Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto
Historiaa ja suuria muutoksia työmarkkinoilla
Leipuriliiton 125-vuotisen historian aikana leipomoalan erityislaatuisuus suomalaisessa työmarkkinaelämässä on tullut esiin monin eri tavoin. Työehtosopimuksissa ja työlainsäädännössä on ollut käsittämättömiä yksittäisiä säännöksiä ja määräyksiä, joiden olemassaoloa on voinut vain ihmetellä. Valtiovalta ei nähnyt niissä vuosikymmeniin mitään ongelmia, koska ay-liikkeen mielestä kyseiset säännökset olivat ”oikeudenmukaisia ja kohtuullisia”. Tämä kuvaa samalla hyvin ay-liikkeen äärimmäisen vahvaa asemaa Suomessa.
Yksi käsittämättömältä tuntuva säännös oli leipomotyölaissa vuosien 1928–1993 ajan. Tuon 65 vuoden ajanjakson aikana yötyön tekeminen oli Suomessa kiellettyä. Vuoteen 1983 asti edes yrityksen omistajat eivät saaneet työskennellä yöaikaan omassa yrityksessään. He saivat tehdä yötyötä vain poikkeusluvalla ja maksimissaan 10 päivänä vuodessa. Mutta samanaikaisesti, vuodesta 1968 lähtien, kolmivuorotyötä teettäneet suuret tehdasleipomot saivat leipoa vapaasti kolmessa vuorossa, kun pyysivät siihen luvan työneuvostolta/työmarkkinajärjestöiltä. Vasta vuonna 1993 yötyötä koskevat rajoitukset poistuivat leipomotyölaista, ja sen myötä pieniä ja suuria leipomoita koskevat säännökset lähestyivät toisiaan, toki työnantajaliittoon kuuluvia (suur)yrityksiä edelleen suosien.
Työmarkkina-asioihin liittyen olisi voinut kuvitella, että viimeistään vuoden 1995 jälkeen leipomoalalla, kuten muutoinkin suomalaisessa työmarkkinaelämässä, olisi pystytty uudistumaan. Olihan Neuvostoliitto hajonnut jo vuonna 1991 ja Suomi liittynyt EU:iin vuonna 1995. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan työmarkkinoilla kaikki jatkui kuin mikään ympärillä olevassa maailmassa ei olisi muuttunut. Suomettunut Suomi jatkoi työmarkkinaelämässä entisellä tyylillään, ay-liikkeen määrittelemällä ja päättämällä tavalla. Tästä leipomoala on erityisen hyvä esimerkki. Toinen leipomoalan erityislaatuisuutta kuvaava asia liittyy työaikalain uudistukseen vuonna 1996. Tuolloin kaikkein muiden alojen erillislait kumottiin, paitsi leipomotyölaki yhden pykälän osalta koskien yötyölisän maksamista. Leipomotyölakiin ei tuolloin kuitenkaan jätetty määräystä siitä, kenen tuota lisää tulisi maksaa ja kenelle sitä maksettaisiin*. Mutta niin vain vuorotyötä tehneet leipomot tuota lakia vuosikymmenien ajan noudattivat ja yötyölisää lain nimen perusteella mukisematta maksoivat. Asia oli poliittisesti liian herkkä, jotta tätä epäkohtaa olisi uskallettu nostaa esille. Onneksi tuo laki viimein 1.3.2025 kumoutui. Kolmas täysin kohtuuton määräys oli leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa noin 50 vuoden ajan. Siinä tosiasiallisesti kiellettiin osa-aikaisten työntekijöiden käyttäminen muulloin kuin viikonloppuisin järjestäytymättömissä, työnantajaliittoon kuulumattomissa, yrityksissä**. Tähän syynä oli se, että työehtosopimusmääräyksen mukaan osa-aikaisten työntekijöiden palkkaaminen muulloin kuin viikonloppuisin edellytti leipomoalalla paikallisen sopimuksen tekemistä***. Ja kuten tiedämme, paikallinen sopiminen oli Suomessa kiellettyä
järjestäytymättömiltä yrityksiltä aina 1.1.2025 asti, niin uskomattomalta kuin tuo nyt jälkikäteen kuulostaakin****. Tuota työehtosopimusmääräystä ei leipomoalalla kuitenkaan käytännössä juurikaan noudatettu, ei ainakaan järjestäytymättömässä yrityskentässä. Yritykset palkkasivat osa-aikaisia työntekijöitä tarpeen mukaan, eikä työntekijäliitto siihen paljoa puuttunut. Tai ei ainakaan tietääkseni vienyt niitä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Ehkä SEL:n puolella myös ymmärrettiin, kuinka kohtuuttomasta asiasta olisi ollut kyse.
Tämän kevään aikana olen pitänyt esityksiä Leipuriliiton 125-vuotiseen historiaan liittyen. Niissä olen käynyt läpi myös edellä mainittuja aiheita. On ollut kiinnostavaa seurata, kun kuulijat ovat kommentoineet ja hymähdelleet menneiden sukupolvien ratkaisuille. Sen sijaan suhtautuminen lähimenneisyyden tapahtumiin on selvästi varovaisempaa, sillä ne osuvat lähemmäs meitä itseämme ja omaa elinaikaamme. Tästä syystä voikin kysyä: onko meidän sukupolvellamme varaa arvostella aiempien aikojen toimintaa, kun mietimme, millaisia säädöksiä meidän ajassamme on ollut ja miten olemme itse niihin suhtautuneet?
Olen kuitenkin sitä mieltä, että leipomoalalla toimivien ei tarvitse juuri miettiä, mitä tulevat sukupolvet ajattelevat tekemisistämme. Erikoisia tes-määräyksiä on aina ollut muillakin aloilla, paperialan työntekijöiden ”saunalisästä” lähtien, ja niitä tulee tulevaisuudessakin olemaan. Ja vertailuksi ei tarvitse ottaa kuin yhteiskunnan määräämät 2020-luvun alun koronarajoitukset. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa ollut ajanjakso, jolloin ravintolasta valomerkin jälkeen klo 18 ehti vielä hyvin Alkoon ostamaan juomia tai se, että Veikkausliigan jalkapallo-ottelua pääsi seuraamaan ulkoilmaan enintään 6 katsojaa. Nuo säännökset ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä yhteiskunnissa voi tapahtua, kun pelko voittaa järjen. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tulevat sukupolvet miettivät, kun he lukevat noista rajoituksista esimerkiksi 50 vuoden kuluttua. Arvelen, että he pitävät itseään vähän viisaampina, mutta ehkä heillä on siihen ihan syytäkin. Varsinkin kun miettii tämän päivän maailmanmenoa ja erityisesti suurvaltojen johtajien toimintaa, joka huolestuttavalla tavalla muistuttaa 1930-luvun lopun tapahtumista.
Mika Väyrynen
* Aiheesta lisää linkissä olevissa Leipuri-lehden pääkirjoituksissa 4/2025, 7/2024 ja 7/2019.
** Määräys oli työehtosopimuksessa voimassa aina helmikuuhun 2023 asti, jolloin sitä viimein muutettiin. Aiheesta lisää Leipuri-lehden pääkirjoituksissa 2/2023 ja 8/2022.
*** Näin myös työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2016:6 todetaan.
**** Tuolloin järjestäytymättömien yritysten syrjintä Suomessa viimeinen loppui tai ainakin olennaisesti väheni. Aiheesta lisää Leipuri-lehden pääkirjoituksissa 1/2025, 6/2019 ja 3/2019.
Savolainen mustikkakukko sai nimisuojan
Savolainen mustikkakukko on saanut EU:n Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) -nimisuojan. Suojaus perustuu mustikkakukon maineeseen perinteisenä savolaisena leivonnaisena. Piirakan erityispiirteenä on umpinainen rakenne, joka erottaa sen tavanomaisista marjapiirakoista. Vuokaan tehdyn leivonnaisen marjat pysyvät myös mehevinä umpinaisen rakenteen takia. Erikoisuutena on myös pääosin ruisjauhoista valmistettu kuori sekä metsästä kerätyistä villimustikoista valmistettu täyte.
Nimisuojan hakijana olivat ProAgria Itä-Suomi ry/Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Savolaisen mustikkakukon maantieteellisen alueen muodostavat Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat.
Savolainen mustikkakukko on Suomen kuudestoista nimisuojattu tuote. Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3700 nimitystä.
Elosella otettiin käyttöön monikielinen
oppimisympäristö
Elonen Oy Leipomo on ottanut käyttöön digitaalisen perehdytysympäristön, joka rakennettiin yhteistyössä Gradian ja Jämsän kaupungin Kohti tulevaisuuden työtä -hankkeen kanssa. Toteutuksessa hyödynnettiin 360-kuvausta ja ThingLink-alustaa. Järjestelmä tarjoaa perehdytyksen useilla kielillä ja tukee yrityksen monikielistä työyhteisöä.
Leipomon tiloista tuotettiin 360-kuvamateriaali, jonka pohjalta rakennettiin ThingLink-alustalle toimiva perehdytysympäristö. Käyttäjä voi liikkua digitaalisessa näkymässä eri työpisteiden välillä, tutustua koneisiin ja laitteisiin sekä saada kontekstiin sidottua tietoa työturvallisuudesta, työprosesseista ja hygieniasta. Sisällöt on tuotettu sekä suomeksi että useilla muilla kielillä, kuten englanniksi ja venäjäksi.
Digitaalinen perehdytysympäristö otettiin käyttöön alkuvuodesta 2025, ja sen avulla on perehdytetty noin 20 uutta työntekijää. Palautteen perusteella materiaali on koettu selkeäksi ja helppokäyttöiseksi.
Perehdytysympäristöä on käytetty myös muissa yksiköissä kuin tuotannossa. Myynnin henkilöstö on hyödyntänyt järjestelmää tutustuakseen tehtaan toimintaan ja tiloihin, mikä on parantanut ymmärrystä yrityksen sisäisistä prosesseista.
Kaupalle PL-tuotteista aiempaa suurempi osuus
Kilpailu ja kuluttajavirasto KKV on tarkastellut omien merkkien (PL,private label) roolia Suomen elintarvikemarkkinoilla vuosina 2016–2023. Tutkimusraportin keskeinen huomio on se, että päivittäistavarakaupan hintamarginaalit ovat PL-tuotteilla keskimäärin muiden tuotteiden hintamarginaaleja suuremmat. Lisäksi suhteellinen hintamarginaaliero PL-tuotteiden ja muiden tuotteiden välillä on pääsääntöisesti kasvanut tarkastelujaksolla 2018–2022.
Tutkimus perustuu kattavaan aineistoon SOK:n, Keskon ja Lidlin myynneistä. Siinä ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, ovatko kaupan omat merkit kuluttajille tai koko ketjulle hyödyllisiä tai haitallisia.
PL-tuotteiden myynnin osuus kokonaismarkkinasta on pysynyt Suomessa vuosina 2016–2023 noin 26 prosentissa. Muualla Euroopassa osuus voi olla jopa 40 %. Uusien PL-tuotteiden määrä on meillä kuitenkin huomattavasti kasvanut ja PL-markkinoiden kasvupotentiaali on vielä epäselvä. PL-tuotteet kilpailevat elintarvikesektorin brändituotteiden kanssa.
Kaura on hyödyllinen osa vähägluteenista ruokavaliota, osoittaa tuore Turun ja Itä-Suomen yliopistojen yhdessä toteuttama tutkimus. OAT-GUT-BRAIN-tutkimuskokonaisuuden ensimmäisen osatyön tulosten mukaan kaurapitoista ruokavaliota noudattaneiden ihmisten kuidunsaanti kasvoi, huono LDL-kolesteroli laski ja vatsan toiminta normalisoitui paremmin kuin riisipitoista ruokavaliota noudattaneiden ryhmässä. Kuidun saanti oli noin 27 grammaa päivässä. Myös kokonaiskolesteroli laski, vatsakivut ja refluksioireet vähenivät ja psyykkisessä hyvinvoinnissakin nähtiin lievää paranemista.
Niin kutsutussa riisiryhmässä sekä energian, rasvojen että kuidun saanti väheni. Erityisesti kuidunsaanti laski merkitsevästi alle suositusten. Riisiryhmä sai kuitua noin 17 grammaa päivässä, kun sitä suosituksen mukaan tulisi saada 25–35 grammaa päivässä. Lisäksi riisiryhmän ummetusoireet lisääntyivät, mutta muut vatsaoireet vähenivät.
Kauran terveyshyödyt eivät tulleet tutkijoille yllätyksenä: Turun yliopiston elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborgin mukaan he olivat huomanneet myös aiemmissa tutkimuksissa, että gluteenittomassa ruokavaliossa riittävä kuidunsaanti saavutetaan kauraa käyttämällä. Kauran käyttö on ollut taas yhteydessä rikkaaseen suolistomikrobistoon.
Leipurin verkkokauppa leivonnan ja ruuan ammattilaisille
Parhaat raaka-aineet ja tarvikkeet meiltä!
Löydät valikoimastamme yli 2000 tuotetta ammattilaisille:
✓ raaka-aineet sekä lisä- ja apuaineet
✓ tuoteratkaisut leivontaan ja elintarvikkeisiin
✓ valmiit pakasteet
✓ gelaton
✓ pakkaukset ja tarvikkeet
Palvelumme kattavat koko Suomen ja toimitamme tuotteita yritysasiakkaille koko maahan. Voit seurata tilauksiasi varastolta toimitukseen asti. Leipurin Store on myös helppokäyttöinen, voit esimerkiksi kopioida vanhan tilauksesi uudeksi ja muokata sitä tarpeen mukaan. Nopeaa ja kätevää!
Asiakkaitamme ovat esimerkiksi leipomot, konditoriat, kahvilat, catering ja hotellit sekä elintarviketeollisuus.
Myyntipalvelumme auttaa sinua myös henkilökohtaisesti joka arkipäivä 8-16.
+358 9 521 2600 store@leipurin.com
Kesämäen Leipomo Oy täyttää 60 vuotta
Lappeenrantalainen Kesämäen Leipomo Oy on kuuluisa ennen kaikkea lihapiirakoistaan, vaikka tuotannossa on paljon muitakin tuotteita, kuten ruokaleipää, kahvileipää ja konditoriatuotteita. Lappeenrannan Kourulassa toimivaa leipomoyritystä luotsaa toimitusjohtaja Jani Siintovaara.
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Kesämäen Leipomo
Vuoden 2018 kesäkuun alussa leipomoyrityksen toimitusjohtajan saappaisiin astunut Jani Siintovaara toteaa, että työ syksyllä 60 vuotta täyttävässä leipomoyrityksessä on ollut varsin tuulista suurimman osan hänen toimitusjohtajakaudestaan. Toki myös moni muu leipomoyritys on tänä aikana kokenut saman: ensin tuli korona, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä seurannut raju kustannusten nousu. Lappeenrannassa tuntuu vielä sekin, että itäraja meni kiinni, mikä vaikuttaa matkailijoiden määrään. Siintovaaraan mukaan rajasululla on ollut välillistä vaikutusta myös heille.
- Joillakin asiakkaistamme on asiakaskunta ollut hyvinkin Venäjä-painotteinen.
Kyllä näiden yritysten tilausmäärät meiltä ovat paljon pienempiä kuin ennen ja osa yrityksistä ei ole enää edes toiminnassa. Ja toki rajatilanne vaikuttaa koko tämän alueen talouteen ja ihmisten ostovoimaan, hän toteaa, mutta jatkaa sitten, että paljon positiivistakin on jo ilmassa ja erilaista uutta liiketoimintaa on tulossa alueelle. Esimerkiksi aurinkovoimaa samoin kuin Solar Foodsin uusi solaniinitehdas. Viiden vuoden päästä tilanne voi olla tyystin erilainen.
- Toivon mukaan saamme näin elinvoimaa tänne takaisin ja rakennamme tulevaisuutta sillä tavoin, ettei se ole enää niin paljon itärajan varassa.
Kesämäen Leipomossa eletään tänä vuonna juhlavuotta, jota aiotaan tuoda Juhlan kunniaksi leipomon henkilökunta ryhmittyi yhteiskuvaan. Yrittäjä Jani Siintovaara erottuu kuvassa kirkkaansinisessä takissa. Muut kuvassa vasemmalta lukien ovat Heidi Nikku, Anna Ravi, Sari Saarinen, Wilma Kettunen, Julia Khabonen, Sini Koskelainen, Maija Torvi, Anu Jurvanen, Henri Klami, Soile Nikkinen, Susanna Skinnari, Hanna Kylliäinen, Nina Järvinen, Sanna Parta, Maija Ozola, Juuso Pekki, Valtteri Vilmari, Ville Vastén ja Iida Luomanperä
Valikoimaan kuuluvat monenlaiset makeat kahvileivät, kuten kanelipitkot.
esiin niin markkinoinnissa kuin myös tuotevalikoimassa. Someen on tehty materiaalia leipomon arjesta ja tulossa on myös leipomotoimintaan liittyvä juhlavideo YouTubeen. Lisäksi reseptiarkistosta on kaivettu esiin vanhojen suosikkituotteiden ohjeita.
- Aloimme jälleen tehdä esimerkiksi luumuviineriä, joka oli valikoimissamme noin 20 vuotta sitten, Jani Siintovaara kertoo. Syksyllä leipomoyrityksen varsinaisena vuosipäivänä 15. lokakuuta on tulossa kokonainen juhlaviikko erilaisine tapahtumineen.
Kasvua julkisella puolella Kesämäen Leipomon perusti vuonna 1965 Olavi Siintovaara ja hänen työtään yrittäjänä jatkoi poika Juha Siintovaara sisarustensa Jorman ja Marjatan kanssa vuonna 1987. Juhan poika Jani edustaa siis kolmatta polvea. Myös Janin puoliso Anni Lampinen on töissä leipomossa, yhtenä sen osaavista leipureista. Pariskunnalla on 4-vuotias tytär Alina ja viisikuinen poika Joonas, ja Anni on tällä hetkellä äitiysvapaalla.
Kesämäen Leipomo perustettiin Lappeenrannan Kesämäkeen, josta yrityksen nimikin juontuu. Sen jälkeen on muutettu kolme kertaa ja nykyisessä paikassa Kourulassa on oltu vuodesta 2011. Siitä lähtien on toiminut myös kahvila-myymälä leipomon yhteydessä. Se on yksi yrityksen tukijaloista, toiset kaksi ovat leipomo ja kiinteistö, kaikki kolme omia osakeyhtiöitään.
- Toisen, kaupungin keskustassa toimineen kahvila-myymälän ehdimme myydä pois juuri ennen koronaa, Jani kertoo.
Leipomon yhteydessä olevassa kahvila-myymälässä käy mukavasti asiakkaita ja siellä on tarjolla arkisin myös keittolounas. Aikaisemmin tarjolla oli ns.tavanomainen lounas kaikkine ruokineen.
- Muutimme sen keittolounaaksi ja tukevampana vaihtoehtona saa esimerkiksi makkaraperunoita. Muutoksen ajureina toimivat kokin eläköityminen sekä se, että koronan jälkeen lounasruokailijoiden määrä ei ole palautunut ennalleen.
Jani Siintovaara kertoo lunastaneensa sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2021 Juha Siintovaaralta kahvila-myymälän ja leipomon osakkeet. Kiinteistöosakeyhtiössä Juha Siintovaara on edelleen mukana ja hän kuuluu myös muiden osakeyhtiöiden hallituksiin. Leipomon päivittäisestä
Oman kahvila-myymälän lisäksi Kesämäen Leipomon tuotteita menee niin kauppoihin kuin myös horeca-puolelle
toiminnasta Juha jäi pois sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vuoden 2022 alusta. Siihen asti hän oli täysillä mukana yhteensä lähes 40 vuotta. Nyt hän käy silloin tällöin auttamassa leipomossa esimerkiksi teknisten asennusten yhteydessä, luotettuna osaajana. Oman kahvila-myymälän lisäksi Kesämäen Leipomon tuotteita menee niin
kauppoihin kuin myös horeca-puolelle. Viimeksi mainitussa jalansijaa on saatu erityisesti julkisella puolella Lappeenrannan kaupungin hankintapalveluiden sopimustoimittajana. Nyt ollaan jo toisella sopimuskaudella.
- Se on ollut meille hyvä juttu ja iso muutos. Erityisesti leipää leivomme nyt huomattavasti isompia määriä kuin aikaisemmin. Tänä vuonna teimme hyvinvointialueelle myös monta tuhatta laskiaispullaa, mikä työllisti meitä valtavasti, yrittäjä kertoo.
Alueen kauppoihin menekki on melko vakiintunutta, ja hyllytilaa on saatu mukavasti. Erityisesti sesonkituotteilla on viime aikoina ollut hyvä kysyntä. Jani toteaa, että ”maailma on kuitenkin koko ajan tullut
Lihapiirakka on aina ollut leipomon kärkituote. Kuva Elina Matikainen
Piirakat tehdään leipomossa edelleenkin käsityönä.
Heidi Nikku (vas.) Hanna Kylliäinen ovat leiponeet ruisleipää Kesämäen Leipomossa yhdessä jo kymmenen vuotta. Leivän menekki on kasvanut voimakkaasti, koska sitä alkoi mennä julkiselle puolelle sopimustoimituksina.
lähemmäksi” eli tuotteita tulee tännekin yhä kauempaa. Kilpailua siis riittää. Asiakaskaupat ovat pääasiassa Etelä-Karjalan alueella sekä Kouvolassa ja Kotkassa. Pääkaupunkiseudulle viedään yksi kuorma viikossa, kuten on viety jo pitkään.
Noin kolmasosa myynnistä tulee kahvila-myymälästä, loput kaksi kolmasosaa toimitusmyynnistä. Liikevaihtoa kertyi viime tilikaudella leipomosta ja kahvila-myymälästä yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa.
Lihapiirakka pysynyt kärkituotteena
Jani Siintovaaran mukaan lihapiirakka on edelleenkin leipomon kärkituote, kuten on ollut lähes aina. Se tehdään kotimaisesta jauhelihasta. Hienoisessa laskusuunnassa lihapiirakka on viime vuodet kuitenkin ollut, vaikka vedyt ja atomit edelleenkin tekevät hyvin kauppansa esimerkiksi Lappeenrannan torilla ja satamassa etenkin kesäaikaan. Talvella menekkiä voisi olla enemmänkin. Muistutuksena todettakoon, että atomin täytteenä ovat joko kananmuna tai kinkku, vedyn täytteenä ovat molemmat. Kasvissyöjille on oma vegepiirakka, jossa täyte on tehty soijarouheesta. Sillä on tasainen menekki, mutta kyllä perinteinen jauhelihaversio on huomattavasti suositumpi.
- Mieltymykset muuttuvat ja liekö ravitsemussuosituksillakin jotakin osuutta
siihen, että lihapiirakkaa syödään vähän harvemmin, Jani Siintovaara miettii laskusuunnan syitä.
Ravitsemusta ja terveellisyyttä ei kuitenkaan mietitty tänä keväänä, kun Lappeenrannassa elettiin kiekkohuumaa ja jääkiekkokansa ravitsi itseään lihapiirakoilla otteluiden aikana. Silloin niitä leivottiin iso määrä jopa pääsiäislauantaina, koska sinä päivänä oli matsi. Yleensä tuona päivänä ei leivota ollenkaan.
- Jääkiekkofinaalit toivat kaivattua pöhinää niin Lappeenrantaan kuin Kuopioonkin ja siitä hyötyivät myös alueen yritykset.
Kesämäen Leipomon ruokaisista tuotteista eli einestuotteista mainittakoon lisäksi karjalanpiirakat, joita edelleenkin tehdään leipomossa käsityönä. Niitä on kahta eri kokoa, iso ja pieni, ja myös täytteitä on kaksi: riisi ja peruna. Maininnan ansaitsee myös lepuska, alueen erikoisuus eli pieni ohut ”rieskanen”, joka tehdään vedestä, perunahiutaleista, vehnäjauhosta ja suolasta.
Ruokaleipien ja einestuotteiden lisäksi leivotaan monenlaista makeaa kahvileipää eli erilaista pullaa, munkkeja, viinereitä ynnä muita. Nyt tehdään pienessä määrin myös konditoriatuotteita, joita ei aikaisemmin tehty.
Kesä vilkas, talvi hiljainen
Kesämäen Leipomossa leivotaan kuutena päivänä viikossa eli ainoastaan sunnuntai-
siin ei leivota. Henkilöstöä yrityksessä on talvisin yhteensä 25, kesällä viisi henkilöä enemmän. Luvussa ovat mukana myös yrittäjä itse sekä kaksi toimiston työntekijää. Kuljetukset oli jo aiemmin valtaosin ulkoistettu, mutta leipomolla pidettiin kuitenkin myös omaa pakettiautoa, jota saatettiin joskus tarvita. Nyt kaikki kuljetukset on ulkoistettu. Jos pakettiautoa tarvitaan, se on helppo vuokrata.
Jani Siintovaara seuraa kustannuksia tarkasti. Toistaiseksi on pärjätty ihan hyvin, mutta viime talven kokemuksen perusteella yrittäjää mietityttää esimerkiksi se, miten selvitään myynnin vaihteluista, joita ei voi ennustaa. Esimerkiksi viime vuonna alkuvuosi oli todella vilkas ja taloudellisesti hyvä, mutta loppuvuosi oli tosi hiljainen samoin kuin tämän vuoden alku.
- Kaikkea ei voi enää laskea kesän varaan. Vaikka kesä onkin vilkas, se on lyhyt. Ja kesäkin voi olla kylmä, mikä näkyy varmasti myynnissä.
Tekemistä ja miettimistä siis riittää, mutta Jani Siintovaaralla vaikuttaa olevan jalat maassa ja realistinen käsitys siitä, missä mennään ja mitä voi olla tulossa. Tällöin on mahdollista tehdä korjausliikkeitä ajoissa. Onneksi valopilkkujakin löytyy, sillä esimerkiksi julkinen puoli samoin kuin sesongit vetävät hyvin. Yrittäjä toivoo myös, että viime vuosien turbulenssi vihdoinkin rauhoittuisi ja elämä asettuisi vakaammille raiteille. Kun voi ennakoida, on yritystoimintaakin helpompi hallita.
Aimo onnittelut 125 vuotiaalle Leipuriliitolle!
Aimo valikoima - kaikkea A:sta O:hon - palvelua johon voit aina luottaa. Olen kaikenkattava tukku ruoan ammattilaisille. Riippumatta missäpäin Suomea vaikutat. Kannattaa tukustua. valioaimo.fi
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran mukaan työpaikoilla tulisi käydä enemmän keskustelua työn tulevaisuudesta ja sen muutoksesta, jotta sitä osattaisiin ennakoida paremmin. ETL:n Marleena Tanhuanpää (oik.) haastattelijana.
Elintarvikepäivänä haluttiin lisätä
vauhtia kasvun hyvään
Uudistetussa Finlandia-talossa järjestetyssä Elintarvikepäivässä 13.5.2025 todettiin, että ruoka-ala voi olla Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin veturi, kunhan sille annetaan mahdollisuus kasvaa. Kasvu on monen tekijän summa, ja näistä tekijöistä kuultiin päivän aikana monta mielenkiintoista alustusta. Elintarvikepäivän järjestävät Elintarviketeollisuusliitto ETL ja Elintarvikkeiden tutkimussäätiö.
Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Atria Oyj:n toimitusjohtaja Kai Gyllström totesi avaussanoissaan, että Suomen elintarviketeollisuudella on nyt mahdollisuus uuteen kasvuloikkaan. Samaan aikaan, kun maailmassa tarvitaan väestönkasvun vuoksi yhä enemmän ruokaa, on sitä tuotettava yhä
kierteeseen
kestävämmin. Se tarjoaa mahdollisuuksia pohjoisille ruoan tuottajille ja jalostajille. Meillä ollaan edelläkävijöitä monella kestävyyden osa-alueella.
Puheessaan Gyllström iloitsi siitä, että huoltovarmuutta ja omavaraisuutta osataan nyt arvostaa aivan uudella tavalla. Enää ei kysytä, mihin tarvitaan kotimaista alkutuotantoa tai elintarviketeollisuutta. Ruoka on tullut monella tavalla myös päättäjien agendalle ja siihen on alettu suhtautua entistä myönteisemmin.
Ruoka-alan luottamuksen lisääntymisestä kertovat viime aikojen isot investointipäätökset. Elintarviketeollisuuden investointiaikeet ovat nyt huipussaan sitten EU:hun liittymisen, sillä ne ylittivät
TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Laura Oja
viimeisimmässä EK:n kyselyssä miljardin euron vuosittaisen tason.
Toimiakseen ja kannattaakseen elintarviketeollisuus tarvitsee Kai Gyllströmin mukaan ennakoitavaa, kilpailukykyä vahvistavaa sääntelyä, ei uusia yllätyksiä maan jokaisen hallituksen kehysriihissä. Hän peräänkuulutti myös sääntelysaneerauksen jatkamista, jotta yrityksissä aika menisi olennaiseen, eikä esimerkiksi ylimääräiseen raportointiin.
Kritiikkiä sai EU:n pakkausasetus, joka aiheuttaa yrityksille valtavat kustannukset ilman että niistä olisi sanottavaa hyötyä esimerkiksi ympäristölle.
Gyllström toivoo, että ruokaan kohdistetaan oma osuutensa myös TKI-rahoituksesta:
- Siinä on mahdollisuus yhdistää uudistuminen, kasvu, parempi ravitsemus ja kansallinen kokonaisturvallisuus.
Kasvua haastavassa ruoka- ja maatalousympäristössä Hollantilaisen Rabobankin globaali strategisti Cyrille Filott totesi esityksessään, että inflaatio, raaka-aineiden hinnannousu ja kuluttajien heikentynyt ostovoima luovat tällä hetkellä valtavaa painetta ruoka- ja maatalousalan toimijoille. Yritykset joutuvat tasapainoilemaan kustannustehokkuuden ja laadun välillä, samalla kun kuluttajat etsivät edullisempia vaihtoehtoja.
- On selvää, että tilanne ei palaa nopeasti ennalleen – sopeutuminen on avainsana, Filott totesi.
Myös globaalit kauppapoliittiset jännitteet ja tullit vaikuttavat ruoka- ja maatalousalaan. Filott esitteli viisi skenaariota, jotka vaihtelevat neuvotteluratkaisuista täyteen kauppasotaan ja markkinoiden jakautumiseen Yhdysvaltojen ja Kiinan leireihin. Hän painotti, että Euroopan vientiyritykset Yhdysvaltoihin joutuvat sopeutumaan tullimaksuihin ja että tämä vaatii nopeita investointeja sekä uusien markkinoiden etsimistä.
Filott nosti esiin myös USA:n terveyden ja hyvinvoinnin ministerin Robert F. Kennedy Jr:n ajaman Make America Healthy Again (MAHA) -terveysagendan, jonka tavoitteena on parantaa kansanterveyttä muun muassa ruokavalion muutoksilla. Agendassa suositaan ”puhtaita”, luonnonmukaisia, aitoja ruokia ja vastustetaan mm. tehokasvatettua lihaa,
Huoltovarmuutta ja omavaraisuutta osataan nyt arvostaa aivan uudella tavalla. Enää ei kysytä, mihin tarvitaan kotimaista alkutuotantoa tai elintarviketeollisuutta.
ultraprosessoituja tuotteita, sokeria, keinotekoisia väriaineita ja makeutusaineita. Tämän myötä menettäjiksi Filott luettelee mm. snack-, makeis- ja virvoitusjuomateollisuuden. Proteiinipitoisten ja tuoreiden elintarvikkeiden myyjät ovat puolestaan hyötyjiä. Filottin mukaan monissa eurooppalaisissa maissa on tiukemmat laatu ja puhtausstandardit kuin Yhdysvalloissa. Eurooppalaisten tuottajien kannattaisi hyödyntää MAHA-liikkeen tarjoama mahdollisuus tarjoamalla puhdasta, luonnollista ja perinteisiin pohjautuvaa ruokaa, joka viestii terveydestä, alkuperästä ja aitoudesta.
Valtava vaikutus Yhdysvaltojen ruokasektoriin tulee olemaan myös lihavuuslääkkeillä, joiden kulutus on kasvamassa ja joiden tuotekehitys on maassa erittäin vilkasta. Osa näistä tuotteista on Filottin mukaan jopa ennaltaehkäiseviä. Eli kun syöt lääkettä, et liho. ”Sivuvaikutus” tulee
olemaan ruuankulutuksen väheneminen, sillä nämä lääkkeet vaikuttavat suoraan siihen, mitä ja miten paljon kuluttajat syövät. Samalla vähenee myös ruokaan kulutettava rahamäärä, millä on vaikutusta ruokaketjuun.
Tämä kaikki ennakoi kulutustottumusten muutosta myös Euroopassa, koska trendit leviävät maasta toiseen esimerkiksi sosiaalisen median kautta: kasvavaa kysyntää povataan esimerkiksi tuoreille vihanneksille ja hedelmille, luomutuotteille ja ns. "perinteisille" elintarvikkeille.
Vahvan kansainvälisen kasvun komponentit
Paulig Groupin talousjohtaja Juha Väre esitteli Elintarvikepäivässä Pauligin kasvustrategiaa ja sen keskeisiä osatekijöitä. Ensi vuonna 150 vuotta täyttävä Paulig tähtää kestävään ja kannattavaan kasvuun. Yhtiöllä on toimintaa 13 maassa ja tuotteita myydään 70 maassa. Kahvin rinnalle ovat nousseet lukuisat muut tuotteet, joista nykyisin tulee suurin osa yhtiön noin 1,2 miljardin euron liikevaihdosta. Väreen mukaan tavoitteeksi vuonna 2020 asetettiin nousta yhdeksi Euroopan nopeimmin kasvavista elintarvikealan yrityksistä ja vastuullisuuden edelläkävijäksi. Uusi toimintamalli ja yritysostot ovat kiihdyttäneet kasvua, sillä vuonna 2020 liikevaihto oli 920 miljoonaa euroa
Pauligin Juha Väreen mukaan kasvu vaatii selkeän vision, huolellisen perustan sekä kohtuullisen kunnianhimoiset tavoitteet. Keskeistä on ihmisiin investoiminen.
ja kuluvan vuoden liikevaihdoksi ennustetaan jo 1,3 miljardia. Kasvu on ollut hiilinegatiivista, sillä vuodesta 2018 päästöintensiteetti on vähentynyt 21 %.
Kasvun johtamisen ensimmäiseksi kulmakiveksi Juha Väre listaa selkeän vision: tiedä mihin pyrit. Strategian on oltava niin selkeä, että jokainen organisaatiossa sen ymmärtää. Hänen mukaansa asia ei ole näin monessakaan organisaatiossa, vaikka siltä tuntuisikin.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös perustan huolellista rakentamista. Pauligilla siirryttiin matriisiorganisaatioon ja tarkennettiin asiakaskeskeisyyttä. On myös määritettävä yrityksen riskinottokyky ja kommunikoitava se organisaatiolle selkeästi. Esimerkiksi milloin uuden tuotteen on oltava kannattava.
Väre korostaa, että kasvua on vaadittava, se ei tapahdu itsekseen. Siksi on asetettava kohtuullisen kunnianhimoiset tavoitteet. Kasvu vaatii aktiivisuutta myös lukuisissa muissa asioissa. Kestävyys otetaan Pauligilla kaikessa huomioon ja niinpä kasvu, tehokkuus ja vastuullisuus on saatu kulkemaan käsi kädessä.
- Mutta mitään edellä mainituista ei tapahdu ilman ihmisiä eli totta kai kaikki on kiinni ihmisistä. Olemme investoineet kohtuullisen paljon myös rekrytointiprosesseihin, jotta meillä on oikeat ihmiset oikeilla paikoilla.
Anu Sajavaaran mukaan voidaan aidosti kysyä, miten säilytetään tuottavuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi, kun työyhteisöstä etäännytään.
Tulevaisuusvuoropuhelu välttämätöntä
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara käsitteli puheenvuorossaan työelämän ja yhteiskunnan tilaa nykyisessä maailmantilanteessa, jota hän kutsuu muun muassa “polykriisien aikakaudeksi” ja “yllätysten ajaksi”. Hän nosti esiin sen, kuinka geopoliittinen sekasorto, polarisaatio, populismi ja jatkuvat kriisit heijastuvat työmarkkinoille, työpaikkoihin ja yksittäisten työntekijöiden arkeen.
Työmarkkinoilla keskustelu on vaikeutunut, kompromissien myyminen jäsenistölle on haastavaa, ja luottamus instituutioihin on horjumassa.
Työnteon tavat ovat muuttuneet ja etätyö yleistynyt. Vaikka etätyö tuo paljon mahdollisuuksia, voidaan Sajavaaran mukaan aidosti kysyä, miten säilytetään tuottavuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi, kun
MAHA ja Ozempic ohjaavat kuluttajaa kaupan kehälle. Sekä terveystietoisuus että laihtumislääkkeet lisäävät kiinnostusta tuoreisiin elintarvikkeisiin ja proteiiniin. Rabobankin Cyrille Filott esitteli ilmiötä Elintarvikepäivässä. Kuva Elina Matikainen
työyhteisöstä etäännytään? Miten esimerkiksi osaamista jaetaan, jos kaikki työntekijät ovat eri paikoissa, eivätkä keskustele keskenään? Myös tekoäly herättää kysymyksiä: viekö se työpaikkoja vai voiko se olla tuottavuuden ja kasvun moottori?
Sajavaara korosti esityksessään, että työpaikoilla tulisi käydä keskustelua työn tulevaisuudesta ja sen muutoksesta. Hän painotti, että tulevaisuuteen varautuminen (skenaariotyö, ennakointi) on välttämätöntä, mutta sitä tehdään nykyisin yrityksissä liian vähän.
Erityistä huolta Anu Sajavaara kantaa nuorista, joiden tulevaisuususkoa olisi vahvistettava. Vain reilu puolet nuorista odottaa innolla työelämään pääsyä, kun ennen koronaa luku oli noin 80 prosenttia. Tytöt kantavat enemmän huolta tulevaisuudesta kuin pojat.
Sajavaara muistutti myös suomalaisen työelämän vahvuuksista, jotka ovat kilpailukykymme perusta. Niitä ovat esimerkiksi matala hierarkia, tasa-arvo, hyvä infrastruktuuri ja koulutus. Lisäksi tulevat työtyytyväisyys, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja hyvä työn ja perheen yhteensovittaminen. Meillä on myös vahva luottamuskulttuuri ja hyvä yhteistyö.
Anu Sajavaara kehotti tunnistamaan ja kertomaan Suomen vahvuuksista rohkeasti, eikä olemaan turhan vaatimaton. Hän kehotti panostamaan jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen jakamiseen, sillä ilman osaamista ei ole kasvua.
Sajavaaran mukaan luottamus syntyy avoimuudesta, vuorovaikutuksesta ja yhdessä tekemisestä. Se on erityisen tärkeää aikana, jolloin työpaikoilla vaihtuvuus on suurta ja luottamus täytyy rakentaa nopeasti. Aitous, rehellisyys ja vastavuoroisuus luovat pohjan, joka kantaa vaikeinakin aikoina.
Kuluttajien luottamus talouteen on vahvistumassa, mutta ostovoima ei vielä virtaa kauppaan. Veroalennusten hyödyt jäävät epävarmoiksi, ja elintarviketeollisuus kipuilee kannattavuuden kanssa.
TEKSTI Elina Matikainen
Kuluttajien luottamus ja odotukset talouden kehityksestä vaikuttavat merkittävästi koko ruoka-alan kehitykseen. Vaikka kuluttajien yleinen luottamus talouteen on synkimmistä lukemista hieman vahvistunut, se pysyy selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella, totesi Elintarviketeollisuusliitto ETL:n ekonomisti Bate Ismail toukokuun puolivälissä järjestetyssä mediainfossa. Hän kertoi, että Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori oli huhtikuussa -7,4, kun se oli maaliskuussa -8,2 ja vuotta aiemmin huhtikuussa -12,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,7. Kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen nakertavat monet asiat, kuten esimerkiksi epävarma globaali tilanne kauppasotineen sekä Ukrainan sota.
Kuluttajat pelkäävät myös inflaatiota, koska hintojen nousu muutamia vuosia sitten oli rajua. Vaikka hintojen nousuvauhti on rauhoittunut ja inflaatioprosentti tasaantunut hyvinkin maltilliselle tasolle, kuluttajien muistiin on iskostunut käsitys hintojen alhaisemmasta tasosta. Se
panee ajattelemaan, että hinnat edelleenkin nousevat, vaikka eivät sitä enää juuri tekisikään. Tämä inflaation ”häntä” siis tuntuu pitkään ja vaikuttaa kulutushaluihin. Toki alhaisempi inflaatio ei tarkoita, että hinnat olisivat halventuneet, vaan ne pysyttelevät enimmäkseen edelleen sillä tasolla, jolle ne ovat nousseet.
Merkittäviä epävarmuustekijöitä ovat työmarkkinatilanne ja oma työttömyyden uhka. Erityisesti miesten työttömyys on Suomessa korkealla tasolla. Repivät tes-neuvottelutkaan eivät lisänneet luottamusta työmarkkinoilla. Ne lisäävät polarisaation ja rauhattomuuden vaikutelmaa, joka ei tunnu rauhaa kaipaavien suomalaisten mielessä hyvältä.
