Lainsäädännön laatu ja sidosryhmien rooli lainvalmistelussa

Kuten huomaatte, saman alan opiskelijoilla on vuoden aikana kymmeniä mahdollisuuksia löytää itselleen seurustelukumppani. Mutta johtuuko saman alan opiskelijoiden pariutuminen vain yhteisestä biletyksestä? Tämä voi pitää usein paikkansa, sillä ainejärjestöjen järjestämissä kekkereissä on helppo saada kontaktia kanssaeläjiin. Puheyhteyteen pääsemisen helppous voi huijata monet sinkut tutustumaan muihin yksineläjiin syvemmin kuin tarkoitus olikaan. Kuin huomaamatta, illan aikana käydyt keskustelut voivat johtavaa vaakamamboon yksiön lattialla.

En kuitenkaan usko yhteyden saavuttamisen olevan ainoa selittävä tekijä. Samaa alaa opiskelevilla on samanlainen mielenlaatu. He ovat kiinnostuneita samantyylisistä asioista, ja vaikka eivät olisikaan, heitä yhdistää rakkaus opiskelemaansa alaan. Ihmisen on aina ollut helppo tulla toimeen samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Yhteiset mielenkiinnon kohteet auttavat ja ovat tärkeitä varsinkin suhteen alkuvaiheessa.

Paitsi yhteiset kiinnostuksen kohteet ja kosteat illat yökehoissa, samaa alaa opiskelevia yhdistää myös yhdessä vietetty aika. Opiskelijat istuvat samoilla luennoilla, tekevät ryhmätöitä, pitävät lukupiirejä ja istuvat yhdessä kahvilla. Yhtäkkiä huomaa, että viettää paljon aikaa saman ihmisen kanssa ja oppii hänestä jotain uutta joka päivä. Siksi myös ihastuminen on helppoa: ihminen ei näe vieressä istuvan nenää pidemmälle.

Olipa syy saman alan opiskelijoiden pariutumiselle sitten yhdessä vietetty yö bileiden jälkeen tai sielunkumppanuus, varsikin näin auringonpaisteessa on helppo yhtyä kyyhkyläisten onneen tai vain tarkkailla heitä sivusta. Aurinko saa rakastavaiset säteilemän iloa myös ympäristöönsä ja lisäämään hauskuutta muiden harmaaseen arkeen. Roomalaiset tiesivät sen jo vuosisatoja sitten: Amantes sunt amentes. (Rakastavaiset ovat hupsuja!)

Lainsäädännön laatu ja sidosryhmien rooli lainvalmistelussa tarkastelun alla

Seminaari houkutteli auditorion täyteen kiinnostuneita

Teksti: Milla Määttä

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Pohjois-Karjalan Kauppakamarin yhteistyössä järjestämä seminaari aiheesta ”Lainsäädännön laatu ja siihen vaikuttaminen Pohjois-Karjalan näkökulmasta – saatko Sinä äänesi kuuluviin?” keräsi 28. helmikuuta AU100:n täyteen aiheesta kiinnostuneita. Nelituntinen seminaari oli maksuton ja kaikille halukkaille avoin, tiivis katsaus erityisesti lainvalmistelua käsitteleviin kysymyksiin.

Professori Tapio Määttä toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Ohjelmaan merkittyjä puheenvuoroja ja alustuksia saatiin kuulla mm. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston edustajilta. Iltapäiväseminaariin oli kutsuttu myös panelisteja kommenttipuheenvuoroja varten: päättäjien ja sidosryhmien edustajia paneelissa olivat ministeri Anu Vehviläinen (kesk), kansanedustajat Hannu Hoskonen (kesk) ja Eero Reijonen (kesk), ex-europarlamentaarikko Riitta Myller (sd) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämispäällikkö Sami Laakkonen (sd).

Seminaarin katsauksen viimeaikaisiin lainsäädännön laatua koskeviin tutkimuksiin aloitti Optulan tutkimusjohtaja Jyrki Talan puheenvuoro lain vaikutusten arvioinnista. Lehtori Riitta Ahtonen esitteli Anssi Keinäsen ja Mia Kilpeläisen kanssa yhteistyössä tekemänsä tutkimuksen, jossa myös Optula on ollut mukana. Tutkimus käsittelee lainvalmistelun laatua valiokuntatyöskentelyn näkökulmasta. Tutkimuksen osalta Ahtonen kävi seminaarissa läpi mm. valiokuntien suhtautumista hallituksen esityksiin, kriittisyyttä hallituksen esityksiä kohtaan, valiokuntatyöskentelyyn liittyviä puutteita ja valiokuntien asiantuntijakuulemisissa näyttäytyvää vaikutusvaltaa.

Sidosryhmien roolista lainvalmistelussa kertoi tutkija Auri Pakarinen Optulasta, Joensuun yliopiston alumni itsekin. Pakarinen esitteli sidosryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa lainvalmisteluprosessin eri vaiheissa ja jakoi vinkkejä tehokkaaseen lobbaustyöhön. Turun yliopiston tohtorikoulutettava ja varatuomari Anna Hyvärinen toi keskusteluun mukaan myös yhteisötason lainvalmistelutyöhön liittyvät vaikuttamismahdollisuudet. Hyvärinen arvioi mm. Suomen, europarlamentaarikkojen ja sidosryhmien vaikutusvaltaa EU-säädösvalmistelussa.

Ohessa kertaukset seminaarin esityksistä (koottu jaetun materiaalin turvin).

Lainvalmistelun laatu valiokuntatyöskentelyn näkökulmasta

(Ahtonen, Keinänen, Kilpeläinen)

Hallituksen esityksen perusteella annettava mietintöön kirjattu päätösehdotus, jonka valiokunta eduskunnalle esittää, kuvaa valiokuntien olennaista roolia lainvalmisteluprosessissa. Koska eduskunnan täysistunto ei voi tehdä hallituksen esitykseen valiokuntamietinnön ulkopuolisia muutoksia, valiokunnissa tehtävä arviointi on prosessin tärkeimpiä vaiheita.

Ahtosen, Keinäsen ja Kilpeläisen tutkimuksessa nostettiin esille lainvalmistelussa esiintyviä puutteita. Valiokuntien saamaa tietoa hallituksen esitykseen liittyvistä vaihtoehtoisista sääntelykeinoista ja lakiehdotuksen toimeenpanosta ei ole ollut tarjolla riittävästi. Lain vaikutukset voivat myös jäädä valiokunnille epäselviksi hallituksen esityksiin kirjattujen vaikutusarviointien riittämättömyyden takia. Epäselväksi voi jäädä lisäksi se, miltä osin lakiehdotus on syntynyt yhteisön oikeuden täytäntöönpanon välttämättömien velvotteiden johdosta tai vastaavasti puhtaasti kansallisista tarpeista. Ongelmiksi nostettiin myös lainsäädännön negatiivisten vaikutusten ignooraaminen hallituksen esityksissä sekä mahdollisen jälkikäteisseurannan välineiden puuttuminen.

Valiokunnissa kuultavien asiantuntijoiden valinta voi vaikuttaa hyvinkin ratkaisevasti hallituksen esitykseen kohdistuvaan kritiikkiin ja valiokuntamietinnön sisältöön. Kyselytutkimuksen mukaan päätöksen kuultavista asiantuntijoista tekevät useimmiten valiokuntien puheenjohtajat ja valiokuntaneuvokset. Valiokuntien kuultaviksi toivottiin enemmän lakiesitystä koskevan alan asiantuntijoita, tutkijoita ja lakia käytännössä toteuttavia tahoja. Pienempää edustusta kuulemisissa toivottiin työmarkkinajärjestöistä ja perusvirkamiehistöstä.

Kuulemisia arvioitaessa tutkimuksessa esille nostettiin myös se, kenellä kuultavista on eniten vaikutusvaltaa. Eniten vaikutusvaltaa koettiin olevan kyseistä hallituksen esitystä valmistelevan ministeriön edustajilla, riippumattomilla asiantuntijoilla sekä muiden ministeriöiden ja viranomaisten edustajilla. Kansalaisjärjestöt ja elinkeinoelämän edustajat sekä työnantaja- ja palkansaajajärjestöt sen sijaan omasivat kyselyn mukaan vähiten vaikutusvaltaa kuulemisissa.

Tutkimuksessa tarkastelluissa valiokuntamietinnöissä vuodelta 2009 kritisoitiin yllättävän vähän lainvalmistelun laatua. Perusteluosiot koettiin puutteellisiksi, ja muutokset, joita valiokunnat esittivät, jäivät merkitykseltään vähäisiksi. Huonon lainvalmistelun laadun syyksi kyselyssä nousivat resurssipula, aikataulujen kiireellisyys ja lainvalmistelijoiden vaihtuvuus. Mietintöjen puutteellisuutta selitettiin myös hallituspuolueiden haluttomuudella esittää toisiinsa ja heidän poliittisiin linjauksiinsa kohdistuvaa kritiikkiä.

Sidosryhmien rooli lainvalmistelussa

(Pakarinen)

Sidosryhmät, kuten esimerkiksi kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämän edustajat ja aktiiviset yksityishenkilöt, voivat osallistua lainvalmisteluprosessiin sen eri vaiheissa. Pakarisen esityksen mukaan hallitusohjelmien huima sivumääräinen laajeneminen viimeisen 20 vuoden aikana kuvaa poliittisten linjausten kirjaamista yhä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin jo hallituskauden alkumetreillä. Tämän tiedon valossa voitaisiinkin sanoa, että sidosryhmien tulisi ensinnäkin pyrkiä vaikuttamaan tuleviin poliittisiin päätöksiin ja lainsäädännön muutoksiin julkistamalla omat hallitusohjelmatavoitteensa jo eduskuntavaalien alla ja tuomalla tavoitteitaan aktiivisesti esille päättäjille. Toinen vaikuttamismahdollisuus Pakarisen mukaan on pyrkiä mukaan työryhmätyöskentelyyn. Noin puolet hallituksen esityksistä valmistellaan työryhmissä, joissa on myös ministeriöiden ulkopuolisia asiantuntijoita. Sidosryhmien kannattaa siis luoda kontakteja työryhmien edustajiin tai koettaa saada oma edustajansa mukaan työryhmään.

Kolmantena mahdollisuutena osallistua lainvalmisteluun Pakarinen esittää erilaiset kuulemistilaisuudet ja lausunnot. Muiden muassa Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät tulivat kuulluksi valiokunnissa vuonna 2005 useita kymmeniä kertoja, kun taas