Kuluttajaliittoa kuultiin kyseisenä vuonna yhdeksän kertaa. Usein lainvalmisteluelimet pyytävät tulevista esityksistään lausuntoja useilta lakiesitykseen liittyviltä sidosryhmiltä. Pakarinen tarjoaa useita vinkkejä sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Sidosryhmän omien hallitusohjelmatavoitteiden suunnittelu ja julkistaminen hyvissä ajoin vaalien alla edesauttaa kyseisen tahon tavoitteiden saavuttamista. Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksilla on myös oma painoarvonsa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, joten niihin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan. Tärkeää on sidosryhmän oma aktiivisuus; seuraamalla lakisuunnitelmien etenemistä, osallistumalla neuvottelukuntiin ja ylläpitämällä suhteita lainvalmistelijoihin sidosryhmät pystyvät viemään omia tavoitteitaan eteenpäin. Osallistumisoikeutta kannattaa ehdottomasti vaatia. Hyvät neuvottelutaidot, konkreettiset ehdotukset, asiantuntijatiedon hyödyntäminen ja kritiikin esittäminen lainvalmistelua kohtaan tuovat uskottavuutta ja tukea sidosryhmän tavoitteille. Ei myöskään tule unohtaa mediahuomion tärkeyttä; tuomalla omaa kantaa rohkeasti esille median kautta voi vaikuttaa sekä päättäjien että muiden sidosryhmien mielipiteisiin.
EU-säädösvalmisteluun vaikuttaminen (Hyvärinen) Anna Hyvärinen esittää hyviä tapoja saada Suomen kanta esille EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa. Alkuun on toki tärkeää tunnistaa Suomen kannalta tärkeät ja mahdollisesti ongelmalliset hankkeet. Suomen oman neuvottelukannan määrittely viipymättä ja mm. ministeriön johdon sitoutuminen kannan mukaisiin tavoitteisiin antavat pohjan tuleville neuvotteluille. Virkamiesten hyvä asiantuntemus, riittävien resurssien varaaminen prioriteettihankkeisiin ja hyvät yhteydet Euroopan parlamenttiin takaavat myös osaltaan Suomen edun mukaisten tavoitteiden toteutumisen EU-lainsäädännössä. Hyvärinen kannustaa ottamaan kantaa lakiesitysten sisältöön jo ennen kuin komissio antaa ehdotuksensa. Suomen kannattaa siis tuoda oma kantansa selkeästi esille mahdollisimman aikaisesta vaiheesta lähtien. Mepit ja Euroopan Unionin muut toimijat ovat Hyvärisen mukaan Suomelle yksi väylä saada omat tavoitteet esille EU-tason lainsäädäntöprosessissa. Käytännössä jokainen europarlamentaarikko voi vaikuttaa lainsäädäntöprosessin aikana mm. raportoijana tai varjoraportoijana. Suomen hallitus tai sidosryhmä voivat yrittää saada yksittäisten, lakihankkeen kannalta avainasemassa olevien henkilöiden kannan omien tavoitteidensa mukaiseksi ylläpitämällä aktiivisesti yhteyksiä heidän suuntaansa. Hyvärinen esittää sidosryhmille useita muitakin vaikuttamismahdollisuuksia Euroopan Unionin tasolla. Paitsi pitämällä suoraan yhteyttä EU:n toimielimiin, kuten Euroopan parlamenttiin ja Komissioon, sidosryhmät voivat lähestyä epävirallisemmin myös ministeriöiden ja Suomen Brysselin EU-edustuston virkamiehistöä. Suomen valmistellessa omaa kantaansa sidosryhmien kannattaa pyrkiä vaikuttamaan EU-valmistelujaostoissa. Verkostoitumalla myös muiden eurooppalaisten kattojärjestöjen ja alan toimijoiden kanssa sidosryhmät saavat lisää tukea tavoitteilleen.