Veroalennusten vaikutukset epävarmoja
Hallitus on päättänyt keventää tuloverotusta ja ruuan arvonlisäveroa ensi vuodesta alkaen. Teoriassa nämä päätökset tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Käytännössä vaikutukset jäävät vielä epävarmoiksi, sillä kunnallisverot ja sosiaaliturvamaksut nousevat samanaikaisesti. – Veronkevennykset voivat jäädä näen-
näisiksi, jos muut maksut syövät hyödyn. Valtion linja on oikeansuuntainen, mutta vaikutus ruoka-alan kysyntään riippuu siitä, miten se konkretisoituu arjen euroissa, Ismail huomauttaa.
Elintarviketeollisuus odottaa kysynnän piristymistä juuri kotimarkkinoilta, sillä vientinäkymät ovat geopoliittisesti epävarmat. Toiveet kohdistuvat loppuvuoteen ja ensi vuoteen, kun ostovoiman kasvu alkaa mahdollisesti näkyä käytännössä. Reaalipalkat ovat olleet kasvussa, samoin korot, ja ne vahvistavat monen kuluttajan ostovoimaa.
Suomalaiset kuluttajat ovat edelleenkin hyvin hintatietoisia: vertailevat ahkerasti tuotteiden hintoja, seuraavat tarjouksia ja etsivät edullisempia tuotteita eri kaupoista. Ruoka ostetaan harkiten: impulssiostokset ovat harvinaisia, ruokahävikkiä vältellään ja edulliset tuotteet täyttävät ostoskorit.
– Kuluttajat ovat tottuneet hintatietoisuuteen. Hinnan merkitys ei ole ohimenevä ilmiö, vaan rakenteellinen muutos, Bate Ismail toteaa. Hänen mukaansa kuluttajat ovat myös vähemmän sitoutuneita ketjuihin. Tarjousten perässä lähdetään muihinkin kuin siihen kauppaan, johon perinteisesti on sitouduttu. Lisäksi kampanjoiden ja perushintojen ero on kasvanut ja se houkuttelee kuluttajia ostamaan entistä suurempia määriä tarjoustuotteita myös varastoon.
Tuotanto kasvaa, mutta kannattavuus heikentyy
ETL:n jäsenkyselyn mukaan noin puolet alan yrityksistä uskoo tuotantonsa kasvavan kuluvan vuoden aikana. Se on positiivinen merkki pitkän laskun jälkeen. Samaan aikaan yritykset arvioivat kannattavuutensa heikentyvän – yhä harvempi uskoo sen paranevan. Monessa yrityksessä näkymiä vuodelle 2025 pidettiin vielä vuoden 2024 syksyllä valoisampina kuin tämän vuoden keväällä. Syksyyn 2024 verrattuna ei niin moni yritys enää odota kannattavuuden paranevan vuonna 2025.
Elintarviketeollisuudessa tuotantopanosten hinnat, erityisesti logistiikka, pakkaaminen ja raaka-aineet, jatkavat nousuaan. Elintarviketeollisuuden kulut ovat edelleen noin kolmanneksen korkeammalla kuin ennen pandemiaa.
Viimeisten puolen vuoden aikana maatalouden tuottajahinnat ovat olleet kohtalaisessa nousussa, mikä aiheuttaa inflaatiopainetta ruokaketjussa. Nousu siirtyy kuluttajahintoihin yleensä muutaman kuukauden viiveellä. Toisaalta, kuten Bate Ismail muistuttaa, lopullisen kuluttajahinnan päättää kauppa.
Suomessa ruuan hinta on noussut hyvin maltillisesti vuoden 2023 tammikuun jälkeen, kun taas muissa EU-maissa hinnannousu on ollut voimakkaampaa. Kun ruuan hinnassa tapahtui voimakas nousu, suhteellisesti ruuan hinta nousi monessa ns. edullisemman ruuan maassa enemmän kuin Suomessa. Meillähän oli jo valmiiksi Euroopan kolmanneksi kallein ruoka.
Iso megatrendi, joka vaikuttaa Suomen koko ruokaketjun menestykseen ja kannattavuuteen, on viennin ja tuonnin epätasapaino. Erityisesti erilaisten talouskriisien aikana tuonti on kasvanut vientiä nopeammin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Vaikka ruuan hinnannousut ovat valtaosin tasaantuneet, suuria nousuja on vielä nähty muutamien elintarvikkeiden kohdalla, kuten kahvin, suklaan ja appelsiinimehun raaka-aineessa. Suklaan ja kahvin kuluttajahinnat nousivat tuntuvasti jo viime vuonna, ja nousu jatkui myös alkuvuonna 2025. Suklaan hinta on noussut 25 prosenttia ja kahvin hinta 33 prosenttia. - Kaakaon hinta on tuottajamaiden hankalien sääolosuhteiden vuoksi ollut
kaikkien aikojen huipussaan, kertoo Bate Ismail. Tällä hetkellä on viitteitä siitä, että kaakaon hinnan nousu olisi tasaantumassa, mutta vanhoihin, ns. edullisiin hintoihin ei ole paluuta, vaan hinta on ja pysyy korkealla. Myös kahvin rajuin hintapiikki on takana, mutta hinta ei kuitenkaan ole laskussa, vaan ennemminkin nousussa.
Appelsiinien tuotanto on kärsinyt ilmastonmuutoksesta mm. tuholaisten vuoksi. Nyt tilanne on tasaantumassa eli nyt hinta ei ole enää noussut, mutta ei myöskään laskenut.
Tänä keväänä on puhuttanut pula naudan jauhelihasta. Sen kysyntä on tasolla, johon kotimainen tuotanto ei kykene vastaamaan. Kaupoissa on nähty jopa tyhjiä hyllyjä. Ratkaisu ei ole tuonnissa, sillä myös Euroopassa on pulaa jauhelihasta ja sitä paitsi siellä on meitä korkeammat hinnat. Meillä jauheliha tehdään etupäässä lypsylehmistä, joita on kuitenkin vuosi vuodelta vähemmän. Eli raaka-ainetta jauhelihaan tulee vähemmän.
Bate Ismail valotti jauhelihapulan taustoja kertomalla, että naudanlihan tuotanto ja myös kulutus olivat meillä pitkään maltillisessa laskussa. Kulutus kuitenkin nousi vuonna 2024, jolloin kauppa houkutteli asiakkaita edullisella jauhelihalla, osin omasta katteestaan tinkien. Jauheliha oli kaupoille eräänlainen sisäänvetotuote. Edullisen hinnan taustalla olivat runsaat raaka-ainevarastot eli naudanlihan pakkasvarastot, jotka olivat täyttyneet vuonna 2023. Täyttyminen johtui siitä, että kun naudanlihan tuotantokustannukset
nousivat etenkin vuosina 2021 ja 2022, sen hinta kaupassa nousi ja kulutus väheni vuosina 2022 ja 2023. Ylimääräistä naudanlihaa pantiin pakkasvarastoihin, ja tätä lihaa käytettiin sitten tuohon edulliseen jauhelihaan. Nyt nuo pakkasvarastot ovat ehtyneet, eikä kotimainen tuotanto riitä täyttämään kaikkea kysyntää. Toki kuluttajat sopeutuvat ja tarjonnan puutteessa valinnat ohjautuvat vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten esimerkiksi siipikarjaan. Mikä on ollut nykyisen naudanlihan ja erityisesti jauhelihan kysynnän kasvun taustalla? Onko kyse todellisesta kasvusta tai kuten jotkut väittävät, hamstrauksesta? Tuottajat eivät lähde kasvattamaan tuotantoa, elleivät voi olla varmoja siitä, että kysyntää riittää ja tuotanto kannattaa myös tulevaisuudessa.
Bate Ismail laajentaa naudanlihakysymyksen myös globaalille tasolle mainiten kaikille yhteisen uhkan, ilmastonmuutoksen ja etenkin sen aiheuttaman kuivuuden. Esimerkiksi USA:ssa kuivuus on jo joissakin paikoissa aiheuttanut naudanlihapulaa. Eteläistä Eurooppaakin vaivaa erittäin paha kuivuus. Globaalilla tasolla naudanlihan tarjonnan ennustetaan supistuvan. Suomessa kuitenkin riittää vettä myös tulevaisuudessa, samoin ruohoa. Voisiko Suomi siis jatkossa viedä naudanlihaa, kun eteläinen Eurooppa ”saharoituu”? Tuossa kysymyksessä riittää pohdittavaa.
Kuvio: Kuluttajien yleinen luottamus talouteen on hieman vahvistunut, mutta pysyy selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella.
Valio Aimo koeleipomo muutti
Vantaalle uusiin
tiloihin
Valio Aimo koeleipomo muutti Nastolasta Vantaan Koivuhakaan alkuvuodesta 2025. Asiakkaita palvellaan hyvin toimivissa, avarissa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevissa tiloissa.
TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Koeleipomon sydän on valoisa leivontatila puupöytineen ja laitteineen. Tilan aikaisemmasta käytöstä muistuttaa vasemmassa reunassa häämöttävä takka.
Neuvotteluhuoneen pitkän pöydän ääreen mahtuu istumaan parikymmentäkin henkilöä. Lehmätapetti muistuttaa Valion perusbisneksestä.
Trendikkäät croissant-tyyppisestä taikinasta valmistetut leivonnaiset olivat juuri koeleivonnassa.
Valio Aimo leipomokonsultti Mika Parviainen kertoo, että sai olla mukana suunnittelemassa koeleipomon tiloja, jotka kunnostettiin Valio Aimo -pikatukun yläkerrassa oleviin tiloihin. Kaikkiaan tilaa oli käytettävissä noin kolmesataa neliötä, ja siitä osa kunnostettiin koeleipomon käyttöön. Vapaaksi jäi vielä muutama toimistohuone.
- Oli erittäin mielenkiintoista ja myös hyödyllistä saada olla mukana vaikuttamassa ratkaisuihin alusta asti, kertoo Parviainen, jolle koeleipomo on se tärkein työpiste. Keskeisessä roolissa hänen työssään ovat asiakaskohtaamiset, eli koeleivonnat ja koulutukset, joista iso osa tapahtuu koeleipomossa.
- Teen täällä myös raaka-aineiden tuotekehitystyötä sekä itsenäisesti että tuotekehityksen tukena eli testaan kehitettäviä raaka-aineita leipomonäkökulmasta. Lisäksi koeleipomoa tarvitaan reseptikehityksessä ja tuotekuvauksissa julkaisuja varten.
Koeleipomossa tehdään asioita asiakkaan tarpeiden mukaan. Parviaisen mukaan tärkeää onkin osata kuunnella asia-
Uunit sijoitettiin entisen saunan paikalle, esittelee Mika Parviainen.
kasta ja tavallaan asettua hänen asemaansa. Se on hänen mukaansa tuottanut myös hyvää tulosta. Usein projekteja tehdään pitkälti etukäteen, vuosi tai jopa kaksi eivät ole poikkeuksia.
- Lähtökohtana on aina asiakkaan menestys. Sehän on tässä se päätarkoitus ja se on edellytys myös meidän toiminnallemme ja menestymisellemme.
Koeleipomossa on avaamisen jälkeen käynyt asiakasyrityksiä tasaiseen tahtiin eli noin kaksi kertaa viikossa. Asiakkaita ohjaavat koeleipomoon pääosin Valio Aimon myyntipäälliköt Pasi Räisänen, Matti Kortelainen, Jari Määttä, Toni Mälkki, Jukka Laaksonen, Tommi Jaakkola, Marika Paatelainen ja tiiminvetäjä Anna Järvelä. Tuttuja nimiä leipureille ja kondiittoreille.
Tiloissa näkyy Valio Aimo -brändi
Uuden koeleipomon tilat ovat valoisat ja avarat, ja niissä näkyy myös Valio Aimo -brändin mukainen ilme logoineen ja värimaailmoineen. Heti aulaan astuessa tietää, minkä yrityksen tiloihin on tullut.
Koeleipomo aputiloineen on rakennettu entisen edustussaunan ja sen takkahuoneen kohdalle. Takkahuonetta hallitsevat nyt komea puinen leivontapöytä sekä seinustalle sijoitetut taikinakoneet ja kaulintakone. Viereisessä huoneessa ovat uunit, nostatuskaappi ja tiskikone. Siinä kohdalla oli aikaisemmin sauna. Edustussaunahan piti muutama vuosikymmen sitten olla jokaisella vähänkin isommalla yrityksellä. Nyt aika on ajanut niiden ohi.
Remontin tilat vaativat: kaikki pinnat, sähköt ja vesiliitännät uudistettiin koeleipomon tarpeita vastaaviksi ja myös valaistus uusittiin täydellisesti, vaikka valoisaan vuodenaikaan erityisesti leipomotilaan tulee hyvin myös luonnonvaloa isoista ikkunoista.
- Puinen leivontapöytä sekä suuri osa koneista ja laitteista siirrettiin tänne Nastolasta, jossa koeleipomo oli aikaisemmin, Parviainen kertoo.
- Eihän kannata ostaa uutta, jos vanha on vielä aivan toimiva ja käyttökelpoinen. Uusina ostettiin vain tiskikone ja kylmälaitteet.
Eteisaulan toiselta puolelta löytyy iso, av-laitteilla varustettu neuvotteluhuone, jonka pitkän pöydän ääreen mahtuu jopa parikymmentä henkilöä kerrallaan kokoustamaan tai vaikkapa tuotteita mais-
Aulassa tervehtivät Valio Aimo -logo ja väri sekä upea matto, jossa on kuvattuna koeleipomossa valmistettuja tuotteita.
- Helposta saavutettavuudesta olemme jo saaneet positiivista palautetta, iloitsee Parviainen, jolla itsellään edestakainen matka kotoa koeleipomolle lyheni lähes kahdellasadalla kilometrillä. Se helpottaa arkea huomattavasti.
Nastolasta koneet, laitteet ja muut tavarat siirrettiin Vantaalle viime joulukuussa, jolloin uusien tilojen remontti oli jo hyvässä vauhdissa. Valmista tuli nopealla aikataululla, sillä koeleipomotilat saatiin käyttöön jo helmikuun lopussa. Avajaiset pidettiin silloin omalla Valio Aimo -porukalla. Mukaan kutsuttiin myös alakerran tukun henkilökuntaa.
- Alakerran Aimo-pikatukku on kyllä loistava juttu ja sen henkilökunta on tullut jo tutuksi. Löydän tukusta suurimman osan tarvitsemistani raaka-aineista ja täydennystäkin on helppo hakea sieltä, Parviainen kiittelee.
- Parannusta entiseen on myös henkilöstöravintola, jonne voin viedä asiakkaat syömään. Koeleipomossa voin siis keskittyä pelkästään asiakkaan asiaan, eikä välillä tarvitse ryhtyä ruuanlaittoon.
Trendit selvillä
telemaan. Saman käytävän varrella on tilava kuiva-ainevarasto aivan lähietäisyydellä samoin kuin Mika Parviaisen oma työhuone.
Helppo tulla
Valion Nastolan koeleipomo entisissä Kuivamaidon tiloissa tuli vuosien varrella monille leipureille ja kondiittoreille tutuksi. Sijantikin oli varsin keskeinen eri puolilta maata tuleville. Vanhasta kiinteistöstä kuitenkin haluttiin luopua ja etsittiin uusia toimivia tiloja. Parviaisen mukaan koeleipomo nähtiin niin tärkeänä osana teollisuusmyyntiä, ettei siitä missään tapauksessa haluttu luopua. Se on myös yksi osa Valio Aimo -liiketoiminnan laaja-alaista palvelukonseptia teollisuudelle, ruokapalveluille ja horeca-sektorille. Siinä halutaan olla yksi parhaista, ellei paras. Kun Valiossa mietittiin koeleipomolle sopivaa paikkaa, Vantaan Koivuhaka vaikutti tarjolla olevista paikoista sijainniltaan parhaimmalta. Sitä se kyllä onkin. Tikkurilan juna-asema on muutaman kilometrin päässä ja lentokenttä yhtä lähellä. Autolla pääsee kätevästi paikalle kehä kolmosta pitkin ja auton saa parkkiinkin hyvin.
Leipomokonsultti on perillä myös alan nykytrendeistä. Aallon harjalla ovat juuri nyt esimerkiksi croissant-taikinasta tehdyt eri malliset leivonnaiset, jotka on höystetty erilaisilla suolaisilla tai makeilla täytteillä. Sellaisia Mika Parviainen oli juuri ennen haastattelua ollut leipomassa uusiksi ideoiksi leipomoille. Taikinan hän oli tietenkin tehnyt itse, luonnollisesti voita käyttäen. Täytteiksi oli menossa muun muassa neljää erilaista valmista Valion täytettä. Yksi niistä oli Valio Aura juustotäyte – juuston juhlavuoden kunniaksi. Vaihtoehtoina olivat Valio salaattijuustotäyte, Valio Koskenlaskija juustotäyte sekä kasviproteiinia sisältävä Valio Gold&Green tomaatti-basilikatäyte.
- Nämä ideat voivat olla käytössä todennäköisesti vasta vuoden kuluttua, pienemmissä leipomoissa ehkä jo hieman aikaisemminkin, arvelee Mika Parviainen. Myös muiden raaka-ainetoimittajien edustajia on käynyt uudessa koeleipomossa ”kylässä”.
- He ovat tärkeitä omassa verkostossani. Yhteispeliä tarvitaan, sillä kukaan ei pärjää yksinomaan oman yrityksensä tarjoamilla raaka-aineilla.
Mustikkapiirakka tuo mieleen kesän ja mummolan kahvipöydän. Kuva Teppo Johansson
Mustikkapiirakka tuo mieleen lapsuuden ja mummolan
Leipä ja pulla tekevät hyvää keholle ja mielelle
Suomalainen ruokakulttuuri tunnetaan puhtaista raakaaineista, sesonkien mukaisesta ruokailusta ja vahvasta leipomoperinteestä. Erityisen rakas osa tätä perinnettä ovat leipomoherkut – pullat, piirakat, kakut ja muut leivonnaiset, joilla on usein oma symbolinen merkityksensä ja omat juhlapäivänsä. Leipomotuotteet ovat herkullisia ja ne ovat myös tärkeä osa monipuolista ruokavaliota.
Suomalaiset leipomoherkut eivät ole pelkästään herkkuja – ne ovat kulttuuriperintöä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Jokaisella perheellä on usein omat reseptinsä ja tapansa leipoa. Leivontahetket perheen kanssa, tuoreen karjalanpiirakan tuoksu koulupäivän jälkeen, uunituore lämmin leipä tai kahvikupin ääressä syöty voisilmäpulla muodostavat muistoja, jotka kantavat pitkälle.
Suomalainen leipomokulttuuri elää edelleen vahvana, ja se saa uusia muotoja niin leipomoissa kuin kotikeittiöissä. Juhlapäivät ovat kuin pysähdyspaikkoja arjen keskellä – hetkiä, jolloin herkkujen kautta juhlistetaan historiaa, vuodenaikoja ja yhdessäoloa. Pöydän ääreen kokoontuminen ja yhdessä syöminen ylläpitää sosiaalisia suhteita ja tuo yhteenkuuluvuutta. Suomessa on monipuolinen kahvilei-
päkulttuuri ja monella juhlapäivällä on oma leivonnaisensa. Etenkin alkuvuosi on juhlapäiväherkkujen aikaa ja hyllyiltä voi valita ostoskoriin runebergintorttuja, ruisleipää, laskiaispullia, rahkapiirakoita, pääsiäislimppuja, munkkeja ja tippaleipiä. Moni suomalainen osaa yhdistää vuoden kiertoon tietyt herkut, jotka tuovat mieleen lapsuuden, perheen perinteet ja arjen ilot. Esimerkiksi mustikkapiirakka on yksi hyvin suomalainen, nostalginen ja rakastettu leivonnainen, joka tuo mieleen kesän ja monelle myös mummolan kahvipöydän.
Herkuttelu kuuluu elämään
Makeilla leipomotuotteilla herkuttelu on tilastoiden mukaan edelleen kovin maltillista, vaikka kulutus henkilöä kohden on ylittänyt kahdeksan kilogramman vuosi-
TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry
kulutuksen. Tämä määrä vastaa viikoittain syötynä 2–3 pullaa, viineriä tai kakkupalaa. Terveelliseen ruokavalioon mahtuu hyvin herkkuhetkiä.
Herkuttelun ja herkkujen kulutuksen on huomattu kasvavan yhteiskunnallisesti haastavina aikoina. Kun varaa kalliimpaan luksukseen ei ole, nousevat arjen pienet juhlahetket, kuten herkuttelu, arvoonsa. Tämä selittää etenkin makeiden leipomotuotteiden suosiota viime vuosina.
Herkut ja herkuttelu kuuluvat siis elämään. Ravitsemustieteenkään näkökulmasta mitään ruokia ei tulisi leimata ”hyviksiksi” tai ”pahiksiksi” ja kaikkea tulisi syödä hyvillä mielin ja kohtuudella. Jos omaa syömistä rajoittaa liian tiukoilla säännöillä, saattaa se johtaa helposti hallinnan menettämiseen ja ahmimiseen, ja sen jälkeen taas entistä ankarampaan laihdutukseen tai ruoka-aineiden rajoittamiseen. Jatkuva jojoilu luo vääristyneen ja haitallisen suhteen syömiseen ja saattaa hankaloittaa painonhallintaa, kun rajuilla laihdutuskuureilla menetetään kehon lihasmassaa, jolloin elimistön energian kulutus laskee.
Pieni herkkuhetki päivässä saa herkuttelusta katoamaan kielletyn leiman. Salliva syöminen vuoden jokaisena päivänä auttaa hallitsemaan mielitekoja ja ylläpitämään terveellistä ruokavaliota sekä ruokasuhdetta.
Leipomoherkuista kasviproteiinia
Liian usein leipä ja leipomotuotteet mielletään pelkästään hiilihydraattien lähteeksi.
Täysjyvätuotteet sisältävät jyvän kaikki osat: leseen, alkion ja ytimen. Täysjyvästä saa paljon proteiinia; yli neljänneksen kaikesta syömästämme proteiinista.
Monenlaisilla leipomoherkuilla on sijansa ruokavaliossa. Kuva Kaisa Mensonen
Leivässä on kuitenkin luonnostaan myös proteiinia yllättävän paljon, jopa 10–15 % kuiva-aineesta. Viljatuotteet ovat suomalaisten merkittävin kasviproteiinin lähde ja saamme viljasta jopa yli neljänneksen kaikesta proteiinistamme (LUKE 2024). Viljaproteiinin kotimaisuusaste on kasviproteiineista korkein, joten valitsemalla suomalaisia viljatuotteita suosii myös kotimaista tuotantoa. Suositusten mukaisesti jokaisen tulisi kasvattaa lautasellaan kasvikunnan tuotteiden määrää ja vähentää lihaa. Tasapainoisessa ja monipuolisessa ruokavaliossa leipä ja muut leipomotuotteet ovat erinomaisia proteiinin lähteitä.
Etenkin täysjyväleipä on erinomainen proteiinin lähde. Se sisältää enemmän proteiinia kuin valkoinen vilja, sillä jyvän kaikissa osissa on proteiinia. Valkoisissa vehnäjauhoissa ei ole jyvän kuorikerroksia eikä alkiota. Esimerkiksi yksi viipale ruisleipää voi sisältää noin 3–4 grammaa proteiinia – ja määrää voi kasvattaa laittamalla leivän päälle esimerkiksi juustoa, hummusta tai vaikka kananmunaa.
Leivän proteiini on myös ekologinen valinta. Viljapohjaisen proteiinin tuottaminen kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin eläinperäisen proteiinin, eli kotimainen täysjyväleipä on erinomainen osa kestävää ruokavaliota
Leipomotuotteista monia ravintoaineita
Proteiinien ja hiilihydraattien lisäksi viljatuotteet ovat erittäin hyviä kuidun lähteitä ja sisältävät runsaasti monia kivennäisai-
neita sekä vitamiineja. B-ryhmän vitamiineista tiamiinia ja foolihappoa saadaan eniten viljavalmisteista ja ne ovat myös hyviä E-vitamiinin lähteitä.
Kuidun terveysvaikutukset ovat pitkälti samat kuin täysjyväviljalla. Ne alentavat mm. tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja suolistosyöpien riskiä sekä vaikuttavat painonhallintaan että suoliston toimintaan.
B-ryhmän vitamiinit osallistuvat aineenvaihduntaan ja osalla B-ryhmän vitamiineista on vaikutuksia myös hermoston toimintaan. B-ryhmän vitamiinien riittämätön saanti heikentää elimistön energiansaantia ja tätä kautta kaikkia elimistön toimintoja. E-vitamiini pitää yllä solukalvojen rakennetta ja toimii elimistössä antioksidanttina eli suojaa elimistön rasvoja hapettumiselta.
Viljavalmisteet ovat myös monipuolisia kivennäisaineiden lähteitä ja niistä saadaan esimerkiksi mangaania, rautaa, kuparia, magnesiumia ja sinkkiä.
Leipomotuotteita kannattaa siis nauttia hyvällä omallatunnolla – tuore leipä tai vastapaistettu pulla tuo energiaa arjen kiireisiin, kuitua vatsan hyvinvointiin ja iloa yhteisiin hetkiin.
Lähde:
Jansik, C., Karikallio, H., Kotilainen, T., Känkänen, H., Pihlanto, A., Rokka, S. & Vahvaselkä, M. 2024. Kasviproteiini kasvun tiellä: Tiekartta ruoan korkeampaan kasviproteiiniomavaraisuuteen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 68/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 76 s.
Hyvä Konditorialla vuosikokous Vaasassa
Hyvä Konditoria -ketjun vuosipäivät kokosi yhteen leipomo-konditoriayrittäjiä ympäri Suomea Vaasaan 16.–18.5.2025. Tapahtuma oli erittäin onnistunut. Ohjelmaan kuului kokouksen ja mukavan yhdessäolon lisäksi mm. pienimuotoinen tavarantoimittajien näyttely.
TEKSTI Elina Matikainen/Amanda Hämäläinen
KUVAT Amanda Hämäläinen ja Mika Väyrynen
Kaiken kaikkiaan vuosipäiville saapui väkeä kymmenestä Hyvä Konditoriaan kuuluvasta leipomo-konditoriayrityksestä. Mukana oli myös joukko yhteistyökumppaneita sekä Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen. Innokkaimmat saapuivat Vaasaan jo torstaina 15.5., sillä perjantaiksi oli golffareille sovittu golf-kierros Vöyrin kauniissa maisemissa. Toiset suuntasivat rentoutumaan SKY Barin järjestämään drinkkikouluun, jossa cocktailien saloihin perehdyttiin rennossa tunnelmassa. Perjantai-ilta huipentui herkulliseen yhteisillalliseen Trattoria-ravintolassa. Lauantaiaamu aloitettiin vuosikokouksella, jossa puheenjohtajaksi valittiin Teemu Eskelinen, Savonlinnan Herkku Pekka Pullapuoti Oy. Kokouksen jälkeen tavarantoimittajanäyttely tarjosi mahdollisuuden tutustua uutuustuotteisiin. Mukaan oli saatu kaksitoista näytteilleasettajaa. Tämän jutun kuvissa olevien yritysten lisäksi paikalla olivat Paulig, Ki-Sal Oy, Bonne Juomat Oy, ER-Pakkaus Oy ja DS Smith. Näyttelyn jälkeen siirryttiin yhdessä keilaamaan. Illalla nautittiin juhlaillallinen FRÖJ-ravintolassa. Sen jälkeen kokoonnuttiin vielä seuraamaan euroviisufinaalia ja kannustettiin yhdessä Erikaa ja KAJta.
Viikonlopun aikana ehdittiin myös tutustua Vaasan kaupunkiin ja ennen kaikkea vietettiin aikaa yhdessä. HK-ketjun tämänkertaisen tapahtuman järjestelyistä vastasivat Kotileipomo Hämäläisen/Vöyrinpojan Jukka, Johanna ja Amanda Hämäläinen.
Kuvassa osa tapahtuman osallistujista. Eturivi vasemmalta: Mika Väyrynen, Leipuriliitto; Kari Virtanen, Pulla-Pojat Oy; Timo Kyllinen, Huovisen Leipomo; Timo Rajapuro, Uudenmaan Leipä Oy, Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila Oy; Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy/Vöyrinpoika Oy; Petri Kolehmainen, Naantalin Aurinkoinen Oy; Jonna Liedes ja Rami Liedes, Ramin Konditoria Kahvila Oy, Matti Eskelinen ja HK-ketjun puheenjohtaja Teemu Eskelinen, Savonlinnan Herkku Pekka Pullapuoti Oy. Takarivissä Anna Niininen, Brander Oy (vas.) ja Pirita Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila Oy.
Helsingin Myllyn tarjontaan tutustuivat Kontion Konditorian Katariina Hietaniemi ja Kalle Hietaniemi. Keskellä tuotteita esitellyt Tuukka Rytkönen.
Erilaisia suklaisia raaka-aineita oli näytillä Leipurin Oyj:n osastolla, jossa Kotileipomo Hämäläisen/Vöyrinpojan Jukka Hämäläinen (vas.) vaihtoi ajatuksia Thomas Silfverbergin kanssa.
Juhlaillallinen nautittiin FRÖJ-ravintolassa.
Mauste-Sallisen Tiina Mäkinen (vas.) ja Jessica Viholainen tarjoilivat maistiaisia Ramin Konditoria Kahvilan porukalle. Etualalla Pirita Huikuri ja Rami Liedes, joiden takana Matti Eskelinen. Seuraavina Tommi Turunen ja Jonna Liedes ja takana Isto Huikuri.
Branderin Mikko ja Anna Niininen (vas.) sekä Kotileipomo Hämäläisen/Vöyrinpojan Johanna ja Amanda Hämäläinen Conditen osastolla, jota isännöi takana seisova Lari Ranki.
Valio Aimon osastolla vierailivat Savonlinnan HerkkuPekan Teemu Eskelinen (vas.), Ramin Konditorian Isto Huikuri (oik.) sekä Huovisen Leipomon Timo Kyllinen. Pöydän takana isännät Mika Parviainen (2. vas.), Tommi Jaakkola ja Pasi Räisänen.
Finnbakelsin tuotteita maistelivat Uudenmaan Leivän Natsirisorn ja Timo Rajapuro sekä Pekan Leivän Petri Kivineva (3. vas.). Pöydän takana maistattajina Veli-Matti Ahvenharju (valkoinen takki), Minna Pöytälaakso ja Markku Forsström.
Pulla-Poikien Kari Virtanen (etualalla) ja Huovisen Leipomon Pirjo Kyllinen vaikuttivat tyytyväisiltä Pyrollin Tarmo Toivosen lahjoittaman vihreän kassin sisältöön.
Leipuriliiton puheenjohtaja, Kotileipomo Siiskonen Oy:n Anttu Rautio (oik.) oli veljensä Henri Raution (2. oik.) kanssa tutkimassa tarjontaa Rheonin osastolla, jossa päivystivät Orat Oy:n Rhinor Vuciterna (vas.) ja Roni Ekebom.
Bedikan Jyrki Kantonen (vas.) esitteli uutuuksia jäähilekoneiden ja jäähdytysteknologian valmistukseen erikoistuneen Ziegra Eismaschinen GmbH:n osastolla. Kollega oikealla on Ziegran edustaja.
IBA 2025 tarjosi katsauksen leipomoalan tulevaisuuteen
Leipomo- ja konditoria-alan kansainvälinen suurtapahtuma IBA 2025 järjestettiin 18.–22. toukokuuta Düsseldorfin messukeskuksessa.
TEKSTI Elina Matikainen
KUVAT Mika Väyrynen ja IBA-messut
Viiden päivän aikana 985 näytteilleasettajaa 46 eri maasta esitteli alan tuotteita, palveluita ja teknologioita Düsseldorfin messukeskuksessa. Tapahtuma houkutteli 49 115 kävijää 149 maasta. Seitsemään messuhalliin jakautunut näyttelyalue tarjosi laajan katsauksen alan nykytilaan ja kehityssuuntiin, painottaen erityisesti digitalisaatiota, kestävyyttä ja käsityöperinteitä.
Paikalla oli myös useita suomalaisia leipomoalan yhteistyökumppaneita ja toimittajia, joiden edustamat kansainväliset päämiehet esittelivät tuotteitaan messuosastoillaan. Suomalaisten leipomoiden ja konditorioiden edustajilla oli näin mahdollisuus tavata tuttuja toimijoita, keskustella uutuuksista ja päivittää yhteistyön kuulumisia sekä heidän kanssaan että suoraan valmistajien kanssa.
Messuosastoilla oli esillä monipuolinen valikoima leipomoalan teknologiaa ja ratkaisuja. Tuotantoteknologian alueella näh-
tiin muun muassa automaattisia taikinankäsittelylaitteita, raskituskoneita, uuniratkaisuja ja pakkauskoneita. Useat näytteilleasettajat esittelivät robotiikkaa ja tekoälypohjaisia järjestelmiä, joilla pyritään parantamaan tuotannon tehokkuutta ja laatua. Digitalisaatioalueella esillä olivat muun muassa älykkäät ohjausjärjestelmät ja tuotannon valvontaratkaisut.
Raaka-ainealueella korostuivat ruokatrendit ja kestävät vaihtoehdot, kuten entsyymit, uudet viljalajikkeet ja luonnolliset säilöntäaineet. Pakkausratkaisuissa esiteltiin uusia biohajoavia ja kierrätettäviä materiaaleja sekä energiatehokkaita koneita. Käsityöleivonnan osastoilla järjestettiin työpajoja.
Messujen ohjelmaan kuului myös kansainvälisiä kilpailuja. Leipureiden välisen IBA UIBC Cup of Bakers -kilpailun voitti Ranska. Saksa sijoittui toiseksi ja Hollanti kolmanneksi. Kondiittorien välisen UIBC Cup of Confectioners -kilpailun voitti Etelä-Korean joukkue, toisena oli Saksa ja kolmantena Meksiko.
Leipäsommelierien maailmanmestaruuskilpailussa painotettiin erityisesti kykyä analysoida ja sanallistaa leivän ominaisuuksia sekä selviytyä asiantuntijahaastatteluista. Tittelin voitti saksalainen Michael Kress. IBA.START UP AWARD -palkinnon sai brasilialais-brittiläinen Fonte Ingredientes, joka oli kehittänyt yli 80-prosenttisesti orgaanisen, nestemäisen homeenestoaineen leivonnaisten säilyvyyden parantamiseksi
Seuraava IBA järjestetään Münchenissä 24.–28. lokakuuta 2027. Samalla tapahtuma palaa tuttuun kolmen vuoden sykliinsä.
Puratoksen teemoina messuilla olivat terveys ja hyvinvointi sekä kestävyys, kertoi Rando Vares.
Dosetec Exact oli yksi harvoista suomalaisista näytteilleasettajista messuilla. Yrityksen tuotteita esittelivät Jari Koskinen (2. vas.), Tuomo Koskinen (eturivissä oik.) sekä takarivissä Timo Alaranta (oik.) ja Esa Luostarinen. Osastolle olivat pysähtyneet Villähteen Leivän Olli Hämäläinen (3.vas.) sekä Baron Foodtechin Mikko Lehtinen.
Leipäsommelierien maailmamestaruuden voittaja Michael Kress tuulettaa voittoaan.
Bakelsin osasto oli tällä kerralla tyylikkään harmaa.
Multivac Oy:llä oli kattava miehitys ison päämiehen Fritschin osastolla: Hannes Fahllund (vas.), Arto Mäkinen sekä Kimmo Vesterinen.
Lännentilan Joonas Karjala (oik.) ja Huovisen Leipomon Timo Kyllinen vaihtoivat ajatuksia Lallemand Finland/ Suomen Hiivan Jukka Mäkelän (vas.) kanssa Lallemandin osastolla, jossa oli esillä mm. erikoishiivoja kuten Vita-D-hiiva sekä Instaferm 08 kuivahiiva sekä lisäksi erikoistuotteita leipomoille.
Ireksin osastolla maistatettiin Craft Master Durum -seoksesta valmistettuja patonkeja. Seos yhdistää durumvehnän ja hapanjuuren.
Iba UIBC Cup of Bakers 2025 -kilpailun voittajaksi kruunattiin Ranska joukkueella Corentin Molina (oik.) ja Yannis Thouy.
Yhdessä varmemmin: varautumisyhteistyö ja
suomalaisen leipurin vahvuudet
Kriisit, häiriöt ja yllättävät muutokset ovat tulleet osaksi arkea.
Leipomoalan ei tarvitse jäädä sivustakatsojaksi häiriöiden edessä. Päinvastoin – varautuminen on nykypäivänä osa ammattimaista liiketoimintaa, ja yhdessä toimien leipomot voivat vahvistaa koko alan kestävyyttä. Tässä varautumista käsittelevän artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastellaan yhteistyön merkitystä ja suomalaisen leipurin erityisvahvuuksia muuttuvassa maailmassa.
Mitä varautuminen oikeastaan tarkoittaa?
Varautuminen on käytännössä sitä, että tunnistetaan etukäteen mahdollisia häiriötilanteita ja mietitään, miten niihin reagoidaan. Se voi olla esimerkiksi suunnitelma siitä, mitä tehdään, jos sähkö katkeaa, toimitusketju pettää tai avainhenkilö sairastuu. Varautuminen ei ole pelottelua vaan turvaa, suunnitelmallisuutta ja selkeitä toimintatapoja.
Jokainen leipomo – oli se sitten kahden hengen artesaanileipomo tai isompi teollinen toimija – voi varautua omalla tavallaan ja hyötyä siitä.
Suomalainen sisu ja leipurin resilienssi
Resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä ja palautua häiriöistä. Tässä suomalainen leipuri loistaa. Meillä on pitkä perinne sinnikkäästä työmoraalista ja ongelmanratkaisukyvystä. Kun raaka-aineet ovat loppumassa tai uuni reistaa, suomalainen leipuri ei lamaannu vaan toimii.
Tätä sisua ja käytännönläheisyyttä kannattaa vaalia ja yhdistää se suunnitelmallisuuteen, jota varautuminen tuo. Kyse ei ole siitä, että kaikki riskit voisi estää, vaan siitä, että niihin voi valmistautua ja toimia viisaasti.
Varautuminen on joukkuelaji
Yksin ei tarvitse pärjätä. Monet varautumisen ratkaisut ovat tehokkaimpia yhdessä tehtyinä. Leipomot voivat jakaa hyviä käytäntöjä, sopia yhteistyöstä esimerkiksi varastojen tai tuotantolaitteen osalta, tai jopa perustaa keskinäisen tukiverkon poikkeustilanteita varten.
Varautumisyhteistyö tarkoittaa esimerkiksi sitä, että alueen leipomot kartoittavat yhdessä kriittiset riskit ja pohtivat, miten ne voitaisiin yhdessä torjua. Yhteistyö ei vaadi isoja investointeja ja usein jo yhteinen keskustelu tuo ideoita ja turvaa. Yhteistyö voi olla myös hyvin käytännönläheistä: voitteko jakaa kylmätiloja tai tarjota toisillenne tilapäistyövoimaa kriisin hetkellä? Myös yhteiset harjoitukset ja skenaariotyöskentely voivat auttaa rakentamaan valmiutta ja lisäämään luottamusta.
Verkostot ovat väylä ajankohtaiseen tietoon ja koulutukseen. Monet kunnalliset ja alueelliset turvallisuusverkostot tarjoavat mahdollisuuden liittyä mukaan ja saada tukea varautumistyöhön. Avainasemassa on jakaa tietoa ja tunnistaa yhteisiä riskejä.
Varautuminen yhdessä voi auttaa myös mielen tasolla. Kun tietää, että naapurileipomo tukee, ja että meillä on yhteinen suunnitelma, häiriötilanteet eivät tunnu niin lamaannuttavilta. Yhteistyö lisää myös toimialan kestävyyttä: jos yksi lenkki ketjussa katkeaa, toiset voivat auttaa. Tärkeintä on, että tiedetään, kehen ottaa yhteyttä ja missä tilanteessa.
Kannattaa siis tarttua puhelimeen, kutsua kollega kahville ja kysyä: Miten te olette varautuneet? Entä jos tehtäisiin jotain yhdessä? Pienet teot voivat olla alku isoille oivalluksille.
Katse kohti elokuun Leipuripäiviä Tulevat Leipuripäivät elokuussa tarjoavat tilaisuuden kokoontua yhteen, jakaa kokemuksia ja oppia muilta. Minulla on ilo olla mukana tapahtumassa puhumassa varautumisesta ja ennen kaikkea kuuntelemassa teitä. Jokaisella leipurilla on tarinoita, joista voi oppia ja jotka voivat innostaa muita.
Varautuminen ei ole vain suunnitelmia mapissa. Se on käytännön tekoja, arjen valintoja ja ihmisiä, jotka välittävät. Leipureilla on käsissään jotain paljon arvokkaampaa kuin pelkkä leipä: kyky ruokkia ja lohduttaa, myös silloin kun maailma ympärillä myrskyää.
Nähdään elokuussa Leipuripäivillä!
Katri Laakso
Kirjoittaja on tiedonjanoinen varautumisen asiantuntija ja Kokonat Oy:n perustaja. Kokonat tukee organisaatioita varautumisessa jatkuvuudenhallintasuunnitelmien, varautumisharjoitusten ja selvitysten avulla. Katrin tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka vahvistavat yhteiskunnan kykyä kohdata ja hallita häiriötilanteita.
Artikkeli on viides Kokonatin julkaisu varautumista käsittelevässä artikkelisarjassa Leipuri-lehdessä.
Yrittäjämerkit
Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry:n vuosikokouksessa 3.6.2025 Suomen Leipuriliiton yrittäjämerkin saivat Tiina Räinä, Pulla-Pirtti Oy (kuvassa keskimmäisenä), Eveliina Määttä, Eveliina ja Niko Määttä Oy sekä Marjaana Meriläinen, joka ei ollut päässyt paikalle. Kukkakimpulla muistettiin Timo Kyllistä (2. vas.), joka on toiminut yhdistyksen rahastonhoitajana yli 40 vuotta. Oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy ja vasemmalla Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen.
Savon Leipomoyhdistys ry:n puheenjohtaja Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila Oy, sai Suomen Leipuriliiton yrittäjämerkin Hyvä Konditoria -ketjun vuosikokouksessa Vaasassa 17.5.2025. Merkkiä kiinnittää Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen.
Pirkanmaan Leipomot ry:n vuosikokouksessa 13.6.2025 Suomen Leipuriliiton yrittäjämerkin saivat Sanna Leivo, Leivon Leipomo Oy (vas.), Jussi Vilén, Vilénin Leipomo Oy, Aino Svärd, Linkosuon Leipomo Oy ja Harri Gröhn, Munkkimiehet Oy.
Luotolaisen Ab Bageri R. Fagerudd Leipomon toimitusjohtaja Ulf Fagerudd täyttää 60 vuotta 13.7.2025. Ei juhlia.
Leipomoliike K E Avikainen Helsingissä, Torkkelinmäellä Kalliossa täyttää 70 vuotta 1.8.2025.
LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!
Bonne Juomat Oy
Petri Tiainen on nimitetty Bonnen kaupalliseksi johtajaksi vastuualueenaan Bonnen vähittäiskauppa- ja suurkeittiöasiakassegmentit sekä Bonnen myymälätoiminnot. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat myös yhtiön markkinoinnin ja asiakaskokemuksen johto ja kehittäminen.
Susanna Työppönen on nimitetty Bonnen laatupäälliköksi 1.7.2025 alkaen. Hänellä on laaja kokemus elintarviketeollisuudessa elintarviketurvallisuuden alueella ja koulutukseltaan hän on elintarviketieteiden tohtori.
In memoriam
Pipu Eeva-Tuulikki Lantto (o.s. Lotila) 13.3.1940-29.4.2025
Pipu Lantto oli valoisa ja aktiivinen ihminen, jonka elämäntie ulottui sairaanhoidosta yritysviestintään ja kulttuurista urheiluun. Hänen sydämensä sykki ihmisille, kulttuurille ja sivistykselle – arvoille, joita hän vaali läpi elämänsä niin työssään kuin vapaa-ajallaan.
Pipu valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1961 Helsingfors svenska sjuksköterskeinstitutista, minkä jälkeen hänen tiensä vei opiskelemaan valtiotieteitä Helsingin yliopistoon ja kieliopintoihin Innsbruckiin.
Pipu avioitui Ilkka Lanton kanssa 13.8.1966. He saivat kaksi lasta, Annukka ja Tomi Lanton ja kuusi lastenlasta.
Työelämä alkoi lääkealalla, mutta varsinaisen elämäntyönsä Pipu teki Oulussa Antellilla. Hän toimi Antellin tiedotuspäällikkönä vuodesta 1976 ja oli keskeinen hahmo yrityksen viestinnässä ja kehityksessä. Hänen työnkuvansa laajeni vuosien varrella kattamaan markkinointi-, PR- ja hallitustason tehtäviä. Hän oli mukana laatimassa Antellin juhlakirjoja ja historiikkeja – yrityksen tarina oli myös hänen omansa. Pipun yli 50-vuotisen työuran aikana Antell kasvoi liikevaihdolla mitaten 100-kertaiseksi. Historiatyön ohella Pipu kädenjälki näkyi erityisesti Antellin konditoriatuotteissa. Pipu ymmärsi, että leipomoiden täytyy erikoistua ja Antellilla erityistä oli konditoriaosaaminen. Hän teki Antellin konditoriatuotteita tunnetuksi vuosikymmenten aikana nostaen ne arvostetuksi osaksi oululaista ruokakulttuuria. Aikana, jolloin kulttuurin arvostus ei vielä ollut suurta, Pipu nimesi Antellin tuotteita ihmisten mukaan: Isadora-kakku (Duncan), Josefina-kakku (Baker), Sara Bernard -leivos jne. Pipu ymmärsi myös muiden tekemien keksintöjen päälle ja näki, mitkä mahdollisuudet jo vuonna 1898 Antellin ensimmäisen kahvilan avajaisissa tarjotulla omenahyveellä oli. Yhdessä Antellin kondiittorimestareiden kanssa omenahyveestä tehtiin pyöreän kakun lisäksi levykakkuversio ja lopulta myös sisartuote raparperihyve, joka oli vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen omenahyve.
Markkinoinnissa Pipu oli edellä aikaansa. Tästä esimerkkinä: Kun Antellin ensimmäinen kahvila aukesi 1800-luvun lopulla, siellä tarjottiin omenahyvettä hilkulla eli 25 pennillä ”niin paljon kuin ilkiää”. Pipu elävöitti tämän perinteen niin, että Antellin kahviloissa sai Katrin-päivän viikolla omenahyvettä 25 markalla niin paljon kuin ilkiää (kehtaa syödä). Menestys oli taattu ja omenahyveen maine kasvoi.
Ystävät ja tuttavat muistavat Pipun valovoimaisena tilaisuuksien järjestäjänä: maut ja menut, istumajärjestykset, musiikkiesitykset, tilaisuuden tunnelmat olivat Pipulle tärkeitä. Hän toi aina esille nuorten osaamista, oli sitten kyse kokeista tai muusikoista. Ihmiset olivat Pipulle tärkeitä. Pipun yhteisöllisyys ulottui työpaikan ulkopuolelle: nuorena hän toimi aktiivisesti partiotoiminnassa, uimaopettajana ja aikuisiällä uintivalmentajana sekä kirjoitti urheilusta Kalevaan ja Uinti-lehteen. Hän oli muun muassa Musica – Oulun Musiikkiteatteriyhdistyksen perustajajäsen, Oulun Saskioiden puheenjohtaja, Toripolliisineuvoston sihteeri ja Chaîne des Rôtisseurs -järjestön pitkäaikainen jäsen. Lisäksi hän oli pitkän linjan hallitus- ja luottamustoimija lukuisissa säätiöissä ja yhdistyksissä.
Hän sai tunnustuksena työstään Suomen Leijonan ritarimerkin (I lk.) ja lukuisia liittojen ja yhdistysten ansiomerkkejä.
Pipu Lanttoa muistellaan lämmöllä. Hänen valonsa ja energiansa jättivät jäljen paitsi työyhteisöön, myös lukuisiin ystäviin ja kollegoihin. Hän oli sydämellinen ihminen, joka osasi tarttua hetkeen ja nauraa.
Mamia suuresti kaivaten,
Annukka Lantto ja Tomi Lantto
Elintarvikkeiden takaisinvedot lisääntyneet
Elintarvikkeita vedettiin pois markkinoilta 305 kertaa vuonna 2024, mikä on 55 tapausta enemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Ruokavirasto. Yksittäistä virhetyyppiä tai tuoteryhmää ei noussut tilastoissa selvästi esiin.
Yleisin syy oli mikrobiologinen virhe: bakteerit ja homeet aiheuttivat 57 takaisinvetoa, joista 25 liittyi salmonellaan. Salmonellaa löydettiin muun muassa tuoreyrteistä, siemenistä ja lihatuotteista.
Torjunta-ainejäämien vuoksi tehtiin 38 takaisinvetoa, mikä on neljänneksen vähemmän kuin vuonna 2023. Valvontaa oli kohdennettu aiempien havaintojen perusteella tehokkaammin.
Lisäainevirheitä oli 35 tapausta, samoin fysikaalisia virheitä, joissa elintarvikkeeseen oli päätynyt sinne kuulumatonta ainesta. Allergeenivirheiden vuoksi tehtiin 26 takaisinvetoa.
Vaasan Oy lisää leipiin
täysjyvämerkinnän
Vaasan alkanut lisätä kaikkiin täysjyvätuotteisiinsa täysjyvämerkin, joka kertoo, kuinka monta grammaa täysjyvää on yhdessä viipaleessa. Osaltaan sillä halutaan helpottaa täysjyvätavoitteen saavuttamisessa. Uusissa ravitsemussuosituksissa annettiin ensimmäisen kerran suositus päivittäisestä täysjyväsaannista ja se on 90 grammaa. Täysjyvän syöminen edistää sekä omaa että ympäristön terveyttä. Suomalaisessa ruokavaliossa leivät ovat tärkeimpiä täysjyväviljan lähteitä, joten leipävalinnoilla on väliä. Tällä hetkellä suomalaiset eivät yllä suosituksiin, sillä miehet syövät täysjyvää noin 63 grammaa ja naiset noin 47 grammaa päivässä.
Kahvista painoväriä pakkauksiin
Suomalaisinnovaatio hyödyntää paahdetun kahvin sivuvirtoja uudenlaisen vesipohjaisen painovärin raaka-aineena. Natural Indigo Finlandin ja TAMKin yhteistyössä kehitetty väri on valmistettu Meira Oy:n toimittamasta hukkakahvista ja sitä on testattu teollisessa fleksopainatuksessa Cabassi Oy:n paperikasseihin käyttäen Paptic-materiaalia.
Uutuus tarjoaa biohajoavan vaihtoehdon fossiilisille ja synteettisille pigmenteille. Hanke on esimerkki kiertotaloudesta: teollisuuden jätteestä syntyy kaupallisesti hyödynnettävä väri. Tavoitteena on viedä innovaatio globaaliksi vaihtoehdoksi pakkausteollisuudessa.
Fazer Leipomot investoi ruisleipälinjaan
Fazer lisää valmistuskapasiteettiaan Lahdessa ja ottaa käyttöön huippumodernia teknologiaa hyödyntävän uuden ruispalaleipälinjan. Linjan kokonaisinvestointi on noin 11 miljoonaa euroa. Investointi on saanut työ- ja elinkeinoministeriön kautta NextGenerationEU-rahoitusta, jonka Business Finland myönsi ruispalaleipälinjan sähköistämiseen energiatuen muodossa.
Uusi ruisleipälinja toimii vihreällä sähköllä ja vähentää huomattavasti Lahden leipomon hiilidioksidipäästöjä sekä energian kokonaiskulutusta. Uudella leipälinjalla valmistetaan 25 000 Reissumies-ruispalaleipää tunnissa ja sen myötä Reissumiehen tuotantokapasiteetti kasvaa merkittävästi.
Suomella hyvä edustus PLMA-messuilla
Suomella oli kaikkien aikojen suurin edustus yhdessä maailman suurimmista private label -tapahtumista eli PLMA-messuilla Amsterdamissa toukokuussa. Paikalla oli kaikkiaan 22 suomalaista näytteilleasettajaa lähes 3000 näytteilleasettajan joukossa. Vilja- ja leipomoalaa edustivat Suomen messuosastolla mm. Ravintoraisio Oy, Helsingin Mylly Oy, Porokylän Leipomo Oy, Leipomo Rosten Oy ja Linkosuon Leipomo Oy.
Private label -bisnes voi olla yksi tapa saada suomalaisia tuotteita ulkomaisiin kauppaketjuihin, sillä tämä sektori kasvaa vauhdilla. Kuluttajat ovat avoimia uusille tuotteille, joita kaupat aktiivisesti myös etsivät.
Valttejamme ovat elintarvikkeidemme korkea laatu ja puhtaus sekä tuotantoketjun kestävyys ja läpinäkyvyys. Myös erityisruokavaliot osaamme. Etenkin elintarvikesektorilla tarjontaa perustuotteista on paljon ja kilpailu kovaa, joten erikoistuminen voi olla kilpailuetu.
Leipuri-lehti
Leipurissa kirjoitettua
Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
100 vuotta sitten, nro 5/1925
Liiton vuosikokous on pidetty Helsingissä. Siellä julkaistun johtokunnan toimintakertomuksen perusteella toiminta on ollut sen mukaista, kuin vuosikokouksessa vuonna 1924 on päätetty. Leipomotyölain muuttamisesta on annettu ehdotus Käsityö- ja Tehdasyhdistysten keskuskomitealle, ansiomerkkiajatus on toteutettu eli merkit ovat valmiina jaettaviksi ja liitosta on laadittu 25-vuotisjuhlajulkaisu. Ansiomerkki
myönnettiin kaikkiaan yhdelletoista liiton ansioituneelle jäsenelle.
Vuosikokouksen jälkeen Ravintola Fenniassa pidetyillä päivällisillä paljastettiin liiton ensimmäisen puheenjohtajan, nyt jo edesmenneen K.M.Brondinin muotokuva, joka on tarkoitettu pidettäväksi liiton huoneiston seinällä. Niin ikään paljastettiin monivuotisen rahastonhoitajan G.E.Lindbergin muotokuva ja lausuttiin hänelle kiitokset pitkäaikaisesta työstä liiton hyväksi. Lehdessä pohditaan, uhkaako leipäteollisuuden alaa monopolisoinnin vaara. Kirjoituksessa pohditaan ennen kaikkea
Leipuri-lehti 80 vuotta sitten, nro 5/1945
Päivän kysymyksiä ovat leipomoalan lakot. Helsingissä työnantajat ovat allekirjoittaneet uudet työehtosopimukset sen jälkeen kun kansanhuoltoministeriö sitoutui maksamaan leipomoille tukipalkkioita. Ne myönnetään jauhoja ostettaessa eli alennuksina
jauhojen kilohinnoista. Tämän jälkeen leipomot joutuivat kuitenkin pettymään, sillä jo kuukauden kuluttua tukipalkkioita alennettiin huomattavasti. Työntekijät eivät kuitenkaan joutuneet vaatimuksistaan tinkimään. Oulussa vaadittiin niin korkeita palkkoja, että työnantajien ilmoituksen mukaan niitä ei olisi ollut mitenkään mahdollista maksaa edes tukipalkkioiden avulla. Lakon kautta lopputuloksena
Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nro 5/1965
Myllyt ovat alkaneet lisätä rautaa leipomo-, vakio- ja erikoisjauhoihinsa, koska valtion ravitsemistoimikunta on asettunut sitä puoltamaan kotimaisen tutkimustiedon perusteella. Monissa muissa maissa
Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet EU:n myötä keskimäärin 8,4 prosenttia. Etukäteen arvioitiin hintojen alenevan noin 9,5 prosenttia, joten hintakehitykseen voidaan olla tyytyväisiä. Parhaiten hintojen alennustavoitteet ovat toteutuneet meijerituotteissa, lihassa ja lihavalmisteissa sekä kananmunissa. Huonoiten taas erityisesti suklaassa, makeisissa, vihannessäi-
on jo kauan lisätty rautaa vehnäjauhoihin. Ammattienedistämislaitoksen leipurikoulun mestarikursseilla on ”leivottu” uusia leipuri- ja kondiittorimestareita. Arvostelu on kuitenkin ollut aiempaa tiukempaa ja noin puolet mestariehdokkaista karsiutui. Lopulta mestarin arvoin sai kaksi kondiittorikisälliä ja neljä leipurikisälliä. Arvostelusta vastanneet perustelivat tiukkaa linjaa sillä, että
lykkeissä ja lastenruuissa. Leipä- ja viljatuotteiden hinnat alenivat 11,7 prosenttia, kun tavoite oli 15 prosenttia. Eron kerrotaan johtuvan ajateltua korkeammasta viljan eli raaka-aineen hinnasta.
Mikkelin lääni on esiintynyt Helsingin Senaatintorilla. Mukana oli myös leipomoita ja niiden kärkituotteita, kuten Kotileipomo Siiskonen kauraleipineen sekä Mikkelin Leipomo potturieskoineen.
Kuluttajien mielipiteitä leivästä on selvitetty Hyvää leipää -kyselytutkimuksella Leipätiedotuksen toimeksiannosta. Tummalla ruis-
Elannon laajennetun suurleipomolaitoksen aggressiivista mainontaa, jossa ei ole tyydytty terveisiin liikeperiaatteisiin. Syytteitä sille tulee oman tuotteen kiittämisestä ja toisen moittimisesta sekä jopa yleisön harhaanjohtamisesta hinnan osalta. Suurella tyytyväisyydellä todetaan, etteivät yksityiset leipomoliikkeet kuitenkaan ole nujertuneet, vaan menestyvät edelleen. Se on myös yleisön etu, sillä mitä suurempi on monopolisointi, sen yksipuolisemmaksi tuotevalikoima helposti käy. On myös vaara, ettei monopolissa pidetä enää kiinni laadusta entiseen tapaan.
saatiin Ouluun vaatimuksia hieman alhaisemmat, mutta kuitenkin Helsingin tasoiset palkat. Viljatilanne ei ole edelleenkään kehuttava ja ”kiitollisuudella on kaikissa piireissä otettu vastaan tieto, että Neuvostoliitto on lupautunut toimittamaan maallemme entisten lisäksi 30 miljoonaa kiloa viljaa.” Sen avulla vältyttäneen myös leipäannosten suuremmilta kaventamisilta ennen oman maan syksyn viljasatoa.
mestarikirja ei ole sellainen, jonka saa, kun vain suorittaa mestarityönäytteet Lehdessä esitellään uusi raaka-aineryhmä, stabilaattorit ja emulgaattorit. Nämä leivontaa, paistoa ja tuotteen makua edistävät raaka-aineet on todettu eri maiden konditorioissa erittäin käyttökelpoisiksi ja niiden saavuttama suosio on nopeaa vauhtia kasvamassa.
leivällä on ehdoton valta-asema, sillä sitä nauttii 75 prosenttia vastaajista. Toki myös muita leipälajeja suositaan. Leipään suhtaudutaan yleisesti positiivisesti ja kolmannes ajattelee, että se kuuluu ehdottomasti jokaiselle aterialle. Vain pieni osa ihmisistä pitää leipää lihottavana. Sen sijaan joka kolmas vastaaja ajatteli leivän sisältävän liikaa lisäaineita, vaikka todellisuudessa suurin osa leivistä ei sisällä muita lisäaineita kuin suolaa.
Elovenalta uusi tuotesarja
Raisio on lanseerannut uuden Elovena LOVE -tuotesarjan, joka kokoaa tutut Elovena-tuotteet ja täysin uudet välipalat yhdeksi hyvinvointia tukevaksi kokonaisuudeksi. Valikoimaan kuuluvat muun muassa annospikapuurot, proteiinivanukkaat, gurtit, pirtelöt ja välipalakeksit. Tuotteet on valmistettu suomalaisesta kaurasta ja niissä on lisättyä kuitua, proteiinia tai vitamiineja. Pakkauksissa näkyvät myös tuotteiden hyvinvointihyödyt, esimerkiksi Elovena Vireys -välipalakeksi ja Elovena Mustikkagurtti vatsalle.
Villi Vichy uudistui
Finn Springin lähdevesipohjainen Villi-tuoteperhe on uudistunut niin tuotteiden, makujen kuin ulkoasunkin osalta. Uutuudet ovat Villi Vichy sitruuna, jota maustaa aito sitruunamehu sekä suolaton Villi Kivennäisvesi. Villi Lähdevesi ja Villi Vahva Vichy ovat saaneet uuden ulkoasun, ja jälkimmäinen myös uuden reseptin. Lähdevesi tuotteisiin tulee Multilan lähteestä Lestijärveltä ja valmistus tapahtuu Toholammilla. Villi-tuotteet ovat saatavilla 0,33 l x 12-kappaleen monipakkauksissa, 0,5 l pulloissa sekä 1,5 l pulloissa.
Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.
WWW. FAZERMYLLY.FI
HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.
Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi www.condite.fi
BAKERYSHOP.FI
Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebooktapahtumasivullamme @leipuriliitto
Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700 Henri
Pölynpoistolaitteita
LEIPOMOT KAHVILAT
Tapahtumia tulossa 2025
4.-8.10.2025 Anuga 2025, Köln Maailman suurin elintarvikeuutuuksia esittelevä messutapahtuma https://www.anuga.de/
23.-26.10.2025 Helsingin Kirjamessut ja Viini & Ruoka -tapahtumakokonaisuus, Helsingin Messukeskus
Historia och stora förändringar på arbetsmarknaden
Under Bageriförbundets 125-åriga historia har bageribranschens särart på den finländska arbetsmarknaden kommit till uttryck på många olika sätt. Kollektivavtal och arbetslagstiftning har innehållit oförståeliga enskilda bestämmelser och föreskrifter, vars existens man bara har kunnat förvånas över. Statliga myndigheter såg inte något problem med detta under årtionden, eftersom fackföreningarna ansåg att bestämmelserna var ”rättvisa och rimliga”. Detta faktum illustrerar samtidigt fackföreningarnas ytterst starka ställning i Finland. En bestämmelse som verkade helt obegriplig fanns i bagerilagen från 1928 till 1993. Under dessa 65 år var det förbjudet att arbeta natt i Finland. Fram till 1983 fick inte ens företagare arbeta natt i sitt eget företag. De fick endast arbeta natt med dispens och högst tio dagar per år. Men samtidigt, från 1968 och framåt, fick stora fabriksbagerier som arbetade i tre skift lov att baka fritt i tre skift om de begärde tillstånd från arbetsrådet/arbetsmarknadsorganisationerna. Först 1993 avskaffades begränsningarna för nattarbete i bageriarbetslagen, och därmed närmade sig bestämmelserna för små och stora bagerier varandra, även om de (stora) företag som ingick i arbetsgivarorganisationen fortfarande gynnades.
efterhand****. Denna bestämmelse i kollektivavtalet följdes dock i praktiken knappast alls inom bageribranschen, åtminstone inte i de icke organiserade företagen. Företagen anställde deltidsanställda efter behov, och fackföreningen ingrep inte särskilt mycket i detta. I alla fall inte vad jag vet, så fördes det inte vidare till domstol. Kanske förstod man även vid SEL hur orimligt det skulle ha varit. Under denna vår har jag hållit föredrag om Bageriförbundets 125-åriga historia. I dessa har jag även gått igenom de ovan nämnda ämnena. Det har varit intressant att följa åhörarnas kommentarer och småleenden tidigare generationers beslut. Däremot är inställningen till händelser i det närmaste förflutna betydligt mer försiktig, eftersom de ligger närmare oss själva och vår egen tid i livet. Därför kan man fråga sig: har vår generation rätt att kritisera tidigare tiders handlingar när vi funderar över vilka lagar som har funnits under vår tid och hur vi själva har förhållit oss till dem?
När det gäller arbetsmarknadsfrågor kunde man ha trott att det senast efter 1995 skulle ha skett förändringar inom bageribranschen, precis som på den övriga finländska arbetsmarknaden. Sovjetunionen hade ju upplösts redan 1991 och Finland hade anslutit sig till EU 1995. Så blev det dock inte, utan på arbetsmarknaden fortsatte allt som om ingenting hade förändrats i omvärlden. Det Finlandiserade Finland fortsatte på arbetsmarknaden sina gamla spår, enligt fackföreningarnas regler och beslut. Bageribranschen är ett särskilt bra exempel på detta.
En annan sak som visar på bageribranschens särart har att göra med 1996 års reform av arbetstidslagen. Då upphävdes alla särlagar för andra branscher, undantaget en paragraf i bageriarbetslagen som gällde nattillägg. I bageriarbetslagen fanns dock ingen bestämmelse om vem som skulle betala detta tillägg och vem som skulle få det*. Men bagerierna som arbetade skift följde lagen i årtionden och betalade enligt namnet på lagen nattillägget utan invändningar. Frågan var politiskt för känslig för att man skulle våga ta upp denna orättvisa. Lyckligtvis upphävdes lagen slutligen den 1 mars 2025.
Den tredje helt orimliga bestämmelsen fanns i kollektivavtalet för bageriarbetare i cirka 50 år. Den förbjöd i praktiken användning av deltidsanställda på andra dagar än helger i icke organiserade företag som inte var anslutna till arbetsgivarorganisationen**. Anledning till detta var att enligt kollektivavtalet krävdes det att det fanns ett lokalt avtal för att anställa deltidsanställda på andra dagar än helger inom bageribranschen***. Och som vi vet var lokala avtal förbjudna för icke organiserade företag i Finland fram till den 1 januari 2025, hur otroligt det än låter i
Jag är dock av den åsikten att vi som arbetar inom bageribranschen inte behöver fundera så mycket på vad kommande generationer kommer att tycka om vårt arbete. Det har alltid funnits speciella bestämmelser också i andra branscher, från pappersarbetarnas ”bastuersättning” som ett exempel, och det kommer att finnas även i framtiden. Som jämförelse kan man ta de coronarestriktioner som samhället införde i början av 2020-talet. Till exempel, i början av årtiondet, kunde man fortfarande hinna köpa drycker på Alko efter klockan 18 när restaurangerna stängde, och högst sex åskådare fick följa fotbollsmatcher i Tipsligan utomhus. Dessa bestämmelser är bra exempel på vad som kan hända i samhällen när rädsla vinner över förnuft. Det skulle vara intressant att veta vad kommande generationer kommer att tänka när de läser om dessa begränsningar om till exempel 50 år. Jag antar att de kommer att anse sig vara lite klokare, och kanske har de all anledning att göra det. Särskilt när man tänker på hur världen ser ut idag och framför allt på hur ledarna i stormakterna agerar, vilket på ett oroande sätt påminner om händelserna i slutet av 1930-talet.
Mika Väyrynen
* Mer om ämnet finns i ledartexterna i tidningen Leipuri 2/2025, 7/2024 och 7/2019 via länken.
** Bestämmelsen gällde i kollektivavtalet fram till februari 2023, då den slutligen ändrades. Mer om detta i ledarna i tidningen Leipuri 2/2023 och 8/2022.
*** Detta fastställs även i arbetsdomstolens beslut TT 2016:6.
**** Vid den tidpunkten upphörde diskrimineringen av icke organiserade företag i Finland, eller minskade åtminstone avsevärt. Mer om detta i ledarna i tidningen Leipuri 1/2025, 6/2019 och 3/2019.
Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto
Toimisto
Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi
Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi
Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi
Hallitus
Anttu Rautio, puheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi
Helmi Tyykiluoto, varapuheenjohtaja Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi
Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi
Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com
Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi
Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi
Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi
Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy, Jyväskylä joonas.makinen@ruthinleipomo.fi
Janne Hakanen, Hakasen Leipomo Oy, Tampere janne.hakanen@hakasenleipomo.fi
Valtuuskunta
Kari Meltovaara, puheenjohtaja
Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi
Heikki Lankoski, varapuheenjohtaja
Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi
Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com
Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi
Pirkanmaan Leipomot ry
Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi
Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry
Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi
Savon Leipomoyhdistys ry
Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi
Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry
Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi
Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry
Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi
Satakunnan Leipomoyhdistys ry
Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi
Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry
Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com
Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry
Vesa Ojala, Ojalan Pakari Oy, Kauhajoki vesa.ojala@ojalanpakari.fi
Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry
Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi
Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry
Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi
