Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto
SLeipuripäivät Helsingissä – mukavaa yhdessäoloa ja hyviä puheita
uomen Leipuriliiton 125. vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät järjestettiin lähes 500 osallistujan voimin elokuussa Helsingissä, jonne leipurikunta kokoontui viettämään hyvähenkistä viikonloppua yhdessä perheenjäsentensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa. Viikonloppu huipentui Hotelli Hilton Kalastajatorpalla järjestettyyn juhlaillalliseen, jossa iltaa viihdyttivät taitava mentalisti Viljo Haapamäki sekä Leipuriliiton 125-vuotista historiaa läpikäynyt StepUp-tanssiryhmän upea esitys. Liiton entinen toimitusjohtaja Olli Kuhta piti mieleenpainuvan puheen muistellessaan muun muassa Leipuriliiton ja ”koko leipomokentän” vaurastumista Leipurien Tukun osakekaupoilla 1980-luvun lopulla. Leipuriliiton vuosikokouksessa ensimmäisen vuosikokouspuheensa piti tämän vuoden alusta liiton puheenjohtajana toiminut Anttu Rautio*. Kesko Oyj:n päivittäistavarakaupan toimialajohtaja ja Päivittäistavarakauppa ry:n puheenjohtaja Ari Akseli piti vuosikokouksen juhlapuheen. Akseli kertoi puheensa teeman olevan ”Kun kauppa ja Leipuri kättä lyö, ei lopu meiltä työ, eikä kansalta leipä”. Akseli viittasi myös Keskon ja K-kauppiasliiton yhteisten tilaisuuksien ja Leipuripäivien väliseen samankaltaisuuteen ja niiden yhteisöllisyyteen. Molemmissa yrittäjät kokoontuvat viettämään yhteistä aikaa. Akseli totesi yritystoiminnan perusperiaatteiden kaupalla ja leipomoilla olevan myös monella tapaa samanlainen. Akselin mukaan ”Meillä kaupassa ykkösasia on se, että niitä tuotteita myydään enemmän, mitä on hyllyssä, kuin niitä, mitä ei ole”. Tuota kuulijoita hauskuttanutta toteamustaan hän kutsui eräänlaiseksi kultaiseksi säännöksi. Toinen hänen ”kultainen sääntönsä” liittyi byrokratian lisäämiseen ja Suomen talouskasvun heikkouteen. Akseli muistutti, että talouskasvua on Suomessa ollut reaalisesti viimeksi vuonna 2008. Akselin mukaan yleisesti tiedossa on, että byrokratian lisääminen ei luo talouskasvua, mutta siitä huolimatta sekä Suomessa että EU:ssa byrokratiaa jatkuvasti lisätään. Ja toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa byrokraattisia säännöksiä noudatetaan pilkuntarkasti.
Moniin Akselin puheessa esille nostamiin asioihin on helppo yhtyä. Mutta mitä tulee siihen, että niitä tuotteita myydään enemmän, mitä on hyllyssä, kuin niitä, mitä ei ole, on todettava, että päivittäistavarakaupan eri toimijoilla, kuten esimerkiksi Keskon kauppiailla, on luonnollisesti valta päättää siitä, minkä yrityksen tuotteet kaupan hyllylle pääsevät, ja keiden eivät pääse. Kilpailu hyllytilasta on valtaisaa. Päivittäistavarakaupan eri toimijat ovatkin kuin entisaikojen gladiaattoritaisteluiden katsomossa istuneet keisarit, joilla oli valta päättää siitä, kenen taistelijan kohdalla peukalo nostetaan ylöspäin ja kenen kohdalla peukalo käännetään alaspäin. Selvää on, että kaikille halukkaille kaupassa ei ole tilaa, varsinkin kun monet kaupan toimijat suosivat tuontituotteita pienten ja keskisuurten kotimaisten ja paikallisten yritysten tuotteiden kustannuksella. Leipomotuotteita rahdataan
Suomeen ympäri maailmaa samalla kuin kaupan lähellä toimiva paikallinen leipomo yrittää myydä tuotteitaan omasta myymälästään käsin. Olen usein todennut, että leipäosasto on kaupassa lähes ainoa paikka, jossa päivittäistavarakaupat pystyvät erottautumaan kilpailijoistaan. Mutta on harmillista, että niin monet kaupat käyttävät "erottautumiskeinonaan" paikallisten toimijoiden tuotteiden sijasta ulkomailta tuotuja paistopistetuotteita, kun niitä saa niin halvalla. Se on tuhoisaa myös suomalaiselle rikkaalle leipäkulttuurille.
On helppo yhtyä myös Akselin puheessa mainitsemaan byrokratian jatkuvaan lisääntymiseen ja älyttömien lakiehdotusten torjuntayrityksiin. Akseli totesi osuvasti, että vaikka lakiesitys olisi kuinka ”pöljä” tahansa, niin ”nöyränä hallintoalamaisena” on lähdettävä siitä, että lakiehdotukseen annettavien kommenttien on kuitenkin oltava sellaisia, että ne eivät loukkaa ketään. Akselin käyttämä termi ”nöyrä hallintoalamainen**” kuvaa hyvin suomalaisten nöyrää asennetta poliitikkojen ja virkamiesten toimintaan ja heidän tekemiin päättömiinkin ehdotuksiin, kuten Akselin yhtenä esimerkkinä toteamaan korona-aikaiseen ehdotukseen kauppojen aukioloaikojen rajoittamisesta. Sehän olisi johtanut vain siihen, että lyhyempänä aukioloaikana kaupassa olisi ollut kerrallaan enemmän ihmisiä. Näin koronan leviämistä olisi pikemminkin vain edesautettu.
Mistä sitten johtuu, että byrokratia lisääntyy ja säännökset kiristyvät, vaikka jatkuvasti puhutaan niiden vähentämisestä? Näkemykseni mukaan syy on siinä, että kaikki ihmiset haluavat päteä ja olla hyviä omassa työssään; niin myös poliitikot kuin yksittäiset virkamiehet. Keksimällä ja ehdottamalla erilaisia säännöksiä tai noudattamalla pilkuntarkasti annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, yksittäiset poliitikot ja virkamiehet voivat kokea onnistumisen hetkiä omassa työssään. Kun on valtaa, vaikka vain hitusen, niin valtaa pitää käyttää, ja jos ei muutoin, vähintäänkin sääntöjen pilkuntarkalla noudattamisella. Mutta yhteistä uusille säännöille ja säännösehdotuksille on kuitenkin se, että niistä ei yleensä koskaan ole haittaa kyseisen säännöksen ehdottajalle tai säännöstä pilkuntarkasti noudattavalle virkamiehelle itselleen.
Mika Väyrynen
*Lue vuosikokouksesta ja siellä pidetyistä puheista lisää jäljempänä sivuilta 10-13.
**Olen usein todennut, että suomalaisten ”oppiminen” nöyriksi hallintoalamaisiksi juontaa juurensa Suomen yli 100 vuoden ajanjaksoon Venäjän vallan alla. Tuollainen ajanjakso ja siihen liittyvät kokemukset ovat seuranneet yhteiskunnassamme sukupolvelta toiselle.
Tiedote
Leipomo- ja konditoriayrittäjät kokoontuivat 14.8.-17.8.2025
Leipuripäivillä
Helsingissä
Suomalaiset leipomo- ja konditoriayrittäjät sidosryhmineen kokoontuivat 14.8.-17.8.2025 pitämään 125. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä Hotelli Hilton Kalastajatorpalle Helsinkiin lähes 500 osallistujan voimin. Tapahtuma oli jälleen kerran hieno osoitus yhteisöllisyydestä, joka on ollut leipomoja konditoria-alan yritysten voimavara nyt jo 125 vuoden ajan. Leipomoiden ja konditorioiden yrittäjät perheenjäsenineen eri puolilta Suomea kokoontuivat viettämään yhteistä viikonloppua, jossa tärkeänä lisämausteena olivat myös alan yhteistyökumppanit; raaka-aineiden, pakkausten ja koneiden ym. toimittajat.
Leipuriliiton pitkäaikaisia perinteitä kuvaa se, että Leipuriliiton vuosikokous ja kesäpäivät on järjestetty Helsingissä viiden vuoden välein vuodesta 1900 lähtien, paitsi vuonna 1905, jolloin vuosikokous järjestettiin Sortavalassa (ja vuonna 1904 Helsingissä). Tänä vuonna Suomen Leipuriliitto ry järjesti Leipuripäivät yhteistyössä Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n kanssa, joka on yksi Leipuriliiton kolmestatoista paikallisyhdistyksestä.
Leipuripäivät aloitettiin torstaina 14.8.2025 ammatillisella seminaarilla. Perjantaina 15.8.205 oli leipuripäivävieraille järjestetty monipuolista oheisohjelmaa koko päivän ajan. Lauantaina 16.8.2025 aamupäivällä pidetyssä Leipuriliiton vuosikokouksessa juhlapuheen piti Kesko Oyj:n päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli ja vuosikokouspuheen Leipuriliiton puheenjohtaja Anttu Rautio (Kotileipomo Siiskonen Oy). Leipuripäivät huipentuivat lauantain juhlaillalliseen, jossa paikallaolijoita viihdyttivät muun muassa mentalisti Viljo Haapamäki sekä StepUp Dancers-ryhmä.
Leipuriliiton puheenjohtaja Anttu Rautio nosti vuosikokouspuheessaan esille positiivisina asioina muun muassa työmarkkinoilla tehdyt uudistukset sekä suomalaisen leipäkulttuurin rikkauden. Huolenaiheina olivat yleinen maailmantilanne ja Suomen talouden heikkous, joilla on väistämättä oma vaikutuksensa myös leipomoalan yritysten tulevaisuuteen. Rautio muistutti, että tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan maassamme toimi kesäkuussa 2025 yhteensä 708 leipomo- ja/tai konditoriayritystä. Leipomoalalla on siis tilastojen mukaan edelleen varsin paljon yrityksiä. Tältä osin on kuitenkin syytä huomioida, että tuon samaisen tilaston mukaan Suomessa on vain 187 leipomoa ja konditoriaa, joiden liikevaihto on yli 400 000 euroa ja vain 116 leipomoa ja konditoriaa, joiden liikevaihto on yli 1 miljoona euroa. Tuo kertoo paljon leipomo- ja konditoria-alan yritysten todellisesta tilanteesta, joka ei näytä erityisesti pienempien yritysten osalta niin kovin ruusuiselta.
Leipuriliiton 125. vuosikokouksessa lauantaina 16.8.2025 tehtiin myös henkilövalintoja, kun liiton hallintoon valittiin hallituksen varapuheenjohtaja ja valtuuskunnan puheenjohtajat:
• Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Kari Meltovaara (Leipomo Rosten Oy), Turku
• Valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Lankoski (Ullan Pakari Oy), Pori.
• Valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on vuoden mittainen eli ns. vuosikokouksesta vuosikokoukseen.
Yrityskaupat
Lantmännen osti Leipurin Oyj:n
Maatalousosuuskunta Lantmännen on allekirjoittanut sopimuksen Aspo Oyj:n kanssa Leipurin Oyj:n sekä sen Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian ja Liettuan liiketoimintojen ostamisesta. Leipurin on johtava raaka-aineiden toimittaja leipomoille ja laajemmin elintarviketeollisuudelle. Yrityskaupan myötä Lantmännen vahvistaa asemaansa elintarvikeraaka-aineiden markkinoilla.
Leipurin on Aspon omistama yhtiö, jonka vuosittainen liikevaihto on noin 133 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 160 henkilöä, ja sen pääkonttori sijaitsee Suomessa. Ruotsissa Leipurin toimii paikallisten yhtiöidensä Kobian ja Kebelcon kautta. Osana Lantmänneniä Leipurin jatkaa toimintaansa erillisenä liiketoimintana Lantmännenin Energia-divisioonassa, johon kuuluu jo ennestään elintarvikeraaka-aineisiin keskittyviä toimintoja, kuten kasvipohjaiset proteiinit ja kaurapohjaiset raaka-aineet.
Yrityskauppa edellyttää viranomaishyväksyntää, ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaupan toteutumiseen asti Lantmännen ja Leipurin jatkavat toimintaansa erillisinä yhtiöinä.
Zafiro on kasviöljypohjainen tuote, jota käytetään suklaan tavoin. Yksi vastaus suklaamarkkinoiden saatavuus- ja hintahaasteisiin!
Ei tarvitse temperoida Kuorrutteisiin ja koristeisiin Upea kiilto ja napsahdus
Useita eri makuja: Mansikka Gold Tumma Vaalea Valkoinen
Blanxart-suklaatuotteet sopivat vaativimmankin kondiittorin tarpeisiin. Leipurin valikoimissa sekä ganacheja että suklaanappeja eri mauissa.
Myyntipalvelumme auttaa sinua henkilökohtaisesti joka arkipäivä 8-16. +358 9 521 2600 • store@leipurin.com store.leipurin.com
KATSO VALIKOIMA
Leipuripäivät valmistelleeseen työryhmään kuuluivat Mika Väyrynen (eturivi vas.), Kati Sinda, Nina Ekberg-Tzaczick (Oy Ekberg 1852 Ab), Sirpa Bäckström (Uudenmaan Herkku Oy), Elina Matikainen, Susanna Ottila (Kanniston Leipomo) ja Otto Lundström (Eromanga Kotileipomo). Takarivissä vasemmalla Samuli Honkanen (Leipomo Juuri) ja Mika Gilan (Kakkutalo Gilan Oy). Kuvasta puuttuvat Anna Repo (Nurmileipä Oy), Kai Schulz ja Matti Hokkinen. Kuvan otti puheenjohtaja Anttu Rautio.
Liiton kunniajäsenistä olivat paikalla Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo (oik.) ja Anders Bondén (2.vas.) yhdessä puolisonsa Rita Bondénin kanssa. Takana Mika Väyrynen, Leipuriliitto ja vasemmalla Heikki Räinä, Pulla-Pirtti Oy.
Tervetulohalauksissa mm. Leipuriliiton Mika Väyrynen ja Ramin Konditorian Pirita Huikuri oikealla, keskellä Ramin Konditorian Isto Huikuri ja Conditen Nalle Asikainen, joiden takana Pirjon Pakarin Hannu Malmivaara. Vasemmalla Uudenmaan Leivän Merja Villgren, jonka takana Conditen Jaana Välimäki. Oven edessä Conditen Anders Borg ja Elosen Leipomon Emmi Elonen. Etualalla oikealla Uudenmaan Leivän Riina Rajapuro.
Paikallisyhdistyksen jäsenet päivystivät nimikorttien jakelupisteellä hotellin aulassa. Samuli Honkanen, Leipomo Juuri (vas.), ja Kai Schulz olivat vuorossa torstaina iltapäivällä.
Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa
Leipuripäivillä
Kalastajatorpalla
Tänä vuonna kokoonnuttiin Leipuripäiville Kalastajatorpalle Helsinkiin 14.-17. elokuuta. Tapahtuma oli tavanomaista juhlavampi, vietettiinhän samalla myös Suomen Leipuriliiton 125-vuotisjuhlia.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Jälleen kerran Leipuripäivät tarjosivat iloisia kohtaamisia, antoisia keskusteluja, ammatillista asiaa, runsaasti oheisohjelmaa sekä tietenkin hyvää syötävää ja juotavaa. Tapahtuman pääasia on luonnollisesti liiton vuosikokous, jossa lauantaiaamuna oli runsas osanotto. Vuoden 2025 Leipuripäiville osallistui lähes viisisataa henkilöä.
Leipuripäivien järjestelyissä olivat tänä vuonna mukana Leipuriliiton kanssa Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n aktiivit puheenjohtajansa Otto Lundströmin johdolla.
Kuten viime vuonna, Leipuripäivät aloitettiin jo torstaina 14.8.2025 ammatillisella iltapäiväseminaarilla, jossa kuutisenkymmentä henkilöä kuunteli mielenkiintoisia esityksiä yrityksen hallituksesta, kuluttajakäyttäytymisestä, varautumisesta sekä tekoälystä. Vieraita saapui runsain määrin jo torstaina sekä seminaariin että siksi, että perjantai 15.8.2025 oli täynnä erilaista oheisohjelmaa. Aamulla puoli kahdeksan maissa lähtivät liikkeelle golffarit, joille Ravintoraisio tarjosi perinteiseen tapaansa golfkierroksen Espoo Ringside Golfin kentällä. Aamuyhdeksältä starttasivat bussit Finnnbakelsin Helsinki-risteilylle. Sieltä palattua saattoi vielä osallistua Leipurin Oy:n järjestämään frisbeegolf-kisaan läheisellä Munkkiniemen frisbeegolf-radalla. Illalla nautittiin Valio Aimon upeasta Cocktail-tilaisuudesta herkkuineen ja juomineen.
Lauantai 16.8.2025 aloitettiin vuosikokouksella kello 9.30 ja samalla kellonlyömällä myös Fazer Myllyn järjestämän lastenretken bussi starttasi kohti Heurekaa. Vuosikokouksesta siirryttiin suoraan tavarantoimittajien näyttelyyn, johon saattoi tutustua kello 10-15.30. Näyttelyn jälkeen nautittiin Conditen tarjoamasta musiikkituokiosta, jossa esiintyi Hanna Pakarinen. Lauantain kruunasi juhlaillallinen, joka tarjottiin yli neljällesadalle vieraalle kahdessa eri salissa eli Pyöreässä salissa ja Juhlasalissa. Juhlaväkeä viihdytti molemmissa saleissa mentalisti Viljo Haapamäki koko illan ajan ja lisäksi nähtiin Step Up Dancers -ryhmän näyttävä show, joka mukaili Leipuriliiton historiaa. Kun jälkiruokakakut oli syöty, ehdittiin vielä tanssia ja lauluhaluisille oli tarjolla karaokea aina aamuyön tunneille asti.
Terassillakin tarkeni. Etualalla Hakasen Leipomon Marketta ja Markku Hakanen, Markun takana oikealla on Ullamaija Uusitalo. Seuraavana Conditen Jaana Välimäki, sitten Hakasen Leipomon Janne Hakanen, Conditen Lari Ranki sekä Munkkimiesten Kirsi Öman ja Satu Lietsamo. Takana keskellä Esa Harju, seuraavana Conditen Ossi Aalto ja vasemmalla Vilénin Leipomon Sirpa Peltonen ja Pertti Vilén.
Seisomassa paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, vieressä istuu Leipuriliiton puheenjohtaja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen. Seuraavana Erkki Timperi (lippalakki päässä). Vastapäätä Erkkiä on Henri Rautio, Kotileipomo Siiskonen vierellään Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo.
Eromangan kuuluisia lihapiirakoita nauttivat seminaarin aluksi mm. Pirjon Pakarin Hannu Malmivaara (etualalla), hänen takanaan Uudenmaan Leivän Riina Rajapuro sekä oikealla odottava Ojalan Pakarin Vesa Ojala. Taustalla Matti Hokkinen jo maistelee herkkua.
Leipuriliiton puheenjohtajan Anttu Raution perhe oli mukana koko vahvuudellaan eli puoliso Laura Rautio sekä lapset Amelia ja Remi, jonka sylissä kuopus Nolan.
Elosen perheessä neljättä polvea edustava Eeli Elonen oli mukana näyttelyssä yhdessä mumminsa Tuire Elosen (vas.), isänsä Eetu Elosen sekä tätinsä Emmi Elosen kanssa. Leipätiedotuksen osastolla tehtiin ensin täysjyvätesti ja sitten pyöräytettiin palkinnon tuottavaa onnenpyörää Terhi Virtasen (oik.) opastamana.
Illallisen pöytävarauksia otti vastaan Leipuriliiton Kati Sinda, jolta tässä paikkoja kyselevät Nelimarkan Leipomon Kimmo ja Tarja Nelimarkka.
Villähteen Leivän Hanna Ylä-Mononen sekä lapset Eemeli ja Ella tulotunnelmissa hotellilla.
Eesti Leivaliiton onnittelutervehdyksen Suomen Leipuriliitolle toi Meelis Pärn (Pagaripoisid OÜ) (vas.), jonka kanssa Mika Väyrynen kohotti maljan.
Leipuriliiton Leiko-palvelu oli hienosti esillä tapahtumassa Adeonan Henry Tuonosen ansiosta.
Leena Saarinen, kuten muutkin puhujat, sai Otto Lundströmiltä palkkioksi kassillisen Kanniston Leipomon ja Uudenmaan Herkun leipomotuotteita.
Pirjo Ekmanin mukaan oman kohderyhmän ymmärtäminen auttaa yritystä vastamaan kuluttajan odotuksiin ja tarpeisiin.
Väliajalla tarjoillut macaronit oli tehty Ekbergillä.
Ammatillinen seminaari aloitti Leipuripäivät
Leipuripäivät aloitetiin nyt toista kertaa jo torstaina ammatillisella iltapäiväseminaarilla, jossa kuultiin neljä mielenkiintoista alustusta. Juontajana toimi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjien puheenjohtaja Otto Lundström.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Kalastajatorpan State Roomissa pidettyyn seminaariin oli ilmoittautunut lähes kuusikymmentä kuulijaa. Aluksi tarjottiin kahvit Eromanga Kotileipomon muhkeiden lihapiirakoiden kera. Väliajalla nautittiin Oy Ekberg 1852 Ab:n suussa sulavia macaroneja ja lasi kuohuviiniä.
Ensimmäisenä puhujana esiintyi hallitusammattilainen Leena Saarinen, jolla on mittava kokemus sekä yritysten johtamisesta että niiden hallituksissa työskentelemisestä. Alustuksessaan hän käsitteli hallituksen ja sen jäsenten roolia yrityksessä ja myös mm. sitä, miten hallituksen jäsenet pitäisi valita. Mieluummin ammattilaisia kuin omia kavereita.
Seuraavana esiintynyt Pirjo Ekman, Inspirans Oy:n toimitusjohtaja, keskittyi
alustuksessaan kuluttajaan ja kuluttajakäyttäytymiseen sekä siihen miten tärkeää yritykselle on oman kohderyhmän ymmärtäminen.
Kokonat Oy:n yrittäjät Katri Laakso ja Johanna Dietrich puhuivat varautumisesta ja sen tärkeydestä yrityksessä. Erilaisia poikkeus- tai kriisitilanteita varten tulisi olla mietittynä varasuunnitelma, miten toimitaan. Kokonat Oy:n ar-
tikkelisarja varautumisesta on julkaistu myös alkuvuoden 2025 Leipuri-lehdissä. Viimeinen esitys käsitteli tekoälyn soveltamista elintarvikealan yrityksessä. Case Saarioisesta kertoivat Adeona Oy:n toimitusjohtaja Patrik Palatz ja Taito United Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kaipainen. Edellä mainitut kaksi yritystä ovat tuttuja myös Leiko-palvelun rakentajina.
Patrik Palatz, Adeona Oy (vas.) ja Tuomas Kaipainen, Taito United Oy puhuivat tekoälystä. Kokonat Oy:n Katri Laakson (oik.) ja Johanna Dietrichin aiheena oli varautuminen.
Leipuriliiton vuosikokous sujui ilman yllätyksiä
Leipuriliiton 125. vuosikokous kokosi jäsenet yhteen Kalastajatorpan Merisaliin lauantaina 16.8.2025. Tilaisuuden puheet pitivät Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sekä
Leipuriliiton puheenjohtaja Anttu Rautio. Virallisen kokousosuuden jälkeen huomiotiin liiton ansioituneita jäseniä ansiomerkeillä.
Vuosikokoustilaisuuden juonsi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjiä edustanut Uudenmaan Herkku Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Bäckström. Hän toivotti kaikki kokousvieraat tervetulleiksi niin kokoukseen kuin Leipuripäivillekin. Bäckström korosti myös yhteistyön voimaa leipomoiden tekemisessä, ja esimerkiksi hän nosti Etelä-Suomen Leipomoyrittäjien viime talvena toteuttaman kuuden leipomon runebergintorttutempauksen.
Juhlapuheen piti Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli, joka korosti, että leipä ja leipomoala ovat suomalaisessa ruokakulttuurissa poikkeuksellisen vahvassa asemassa. Suuret leipäosastot, rikas perinne ja paikallisten leipomoiden tarjonta tekevät Suomesta ainutlaatuisen myös kansainvälisesti katsoen.
Akseli painotti yhteistyön merkitystä: alan yhteinen edunvalvonta on tärkeää, jotta leipomoilla on mahdollisuus menestyä myös tulevaisuudessa. Hän muistutti, että sääntely ja byrokratia hidastavat usein kehitystä, ja sääntelyä on leipomoalalla tavanomaista enemmän, vaikka joitakin muutoksia onkin saatu aikaan. Erityisesti EU-tasoinen sääntely nousi puheessa kriittiseen tarkasteluun. Liian usein ajatellaan, että sääntely tuo vain jotakin hyvää, mutta ainakaan taloudellista aktiviteettia se ei Akselin mukaan tuo lisää. Sääntelyn sijaan Suomi tarvitsisi kasvua tukevia ratkaisuja.
Puheessa nousivat esiin myös kuluttajien muuttuvat tarpeet.
Maku säilyy tärkeimpänä tekijänä, mutta helppous ja valmiit rat-
Virallisen vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjien puheenjohtaja Otto Lundström (keskellä). Oikealla hallituksen puheenjohtaja Anttu Rautio ja vasemmalla kokouksen sihteeri, toimitusjohtaja Mika Väyrynen.
kaisut ovat kasvavia trendejä. Palaleivät, viipaloidut leivät ja paistopisteiden tuotteet vetävät asiakkaita. Konditoria ei kuitenkaan ole meillä noussut niin isoksi kuin vaikkapa Ruotsissa. Akseli mietti, onko syynä yksinkertaisesti vain suomalaisten suuri rakkaus pullaan? Hän kuitenkin uskoo, että konditoriatuotteissa olisi vielä runsaasti kasvun mahdollisuuksia, esimerkiksi uusia sesonkeja voitaisiin luoda vanhojen lisäksi.
Kaupan näkökulmasta leipä on yksi keskeisimmistä tuoteryhmistä: sen myynti K-ruokakaupoissa ylittää 430 miljoonaa euroa vuodessa, ja leipäosaston laatu ja tuoreus vaikuttavat vahvasti koko kaupan asiakastyytyväisyyteen. Leipäosastollaan kauppa voi myös erottautua kilpailijoistaan. Paikallisuus ja pienleipomoiden joustavuus täydentävät suurten toimijoiden tarjontaa ja vahvistavat kuluttajien sitoutumista.
Akseli korosti myös laadun merkitystä alan kasvun ajurina. Edullisille palaleipätuotteille on oma paikkansa etenkin lapsiperheiden arjessa, mutta kestävää kasvua syntyy vasta silloin, kun kuluttajat tarttuvat myös laadukkaampiin vaihtoehtoihin. Artesaani-
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Sami Tahkokorpi
Kokous keräsi runsaasti väkeä Kalastajatorpan Merisaliin.
leipä ja kotimaiset, korkealaatuiset konditoriatuotteet tuovat lisäarvoa, vahvistavat ruokakulttuuria ja luovat samanlaista intohimoa ruokaan kuin mitä Ranskassa tai Italiassa tunnetaan.
Ari Akseli totesi myös, että muutos on väistämätöntä ja yritystenkin pitää osata muuttua ajan mukana. Tällä hetkellä erityisesti tekoäly ja teknologinen kehitys mullistavat markkinointia, tuotantoa ja asiakaskokemusta. Samalla vastuullisuuden merkitys kasvaa. Hän muistutti, että kotimaisen ruokaketjun menestys edellyttää kasvua, investointeja ja kuluttajien luottamusta.
Puheensa lopuksi Akseli kiitti leipomoalaa tiiviistä yhteistyöstä ja totesi, että leipä yhdistää suomalaisia niin arjessa kuin juhlassa –ja sen arvostus on koko alan yhteinen etu.
Hallituksen puheenjohtajan puhe Kiitettyään Ari Akselia mielenkiintoisesta puheesta Leipuriliiton uusi puheenjohtaja Anttu Rautio totesi vuosikokouspuheensa alussa, että pienille ja keskisuurille leipomoille kaupan kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, jotta ne tavoittavat kuluttajan. Samalla nämä leipomot tuovat kaupan leipäosastolle keinon erottautua, mikä puolestaan on etu kaupalle.
Puheessaan Anttu Rautio kävi läpi ensimmäisen puheenjohtajuusvuotensa kevään työmarkkinakäänteitä, joihin liittyivät muun muassa paikallisen sopimisen laajentaminen, leipomotyölain kumoutuminen ja työehtosopimusneuvottelut. Vaikka neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus on leipomoille kallis, toi se mukanaan myös uudistuksia, kuten mahdollisuuden joustavampaan paikalliseen sopimiseen. Valitettavasti Rautio kuitenkin kertoi kuulleensa SEL:n toiminnasta, joka hänen mukaansa on vaikeuttanut uudistusten käytännön hyödyntämistä.
Rautio kiinnitti huomiota myös kulutustottumusten muutokseen. Leipätiedotuksen tilastot kertovat ruokaleivän kulutuksen laskusta, mutta samalla välipalatuotteiden ja makeiden leivonnaisten kysyntä on kasvanut. Tämä avaa mahdollisuuksia suomalaisille leipomoille, jotka tuntevat kotimaiset makumieltymykset. Erityisesti täysjyvän käytön lisäämistä tulisi edistää, sillä suomalaiset saavat sitä ruokavaliostaan edelleen liian vähän. Esimerkiksi rukiista voisi kehittää uudenlaisia välipalatuotteita.
Tervetuliaissanat lausui toimitusjohtaja, leipomoyrittäjä Sirpa Bäckström, Uudenmaan Herkku Oy.
Ari Akseli korosti juhlapuheessaan, että leipäosasto on kaupalle hyvin tärkeä, sillä sen laatu ja tuoreus vaikuttavat vahvasti koko kaupan asiakastyytyväisyyteen.
Puheenjohtajan mukaan leipomoalan taloudellinen todellisuus on varsin karu. Suomessa toimii tilastojen mukaan 708 leipomo- ja konditoriayritystä, mutta vain 187 leipomolla on yli 400 000 euron liikevaihto. Tämä kertoo paljon alamme yritysten todellisesta tilanteesta. Se heijastuu myös Leipuriliiton talouteen, jossa sijoitustuototkaan eivät ole enää riittäneet kattamaan menoja. Alhaisiin sijoitustuottoihin ovat paljolti vaikuttaneet maailmanlaajuiset asiat, kuten korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä myös liiton sijoitussalkun pitäminen varsin riskittömänä. Ratkaisuja etsitään nyt muun muassa sijoitussalkkua uudistamalla, jäsenmaksuja tarkistamalla sekä arvioimalla liiton toimintaa uudelleen.
- Yhtenä isona huolenaiheena pidän myös paikallisyhdistystoiminnan hiipumista, Rautio totesi. Aktiivien väistyessä nuorten saaminen mukaan on haaste, ja paikallistoiminnan uudistaminen voi olla hänen mukaansa välttämätöntä.
Puheenjohtaja kiitti liiton aktiivisia jäseniä heidän panoksestaan 125 vuoden pitkällä taipaleella. Sen jokainen vuosi on rakennettu yhdessä – ja rakennetaan myös tästä eteenpäin. Kiitokset Leipuripäivien valmistelusta saivat toimiston henkilökunta sekä Etelä-Suomen paikallisyhdistys.
Anttu Rautio käsitteli ensimmäisessä vuosikokouspuheessaan muun muassa kevään työmarkkinakäänteitä, leivän ja muiden leipomotuotteiden kulutusta sekä leipomoalan ja Leipuriliiton talouden kokonaiskuvaa.
- Haluan haastaa meitä katsomaan eteenpäin. Maailma ei pysähdy, ja meidänkin on pysyttävä liikkeessä – olipa kyse digitalisaatiosta, kestävän kehityksen tavoitteista tai uusien sukupolvien innostamisesta mukaan. Meidän täytyy olla rohkeita tekemään muutoksia ja myös kokeilemaan sellaista, mikä ei aina tunnu mukavalta heti, Rautio kannusti.
Puheen jälkeen vietettiin hiljainen hetki viime vuosikokouksen jälkeen pois nukkuneiden jäsenten muistoksi. He olivat Anja Snellman, Helsinki; Anita Iso-Aho, Vöyri; Jaakko Valkamo, Helsinki; Ulf Åberg, Helsinki; Pipu Lantto, Oulu; Ilmari Kangas, Kokkola ja Asko Laurila, Kotka.
Varsinainen vuosikokous
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo. Avustajana toimi liiton puheenjohtaja Anttu Rautio ja sihteerinä toimitusjohtaja Mika Väyrynen. Vuosikokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Anna Repo, Nurmileipä Oy ja Nina Ekberg-Tkaczick, Oy Ekberg 1852 Ab. Kokouksen esityslista hyväksyttiin ja kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2024 oli lähetetty jäsenistölle heinäkuun alussa jäsentiedotteen liitteenä. Tilinpäätös oli alijäämäinen ja suurimpana syynä siihen olivat sijoitustoiminnan alhaiset tuotot. Keskustelua asiasta ei syntynyt, joten puheenjohtaja Otto Lundström kopautti nuijallaan ja totesi vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen käsitellyiksi.
Tämän jälkeen kokouksen sihteeri Mika Väyrynen luki varsinaisen tilintarkastajan Sauli Salmen tekemän tilintarkastuskertomuksen. Valtuuskunnan puheenjohtaja Kari Meltovaara luki puolestaan valtuuskunnan lausunnon, joka puolsi tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Myöskään tilintarkastajalla ei ollut huomauttamista asiaan liittyen. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden.
Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioiden osalta päätettiin jatkaa entistä käytäntöä. Siinä tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan ja hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei palkkioita makseta. Kulut, matkat ja majoitus kuitenkin korvataan ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan päivärahat.
Henkilövalinnat
Seuraavaksi olivat vuorossa henkilövalinnat. Hallituksen varapuheenjohtajaksi vuosille 2026-28 valittiin Helmi Tyykiluoto, (Putaan Pulla Oy), Oulu.
Valtuuskunnan kokoonpanoa päätettiin jatkaa entisen käytännön mukaan eli valtuuskunnan muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yksi jäsen jokaisesta paikallisyhdistyksestä.
Valtuuskunnan puheenjohtajana valittiin jatkamaan Kari Meltovaara (Leipomo Rosten Oy), Turku ja varapuheenjohtajana Heikki Lankoski (Ullan Pakari Oy), Pori. Molemmat seuraavaan vuosikokoukseen asti.
Lisäksi päätettiin, että valtuuskunnan jäsenenä toimii kunkin paikallisyhdistyksen (13 kpl) puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ei voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, voi paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja toimia valtuuskunnan äänivaltaisena jäsenenä.
Leipuriliiton varsinaiseksi tilintarkastajaksi vuodelle 2026 valittiin Marko Saxell KHT, Lead Audit oy. Varatilintarkastajana toimii Tuomo Janatuinen, Lead Audit Oy.
Tämän jälkeen kokous hyväksyi Leipuriliiton hallituksen ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2026 samoin kuin tulo- ja menoarvion vuodelle 2026.
Jäsenmaksut ja muut talousasiat
Kokous päätti, että Leipuriliiton jäsenmaksu perustuu edelleen sekä yrityksen/konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmaksuun että työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun. Perusmaksua päätettiin hieman korottaa lähinnä suurimpien yritysten osalta.
Juhlapuhuja Ari Akseli kehui puheessaan suomalaisten leipomoiden tuotteita, ja hän saikin palkkioksi kaksi leipää, jotka luovutti Sirpa Bäckström. Leivät oli leivottu Eromaga Kotileipomossa. Vasemmalla Mika Väyrynen ja Otto Lundström valmistautuvat kiittämään puhujaa.
Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy (2. oik.) ja varapuheenjohtajana Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy (oik.). Näissä tehtävissä toimikausi on vuosikokouksesta vuosikokoukseen eli valinnat tehdään jokaisessa vuosikokouksessa. Vasemmalla Mika Väyrynen, Otto Lundström ja Anttu Rautio.
Hallituksen varapuheenjohtajaksi vuosille 2026-28 valittiin Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy. Mika Väyrynen onnittelee. Tyykiluoto on toiminut tässä tehtävässä jo tänä vuonna.
Kultaisen ansiomerkin saajat kukkakimppuineen olivat vasemmalta lukien Andreas Knip, Hannu Räinä, Timo Kyllinen, Elina Matikainen, Jukka Hämäläinen, Harri Jaakkola ja Anttu Rautio. Merkit jakoivat Kati Sinda, Mika Väyrynen, Kari Meltovaara ja Otto Lundström.
Lisäksi perusmaksuun tuli uusia liikevaihtoportaita. Vuonna 2026 jäsenmaksut ovat seuraavat: Yrityskohtainen jäsenmaksu
Liikevaihto/milj. € Perusjäsenmaksu/€
yli 100 7 000
yli 60 4 000
yli 50 3 500
yli 40 3 000
yli 30 2 500
yli 20 2 000
yli 15 1 500
yli 10 1 250
yli 5 1 000
yli 3 750
yli 1,5 600 alle 1,5 350
Työntekijäkohtainen jäsenmaksu säilyy ennallaan eli on 18 €/ työntekijä vuonna 2026. Kuten tähänkin asti, työntekijäkohtaista jäsenmaksua maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikealan autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä. Osa-aikaiset: esimerkiksi 2 x 50 % = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina).
Leipuriliiton minimijäsenmaksu on 400 euroa. Yritykset, joiden liikevaihto on alle 1,5 milj. euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja (ETL:n neuvottelemia) työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on kuitenkin 250 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on yli 1,5 milj. euroa, jäsenmaksu on kuitenkin yrityksen liikevaihtoa vastaavan perusjäsenmaksun suuruinen riippumatta siitä, mitä työehtosopimuksia yrityksessä sovelletaan. Liittymismaksu säilyy 100 eurossa ja henkilöjäsenmaksu 75 eurossa.
Päätettiin, että konserniyritykset sekä saman henkilön omistuksessa olevat yritysryppäät maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista konsernin/yritysryppään leipomotoimintaan kuuluvista työntekijöistä. Yritykset voivat maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa.
Vesa Ojala (Ojalan Pakari Oy) kutsui jäsenistön seuraavaan vuosikokouksen Kalajoelle Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puolesta.
senistön etua. Vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot.
Leipuriliiton varat ovat suurelta osin pörssinoteeratuissa osakkeissa, joiden tuottoihin vaikuttavat monenlaiset maailmanlaajuiset tapahtumat. Meneillään olevat kansainväliset kriisit, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Israelin ja Gazan/Iranin väliset voimainmittelöt sekä muut mahdolliset kriisit voivat kuitenkin aiheuttaa sen, että vuonna 2026 sijoitustoiminnan tuotot jäävät budjetoitua pienemmiksi. Siinä tapauksessa liiton varsinaiseen toimintaan joudutaan käyttämään liiton pääomia budjetoitua enemmän ensi vuoden aikana.
Lopuksi Otto Lundström muistutti jäsenyrityksiä siitä, että näiden tulee maksaa työntekijäkohtaista jäsenmaksua oikean työntekijämäärän mukaisesti. Työntekijämäärän ilmoittaminen alakanttiin voi tuntua pieneltä asialta yksittäisessä yrityksessä, mutta mitä useampi yritys näin menettelee, sitä enemmän se alkaa näkyä liiton budjetissa. Maksun maksaminen oikean työntekijämäärän mukaisesti on tärkeä asia myös jäsenyritysten tasapuolisen kohtelun kannalta.
Jäsenmaksujen tuoton arvioitiin vuonna 2026 olevan 152 000 euroa. Tästä summasta Leipuriliitto voi vuosikokouksen päätöksellä tilittää jäsen- ja yhteistoimintamaksuja muille tahoille, kuten Leipätiedotus ry:lle, ETL ry:lle, Suomen Yrittäjät ry:lle, Kansainvälisille leipomo- ja konditoria-alan järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:lle. Mikäli arvioidut jäsenmaksutulot toteutuvat, liiton varsinaiseen toimintaan jää em. järjestöille maksettujen jäsen- ja yhteistoimintamaksujen (yht. 106 000 euroa) jälkeen noin 46 000 euroa. Leipuriliiton sijoitus- ja vuokratoiminnan kokonaistuottojen arvioidaan olevan 315 000 euroa. Tämän toteutuminen mahdollistaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasolla, kun vuosikokous hyväksyi 70 000 euron alijäämäisen tulo- ja menoarvion.
Liiton varsinainen toiminta (Leipuriliiton sääntöjen 2 §:n tarkoituksen toteuttaminen) rahoitetaan olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saaduista tuotoista. Jos sijoitustoiminnan tuotot eivät ole riittävän suuria, liiton toimintaa joudutaan rahoittamaan syömällä liiton pääomia. Otto Lundström totesikin, että sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan Leipuriliiton jä-
Vuosikokous vuonna 2026
Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry:n puheenjohtaja Vesa Ojala esitti vuosikokoukselle kutsun tulla pitämään vuoden 2026 vuosikokousta ja kesäpäiviä ensi elokuuksi Kalajoelle. Kutsu otettiin mielihyvin vastaan, joten vuosikokous ja kesäpäivät päätettiin pitää ensi vuonna Kalajoella. Ajankohta on 13.-16.8.2025.
Ansiomerkit
Kokouksen jälkeen jaettiin kultaisia ansiomerkkejä. Tämän ansiomerkin myöntämisen edellytyksenä on vähintään kymmenen vuoden toiminta Suomen Leipuriliiton hyväksi. Kultaisen ansiomerkin saivat:
- Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy
- Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy
- Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy
- Jukka Hämäläinen, Vöyrinpoika Oy
- Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri
- Timo Kyllinen, Eveliina ja Niko Määttä Oy
- Elina Matikainen, Suomen Leipuriliitto ry
Golfissa runsas osanotto ja kova taso
Espoo Ringside Golfin kentällä pelattu Raisio Open Golf -kierros oli huippusuosittu ja tapahtumaa suosi myös huippuhieno ilma.
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Sami Tahkokorpi
Tällä kerralla golfiin osallistui peräti 68 pelaajaa, jotka aloittivat kierroksen yhteislähdöllä tasan kello yhdeksältä aamulla. Isäntinä toimivat Marjo Lehtinen, Ilkka Ojansivu ja Petri Liimatainen.
Kovatasoisen kilpailun voittoon ylsi Mikko Heikkinen (43 p.). Kakkosena oli Timo Mänty, Linkosuo Oy (40 p.). Kolmanneksi tuli Jani Huttunen, Leipurin Oy (39 p.). Naisista paras oli Henriikka Heiskala, Uotilan Leipomo Oy (37 p.).
Lisäksi palkittiin paras scratch-tulos, joka oli Pyymäen Leipomo Oy:n Tommi Tuomistolla: 86 lyöntiä. Lähimmäs lippua löi Petri Kivineva, Porin Leipä Oy. Pisimmän driven löi Tommi Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy.
Joukkuekisan (Best Ball) voitti joukkue, johon kuuluivat
Tommi Tuomisto ja Valtteri Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy, Oscar Lindqvist, Fredman Professional Kitchen Oy sekä Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy.
Yhdessä pelasivat Erkki Timonen, Pielispakari oy (vas.), Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Pertti Vilén, Vilenin Leipomo Oy sekä Lelu Ojansivu, Pielispakari Oy.
Ravintoraision isäntäväkenä toimivat Marjo Lehtinen, Petri Liimatainen ja Ilkka Ojansivu. Oikealla Ringside Golfin toimitusjohtaja Ari Vepsä.
”Kolmen koplassa” pelasivat Timo Mänty, Linkosuo Oy (vas.), joka oli kilpailussa toinen, Rami Liedes, Ramin Konditoria Kahvila Oy ja Jukka Hämäläinen, Vöyrinpoika Oy.
Kimmo Vesterinen, Multivac Oy (vas.), Jani Ryyli, Helsingin Mylly Oy, Petri Kivineva, Porin Leipä Oy (lähimmäs lippua) sekä Mikko Soininen, Envitecpolis Oy.
Ari Männikkö, Packforce Finland Oy (vas.), Mikko Kenttämaa, Rikkilän Leipä Oy, Jarkko Petäjä, Kotileipomo Petäjä Ky Suomen Kotileipomo sekä Timo Rajapuro, Uudenmaan Leipä Oy viihtyivät yhdessä.
Vesa Ojala, Ojalan Pakari Oy (vas.), Ilkka Eriksson, Tiina Aspelin, Aspelin Group sekä Jani Huttunen, Leipurin Oy, joka sijoittui kilpailun kolmanneksi.
Naisia oli tässä ryhmässä peräti kaksi: Natsirisorn Rajapuro, Uudenmaan Leipä Oy (2. vas.) sekä Anne Somer, Elintarviketeollisuusliitto ry. Seurana Jani Kukkonen, Fredman Professional Kitchen Oy (vas.), sekä Henri Laurila, Ki-Sal Oy.
Aimo Jussilan puttausta seuraavat Tony Hienonen, Konditoria pH7 Oy (vas.), Thomas Silfverberg, Leipurin Oy sekä Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy.
Tässä ryhmässä pelasivat Eetu Elonen, Elonen Oy Leipomo (vas.), Kari Virtanen, Pulla-Pojat Oy, Tarmo Toivonen, Pyroll Pakkaukset Group Oy sekä Rami Virolainen, Elonen Oy Leipomo.
Pokaali kädessä Mikko Heikkisellä, joka voitti kilpailun ja Henriikka Heiskalalla, joka oli kisan paras nainen. Mikon ympärillä kuvassa myös joukkuekisan voittajat eli Oscar Lindqvist, Fredman Professional Kitchen Oy (vas.), Tommi Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy, Valtteri Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy sekä Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy.
Finnbakels vei leipurit risteilylle
Perjantaina 15.8.2025 leipuripäivävieraat saivat nauttia Finnbakels Oy:n järjestämästä upeasta Helsinki By Sea -saaristoristeilystä. Laivamatkan aikana tarjottiin myös maistuva lounas.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Risteilykin alkaa olla Leipuripäivillä jo perinne, sillä viime vuonna risteiltiin Päijänteellä ja sitä edellisenä vuonna Turusta Naantaliin. Nyt järjestämisvuoron otti Finnbakels Oy, joka oli nähnyt vieraiden eteen paljon vaivaa. Oli valittu viihtyisä
Tiia Pitkänen (edessä vas.) ojentaa juomalipukkeita Ojalan Pakarin Seppo Ojalalle, Susanna Ojalalle ja Päivi Paasimäelle. Toisella puolella lipukkeita jakoivat Saara Aaltonen ja Veli-Matti Ahvenharju.
ja tilava Vispilä-siipiratas-alus, oli tilattu laivalle kylmät juomat ja katettu maistuva monipuolinen lounas buffet-pöytään. Lisäksi oli tilattu kaunis, aurinkoinen ilma! Isäntäväkenä toimi lähes koko Finnbakelsin henkilökunta uuden toimitusjohtajan Elina Sutelaisen johdolla.
Mukaan mahtui sata osallistujaa, jotka kuljetettiin ensin busseilla Kalastajatorpalta Helsingin Kauppatorille laivan lähtöpaikalle. Aurinkoisessa säässä oli mukava paistatella laivan kannella, mutta myös sisätiloihin mahtui hyvin istumaan. Alus kierteli Helsingin edustalla kaupungin länsipuolella ja myös Suomenlinnan ympärillä. Oli hienoa katsella kaunista pääkaupunkiamme vaihteeksi mereltä päin. Laivaretken jälkeen bussit suunnistivat takaisin Kalastajatorpalle.
Lounas oli todella maittava ja sitä saattoi nauttia lähes koko matkan ajan. Niinpä jonojakaan ei syntynyt buffet-pöydän ääreen.
Isäntäväki yhteiskuvassa. Vasemmalta Tiia Pitkänen, Nalle Asikainen, toimitusjohtaja Elina Sutelainen, Minna Pöytälaakso, Susanna Suhonen, Laurent Vannieuwenhove Belgiasta, Veli-Matti Ahvenharju, Markku Forsström ja Saara Aaltonen.
John Butterfieldin (vas.) vetämässä ryhmässä heittivät Esa Savolainen, Omnia, Tuomas Mikkilä, Lapuan Leipä Oy; Jani Siintovaara, Kesämäen Leipomo Oy; Samuli Honkanen, Leipomo Juuri sekä Topias Mikkilä ja Hanna Luhtala, Lapuan Leipä Oy.
< Voittajien on helppo hymyillä. Vasemmalla hopealle tullut Esa Miettinen, keskellä voittaja Sami Vihunen ja oikealla pronssille yltänyt Topias Tarvainen.
Frisbeegolf-kisa sai suursuosion
Leipurin Oy:n toista kertaa Leipuripäivillä järjestämään frisbeegolf-kisaan osallistui yli neljäkymmentä leipuripäivävierasta Kalastajatorpan lähellä olevalla Munkkiniemen frisbeegolf-radalla.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Heti aluksi Leipurin Oy:n maajohtaja Satu Ruohonen yllätti monet osallistujat samana päivänä julkistetulla uutisella: Aspo Oyj oli allekirjoittanut sopimuksen Leipurin-liiketoiminnan myymisestä Maatalousosuuskunta Lantmännenille.
Sen jälkeen siirryttiin itse kisaan, joka heitettiin kuuden joukkueen voimin. Paikalle oli pyydetty myös kaksi todellista frisbeegolf-osaajaa eli Marko Kuusela ja Lasse Pyre helsinkiläisestä Disc Golf Vikings-seurasta neuvomaan kilpailijoita ja näyttämään oikeaa heittotekniikkaa. Lämmin auringonpaiste helli kilpailijoita.
Leipurin Oy:n henkilökuntaa oli isolla joukolla mukana niin pelaamassa kuin jakamassa virvokkeita lähtö/maalipaikalla. Lopuksi jännitettiin tuloksia, jotka Leipurin Oy:n markkinointijohtaja Mika Coles huolellisesti ynnäsi yhteen. Parhaaseen tulokseen ylsi Sami Vihunen, Oy Emil Halme Ab. Hyvänä kakkosena oli Joroisten Leipomon uusi yrittäjä Esa Miettinen ja kolmanneksi tuli samaisen leipomon entistä yrittäjäperhettä edustanut Topias Tarvainen. Kiitokset mukavasta tapahtumasta!
Lasse Pyre näyttää miten heitto lähtee. Oppia ottivat Leipurin Oy:n Timo Parkkonen (vas.) ja Aivar Soo, Henriikka Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy; Henri Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy ja Leipurin Oy:n Tommi Lönnqvist.
Brander Oy:n Niiniset olivat mukana koko perheen voimin. Vasemmalla Iiris ja Anna Niininen, edessä Ulrika Niininen. Annan takana Oiva Niininen ja Emma Huhtanen, oikealla Mikko Niininen.
Satu Ruohonen kertoi aluksi uutisen Leipurin myymisestä Lantmännenille.
Cocktailtarjoilut Pyöreässä salissa olivat todella näyttävät.
Juustojakaan ei tarvinnut jäädä kaipaamaan, sillä pöydissä oli niin Auraa kuin muitakin
Valion juustoja.
Valio Aimo järjesti upean Cocktail-illan
Perjantai-ilta oli perinteiseen tapaan omistettu Valio Aimon järjestämälle tilaisuudelle, joka tällä kerralla oli cocktail-tyylinen. Osallistujia hemmoteltiin upeilla pikkuherkuilla, juustoilla sekä juomilla jokaiseen makuun.
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Sami Tahkokorpi
Illan isäntäväki myyntipäällikkö Juha Mattilan sekä myynnin päällikön Anna Järvelän johdolla otti vieraat vastaan. Tervetulotunnel-
maa kohotti leipomokonsultti Mika Parviaisen flyygelinsoitto.
Perinteisestä juustobuffetista Valio Aimo luopui jo viime vuoden Leipuri-
päivillä ja tänäkin vuonna tarjoilut olivat taas hieman erilaiset. Nyt oli suunniteltu ja tehty iso joukko erilaisia cocktail-paloja. Mikä työ niissä olikaan ollut! Lisäksi pöydissä oli juustoja, mikä varmasti oli monen juhlavieraan mieleen.
Tuttuun tapaan tarjolla oli kattava valikoima myös erilaisia juomia. Pyöreän salin aulassa tarjoilivat Pasi Räisänen ja Pekka Välitalo alkoholittomia juomasekoituksia eli kuusenkerkkämojitoa sekä vadelmaspritziä. Nämä muunnetut versiot tunnetuista juomista ovat osoitus siitä, että hyvän cocktailin voi tehdä myös ilman alkoholia.
Illan yllätyksenä Valio Aimon porukka kiitti ja muisti lahjoilla Leipuriliiton toimiston väkeä. Lämmin kiitos sitä! Onnittelut myös 120-vuotiaalle Valiolle!
Valion juhlava isäntäväki, oikealta lukien
Pasi Räisänen, Anna Järvelä, Juha Mattila, Tommi Jaakkola, Merja Nykter, Anne Hurme, Mika Parviainen, Pekka Välitalo, Jari Määttä, Matti Kortelainen, Jukka Laaksonen ja Toni Mälkki.
Lautasellinen cocktail-herkkuja.
Alkoholitonta kuusenkerkkämojitoa tarjoaa Meriläisen Leipomon Juho Meriläiselle Pasi Räisänen. Juomat oli kehitellyt Pekka Välitalo, jonka edessä on valmiina laseja vadelmaspritziä varten.
Kalastajatorpan Pyöreä Sali oli ääriään myöten täynnä.
Leipomo Rosten Oy:n Veera ja Kari Meltovaara vaihtoivat ajatuksia Finnamyl Oy:n Heli Nurkkalan (vas.) kanssa.
Lea ja Jari Valkosaari Kymen Leipomo Oy:stä.
Valio Aimo muisti tilaisuudessa Leipuriliiton toimiston henkilökuntaa. Mikrofonin takana toimitusjohtaja Mika Väyrynen, sitten toimituspäällikkö Elina Matikainen ja talous- ja toimistoassistentti Kati Sinda. Vasemmalla hymyilee Juha Mattila ja paikalla oli myös koko muu Valio Aimon väki.
Konditoria
Isto
Ramin
Kahvilasta oli paikalla upea joukko: Tuuli Huikuri (vas.), Nino Suojalinna,
Huikuri, Pirita Huikuri, Olivia Turunen, Tommi Turunen, Rami Liedes ja Jonna Liedes.
Uotilan Leipomoa edustivat Henriikka Heiskala, Pekka Uotila, Harri Uotila sekä Ville Klasila.
Kerrassaan mahtava näyttely
Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttely oli tänä vuonna kerrassaan upea ja näytteilleasettajia
ennätysmäärä eli yhteensä 44. Osastoja oli 48.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Näyttely oli pystytetty Kalastajatorpan Juhlasaliin (aikaisemmin nimi oli Siirtomaasali), Keltaiseen saliin ja niiden aulatiloihin. Osastoilla oli hyvä ”pöhinä” koko näyttelyajan eli kello 10–15.30. Nähtiin paljon hyviä tapaamisia, mielenkiintoisia tuotteita, erinomaisia maistiaisia ja toivottavasti näyttelyssä syntyi muutama kauppakin.
Seuraavassa kurkistus muutamalle näyttelyosastolle.
Multicatering Oy:n Jarmo Tolvanen (vas.) ja Mika Jokinen esittelivät mm. uusia aamiaisbageleita, jotka myydään valmiina pakasteena. Uusia ovat myös pastöroidut, viileässä säilytettävät Fruits Rouges-pyreet, makuina mango, mansikka, mustikka, passion ja vadelma.
Helsingin Myllyn Tuukka Rytkönen (vas.) ja Jani Ryyli esittelivät yhtiön uudistuneita vk-pakkauksia, jotka varmasti erottuvat edukseen kaupan hyllyllä. Myös yrityksen logo on uudistunut modernin tyylikkääksi Myllärin-logoksi, eikä Mylly-Mattia siten enää näy uusissa pakkauksissa.
Pirjo ja Timo Kyllinen, Eveliina ja Niko Määttä Oy, vaihtoivat ajatuksia Kinnusen Myllyn Annu Kuuren (vas.) Marja Riitta Kinnusen (2.oik.) ja Toni Kuuren (oik.) kanssa.
Nemco Maschineryn osastolla Matti Meri Suomesta (oik.) ja Bo Lydersen Tanskasta esittelivät Vemacin koneita, joilla voi leipomossa tehdä leivontaprosessin alkupäässä monta asiaa, kuten täyttämisen, leikkuun ja muotoilun.
Bonne Juomien Matti Väänänen (oik.) Galina Boziukova sekä Alpo
Miettinen tarjoilivat inkiväärishotteja komeassa myyntitelineessä. Soseuutuuksista olivat maistossa kuningatarsose, mustaherukkapunaherukkasose, omena-päärynä-vaniljasose sekä kurpitsasose. Ne ovat sokeroimattomia ja lisäaineettomia.
Lyylin Leipomon Pyry-Matias (vas.), Tuomo ja Ira Kyllöselle Packforce Finland Oy:n toimitusjohtaja Ari Männikkö (oik.) oli ennestään tuttu, sillä Packforcen myymälä toimii Tuusulassa samassa kiinteistössä kuin Lyylin Leipomo.
Stora Enso Packaging Oy:n miehet Janne Sairanen (vas.), Riku Nuutinen ja Henri Haavisto esittelivät kävijöille vastuullisia pakkausratkaisuja.
Lahdessa LAB ammattikorkeakoulussa toimivan Food Campus Finlandin tarjoamista mahdollisuuksista esimerkiksi leipomoiden tuotekehityksessä kertoivat Saara Sammalisto ja Jarkko Nikulin. He jakoivat osaston Baron Foodtechin kanssa.
Envitecpolisin erityisosaamisena ovat nyt hyvin ajankohtaiset vastuullisuusasiat ja niistä keskustelee Pulla-Pirtin Lasse Räinän kanssa tässä Mervi Huuhtanen. Osastolla palveli myös Mikko Soininen, joka keskustelee Fazer Myllyn Antti Snellmanin kanssa.
Primulatorin aina yhtä hyväntuulinen Jere Grönlund (vas.) oli tuonut messuille erikoiskahvikoneen ja pehmytjäätelökoneen. Pehmytjäätelöä maistelivat Ullan Pakarin Helene ja Heikki Lankoski.
Mauste-Sallisen porukalla oli osastolla monenlaista maisteltavaa, kuten vaikkapa vaniljagelatoa, camparigelatoa sekä hedelmä- ja marjapyreistä valmistettuja kastikkeita. Toimitusjohtaja Markus Kauppilan lisäksi tuotteita esittelivät mm. Seija Kerttula (2.oik.), Marli Vahtera, Petra Kulju, Tiina Mäkinen, Bodil Sjöblom-Abdul sekä Niina Rantanen.
Ainesmestarit Oy:n painotuotteisiin tutustuivat Kiteen Kotileipomo Oy/ Kotileipomo Kannikka Oy:n Tiina Raappana (vas.) ja Kotileipomo Kannikka Oy:n Tarja Ikonen. Esittelijöinä Viivi Häkkinen ja Miika Männikkö.
Pulla-Pirtin Heikki Räinällä (vas.) oli juttutuokio Cortexin Petri Heleniuksen (oik.), Mikko Sorsan ja Miika Autioniemen kanssa.
Powdea Technologies Oy:n Tuomo ja Riikka Kousa olivat tuoneet messuosastolle näytille italialaisia vesimittareita. Niiden valmistuksessa on Tuomo Kousan mukaan Italiassa pitkät perinteet.
Ohjelmistoyritys SoftOne Oy:n osastolla oli ollut hyvä pöhinä, joten viisi henkilöä ei ollut siellä turhan takia. Vahvuuteen kuuluivat Juha Räisänen (vas.), Sari Aartoaho, Robin Pulkkinen, Nancy Ojala sekä Jari Kyrönlahti.
Peltolan Pussin paperipusseja käyttää moni leipomo. Osastolla hyörivät Mats Hellman (vas.) ja Jyrki Viita, jonka kanssa keskustelevat Halmeen Leipomon Minna-Maarit Vainikka ja Jani Vainikka.
MavaCom oli näyttelyssä ensimmäistä kertaa. Yrittäjät Paula ja Markku Valkonen kertoivat, että heidän toiminnanohjausjärjestelmänsä sopii pieniinkin yrityksiin.
Ipeka Automation pakkauskoneineen nähtiin näyttelyssä pitkästä aikaa. Margaret Rinne (2.oik.) vaihtoi ajatuksia Omnian Satu Pienkuukan (oik.) ja Anu Tikanderin kansa. Taustalta hymyilee Aarre Rinne.
Suomen Hiivan Sten Ermin ja Jukka Mäkelän (oik.) osastolta sai myös kesähatun.
DS Smithin leipomolaatikoita esitteli näyttelyssä Topi Aalto, jonka mukaan laatikoita saa myös nelivärisenä ja/tai omalla logolla. Muitakin kartonkituotteita voidaan räätälöidä yrityksen tarpeiden mukaisesti.
Metoksen Teemu Rönkkö (oik.) ja Mikko Lehtovirta esittelivät pöytävitriiniä, jonka koneisto on jommallakummalla sivulla. Osastolla vieraili Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri.
Pyroll Pakkaukset Group Oy:n osastolla Kari Virtanen, Pulla Pojat Oy (vas.) nautti palautumisjuomaa, mikä jostakin syystä huvitti Jarno Passia, Sari Karjalaista, Elonen Oy (2.oik.) sekä Anne Penkaria. Värikkään kestokassin saivat kaikki osastolla vierailleet.
Puhdistus Tekniikka TJ Oy:n Jussi Kurikkala esitteli Kaesan Kotileipomon Henriikka Huuskolle yläpölynimuria, jolla voi imuroida pölyt korkealta. Etualalla lattiahöyrypesuri.
Munkkimiehet Oy:n Harri Gröhn näyttävässä asussaan sekä Kirsi Öman (vas.) ja Satu Lietsamo maistattivat vaniljamunkkia, jonka sokerihuntukin oli vaniljainen.
Adara Pakkaus Oy:n Santeri Huujärvi (vas.) ja Ahti Jokinen kertoivat yhtiön aaltopahvipakkauksista Brander Oy:n Eerikki Lounamaalle (oik.)
Merkityksellistä kotimaisuutta
Valion omistavat suomalaiset maidontuottajat, joille maksamme toimintamme kaikki tuotot. Meille vastuullisuus on tapa toimia, raaka-aineista jakeluun. Kun valitset meidät, tuet kotimaisia maitotilallisia. Se on hyvää makua – myös arvoiltaan. valioaimo.fi
Hanna Pakarista säesti Jaakko Kääriäinen Pyöreässä salissa.
Esitystä kuuntelivat myös Niko, Eveliina ja Minea Määttä (oik.) sekä Elmeri Määttää viihdyttäneet Iita Tyykiluoto ja Anders Borg.
Hannan musiikkia tultiin kuuntelemaan ”salin täydeltä”.
Hanna Pakarinen tunnelmoi Conditen musiikkihetkessä
Näyttelyn jälkeen oli tarjolla musiikillinen rentoutumishetki
Kalastajatorpan Pyöreässä salissa, jossa esiintyi Hanna Pakarinen.
Näyttelyn jälkeinen musiikkihetki on Leipuripäivillä jo perinne ja joka kerta sen on järjestänyt Condite Oy. Niin nytkin. Vilkkaan päiväohjelman eli kokouksen ja näyttelyn jälkeen saattoi ottaa lasillisen kuohuvaa ja istahtaa kuuntelemaan hyvää musiikkia.
Hanna Pakarinen tunnetaan ensimmäisenä Idols-voittajana vuonna 2004 ja hän edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 2007. Tällä kerralla repertuaarissa oli musiikkia eri aikakausilta ja sekä muiden että Pakarisen omia kappaleita. Ja tietenkin kuultiin myös euroviisubiisi ”Leave me alone”. Kitarasäestyksestä huolehti Jaakko Kääriäinen. Kiitokset Condite Oy:lle!
Conditen väki poseerasi yhdessä laulajan kanssa. Eturivissä Eeva Wallin, Katja Borg, Annina Lindström ja Jaana Välimäki. Hanna Pakarisen vieressä Bertil Borg ja takarivissä Lari Ranki (vas.) Ossi Aalto, Anders Borg ja Jenna Ruusumo.
Villamammutti oli yksi Jääkauden jättiläiset näyttelyyn rakennetuista aidonkokoisista ”roboteista”.
Lapset pääsivät Heurekaan
Fazer Myllyn järjestämä Leipuripäivien lastenretki suuntautui tänä vuonna tiedekeskus Heurekaan Vantaalle.
TEKSTI Elina Matikainen
KUVAT Agneeta Knip ja Heureka
Kalastajatorpan edestä lauantaiaamuna lähteneeseen bussiin astui 26 lasta ja 12 huoltajaa. Retki kiinnosti ilahduttavasti kaiken ikäistä nuorta väkeä, sillä mukana oli lapsia polvenkorkuisista teini-ikäisiin.
Vantaalla sijaitseva Heureka innostaakin kaiken ikäisiä tieteen ja teknologian pariin tekemisen ja oivaltamisen kautta. Retkeläisille Heurekassa oli tarjolla useampia näyttelyitä, joista lasten silmissä kiinnostavimpia lienevät olleet Jääkauden jättiläiset-näyttely sekä Matkalla avaruudessa -näyttely. Jääkauden jättiläiset -näyttelyssä suuret jääkauden nisäkkäät, kuten villamammutti, villasarvikuono ja sapelihammaskissa olivat esillä aidon kokoisina robotteina.
Retkeltä palattiin Kalastajatorpalle puolen päivän jälkeen, jolloin ehti hyvin vielä Pyöreässä salissa tarjolla olleelle lounaalle. Toki välipalaa oli tarjottu myös Heurekassa, joten nälkä ei retkellä päässyt yllättämään.
Vaikuttavan kokoiset jättiläislaiskiainen ja sapelihammaskissa. Kuva Lari Veijalainen/ Heureka.
Heureka ulkoa. Kuva Heureka.
Kiitokset Fazer Myllylle mielenkiintoisesta lastenretkestä!
Hirviösusi hallitsi Pohjois- ja Etelä-Amerikan aroja vielä 10 000 vuotta sitten.
Celina (vas.) ja Felicia Knip menossa Matkalla avaruudessa -näyttelyyn.
Puheenjohtaja Anttu
Rautio nosti tervetuliaismaljan illallisen aluksi.
Pyöreään saliin ja Juhlasaliin. Sama ohjelma pyöritettiin kummassakin salissa, jälkiruuaksi nautittiin leipureiden kakkuja ja lopuksi tanssittiin.
Illalliselle osallistui yli neljäsataa henkilöä, mikä oli upea asia; juhlittiinhan nyt myös 125-vuotiasta Leipuriliittoa. Koska näin suuri määrä väkeä ei mahtunut yhteen saliin, oli käytössä Kalastajatorpan kaksi suurta salia. Molemmissa nähtiin ja kuultiin sama ohjelma, ja juontajana toimi Emmi Elonen. Kun ruokailut ja ohjelmanumerot aikataulutettiin sopivasti limittäin, kokonaisuus onnistui niin ravintolan kuin myös esiintyjien osalta. Illallisen aluksi kuultiin puheenjohtaja Anttu Raution tervetulotoivotus ja nostettiin maljat. Sen jälkeen esiintyi mentalisti
Viljo Haapamäki. Sitten puhui juhlaväelle Leipuriliiton entinen toimitusjohtaja Olli Kuhta. Hän keskittyi puheessaan kertomaan, mistä Leipuriliiton sijoitusvarallisuus on peräisin: Leipureiden Tukun osakkeiden myynnistä 1980-luvun lopulla. Tämän varallisuuden ansiosta myös jäsenmaksut on pystytty pitämään alhaisina näihin päiviin asti. Olli Kuhdan mukaan varallisuuden kerryttämisessä oli mukana osaamista, mutta myös aimo annos onnea.
Puheen jälkeen nähtiin StepUp Dancersin 14-henkisen tanssiryhmän näyttävä show, joka mukaili Leipuriliiton ja sa-
Juha Mattila (keskellä) toimi aikaisemmin pitkään Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtajana. Seurana Kristiina Ruoko. Kai Schulz on nykyisiä paikallisyhdistyksen aktiiveja.
malla myös Suomen historiaa. Kahvin ja avec-juoman höysteeksi oli katettu muhkea kakkubuffet, jonka tuotteista vastasivat alueen leipomot. Perinteiseen tapaan illallisella tarjottiin myös näiden leipomoiden leipiä.
Ilta vierähti pitkälle ohjelman ja ruokailujen parissa ennen kuin Paja Band ja artisti Karoliina Kallio pääsivät estradille. Tanssihaluisia löytyi silloin vielä runsaasti ja lopuksi oli tarjolla karaokea Vanhan Torpan puolella.
Kiitos teille kaikille, jotka olitte mukana!
Oy:n Maj-Lis Ape saapui illalliselle seuranaan tyttärensä Anna Repo ja tämän puoliso John Repo. Myös Anna Repo oli mukana Leipuripäivien valmisteluryhmässä.
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Sami Tahkokorpi
Nurmileipä
Jasmina, Josefina ja Sari Linkosuo, Linkosuo Oy, ovat tulossa illalliselle.
Emmi Elonen juonsi illallisen jo kokemuksella, sillä hän toimi juontajana myös viime vuoden Leipuripäivillä.
Mentalisti Viljo Haapamäki tuntui kyllä lukevan ihmisten ajatuksia. Hän käytti esityksessään mm. pelikortteja, Rubikin kuutiota, sekä noppia.
Pyöreän salin parvella mentalistin esitystä seurasi leipuripäivävieraita mm. Jokioisten Leivästä (vas.), SoftOnesta (keskellä) sekä Hyväskästä.
Kontion Konditoriasta Raumalta oli Leipuripäivillä useampi sukupolvi. Vasemmalla Kalle Kiviniemi, Minea Lehto, Jesse Uusi-Marttila, Pertti ja Marja Laaksonen, Harri Uusi-Marttila, Saija Laaksonen-Uusi-Marttila sekä Leevi ja Niilo Hietaniemi. Kuvasta puuttuu Katariina Hietaniemi.
Villähteen Leivän ”vanhan isännän” Tuomo Hämäläisen (vas.) seurana oli nykyinen yrittäjäpolvi eli Hanna Ylä-Mononen ja Mikko Ylä-Mononen, Eva Hämäläinen ja Mikko Hämäläinen sekä Olli Hämäläinen. Kolajuomat odottavat pöydässä nuorempaa polvea, joka taitaa olla ruokaa hakemassa.
Vöyrinpojan Jukka ja Johanna Hämäläistä (edessä oik.) vastapäätä istuivat Minja Kamula ja Amanda Hämäläinen. Pöytäseurana Leipomo Salosta edustaneet Ville ja Annina Äijö (oik.) sekä Ville ja Emmi Korpi.
Juhlasalissa istuttiin mukavasti pyöreissä pöydissä. Etualan pöydässä mm. Putaan Pullan ja Jambakin edustajia.
Jälkiruokana nautittiin paikallisyhdistykseen kuuluvien leipomoiden ja konditorioiden kakkuja, joita oli yhdeksän erilaista.
Leipuriliiton ex-toimitusjohtaja Olli Kuhta muisteli puheessaan mm. Leipuriliiton ja monien leipomoiden vaurastumista Leipurien Tukun osakekaupoilla 1980-luvun lopussa. Hän totesi myös, että Leipuriliitolla on ollut viimeisten 90 vuoden aikana vain neljä vetäjää (toimitusjohtajaa yms.) kun vastaavana aikana Suomessa on ollut kymmenen presidenttiä.
Kakuille oli tehty nimikortit, jotta tiedettiin, kenen tekemästä kakusta oli kyse ja mitä kakku sisälsi. Moni halusi ottaa kakuista myös kuvia, kuten vaikkapa Outi Suopanki, Ammattiopisto Sampo (keskellä) sekä Ekbergillä kakkuja valmistava kondiittori Hannes Toppi.
Tanssishown juonsi StepUpin Peter Pihlström, joka myös itse tanssi ryhmän mukana.
Loppuillasta yleisöä viihdyttivät artisti Karoliina Kallio sekä Paja Band.
ta cocktail-illasta. Lauantaina Fazer Mylly järjesti lastenretken ja Condite Oy tarjosi musiikkituokion.
Leipuriliiton 125-vuotisleipuripäivät sujuivat erinomaisesti teidän jokaisen asioista, jotka jollakin tavalla olitte niissä osallisena: järjestelyissä, ohjelmassa, näytteilleasettajana tai ”tavallisena” osallistujana. Jokainen palanen on tärkeä. Kiitokset teille kaikille.
Kiitokset myös niille yrityksille, joiden ansiosta ohjelmamme oli erittäin runsas: perjantaina Ravintoraisiolle golf-kilpailusta, Finnbakelsille saaristoristeilystä, Leipurin Oy:lle frisbeegolf-kisasta ja Valio Aimolle mahtavas-
Erityiskiitokset kaikille tavarantoimittajien näyttelyn näytteilleasettajille. Näyttely on niin tärkeä osa Leipuripäiviä, että ilman teitä tapahtumasta puuttuisi yksi sen olennaisimmista osista. Kiitos myös torstain seminaarin alustajille mielenkiintoisista esityksistä.
Lopuksi kiitos Kalastajatorpan ammattitaitoiselle henkilökunnalle hyvästä palvelusta ja erinomaisista tarjoiluista. Korvaamaton apu monessa kohdassa oli hovimestari Riitta Sorttila-Ojala. Myös puheenjohtaja Otto Lundströmin luotsaamat Etelä-Suomen Leipomoyrittäjien aktiivit ansaitsevat kiitokset Leipuri-
päivien järjestelyihin osallistumisesta. Matti Hokkinen toimi näyttelyisäntänä ja Samuli Honkanen organisoi leipä- ja kakkutoimitukset.
Seuraavat Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n jäsenleipomot toimittivat leipää ja kakkuja Leipuripäivien tilaisuuksiin: Oy Ekberg 18952 Ab, Oy Emil Halme Ab, Eromanga Kotileipomo, Kanniston Leipomo, Kakkutalo Gilan Oy, Konditoria pH7 Oy, Leipomo Juuri, Nurmileipä Oy, Uudenmaan Herkku Oy ja Viipurilainen Kotileipomo Oy. Kiitos teille kaikille!
Ensi vuonna Leipuripäivät järjestetään Kalajoella 13.-16.8.2026. Tervetuloa mukaan!
StepUp Dancersin tarinallisessa tanssishowssa neljätoista notkeaa tanssijaa pani parastaan.
Kirjoittaja työskentelee
Elintarviketeollisuusliitossa ja antaa Leipuriliiton jäsenille työsuhdeasioihin liittyvää oikeudellista neuvontaa.
Reilun rekrytoinnin resepti
Uuden työntekijän valinta on työnantajalle aina merkittävä päätös. Siksi se kannattaa hoitaa huolellisesti. Työntekijän rekrytoinnista ei ole työlainsäädännössä varsinaisia säännöksiä. Erityisesti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö kuitenkin vaikuttaa työntekijän palkkaamiseen monin eri tavoin.
Kun uutta työntekijää aletaan etsiä, työnantaja asettaa tehtävälle kelpoisuusehdot. Työntekijältä voidaan edellyttää esimerkiksi tiettyä koulutusta tai kokemusta. Ehtojen täytyy kuitenkin olla työn kannalta perusteltuja. Esimerkiksi tietyn sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, poliittisen näkemyksen tai seksuaalisen suuntautumisen edellyttäminen tai työntekijän valitseminen näillä perusteilla tulkitaan herkästi laissa kielletyksi syrjinnäksi, sillä tällaisia vaatimuksia on yleensä vaikea perustella työtehtävien laadulla.
Riittävää kielitaitoa voi lähtökohtaisesti edellyttää, mutta senkin täytyy olla työn kannalta perusteltua. Leipomotyöntekijä ei useinkaan tarvitse äidinkielentasoista suomen kielen taitoa vaan työn kannalta olennaisen sanaston hallitseminen riittää.
Työpaikkailmoitusta laadittaessa on syytä olla tarkkana, sillä syrjivät työpaikkailmoitukset on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava vapautuvista työpaikoista myös työpaikalla, jotta myös määräaikaisilla ja osa-aikaisilla työntekijöillä on mahdollisuus hakea niitä.
Työnhakija voi rekrytointiprosessin päätyttyä väittää, että häntä on syrjitty. Siksi työnantajan kannattaa dokumentoida rekrytointiprosessi ja valmistautua esittämään objektiiviset perusteet sille, miksi valittu työntekijä on ollut paras vaihtoehto tehtävään.
Rekrytointiprosessin yhteydessä työnhakijalta voidaan kerätä lähtökohtaisesti vain työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja. Tämä koskee myös työhaastattelua. Työnhakijan ei tarvitse vastata muunlaisiin – esimerkiksi perhettään tai poliittista aktiivisuuttaan koskeviin – kysymyksiin, eikä työnantaja saa sellaisia kysyä.
Kannattaa myös muistaa, että työnhakijan ei tarvitse vastata rehellisesti kysymyksiin, jotka eivät ole työsuhteen kannalta tarpeellisia, eikä työnantaja voi perustella tällaisten vastausten virheellisyydellä työsuhteen päättämistä.
Työpaikkailmoitusta
laadittaessa on syytä olla tarkkana, sillä syrjivät työpaikkailmoitukset on kielletty yhdenvertaisuuslaissa.
Kaikki tiedot on pääsääntöisesti saatava työnhakijalta itseltään. Tietojen kerääminen muualta, kuten internetin hakukoneista, edellisiltä työnantajilta tai työntekijän someprofiileista, edellyttää työnhakijan suostumusta. Kaikkien hakijoiden henkilötietoja on käsiteltävä tietosuojavaatimusten mukaisesti ja niitä saa säilyttää ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeellista.
Soveltuvuusarviointien tekeminen on mahdollista työnhakijan luvalla. Soveltuvuusarvioinnin jälkeen hakijalla on oikeus pyynnöstä saada itselleen soveltuvuusarvioinnin perusteella annettu kirjallinen lausunto. Jos lausunto on annettu suullisena, on työnhakijan saatava selvitys suullisen lausunnon sisällöstä.
Työnantaja voi työsuhteen alussa edellyttää työterveyslääkärin suorittamaa työhöntulotarkastusta ja työterveyslääkäriltä saatavaa lausuntoa soveltuvuudesta työhön. Työhöntulotarkastukseen osallistumisesta voidaan sopia työntekijän suostumuksella. Tarkastuksesta kirjoittamassaan lausunnossa lääkäri ottaa kantaa siihen, soveltuuko työntekijä terveydentilansa puolesta tehtävään.
Rikosrekisteri tai luottotiedot voidaan tarkastaa vain laissa mainituissa tilanteissa. Myös huumetestien tekeminen on tarkasti säänneltyä.
Kun rekrytointiprosessi on saatettu maaliin, kannattaa valitun kanssa ehdottomasti tehdä kirjallinen työsopimus. Sopimuksen ehtoja kannattaa harkita huolella, sillä niillä voi olla iso merkitys vielä vuosien tai vuosikymmenten kuluttua.
Samuli Nissilä
Kympin kassiin sai valita neljä tuotetta. Ahkerat myyjät Tarja Ikonen, Pekka Eskelinen (vas.) ja Nina Oinonen (ei kuvassa) myivät tuotteet ripeästi ja saivat hyväntekeväisyyskohteelle kokoon hienon keräyspotin, 1 100 euroa.
Tuotteita oli toimittanut tapahtumaan kymmenen leipomoa, joten asiakkailla oli mistä valita.
Samassa yhteydessä Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Pekka Eskelinen, Savonlinnan Herkku Pekka Oy, luovutti yrittäjämerkin Lieksan Leipojat Oy:n Nina Oinoselle.
”Tehhään yhessä hyvvee!”
Pohjois-Karjalan leipomoyrittäjät ry järjesti hyväntekeväisyystapahtuman Joensuun torilla lauantaina 23.8.2025.
TEKSTI/KUVAT Terhi Virtanen
Samaan aikaan torilla oli myös Maalaismarkkinat sekä Karjalan Kurmee -tapahtuma. Alueen kymmenen leipomoa lahjoittivat tuotteitaan kasseihin, joita myytiin hyväntekeväisyystapahtumassa. Tuotteita kasseihin olivat toimittaneet Heinosen Leipomo Oy, Joen Leipurit Oy, Joensuun Herkkuleipomo Oy, Kiteen Kotileipomo Oy, Kotileipomo Riikonen Oy, Kotileipomo Sorsa Oy, Lieksan Leipojat Oy, Pielispakari Oy, Porokylän Leipomo Oy ja Savonlinnan HerkkuPekka Oy. Mukana oli täysjyväistä ruis- ja kauraleipää, oli limppua ja vuokaa, sämpylöitä, patonkeja ja rinkeleitä sekä pohjoiskarjalaisia paikallisherkkuja sultsinoita ja karjalanpiirakoita. Edustettuna oli myös gluteeniton kauraleipä. Makeiden herkkujen ystäville valikoimasta löytyi munkkeja ja marenkeja.
Asiakkaat saivat valita kymmenen euron hintaiseen tuotekassiin neljä tuotet-
ta. Myyntipisteellä asiakkaita riitti välillä ruuhkaksi asti ja kaikki tuotteet oli myyty kolmessa tunnissa. Ahkerina myyjinä toimivat ja leipomotuotteiden herkullisuutta rummuttivat paikallisyhdistyksen Tarja Ikonen, Pekka Eskelinen sekä Nina Oinonen. Tapahtuman puuhanaisena toiminut Ikonen kiitteli paikallisia leipomoita.
- Nöyrä kiitos kaikille lahjoittaneille leipomoille. Toivottavasti paikallisyhdistyksemme toiminta jatkuu tulevaisuudessakin.
Tuotekassien myynti tuotti muutamassa tunnissa lähes 1 100 euroa ja saadut varat lahjoitetaan Alisa-toiminnan hyväksi. Alisa-toiminta on pohjoiskarjalaisten perheiden sekä lasten ja nuorten tukena, kun perhettä on kohdannut lapsen läheisen perheenjäsenen pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus, vammautuminen tai muu terveydentilaan liittyvä haaste. Näissä tilanteissa perheen kannattelu jää valitettavan usein lapsen tai nuoren
harteille. ALISA-projekti on Joensuun seudun omaishoitajat ry:n koordinoima yhteistyöhanke, jossa kumppaneina ovat Siun sote, Omaishoitajaliitto ry, Joensuun kaupungin toimijoita sekä useita Pohjois-Karjalassa toimivia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.
Tapahtumassa paikalla oli myös Leipätiedotuksen Terhi Virtanen, joka muun muassa kehotti torilla kävijöitä testaamaan omaa täysjyvän saantia Leipätiedotuksen täysjyvätestillä. Jokaiseen kassiin pakattiinkin tietoa täysjyväviljan terveyshyödyistä.
- Tällaiset tilaisuudet herättävät kuluttajissa mielenkiintoa ja ovat erinomaista mainosta sekä leivälle että leipomoille. Huomasin, että ihmiset olivat hyvin innostuneita, kun heillä oli mahdollisuus valita eri leipomoilta sellaisia tuotteita, joita eivät olleet aikaisemmin maistaneet, Virtanen hehkutti.
Luomua läheltä luonnon ehdoilla
Globaalit ruokajärjestelmät vastaavat noin kolmannesta kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi ruokajärjestelmien vihreä siirtymä onkin välttämätöntä Suomen ja koko Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Sektorin päästöjen odotetaan laskevan Euroopassa kuitenkin vain noin 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Tämä ei valitettavasti riitä. Lisäksi meidän on tehokkaammin puututtava maatalouden vaikutuksiin biodiversiteettia eli luonnon monimuotoisuutta kohtaan.
Kestävissä ruokajärjestelmissä kiinnitetään huomiota siihen missä, mitä ja miten ruoka on tuotettu. Kestävä kulutus sisältää lähellä tuotettua, mieluummin luomua, sesongin kasviksia, kotimaista järvikalaa ja parisen kertaa viikossa lihaa, jonka alkuperän tiedämme. Kun sitä käyttää harvemmin tai vähemmän, voi maksaa tuottajille kunnon hinnan ja voi valita vastuullista ja lähellä tuotettua lihaa. Hyvä ruoka on laatua, läheltä, se on turvallista, terveellistä, ekologista, reilua sen tekijöille ja eläimille sekä tietysti herkullista ja kohtuuhintaista. Kun matka pellolta tai järvestä pöytään on lyhyt, annos kasvispainotteinen ja tiedämme ruoan alkuperän, se on turvallisempaa ja terveellisempää, vähennämme pakkausmateriaaleja, varsinkin muovia ja pienennämme ruokahävikkiä.
Ratkaisuksi tarvitsemmekin kestävää ruokapolitiikkaa. Laadukasta, luomua ja lähellä tuotettua ruokaa, joiden tuottamisessa on otettu huomioon vaikutukset ilmastonmuutokseen ja biodiversiteettikatoon. Hyvän ruoan tulisikin perustua
viiteen peruspilariin. Hyvä ruoka on turvallista, terveellistä, vastuullista, kohtuuhintaista ja herkullista.
Miksi luomuruoka on sitten ympäristölle suopeampaa kuin tehomaatalous? Luomutuotannossa synteettisten kemikaalien käyttöä on rajoitettu. Vähentämällä kemikaalisia kasvinsuojeluaineita ylläpidämme terveitä pölyttäjäpopulaatioita, jotka ovat välttämättömiä ekosysteemipalveluiden tuottajia. Lisäksi kemialliset torjunta-aineet ovat haitaksi ihmisterveydelle. Välttämällä kemiallisia lannoitteita rajoitamme maatalouden tuottamaa kemiallista valumaa vesistöihin ja maaperään. Vesistöissä lannoitteet aiheuttavat muun muassa rehevöitymistä, mikä on meille suomalaisille tuttu ilmiö rakkaassa Itämeressämme.
Luomutuotannossa on huomioitu biodiversiteetti paremmin kuin perinteisessä maataloudessa. Yleensä luomutiloilla harjoitetaan monipuolisempaa viljelyä, jolloin tiloilla kasvatetaan useita kasvilajeja, mikä puolestaan ylläpitää luonnonvaraisten eläinten, kuten pölyttäjien, elinympäristöjä. Monimuotoiset ympäristöt sopeutuvat myös ympäristön muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, yksipuolista tehomaataloutta paremmin.
Luomumenetelmillä, kuten kompostoinnilla ja viljelykierrolla parannetaan myös maaperän terveyttä, rakennetta ja hedelmällisyyttä. Maaperän terveys on merkittävä tekijä sadon tuottavuuden jatkuvuudelle myös tulevaisuudessa. Terveempi maa kestää paremmin eroosiota, sitoo vettä ja tukee biodiversiteettiä, kuten maaperän tärkeitä hajottajia.
Kestävissä ruokajärjestelmissä kiinnitetään huomiota siihen missä, mitä ja miten ruoka on tuotettu.
Luomuviljelyllä voidaan myös vähentää maatalouden hiilijalanjälkeä. Kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden valmistus on energiaintensiivistä eli niiden valmistuksessa vapautuu runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Terve maaperä sitoo paremmin ilmakehän hiiltä, jolloin tilojen hiilijalanjälki pienenee.
Luomutuotanto on kaiken tämän lisäksi myös eläimille suopeampaa, sillä luomutiloilla eläimille on tarjottava ulkoilumahdollisuuksia, parempia elinolosuhteita ja mahdollisuuksia luonnolliseen lajikäyttäytymiseen.
Suussa sulavat kuorrutemunkit ja täytepitkot tarjottiin kesäisten marjojen kera.
Suur-Savon Leipomolla 100-vuotisjuhlat Mikkelissä
Osuuskauppa Suur-Savoon kuuluvan Suur-Savon Leipomon perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Sen kunniaksi vietetään juhlavuotta, joka on täynnä erilaisia tarjouksia, juhlatuotteita sekä tapahtumia. Yksi vuoden kohokohdista oli leipomon 100-vuotisjuhla, jota vietettiin 24.7.2025 Ravintola Greenerissä Mikkelissä.
TEKSTI/KUVAT Osuuskauppa Suur-Savo
Leipomopäällikkö Timo
Juhlassa nautittiin herkullisista juhlapöydän antimista, joissa oli hyödynnetty leipomon tuotteita paljon ja monipuolisesti. Tarjolla oli muun muassa rukiista reikäleipäkakkua, ruisleipälastuja sekä katkaraputahnaa, suussa sulavia kuorrutemunkkeja, perinteisiä riisipiirakoita tietenkään unohtamatta. Historian havinaa tilaisuuteen toivat puheillaan Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtajana toiminut Leo Laukkanen sekä Suur-Savon Leipomon leipurimestarina toiminut Olavi Villa. Nykyhetkeä edusti Suur-Savon Leipomon leipomopäällikkö Timo Parkkonen ja tulevaisuuden näkymiä valotti Osuuskauppa Suur-Savon nykyinen toimitusjohtaja Taina Penttinen. Muisteluiden matkalle veivät kuvat leipomosta vuosien varrelta. Juhlatilaisuuden jälkeen saatiin nauttia musiikista Osuuskauppa Suur-Savon järjestämillä SummerFesteillä.
Suur-Savon Leipomon historiasta voi lukea lisää osoitteessa: https://suursavo.fi/ leipomo/leipomo-historia
Juhlissa nautittiin monenlaisia herkkuja, joissa oli hyödynnetty leipomon tuotteita.
Parkkonen (vas.) toivottaa tervetulleeksi leipurimestari Olavi Villan.
Osuuskauppa Suur-Savoa luotsaa toimitusjohtaja Taina Penttinen.
Ensimmäistä Piirakkapäivää vietetään 20.10.2025
Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry
Suomalaiset saavat uuden syyn nostaa kahvikupin huulille ja nauttia uunituoreista leivonnaisista, sillä 20. lokakuuta vietetään ensimmäistä kertaa kansallista Piirakkapäivää. Päivän tarkoitus on juhlistaa karjalanpiirakkaa, riisipiirakoita, perunapiirakoita, rönttösiä tai vaikkapa mustikka- tai sienipiirakkaa. Jokaisella on mahdollisuus nostaa juuri se oma piirakka keskiöön tuona päivänä.
Karjalanpiirakka on yksi Suomen tunnetuimmista leivonnaisista. Vaikka perinteinen karjalanpiirakka täytetään yhä riisi- tai ohrapuurolla, myös uudet makuversiot ovat löytäneet tiensä leipomohyllyille. Kasvisversiot, vegaaniset voitelut ja erikoistäytteet houkuttelevat nuorempaakin sukupolvea.
Myös erilaiset marjapiirakat kuuluvat suomalaiseen ruokapöytään. Pohja voi
Maanantaina 20.10. suomalaiset kokoontuvat piirakan äärelle – oli se sitten kahvilassa, koulussa tai kotona.
olla murotaikinainen, hiivainen tai rukiinen – ja yhtä kaikki, se toimii täydellisenä alustana marjojen raikkaalle makeudelle. Näin syksyllä myös sienipiirakka on ajankohtainen herkku.
Leipomot mukaan viettämään juhlapäivää
Ensimmäistä piirakkapäivää tulee juhlia ympäri Suomen. Leipätiedotus toivoo, että paikalliset leipomot tarjoavat erikoiseriä, maistiaisia ja kampanjoita, ja olisi mahtavaa, jos eri puolilla Suomea järjestettäisiin myös piirakanpaistokursseja. Kouluissa ja päiväkodeissa päivän teemaan voisi tutustua tarinoiden ja leipomisen avulla.
Leipätiedotus haluaa tehdä piirakkapäivästä pysyvän juhlapäivän, joka muistuttaa ruokaperinteiden arvosta ja kokoaa suomalaiset yhteisen pöydän ääreen.
Maakuntaherkku - rönttönen
Rönttönen, kainuulainen perunapiirakka, on ollut osa pohjoissuomalaista ruokaperinnettä jo vuosisatojen ajan.
Perinteinen rönttönen valmistetaan ruispohjaan, jonka päälle levitetään survottua perunaa ja puolukkasurvosta. Yksinkertainen, mutta ravitseva yhdistelmä on ollut tärkeä energian lähde aikanaan niin metsätyömiehille kuin maatilan väellekin.
Rönttösen synty juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin kainuulaiset talonpojat tarvitsivat säilyviä, edullisia ja täyttäviä ruokia. Ruis, peruna ja puolukka olivat helposti saatavilla olevia raaka-aineita, ja niistä muodostui rönttösen perusresepti. Makean ja suolaisen yhdistelmä oli aikanaan ainutlaatuinen, ja siitä tuli nopeasti koko Kainuun tunnusomainen piirakkaherkku.
Vuonna 2008 kainuulainen rönttönen sai EU:n nimisuojan. Sen myötä
rönttösen arvostus nousi. Se ei ole enää vain mummolan pöydän lämpimäinen, vaan osa kansallista ruokakulttuuria, kuten karjalanpiirakka ja Lapin poronliha. Rönttösiä valmistaa Kainuussa muun muassa kuhmolainen Kaesan Kotileipomo. Aito nimisuojattu ’Kainuun Rönttönen’ valmistetaan käsin. Konetta käytetään ainoastaan avustamaan taikinan vaivausta, kaulintaa ja perunoiden kuorintaa. Kainuun Rönttönen on saanut Euroopan
unionin nimisuojan maantieteellisenä merkkinä, ja näin ollen maakunnan ulkopuolella valmistettuja rönttösiä ei saa kutsua Kainuun Rönttösiksi.
Nykyään rönttöstä leivotaan yhä perinteisillä resepteillä kainuulaisissa kotikeittiöissä, leipomoissa ja tapahtumissa. Samalla rönttönen on saanut uusia muotoja. Reseptiä on muokattu nykykuluttajan makuun: osa leipureista käyttää makeampia marjoja, kuten mustikkaa, tai vaihtaa täytteeseen bataattia perunan sijasta. Vegaanisia ja gluteenittomia versioita on kehitelty vastaamaan ruokavaliotrendeihin, ja hienoimmissa ravintoloissa rönttönen on saanut paikkansa jopa jälkiruokalistalla, esimerkiksi vaniljajäätelön kera.
Rönttönen ei ole vain ruokalaji, vaan myös osa kainuulaista kulttuuriperintöä. Se symboloi sitkeyttä, arjen kekseliäisyyttä ja luonnon antimien hyödyntämistä. Rönttöstä syödään yhä kahvipöydissä, juhlissa ja arkena, ja monelle kainuulaiselle se on maku, joka vie suoraan lapsuuden muistoihin.
Kuva Teppo Johansson
Viljan kulutus kasvoi – kauran käyttö ennätyslukemiin
Suomalaisten viljan kulutus kasvoi vuonna 2024 edellisvuodesta ja nousi noin 87,3 kiloon henkilöä kohti. Kasvua kertyi 1,4 kiloa vuodessa. Erityisesti kauran käyttö elintarvikkeena lisääntyi merkittävästi ja nousi tähänastiseen huippulukemaansa.
Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
TEKSTI Elina Matikainen
Viljalajeista vehnää kulutettiin eniten, 49,3 kiloa henkilöä kohti. Rukiin kulutus laski hieman mutta pysyi edelleen kauran kulutusta korkeammalla tasolla, 12,2 kilossa. Kauran kulutus nousi 12,0 kiloon. Ohraa käytettiin elintarvikkeena 0,8 kiloa ja riisiä 7,9 kiloa henkilöä kohti. Riisin kulutus pysyi ennallaan. Viljan kokonaiskulutukseen sisältyvät myös maissi, tattari ja muu leipävilja.
Vaikka kauran elintarvikekäyttö on kasvanut voimakkaasti, Suomessa rehukäyttö on edelleenkin elintarvikekäyttöä suurempaa.
Nestemäisten maitotuotteiden kulutuksen pitkään jatkunut lasku jatkui myös vuonna 2024. Kulutus väheni noin kaksi prosenttia, ollen yhteensä noin 130 kiloa henkilöä kohti. Tästä nestemaitojen osuus oli keskimäärin 85 litraa henkilöä kohti. Kevytmaitoa käytettiin eniten, rasvatonta toiseksi eniten – kummankin kulutus väheni noin kolme prosenttia. Täysmaidon käyttö sen sijaan kasvoi pitkästä aikaa hieman, mutta sen osuus jäi noin 13 prosenttiin nestemaitojen käytöstä. Muut tuoretuotteet, kuten vanukkaat ja maustetut rahkat, sisältyvät myös nestemäisiin maitotuotteisiin. Niiden kulutus on kasvanut pitkään ja nousi viime vuonna noin viisi prosenttia.
Juuston kulutus pysyi lähes ennallaan, ollen noin 26,1 kiloa henkilöä kohti. Voin kulutus on ollut usean vuoden ajan noin kolmen kilon tasolla ja oli viime vuonna 3,1 kiloa henkilöä kohti.
Lihan kokonaiskulutus oli ennakkotilaston mukaan noin 78,2 kiloa henkilöä kohti. Lukemaan sisältyy myös riista ja syötävät elimet. Naudan-, sian-, lampaan-
ja siipikarjanlihaa kulutettiin noin
76,2 kiloa edellisvuoden 75,5 kilon sijaan. Naudan- ja siipikarjanlihan kulutus kasvoi. Naudanlihaa kului lähes neljä prosenttia edellisvuotta enemmän, noin 17,7 kiloa henkilöä kohti. Usean vuoden laskun jälkeen naudanlihan käyttö kääntyi siis nousuun. Siipikarjanlihan kulutuksen pitkäaikainen kasvutrendi jatkui edelleen. Viime vuonna sitä kului noin 30,7 kiloa henkilöä kohti, kasvua noin kolme prosenttia edellisvuodesta. Siipikarjanliha ohitti sianlihan kulutuksen jo vuonna 2023. Sianlihaa syötiin noin 27,4 kiloa, lampaanlihaa 0,4 kiloa, hevosenlihaa 0,1 kiloa ja poronlihaa 0,4 kiloa henkilöä kohti. Lihan kulutusmäärät ilmoitetaan ravintotaseessa kypsentämättömänä luullisena ruholihana.
enemmän. Tomaatteja syötiin noin 11,6 kiloa ja muita tuoreita vihanneksia 52,4 kiloa. Luvut sisältävät myös mahdollisen hävikin ja ovat siten vain suuntaa antavia. Sekä tomaattien että muiden tuoreiden vihannesten kotimainen tuotanto kasvoi edellisvuodesta.
Kalan kokonaiskulutus oli ennakkotietojen mukaan 13,7 kiloa henkilöä kohti vuonna 2024. Kalan kulutus ei merkittävästi muuttunut edellisvuodesta, vaikka tuoreen ja pakastetun kalan käyttö väheni hieman.
Kananmunia kulutettiin viime vuonna noin 11,8 kiloa henkilöä kohti, vuotta aiemmin 11,7 kiloa. Perunan elintarvikekulutus pysyi tyypillisenä eli vajaan 65 kilon tasolla henkilöä kohti. Sokeria kulutettiin lähes 30 kiloa henkilöä kohti.
Tuoreiden hedelmien kulutus oli reilut 48 kiloa henkilöä kohti. Sitrushedelmät kattoivat tästä lähes neljäsosan eli noin 12 kiloa, muut tuoreet hedelmät 36,6 kiloa. Tuoreita vihanneksia kului noin 64 kiloa henkilöä kohti, mikä oli edellisvuotta
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat ravintotasetilastoon, joka kokoaa yhteen tiedot Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, tuonnista, viennistä, varastojen muutoksista ja kotimaisesta käytöstä. Ravintotase kertoo määrän, joka on ollut kulutukseen tarjolla. Se ei kuitenkaan mittaa tarkasti toteutunutta kulutusta, koska esimerkiksi varastotappioita ja muuta hävikkiä ei ole voitu huomioida kattavasti elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa.
Vuonna 2024 julkaistu ravintotasetilasto on Luonnonvarakeskuksen mukaan viimeinen laatuaan. Tilaston tekeminen lopetetaan tämän julkaisun jälkeen. Vanhoja julkistuksia vuodesta 2008 alkaen voi edelleen tarkastella tilastojen verkkosivuilta. Lisäksi Luken tilastotietokannasta löytyy tietoja elintarvikkeiden kulutuksesta Suomessa vuodesta 1950 alkaen.
Omniassa esiteltiin
VälipalaBreikin satoa
Teksti ja kuva Elina Matikainen
Ruokakasvatuksen asiantuntija Aliisa Hyvönen Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:stä toteaa, että nuorilla olisi parannettavaa esimerkiksi ateriarytmissä, etenkin aamiaisen ja vieläkin enemmän välipalan osalta. Lisäksi punaista lihaa syövät etenkin pojat liikaa, mutta kasviksia ja marjoja syödään liian vähän. Osa nuorista saa suolaa liikaa, energiaa liian vähän ja etenkin tytöillä on vajetta monien tärkeiden ravintoaineiden saannissa. Ravitsemusta voisi kohentaa vaikkapa välipalana nautittu täysjyväleipä, joka samalla myös monipuolistaisi nuorten ruokavaliota.
Juuri ruokavalion monipuolistaminen on päätavoite VälipalaBreikki -kampanjassa, jota toteuttavat Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry yhdessä sometoimisto Sakean kanssa. Reilun vuoden ajan tärkeänä yhteistyökumppanina on toiminut ammatillista koulutusta tarjoava Omnia Espoossa. Kampanjaa on rahoittanut Vaasan Oy. Kampanjassa kannustetaan nuoria riittävään, rauhalliseen ja monipuoliseen syömiseen erityisesti sosiaalisen median kautta. Sinne ovat materiaalia eli lyhytvideoita tehneet niin Omniassa opiskelevat nuoret itse kuin myös ravitsemusalan asiantuntijat. Lisäksi media-alan ja kuvallisen ilmaisun opiskelijat suunnittelivat kampanjaan julisteita.
Kilpailutöitä esitellyt Olli Mustalahti Sometoimisto Sakeasta totesi, että monissa julisteissa opiskelijoiden kädenjälki oli lähes ammattilaisluokkaa.
Toukokuussa Omniassa pidetyssä mediatilaisuudessa palkittiin parhaat lyhytvideoiden ja julisteiden tekijät. Sometoimisto Sakean Olli Mustalahden mukaan erityisesti liikkuvan kuvan nuoret hallitsevat erinomaisesti ja lyhytvideoissa taso oli kova. Myös julisteiden suunnittelussa taso oli korkea ja monissa töissä opiskelijoiden kädenjälki oli lähes ammattilaisluokkaa. Julisteilla on Mustalahden mukaan edelleen paikkansa oppilaitosten seinillä somemaailmaa pysyvämpinä elementteinä. Hän lupaa, että julisteita toimitetaan mielellään myös muihin oppilaitoksiin Omnian lisäksi, jos nämä niitä heiltä pyytävät. Kampanjaa toivotaan voitavan laajentaa koko maan kattavaksi, jonka vuoksi tarvittaisiin myös lisää rahoittajia. Lisää yhteistyökumppaneita otetaan mielellään mukaan, toteavat Aliisa Hyvönen ja Olli Mustalahti.
SUVI ry vauhdittaa elintarvikeviennin
kasvua
Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry pyrkii kaksinkertaistamaan suomalaisen elintarvikeviennin vuoteen 2031 mennessä. Yritysvetoinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys tarjoaa jäsenilleen kasvualustan vientitoiminnan kehittämiseen sekä konkreettista tukea ja valmennusta vientivalmiuksien parantamiseen. Yhdistys on käynnistänyt alueellisen tapahtumakiertueen yhdessä Ruokatieto Yhdistys ry:n kanssa. Tavoitteena on koota yhteen elintarvikeviennistä kiinnostuneita toimijoita, kuten kauppakamareita, elinkeinoyhtiöitä ja oppilaitoksia. Keväällä alkanut kiertue on saanut myönteisen vastaanoton, ja se kattaa vuoden loppuun mennessä koko maan.
SUVI ry tarjoaa myös Product Information Management (PIM) -järjestelmää vientitiedon hallintaan. Yritykset voivat koota samaan järjestelmään esimerkiksi markkinointitekstit, ravintoarvot ja pakkaustiedot, mikä helpottaa vientimarkkinoille pääsyä ja varmistaa tiedon yhdenmukaisuuden. PIM-järjestelmä otetaan laajemmin käyttöön vuoden loppuun mennessä.
Lisäksi tavoitteena on avata ovia Naton globaaliin hankintajärjestelmään ja sitä kautta täysin uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Tässä SUVI ry tekee yhteistyötä Elintarviketeollisuusliiton ja Finnish Operations Center Oy:n (FOC) kanssa. Tavoitteena on rakentaa sujuva polku, joka vie suomalaiset tuotteet osaksi Naton globaalia verkostoa.
Vastuullisimmat ja arvostetuimmat
Suomen vastuullisimmat brändit ovat kuluttajien mielissä seuraavat: Elovena, Valio, S-ryhmä, Sinituote ja VR. Seuraavina tulevat Yliopiston apteekki, Fazer, Prisma, S-market ja K-ryhmä. Tiedot julkaisi Sustainable Brand Index (SBI), Euroopan suurin riippumaton bränditutkimus, joka arvioi kuluttajien käsityksiä yritysten kestävyydestä. Se mittaa, kuinka kuluttajat kokevat eri brändien ympäristö- ja yhteiskuntavastuun.
Elokuun lopussa julkistettiin Taloustutkimuksen vuosittain tekemä Brändien arvostus -tutkimus. Siinä kolme arvostetuinta brändiä olivat Abloy, Fiskars ja Hyvää Suomesta -merkki. Seuraavina tulivat Lego, Joutsenmerkki ja Avainlippu-merkki. Tutkimuksen tulos pohjautuu suomalaisten kuluttajien antamiin arvioihin brändien arvostuksesta, ja mukana vertailussa oli lähes 700 brändiä.
Eläinperäinen ruoka maistuu
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvikeja maatalousjärjestön (FAO) sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) julkaisemassa OECD–FAO Agricultural Outlook 2025–2034 - raportissa arvioidaan, että lihatuotteiden ja kalan globaali päivittäinen per capita -kalorikulutus kasvaa tulevan vuosikymmenen aikana keskimäärin kuudella prosentilla. Erityisen kovaa kasvu on keskituloisissa maissa, jopa 24 %.
Maailman viljantuotannon ennustetaan kasvavan 7 prosenttia vuoteen 2034 mennessä, mutta viljakaupan kasvu hidastuu ja hintavaihtelut jatkuvat. Vehnä ja maissi säilyttävät asemansa viljakaupan pääartikkeleina. Ruokakäytön rinnalla viljaa käytetään yhä enemmän rehuksi ja teollisuuteen, mikä näkyy etenkin maissin kulutuksessa.
Leipomoalan kannalta viljan saatavuus pysynee hyvänä toistaiseksi, mutta on tarve varautua hintojen heilahteluun – etenkin jos ilmasto tai geopoliittinen tilanne kiristyy.
Merkkipäivä
Lappeenrantalainen Kesämäen Leipomo Oy täyttää 60 vuotta. Kakkukahvit tarjotaan vuosipäivänä eli keskiviikkona 15.10.2025 kello 10-14 leipomon kahvilassa osoitteessa Karankokatu 3, Lappeenranta. Tervetuloa!
LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!
Messut
Messutapahtumassa olivat mukana myös Valio Aimon teollisuusmyynnin tutut kasvot sekä tietenkin leipomokonsultti Mika Parviainen (valkoinen takki), joka oli ahkeroinut vitriinin täyteen trendikkäitä herkkuja mm. croissant-taikinasta. Kuvassa myös Tommi Jaakkola (vas.), Toni Mälkki ja Jari Määttä (oik.).
Elonen Oy Leipomon osaston herkkuja olivat leivokset, jotka oli tehty hieman pienempään kokoon asiakkaiden toiveesta sekä pikkudonitsit, joita saa sekä kuorrutettuina että sokeroituina.
Valio Aimo Parhaat Pidot Helsingin messukeskuksessa 26.8.2025
Messulla Elina Matikainen
Iso joukko foodservice-ammattilaisia saapui Valio Aimon järjestämille ruokamessuille Helsingin Messukeskukseen elokuun viimeisellä viikolla. Yksipäiväisessä tapahtumassa oli esillä monipuolinen kattaus ruokaa ja juomaa hieman yli sadan näytteilleasettajan voimin. Valio Aimo Parhaat Pidot on kuitenkin ihmisen kokoinen, isoja messuja rauhallisempi tapahtuma, jossa on hyvä mahdollisuus saada uutta tietoa ja tutustua uusiin tuotteisiin. Samalla voi verkostoitua, tavata muita ruoka-alan ammattilaisia sekä myös Valio Aimon väkeä.
Nimityksiä
Porokylän Leipomo Oy
ETM Laura Hyvärinen on nimitetty tuotekehitysjohtajaksi 18.8.2025 alkaen. Uudessa roolissaan hän vastaa tuotekehityksen kokonaisuudesta ja tiimin johtamisesta. Lisäksi hän jatkaa yritysvastuun ja viestinnän kokonaisuuksien parissa sekä toimii laadun ja puhtaanapidon tiimin esihenkilönä.
Fazer Myllyn Katri Mäkisen ja Jarmo Laineen messupöydällä oli tarjolla Aimo Cakemixistä tehtyä piirakkaa sekä Aimo Kahvileipämixistä tehtyjä kierrepullia.
Mauste-Sallisen Jessica Viholaisen ja Ari Sjöblomin tarjoilemat pannulla käytetyt tofukuutiot oli ensin leivitetty maissijauhoilla, joiden mausteena oli aromisuolaa. Hyviltä maistuivat myös Sallisen pekaanipähkinät, jotka oli paahdettu hunajan kanssa, mausteina toimivat mustapippuri ja merisuola .
- tuotantotila 1300 m2
- kahvilatila 360 m2
- 18 m3 kylmiöhuone
- 18m3 uudehko pakastinhuone
- vilkasliikenteisen tien varrella
- katso Oikotie 23304866
- Mänttä- Vilppula Siisti leipomoksi soveltuva iso tuotantotila.
Tiedustelut p. 044 5539557
Leipuri-lehti
Leipurissa kirjoitettua
Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
100 vuotta sitten, nro 6/1925
Suomen Leipurien- ja Konditorin-ammatinharjoittajain Liiton 25-vuotista historiaa käsittelevässä artikkelissa todetaan, että ”nykyaikaiseen ammattijärjestö-elämään kouluuntuminen voidaan sanoa tapahtuneen uuden elinkeinolain alkuaikoina vuoden 1883 jälkeen syntyneissä työväenyhdistyksissä”. Esimerkiksi Helsingissä työväenyhdistyksen jäseninä oli niin työntekijöitä kuin työnanta-
jiakin. Leipuri- ja konditori-ammattiosasto tähän yhdistykseen perustettiin vuonna 1888. Kun työntekijät vuonna 1898 alkoivat puuhata lakkoa, joka seuraavana vuonna toteutuikin, erosivat työnantajat osastosta ja perustivat oman Helsingin Liiton vuonna 1899. Sen jälkeen alettiin suunnitella koko maan käsittävän Leipuriliiton aikaansaamista. Sen perustamiskokous pidettiin 15.-17.3.1900 Helsingissä, jossa kokouksen viimeisenä päivänä 17.3.1900 syntyi Suomen Leipurin- ja Konditorin-ammatinharjoittajain Liitto.
Leipuri-lehti 80 vuotta sitten, nro 6/1945
Johtokunnan toimintakertomuksen mukaan vuosi 1944 oli hyvin vaiherikas. Helmikuun suurpommitukset aiheuttivat ongelmia niin asukkaille kuin tuotantolaitoksillekin, erityisesti Helsingissä ja Oulussa. Liiton saamien tietojen mukaan kaksi leipomoa tuhoutui pommituksissa, molemmat Helsingissä.
Kesäkuun alussa kiihtyivät sotatoimet Karjalan kannaksella ja väkeä tarvittiin armeijan palvelukseen; myös leipomoiden työntekijöitä ja yrittäjiä. Työvoiman saanti vaikeutui merkittävästi. Lisäksi leipomoiden kuljetuksia vaikeutti se, että niiden piti luovuttaa kuljetusvälineistöään muihin tarkoituksiin.
Syyskuun alussa sotatoimet päättyivät aselepoon ja välirauhaan. Leipomoiden määrää supistivat luovutetuille alueille jääneet leipomoyritykset sekä Pohjois-Suo-
Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nro 6/1965
Kylmätekniikan käytöstä on saatu uusia kokemuksia. Pakastaminen on yleistynyt vauhdilla leipomoissakin. Näin voidaan säilyttää niin taikinat, massat kuin valmiitkin tuotteet pidemmän aikaa. Pa-
kastumisen täytyy kuitenkin tapahtua nopeasti ja ulkomailla on siirrytty nopeaan – 40 asteen pakastamiseen voimakkaassa ilmankierrossa. Sen jälkeen tuotteet varastoidaan – 24 asteessa. Sulattaminen on tehtävä oikealla tavalla. Siinä on alettu käyttää sulatuskammiota eli -huonetta, jollaisena toimii myös nostatushuone. Kahdeksan vuotta sitten valmistunutta Ii-
30 vuotta sitten, nro 5/1995
Leipuriliiton 95-vuotispäivää on juhlistettu Leipuripäivillä Helsingissä Marina Congress Centerissä 650 osallistujan voimin. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa pienimuotoinen tavarantoimittajien näyttely. Vuosikokouksessa liiton sääntöjen toista pykälää täydennettiin maininnalla, että liiton tarkoituksena on valvoa jäsentensä etuja työsuhteissa ja
että tämän toteuttamiseksi liitto neuvottelee työsuhdekysymyksistä ja tekee tarvittaessa työehto- ja muita sopimuksia. Olli Kuhta toteaa pääkirjoituksessaan em. sääntömuutoksen tavoitteeksi, että kaikki liiton jäsenyritykset tulevat jonkinasteiseksi järjestäytyneeksi työnantajaksi. Liiton tavoitteena ei kuitenkaan ole ryhtyä itsenäisesti hoitamaan työehtosopimusneuvotteluja, vaan tarkoitus on tiivistää jo ennestään hyvää yhteistyötä työnantajaliiton kanssa. Leipätiedotus esitteli Leipuripäivillä Uutta suomalaista ravinto-opasta, joka on tuotettu
Kirjoituksessa todetaan, että liiton toiminnan alkuvuosina oli päivänpolttavin kysymys leipurinammattiin kohdistuva lainsäädäntötoiminta. Huomattavana piirteenä toiminnassa oli myös ”yhteisharrastusten herättäminen ja järjestöhengen elvyttäminen”. Esimerkkeinä mainitaan oman aikakauslehden eli Leipurin aikaansaanti sekä toiminta hiivan hintakysymyksessä. Viisi vuotta aikaisemmin perustettu leipureiden yhteinen tukkuliike oli kirjoituksen mukaan osoitus muiden ammattien harjoittajille siitä, mitä hyvä sopu ja yhteisymmärrys saavat aikaan.
messa saksalaisten tuhoamat leipomot. Hintojen nousu jatkui vuonna 1944. Tuontitavaroilla nousua oli 12 % ja ne olivat siten peräti 230 % kalliimpia kuin vuonna 1939 ennen sodan puhkeamista. Kotimarkkinatuotteet olivat 140 % kalliimpia. Tuoreen ruisleivän hinta oli noussut paljon vähemmän eli 56 %.
Suomen Leipuriliitto on liittynyt jokin aika sitten perustettuun Leipäteollisuusyhdistykseen. Yhteisvoimin pyritään edesauttamaan leivän hinnan parantamista.
salmessa toimivaa Heikkisen leipomoa jouduttiin laajentamaan sen valmistamien ruokaleipien suuren kysynnän vuoksi. Leipomolla kerrotaan nyt olevan pituutta lähes sata metriä. Leipomo on myös maamme uudenaikaisimpia täysin automatisoituine laitteineen ja ”tekee katsojaan valtavan vaikutuksen kertoen valtavasti kehittyneestä tekniikasta leivänvalmistuksen alalla”.
Ruokapyramidin pohjalta. Pyramidin kivijalka ovat leipä ja muut viljatuotteet, joiden merkitys on uusien aatteiden runsaudessa päässyt välillä hämärtymään. Yritysrintamalla uutisoidaan, että Tuottajain Mylly Oy ja ryhmään kuuluvat leipomot Hyvinkään Leipä Oy, Ekka Oy, Marian Konditoria Oy, Hokkisen Leipomo Oy ja Jokioisten Leipä Oy on yhdistetty Myllyn Paras-konserniksi. Cultor on luopunut osuudestaan ja yrityksen enemmistöomistus on Savelan suvulla.
Kansainvälisiä makuja
Atrialta
Yhden Pannun –tuotteet mahdollistavat koko aterian valmistamisen vartissa, yhdellä pannulla ja ilman turhaa tiskiä, pilkkomista tai maustamista. Atria Yhden Pannun Kanawok Chili-Valkosipuli 400 g sopii wokkiruokien ystäville. Paketista löytyvät valmiiksi maustetut kanan paistisuikaleet, jotka ovat nuudeleita vaille valmiit tarjottaviksi. Curryruokien kasvavaan suosioon vastaa Atria Yhden Pannun Kookoscurry Possun Fileestä 400 g, joka sisältää mureaa possun fileetä ja kookoskastiketta.
Herkkumaalta Moominhillosarja
Kotimainen elintarvikeyhtiö Herkkumaa Oy juhlistaa Muumien 80-vuotisjuhlavuotta lanseeraamalla uuden Moomin-hillosarjan. Sen kolme makua ovat mansikka-, omena- ja lettuhillo. Hillot ovat saatavilla 850 gramman painetuissa sangoissa sekä täysin uusissa 750 gramman refill-pakkauksissa, jotka ovat askel kohti kestävämpää kuluttamista.
Fazerilta kaakaoton herkkupatukka
Santa Marialta tacojen ystäville
Santa Maria lanseeraa kaksi herkullista uutuutta tacojen ystäville. Täyteläinen valkosipulikastike
Santa Maria Creamy Garlic Mayo myydään puristepullossa (250 ml). Maria Cheesy Taco Spice Mix (pussi 28 g) on puolestaan juustoinen versio klassisesta tacomausteesta. Molemmat ovat maultaan mietoja.
Myllärin muroperheen uuden maut
Myllärin murosarja täydentyy kahdella uudella kotimaisella tuotteella, Myllärin
Omenarenkailla ja Myllärin
Uusi Taste the Future Raspberry Dream -patukka on kaakaoton makeispatukka, joka kuuluu Fazerin Taste the Future -tuotesarjaan. Se on vohvelipatukka, jossa on mallastetusta rukiista tehty viljapohjainen kuorrute ja kerroksittain vadelma- ja vaniljatäytettä. Patukka on vegaaninen ja palmuöljytön. Lanseeraus on merkittävä edistysaskel: kyseessä on Fazerin ensimmäinen täysimittainen tehdastuotanto kaakaottomista, viljapohjaisista tuotteista, joita on aiemmin valmistettu vain pieniä määriä käsityönä erilaisiin pilottimyynteihin. Valmistus tapahtuu Fazerin makeistehtaalla Vantaalla.
Jouluisia jäätelöitä
Kolmen Kaverin joulun uutuusjäätelö Glögi & Mantelitosca sisältää glögisorbettia, kermaista kanelijäätelöä ja kinuskista mantelitoscakastiketta. Jouluisesti maustettu glögisorbetti valmistetaan aidoista marjoista kuten hapankirsikasta, punaherukasta ja mansikasta.
Yrityksen Piparkakkujäätelö uudistuu, ja se on jatkossa Pipari & Taikina. Se sisältää kermaista kanelijäätelöä, piparkakkutaikinakastiketta ja nyt myös piparkakkutaikinan palasia.
Joulujäätelöt ovat kaupoissa alkusyksystä jouluun. Ne erottuvat tänä syksynä uusilla burgundyn värisillä pakkauksilla sekä uudenlaisilla sineteillä.
Toffeenmakuisilla Renkailla. Molemmat murot on valmistettu täysjyväviljasta ja ne ovat runsaskuituisia ja maidottomia. Toffeenmakuisilla renkailla on Sydänmerkki eli se on terveyden kannalta parempi vaihtoehto omassa tuoteryhmässään. Molemmissa pakkauskoko on 300 g. Myllärin murot valmistetaan Helsingin Myllyn Närpiön tehtaalla suomalaisesta täysjyväviljasta. Tuotteille on myönnetty Hyvää Suomesta -merkki, mikä tarkoittaa, että ne on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista.
Uniikki uutuuskonvehti
Porvoolainen makeistehdas Brunberg on kehittänyt laktoosittoman maitosuklaakonvehdin. Uusi appelsiinin makuinen maitosuklaakonvehti on laktoositon, gluteeniton ja palmuöljytön. Konvehdin laktoositon maitosuklaakuori sisältää runsaasti (37 %) kaakaota. Sisällä on appelsiinitäyte. Suunnitelmissa on kasvattaa konvehtisarjaa tulevaisuudessa muillakin makuvaihtoehdoilla. Pakkauskoko on 250 g ja myöhemmin tulossa on myös 3 kg:n pakkaus.
Uudenlainen sienikirja
Mari Moilasen Sienikirja on täysin uudenlainen sieniopas, joka esittelee parhaat ruokasienet, niiden näköislajit ja yleisimmät myrkylliset sienet. Kuvien lisäksi sienten tunnistamista helpottavat lähes 90 QR-koodia, joiden kautta avautuvat videot vievät sienten äärelle metsään. Teos on ainutkertainen maailmanlaajuisesti, sillä tällaista ei ole muualla tehty. Sieniä on videoiden avulla mahdollista nähdä hyvin kokonaisvaltaisesti ja eri ikäisinä. Lisäksi kirja antaa käytännönläheisiä vinkkejä sienten valmistuksesta ja niiden parhaista säilöntätavoista. Mukana on 20 sienireseptiä, joiden valmistaminen on mahdollista niin tuoreilla, kuivatuilla kuin pakastetuillakin sienillä. Kirjan on kustantanut WSOY.
One Pot 2
Harri Syrjäsen One Pot –Yhden kattilan suosikkireseptit on saanut jatkoa eli
One Pot2-kirjan. Sekin sisältää Syrjäsen reseptejä, jotka valmistuvat nopeasti - vain 20-30 minuutissa - ilman tiskivuorta.
Jokaisen reseptin ohesta löytyy QR-koodi, jonka avulla pääsee katsomaan videon kyseisen reseptin valmistuksesta. Uutena one pot -kategoriana Syrjänen esittelee uunissa valmistettavat yhden astian ateriat. Kirjan kustantaja on Readme.fi.
Rakkaudesta arkiruokaan
Toukola-keittokirja tuo yksiin kansiin Kotilieden suositun Toukola-sivuston parhaat ruokaohjeet ja uudet herkut helpompaan arkeen. Tekijöinä ovat Sanna Mansikkamäki ja Anni Reenpää. Kustantaja on Otava. Kirjassa ovat esimerkiksi hitiksi nousseen Green Goddess -salaatin, lihapullapastan ja kikhernepannun ohjeet sekä vinkit, miten tehdä täydellinen ruskeakastike. Mukana on myös hauskoja tee-se-itse-ideoita.
Käytännöllinen ja kaunis keittokirja jakaantuu viiteen osioon: Syödään yhdessä, Vartissa valmista, Juomakoulu, Taitoa ja tekniikkaa sekä Toukolan parhaat.
Annostusjärjestelmiä PALVELUHAKEMISTO
Erikoistukkukauppaa
Erikoistukkukauppaa
Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.
WWW. FAZERMYLLY.FI
HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA
Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.
Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi www.condite.fi
BAKERYSHOP.FI
Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebooktapahtumasivullamme @leipuriliitto
- VITACEL® -kuidut kaikkeen leivontaan - komponentit hilloihin ja paistonkestäviin täytteisiin - apu- ja raaka-aineet gluteenittomaan leivontaan
JRS PHARMA OY Maitotie 4, FI-15560 Nastola FINLAND
Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!
elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021
SEURAAVA LEIPURI
Leipuri-lehti 7/25 ilmestyy viikolla 44
Yhdessä olemme enemmän.
Palvelemme myös leipomoteollisuutta
www.vesantti.fi
Tmi Tarmo Palomaa
Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset Puh. 0500 166 355
Luotettavat ja innovatiiviset ratkaisut leipomoteollisuuteen arvostetuilta laitevalmistajilta.
Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy
Matias Lakkapää p. 0400 694 805
Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi info@lkmtrade.com
4.-8.10.2025 Anuga 2025, Köln Maailman suurin elintarvikeuutuuksia esittelevä messutapahtuma https://www.anuga.de/
23.-26.10.2025 Helsingin Kirjamessut ja Viini & Ruoka -tapahtumakokonaisuus, Helsingin Messukeskus
FBagardargarna i Helsingfors – trevlig samvaro och bra tal
inlands Bageriförbunds 125:e årsmöte och sommardagar, Bagardagarna, hölls i augusti i Helsingfors med nästan 500 deltagare, där bageribranschen samlades för att tillbringa en helg tillsammans med sina familjer och samarbetspartners. Helgen kulminerade i en galamiddag på Hotel Hilton Fiskartorpet, där man under kvällen underhölls av den skicklige mentalisten Viljo Haapamäki och ett fantastiskt framträdande av dansgruppen StepUp, som firade Bageriförbundets 125-åriga historia. Olli Kuhta, tidigare VD för förbundet, höll ett minnesvärt tal där han bland annat berättade om förbundets och ”hela bageribranschens” välstånd genom Leipurien Tukkus aktieaffärer i slutet av 1980-talet.
På bageriförbundets årsmöte höll Anttu Rautio*, som varit ordförande för förbundet sedan början av året, sitt första årsmötestal och Ari Akseli, direktör för Kesko Abp:s dagligvaruhandel och ordförande för Dagligvaruhandelsförbundet höll årsmötets huvudanförande. Akseli sade att temat för hans tal var ”När handeln och bagaren skakar hand blir vi varken arbetslösa eller utan bröd”.
Akseli nämnde också likheten mellan Keskos och K-köpmannaförbundets gemensamma evenemang och bageridagarna och deras gemenskapsanda. Båda samlar företagare för att tillbringa tid tillsammans. Akseli konstaterade att de grundläggande affärsprinciperna för detaljhandeln och bagerierna också på många sätt är likartade. Enligt Akseli är ”det viktigaste i vår butik att vi säljer mer av det som finns på hyllan än av det som inte finns”. Han kallade detta uttalande, som roade publiken, för en slags gyllene regel. En annan av hans ”gyllene regler” handlade om den ökande byråkratin och den svaga ekonomiska tillväxten i Finland. Akseli påpekade att den senaste gången Finland upplevde verklig ekonomisk tillväxt var 2008. Enligt Akseli är det allmänt känt att mer byråkrati inte skapar ekonomisk tillväxt, men trots detta ökar byråkratin ständigt både i Finland och i EU. Och till skillnad från många andra EU-länder följer Finland noggrant de byråkratiska reglerna.
Det är lätt att hålla med om många av de punkter som Akseli tar upp i sitt anförande. Men när det gäller det faktum att det säljs mer av de produkter som finns på hyllorna än de som inte gör det, måste man säga att de olika aktörerna inom dagligvaruhandeln, till exempel Keskos köpmän, naturligtvis har makten att bestämma vilka företags produkter som hamnar på hyllorna och vilkas som inte gör det. Konkurrensen om hyllplatserna är hård. De olika aktörerna inom dagligvaruhandeln är som kejsarna som satt på läktaren vid forna tiders gladiatorstrider och hade makten att bestämma vilken kämpe som skulle få tummen upp och vilken som skulle få tummen ner. Det är klart att det inte finns plats för alla i butiken, i synnerhet som många handlare föredrar importerade produkter framför små och medelstora företags inhemska
och lokala produkter. Bageriprodukter skickas till Finland från hela världen, medan lokala bagerier i närheten av butiken försöker sälja sina produkter från den egna butiken. Jag har ofta sagt att brödavdelningen är nästan det enda stället i butiken där livsmedelsbutikerna kan skilja sig från sina konkurrenter. Men det är synd att så många butiker använder importerade bageriprodukter i stället för lokala produkter som ett sätt att ”särskilja sig” när de är så billiga. Det är också katastrofalt för den rika finländska brödkulturen.
Det är också lätt att instämma i Akselis hänvisning i sitt tal till den ständigt ökande byråkratin och försöken att bekämpa löjliga lagförslag. Akseli påpekade med rätta att hur ”löjligt” ett lagförslag än må vara måste man som ”ödmjuk tjänsteman” utgå från att kommentarerna till ett lagförslag måste vara sådana att de inte kränker någon. Akselis användning av begreppet ”ödmjuk tjänsteman**” är en bra beskrivning av finländarnas ödmjuka inställning till politikers och tjänstemäns agerande och även till de mest huvudlösa förslag som de lägger fram, som till exempel förslaget under corona tiden om att begränsa butikernas öppettider, som Akseli nämner som ett exempel. Det skulle endast ha lett till att fler människor skulle ha befunnit sig i butiken samtidigt under kortare öppettider. Om något skulle det ha gynnat spridningen av coronan.
Varför ökar då byråkratin och bestämmelserna blir strängare när det ständigt talas om att minska dem? Enligt min uppfattning beror det på att alla människor vill lyckas och vara bra på sina jobb, såväl politiker som enskilda tjänstemän. Genom att hitta på och föreslå annorlunda regler eller genom att strikt följa de regler, förordningar och riktlinjer som finns kan enskilda politiker och tjänstemän uppleva stunder av framgång i sitt eget arbete. Där det finns makt, även om den bara är liten, måste den utövas, och om inte på annat sätt, åtminstone genom att noggrant följa reglerna. Men gemensamt för nya regler och regelförslag är att de i regel aldrig är till nackdel för den som föreslagit regeln i fråga eller för de tjänstemän som noggrant tillämpar regeln.
Mika Väyrynen
*Läs mer om årsmötet och de tal som hölls där på sidorna 10-13 i denna tidning.
**Jag har ofta sagt att finländarna ”lärde sig” att vara ödmjuka tjänstemän under Finlands mer än 100 år långa ryska styre. Denna tid och de erfarenheter som den förde med sig har förts vidare i vårt samhälle från generation till generation.
Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto
Toimisto
Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi
Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi
Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi
Hallitus
Anttu Rautio, puheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi
Helmi Tyykiluoto, varapuheenjohtaja Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi
Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi
Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com
Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi
Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi
Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi
Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy, Jyväskylä joonas.makinen@ruthinleipomo.fi
Janne Hakanen, Hakasen Leipomo Oy, Tampere janne.hakanen@hakasenleipomo.fi
Valtuuskunta
Kari Meltovaara, puheenjohtaja
Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi
Heikki Lankoski, varapuheenjohtaja
Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi
Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com
Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi
Pirkanmaan Leipomot ry
Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi
Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry
Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi
Savon Leipomoyhdistys ry
Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi
Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry
Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi
Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry
Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi
Satakunnan Leipomoyhdistys ry
Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi
Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry
Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com
Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry
Vesa Ojala, Ojalan Pakari Oy, Kauhajoki vesa.ojala@ojalanpakari.fi
Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry
Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi
Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry
Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi
