensimmäiset kolme vuotta, jotka menivät enimmäkseen töitä tehden, eikä muista asioista ole tuolta ajalta juuri muistikuvaa. Isot paineet oli saavuttaa tietty tuotantovolyymi ja asiakkaat. Jo kolmen vuoden kuluttua yritys saatiin kannattavaksi ja hyvä kasvu on jatkunut. Edelleenkin yrittäjät itse ovat kuitenkin paikalla joka päivä, pidemmät irtiotot ovat vasta tulevaisuuden haave.

- Onneksi olemme saaneet tänne hyviä ihmisiä tekemään töitä kanssamme, pelkästään meidän yrittäjien voimin tämä ei todellakaan onnistuisi. Yrittäjän yksi tärkeimpiä rooleja on löytää hyvät avainhenkilöt ja olenkin tosi iloinen ja kiitollinen siitä, että olemme sellaisia tänne meille löytäneet, Minna toteaa.

Yksi näistä avainhenkilöistä on tuotantopäällikkö Ari Koskinen, joka aikoinaan oli töissä Pulla-Pirtin Rovaniemen leipomossa. Myös Ari on pitkän linja ammattilainen ja leivontaopit hän on saanut Jukan tavoin Erkki Saarelaiselta Lapin ammattiopistossa.

- Jukka houkutteli minut tänne vuonna 2017 ja hyvin olen viihtynyt, toteaa Ari, jonka tietokonepöytä on sijoitettu Jukan pöytää vastapäätä leipomon konttorissa. Valtaosan ajastaan Ari kuitenkin kertoo työskentelevänsä tuotannossa, mutta välillä pitää hoitaa asioita tietokoneen ääressä.

Hauskasti murteella

Lapin Leipomon valikoimassa on monenlaisia ruokaleipiä ja ne on nimetty hauskasti Lapin murteella. Son (tumma) ja Ainua

Tuotantopäällikkö

Ari Koskinen seuraa, miten porkkanasämpylät etenevät uuniin.

Rieskalinjalla leipuri Pasi Kujala valvoo, että taikina leikkaantuu kuten pitääkin. Pienet perunarieskat menevän suoraan paistoon korkealämpöuuniin.

Leivontaa on pitkin päivää ja taikinoita tehdään. Tässä leipuri Rikhard Pirkkiö kippaa Ainua-palaleivän taikinaa pois taikinapadasta.

(vaalea) -palaleivät ovat leipomon ensimmäisiä tuotteita, edelleen tuotannossa. Myöhemmin kehitettiin Raavas, joka on 100-prosenttinen ruispala. Perso puolestaan on 100-prosenttinen kaurapalaleipä. Myydyin tuote on Rohka, rukiinen limppu, jota tehdään sekä pyöreänä että pitkänä. Pyöreään limppuun lisätään jyviä ja siemeniä. Pehmeä, mutta silti rukiinen Rohka maistuu niin lapsille kuin aikuisillekin. Myös erilaiset sämpylät kuuluvat leipomon valikoimaan, samoin kuin perunarieska.

Kokonaisina leipiä ei enää juuri myydä, vaan käytännössä kaikki on valmiiksi viipaloitua.

- Ruokaleipien lisäksi leivomme suolaisia piirakoita sekä erilaisia kahvileipiä, joiden tuotanto on kasvanut koko ajan. Suosituimpia ovat korvapuustit ja pitkät viinerit sekä tietenkin Lapin oma herkku kampanisu, luettelevat Minna Saarelainen ja myyntipäällikkö Soile Lehtilahti.

- Mettäkakkoa ei muualta löydy, muistuttaa Ari Koskinen. Tämän tunturi-Lapis-

LEIPURI 2 / 2023 11 v LAPIN LEIPOMO v

ta kotoisin olevan herkun resepti ja muoto vaihtelevat alueittain, mutta yleisesti ottaen kyseessä on vaalea, soikea, kämmenen kokoinen ja noin sentin vahvuinen kahvileipä, joka on tehty pääasiassa vehnäjauhoista, voista ja piimästä. Sokeria on niukasti ja kohotusaineena toimii sooda.

Markkina-alue kasvanut

Lapin Leipomon tuotteet tunnetaan jo koko Lapissa ja vähän muuallakin. Minna Saarelaisen mukaan asiakkaina ovat käytännössä kaikki Lapin kunnat ja sairaanhoitopiirit, joiden kanssa on monivuotiset sopimukset.

- Lisäksi tuotteita menee Lapin lähes kaikkiin kauppoihin. Viimeisen vuoden aikana ovat tulleet mukaan myös Oulun seudun kaupat ja seuraavaksi suunnistamme Koillismaalle, listaa Soile Lehtilahti.

Tukkumaailmasta vuonna 2020 Lapin Leipomoon siirtyneellä Lehtilahdella on vankka osaaminen niin vähittäiskaupasta, tukkukaupasta kuin HoReca-sektoriltakin. Hänen ahkera kiertämisensä kentällä näkyy nyt leipomon tilauskirjoissa sekä tietenkin myös tuotannossa ja liikevaihdossa.

Soile Lehtilahden myynti-markkinointitiimiin kuuluvat myös Riikka Huotari ja Piia Hyvönen, jotka hoitavat päivittäiset asiakaskontaktit. Lisäksi tiimiin kuuluu leipomon myymälästä vastaava Johanna Lappalainen. Leipomon kyljessä sijaitseva myymälä houkuttelee asiakkaita sekä leipomotuotteiden valikoimallaan että arkisin tarjottavalla keittolounaalla. Sitä tulee nauttimaan parhaimmillaan kahdeksankymmentä lounasasiakasta.

Lapin Leipomossa leivotaan viitenä päivänä viikossa, sunnuntaista torstaihin. Tänä aikana leipomossa tapahtuu jotakin lähes koko ajan, aamuvarhaisesta aamun pikkutunneille asti. Kustannussyistä tuotannon pääpaino on kuitenkin päivä- ja iltatunneilla ja yöllä tehdään vain välttämätön. Tuotantoaikataulut on rakennettu niin, että tuotteet saadaan perille asiakkaille ja kuluttajille mahdollisimman tuoreina, pääasiassa leivontavuorokauden aikana.

- Tuotannon pääpäivät ovat sunnuntai, tiistai ja torstai, jolloin tuotannossa ovat kaikki tuotteet, Soile kertoo.

- Rovaniemi on Lapissa logistisesti parhaimmassa mahdollisessa paikassa, mutta siitä huolimatta kuljetuksiin on varattava aikaa, koska välimatkat täällä ovat pitkät, toteaa Minna. Kuljetuksissa käytetään Pos-

12 LEIPURI 2 / 2023 v LAPIN LEIPOMO v
Mettäkakko on Tunturi-Lapin perinneherkku. Kahden viipaleen leipäpakkaukset ovat kysyttyjä esimerkiksi vanhusten ateriapalveluissa. Laskiainen oli jutuntekohetkellä juuri tulossa. Kampanisu on pohjoisen oma herkku, joka on iso tuote myös Lapin Leipomossa. Lähettämössä ei ole liikaa tilaa varsinkaan perjantaina, joka on viikon vilkkaimpia leivontapäiviä. Soile Lehtilahden (oik.) myyntitiimiin kuuluu myös myymälä-kahvilasta vastaava Johanna Lappalainen.

tin logistiikkapalveluja, joihin on oltu hyvin tyytyväisiä.

Juuri nyt on leipomossa meneillään vuoden kiireisin aika eli kevättalven sesongin kiivaimmat viikot, alkaen etelän hiihtolomaviikosta ja päättyen pääsiäiseen. Kesällä on kaikkein hiljaisinta, syksyllä kysyntä jälleen vilkastuu sen jälkeen kun koulut avautuvat.

Tilat käymässä ahtaiksi

Lapin Leipomo sijaitsee Rovaniemen eteläkeskuksen alueella, muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Koko ajan kasvavassa teollisuuskeskittymässä on mm. kuljetusliikkeitä, autokauppoja ja monenlaisia muita yrityksiä. Lähituntumassa on myös isoja kauppoja. Paikka on logistisesti hyvä myös leipomoyritykselle.

Saarelaiset löysivät alueelta hallin, joka aikaisemmin oli toiminut ison panimoyrityksen pullovarastona. Tila kunnostettiin ja kalustettiin leipomoksi vuoden 2015 aikana ja leipominen aloitettiin sen vuoden syyskuussa.

Noin tuhannen neliön leipomohallissa tuntui aluksi olevan tilaa liiankin kanssa, mutta enää ei siltä tunnu. Lisäneliöt olisivat jo tarpeen etenkin lähettämöön, mutta ainakaan tällä hetkellä yrittäjät eivät ole investoimassa seinien siirtämiseen. Sen verran epävakaat ovat viime vuodet olleet; ensin koronan ja nyt Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi.

Lapin Leipomon liikevaihto oli viime vuonna 2,8 miljoonaa euroa. Kasvua edellisesti vuodesta oli 15 prosenttia, mikä kuulostaa oikein mukavalta luvulta.

- Viime vuodesta ei kuitenkaan voi puhua normaalina vuotena. Suurin osa katteesta suli siihen, kun kustannukset suorastaan räjähtivät ylöspäin, Minna Saarelainen toteaa ja jatkaa, että hinnankorotukset kustannusnousujen tahdissa olivat useimmiten mahdottomia tai vähintään hankalia kesken sopimuskausien. Se luonnollisesti vaikutti toiminnan tulokseen. Hänen mielestään jatkossa sopimuksista tulisi löytyä maininta siitä, että hintoja pystyy tarvittaessa tarkistamaan. Muutoin riskit toimijoille ovat liian suuret.

- Kyllähän koko toimintaympäristö on edelleen hyvin epävarma. Kaikki tietenkin toivovat markkinoiden rauhoittumista ja kustannusnousujen pysähtymistä, mutta tällä hetkellä on vaikea sanoa, milloin se tapahtuu.

Osaavia ammattilaisia tarvittaisiin

Lapin Leipomon palkkalistoilla on yhteensä 25 työntekijää, osa heistä on osa-aikaisia. Vaikka hyviä tekijöitä onkin leipomoon saatu, kuten edellä kerrottiin, on osaavista ammattilaisista pulaa täälläkin. Rovaniemeltä lopetti kolme isoa leipomoa toimintansa vajaan kymmenen vuoden sisällä, mutta niistä vapautuneisiin työntekijöihin enää ehditty päästä ”kiinni”. Suurin osa heistä oli jo vaihtanut muihin töihin tai jopa muuttanut muualle.

- Joskus ihmetyttää, ettei tekijöitä löydy, kun leipomoalalla palkkataso on kuitenkin kohtuullisen hyvä, Minna miettii.

Viime syksynä leipomoon tuli töihin kolme ukrainalaista. Yksi heistä on nyt jäämässä pidemmäksi aikaa; hänellä oli ennestään työkokemusta elintarvikealalta. Minnan mukaan ukrainalaisten työllistämisessä olisi yleisesti vielä opittavaa. Esimerkiksi kielen kanssa on helposti haastetta, sillä vain harva ukrainalainen osaa muuta kieltä kuin omaa äidinkieltään. Luonnollisesti myös aikaisempi työtausta vaikuttaa siihen, onko leipomo oikea työpaikka.

Jukka Saarelainen on tehnyt pitkää päivää leipomon tuotannossa alusta alkaen. Lisäksi hän vastaa ostoista ja raaka-ainetilauksista. Yhdessä Ari Koskisen kanssa kehitetään myös uutuustuotteita ja viime aikoina siihen onkin pyritty vapauttamaan enemmän hänen työaikaansa.

- Etenkin kaupat kysyvät joka jaksolle, onko tulossa mitään uutta, joten tuotekehitys on välttämätöntä, toteaa Soile Lehtilahti. Kuluttajien toiveena ovat terveelliset ja hyvänmakuiset tuotteet ja kaura on nosteessa täälläkin. Vähäsuolaista halutaan etenkin julkiselle puolelle. Myös siihen on pyritty vastamaan. Yleisesti halutaan, että tuotteet ovat kuin ”kotona leivottuja”.

Lapin Leipomossa viimeksi mainittu toteutuu etenkin kahvileivissä, jotka tehdään enimmäkseen käsityönä. Ruokaleipien leivontaa tehdään myös linjaleivontana, sillä valikoimassa on esimerkiksi useita palaleipiä sekä rieskaa, joiden valmistukseen on omat tuotantolinjat. Limput muotoillaan kuitenkin käsin.

- Kyllä me teemme käsin hyvin paljon etenkin makealla puolella; aina joulutorttuja myöten. Myös klassikot, kuten pitkäviinerit ja korvapuustit tehdään käsin alusta alkaen, Jukka ja Minna kertovat. Eikä leipomoon muualta juuri mitään ostetakaan, lähinnä riisipiirakat, eli lähes kaikki tarvittava tehdään alusta alkaen itse. Tai ei ole ostettu tähän asti, mutta nyt on alettu miettiä myös tuoteyhteistyötä jonkun muun leipomon kanssa.

- Kaikkea ei voi eikä kannata tehdä itse. Jos sopiva kumppani löytyy, olemme kiinnostuneita, yrittäjät vinkkaavat.

LEIPURI 2 / 2023 13 v LAPIN LEIPOMO v
Suomessa valmistettu paperipussi - luonnollinen pakkausratkaisu!

Ruisrouhereikäleipä on Kursulaisen tähtituote

Kursulainen Oy:n yrittäjiltä on vaadittu sitkeyttä, sillä leipomo on kerran palanut maan tasalle ja sitten jälleenrakennettu. Kun uudessa leipomossa päästiin kasvuvauhtiin loistavan tuoteinnovaation eli Ruisrouhereikäleivän ansiosta, tuotot korjasi epärehellinen talouspäällikkö.

sekä leipomoyrityksen toimistossa.

Kursulainen Oy on toiminut Sallassa vuodesta 1980, jolloin paikallislehden toimittaja Pekka Vuonnala ja leipuri Kyösti Yliräisänen aloittivat leipomotoiminnan entisen Kelloniemen leipomon tyhjilleen jääneissä tiloissa. Mukaan tuli myös Pekan puoliso Briitta Vuonnala, jolla oli leipomoalan kokemusta. Kursulainen-nimi tulee sijaintipaikasta eli Kursun kylästä, josta on matkaa Sallan keskustaan kolmenkymmentä kilometriä. Yhtiökumppani Kyösti Yliräisänen jättäytyi kuitenkin pois yrityksestä, koska se ei elättänyt kahta perhettä.

Tällä hetkellä leipomon vetovastuu on Vuonnaloiden tyttärellä Hanna Niemellä, josta alun pitäen ei oikeastaan pitänyt leipuria tullakaan. Niin kuitenkin kävi, vaikka sukupolvenvaihdos on vielä kesken ja toimitusjohtajuus edelleen Pekka-isällä. Hän ei kuitenkaan enää ole leipomolla jokapäiväinen kasvo. Sen sijaan Hannan äiti Briitta Vuonnala työskentelee tuotannossa edelleenkin.

- Ylioppilaaksi päästyäni olin yhden vuoden leipomossa töissä ja sitten lähdin opiskelemaan yhteisöviestintää Kouvolaan. Kesken opiskelujen muutin takaisin Sallaan, kun sain täältä viestintäalan töitä, kertoo Hanna Niemi. Viestintäala ei kuitenkaan tuntunut omalta ja kun etelästä oli löytynyt myös miesystävä, Hanna muutti sinne takaisin ja ryhtyi opiskelemaan puutarhurin perustutkintoa. Sekin jäi kuitenkin kesken, kun lapset alkoivat tehdä tuloaan.

- Lasten synnyttyä tuli päähänpisto, että muutetaan tänne ja niin sitten tehtiinkin. Siitä on kohta kymmenen vuotta, Tie lasten isän kanssa on eronnut, ja Hanna asuu nyt yhdessä 10- ja 11-vuotiaiden lastensa kanssa talossa, joka on ihan leipomon vieressä.

– Työmatka ei voisi olla juuri lyhempi, nauraa Hanna, joka tällä hetkellä aloittaa työt neljältä aamulla. Heräämisestä kym-

14 LEIPURI 2 / 2023 v KURSULAINEN OY v
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen Hanna Niemi vastaa Kursulaisen toiminnasta. Leipomo on hänelle tuttu työpaikka lapsuudesta asti, vaikka varsinaisen leipomisen hän jättää muille. Töitä riittää kuitenkin pakkaamossa ja lähettämössä

menen minuutin kuluttua hän on työmaalla täydessä touhussa.

Ruisleipää ja kampanisuja

Kursulainen on pääasiassa ruokaleipäleipomo, joka toimittaa tuotteitaan sekä vähittäiskauppoihin että HoReCa-sektorille Lapin läänin alueella. Lisäksi tuotteita myydään oman nettikaupan kautta. Leipien ohella tehdään jonkin verran kahvileipiä. Liikevaihtoa leipomolla on vajaat 700 000 euroa.

- Päätuotteemme on ruisleipä eli erilaiset limput ja reikäleivät.

Tuotevalikoimaan kuuluvat myös erilaiset sekaleivät, sämpylät ja patongit. Myös rieskaa tehdään ja se on tässä leipomossa ohrainen. Kahvileipäpuolen ykkönen on kampanisu, jonka lisäksi leivotaan erilaisia pullapitkoja; täytettyjä ja perinteisiä. Kampanisuissa Hannan mukaan ”ei ole ollenkaan sokeria, mutta voita senkin edestä”. Erikoisuutena hän mainitsee, että myös joulutortut tehdään heillä kampanisutaikinasta.

- Viinereitä ja munkkeja emme enää tee, emmekä myöskään konditoriatuotteita.

Leipomon tuotteet menevät pääosin vähittäiskauppoihin sekä HoReCa-puolelle Lapin läänin alueella. Kuljetus tehdään kahdella omalla autolla, joista toinen ajaa itään Kuusamon suuntaan ja toinen länteen Rovaniemen suuntaan. Yhteistyötä kuljetuksissa tehdään Kemijärven Leipomopalvelut Oy / Kiuaspullan kanssa. Ensimmäinen auto lähtee kello seitsemältä aamulla, johon mennessä suuren osan tuotteista pitää olla valmiina ja pakattuina.

Niinpä tuotanto aloitetaan yöllä kello 23-24 maanantaita, keskiviikkoa ja perjantaita vasten, ne ovat pääleivontapäivät. Tiistaisin ja torstaisin aloitetaan vasta aamukuudelta.

- Tammi helmikuussa emme tänä vuonna ole leiponeet tiistaisin ja torstaisin, koska ne ovat olleet hiljaisia päiviä tähänkin asti. Henkilökunta on siis ollut lomautettuna nuo kaksi päivää viikossa, Hanna toteaa.

Suurin syy lomautuksiin on valtava kustannusten nousu, joka tuntuu leipomossa kaikkialla.

- Paitsi että raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, myös niiden rahteihin on tullut todella suuria korotuksia; täällä syrjässä kun ollaan. Myös sähkön ja polttonesteiden hinnannousut kirpaisevat.

Ruisrouhereikäleipä on leipomon kärkituote. Nykyisin sitä menee eniten revittynä versiona yhden leivän pakkauksessa. Aikaisemmin myytiin eniten kahden leivän pakkauksia.

Varoittava esimerkki

2000-luvun alkupuolella kehitettiin leipomoon uusi Ruisrouhereikäleipä, joka osoittautui todella meneväksi tuotteeksi. Edelleenkin se on leipomon suurin tuote. Uusi leipä toi leipomolle lisää tuottoja, joiden ansiosta tehtiin mm. leipomoon laajennus. 2000-luvun puolivälissä leipomolle palkattiin myös uusi talouspäällikkö, joka hoiti hallinnon, kuten kirjanpidon ja laskujen maksamisen. Hän alkoi kavaltaa leipomon varoja ja aiheutti yritykselle Hannan mukaan käytännössä miljoonavahingon.

- Hän tuli taloon vuonna 2004, jolloin itsekin olin täällä töissä sen välivuoden ennen opiskeluja. Kavallukset alkoivat he-

ti sen jälkeen, kun olin lähtenyt pois, Hanna kertoo, mutta toteaa, ettei ole varma, olisiko huomannut mitään, vaikka olisikin ollut talossa.

- Hän oli erittäin luotettavan tuntuinen ja osasi selittää asiat aina parhain päin tai käänsi puheen muualle, jos meille heräsi jotakin kysymyksiä tai epäilyjä. Hän toimi hyvin taitavasti, koska tilintarkastuksessakaan ei havaittu mitään. Jälkeenpäin tietenkin huomasimme, että esimerkiksi kuitteja oli korjailtu moneen kertaan erilaisin käsin tehdyin merkinnöin.

Talouspäällikkö oli ohjannut rahaa useille pankkitileille ja kaiken huipuksi hän oli maksanut leipomosta palkkaa tyttärelleen, joka ei ollut siellä töissä. Rahaa

LEIPURI 2 / 2023 15 v KURSULAINEN OY v
Kuljettaja Jarkko Lukkarila on lähdössä ajamaan tuotteita Sallan kautta Kuusamoon. Kursulaisen rieskat tehdään ohrasta, kuten perinteisesti Lapissa. Kampanisut ja pitkopullat kuuluvat kahvileipävalikoimaan.

hän oli siirtänyt lähipiirilleen muutoinkin. Tileille siirretyt rahasummat olivat usein isoja, jopa tuhansia euroja. Myös leipomoyrityksen polttoainekortit oli tarkoin hyödynnetty ja niillä oli tankattu useita autoja. Vaikka leipomon myynti oli hyvä, ei kassan pohjalle jäänyt loppujen lopuksi juuri mitään.

Vuonna 2010 talouspäällikkö jäi lopulta kiinni, hieman ennen kuin hän oli siirtymässä eläkkeelle. Hänen seuraajakseen tullut henkilö alkoi epäillä, kaivella kirjanpitoa ja pääsi kärryille siitä, mitä oli tapahtunut. Todisteita löytyi niin paljon, että talouspäällikkö pidätettiin. Hän sai lo-

pulta kahden ja puolen vuoden vankeustuomion. Rahoja on saatu takaisin hyvin vähän, eikä niitä todennäköisesti tulla saamaankaan kuin pieni osa.

- Kyllähän sitä jälkeenpäin mietti, että miksi en epäillyt mitään, kun kuitenkin itsekin täällä ollessani huomasin jotakin outoa, kuten väärän tilinumeron esimerkiksi leipomon laskuja maksaessani. Jotenkin sitä vain selitti itselleen, että kyseessä on tekninen häiriö tai vastaava, Hanna miettii ja lisää sitten, että yleensä hänen ei tarvinnut laskuista huolehtiakaan, koska talouspäällikkö sanoi hoitaneensa kaiken valmiiksi esimerkiksi loma-aikansa edellä.

Vaikka jupakasta on jo pitkä aika, se ymmärrettävästi harmittaa edelleenkin. Ja tasaisin väliajoin asia putkahtaa esiin tietyissä yhteyksissä, jolloin vanhat haavat jälleen avautuvat.

Kyläläiset leipomon asiakkaina

Kursulainen toimii tiloissa, jotka rakennettiin entisen leipomon paikalle vuonna 1992 tulipalon jälkeen. Leipomon yhteydessä ei ole varsinaisesti myymälää, mutta toimituksista yli jäävät tuotteet myydään kuitenkin pois leipomolta, jos joku tulee niitä ostamaan. Ainakin haastattelupäivänä perjantaina helmikuun alkupuolella ostajia, pääosin kyläläisiä, oli lopulta niin paljon, että Hannan piti loppujen lopuksi myydä eioota. Ihan aina heitä ei kuitenkaan tule, ja silloin ylimääräiset tuotteet menevät oman perheen porojen ruuaksi.

- Kesällä myös kesäasukkaat tulevat ostamaan ja silloin leivommekin hieman runsaammin, jotta tuotteita jää myytäväksi täältä. Kesä on muutoinkin meillä kiireisintä aikaa vuodesta, sillä tänne tulee silloin paljon lomailijoita.

Tällä hetkellä Kursulaisella työskentelee Hanna mukaan lukien kymmenen henkilöä. Käsipareja tarvitaan paljon, sillä kaikki tuotteet tehdään käsityönä. Briitta-äidin lisäksi leipomossa käy töissä myös Hannan veli Janne Ahola.

- Valmiiksi osaavaa työvoimaa on tänne oikeastaan mahdotonta saada. Nytkin meillä lähes kaikki työntekijät ovat tulleet muulta alalta ja opetelleet leipomisen täällä.

Entä miltä näyttää leipomoyrityksen tulevaisuus?

Hannan mukaan tulevaisuuden suhteen on ”ymmyrkäinen olo” eli hän puntaroi mitä tehdä. Syinä ovat nykyinen kustannustilanne, sekä myös leipomotyön raskaus. Vapaata hän ei juuri ehdi pitää, ei kesällä eikä talvella, joten jaksaminen mietityttää.

- Mutta yrittäjän elämäntavasta tykkään kyllä, se sopii minulle.

16 LEIPURI 2 / 2023 v KURSULAINEN OY v
Perjantaina leipomo on varsin rauhallinen jo kymmeneltä aamulla, koska työt on valtaosin tehty yöllä ja aamulla, eikä seuraavana päivänä ole tuotantoa. Leipälaatikoita pinoava Olli-Pekka Heliste on leipomon paistaja. Tuija Kursukangas on jo eläkkeellä entisestä työstään, mutta koska työintoa edelleen on, hän ahkeroi nyt Kursulaisessa.

Kemijärven Leipomopalvelut Oy:ssä leivotaan uusissa tiloissa

Kemijärven Leipomopalvelut Oy / Kiuaspullassa leivotaan laajaa valikoimaa, ruokaleivistä konditoriatuotteisiin ja tehdäänpä leipomossa myös hampurilaissämpylöitä ja pizzapohjia hiihtokeskuksiin. Viime vuodet eivät ole olleet yrittäjä Tuula Lehtolan mukaan helpoimmasta päästä, mutta uudet tilat ja uusi myymälä-kahvila antavat uskoa tulevaisuuteen.

Kun leipomoyrittäjä Tuula Lehtola istahtaa kahville ja haastateltavaksi kello yhden aikaan iltapäivällä, on työpäivälle kertynyt jo reippaasti pituutta.

- Olen herännyt yhdeltä ja ajanut leipomolle Pelkosenniemeltä, jossa asumme, hän kertoo.

Lehtolan auton nokka suuntasi Kemijärvelle jo ennen leipomoyrittäjyyttä, sillä hänellä on siellä myös pesula, Kemijärven Pesuyhtymä Oy. Sitä on pyöritetty jo 35 vuotta ja edelleenkin Lehtola toimii siinä yrittäjänä.

- Nyt tyttäreni hoitaa pesulan ja itse teen sen paperityöt.

Leipomoyrittäjäksi Tuula Lehtola ryhtyi vuonna 2017.

- Miniäni Jaana Välikangas oli työharjoittelussa täkäläisessä Kiuaspullan leipomossa, ja yrittäjät Laila ja Katariina Kiviniemi alkoivat kaupata hänelle leipomoa, josta olivat luopumassa. Miniäni innostui kyselemään minulta, ostaisinko leipomon. Kun hän kolmatta kertaa kysyi sitä, päätin selvittää asiaa tarkemmin. Päätös ostamisesta syntyi, kun rahoituskin järjestyi nopeasti, Lehtola kertoo ja lisää, että Kemijärven Leipomopalvelut Oy / Kiuaspullan ”kanssa on nyt oltu naimisissa” viisi ja puoli vuotta.

- Jaana tulikin sitten töihin leipomoon, samoin hänen sisarensa.

Takapakkia koronasta ja sodasta

Uusi yrittäjä jäi vuokralle Kiuaspullan vanhoihin tiloihin ja yritystoiminta lähti liikkeelle vauhdilla. Kolmisen vuotta oli suorastaan nousukiitoa, mutta sitten tuli korona vuonna 2020. Vuonna 2021 leipomosta jäi neljä naista äitiyslomalle eli puo-

let henkilökunnasta. Heille saatiin kyllä palkattua sijaisia, mutta nämä piti opettaa työhön, koska ammattitaitoisia leipureita ei ollut tarjolla. Ja vaikka olisi ollutkin, se ei välttämättä olisi auttanut.

- Pienessä leipomossa on osattava tehdä kaikkea, ja esimerkiksi suurleipomossa työssä olleen osaamisalue on helposti meillä liian kapea, Lehtola kertoo kokemustensa perusteella.

Koronan vuoksi tulovirta kuitenkin

LEIPURI 2 / 2023 17 v KEMIJÄRVEN LEIPOMOPALVELUT OY v
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen Tuula Lehtola ryhtyi pesulayrittäjyyden lisäksi myös leipomoyrittäjäksi. Viiden ja puolen toimintavuoden aikana on tapahtunut monia asioita, joita etukäteen ei osannut ajatellakaan.

hiljeni ja liikevaihto pieneni, ja monenlaisia ylimääräisiä kustannuksia tuli. Epidemian alkuvaiheessa leipomo toimi pääasiassa yrittäjän voimin useita viikkoja.

- Kun rajat olivat kiinni, eivätkä ihmiset päässeet matkustamaan ulkomaille, oli matkailu täällä pohjoisessa vilkasta. Se ei ollut vielä pahinta aikaa myynnin osalta. Isompi tipahdus myynnissä tapahtui vasta sitten, kun rajat aukenivat ja matkustus ulkomaille elpyi.

- Onneksi saimme koronatukea. Ilman sitä emme ehkä olisi olemassa.

Päälle päätteeksi tuli Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kustannuskriisi, joka

ei ainakaan parantanut tilannetta. Vaikka kaikki muut kustannukset ovat rajusti nousseet, Tuula Lehtola löytää yhden valopilkun eli edullisen sähkösopimuksen, joka on vielä jonkin aikaa voimassa. Toiveena on, että kun se päättyy, pahin olisi ohi ja hinnat tasaantuneet siedettäviksi.

- Mutta joka tapauksessa eteenpäin on mentävä ja toivottavasti pääsemme uuteen nousuun, Lehtola toivoo optimistisesti.

Joulukuussa uusiin tiloihin

Viime vuoden joulukuussa Kemijärven Leipomopalvelut Oy/Kiuaspulla muutti

uusiin tiloihin eli entisen kaupan kiinteistöön, joka sijaitsee Pelkosenniemelle vievän tien varressa Tohmossa. Muuttomatkaa oli kolmisen kilometriä.

- Kiuaspullan vanhat tilat, joissa olimme vuokralla, oli rakennettu autotalliin, Lehtola kertoo. Ne olivat ahtaat ja työnkulun kannalta epäkäytännölliset, eikä niiden kunnossakaan ollut kehumista.

Jo kymmenisen vuotta tyhjillään ollutta kauppakiinteistöä olivat sen omistajat, vanhempi pariskunta, tarjonneet Lehtolalle useaan kertaan. Aluksi hinta oli kuitenkin hänen mielestään liian korkea. Viime syksynä hinta kuitenkin aleni niin

Toimistonhoitaja

18 LEIPURI 2 / 2023 v KEMIJÄRVEN LEIPOMOPALVELUT OY v
Katja Karjalainen täytti laskiaispullia. Sesongit ovat leipomolle tärkeitä. Lohipiirakkaa oli tehty tilauksesta. Piia Tirkkonen päällysti kakkua, joka oli tilattu muistotilaisuuteen seuravaksi päiväksi. Kahvila-myymälä on osoittautunut suosituksi ja siellä tarjoillaan arkisin myös keittolounasta. Tuula Kuusikko palvelee tässä asiakkaita. Konditoriatuotteita tehdään myös oman kahvilan tarpeisiin.

paljon, että hän saattoi tarttua tarjoukseen. Se kannatti, sillä nyt saatiin isommat ja paremmin toimivat tilat. Neliöt kaksinkertaistuivat entisistä kahdestasadasta neljäänsataan ja lisäksi saatiin oma myymälä leipomon kylkeen.

- Kiinteistöä oli pidetty lämpimänä, joten kaikki paikat olivat hyvässä kunnossa, Lehtola toteaa. Toki kunnostustöitä leipomoa varten piti tehdä, muun muassa maalausta ja lattian laittoa, mutta niitä tehtiin pitkälti omin voimin. Kiinteistössä oli asunto ja siinä oli toiminut myös kampaamo, mutta ne muutettiin myymäläksi ja toimistoksi sekä keittiöksi.

- Äitini Pirkko on puolisonsa Yrjön kanssa auttanut paljon kunnostustöissä. Yrjö on rakennusammattilainen, joka osaa myös sähkötyöt. Muutto entisestä paikasta tehtiin itse eli siirsimme kaikki koneet ja laitteet tänne omalla porukalla. Se tapahtui viime joulukuun alussa, itsenäisyyspäivän tienoilla.

Uuteen leipomoon Tuula Lehtola hankki kaksi uutta pinnavaunu-uunia vanhojen rinnalle. Tätä ennen uunikapasiteetin kanssa teki tiukkaa, mutta ei nyt enää.

- Olen kyllä tyytyväinen, että muutimme. Pääsen tässä samoilla kustannuksilla kuin vuokratiloissa ollessamme ja kuitenkin olosuhteet ovat paljon paremmat.

Sekin on erinomainen juttu, että leipomon kylkeen avattiin oma myymälä-kahvila, jossa tarjotaan myös keittolounasta.

- Myymälä-kahvilan suosio oli minulle iloinen yllätys. Se tuo tällä hetkellä merkittävän osan myynnistämme. Lounaallakin saattaa poiketa kuutisenkymmentä henkilöä, mikä on paljon.

Kemijärven Leipomopalvelut Oy / Kiuaspulla toimii nyt entisessä kauppakiinteistössä Pelkosenniemelle vievän tien varressa Tohmossa. Kahvila-myymälään mennään valkoisesta ovesta rakennuksen kulmassa.

Käsityön hinnalla vaikea kilpailla Työntekijöitä leipomossa on kahdeksan ja Lehtola itse yhdeksäs.

- Käsipareja tarvitaan, sillä teemme niin paljon käsityötä. Siksi emme myöskään kilpaile hinnalla, vaan laadulla. Kahvileivät ovat leipomon suurin tuoteryhmä.

- Viinerit, pullat, kampanisut, makeat piirakat, pikkuleivät, Lehtola luettelee ja jatkaa sitten listaa vielä suolaisilla piirakoilla, hampurilaissämpylöillä, pizzapohjilla, ruisleivällä, sämpylöillä ja ohrarieskalla.

Sesongit ovat tärkeitä. Keväällä tehdään runebergintortut ja laskiaispullat, jouluna tehdään piparkakut ja tortut.

- Tortut teemme alusta alkaen eli taikinakin tehdään itse. Viime jouluna niitä meni 21 000 kappaletta, Lehtola mainitsee. Tortut leivotaan voihin, eikä muuta rasvaa tässä leipomossa juuri käytetäkään.

Konditoriatuotteita tehdään tilauksesta sekä oman kahvilan vitriiniin. Tilauksensa asiakkaat noutavat myymälästä.

Asiakkaina tunturit, kaupat ja kunnat

Kemijärven Leipomopalvelut Oy:n tärkeä asiakaskunta ovat ”tunturit”, kuten Lehtola toteaa eli Pyhä-, Luosto- ja Suomutuntureiden matkailukeskukset. Nyt kun leipomon kapasiteetti antaa myöten, suunnitelmissa on myydä tuotteita myös pohjoisempaan Lappiin eli Ivaloon ja Saariselälle.

- Sinne on kuljetus olemassa, sillä kuljetamme pyykkiä sinne pesulasta joka viikko. Samassa kuljetuksessa menee jo nykyisin esimerkiksi perunoita ja paikal-

lista olutta. Autossa olisi vielä tilaa leipomotuotteille.

Se olisi yksi keino kasvattaa leipomon nykyistä, noin 500 000 euron liikevaihtoa. Tavoite vuodelle 2024 on 700 000 euroa.

Lisäksi leipomon tuotteita menee kauppoihin eri puolille Lappia. Kuljetuksia tehdään yhteistyössä Kursulaisen kanssa. Kuntapuolella asiakkaina ovat Pelkosenniemi, Savukoski, Salla ja Sodankylä.

Leipomossa on tuotantoa maanantaista perjantaihin. Maanantain tuotantoa tullaan valmistelemaan jo sunnuntaina. Työt aloitetaan yleensä neljältä aamulla, perjantaisin hieman aikaisemmin. Kuljetukset lähtevät leipomolta seitsemältä.

- Itse tulen aamulla ensimmäisenä ja lähden illalla viimeisenä. Vapaapäiviä on yksi viikossa, sunnuntaisinkin tulen tekemään valmistelut maanantaita varten, Lehtola kertoo.

Työtä hän ei pelkää. Siitä kertoo muun muassa se, että vielä neljä vuotta sitten kotona oli lypsykarjaa, joka tosin oli pääosin isännän hoidossa. Lisäksi talossa on poroja ja ravihevosia, joiden hoitoon emäntäkin edelleen osallistuu.

Viime vuosien monenlaisista vastoinkäymisistä huolimatta Tuula jaksaa uskoa siihen, että jatkossa asiat muuttuvat paremmiksi ja leipomo tulee pärjäämään. Jaksaminen kuitenkin mietityttää, koska leipomotyö on raskasta, ylösnousut aikaisia ja vapaa-aikaa vähän. Viisi vuotta hän aikoo vielä jatkaa. Sen jälkeen kaikki on kiinni seuraavasta polvesta.

- Yritykset saavat jäädä lapsille eli nuoremmille. Itse keskityn sitten hevosten hoitamiseen, Lehtola hymyilee.

LEIPURI 2 / 2023 19 v KEMIJÄRVEN LEIPOMOPALVELUT OY v
Leipuri Sanna Heikkinen piipahti leipomolla, vaikka olikin vapaalla. Juttutuokio Tuula Lehtolan kanssa kirvoitti iloiset naurut.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on paljon vartijana

Olli Wikberg on toiminut elintarvikemarkkinavaltuutettuna vuoden 2019 syyskuun alusta. Hänen toimistonsa tehtävänä on neuvoa elintarvikeketjun toimijoita hyvissä kauppatavoissa sekä valvoa elintarvikemarkkinalain noudattamista.

Elintarvikemarkkinalaki tuli Suomessa voimaan 1.1.2019. Lain tavoitteena oli parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa sopimussuhteen heikoimmassa asemassa olevien myyjien asemaa vahvemmilta ostajilta. Lain myötä Suomeen saatiin myös elintarvikemarkkinavaltuutettu, itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistä hyvien liiketapojen vastaisia käytäntöjä.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg toimii virassaan oikeustieteiden tohtorin ja varatuomarin pätevyydellä. Lainsäädännön tuntemusta tarvitaan, sillä elintarvikemarkkinoihin liittyvät kysymykset ovat usein mutkikkaita. Hän huomauttaa heti kärkeen, että elintarvikemarkkinalaista puhuttaessa kannattaa muistaa elintarvikemarkkinoiden heterogeenisuus.

- Ei ole vain yhtä suurta elintarvikemarkkinaa, vaan suuri määrä hyvin erilaisia tuotantosuuntia, yrityksiä ja toimijoita alkutuotannosta isoihin elintarvikealan yrityksiin ja lopulta kauppaan. Kaikki ne ovat saman lainsäädännön piirissä, vaikka toimijat poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon.

Heterogeenisessa kentässä yksi ja sama laki on mahdotonta laatia niin, että se vaikuttaisi kaikkiin samalla tavoin. ”One fits for all” ei tässä päde. Toisille laki voikin olla hyvä, toisille huonompi. Joka tapauksessa laki keskittyy nimenomaan yritysten välisiin asioihin. Kuluttajavalituksia tai kuluttajariita-asioita ei valtuutetun toimistossa käsitellä.

Myöskään hintoihin elintarvikemarkkinavaltuutettu ei voi vaikuttaa, vaikka näin usein luullaankin.

- En voi ottaa kantaa esimerkiksi siihen, onko jokin hinta esimerkiksi liian korkea tai liian matala. Hintasääntely ei kuulu toimivaltaani.

Lisää tunnettuutta

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja se on sijoitettu Ruokaviraston yhteyteen Helsingin Viikkiin. Kun Olli Wikberg vuoden 2019 syyskuun alussa oli nimitetty virkaansa, hänen ensimmäinen tehtävänsä oli toimiston toimintaedellytysten luominen. Samalla piti

Hintoihin elintarvikemarkkinavaltuutettu ei voi vaikuttaa, vaikka näin usein luullaankin.

yrittää tehdä itsensä tunnetuksi uutena viranomaisena. Kun toimisto alkuvuodesta 2020 oli vihdoinkin saatu ”pystyyn” ja assistentti palkattua, korona pysäytti kaiken.

- Kasvokkain tapaamiset tai yritysvierailut eivät olleet mahdollisia ja juuri ne olisivat olleet tarpeen, jotta olisin päässyt tutustumaan kenttään. Samalla sinne olisi levinnyt tietoa elintarvikemarkkinavaltuutetusta, hänen roolistaan ja toiminnastaan, Wikberg toteaa.

Alkuvaiheen haasteiden vuoksi monille elintarvikealan toimijoille valtuutettu onkin jäänyt hieman vieraaksi, joillekin

jopa tuntemattomaksi. Millainen valtuutetun toimisto sitten on ja mitä se tekee?

- Tällä hetkellä toimistossa työskentelee itseni ohella neljä muuta henkilöä: erityisasiantuntija Tapani Yrjölä, asiantuntija Emmi Silvo, viestintäasiantuntija Mira Koponen sekä assistentti Katja Tuominiemi. Toimiston lakimies on tällä hetkellä virkavapaalla.

Elintarvikemarkkinan kokoon nähden toimiston koko tuntuu varsin vaatimattomalta. Toimisto tekee kuitenkin parhaansa ja neuvoo elintarvikeketjun toimijoita hyvistä kauppatavoista ja sitä kautta pyrkii ehkäisemään epäreiluja kauppatapoja. Toisena tehtävänä on elintarvikemarkkinalain noudattamisen valvominen. Valvontatehtävä tulee EU:n kauppatapadirektiivistä, neuvontatehtävä puolestaan alkuperäisestä kansallisesta elintarvikemarkkinalaista.

- Meillä on lainsäädäntöjen eroista johtuen hieman erilainen rooli kuin monessa muussa jäsenmaassa. Esimerkiksi Ruotsissa viranomaisella on ainoastaan valvontavelvoite, mutta ei neuvontavelvoitetta, toteaa Wikberg.

Valvontaa tapahtuu käytännössä kahta tietä: joko ulkopuolelta tulevan toimenpidepyynnön kautta tai oma-aloitteisesti.

- Käytännössä toimintamme on neuvontapainotteista, sillä meille ei toistaiseksi juurikaan ole tullut toimenpidepyyntöjä alan toimijoilta. Kynnys tuntuu olevan hyvin korkea. Oma-aloitteista valvontaa toki teemme.

Vaikka Wikberg ei sitä ihan suoraan sanokaan, niin toimenpidepyyntöjä ehkäisee ennen kaikkea pelko. Pienessä maassa lähes kaikki tuntevat toisensa, pelätään maineen, kasvojen ja markki-

20 LEIPURI 2 / 2023 v ELINTARVIKEMARKKINAVALTUUTETTU v
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Olli Wikberg uskoo, että elintarvikemarkkinavaltuutettu voisi olla leipomoille avuksi neuvonnallisesti nykyistä enemmän. Esimerkiksi siinä, mitä oikeuksia leipomoilla on, miten sopimukset kannattaa tehdä, miten elintarvikemarkkinat yli päänsä toimivat tai ovatko kaikki sopimuskäytännöt asianmukaisia.

noiden menettämistä tai jopa kaupallisia kostotoimia. Mieluummin keskustellaan valtuutetun kanssa ilman, että siitä tehdään toimenpidepyyntöä.

Olli Wikberg uskoo, että elintarvikemarkkinavaltuutettu voisi olla leipomoille avuksi neuvonnallisesti nykyistä enemmän. Vaikka asioista leipomoissa tiedetäänkin hyvin, aina on myös parantamisen varaa.

- Esimerkiksi siinä, mitä oikeuksia leipomoilla on, miten sopimukset kannattaa tehdä, miten elintarvikemarkkinat yli päänsä toimivat tai ovatko kaikki sopimuskäytännöt asianmukaisia.

Neuvonnan painopisteitä olisi helpompi kohdistaa, jos olisi enemmän tietoa leipomokentän toimijoista ja niiden toiminnasta eri yhteistyötahojen kanssa. Tätä tietoa voisi kerätä esimerkiksi kyselyllä Leipuriliiton jäsenistölle, ehdottaa Wikberg.

Elintarvikemarkkinalaki ja kauppatapadirektiivi

Elintarvikemarkkinalain säätämisen taustalla oli Suomessa pitkään kytenyt huoli elintarvikeketjun tavarantoimittajien ja ostajien neuvotteluvoiman epätasapainosta, erityisesti alkutuotannon osalta. Niinpä meillä säädettiin asiasta oma kansallinen laki, joka tuli voimaan 1.1.2019. Se tehtiin siitä huolimatta, että EU:ssa oli jo pitkään ollut valmisteilla yksityiskohtaisempi direktiivi samasta asiasta. Tämä EU:n kauppatapadirektiivi tulikin voimaan saman vuoden huhtikuussa.

Kansallinen laki ja direktiivi olivat voimassa rinnakkain, kunnes direktiivi saatiin implementoitua kansallisesti. Tämä uudistettu elintarvikemarkkinalaki tuli voimaan 1.11.2021.

Alkuperäinen kansallinen laki keskittyi lähinnä siihen, että sopimukset tehtäisiin kirjallisesti ja että hyviä kauppatapoja noudatettaisiin. Myös elintarvikemark-

LEIPURI 2 / 2023 21 v ELINTARVIKEMARKKINAVALTUUTETTU v

kinavaltuutettu oli jo kansallisessa laissa. Direktiivistä lakiin lisättiin mm. direktiivissä määritellyt kymmenen kiellettyä kauppatapaa (musta lista) sekä lisäksi kuusi kauppatapaa (harmaa lista), joissa voidaan joustaa yhteisellä sopimuksella.

Jokainen EU:n jäsenvaltio päättää itsenäisesti ne muodot ja keinot, joilla ne panevat täytäntöön EU-direktiivejä omaan kansalliseen lainsäädäntöönsä. Direktiivi määrittelee usein ns. minimitason. Siksi esimerkiksi elintarvikemarkkinalainsäädäntö on eri jäsenvaltioissa erilainen – jo Ruotsissa se on erilainen kuin Suomessa. Nämä erot eri maiden lainsäädännössä aiheuttavat Wikbergin mukaan joskus harmaita hiuksia kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten edustajille.

Elintarvikemarkkinalaki antaa tietyissä tapauksissa valtuutetulle mahdollisuuden sanktioon – edellyttäen tietenkin, että lakia on rikottu. Toimija voi saada huomautuksen, julkisen varoituksen, kiellon tai vakavimpana seuraamusmaksun. Viimeksi mainittu vaatii markkinaoikeuden päätöksen. Toistaiseksi mitään näistä sanktioista ei ole käytetty.

Valtuutettu voi antaa myös suosituksia, joita on tähän mennessä annettu kaksi, toinen sopimusten päättämisestä ja toinen kustannuskriisin ratkaisemiseksi ja kannattavuustilanteen parantamiseksi. Ennen kuin suositus voidaan antaa, siihen tarvitaan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan lausunto. Lautakunta ei ole viranomainen, vaan alan itsesääntelyelin ja sen toimintaa rahoittavat Päivittäistavarakauppa PTY, Elintarviketeollisuusliitto ETL sekä Maataloustuottajain keskusliitto MTK.

Uusia muutoksia lakiin

Elintarvikemarkkinalakiin esitettiin jälleen viime syksynä muutoksia, jotka koskevat mm. palautuksia, maksuaikojen lyhennyksiä sekä viranomaisen määritelmän tarkentamista. Muutos on nyt hyväksytty eduskunnassa. Ehkä eniten keskustelua tässä kohdassa herättivät palautukset, jotka tähän asti ovat olleet harmaalla listalla eli osapuolten yhteisesti sovittavissa, mutta nyt ne haluttiin siirtää mustalle listalle eli kieltää kokonaan. Ajatus oli turvata erityisesti pienempien, heikommassa asemassa olevien tavarantoimittajien asemaa.

Valiokuntakäsittelyssä kuitenkin todet-

Toimenpidepyyntöjä ehkäisee ennen kaikkea pelko. Pienessä maassa lähes kaikki tuntevat toisensa, pelätään maineen, kasvojen ja markkinoiden menettämistä tai jopa kaupallisia kostotoimia.

tiin, että ehdotettu muutos voisi vaikuttaa merkittävästi uusien tuotteiden markkinoille pääsyyn ja heikentää erityisesti paikallisten ja alueellisten pienten ja keskisuurten yritysten asemaa. Tämän myös Leipuriliitto toi esiin omassa lausunnossaan.

Niinpä lain palautuksia koskevaan pykälään lisättiin uusi momentti, jossa säädetään mahdollisuudesta poiketa palautuskiellosta tavarantoimittajan aloitteesta sopimalla siitä selkeästi ja yksiselitteisesti. Poikkeus palautuskiellosta koskee vain tavarantoimitusten ensimmäisiä kolmea kuukautta, kun kyse on tuotteesta, joka ei ole aiemmin ollut tavarantoimittajan valikoimassa.

Myös viranomaisen määritelmä täsmentyi lakimuutoksessa. Olli Wikberg pitää sitä tärkeänä, koska tähän asti on ollut epäselvyyttä siitä, ketkä kaikki määritellään viranomaisiksi eli keitä kaikkia julkisia toimijoita laki koskee. Muutoksen myötä kaikki toimijat saadaan nyt saman sateenvarjon alle kirkkoa ja seurakuntia sekä valtion liikelaitoksia myöten.

Mieluisat yritysvierailut

Kun maailma on jälleen avautunut ja liikkuminen ja ihmisten tapaaminen vapautunut, on Olli Wikberg yrittänyt parhaansa mukaan ottaa menetettyä aikaa kiinni ja tutustua elintarvikemarkkinoihin ja sen toimijoihin niin maatiloilla, elintarvikeyrityksissä kuin kaupassakin. Myös muutamia leipomovierailuja on ollut ohjelmassa.

- Jos vain mahdollista, niin mielelläni tutustuisin leipomo- ja konditoriakenttään vielä laajemminkin. Yritysten kesken on paljon eroja ja mitä useammassa paikassa käy, sitä parempi kokonaiskuva alasta muodostuu, hän toteaa ja lisää, et-

tä vierailujen ei ole tarkoitus olla mitään viranomaisen ”tarkastusiskuja”, vaan tutustumista yritykseen ja sen toimintaan. Valtuutetun kutsumista omaan yritykseen ei siis tarvitse ainakaan tämän vuoksi kainostella. Eikä muutoinkaan, sillä tärkeily on Wikbergistä kaukana. Ennemminkin hänellä on tapaamisissa avoin, keskusteleva ja toista osapuolta hyvin huomioiva ote.

Vaikka toimenpidepyyntöjä ei valtuutetun toimistoon olekaan tullut leipomoista, on Wikbergillä toki ollut keskusteluja leipomoalan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi energian raju hinnannousu on poikinut yhteydenottoja. Hintoihin ei valtuutettu kuitenkaan voi suoraan vaikuttaa oikein mitenkään, paitsi antamallaan suosituksella kustannuskriisin ratkaisemiseksi ja kannattavuustilanteen parantamiseksi.

- Elintarvikeketjun kustannuskriisiä tai poikkeustilanteita ei ole ajateltu elintarvikemarkkinalakia tai EU:n kauppatapadirektiiviä laadittaessa. Siksi nämä lait eivät käytännössä anna elintarvikemarkkinavaltuutetulle työkaluja kustannuskriisin hallitsemiseksi, Wikberg toteaa.

Juuri hinnat kuitenkin aiheuttavat eniten keskustelua elintarvikeketjussa ja kritiikkiä ennen kaikkea kauppaa kohtaan. Käytännössä tästä vastakkainasettelusta ei kuitenkaan ole hyötyä, sillä vallitsevaa tilannetta on vaikea muuttaa, vaikka korjaamisen varaa olisikin.

- Kesko toimii pörssiyhtiön periaatteiden mukaisesti ja S-ryhmällä on taas oma toimintamallinsa. Onneksi meillä on sentään Lidl hieman tasaamassa tilannetta, Wikberg toteaa. Hänen mielestään vastakkainasettelun sijasta ketjun kannattaisi keskittyä ennemminkin yhteiseen missioon, ja siihen päästäisiin lisäämällä reiluutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Tavoitteena on kuitenkin valmistella keinoja, joilla markkinamuutoksia saataisiin nopeammin välittymään elintarvikeketjussa myös hintoihin. Valtuutettu onkin tehnyt ehdotuksen, että selvitettäisiin mahdollisuuksia kehittää elintarvikeketjuun kustannusindeksejä. Niiden avulla voitaisiin edistää esimerkiksi tuotantokustannusten aiheuttamien markkinamuutosten välittymistä ketjussa. Indeksille määriteltäisiin vaihteluväli, jonka ylittyminen tai alittuminen laukaisisi neuvottelut hintojen tarkastamisesta hintajakson sisällä. Se tarkoittaisi, että hintoja voidaan tarkistaa myös alaspäin. Selvitystyö indeksien kehittämiseksi on nyt meneillään.

22 LEIPURI 2 / 2023 v ELINTARVIKEMARKKINAVALTUUTETTU v

Vihreästä siirtymästä hopeareunus synkkiin talousnäkymiin?

Vuosi 2023 ei ole alkanut helpoissa merkeissä. Energiakriisi sekä kiihtyvä hintojen ja korkojen nousu ovat meidän jokaisen arjessa läsnä. Myös ruokaostoksilla inflaation tuntee jo kukkarossa: viime vuoden lopussa ruoan hinta oli jo 16 prosenttia korkeampi vuoteen 2021 verrattuna, eikä helpotusta tilanteeseen vielä toistaiseksi näy.

Koronan runtelema maailmantalous ehti jo hetken hengähtää, kunnes Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan ja energia- ja elinkustannuskriisi iskivät. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi viime vuoden loppupuolella, että talousnäkymien suhteen pahin on vasta edessä. Synkkiä lukuja on luvassa myös Suomelle, jossa talouden kasvuennuste on tälle vuodelle 0 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia.

Sodan lisäksi myös Kiina ja Yhdysvallat vaikuttavat osaltaan maailmantalouden heilahteluun. Kiinan uskottiin jo toipuneen koronapandemian vaikutuksista, mutta maan kärsiessä nyt uudesta korona-aallosta ovat sen talousnäkymät epäselvät. Kiinan sisäinen kehitys ja suurvaltakilpailu länttä vastaan luovat omat kitkansa sen ulkopolitiikkaan.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin yksi tärkeimmistä vaalilupauksista on ollut muuttaa maansa ilmastopolitiikan suuntaa. Hänen kautensa aikana Yhdysvallat on palannut takaisin Pariisin sopimuksen piiriin ja esitellyt kiistellyn ilmastolain. Vaikka EU:ssa suhtaudutaan myönteisesti Yh-

dysvaltain kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, jäsenvaltiot pelkäävät, että ilmastolaki asettaa eurooppalaiset yritykset epäedulliseen asemaan verrattuna näiden kilpailijoihin Yhdysvalloissa.

Kaikesta huolimatta voimme ainakin huokaista helpotuksesta sen vuoksi, että kulunut talvi on ollut lauha ja energiaa on onnistuttu säästämään. Toimia silti tarvitaan, sillä olemme edelleen liian riippuvaisia fossiilisista, muualla tuotetuista energialähteistä. Onneksi EU on viimein ottanut asiakseen investoida urakalla uusiutuviin energianlähteisiin. Vihreän siirtymän vauhdittuminen lisää puolestaan investointeja ja tuo eurooppalaisille yrityksille uusia vientimahdollisuuksia. Haluan uskoa, että tämä voisi olla se pieni valo tunnelin päässä.

LEIPURI 2 / 2023 23
KOLUMNI
Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Miska Kuusela

Leipurin Oy:n johtoon

Miska Kuusela ryhtyi tämän vuoden alussa luotsaamaan Leipurin Oy:tä, joka viime vuonna vetäytyi idästä ja keskittyy toiminnassaan nyt Suomeen, Ruotsiin ja Baltian maihin. Leipomot ovat tärkein asiakaskunta, mutta mielellään palvellaan myös muita elintarvikealan yrityksiä.

Miska Kuusela on Leipurin Oy:n toimitusjohtajana tuore, mutta elintarvikebisneksessä vanha tekijä. Nykyinen pesti toimitusjohtajana elintarvikebisneksessä on jo viides. Kiinnostavia työmahdollisuuksia on sopivasti tullut ulottuville – osaa niistä hän on tavoitellut tietoisesti, mutta moneen paikkaan häntä on myös pyydetty. Niin myös Leipurille, jossa liikevaihtoa pyörii vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa ja toimintaa on useassa eri maassa.

Aspo-konserniin kuuluva Leipurin Oy on monta vuotta toiminut sekä Suomessa että ns. idän markkinoilla eli Venäjällä, Valko-Venäjällä, Kazakstanissa ja Ukrainassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kuitenkin tilanteen, ja Aspossa reagoitiin siihen nopeasti. Venäjän, Valko-Venäjä ja Kazakstanin liiketoiminnat myytiin pois tämän vuoden tammikuun alkupuolella. Niin ikään viime vuonna tehtiin päätös laajentua länteen eli Ruotsiin, josta ostettiin leipomomarkkinan tukkutoimija Kobia.

Kolmas suuri muutos oli Vulganuksen konekaupan myyminen.

Idän markkinoista jäi jäljelle vielä Ukraina, jossa Leipurin Oy:n varasto joutui pommitetuksi heti sodan alussa. Myyntiorganisaatio pidetään Kuuselan mukaan kuitenkin pystyssä ja sodan keskellä se toimii koko ajan pienimuotoisesti, tulevaisuudessa toivottavasti taas laajemminkin. Juuri nyt katseet siellä eivät kuitenkaan ole bisneksessä, vaan ymmärrettävästi kaikki toiveet kohdistuvat sodan loppumiseen niin pian kuin mahdollista.

- Leipurin toiminta keskittyy nyt Itämeren alueelle eli Suomeen, Ruotsiin ja Baltiaan, jotka kaikki ovat lisäksi EU-maita. Kauppaa käydään raaka-aineilla sekä myös koneilla ja laitteilla, joita ei kuitenkaan enää valmisteta itse, toteaa Kuusela. Hänen mukaansa aikaisempaan verrattuna tämä on hyvin paljon selkeämpi rakenne.

Uudesta tehtävästään hän on hyvin innostunut. Edellinen pesti Myllyn Parhaan toimitusjohtajana päättyi viime syksynä, kun yhtiö myytiin, ja tie oli avoin uusille haasteille. Kun soitto Leipurin Oy:stä tuli, ei vastausta tarvinnut kauan miettiä.

- Enpä olisi kyllä mielenkiintoisempaa paikkaa voinut löytää. Sopivasti sekä tuttua että uutta, hän toteaa tyytyväisenä.

Purukumia, munia ja myllytuotteita

Tuotantotalouden diplomi-insinööriksi valmistuneen Miska Kuuselan urapolku on ollut monipuolinen. Hän kertoo opiskelleensa myös USA:ssa kaupallista alaa ja sen jälkeen työskennelleensä siellä huonekalualan yhtiössä. Suomeen palattuaan hän ahkeroi monta vuotta konsulttina isoissa projekteissa Accenture Oy:n palveluksessa, kunnes alkoi tuntua siltä, että jotakin muutakin voisi tehdä. Se jokin muu oli toimitusjohtajuus Fennobon Oy:ssä, joka oli Kuuselan isän perustama yritys. Alkuepäilyksistä huolimatta työskentely ”karkin” parissa osoittautui oikein antoisaksi ja vientiä kehittämällä yrityksen liikevaihto tuplattiin. Niinpä ei ollut ihme, että Fazer kiinnostui Fennobonista, osti sen

24 LEIPURI 2 / 2023 v UUSIIN TEHTÄVIIN v
Miska Kuuselan mukaan tuotekehitysyhteistyö ja ratkaisujen etsiminen yhdessä asiakkaiden kanssa ovat sitä ydintoimintaa, johon Leipurin Oy:ssä on panostettu ja tullaan panostamaan. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

ja se yhdistettiin Fazer Makeisiin. Sulauttamisen ajan eli pari vuotta Kuusela istui Fazer Makeisten hallituksessa ja iso yritys olisi työllistänyt hänet myös jatkossa.

- Mutta kun silloin tuli mahdollisuus lähteä vetämään Helsingin Myllyä, valitsin sen eli pk-yritysmaailma vei voiton korporaatiomaailmasta.

Kuuselalle myllyteollisuus oli aivan uutta. Liikevaihtoa kuitenkin kasvatettiin reippaasti, vientiä lisättiin ja uusia tehtaita rakennettiin ja ostettiin sen kahdeksan vuoden aikana, jotka hän toimi yrityksen johdossa. Kaurabuumi ponkaisi juuri tuolloin liikkeelle, siihen lähdettiin yhtiössä aikaisin mukaan ja se kannatti. Helsingin Myllyn aikana tutuiksi tulivat myös leipurit yrityksen tärkeänä asiakaskuntana.

Myllymaailmasta Kuusela hyppäsi pariksi vuodeksi kananmunabisnekseen eli tanskalaisomisteiseen Dava Foods Finland Oy:öön (entinen Munakunta). Tuona aikana hän onnistui kääntämään raskaasti tappiollisen bisneksen kannattavaksi.

Kun sitten Sponsor Capital osti Myllyn Parhaan vuonna 2018, Kuuselaa pyydettiin sen vetäjäksi. Siitä hän ei omien sanojensa mukaan voinut kieltäytyä, sillä myllyteollisuudessa toimineena häntä kiinnosti ”kauheasti”, millainen tuo hyvin menestynyt ja itsensä mainiosti brändännyt yritys oikein oli.

- Kehitimme Myllyn Parasta kolmisen vuotta, ja viime kesänä se myytiin Lantmännenille. Myynti oli omistajan tahtotila jossakin kohdassa ja se kohta oli silloin.

Eikä aikaakaan, kun edellä mainittu oli toteutunut, niin Kuuselaa kysyttiin Leipurin Oy:n toimitusjohtajaksi, jossa tehtävässä hän aloitti siis tämän vuoden alussa.

Paljon haasteita

Tällä hetkellä niin leipomot kuin myös muu elintarviketeollisuus painivat isojen haasteiden kanssa. Kustannukset ovat nousseet, mutta tuotteista saatavat hinnat laahaavat perässä. Miska Kuusela arvelee, että raaka-aineiden hintojen nousu ei ainakaan alkuvuonna vielä ole ohi, mutta koko vuoden kehitystä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida.

Kuuselan mukaan on yllättävää, että ruokamarkkina on ”sukeltanut” eli ruuan myynnin volyymit ovat laskeneet niin vähittäiskaupassa kuin leipomoiden myymälätoimituksissakin, ainakin Leipätiedotuksen kokoamien tilastojen perusteella. Koska ulkona syömisen volyymit eivät ole palautuneet entiselle tasolleen, se tarkoittaa, että ruuan kulutus olisi vähentynyt. Tämä on täysin poikkeava kehityskulku, jota Kuusela ihmettelee suuresti.

- Normaalisti ruuan kulutus ei paljon heittele. Päinvastoin ns. huonoina aikoina ruoka on pärjännyt hyvin. Miten kulutetun ruuan määrä on nyt voinut vähentyä? Onko osa kuluttajista säikähtänyt hinnannousuja ja siirtynyt käyttämään vain välttämättömiä perustuotteita, osin ehkä pakonkin edessä?

- Ehkä myös ruuassa on nyt säästetty samalla tavoin kuin sähkössä, asiasta vain ei vielä ole tarkempaa tietoa. Mutta jos leipomoiden tuotteet eivät käy kaupaksi entiseen tapaan, se ei luonnollisesti ole eduksi leipomoille eikä myöskään meille tavarantoimittajana.

Leipomot (Bakery) eivät kuitenkaan ole Leipurin Oy:n ainoa asiakaskunta. Kauppaa käydään yhä enemmän myös muun elintarviketeollisuuden (Food Industry) kanssa. Vielä nyt on meneillään ikään kuin etsikkoaika laajalla tuoterepertuaarilla, mut-

ta jatkossa toimintaa tullaan fokusoimaan parhaan osaamisen tuote- ja sovellusalueisiin.

- Emme panosta tällä sekorilla niinkään ns. bulkkipuolelle, vaan tuotekehitysosaamisemme ansiosta voimme tarjota uusia ratkaisuja elintarviketeollisuuden valmistajille samalla tavoin kuin leipomoillekin. Tuotekehitysyhteistyö ja ratkaisujen etsiminen onkin sitä ydintoimintaamme, jota esimerkiksi leipurit eniten meiltä toivovat. Se on yksi keino pysyä relevanttina toimijana kentällä.

- Haluan nostaa kaiken tekemisen keskiöön asiakkaat ja sekä asiakkaiden tukemisen ongelmien ratkaisuissa. Siksi pyrimme nyt mahdollisimman paljon jalkautumaan asiakkaiden pariin, sillä se on viime vuosina jäänyt vähemmälle useastakin eri syystä.

Konditoriasektorille luvassa uutta

Uusia tuulia leipomo- ja konditoriasektorille tuo ruotsalainen Kobia, joka oli Leipurin Oy:lle merkittävä hankinta niin liiketoimintansa laajuuden kuin myös tuotevalikoimansa ansiosta. Kuuselan mukaan liiketoiminta on yhtä iso kuin Leipurin idän toiminnot olivat yhteensä. Kobia tulee näkymään Leipurin Oy:n valikoimassa mm. täysin uudenlaisina tuotteina, joita ei Kuuselan mukaan ole täällä aikaisemmin nähty.

Kobialla on omaa tuotantoa kreemeissä, täytteissä ja marsipaanissa, mutta muutoin tuotteet tulevat päämiehiltä eri puolilta maailmaa. Päämiehet ovat osittain samoja, osittain muita kuin Leipurin Oy:llä, joten paljon uusia tuotteita tulee tarjolle niin suomalaisille kuin ruotsalaisillekin leipureille ja kondiittoreille.

Miska Kuusela myöntää, että hänen prioriteeteissaan asiakas on aina se kaikkein tärkein ja johtajana hänellä on ”jalka kaupallisella puolella”. Toki myös oman organisaation toimivuuteen on panostettava, jotta asiakkaiden palveleminen on sujuvaa. Siinä työvälineenä on keskusteleva ote.

- Tykkään siitä, että asioita pohditaan yhdessä, niistä puhutaan mahdollisimman paljon ja myös ratkaisut etsitään yhdessä. Haluan olla mahdollisimman monessa asiassa mukana, jotta ymmärrän kaikki ongelmat ja miten ne liittyvät toisiinsa.

Ensimmäisinä työviikkoina perehtymistä uusiin asioihin on ollut vähintäänkin riittävästi.

- Dimensioita on tavallista enemmän, sillä toimintakenttää on kuudessa eri maassa ja lisäksi toimimme tietyissä asioissa yhdessä emoyhtiö Aspon kanssa. Mutta kaiken kaikkiaan on hyvä lähteä viemään yritystä eteenpäin nyt, kun isot muutokset on tehty ja peruskuvio on selvä.

Millaista leipää ja muita leipomoherkkuja Leipurin Oy:n toimitusjohtaja sitten itse mieluiten nauttii? Suursuosikki on tällä hetkellä puolison itse leipoma juurileipä, mutta perheessä syödään monipuolisesti myös eri leipomoiden ruis- ja kauraleipiä.

- Helsingin Myllyssä tutustuin kauraan syvällisesti ja sen jälkeen olen tunnustautunut ns. kaurauskovaiseksi. Kaura on isossa roolissa ruokavaliossani, toteaa Kuusela.

Myös makeiden herkkujen ystäväksi hän ehdottomasti tunnustautuu ja mitä makeampaa sitä parempi. Suosikkeja on paljon, mutta ykkösmaininnan saavat Ellen Svinhufvud-kakku sekä kaikki tuotteet, joissa on marsipaania. Esimerkiksi Kobian uusin lanseeraus, metsämansikkamarsipaani on kuulemma aivan huippu.

LEIPURI 2 / 2023 25 v UUSIIN TEHTÄVIIN v

Leipuri-lehti täyttää 120 vuotta

Tässä Leipuri-lehdessä on historian havinaa, sillä lehti on nyt ilmestynyt varsin tarkkaan 120 vuoden ajan. Ensimmäinen numero ilmestyi helmikuussa 1903 varsin pian sen jälkeen, kun painoylihallitus oli antanut luvan lehden julkaisemiseen.

Ensimmäisen vuosikerran numerossa 8-9/1903 oli jo ilmoituksia muun muassa jauhoista ja muista raaka-aineista sekä vakuutuksista.

Vuoden 1901 helmikuussa päättivät Leipuriliiton puheenjohtaja K.M. Brondin ja muut johtokunnan jäsenet Robert Brondin, Fridolf Ekberg, Nikolai Leino ja Otto Virtanen ryhtyä toteuttamaan lehtihanketta. Liiton perustamisesta (17.3.1900) oli tuolloin kulunut vuoden verran ja kaikki nämä herrat kuuluivat perustajajäseniin. He jättivät painoylihallitukselle julkaisemislupaa koskevan anomuksen. He esittelivät lehtiasian myös samana vuonna pidetyssä Leipuriliiton

ensimmäisessä vuosikokouksessa, jota varten oli tehty myös erityinen näytenumero Suomen Leipuri -nimisestä lehdestä. Kokous päätti yksimielisesti perustaa lehden. Valitettavasti näytenumeroa ei ole enää tallessa, vaikka kaikki muut lehden numerot löytyvätkin Leipuriliton toimistossa olevasta arkistosta.

Painoluvan saaminen kesti siis kaksi vuotta. Kun se lopulta tuli vuoden 1903 helmikuussa, toimittajaksi kiinnitettiin maisteri Reinhold Roine. Vastaavana toimittajana toimi johtokunnan jäsen Robert

Brondin. Ensimmäinen numero ilmestyi jo samassa kuussa. Siinä korostettiin leipurinammatin arvoa kansantaloudessamme sekä leivän merkitystä kansan tärkeimpänä ravintona. Olipa lehteen saatu jo ilmoituksiakin mm. jauhoista, hiivasta ja erilaisista leipomokoneista.

Roineen jälkeen työtä jatkanut E.O. Sjöberg toimi samalla liiton sihteerinä. Hänen jälkeensä toimeen palkattiin K.V. Puuska, jonka aikana lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti ja siinä oli runsaasti artikkeleita ajankohtaisista asioista. Vuonna 1908

Yritysesittelyt ovat aina kuuluneet Leipuri-lehden sisältöön. Vuoden 1927 Leipuri-lehden numerossa 2 oli artikkeli 75 vuotta täyttäneestä Ekbergistä.

Sota-aikana säännöstelymääräyksistä kerrottiin lähes jokaisessa Leipuri-lehdessä. Numerossa 7/1941 määräyksiä annettiin mm. vehnäleivästä, piirakoista, haloista, saippuasta sekä kuljetuksista.

26 LEIPURI 2 / 2023 v LEIPURI -LEHTI 120 VUOTTA v
Kansilehti Leipurissa 1/1910. Kansilehti Leipurissa 6/1935.

Leivän hintasäännöstely oli tasaisesti esillä Leipuri-lehdessä 50- ja 60-luvuilla, niin myös numerossa 1/1951.

lehti ei ilmestynyt, eikä siihen löydy syytä pöytäkirjoista. Ilmeisesti aika ei riittänyt, sillä kiihtynyt taistelu uudesta leipomotyölaista aiheutti liiton johtokunnalle ja sihteerille paljon ylimääräistä työtä.

Vuonna 1909 lehti alkoi jälleen ilmestyä ja saman vuoden heinäkuun alussa tuli voimaan uusi leipomotyölaki. Sen jälkeen lehdessä olikin pitkään paljon uuteen lakiin liittyvien kysymysten selvittelyä ja tulkintoja.

Tukkuliikkeeltä taloudellista tukea

Vuonna 1916 K.V. Puuskan työtä jakoi Volmar Utter. Hänen toimikautensa sattui epäkiitolliseen maailmansodan ja kansalaissodan aikaan. Lehden ilmestymisen jatkuminen oli vaakalaudalla taloudellisista syistä. Vuonna 1918 Leipuri ilmestyi kansalaissodan vuoksi vain kuutena numerona ja vuoden 1919 vuosikokoukseen lehti ilmestyi monistettuna.

Kokouksessa vuonna 1919 pantiin hattu kiertämään ja näin saatiin kokoon 2600 markkaa, jonka turvin lehti ilmestyi vuonna 1920 kaksoisnumeroina neljä kertaa. Näihin aikoihin käynnistyi myös Leipurien Tukkuliike Oy:n toiminta. Leipuri-lehdessäkin oli voimakkaasti ajettu oman tukkuliikkeen perustamista ja nyt kun se oli toteutunut, se aiheutti ilmoitusboikotin kilpailevilta yrityksiltä. Sen vuoksi kassa tyhjeni jälleen, eikä lehden julkaisuun ei ollut enää taloudellisia edellytyksiä.

Mutta eipä aikaakaan, kun leipurit alkoivat kaivata omaa lehteään ja asiaa poh-

Leipuripäivistä on ollut lehdessä aina laaja raportti. Leipurissa 8/1969 kerrottiin Leipuripäivistä Tampereella.

dittiin kuumeisesti liiton vuosikokouksissa vuosina 1921-23. Kun taloudellista tukea saatiin Leipurien Tukku Oy:ltä sekä Leipuriliitolta yhteensä 7000 markkaa, alkoi Leipuri-lehti ilmestyä joulukuussa 1923. Sitä toimitti silloinen Leipuriliiton puheenjohtaja, tehtailija G.E Lindberg kirjailija Yrjö Heilalan avustamana. Sen jälkeen tehtävää hoitivat Eino Voionmaa, Juho Tervonen ja Väinö Raatikainen kukin vuorollaan. Raatikainen toimi myös liiton sihteerinä.

Vuonna 1936 kumpikin tehtävä siirtyi Martti Talvialle, joka viihtyi Leipuriliiton palveluksessa peräti 31 vuotta eli aina vuoteen 1967. Liiton ainoana palkattuna työntekijänä hän kokosi joka vuosi kaksitoista Leipuri-lehteä ja toimi tämän ohella myös Leipuriliiton sihteerinä. Se on enemmän

kuin hatunnoston arvoinen suoritus. Lähes yhtä pitkän työrupeaman eli 27 vuotta

Leipuri-lehden toimittajana urakoi Riitta Räisänen, vuodet 1978-2005. Sen jälkeen lehden tekemisestä on vastannut Elina Matikainen (v. 2005 -).

Leipuriliiton äänenkannattaja

Leipuri-lehti on koko olemassaolonsa ajan toiminut Leipuriliiton äänenkannattajana, mikä on näkynyt erityisesti lehden pääkirjoituksissa. Niissä on otettu vuosikymmenten kuluessa kantaa lukuisiin leipomoyrittäjiä koskettaneisiin asioihin, kuten lainsäädäntöön, työmarkkina-asioihin ja ay-liikkeen toimintaan, alan kannattavuuteen, viranomaisten toimintaan ja koulutukseen – tässä vain muutamia

LEIPURI 2 / 2023 27 v LEIPURI -LEHTI 120 VUOTTA v
Kansilehti Leipurissa 1/1975. Leipurissa 1/1986 oli peräti aukeamallinen Vuoden yrittäjiksi valittuja leipomoyrittäjiä.

Leipurissa 5/1996 kerrottiin mm. ETL:n ja Leipuriliiton välille allekirjoitetusta yhteistoimintasopimuksesta, Mestarikillan perustamisesta sekä Hyvä Konditoria -ketjun 10-vuotisesta taipaleesta. Lehden mukana tuli myös Leipuripäivien näyttelyliite.

esimerkkejä. Pääkirjoituksissa on usein ollut ärhäkkä ja jopa provosoiva ote, jonka tarkoituksena on ollut saada lukijat heräämään leipomoalan ajankohtaisiin asioihin ja ongelmiin. Monesti tarkoitus on ollut herätellä myös viranomaisia sekä vähittäiskaupan toimijoita. Näin oli mm. kahden edellisen päätoimittajan, Leo Hämäläisen (vv.1967-77) sekä Olli Kuhdan (vv.1978-2003), aikana ja on edelleenkin, sillä vuoden 2022 jäsentutkimuksen perusteella Mika Väyrysen (v. 2004-) pääkirjoitukset ovat lehden luetuinta sisältöä. Muutoin Leipuri-lehdessä käsitellään laajasti leipomo- ja vilja-alaa sekä elintarvikealaa yleensä. Vakiosisältöön kuuluvat yritysesittelyt kotimaisista leipomoista, henkilöhaastattelut sekä raportit jäsenleipomoiden ja paikallisyhdistysten tapahtumista, kuten merkki- ja vuosipäivistä, yrittäjäpalkinnoista ja yrityskaupoista. Lehdessä kirjoitetaan myös viljan ja leivän osuudesta ravitsemuksessa ja julkaistaan elintarvikealan uutisia ja uutuuksia. Niin ikään raportit tapahtumista, kilpailuista ja messuilta kuuluvat lehden sisältöön.

Sota-aikana ja vielä pitkään sen jälkeenkin Leipuri-lehti oli tärkeä tietolähde leipureille, kun sekä leivän kulutusta että hintaa säännösteltiin. Lehti toimi näitä asioita koskevana tiedotusvälineenä sekä niistä annettujen määräysten tulkitsijana. Epäoikeudenmukaista hintapolitiikkaa vastaan taisteltiin lehden palstoilla niin, että jotkut lehden artikkelit joutuivat jopa ennakkosensuurin kohteiksi. 1940-luvun lopulla lehti kärsi paperinsäännöstelystä ja ilmoitusten hintojen säännöstelystä.

Messuraportti iba-messuilta Leipurissa 7/2015.

Tällä vuosikymmenellä Leipuri-lehden kannessa kerrotaan myös lehden sisällöstä, kuten tässä Leipurissa 7/2020.

Parempien aikojen koittaessa niin sivuja kuin ilmoituksiakin oli jälleen lehdessä enemmän.

Lisääntyneiden ilmoitustulojen ansiosta Leipuri-lehti oli pitkään omillaan kannattava. Vasta 1990-luvun lamavuosina ilmoitustulot vähenivät. Tuolloin väheni leipomoalan raaka-aineiden ja laitteiden toimittajien määrä ja samalla myös potentiaalisten ilmoittajien määrä. Siksi lehden ilmestymiskertoja päätettiin vähentää kahdestatoista kahdeksaan vuodessa. Tällä tiheydellä Leipuri-lehti on jatkanut ilmestymistään myös 2000-luvulla.

Lukijat haluavat paperilehden

Leipuri-lehti ilmestyy edelleen paperisena, vaikka paperilehden paino- ja postituskustannukset ovatkin nousseet vuosi vuodelta. Lisäksi postin kulku on hidastunut. Paperilehden julkaisemista jatkossakin puoltaa kuitenkin se, että vuoden 2022 jäsentutkimuksen perusteella 79 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa

Leipomoalan kilpailuista on lehdessä ollut paljon raportteja. SM-kilpailuista Tampereella oli iso juttu Leipurissa 4/2005.

lukea Leipurilehden paperisena myös tulevaisuudessa. Em. tutkimuksen mukaan Leipuri-lehti myös luetaan tarkasti. Siksi se on säilynyt mainiona ilmoituskanavana leipomo- ja konditoria-alan tavarantoimittajille. On hienoa, että ilmoittajia on riittänyt, sillä näillä tuloilla turvataan lehden ilmestymistä myös jatkossa.

Lehdenteko on etenkin 2000-luvulla monin tavoin digitalisoitunut. Kaikki materiaali lehdenteon eri vaiheessa kulkee nykyisin linjoja pitkin toimituksesta taittajalle ja painotaloon. Lopputuloksena lukija saa käteensä paperisen lehden. Tällä hetkellä lehden painamisen hoitaa Vaasassa toimiva painotalo Waasa Graphics Oy.

Leipuriliiton kotisivuilta pääsee kuitenkin lukemaan viiden vuosikerran Leipuri-lehdet myös digitaalisina, kahta viimeisintä numeroa lukuun ottamatta. Leipuri-lehti lähetetään kaikille Suomen Leipuriliiton jäsenille jäsenetuna ja lehti on tilattavissa myös tavanomaisen aikakauslehden tavoin.

28 LEIPURI 2 / 2023 v LEIPURI -LEHTI 120 VUOTTA v

Päijät-Hämeen Viljaklusterissa vahdinvaihto

Päijät-Hämeen Viljaklusteri on mittava ja monipuolinen viljaosaamisen keskittymä, leipä- ja juomaketju, jossa on yhteensä 600 m€ liikevaihto, 3000 työpaikkaa, 800 viljelijää ja 43 000 ha viljelypinta-alaa. Vv. 2017–2023 ketjussa mukana olevien yritysten investoinnit olivat noin 160 m€. Viljaklusterin uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Villähteen Leivän toimitusjohtaja Hanna Ylä-Mononen.

Viljaklusteri on toiminut jo 20 vuotta. Sen vahvuus on toimivassa yhteistyössä. Nyt väistyneen puheenjohtajan Fazer Myllyn johtaja Jarkko Arrajoen kaudella päivitettiin klusterin strategia ja valittiin uusiksi keihäänkärjiksi tuotekehitys, osaavan työvoiman turvaaminen koulutuksen keinoin sekä klusteriyritysten välisen yhteistyön tiivistäminen viennin osalta. Myös maailman puhtain pohjavesi otetaan jatkossa entistäkin vahvemmin klusterin teemoihin mukaan.

Hanna Ylä-Mononen tarttuu Viljaklusterin puheenjohtajan kaulimeen erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa. Hän luonnehtii Päijät-Hämettä Suomen vilja- ja juomaosaamisen Piilaaksoksi, jossa on valtakunnan paras leipä- ja juomateollisuuden asiantuntemus. Hänen mukaansa koulutukseen ja tuotekehitykseen tehtyjen satsausten myötä sekä kansallisen Ruokakampus-verkoston toimintaan liittyen Viljaklusterin rooli tulee entisestään kasvamaan myös kansainvälisessä elintarvikeviennissä.

Viljaklusteri on tiivistänyt koulutusyhteistyötä muun muassa Koulutuskeskus Salpauksen, Hämeen ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston ja LAB ammattikorkeakoulun kanssa. Erityisen iloisia ollaan LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle parhaillaan rakenteilla olevasta tuotekehityslaboratoriosta. Se mahdollistaa tuotekokeiluja viljaklusteriyrityksille ja muille paikallisille toimijoille.

Satakuntalainen kakko

Kakko on länsisuomalainen perinneleipä, joka on leivottu ohra- ja vehnäjauhoista. Perinnetieto kertoo, että tätä leipää leivottiin aikanaan juhlaleiväksi kerran viikossa, lauantaisin. Ohra- ja vehnäjauhon saatavuuden parannuttua sitä alettiin leipoa myös arkena ja siitä tuli alueen jokapäiväinen leipä ruokapöytiin.

Kakon leivonnassa on omat niksinsä, ettei taikinasta tulee liian kovaa. Myös ohrajauhon käytössä kannattaa olla tarkkana, sillä ohrassa on oma, joidenkin suuhun hieman kitkerä makunsa. Reseptiikan suhteen kakolle löytyy variaatiota niin sen suhteen, tehdäänkö taikina veteen vai maitoon, kuin jauhojenkin suhteen. Joissain resepteissä ohrajauhoa ei ole käytetty lainkaan ja se on korvattu esimerkiksi grahamvehnäjauholla.

Kakkoon liittyy monella satakuntalaisella erilaisia muistoja ja erilaiset kakot ovat suku- ja aluehistorian mainio ruokaperinteen ilmentymä.

Satakuntalainen kakko

0,5 l maitoa

0,5 l vettä

50 g hiivaa

2 tl suolaa

3 dl ohrajauhoja

9 dl hiivaleipäjauhoja

n. 9 dl vehnäjauhoja

Lisää hiiva ja suola kädenlämpöiseen nesteeseen.

Alusta nesteeseen ensin ohrajauhot ja hiivaleipäjauhot ja jatka sen jälkeen alustamista vehnäjauhoilla siten, että lopputuloksena on tasainen, pehmeä taikina.

Kohota taikinaa liinalla peitettynä lämpimässä paikassa noin puoli tuntia.

Vanuta kohonnutta taikinaa jauhotetulla leivinpöydällä ja jaa taikina neljään osaan. Leivo paloista pyöreitä leipiä eli kakkoja. Tee kakkojen keskelle reikä ja pistele haarukalla. Anna leipien kohota pellillä noin puoli tuntia.

Paista kakkoja 225 asteen lämmössä noin 20 minuuttia.

LEIPURI 2 / 2023 29 v MAAKUNTALEIVÄT v
TEKSTI/KUVA Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry OHJE Maa- ja kotitalousnaiset Jarkko Arrajoki luovutti tammikuun 2023 alussa Viljaklusterin loimukoivuisen kaulimen jatkajalleen Hanna Ylä-Monoselle.
v VILJAKLUSTERI v

Ruisleipää syödään, koska se on hyvää ja terveellistä

Suomalaiset syövät ruisleipää siitä yksinkertaisesta syystä, että se maistuu niin hyvältä. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n tekemästä kuluttajatutkimuksesta. Vastaajista 76 % kertoi valitsevansa ruisleipää, koska se on hyvänmakuista. Mieluiten suomalaiset syövät ruisleipänsä palaleipänä. Ympäristöystävällisyys ei sen sijaan ruisleipävalinnoissa näytä kuluttajan korissa painavan. Vai onko kyse siitä, että rukiin ympäristöystävällisyydestä ei tiedetä tarpeeksi?

Suomalaisista 95 % kertoo syövänsä ruisleipää. Leipätiedotuksen tammikuussa 2023 tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan päivittäin ruisleipää syö noin 40 % ja viikoittain lähes 80 % suomalaisista. Kolme tärkeintä syytä syödä ruisleipää ovat hyvä maku (76 %), terveellisyys (65 %) ja kuitupitoisuus (58 %). Monelle suomalaiselle (53 %) tärkeä syy on myös kotimaisuus.

Suomalaiset vaikuttavat siis pitävän rukiin happamasta mausta. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta tietoisuus rukiin kuitupitoisuudesta ja terveellisyydestä sen sijaan on tosiasia. Ruisleivän ansiosta suomalaisten korkea ravintokuidun saanti on taattu, sillä Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi.

Kuidun terveysvaikutukset ovat hyvin

tunnettuja: niiden runsas määrä ruokavaliossa alentaa riskiä sairastua mm. sydänja verisuonisairauksiin ja tyypin II diabetekseen sekä tiettyihin syöpäsairauksiin. Täysjyvärukiin sisältämällä kuidulla on vaikutusta vatsan hyvinvointiin ja veren sokeritasapainoon. Kuidut hellivät ruoansulatuselimistöä hampaista suolistoon asti: ne antavat töitä hampaille ja vaikuttavat suolistossa haitallisten aineiden imeytymiseen ja toimivat hyvänlaatuisten ruoansulatusbakteerien ravintona.

Suomalaisista 63 % kertoo rukiisen palaleivän olevan yksi kolmesta mieluisimmasta ruisleivästä. TOP3:een suomalaiset nimeävät myös jälkiuunileivän (45 %) sekä näkkileivän ja hapankorput (29 %). Rukiista leivotut palaleivät ovat pitäneet ykköspaikkaa suomalaisten leipävalinnoissa jo pidemmän aikaa. Vuonna 2016

Leipätiedotus ry:n tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan ruispalaleipä oli suomalaisten mielestä suosituin leipätyyppi kaikista leivistä.

Lännessä maistuu ruisreikäleipä, idässä limppu Ruisleipäperinteet istuvat tiukasti meissä suomalaisissa. Leipätiedotuksen tämänvuotisen kuluttajatutkimuksen mukaan pitkälle ulottuva ruisleivän historia näyttää edelleen olevan voimissaan: Länsi-Suomessa maistuu ruisreikäleipä ja Itä-Suomessa ruislimppu muuta Suomea paremmin.

Suomessa on poikkeuksellisen monipuolinen leipäkulttuuri, jossa alueelliset vaihtelut ovat suuria. Suomalainen leipäkulttuuri on voitu jakaa kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen. Ennen länsi oli kovan leivän ja itä pehmeän leivän aluetta. Länsisuomalaiset leipoivat ulkouunissa tai erillisessä pakarissa happamia ruisleipiä kaksi kertaa vuodessa. Leivät kuivattiin vartaissa. Itä-Suomessa taas pehmeää limppumaista ruisleipää tehtiin viikoittain liesiuunissa.

Vaikka muuttoliike onkin sekoittanut leipäkulttuureja ja kauppojen monipuolinen leipävalikoima tarjoaa erilaisia leipävaihtoehtoja joka makuun ympäri Suomen, näyttää ruisleipä säilyttäneen alueel-

30 LEIPURI 2 / 2023 v RUISLEIPÄ v
TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry KUVA Elina Matikainen

liset suosionsa. Leipätiedotuksen tekemän kuluttajakyselyn mukaan ruisreikäleivällä herkuttelijat näyttävät edelleen painottuvan läntiseen Suomeen ja ruislimpun ystävät Itä-Suomeen. Kuluttajatutkimuksen mukaan palaleivät ja jälkiuunileipä ovat rukiisista leivistä suosituimpia ympäri Suomen, mutta tarkasteltaessa ruisleipien TOP3 sijoituksia, nimeää ruislimpun kolmen suosituimman ruisleivän joukkoon muuta Suomea useammin itäsuomalainen ja ruisreikäleivän länsisuomalainen vastaaja.

Nuoret pitävät ruisleipää ympäristöystävällisenä

Kuluttajatutkimuksen mukaan ruisleivän valintaan ei vaikuta sen ympäristöystävällisyys. Tuhannesta vastaajasta 0 % piti ruisleivän ympäristöystävällisyyttä sen ensisijaisena valintakriteerinä. TOP3 valintakriteerin joukkoon ympäristöystävällisyyden listasi 6 % kaikista vastaajista. Sen sijaan nuorten (18-24 v.) vastaajien joukossa 15 % listasi ruisleivän ympäristöystävällisyyden kolmen tärkeimmän valintakriteerin joukkoon.

Rukiin ympäristöystävällisyys on osin perusteltavissa sillä, että se peittää pellon lähes koko vuoden ajan. Ilmastonmuutos on aikamme puhutuimpia ympäristöhaasteita ja sitä kiihdyttävien hiiliyhdisteiden sitominen maaperään on yksi keino hidastaa muutosta. Yhteyttäessään vihreät kasvit sitovat ilman hiilidioksidia ja toimivat näin hiilinieluina. Hiilinieluista puhuttaessa tuodaan usein esiin metsiä, mutta saatetaan unohtaa pellot, jotka

etenkin ympärivuotisesti viljeltynä voivat toimia hiilinieluina. Syysviljat, kuten ruis, ovatkin hyviä keinoja lisätä peltojen ympärivuotista kasvipeitteisyyttä.

Lumipeitteen alla rukiin oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Viljelyssä myös maaperän kuntoa voidaan parantaa viljelykierron ja kerääjäkasvien avulla. Näin esimerkiksi lannoitteiden käyttämistä voidaan vähentää. Ruis on hyvä kerääjäkasvi ja sitä käytetäänkin muualla maailmassa maan multavuuden parantamiseksi, vaikka sitä ei viljeltäisi elintarvikkeeksi.

Ruis – vastuullinen valinta Rukiin terveysvaikutukset on todistettu tieteellisesti. Syyskasvina ruispelto toimii hiilinieluna ja ominaisuuksiensa ansiosta hyvänä maanparannuskasvina. Kotimainen ruisleipä leivotaan suomalaisista ruisjauhoista ja sen valmistamiseen tarvitaan monen suomalaisen työtä. Näin ruisleipä tuo leivän myös monen tekijänsä pöytään.

Ruis on siis vastuullinen valinta niin terveyden, ympäristön kuin kotimaisen työn kannalta. Lisäksi se maistuu hyvältä!

Lähteet:

Leipätiedotus ry, Iro Research Oy, Tuhat suomalaista -tutkimus 2023

Leipätiedotus ry, Foodwest, Leipätuotteiden käyttötutkimus 2016

Ruisleipäpäivänä 28.2.2023 tapahtui

Leipätiedotus järjesti leipomoiden kanssa helmikuun lopussa eri puolilla Suomea Ruisleipäpäivän tempauksia, joissa leipomot tarjosivat kouluille ruisleipää. Idea lähti liikkeelle siitä, että koululounaan sisällön suhteen oppilaat eri puolilla Suomea ovat eriarvoisessa asemassa: joissain kunnissa on tarjolla pehmeää leipää päivittäin, osalle koululaisista sitä tarjotaan korkeintaan kerran viikossa. Moni oppilas kuitenkin toivoo, että koulussa tarjottaisiin useammin pehmeää leipää. Se saattaisi toimia myös houkuttimena koululounaalle, jonka osa oppilaista tällä hetkellä jättää väliin ja korvaa sen epäterveellisemmillä välipaloilla.

Ruisleipäpäivän maksuttomia julisteita ja muuta printtimateriaalia leipomot ja ruokapalvelut hyödynsivät hyvin aktiivisesti. Leipätiedotus muisti myös ruuasta kirjoittavia toimittajia ruisleipälähetyksellä 28.2.2023.

LEIPURI 2 / 2023 31
v RUISLEIPÄ v
Ruis talvehtii oraalla lumipeitteen alla. Vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään. Kuvat Lasse Matikainen.

Pirkanmaan yhdistyksellä komeat 80-vuotisjuhlat

Pirkanmaan Leipomot ry juhli tammikuun lopussa 80-vuotista taivaltaan Tampereella. Juhliin oli kutsuttu iso joukko yhdistyksen nykyisiä ja entisiä jäseniä ja yhteistyökumppaneita, ja paikalle oli saapunut lähes 150 henkilöä.

Juhlat alkoivat upeissa puitteissa Tampereen Raatihuoneella kaupungin järjestämällä cocktail-tilaisuudella, jossa kilisteltiin maljoja ja kuultiin apulaispormestari Johanna Loukaskorven puhe. Ohjelmaa luotsasivat Raatihuoneella yhdistyksen puheenjohtaja Timo Jänne Linkosuo Oy:stä sekä Janne Hakanen Hakasen Leipomo Oy:stä. Asiaan kuuluvasti jaettiin myös yhdistyksen tunnustukset ansioituneille jäsenille. Tunnustuksen ansiokkaasta toiminnastaan yhdistyksen hyväksi saivat Raimo Leivo, Leivon Leipomo Oy, Markku Hakanen, Hakasen Leipomo Oy, Heikki Jortikka, Liisan Leipomo Oy sekä Reijo Alander, joka aikoinaan toimi Jussinhannan Leipä Oy:ssä.

Tampereen komealla Raatihuoneella ohjelman aloitti apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (oik.) kaupungin tervehdyksellä. Puhujavuorossa tässä Pirkanmaan Leipomot ry:n puheenjohtaja Timo Jänne, Linkosuo Oy. Vasemmassa reunassa muita Pirkanmaan Leipomot ry:n edustajia: Janne Hakanen, Hakasen Leipomo Oy (vas.), Jussi Vilén, Vilénin Leipomo Oy, Erno Ahonen, Jussinhannan Leipä Oy, Linda Systä, Linkosuon Leipomo Oy ja Hanna Leivo-Soini, Leivon Leipomo Oy.

Raatihuoneelta siirryttiin illalliselle Ravintola Koskeen. Ruokalajien lomassa kuultiin Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrysen monin tavoin kantaa ottava juhlapuhe, jossa hän käsitteli muun muassa yhdistystoiminnan tulevaisuutta. Enemmän nuorempaa polvea kaivattaisiin hänen mukaansa niin Pirkanmaan kuin monen muunkin paikallisyhdistyksen toimintaan. Ilahduttavasti nuorempaa väkeä olikin näissä Pirkanmaan yhdistyksen 80-vuotisjuhlissa paikalla, joten toivottavasti he ottavat ohjaksia käsiinsä enemmänkin. Yhdessä saadaan aikaan monenlaista antoisaa ja mukavaa sekä erilaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi tällaiset juhlat, joissa varmasti kaikki paikalla olleet, allekirjoittanut mukaan lukien, viihtyivät.

Toivotamme Pirkanmaan Leipomot ry:lle virkeää toimintaa ja menestyksekkäitä vuosia myös jatkossa!

32 LEIPURI 2 / 2023 v PIRKANMAAN LEIPOMOT RY v
Juhlavieraita oli paikalla lähes 150. Ravintola Koskessa istuttiin juhlavasti pitkissä pöydissä.

Ansioituneita yhdistyksen jäseniä muistettiin viirillä ja lahjalla. Raimo Leivon puolesta muistamisen otti vastaan Sanna Leivo (vas.), seuraavina Reijo Alander, Markku Hakanen sekä Kristiina Jortikka, joka otti muistamisen vastaan Heikki Jortikan puolesta.

Isäntäyhdistykseen kuuluvia leipomoita edustivat Brander Oy:n Eerikki Lounamaa (vas.) ja Mari Anttila (2. vas.) sekä Mikon Leipä Oy:n Maarit ja Hannu Lehtimäki.

Seniorit Matti ja Marja Koivuniemi, Marketta Hakanen ja Marja-Leena Nieminen iloitsivat toistensa tapaamisesta pitkästä aikaa ja nauttivat cocktailherkkuja rupattelun lomassa.

Aetoleipurin Markku Kiiskinen ja Hanna Niskanen vaihtoivat ajatuksia Valion Anna Järvelän (vas.) ja Pasi Räisäsen (oik.) kanssa. Juhliin oli kutsuttu Leipuriliiton koko hallitus, johon Kiiskinen kuuluu.

Tässä pöydässä viihtyivät isäntäyhdistyksen puheenjohtaja, Linkosuo Oy:n Timo Jänne (vas.) ja puoliso Sari Sotisaari, Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara ja Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, isäntäyhdistyksen Harri Jaakkola ja Riia Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen sekä Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko (oik.) puolisonsa Annamari Mäki-Ullakon kanssa.

Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen piti illallisella juhlapuheen.

LEIPURI 2 / 2023 33 v PIRKANMAAN LEIPOMOT RY v

Yrittäjäpalkinnot

Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjäpalkinto Elonen Oy Leipomolle

Jämsäläisestä leipomoperinteestä tunnettu Elonen Oy Leipomo on Keski-Suomen Vuoden Yrittäjä 2022.

Yrittäjäpalkinto luovutettiin Keski-Suomen Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa Jyväskylän Paviljongissa tammikuun lopussa. Palkinnon vastaanotti Elonen Oy Leipomon toimitusjohtaja Jari Elonen johtoryhmineen.

Palkintoraadin mukaan Elonen on viime vuosina määrätietoisesti hakenut kasvua toimialan haasteista huolimatta. Tuotekehitykseen on satsattu ja investoinneissa vastuullisuus on ollut tärkeässä roolissa. Tämä näkyy mm. megawatin aurinkopuistossa, joka investoitiin Jämsään. Matkaan mahtuu merkittävä Malvialan yrityskauppa 2021, sisältäen neljä tuotantolaitosta. Elonen on tuttu brändi, ja yritystarina jatkuu useammassa sukupolvessa. Yritys työllistää valtakunnallisesti noin 250 henkeä ja työntekijöiden arvostus on yritykselle tärkeää. Elonen on satsannut myös Jyväskylän keskustan viihtyvyyteen uudella Elo – ravintola-kahvilakonseptillaan. Suomen Yrittäjät ja sen jäsenjärjestöt palkitsevat vuosittain valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti menestyneitä yrityksiä. Näin halutaan korostaa yrittäjyyden merkitystä ja arvostusta sekä tuoda esille yrittäjän työtä. Yrittäjäpalkinto on vastaanottajalleen arvokas, koska se on yrittäjäkollegoiden tunnustus.

Avustustoiminta

Uuneja Ukrainaan Kauhajoelta

Pirjo Pakarin Kauhajoen aktiivit ovat kantaneet kortensa kekoon Ukrainan auttamisessa ja rakentaneet uuneja, jotka soveltuvat niin lämmitykseen kuin ruuanlaittoonkin.

- Erityinen tarve Ukrainassa on nyt lämmitys- ja ruuanvalmistuslaitteista, joten nämä menivät varmasti tarpeeseen, toteaa Pirjon Pakarin yrittäjä Hannu Malmivaara

Ville Nummikoski, Seppo Koivisto ja Jussi Heikkilä rakensivat kaikkiaan viisi uunia. He kaikki kuuluvat Pirjon Pakarin henkilökuntaan. Koko idean isä oli Seppo Koivisto, joka teki yhteistyötä Kauhajoella toimivan ammattioppilaitos Vuoksen metallipuolen opettajan Perttu Aallon kanssa. Aallon johdolla opiskelijat leikkasivat uunien osat metallilevystä, raaka-aineen maksoi Pirjon Pakari. Nummikoski, Heikkilä ja Koivisto hitsasivat osat yhteen Pirjon Pakarin Kauhajoen leipomon yhteydessä sijaitsevassa korjauspajassa.

Uunit lähetettiin Ukrainaan Etelä-Pohjanmaalta lähteneen avustuskuljetuksen mukana tammikuun lopussa. Hannu Malmivaaran mukaan kuljetus ei ollut ongelma, sillä avustuskuljetuksia Ukrainaan lähtee Etelä-Pohjanmaalta vähintään viikoittain. - Hienoa, että mekin saimme olla pienellä panoksella mukana tässä tärkeässä avustamistyössä, jotta Ukraina siivitettäisiin voittoon vihollisesta, Malmivaara toteaa.

TEKSTI Elina Matikainen

KUVA Hannu Malmivaara

34 LEIPURI 2 / 2023
Palkinnon luovutustilaisuutta hehkutti Elosen koko johtoryhmä. Vasemmalla Jari ja Tuire Elonen sekä kunniakirja käsissään yrityksen perustaja Raimo Elonen. Uunien rakentajat Pilvi Honkaranta (vas.), Ville Nummikoski, Seppo Koivisto ja Jussi Heikkilä kuuluvat kaikki Pirjon Pakarin henkilökuntaan.

Nimitykset Merkkipäivät

Leipomo Rosten Oy

Marko Perho on nimitetty Leipomo Rostenin markkinointipäälliköksi 1/2023 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt mainostoimistoissa suunnittelijana, projektipäällikkönä ja asiakasvastaavana yli kymmenen vuoden ajan.

Bonne Juomat Oy

Ida Nikkilä on nimitetty tuotantoteknologiksi ja tuoteasiantuntijaksi. Hän on elintarvikekemian ja -teknologian sekä peruskemian ja -mikrobiologian osaaja, jonka tavoitteena on valmistua elintarviketieteiden tohtoriksi vuoden 2023 aikana. Tuoteasiantuntijana hän varmistaa ja ylläpitää Bonnen laatuasioita, tuotekehitystoimintaa sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa soveltuvin osin.

Tapio Sontag on nimitetty avainasiakaspäälliköksi Horeca- ja Foodservice-asiakkuuksille. Hän on toiminut yli 20 vuotta kokin ja keittiömestarin tehtävissä ja viimeiset vuodet myyntitehtävissä Riitan Herkku Oy:ssä.

Tule kuulemaan, miten leipähävikkiä

voisi Suomessa vähentää

Leipähävikin vähentämisen tiekartta – julkistusja keskustelutilaisuus verkossa 13.4.2023 klo 14.

Tiekartta on laadittu osana kansainvälistä EU-komission rahoittamaa tutkimushanketta (LOWINFOOD), jossa tuotetaan tietoa siitä, miten leivän hävikkiä on mahdollista vähentää kehittämällä uusia keinoja nykyisen leipomoalan kohtaamiin haasteisiin.

Tiekartan Suomen markkinoille ovat laatineet Tampereen yliopiston tutkijat. Tiekartan toimenpiteet pohjautuvat leipomoille järjestettyihin verkkotyöpajoihin sekä leipomoiden ja kaupan edustajien haastatteluihin. Verkkotyöpajat järjestettiin tammi-syyskuussa 2022 ja haastattelut touko-syyskuussa 2022. Vastaava tiekartta on laadittu tutkimushankkeessa myös Ruotsin ja Italian markkinoille.

Tervetuloa mukaan kuulemaan tarkemmin tiekartassa ehdotetuista toimenpiteistä webinaariin torstaina 13.4. klo 14-15.30.

Tilaisuus on suunnattu niin leipomoille, kaupan alan edustajille kuin muille aiheesta kiinnostuneille.

Luumäkeläisen Leipomo-konditoria Sanelko Oy / Satun Makiat yrittäjä Satu Neuvonen täyttää 50 vuotta 17.4.2023. Juhlat lähipiirissä.

LÄMPIMÄT ONNITTELUT!

Lautakunnat

Elintarvikemarkkinointilautakunta

Elintarvikealan uusi itsesääntelytoimielin elintarvikemarkkinointilautakunta on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Sen lausunnoissa otetaan kantaa siihen, onko tietty elintarvikkeen markkinointi ICC:n markkinointisääntöjen, tulkintaohjeen tai Elintarviketeollisuusliitto ry:n elintarvikkeiden markkinointiohjeen mukaista. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöt on tunnettu ja tunnustettu maailmanlaajuinen markkinoinnin ohjeisto, joka toimii markkinoinnin itsesääntelyn tukena.

Lautakunnan toiminnan rahoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry. Lautakunta koostuu riippumattomista elintarvikealan, yritysjuridiikan ja markkinoinnin asiantuntijoista. Puheenjohtajana toimii professori Antti Aine. Lausuntopyyntöjä voivat tehdä niin yksityishenkilöt, elinkeinonharjoittajat kuin viranomaisetkin. Elinkeinonharjoittajille lausunnot ovat maksullisia. Halutessaan yritys voi pyytää lautakunnalta ennakkolausuntoa, jos se haluaa varmistaa markkinointinsa asianmukaisuuden etukäteen. Lausunnot ja ennakkolausunnot ovat suositusluonteisia.

MYYDÄÄN

Asiakkaani lukuun

Flowpack-pakkauskoneita: PFM Hurricane EW Servo vm 2013

Pitkällä 2 m syöttöpöydällä, kolmella kiinteällä + yhdellä säädettävällä taittolaatikolla, tuotteiden kulkusuunta vasemmalta oikealle, täysin ajokunnossa. Varustettu mm. kahdella kalvotelineellä. Hp. 8000 € alv 0%

Cavanna Easy Run vm 1997

Täysin ajokunnossa, viidellä kiinteällä taittolaatikolla, tuotteiden kulkusuunta oikealta vasemmalle. Hp. 4000 € alv 0%

Ilmoittautuminen seminaariin: bit.ly/leipahavikki

tai oheisen QR-koodin avulla.

Koneisiin löytyy manuaalit.

Tiedustelut:

BakAri Consulting Oy / Ari Ignatius 0400-483346 tai ari@bakari.fi

LEIPURI 2 / 2023 35

Leipurissa kirjoitettua

historian tasakymmenvuosina

Leipuri

95 vuotta

sitten, nro 2/1928

Suomen Leipurien Tukkuliike SLT on palvellut leipureita nyt vajaat kahdeksan vuotta. Aluksi toiminta oli varovaista ja pienimuotoista, mutta jo kaksi kertaa liike on muuttanut entistä suurempiin tiloihin. Nyt lehdessä todetaan, että eteenpäin on menty ja SLT:lle on vakiintunut vakavaraisuuden mai-

ne. Tukun johtajana ja menestyksen takana on ollut yritteliäs liikemies Alpo Salola, joka nyt on luopunut tehtävästään. Uusia hakijoita hänen tilalleen oli runsaasti, kaikkiaan 35 henkilöä. Johtokunta valitsi yksimielisesti uudeksi johtajaksi Emil Wikstedtin, joka on toiminut Lihakauppiaiden Tukkukauppa Oy:n toisena johtajana. Lehdessä julkaistaan myös leipomotyöpaikkojen uudet järjestysohjeet, jotka valtioneuvosto on vahvistamassa. Ohjeet nojautuvat

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 2/1948

Sähkön käytön rajoittaminen kismittää edelleenkin osaa leipomoista. Näkkileipä-, keksi- ja makaronitehtaat saavat käyttää sähköä edellisen vuoden vastaavien kuukausien käyttömäärää vastaavan määrän, eikä lisähintaa ole peritty. Sama koskee tuoreleipäleipomoita, joilla leivän ylöslyönti tapahtuu koneellisesti. Sen sijaan ne leipomot, joilla ei ole ylöslyöntikonetta,

mutta joilla on taikinakoneet, ovat maksaneet tietyn sähkönkäyttömäärän yli menevästä sähköstä isompaa hintaa. Tasapuolisuuden nimissä haluttaisiin, että myös nämä leipomot rinnastettaisiin leipätehtaisiin. Myös polttopuutilanne on huolestuttava, sillä näyttää siltä, että riittävästi hakkuita ei saada tehtyä, jotta polttopuutarve tyydyttyisi. Tuontienergian varaan ei voi jättäytyä nykyistä enempää, sillä siihen ei liene taloudellisia mahdollisuuksia. Leipureitakin siis kehotetaan ajoissa varustautumaan tilanteeseen, kukin omalta osaltaan parhaaksi katsomal-

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 2/1963

Vuonna 1903 perustettu Leipuri-lehti on nyt 60-vuotias. Kuluneiden vuosikymmenten aikana lehti on pyrkinyt kohentamaan ammattikunnan asemaa kulloinkin vallinneena ajankohtana tulevaisuutta silmällä pitäen. ”Vuosi vuodelta ovatkin ammattikunnan jäsenet ryhmittyneet

oman lehtensä ympärille samalla kun se on saanut jatkuvasti ammattikuntamme asioista kiinnostuneita lukijoita oman piirimme ulkopuolelta”.

Lehdessä on esitelty ’pääsiäiskupoolileivoksia’, joita usein tarjotaan jälkiruokana ja joissa kapselin, täytemassan ja kuorrutteen on muodostettava sopusointuinen kokonaisuus. Esillä ovat mm. saksanpähkinäleivos, kirsikkaleivos, mokkaleivos, ananasleivos ja pähkinäleivos, kaikki puolipallon muotoisina

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 2/1983

Lehden aloittaa Leipuriliiton pitkäaikaisen puheenjohtajan kauppaneuvos Tauno Väyrysen muistokirjoitus. Kirjoituksessa kiitetään hänen mittavaa panostaan leipomoalan yhteisten asioiden hoitaja samalla kun hän luotsasi menetyksellä omaa perheyritystään Primulaa.

Kirjoituksessa todetaan, että paljolti hänen ansiotaan oli, että leipomoala kehittyi elinvoimaiseksi ja jatkuvuutta henkiväksi toimialaksi, joka ei ole joutunut kokemaan keskittymistä ja yritystuhoja siinä määrin kuin monet muut alat. Tauno Väyrynen toimi Leipuriliiton puheenjohtajana vuodet 1947-73.

Kevään ammattitaitokilpailujen karsintapaikat ovat esittelyssä. Karsinnat pidetään maalis-huhtikuussa Oulussa Katri Antell oy:ssä,

uuden, 1.3.1928 voimaantulevan leipomotyölain 6 §:ään. Ohjeita annetaan mm. leipomotilasta ja sen soveltuvuudesta leipomoksi, tilan siisteydestä, pintamateriaaleista, lämpötilasta, sosiaalitiloista, valaistuksesta, ilmanvaihdosta ja lukuisista muista asioista. Ennen vahvistamista on Leipuriliitolla ollut tilaisuus antaa ohjeista oma lausunto ja tehdä muutosehdotuksia, joista osa on otettu huomioon.

laan tavalla. Leipomotuotteiden myyntiin kerrotaan olevan vaikutusta myös väreillä. Esimerkiksi mainokset kannattaa tehdä keltaiselle pohjalle mustalla tekstillä, koska sillä on parhaiten myyvä vaikutus. Myös konditoriatuotteissa väreillä on suuri merkitys. Tuotteen väri vaikuttaa makuaistiin niin, että luonnonmukaisesti väritettyä tuotetta pidetään oikeana tuotteena.

kupoolileivoksina.

Vuonna 1962 on koko maassa suoritettu 135 mestarintutkintoa ja 612 kisällintutkintoa. Eniten suorituksia on kampaajilla (42 mestaria ja 155 kisälliä) ja partureilla (27 ja 819). Hyvänä kolmosena tulevat leipurit ja kondiittorit, yhteensä luvuin 13 ja 99, joista kondiittorimestareita 9 ja kisällejä 45 sekä leipurimestareita 4 ja kisällejä 54.

Seinäjoella Kolmioleipä Oy:ssä, Joensuussa K.Kahila Oy:ssä, Joutsenossa Joutsenolainen Oy:ssä, Tampereella Makutuote Meriläinen Ky:ssä, Turussa P E Aschan Oy:ssä ja Jämsässä Elosen Konditoria Oy:ssä. Kotkalainen Keskusyhtymä on muuttanut uusiin tiloihin Kotkansaarelta Hakamäen teollisuusalueelle. Yrityksen toimitusjohtajana on Matti Savolainen, joka johtaa myös koneisiin ja laitteisiin keskittynyttä Bamach Oy:ä.

36 LEIPURI 2 / 2023

Leipäuutuuksia Rostenilta

Leipomo Rostenin uutuudet, Rosten Rennot ja Rosten Kaura 100 -leivät leivotaan Turussa suomalaisista viljoista. Rennosti leivotut Rosten Rennot ovat saaneet makunsa rauhassa, vähintään 24 tunnin taikinalevon aikana. Tuoteperheeseen kuuluvat sekä Rennot Ruispalat että Rennot Kaura-porkkanaleipäset. Ruispalojen viljasta 81 % on ruista ja ne sisältävät myös pellavan- ja auringonkukansiemeniä. Kaura-Porkkanaleipästen viljasta 100 % on kauraa ja niihin on lisätty myös raastettua porkkanaa.

Nimensä mukaisesti Rostenin Kaura 100 -leivän viljaraaka-aineista 100 % on kauraa. Kaurahiutaleiden ja -rouheen lisäksi leivässä on raastettua porkkanaa, joka pitää leivän kosteana ja piristää leivän makuprofiilia. Porkkana antaa leivälle myös lämpimän värin.

Valion uutuuksia kuluttajamarkkinaan

Valio Koskenlaskija -sulatejuusto täyttää 90 vuotta ja tuoteperhe kasvaa uudella maulla, leppäsavulla. Valio Koskenlaskija Ruoka & Dippi -tuotteet puolestaan täydentyvät kahdella uudella maulla: Jalapeno-cheddar 250 g ja Taco 125 g. Käyttövalmiiden leivontakreemien valikoimaan saadaan uusi kinuskimaku, paistonkestävä kinuskinen tuote.

Gold&Green Delikaura palaa kahden maun voimin: chili-inkivääri ja grillattu tomaatti. Pakkauskoko on aiempaa isompi eli 230 grammaa. Nyhtökauraan verrattuna Delikaura on voimakkaammin käyttövalmiiksi asti maustettu tuote, joka ei välttämättä kaipaa kypsennystä tai edes lämmitystä. Alkuvuosi tuo uudistuksen Valion noin kahteensataan muovikorkilliseen pakkaukseen. Uuden EU-direktiivin mukaan jatkossa muovikorkin tulee pysyä kiinni pakkauksessa, sillä korkki pitää kierrättää kartonkikierrätyksessä kartonkipakkauksen mukana.

Jalotofua aasialaisittain

Jalotofua ja Jalotempeä valmistavan Jalofoodsin Jalotofu Klassikko -sarjan uusin tuote, Jalotofu Aasia, on aasialaisittain valmiiksi marinoitu ja helppokäyttöinen tofu. Vuonna 2020 lanseerattu Jalotofu Paahtopalat -sarja on niin ikään täydentynyt aasialaisittain maustetulla käyttövalmiilla, revityllä tofulla. Kumpikin uutuus on luomutuote.

Elovena Vanukas

Elovena-kaurabrändin välipalojen valikoimaan on tullut vähemmän sokeria sisältävä kaurapohjainen vanukas kahdessa eri maussa: suklaa ja kinuski. Vanukas on 100 % kasvipohjainen ja valmistettu Suomessa kotimaisesta, gluteenittomasta kaurasta. Se on saanut makutestissä kiitosta koostumuksestaan ja sopivasta makeustasostaan. Vanukas sisältää vähemmän sokeria kuin keskimäärin tuoteryhmän tuotteet ja vähän tyydyttynyttä rasvaa. Vanukkaille on myönnetty Sydänmerkki, mikä kertoo, että ne ovat tuoteryhmässään parempi valinta sokerin määrän ja rasvan laadun suhteen. Tuote on gluteeniton, maidoton, munaton ja vegaaninen.

Uutta Atrialta

Atria tuo ensimmäisenä markkinoille antibioottivapaat pekonit, jotka on valmistettu Suomessa, suomalaisesta lihasta. Vaihtoehtoina ovat perinteinen possusta valmistettu Suomalainen Pekoni sekä Suomalainen Kanapekoni, jossa rasvaa on vain 11 %. Kanan Parempi fileejauheliha 1,2 % on markkinoiden vähärasvaisin jauheliha. Broilerin fileestä on myös kaksi muuta uutuutta: rosépippurilla maustetut kanan fileepihvit sekä kahden pakkauksissa myytävät Jyväbroiler Broilerin Filee Naturelli -fileet. Gotler-makkarasta on sen 60-vuotispäivän kunniaksi tehty entistä lihapitoisempi. Atria Juhla Gotlerin pakkauskoot ovat 200 ja 450 grammaa.

Atrian vakuumipakattu jauheliha myydään jatkossa biopohjaisessa pakkauksessa, joka on pääosin tehty uusiutuvista raaka-aineista, tällä hetkellä mäntyöljystä. Jauhelihapakkauksen hiilidioksidipäästöt pienenevät 48 prosenttia, kun fossiiliseen raaka-aineeseen perustuva muovi korvataan biopohjaisella muovilla.

Arabialta astioihin

Puutarhurit-kuvio

Arabia juhlistaa 150-vuotista historiaansa tuomalla Arabian rakastetut kuviot -astiasarjaan uuden, Armi Tevan suunnitteleman Puutarhurit-kuvion. Sarjaan kuuluvat muki 0,3 l, lautanen 19 cm ja kulho 13 cm. Vuosijuhlan kunniaksi tuodaan myyntiin myös kukkaruukkuja kahdessa eri koossa (120x140 mm & 100x120 mm). Uuden Puutarhurit-kuvion lisäksi ruukkuja koristavat menneiltä vuosilta tutut Pastoraali- ja Huvila-kuviot. Kaikkien Arabian juhlavuoden esineiden pohjassa on Arabia 150 vuotta -erikoisleima.

Koti puhtaaksi

Kiilto lanseeraa uudistuneen kodinpuhdistustuotesarjan. Käyttövalmiit kodinpuhdistussuihkeet, -tiivisteet ja -liinat on suunniteltu puhdistamaan niin kodin yleispinnat, keittiön, kylpyhuoneen kuin ikkuna- ja lasipinnatkin. Suihkeet ja tiivisteet ovat 100 % biohajoavia ja valmistettu kasvipohjaisista raaka-aineista.

Tuotteille on myönnetty Joutsenmerkki. Kodinpuhdistussuihkeet on pakattu 100 % kierrätysmuovipulloon, jonka vaahdottava sumutin vähentää ilmaan vapautuvia aerosoleja ja riskiä hengittää ainetta sisään. Pakkausuudistuksen myötä Kiilto tulee vähentämään vuosittain noin 50 000 kg neitseellisen muovin kulutusta.

LEIPURI 2 / 2023 37 v UUTUUDET v

Ihan vaan lääkkeeksi -tietokirja on historiantutkija

Jari Hanskin terävä kuvaus suomalaisten politisoituneesta alkoholihistoriasta ja kiintymyssuhteesta viinaan.

Kirjan on kustantanut Into Kustannus.

Kieltolaki vv.1919-1932 kielsi yli kaksi tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien tuotteiden valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, kuljetuksen ja varastossa pidon muihin kuin lääkinnällisiin, teknillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin sekä kirkkoviininä käytettäväksi. Kieltolaki sääti rangaistukset niille, jotka tätä lakia rikkoivat.

Ihan vaan lääkkeeksi on kuvaus salakuljettajista eli tavallisista ihmisistä, kalastajista, joutomiehistä, työmiehistä ja -naisista, jotka yrittivät parantaa talouttaan kuljettamalla väkeviä alkoholijuomia ja erityisesti spriitä ympäri maakuntia.

Lain myötä suhtautuminen alkoholiin muuttui kielteiseksi, mikä näkyy edelleen suomalaisten alkoholisuhteessa. Vielä nytkin raittiusväen kirjoituksissa ja puheissa kaikuu vain kaksi vaihtoehtoa: joko olla täysraitis tai alkoholisti, eikä juuri mitään siltä väliltä.

Lautasmatka ruuan historiaan

Maailmanhistoriamme on täynnä outoja sattumuksia ruuasta. Ruokavalinnat ovat muokanneet kokonaisia yhteisöjä. Uutuuskirjassaan Lautasmatka – poimintoja ruuan historiasta

Mari Koistinen näyttää arkiset elintarvikkeet uudessa valossa ja avartaa käsitystämme suomalaisen ruokapöydän historiasta.

Kirjan aiheita ovat muun muassa afrodisiakit, purukumi,1990-luvun vähärasvaisuustrendi, suola, kahvi, maito ja kultainen riisi. Kustantaja on Aula & Co.

Mari Koistinen on ruoankulutuksen ympäristövaikutuksiin perehtynyt asiantuntija ja tietokirjailija. Hän kommentoi taajaan julkisuudessa erilaisia ruokaan liittyviä uutisia ja on vuosien ajan kirjoittanut aiheesta myös blogia. Koistisen aiempi kirja käsitteli ruokaväärennöksiä ja niiden historiaa.

38 LEIPURI 2 / 2023 Annostusjärjestelmiä PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa
Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com DELICIOUSLY
THINK 14.10.2016 14:26:16 v KIRJAT v
Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1
Uutuuskirja alkoholihistoriasta

www.condite.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi

☞ esiselvitykset

☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit

☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta

Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Elintarviketurvallisuuden ja laadun asiantuntija

PALVELUITAMME

Elintarviketurvallisuus - Laatu - Jäljitettävyys

Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000

ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001

ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

LEIPURI 2 / 2023 39 Erikoistukkukauppaa PALVELUHAKEMISTO
Konsultointia
LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904 Ajattelee maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava
Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto WWW. FAZERMYLLY.FI
Yhdessä olemme enemmän.

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

040 518 5180

Suomalaista laatutyötä

• Siivuttajat • Pussituskoneet

• Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot

• Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat

• Sämpylälaskurit • Keräilypöydät

• Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

PALVELUHAKEMISTO

Leipomokoneita

www.cortex.fi

LEIPOMOUUNIT – KONEET KOTIMAISTA VALMISTUSTA VUODESTA 1968 www.lu-ko.

Lu-Ko Oy Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Tmi Tarmo Palomaa

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset Puh. 0500 166 355

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri-lehti 3/2023 ilmestyy

huhtikuussa viikolla 16

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy

Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752

www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi info@lkmtrade.com

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

40 LEIPURI 2 / 2023
ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT
• PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT
• PAISTOPELLIT
Monipuolinen valikoima leipomokoneita
www.leipomokoneet.com

www.peltolanpussi.fi

Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

Leipomopakkaukset

joka lähtöön

www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi

•Tilausten käsittely

•Valmistuksen ohjaus

•Sähköiset liittymät

•Kassajärjestelmä

www.skj.fi

Toiminnanohjaus

•Ketjunohjaus

•Käyttöönotto ja tuki

Tapahtumia tulossa vuonna 2023

22.-23.3.2023 Fastfood & Café & Restaurant Expo, Helsingin Messukeskus

Ravintolat, kahvilat ja pikaruoka ffcr-helsinki.com

20.-29.3.2023 Internorga, Hampuri Hotellit, ravintolat, leipomot ja konditoriat teemana ammattimessuilla. www.internorga.com

30.3.-2.4.2023 Lähiruoka & Luomu ja Kevätmessut, Helsingin Messukeskus

lahiruokajaluomu.messukeskus.com

LEIPURI 2 / 2023 41
PALVELUHAKEMISTO
-
-
- työajan hallinta GO & SAUMA®
Tietojärjestelmiä Pakkaustarvikkeita
LEIPOMOT KAHVILAT www.softone.fi
toiminnanohjaus
työvuorosuunnittelu
ohjelmistot
P. 0207 815 400
LEIPOMOILLE
PK Pohjakulma Oy Henri Laurila Puh. 040 511 7282 henri.laurila@ki-sal.fi www.ki-sal.fi Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780

Livsmedelsbranschens ”inpo-lösning” – dyr, galen, men delvis positiv

Imin senaste ledare i tidningen Leipuri 1/2023 konstaterade jag att lika löneförhöjningar som gäller alla företag och som inte beaktar skillnaderna mellan olika branscher, eller den ekonomiska situationen för företag inom en enskild bransch, ökar arbetslösheten och främjar en koncentration av företagsverksamheten till allt större företag. Så här agerade man dock nu inom livsmedelsbranschen igen. Livsmedelsindustrins förbund ETL och Finlands livsmedelsarbetareförbund SEL i sin till rikets allmänna linje anpassade kollektivavtalslösning 13.2.2023, som gäller hela livsmedelsbranschen, kom fram till att lönerna ska stiga på samma sätt inom alla livsmedelsbranscher. I praktiken innebär detta att ett litet, hantverksdominerat bageri måste ge sina anställda lika stora löneförhöjningar som en stor, industriell livsmedelsanläggning, oavsett om det handlar om en industriell anläggning inom kött-, mejeri-, bryggeri- eller bageribranschen. Det är klart att livsmedelsbranschens ”inpo-lösning” passar fint för både livsmedelsarbetarna och de industriella storbolagen. I dessa företag är lönekostnadernas andel av företagets omsättning betydligt mindre än till exempel i hantverksdominerade bagerier.

Jag har ofta konstaterat att facket fokuserar på att stödja och trygga de välbärgade arbetstagarna. Ett litet exempel på detta är att förtroendemännens ersättningar i juni höjs med 10 procent inom alla livsmedelsbranscher. Man stärker alltså den ekonomiska ställningen för de anställda som har det bästa anställningsskyddet i företaget, och är samtidigt medveten om att de löneförhöjningar som genomförs från och med maj 2023 högst sannolikt kommer att leda till att många människor sägs upp och/eller permitteras. I grund och botten handlar också arbetskonflikten för Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund AKT:s stuvare, som pågår medan jag skriver detta, om att skydda de välbärgade arbetstagarnas intressen. I arbetskonflikten kräver de välavlönade stuvarna högre löneförhöjningar än vad de anställda inom andra branscher redan har avtalat om*

Livsmedelsbranschens kollektivavtalslösning, som blir dyr för i synnerhet små och medelstora bageri- och konditoriföretag, innehåller dock även positiva saker som vi får lov att tacka båda förhandlingsparter för. Kollektivavtalet som gäller anställda inom bagerier är erkänt ett av Finlands stelaste kollektivavtal. Nu har detta ytterst stela avtal kompletterats med några bra förtydliganden och till och med en möjlighet till flexibel arbetstid på basis av lokala avtal. Den eventuella lilla flexibiliteten i arbetstid som ingår i utjämningsperioden på fyra veckor innebär principiellt dock en betydande reform. Själv har jag i över 30 års tid följt bageribranschens kollektivavtalsteater på nära håll och under den tiden har det knappt förekommit någon flexibilitet alls som bygger på lokala avtal.

Andra goda reformer, förutom ovannämnda, är de förtydliganden i anslutning till prövotiden och återanställningsplikten

som specificerar att man för dessa följer bestämmelserna i arbetsavtalslagen, samt möjligheten att avtala om att byta semesterpenningen till avlönad semester. Det här har varit möjligt inom övriga industribranscher redan i många år, men det är fint att dessa förtydliganden nu också omfattar bageribranschen. Tack för dem!

En tydlig förbättring jämfört med tidigare är också reformen som gäller bageriernas anställande av deltidsanställda. Trots förbättringen är kollektivavtalets bestämmelse om deltidsanställda tyvärr fortfarande en ytterst idiotisk helhet. Enligt den nya bestämmelsen har arbetsgivaren rätt att under mån-fre anställa två (2) deltidsanställda per påbörjad grupp om tio (10) heltidsanställda bageriarbetare i ett anställningsförhållande som gäller tills vidare, dessutom alltid ytterligare två (2) per följande påbörjad grupp om tio heltidsanställda.

Det idiotiska i denna bestämmelse är att man inom alla andra branscher, alltså även inom alla andra livsmedelsbranscher, helt fritt får anställa deltidsanställda. Av någon anledning vill SEL att det finns en kollektivavtalsbestämmelse som begränsar deltidsarbete enbart inom bageribranschen. I vilket fall som helst är den reform som nu gjorts gällande deltidsanställda mycket bättre än den tidigare kollektivavtalsbestämmelsen som varit i kraft i över 50 år och som var fullständigt oskälig och orättvis (se ledaren i tidningen Leipuri 8/2022). Den nya kollektivavtalsbestämmelsen säger ändå mycket om bageribranschens kollektivavtal, dess innehåll och i synnerhet den arbetsmarknadspolitiska kamp om deltidsarbete som pågått i årtionden.

Kollektivavtalslösning innehåller dock även positiva saker som vi får lov att tacka båda förhandlingsparter för.

Det sker alltså reformer inom bageribranschen och det med ”fart”. År 1983 reformerades lagen om arbete i bagerier så att sex procent av arbetskraften, men minst tre personer, fick utföra nattarbete. Nu, 40 år senare, fogades år 2023 till kollektivavtalet för bagerierna en bestämmelse om att arbetsgivaren fritt får anställa minst två deltidsanställda. Man får väl konstatera att vi ”gått framåt” under 40 år. Få se vilka kreativa begränsningar de kommande förhandlingsgenerationerna inom facket hittar på gällande de anställdas arbetstider år 2063.

*Från fackets sida betonar man ofta jämlikhet och en likvärdig behandling av arbetstagarna som grund för lika löneförhöjningar. AKT:s stuvartvist är ett bra exempel på hur man inom facket struntar i den principen, då fackets (t.ex. AKT:s eller FFC:s lednings) egna arbetsmarknadspolitiska mål är viktigare. Jämlikheten inom facket varierar enligt fall och situation.

42 LEIPURI 2 / 2023
LEDAREN

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Toimisto

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi

Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com

Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi

Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Valtuuskunta

Jari Elonen, puheenjohtaja

Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja

Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry

Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry

Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi

Pirkanmaan Leipomot ry

Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry

Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Savon Leipomoyhdistys ry

Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry

Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry

Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi

Satakunnan Leipomoyhdistys ry

Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry

Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry

Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry

Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry

Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi

Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI

puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201

sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 2 / 2023 43
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.