Manipulus 3/14

LEGIO OSTIENSIS RY:N AINEJÄRJESTÖLEHTI 3/14

4 1

/ 3

LEGIO OSTIENSIS RY:N AINEJÄRJESTÖLEHTI – ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON

ERIKOISJURISTIEN OPISKELIJAJULKAISU Päätoimittaja, taitto Marja Liukko

Kirjoittajat tässä lehdessä Buket Yüksel, Pertti Lantta, Antti Kurronen, Anssi Keinänen, Anjuska Mariaenne, Mika Sutela, Laura Saarinen, Kalle Hertti, Mari Kokko, Jasmiina Pohja, Legion hallitus Yhteystiedot Kotisivut: www.legio.fi Sähköposti: manipulus@legio.fi, hallitus@legio.fi Postiosoite: Legio Ostiensis ry Oikeustieteet Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 JOENSUU 4. vuosikerta, 3. numero

Kansikuva on ikuistettu fuksiaista.

Lehden logo: Kalle Kaskinen

2

Manipulus 3/14

Pä

äk

ir

Lehtihommia MANIPULUKSEN päätoimittajana tehtävänäni Legion hallituksessa on opiskelijoiden viestinnän edistäminen ja tiedon välittäminen. Ainejärjestölehteämmehän tehdään juuri sen takia, että legiolaiset saisivat tietoa tapahtumista, tilaisuuksista ja kaikesta muusta, mitä ainejärjestössä on aina milloinkin meneillään. Manipulus on yksi niistä väylistä, joiden kautta haluamme pitää Legion jäsenet ajan hermoilla ja tarjota keinon tuoda esiin mielipiteitä, kokemuksia ja kaikkea muuta tajunnanvirtaa. Kyse ei siis missään nimessä (ainakaan minun kaudellani) ole ollut akateemisesta oikeustieteellisestä julkaisusta, jossa pohdittaisiin korkeimpien oikeuksien tuomiokäytäntöjä tai uusia oikeusperiaatteita. Päinvastoin tavoitteena on ollut pitää lehden tekoon rento ja kotikutoinen ote, josta kuka tahansa kirjoittamisesta kiinnostunut voi saada kiinni.

jo

it

us

ja julkaisen lehden netissä. Vielä pikku spämmäykset facebookkiin ja tehtävä on paketissa! Ennen seuraavaa numeroa ehtii hengähtää kuukauden tai pari.

PÄÄTOIMITTAJUUDEN lisäksi olen toiminut Legion sivujen nettivastaavana. Se tarkoittaa käytännössä lähinnä sitä, että lisään sivuille pöytäkirjat jokaisen hallituksen kokouksen jälkeen sekä linkkaan sinne tapahtumia ja muita tärkeitä viestejä ainejärjestömme jäsenille. Sivut toimivat Wordpressissä, joten päivittäminen on helppoa eikä mitään erityisiä koodaustaitoja tarvita.

KAIKEN KAIKKIAAN tehtävä Legion opiskelijoiden viestien välittäjänä on merkittävä, ja toivonkin, että syyskokouksessa tehtävää saataisiin jatkamaan uusi, innokas päätoimittaja ja nettivastaava, jonka uudet ideat kehittäisivät lehteä ja Legion viestintää MITEN SITTEN lehti syntyy käytännössä ja mitä edelleen. Tehtävä on paitsi hauska, myös antoisa, sillä kaikkea kuuluu päätoimittajan pestiin? Karkeasti oman käden konkreettinen jälki palkitsee aina! arvioiden jokainen numero vaatii noin kuukauden työmäärän. Tähän kuuluu sisällön ideoiminen, kir- Lue lisää hallituksen jäsenten tehtävistä joittajien etsiminen sekä sivujen taittaminen. Ideoita sivuilta 24-27. lehteä varten löytyy pitämällä kaikki aistit valppaina (=kyttäämällä facebookkia), osallistumalla Legion a tapahtumiin ja kyselemällä juttutoiveita. Myös aiMarj empia numeroita kannattaa välillä vilkuilla. Kirjoittajiakin löytyy, kun uskaltaa itse olla aktiivinen ja ottaa suoraan yhteyttä ihmisiin. Ilahduttavan usein vastaukset ovat nimittäin myöntäviä, mutta kieltävistäkään ei pidä lannistua. Joka numero on kyllä tekijänsä ja juttunsa löytänyt!

KÄYTÄNNÖN TYÖ Manipuluksen parissa tarkoittaa sitä, että taitan lehden Adoben InDesign-sovelluksella, jonka ilmaisversion lataan netistä. Aineiston sivuille sijoittamiseen aikaa menee noin viikko, jonka jälkeen lähetän lehden oikoluettavaksi muille hallituslaisille, korjaan heidän huomaamansa virheet

Manipulus 3/14

3

R E UM

N Ä

S S TÄ

A S OS

3 Pääkirjoitus 6 Uutiset 8

Kolumni: Lappi – Oi Lappi!

9

Kolumni: Erehtymisen kautta – Still Alive

10 Opiskelijat osana laitoksen toimintaa

4

Manipulus 3/14

12

Puheenjohtajalta: Syksyisiä terveisiä

13

Oikeus lisääntyä - keinolla millä hyvänsä?

14

Gradu kahdessa viikossa

22

Harjoittelu Etelä-Afrikassa

24

Hallituksen tehtävien esittelyä

30

Vuosijuhlavastaavan tervehdys

31

Vuosijuhlat pähkinänkuoressa

32

Jälkilöylyissä

34

Mietteitä maallikkotuomareiden koulutusristeilyltä

36

Kuvia baarikierrokselta

UUTISET Liikuntaa legiolaisittain Martti Kuikka Liikuntavastaavat pitävät huolen siitä, että tiedotus ylioppilaskunnan ja ainejärjestön välillä toimii.

Ainejärjestöjen liikuntavastaavat kokoontuvat kerran kuussa liikuntakerhon kokoukseen, jossa keskustellaan uusista tapahtumista ja kampuksen liikuntalinjauksista. Me tuomme tämän tiedon omalle ainejärjestöllemme. Toimimme totta

kai myös itsenäisesti. Järjestämme itse ja toivomuksesta erilaista liikuntaa opiskelijoilemme.

Torstaisin klo 20-22 on Legion ja Judican yhteinen liikuntasalivuoro Länsikadun koululla, jossa laji vaihtuu viikottain. Syksyn mittaan on tarkoitus aloittaa viikottainen jalkapallovuoro areenan tekonurmella, tästä tulee lisää infoa vielä myöhemmin!

Kampuksella järjestetään liikun-

Uusi käytäntö tuo kurssimateriaalit WebOodiin Jarna Tanskanen Legion hallitus on yhdessä oikeustieteiden laitoksen johdon kanssa sopinut uudesta käytännöstä, jonka mukaan jokaisen kurssin kurssimateriaalit (esim. luentoprujut) sekä tentin rakenne tulisi löytyä WebOodista. Myös yleisen tenttipalautteen antaminen joko WebOodin (opintojakson kuvauksen yhteydessä) tai kurssille ilmoittautuneiden sähköpostin kautta olisi hyvin toivottavaa.

6

Manipulus 3/14

Usein saattaa jäädä epäselväksi, mikä tentissä sillä kertaa oikeastaan meni pieleen tai missä onnistui. Näiden pienten toimenpiteiden toivotaan helpottavan etäopiskelijoiden asemaa ja tungosta tenttipäivissä sekä tuovan läpinäkyvyyttä opintoihin.

Tentaattoreita on muistuteltu asiasta nyt syksyn alussa, ja legiolaisia kehotetaan huomauttavan hallitukselle, jos käytäntöä ei jollain opintojaksolla noudateta.

tailtapäivä kahdesti vuodessa, jossa on tarjolla paljon erilaista liikuntaa.

Legio ja Judica osallistuvat yhdessä syksyllä jalkapalloturnaukseen ja keväällä tossupalloturnaukseen.

Mikäli nämä lajit eivät nappaa, on myös paljon muuta tarjolla!

Onko sinulla ideoita liikuntatapahtumista ainejärjestötasolla tai koko kampuksen välisesti? Ota meihin yhteyttä ja me viemme asiasi eteenpäin!

Vuju-viikon ohjelmasta Vuosijuhlaviikkoa vietetään 10.– 16. marraskuuta. Alustavien suunnitelmien mukaan vuoden yhtenä odotetuimpana viikkona luvassa on ainakin fiini viininmaisteluilta, railakkaat sitsit sekä alumnipaneeli, jossa oikeustieteen laitokselta valmistuneet erikoisjuristit kertovat kokemuksistaan työelämässä. Viikko huipentuu lauantain iltatapahtumaan Tiedepuistolla ja päättyy sunnuntain silliaamiaiselle.

Seurailkaa facebookkia ja Legion nettisivuja (legio.fi/vuosijuhlat), jonne lisäämme tietoa lukkoon lyödystä vuosijuhlaviikon aikataulusta ja kaikkea muuta oleellista.

UUTISET Tilastollisesta tutkimuksesta kiinnostuneille oikeustieteen opiskelijoille ja tutkijoille tarjolla uusi johdatteleva kurssi TÄNÄ SYKSYNÄ on oikeustieteiden laitoksen kurssitarjonnassa uusi kurssi Johdatus kvantitatiivisen tutkimuksen perusteisiin oikeustieteilijöille, joka johdattelee nimensä mukaisesti aiheesta kiinnostuneita oikeustieteen opiskelijoita ja tutkijoita kvantitatiivisen eli tilastollisen tutkimuksen maailmaan. Kurssi järjestetään marraskuussa. Oikeustieteiden laitoksella ei ole ollut tarjolla tilastolliseen tutkimukseen perehdyttävää kurssia sitten 2000-luvun puolivälin, jolloin Anssi Keinänen piti oikeustilastotieteen aineopintotasoista kurssia oikeustaloustieteen puolella. Edelleen on myös voimassa 31.7.2017 saakka vanhoille oikeustaloustiedettä pääaineena lukeville opiskelijoille kurssi Advanced Course in Law and Statistics.

NYT TARJOLLE tuleva kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti gradun tekijöille ja tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneita empiirisen tutkimuksen tekemisestä. Kurssin sisältö keskittyy nimenomaan tilastolliseen tutkimukseen, tilastoihin ja numeerisen tiedon esittämiseen, mutta kurssista voi olla hyötyä myös laadullisesta tut-

kimuksesta kiinnostuneille. Johdatus empiiriseen oikeustutkimukseen -kurssi on oltava suoritettuna ennen kuin syksyn kurssista on mahdollista saada suoritusmerkintä (hyväksytty/ hylätty).

OPINTOJAKSON tavoitteena on, että sen suoritettuaan opiskelijalla tai tutkijalla on yleiskuva tilastollisen tutkimuksen lähtökohdista ja peruskäsitteistä (esim. mitta-asteikot) sekä tilastollisten menetelmien käyttötarkoituksesta oikeustutkimuksessa. Kurssilla tutustutaan erilaisiin tilastollisessa oikeustutkimuksessa käytettäviin tutkimusaineistoihin ja niiden hankintaan, aineistojen ominaispiirteiden kuvailuun ja tulosten raportoinnissa huomioon otettaviin

seikkoihin sekä toisaalta tulosten yleistettävyyden asettamiin vaatimuksiin.

LUENTOJA ON 12 tuntia ja harjoituksia ATK-luokassa 6 tuntia.

Luennoille osallistuminen ei ole pakollista, mutta erittäin suositeltavaa. Harjoituksissa käydään läpi tunnuslukujen laskemista, graafisten kuvioiden tekemistä ja tilastollisten testien suorittamista.

TUTKIJA MIA Kilpeläinen pitää viimeiset kaksi luentotuntia sekä harjoitukset. Hän kertoo kyselytutkimuksen tekemisestä käytännöstä ja opettaa sähköisen e-lomakkeen käytön perusteita.

Mika Sutela Kirjoittaja toimii tutkijana Itä-Suomen yliopistossa oikeustieteiden laitoksella ja on toinen kurssin vetäjistä.

Manipulus 3/14

7

i

n um

l o K

LAPPI – OI LAPPI!

TÄNÄÄN ENSILUMEN sataessa maahan ja kalseaa talvea odotellessa palaan muistoissani heinäkuun alkuviikolle, jolloin sain osallistua kansainväliseen tutustumisretkeen Lappiin, saamelaisuuteen mm. eri baareissa, Saamelaiskäräjät, Ympäristötoimi, porotilalle, Siida-museo, Sajos-kultturikeskus, kaivosteollisuuteen (Ketvitsan kaivos) ja vesivoimatuotantoon (Kelokosken voimala).

Seurueessamme oli Euroopasta 5 valtion kansalaisia ja lisäksi USA:sta ja Kanada:sta oli edustajat mukanamme kertomassa intiaanien, eskimoiden ja inuitien oikeudellisesta asemasta tällä epävirallisella ekskursiolla.

SAAMELAISISTA, EUROOPAN ainoasta alkuperäiskansasta asuu Suomen alueella vain noin 8 %, saamelaisuuden suurvallan, Norjan osuu noin 60 % Ruotsin 30 % Venäjän noin 2 %. Norja on ainoa pohjoismaa, joka on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen on ratifioinut Norjan lisäksi vain Nepal, Keski-Afrikan tasavalta ja liki kaikki espanjaa puhuvat kansakunnat. Tästä ryhmällämme oli laajalti näkemyksiä, voiko alkuperäisväestön oikeuksia maahansa mahdollista edistykseen ja

valtaväestön etuun vedoten ohittaa ja jättää yleissopimus ratifioimatta.

SAAMELAISTEN PERINTEISISTÄ elinkeinoista on etenkin Suomessa ja Ruotsissa kaivosteollisuus ja vesivoiman rakentaminen luonut paliskunnille epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Norja, taloudellisen vakautensa turvin on ratifioinnut ILO-sopimuksen ja taannut siellä asuville saamelaisyhteisöille oikeusvarmuutta takaavan statuksen. Pohjois-Norjan puolella on poronhoitoa uhkaavia taloudellisesti uhkaavia lähiajan kaivos- tai vesivoimahankkeita vähän.

INTIAANIEN TAVOIN saamelaisia ja heidän paliskuntiensa rajoja on valtio erinäisten taloudellisten pyrkimysten perusteella siirtänyt etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla kovin yksipuolisin perustein. Laajemmin ryhmämme ajatteli, etteivät sopimukset tahi valtion hankkeet sinällään tuota positiivisuutta pohjoisimman Suomen väestöille. Ympäristönä mielestämme Lappi esittäytyy niin mielenkiintoisena ja omalaatuisena alueena yhdistettynä helppoon saavutettavuuteen, huimasti varioiviin olosuhteisiin ja vuodenaikoihin, että saamelaisten, lappalaisten ja sinne muuttaneiden lappilaisten ja Lapin ympäristön suojelemiseksi olisi saatava tehokkaammat oikeudelliset sääntelyt niin luonnonsuojelun, elinkeinojen, energiatuotannon jne. avulla.

LAPPI MUODOSTI vieraillemme niin poikkeuksellisen Lappi-elämyksen. Vaikka vierailumme oli vain pintaraapaisu, niin ulkomaiset ystävämmekin myönsivät kokeneensa jotakin merkittävää.

LAPISSAKIN ON vallalla tietynlainen Maanlaki, kirjoittamaton ohjeisto, joka on vallalla ennen etelän valloittajia. Tämän ohjeistamana saamelaiset ovat eläneet vuosisatoja, kannanottonamme ryhmämme ei katsonut mahdottomaksi Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjille myönnettävään päätöksenteko-oikeuteen joissakin saamelaiskysymyksissä nykyisen vain esitys- ja mielipide-ehdotusten sijaan Pertti Lantta

8

Manipulus 3/14

EREHTYMISEN KAUTTA – STILL ALIVE

Ko

lu

mn

i

LUENTOSARJAT OVAT alkaneet. Siinä syyskuun taitteessa se totuus taas iski päin näköä. Pitäisi onnistua heräilemään aamuisin. Pitäisi joutaa kuuntelemaan tokkuraisena mitä itseä viisaammat osaavat kertoa. Paljolti saavat itsekseen puhua siellä luentosalin edessä, onneksi.

Aina olen miettinyt, että mitä jos itse olisin puhumassa. Jaksaisinko katsoa tyhjäkatseista ihmiskatrasta usean tunnin? Eivät uskalla tai halua sanoa mitään. Enkä usein kyllä kehtaa itsekään, vaikka olisi sanomistakin. Eihän sitä nyt pidä itseään yrittää korostella.

ONHAN SE vaikeata - olla ensimmäinen joka kätensä nosti. Jään murtamiseksi sitä kaiketi kutsutaan, vapaasti suomennettuna. Mutta kun ensimmäinen on sanonut jotakin, niin tuntuvat muut uskaltavan tehdä perässä. Kannattaisikohan sitä uskallusta pyrkiä ruokkimaan vähän enemmän? Saataisiinkohan siitä ajasta vähän enemmän irti, jos uskallettaisiin avata suu? Vaikka olisi vähän hölmönkin tuntuinen kysymys. Aina on sanottu, että ei ole typeriä kysymyksiä. Ensimmäisenä opiskeluvuotenani sen ymmärsin – kysyjähän se vain on tietämätön.

PAHIMPIA OVAT kieliopinnot. Siitä kirjoitettiin oikein pitkästi lehdessä. Korkeakouluopiskelijaa jännittää kauheasti sanoa jotain. Vaikka ruotsiksi. Kuulemma on aikaisempien koulutusten jättämiä traumoja. Entä jos tekee virheen? Entä jos joku nauraa? Ei ihmisillä saa hauskaa olla – ainakaan minun kustannuksellani. Sitähän voisi toki hioa – sitä erheiden oikaisuakin. Vaikka silloin, kun koko ruotsin kurssi esittäytyy miespuolisina. Silminnähden oli tasa-arvoisempi joukko paikalla.

MUTTA EMME me valmiita ole, vaikka opintopisteitä kuinka satelisi, vaikka olisi maisterispaperit käsissä. Ei ole väärin olla tietämätön – tai erehtyä. Se on viisauden alku, kun uskaltaa kysyä siltä joka tietää. Jos oppii vielä kuuntelemaan vastauksen, on jo hyvällä tiellä. Eikä se kysyjän tietämättömyys ikuisuuksia kestä. Kysymällä se aukko sivistyksessä saadaan kurottua. Asiat kun tuppaavat selviämään usein puhumalla. Sanotaan, että viisaat päät pitäisi laittaa yhteen. Tilaisuuksiakin riittää, mutta suurin osa taitaa pelätä, että ohimo kolahtaa. Ikävästi.

Nikanderin Jameshan sen sanoi: ”Ei kipuu, ei hyötyy”.

Antti Kurronen

” Ei ole väärin olla tietämätön – tai erehtyä. Se on viisauden alku, kun uskaltaa kysyä siltä joka tietää.

EN MINÄ mikään luentokulttuuriantropologi ole, mutta sen verran olen kohdannut ihmisiä – varsinkin Suomessa – että ihmetyttää aina kun kuulee silminnähden suomalaisen ihmisen kiittävän siitä, kun on puhuttu. Ei sitä bussissa tapahdu, junassa ja harvemmin tapahtuu edes lenkkipoluilla. Lemmenjoen kansallispuistoon asti piti lähteä, että vastaantulijaa kiinnostaa sanoa ”Terve”. Mutta luennoilla sitä tapahtuu, jos joku onnistuu aloittamaan keskustelun. Kun siinä sulloo luentorunkoa laukkuunsa, niin havahtuu vilpittömän oloiseen kiitokseen. ”Kiitoksia, olitte aktiivisia.”

Manipulus 3/14

9

Opiskelijat osana laitokse YLIOPISTOLAKI määrittelee, että yliopistoyhteisöön kuuluvat yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat.

Oikeustieteiden laitoksen laatukäsikirjassa luvataan, että laitos kehittää opetusta ja ohjausta, edistää opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa ja edistää osaltaan opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijat osallistuvat laitoksen toiminnan kehittämiseen ja päätösten valmisteluun ainejärjestönsä kautta. Ainejärjestön edustaja osallistuu laitoskokoukseen. Lisäksi järjestetään johdon neuvotteluja ainejärjestön hallituksen kanssa, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä kehittämisehdotuksia laitoksen toimintaan liittyen.

”Yhtälailla kuin opiskelijoille on tärkeää tulla kuulluksi niin, laitoksen henkilökuntakin toivoo pystyvänsä viemään toiveitaan opiskelijoiden suuntaan.

SINÄNSÄ NÄMÄ kauniilta kuulostavat lupaukset voivat jäädä sanahelinäksi kaiken kiireen keskellä.

No jäävätkö ne? Oikeustieteiden

10

Manipulus 3/14

laitoksella erikoisjuristiksi opiskelevien ainejärjestö Legio on viime aikoina ollut aktiivisesti yhteydessä laitoksen henkilökuntaan ja järjestänyt tapaamisia Legion hallituksen ja laitoksen väen kanssa. Hyvä niin, koska yhteistapaamiset ovat henkilökunnan kannalta tärkeitä tilaisuuksia, joissa voimme vaihtaa ajatuksia puolin ja toisin. Yhtälailla kuin opiskelijoille on tärkeää tulla kuulluksi niin, laitoksen henkilökuntakin toivoo pystyvänsä viemään toiveitaan opiskelijoiden suuntaan. Parhaimmillaan tiedonkulku ja ajatuksen vaihto on kaksisuuntaista: opiskelijoilta henkilökunnalle ja päinvastoin!

AINAKIN LAITOKSEN väen keskuudessa pidämme yhtenä laitoksen vahvuutena sitä, että meillä vietetään avoimien ovien päivää jatkuvasti. Toivomme ja uskomme, että opiskelijoilla on matala kynnys tulla juttelemaan henkilökunnan kanssa, jos vain ei pelkää käytävällä kuuluvaa kovaäänistä marssimusiikkia, Youtubista katsottujen Kummeli-sketsien ääntä tai Tolv… kiroilua. Helppoa lähestymistä todistanevat tapaamiset Legion hallituksen kanssa järjestettyjen tapaamisten osallistujamäärät. Yhteistyö vaatii kuitenkin aktiivisuutta molemmin puolin ja tässä Legion hallitus on kunnostautunut viime aikoina erinomaisesti. Siitä suuret kiitokset laitoksen puolesta.

”Ainakin laitoksen väen keskuudessa pidämme yhtenä laitoksen vahvuutena sitä, että meillä vietetään avoimien ovien päivää jatkuvasti.

MISTÄ ME sitten ollaan keskusteltu tapaamisissa? Tärkeimpänä teemana on ollut kysymys siitä, miten saamme markkinoitua erikoisjuristitutkintoa niin työnantajille kuin opiskelupaikkaa hakeville.

Kuvaavatko laitoksen nettisivut hyvin, mitä erikoisjuristitutkinnossa on kyse? Miten laitoksen henkilökunta voisi lisätä potentiaalisten työnantajien tietoisuutta erikoisjuristitutkinnosta? Voisiko erikoisjuristitutkinnon pääsykokeen kautta tulevien aloituspaikkoja nostaa?

Sinänsä nämä kysymykset ovat tärkeitä myös laitoksen kannalta. On tärkeää, että meidän molemmat oikeustieteen tutkinnot tunnistetaan työnantajien taholta ja tutkintojen laatua arvostetaan. Olemme saaneet erikoisjuristitutkinnolle hyvän maineen esimerkiksi verohallinnossa, ympäristöpuolella ja rikosseuraamusalalla. Erikoisjuristitutkinto on moneen työtehtävään se paras juristitutkinto; se on varmaa!

en toimintaa

Pr

of

fa

lt

a

KAIKEN KAIKKIAAN aktiivinen yhteistyö ainejärjestön ja laitoksen kanssa on tärkeää molemmille. Aktiivisella toiminnallaan opiskelijat pystyvät parantamaan omaa hyvinvointiaan ja työmarkkinakelpoisuuttaan ja sitä kautta kehittämään laitoksemme toimintaa kokonaisuudessaan. Vaikka joidenkin asioiden korjaaminen ei ole laitoksen käsissä tai korjaaminen tapahtuu hitaasti, monta epäkohtaa pystytään parantamaan nopeastikin. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat pääsykokeiden palauttaminen erikoisjuristitutkintoon ja laitoksen nettisivujen läpikäynti.

LAITOKSEN PUOLESTA toivon, että Legion ote asioiden eteenpäin viemisessä säilyy yhtä aktiivisena tulevaisuudessakin. Antero Mertarantaa mukaillen, vaikka opiskelijapalaute tekee (välillä) kipeää, niin ei haittaa. Kunnon palaute pitää toiminnan virkeänä olipa sitten negatiivista tai positiivista.

Tärkeintä on molemmin puolinen halu tehdä laitoksesta entistä parempi! yhteistyöterveisin Anssi Keinänen Empiirisen oikeustutkimuksen professori ja laitoksen varajohtaja, mutta näistäkin huolimatta ihan kehityskelpoinen yksilö

Manipulus 3/14

11

a t l

a j a

t

h jo

n

e e h

Pu

SYKSYISIÄ TERVEISIÄ

KESÄ HEMMOTTELI, kietoi tiukkaan syleilyynsä ja antoi luvan haaveilla. Välillä kuumuus oli saman tasoista kuin toisessa kodissa, eli Kyproksella mutta hellempää ja epävarmempaa. Ahdistus kulman takaa hiipivästä kylmyydestä oli silti käsin kosketeltavaa.

Sieltä se lopulta tulikin –syksy, todellisempana kuin koskaan aikaisemmin.

UUDET FUKSIT ovat saapuneet joukkoomme ja haluankin toivottaa joka ikisen lämpimästi tervetulleeksi osaksi meidän tiivistä opiskelijayhteisöä. Toivon, että löydätte kaiken uutuudenviehätyksen ja häslingin keskeltä rutiininne yliopisto-opiskelijoina ja Legion jäseninä.Toivotan tervetulleiksi myös kaikki vanhat pyörimään takaisin luentosaleihin ja ajoittain C1:seen.

HALLITUS ON touhukkaasti aloittanut työnsä kesätauon jälkeen. Joukostamme puuttuu vielä muutama jäsen, jotka reippaina työskenetelevät kesätyöpaikoissaan vielä lokokuun puolelle asti. Me muut olemme päässeet jo hallitustöiden pariin, edunvalvonnan ja aktiviteettien keksimisen yhteydessä. Syksyllä on luvassa rutkasti liikuntaa ja aktiviteettejä. Loppuvuosi huipentuu vuosijuhlaviikolle ja itse vuosijuhliin.

Olemme rakentamassa vuosijuhlaviikosta erittäin antoisan, hyvine alumnipanelisteineen ja muine tapahtumineen. Legio täyttää tänä vuonna ruhtinaalliset 17 vuotta, ei mikään pikkutyttö enää siis…

Syksyisin terveisin,

Buket Yüksel

12

Manipulus 3/14

OIKEUS LISÄÄNTYÄ - KEINOLLA MILLÄ HYVÄNSÄ?

Anjuska Marianne SUKUSOLUJEN PERIMÄN keinotekoinen muuntelu nousi kuumaksi puheenaiheeksi, kun Iso-Britannia ilmoitti 22.7.2014, että parlamentti äänestää tänä vuonna kolmen biologisen vanhemman DNA:ta käyttävän keinohedelmöitystekniikan laillistamisesta mitokondriaalisten sairauksien periytymisen ehkäisemiseksi (1). Käyn seuraavaksi läpi aiheeseen liittyvää problematiikkaa sekä ihmisoikeuksien että ihmisgenetiikan näkökulmasta. ­­ OIKEUS KUMPPANIN valintaan on ihmisoikeus (2) ja ihmisellä on luontainen pyrkimys perustaa perhe. Muista eläinlajeista poiketen ihmisellä on myös keinoja tehdä lisääntyminen mahdolliseksi silloin, kun se ei onnistu luonnollisesti.

Ensimmäinen koeputkilapsi syntyi vasta vuonna 1978, joten keinohedelmöityksen vaikutuksia seuraaville sukupolville ja väestön terveydelle ei vielä tunneta kattavasti. Nykykäsityksen mukaan keinohedelmöitys nostaa raskauskomplikaatioiden ja tiettyjen sairauksien riskiä (3). Lisääntymisvaikeudet voivat johtua perinnöllisistä tekijöistä (4), joten on mahdollista, että hedelmöityshoitojen yleistyminen lisää tällaisten hoitojen tarvetta myös seuraavissa sukupolvissa.

TÄLLÄ HETKELLÄ tiedämme liian vähän ihmisgenomin toiminnasta ja sen säätelystä (5) arvioidaksemme luotettavasti sukusolujen perimän keinotekoisen muuntelun

seurauksia yksilön ja hänen jälkeläistensä terveydelle. Kuten raskauspahoinvointiin käytetyn talidomidin kohdalla huomattiin (6), eläinkokeiden perusteella ei aina voida saavuttaa käsitystä hoidon vakavista haittavaikutuksista. Ihmisgenomin tulkinta tarkentuu koko ajan, mutta sukusolujen keinotekoisen muuntelun seurauksena syntyvien yksilöiden (7) ja heidän jälkeläistensä terveys säilyy mysteerinä vielä vuosikymmenien ajan.

RISKINARVIOINNIN puutteellisuudesta huolimatta kolmen vanhemman DNA:ta hyödyntävä hedelmöityshoitotekniikka halutaan laillistaa, koska sillä voidaan ehkäistä sairauksien periytymistä (7).

Sairaudet eivät kuitenkaan katoa sukusoluja keinotekoisesti muuntelemalla: jokainen meistä kantaa useita haitallisia mutta piileviä mutaatioita ja sukusoluissa syntyy aina myös uusia haitallisia mutaatioita. Kansanterveydellisesti merkittävimmät sairaudet riippuvat perimän lisäksi myös ympäristötekijöistä kuten mikrobeista ja ravitsemuksesta.

ON VAIKEA arvioida, mihin sukusolujen perimän keinotekoinen muuntelu johtaa väestötasolla, jos se sallitaan asteittaisesti. Vertailun vuoksi: sellaiset lääkkeet, jotka eivät muuta yksilön perimää, ovat tehneet meistä terveempiä ja pitkäikäisempiä, mutta niiden kehitys myös osaltaan johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen ja liialliseen väestönkasvuun (8), minkä vuoksi liian monet eivät saa elää ihmisarvoista elämää, vaikka heillä on siihen oikeus.

Kirjoittaja on opiskellut ihmisgenetiikkaa Helsingin yliopistossa ja oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistossa.

1. http://www.hfea.gov.uk/9025.html, 2. Euroopan ihmisoikeussopimus, artiklat 8 ja 12 3. Society of Obstetricians annd Gynaecologists of Canada, Okun N, Sierra S. Pregnancy outcomes after assisted human reproduction. J Obstet Gynaecol Can. 2014 Jan;36(1):64-83.

4. ESHRE Capri Workshop Group. Intracytoplasmic sperm injection (ICSI) in 2006: evidence and evolution. Hum Reprod Update. 2007 Nov-Dec;13(6):515-26.

5. Morris KV, Mattick JS. The rise of regulatory RNA. Nat Rev Genet. 2014 Jun;15(6):423-37.

6. Kim JH, Scialli AR. Thalidomide: the tragedy of birth defects and the effective treatment of disease. Toxicol Sci. 2011 Jul;122(1):1-6.

7. http://www.bbc.com/news/magazine-28986843 8. Butler CD. Human carrying capacity and human health. PLoS Med. 2004 Dec;1(3):e55.

Manipulus 3/14

13

GRADU KAHDESSA VIIKOSSA Laura Saarinen GRADU… TUO spontaania kiroilua ja hikirauhasten ylivilkkautta – kaiken muun alivilkkautta - aiheuttava sana. Olen aina kadehtinut niitä ihmisiä, jotka aloittavat kaiken ajoissa ja joilla on aina hyvää aikaa tehdä asiat valmiiksi. Heillä on elämä järjestyksessä ja isona he saavat lapsia ja lenkkeilevät tuulipuku kahisten sunnuntaiaamuna – ihan vaikka vain tavallisten kuolevaisten kiusaksi – pitkin omakotitalolähiöitä lapsi rattaissa ja tietenkin puettuna Polarn O’Pyretin viimeisimpään ulkoilutamineisiin. Näillä ihmisillä ei ole koskaan kiire. Heillä on aina puhtaat hiukset ja iltaisin he muistavat rasvata kädet ennen nukkumaanmenoa.

TUSKIN JÄI epäselväksi, että minä en valitettavasti lukeudu näihin ihmisiin, todellakin valitettavasti. En vaikka kuinka olen yrittänyt.

Vahvoista pyrkimyksistä huolimatta huomaan, että hiukset eivät ole aina puhtaat enkä muista rasvata käsiä, vaikka pitäisin neljäätoista rasvapurkkia yöpöydällä. En jaksa lenkkeillä sunnuntaiaamuisin, vaikka kuinka ostan POP:n vaatteita lapsille. Ja ennen kaikkea – en saa mitään ajoissa valmiiksi, koska on fysiologinen mahdottomuus aloittaa mitään ajoissa. Aloittaminen kun on suhteellisen luonnollinen edellytys sille, että jotain saa joskus valmiiksi.

Ja vähemmän yllättävästi näin kävi myös gradun kanssa. Tosin gradun tavallaan aloitin ajoissa. Tein haastattelut sitä varten keväällä 2014 ja jotenkin elin mukavassa omassa pienessä harhakuvitelmassa, että se-

14

Manipulus 3/14

hän on melkein valmis, kun ikävin osuus (puhelimessa puhuminen on itselle silkkaa helvettiä) on hoidettu.

Tämän illuusion varassa sinnittelin elokuun puoleen väliin asti, jolloin alkoi iskeä tajuntaan todellisuus siitä, että olin luvannut mennä syyskuun alussa esittelemään gradun. Ja siinä välissä piti vielä kandikin palauttaa. Elämässä on aina välillä hetkiä, joina tajuaa, että kuinka tyhmä sitä voikaan olla, kun toistaa saman virheen vähintään kymmenettä kertaa.

ELOKUUSSA havahduin omaan tyhmyyteni yllättävän monta kertaa siihen nähden, kuinka rajallisesti aikaa oli käytettävissä. Sadattelun ja oman typeryyden voivottelun kautta oli vain puskettava eteenpäin. Ihan sellaisen pienen pulman aiheutti se, että alkuun minulla ei ollut havaintoakaan siitä, mitä aion kirjoittaa. Käsittelynäkökulma oli täysin auki ja lähdeaineistoa gradua varten oli tasan kaksi kirjaa, pari hallituksen esitystä, muutama eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto ja omaperäisesti muutama perustuslakivaliokunnan lausunto (nyt tuli pikkasen liioiteltua, niitä oli vain yksi tässä vaiheessa). Ihan pikkuisen tuskastutti tilanne. Olin valinnut aiheeksi putkalain (siis laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta) tarkkailua ja teknistä valvontaa koskevat säännökset ja päättänyt tehdä semmoisen empiirisen tutkimuksen siitä, kuinka näitä säännöksiä sillain ihan käytännön tasolla noudatetaan – tämä kun tuntuu lainsäätäjiltä ja oikeustietei-

lijöiltäkin joskus unohtuvan: vaikka kuinka hyvää teoriaa olisi, niin kyllä ne lait pitäisi olla sellaisia, että niitä pystyisi noudattamaankin. Tosin oman tutkimuskysymyksen kohdalla ongelmana nimenomaan oli se, että sitä teoriaa ei ollut – oli vain käytäntö. [Kirjoittajan huomautus tähän väliin: olen selvästi sisäistänyt oikeustieteellisen kirjoittamisen päätellen kiilalauseiden ja ajatusviivojen määrästä sekä virkkeiden pituudesta.]

” Ihan sellaisen pienen pul-

man aiheutti se, että alkuun minulla ei ollut havaintoakaan siitä, mitä aion kirjoittaa. ” NIINPÄ OLI keksittävä, mistä näkökulmasta tätä tilannetta lähtisi purkamaan, koska vahva tuntuma oli siitä, että kaksi kirjaa, pari kannanottoa, hallituksen esitys ja yksi PeV:n lausunto eivät sitten ehkä kuitenkaan ole ihan riittävä määrä lähdeaineistoa gradussa. Koska kyse on kuitenkin sillä tavalla perusoikeusherkästä sääntelyalueesta – jostain syystä kun vapaus, henkilökohtainen koskemattomuus, turvallisuus ja yksityisyys ovat valtiosäännössämme aikalailla keskeisessä asemassa – ajattelin, että jospa kysäisin professori Tolvaselta, sopisiko tällainen (ihan sairaan omaperäinen) perusoikeusnäkökulma tähän työhön – ja sopihan se.

PERUSOIKEUKSISTA lähdemateriaalin kanssa olikin sitten (surprise surprise) päinvastainen ongelma. Aineistoahan oli sitten enemmän kuin itsellä aivosoluja (ainakaan niitä aivosoluja, jotka liittyvät ajanhallintaan tai suuntavaistoon). Eri teoksissa kerrottiin samat asiat eri sanankääntein ja lausejärjestyksin, silti kaikista lähteistä tuntui löytyvän joku yksittäinen lause tai oivallus, jota mistään muualta ei löytynyt. Hedelmällisimpiä olivat kuitenkin PeV:n lausunnot, joita kävin lukemassa Eduskunnan (upeassa) kirjastossa, koska vanhimpia ei saanut interwebin ihmeellisestä maailmasta PDF-muodossa ja joku on keksinyt, että sivunumero on lähteessä oltava (vaikka joka kerta löytyi viittaus sivulta kaksi – lausunnot kun olivat lähes kaikki niitä kolmen sivun mittaisia, jolloin suhteellisen luonnollisesti tärkeimmät pointit osuivat keskimmäiselle sivulle) . Olin käytännössä hautautunut valtiopäiväasiakirjoihin (laittaisin näytille kuvan tapahtuneesta, jos en kuvassa näyttäisi juuri siltä, mikä olinkin: yh-äiti, joka ei ole yli kuukauteen nukkunut), mutta niiden läpikäynti oli äärimmäisen palkitsevaa. Etenkin vanhemmista lausunnoista ja mietinnöistä löytyi hyviä pohdintoja ja oivalluksia, jotka olivat erittäin käyttökelpoisia omassa aiheessani.

KANSAINVÄLISTÄ kirjallisuutta en aihepiirin takia etsinyt; olisi oman tutkimuksen aihe vertailla esimerkiksi ruotsalaisten ja suomalaisten poliisivankiloiden käytäntöjä ja eroja (vertailuun pitäisi toki ottaa mukaan myös maiden lainsäädäntö).

Perusoikeuksista löytyy kansainvälistä kirjallisuutta enemmän kuin tarpeeksi. Omassa tutkimuksessani keskiössä perusoikeuksista olivat yksityisyyden suoja

ja oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, turvallisuuteen, henkeen ja elämään ja perusoikeuksien yleiset rajoittamisedellytykset. Tarkastelun kohteena olivat siis vain muutamat perusoikeudet, joten tuntui, että parinkymmenen kirjan jälkeen ei yksinkertaisesti enää löytynyt mitään uutta sanottavaa. Luultavasti uusia näkökulmia olisivat voineet tarjota esimerkiksi ranskalainen tai saksalainen kirjallisuus, mutta ranskan

tunneilla olin nähtävästi enemmän unessa kuin hereillä ja saksaa en ole opiskellut tuntiakaan ja sanavarasto rajoittuu muutamaan härskiin lausahdukseen, jotka isot pojat ovat joskus opettaneet. Jostain syystä kyseisistä lausahduksista ei ollut kovinkaan paljon apua yrittäessäni ymmärtää saksankielistä tekstiä perusoikeuksista. Niinpä päätin oman mielenterveyden säilyttämiseksi jättää ranskalaiset ja saksalaiset läh-

Manipulus 3/14

15

deteokset tutkimuksen ulkopuolelle ja tyytyä suomenkielisiin, yhteen ruotsinkieliseen sekä yhteen englanninkieliseen lähteeseen. Luultavasti saan huutia lähdeaineiston vähyydestä – käsittelenhän perusoikeuksia, joista on kirjoitettu enemmän kuin yksikään ihminen jaksaa lukea – mutta jotenkin tuntuu täysin järjettömältä toistella samoja asioita vain siksi, että lähdeluettelo olisi pidempi. Lähteillähän pitäisi osoittaa lukeneisuutta, mutta jossain vaiheessa se alkaa osoittaa enemmän typeryyttä ja sitä, että ihmisellä on ihan liikaa aikaa. Pidän henkilökohtaisesti tärkeämpänä sitä, että lähteet ovat relevantteja ja että ne tuovat jotain arvoa tutkimukselle.

Toki oppineisuutta ja lukeneisuutta tulee gradu –vaiheessa osoittaa, mutta mielestäni tärkeämpää on osoittaa se, että osaa valita ”oikeat” lähteet (tuskin tässä itsekään kovin hyvin onnistuin, joten jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä ollut fiksumpaa pelata varman päälle ja iskeä lähdeluetteloon joka saamarin kirja, missä mainitaan perusoikeudet).

NO JOKA tapauksessa, lähteitä löytyi siis juuripa tuolta perusoikeusalalta. Itse putkalain tulkinnasta tai poliisivankilatoiminnasta ei juuri löydy kirjallisuutta tai tutkimusta.

Siihen nähden kuinka paljon poliisivankiloissa säilytetään vapautensa menettäneitä ja kuinka se on poliisitoiminnasta se osa-alue, jossa eniten puututaan perusoikeuksiin, niin on järjetöntä, että ketään ei tunnu kiinnostavan. Kiinnostuksen puute näkyy siinä, että alalta ei ole kirjallisuutta, ei kunnon ohjeistuksia, päällystöä ei tunnu monissakaan laitoksissa kiinnostavan poliisivankilat (ei henkilökunta, ei asiakkaat) eikä toimintaa ohjaavissa elimissä (Poliisihallitus, Sisäministeriö) ei ole henkilöitä, joiden vastuualueena ”putkat” olisivat. Tämä on johtanut siihen, että kenelläkään ei tunnu

16

Manipulus 3/14

kastettu, joten hylsy on edelleen varteenotettava vaihtoehto). Itse pidän siitä, että voin tarvittaessa laajentaa tutkimusta, kun en koskaan oikein malta jättää mitään pois. Ammattikorkeassa opiskellessa jouduin aina pulaan kaikissa töissä siksi, että halusin tehdä niin älyttömän laajoja töitä ja hermostuin aikanaan opinnäytetöistä vastaavalle yliopettajalle, kun hän ensimmäisestä aihevaihtoehdostani tokaisi, että se on aivan liian laaja. En ymmärtänyt yhtään: miksi ei opiskelija saa tutkia enemmän, jos nyt sattuu vaan kiinnostamaan enemmän. Koska minulla on suhteellisen kovaa luuta tuo kallo, niin vasta toisen korkeakoulututkinnon (jep, astetta hitaampi oppija) aikana opin, että aiheen rajaus on ehkä tärkein valinta, jonka tutkimuksessa tulet tekemään. Ja yliopistossa myös ymmärsin sen, että miksi näin on tehtävä. Yksinkertaisesti jos haluat jonkun osa-alueen hallita, ymmär” Teoriaosuuden kirjoitta- tää ja olla juuri sen alueen asiantunminen oli tavallaan haus- tija ja kirjoittaa siitä uskottavasti, on kyseinen osa-alue osattava aivan kinta, koska jostain oudos- se täydellisesti. Itse olen käsitellyt nita syystä rakastan tiedon menomaan putkalakia kaikissa ylietsimistä ja tykkään istua opistotasoisissa töissä, missä sitä on voinut käsitellä (esimerkiksi lainsääkirjastossa kirjoihin haudäntötutkimuksen seminaari, kandi, tautuneena.” gradu ja muutamat analyysit) ja olen sitä viitisen vuotta itse soveltanut ja siitä huolimatta se on vaikeaselkoiTämä on hyvä esimerkki siitä, nen – eikä kyseessä edes ole hankaettä varsinkin jos kirjoittaa kovin laan muotoon kirjoitettu laki. kapeasta osa-alueesta (omassa työssäni oli siis vain kaksi yksittäistä MUTTA PALATAKSENI takaipykälää, joita tarkastelin), niin iso sin aiheeseen eli gradun kirjoittahyöty on nimenomaan siinä, että miseen. Teoriaosuuden kokosin näkökulmaa, josta aihetta lähestyy, siis pitkälti niin, että peilasin taron mahdollista laajentaa tai hieman kasteltavia säännöksiä yleisiin rajopa vaihtaa tilanteen niin vaatiessa. joittamisedellytyksiin sekä kävin Ensin olin ajatellut tehdä oman gra- kirjallisuuden valossa läpi aiheeduni puhtaasti käytännön lainsovel- seen linkittyvät keskeisimmät petamisen näkökulmasta, mutta se ei rusoikeudet. Teoriaosuuteen kuului yksinkertaisesti olisi tuonut tarpeeksi myös käsitteistö, jossa apuna käytin oikeustieteellisyyttä tutkimukseen ja lainsäädäntömateriaalia sekä omia luultavasti gradu olisi vain kylmästi määritelmiä, sillä tarkasteltavien hylätty (eihän sitä vieläkään ole tar- säännösten terminologia on jokolevan hallussa poliisivankiloita koskeva lainsäädäntö tai käytännön työn ohjaus. Näin ollen ei olekaan kovin yllättävää, että myöskään varsinaista tutkimusta, lopputöitä tai muuta kirjallisuutta ei poliisivankiloista tai niiden toiminnoista ole juuri tehty. Tai no nyt on: yksi kandi ja yksi gradu. Eli seuraavalla aiheesta kirjoittajalla on ainakin kaksi lähdettä enemmän… jee…

Itse teoriaosuutta, jossa siis nämä lähteet suurimmilta osin ”pääsivät oikeuksiinsa” kirjoittelin sitä mukaan kuin lähdeaineistosta löysin kirjoitettavaa. Vasta kun olin käynyt lähdeaineistoa läpi, tajusin, että perusoikeuksien rajoittamisedellytykset kannattaa ottaa mukaan tutkimukseen ja että siitä saa hyvän tarkastelukulman tutkittavaan aiheeseen.

seenkin epäkoherentti ja halusin kirjoittaa työni siten, että myös sellainen, joka ei poliisivankiloita tunne, voi sen lukea ja ymmärtää.

Teoriaosuuden kirjoittaminen oli tavallaan hauskinta, koska jostain oudosta syystä rakastan tiedon etsimistä ja tykkään istua kirjastossa kirjoihin hautautuneena. Jos olisi ollut yhtään vähemmän kiire, olisi se ollut luultavasti vieläkin kivempaa.

Mutta harvoinpa saan mitään hyvää kirjoitettua ilman pientä paniikkia, joten tavallaan tiesin, että kiireessä tulen tuon työn kirjoittamaan. Se on jännä juttu; jos kerron kirjoittaneeni gradun parissa viikossa, suurin osa ihastelee ja ihmettelee, kuinka kahden lapsen työssäkäyvänä äitinä pystyin siihen. Itselle se on täysin normaalia ja ihaillen kuuntelen niitä, joille gradun kirjoittaminen on useamman kuukauden aikataulutettu prosessi. Jostain syystä olen syntynyt tällaiseksi ”kaaoksen mestariksi” enkä saa mitään aikaan ilman pientä kaaosta ja kireitä aikatauluja

– missään nimessä en tällaista tyyliä voi kenellekään suositella, ellei sitten itse tiedä olevansa samanlainen kuin minä, että nousee parhaisiin saavutuksiin silloin, kun on vähän helvetin kiire.

KUMMASTI POMPPII välillä aiheesta toiseen tämä teksti, mutta on niin tylsää kirjoittaa vain kirjoittamisesta, niin tulee noita sivujuonteita tuonne aina väliin. Pahoitteluni siitä. Takaisin sitten kirjoittamisen pariin. Teoriaosuuden jälkeen aloin näpytellä itse empiiristä osiota. Ensin kävin läpi vastauslaput ja laskin, kuinka monta analysoitavaa lappua jäi jäljelle. Niitä jäi 25, kolme lappua tuli hylättyä, sillä yhdessä paikassa sanottiin, että he eivät osaa vastata ja kahdessa oltiin tavallaan innokkaita vastaamaan, mutta aika nopeasti kävi ilmi, että vastaajat eivät olleet koulutettuja poliisivankilan vartijan tehtäviin, eivätkä täten pystyneet vastaamaan kysymyksiin.

Niinpä analysoitavaksi jäi 25 polii-

sivankilan joukko. Koska kyse oli näin pienestä otannasta ja olen joissain asioissa vähän old school –linjan kannattaja, kirjasin vastaukset käsin omaan taulukkoon (koodasin vastaukset ensin numeroiksi, jotta käsittely on helpompaa ja mahtuu pienempään tilaan).

TEEN JONKIN verran erilaisia tilastoja, tutkimuksia, analyyseja ja raportteja (en mitään virallisia, vaan lähinnä kumoamaan viralliset – koneet eivät osaa analysoida niin hyvin kuin ihmiset, ainakaan vielä) ja useimmiten käytän Exceliä apuna tilastoinnissa. Todella laajojen massojen kanssa käytän SPSS-ohjelmaa, joka on äärimmäisen hyvä kaikille, jotka haluaa tehdä ristiintaulukointeja, etsiä korrelaatioita tai muita tilasto-opillisia juttuja.

NYT KUITENKIN puhuttiin vain 25 vastauksesta, niin järkevintä oli tehdä homma käsin. Tein erilaisia perustaulukoita ja pyrin esittä-

Manipulus 3/14

17

mään vastaukset sekä graafisesti että sanallisesti. Yritin etsiä korrelaatioita, mutta mitään järkeviä ei löytynyt. Tämä johtunee siitä, että lähes jokaisessa haastattelemassani paikassa lakia noudatettiin samalla tavalla päin hanuria. Näin ollen yhden poliisivankilan sisältä ei oikein ollut löydettävissä korrelaatioita tyyliin: ”A tekee toiminnan X, josta syystä tekevät myös toiminnan Y”. Saamani vastaukset tukivat aika hyvin sitä käsitystä, mikä minulla aiemminkin oli: poliisivankiloissa toimitaan siten kuin on järkevä toimia, ei niin kuin laissa sanotaan. Tässä voimme havaita pienen pienen ristiriidan lainsäädännön ja sen soveltamisen välillä.

”Kun on tekemisissä tietokoneiden kanssa, ei pitäisi ikinä luottaa siihen, että jokin asia on helppoa. ”

ohjeistuksiin on nimittäin hienosti osattu kopioida säännökset suoraan putkalaista, mutta ei ole otettu kantaa siihen, kuinka eri tilanteissa pitäisi ihan käytännön tasolla toimia. Ihan hirveästi ei vartijaa lämmitä se, että etsiessään ohjeesta neuvoa, törmää hän vain samaan epäselvään lakitekstiin, minkä löytää putkalain pykälästäkin. Ymmärrän toki, että tämmöisen ohjeistuksen kirjoittaminen on haastavaa; pitäisihän siinä ottaa ”tulkintavastuu” putkalain säännöksistä – siitä huolimatta vilpittömästi toivon jonkun heräävän tähän ongelmaan ja auttavan vartijoita tekemään raskasta työtään, jota he päivästä toiseen tekevät.

kertaisesti sovellu poliisivankilatoimintaan (etenkään pienten poliisivankiloiden arkeen). Tämä on johtanut siihen, että vartijat noudattavat niitä käytäntöjä, jotka ovat lähinnä laissa vaadittua (silti aika kaukana siitä), mutta kuitenkin toteutettavissa ja jollain tavalla järkeviä. Tutkimus paljasti sen, että putkalaki olisi pian uudistettava ja ennen uudistustakin tulisi poliisivankiloiden saada yhTOTUUS VALITETTAVASTI tenäiset kunnolliset ohjeet, kuinka KUN EMPIIRINEN osio oli on se, että putkalakiin on otet- toimia – on se putkalain tulkitse- valmis, piti vielä kirjoittaa johtotu suoraan tutkintavankeuslaista minen niin perin hankalaa ihan päätökset ja vasta tässä vaiheessa paljon sellaista, mikä ei yksin- ammattilaisellekin. Tämän hetken itse asiassa muotoilin lopulliset

Oskari Korhonen

18

Manipulus 3/14

tutkimuskysymyksetkin.

Tämä johtui siitä, että kapea-alainen aihe mahdollisti näkökulman pienet viilailut vielä aika loppuvaiheessa tutkimusta, joten tutkimuskysymyksetkin saivat lopullisen muotonsa vasta ihan tutkimuksen viimeisissä vaiheissa.

Tutkimuskysymysten muotoilun jälkeen tuntui tosi loogiselta idealta vastata niihin, joten kirjoitin johtopäätökset –osion.

Saatoin muotoilla johtopäätökseni hieman tiukkasanaisesti ja mietin, että tuskin enää koskaan saan virkaa poliisihallinnosta. Toisaalta ajattelin myös niin, että jos niin on, mutta saan jotain muutosta aikaiseksi, niin oma virkani on aika pieni hinta siitä, että satojen virkamiesten työ helpottuu ja vapautensa menettäneiden sekä virkamiesten oikeusturva paranee. Tietenkin voi olla niin, että yritykselläni vaikuttaa ei ole minkäänlaista merkitystä mihinkään, joku gradusta kuitenkin suuttuu ja menetän mahdollisuuteni ikinä enää toimia poliisissa ihan turhaan. Tämä on luultavasti jopa hieman todennäköisempi vaihtoehto, mutta joskus on vähän otettava riskejä.

JOHTOPÄÄTÖSTEN jälkeen oli aika käydä läpi heti niiden puheluiden jälkeen helvetillisin homma: muotoilut. Perin fiksuna yksilönä olin tehnyt jo opiskelujen alkuvaiheessa sellaisen kirjoituspohjan itselleni. Siinä oli kaikki perusasetukset valmiina ja jotenkin harhaisessa pienessä mielessäni ajattelin, että muotoilut on tosi helppo tehdä, kun melkein kaikkihan oli jo valmiina!

Kyllä. Juuripa näin. Kun on tekemisissä tietokoneiden kanssa, ei pitäisi ikinä luottaa siihen, että jokin asia on helppoa. Lopulta jouduin etsimään googlen avulla apua, kun ei vaan meinannut asiakirja taipua haluttuihin (tai siis vaadittuihin, it-

sehän en yhtään halunnut muotoilla enempää) muotoihin. Välillä onnistuin kadottamaan koko tekstin (luojalle – tai herra Office Wordille – kiitos ”kumoa” –napista) ja välillä kaikki 60 sivua olivat pelkkää isoa otsikkotasoa ja sisällysluettelon ainoa otsikko oli aivan jumalattoman pitkä litania (en edes tiedä miten onnistuin tässä, olen yrittänyt toistaa tapahtuman siinä onnistumatta).

” Loppujen lopuksi gradun tekeminen on yhtä helppoa kuin kaikki muukin opiskelu, mutta kummastakin tulee täysin mahdotonta, jos unohtaa ne asiat, mitkä motivoivat eteenpäin.”

Lopulta sain kuin sainkin sivunumeroinnit, sarkaimet, fontit, sisällys- ja kuvaluettelon ja kaiken muunkin suurin piirtein kohdalleen. Ai niin, pienenä vinkkinä kaikille, jotka olette tähän asti jaksaneet lukea, niin muistakaa AINA kirjoittaessanne lähdeviitettä hypätä saman tein lähdeluetteloon ja iskeä se teos sinne. Ja aina merkata alaviitteeseen vuosiluvut ja sivunumerot saman tien. Tämänkin opin vähän kantapään kautta (niin kuin lähes kaiken muunkin) ja gradussa noudatin orjallisesti tätä periaatetta ja olipa paljon mukavampaa tuo kirjoitus- ja etenkin viimeistelytyö.

Ja samaa periaatetta suosittelen noudattamaan myös lyhenneluettelossa. Kun olin omasta mielestäni suurin piirtein valmis työn kanssa, tarkastin varmuuden vuoksi vielä

lyhenne- ja lähdeluettelot. Sitten tallensin työn pdf-muotoon ja lähetin professorille.

SYYSKUUN ALUSSA (päivää ennen kuin täytin 30) kävin esittelemässä työn gradu –seminaarissa.

Nyt ensi viikolla pitäisi vielä vähän muokata ja pikkusen nätimmin kirjoittaa muutamat kohdat (ei nähtävästi kuulu oikeustieteen traditioon kirjoittaa sarkastisesti tai ihan vähän kettuilla). Kun työ on korjattu, lähetän sen vielä proffalle katsottavaksi ja jos hän näyttää vihreää valoa, lähetän gradun tarkastettavaksi, joten jos tarkastuspisteessä ei kovin ruuhkaisaa ole enkä keskeytä arvosteluprosessia, niin maisterin paperit pitäisi saada joskus lokakuun lopussa tai marraskuun alussa.

VAIKKA ENÄÄ viimeistely työstä uupuu, niin tuo papereiden saanti tuntuu silti kaukaiselta unelmalta – luultavasti siksi, että niistä olen viimeiset 20 vuotta vain haaveillut, enkä koskaan ajatellut, että niitä voisin oikeasti saavuttaa. Aina kun on ollut vaikeaa opiskelujen aikana ja on tehnyt mieli luovuttaa, olen yrittänyt muistaa sen, kuinka kovasti halusin yliopistotutkinnon; kuinka ylpeä äitini on, kun vihdoin ne paperit saan käteen; kuinka onnellisia lapset ovat, kun äiti voi hetken hengähtää. Se päivä on niin lähellä jo ja edelleen nuo samat ajatukset motivoivat puristamaan ne viimeisetkin mehut, ottamaan sen viimeisen kirin ennen maalia.

LOPPUJEN LOPUKSI gradun tekeminen on yhtä helppoa kuin kaikki muukin opiskelu, mutta kummastakin tulee täysin mahdotonta, jos unohtaa ne asiat, mitkä motivoivat eteenpäin. Ehkä siis tärkeimpänä neuvona kohtalotovereille sanonkin: pysähdy; muista mistä tulet, tiedä mihin olet pyrkimässä.

Manipulus 3/14

19

Check-in asiakkaana saat aidosti edullista opintolainaa – ilman järjestelypalkkiota.

Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai kysy konttoristamme.

Teemme sen mahdolliseksi

Siltakatu 10 Joensuu nordea.fi Manipulus 3/13

16

Nordea Pankki Suomi Oyj

Edullinen opintolaina helpompaa opiskeluaikaa varten

Manipulus 3/14

21

Vaikka Afrikka on kaukana, facebook on lähellä. Sieltä löytyi ilmoitus tanskalaisten harjoittelijoiden valtaamasta talosta, jonka ”pool housesta” lohkesi majoituspaikka harjoittelun ajaksi.

HARJOITTELU ETELÄ-AFRIKASSA Kalle Hertti YLIOPISTON harjoittelutuki on hieno asia – sillä pääsee Afrikkaan.

Pian käynnistyy taas harjoittelutukien hakuprosessi, jota itsekin vajaa vuosi sitten hain. Onnekseni kuuluin niihin muutamiin onnekkaisiin, joille laitos myönsi tuen.

Etusijalla olivat ne opiskelijat, joilla oli eniten oikeudellisia opintoja ja vähiten oman alan työkokemusta.

Hakuprosessi sinällään on hyvin yksinkertainen ja kriteerit selvät sekä reilut.

22

Manipulus 3/14

TUEN VARMISTUTTUA alkoi itse harjoittelupaikan metsästys lukuisine vaihtoehtoineen. En ollut nirso vaan hain kaikkiin potentiaalisiin paikkoihin niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Yllätyksekseni ensimmäisenä harjoittelupaikkaa tarjosi Suomen suurlähetystö Pretoriassa. Olisi ollut typerää kieltäytyä tällaisesta mahdollisuudesta, joten otin empimättä paikan vastaan.

SEURAAVAKSI ALKOI kämpän metsästys Etelä-Afrikasta Suomesta käsin. Afrikka on kaukana, mutta facebook lähellä, mistä bongasin ilmoituksen tanskalaisten harjoittelijoiden valtaamasta talosta, josta oli vapautunut ”pool house” itse päätalon pihapiiristä. Eläminen kuuden muun ihmisen kanssa kieltämättä kävi välillä hermoille, siksi oman rauhan tuonut pieni kämppäni olikin oiva ratkaisu.

SUURLÄHETYSTÖSSÄ työnkuvaani kuului viisumiosastolla työskentely, mikä käsitti viisumihakemusten vastaanottoa, käsittelyä ja päätösten tekemistä. Luukulla kävivät myös oleskeluluvan hakijat, passin uusijat ja adoptioperheet. Lisäksi avustin erinäisissä muissa lähetystön asioissa mitä vastaan tuli, kuten uudistuneiden maahanmuuttolakien tulkitsijana ja EU:n delegaation turvallisuuskokouksessa käyntiä. Työt olivatkin mielekkäitä ja viihdyin lähetystöllä todella hyvin. Tähän osasyyllinen oli loistava ja ystävällinen henkilökunta, joiden kanssa usein perjantaisin jäimme töiden jälkeen lähetystön pihalle grillaamaan ja viettämään vapaa-aikaa.

PRETORIAN TALVI yllätti kylmyydellään. Pahimmillaan heinäkuussa omassa huoneessani oli noin 13 astetta lämmintä. Sää kuitenkin oli aina aurinkoista eikä sadetta näkynyt koko kolmeen kuukauteen.

Muuten elämä Afrikassa oli antoisaa ja etenkin edullista. Ravintoloissa tulikin käytyä monesti, sillä hyvän pihvin sai helposti alle 10 euron. Muutamia kohokohtia mainitakseni, Sowetossa valokuvaaja Tuomo Mannisen näyttely, jota lähetystö oli mukana järjestämässä,

Swazimaan Bushfire-festivaaliviikonloppu, joka yllätti mukavalla ilmapiirillään, sekä Mandela-päivän kunniaksi lähetystön kanssa orpokotiin istuttamamme puut.

ROHKAISENKIN KAIKKIA tulevaisuuden harjoittelutuen saajia rohkeasti hakemaan erilaisiin ja itseään kiinnostaviin paikkoihin.

Suurlähetystöihin voi päästä vaikka pääaineena olisikin rikos- ja prosessioikeus kuten minulla.

”Olisi ollut typerää kieltäytyä tällaisesta mahdollisuudesta, joten otin empimättä paikan vastaan.”

ETELÄ-AFRIKAN turvallisuustilanteesta ja olemattomasta joukkoliikenteestä johtuen juoduin vuokraamaan kolmeksi kuukaudekseni auton, että pääsin liikkumaan Pretoriassa tulematta ryöstetyksi. Pimeän tultua ei kannattanut kävellä kaupungilla. Onneksi kaikilta vaaratilanteilta vältyin vaikka hurjia tarinoita sainkin viikoittain lukea työsähköpostista ja kuulla muilta harjoittelijoilta. 1995 vuoden punainen Volkswagen Chico palvelikin minua uskollisesti pienistä erimielisyyksistä huolimatta. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseenkin tottuminen sujui yllättävän helposti.

Manipulus 3/14

23

s a p n a ta te o ra n te jo , n ia p u tu ih va a lt Va e m m se k u it ll a h a e k ik a k ä it m , n a m hie et e ss ä ä p a n a ik a n e d o vu t va o t e n se jä pesteissään tekemään!

kouksessa, jossa kaikki ko ys sy n uu sk rra ma n aa lit va us llit Uusi ha luat saada kokemusta ha li kä Mi . lle do eh ua ett as t iva vo at halukka mahtavan ainejärjesan ma tta iku va tä äs pä ja ta as inn järjestötoim loistavaan tilaisuuteen! tömme asioihin, älä jätä tarttumatta OSAKSI: SIISPÄ, TÄSTÄ KAIKESTA VOIT PÄÄSTÄ

Buket Yüksel, Puheenjohtaja Mistä Legion puheenjohtajuus on tehty? Edustamisesta. Jakamisesta.

Ruusujen (ja joskus) risujen vastaanottamisesta. Sähköpostiviesteistä. Facebook-ryhmään pommittamisesta. Päätöksien tekemisestä.

Vastuunkannosta. Allekirjoituksista. Laitoksen hiillostamisesta.

Yhteisen edun tavoittelemisesta.

Kokouksista. Hermoilusta. Ideoimisesta. Haasteista. Kahdesta

opintopisteestä.

Kokemuksista.

Ilosta. Hauskuudesta. Yhdessä tekemisestä.

Toisin sanoen, paras homma hallituksessa. Ainejärjestön puheenjohtajuus ei ole lainkaan vakava asia vaikkakin sillä on tärkeä rooli ainejärjestötoiminnassa. Puheenjohtajalla on lokoisat oltavat kun hallituksen jäsenet antavat tukensa ja panostavat omaan tehtäväalueeseensa.

Juho Loukiala Sosiaalipoliittinen vastaava Legion hallituksessa tehtävänäni on edunvalvonta sosiaalipoliittisena vastaavana. Tähän kuuluvat esimerkiksi opintotuki, asumis ja yleisen hyvinvointiin liittyvien asioiden hoitaminen, edistäminen ja valvominen. Tiivistettynä sosiaalipolitiikkaan kuuluu kaikki mikä ei kuulu suoraan opiskeluun ja tenttikirjojen lukemiseen. Tällä hallituskaudella olen osallistunut aktiivisesti sosiaalipoliittisen jaoston kokouksiin, jossa aiheina on

24

Manipulus 3/14

ollut esimerkiksi opintotukilain uudistamisen vaikutusten selvittäminen, Joensuun kaupungin opiskelija-asuntotilanne sekä YTHS:n palvelujen edistäminen ja valvonta.

Lisäksi sosiaalipolitiikan laajasta aihealuueesta johtuen tehtävänäni sopo vastaavana on pitää tiiviisti yhteyksiä muihin edunvalvontaa pitäviin järjestöihin. Toivotankin kaikille legion jäsenille mahtavaa syksyä ja hihaani voi tulla repimään mikäli jokin asia askaruttaa koskien edellä esiteltyjä aihealueita, tai sitten ihan muuten vaan!

Pikkukuvat: Oskari Korhonen Jasmiina Pohja Yhteistyö- ja vuosijuhlavastaava Tämä vuosi on kulunut todella nopeasti hallituksen jäsenenä toimiessa ja tehtäviä hoitaessa. Hallituskausi on ollut mielenkiintoinen ja olen oppinut paljon hallituksen jäsenenä olemisesta. Yhteistyövastaavana olen uusinut vanhoja yhteistyösopimuksia ja solminut uusia yhteistyösuhteita. Kevät sujui nopeasti sopimusneuvotteluiden parissa ja sopimuksia tehdessä. Vuosijuhlavastaavana vuosijuhlien suunnitteleminen on täyttänyt kalenterini kesästä lähtien, joten syksyn tehtäväni keskittyvät enemmänkin juhlien järjestelemiseen. Vuosijuhlat järjestetään marraskuun 15.päivä, joten syksy on sujunut juhlia suunSaara Holopainen, Sihteeri Tänä vuonna hallituksessa olen hoitanut sihteerin hommia. Tämä on nyt toinen vuosi hallituksessa Meksikossa vietetyn välivuoden jälkeen. Sihteerin päätoimisiin tehtäviin kuuluu kokouksissa mm. pöytäkirjan pitäminen ja sen tekeminen lukukelposeksi jäsenistölle kokouksen jälkeen. Sen lisäki

nitellessa ja järjestellessä. Vuosijuhlien suunnittelemisessa pitää kiinnittää huomiota moneen eri asiaan, koska kyseessä on suuri ja arvostettu juhla.

Yhteistyö- ja vuosijuhlavastaavan pestit ovat olleen erittäin mielenkiintoisia ja ovat antaneet paljon kokemusta. Isojen juhlien järjestämisessä pääsee käyttämään omaa mielikuvitustaan ja järjestelytaitojaan. Yhteistyösopimuksia solmittaessa pääsee olemaan tekemisissä eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja luomaan ainejärjestön suhteita muihin.

Hallituksen jäsenenä toimiminen on mahtava kokemus, joten suosittelen kaikille hakemaan uuteen hallitukseen! sihteerin kuuluu toimia puheenjohtajan apuna ja tukena vaikkapa kokousten suunnittelussa. Tietysti tämmösen ”virallisemman” osuuden lisäksi sihteeri, kuten kaikki muutkin hallituslaiset, häärää ja auttaa siellä missä apua tarvitaan!

Tiivistettynä sihteerin hommissa pääsee siis hääräämään erilaisissa hommissa, aina sitsien järjestämisestä virallisempiin hommiin! :)

Sami Voutilainen ja Martti Kuikka, Liikuntavastaavat Toimimme Legion liikuntavastaavina. Toimenkuvaamme kuuluu liikuntatapahtumien suunnittelua ja toteuttamista. Olemme olleet muun muassa järjestämässä liikuntailtapäivän tossupalloturnausta Ilosaaren laguunissa ja Legion jalkapallovuoroa Joensuu Areenalla.

Liikuntavastaavan rooli hallituksessa on ollut oikein mukava ja antoisa, joten suosittelemme tulevia hallituksenjäseniä valitsemaan liikuntavastaavan pestin ;) Manipulus 3/14

25

Elina Mäkinen, Rahastonhotaja Toimin Legion hallituksessa nimikkeellä rahastonhoitaja. Vastuualueeseeni kuuluu siten Legion rahavarojen ja kirjanpidon hoitaminen. Kevät onkin kulunut tasaisesti kuukausittaisten kirjanpitokirjausten tekemisessä ja kirjanpidon ajan tasalla pitämisessä, budjetin toteutumisen valvonnassa sekä taloudellisen tilanteen tiedottamisessa hallitukselle. Tehtävä on erittäin mielenkiintoinen ja antanut hyvää potkua taloushallinnon maailmaan.

Opintojen ohella tehtävä on tuonut paljon konkreettista tekemistä aiemmin opiskeltuihin asioihin: tilintarkastus- ja kirjanpitolaki on Jarna Tanskanen, Koulutuspoliittinen vastaava Koulutuspoliittisena vastaavana (tuttavallisemmin siis kopo) olen pyrkinyt aktiivisesti avaamaan keskusteluyhteyttä hallituksen ja laitoksen välille opintoja koskevissa asioissa. Olen puhunut (lue: jankuttanut) opintojen yhdenmukaisuudesta (niin tenttien, kandi- ja gradu-seminaarien kuin opintosuoritusten arvosteluiden) puolesta ja tuonut esiin puutteita tämän hetkisissä käytännöissä – esim. luentomateriaalien ja tenttipalautteen sekä vanhojen tenttikysymysten saatavuudessa, jotka minusta olisivat itsestäänselvyyksiä. Kuitenkin täytyy ymmärtää, että jähmeät organisaatiot muuttuvat hitaasti. Olen myös järjestänyt tämän vuoden alumni-paneelia sekä ottanut esille Erasmus-hakuprosessissa havaittavia hankaluuksia. Kopon tehtäviin kuuluu myös osallistua kopo-kokouksiin n. kerran kahdessa kuussa muiden ainejärjestöjen kopojen kanssa.

26

Manipulus 3/14

tullut hyvinkin tutuksi ja kauppatieteiden sivuainekursseilla ei enää tarvitse ihmetellä mitä se tase nyt tarkoittikaan.. Tämän vuoden kirjanpitoa olen päässyt tekemään ammattilaisottein Asteri –yritysohjelmilla ja vuoden lopussa odottaakin tilinpäätöksen tekeminen. Pienenä lisätehtävänä ylläpidän myös jäsenrekisteriä Legion jäsenistä. Rahastonhoitajana olen päässyt myös muiden ainejärjestöjen kollegoiden kanssa tapaamisiin ja laskentatoimen syvällisiin keskusteluihin. Sen lisäksi että hallituksen kokouksissa pääsee vaikuttamaan ainejärjestön asioihin, tehtäväni on ehdottomasti yksi hyödyllisimmistä tulevaisuutta varten.

Olen käynyt paljon keskusteluita mm. amanuenssien ja laitoksen johdon kanssa edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Saimme yhdessä muun hallituksen kanssa oikeustieteiden laitoksen vakuuttuneeksi HTM-tutkinnon pääsykokeen uudelleen käyttöön ottamisesta vuoden tauon jälkeen ja olemme terästäneet henkilökunnan opiskelijoihin ja opintoihin panostamisen tärkeyttä - meidän laitosta kun ei ole ilman meitä (tyytyväisiä) opiskelijoita. Olemme myös laitoksen kanssa yhteisymmärryksessä sopineet säännöllisin väliajoin pidettävistä hallituksen ja laitoksen välisistä kokouksista, joissa vaihdetaan kuulumisia ja ehdotuksia puolin ja toisin.

Vaikka jokainen opiskelija voi ja on hyvin tervetullut huomauttamaan, puuttumaan ja ilmaisemaan kantansa epäkohtiin kohtaamissaan opintoasioissa, kopona on kuitenkin kopon viitta päällä. Olen ollut hyvin positiivisesti vaikuttunut ja jopa yllättynyt siitä, kuinka paljon

ja mielellään (suurin osa) laitoksen henkilökunnasta kopon sanottavaa kuuntelee. Koska kopolle kuuluvat asiat ovat pääasiallisesti opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvien huolien tuomista laitoksen henkilökunnan tietoon, on homma lähinnä sähköpostitse ja kasvotusten tapahtuvaa keskustelua. Samalla saa siis myös tutustua lähemmin henkilökunnan jäseniin ja päästä mukaan päätöksentekoihin. Pesti on mielestäni ollut aidosti tosi mielenkiintoinen, ja olen iloinen, että päätin lähteä mukaan.

Tuulia Tiihonen, Varapuheenjohtaja Hallituskausi on edennyt hurjaa vauhtia ja tekemistä on riittänyt.

On ollut hienoa olla osa vuoden 2014 Legion hallitusta. Vpj:llä ei ole varsinaisia ennalta määrättyjä tehtäviä, vaan hän on olemassa sitä varten, että hän hoitaa puheenjohtajan tehtävät, jos pj estyy hoitamasta tehtäviään. Hallituskauden aikana olen toiminut paljon yhteistyössä pj:n kanssa erityisesti hoidellen byrokratian ja edunvalvonnan Tuomas Palosaari, Hankintavastaava Hankintavastaava huolehtii Legion yleisistä hankinnoista, joista tutuin on kenties haalareiden tilaaminen.

Lisäksi hankintavastaava on vahvasti mukana ekskursioiden järjestämisessä esimerkiksi yliopistoihin tai työelämäkohteisiin niin kotimaassa kuin maailmalla, joten hankintavastaavan tehtävä on paras paikka jos näiden matkojen sisältöön haluaa vaikuttaa haluamallaan tavalla. Vuosijuhlavastaavat huolehtivat yhdessä muun hallituksen kanssa vuosijuhlien yleisistä järjestelyistä. Yhdessä hankintavastaavan tehtävän kanssa

Veera Nylander Tapahtuma- ja fuksivastaava Olen toiminut Legion hallituksessa tällä kaudella tapathumavastaavana sekä fuksivastaavana. Ensin epäröin lähteä mukaan hallitukseen kun olin tuolloin kuitenkin vasta fuksi, mutta työ ainejärjestön ytimessä on osoittautunut erittäin silmiäavaavaksi kokemukseksi. Olen tapahtumavastaavan työssäni jär-

tehtäviä. Varsinkin laitoksen kanssa kommunikointi, tutkintomme kehittäminen ja opiskelijoiden etujen ajaminen on ollut aktiivista. Hallitustoiminta on antanut minulle mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja antanut mahdollisuuden päästä näköalapaikalta seuraamaan ainejärjestötoimintaa. Hallituksessa toimiminen antaa opiskelijalle hyödyllisiä välineitä eri elämän saroille, sekä kokemusta tulevaa työelämää varten. Kiitos kaikille hallituslaisille jo tässä vaiheessa kuluneesta vuodesta! tämä tarkoittaa muun muassa hankintojen kilpailuttamista ja niinkin mukavaa hommaa kuin musiikin kuuntelemisen sillä pitäähän vujuilla bändi olla! Hankintavastaavan tehtävässä saakin erinomaista kokemusta kilpailuttamisesta, tarjouksien tekemisestä sekä erilaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa toimimisesta ja neuvottelemisesta.

Hallitus toimii kuitenkin aina tiiminä, joten kaikissa tehtävissä saa tarvittaessa apua ja vastavuoroisesti muita pääsee auttamaan jos jonkun hommat käyvät ylivoimaisiksi.

Oman hallitusvastuun määrä onkin siis aina lopulta kiinni pelkästään omasta innokkuudesta ja tarmosta!

kännyt monet monet bileet ja tehnyt yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Fuksivastaavana olen pitänyt huolta uusista fukseista ja järkkäillyt tuutoreiden kanssa heille kaikkea mukavaa sekä pitänyt huolta, että opintie alkaa mutkattomasti.

Vaikka joskus onkin saanut rehkiä ihan tosissan, ei ole sen parempaa fiilistä kuin ihmisten pitävän hauskaa tai oppivan jotain uutta juuri oman työpanoksen johdosta.

Manipulus 3/14

27

28

Manipulus 3/14

Tervetuloa LEGIO OSTIENSIS RY:n 17. vuosijuhliin 15.11.2014 Juhlat järjestetään Joensuun Tiedepuistossa Temple of Challenge- juhlatilassa (Länsikatu 15, Rakennus 3A).

Ilmoittautuminen 1.10. – 26.10. osoitteessa www.legio.fi/vuosijuhlat.

Illalliskortin hinta 65 €/henkilö ja ei-jäseneltä 75 €/henkilö.

© Bettina Lamspringe Photography

Lisätietoja Jasmiina Pohjalta (jasmiip@student.uef.fi) tai Tuomas Palosaarelta (tuomap@student.uef.fi) tai vuosijuhlat@legio.fi

4

n a v a a t h s a v iju a l s h o u j i u s o V u V s y d h e v r te lat

1 20

Jasmiina Pohja

kamista ja sen mukanaan tuomia haasteita. Nyt järjestelyt ovatkin menossa kovaa vauhtia eteenpäin.

Tänä vuonna haluamme tuoda vuosijuhliin ja sillikselle jotain uutta, mitä aikaisempina vuosina ei ole ollut. Vielä on muutamia asioita, joita pitää juhlien järjestelyistä sopia, kuten järjestyksenvalvojan palkkaaminen, juhlien aikatauluttaminen ja koristeiden hankkiminen. Vuosijuhlia varten on paljon pieniä asioita, joita pitää järjestellä vielä viimeisinä kuukausina.

VUOSIJUHLAT lähenevät ja vuosijuhlavastaavan päivät täyttyvät vuosijuhlien suunnittelemisesta.

Vuosijuhlat ovat vuoden odotetuin juhla ainejärjestömme keskuudessa, joten odotukset juhlasta ovat suuret. Tänä vuonna vuosijuhlat järjestetään aivan uudessa paikassa, nimittäin Joensuun tiedepuiston upeassa Temple of Challenge- juhlatilassa. Juhlat ovat tänä vuonna erilaiset myös siten, että juhlien jatkot järjestetään samassa tilassa. Näin takaamme parhaan VUOSIJUHLAVASTAAVAN pestunnelman ja menon jatkoilla. ti on ollut todella kiva ja opettavainen kokemus. Yhteistyövastaavan työn ohella tämä syksy on todella kiireistä aikaa, mutta työ palkitaan ” Vuosijuhlat ovat vuoden lopulta marraskuun 15.päivä, kun odotetuin juhla ainejärjes- pääsemme viettämään vuosijuhlia.

Kiitän jo etukäteen kaikkia, jotka tömme keskuudessa, joten ovat olleet järjestelyissä mukana.

odotukset juhlasta ovat suuret.”

ODOTAN INNOLLA, että pääsemme juhlimaan 17-vuotiasta Legiota. Vuosijuhlista on tulossa upeat, joten toivottavasti mahdolNÄMÄ OVAT ensimmäiset vuosi- lisimman moni pääsee osallistujuhlat, joiden järjestelemisessä olen maan juhliin. mukana. Jo vuoden alussa odotin innolla juhlien järjestelyiden al- Nähdään juhlissa!

30

Manipulus 3/14

Vu o

Vuosijuhlat pähkinänkuoressa

sij uh

lat

20

14

Mari Kokko Marraskuussa on aika juhlia 17-vuotiasta Legiota vuosijuhlien merkeissä. Vuosijuhlat ovat Legion loisteliain tapahtuma ja ehdottomasti koko vuoden toiminnan kohokohta. Vuosijuhlilla nautitaan loistavasta tunnelmasta, hyvästä ruuasta ja juomasta sekä innostavista puheista opiskelutovereiden kera. Ja mikä parasta: vuosijuhlilla saa pukeutua parhaimpiinsa, joten paikalta löytyy kauneimmat ladyt ja komeimmat herrat.

Pukeutuminen Vuosijuhliin valmistautuminen alkaa etiketin mukaisen vaatetuksen hankkimisella. Vuosijuhlilla naiset pukeutuvat ns. suureen iltapukuun, joka tarkoittaa täyspitkää juhlavasta materiaalista valmistettua pienillä hihoilla tai olkaimilla varustettua tai olkaimetonta pukua. Kaikkein tärkeintä naisten puvussa on sen pituus: lyhyet minimekot saavat suosiolla jäädä kotiin, sillä puvun tulee ehdottomasti olla pitkä ja nilkat peittävä. Miehet pukeutuvat frakkiin tai tummaan pukuun, joka tarkoittaa tumman harmaata, tumman sinistä tai mustaa pukua.

Liituraitaa ei vuosijuhlissa sallita.

Koska Legion vuosijuhlan kuitenkin opiskelijajuhla, pienet lipsumiset pukukoodista sallitaan. Näin ollen vuosijuhlia ei pukukoodin vuoksi kannata jättää väliin. Jos

puvun ostaminen tai vuokraaminen tuntuu liian tyyriiltä, varsinkin ladyjen kannattaa kysellä, olisiko vanhemmilla opiskelutovereilla ylimääräisiä iltapukuja kaapissaan.

Monelta naispuoleiselta legiolaiselta löytyy useampi iltapuku, joita he varmasti mielellään lainaavat hädässä oleville tovereilleen.

Kultaiset käytössäännöt ja juhlan eteneminen Vieraiden saapuessa juhlaan Legion puheenjohtajisto toivottaa heidät tervetulleeksi. Kättelyn jälkeen vieraat ohjataan pöytiin oikeille paikoille. Plaseeraus kannattaa tarkistaa jo ennen saliin saapumista eteisaulan plaseerauskartasta. Kalvaljeeri auttaa daaminsa pöytään ja hakeutuu vasta tämän jälkeen omalle paikalleen. Herrojen tulee myös auttaa pöytäseurueen daameja heidän poistuessaan pöydästä sekä kohteliaasti nousta seisomaan kun daami osoittaa nousemisen merkkejä.

Illallispöydässä istumapaikat on osoitettu nimikorteilla, joiden lisäksi pöydistä löytyvät myös lauluvihkot. Pöydästä ei ole kohteliasta nousta kuin taukojen aikana. Jos olet kuitenkin pakottavasta tarpeesta joutunut poistumaan pöydästä, tilaan ei palata takaisin puheen tai ohjelman aikana. Puheiden aikana ei myöskään syödä eikä juoda, ellei

puheen pitäjä ehdota maljaa.

Juhlan etenemisestä vastaa seremoniamestari, joka esittelee illan kulkua, kuuluttaa puhujat sekä ohjaa juhlamenoja. Seremonianmestarin ohjeita tulee noudattaa, ja näin taataan paras mahdollinen juhlakokemus jokaiselle juhlavieraalle.

Ennen vuosijuhliin saapumista kannattaakin lukea läpi etiketti vuosijuhlien nettisivuilta www. legio.fi/vuosijuhlat. Sieltä löydät tarkemmat ohjeet niin pukeutumiseen kuin arvokkaaseen pöytäkäytökseen. Lisäksi herrasmiesten on syytä opetella Neidolle –laulun sanat, jotta sen sävelet kajahtavat ilmoille daamien arvoisella tavalla.

Tanssiaiset ja illan päättyminen Virallinen ohjelma huipentuu pienimuotoisiin tanssiaisiin. Herrat tanssivat ainakin yhden tanssin oman avecinsa kanssa, joten valssin askeleita on hyvä kerrata ennen vuosijuhlia, mutta etiketin mukaisesti herrojen on kohteliasta tanssittaa myös pöytäseurueen muita naisia. Tanssien aikaan kravattia voi kuitenkin jo hieman löysätä.

Ilta jatkuu bändin tahdissa aina aamuyölle saakka. Hurjimmat legiolaiset jatkavat juhlintaa seuraavan päivän sillikseen saakka!

Aukeaman kuvat: © Bettina Lamspringe Photography Manipulus 3/14

31

JÄLKILÖYLYISSÄ Juttusarjassa etsitään käsiin jo valmistuneita legiolaisia, kysellään heidän kuulumisiaan sekä muistellaan menneitä. Ilmianna itsesi osoitteeseen marja.liukko@ hotmail.fi !

t n a l S i t u

O

Mari Kokko

4. Kuinka koet pää- ja sivuainevalintojesi vaikuttaneen työllistymiseesi?

1. Milloin valmistuit Itä-Suomen yliopistosta oike- Keskeisesti työllistymiseeni on vaikuttanut oikeustaloustieteen laitokselta? ustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen sivuaineopintoni, joiden vuoksi pääsin ensimmäiseen työpaikkaani Valmistuin joulukuussa 2012. (toim. huom. tutkinto- oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle tutkijaksi. Valnimike HTM) tiosääntöoikeuden pääaineopinnot ovat ollaat hyvää taustaa, mutta näitä tietoja en ole päässyt ainakaan 2. Mistä aiheesta kirjoitit pro gradu -tutkielmasi? toistaiseksi vielä suuremmin hyödyntämään.

Kirjoitin graduni valtiosääntöoikeuden oppiaineeseen ja aiheenani oli poikien ei-lääketieteellisin perustein tehtävät ympärileikkaukset.

3. Mitä teet työksesi?

Olen tällä hetkellä oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla suunnittelijana. Pestini on äitiysloman sijaisuus. Tontilleni kuuluu ns. Parempi sääntely eli yleinen säädösten ja säädösvalmistelun laadun kehittäminen.

Tämä pitää sisällään erilaisia työryhmiä, joista osassa olen sihteerinä, koulutusohjelmien kehittämistyötä, ohjeistusten kehittämistä ja jonkin verran myös kansainvälistä yhteistyötä. Työ on paljon yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa. Toinen puoli työstäni liittyy lainvalmisteluosaston johdon tuen tehtäviin, eli olen sihteerinä osaston johtoryhmän kokouksissa ja kasaan osaston tietoja mm. budjettia tai erilaisia raportointeja varten.

32

Manipulus 3/14

” Käytännön vinkiksi antaisin nykyisille opiskelijoille, että kirjoittakaan mahdollisimman paljon!”

5. Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypillinen työpäiväni alkaa kahvikupillisen lisäksi sähköpostin lukemisella ja viesteihin vastaamisella.

Tämä tosin on iso osa koko työpäivää. Työpäivän aikana hoidan usein erilaisia kokousten ja muiden tilaisuuksien järjestelyjä (valmistelen aineistoa, alustuksia, kirjoitan pöytäkirjoja). Monesti päivään kuuluu myös joku palaveri/kokous/tilaisuus, johon osallistun. Osa päivästä menee tyypillisesti myös erilaisten osaston/ ministeriön vastausten koordinointiin ja kasailuun.

§

§

§

§

6. Toimit opiskeluaikanasi Legion puheenjohtajana. Mitä hyötyä työelämässä on kokemuksestasi järjestötoiminnassa?

Legion puheenjohtajana toimimisen ja ainejärjestötoiminnan keskeinen anti liittyy yhteistyötaitoihin, jotka ovat keskeisessä asemassa omissa työtehtävissäni, johon liittyy paljon ministeriön sisäistä ja myös poikkihallinnollista yhteistyötä.

7. Mitä vinkkejä antaisit nykyisille oikeustieteen opiskelijoille?

Käytännön vinkiksi antaisin nykyisille opiskelijoille, että kirjoittakaan mahdollisimman paljon!

Siltä ei voi työelämässä välttyä, minkä vuoksi perustaidot tältä saralta on hyvä hallita jo opintojen päättyessä. Opinnäytteiden lisäksi kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon myös muita kirjoitustehtäviä. Vaikka ne saattavat tuntua työläiltä, niistä on suurta apua työelämässä. Toinen vinkki voisi olla, että nauttikaa opiskeluajasta! Se on ainutlaatuista aikaa, mutta samalla kannattaa pitää mukana kuitenkin tietty suunnitelmallisuus omissa opinnoissa, etteivät ne vallan jää opiskelijamenojen jalkoihin. Omasta kokemuksesta voin luvata, että tämä on aivan mahdollista.

8. Vapaa sana Tsemppiä ja motivaatiota kaikille syksyn opintoihin! Kysykää ja kyseenalaistakaa, oppikaa paljon uusia juttuja ja muistakaa, että antoisin opiskeluaika koostuu työn ja huvin sopivasta sekoituksesta!

Manipulus 3/14

33

MIETTEITÄ MAALLIKKOTUOMAREIDEN KOULUTUSRISTEILYLTÄ Mika Sutela SUOMEN Maallikkotuomarit ry järjesti perinteiset koulutuspäivänsä tänä vuonna 13.–15.9. Silja Serenadella. Ohjelmassa oli kahtena päivänä laivan ollessa maissa mielenkiintoisia esityksiä. Ensimmäisenä päivänä teemana oli rajat ylittävä rikollisuus ja toisena päivänä oikeusjärjestelmää ravistelevat muutokset. Seuraavassa tiivistelmiä muutamista mielenkiintoisista esityksistä.

OIKEUSKANSLERINVIRASTON oikeusvalvontaosaston osastopäällikkö Petri Martikainen aloitti koulutuspäivien ensimmäisenä puhujana kertomalla oikeuskanslerista tuomioistuinten valvojana. Hänen mukaansa laillisuusvalvonnalla on muun muassa tuomioistuimiin kohdistuvaa luottamusta lisäävää vaikutusta.

Kun tiedetään, että tuomioistuimia valvotaan, luottamus lisääntyy. Useimmiten oikeuskanslerille osoitetuissa kanteluissa ihmisillä on ajatuksena saada apua omaan asiaansa, tuomioon haetaan muutosta. Oikeuskansleri ei kuitenkaan voi muuttaa itse tuomiota. Oikeuskanslerin on otettava asia tutkittavakseen oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 4 §:n mukaan, jos on aihetta epäillä oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan henkilön, viranomaisen tai muun yhteisön menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeuskansleri muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Asiat, joista oikeuskansle-

34

Manipulus 3/14

rille kannellaan, ovat hyvin lainkäyttöpainotteisia.

Eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelemissä kanteluissa painottuu enemmän sosiaali- ja terveysasiat. Vain pieni osa kanteluista lopulta johtaa minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin ovat johtaneet esim. virheelliset seuraamukset rikosasioissa, käsittelyn viivästyminen ja laiminlyönnin peitteleminen.

SUOJELUPOLIISIN turvallisuus- ja alueyksikön päällikkö Kari Harju kertoi Suomen turvallisuustilanteesta. Suojelupoliisi on yhteiskunnallinen vaikuttaja, keskustelija, joka pitää yli 200 infotilaisuutta vuodessa. Harjun mukaan Suojelupoliisin raporteista noin 5 % on salaisia. Suojelupoliisin ydintoimintoja ovat terrorismin torjunta, vastatiedustelu ja turvallisuustyö.

Suojelupoliisi seuraa 360 astetta eli kaikkia ilmansuuntia, kerää tietoa, hyödyntää ja analysoi sitä sekä raportoi. Raportit ovat usein ainoastaan yhden A4-sivun pituisia.

Harjun mukaan terrorismin tilannekuva on Suomessa muuttunut olennaisesti 2000-luvulla. Riskihenkilöiden määrä on kasvanut huomattavasti. Syyrian konflikti luo Euroopalle monimuotoisen, pitkäkestoisen uhan, joka alkaa muotoutua, kun Syyriasta palaavien määrä kasvaa. Terrorismin uhka-arviota muutettiin kesällä.

Suomessa tiedustelun kohteita ovat mm. EU:iin liittyvät kysymykset, energia- ja ympäristökysymykset, Puolustusvoimat ja turvallisuusvi-

ranomaiset. Tietoverkkotiedustelu on edullista, ja kiinnijäämisriski on erittäin pieni. Tietoverkot vakoilun välineenä ovat merkittävä (kyber) uhka Suomelle. Valtioiden suorittama kybervakoilu on merkittävästi lisääntynyt.

RAJAVARTIOSTON oikeudellisen osaston päällikkö, hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto kertoi omassa puheenvuorossaan rajat ylittävästä rikollisuudesta Rajavartioston arjessa. Koiviston mukaan Suomeen on Ukrainasta saapunut tänä vuonna kaksisataa turvapaikanhakijaa. Suomeen, Euroopan hattuhyllylle, ei turvapaikanhakijoita virtaa massoittain. Meillä ei siis tässä suhteessa maailman kriisit kovin selvästi näy. Koiviston sanoin: ”Rajoilla on rauhallista – kaikesta huolimatta”.

Viime vuonna kaakonkulman rajanylityspaikoilta kulki yli ja takaisin yli 12 miljoonaa henkilöä.

Rajavartiolaitos huolehtii omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. Vuonna 2013 Rajavartiolaitos suoritti yli kuusi tuhatta esitutkintaa ja käytti pakkokeinoja noin neljä tuhatta kertaa.

Määrät siis ovat pieniä rajanylitysten kokonaismäärään nähden. Tänä vuonna Rajavartiolaitos on estänyt jo yli kolme sataa laitonta maahantuloa. Venäjä omalla alueellaan kykenee torjumaan kaksinkertaisen määrän laittomia maahantuloja mitä Suomen Rajavartiolaitos pys-

tyy torjumaan. Maarajaliikenne on vähentynyt viime vuodesta rajanylityspaikoilla kahdeksan prosenttia.

Risteilyyn osuvasti Koivisto lopetti esityksensä käskemällä: ”Tunne rajasi!”.

ITÄ-SUOMEN yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen alusti törkeistä rikostuomioista annettavista tuomionalennuksista ja ”ensikertalainen”-jaksoista.

Pääsäännön mukaan vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun tämä on suorittanut 2/3 rangaistuksestaan.

Tili nollautuu kolmessa vuodessa vankilasta pääsystä laskettuna. Rikoslain (39/1889) 2c luvun 11 §:n (780/2005) on mainittu tapaukset, joissa tuomioistuin voi päättää, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta hänen suoritettuaan tuomitun rangaistusajan kokonaan. Rikosrekisterilain (770/1993) 10 §:n 1 momentin mukaan rikosrekisteristä poistetaan tieto lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä laskettuna viiden vuoden kuluttua, jos kyse on ehdollisesta vankeudesta, ehdollisen vankeuden ohessa tuomitusta sakosta, yhdyskuntapalvelusta tai valvonnasta, nuorisorangaistuksesta, nuorisorangaistuksen sijasta tuomitusta sakosta tai viraltapanosta ja yhteisösakosta. Tieto poistetaan kymmenen vuoden kuluttua, jos kyse on ehdottomasta, enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksesta, valvontarangaistuksesta tai yhdyskuntapalvelusta, ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua, mikäli kyse on ehdottomasta, yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksesta tai rangaistukseen tuomitsematta jättämisestä. Yli viiden vuoden mittaisia rangaistuksista tieto pysyy rikosrekisterissä koko henkilön eliniän ajan tai niin kauan kuin hänen syntymästään on kulunut 90 vuotta.

HALLITUSNEUVOS Mika Risla oikeusministeriöstä kertoi oikeuslaitosmuutoksen nykytilanteesta ja totesi mm. aluksi, kuinka osaava henkilöstö eläköityy siten, että 27 prosenttia oikeuslaitoksen henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Tuomarikunnasta eläköityy tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 50 prosenttia.

Videoneuvottelu yleistyy tuomioistuimissa lähiaikoina. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on lisätä myös videotallenteiden käyttöä tuomioistuimissa. Jo lyhyellä aikavälillä aletaan käyttää videokuulemista.

TOISEN koulutuspäivän ensimmäisen esityksen piti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Hänen aiheensa oli tutkintavastuun siirtyminen syyttäjille. Kalske aloitti esityksensä toteamalla, että poliisi on ollut keskeisin kriminaalipoliittinen toimija päättäessään, mitä ja milloin tutkitaan ja milloin tutkinta päättyy. Kalske kertoi, kuinka yksinkertaista rikosprosessi on ja vertasi, kuinka rikostutkija lähestyy juttua kuin lapsi Kinder-yllätysmunaa – uteliaana. Kuoren poistamisen jälkeen poliisi soittaa syyttäjälle, että hänellä on edessään makea juttu.

Edelleen kapselin löytymisen jälkeen juttua tutkitaan lisää. Syyttäjä pyytää poliisia avaamaan kapselin.

Sieltä voi löytyä mielenkiintoinen juttu. Lopulta syyttäjä toteaa, että kyseessä onkin yllätys, ei mikään pelkkä suklaamuna. Lopulta tuomari auktorisoi yllätyksen.

Kalskeen puheenvuoroa jatkoi suoraan määräaikaisena valtionsyyttäjänä toimiva Juho-Mikko Hämäläinen, joka kertoi, kuinka syyttäjä pyörittää rikosprosessia moottorina poliisin ja tuomarin välissä ja toteuttaa rikosvastuuta. Hämäläisen mukaan syyttäjän elämä on syklistä, ja joulukuu on kaikista kuukausista sietämättömin syyttäjälle. Polii-

si siirtää kaikki juttunsa syyttäjälle ennen vuodenvaihdetta, ja hovioikeudetkin haluavat ratkaista juttuja ennen seuraavaa vuotta. Syyttäjä on rikosprosessin ammattilainen, jonka roolia on mahdollista vahvistaa tehostamalla esitutkintayhteistyötä poliisin kanssa.

HANNU LAITINEN Pohjois-Savon käräjäoikeudesta kertoi hieman samoja asioita kuin Matti Tolvanen edellisenä päivänä. Laitinen esitti perusteluita ehdonalaisuudelle. Jos syytetty tuomitaan 8 vuoden vankeusrangaistukseen ja hän suorittaa siitä puolet, tällöin yhteiskunnalta tullut moite on suurempi kuin jos syytetty tuomittaisiin 4 vuoden vankeusrangaistukseen ja tämä suorittaisi koko rangaistuksen. Yleinen mielipiteiden kuohunta yleensä laskee ajan myötä. Myös vangin asteittainen sopeuttaminen yhteiskuntaan on perusteena hölynpölyä.

Tosiasiallinen, rehellinen peruste on se, että vankilapäivät ovat kalliita.

Laitinen hämmästeli sitä, kuinka taposta voi saada 10 vuotta vankeutta. Siitä vapaudutaan 5 vuoden jälkeen. Murhasta vapaudutaan ”vasta” 12 vuoden jälkeen. Kuitenkin ero voi olla vain hiuksenhieno siinä, tuomitaanko tekijä taposta vai murhasta. Ylipäätään se, että vain kerran eletään, mutta sinä aikana voidaan suorittaa muutama elinkautinen.

Lopuksi Laitinen kritisoi tuomioistuimiin ilmestyneitä rangaistustaulukoita ja sitä, kuinka tämä on johtanut siihen, että perusteluissa ei ole mitään sisältöä. Saatetaan jopa yksi sivu kirjoittaa siitä, kuinka tuomittu rangaistus on oikeudenmukainen ja yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus tehdystä rikoksesta. Ei kukaan kuitenkaan kirjoittaisi perusteluihin, että ”rangaistus ei ole oikeudenmukainen eikä yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus”. Toisin sanoen perustelut tältä osin ovat hyvin ”tyhjiä”.

Manipulus 3/14

35

YL

a o l u t e v Ter , e l l a j a r i sus T A E P U t uude ! e m m i s fuk

”Tu jot py jul on nii ku

Ja me su sil äly Aa

Mitenkäs se baarikierros menikään..?

”Totta

36

Manipulus 3/14

kai koo

lla on v

äliä!”

LISTYSOODI TUUTOREILLE

uutorit meidän, tka olette yliopistolla yhitetyt olkoon teidän käskynne, lkaistakoon teidän kandinne, nnistukoon teidän gradunne in yliopistolla uin Lakimieslehdessäkin

antakaa meille tänä päivänä eidän ansaitsemamme uperhyvät pisteemme, llä teillä on valta, kauneus ja ykkyys seitsenvuotisesti. amen.”

ä t s i e t u k o j i t s ” a ! v a j a t o t t i o a t u p ”Toiv a i s n e n ä ä n ä t a a s o

Manipulus 3/14

37

Pro gradu -tutkielman tekijöitä (Veropalvelut) Kasva kanssamme asiantuntijaksi – mahdollisuuksia ja elämänkokemuksia

Tarjoamme verotuksesta kiinnostuneille opiskelijoille tilaisuuden tuettuun Pro gradu -tutkielman tekemiseen Deloittella. Suomen Deloitte tarjoaa veropalveluita päivittäisestä juoksevien asioiden konsultoinnista aina globaalin konsernin kokonaisvaltaiseen verosuunnitteluun ja veroasioiden hallinnointiin. Palveluitamme ovat kansainvälinen ja kotimainen yritysverotus, siirtohinnoittelu, yrityskauppojen verosuunnittelu, arvonlisäverotus ja muu välillinen verotus, henkilöverotus ja ennakkoperintä, ulkomaankomennusten vero- ja sosiaaliturvakonsultointi, sukupolvenvaihdokseen liittyvät veroasiat ja yritysjuridiikka.

Toivomme, että opiskelet esimerkiksi kauppa-, oikeus- tai hallintotieteitä. Arvostamme näyttöjä huippusuorituksista ja tavoitteiden saavuttamisesta. Odotamme sinulta vastuuntuntoisuutta ja analyyttista otetta. Olet oma-aloitteinen ja omaksut nopeasti uusia asioita.

Työn tekemisen ajaksi tarjoamme käyttöösi asiantuntijoidemme osaamisen ja tuen, nimetyn ohjaajan, työtilat toimistostamme, kirjaston ja tietokoneen sekä erikseen sovittavan korvauksen. Pääset näkemään aitiopaikalta millaista verotyö Deloittella käytännössä on sekä verkostoitumaan asiantuntijoidemme kanssa mahdollista tulevaa harjoittelujaksoa tai työpaikkaa silmällä pitäen.

Deloittella saat ainutlaatuisen näköalapaikan merkittävien organisaatioiden toiminnan kehittämiseen.

Käytössäsi ovat kansainvälisen verkoston työkalut ja tuki sekä monipuoliset mahdollisuudet oman ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen.

Lisätietoa tehtävästä antaa Tobias Lohikko puh. 020 755 5490, tobias.lohikko@deloitte.fi tai rekry@deloitte.fi.

Jätä hakemuksesi osoitteessa www.deloitte.fi (Rekrytointi > Deloitte on Campus > Opinnäytetyöt), jonka jälkeen otamme sinuun yhteyttä. Liitä mukaan opintorekisteriotteesi, alustava tutkimussuunnitelmasi, hakemuskirjeesi ja ansioluettelosi.

Lisää tietoa yrityksestämme saat internetistä www.deloitte.fi.

© 2013 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

38

Manipulus 3/14

PUOLELLA KORVALLA ” Minä uskon, että kaikille teille tulee välillä sellainen olo, että mitä helvettiä minä täällä oikein teen.” ” Tulkaa vaan ihan rohkeasti koputtelemaan meidän huoneidemme oville. Kyllä siellä yleensä ollaan selvinpäin.”

”Voi jehna! Taidanpa kirjoittaa jutun Manipulukseen!”

Hieno homma, paljon kiitoksia!

Pidä mielessä pari pientä ohjenuoraa: ENNEN KUIN ALOITAT – Älä turhaan jäykistele, mutta pidä jutut kuitenkin siisteinä ja asiallisina.

– Pyri ottamaan valokuvia tapahtumista ja laita niistä aina useampi tarjolle. Kolumneihin voit liittää halutessasi kokovartalokuvan tai kasvokuvan itsestäsi. Lähetä tai linkitä kuvat JPEG-muodossa.

ARTIKKELIT – Artikkelissa on otsikko, ingressi, leipäteksti ja tarpeen vaatiessa kuvateksti. Käytä kappalevälejä. Voit

käyttää lyhyitä ja iskeviä väliotsikoita, mikäli haluat.

– Ingressi on lyhyt, enintään kahden lauseen mittainen johdatus jutun sisältöön.

– Aloita sitaatit pitkällä ajatusviivalla. Puhujaan viitataan yleensä sukunimellä. Ajasta ja paikasta riippumattomat haastattelut voi kirjoittaa preesensissä, mutta esimerkiksi juhlissa pidetyt puheet imperfektissä, ellei kyseesä ole muutenkin tapahtumakuvailu. Sitaatin jälkeinen lause alkaa omalta riviltään, jotta kirjoittajan ja siteerattavan ajatukset eivät mene sekaisin.

– Kirjoita kuvatekstit valmiiksi.

Hyvä kuvateksti kertoo muutakin kuin kuvan sisällön.

UUTISET – Lyhyemmissä uutisissa on otsikko, leipäteksti ja tarpeen vaatiessa kuva-

Palstalla keräillään anonyymeja, asiayhteydestään irrotettuja lausahduksia sieltä luentosalin etuosasta. Lähetä omat helmesi osoitteeseen manipulus@legio.fi.

teksti. Käytä kappalevälejä.

KOLUMNIT JA PAKINAT – Kolumni koostuu otsikosta ja leipätekstistä. Kappaleiden edessä voi halutessaan käyttää lyhyitä, yhden tai kahden sanan väliotsikko-iskuja tyyliin: ”TENTTIAHDISTUSTA.” HUH, VALMISTA TULI – Jos aikaa on, anna tekstin levätä yön yli – aamusella sitä lukee aivan uusin silmin.

– Oikolue aina oma tekstisi itse tai luetuta se kaverilla ennen kuin lähetät sen julkaistavaksi. Hyvän lehtimiestavan mukaisesti kannattaa myös antaa haastateltavalle mahdollisuus tarkistaa, mitä on tullut sanottua.

– Lähetä juttusi osoitteeseen manipulus@legio.fi tekstikenttään kopioituna, sillä liitetiedostot ovat aina vähän kinkkisiä.

Manipulus 3/14

39